SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

7.11.2012 - (11119/2012 – C7‑0299/2012 – 2012/0130(NLE)) - ***

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Ole Christensen

Menettely : 2012/0130(NLE)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0358/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0358/2012

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 20/11/2012 - 6.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0416

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(11119/2012 – C7‑0299/2012 – 2012/0130(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11119/2012),

– ottaa huomioon esityksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (11116/2012),

– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0299/2012),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

– ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0358/2012),

1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2. pyytää komissiota toimittamaan parlamentille kalastuskumppanuussopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset; vaatii, että parlamentin edustajille on annettava mahdollisuus osallistua tarkkailijoina sekakomitean kokouksiin ja työhön; pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle selonteon sopimuksen täytäntöönpanosta pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen sopimuksen uudistamisesta käytävien neuvottelujen aloittamista;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Grönlannin hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Yleistä kumppanuussopimuksista

Kolmansien maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten kalastussopimusten eli kalastuskumppanuussopimusten tekeminen on keskeinen osa yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ulkoista ulottuvuutta. Näillä sopimuksilla ei pyritä ainoastaan ostamaan kalastusoikeuksia EU:n aluksille vaan sitouttamaan sopimuspuolet sellaisen vastuullisen ja kestävän kalastuspolitiikan edistämiseen, joka perustuu hyödynnettävissä olevien kalavarojen perusteellisiin arviointeihin. Niillä myös varmistetaan, että käytettävät kalastusmahdollisuudet on vahvistettu luotettavin tieteellisin lausunnoin ja suljetaan pois laskuista vaara, että paikalliset kannat pyydetään loppuun tai paikallisia kalastusyhteisöjä vahingoitetaan. Paikallisten kalastusyhteisöjen olisi päinvastoin voitava hyödyntää EU:n taloudellisesta korvauksesta rahoitettavia kohdennettuja tukiohjelmia.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan nojalla parlamentin on nyt annettava hyväksyntänsä tällaisten sopimusten tekemiselle.

Grönlanti[1] ja EU

Grönlanti liittyi alun perin Euroopan yhteisöön (EY) osana Tanskaa vuonna 1973, mutta kansanäänestyksen seurauksena erosi EY:stä vuonna 1985. Tällä hetkellä Grönlanti on yksi unionin merentakaisista maista ja alueista SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen suhteesta EU:hun määrätään pääasiassa SEUT-sopimuksen 198–204 artiklalla, SEUT-sopimukseen liitetyllä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyllä pöytäkirjalla N:o 34 ja neuvoston päätöksellä 2006/526/EY vahvistetulla EU:n ja Grönlannin kumppanuudella[2].

Kalastusala Grönlannissa

Grönlannin talous on erittäin riippuvainen kalastuksesta ja kalastustuotteiden viennistä EU:hun. Vuonna 2010 vienti EU:n markkinoille oli 331 miljoonaa euroa (92,7 prosenttia kokonaisviennistä) samalla kun tuonti EU:sta oli lähes kaksinkertainen (614 miljoonaa euroa). Vuodesta 2007 lähtien Grönlannin vesiltä on pyydetty vuosittain 220 000 tonnia kalaa, josta 65 prosenttia oli katkarapuja[3]. Kalatalousala synnyttää 6 500 työpaikkaa (17 prosenttia kaikista työpaikoista), mutta pyyntialalla on vain 2 000 kokoaikatyötä vastaavaa suoraa työpaikkaa. Pyyntialan työpaikkojen määrä on laskenut kuusi prosenttia alhaisen kannattavuuden ja eläköitymisen vuoksi[4].

Grönlannilla on erittäin suuri talousvyöhyke, jonka pinta-ala on 2 184 254 km² ja joka kuuluu Kansainvälinen merentutkimusneuvoston ICESin (Itä-Grönlanti) ja Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön NAFOn (Länsi-Grönlanti) vastuualueille. Molempien alueiden kalavarat ovat antoisat, mikä johtuu myös sulavasta lumesta ja jäästä peräin olevista ravinnepitoisista suoloista, joiden ansiosta planktonin kasvu on runsasta ja luo vuorostaan perustan yli 200 eri kala-, simpukka- ja äyriäislajin ravintoketjulle.

Grönlannin kalastuslaivastoon kuuluu noin 750 alusta[5], joista suurin osa on pieniä. Lisäksi käytössä on noin 1 000–2 000 kumivenettä kalastuksessa ja metsästyksessä. Teolliseen laivastoon kuuluu 47 alusta, jotka toimivat sen talousvyöhykkeellä ja kansainvälisillä vesillä.

