MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta

2.5.2012 - (COM(2011)0659 – C7‑0372/2011 – 2011/0301(COD)) - ***I

Budjettivaliokunta
Esittelijä: Göran Färm


Menettely : 2011/0301(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0150/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0150/2012
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta

(COM(2011)0659 – C7‑0372/2011 – 2011/0301(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0659),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 172 artiklan ja 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0372/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

–   ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0150/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin tukea Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeita ja kehittää älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) arvioidut investointitarpeet ovat noin 500 miljardia euroa. Euroopan kannalta merkittävien energiainfrastruktuurihankkeiden joukossa on noin 100 miljardin euron arvosta investointeja, jotka ovat vaarassa jäädä toteutumatta lupien saamiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. Energia-ala rahoittaa toiset 100 miljardia euroa itse. Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on tuoda nopea internet kaikkien Euroopan kansalaisten ja yritysten saataville. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämät investointitarpeet ovat 181–273 miljardia euroa, josta yksityisen sektorin investointien odotetaan olevan 30–100 miljardia euroa.

(3) Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin tukea Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeita ja kehittää älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) arvioidut investointitarpeet ovat noin 500 miljardia euroa. Euroopan kannalta merkittävien energiainfrastruktuurihankkeiden joukossa on noin 100 miljardin euron arvosta investointeja, jotka ovat vaarassa jäädä toteutumatta lupien saamiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. Energia-ala rahoittaa toiset 100 miljardia euroa itse. Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on tuoda nopea internet kaikkien Euroopan kansalaisten ja yritysten saataville. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämät investointitarpeet ovat 181–273 miljardia euroa, josta yksityisen sektorin investointien odotetaan olevan 30–100 miljardia euroa. Olisi kuitenkin varmistettava, että unionin rahoittamassa liikenneinfrastruktuurissa otetaan huomioon energiatehokkuustarpeet, melun vähentäminen sen lähteellä, biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Rahoitusvälineillä pystytään tehostamaan talousarviovarojen käyttöä ja pääsemään suureen kerrannaisvaikutukseen, kun yksityiseltä sektorilta saadaan houkuteltua varoja ja investointivolyymit kasvavat. Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen kerrannaisvaikutuksen odotetaan olevan 15–20.

(5) Rahoitusvälineillä, jotka kuuluvat varainhoitoasetuksen1 piiriin, pystytään joissain tapauksissa tehostamaan talousarviovarojen käyttöä ja pääsemään suureen kerrannaisvaikutukseen, kun yksityiseltä sektorilta saadaan houkuteltua varoja erityisesti tilanteessa, jossa luotonsaanti on vaikeaa ja julkiseen talouteen kohdistuu rajoitteita. Komission olisi erityisesti varmistettava, että Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe tuottaa lisäarvoa kasvattamalla investointien määrää. Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen kerrannaisvaikutuksen odotetaan olevan 15–20.

 

_________________

 

1 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Kun otetaan huomioon investointitarpeiden suuruus ja Eurooppa 2020 -strategiassa seuraavalle vuosikymmenelle määritellyt tavoitteet, komission olisi tehostettava unionin pyrkimyksiä kohti vipuvaikutusta ja lisärahoituksen houkuttelemista, jos Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite osoittautuu menestyksekkääksi.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevalla aloitteella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tarkoituksena on auttaa rahoittamaan Euroopan politiikan painopisteinä olevia hankkeita ja toiseksi edesauttaa yksityisen sektorin osallistumista infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen. Aloitteessa ohjataan joitakin EU:n talousarviovaroja uudelleen kohti kasvua edistäviä aloja ottaen samalla huomioon unionin talousarviokuri sekä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät.

(7) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tarkoituksena on auttaa rahoittamaan Euroopan politiikan painopisteinä olevia hankkeita ja toiseksi edesauttaa yksityisen sektorin osallistumista infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen etenkin tarjoamalla luottoriskiä vähentäviä järjestelyjä pääomamarkkinoilla toimivien sijoittajien houkuttamiseksi. Aloitteessa ohjataan joitakin EU:n talousarviovaroja uudelleen kohti kasvua edistäviä aloja, varsinkin liikenne-, energia- sekä televiestintäalan infrastruktuureihin, ottaen samalla huomioon unionin talousarviokuri sekä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rahoitusvälineellä tuetaan infrastruktuurihankkeita, joilla on samankaltaiset rahoitustarpeet mutta jotka tulevat useilta eri aloilta, ja näin saavutetaan markkinavaikutusten, hallinnollisen tehokkuuden ja resurssien käytön osalta suurempaa etua. Näin infrastruktuurialan sidosryhmät, kuten rahoittajat, viranomaiset, rakennusyhtiöt ja toimijat, saavat käyttöönsä yhtenäisen välineen.

(8) Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rahoitusvälineellä tuetaan infrastruktuurihankkeita, joilla on samankaltaiset rahoitustarpeet mutta jotka tulevat useilta eri aloilta, ja näin saavutetaan markkinavaikutusten, hallinnollisen tehokkuuden ja resurssien käytön osalta suurempaa etua liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintätekniikan alojen mahdollisten synergiavaikutusten ansiosta. Näin infrastruktuurialan sidosryhmät, kuten rahoittajat, viranomaiset, rakennusyhtiöt ja toimijat, saavat käyttöönsä yhtenäisen välineen.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevassa aloitteessa joukkovelkalainojen liikkeeseenlaskijoina olisivat hankkeita toteuttavat yritykset, ja unionin talousarviota käytettäisiin yhdessä rahoituskumppanin myöntämän rahoituksen kanssa vähentämään joukkolainojen luottoriskiä, jotta saataisiin houkuteltua vieraan pääoman markkinoilla toimivia sijoittajia, kuten eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä.

(9) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevassa aloitteessa joukkovelkalainojen liikkeeseenlaskijoina olisivat hankkeita toteuttavat yritykset, ja unionin talousarviota käytettäisiin yhdessä rahoituskumppanin myöntämän rahoituksen kanssa vähentämään joukkolainojen luottoriskiä, jotta saataisiin houkuteltua vieraan pääoman markkinoilla toimivia sijoittajia, kuten eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä ja muita asianosaisia.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Unionin tuella olisi vähennettävä hankejoukkolainoihin liittyvää luontaista riskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat ovat halukkaita sijoittamaan suuremmassa määrin infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea.

(10) Tähän asetukseen perustuvalla unionin tuella olisi vähennettävä hankejoukkolainoihin liittyvää luontaista riskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat ovat halukkaita sijoittamaan suuremmassa määrin infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Talouden elpymistä Euroopassa ei saisi vaarantaa se, että liikenneruuhkat pahenevat, energiayhteydet ovat puutteellisia ja laajakaistan yleistyminen hidastuu sen vuoksi, että infrastruktuurihankkeilla on vaikeuksia saada pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta.

(11) Talouden elpymistä Euroopassa ei saisi vaarantaa se, että liikenteen toimivuus huononee, energiayhteydet ovat puutteellisia, energiajärjestelmät vanhentuneita ja energiahuolto riittämätöntä, laajakaistan yleistyminen hidastuu ja televiestintäpalvelut eivät toimi sen vuoksi, että infrastruktuurihankkeilla on vaikeuksia saada pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Infrastruktuuri-investointeja koskevien ohjelmien uudelleenarviointi jäsenvaltioissa finanssipoliittisten säästötoimien ja rakenneuudistusten vuoksi ei vaikuta suotuisasti siihen, että infrastruktuuri-investointien tahtia olisi kiihdytettävä. Lisäksi infrastruktuurihankkeiden pitkäaikainen pankkirahoitus on edelleen riittämätöntä ja kallista, minkä vuoksi tarvittaisiin vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

(12) Infrastruktuuri-investointeja koskevien ohjelmien uudelleenarviointi jäsenvaltioissa finanssipoliittisten säästötoimien ja rakenneuudistusten vuoksi ei vaikuta suotuisasti infrastruktuuri-investointien tahdin kiihdyttämiseen, mikä olisi välttämätöntä Eurooppa 2020 ‑strategian toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti siirtymiseksi resurssitehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen kestävän kehityksen takaamiseksi resurssitehokkuutta koskevan Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen mukaisesti. Lisäksi infrastruktuurihankkeiden pitkäaikainen pankkirahoitus on edelleen riittämätöntä ja kallista, minkä vuoksi tarvittaisiin vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voitaisiin yleisemmin kehittää rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta infrastruktuurialalla ja lisätä liikennehankkeiden käytettävissä nykyisin olevien rahoitusvälineiden määrää.

