Menettely : 2012/2004(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0305/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0305/2012

Keskustelut :

PV 19/11/2012 - 26
CRE 19/11/2012 - 26

Äänestykset :

PV 20/11/2012 - 6.18
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0429

MIETINTÖ     
PDF 169kWORD 142k
4.10.2012
PE 489.349v03-00 A7-0305/2012

sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille

(2012/2004(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Heinz K. Becker

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille

(2012/2004(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Tavoitteena työllistävä elpyminen" (COM(2012)0173),

–   ottaa huomioon "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaoston 22. helmikuuta 2012 julkaiseman työasiakirjan komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille", INT/606,

–   ottaa huomioon komission 8. helmikuuta 2012 tekemän ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä (COM(2012)0035),

–   ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2011 tekemän ehdotuksen direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896),

–   ottaa huomioon komission 7. joulukuuta 2011 tekemän ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (COM(2011)0862),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille" (COM(2011)0682),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta vuosiksi 2011–2014 (COM(2011)0681),

–   ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun'" (COM(2011)0206),

–   ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta" (COM(2010)0608),

–   ottaa huomioon komission 6. lokakuuta 2010 tekemän ehdotuksen asetukseksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (COM(2011)0609),

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon komission 6. lokakuuta 2011 antaman ehdotuksen asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (COM(2011)0607),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle" (COM(2010)0758),

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman ja eurooppalaisen EMES‑tutkimusverkoston vuonna 2008 laatiman julkaisun "Sosiaalinen yritys: Uusi malli köyhyyden vähentämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi"(1),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. lokakuuta 2011 antaman valmistelevan lausunnon ”Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta”, IN/589,

–   ottaa huomioon osuus- ja yhteisötaloudesta 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman(2),

–   ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 hyväksymänsä kirjallisen kannanoton P7_DCL(2010)0084,

–   ottaa huomioon eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 13. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksensä 48 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7-0305/2012),

A. ottaa huomioon, että sosiaalisen talouden yritykset, jotka työllistävät EU:ssa yli 11 miljoonaa työntekijää eli 6 prosenttia koko unionin työvoimasta ja joiden osuus on 10 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä, toisin sanoen 2 miljoonaa yritystä ja , edistävät merkittävällä tavalla Euroopan sosiaalista mallia ja Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista;

B.  katsoo, että erilaiset historialliset kehityskulut ovat johtaneet hyvin erilaisiin kaikentyyppisten yritysten ja myös osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja sosiaalisten yritysten oikeudellisiin kehyksiin eri jäsenvaltioissa;

C. toteaa, että useimpia sosiaalisen talouden yritysmuotoja ei tunnusteta missään oikeudellisessa kehyksessä EU:ssa ja että ainoastaan muutamat jäsenvaltiot tunnustavat ne kansallisesti;

D. katsoo, että nykyisen sosiaalisen, talous- ja rahoituskriisin vaikutukset sekä väestönmuutos, etenkin väestön ikääntyminen muodostavat haasteen sosiaaliturvajärjestelmille, lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusjärjestelmät mukaan lukien, ja että siksi olisi edistettävä innovatiivisia sosiaaliturvajärjestelmiä asianmukaisen ja ihmisarvoisen sosiaaliturvan varmistamiseksi;

E.  katsoo, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -strategia – joilla molemmilla pyritään luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja lisäämään siten työpaikkojen määrää ja laatua sekä torjumaan köyhyyttä – ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja että sosiaaliset yritykset voivat edistää niitä merkittävästi innovaatiopotentiaalinsa ja sosiaalisiin tarpeisiin tarjoamiensa asianmukaisten ratkaisujen avulla;

F.  ottaa huomioon, että komissio tunnustaa yhteisötalouden toimijoiden ja sosiaalisten yritysten olevan talouskasvun ja sosiaalisen innovoinnin sekä mahdollisesti kestävien työpaikkojen luojia, jotka kannustavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä osallistumaan työmarkkinoihin;

G. katsoo, että komission ehdotuksiin asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista ja sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaksi ohjelmaksi olisi suhtauduttava myönteisesti;

H. ottaa huomion, että sosiaaliset yritykset voivat auttaa tuottamaan hyvinvointivaltion keskeisiin tunnusmerkkeihin kuuluvia sosiaalipalveluja ja edistää siten Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden saavuttamista;

I.   ottaa huomioon, että useilla sosiaalisilla yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta toimintansa laajentamiseksi ja että sen takia ne tarvitsevat erityistä niitä varten mukautettua tukea kuten sosiaalista pankkitoimintaa, riskinjakovälineitä, hyväntekeväisyysrahastoja tai (mikro)luottoja, etenkin kun on kyse mikroyrityksistä ja pk‑yrityksistä; toteaa, että EU:n rakennerahastoilla ja ohjelmilla on tässä yhteydessä tärkeä tehtävä sosiaalisten yritysten, myös niiden, joiden investointi-intensiteetti on suuri, rahoituksen saannin helpottamiseksi;

J.   katsoo, että useimmat sosiaaliset yritykset edistävät poliittisia uudistuksia edistämällä hyvää hallintotapaa erityisesti varmistamalla työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuminen, sekä tukevat vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita, ja toteaa, että siten ne vastaavat kansalaisten jatkuvasti voimistuviin vaatimuksiin, joiden mukaan yritysten on käyttäydyttävä eettisesti ja yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti;