Suurinta osaa Grönlannin kalanjalostusteollisuudesta hallinnoi kaksi yritystä, jotka ovat Grönlannin valtion omistama Royal Greenland A/S[6] ja yksityisessä omistuksessa oleva Polar Seafood A/S. Molempien laivasto harjoittaa teollista katkaravunpyyntiä.

EU:n ja Grönlannin kalastuskumppanuussopimus

Grönlannin kanssa tehtiin ensimmäinen kalastuskumppanuussopimus sen vetäydyttyä EY:stä vuonna 1985. Sopimus perustui siihen, että yhteisö voi säilyttää perinteiset kalastusoikeutensa vuosittaista taloudellista korvausta vastaan. EU:n ja Grönlannin aiemman maakuntahallituksen välinen kalastuskumppanuussopimus[7] hyväksyttiin 28. kesäkuuta 2007. Sen liitteenä oli nykyinen pöytäkirja, jossa vahvistetaan vuosittaiset kalastusmahdollisuudet ja taloudelliset korvaukset 31. joulukuuta 2012 asti.

Nykyisessä pöytäkirjassa vahvistettiin EU:n vuosittaiseksi taloudelliseksi korvaukseksi 14,3 miljoonaa euroa, josta 22,8 prosenttia (3,2 miljoonaa euroa) varattiin aluekohtaisten kalastuspolitiikkojen parantamiseen ja täytäntöönpanoon. Tämän vuosittaisen korvauksen lisäksi vahvistettiin 9,24 miljoonan euron rahoitusvaraus EU:n alusten pyytämien turska- ja villakuorekantojen lisäsaaliiden maksamiseksi. Nämä tulot olivat noin 1,3 prosenttia valtion vuosibudjetista.

Nykyisen pöytäkirjan arviointi

Euroopan komissio teetti Grönlannin kanssa tehdystä kalastuskumppanuussopimuksesta jälkiarvioinnin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla, ja se julkaistiin syyskuussa 2011[8]. Arvioinnissa esitetään joitakin tärkeitä havaintoja nykyisen pöytäkirjan tehokkuudesta, vaikka siinä ei voitu ottaa huomioon pöytäkirjan voimassaolon viimeistä 18 kuukautta:

• Nykyisen pöytäkirjan nojalla pyydetyt saaliit olivat 48 502 tonnia vuodessa (EU:n alukset pyysivät 16 472 tonnia ja kolmansien maiden alukset 32 030 tonnia). EU:n alusten Grönlannin vesillä pyytämien saaliiden arvioidaan olevan 0,3 prosenttia EU:n kokonaissaaliista.

• Viimeisen viiden vuoden aikana EU:n alukset käyttivät keskimäärin 63 prosenttia hyödynnettävissä olevasta kalastuskiintiöstä. Kahdenvälisissä vaihdoissa kolmansille maille (Norja, Islanti, Färsaaret) siirretyt kiintiöt mukaan luettuina EU:n kalastuslisenssien kokonaiskäyttöaste oli kuitenkin 90 prosenttia hyödynnettävissä olevasta kiintiöstä.

• Grönlanti ei ole pystynyt yhdeksässä tapauksessa (vuosina 2007–2011) täyttämään kaikkia pöytäkirjan mukaisia kalakiintiöitä varsinkaan villakuoreen (kaikkina vuosina), turskan (2010 ja 2011) ja grönlanninpallaksen (2011) osalta. Keskimääräinen vuosittainen vaje on ollut 35 530 tonnia (39 prosenttia vuosikiintiöstä). Kompensaatiomekanismi, jonka nojalla Grönlanti voi tarjota vaihtoehtoisia kalastusmahdollisuuksia, toimi hyvin kiintiöiden saatavuuden pienissä vaihteluissa, mutta sillä ei pystytty ratkaisemaan "velkaa" kyseen ollessa villakuoreen suuremmista määristä. Osapuolet pääsivät kuitenkin sopuun tyydyttävästä korvausmuodosta.