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voidaan todeta, missä määrin tällaiset riskien jakamiseen tarkoitetut rahoitusvälineet tuottavat lisähyötyä infrastruktuurirahoituksen alalla.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita, joilla on kaupallista potentiaalia, liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Vuoden 2013 jälkeen aloitetta voidaan laajentaa muillekin aloille.

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan alojen infrastruktuurihankkeita, jotka tuottavat selkeää eurooppalaista lisäarvoa ja joilla on kaupallista potentiaalia mutta jotka eivät tästä potentiaalistaan huolimatta saa riittävästi rahoitusta markkinoilta.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Kun otetaan huomioon EIP:n pitkäaikainen kokemus, toiminta infrastruktuurihankkeiden keskeisenä rahoittajana ja luonne perussopimuksella luotuna EU:n rahoituselimenä, komission olisi saatava EIP mukaan tämän pilottivaiheen toteuttamiseen. Yhteistyötä, myös riskinjakoa ja EIP:lle maksettavaa palkkiota, koskevat erityisehdot olisi vahvistettava komission ja EIP:n välisessä sopimuksessa.

(16) Kun otetaan huomioon EIP:n pitkäaikainen kokemus, toiminta infrastruktuurihankkeiden keskeisenä rahoittajana ja luonne perussopimuksella luotuna EU:n rahoituselimenä, komission olisi saatava EIP mukaan tämän pilottivaiheen toteuttamiseen. Yhteistyötä, myös riskinjakoa ja EIP:lle maksettavaa palkkiota, koskevat erityisehdot on vahvistettava komission ja EIP:n välisessä sopimuksessa.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Pilottivaiheella tasoitetaan tietä riskien jakamiseen tarkoitetulle Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineelle.

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe ei estä päätöksen tekemistä vuoden 2013 jälkeiseen sovellettavasta unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä, ja se olisi käynnistettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2012 ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Jos pilottivaihe osoittautuu onnistuneeksi ja kun siitä on tehty asianmukaiset analyysit ja riippumattomat arvioinnit, sillä tasoitetaan tietä riskien jakamiseen tarkoitetulle Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineelle.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen soveltuvina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen ja komission soveltuvina, unionin pitkän aikavälin toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) On suotavaa, että komissio tekee riippumattoman perusteellinen arvioinnin hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheesta. Arvioinnin lisäksi on tarvittaessa tehtävä lainsäädäntöehdotuksia innovatiivisista rahoitusvälineistä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b) Eurooppa-neuvosto asetti päätelmissään 1–2 päivänä maaliskuuta 2012 Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihetta koskevaan sopimukseen pääsemisen määräajaksi kesäkuun 2012, ja komission olisi aloitettava pilottivaiheen toteutus viipymättä.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – -1 kohta (uusi)

Päätös N:o 1639/2006/EY

8 artikla – 5 a ja 5 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

-1. Lisätään 8 artiklaan kohdat seuraavasti:

 

"5 a. Jäljempänä olevan 31 artiklan 2 a–2 d b kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheesta tehdään täysimittainen riippumaton arviointi, jossa tarkastellaan muun muassa sen tuottamaa lisäarvoa, mukaan lukien vaikutus hankkeen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, täydentävyys suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin ja mahdolliseen muuhun pitkän aikavälin velkarahoitukseen, sekä saavutettua kerrannaisvaikutusta. Siinä esitetään yleisiä huomioita markkinoiden kehityksestä, myös mahdollisten vääristymien syntymisestä tai korjaamisesta, ja arvioidaan asiaan liittyviä riskejä, hankeriski ja kumppaniriski mukaan lukien. Siinä pohditaan myös, olisiko investointien tuoton enimmäismäärä asianmukainen yksityisen sijoittajan rahoittaessa julkisia hankkeita, ja esitetään kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, kuten pankkilainojen ja oman pääoman, kanssa.

 

5 b. Komissio määrittää lisäksi kyseisen arvioinnin pohjalta toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään investointeja ensisijaisiin hankkeisiin. Komissio tarkastelee muun muassa, kuinka hankejoukkolainavälineen houkuttelevuutta voidaan lisätä useammanlaisten pitkäaikaisten julkisen sektorin ja muiden sijoittajien kannalta."

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – a alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vaihtoehtoisesti unioni voi myöntää EIP:lle rahoitustukea EIP:n omista varoistaan 2 a–2 d kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai takauksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin.".

Vaihtoehtoisesti unioni voi vuosina 2012–2013 toteutettavan pilottivaiheen aikana myöntää EIP:lle rahoitustukea EIP:n omista varoistaan 2 a–2 d b kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai takauksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin."

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b) Lisätään 2 a–2 d kohta seuraavasti:

b) Lisätään 2 a–2 d b kohta seuraavasti:

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

"2 a. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä tarkoitetaan luottoriskin vähentämistä, joka täyttää seuraavat perusteet:

"2 a. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä tarkoitetaan komission ja EIP:n yhteistä välinettä, jolla vähennetään luottoriskiä ja joka täyttää seuraavat perusteet:

a) sen muotona on laina tai takaus, jonka EIP myöntää tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien alan hankkeiden rahoitukselle;

a) sen muotona on laina tai takaus, jonka EIP myöntää unionin talousarviosta maksettavan osuuden tuella tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien alan yhteistä eurooppalaista etua koskevien hankkeiden rahoitukselle ja jolla täydennetään rahoitusta jäsenvaltioilta tai yksityiseltä sektorilta sekä korjataan tilanteita, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi eikä hankkeille saada riittävästi rahoitusta markkinoilta;

b) se kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä;

b) se kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä;

c) sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin.

c) sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Unionin rahoitusriski hankejoukkolainojen riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle.

2 b. Unionin rahoitusriski hankejoukkolainojen riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, ei missään tapauksessa saa ylittää unionin osuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineen rahoituksesta. Unionin yleiseen talousarvioon ei voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta aina EIP:n vastuulle.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 c kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 c. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa.

2 c. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa. Komissio ilmoittaa sopimuksen keskeiset määräykset viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

EIB suorittama riskinarviointi taataan EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivojen mukaisesti ja EIP:n sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla soveltamat valintaperusteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

 

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen keskeiset ehdot ja menettelyt vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 d a kohta (uusi) ja 2 d b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 d a. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 49 kohdassa asetettujen raportointivaatimusten lisäksi ja rajoittamatta muita sääntelyyn perustuvia raportointivaatimuksia, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi. Kertomukseen sisällytetään tietoja hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista sekä suosituksia sen tehokkuuden lisäämiseksi.

 

2 d b. Komissio esittää tämän päätöksen 8 artiklan 5 a kohdassa tarkoitetun arvioinnin pohjalta aiheellisia muutoksia sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä."

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

"14) 'hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä' luottoriskin vähentämistä, joka suunnataan yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin. Hankejoukkolainojen riskinjakoväline kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä. Sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin;

"14) 'hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä' komission ja EIP:n yhteistä välinettä, jolla vähennetään luottoriskiä yhteisen edun mukaisissa hankkeissa, tuotetaan eurooppalaista lisäarvoa, täydennetään rahoitusta jäsenvaltioilta tai yksityiseltä sektorilta sekä korjataan tilanteita, joissa investointien määrä on toivottua vähäisempi eikä hankkeille saada riittävästi rahoitusta markkinoilta. Hankejoukkolainojen riskinjakoväline kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä. Sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 15 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

15) 'luottoriskin vähentämisellä' EIP:n lainaa tai EIP:n vakuutta, jolla parannetaan hankelainan luottokelpoisuutta.".

15) 'luottoriskin vähentämisellä' EIP:n lainaa tai EIP:n vakuutta, jota tuetaan unionin talousarviosta maksettavalla rahoitusosuudella ja jolla parannetaan hankelainan luottokelpoisuutta."