K. toteaa, että sosiaalisten yritysten toiminnan luonne ja toimintatavat ovat sellaisia, että ne auttavat rakentamaan yhtenäisempää, demokraattisempaa ja aktiivisempaa yhteiskuntaa, ja että usein ne tarjoavat, ja niiden tulisikin tarjota, suotuisia työoloja sekä samaa palkkaa samasta työstä ja tukevat naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, mikä mahdollistaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen;

L.  ottaa huomioon komission ehdotuksen lisätä varattuihin hankintasopimuksiin uusi huono‑osaisten henkilöiden luokka;

Johdanto

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoihin "Sosiaalisen yrittäjyyden aloite" ja "Tavoitteena työllistävä elpyminen", joissa esitetään kansallisille hallituksille suosituksia sosiaalisten yritysten toimintaympäristön parantamisesta, joka voi johtaa uusiin mahdollisuuksiin ja työpaikkoihin muun muassa nopeasti kasvavalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturva-alalla (niin kutsuttu valkoinen sektori) sekä ympäristön alalla (niin kutsutulla vihreällä sektorilla), jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia sosiaaliselle taloudelle ja muullekin taloudelle;

2.  toteaa, että sosiaalinen talous on osa ekologis-sosiaalista markkinataloutta ja EU:n sisämarkkinoita ja korostaa sen vahvaa vastustuskykyä kriisejä vastaan ja sen vankkoja liiketoimintamalleja; tähdentää, että sosiaaliset yritykset pyrkivät usein vastaamaan sosiaalisiin ja inhimillisiin tarpeisiin, joita kaupalliset tai julkiset toimijat eivät ole täyttäneet ainakaan riittävästi; korostaa, että sosiaalisen talouden työpaikat pysyvät todennäköisemmin paikallisella tasolla;

3.  toteaa, että sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka oikeudellisesta muodostaan riippumatta

a)  keskittyy yhtiöjärjestyksen tai muun lakisääteisen yrityksen perustamisasiakirjan mukaan päätavoitteenaan sellaisten mitattavien myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaamiseen, jossa yritys

–   tuottaa palveluita tai tuotteita muita heikommassa asemassa oleville, syrjäytyneille tai huono-osaisille henkilöille ja/tai

–   tuottaa tavaroita tai palveluja käyttämällä tuotantomenetelmää, joka ilmentää yrityksen sosiaalista tavoitetta;

b)  käyttää voittojaan ensisijaisesti yrityksen päätavoitteiden saavuttamiseen voittojen jakamisen sijasta ja jolla on käytössä ennalta määritellyt menettelyt ja säännöt sellaisia tilanteita varten, joissa voittoja jaetaan osakkaille ja omistajille, jotta varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta; ja

c)  jossa johtaminen on vastuullista ja avointa, ja siinä ovat erityisesti mukana työntekijät, asiakkaat ja muut asianosaiset, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa.

Erityyppisille yrityksille suositellut toimet

4.  korostaa, että sosiaalisen talouden eri aloilla vapaaehtoistoiminta, jossa on mukana innokkaita ja uusia taitoja oppineita uraansa aloittelevia nuoria ja erittäin kokeneita ja päteviä iäkkäitä henkilöitä, muodostaa merkittävän panoksen talouskasvun, solidaarisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi ja antaa monille ihmisille sisältöä elämään; pyytää tästä syystä antamaan sille riittävästi taloudellista ja rakenteellista paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sosiaaliset yritykset eivät joudu epäedulliseen asemaan muuntyyppisten yritysten "poimiessa rusinat pullasta" sosiaalisen talouden kannattavilla alueilla; huomauttaa, että kyseiset alueet ovat useimmiten kaupunkialueita, jolloin muut, tavallisesti maaseutualueet ja syrjäiset alueet – joilla logistiset esteet aiheuttavat suurempia kustannuksia – joutuvat tyytymään harvoihin ja heikkolaatuisiin palveluihin; korostaa, että käyttäjien olisi voitava valita vapaasti useiden tarjoajien keskuudesta;

6.  korostaa kuinka tärkeitä ovat strategia ja toimet, joilla edistetään sosiaalista yrittäjyyttä ja innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä erityisesti nuorten ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa, jotta voidaan parantaa niin mies- kuin naisyrittäjien mahdollisuuksia osallistua EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmiin ja saada niiltä rahoitustukea; pyytää, että Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa tuetaan edelleen riittävästi, jotta sen ohjelman vetovoima ja näkyvyys lisääntyy myös sosiaalisen talouden alalla; muistuttaa kuitenkin siitä, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen on yhdistettävä riittävästi opastusta;

7.  panee merkille sosiaalisen talouden monimuotoisuuden; korostaa, että uusien EU-tason oikeudellisten puitteiden kehittämisen pitäisi olla valinnaista yrityksille ja että se edellyttää vaikutusten arviointia, jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten sosiaalisen yrittäjyyden mallien esiintyminen eri jäsenvaltioissa; painottaa, että kaikkien toimien olisi tuotettava EU:n laajuista lisäarvoa;

8.  kannattaa EU:n tason aloitteita laajentaa ja vahvistaa jo useissa jäsenvaltioissa pitkälle edennyttä järjestösektoria; kehottaa antamaan yhdistyksiä koskevat Euroopan laajuiset säännöt, joilla täydennetään jäsenvaltioiden nykyisiä oikeudellisia säännöksiä;

9.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä ehdotus eurooppaosuuskunnan säännöistä annetun asetuksen yksinkertaistamiseksi;