• Kiintiöiden käytössä ilmeni huomattavia eroja. Eniten kysyttyjä olivat katkaravut, pallas ja turska. Unionin sisäistä jäsenvaltioiden välistä kiintiöidenvaihtojärjestelmää käytettiin hyvin, ja se auttoi pitämään käyttöasteet vakaina. Ensimmäisten kahden vuoden aikana muutamat laivastot kuulemma valittivat siitä, että kiintiöt vapautettiin vuoden mittaan liian myöhään, jotta tehokas suunnittelu olisi ollut mahdollista, mutta aikaisempien vaihtojen järjestelmä on kehittynyt sen mukaisesti. Sivusaalien raportoitiin olleen minimaalisia.

• Pöytäkirjan voimassaolon aikana 37 EU:n lipun alla purjehtivaa alusta[9] on hyödyntänyt sopimusta, ja kiintiöt on jaettu suhteellisen vakauden periaatteen mukaisesti.

• Kalastuskumppanuussopimuksesta saadut keskimääräiset tuotot[10] olivat 45,6 miljoonaa euroa vuodessa, josta 70 prosenttia meni EU:n aluksille (31,9 miljoonaa euroa) ja 30 prosenttia kolmansien maiden aluksille. Jäsenvaltioista eniten näyttivät hyötyvän Saksa (42 prosenttia), Tanska (11 prosenttia), Puola (7 prosenttia) ja Yhdistynyt kuningaskunta (4 prosenttia).

• Nettotuotoksi arvioitiin 20,3 miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee, että EU:n kustannus-hyötysuhde on 1,3 (eli jokaisesta investoidusta eurosta saadaan vastineeksi 1,30 euroa). Tätä pidettiin myönteisenä tuloksena, ja se oli muiden suurten "sekasopimusten" linjan mukainen.

• Kalastuskumppanuussopimuksella on taattu noin 330 kokopäiväistä työpaikkaa merellä, mikä merkitsee, että mahdollisesti yhteensä 500 työpaikkaa EU:ssa on suoraan riippuvainen Grönlannin kalastusmahdollisuuksista.

• Alakohtainen tuki mukaan luettuna EU:n korvaus oli yhteensä 30 prosenttia kalastustuotteiden myyntiarvosta eli 286 euroa tonnilta. Kalavarojen kalastusoikeuksien kokonaiskustannukset jakaantuivat siten, että EU:n osuus oli 85 prosenttia ja laivastojen toimijoiden 15 prosenttia, mikä vastaa julkista osuutta muissa sekakalastuskumppanuussopimuksissa.

• Kalastuskumppanuussopimus on synnyttänyt Grönlannille tuloja lähteistä, joita se ei ehkä olisi pystynyt muutoin hyödyntämään: keskimäärin 15,8 miljoonaa euroa vuodessa taloudellisina korvauksina, joihin sisältyy 1,9 miljoonaa euroa lisenssimaksuina. Sopimuksella ei ole kuitenkaan tarjottu tehokkaasti merkittävää hyötyä paikalliselle taloudelle, kuten investointeja yhteisyrityksiin, työpaikkojen lisääntymistä aluksilla tai suurempia purettuja kalamääriä.

• Kalastus-, metsästys- ja maatalousministeriön pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti täytäntöönpanemalla alakohtaisella tukiohjelmalla todettiin saavutetun myönteisiä tuloksia toimenpiteissä, jotka liittyvät kalastusalan tutkimukseen, henkilökunnan koulutukseen ja kalastuksen valvontaan, mikä on myötävaikuttanut Grönlannin kalastusalan kestävyyden parantumiseen. Jälkiarvioinnissa todetaan kuitenkin, että sopimuksella ei ole tähän mennessä onnistuttu tekemään merkittäviä rakenteellisia mukautuksia rannikkokalastukseen, koska tukimäärärahat on ilmeisesti käytetty pikemminkin investointeihin kuin nykyisin menoihin (esimerkkinä tutkimusaluksen ostaminen).

• Kalastuskumppanuussopimuksen kuuluvista kymmenestä kalakannasta kolmen kestävyys herätti jonkin verran huolta, sillä on näyttöä siitä, että turskaa, grönlanninpallasta (Itä-Grönlannissa) ja punasimppua (syvän meren pelagiset kannat) hyödynnettiin tasoilla, jotka eivät ole kestäviä. Kaikkien muiden kiintiöiden (katkarapu Itä-Grönlannissa, grönlanninpallas Länsi-Grönlannissa, villakuore ja arktinen taskurapu) hoidon katsottiin olevan kestävää. Kaikkien kalastusten sivusaaliiden raportoitiin olevan alhaisia, ja kielteisiä ekosysteemivaikutuksia ei tullut tietoon.