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – a alakohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – d alakohta – viimeinen virke

 

Komission teksti

Tarkistus

Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 200 miljoonaa euroa liikennealan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen.".

Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 200 miljoonaa euroa liikennealan hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheeseen."

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – g alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

"g) EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa. Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki investointikaudella saadut mahdolliset tulot uusiin lainoihin ja vakuuksiin.".

"g) vuosina 2012 ja 2013 toteutettavan pilottivaiheen aikana EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, ei missään tapauksessa saa ylittää unionin osuutta hankejoukkolainojen riskinjakovälineen rahoituksesta eikä jatkua joukkolainojen eräännyttyä. Unionin yleiseen talousarvioon ei voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta aina EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa. Komissio ilmoittaa sopimuksen keskeiset määräykset viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. EIB suorittama riskinarviointi taataan EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivojen mukaisesti ja EIP:n sosiaali-, ympäristö- ja ilmastoalalla soveltamat valintaperusteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

 

Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 49 kohdassa asetettujen raportointivaatimusten lisäksi ja rajoittamatta muita sääntelyyn perustuvia raportointivaatimuksia, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen pilottivaiheen aikana joka kuudes kuukausi. Kertomukseen sisällytetään tietoja hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista sekä suosituksia sen tehokkuuden lisäämiseksi.

 

Komissio esittää tämän asetuksen 16 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun arvioinnin pohjalta aiheellisia muutoksia sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, etenkin jos markkinoille pääsy ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

 

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen sen edunsaajien maksamien palkkioiden muodossa ennen 31 päivää joulukuuta 2013 tuottamat korko- ja muut tulot voidaan käyttää uudelleen uusiin lainoihin ja vakuuksiin. Jos hankejoukkolainojen riskinjakovälineen soveltamista ei jatketa seuraavan rahoituskehyksen voimassaoloaikana, jäljellä olevat varat palautetaan 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen unionin yleisen talousarvion tulopuolelle."

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 680/2007

16 artikla – 2 a ja 2 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a) Lisätään 16 artiklaan kohdat seuraavasti:

 

"2 a. Edellä 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen pilottivaiheesta tehdään täysimittainen riippumaton arviointi, jossa tarkastellaan muun muassa sen tuottamaa lisäarvoa, mukaan lukien vaikutus hankkeen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, täydentävyys suhteessa muihin unionin tai jäsenvaltioiden välineisiin ja mahdolliseen muuhun pitkän aikavälin velkarahoitukseen, sekä saavutettua kerrannaisvaikutusta. Siinä esitetään yleisiä huomioita markkinoiden kehityksestä, myös mahdollisten vääristymien syntymisestä tai korjaamisesta, ja arvioidaan asiaan liittyviä riskejä, hankeriski ja kumppaniriski mukaan lukien. Siinä pohditaan myös, olisiko investointien tuoton enimmäismäärä asianmukainen yksityisen sijoittajan rahoittaessa julkisia hankkeita, ja esitetään kustannusvertailu vaihtoehtoisten hankerahoitustapojen, kuten pankkilainojen ja oman pääoman, kanssa.

 

2 b. Komissio määrittää lisäksi kyseisen arvioinnin pohjalta toteutettavia jatkotoimenpiteitä, joilla parannetaan unionin varainkäytön tehokkuutta sekä lisätään investointeja ensisijaisiin hankkeisiin. Komissio tarkastelee muun muassa, kuinka hankejoukkolainavälineen houkuttelevuutta voidaan lisätä useammanlaisten pitkäaikaisten julkisen sektorin ja muiden sijoittajien kannalta."

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 b kohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 680/2007

17 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b) Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

 

"Komissio antaa ennen 30 päivää kesäkuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää luettelon valituista hankkeista, joille on tarkoitus antaa 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua tukea ja jossa ilmoitetaan tuen määrä, rahoittavat laitokset ja asianomaiset sijoittajat. Komissio sisällyttää kertomukseen hyviä käytäntöjä koskevat ohjeet sekä luettelon sijoittajista, jotka mahdollisesti ovat kiinnostuneita innovatiivisista rahoitusvälineistä."

Perustelu

Hankejoukkolainoja koskevasta pilottivaiheesta tarvitaan tarkkoja tietoja, jotta voidaan todeta, mitä muutoksia Verkkojen Eurooppa -välineeseen on tehtävä. Komission olisi ilmoitettava parlamentille, mitkä sijoittajat osallistuvat ja miten valittuja hankkeita voidaan parantaa.

  • [1]  EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0.
  • [2]  EUVL C 0, 0.0.0000, s. 0.

PERUSTELUT

Johdanto: miksi hankejoukkolainoja koskeva pilottivaihe?

Nykyaikainen ja tehokas infrastruktuuri on keskeisessä asemassa, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena oleva älykäs, kestävä ja osallistava kasvu sekä vähentää työttömyyttä sisämarkkinoiden loppuun saattamisen avulla. Liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintäteknologian (TVT) infrastruktuurien investointitarpeiksi Euroopassa arvioidaan noin 1,5 biljoonaa euroa vuosina 2010–2020. Vaikka yksityisen sektorin olisi rahoitettava suurin osa näistä – enimmäkseen tuottavista – investoinneista, julkisen sektorin rooli Euroopassa on edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeä.

Tätä varten komissio on ehdottanut seuraavaa rahoituskehystä varten "Verkkojen Eurooppa" ‑välinettä, jolla on määrä nopeuttaa infrastruktuurien kehitystä liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja erityisesti niiden strategisten rajatylittävien osien suhteen.

Oman pääoman ehtoisten välineiden ja avustusten lisäksi "Verkkojen Eurooppa" sisältää uuden rahoitusvälineen, jolla pyritään saamaan enemmän yksityisen sektorin rahoitusta, eli hankejoukkolainat. Jotta hankejoukkolainat voidaan ottaa täysin käyttöön vuonna 2014, komissio ehdottaa vuosille 2012–2013 pilottivaihetta, jolla pyritään pääasiassa:

–   testaamaan rahoitusmarkkinoiden hyväksyntää ja reaktioita, koska uusien välineiden sisällyttäminen yksityisen sektorin investointipäätöksiin vie aikansa

–   testaamaan hankejoukkolainojen toimintaa ja optimointia käytännössä aloitteen hienosäätöä varten.

Ehdotuksella laajennetaan ja päivitetään Euroopan laajuisia verkkoja koskevien liikennehankkeiden nykyistä lainavakuusvälinettä (LGTT) muuttamalla kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (CIP) ja Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) koskevia sääntöjä. Päivityksellä siihen sisällytetään muut alat kuin liikenne, mukaan luettuina energia- ja TVT-hankkeet siten, että sitä samalla laajennetaan kattamaan paitsi liikenteen riskit niin myös kaikki riskit, jotka saattavat johtaa tulojen menetyksiin hankkeen elinkaaren aikana. Välineen aikahorisonttia pidennetään 3–7 vuodesta 30 vuoteen. Lisäksi uudella välineellä korjataan joitakin investointien houkuttelemiseen liittyviä puutteita, joihin LGTT ei ole pystynyt vastaamaan. Koska LGTT perustettiin ennen kriisiä, sitä ei ole suunniteltu eikä mukautettu toimimaan vallitsevassa taloudellisessa ilmapiirissä.

Euroopan parlamentti on usein voimakkaasti vaatinut tämän uuden välineen perustamista, erityisesti 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa sijoittamisesta tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten[1], 17. helmikuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa Eurooppa 2020 -strategiasta[2] ja viimeksi 2. helmikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa 30. tammikuuta 2012 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta[3] ja 15. helmikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012[4].

Lisäksi Eurooppa-neuvosto asetti päätelmissään 1.–2. maaliskuuta 2012 pilottivaiheelle tämän kunnianhimoisen tavoitteen: "Keskeisten infrastruktuurihankkeiden yksityistä rahoitusta on edistettävä, joten Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen käsittelyä olisi vauhditettava, jotta asiasta päästäisiin sopimukseen kesäkuuhun mennessä."

Tekninen tausta: miten hankejoukkolainat toimivat?