10. suhtautuu myönteisesti keskinäisten yhtiöiden tilannetta Euroopassa tarkastelleeseen komission tutkimukseen, johon alan edustajat osallistuivat tiiviisti; korostaa, että keskinäiset yhtiöt olisi Euroopan laajuisten sääntöjen avulla tunnustettava erillisiksi ja tärkeiksi Euroopan talouden ja yhteiskunnan toimijoiksi; korostaa Euroopan laajuisten sääntöjen etuja, sillä niillä helpotettaisiin keskinäisten yhtiöiden rajat ylittäviä toimintamahdollisuuksia; rohkaisee jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön keskinäisiä yhtiöitä koskevia sääntöjä, ottamaan ne käyttöön;

11. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen(4) asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä;

12. muistuttaa, että tiedonannossa COM(2004)0018 komissio sitoutui12 konkreettiseen toimeen osuuskuntien kehityksen tukemiseksi, ja pitää valitettavana, että toistaiseksi asiassa on edistytty vain hyvin vähän; kehottaa komissiota antamaan ­ vuoden 2004 aloitteen mukaisesti ­ kunnianhimoisia ehdotuksia lisätoimiksi, joilla parannetaan osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytyksiä ja joilla siten tuetaan sosiaalisen talouden yleistä kehitystä;

13. ilmaisee tyytyväisyytensä sosiaalisia ja paikallisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen tarkistetun paketin hyväksymiseen ja kannustaa samalla komissiota selkeyttämään kyseisiä sääntöjä edelleen auttaakseen alue- ja paikallisviranomaisia ymmärtämään ne ja soveltamaan niitä erityisesti sosiaalisiin yrityksiin;

Sosiaalisia tavoitteita täyttävät tai sosiaalista vaikutusta aikaan saavat yritykset

14. korostaa, että sosiaaliset yritykset ovat tärkeitä yleishyödyllisten palvelujen tuottajia; toteaa, että tällaisten yritysten juuret ovat usein kansalais-, vapaaehtois- ja sosiaalijärjestöissä tai ne ovat näihin tiiviissä yhteydessä ja että kyseiset järjestöt tarjoavat henkilökeskeisiä palveluita, joilla pyritään vastaamaan ihmisten elintärkeisiin tarpeisiin sekä erityisesti heikossa asemassa olevien käyttäjien tarpeisiin; toteaa, että sosiaaliset yritykset ovat perinteisen yksityisen ja julkisen sektorin välissä ja tuottavat julkisia palveluita eli toimivat julkisten hankintojen puitteissa;

15. katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä olisi tarkasteltava erillään sosiaalisesta taloudesta ja sosiaalisista yrityksistä, vaikka jotkin kaupalliset yritykset, joilla on merkittävää yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvää toimintaa, voivat olla vahvassa vuorovaikutuksessa sosiaalisen yrittäjyyden kanssa;

Rahoitusnäkymät – oikeudellisen ja verotuksellisen toimintaympäristön parantaminen

16. uskoo, että sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevalla ohjelmalla vuosiksi 2014–2020 ja sen "mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys" -lohkolla tuetaan pyrkimyksiä parantaa mikroyritysten mahdollisuuksia saada mikroluottoja sosiaalisessa taloudessa sosiaalisten yritysten erilaiset rahoitustarpeet huomioon ottaen;

17. katsoo, että sosiaalisten yritysten rahoitusmarkkinoille pääsyn parantamiseksi on käytettävä erilaisia rahoitusvälineitä, kuten eurooppalaisia sosiaalisen yrittäjyyden rahastoja, eurooppalaisia riskipääomarahastoja ja eurooppalaisia yksityisiä pääomasijoittajia (business angels);

18. korostaa tarvetta tukea sosiaalisia yrityksiä riittävällä taloudellisella tuella paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja panee merkille asiaan liittyvät vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät varat (kuten Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma, tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma sekä Horisontti 2020 -ohjelma); pyytää nimenomaisesti tukemaan innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä ja erityisesti niitä yrityksiä, jotka edistävät laadukasta työllisyyttä, torjuvat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja sijoittavat koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

19. korostaa, että EU:n rahoituksen saatavuutta selkeytettävä ja sallittava samalla riittävä joustavuus jäsenvaltioiden tasolla, ja että rahoitusmahdollisuuksia on oltava käytettävissä ja niitä on markkinoitava selvästi ja että sen lisäksi organisatorisia, hallinnollisia ja kirjanpitoon liittyviä vaatimuksia olisi yksinkertaistettava;

20. korostaa, että rahoitustuen uusien muotojen käyttöönottoa edeltää nykyisten välineiden analysointi niiden tehokkuuden tarkistamiseksi, ja pitää tärkeänä, että sillä on tätä varten käytössään välineet, joiden avulla voidaan mitata ja vertailla investointien yhteiskunnallista tuottoa, jotta voidaan edistää avoimempien investointimarkkinoiden kehittämistä;

21. katsoo, että on luotava edellytykset sille, että sosiaaliset yritykset voivat tulla taloudellisesti riippumattomiksi ja osallistua kaupalliseen liiketoimintaan;

22. katsoo, että tarvitaan vastuullisia hallinnointimenettelyjä ja niiden tueksi asianmukaisesti valvottuja, avoimia rahoitusjärjestelyjä, jotta painopiste voidaan säilyttää sosiaalisessa yrittäjyydessä ja sosiaalisissa yrityksissä