Uusi pöytäkirja 2013–2015

Neuvoston 19. heinäkuuta 2011 komissiolle antaman valtuutuksen[11] mukaan komissio on käynyt Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen edustajien kanssa kolme neuvottelukierrosta[12] pöytäkirjan uudistamiseksi, koska nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2012. Neuvottelujen tuloksena parafoitiin 3. helmikuuta 2012 uusi pöytäkirja, joka kattaa kolmen vuoden ajanjakson[13] 1. tammikuuta 2013 alkaen.

Uudessa pöytäkirjassa vahvistetaan EU:n taloudelliseksi korvaukseksi 17,85 miljoonaa euroa vuodessa, joka muodostuu seuraavasti:

a) Grönlannin talousvyöhykkeelle pääsystä maksettava 15,1 miljoonan euron vuosittainen määrä.

Tähän määrään sisältyy 1,5 miljoonan euron suuruinen rahoitusvaraus Grönlannin myöntämistä lajien lisämääristä suoritettaviin hyvityksiin.

b) 2,74 miljoonan euron vuosittainen erityismäärä, joka osoitetaan Grönlannin alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen ja täytäntöönpanoon.

Uuden pöytäkirjan mukaan sekakomitea päättää seuraavan vuoden kalastusmahdollisuuksista ottaen huomioon tieteelliset lausunnot, ennalta varautumisen lähestymistavan, kalastusalan tarpeet ja Grönlannin kalastustoiminnan säilyttämiseen tarvittavat vähimmäismäärät. Alusten omistajien maksut määritellään kiinteinä hintoina kutakin kalakantaa kohden, millä korvataan aikaisempi lisenssijärjestelmä.

Jos kalastusmahdollisuudet ovat alhaisemmat kuin taulukossa 1, Grönlannilta odotetaan vajeen korvausta. EU:n alusten sivusaaliit rajoitetaan 10 prosenttiin kohdekannoista pohjankatkarapua lukuun ottamatta (sivusaalismäärät rajoitettu viiteen prosenttiin).

Taulukko 1: Kalastusmahdollisuudet nykyisessä ja uudessa pöytäkirjassa (tonnia/vuosi)

Kannat	Nykyinen pöytäkirja		Uusi pöytäkirja
	2007	2008–2012	2013–2015
Turska NAFO-suuralueella 1	1000	3500	2200
Punasimppu (pelaginen laji) ICES-suuralueilla XIV ja V sekä NAFO-suuralueella 1F	10838	8000	3000
Punasimppu (pohjakalalaji) ICES-suuralueilla XIV ja V sekä NAFO-suuralueella 1F			2000
Grönlanninpallas NAFO-suuralueella 1 – etelään linjasta 68° N	2500	2500	2500
Grönlanninpallas ICES-suuralueilla XIV ja V	7500	7500	4315
Pohjankatkarapu NAFO-suuralueella 1	4000	4000	3400
Pohjankatkarapu ICES-suuralueilla XIV ja V	7000	7000	7500
Ruijanpallas NAFO-suuralueella 1	200	200	200
Ruijanpallas ICES-suuralueilla XIV ja V	1200	1200	200
Arktinen taskurapu NAFO-suuralueella 1	500	500	250
Villakuore ICES-suuralueilla XIV ja V	55000	55000	60000
Macrouridae-heimon lajit ICES-suuralueilla XIV ja V			100
Macrouridae-heimon lajit NAFO-suuralueella 1			100
Sivusaaliit NAFO-suuralueella 1	2600	2300

Joidenkin lajien (esimerkiksi pallas ICES-alueella) kalastusmahdollisuuksien vähentäminen noudatti tieteellisiä neuvoja, joilla pyritään kestävän enimmäistuoton vuonna 2015 takaaviin saalismääriin.

Uuteen pöytäkirjaan sisältyy muita tärkeitä lausekkeita. Molemmat osapuolet sopivat edistävänsä vastuullisen kalastuksen periaatteita ja varmistavansa kalavarojen kestävän käytön Grönlannin talousvyöhykkeellä.

Pöytäkirjaan sisältyvät myös keskeyttämistä ja tarkistamista koskevat vakiolausekkeet, jotka mahdollisesti vaikuttavat vuosittaisen taloudellisen korvauksen maksamiseen. Tarkemmin sanottuna kyse on tapauksista, joissa pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja alakohtaisen kalastuspolitiikan tukiohjelmia ei panna täytäntöön asianmukaisesti ja havaitaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukainen ihmisoikeuksien rikkominen – ja jotka Grönlannin tapauksessa ovat melko mahdottomia tapahtumia.