Hankejoukkolainat ovat vieraan pääoman välineitä, joita laskevat liikkeeseen yksityiset hankkeita toteuttavat yritykset EU:n/EIP:n tuella, jolloin joukkolainoista tulee turvallisempia ja houkuttelevampia pääomamarkkinoiden sijoittajille, jotka eivät normaalisti investoi infrastruktuureihin, kuten eläkerahastoille. Vähentämällä sijoittajien riskiä niiden pitäisi stimuloida yksityisten varojen ohjautumista ensisijaisiin infrastruktuuri-investointeihin, joiden epävarmat riskikäsitykset estävät rahoituksen ohjautumisen niihin. Tämä on erityisen tärkeää, kun pankkirahoitus on supistunut kriisin ja uusien sääntelyvaatimusten seurauksena.

Niiden toimintaa voidaan havainnollistaa seuraavasti:

 

Käytettäessä EU:n osuudella tuettua EIP:n välinettä, joka on muodoltaan EIP:n debentuurilaina tai takuu[5], parannettaisiin infrastruktuurihankkeen yksityisen etuoikeutetun velan (joukkolainan) luottoluokitusta tavoitearvoon A-, joka riittää parantamaan joukkolainojen houkuttelevuutta pääomamarkkinoiden kannalta. Debentuurilaina ei ylitä 20:tä prosenttia hankkeen kokonaisvelasta[6] ja se on muodoltaan rahoitettu (laina) tai rahoittamaton (takuu).

Hankejoukkolainoja olisi pidettävä yhtenä välineenä rahoitusvälineiden suuressa joukossa, ja sitä voidaan käyttää yhdessä muiden julkisten ja yksityisten välineiden kanssa. Nämä välineet ulottuvat julkisista avustuksista (eurooppalaiset ja kansalliset), lainoihin (pankkilaina, joukkolaina), takauksiin ja omaan pääomaan jne. Olisi kuitenkin huomattava, että hankejoukkolainoja voidaan käyttää vain hankkeisiin, joiden odotetaan tuottavan riittävästi tuloja. Ne eivät korvaa perinteisiä avustuksia, jotka voidaan tämän sijasta keskittää eniten tarvitseviin hankkeisiin. Hankejoukkolainat täydentävät nykyistä rahoitusta, eikä niiden pitäisi vääristää sisämarkkinoiden kilpailua eikä korvata nykyistä yksityistä rahoitusta tai mitään muuta kansallista tai EU:n julkista rahoitusosuutta.

Ehdotuksen vaikutukset talousarvioon

Pilottivaiheessa komissio ehdottaa EU:n talousarviosta maksettavaksi rahoitusosuudeksi 230 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan kohdentamalla uudelleen nykyisten ohjelmien määrärahoja. LGTT:n käytettävissä vuosina 2012–2013 olevista 500 miljoonasta eurosta enintään 200 miljoonaa kohdennettaisiin uudestaan tukemaan liikenteen alan hankejoukkolainoja. Tällä ei ole vaikutusta avustusten kaltaisiin muihin EU-rahoituksen muotoihin. Energia- ja TVT-investointien mukaan ottamiseksi niihin kohdennetaan vastaavista budjettikohdista 10 miljoonaa euroa (TEN-E) ja 20 miljoonaa euroa (CIP).

 

 

Talous-arvio 2012

2012

2013

2014

Yht.

06 03 03 - Rahoitustuki Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteisen edun mukaisille hankkeille (LGTT-määrärahoista)

MSM

1.275

100

100

 

200

MM

714

40

60

100

200

32 03 02 - Rahoitustuki Euroopan laajuisen energiaverkon yhteisen edun mukaisille hankkeille

MSM

21

 

10

 

10

MM

12

 

10

 

10

09 03 01 - Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma

MSM

133

 

20

 

20

MM

109

 

20

 

20

MOVE-, ENER- ja INFSO-pääosastojen määrärahat YHTEENSÄ

MSM

 

100

130

 

230

MM

 

40

90

100

230

Infrastruktuuritarpeisiin verrattuna 230 miljoonaa euroa on pieni summa, mutta odotettu 15- tai 20-kertainen kerrannaisvaikutus voi saada liikkeelle jopa 4,6 miljardin euron investoinnit.

EU:n tuki muodostuu lainoista/takuista, jotka kattavat kaiken tyyppiset tulojen vajaukset, jotka voivat aiheutua esim. odotettua vähäisemmästä käytöstä, rakennusviivytyksistä jne. Jos EU:n tukea on käytettävä, tulojen vajausta esiintyy hankkeen alussa, se muutetaan debentuurilainaksi, jolloin se maksetaan edelleen etuoikeutettujen lainojen jälkeen mutta ennen omaa pääomaa, mikä merkitsee sitä, että EU:n talousarviolle aiheutuu tappioita ainoastaan hankkeen epäonnistuessa.

Kuten lainsäädäntöehdotuksessa nimenomaisesti todetaan, EU:n talousarviolle aiheutuva riski on hyvin rajallinen, sille ei aiheudu vastuusitoumuksia ja EU:n rahoitusosuus rajoittuisi 230 miljoonaan euroon. Välineestä saatavien tulojen osalta komission ehdotuksessa odotetaan, että mahdolliset tuotot olisi investoitava uudelleen välineeseen, jotta voidaan maksimoida tuettujen hankkeiden määrä. Esittelijä tukee tätä ajatusta.

Joitakin huolenaiheita

Budjettivallan käyttäjän näkökulmasta ratkaisevan tärkeää on saattaa keskenään tasapainoon komissiolle ja EIP:lle delegoitu toimivalta sekä raportointivaatimukset ja vastuunalaisuutta koskevat mekanismit. Esittelijä katsoo, että esitetty järjestely kaipaa muutamia täsmennyksiä, mutta riittää koehanketta varten, koska:

–   hankkeiden valintaa rajoittavat jo nyt lukuisat sitovat kriteerit, joita EIP:n on noudatettava hankkeita ehdottaessaan (EU:n talouspolitiikan tavoitteet, TEN- ja CIP-perussäädösten kriteerit, EU:n politiikan suuntaviivat, EIP:n tavanomaiset hyväksyttävyys- ja ympäristökriteerit, luottoriskipolitiikat jne.)

–   sekä CIP:n että TEN:n puitteissa hyväksyntä noudattaa samaa menettelyä kuin perinteisten avustusten tapauksessa, eli komiteamenettelyä (ks. TEN-perussäädöksen 15 artiklan 2 kohta ja CIP-perussäädöksen 46 artikla)

–   väline on voimassa alle kaksi vuotta, ja siitä rahoitettaneen vain muutamia hankkeita.

Tästä voidaan keskustella lisää "Verkkojen Eurooppaa" koskevan aloitteen yhteydessä, jolloin komissio ja EIP voivat hienosäätää aloitteen yksityiskohtia. Kun otetaan huomioon, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin odotettu hankkeiden määrä saadaan taloudellisesti päätökseen ja tuotot toteutuvat, tarvitaan aikaa, ennen kuin aloitetta voidaan arvioida asianmukaisesti.

Koska taloudellinen ympäristö ja rahoitusympäristö ovat muutoksessa, emme saisi asettaa liikaa lisäkriteerejä ja täytäntöönpanojärjestelyjä, jotta näille uusille markkinoille annetaan enemmän joustovaraa kehittymiseen. Kun otetaan huomioon, että varainhoitoasetuksen meneillään olevaa tarkistusta tuskin saadaan valmiiksi ennen pilottivaiheen käynnistymistä, esittelijä uskoo raportoinnin osalta kuitenkin, että ehdotettuja säännöksiä olisi tarkistettava, jotta taataan riittävä vastuunalaisuus ja lainsäätäjän harjoittama riittävä valvonta. Hän ehdottaa siksi erityisiä tarkistuksia, joilla pyritään tiiviimpään (joka kuudes kuukausi) ja yksityiskohtaisempaan raportointiin.

Vaikka on tärkeää, että varmistetaan riittävä raportointi, jotta voidaan tehdä perusteltuja johtopäätöksiä ennen "Verkkojen Euroopan" perustamista, esittelijä korostaa, että pilottivaiheen päätarkoituksena on testata, hyväksyvätkö rahoitusmarkkinat tämän uuden aloitteen. Tätä taustaa vasten ja koska koehanke on jo rajoitettu 18 kuukauteen, esittelijä ei katso, että pilottivaihetta varten tarvitaan "poistumisstrategiaa", koska pilottivaihetta koskevan sopimuksen ja sen täytäntöönpanon ei pitäisi millään tavalla vaikuttaa "Verkkojen Eurooppaa" koskeviin tuleviin neuvotteluihin.

