MIETINTÖ kertomuksesta jälleenmyyntikorvausoikeutta koskevan direktiivin (2001/84/EY) soveltamisesta ja vaikutuksista

15.10.2012 - (2012/2038(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Marielle Gallo

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kertomuksesta jälleenmyyntikorvausoikeutta koskevan direktiivin (2001/84/EY) soveltamisesta ja vaikutuksista

(2012/2038(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon alkuperäisen taideteoksen tekijän oikeudesta jälleenmyyntikorvaukseen 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/84/EY (jäljempänä "direktiivi")[1],

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksesta jälleenmyyntikorvausoikeutta koskevan direktiivin (2001/84/EY) soveltamisesta ja vaikutuksista (COM(2011)0878),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A7-0326/2012),

A. ottaa huomioon, että oikeus jälleenmyyntikorvaukseen on tekijän oikeus, joka on vahvistettu kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen 14 ter artiklassa;

B.  ottaa huomioon, että direktiivillä pyrittiin yhdenmukaistamaan jälleenmyyntikorvausoikeuden keskeiset soveltamisedellytykset ja poistamaan siten sisämarkkinoiden toteuttamisen mahdolliset esteet;

C.  katsoo, että direktiivin hyväksyminen oli tärkeää taiteilijoille niiden aloitteiden kannalta, joiden avulla he pyrkivät saamaan tunnustusta ja oikeudenmukaista kohtelua luovina henkilöinä ja myös sen roolin kannalta, joka heillä on kulttuuristen arvojen edistäjinä; katsoo kuitenkin, että huolta aiheuttavat edelleen direktiivin vaikutukset eurooppalaisiin taidemarkkinoihin ja etenkin moniin pienempiin ja erikoistuneisiin huutokauppaliikkeisiin ja taidekauppiaisiin EU:ssa;

D. ottaa huomioon, että direktiivi saatettiin kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa vasta 1. tammikuuta 2012;

E.   ottaa huomioon, että EU:n osuus elävien taiteilijoiden teosten maailmanmarkkinoista on laskenut huomattavasti viime vuosina;

F.   katsoo, että taiteellinen luomistyö kehittää jatkuvasti osaltaan EU:n kulttuurielämää ja ‑perintöä;

G.  katsoo, että taide- ja antiikkimarkkinoilla on huomattava vaikutus maailmantalouteen ja erityisesti luovan alan yrityksiin, joiden toimintaa nämä markkinat tukevat;

H.  katsoo, että direktiivi rasittaa taidekauppiaita hallinnollisesti ja saattaa EU:n taidekauppiaat kaupallisesti epäedulliseen asemaan verrattuna kolmansien maiden kauppiaisiin;

EU:n ja maailman taidemarkkinoiden suuntaukset

1.  toteaa, että vuosi 2011 oli ennätyksellinen taidemarkkinoille ja että vuotuiset myyntitulot olivat silloin 11,57 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä tarkoittaa yli kahden miljardin Yhdysvaltain dollarin kasvua vuoteen 2010 verrattuna[2]; korostaa, että taide- ja antiikkimarkkinoilla on huomattava vaikutus maailmantalouteen ja erityisesti luovan alan yrityksiin, joiden toimintaa nämä markkinat tukevat;

2.  panee merkille, että Euroopan taidemarkkinat kehittyivät merkittävästi vuonna 2011: Yhdistynyt kuningaskunta säilytti 19,4 prosentin osuuden maailmanmarkkinoista ja sen myynti kasvoi 24 prosenttia, Ranskan markkinaosuus oli 4,5 prosenttia ja sen myynti kasvoi 9 prosenttia ja Saksan markkinaosuus oli 1,8 prosenttia ja sen myynti kasvoi 23 prosenttia[3];

3.  toteaa, että vuonna 2011 Kiinan osuus maailmanmarkkinoista oli 41,4 prosenttia ja se ohitti Yhdysvallat, jonka liikevaihto laski 3 prosenttia ja jonka markkinaosuus laski 6 prosenttia 29,5 prosentista vuonna 2010 23,5 prosenttiin vuonna 2011[4];

4.  korostaa, että Kiinan markkinaosuuden kasvu on vaikuttava, mutta huomauttaa, että nykyisellään sen taidemarkkinat rajoittuvat ainoastaan kiinalaisiin taiteilijoihin;

5.   toteaa, että yleisenä suuntauksena on taidemarkkinoiden painopisteen siirtyminen nousevan talouden maihin ja että tämä suuntaus liittyy globalisaatioon, Aasian menestykseen ja uusien keräilijöiden ilmaantumiseen näissä maissa;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että kolmannet maat suunnittelevat jälleenmyyntikorvausta koskevan oikeuden käyttöönottoa kansallisessa lainsäädännössään; panee erityisesti merkille, että Yhdysvalloissa annettiin 12. joulukuuta 2011 lakiesitys, jolla on tarkoitus ottaa käyttöön nykytaiteen jälleenmyyntiin sovellettava 7 prosentin korvaus; toteaa, että myös Kiinassa on annettu tekijänoikeuslakiesitys, jolla on tarkoitus ottaa käyttöön jälleenmyyntikorvaus (11 artiklan 13 kohta);

Direktiivin täytäntöönpano

7.  palauttaa mieliin, että teosten jäljentämis- ja esittämisoikeuksiin liittyvät summat eivät ole kovin merkittäviä kuva- ja kuvanveistotaiteessa, jossa tulot saadaan taideteosten myynnistä tai jälleenmyynnistä;

8.   painottaa, että oikeus jälleenmyyntikorvaukseen takaa taiteilijoiden korvausten jatkuvuuden, sillä taiteilijat luovuttavat usein teoksensa matalaan hintaan uransa alussa;

9.  muistuttaa, että direktiivin soveltamisesta ja vaikutuksista annetun komission kertomuksen ja alan tilastotietojen perusteella ei näytä siltä, että oikeus jälleenmyyntikorvaukseen vaikuttaisi kielteisesti Euroopan taidemarkkinoihin;

10. kehottaa komissiota teettämään vaikutustenarvioinnin taidemarkkinoiden yleisestä toimivuudesta sekä pienten ja erikoistuneiden huutokauppaliikkeiden ja taidekauppiaiden kohtaamista hallinnollisista ongelmista;

11. muistuttaa, että useilla direktiivin säännöksillä varmistetaan, että oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen sovelletaan tasapuolisesti ottaen huomioon kaikkien osapuolten edut ja panee merkille erityisesti korvausosuuksien asteittaisen vähenemisen, korvauksen enimmäismäärän asettamisen 12 500 euroon, pienten myyntitapahtumien jättämisen direktiivin ulkopuolelle ja ensimmäisen ostajan jälleenmyynnin vapauttamisen korvauksista; korostaa kuitenkin, että direktiivi lisää taidekauppiaiden hallinnollista rasitetta;

12. huomauttaa, että jälleenmyyntikorvaus alkuperäisteoksen elävän tekijän hyväksi voi olla hyödyllinen väline, jolla ehkäistään taiteilijoiden syrjintää;

Päätelmät

13. muistuttaa, että taidemarkkinoiden arvon arvioitiin olevan 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2010 ja lähes 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012, josta jälleenmyyntikorvauksen osuus on vain 0,03 prosenttia; katsoo, että kyse on tärkeistä markkinoista, joilta taiteilijoiden ja heidän oikeudenomistajiensa olisi saatava oikeudenmukainen korvaus;

14. toteaa, että taidemarkkinoita koskevien tutkimusten ja tilastotietojen perusteella ei näytä siltä, että oikeus jälleenmyyntikorvaukseen vaikuttaisi kielteisesti taidemarkkinoiden sijaintiin tai kokonaisliikevaihtoon;

15. palauttaa mieliin, että direktiivi saatettiin kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa vasta 1. tammikuuta 2012, vaikka oikeus jälleenmyyntikorvaukseen on tunnustettu monissa jäsenvaltioissa jo vuosikymmeniä sitten;

16. painottaa, että on tuettava aktiivisesti paikallisia taiteilijoita, myös kaikkein nuorimpia taiteilijoita;

17. katsoo, että on ennenaikaista arvioida direktiiviä uudelleen jo vuonna 2014, kuten komissio on esittänyt, ja ehdottaa, että arviointi toteutetaan vuonna 2015 (neljä vuotta vuoden 2011 joulukuussa toteutetun arvioinnin jälkeen);

18. kehottaa komissiota arvioimaan seuraavassa arviointikertomuksessaan uudelleen, ovatko direktiivissä esitetyt korvausosuudet, vähimmäishinnat ja jälleenmyyntikorvaukseen oikeutetut ryhmät asianmukaisia;

19. kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa vahvistaakseen Euroopan taidemarkkinoiden asemaa ja ratkaistakseen joitakin ongelmia, jotka koskevat esimerkiksi kerrannaisvaikutusta sekä pienten ja erikoistuneiden huutokauppaliikkeiden ja taidekauppiaiden kohtaamia hallinnollisia ongelmia;

20. pitää myönteisinä kolmansien maiden aloitteita jälleenmyyntikorvausta koskevan oikeuden käyttöönottamiseksi ja kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan monenvälisillä foorumeilla Euroopan taidemarkkinoiden kansainvälisen aseman lujittamiseksi;

o

o o

21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]    EYVL L 272, 13.10.2001, s. 32.
• [2]  Artprice, Art Market Trends 2011, http://imgpublic.artprice.com/pdf/trends2011_en.pdf.
• [3]  Ks. edellinen alaviite.
• [4]  Ks. edellinen alaviite.

PERUSTELUT

Jälleenmyyntikorvausoikeutta koskeva direktiivi laadittiin kahta tavoitetta silmällä pitäen: sillä pyritään takaamaan, että kuvataideteosten tekijät saavat osuuden alkuperäisten taideteostensa taloudellisesta menestyksestä, ja yhdenmukaistamaan jälleenmyyntikorvausta koskevan oikeuden soveltaminen koko EU:ssa.

Komissio toteaa direktiivin soveltamisesta ja vaikutuksista antamassaan kertomuksessa, että tiedoista ei voida selkeästi ja säännönmukaisesti päätellä, että EU:n markkinaosuuden supistuminen modernin taiteen ja nykytaiteen maailmanmarkkinoilla liittyisi jälleenmyyntikorvauksen soveltamista koskevien säännösten yhdenmukaistamiseen EU:ssa 1. tammikuuta 2006. Ne eivät myöskään säännönmukaisesti osoita, että jäsenvaltioista, jotka ottivat käyttöön elävien taiteilijoiden teosten jälleenmyyntikorvausoikeuden vuonna 2006, olisi järjestelmällisesti siirtynyt myyntiä muihin jäsenvaltioihin. Komissio myöntää kuitenkin, että Euroopan taidemarkkinoihin kohdistuu selviä paineita kaikissa hintaluokissa ja niin huutokauppaliikkeiden kuin taidekauppiaidenkin toiminta-alalla.

Lisäksi komissio huomauttaa, että jälleenmyyntikorvausoikeuden hallinnointi on laadultaan erilaista unionin jäsenvaltioissa. Tämän seurauksena rasite voi muodostua erityisen suureksi alemman tason markkinoiden toimijoille, koska korvausoikeuden hallinnointikustannukset vaikuttavat heihin enemmän kuin muihin.

Esittelijä muistuttaa, että taidemarkkinoiden arvon arvioitiin olevan 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2010 ja lähes 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012. Näin ollen esittelijä katsoo, että taiteilijoiden ja heidän oikeudenomistajiensa olisi saatava oikeudenmukainen korvaus.

Komission kertomuksen sisältämien tietojen ja markkinalukujen perusteella näyttää lisäksi siltä, että jälleenmyyntikorvausoikeus ei vaikuta kielteisesti taidemarkkinoiden sijaintiin tai myyntilukuihin. Komissiota pyydetään tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa vahvistaakseen Euroopan taidemarkkinoiden asemaa ja ratkaistakseen joitakin ongelmia, jotka koskevat esimerkiksi kerrannaisvaikutusta.

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.7.2012)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

kertomuksesta jälleenmyyntikorvausoikeutta koskevan direktiivin (2001/84/EY) soveltamisesta ja vaikutuksista
(2012/2038(INI))

Valmistelija: Emma McClarkin

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaehdotukseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että direktiivin hyväksyminen oli tärkeää taiteilijoille sekä niiden aloitteiden kannalta, joiden avulla he pyrkivät saamaan tunnustusta ja oikeudenmukaista kohtelua luovina ihmisinä, että sen roolin kannalta, joka heillä on kulttuuristen arvojen luojina; katsoo kuitenkin, että huolta aiheuttavat edelleen vaikutukset eurooppalaisiin taidemarkkinoihin ja etenkin moniin pienempiin ja erikoistuneisiin huutokauppaliikkeisiin ja taidekauppiaisiin EU:ssa;

B.   ottaa huomioon, että EU:n osuus elävien taiteilijoiden teosten maailmanmarkkinoista on laskenut huomattavasti viime vuosina;

C.  katsoo, että taiteellinen luomistyö kehittää jatkuvasti osaltaan EU:n kulttuurielämää ja ‑perintöä;

D.  katsoo, että taide- ja antiikkimarkkinoilla on huomattava vaikutus maailmantalouteen, muun muassa alan tukemaan liiketoimintaan ja erityisesti luovan alan yrityksiin;

E.   katsoo, että jälleenmyyntikorvaus on ainoa tapa antaa taiteilijoille mahdollisuus hyötyä tietystä jälleenmyynnistä perittävästä maksusta, jota sovelletaan, jos taidemarkkinoiden ammattilaiset osallistuvat myyntiin, mutta huomauttaa, että korvaus saattaa aiheuttaa huomattavia hallintokuluja, jos sitä sovelletaan muidenkin kuin elävien taiteilijoiden teosten jällenmyyntiin;

F.   katsoo, että direktiivi rasittaa taidekauppiaita hallinnollisesti ja saattaa EU:n taidekauppiaat kaupallisesti epäedulliseen asemaan verrattuna kolmansien maiden kauppiaisiin;

1.   huomauttaa, että jälleenmyyntikorvaus alkuperäisteoksen elävän tekijän hyväksi voi olla hyödyllinen väline, jolla ehkäistään taiteilijoiden syrjintää;

2.   kehottaa komissiota teettämään vaikutustenarvioinnin taidemarkkinoiden yleisestä toimivuudesta sekä pienten ja erikoistuneiden huutokauppaliikkeiden ja taidekauppiaiden kohtaamista hallinnollisista ongelmista;

3.   painottaa, että paikallisia taiteilijoita, myös kaikkein nuorimpia, on tuettava aktiivisesti;

4.   katsoo, että sen varmistamiseksi, ettei direktiivi vaikuta kielteisesti EU:n markkinoihin, kolmansia maita olisi kannustettava ottamaan jälleenmyyntikorvaus käyttöön ja panemaan se täytäntöön;

5.   painottaa, että komission toiminta ei ole ollut riittävää maailmanlaajuisten yhtäläisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi ja että komission pitäisi aktiivisemmin kannustaa kolmansia maita ottamaan käyttöön jälleenmyyntikorvauksiin liittyviä toimenpiteitä;

6.   kehottaa komissiota varmistamaan jälleenmyyntikorvauksen tehokkaan täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa, arvioimaan kriittisesti kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita, joita direktiivi aiheuttaa EU:n taidekauppiaille, ja puuttumaan sen käyttöönotosta mahdollisesti johtuvaan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn heikkenemiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	10.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Lorenzo Fontana, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Marie-Christine Vergiat
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ivo Belet, Nessa Childers, Seán Kelly, Iosif Matula, Mitro Repo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Evžen Tošenovský

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	11.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Gerald Häfner, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Eva Lichtenberger, József Szájer, Axel Voss
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Sylvie Guillaume, Salvatore Tatarella