Mittaukset, tuki ja edistäminen

23. kehottaa komissiota käynnistämään ja toteuttamaan yhdessä sosiaalisten yritysten kanssa vertailevan tutkimuksen eri kansallisista ja alueellisista oikeudellisista kehyksistä EU:ssa sekä sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksistä ja erityispiirteistä, niiden koko, määrä ja toimiala mukaan luettuina, sekä kansallisista sertifiointi- ja merkintäjärjestelmistä;

24. painottaa, että sosiaaliset yritykset vaihtelevat suuresti muodon, koon, liiketoiminnan, talouden ja yhteistyön suhteen; katsoo, että on sosiaalisia yrityksiä, jotka ovat johtavia alansa kehittämispuitteissa ja joilla on asianmukainen valmius vaikuttaa kehittymiseensä, mutta on myös yrityksiä, jotka tarvitsevat asianmukaista taitotietoa sosiaalisen yrityksen perustamisesta, kehittämisestä ja johtamisesta;

25. katsoo, että sosiaalisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi EU:ssa on edistettävä sosiaalisten innovaatioiden keskuksia, joilla saavutetaan yli paikallisen tason ulottuvaa lisäarvoa; katsoo lisäksi, että riittävillä kannustimilla sosiaaliset yritykset voivat olla ratkaisevan tärkeässä asemassa työmarkkinoilta poistuneiden yli 50-vuotiaiden ammattitaitoisten työntekijöiden työllistämisessä;

26. tukee komission ehdotusta perustaa sosiaalisille yrityksille monikielinen ja helppokäyttöinen internet-foorumi, joka muun muassa mahdollistaisi vertaisoppimisen ja koeteltujen mallien vaihtamisen, edistäisi kumppanuuksien kehittämistä, helpottaisi tietojenvaihtoa rahoituksen saatavuudesta ja koulutusmahdollisuuksista ja joka toimisi rajat ylittävän yhteistyön verkostona; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään avoimessa koordinointimenetelmässä huomiota sosiaaliseen yrittäjyyteen;

27. tukee komission ehdotusta perustaa sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevä asiantuntijaryhmä havainnoimaan ja arvioimaan tiedonannossa COM(2011)0682 hahmoteltujen toimien edistymistä;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan sosiaalisille yrityksille myönnettävän "eurooppalaisen sosiaalisen merkinnän" toteuttamiskelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta parannetaan niiden pääsyä mukaan julkisiin ja sosiaalisesti innovoiviin hankintoihin rikkomatta kilpailusääntöjä; katsoo, että tällaisen merkinnän saaneita yrityksiä olisi valvottava säännöllisesti sen suhteen, noudattavatko ne merkintään liittyviä määräyksiä;

29. vaatii, että julkisia hankintoja koskevissa EU:n säännöissä sovelletaan periaatetta "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous" (MEAT) "alhaisimpien kustannusten" periaatteen sijasta, kun tehdään palvelujen tarjoamista koskevia sopimuksia;

30. pyytää komissiota syventämään ja lisäämään sosiaalisia yrityksiä ja sosiaalista taloutta koskevaa tietämystä sekä lisäämään kummankin näkyvyyttä tukemalla akateemista tutkimusta muun muassa tutkimuksen 8. puiteohjelman (Horisontti-ohjelma) yhteydessä, sekä perustamaan säännöllisesti julkaistavan sosiaalisia yrityksiä ja niiden sosiaalisia suorituksia käsittelevän toimintakertomuksen; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission kehotusta, jonka mukaan kansallisten tilastokeskusten olisi laadittava luotettavia tilastoja sosiaalisista yrityksistä;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sosiaaliset yritykset työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintasuunnitelmiinsa, ja kannattaa sosiaaliselle yrittäjyydelle myönnettävän eurooppalaisen palkinnon perustamista sen sosiaalisten vaikutusten tunnustamiseksi;

32. huomauttaa, että sosiaaliset yritykset kaipaavat mahdollisimman paljon tukea ja hyväksyntää, jota saadaan lisäämällä tietoisuutta korostamalla erityisesti niiden muita kuin luonteeltaan puhtaasti taloudellisia hyötyjä, ja kehottaa laatimaan laajan ja komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tuella toteutettavan tiedotuskampanjan, joka käynnistetään ottamalla käyttöön helppokäyttöinen ja monikielinen verkkosivusto, joka tarjoaa nopeaa ja helppolukuista tietoa sosiaalisista tuotteista ja kansalaisten saatavilla olevista palveluista;

33. kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan mitä hyötyä olisi siitä, että sosiaalisen liike- ja yritystoiminnan ja yhteiskuntavastuun periaatteet sisällytettäisiin koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä elinikäisen oppimisen opetussuunnitelmiin, jotta kehitetään sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja ja tuetaan työpaikkojen sijoittamista sosiaalisiin yrityksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös tukemaan sosiaalisille yrittäjille suunnattua perinteistä ja verkkopohjaista koulutusta sekä edistämään sosiaalisten yritysten, kaupallisten yritysten ja yliopistomaailman välisen yhteistyön tiivistämistä, jotta sosiaalisia yrityksiä koskeva tietämys lisääntyisi ja niitä ymmärrettäisiin paremmin ja jotta mahdolliset stereotyypit voidaan kumota;

34. katsoo, että yhteisen eurooppalaisen tietojen julkistamista koskevan viitekehyksen käyttöönotto takaa, että sosiaalisiin yrityksiin tehtäviä investointeja koskeva tiedotus on selkeämpää ja tehokkaampaa;

35. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tutkimaan ja harkitsemaan mahdollisuutta, että sosiaaliset yritykset voisivat käyttää "nukkuvia patentteja" kehityksensä edistämiseksi, ja toivoo, että lähitulevaisuudessa ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä;

36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

http://www.emes.net/fileadmin/emes/PDF_files/News/2008/11.08_EMES_UNDP_publication.pdf.

(2)

EUVL C 76 E, 25.3.2012, s. 16.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0071.

(4)

COM(2012) 0035 lopullinen..


PERUSTELUT

Aluksi on viitattava nimenomaisesti Euroopan komission 25. lokakuuta 2011 antaman tiedonannon "Sosiaalisen yrittäjyyden aloite" alaotsikkoon, koska siinä kuvataan EU:n monitahoiset tavoitteet kiitettävän tiiviisti:

"Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille".

Tässä muotoiltu tavoite sisältää sekä nykyisten rakenteiden tunnustamisen että uusien, innovatiivisten osuus- ja yhteisötalouden muotojen avaamisen – molemmat ovat tulevaisuudessa tarpeen, jos tarkastelemme sosiaalialan haasteita Eurooppa 2020 -strategian kontekstissa ja haluamme toteuttaa menestyksekkäästi niiden ensisijaiset tehtävät. Kaksi tämän eurooppalaisen ohjelman kulmakiveä ovat seuraavat:

A.  On kiistämätöntä, että sosiaalipalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti esim. terveys- ja hoitopalvelujen alalla jo pelkästään demografisten muutosten vuoksi, jotka johtavat yhä enemmän vanhenevaan yhteiskuntaan.

B.   Eurooppa pyrkii talouskasvuun parantaakseen maailmanlaajuista kilpailukykyä ja mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja – ennusteet ovat yksimielisiä siitä, että niitä syntyy pitkälti "vihreässä ja valkoisessa taloudessa".

Tästä tehtävät päätelmät osoittavat, että EU:n toteuttama poliittinen toimintasuunnitelma on oikea, aina vuonna 2009 annetusta osuus- ja yhteisötaloutta koskevasta päätöslauselmasta ja sosiaalisesta sijoitusrahastosta vuonna 2012 sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen.

Toisin kuin monet muut talouden alat, sosiaalinen yrittäjyys tarvitsee lisää rahoitusvälineitä. Komission aloitteiden jatkoksi olisi mahdollisimman pian toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä kansallisella ja alueellisella tasolla.

Jotta mahdollistetaan sosiaalisen yrittäjyyden ripeä kehitys, johon liittyy sen hyväksi toimivien henkilöiden ja organisaatioiden määrätietoinen tukeminen, tällä Euroopan parlamentin mietinnöllä pyritään siihen, että uudenlaisessa tilanteessa alkavaa eurooppalaisen osuus- ja yhteisötalouden seuraavaa vaihetta varten asetetaan mahdollisimman tarkat ja selvät sekä samalla avoimet ja mahdollisuudet säilyttävät toimintaedellytykset.

Mietinnössä myönnetään lisäksi, että tähän edessä olevaan vaiheeseen on liityttävä innovointikykyä ja siten myös kokeiluja, joiden onnistumisen tai epäonnistumisen arvioivat lähitulevaisuudessa EU:n toimielimet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Tästä tehdään sitten konkreettiset päätelmät asianmukaisia optimointitoimenpiteitä varten, joiden avulla voidaan tehokkaasti jatkaa sosiaalisen yrittäjyyden kehittämistä pidemmällä aikavälillä.

Lyhyesti sanottuna: hallituilla toimintaympäristöllä ja -säteillä on sekä tarkoitus säilyttää monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden tarvitsema tila siellä, missä sitä jo on, että luoda sitä siellä, mistä sitä puuttuu.

Komission ehdottamat avaintoimet, kuten Euroopan sosiaalisen yrittäjyyden kartoittaminen, sertifiointitietokannan luominen tai vastavuoroista oppimista edistävät kattavat tietojenvaihtofoorumit, voivat muodostaa tälle hyödyllisen pohjan. Myös jonkinlaisen laatumerkinnän luominen sosiaalisille yrityksille olisi todennäköisesti jatkokehityksen kannalta erittäin hyödyllistä.

Keskustelussa asetetaan usein vastakkain kaksi näkökohtaa:

1.   Sosiaalisen yrittäjyyden määritelmään ja sen käsitykseen itsestään sisältyvät yleishyödyllisyyden, yhteiskunnallisen hyödyn ja sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kaltaiset käsitteet sekä voittojen tehokkaamman kotiuttamisen tai työntekijöiden osallistumisen mallien kaltaiset tekijät samoin kuin avoimuuden periaate.

2.   Tavoitteena olevan sosiaalisen yrittäjyyden kukoistavan kehityksen perustana on yleisesti hyväksytty käsitys, jonka mukaan sosiaaliset yritykset ovat kiinteä osa Euroopan sisämarkkinoiden ekologis-sosiaalista markkinataloutta; myös sosiaalinen yrittäjyys tarvitsee hallittua kilpailua, joka johtaa jatkuvaan laadun parantamiseen ja pyrkimykseen kohti tehokkuutta.

Tässä mietinnössä pyritään kuitenkin siihen, että nämä molemmat näkökohdat edistävät rinnakkain ja toistensa kanssa sosiaalisen yrittäjyyden myönteistä kehitystä.

Erään itävaltalaisen hyväntekeväisyysjärjestön (Hilfswerk) tunnuslause tiivistää osuvasti tämän yhteisen ymmärryksen:

           "Wer Hilfe braucht, hat Leistung verdient" – joka tarvitsee apua, ansaitsee palvelua.

Mitä tulee "hallittuun kilpailuun", sosiaalipalvelujen tunnusomainen piirre on se, että niitä tarjotaan taajamissa usein edullisemmin kuin maaseudulla (syitä tähän ovat muun muassa logistiikkajärjestelmän tiheys ja matkojen pituus). Tässä yhteydessä ei luonnollisesti saa esiintyä sääntelemätöntä kilpailua, jossa voittoa tavoittelevat toimijat keskittyvät yksittäisiin alueisiin ja muut suuntautuvat kohti "huonoja palveluja köyhille" -mallia.

Seuraavassa kehitysvaiheessa on myös kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaaliseen pankkitoimintaan, joka esimerkiksi Itävallassa (mm. Zweite Sparkasse) jo nykyisin auttaa hyvin tehokkaasti monia sosiaalisessa hädässä olevia ihmisiä.

Myös sosiaalisia franchising-malleja on tulevaisuudessa syytä käsitellä perusteellisesti, kun otetaan huomioon niiden mahdollinen arvo tämäntyyppisille sosiaalisille yrittäjille.

Meidän on siis ryhdyttävä työhön sosiaalisen yrittäjyyden kehittämiseksi mahdollisimman pitkälle, sillä tulevaisuus alkaa nyt!


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.6.2012)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille

(2012/2004(INI))

Valmistelija: Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on tyytyväinen komission ehdotukseen lisätä sosiaalisten yritysten rahoituksen saatavuutta laatimalla sääntelykehys investointivälineiden luomista varten EU:n tasolla; kannustaa komissiota esittämään käytännön lainsäädäntöehdotuksen niin pian kuin mahdollista, kun otetaan huomioon näiden sosiaalisten yritysten laajalti käyttämätön innovointipotentiaali; korostaa, että rahoitustuen uusien muotojen käyttöönottoa edeltää nykyisten välineiden analysointi niiden tehokkuuden tarkistamiseksi, ja pitää tärkeänä, että sillä on tätä varten käytössään välineet, joiden avulla voidaan mitata ja vertailla investointien yhteiskunnallista tuottoa, jotta voidaan edistää avoimempien investointimarkkinoiden kehittämistä; uskoo vakaasti, että eri rahoitusvälineet – esimerkiksi eurooppalaiset sosiaalisen yrittäjyyden rahastot tai eurooppalaiset riskipääomarahastot, solidaarisuusvelkakirjojen liikkeeseenlasku ja yksityisiä pääomasijoittajia koskevat aloitteet – ovat tarpeellisia ja niiden käyttöön olisi kannustettava ja niitä olisi edistettävä;

2.  painottaa, että sosiaaliset yritykset vaihtelevat suuresti muodon, koon, liiketoiminnan, talouden ja yhteistyön suhteen; katsoo, että on sosiaalisia yrityksiä, jotka ovat johtavia alansa kehittämispuitteissa ja joilla on asianmukainen valmius vaikuttaa kehittymiseensä, mutta on myös yrityksiä, jotka tarvitsevat asianmukaista taitotietoa sosiaalisen yrityksen perustamisesta, kehittämisestä ja johtamisesta;

3.  katsoo, että sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta annetussa tiedonannossa esitetty sosiaalisen yrityksen määritelmä on myönteinen askel, joka edistää tämänkaltaisen organisaation erityisaseman tunnustamista; pyytää, että kaikki EU:n toimielimet käyttävät tätä määritelmää; painottaa, että kyseistä määritelmää olisi käytettävä ehdotuksessa asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista; painottaa myös, että siinä on otettava huomioon kolme keskeistä ulottuvuutta, jotka ovat tunnusomaisia sosiaaliselle yritykselle: sosiaalinen tavoite/tarkoitus, yritystoiminta ja osallistava hallintotapa;

4.  korostaa, että käsite "sosiaalinen yritys" tulee yhdistää yksiselitteisesti demokraattisen yritykseen hallintaan, jossa varmistetaan täysimääräisesti taloudellinen demokratia, sidosryhmien osallistuminen ja avoimuus sekä yritysten muutostenhallinta Euroopan unionin, OECD:n ja Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteiden mukaisesti; kehottaa Euroopan komissiota ottamaan huomioon nämä näkökohdat parhaiden käytänteiden ja käyttökelpoisten mallien arvioinnissa ja yksilöinnissä sekä Euroopan sosiaalisten yritysten hyväksyntää ja sertifiointia koskevan julkisen tietokannan kehittämisessä parantaakseen sosiaalisten yritysten näkyvyyttä ja helpottaakseen vertailtavuutta, myös ehdotuksissaan oikeudellisten puitteiden parantamisesta;

5.  katsoo, että on luotava edellytykset sille, että sosiaaliset yritykset voivat tulla taloudellisesti riippumattomiksi ja osallistua kaupalliseen liiketoimintaan; panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa rahoitusmekanismit ja vähenevät julkiset hankinnat pakottavat sosiaaliset yritykset keskittymään valtion elimiltä saataviin apurahoihin ja rahoitukseen sen sijaan, että ne parantaisivat palveluidensa tai tuotteidensa laatua, mikä auttaisi niitä lisäämään kilpailukykyään; korostaa tarvetta laajentaa vieraan pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden ja osakkeiden saatavuutta yrityksen kehitystä vastaavassa vaiheessa ottaen huomioon erityisen tavan, jolla sosiaaliset yritykset toimivat;

6.  katsoo, että sosiaalisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi Euroopassa on edistettävä sosiaalisten innovaatioiden keskuksia, joilla saavutetaan yli paikallisen tason ulottuvaa lisäarvoa; katsoo lisäksi, että riittävillä kannustimilla sosiaaliset yritykset voivat olla ratkaisevan tärkeässä asemassa työmarkkinoilta poistuneiden yli 50-vuotiaiden ammattitaitoisten työntekijöiden työllistämisessä;

7.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi sosiaalisille yrityksille julkisiin hankintoihin osallistumisessa;

8.  on tyytyväinen komission aloitteeseen yksinkertaistaa pk-yritysten tilinpäätöksen laadintaperiaatteita, sillä se auttaa säästöjen tehostamisessa;

9.  katsoo, että yhteisen eurooppalaisen tietojen julkistamista koskevan viitekehyksen käyttöönotto takaa, että sosiaalisiin yrityksiin tehtäviä investointeja koskeva tiedotus on selkeämpää ja tehokkaampaa;

10. katsoo, että sosiaalisten yritysten markkinoiden ongelmana on toisaalta asianmukaisen taitotiedon puuttuminen ja toisaalta sosiaalisten yritysten erityispiirteiden puutteellinen sisäistäminen ja että tämän vuoksi on tärkeää jakaa tietoa tarvittaessa kansainvälisesti ja yksittäisissä jäsenvaltioissa sekä varmistaa neuvojen, koulutuksen – mukaan lukien peruskoulutus ja jatkuva koulutus – ja tietojen saatavuus tässä yhteydessä; katsoo, että tukemalla ja edistämällä sosiaalista yritystoimintaa voidaan parhaiten hyödyntää sen kasvumahdollisuudet ja kyky luoda sosiaalista arvoa;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ammatillisia koulutusohjelmia, myös viestinnän ja tietotekniikan käyttöön perustuvia ohjelmia, yrityksille, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja ja/tai tavaroita ja palveluja muita heikommassa asemassa oleville henkilöille;

12. painottaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta sosiaalisista yrityksistä, erityisesti osuus- ja yhteisötaloudessa toimivista yrityksistä, asianmukaisten tiedotuskampanjoiden avulla; katsoo, että tämän tavoitteen vuoksi on lisättävä sosiaalisen yrittäjyyden etujen ja päämäärien näkyvyyttä siten, että käytetään muita arvioita ja indikaattoreita kuin pelkästään talouden mittareita; panee merkille, että erityisesti osuus- ja yhteisötaloudessa toimivien sosiaalisten yritysten toimintaa haittaavat monissa tapauksissa tietoisuuteen liittyvät ongelmat tai näihin yrityksiin liittyvät stereotypiat; toteaa tämän vuoksi, että komission mukaan aivan ensisijaisena toimena on oltava tietoisuuden lisääminen kaikkien viranomaisten keskuudessa ja etenkin paikallisyhteisöissä, sillä paikallisen potentiaalin hyödyntäminen saattaa auttaa näiden paikallisyhteisöjen osallistamisessa ja samalla on lisättävä kyseisillä alueilla toimivien sosiaalisten yritysten houkuttelevuutta;

13. korostaa tiedonannossa esitettyä mahdollisuutta edistää sosiaalisten yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoihin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ryhtymään toimiin, joilla edistetään epäedullisessa asemassa olevia ihmisiä työllistäville yrityksille varattujen sosiaalisten lausekkeiden ja julkisten hankintojen käyttöä;

14. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tutkimaan ja harkitsemaan mahdollisuutta, että sosiaaliset yritykset voisivat käyttää "nukkuvia patentteja" kehityksensä edistämiseksi, ja toivoo, että lähitulevaisuudessa ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä;

15. kehottaa komissiota varmistamaan tarvittavilla toimilla, että Euroopan standardointielinten laatimat standardit ovat paremmin sosiaalisten yritysten saatavilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

19.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Teresa Riera Madurell, Michèle Rivasi, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, António Fernando Correia de Campos, Ioan Enciu, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Seán Kelly, Werner Langen, Mario Pirillo, Peter Skinner, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jorgo Chatzimarkakis


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.6.2012)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

sosiaalisen yrittäjyyden aloitteesta – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille

(2012/2004(INI))

Valmistelija: Małgorzata Handzlik

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sosiaaliset yritykset voivat merkittävästi edistää innovointia ja siten esittää vastauksia nykyisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä edistää myös merkittävästi yhteistyötä yli rajojen tukien näin alan kasvua; kannustaa siksi kehittämään toimintaa tukevan, yhdenmukaisen sääntelykehyksen, joka edistäisi sosiaalisten yritysten rakenteellista monimuotoisuutta, vastaisi niiden toiminnan erityisluonnetta ja tarjoaisi taloudellista tukea, joka olisi aiempaa soveliaampaa sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisten yritysten ja niistä erityisesti pk-yritysten tarpeisiin ja tukisi näin niiden kasvua ja niiden toiminnan kestävyyttä;

2.  katsoo, että tarvitaan vastuullisia hallinnointimenettelyjä ja niiden tueksi asianmukaisesti valvottuja, avoimia rahoitusjärjestelyjä, jotta painopiste voidaan säilyttää sosiaalisessa yrittäjyydessä ja sosiaalisissa yrityksissä

3.  korostaa, että sosiaalisten yritysten tunnustamisen unionissa ei pidä rajoittua siihen, että tiettyjen liikeyritysten toimintaan sisällytetään sosiaalisia tavoitteita, vaan siinä on otettava huomioon kunkin sosiaalisen yritystyypin ja etenkin osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja hyväntekeväisyyttä harjoittavien yritysten ominaispiirteet; korostaa, että tätä varten on otettava käyttöön ja sovellettava erityisesti rahoitusvälineitä, joiden ansiosta nämä yritykset kykenevät harjoittamaan toimintaansa omien pyrkimystensä ja tavoitteidensa mukaisesti, ja kehitettävä myös niiden keskinäistä yhteisvastuuta; painottaa lisäksi, että tietoisuuden parantaminen sosiaalisista yrityksistä sekä niiden toiminnan laadullinen, monenvälinen ja riippumaton arviointi mahdollistaisi sen, että niiden koko yhteiskunnalle tuomaa hyötyä voitaisiin lisätä ja että kyettäisiin näkemään sosiaalinen yhteenkuuluvuus taloudellisen ja sosiaalisen rikkauden lähteenä eikä ainoastaan kustannusten aiheuttajana;

4.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen mikroluotoista, joilla tuetaan eurooppalaisia pk‑yrityksiä;

5.  korostaa, että sosiaalisilla yrityksillä on kaikilla aloilla merkittävä rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisäämisessä sekä yleensä kuluttajien ja erityisesti heikossa asemassa olevien kuluttajien tarpeiden ymmärtämisessä ja täyttämisessä; korostaa, että sosiaalisten yritysten pyrkimyksenä on ensisijaisesti täyttää sosiaalisia ja yhteiskuntapoliittisia tarpeita mutta ne pyrkivät myös täyttämään kansalaisten vaatimuksia eettisestä toiminnasta, jossa otetaan paremmin huomioon ihmisarvo, ympäristö, sosiaalinormit ja sosiaalisuus;

6.  vaatii komissiota toteuttamaan toimia, joilla pyritään lisäämään kansalaisten tietämystä sosiaalisten yritysten toiminnasta ja heidän luottamustaan niihin sekä kannustetaan heitä tukemaan aktiivisesti tämäntyyppisiä yrityksiä;

7.  pyytää jäsenvaltioita edistämään, kannustamaan ja kehittämään osuus- ja yhteisötalouden yrityksiä poistamalla sosiaalisten yritysten perustamista ja kehittämistä haittaavat esteet, edistämällä ammatillista koulutusta ja uudelleen koulutusta osuus- ja yhteisötalouden alalla ja lisäämään sosiaalisille yrittäjille tarkoitettuja tukia;

8.  korostaa, että sosiaalisten yritysten toiminnan luonne ja toimintatavat ovat sellaisia, että ne auttavat rakentamaan yhtenäisempää, demokraattisempaa ja "aktiivisempaa" yhteiskuntaa, joka tukee työllisyyttä ja kestävää ja osallistavaa talouskasvua erityisesti edistämällä yhteisvastuuta, kestävyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, vakaiden ja laadukkaiden työpaikkojen luomista, naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä yksityis-, perhe- ja työelämän yhteensovittamista;

9.  katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen yritys ovat saman politiikan toisiaan täydentäviä puolia ja että niitä olisi näin ollen kehitettävä koordinoidusti ilman päällekkäisyyksiä jäsenvaltioiden toimien kanssa;

10. katsoo, että EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen uudistus tarjoaa hyvän tilaisuuden edistää sosiaalinormien noudattamista sekä lisätä sosiaalisten yritysten osallistumista – ja parantaa niiden mahdollisuuksia osallistua – julkisiin hankintamenettelyihin; suhtautuu myönteisesti komission julkisia hankintoja koskevien direktiivien tarkistuksen yhteydessä ehdottamaan sosiaalipalvelujen järjestelmään ja korostaa tämän välineen merkitystä paikallisille hankintaviranomaisille, jotta nämä voivat tarjota sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistäviä laadukkaita palveluja;

11. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen lisätä varattuihin hankintasopimuksiin uusi huono-osaisten henkilöiden luokka; korostaa tämän uuden varattujen hankintasopimusten järjestelmän mahdollisuuksia edistää innovatiivista sosiaalista ja alueellista kehitystä samalla kun noudatetaan periaatteita, joiden mukaisesti hankintasopimukset myönnetään kilpailun perusteella;

12. pyytää komissiota toteuttamaan perusteellisen vaikutustenarvioinnin ja kehittämään näin pitkän aikavälin strategian, jolla turvataan sosiaaliset ja ympäristötavoitteet ja vahvistetaan sosiaalisten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, mutta ei vaikeuteta hankintasopimusten tekemistä kilpailujen perusteella tai luoda kannustimia sääntöjen kiertämiseen; pyytää jäsenvaltioita poistamaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten perustamisen ja kehittämisen esteet erityisesti hallinnollisten menettelyjen toteuttamisessa;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Malcolm Harbour, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Sirpa Pietikäinen, Robert Rochefort, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Raffaele Baldassarre, Mario Borghezio, Simon Busuttil, Pier Antonio Panzeri, Laurence J.A.J. Stassen, Marc Tarabella, Kyriacos Triantaphyllides, Anja Weisgerber, Kerstin Westphal


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Minodora Cliveti, Marije Cornelissen, Emer Costello, Andrea Cozzolino, Frédéric Daerden, Sari Essayah, Thomas Händel, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Danuta Jazłowiecka, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Nicole Sinclaire, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Kozłowski, Svetoslav Hristov Malinov, Antigoni Papadopoulou, Birgit Sippel, Csaba Sógor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Cornelia Ernst

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö