MIETINTÖ valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustamisesta ja edistämisestä EU:ssa

14.5.2012 - (2011/2293(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Marco Scurria

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustamisesta ja edistämisestä EU:ssa

(2011/2293(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165, 166 ja 214 artiklan,

–    ottaa huomioon nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1719/2006/EY[1],

–    ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1720/2006/EY[2],

–    ottaa huomioon aktiivisen Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi vuosina 2007–2013 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta 12. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1904/2006/EY[3],

–    ottaa huomioon aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuodesta (2011) 27. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/37/EY[4],

–    ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 24. huhtikuuta 2006 antaman päätöslauselman epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkityksen tunnustamisesta Euroopan nuorisoalalla[5],

–    ottaa huomioon 27. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman nuorten vapaaehtoistoiminnasta[6],

–    ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 16. toukokuuta 2007 antaman päätöslauselman nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanosta[7],

–    ottaa huomioon 20. marraskuuta 2008 annetun neuvoston suosituksen nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa[8],

–    ottaa huomioon koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja – 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen[9],

–    ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 hyväksymänsä kannanoton keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseen[10],

–    ottaa huomioon 3. lokakuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät vapaaehtoistoiminnan asemasta sosiaalipolitiikassa[11],

–    ottaa huomioon 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät urheiluun liittyvän vapaaehtoistoiminnan merkityksestä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä[12],

–    ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission asiakirjan "Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 – Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen" (COM(2010)0603),

–    ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta "Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan" (COM(2007)0498),

–    ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2009 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin – Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin" (COM(2009)0200),

–    ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–    ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta "Nuoret liikkeellä – Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa" (COM(2010)0477),

–    ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle EU:n politiikasta ja vapaaehtoistyöstä: valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja edistäminen EU:ssa (COM(2011)0568),

–    ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta "EU:n kansalaisten solidaarisuuden ilmaiseminen vapaaehtoistyön avulla – Alustavia pohdintoja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukoista" (COM(2010)0683),

–    ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä[13],

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–    ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0166/2012),

A.  ottaa huomioon, että vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, myös virallista, epävirallista, epämuodollista ja ammatillista koulutusta ja oppimista, joka tapahtuu henkilön omasta vapaasta tahdosta ja halusta taloudellista hyötyä ja voittoa tavoittelematta ja joka hyödyttää vapaaehtoisia, vapaaehtoisjärjestön palveluja käyttäviä henkilöitä, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa;

B.   toteaa, että aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuosi (2011) oli menestys ja vaikutuksiltaan myönteinen kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja unionin tasolla, sillä se lisäsi julkista näkyvyyttä ja tietoisuutta asiasta, ja toteaa, että tämän pitäisi näkyä yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa;

C.  katsoo, että vapaaehtoistoiminta sopii arkioppimisen muotona kaikenikäisille ja että se edistää yksilön kehitystä ja yhteisöllisyyttä, vahvistaa demokratiaa, kansalaisarvoja, yhteiskunnallista solidaarisuutta ja osallistumista demokraattiseen elämään, kulttuurienvälistä oppimista sekä sosiaalisten ja ammatillisten taitojen omaksumista ja tukee Euroopan unionin toiminnan tavoitteita sosiaalisen osallisuuden, syrjinnän torjunnan, työllisyyden, koulutuksen, kulttuurin, taitojen kehittämisen ja kansalaisuuden aloilla;

D.  katsoo, että vapaaehtoistoiminta on tärkeä tekijä sosiaalisen pääoman ja kehityksen luomisessa ja sosioekonomisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja että epävirallisen oppimisen kautta voidaan auttaa vapaaehtoistyöntekijöitä omaksumaan taitoja, jotka parantavat heidän työllistyvyyttään ja edistävät siten Eurooppa 2020 ‑kasvustrategiaa;

E.   panee merkille, että vapaaehtoistoiminnassa on mukana kasvava määrä kaikenikäisiä EU:n kansalaisia koulutuksen, kulttuurin, nuorisopolitiikan, urheilun, ympäristöasioiden, kestävän kehityksen, terveydenhuollon, maahanmuuton, oikeuksien edistämisen, yritysten yhteiskuntavastuun sekä EU:n ja kolmansien maiden välisten suhteiden aloilla;

F.   panee merkille, että vapaaehtoistoimintaan liittyvät kulttuurit, perinteet, oikeusjärjestelmät ja järjestelyt ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa, mutta sitkeät esteet haittaavat sen harjoittamista, koska sitä ei oteta joko lainkaan tai riittävästi huomioon monien jäsenvaltioiden kansallisissa oikeusjärjestelmissä, ja huomauttaa, että vapaaehtoistoiminta ei saa korvata tehtäviä, joista voisi mahdollisesti syntyä palkallisia työpaikkoja;

G.  toteaa, että talouskriisi ja julkisen talouden vakauttaminen vaarantavat monien sellaisten kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan harjoittajien rahoituksen kestävyyden, jotka työskentelevät päivittäin aktiivisen kansalaisuuden, solidaarisuuden ja sosiaalisen osallisuuden hyväksi kaikkialla Euroopassa;

H.  toteaa, että talouskriisi sekä poliittiset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat vapaaehtoistoiminnan kestävään rahoitukseen ja varainkeruuseen;

I.    toteaa, että monilla vapaaehtoishankkeilla ja -järjestöillä ei ole resursseja saada ja varmistaa rahoitusta EU:n nykyisistä ohjelmista liiallisen byrokratian vuoksi;

J.    katsoo, että EU:n toiminta tuo lisäarvoa, sillä se edistää jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä vapaaehtoistoimintaa koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, kunhan toissijaisuusperiaatetta kunnioitetaan;

1.   kehottaa niitä jäsenvaltioita, joilla ei ole selkeää tai riittävää oikeudellista kehystä vapaaehtoistoimintaa varten, luomaan sellaisen ja laatimaan kansallisia strategioita vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi, myös vapaaehtoistyöntekijöiden oikeuksien tunnustamiseksi, sekä takaamaan laadun, suojelun ja kaikille syrjimättä yhtäläiset mahdollisuudet erityisesti riittävään terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan;

2.   kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole saaneet aikaan merkittävää edistymistä vapaaehtoistoiminnassa, kiinnittämään tähän alaan vastaisuudessa lisää huomiota päätöksenteossa, ohjelmissa ja rahoituksessa;

3.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vapaaehtoistyöntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet tunnustetaan ja niitä kunnioitetaan ja että vapaaehtoistyöntekijät ovat itse niistä tietoisia; ehdottaa tältä osin, että jäsenvaltiot käyttäisivät tätä alaa koskevan päätöksenteon ja kansallisen lainsäädännön perustana vapaaehtoistyöntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, joka laadittiin toisen Youth Convention on Volunteering ‑tapahtuman sidosryhmäkonferenssissa vuonna 2011;

4.   kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia sekä unionin viranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota vähäosaisiin nuoriin ja muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin (erityisesti vammaisiin henkilöihin), jotta nämä voisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan ja saada sitä kautta riittävää koulutuksellista ja taloudellista tukea;

5.   toteaa, että vapaaehtoistoiminta vähentää sosiaalisen syrjäytymisen vaaraa ja että on tärkeää houkutella toimintaan mukaan kaikkien yhteiskuntaryhmien edustajia ja erityisesti vammaisia henkilöitä; katsoo, että vapaaehtoistoimintaa on tehtävä paremmin tunnetuksi ja että on tärkeää poistaa siltä kaikenlaiset esteet;

6.   katsoo, että myös maahanmuuttajien ja vähemmistöjen on voitava osallistua vapaaehtoistoimintaan, koska siten voidaan merkittävästi edistää kyseisten ryhmien kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta;

7.   panee merkille EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden vapaaehtoistyöntekijöiden yhteistyön hyödyt ja korostaa, että tällainen yhteistyö on erityisen tärkeää Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä; panee myös merkille, että vapaaehtoistoiminnan perushyödyn lisäksi se saattaa edistää demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kolmansissa maissa;

8.   kehottaa neuvostoa ja komissiota edistymään neuvotteluissa, jotta voidaan helpottaa EU:hun vapaaehtoistyöhön pyrkivien muiden kuin EU:n kansalaisten viisumijärjestelyjä, mikäli he täyttävät vapaaehtoistoiminnan harjoittamisen kriteerit;

9.   pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä annetun neuvoston direktiivin 2004/114/EY[14] säännökset ja yksinkertaistamaan viisumien myöntämismenettelyjä tai poistamaan ne niiltä, jotka haluavat harjoittaa vapaaehtoistoimintaa osana EU:n naapuruuspolitiikkaa;

10. toteaa, että vapaaehtoistoiminta saa kansalaiset osallistumaan paikalliseen ja valtioiden rajat ylittävään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen ja että sen avulla voidaan katastrofien sattuessa usein varmistaa nopea apu; toteaa, että tällä on merkitystä solidaarisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja kulttuurienvälisen oppimisen edistämisessä, se antaa vapaaehtoistyöntekijälle mahdollisuuden oppia työskentelymaan kieltä ja kulttuuria ja auttaa lujittamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistavaa demokratiaa;

11. kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan valtioiden rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta kansalaisille koituvat hyödyt, kun nämä saavat uusia taitoja, mikä edistää heidän työllistymistään ja liikkuvuuttaan ja vahvistaa sosiaalista osallisuutta, sekä tukemaan unionin eri maissa toimivien vapaaehtoisjärjestöjen välistä yhteistyötä kaikenikäisten vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuuden edistämiseksi koko Euroopassa, koska samalla voidaan lisätä vastavuoroista kulttuurienvälistä oppimista;

12. kehottaa komissiota parantamaan vapaaehtoisjärjestöjen ja ‑keskusten mahdollisuuksia järjestää tiedotusta ja koulutusta sekä koordinoida vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa;

13. pyytää komissiota julkaisemaan kertomuksen, jossa selvitetään valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan esteet, esimerkiksi vakuutusten ikärajat, ja tarvittaessa tekemään lainsäädäntöehdotuksia;

14. katsoo, että laadukas vapaaehtoistoiminta on taattava sekä kansallisissa että rajat ylittävissä yhteyksissä jäsennetyssä kehyksessä, joka sisältää vapaaehtoistyöntekijöiden kattavan tiedotuksen ja asianmukaisen koulutuksen, kuten nykyiset hyvät käytännöt, sekä toiminnanharjoittajien ja järjestöjen vastaanottovalmiuksien kehittämisen paikallisella ja kansallisella tasolla; katsoo, että on myös tunnustettava vapaaehtoistyöntekijöiden oikeus sovittaa yhteen vapaaehtoistoiminta ja yksityiselämä sekä luotava tarvittavaa infrastruktuuria kaikilla tasoilla;

15. korostaa, että on tärkeää kehittää toimintaa, jossa voidaan ottaa huomioon ja kanavoida mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden pyrkimykset, hyödyntää kunkin yksilön omia voimavaroja ja parantaa kaikkien tahojen ja kumppanuuksien harjoittaman vapaaehtoistoiminnan laatua kaikissa jäsenvaltioissa siten, että painopisteenä on valtioiden rajat ylittävä vapaaehtoistoiminta;

16. kehottaa jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoisajan käyttämistä unionin hankkeiden rahoituksen vastikkeena erityisesti valtioiden rajat ylittävissä aloitteissa;

17. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa koskevia aloitteita ja ohjelmia, jotka ulottuvat EU:n rajojen ulkopuolelle, ja kiinnittää huomiota onnistuneisiin esimerkkeihin ja käytäntöihin, joita tietyissä jäsenvaltioissa on jo tällä alalla;

18. kehottaa jäsenvaltioita edistämään koulutusohjelmia ja laatimaan oppaita ja aineistoa vapaaehtoistoiminnan hallinnoinnista sekä luomaan järjestelmiä, joilla ihmisiä motivoidaan osallistumaan rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan;

19. pyytää komissiota, kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia sekä erilaisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä parantamaan tiedotusverkostoja, jotta kaikki olisivat tietoisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista, puuttumaan osallistumisen esteisiin, parantamaan vapaaehtoistoiminnan parhaiden käytäntöjen leviämistä ja edistämään rajat ylittävää yhteistyötä;

20. ehdottaa sen vuoksi, että yhteistyössä tällä alalla toimivien järjestöjen ja yhdistysten ja erityisesti niiden eurooppalaisten verkostojen kanssa luodaan keskitetty EU:n portaali, joka sisältää parhaita käytäntöjä koskevan vapaaehtoistoiminnan resurssipankin sekä valtioiden rajat ylittävää vapaaehtoistoimintaa käsittelevän osion, josta saa tietoa olemassa olevista ohjelmista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja ehdoista, jotta voidaan vaihtaa tietoja vapaaehtoistoiminnan hallinnollisista rasitteista, oikeudellisista ja verotuksellisista näkökohdista, esteistä ohjelmiin osallistumisessa sekä parhaista tavoista puuttua niihin;

21. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vapaaehtoistyön mittaamista koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) oppaan ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä koskevan YK:n käsikirjan, jotta vapaaehtoistoiminnan merkityksestä sekä vapaaehtoistyöntekijöiden ja toiminnanharjoittajien tarpeista koko unionissa saataisiin vertailukelpoisia tilastotietoja ja muita tietoja ja siten selkeä käsitys;

22. kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vapaaehtoistyön mittaamista koskevan ILO:n oppaan, jotta saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka voi auttaa parantamaan seurantaa ja poliittista päätöksentekoa;

23. korostaa, että ikääntyvät ihmiset voivat vapaaehtoistoimintaan osallistumalla helpottaa siirtymistään työelämästä eläkkeelle ja vähentää asteittain aktiivista työntekoa;

24. korostaa, että myös ikääntyneille, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta toisessa EU:n jäsenvaltiossa, on tärkeää tarjota tietoa, riittävää rahoitusta ja tukea, jotta voidaan edistää aktiivista ikääntymistä tietojen ja kokemusten kannalta arvokkaana voimavarana yhteiskunnalle;

25. toteaa, että vapaaehtoistoiminta edistää integraatiota, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista innovointia ja voi myös auttaa torjumaan köyhyyttä, mikä puolestaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; toteaa, että vapaaehtoistoiminta edistää myös sukupolvien välistä solidaarisuutta rohkaisemalla nuoria ja ikääntyneitä kansalaisia yhteistyöhön ja että se edistää aktiivista ikääntymistä ja yhteiskunnallista osallistumista kaikissa elämänvaiheissa sekä auttaa parantamaan ympäristönsuojelua;

26. toteaa, että vapaaehtoistoiminta lisää suvaitsevaisuutta, synnyttää inhimillistä ja sosiaalista pääomaa ja on tärkeä tekijä sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien voimaannuttamisessa; pitää tärkeänä mahdollisimman laajaa valtioiden rajat ylittävää vapaaehtoistoimintaa ja kehottaa komissiota tekemään unionin ohjelmista entistä osallistavampia ja avaamaan ne kaikille ikäryhmille;

27. kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan vapaaehtoistoimintaa koskevat kansalliset tavoitteet ja laatimaan virallisia selvityksiä vapaaehtoistoiminnasta sekä seuraamaan ja arvioimaan sitä;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä urheilun alalla, erityisesti ruohonjuuritasolla, tunnustamaan vapaaehtoisten johtamien urheilujärjestöjen merkityksen kulttuurin lujittamisessa, sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja yhteisöjen vahvistamisessa sekä vähentämään urheiluun liittyvän vapaaehtoistoiminnan esteitä kaikkialla unionissa;

29. kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia sekä unionin viranomaisia tunnustamaan vapaaehtoistoiminnan suuren merkityksen ympäristönsuojelussa ja tukemaan vapaaehtoistoimintaa ympäristökasvatuksen, ennaltaehkäisytoimien ja kriisinhallinnan sekä taide- ja kulttuuriperinnön suojelun alalla;

30. kehottaa unionissa toimivia yrityksiä tukemaan aktiivisesti nykyisten ja eläkkeelle siirtyneiden työntekijöidensä osallistumista vapaaehtoistoimintaan;

31. tukee komission ehdotusta eurooppalaisen osaamispassin käyttöönotosta, jotta vapaaehtoistoiminnassa hankitut taidot voidaan tunnustaa virallisesti sekä ammatillisissa että oppimiseen liittyvissä yhteyksissä, mikä kannustaisi mahdollisia vapaaehtoistyöntekijöitä ja loisi yhteyden epävirallisen oppimisen ja virallisen koulutuksen välille;

32. korostaa, että eurooppalaisen osaamispassin ei pitäisi olla joukko uusia, erillisiä todistuksia vaan pikemminkin kattava asiakirja, jossa vapaaehtoistyöntekijöiden toivomusten mukaan mainittaisiin kaikki elinikäisen oppimisen kautta saadut käytännön kokemukset, opinnot sekä pehmeät ja ammatilliset taidot, myös vapaaehtoistoiminnassa saadut taidot;

33. ehdottaa sen vuoksi, että vapaaehtoistoiminnassa saadut taidot otetaan huomioon opiskelijoiden eurooppalaisessa opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä (ECTS);

34. pyytää komissiota harkitsemaan vastaavanlaisen järjestelmän kehittämistä aikuisten yliopiston ulkopuolella vapaaehtoistoiminnassa hankkimien taitojen laskentaa ja tunnustamista varten;

35. kehottaa komissiota toteuttamaan eurooppalaisen osaamispassin mahdollisimman pian; korostaa, että vapaaehtoistoiminnassa hankitut taidot ovat hyödyllisiä työelämässä ja tuovat lisäarvoa ansioluetteloon; katsoo, että vapaaehtoistoiminta voi auttaa nuoria heidän uravalinnoissaan;

36. pitää tärkeänä, että vapaaehtoistoiminnassa hankitut taidot tunnustetaan epävirallisena oppimisena ja arkioppimisena sekä työkokemuksena;

37. katsoo, että vapaaehtoistyöntekijät saavat mahdollisuuden laajentaa näköalojaan ja kehittää persoonaansa, ja korostaa, että vapaaehtoistoiminta tuottaa jäsenvaltioille myös taloudellista hyötyä, kun vapaaehtoistoimintaan osallistuvat antavat panoksensa myös bruttokansantuotteen muodostumiseen;

38. kehottaa komissiota tarkastelemaan eurooppalaisen osaamispassin yhteydessä johdonmukaisen ja siirrettävissä olevan toimintamallin tarvetta niiden vapaaehtoistyöntekijöiden arvioimiseksi ja hyväksymiseksi, jotka työskentelevät lasten ja/tai yhteiskunnan haavoittuvimpien jäsenten parissa;

39. kehottaa jäsenvaltioita luomaan mekanismeja epävirallisen ja virallisen oppimisen tulosten todentamiseksi, jotta virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittujen taitojen arvostus ja siirrettävyys paranisivat, erityisesti mahdollistamalla ylimääräisten ECTS-pisteiden saamisen yliopistossa vapaaehtoistoiminnan vuoksi, ja luomaan vapaaehtoistoiminnassa hankittujen taitojen standardoidun tunnustamismekanismin ECTS-järjestelmässä sekä selvittämään, miten voidaan poistaa vapaaehtoistyöntekijöiden verotukselliset esteet valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa;

40. ehdottaa, että eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen luodaan ja sisällytetään vapaaehtoisvalmentajien koulutusta ja pätevyyttä koskeva kehys, jotta voidaan parantaa vapaaehtoisvalmentajien liikkuvuutta ja tehostaa vapaaehtoistoiminnassa hankittujen taitojen siirrettävyyttä;

41. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa ja työnantajien tukemaa vapaaehtoistoimintaa myös yritysten yhteiskuntavastuun puitteissa;

42. tukee komission ehdotusta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta, koska siten voitaisiin lisätä vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumista EU:n humanitaarista apua koskevan politiikan mukaisiin solidaarisuustoimiin;

43. kehottaa komissiota kyseisiä vapaaehtoisjoukkoja perustaessaan ottamaan alusta lähtien huomioon nykyiset rakenteet ja käyttämään niitä aktiivisesti; painottaa myös, että rakenteiden päällekkäisyys pelastuspalvelun alalla ei ole toivottavaa ja sitä on vältettävä;

44. kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia sekä unionin viranomaisia varmistamaan riittävän ja vakaan rahoituksen ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä, myös verokannustimia, vapaaehtoistoimintaa harjoittavien järjestöjen, yhdistysten ja verkostojen ja erityisesti pienten ja resursseiltaan rajallisten yhdistysten kannalta, jotta voidaan parantaa niiden asemaa, toimintaa ja saavutuksia yhteiskunnan hyväksi;

45. pyytää sen vuoksi selventämään yhdistyksille myönnettävien avustusten käsitettä, jotta yhdistysten rahoitusta ei enää sekoitettaisi valtiontukeen, joka saattaisi haitata kilpailua finanssialalla;

46. kehottaa komissiota ehdottamaan mekanismia, jonka myötä kansalaisyhteiskuntaa vahvistamaan pyrkivät jäsenvaltiot saavat vapauttaa arvonlisäverosta kaikki tai useimmat voittoa tavoittelemattomien vapaaehtoisjärjestöjen toteuttamat toimet ja tapahtumat; korostaa, että tällaista mekanismia olisi sovellettava ainakin pienimpiin voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin;

47. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vapaaehtoistyöntekijöiden oikeusvarmuuden erityisesti vakuutuskysymysten osalta, jotta eri jäsenvaltioiden erilaiset järjestelmät kannustaisivat valtioiden rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan; kehottaa huolehtimaan myös siitä, että vapaaehtoistyöntekijöille tiedotetaan paremmin heidän oikeuksistaan ja eri jäsenvaltioiden asiaan liittyvistä sääntely- ja institutionaalisista järjestelyistä;

48. kehottaa komissiota auttamaan purkamaan nykyisiä esteitä;

49. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan rajat ylittäviä vero- ja sosiaaliturvajärjestelyjään rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että ne eivät muodosta lisäesteitä vapaaehtoistoiminnalle ja että vapaaehtoistyöntekijät voivat saada heille asetuksen (EY) N:o 2004/883 mukaan kuuluvat sosiaaliturvaetuudet;

50. korostaa, että vaikka vapaaehtoistoiminta on merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen voimavara, sitä ei saa pitää säännöllisen palkkatyön vaihtoehtona tai korvikkeena, eivätkä valtiot saa missään tapauksessa laiminlyödä sen varjolla omia sosiaalisia velvoitteitaan;

51. katsoo, että tätä näkökohtaa on syytä korostaa erityisesti hoitoalalla, jossa vapaaehtoistoiminnan osuus lisääntyy jatkuvasti; korostaa myös, että vapaaehtoistoiminnan edistäminen taitojen hankkimiseksi, kehittämiseksi tai ylläpitämiseksi ei saisi johtaa siihen, että vapaaehtoistoiminnasta tulisi pakollista, sillä tämä vaarantaisi sen perustavan luonteen;

52. pyytää kansallisia, alueellisia ja paikallisia sekä unionin viranomaisia toimittamaan vapaaehtoistoiminnan toimijoille ja kumppaneille tietoa nykyisistä EU:n ohjelmista, erityisesti niistä, joiden tavoitteena on Euroopan alueellinen yhteistyö koheesiopolitiikan yhteydessä, ja helpottamaan ohjelmiin pääsyä, jotta nämä voisivat entistä tehokkaammin hyödyntää niitä hankkeissaan ja valtioiden rajat ylittävässä toiminnassaan;

53. kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja toteuttamaan kansallisia rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan järjestelmiä, jotta voidaan edistää toiminnan kehittymistä kaikkialla EU:ssa;

54. pyytää komissiota erityisesti uusien monivuotisten ohjelmien kehittämisen yhteydessä ja vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuodesta 2011 saatujen tärkeiden kokemusten perusteella varmistamaan, että vapaaehtoishankkeiden sekä vapaaehtoistoimintaa järjestävien rakenteiden rahoitus taataan, sekä kehittämään ja edistämään toimielinten välistä tehokasta koordinointia vapaaehtoistoiminnan aseman parantamiseksi EU:n politiikoissa;

55. kehottaa komissiota varmistamaan, että tiedot saatavilla olevasta rahoituksesta ja asianomaisista ohjelmista ovat vapaaehtoisten johtamien hankkeiden saatavilla ja että liiallinen byrokratia ei tee hakumenettelyistä hankalia;

56. kehottaa komissiota varmistamaan, että eri alojen ohjelmille myönnetään riittävästi rahoitusta valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisesti toimia, joilla tuetaan kansallista ja kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurien taloudelliseen tukeen; katsoo, että julkiset tuet vapaaehtoistoiminnalle olisi myönnettävä mitään järjestöä syrjimättä;

57. ehdottaa, että luodaan eri jäsenvaltioissa toimivien vapaaehtoisjärjestöjen rajat ylittävä verkosto koordinoimalla nykyisten järjestöjen toimintaa ja helpottamalla kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; katsoo, että uusia yhteyspisteitä olisi avattava vain niissä jäsenvaltioissa, joilla ei vielä ole tällaisia rakenteita;

58. pyytää komissiota ehdottamaan yhdistysten eurooppalaista peruskirjaa, jotta voidaan tarjota niiden toiminnalle oikeudellinen kehys, vähentää valtioiden rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan liittyviä hallinnollisia kustannuksia ja luoda unionin tasolla vapaaehtoisia rakenteita, joilla kannustetaan vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuuteen EU:ssa;

59. korostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä unionin politiikkojen edistämisessä;

60. kehottaa komissiota tunnustamaan vapaaehtoistoiminnan merkityksen kaikilla unionin politiikanaloilla ja edistämään sitä, ottamaan huomioon sen laaja-alaisuuden ja varmistamaan, että myös itse politiikanalat edistävät vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja kaikkien sosiaalisten ryhmien osallistumista toimintaan;

61. kehottaa komissiota tunnustamaan unionin ohjelmissa ja hankkeissa vapaaehtoistoiminnan yhteisölle tuottaman todellisen arvon;

62. kehottaa komissiota myöntämään riittävästi varoja Euroopan vapaaehtoiskeskusten kehitysrahaston perustamiseen vapaaehtoistoimintaa tukevien infrastruktuurien kehittämistä varten;

63. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään mahdolliseksi vapaaehtoistoiminnan ajallisen panoksen sisällyttämisen osarahoituksena kaikkiin EU:n rahoittamiin ohjelmiin luontaissuorituksena, jolla on taloudellista arvoa;

64. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään jatkuvuuden vuoden 2011 ja tulevien vuosien välillä siten, että vapaaehtoistoiminnan ulottuvuus sisällytetään vahvasti sekä aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseen teemavuoteen (2012) että ehdotettuun Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuoteen (2013), koska vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden muoto, joka edistää myös ikääntyneiden kansalaisten sosiaalista integraatiota;

65. pitää tärkeänä vapaaehtoistoiminnan edistämistä erityisesti Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuotena 2013 ja kehottaa komissiota sisällyttämään vapaaehtoistoiminnan tukemisen kansainvälisiin kehitysyhteistyötoimiin, jotta voitaisiin saavuttaa kaikki vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaiset tavoitteet;

66. kannattaa sitä, että solidaarisuutta koskevaa ehdotusta tarkasteltaisiin muodollisesti EU:n toimielinten välisessä henkilöresurssiohjelmassa, jolla helpotetaan toimielinten henkilöstön ja harjoittelijoiden osallistumista vapaaehtoistoimintaan sekä humanitaariseen ja sosiaaliseen toimintaan paitsi osana henkilöstökoulutusta myös vapaa-ajan vapaaehtoistoimintana;

67. korostaa, että ehdotettu ohjelma tuo kustannussäästöjä ja runsaasti lisäarvoa ja se voisi helpottaa EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien täytäntöönpanoa;

68. kehottaa komissiota säilyttämään hyödylliset yhteyspisteet, jotka on perustettu sekä lukuisia kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisjärjestöjä ja verkostoja kattavan EYV 2011 Alliance -aloitteen ja sitä seuranneen vapaaehtoisfoorumin kanssa että kansallisten koordinointielinten, strategisten kumppaneiden ja kansallisten hallitusten kanssa, ottaen huomioon vapaaehtoistoiminnasta vastaavien tahojen laajan kirjon unionissa, ja kannustaa näitä yhteyspisteitä käyttämään ehdotettua keskitettyä EU:n portaalia, joka toimisi yleiseurooppalaisena foorumina ja jonka avulla voidaan parantaa koordinointia ja lisätä valtioiden rajat ylittävää toimintaa;

69. korostaa yhteysverkostojen merkitystä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa levitettäessä tietoa nykyisistä EU:n menettelyistä, joiden avulla voidaan tukea valtioiden rajat ylittävää vapaaehtoistoimintaa;

70. pyytää komissiota sopivaksi katsomassaan yhteydessä noudattamaan suosituksia, jotka sisältyvät EYV 2011 Alliance ‑aloitteeseen osallistuneiden vapaaehtoisjärjestöjen laatimaan eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan toimenpideohjelmaan (Policy Agenda on Volunteering in Europe, PAVE);

o

o        o

71. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30.
• [2]  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.
• [3]  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 32. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1358/2008/EY (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 58).
• [4]  EUVL L 17, 22.1.2010, s. 43.
• [5]  EUVL C 168, 20.7.2006, s. 1.
• [6]  http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/07/st14/st14427-re01.fi07.pdf.
• [7]  EUVL C 241, 20.9.2008, s. 1.
• [8]  EUVL C 319, 13.12.2008, s. 8.
• [9]  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.
• [10]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0101.
• [11]  http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/11/st14/st14552.fi11.pdf.
• [12]  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 24.
• [13]  EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 9.
• [14]  EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

PERUSTELUT

Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuosi (2011) on nyt päättynyt. Kokonaisen vuoden ajan vapaaehtoistyöntekijät kaikkialta Euroopasta toteuttivat hankkeita vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi sekä sitä koskevan tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2012 vietetään puolestaan aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta, mikä antaa oivan tilaisuuden tarkastella vapaaehtoistoiminnan merkitystä jokapäiväisessä elämässä ja tarjoaa myös ikääntyneille mahdollisuuden omalta osaltaan lisätä solidaarisuutta yhteisössään.

Vuonna 2011 käynnistettiin lukuisia aloitteita ja keskusteluja, jotka osoittivat selvästi, että vapaaehtoistoiminta on yksittäisille ihmisille ja yhdistyksille hyvä keino tarttua inhimillisiin, yhteiskunnallisiin, sukupolvien välisiin ja ympäristöä koskeviin tarpeisiin ja huolenaiheisiin.

Samalla korostettiin, että vapaaehtoistoiminta on aktiivisen kansalaisuuden muoto, joka näkyy kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, ja sillä on myös ratkaisevan tärkeä asema demokraattisten arvojen, ihmisarvon, tasa-arvon ja toissijaisuusperiaatteen edistämisessä.

Vapaaehtoistoiminta vauhdittaa huomaamatta yhteiskunnallisia muutoksia, ja se on myös välttämätön väline yhteiskunnan aktiivisen tuen kannalta.

Tilastojen mukaan noin 100 miljoonaa eurooppalaista tekee vapaaehtoistyötä eri aloilla ja vapaaehtoistyö tuottaa jopa viisi prosenttia unionin BKT:stä. Kansalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että vapaaehtoistyö on tärkeä osa demokraattista elämää ja yksilölle merkittävä yhteiskunnallisen osallistumisen muoto.

Vapaaehtoistoiminta on arkioppimisen ja yksilön kehityksen näkökulmasta ehtymätön lähde, ja etenkin valtioiden rajat ylittävä vapaaehtoistoiminta on eurooppalaisille nuorille oiva tilaisuus kulttuurienväliseen oppimiseen.

Suurten urheilutapahtumien järjestämiseen yhteisvoimin osallistuu kasvava määrä Euroopan maita. Tapahtumissa on mukana tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä useista jäsenvaltioista.

Eurooppaa usein ravistelevat luonnon- ja ympäristökatastrofit aiheuttavat valitettavasti vahinkoa useissa jäsenvaltioissa. Silloin kaikkialta Euroopasta saapuvat vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat apua ja työpanoksensa ja osoittavat solidaarisuutta uhreja kohtaan. Itse katastrofista aiheutuvien vaikeuksien lisäksi vapaaehtoistyöntekijät joutuvat kamppailemaan kielellisten ja hallinnollisten esteiden kanssa. Byrokratiaa voidaan kuitenkin vähentää asianmukaisella EU:n tukipolitiikalla.

Palkatta tehtävän vapaaehtoistyön arvo on jatkossakin pidettävä selkeästi ja yksiselitteisesti erillään voittoa tavoittelevasta toiminnasta. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan roolia on ehdottomasti korostettava edistettäessä eurooppalaista identiteettiä ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja, kuten yhteisvastuullisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Vapaaehtoistoiminnan Euroopan teemavuoden aikana asialle saatiin näkyvyyttä. Nyt kannattaakin keskittyä konkreettisiin toimenpiteisiin vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi. Niistä mainittakoon ehdotukset, että luodaan vapaaehtoistoiminnan keskitetty EU:n portaali, johon sisällytetään valtioiden rajat ylittävää vapaaehtoistoimintaa käsittelevä osio, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot ja kehitetään eurooppalainen osaamispassi.

Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot valitsisivat, kouluttaisivat ja lähettäisivät vapaaehtoistyöntekijöitä paikallisten järjestöjen tueksi luonnonkatastrofin sattuessa.

Tavoitteena on myös luoda synergiaa nykyisten järjestöjen ja rakenteiden kanssa, jotta voitaisiin estää päällekkäisyydet ja rahoituksen hajaantuminen moniin eri kohteisiin. Vapaaehtoisjoukot osallistuisivat siis toimintaan vain pyynnöstä ja tilanteen niin vaatiessa.

Eurooppalaisen osaamispassin avulla voitaisiin puolestaan taata, että ammatilliset taidot tunnustetaan valtioiden rajojen yli. Sen avulla voitaisiin myös kirjata vapaaehtoistoiminnassa hankitut taidot.

Osaamispassi olisi muodoltaan samanlainen kuin Europass (eurooppalainen verkossa täytettävä ansioluettelo). Näin taidot voidaan kirjata avoimesti ja vertailukelpoisella tavalla. Vapaaehtoistoiminta ansaitsee entistä laajempaa julkista tunnustusta, sillä se on nuorille hyödyllinen kokemus ja auttaa hankkimaan taitoja, joita voi myöhemmin käyttää esimerkiksi koulutuksessa tai työelämässä.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2012)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustamisesta ja edistämisestä EU:ssa
(2011/2293(INI))

Esittelijä: Marian Harkin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että vapaaehtoistyö saa kansalaiset osallistumaan paikalliseen ja valtioiden rajat ylittävään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen ja että sen avulla voidaan katastrofien sattuessa usein varmistaa nopea apu; toteaa, että sillä on merkitystä solidaarisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja kulttuurienvälisen oppimisen edistämisessä, se antaa vapaaehtoistyöntekijälle mahdollisuuden oppia työskentelymaan kieltä ja kulttuuria ja auttaa lujittamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallistavaa demokratiaa;

2.  toteaa, että vapaaehtoistyö edistää integraatiota, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista innovointia ja voi myös auttaa torjumaan köyhyyttä, mikä puolestaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; toteaa, että vapaaehtoistyö edistää myös sukupolvien välistä solidaarisuutta rohkaisemalla nuoria ja ikääntyneitä kansalaisia yhteistyöhön ja että se edistää aktiivista ikääntymistä ja yhteiskunnallista osallistumista kaikissa elämänvaiheissa sekä auttaa parantamaan ympäristönsuojelua;

3.  toteaa, että vapaaehtoistyö lisää suvaitsevaisuutta, synnyttää inhimillistä ja sosiaalista pääomaa ja on tärkeä tekijä sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmien voimaannuttamisessa; pitää tärkeänä mahdollisimman laajaa valtioiden rajat ylittävää vapaaehtoistyötä ja kehottaa komissiota tekemään unionin ohjelmista entistä osallistavampia ja avaamaan ne kaikille ikäryhmille;

4.  korostaa, että ikääntyvät ihmiset voivat vapaaehtoistyöhön osallistumalla helpottaa siirtymistään työelämästä eläkkeelle ja vähentää asteittain aktiivista työntekoa;

5.  toteaa, että vapaaehtoistoiminta vähentää sosiaalisen syrjäytymisen vaaraa ja että on tärkeää vetää mukaan toimintaan kaikkien yhteiskuntaryhmien edustajia ja erityisesti vammaisia henkilöitä; katsoo, että vapaaehtoistyötä on tehtävä paremmin tunnetuksi ja että on tärkeää poistaa siltä kaikenlaiset esteet;

6.  korostaa, että vaikka vapaaehtoistyö on merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen voimavara, sitä ei saa pitää säännöllisen palkkatyön vaihtoehtona tai korvikkeena, eivätkä valtiot saa missään tapauksessa laiminlyödä sen varjolla omia sosiaalisia velvoitteitaan; katsoo, että tätä näkökohtaa on syytä korostaa erityisesti hoitoalalla, jossa vapaaehtoistyön osuus lisääntyy jatkuvasti; korostaa myös, että vapaaehtoistyön edistäminen taitojen hankkimiseksi, kehittämiseksi tai ylläpitämiseksi ei saisi johtaa siihen, että vapaaehtoistyöstä tulisi pakollista, sillä tämä vaarantaisi sen perustavan luonteen;

7.  korostaa vapaaehtoistyön merkitystä unionin politiikkojen edistämisessä;

8.  kehottaa komissiota laatimaan ja tukemaan Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä aloitteita, joissa keskitytään parantamaan ja laajentamaan nykyisiä hankkeita ja joilla pyritään varmistamaan, että vapaaehtoistyö edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, sekä varmistamaan, että aloitteilla kyetään osallistamaan monia eri ihmisryhmiä; kehottaa komissiota myös tukemaan ja kannustamaan jäsenvaltioita vapaaehtoistyötä koskevissa aloitteissa, koska päävastuu niistä on jäsenvaltioilla;

9.  kehottaa komissiota tunnustamaan vapaaehtoistoiminnan merkityksen kaikilla unionin politiikanaloilla ja edistämään sitä, ottamaan huomioon sen laaja-alaisuuden ja varmistamaan, että myös itse politiikanalat edistävät vapaaehtoistyön kehittämistä ja kaikkien sosiaalisten ryhmien osallistumista toimintaan;

10. pitää tärkeänä vapaaehtoistyön edistämistä erityisesti Euroopan unionin kansalaisuuden teemavuotena 2013 ja kehottaa komissiota sisällyttämään vapaaehtoistyön tukemisen kansainvälisiin kehitysyhteistyötoimiin, jotta voitaisiin saavuttaa kaikki vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaiset tavoitteet;

11. kehottaa työnantajia tunnustamaan osana yritysten yhteiskuntavastuuta sen merkityksen, joka vapaaehtoistyötä koskevien aloitteiden tukemisella on työntekijöille;

12. kehottaa komissiota toteuttamaan eurooppalaisen osaamispassin mahdollisimman pian; korostaa, että vapaaehtoistyössä hankitut taidot ovat hyödyllisiä työelämässä ja tuovat lisäarvoa ansioluetteloon; katsoo, että vapaaehtoistyö voi auttaa nuoria heidän uravalinnoissaan; pitää tärkeänä, että vapaaehtoistyössä hankitut taidot ja osaaminen tunnustetaan epävirallisena koulutuksena ja arkioppimisena ja työkokemuksena; katsoo, että vapaaehtoistyön tekijät saavat mahdollisuuden laajentaa näköalojaan ja kehittää persoonaansa, ja korostaa, että vapaaehtoistyö tuottaa jäsenvaltioille myös taloudellista hyötyä, kun vapaaehtoistoimintaan osallistuvat antavat panoksensa myös bruttokansantuotteen muodostumiseen;

13. kehottaa komissiota varmistamaan, että eri alojen ohjelmille myönnetään riittävästi rahoitusta valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisesti toimia, joilla tuetaan kansallista ja kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurien taloudelliseen tukeen; katsoo, että julkiset tuet vapaaehtoistoiminnalle olisi myönnettävä mitään järjestöä syrjimättä;

14. kehottaa komissiota tunnustamaan unionin ohjelmissa ja hankkeissa vapaaehtoistoiminnan yhteisölle tuottaman todellisen arvon;

15. ehdottaa, että luodaan eri jäsenvaltioissa toimivien vapaaehtoisjärjestöjen rajat ylittävä verkosto koordinoimalla nykyisten järjestöjen toimintaa ja helpottamalla kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; katsoo, että uusia yhteyspisteitä olisi avattava vain niissä jäsenvaltioissa, joilla ei vielä ole tällaisia rakenteita;

16. kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja toteuttamaan kansallisia rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan järjestelmiä, jotta voidaan edistää toiminnan kehittymistä kaikkialla EU:ssa;

17. kehottaa komissiota myöntämään riittävästi varoja Euroopan vapaaehtoiskeskusten kehitysrahaston perustamiseen vapaaehtoistyötä tukevien infrastruktuurien kehittämistä varten;

18. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vapaaehtoistyöntekijöiden oikeusvarmuuden erityisesti vakuutuskysymysten osalta, jotta eri jäsenvaltioiden erilaiset järjestelmät kannustaisivat valtioiden rajat ylittävään vapaaehtoistyöhön; kehottaa huolehtimaan myös siitä, että vapaaehtoistyöntekijöille tiedotetaan paremmin heidän oikeuksistaan ja eri jäsenvaltioiden asiaan liittyvistä sääntely- ja institutionaalisista järjestelyistä; kehottaa komissiota auttamaan purkamaan nykyisiä esteitä; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan rajat ylittäviä vero- ja sosiaaliturvajärjestelyjään rajat ylittävän vapaaehtoistyön yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että ne eivät muodosta lisäesteitä vapaaehtoistoiminnalle ja että vapaaehtoistyöntekijät voivat saada heille asetuksen (EY) N:o 2004/883 mukaan kuuluvat sosiaaliturvaetuudet;

19. kehottaa jäsenvaltioita edistämään koulutusohjelmia ja laatimaan oppaita ja materiaalia vapaaehtoistyön hallinnoinnista sekä luomaan järjestelmiä, joilla ihmisiä motivoidaan osallistumaan rajat ylittävään vapaaehtoistoimintaan;

20. kehottaa jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoisajan käyttämistä unionin hankkeiden rahoituksen vastikkeena erityisesti valtioiden rajat ylittävissä aloitteissa;

21. kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vapaaehtoistyön mittaamista koskevan ILO:n oppaan, jotta saadaan luotettavaa vertailukelpoista tietoa, joka voi auttaa parantamaan seurantaa ja poliittista päätöksentekoa;

22. kehottaa komissiota ehdottamaan mekanismia, jonka myötä kansalaisyhteiskuntaa vahvistamaan pyrkivät jäsenvaltiot saavat vapauttaa arvonlisäverosta kaikki tai useimmat voittoa tavoittelemattomien vapaaehtoisjärjestöjen toteuttamat toimet ja tapahtumat; korostaa, että tällaista mekanismia olisi sovellettava ainakin pienimpiin voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	1.3.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Emer Costello, Andrea Cozzolino, Frédéric Daerden, Karima Delli, Sari Essayah, Richard Falbr, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Ádám Kósa, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Konstantinos Poupakis, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Nicole Sinclaire, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Andrea Zanoni, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Georges Bach, Malika Benarab-Attou, Kinga Göncz, Jan Kozłowski, Svetoslav Hristov Malinov, Ramona Nicole Mănescu, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Phil Bennion, Silvia-Adriana Ţicău

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	26.4.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Lorenzo Fontana, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Helga Trüpel, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Liam Aylward, Heinz K. Becker, Seán Kelly, Hans-Peter Martin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Daciana Octavia Sârbu