MIETINTÖ toimielinten välisiä neuvotteluita lainsäädäntömenettelyissä koskevan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 70 artiklan muuttamisesta

20.9.2012 - (2011/2298(REG))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijä: Enrique Guerrero Salom

Tarkistukset

• 001-010 (PDF - 93 KB)
• 001-010 (DOC - 64 KB)
• 011-016 (PDF - 108 KB)
• 011-016 (DOC - 192 KB)
• 017-018 (PDF - 92 KB)
• 017-018 (DOC - 164 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

toimielinten välisiä neuvotteluita lainsäädäntömenettelyissä koskevan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 70 artiklan muuttamisesta

(2011/2298(REG))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon puhemiehen 18. huhtikuuta 2011 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 211 ja 212 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0281/2012),

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  palauttaa mieliin, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 1 kohta
Nykyinen teksti	Tarkistus
1. Neuvoteltaessa muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa noudatetaan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjä.	1. Neuvoteltaessa muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä.
Tarkistus  2 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 kohta
Nykyinen teksti	Tarkistus
2. Ennen neuvottelujen aloittamista asiasta vastaavan valiokunnan olisi lähtökohtaisesti tehtävä päätös jäsentensä enemmistöllä ja vahvistettava neuvotteluvaltuutus, neuvotteluohjeet tai neuvottelujen ensisijaiset tavoitteet.	2. Neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on tehnyt jäsentensä enemmistöllä kunkin kyseeseen tulevan lainsäädäntömenettelyn osalta tapauskohtaisesti päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Päätöksessä vahvistetaan neuvotteluryhmän neuvotteluvaltuutus ja kokoonpano.
Tarkistus  3 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	Neuvotteluvaltuutus koostuu valiokunnassa hyväksytystä mietinnöstä, joka jätetään täysistunnon käsiteltäväksi. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että on perusteltua aloittaa neuvottelut ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa, neuvotteluvaltuutus voi koostua poikkeuksellisesti joukosta tarkistuksia tai joukosta selvästi määriteltyjä tavoitteita, neuvottelujen ensisijaisia tavoitteita tai neuvotteluohjeita.
Tarkistus  4 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 a kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 a. Neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin kunkin poliittisen ryhmän varjoesittelijät.
Tarkistus  5 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 b kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 b. Kaikista asiakirjoista, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (kolmikantakokouksessa), on käytävä ilmi osallistuvien toimielinten kannat ja mahdolliset kompromissiratkaisut, ja ne toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä kokousta.
	Kunkin kolmikantakokouksen jälkeen neuvotteluryhmä raportoi siitä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa. Asiakirjat, jotka ilmentävät viimeisimmän kolmikantakokouksen tulosta, saatetaan valiokunnan saataville.
	Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmä raportoi valiokunnan puheenjohtajalle, varjoesittelijöille ja koordinaattoreille tarpeen mukaan.
	Asiasta vastaava valiokunta voi saattaa neuvotteluvaltuutuksen ajan tasalle neuvottelujen edistymisen perusteella.
Tarkistus  6 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 3 kohta
Nykyinen teksti	Tarkistus
3. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa sen jälkeen, kun valiokunta on hyväksynyt mietinnön, valiokuntaa on joka tapauksessa kuultava uudelleen ennen täysistunnossa toimitettavaa äänestystä.	3. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Sovittu teksti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Jos sovittu teksti hyväksytään valiokunnan äänestyksessä, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi asianmukaisessa muodossa, esimerkiksi kompromissitarkistuksina. Se voidaan esittää konsolidoituna tekstinä edellyttäen, että siihen on selvästi merkitty käsiteltävänä olevaan säädösehdotukseen tehdyt muutokset.
Tarkistus  7 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 3 a kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	3 a. Jos menettelyssä sovelletaan valiokuntien yhteistyömenettelyä tai valiokuntien yhteiskokousmenettelyä, päätökseen neuvottelujen aloittamisesta ja neuvottelujen käymiseen sovelletaan 50 ja 51 artiklaa.
	Jos asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat menettelytavat kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus  8 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 a artikla – otsikko (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	70 a artikla
	Päätöksen hyväksyminen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa
Tarkistus  9 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 a artikla – 1 kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	1. Valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa käännetään kaikille virallisille kielille, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille ja annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi.
	Puheenjohtajakokous voi poliittisen ryhmän pyynnöstä päättää ottaa asian käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten jakelua seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen, jolloin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.
	Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä asian ottamisesta kyseisen istuntojakson esityslistaluonnokseen, puhemies antaa neuvottelujen aloittamista koskevan päätöksen tiedoksi kyseisen istuntojakson alussa.
Tarkistus  10 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 a artikla – 2 kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2. Asia sisällytetään tiedoksiantoa seuraavan istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten, ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle, jos yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä, jotka edustavat vähintään kahta poliittista ryhmää, tai vähintään kaksi poliittista ryhmää sitä pyytää 48 tunnin kuluessa tiedoksiannosta.
	Jos pyyntöä ei esitetä, päätös neuvottelujen aloittamisesta katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan välittömästi.
	Hyväksytty päätös toimii neuvotteluryhmän valtuutuksen perustana, ja se palautetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn.

PERUSTELUT

Valiokuntien puheenjohtajakokous kävi tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävistä neuvotteluista laajan keskustelun kokouksessaan 19. lokakuuta 2010. Poliittisten ryhmien pääsihteerit esittivät kommentteja ja kertoivat näkemyksiään puheenjohtajakokouksen tulevaa keskustelua silmällä pitäen. Puheenjohtajakokous otti kyseisen aiheen esille kokouksessaan 10. maaliskuuta 2011. Puhemies Buzek ilmoitti 18. huhtikuuta päivätyssä kirjeessään puheenjohtaja Casinille kokouksen tuloksista ja puheenjohtajakokouksen päätöksestä pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkistamaan työjärjestyksen 70 artiklaa menettelyjen muuttamiseksi tehokkaammiksi, avoimemmiksi ja osallistavammiksi siten, että sisällytetään joitakin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjen[1] keskeisiä osia työjärjestyksen sitovaan osaan ja erityisesti osiin, jotka koskevat

–  valiokunnan päätöstä neuvottelujen aloittamisesta

–  päätöstä neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja valtuutuksesta

–  säännöllistä raportointia asianomaiselle valiokunnalle neuvottelujen etenemisestä ja tuloksesta sekä mahdollisesti aikaansaadusta sopimuksesta

–  valiokunnan kuulemista uudelleen sovitusta tekstistä ennen täysistunnossa järjestettävää äänestystä.

Jäsen Lehne on lähettänyt valiokunnan kuulemista uudelleen koskevassa asiassa puheenjohtaja Casinille suosituksia[2] parhaista käytännöistä menettelysääntöjen soveltamisessa. Myös toimielinten väliset toimintapuitteet ja erityisesti yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskeva Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus[3] olisi otettava huomioon.

Esittelijä esitti valiokunnalle viime vuoden syksyllä työasiakirjan ja mietintöluonnoksen. Näistä asiakirjoista käytyjen keskustelujen perusteella on kuultu valiokuntien puheenjohtajakokousta ja varjoesittelijöitä sekä käyty neuvotteluja poliittisissa ryhmissä. Nämä tunnusteluyhteydet mahdollistivat osaltaan työasiakirjassa ja mietintöluonnoksessa esitetyn menettelytavan hienosäädön ja johtivat tähän muutettuun mietintöluonnokseen.

Kysymys toimielinten välisistä neuvotteluista ja sopimuksista lainsäädäntömenettelyissä kytkeytyy – avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteiden kautta – Euroopan tason edustukselliseen demokratiaan[4]. Parlamentaarisen demokratian alkuajoista lähtien keskustelujen ja äänestysten julkisuus on liitetty demokraattiseen vastuuvelvollisuuteen: jos äänestäjät eivät saa tietää, mitä heidän vaaleilla valitsemansa edustajat ovat sanoneet ja miten he ovat äänestäneet, he eivät voi saattaa näitä vastuuseen toiminnastaan seuraavissa vaaleissa. Näin ollen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta lisäävien neuvotteluja lainsäädäntömenettelyissä koskevien sitovien sääntöjen käyttöönotto olisi askel kohti Euroopan tason edustuksellisen demokratian vahvistamista.

Uudistuksessa olisi toisaalta otettava huomioon tehokkuusvaatimus sekä se, että ensimmäisen käsittelyn sopimuksilla on se etu, että ne ovat helpompia ja nopeampia kuin kolmen käsittelyn prosessi. Raskaiden uusien menettelyjen luominen heikentäisi tätä etua. Näiden vaatimusten välille pitäisi siis löytää tasapaino sisällytettäessä jo olemassa olevia sääntöjä (jotka on lueteltu menettelysäännöissä ja parhaissa käytännöissä) työjärjestyksen sitovaan osaan. Esittelijä esittää siksi tarkistuksia, jotka toisaalta heijastelevat tässä asiassa jo olemassa olevia, muttei vielä sitovia määräyksiä ja joissa toisaalta pyritään ottamaan huomioon sekä avoimuus- että tehokkuusvaatimukset.

Työjärjestyksen 70 artiklan uudistuksessa olisi ensinnäkin selvennettävä menettelysääntöjen oikeudellista asemaa. Kaikissa lainsäädäntöneuvotteluissa on noudatettava työjärjestyksen sitovia määräyksiä, ja ei-sitovien menettelysääntöjen tehtävänä puolestaan on tarjota opastusta ja ohjeistusta. Neuvotteluissa on otettava huomioon menettelysäännöt, mutta vain siinä määrin kuin ne eivät ole asianomaisessa tapauksessa ristiriidassa työjärjestyksen sitovien määräysten kanssa tai niitä on aiheellista noudattaa esimerkiksi poliittisten näkökohtien tai aikarajoitteiden vuoksi.

Päätös neuvottelujen aloittamisesta ennen ensimmäisen käsittelyn mietinnön hyväksymistä olisi tehtävä kussakin lainsäädäntömenettelyssä tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet menettelysäännöissä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että päätökselle on voitava esittää poliittisia perusteluja, jotka voivat liittyä esimerkiksi

–  ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin

–  ehdotuksen kiistattomaan tai "tekniseen" luonteeseen

–  tilanteen kiireellisyyteen ja/tai

–  tietyn puheenjohtajavaltion kantaan tietyssä asiassa.

Päätökseen pitäisi sisältyä neuvotteluvaltuutus. Valtuutuksen liian tiukka määrittely työjärjestyksessä heikentäisi joustavuutta ja tehokkuutta. Toisaalta työjärjestyksessä olisi määrättävä siitä, missä muodossa valtuutus esitetään. Siksi olisi todettava selvästi, että neuvotteluvaltuutus voi koostua joukosta tarkistuksia tai selkeästi määriteltyjä tavoitteita, neuvottelujen ensisijaisia tavoitteita tai neuvotteluohjeita. Päätöksessä pitäisi myös varmistaa neuvotteluryhmän poliittisesti tasapainoinen kokoonpano. Koska neuvotteluvaltuutuksen hyväksyy valiokunta, ryhmän johtajana pitäisi olla henkilö, joka edustaa puolueettomasti koko valiokuntaa, eikä sellainen henkilö, joka voitaisiin mieltää tietyn poliittisen ryhmän edustajaksi. Tästä syystä ryhmän johtajana pitäisi olla puheenjohtaja, joka voisi delegoida tehtävän jollekin muulle ryhmän jäsenelle (muun muassa esittelijälle). Esittelijän pitäisi luonnollisesti aina olla neuvotteluryhmän jäsen.

Tehokkuuteen ja joustavuuteen olisi kuitenkin liityttävä avoimuus, kun valiokunta käsittelee muodollista päätöstä lainsäädäntöneuvottelujen aloittamisesta. Siksi päätökset olisi käännettävä, jaettava kaikille parlamentin jäsenille, toimitettava puhemiehelle ja annettava tiedoksi päätöksen hyväksymistä valiokunnassa seuraavalla istuntojaksolla. Avoimuus olisi varmistettava myös määräyksellä, jonka mukaan neuvotteluryhmän olisi raportoitava asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti neuvottelujen etenemisestä ja tuloksesta. Saatavilla olevat ehdotukset olisi aina jaettava kunkin kolmikantakokouksen jälkeen. Yleensä neuvotteluryhmän olisi raportoitava koko valiokunnalle. Jos raportointia ei pidetä mahdollisena ajanpuutteen vuoksi, koska koko valiokuntaa ei voida kutsua koolle, ainakin varjoesittelijöille, puheenjohtajalle ja koordinaattoreille olisi tiedotettava neuvottelujen etenemisestä ja tuloksesta.

Parlamentin täysistunnon mahdollisesta roolista neuvotteluvaltuutuksen ja neuvottelujen aloittamispäätöksen hyväksymisessä keskusteltiin valiokunnassa esittelijän työasiakirjassa ja mietintöluonnoksessa esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta. Kyseessä on hyvin monimutkainen kysymys. Valiokunnan neuvotteluvaltuutuksen hyväksymistä täysistunnossa voitaisiin perustella sillä, että se antaisi parlamentin kannalle lisää painoarvoa ja voisi teoriassa varmistaa kaikkien jäsenten varhaisen osallistumisen lainsäädäntöasiakokonaisuuksia koskeviin päätöksiin. Näin ollen yleissääntö, jonka mukaan kaikista neuvotteluvaltuutuksia sisältävistä päätösluonnoksista keskusteltaisiin täysistunnossa ja ne annettaisiin sen hyväksyttäväksi, voisi ensi näkemältä olla perusteltu lisääntyvän demokraattisen legitiimiyden vuoksi. Siitä koituisi kuitenkin myös huomattavia haittoja. Täysimääräinen ja automaattinen osallistuminen saattaisi tehdä menettelystä liian raskaan ja heikentää niin ollen ensimmäisen käsittelyn sopimusten tehokkuutta ja suhteellista nopeutta. Lisäksi jos tästä tulisi tavanomainen käytäntö, tärkeät asiakokonaisuudet voisivat hukkua kymmenien muiden joukkoon. On myös syytä pitää mielessä, että tämä ratkaisu lisäisi parlamentin kielipalvelujen henkilöstön työtaakkaa. Siksi olisi kehitettävä järjestelyt, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

–  niillä varmistetaan demokraattinen legitiimiys

–  ne ovat joustavia ja pragmaattisia mutta lisäksi

–  ne on eriytetty lainsäädäntöasioiden poliittisen merkityksen mukaan.

Näiden seikkojen perusteella esittelijä ehdottaa seuraavia menettelyjä:

Tarkistus 4: Ensinnäkin olisi otettava käyttöön menettely, jolla varmistetaan kaikkien neuvottelujen aloittamista ensimmäisessä käsittelyssä koskevien päätösten avoimuus ja muodollinen demokraattinen legitiimiys mutta joka ei kuitenkaan ole aikaavievä ja raskas. Tällaisen menettelyn olisi perustuttava terveen järjen mukaiseen olettamukseen, että vaikeneminen on hyväksynnän merkki (qui tacet consentire). (Tämä olettamus löytyy jo 211 artiklasta).

Tarkistus 5: Toiseksi olisi kehitettävä nopeutettu "hätäjarrumenettely", jossa voitaisiin pelkästään äänestää neuvottelujen aloittamisen puolesta tai sitä vastaan.

Tarkistus 6: Kolmanneksi olisi myös varmistettava, että täysistunnossa voidaan poikkeuksellisissa ja poliittisesti merkittävissä tapauksissa järjestää perinpohjainen keskustelu sekä tarkistaa neuvotteluvaltuutusta ja äänestää siitä. Menettelyn voisi käynnistää vain raskaan sarjan toimija: puheenjohtajakokous tai vähintään kaksi poliittista ryhmää, jotka edustavat kolmasosaa parlamentin kaikista jäsenistä.

Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa, valiokunnan koordinaattoreille ilmoitetaan asiasta välittömästi, jotta poliittiset ryhmät ovat tietoisia sopimuksesta ja valiokunnan keskustelussa voidaan keskittyä aikaansaatuun sopimukseen. Tämän jälkeen asiasta vastaavan valiokunnan olisi käsiteltävä sovittua esitystä. Koko asiasta vastaavan valiokunnan olisi hyväksyttävä sovittu esitys, minkä jälkeen valiokunnan olisi jätettävä se parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi. Tässä on aihetta määritellä tarkemmin tällaisen toimenpiteen muoto, sillä sovitusta esityksestä tulee säädös, kun parlamentin täysistunto on sen hyväksynyt. Siksi vakiintuneen käytännön mukaan muotona olisi oltava mietintö, ehdotukseen tehtävät kompromissitarkistukset tai konsolidoitu teksti, joka koostuu ehdotuksesta ja sovituista tarkistuksista.

Jos säädösesitystä käsitellään valiokuntien yhteistyömenettelyssä (50 artikla) tai valiokuntien yhteiskokousmenettelyssä (51 artikla), näitä artikloja on aiheellista soveltaa myös lainsäädäntöneuvottelujen aloittamiseen ja käymiseen. Koska mahdolliset asianomaisten valiokuntien väliset erimielisyydet kyseisten artiklojen soveltamisesta on tarpeen ratkaista nopeasti, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet päättää tällaisissa tapauksissa sovellettavista menettelytavoista.

• [1]  Työjärjestyksen liite XXI (heinäkuun 2011 painos).
• [2]  Ks. 14. lokakuuta 2011 päivätyn työasiakirjan liite (PE.472.201v01.00).
• [3]  EUVL C 145, 30.6.2007, s. 5
• [4]  Ks. Euroopan unionista tehdyn-sopimuksen 10 artikla: "Unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan. [...] Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia" sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohta: "Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen".

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.7.2012)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

toimielinten välisiä neuvotteluita lainsäädäntömenettelyissä koskevan Euroopan parlamentin työjärjestyksen 70 artiklan muuttamisesta
(2011/2298(REG))

Valmistelija: Sharon Bowles

Mod

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

Tarkistukset

Tarkistus                  1 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 kohta
Nykyinen teksti	Tarkistus
2. Ennen neuvottelujen aloittamista asiasta vastaavan valiokunnan olisi lähtökohtaisesti tehtävä päätös jäsentensä enemmistöllä ja vahvistettava neuvotteluvaltuutus, neuvotteluohjeet tai neuvottelujen ensisijaiset tavoitteet.	2. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi aloittaa neuvottelut sen jälkeen, kun mietintö on hyväksytty valiokunnassa, se tekee jäsentensä enemmistöllä kussakin kyseeseen tulevassa lainsäädäntömenettelyssä tapauskohtaisesti päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Neuvotteluvaltuutus koostuu valiokunnassa hyväksytystä mietinnöstä, kunnes mahdollinen korvaava valtuutus hyväksytään valiokunnassa tai täysistunnossa.
Tarkistus  2 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 a kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 a. Neuvotteluryhmään kuuluvat aina valiokunnan puheenjohtaja, esittelijä ja kaikki varjoesittelijät, ja siinä varmistetaan kaikkien poliittisten ryhmien edustus. Vaikka tehtävän uskomista sijaiselle ei suositella, se voidaan tarvittaessa sallia samoin kuin ylimääräisten henkilöiden läsnäolo erityisolosuhteissa, kuten neuvoteltaessa lainsäädäntökokonaisuuksista.
	Puheenjohtaja johtaa puhetta kolmikantakokouksissa, varmistaa asianmukaisten menettelyjen noudattamisen ja johtaa tarvittaessa neuvotteluja toimielinten välisistä asioista, joista on laadittu esimerkiksi toimielinten välisiä muistioita tai vastaavia valiokuntakohtaisia asiakirjoja. Esittelijä johtaa neuvotteluja keskeisistä lainsäädännöllisistä kysymyksistä. Esittelijä ei edusta poliittisen ryhmänsä kantaa vaan valiokunnan kantaa.
Tarkistus  3 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 b kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 b. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu päätös neuvottelujen aloittamisesta ensimmäisessä käsittelyssä toimitetaan puhemiehelle ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille. Kun päätös on hyväksytty asiasta vastaavassa valiokunnassa, puhemies antaa sen tiedoksi seuraavan istuntojakson alussa.
	.
Tarkistus  4 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 c kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 c. Asia otetaan seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen käsiteltäväksi ja äänestystä varten sekä tarvittaessa keskustelua varten neuvottelujen aloittamisesta ensimmäisessä käsittelyssä, jos
	– vähintään 40 jäsentä tai kaksi poliittista ryhmää sitä pyytää 48 tunnin kuluessa tiedoksi antamisesta tai
	– puheenjohtajakokous niin päättää sääntömääräisessä kokouksessaan tiedoksi antamisen jälkeen.
	Muussa tapauksessa päätös neuvottelujen aloittamisesta katsotaan tiedoksi antamisen jälkeen hyväksytyksi.
	Kiireellisissä tapauksissa kolmikantakokouksia voidaan järjestää ennen tiedoksi antamista.
Tarkistus  5 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 2 d kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 d. Kaikki asiakirjat, mukaan lukien kirjalliset luonnokset ja epäviralliset asiakirjat, toimitetaan koko neuvotteluryhmälle. Asiakirjat, joista keskustellaan kolmikantakokouksissa, toimitetaan vähintään 24 tuntia ennen kutakin kokousta. Kaikki kolmikantakokouksessa käsitellyt kirjalliset luonnokset ja epäviralliset asiakirjat annetaan valiokunnan käyttöön tarvittaessa ryhmien kautta.
	Esittelijä ilmoittaa neuvotteluryhmälle etukäteen, jos komission tai neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa on määrä käydä kahdenvälisiä keskusteluja, raportoi käsitellyistä aiheista ja toimittaa mahdolliset ehdotukset tai asiakirjat ryhmän jäsenille. Kahdenväliset neuvottelut eivät voi korvata kolmikantaneuvotteluita, eikä niiden päätteeksi voida tehdä minkäänlaista sopimusta.
	Puheenjohtaja raportoi virallisesti edellisen valiokunnan kokouksen jälkeen käytyjen kolmikantaneuvottelujen edistymisestä. Jos on tapahtunut merkittävää kehitystä tai on määritettävä ensisijaisia tavoitteita, esittelijä ja neuvotteluryhmä johtavat asiasta käytävää keskustelua.
	Jos merkittävää kehitystä on tapahtunut ja valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle kohtuullisessa ajassa, neuvotteluryhmä raportoi valiokunnan koordinaattoreille.
	Asiasta vastaava valiokunta voi saattaa neuvotteluvaltuutuksen ajan tasalle neuvottelujen edistymisen perusteella.
Tarkistus  6 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 3 kohta
Nykyinen teksti	Tarkistus
3. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa sen jälkeen, kun valiokunta on hyväksynyt mietinnön, valiokuntaa on joka tapauksessa kuultava uudelleen ennen täysistunnossa toimitettavaa äänestystä.	3. Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa, asiasta vastaavan valiokunnan koordinaattoreille ilmoitetaan asiasta viipymättä ja kompromissi esitellään asiasta vastaavassa valiokunnassa. Jos yksikään asiasta vastaavan valiokunnan jäsen ei ilmaise vastalausettaan, valiokunta jättää sovitun tekstin täysistunnon käsiteltäväksi mietintönä tai kompromissitarkistuksina, jotka voivat olla konsolidoidun tekstin muodossa.
	Jos yksikin valiokunnan jäsen vastustaa sovitun tekstin jättämistä täysistunnon käsiteltäväksi, asiasta järjestetään äänestys valiokunnassa ja päätetään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänestys voidaan ottaa valiokunnan kyseisen kokouksen esityslistalle.
Tarkistus  7 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 3 a kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	3 a. Sen estämättä, mitä 57 artiklan 2 kohdassa määrätään, jos täysistunnolta on pyydetty valtuutus mutta lainsäädäntöpäätöslauselmasta ei ole toimitettu lopullista äänestystä, asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi tarkistuksia lopullista äänestystä varten.
Tarkistus  8 Euroopan parlamentin työjärjestys 70 artikla – 3 b kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	3 b. Jos esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi käsitellään 50 artiklan mukaisessa valiokuntien yhteistyömenettelyssä tai 51 artiklan mukaisessa valiokuntien yhteiskokousmenettelyssä, kyseisiä artikloja sovelletaan myös päätökseen neuvottelujen aloittamisesta sekä neuvottelujen käymiseen. Jos asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen sovellettaessa 50 artiklaa, asiasta vastaavan valiokunnan neuvottelujen aloittamista koskeva päätös ratkaisee, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 2 a kohdassa tarkoitettuun menettelyyn.
	Jos asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen sovellettaessa 51 artiklaa, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat menettelytavat työjärjestyksessä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Elena Băsescu, Sharon Bowles, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Theodor Dumitru Stolojan, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Herbert Dorfmann, Bas Eickhout, Sari Essayah, Danuta Maria Hübner, Sophia in ‘t Veld, Olle Ludvigsson, Roberts Zīle

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Daniel Hannan, Stanimir Ilchev, Constance Le Grip, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, József Szájer, Rafał Trzaskowski, Manfred Weber, Luis Yáñez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zuzana Brzobohatá, Luis de Grandes Pascual, Isabelle Durant, Marietta Giannakou, Anneli Jäätteenmäki, György Schöpflin