Johtopäätökset

Edellä esitetyn valossa esittelijä katsoo, että Grönlannin kanssa tehty nykyinen kalastuskumppanuussopimus on johdonmukainen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja kestävää kalastusta koskevan periaatteen kanssa ja että se on vastavuoroisesti hyödyttänyt molempia osapuolia. Esittelijä myös katsoo, että sopimus on tärkeä kulmakivi EU:n ja Grönlannin yhteistyössä ja kalavaroja koskevassa pohjoismaisessa yhteistyössä, ja suosittaa siksi sen hyväksymistä.

Esittelijä pitää tervetulleena, että pöytäkirjan neuvotteluprosessin aikana kuultiin asiaankuuluva sidosryhmiä ja tieteelliset neuvot otettiin vakavasti ja että uudessa pöytäkirjassa yksinkertaistetaan monia teknisiä kysymyksiä.

Esittelijä on vakuuttunut, että alakohtaisten tukitoimien myönteinen vaikutus paikalliseen talouteen ja rannikkoyhteisöihin etenkin työpaikkojen luomisen kannalta toteutuu pitkällä aikavälillä ja että siksi komission olisi arvioitava tätä kysymystä perusteellisesti uuden pöytäkirjan voimassaolon päättyessä. Parlamentille olisi myös annettava mahdollisuus seurata tiiviimmin monivuotisen alakohtaisen tukiohjelman koko täytäntöönpanoprosessia.

Tämän vuoksi komissiolle toistetaan seuraavat pyynnöt:

• Komission olisi toimitettava parlamentille sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset sekä monivuotisen alakohtaisen ohjelman, johon viitataan pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa, ja vuosittaisten arviointien tulokset.

• Euroopan parlamentin edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina sekakomitean kokouksiin ja työhön.

• Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvio sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sopimuksen uudistamisesta käytäviä neuvotteluja.

• Euroopan parlamenttia ja neuvostoa olisi kohdeltava oikeudenmukaisesti, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä ja kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

Valiokunta muistuttaa komissiota ja neuvostoa siitä, että vaatimus parlamentille tiedottamisesta kuvastaa myös toimielinten yleistä velvollisuutta tehdä keskenään "vilpitöntä yhteistyötä" SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

[1] Grönlannin pinta-ala on 2 166 000 km², josta 84 prosenttia on jään peitossa. Väkiluku on 56 700. Vaikka Grönlanti on osa Tanskan kuningaskuntaa, sillä on laaja itsehallinto monilla politiikan avainaloilla vuodesta 1979 lähtien ("Home Rule Act" -laki). Vuonna 2009 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen itsehallintoa laajennettiin, ja Grönlannista tuli autonominen alue. Samalla kun puolustuksen ja raha-asioiden kaltaiset tehtävät kuuluvat Tanskalle, se on edelleen vastuussa muun muassa kalastustarkastuksista. Grönlannin bruttokansantuote henkeä kohden on 29 300 euroa (vuonna 2010), mutta koska useimmat jokapäiväiset tuotteet on tuotava, sillä on huomattava kauppavaje, joka katetaan Tanskalta vuosittain saatavalla tukipaketilla.
[2] Neuvoston päätös 2006/526/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan yhteisön sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L 208, 29.7.2006, s. 28). 13. kesäkuuta 2012 allekirjoitettiin aiesopimus, joka koskee keinoja tutkia EU:n ja Grönlannin mineraalivarojen vuoropuhelun vahvistamista.
[3] Muita tärkeitä lajeja ovat grönlanninpallas, turska, punasimppu, arktinen taskurapu ja villakuore. Katkarapujen osuus viennistä on 56 prosenttia, loppuosuudesta vastaavat pallas, taskurapu ja turska.
[4] Vertailun vuoksi todettakoon, että 44 prosenttia työpaikoista on valtionhallinnossa.
[5] Tiedot vuodelta 2007, katso komission jälkiarviointi vuodelta 2011, sivu ii.
[6] Kauden 2009–2010 huomattavan liiketappion ja valtion pääomanlisäyksen jälkeen yritys tuotti saatujen tietojen mukaan jälleen tulosta vuonna 2010, ja sen yksityistämistä harkitaan.
[7] Asetus (EY) N:o 753/2007.
[8] "Ex-post evaluation of the current Protocol to the Fisheries Partnership Agreement between the EU and Greenland, Final report" (syyskuu 2011), Oceanic Développement & MegaPesca Lda.
(viite: FPA 35/GRL/11/NC) – kattaa vuodet 2007–2010.
[9] 13 alusta Espanjasta, 6 Portugalista, 5 Saksasta, 4 Yhdistyneestä kuningaskunnasta, 3 Liettuasta, 2 Puolasta ja Virosta sekä 1 Tanskasta.
[10] Tuottotiedot perustuvat Islannissa julkaistuihin kalanhintoihin.
[11] Hyväksytty neuvoston 3108. kokouksessa (maatalous ja kalastus) 19. heinäkuuta 2011 A-kohdaksi.
[12] Syyskuu 2011 (Ilullissat), marraskuu 2011 (Bryssel) ja 31.tammikuuta–2. helmikuuta 2012 (Kööpenhamina).
[13] Lyhyempää kolmen vuoden ajanjaksoa (nykyisen pöytäkirjan kuuteen vuoteen verrattuna) ehdotettiin, jotta seuraavassa pöytäkirjassa voitaisiin varmistaa sen täysimääräinen johdonmukaisuus uudistetun YKP:n kanssa ja kaikkien niiden päätösten kanssa, jotka vaikuttavat merentakaisiin alueisiin tai arktista aluetta koskevaan EU:n tulevaan politiikkaan.

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2012)

kalatalousvaliokunnalle

Valmistelija: Gesine Meissner

LYHYET PERUSTELUT

Grönlanti on yksi 26:sta SEUT-sopimuksen IV osan kattamista merentakaisista maista ja alueista. Sen asukasmäärä on noin 57 000, ja vuonna 2006 henkeä kohti laskettu bruttokansantulo, joka ei ole kasvanut reaalimääräisesti viime vuosina, oli 29 286 euroa. Maa on suuresti riippuvainen Tanskalta vuosittain saatavasta tukipaketista, jonka määrä on arviolta 32 prosenttia BKT:stä.

Oma kalatalousala on talouden tärkein tulonlähde. Sen välitön osuus bruttolisäarvosta on 13 prosenttia ja työpaikoista 17 prosenttia (jalostus- ja muu oheistoiminta mukaan luettuina). Kalatalousala muodostaa 88 prosenttia tavaroiden viennistä, joka lähes kokonaisuudessaan suuntautuu EU:hun. Grönlannilla on täysimääräinen pääsy EU:n kalastustuotteiden markkinoille merentakaisen maan ja alueen asemansa vuoksi.

EU:n suhteet Grönlantiin ovat moninaiset ja monitahoiset. Niiden hoitamiseen liittyvät yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukainen kalastuskumppanuussopimus, EU:n ja Grönlannin kumppanuussopimus 2007–2013 (jonka puitteissa on tuettu merkittävästi Grönlannin koulutusjärjestelmää) ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehty päätös, jossa on määritelty EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden välisen kaupan ehdot. Tähän asti näiden EU:n politiikkojen keskinäinen johdonmukaisuus on ollut huomattavaa. Kaikkia näitä politiikkoja on kuitenkin tarkasteltava uudelleen lähitulevaisuudessa ja on varmistettava, että EU:n ja Grönlannin kalastuskumppanuussopimuksen uusi pöytäkirja on edelleen johdonmukainen uusien lähestymistapojen suhteen.

Nykyistä EU:n ja Grönlannin kalastuskumppanuussopimusta on sovellettu 1. tammikuuta 2007 alkaen (neuvoston asetus (EY) N:o 753/2007). Ensimmäinen pöytäkirja tuli voimaan samana päivänä kuudeksi vuodeksi (1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2012). Pöytäkirjassa vahvistetaan turskan, punasimpun, grönlanninpallaksen, ruijanpallaksen, katkaravun, villakuoreen ja lumitaskuravun kalastusmahdollisuudet.

Kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2012. Uusi pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto antaa päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta. Uusi pöytäkirja merkitsee pääasiassa pöytäkirjan aiempien ehtojen jatkamista, joitakin muutoksia kalastusmahdollisuuksiin sekä uutta soveltamisen keskeyttämistä koskevaa lauseketta, jota sovelletaan siinä tapauksessa, että perusluonteisia ihmisoikeuksia tai demokratian periaatteita rikotaan.

Uutta pöytäkirjaa varten myönnetty EU:n taloudellinen korvaus jakaantuu seuraavasti:

a) Grönlannin talousvyöhykkeelle pääsystä maksettava 15 104 203 euron vuosittainen määrä

b) Grönlannin alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen ja täytäntöönpanoon vuosittain myönnettävä 2 743 041 euron määrä, jolla pyritään turvaamaan vastuullisen kalastuksen jatkuminen ja jota hallinnoidaan sekakomiteassa yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

Grönlannin talousvyöhykkeelle pääsystä maksettava määrä kasvaa verrattuna päättyvässä pöytäkirjassa maksettuun määrään, mikä johtuu sopimuksen kattamien lajien markkinahintojen väitetystä noususta. Grönlannin alakohtaista kalastuspolitiikkaa koskeva osuus laskee nimellisesti kuitenkin 16 prosenttia.

Kalastuskumppanuussopimus on ollut ja on edelleen erittäin merkittävä väline kummallekin osapuolelle. Se on tarjonnut tehokkaasti EU:n kalastuslaivaston tiettyjen osien kannalta kiinnostavia ja hyödyllisiä kalastusmahdollisuuksia. Sen tehokkuutta on kuitenkin toisinaan useassa tapauksessa rajoittanut riittävien kalavarojen puuttuminen.

Päättyvän pöytäkirjan jälkiarvioinnin mukaan kalastuskumppanuussopimus on ollut EU:lle eduksi. Sen nettoarvonlisäyksen kustannus-hyötysuhde on 1,3 (toisin sanoen kustakin investoidusta eurosta saadaan takaisin 1,3 euroa). Sillä on taattu noin 330 kokopäiväistä työpaikkaa merellä, mikä merkitsee, että yhteensä noin 500 työpaikkaa EU:ssa riippuu kalastuskumppanuussopimuksen mukaisesta kalastuksesta Grönlannissa.

Grönlannille kalastuskumppanuussopimus on ollut tehokas menetelmä kerätä tuloja monista kalavarojen lähteistä, joita se ei ehkä muuten olisi pystynyt hyödyntämään. Kalastuskumppanuussopimus on tuottanut keskimäärin 15,8 miljoonaa euroa vuodessa taloudellisina korvauksina. Näiden tulojen osuus oli 70 prosenttia Grönlannin kalastusalan vuonna 2010 talousarvioon tuomista tuloista ja 1,3 prosenttia valtion talousarviosta.

Jälkiarvioinnin mukaan noin puolet kalastuskumppanuussopimukseen liittyvistä korvauksista on käytetty kalatalouden tutkimukseen Grönlannin kalastusalan kestävyyden parantamiseksi. Sopimus on kuitenkin epäonnistunut rannikkokalastuksen rakenteellisen mukauttamisen suhteen, eikä ole aina selvää, että talousarviotuki on käytetty investointeihin mieluummin kuin nykyisiin menoihin. Jälkiarvioinnissa todetaan myös, että kalastuskumppanuussopimus ei ole tuonut tehokkaasti mitään merkittävää taloudellista lisähyötyä Grönlannille (kuten yhteisyritykset, työpaikat aluksilla tai saaliiden purkaminen jalostusta varten).

Lisäksi kalastussopimuksen päättyvässä pöytäkirjassa eritellyistä kymmenestä kalastusmahdollisuudesta kolmen kestävyydestä ollaan huolestuneita jälkiarvioinnissa.

Jälkiarvioinnissa todetaan, että kalastuskumppanuussopimus on yleisesti ottaen johdonmukainen EU:n kehityksen, kaupan ja politiikkojen kanssa, joista aiheutuu monia etuja Grönlannin hallitukselle. Kolmen tärkeimmän kalakannan kestävyyden puutetta lukuun ottamatta sopimus on suurelta osin johdonmukainen YKP:n kanssa.

Jälkiarvioinnissa todetaan yleisesti, että kalastuskumppanuussopimuksesta on ollut suurta keskinäistä hyötyä osapuolille ja että siksi pöytäkirjan uudistamista suositellaan. Tätä mieltä on myös valmistelija, joka suosittelee hyväksymään pöytäkirjan uudistamisen molempien osapuolten eduksi. Pöytäkirjan uudistaminen ainoastaan kolmeksi vuodeksi mahdollistaa sen, että sitä voidaan myöhemmin mukauttaa, jotta varmistetaan täysi johdonmukaisuus merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja Grönlannin kumppanuussopimuksen vuonna 2013 toteutettavien uudistusten suhteen. Tämän ansiosta on mahdollista myös pohtia uudistetun YKP:n puitteissa uusia toimenpiteitä suunniteltaessa Grönlannin kanssa tehtävää uutta kalastuskumppanuussopimusta ja pöytäkirjaa.

******

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa esittämään parlamentille, että se antaa hyväksyntänsä.

Kehitysyhteistyövaliokunta katsoo, että komission olisi otettava sopimuksen soveltamisen aikana asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a) kestäviä kalastuskäytäntöjä erityisesti turskan, itäisen Grönlannin grönlanninpallaksen ja punasimpun osalta on edistettävä;

b) sopimuksen – ja erityisesti pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman – täytäntöönpanoa koskevat vuosittaiset kertomukset on laadittava ja toimitettava parlamentille ja neuvostolle sekä asetettava yleisön saataville, jotta edistetään avoimuutta ja varmistetaan, että alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen tarkoitettu rahoitus käytetään mahdollisimman tehokkaasti sekä taataan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus;

c) on ryhdyttävä käytännön toimiin EU:n alusten käyntimäärien lisäämiseksi Grönlannin satamissa, millä parannetaan paikallista työllisyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Ricardo Cortés Lastra, Corina Creţu, Leonidas Donskis, Catherine Grèze, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Jean Roatta, Michèle Striffler, Alf Svensson, Keith Taylor, Eleni Theocharous, Patrice Tirolien, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Edvard Kožušník, Cristian Dan Preda, Patrizia Toia

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.9.2012)

kalatalousvaliokunnalle

Valmistelija: François Alfonsi

EHDOTUKSET

Komissio on neuvotellut asiaa koskevan neuvoston valtuutuksen perusteella Euroopan unionin puolesta Tanskan hallituksen ja Grönlannin hallituksen kanssa Euroopan unionin sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin hallituksen väliseen kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan uusimisesta. Neuvottelujen tuloksena parafoitiin 3. helmikuuta 2012 uusi pöytäkirja, joka kattaa kolmen vuoden ajanjakson 1. tammikuuta 2013 alkaen.

Uusi pöytäkirja vastaa kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita. Sopimuksella pyritään vahvistamaan yhteistyötä Euroopan unionin ja Grönlannin välillä sekä luomaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle Grönlannin talousvyöhykkeellä kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti.

Sopimuspuolet ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä, jonka tavoitteena on panna täytäntöön Grönlannin alakohtainen kalastuspolitiikka, mitä varten ne jatkavat ohjelmia koskevaa poliittista vuoropuhelua.

Uuden pöytäkirjan mukainen taloudellinen korvaus, joka on yhteensä 17 847 244 euroa vuodessa koko ajanjaksolta, jakautuu seuraavasti: a) 15 104 203 euron vuosittainen määrä pääsystä Grönlannin talousvyöhykkeelle ja b) 2 743 041 euron vuosittainen määrä, joka vastaa EU:n Grönlannin kalastuspolitiikan tukemiseksi myöntämää lisärahoitusta.

Euroopan parlamentti voi joko antaa hyväksyntänsä tai olla antamatta hyväksyntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan nojalla.

Sopimuksen sisältö on seuraava:

Menolaji	2013	2014	2015	Yhteensä €
Toimintamäärärahat	17 847 244 €	17 847 244 €	17 847 244 €	53 541 732 €
Hallintomenot			80 000 €	80 000 €
Muut hallinto- ja henkilöstömenot	93 000 €	93 000 €	93 000 €	279 000 €
Yhteensä	17 940 000€	17 940 000 €	18 020 000 €	53 900 732 €

******

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa esittämään parlamentille, että se antaa hyväksyntänsä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Reimer Böge, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Lucas Hartong, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Claudio Morganti, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Burkhard Balz, Maria Da Graça Carvalho, Edit Herczog, Peter Jahr, Jürgen Klute, Constanze Angela Krehl, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Luigi Berlinguer

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.11.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Antonello Antinoro, Alain Cadec, Carmen Fraga Estévez, Pat the Cope Gallagher, Dolores García-Hierro Caraballo, Marek Józef Gróbarczyk, Ian Hudghton, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Ulrike Rodust, Raül Romeva i Rueda, Struan Stevenson, Isabelle Thomas, Nils Torvalds, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ole Christensen, Jens Nilsson

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö