MIETINTÖ itäisen kumppanuuden kauppaan liittyvistä näkökohdista
5.6.2012 - (2011/2306(INI))
Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Miloslav Ransdorf
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
itäisen kumppanuuden kauppaan liittyvistä näkökohdista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EU:n ja Ukrainan, EU:n ja Moldovan, EU:n ja Georgian, EU:n ja Armenian ja EU:n ja Azerbaidžanin assosiaatiosopimuksia koskevat meneillään olevat neuvottelut, jotka sisältävät merkittäviä kauppaan liittyviä tekijöitä,
– ottaa huomioon neuvoston 22. tammikuuta 2007 antamat päätelmät, joissa hyväksyttiin neuvotteluohjeet EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle, johon kuuluu pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue,
– ottaa huomioon neuvoston 10. toukokuuta 2010 antamat päätelmät, joissa hyväksyttiin neuvotteluohjeet EU:n ja Armenian ja EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksille, joihin kuuluu pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue,
– ottaa huomioon neuvoston 15. kesäkuuta 2009 antamat päätelmät, joissa hyväksyttiin neuvotteluohjeet EU:n ja Moldovan assosiaatiosopimukselle, sekä neuvoston 20. kesäkuuta 2011 hyväksymät yksityiskohtaiset lisäneuvotteluohjeet pitkälle menevälle ja laaja-alaiselle vapaakauppa-alueelle,
– ottaa huomioon neuvoston 10. toukokuuta 2010 antamat päätelmät, joissa hyväksyttiin neuvotteluohjeet EU:n ja Azerbaidžanin assosiaatiosopimukselle,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989 tekemän kauppa- ja yhteistyösopimuksen, jonka Valko-Venäjä myöhemmin vahvisti,
– ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten" (COM(2011)0303),
– ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) kehityksen vuodesta 2004 lähtien ja erityisesti komission kertomukset sen toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä,
– ottaa huomioon antamansa suositukset assosiaatiosopimusten neuvottelemisesta Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kanssa,
– ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin, Georgian ja Moldovan kanssa yhteisesti hyväksytyt toimintasuunnitelmat ja Ukrainan kanssa tehdyn assosiaatio-ohjelman,
– ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen Prahan huippukokouksen ja 29.–30. syyskuuta 2011 kokoontuneen itäistä kumppanuutta käsitelleen Varsovan huippukokouksen yhteiset lausumat,
– ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisen perustamisasiakirjalla 3. toukokuuta 2011,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0183/2012),
A. katsoo, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet sisältävien assosiaatiosopimusten tekeminen ja täytäntöönpano on tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan ensisijainen tavoite ja pyrkimys itäisten kumppanien osalta;
B. ottaa huomioon, että kuudesta itäisen kumppanuuden maasta neljä on jo WTO:n jäseniä, kun taas Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän hallituksilla on vain tarkkailijan asema;
C. toteaa, että sen jälkeen, kun EU:n eteläisellä naapurialueella ilmeni vuonna 2011 vallankumouksellista liikehdintää, joka tunnetaan nyt arabikevään nimellä, EU on osoittanut kiinnostusta eteläisiin naapurimaihinsa; katsoo, että itäiseen kumppanuuteen osallistuvat maat ja EU:n kauppasuhteet niihin ansaitsevat EU:n huomion;
D. katsoo, että Kiinan taloudellinen vaikutus itäisen kumppanuuden maissa kasvaa koko ajan;
E. toteaa, että pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevat neuvottelut Ukrainan kanssa saatettiin päätökseen lokakuussa 2011; toteaa, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus on tehty, mutta EU:n tyytymättömyys Ukrainan sisäiseen poliittiseen kehitykseen ja sen oikeusjärjestelmän toimivuuteen estää tällä hetkellä sopimuksen tekemisen;
F. toteaa, että neuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevat neuvottelut Georgian ja Moldovan kanssa ja että ensimmäiset neuvottelukierrokset on määrä käydä keväällä 2012;
G. toteaa, että Armenia edistyi vuonna 2011 merkittävästi keskeisten suositusten toteuttamisessa ja että pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevat EU:n ja Armenian väliset neuvottelut pantiin alulle helmikuussa 2012 ja käynnistettiin 6. maaliskuuta 2012;
H. toteaa, että Azerbaidžan on pyrkinyt WTO:n jäseneksi vuodesta 1997, mutta edistys on ollut vähäistä, mikä on yksi keskeisiä esteitä pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen käynnistämiselle EU:n kanssa;
I. toteaa, että Valko-Venäjä on tähän mennessä osallistunut vain rajallisesti itäisen kumppanuuden eri foorumeihin; katsoo, että tämä haittaa itäisen kumppanuuden perimmäisen tavoitteen, eli EU:n itäisen naapurialueen demokratian, edistyksen, vakauden ja vaurauden vahvistumisen, saavuttamista; panee merkille Venäjästä, Kazakstanista ja Valko-Venäjästä muodostuvan uuden talousalueen taloudellisen dynamiikan ja kannustaa sen jäseniä toteuttamaan kaupallista toimintaansa kansainvälisesti hyväksyttyjen kauppaa koskevien sääntöjen ja normien mukaisesti, etenkin WTO:n sääntöjen mukaisesti;
J. toteaa, että kaikki EU:n itäiset kumppanit ovat entisiä neuvostotasavaltoja, joilla on sama historiallinen ja institutionaalinen tausta ja jotka ovat kohdanneet samanlaisia haasteita poliittisessa ja sosioekonomisessa muutoksessa kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana;
Yleisiä huomioita
1. painottaa, että pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden perustaminen EU:n kanssa on kumppanuusmaille yksi tärkeimpiä kannustimia niiden uudistuspyrkimysten kannalta; pitää pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden perustamista yhtenä EU:n kahdenvälistä kauppaa koskevan politiikan kunnianhimoisimmista välineistä sellaisen vakaan, avoimen ja ennakoitavan taloudellisen ympäristön aikaansaamiseksi, jossa kunnioitetaan demokratiaa, perusoikeuksia ja oikeusvaltion periaatetta ja varaudutaan laajempaan taloudelliseen yhdentymiseen asteittaisella kaupan esteiden purkamisella mutta myös sääntelyn lähentämisellä aloilla, joilla on vaikutusta tavaroiden ja palvelujen kauppaan, erityisesti vahvistamalla investointien suojaa, tehostamalla tulli- ja rajanylitysmenettelyjä, vähentämällä teknisiä ja muita kuin tulleihin perustuvia kaupan esteitä, vahvistamalla terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevia sääntöjä, parantamalla eläinten hyvinvointia, lisäämällä kilpailua ja julkisia hankintoja koskevaa oikeudellista kehystä sekä varmistamalla kestävä kehitys; katsoo, että pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden luominen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan torjua protektionismisuuntaukset maailmanlaajuisesti;
2. tunnustaa, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet tarjoavat EU:lle tärkeän kaupan välineen pitkäaikaisten taloussuhteiden muodostamiseksi kolmansien maiden kanssa; panee merkille, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset vaikuttavat EU:n kauppakumppaneina toimivien maiden koko toimintaan, sillä niiden vaikutus ulottuu pelkkiä kauppakysymyksiä pidemmälle ja ne vaikuttavat myös demokratian tilaan, oikeusvaltion periaatteeseen ja muihin yleisiin vaatimuksiin;
3. korostaa, että päätöksentekoprosessiin, jossa arvioidaan EU:n mahdollisten kumppaneiden valmiutta aloittaa kauppaneuvottelut, ei saa liittyä poliittisia ennakkopäätöksiä ja että asian pitäisi riippua voimakkaammin kauppakumppanin todellisista edellytyksistä panna pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen ehdot todella täytäntöön;
4. panee merkille, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet saattavat olla keskeinen osa laajempaa poliittista sopimusta (assosiaatiosopimus); korostaa kuitenkin, että tapauksissa, joissa tietyn kolmannen maan kanssa ei ole mahdollista tai suositeltavaa tehdä assosiaatiosopimusta, pitäisi harkita asianmukaista kauppasopimusta (pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen muodossa), jotta EU:n taloudellisia ja kaupallisia tavoitteita voidaan ajaa tehokkaasti;
5. painottaa kokonaisvaltaisen instituutioiden kehittämisohjelman, teknisen avun ohjelman (TAIEX) ja ystävyystoimintaohjelmien tärkeyttä, koska niiden avulla voidaan auttaa itäisiä kumppaneita toteuttamaan keskeiset suositukset ja parantamaan täytäntöönpanovalmiuksiaan;
6. myöntää, että syvempi kaupallinen yhdentyminen, johon liittyy sen edellyttämiä perusteellisia kaupan rakenteiden muutoksia, vaatii itäisiltä kumppaneiltamme merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin ponnisteluja, mutta on vakuuttunut siitä, että pitkällä aikavälillä yhdentymisen hyödyt korvaavat tehdyt ponnistelut; painottaa, että paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen tuki ja osallistuminen pitkän aikavälin hyötyjen edistämiseen on keskeisen tärkeä niiden uudistusprosessien onnistumiselle;
7. kannattaa EU:n ja sen itäisten kumppanien välisen yhteistyön tehostamista monilla aloilla, varsinkin teollisuuden, pk-yritysten, tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin, tieto- ja viestintäteknologian sekä matkailun aloilla;
8. pitää myös edellä mainitussa yhteisessä tiedonannossa "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten" kuvatun "enemmällä enemmän" -periaatteen soveltamisen tuomaa eriytymistä askeleena oikeaan suuntaan kauppasuhteissa itäisten kumppanien kanssa ja panee merkille niiden kumppaneiden ponnistukset, jotka ovat edistyneet eniten ja motivoivat muita tehostamaan ponnistelujaan; katsoo, että kaupan pitäisi edistää muutosta, ja painottaa ehdollisuuslausekkeiden ja niiden täytäntöönpanon merkitystä;
9. on vakuuttunut, että itäisten kumppanien integraatiota EU:n kanssa ei voi toteuttaa tehokkaasti ilman poliittisia ja sosiaalisia uudistuksia, ilman kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoprosessiin eikä ilman itäisten kumppanien kesken tapahtuvaa taloudellista integraatiota; painottaa, että taloudellisen integraation näiden maiden kesken olisi oltava avointa, jotta voidaan hyödyntää sen etuja; pitää tältä osin valitettavana, että pitkittyneet alueelliset konfliktit ovat vuosien ajan vahingoittaneet rajat ylittävän kaupan tehokkuutta ja kehitystä ja aiheuttavat edelleen valtavia taloudellisia tappioita joillekin itäisistä kumppaneista ja ovat johtaneet niiden taloudelliseen eristämiseen;
10. pitää tärkeänä sitä, että EU tarjoaa kaikille pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen kuuluville kumppaneilleen joustoja, joihin niillä on oikeus WTO:n sääntöjen nojalla;
11. painottaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä;
12. kehottaa komissiota myöntämään erityisiä joustoja, jotka edistävät alkuvaiheessa olevien toimialojen kehittämistä pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen kuuluvissa kumppanimaissa;
13. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020, jossa ehdotetaan 40 prosentin korotusta Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitukseen; painottaa näkemystään, jonka mukaan itäiset kumppanit eivät voi yksin kustantaa oikeudellista lähentymistä ja tarvittavia institutionaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, ja korostaa, että EU:n taloudellinen tuki, jolla pitäisi täydentää maiden omia uudistustoimia, on myös erittäin tärkeää onnistumiselle; kehottaa neuvostoa tältä osin noudattamaan komission ehdottamaa rahoitusta;
14. painottaa EU:n itäisten kumppanien kansallisten parlamenttien roolia kauppaa koskevan lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstön kanssa, mikä on tulevia pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevien sopimusten tekemisen ja asianmukaisen täytäntöönpanon ennakkoedellytys; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tarjoamaan niille tältä osin laajempaa teknistä apua ja pyytää erityisesti EU:n uusia jäsenvaltioita jakamaan niiden kanssa parhaita käytäntöjä ja osaamista, jota ne ovat hankkineet saattaessaan kansallisen lainsäädäntönsä vastaamaan yhteisön säännöstöä kaupan alalla;
15. on ilahtunut Ukrainan ja Moldovan liittymisestä Euroopan energiayhteisön perustamissopimukseen, koska sillä saattaa olla tärkeä rooli pyrittäessä varmistamaan EU:n energiavarmuustavoitteiden saavuttaminen ja parannettaessa kyseisten maiden turvallisuutta;
16. pitää tervetulleina kaikkia pyrkimyksiä, joilla pyritään vahvistamaan itäistä kumppanuutta ja erityisesti pk-yrityksiä, erityisesti itäisen kumppanuuden pk-järjestelmää, sekä alueellisia energiamarkkinoita ja energiatehokkuutta koskevia komission lippulaiva-aloitteita;
17. kehottaa komissiota kehittämään edelleen EU:n Mustanmeren-strategiaa, koska se on merkittävä osatekijä EU:n energiaulkopolitiikassa, kun otetaan huomioon sen maantieteellisesti strateginen rooli, joka tarjoaa merkittävää potentiaalia energiavarmuuden ja tarjonnan monipuolistamisen kannalta;
18. tunnustaa Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen merkityksen, erityisesti sen taloudellista integraatiota, oikeudellista lähentämistä ja lähentymistä EU:n politiikkoihin käsittelevän komitean sekä energiavarmuutta käsittelevän komitean merkityksen kauppaa koskevien kysymysten käsittelyssä Euroopan parlamentin jäsenten ja EU:n itäisten kumppanien kansallisten parlamenttien jäsenten kesken; toivoo, että ehdot, joiden myötä Valko-Venäjän parlamentin jäsenet voivat liittyä Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen, täyttyvät lähitulevaisuudessa;
19. korostaa, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ei ole itäisille kumppaneille annettavaa avustusta vaan kauppasopimus, joka tuottaa vastavuoroista hyötyä ja vastavuoroisia velvoitteita kummallekin osapuolelle; pitää valitettavana, ettei Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleenarvioinnissa edelleenkään paneuduta siihen, miten tällaisen kauppapolitiikan kehittäminen voisi edistää EU:n taloudellisia etuja tuomalla EU:n kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille merkittäviä hyötyjä; painottaa, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet sekä tuovat taloudellisia hyötyjä itäisille kumppaneille että saattavat nopeuttaa institutionaalisia uudistuksia, nykyaikaistamista ja kehitystä;
20. panee merkille, että 18. lokakuuta 2011 perustettiin Itsenäisten valtioiden yhteisön maiden enemmistön kattava vapaakauppa-alue, johon kuuluvat EU:n itäiset kumppanit Georgiaa ja toistaiseksi myös Azerbaidžania lukuun ottamatta; katsoo, ettei vapaakauppasopimusten tekemisen muiden maiden kanssa pitäisi vahingoittaa pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevia sopimuksia, joita itäisen kumppanuuden maat tekevät EU:n kanssa, ja painottaa tältä osin, että EU:n on tärkeää tarjota itäisille kumppaneille houkutteleva ja toteutuskelpoinen vaihtoehto;
21. korostaa, että EU:n Venäjän-strategiassa pitäisi asianmukaisesti ottaa huomioon Venäjän vaikutusvalta itäisen kumppanuuden maihin; ottaa huomioon, että Venäjä on perustanut tulliliiton Kazakstanin sekä yhden itäisen kumppanuuden maan, nimittäin Valko-Venäjän kanssa; pitää valitettavana, että Venäjä on saattanut vahingoittaa EU:n ja useiden itäisen kumppanuuden maiden, erityisesti Ukrainan, välisiä kauppaneuvotteluja tarjoamalla niille vaihtoehtoa, joka perustuu lyhytnäköisiin ratkaisuihin, kuten alhaisempaan kaasun hintaan; katsoo, että nämä vaihtoehdot osoittautuvat pitkällä aikavälillä itäisen kumppanuuden maille haitallisiksi;
22. painottaa, että pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden onnistuminen riippuu suurelta osin institutionaalisten rakenteiden kehittämisestä ja sitoumusten asianmukaisesta toteuttamisesta, mikä voidaan varmistaa vain avoimessa liiketoimintaympäristössä, jossa ei esiinny lahjontaa ja joka on pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden täytäntöönpanon onnistumisen edellytys;
23. toteaa, että EU:n itäisen naapurialueen vauraus ja vakaus ovat EU:lle erittäin tärkeitä, ja toteaa lisäksi, että vakaat ja ennakoitavat suhteet EU:n ja itäisten kumppanien välillä lisäävät varmasti kauppaa molempiin suuntiin;
24. toteaa samalla, että EU on useimpien itäisen kumppanuuden maiden suurin vientikumppani;
25. huomauttaa, että vaikka Georgia ja Moldova ovat toteuttaneet riittävästi keskeisiä suosituksia, jotka ovat ehtoja pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevien neuvottelujen käynnistämiselle, maiden on silti varmistettava, että niiden sitoutuminen uudistusprosessiin on luonteeltaan pitkäaikaista ja että ne jatkavat kestävää uudistusprosessia koko neuvottelujen ajan; painottaa, että kummankin maan on edelleen edistyttävä merkittävästi sääntelyn uudistamisessa, joka liittyy erityisesti kaupan teknisiin esteisiin, terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, teollis- ja tekijänoikeuksiin ja kilpailulainsäädäntöön;
26. on huolissaan kyseisten itäisten kumppanien institutionaalisista valmiuksista pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen varsinaisen täytäntöönpanon osalta; painottaa, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen perustaminen ei itsessään takaa onnistumista ilman tehokasta täytäntöönpanoa ja tehokkaita kilpailuun ja lahjonnan torjumiseen liittyviä toimia;
27. toteaa, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen muodostamisessa on välttämätöntä, että noudatetaan kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjä työelämän normeja; kiinnittää huomiota siihen, että Kansainvälisen työjärjestön vahvistamien työelämän perusoikeuksien toteutuminen on tärkeä osa ihmisoikeuksien kunnioittamista;
28. pyytää, että integroitaessa EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden talouksia pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden avulla noudatettaisiin kunnianhimoista lähestymistapaa sisällyttämällä niihin muita vapaakaupan ja reilun kaupan näkökohtia; suosittelee, että kaikki pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset sisältäisivät kestävää kehitystä koskevan sitovan luvun, jossa määrättäisiin ympäristönsuojelusta ja kansainvälisistä työntekijöiden oikeuksista;
Armenia
29. kiittää Armenian hallitusta siitä, että se tehosti ponnistelujaan keskeisten suositusten toteuttamiseksi vuonna 2011, minkä seurauksena neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta käynnistettiin helmikuussa 2012;
30. on tyytyväinen, että pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevat EU:n ja Armenian väliset neuvottelut pantiin alulle helmikuussa 2012 ja käynnistettiin 6. maaliskuuta 2012; kannustaa Armeniaa hyödyntämään tällaisen vapaakauppa-alueen tarjoamia mahdollisuuksia maan talouden piristämiseksi, vientimahdollisuuksien parantamiseksi ja EU:n markkinoille pääsyn helpottamiseksi, tarvittavien uudistusten nopeuttamiseksi ja Armenian normien nostamiseksi yleisesti eurooppalaiselle tasolle; korostaa, että Armenian ja EU:n tiiviimmän taloudellisen yhdentymisen täytyy auttaa lisäämään alueen poliittista vakautta ja turvallisuutta; toivoo pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien EU:n ja Armenian välisten neuvottelujen pikaista päätökseen saamista;
31. pitää myönteisenä pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen aloittamista, mikä antaa mahdollisuuksia vahvistaa keskinäisiä taloudellisia suhteita; pitää uudistusten jatkamista välttämättömänä, jotta voidaan luoda vakaa ja avoin taloudellinen ympäristö, joka houkuttelee ulkomaisia investointeja sekä edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;
32. katsoo, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen tekeminen piristää Armenian taloutta muun muassa lisäämällä kilpailua;
33. pahoittelee, että Vuoristo-Karabahin konflikti aiheuttaa edelleen sen, että Armenian rajat Azerbaidžaniin ja Turkkiin on suljettu, mikä pitää maan taloudellisesti eristettynä kulkureittien puuttumisen takia; painottaa, että muun muassa rajojen avaaminen on tärkeä ehto ulkomaisten investointien houkuttelemiselle;
34. on huolissaan merkeistä, että poliittisilla ja liike-elämän piireillä on tiiviit yhteydet merkittäviin liiketoiminnan esteisiin, muun muassa avoimuuden puutteesta kärsivään verojärjestelmään ja alhaiseen investointisuojaan; toteaa, että julkisille hankinnoille ja kilpailupolitiikalle tarvitaan vahva institutionaalinen kehys, johon kuuluu tehokas täytäntöönpanomekanismi;
35. pitää myönteisenä Armenian päätöstä liittyä WTO:n julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen joulukuussa 2011; on vakuuttunut, että tästä askeleesta on hyötyä Armenian imagolle luotettavana kauppakumppanina;
36. korostaa, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen olisi sisällettävä Armenian vahva sitoutuminen sääntelynsä uudistamiseen EU:n standardien suuntaan, myös siten, että se toteuttaa tehokkaita lahjonnan vastaisia toimia;
37. suosittelee myös, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen tulisi sisältää toimia, joiden tavoitteena on vahvistaa kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa, jotta ulkomaiset sijoittajat ja yritykset pääsevät mukaan erityisesti Armenian rakennus- ja energia-aloille;
38. kehottaa Armeniaa nopeuttamaan prosessia EU:n terveys- ja kasvinsuojelutoimien noudattamiseksi, mikä auttaisi monipuolistamaan Armenian vientiä niin, että se kattaa maataloustuotteet;
39. uskoo, että Armenian talouskasvu paranee, kun sen riippuvuus Venäjän kaupallisesta ja hallituksen tuesta vähenee, kun Armenia avaa rajojaan ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä; katsoo, että EU:n kanssa perustettava pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue olisi erityisen hyödyllinen tältä osin;
Azerbaidžan
40. tunnustaa Azerbaidžanin ponnistelut ja saavutukset lähentymisessä EU:n säännöstön kanssa; suhtautuu tältä osin myönteisesti hiljattain hyväksyttyihin uuteen tullikoodeksiin ja rakennussäännöstöön;
41. painottaa, että Azerbaidžanin liittyminen WTO:hon on keskeinen edellytys pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen käynnistämiselle, jonka myötä EU:n ja Azerbaidžanin kauppasuhteet voidaan viedä korkeammalle tasolle; toteaa, että Azerbaidžanin talouden rakenne ei anna maalle vahvaa motivaatiota pyrkiä WTO:n jäseneksi ja pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen EU:n kanssa; painottaa kuitenkin, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen hyödyt eivät ole ainoastaan taloudellisia, vaan se voi myös kehittää paikallista taloutta niin, ettei se enää perustuisi liian voimakkaasti energian vientiin; kehottaa Azerbaidžanin hallitusta näin ollen tehostamaan ponnistelujaan WTO:n jäsenyyden saamiseksi; kehottaa tältä osin EU:ta tarjoamaan Azerbaidžanille tarvittavaa apua;
42. antaa tunnustusta Azerbaidžanin viime vuosina saavuttamalle merkittävälle talouskasvulle; huomauttaa kuitenkin, että öljyala tuottaa 50 prosenttia Azerbaidžanin BKT:stä, 95 prosenttia sen viennistä ja 60 prosenttia sen talousarviotuloista, mikä tekee Azerbaidžanin taloudesta alttiin öljyn hinnanvaihteluille ja kaikenlaisille maailmanlaajuisen kysynnän muutoksille; kehottaa näin ollen Azerbaidžanin hallitusta harkitsemaan tehokkaisiin ja johdonmukaisiin toimiin ryhtymistä maan talouden monipuolistamiseksi;
43. muistuttaa Azerbaidžanin kilpailukykyisen maataloustuotannon kehitysmahdollisuuksista ja suosittelee, että Azerbaidžanin hallitus ottaa tämän alueen huomioon potentiaalisesti tärkeänä askeleena kohti maan talouden sekä EU:hun ja muihin maihin suuntautuvan viennin monipuolistamista sillä edellytyksellä, että se noudattaa EU:n terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksia;
44. kehottaa Azerbaidžanin hallitusta ryhtymään aidosti torjumaan lahjontaa ja sosiaalista eriarvoisuutta, joka voi aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta, parantamaan rahoituksen saatavuutta yrityksille ja tekemään maasta näin kilpailukykyisemmän ja houkuttelevamman ulkomaisille sijoittajille;
45. tukee vahvasti EU:n ja Azerbaidžanin tulevan assosiaatiosopimuksen kauppaosion syventämistä pitkälle meneväksi ja laaja-alaiseksi vapaakauppa-alueeksi, kun kaikki ehdot täyttyvät;
Valko-Venäjä
46. pitää valitettavana sitä, että Valko-Venäjä ajautuu kiistattomista mahdollisuuksistaan huolimatta yhä kauemmaksi EU:sta yleisten poliittisten ja taloudellisten toimintasääntöjensä ja talousmallinsa näkökulmasta;
47. painottaa Valko-Venäjän strategisen aseman tärkeyttä energiakuljetusten kauttakulkumaana erityisesti EU:hun suuntautuville maakaasutoimituksille; kehottaa tämän vuoksi Valko-Venäjää viipymättä ratifioimaan energiaperuskirjan ja panemaan sen täytäntöön;
48. muistuttaa, että EU on Valko-Venäjän toiseksi suurin kauppakumppani Venäjän jälkeen;
49. painottaa tarvetta laajemmalle EU:n avulle, jotta voidaan parantaa hallintorakenteiden toimivuutta, ja erityisesti tarvetta torjua korruptiota;
50. panee merkille Valko-Venäjän todellisen taloustilanteen arvioimiseen liittyvät vaikeudet, jotka johtuvat virallisista tilastoista, joissa riippumattomien tarkkailijoiden mukaan salataan todellisuus, jossa saatujen tietojen mukaan 20 prosenttia valkovenäläisistä elää köyhyysrajan alapuolella;
51. huomauttaa, että 80 prosenttia yrityksistä on julkisessa omistuksessa ja yksityisen sektorin kehitystä hidastavat syrjivät ja mielivaltaiset toimet, lainsäädännön muutokset ja raskas verotus, joka pakottaa yksityisen sektorin toimimaan osittain pimeässä taloudessa;
52. muistuttaa, että Valko-Venäjän kielteisen poliittisen ja taloudellisen ilmapiirin seurauksena Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki lopettivat luotonannon Valko-Venäjälle vuonna 1996 ja EU teki samoin vuonna 1997; huomauttaa, että kaikki tämä esti ja estää edelleen ulkomaisia sijoituksia, ja suorat ulkomaiset sijoitukset muodostavat nyt vain yhden prosentin maan BKT:stä;
53. katsoo, että EU:n pitäisi auttaa vahvistamaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa suuntaamalla EU:n varoja uudelleen tähän suuntaan;
54. on vakuuttunut, että on suoritettava syviä institutionaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotta voidaan alkaa rakentaa toimivaa ja avointa markkinataloutta;
55. huomauttaa, että maan liittyminen WTO:n jäseneksi on ehto neuvottelujen käynnistämiselle minkäänlaisesta vapaakauppasopimuksesta EU:n kanssa; kehottaa tältä osin Valko-Venäjää paneutumaan aidosti WTO:n liittymisprosessiin; huomauttaa, että koska Valko-Venäjä on Venäjän ja Kazakstanin kanssa tulliliiton jäsen, se voisi ottaa mallia Venäjän kokemuksista WTO:n liittymisprosessissa;
56. on vakuuttunut, että EU:n tulisi tehdä kaikkensa saadakseen Valko-Venäjä osallistumaan todelliseen poliittiseen ja taloudelliseen vuoropuheluun ja tarjota kannusteita uudistuksille, jotka ovat välttämättömiä ja erittäin tärkeitä Valko-Venäjän kansalaisille; panee tältä osin merkille EU:n nykyiset kohdennetut talousrajoitteet Valko-Venäjää kohtaan; katsoo, että EU:n olisi jatkettava kohdennettuja talousrajoitteitaan ja samalla edelleen tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja yrittäjiä pitäen pyrkimyksenään taloudellisten olojen parantamisen lisäksi myös oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen, avoimuuden ja korruption torjunnan lisäämistä;
Georgia
57. huomauttaa, että Maailmanpankin arvioinnin mukaan Georgia on yksi maailman nopeimmin uudistuvista talouksista ja että Maailmanpankki on luokitellut sen liiketoiminnan sujuvuudessa maailman 16. parhaaksi paikaksi;
58. antaa tunnustusta Georgialle vuoden 2008 sodan jälkeisestä jälleenrakennustyöstä ja uusien markkinoiden avaamisesta;
59. toteaa, että Georgian hallitus yrittää parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua, mutta huomauttaa kuitenkin, että väitteiden mukaan Georgiassa käytetään edelleen kaikista maista eniten ohjelmistojen piraattiversioita; kehottaa Georgian hallitusta tältä osin laatimaan lakeja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön panemiseksi ottaen kuitenkin asianmukaisesti huomioon ihmisoikeudet ja suhteellisuusperiaatteen;
60. ottaa huomioon, että Georgia on osoittanut huomattavaa talouskasvua ja investointiaste on noussut, ja painottaa, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue olisi lisätekijä laajapohjaisen kasvun tukemisessa ja ulkomaisten investointien houkuttelemisessa;
61. kannustaa Georgiaa parantamaan lainsäädäntöään, parantamaan instituutioidensa tehokkuutta ja turvaamaan tuotteidensa tiukat laadunvalvontasäännöt täyttääkseen Euroopan komission asettamat vaatimukset;
62. suhtautuu myönteisesti Georgian uuteen hankintajärjestelmään, joka mahdollistaa kaikentyyppisten sopimusten sähköiset huutokaupat niiden koosta tai luonteesta riippumatta; huomauttaa, että Georgia voi toimia esimerkkinä EU:n jäsenvaltioille tällä alueella;
63. kehottaa Georgiaa varmistamaan pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen päättämisen jälkeen, että vain tuotteet, jotka ovat peräisin alueilta, jotka tunnustavat virallisesti kuuluvansa Georgian valtioon, voivat hyötyä tullietuuksista;
Moldova
64. panee tyytyväisenä merkille, että epävakaasta taloudestaan huolimatta Moldova on viime vuosina käynyt läpi merkittävän uudistusprosessin ja parantanut suuresti taloudellista suorituskykyään; korostaa tältä osin Kansainvälisen valuuttajärjestön tarjoaman taloudellisen avun ja EU:n tarjoaman makrotaloudellisen avun olennaista tärkeyttä;
65. katsoo, että tulevan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen tulisi koskea Moldovan koko aluetta, joka tunnustaa virallisesti kuuluvansa Moldovan valtioon;
66. huomauttaa, että toistaiseksi suurin osa Moldovan viennistä on peräisin maataloudesta ja siihen kohdistuu näin ollen vahvaa kilpailua ja tiukkoja vaatimuksia EU:n markkinoilla; katsoo, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen pitäisi auttaa monipuolistamaan Moldovan vientiä ja tekemään maasta kilpailukykyisempi ja että se tarjoaisi Moldovalle mahdollisuuden houkutella ulkomaisia investointeja, joiden avulla se pääsisi eroon tukiin liittyvästä riippuvuudestaan ja voisi siirtyä vientivetoiseen ja kilpailukykyiseen markkinatalouteen;
67. painottaa, että on tärkeää jatkaa Moldovan mukauttamista EU:n käytäntöjen mukaiseksi, mitä tulee sen infrastruktuuriin sekä teknisiin määräyksiin, standardointiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin, testaukseen, markkinavalvontaan ja metrologiaa koskeviin järjestelmiin;
68. huomauttaa, että tarvitaan edelleen merkittävää edistystä palvelujen ja investointisuojan alueilla;
69. kehottaa EU:n viranomaisia osallistumaan tiiviimmin rauhanomaisen ratkaisun löytämiseen Moldovan alueellisen yhdistämisen ongelmiin;
Ukraina
70. pitää myönteisenä EU:n ja Ukrainan välisen pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevan sopimuksen tekemistä ensimmäisenä vapaakauppasopimuksena EU:n ja itäisen kumppanin kanssa; katsoo, että tämä uraauurtava sopimus ja sitä koskeneissa neuvotteluissa hankittu kokemus toimivat varmasti hyödyllisenä esimerkkinä tulevissa pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevissa neuvotteluissa;
71. huomauttaa, että Ukraina on EU:n suurin itäinen kumppani ja että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue avaa EU:lle uudet 46 miljoonan kuluttajan markkinat; katsoo, että EU:n kannalta suurimmat hyödyt pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanosta tulevat Ukrainan vakaammasta ja ennakoitavammasta kauppa- ja investointijärjestelmästä;
72. suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukrainan viranomaiset ovat keskittyneet ponnisteluihin sosiaalisen ja maantieteellisen, erityisesti pääkaupungin ja alueiden välisen, eriarvoisuuden poistamiseksi;
73. pahoittelee viivästyksiä assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisessa, sillä sopimus on ehto pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen voimaantulolle; toivoo, että allekirjoittamisen esteet voidaan voittaa pian;
74. panee merkille, että komissio sulki pois mahdollisuuden soveltaa pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta väliaikaisesti ennen assosiaatiosopimuksen tekemistä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää; toteaa, että sekä assosiaatiosopimuksen että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen soveltaminen tuovat mukanaan rakenteellisia ja poliittisia uudistuksia, ja toivoo sen vuoksi molempien nopeaa täytäntöönpanoa;
75. tunnustaa, että eurooppalaisiin rakenteisiin integroitumisen alalla Ukraina on saavuttanut jonkin verran edistystä ja alkanut mukauttaa oikeusjärjestelmäänsä asteittain EU:hun ja kansainvälisiin standardeihin ja on myös edistynyt huomattavasti OECD:n standardien ja normien hyväksymisessä; huomauttaa kuitenkin, että Ukrainan liiketoimintailmapiiri on edelleen 152. sijalla Maailmanpankin liiketoiminnan sujuvuutta koskevassa luokittelussa ja että sen rajat ylittävää kauppaa koskevat ongelmat ovat pahenemassa;
76. painottaa, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen onnistunut täytäntöönpano riippuu paljon poliittisesta tahdosta ja hallinnollisista valmiuksista panna täytäntöön kaikki sitä koskevat säännökset hyvissä ajoin ja täsmällisesti; katsoo, että tämä on suuri haaste Ukrainalle, jolla on kirjava historia talouden ja valtion uudistamisessa, ja jolla on yhä vaikeuksia kaikkien Maailman kauppajärjestöön liittymiseen liittyvien sitoumusten täyttämisessä sekä Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle tekemiensä sitoumusten täyttämisessä;
77. toistaa, että perinpohjaisia taloudellisia, poliittisia ja institutionaalisia uudistuksia, joihin kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan verkostot osallistuvat laaja-alaisesti ja pysyvästi, on nopeutettava ja ne on suoritettava kattavammalla ja yhdenmukaisemmalla tavalla, jotta voidaan varmistaa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen asianmukainen täytäntöönpano ja siitä saatavat hyödyt; kehottaa erityisesti jatkamaan taloudellisia uudistuksia maatalous-, energia- ja liikennealalla;
78. on huolissaan kielteisistä merkeistä, jotka liittyvät Ukrainan liiketoiminta- ja sijoitusilmapiiriin ja johtuvat useista institutionaalisista ja järjestelmän puutteista, joita ovat esteet markkinoille pääsyssä, hallinnolliset luvat, hallinnollisten tarkastusten suuri määrä, avoimuuden puutteesta kärsivät vero- ja tullijärjestelmät ja puutteellinen hallinto, epävakaa ja avoimuuden puutteesta kärsivä oikeusjärjestelmä ja sen puutteellinen toiminta, heikko ja korruptoitunut julkishallinto ja oikeuslaitos, sopimusten heikko valvonta ja puutteellinen omaisuuden suojelu sekä infrastruktuurin alikehittyneisyys ja monopolisoituminen; kehottaa Ukrainan hallitusta nopeuttamaan uudistusprosessia edellä mainittujen vapaan ja oikeudenmukaisen liiketoiminnan ja kaupan esteiden poistamiseksi;
79. kehottaa Ukrainan hallitusta käsittelemään liike-elämän huolenaiheita tehokkaammin, etenkin ajatellen luotonsaantia ja maan saatavuutta, kiinnelainoja, edullisia luottoja pienten maatalousyritysten kehittämiseksi, yksinkertaistettua ja avoimempaa veronkantojärjestelmää, arvonlisäveron palauttamista vientiyrityksille, tuonnin tulliselvitystä ja hyväksyntämenettelyjä, pk-yritysten toiminnan edistämistä sekä lainvalvonnan parantamista aineellisen ja henkisen omaisuuden suojelun alalla, sillä kaikki nämä tekijät vaikuttavat suoraan ja välittömästi EU:n ja Ukrainan kauppasuhteiden laatuun ja määrään sekä ulkomaisten suorien investointien virtaan Ukrainaan;
80. kehottaa Ukrainaa mukauttamaan sisäistä lainsäädäntöään helpottaakseen vapaita ja keskeytymättömiä kaasukuljetuksia EU:n jäsenvaltioihin; toteaa, että tähän prosessiin pitäisi sisältyä kaasualan rakenneuudistus sekä energiainfrastruktuuria koskevan oikeudenmukaisen sääntelyn käyttöönotto, jotta ulkomaisille toimittajille, ulkomaisille asiakkaille ja paikallisille energiankuluttajille tarjotaan tasapuoliset lähtökohdat; pyytää parantamaan EU:n ja Ukrainan välistä energia-alan yhteistyötä, liittämään Ukrainan energia-alan EU:n energia-alaan sekä käynnistämään yhteisiä energiainfrastruktuurin nykyaikaistamis- ja kehittämishankkeita; pyytää hallitusta panemaan kolmannen energiapaketin täytäntöön;
81. toivoo, että Ukrainasta löytyy riittävästi poliittista tahtoa ja rohkeutta luoda poliittiset ja lainsäädännölliset olosuhteet pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täysimääräiselle ja oikea-aikaiselle täytäntöönpanolle, josta olisi suurta hyötyä sen väestölle;
82. kehottaa EU:n viranomaisia antamaan enemmän tukea Ukrainan hallintorakenteiden toimivuuden parantamiselle ja EU:n standardien edistämiselle hallintotavan alalla;
*
* *
83. kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ottamaan edellä mainitut lausunnot ja suositukset asianmukaisesti huomioon Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan assosiaatiosopimusten kauppaosioiden neuvottelemisessa ja täytäntöönpanossa sekä EU:n kauppasuhteiden kehittämisessä Valko-Venäjän kanssa;
84. kehottaa komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille säännöllisesti ja kattavasti neuvottelujen edistymisestä ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen perustamisen jälkeen kunkin sopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä;
85. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden hallituksille ja parlamenteille.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
30.5.2012 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 3 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Maria Badia i Cutchet, Daniel Caspary, María Auxiliadora Correa Zamora, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Metin Kazak, Franziska Keller, Vital Moreira, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Paweł Zalewski |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Josefa Andrés Barea, George Sabin Cutaş, Silvana Koch-Mehrin, Elisabeth Köstinger, Emma McClarkin, Miloslav Ransdorf, Tokia Saïfi, Jarosław Leszek Wałęsa, Pablo Zalba Bidegain |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Zuzana Roithová |
||||