Aikataulu ja tulevat neuvottelut

Esittelijä yhtyy Eurooppa-neuvoston tavoitteeseen, jonka mukaan neuvoston kanssa olisi päästävä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä kesäkuuhun mennessä, ja ehdottaa tätä taustaa vasten seuraavaa aikataulua:

Mietintöluonnoksen esittely

29. maaliskuuta

Tarkistusten jättämisen määräaika

3. huhtikuuta

BUDG-valiokunnan äänestys

25. huhtikuuta

Neuvottelut

25.4.–24.5.

BUDG-valiokunnan äänestys poliittisesta sopimuksesta

31. toukokuuta (vahvistettava)

Täysistuntoäänestys

Heinäkuu

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.3.2012)

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta
(COM(2011)0659 – C7‑0372/2011 – 2011/0301(COD))

Valmistelija: Werner Langen

LYHYET PERUSTELUT

Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite on tarkoitus käynnistää vuosina 2012–2013 toteutettavana pilottihankkeena ja sen tarkoituksena on lisätä yksityissektorin osallistumista liikenne- ja energia-alalla sekä tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistaverkkojen alalla tehtävien infrastruktuuritoimien rahoittamiseen. EU:n jäsenvaltiot investoivat toistaiseksi 0,5–2 prosenttia bruttokansantuotteestaan infrastruktuuritoimiin[1]. Vastedes rahoitukseen on tarkoitus osallistuttaa yksityiset investoijat julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien avulla. Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevalla aloitteella täydennetään olemassa olevia rahoituslähteitä.

Yleisiä huomioita

Hankejoukkolainojen rahoitus testiajanjaksolla 2012–2013 taataan ja sille vahvistetaan enimmäismäärä kohdentamalla uudelleen budjettikohdasta 06 03 03 (Euroopan laajuiset liikenneverkot) enintään 200 miljoonaa euroa ja budjettikohdasta 32 03 02 (Euroopan laajuiset energiaverkot) enintään 10 miljoonaa euroa TEN-E-hankkeisiin sekä budjettikohdasta 09 03 01 (kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) enintään 20 miljoonaa euroa tieto- ja viestintätekniikka- ja laajakaistahankkeisiin.

EIP valitsee 5–14 erilaista hanketta, ja tämä valinta toimii TEN- ja CIP-suuntaviivojen vahvistamisen perustana. Markkinoiden vääristymistä ja puolittaisia tukia on tällöin vältettävä. Pilottivaiheen tavoitteena on markkinoiden testaus ja täytäntöönpanon arviointi. EIP:n komissiolle ja Euroopan parlamentille antamat ensimmäiset kertomukset hankejoukkolainojen käytöstä ja markkinoiden hyväksynnästä saaduista kokemuksista ovat siksi tärkeitä. EIP on toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti velvollinen antamaan komissiolle kertomuksen. Komission on välitettävä nämä vuotuiset kertomukset edelleen neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Enintään 230 miljoonan euron käyttö voi toimia katalysaattorina infrastruktuuritoimien toteuttamiselle, ja sen kerrannaisvaikutus voi olla 15–20 euroa kutakin EU-varoista käytettyä euroa kohti.

EIP:n on kuitenkin varmistettava, että rahoitetaan tosiaankin vain niitä hankkeita, jotka todella tarvitsevat rahoitusta. Tällöin on valittava hankkeita, jotka eivät itsessään ole kaupallisesti kannattavia ja jotka siksi tarvitsevat rahoitusta, jotta ne voitaisiin ylipäänsä panna täytäntöön. Siksi on kritisoitava sitä, että pilottivaiheessa on määrä yhteisrahoittaa joukkolainoilla ainoastaan jo päätökseen saatettuja hankkeita, joihin tarvitaan lisärahoitusta, tai hankkeita, jotka jo on tarkoitus aloittaa, sillä näille hankkeille oli laadittu kauaskantoinen rahoitussuunnitelma jo ennen hankejoukkolainoja koskevan aloitteen voimaantuloa.

Hankejoukkolainoja käytetään seuraavasti:

 

 

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Unionin tuella olisi vähennettävä hankejoukkolainoihin liittyvää luontaista riskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat ovat halukkaita sijoittamaan suuremmassa määrin infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea.

(10) Unionin tuella olisi vähennettävä hankejoukkolainoihin liittyvää luontaista riskiä siinä määrin, että pääomamarkkinoiden toimijat ovat halukkaita sijoittamaan suuremmassa määrin infrastruktuurihankkeiden joukkolainoihin kuin olisi mahdollista ilman unionin tukea. Hankejoukkolainat olisi ulotettava koskemaan myös innovointi- ja demonstraatiohankkeita.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Talouden elpymistä Euroopassa ei saisi vaarantaa se, että liikenneruuhkat pahenevat, energiayhteydet ovat puutteellisia ja laajakaistan yleistyminen hidastuu sen vuoksi, että infrastruktuurihankkeilla on vaikeuksia saada pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta.

(11) Talouden elpymistä Euroopassa eivät saisi vaarantaa liikenneruuhkien paheneminen, energiayhteyksien puutteellisuus, energiajärjestelmien vanhentuneisuus, energiahuollon riittämättömyys, laajakaistan yleistymisen hidastuminen ja televiestintäpalvelujen toimimattomuus, jotka johtuvat siitä, että infrastruktuurihankkeilla on vaikeuksia saada pitkäaikaista yksityistä tai julkista rahoitusta. EU 2020 ‑kumppanuussopimuksen yhteydessä toteutettavalla hankejoukkolainoja koskevalla aloitteella on tarkoitus luoda selkeä hankkeiden tukikelpoisuutta koskeva kehys, jota valvotaan tehostetusti ja demokraattisesti, jotta voidaan toteuttaa EU:n sosiaalisten, ilmastollisten ja ympäristöllisten tavoitteiden mukaisia kestäviä ja vastasyklisiä investointiohjelmia. Aloite toimii samalla katalysaattorina yksityisen pääoman houkuttelemiseksi pitkän aikavälin hankkeisiin.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Infrastruktuuri-investointeja koskevien ohjelmien uudelleenarviointi jäsenvaltioissa finanssipoliittisten säästötoimien ja rakenneuudistusten vuoksi ei vaikuta suotuisasti siihen, että infrastruktuuri-investointien tahtia olisi kiihdytettävä. Lisäksi infrastruktuurihankkeiden pitkäaikainen pankkirahoitus on edelleen riittämätöntä ja kallista, minkä vuoksi tarvittaisiin vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

(12) Infrastruktuuri-investointeja koskevien ohjelmien uudelleenarviointi jäsenvaltioissa finanssipoliittisten säästötoimien ja rakenneuudistusten vuoksi ei vaikuta suotuisasti siihen, että infrastruktuuri-investointien tahtia olisi kiihdytettävä, mikä olisi välttämätöntä Eurooppa 2020 -strategian poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti siirtymiseksi resurssitehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen kestävän kehityksen takaamiseksi resurssitehokkuutta koskevan Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen mukaisesti. Lisäksi infrastruktuurihankkeiden pitkäaikainen pankkirahoitus on edelleen riittämätöntä ja kallista, minkä vuoksi tarvittaisiin vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteitä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voitaisiin yleisemmin kehittää rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta infrastruktuurialalla ja lisätä liikennehankkeiden käytettävissä nykyisin olevien rahoitusvälineiden määrää.

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voidaan todeta, tuottavatko tällaiset riskien jakamiseen tarkoitetut rahoitusvälineet lisähyötyä infrastruktuurirahoituksen alalla tuottavatko ja missä määrin.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Olisi kuitenkin muistettava, että hankejoukkolainoilla voidaan vain täydentää olemassa olevia rahoitusmalleja, mutta ei korvata niitä kokonaan.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita, joilla on kaupallista potentiaalia, liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Vuoden 2013 jälkeen aloitetta voidaan laajentaa muillekin aloille.

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita, joilla on kaupallista potentiaalia, liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Kun otetaan huomioon EIP:n pitkäaikainen kokemus, toiminta infrastruktuurihankkeiden keskeisenä rahoittajana ja luonne perussopimuksella luotuna EU:n rahoituselimenä, komission olisi saatava EIP mukaan tämän pilottivaiheen toteuttamiseen. Yhteistyötä, myös riskinjakoa ja EIP:lle maksettavaa palkkiota, koskevat erityisehdot olisi vahvistettava komission ja EIP:n välisessä sopimuksessa.

(16) Kun otetaan huomioon EIP:n pitkäaikainen kokemus, toiminta infrastruktuurihankkeiden keskeisenä rahoittajana ja luonne perussopimuksella luotuna EU:n rahoituselimenä, komission olisi saatava EIP mukaan tämän pilottivaiheen toteuttamiseen. EIP olisi suuremmassa määrin osallistettava myös innovointihankkeisiin. Yhteistyötä, myös riskinjakoa ja EIP:lle maksettavaa palkkiota, koskevat erityisehdot olisi vahvistettava komission ja EIP:n välisessä sopimuksessa, ja niiden olisi oltava yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/20071 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja liitteessä vahvistettujen lainavakuusvälineen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukaisia. Komission olisi viipymättä ilmoitettava sopimustekstistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

____________

 

1 EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Pilottivaiheella tasoitetaan tietä riskien jakamiseen tarkoitetulle Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineelle.

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe ei estä soveltamasta vuoden 2013 jälkeistä unionin monivuotista rahoituskehystä koskevaa päätöstä eikä etenkään Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista koskevaa komission ehdotusta. Pilottihanke olisi siksi käynnistettävä, jotta voidaan testata, voiko tämä riskien jakamiseen tarkoitettu ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusväline tuottaa lisäarvoa. Päätös Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen jatkamisesta pilottihankkeen päätyttyä tehdään vasta kun pilottihankkeesta on tehty riippumaton arvio. Komission olisi tarjottava mahdollisuus luopua aloitteesta, jos markkinoille saattaminen ei vastaa odotuksia tai jos saataville tulee riittävästi vaihtoehtoisia pitkän aikavälin vieraan pääoman rahoituksen lähteitä.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Tuen hakemiseen ja kaikkien hankkeiden valintaan ja täytäntöönpanoon sovelletaan unionin lainsäädäntöä, erityisesti valtiontukien osalta, ja samalla on pyrittävä välttämään markkinavääristymisen aiheuttamista tai lisäämistä.

(18) Tuen hakemiseen ja kaikkien hankkeiden valintaan ja täytäntöönpanoon olisi sovellettava yhtäläisiä ehtoja ja unionin lainsäädäntöä, erityisesti valtiontukien osalta, ja samalla on pyrittävä välttämään markkinavääristymisen aiheuttamista tai lisäämistä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen soveltuvina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen soveltuvina ja unionin pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden mukaisina sekä todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – a alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Vaihtoehtoisesti unioni voi myöntää EIP:lle rahoitustukea EIP:n omista varoistaan 2 a–2 d kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai takauksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin.".

Vaihtoehtoisesti unioni voi myöntää EIP:lle pilottivaiheen aikana vuosina 2012 ja 2013 rahoitustukea EIP:n omista varoistaan 2 a–2 d kohdassa tarkoitetun hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai takauksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin.".

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) sen muotona on laina tai takaus, jonka EIP myöntää tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien alan rahoitukselle;

a) sen muotona on laina tai takaus, jonka EIP myöntää tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien alalla toteutettavien Euroopan yhteisen edun mukaisten hankkeiden rahoitukseen;

Perustelu

Asetuksen olisi toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä syistä koskettava ainoastaan yhteisen edun mukaisia hankkeita.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a artikla – c a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

c a) sitä käytetään edistämään investointeja, joille ei saada riittävästi rahoitusta markkinoilta;

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a kohta – c b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

c b) sillä täydennetään jäsenvaltioilta tai yksityisiltä sijoittajilta saatavaa rahoitusta;

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a kohta – c c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

c c) se ei vääristä kilpailua sisämarkkinoilla;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 a kohta – c d alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

(c d) sitä käytetään vain hankkeisiin, jotka tuottavat unionille lisäarvoa, toisin sanoen hankkeita toteutetaan EU:n tasolla vain, kun se on perusteltua hankkeiden täytäntöönpanon laajuuden ja vaikutusten vuoksi ja kun hankkeiden tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 b kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Unionin rahoitusriski hankejoukkolainojen riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle.

2 b. Unionin rahoitusriski hankejoukkolainojen riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Sääntöjen tarkka sanamuoto vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 680/2007 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja liitteessä olevien lainavakuusvälineen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

 

Komissio ilmoittaa sopimustekstistä viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 alakohdan mukaisesti.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 c kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2 c. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa.

2 c. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa ja ne esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. EIP:n suorittama riskinarviointi taataan pankkidirektiivien mukaisesti.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 d a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio antaa yhteistyössä EIP:n kanssa Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksia, jotka sisältävät 2 d kohdassa tarkoitettujen summien käytön jaottelun hankkeittain. Kertomuksen on sisällettävä myös tietoja hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista ja suosituksia sen toimivuuden parantamisesta. Pilottivaiheen päättyessä on kuultava asianomaisia sidosryhmiä.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – johdantokappale

 

Komission teksti

Tarkistus

"14. 'hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä' luottoriskin vähentämistä, joka suunnataan yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin. Hankejoukkolainojen riskinjakoväline kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä. Sitä käytetään vain hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin;

"14. 'hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä' luottoriskin vähentämistä, joka suunnataan yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin. Hankejoukkolainojen riskinjakoväline kattaa hankkeen velanhoitoriskin ja pienentää joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä. Sitä käytetään vain

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

a) hankkeisiin, joiden taloudellinen elinkelpoisuus perustuu tuloihin;

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

b) edistämään investointeja, joille ei saada riittävästi rahoitusta markkinoilta;

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

c) jäsenvaltioilta tai yksityisiltä sijoittajilta saatavaa rahoitusta täydentävänä välineenä;

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – d alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

d) siten, että sillä ei vääristetä kilpailua sisämarkkinoilla;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 14 kohta – e alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

e) hankkeisiin, jotka tuottavat unionille lisäarvoa, toisin sanoen hankkeita toteutetaan EU:n tasolla vain, kun se on perusteltua hankkeiden täytäntöönpanon laajuuden ja vaikutusten vuoksi ja kun hankkeiden tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella tasolla;

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

2 artikla – 15 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

15. 'luottoriskin vähentämisellä' EIP:n lainaa tai EIP:n vakuutta, jolla parannetaan hankelainan luottokelpoisuutta.".

Poistetaan.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – g alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

"g) EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa. Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki investointikaudella saadut mahdolliset tulot uusiin lainoihin ja vakuuksiin.".

"g) EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa ja ne esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta.

 

Sääntöjen tarkka sanamuoto vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 680/2007 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja liitteessä olevien lainavakuusvälineen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Komissio ilmoittaa sääntöjen sanamuodon viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki investointikaudella saadut mahdolliset tulot uusiin lainoihin ja vakuuksiin.".

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen EIP:n antamista täytäntöönpanokertomuksista 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 49 kohdan mukaisesti.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0659 – C7-0372/2011 – 2011/0301(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

17.11.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Werner Langen

14.12.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

28.2.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Jacky Hénin, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

António Fernando Correia de Campos, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Seán Kelly, Bernd Lange, Werner Langen, Alajos Mészáros, Mario Pirillo, Alyn Smith, Hannu Takkula, Silvia-Adriana Ţicău

  • [1]  EIP Papers Volume 13/1 (2008).

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.3.2012)

budjettivaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta
(COM(2011)0659 – C7‑0372/2011 – 2011/0301(COD))

Valmistelija: Antonio Cancian

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unioni ei koskaan ratkaise kasvuun ja työllisyyteen liittyvää ongelmaa käyttämällä ainoastaan EU:n talousarvion varoja.

Komissio on useammin kuin yhden kerran aivan oikein painottanut infrastruktuurin avainasemaa Euroopan talouden uudelleen käynnistämisessä erityisesti Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen sekä televiestintäinfrastruktuurien kehitys huomioiden. Kyse on 1 500 miljardin euron sijoituksista, jotka ovat todellinen Euroopan Marshall-apu kilpailukykyisillä ja liberaaleilla Euroopan markkinoilla.

Montin raportissa muistutetaan, että "Euroopan merkittävät julkiset infrastruktuurihankkeet, kuten TEN-verkot, ovat ylikansallisia eivätkä sovellu pirstoutuneisiin kansallisiin järjestelmiin. Niiden rahoitus kärsii siitä, että ei ole likvidejä joukkolainamarkkinoita hyvin pitkän juoksuajan lainoille, ja toisaalta eläkerahastojen tapaisille pitkän aikavälin sijoittajille ei ole tarjolla niiden sijoitustarpeita vastaavia joukkolainoja."

Valmistelija suhtautuu myönteisesti Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheeseen. Valmistelija suosittelee, että näin alettaisiin niin pian kuin mahdollista vastata Euroopan infrastruktuurien kiireellisiin sijoitustarpeisiin. Lisäksi valmistelija pyytää Euroopan komissiota harkitsemaan suuremman rahoituksen myöntämistä aloitteelle hyödyntäen mahdollisesti nykyisen Euroopan laajuiset liikenne- ja energiaverkot -ohjelman käyttämättömiä varoja.

Valmistelija luottaa siihen, että tällä aloitteella on hyvin myönteinen vaikutus Euroopan talouteen. Valmistelija kuitenkin ottaa huomioon, että valitettavasti vaikutus rajoittuu hankkeisiin, joissa keskitytään lyhyen tai keskipitkän aikavälin tuottoon.

Tärkeämpänä askeleena tulisi siten olla sellaisen uuden "Euroopan hankeobligaatioiden aloitteen" käynnistys infrastruktuureille, jossa Euroopan unioni osallistuu suoraan infrastruktuuriprojektien pääomaan. Euroopan unioni osallistuisi suoraan infrastruktuuriprojektien osakepääomaan joko yksin tai jäsenvaltioiden rinnalla parantaakseen pitkäaikaiseen sijoitetun pääoman tuottavuuteen tähtäävien infrastruktuuriprojektien kestävää taloutta.

EU:n talousarviosta saatavat varat ovat riittämättömiä tälle tavoitteelle. Unionin täytyisi kerätä varoja suoraan pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeelle Euroopan hankeobligaatioita. Unioni käyttäisi sitten joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemisesta saatavan tuoton Euroopan etua ajavien projektiyhtiöiden tai erillisyhtiöiden omistusosuuksien ostoon. Unionin rooli ei siten rajoittuisi ainoastaan yhteisrahoittajuuteen. Näin tapahtuu nykyään, kun EU:n talousarviosta myönnetään määrärahoja ja kun Euroopan investointipankki myöntää lainoja/takuita. Tämä antaisi tehokkaan signaalin sekä julkisen että yksityisen sektorin sijoittajille kuin myös rahoitusmarkkinoille. EU:n osallistuminen sijoittajana olisi projektien toteuttamisen takeena, ja sillä olisi tärkeitä katalysaattori- ja kerrannaisvaikutuksia. Tämä on välttämätön askel maanosamme tänä päivänä kipeästi tarvitsemien infrastruktuurien rakentamisessa.

Samaan aikaan jäsenvaltioiden rooli pysyy keskeisenä. EU:n täytyy pyytää jäsenvaltioilta, että ne jatkavat useiden tärkeiden uudistusten ajamista, kuten byrokraattisten toimenpiteiden keventämistä lupien ja suostumusten myöntämisessä tarkoin määritellyssä määräajassa, kannusteiden tarjoamista erityistä tarkoitusta varten perustetuille yhtiöille, kuten liikevoiton verotuksen osittaista tai kokonaista poistamista tietyksi ajaksi yksityisen pääoman saamiseksi, ja erityistä tarkoitusta varten perustetun yhtiön korkoon puuttumista.

Uusien uudenaikaisten ja integroitujen infrastruktuurien rakentaminen on olennaista, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä ja keskeisenä toimijana maailmanlaajuisesti ja johtajana kriisinjälkeisessä kansainvälisessä taloudessa. Uusien infrastruktuurien rakentaminen luo ympäristön, joka mahdollistaa kukoistavan ja kilpailukykyisen Euroopan yksityisen sektorin, kannustaa kasvuun, luo työpaikkoja ja ottaa tulevat sukupolvet mukaan taloutemme uudelleen käynnistämiseen, ja samalla käsitellään kiireellisimpiä haasteita, joita maanosamme kohtaa tänä päivänä.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin tukea Eurooppa 2020 ‑lippulaivahankkeita ja kehittää älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) arvioidut investointitarpeet ovat noin 500 miljardia euroa. Euroopan kannalta merkittävien energiainfrastruktuurihankkeiden joukossa on noin 100 miljardin euron arvosta investointeja, jotka ovat vaarassa jäädä toteutumatta lupien saamiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. Energia-ala rahoittaa toiset 100 miljardia euroa itse. Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on tuoda nopea internet kaikkien Euroopan kansalaisten ja yritysten saataville. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämät investointitarpeet ovat 181–273 miljardia euroa, josta yksityisen sektorin investointien odotetaan olevan 30–100 miljardia euroa.

(3) Kymmenen seuraavan vuoden aikana tarvitaan ennen näkemättömän paljon investointeja Euroopan liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäverkkoihin, jotta voitaisiin tukea Eurooppa 2020 ‑lippulaivahankkeita ja kehittää älykkäitä, tasokkaampia ja täysin yhteenliitettyjä infrastruktuureja ja edistää näin sisämarkkinoiden toteuttamista. Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) arvioidut investointitarpeet ovat noin 500 miljardia euroa. Euroopan kannalta merkittävien energiainfrastruktuurihankkeiden joukossa on noin 100 miljardin euron arvosta investointeja, jotka ovat vaarassa jäädä toteutumatta lupien saamiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden vuoksi. Energia-ala rahoittaa toiset 100 miljardia euroa itse. Euroopan digitaalistrategian tavoitteena on tuoda nopea internet kaikkien Euroopan kansalaisten ja yritysten saataville. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämät investointitarpeet ovat 181–273 miljardia euroa, josta yksityisen sektorin investointien odotetaan olevan 30–100 miljardia euroa. Olisi kuitenkin varmistettava, että EU:n rahoittamassa liikenneinfrastruktuurissa otetaan huomioon energiatehokkuustarpeet, melun vähentäminen sen lähteellä, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) On korostettava ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen merkitystä, koska siinä otetaan käyttöön Verkkojen Eurooppa ‑väline (hankejoukkolainoja koskeva aloite mukaan luettuna) ja varataan asianmukaiset määrärahat.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevalla aloitteella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tarkoituksena on auttaa rahoittamaan Euroopan politiikan painopisteinä olevia hankkeita ja toiseksi edesauttaa yksityisen sektorin osallistumista infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen. Aloitteessa ohjataan joitakin EU:n talousarviovaroja uudelleen kohti kasvua edistäviä aloja ottaen samalla huomioon unionin talousarviokuri sekä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät.

(7) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevalla aloitteella on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tarkoituksena on auttaa rahoittamaan Euroopan politiikan painopisteinä olevia hankkeita ja toiseksi tarjota vaadittu erillistakaus, jonka avulla pääomamarkkinoilla toimivia sijoittajia houkutellaan osallistumaan infrastruktuurihankkeiden pidempiaikaiseen pääomamarkkinarahoitukseen. Aloitteessa ohjataan joitakin EU:n talousarviovaroja uudelleen kohti kasvua edistäviä aloja ottaen samalla huomioon unionin talousarviokuri sekä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset enimmäismäärät.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevassa aloitteessa joukkovelkalainojen liikkeeseenlaskijoina olisivat hankkeita toteuttavat yritykset, ja unionin talousarviota käytettäisiin yhdessä rahoituskumppanin myöntämän rahoituksen kanssa vähentämään joukkolainojen luottoriskiä, jotta saataisiin houkuteltua vieraan pääoman markkinoilla toimivia sijoittajia, kuten eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä.

(9) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevassa aloitteessa joukkovelkalainojen liikkeeseenlaskijoina olisivat hankkeita toteuttavat yritykset, ja unionin talousarviota käytettäisiin yhdessä rahoituskumppanin myöntämän rahoituksen kanssa vähentämään joukkolainojen luottoriskiä, jotta saataisiin houkuteltua vieraan pääoman markkinoilla toimivia sijoittajia, kuten eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä ja muita asianosaisia.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Uusi askel eteenpäin, jota pitäisi arvioida tarkoin ja josta olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, on unionin toteuttama hankejoukkolainojen julkinen liikkeeseenlasku, joka on suunnattu eurooppalaista lisäarvoa tuottavien kestävien infrastruktuurihankkeiden (muun muassa Euroopan laajuinen liikenne- ja energiaverkko) rahoittamiseen. Ennen hankejoukkolainojen liikkeeseenlaskua on tässä tapauksessa toteutettava valmisteluvaihe, jonka aikana hanketta koskevat yksityiskohdat selkiytyvät, niin että voidaan tarkasti punnita hankkeen riskejä ja hyötyjä.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voitaisiin yleisemmin kehittää rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta infrastruktuurialalla ja lisätä liikennehankkeiden käytettävissä nykyisin olevien rahoitusvälineiden määrää.

(14) Sen vuoksi ehdotetaan, että käynnistettäisiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe nykyisen rahoituskehyksen aikana, jotta voitaisiin yleisemmin kehittää rahoituksen saantia vieraan pääoman markkinoilta infrastruktuurialalla ja lisätä liikennehankkeiden käytettävissä nykyisin olevien rahoitusvälineiden määrää, muistaen, että liikenteen kustannukset olisi otettava hinnoissa huomioon vääristymättömällä tavalla, kuten liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa (2011) todetaan.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen yksityiskohtia ei ole vielä täydellisesti selvitetty. Pilottivaihe olisi toteutettava mahdollisimman pian, jotta voidaan selvittää jäljellä olevat potentiaalisten sijoittajien ja aloitteeseen osallistuvien ulkopuolisten organisaatioiden esiin tuomat ongelmakohdat.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita, joilla on kaupallista potentiaalia, liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Vuoden 2013 jälkeen aloitetta voidaan laajentaa muillekin aloille.

(15) Jotta Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe voitaisiin käynnistää, päätöstä N:o 1639/2006/EY ja asetusta (EY) N:o 680/2007 olisi muutettava. Pilottivaiheen tavoitteena on tukea infrastruktuurihankkeita, jotka tuottavat selkeää eurooppalaista lisäarvoa ja joilla on kaupallista potentiaalia, liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan aloilla. Vuoden 2013 jälkeen aloitetta voidaan laajentaa muillekin aloille.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Pilottivaiheella tasoitetaan tietä riskien jakamiseen tarkoitetulle Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineelle.

(17) Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe olisi käynnistettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2012 ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen valmistelemiseksi. Pilottivaiheella tasoitetaan tietä riskien jakamiseen tarkoitetun Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineen täydelliselle käyttöönotolle.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen soveltuvina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

(20) EIP:n olisi pyydettävä talousarviovaroja siltä perustalta, millaisia sen soveltuvina ja todennäköisesti toteutuvina pitämiä hankkeita on vireillä. Tällaiset pyynnöt olisi tehtävä ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Koska suuret infrastruktuurihankkeet ovat monimutkaisia, varsinainen hyväksyminen saattaa tapahtua myöhemmin mutta kuitenkin viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Eurooppa-neuvoston 1.–2 päivänä maaliskuuta 2012 hyväksymissä päätelmissä vahvistettiin Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihetta koskevaan sopimukseen pääsemisen määräajaksi kesäkuu 2012. Komission olisi siksi aloitettava pilottivaiheen toteutus viipymättä.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b) Lisätään 2 a–2 d kohta seuraavasti:

b) Lisätään 2 a2 d a kohta seuraavasti:

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Päätös N:o 1639/2006/EY

31 artikla – 2 d a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 d a. Komissio antaa Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen, jossa on tiedot 2 d kohdassa tarkoitettujen summien käytöstä hankkeittain. Kertomukseen on sisällytettävä myös tietoja hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista ja suosituksia sen toimivuuden parantamisesta.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – b alakohta – johdantokappale

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

b) Lisätään g alakohta seuraavasti:

b) Lisätään g–g a alakohta seuraavasti:

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

g a) Komissio antaa Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen, jossa on tiedot 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen summien käytöstä hankkeittain. Kertomukseen on sisällytettävä myös tietoja hankejoukkolainojen riskinjakovälineellä saavutetuista tuloksista ja suosituksia sen toimivuuden parantamisesta.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – b alakohta

Asetus (EY) N:o 680/2007

6 artikla – 1 kohta – g alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

g) EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa. Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki investointikaudella saadut mahdolliset tulot uusiin lainoihin ja vakuuksiin.

g) EIP:lle myönnettävä rahoitustuki EIP:n omista varoistaan Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alojen hankejoukkolainojen riskinjakovälineen kautta myöntämiä lainoja tai vakuuksia koskeviin varauksiin ja kohdennettaviin pääomiin. Unionin rahoitusriski hankejoukkolainojen riskinjakovälineen osalta, hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien, rajoittuu tiukasti unionin rahoitusosuuteen, joka osoitetaan hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen, eikä unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. Muut riskit jäävät kaikkien toimien osalta EIP:n vastuulle. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineen yksityiskohtaisemmat täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja EIP:n välisessä delegointisopimuksessa, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Vuosina 2012 ja 2013 voidaan kohdentaa uudelleen enintään 210 miljoonaa euroa hankejoukkolainojen riskinjakovälineeseen noudattaen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä; tästä summasta enintään 200 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen liikennehankkeisiin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (LGTT) budjettikohdasta ja enintään 10 miljoonaa euroa energiahankkeisiin Euroopan laajuisten energiaverkkojen budjettikohdasta. Hankejoukkolainojen riskinjakovälineessä voidaan käyttää uudelleen kaikki investointikaudella saadut mahdolliset tulot uusiin lainoihin ja vakuuksiin.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 680/2007

17 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a) Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

 

Komissio antaa ennen 30 päivää kesäkuuta 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää luettelon valituista hankkeista, joille on tarkoitus antaa 6 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua tukea, ja jossa ilmoitetaan tuen määrä, rahoituslaitokset ja asianomaiset sijoittajat. Komissio sisällyttää kertomukseen hyviä käytänteitä koskevat ohjeet sekä luettelon sijoittajista, jotka mahdollisesti ovat kiinnostuneita innovatiivisista rahoitusvälineistä.

Perustelu

Hankejoukkolainoja koskevasta pilottivaiheesta tarvitaan tarkkoja tietoja, jotta voidaan todeta, mitä muutoksia Verkkojen Eurooppa -välineeseen on tehtävä. Komissio ilmoittaa parlamentille, mitkä sijoittajat osallistuvat sekä miten valittuja hankkeita voidaan parantaa.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 b kohta (uusi)

Asetus (EY) N:o 680/2007

19 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b) Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:

 

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen vuoden 2013 loppua arvioinnin tähän asetukseen sisältyvistä eri rahoitusvälineistä sekä siitä, tuleeko ne säilyttää tai yhdistää.

Perustelu

Komission olisi nykyisestä rahoituskehyksestä saatujen kokemusten ja markkinoiden hyväksynnän perusteella tiedotettava parlamentille, olisiko lainsäädäntökehystä yksinkertaistettava vai olisiko nykyiset välineet säilytettävä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0659 – C7-0372/2011 – 2011/0301(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

17.11.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Antonio Cancian

21.11.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

28.2.2012

26.3.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

27.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Petri Sarvamaa, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Karl-Heinz Florenz, Eider Gardiazábal Rubial, Alfreds Rubiks, Janusz Władysław Zemke

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0659 – C7-0372/2011 – 2011/0301(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

19.10.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

17.11.2011

TRAN

17.11.2011

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Göran Färm

25.1.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

25.4.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Reimer Böge, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Estelle Grelier, Carl Haglund, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Potito Salatto, Helga Trüpel, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Maria Da Graça Carvalho, Derk Jan Eppink, María Muñiz De Urquiza, Georgios Papastamkos, Paul Rübig, Peter Šťastný

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

2.5.2012