MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)

13.12.2012 - (COM(2011)0834 – C7‑0463/2011 – 2011/0394(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Jürgen Creutzmann

Menettely : 2011/0394(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0420/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0420/2012

Keskustelut :

PV 20/11/2013 - 13
CRE 20/11/2013 - 13

Äänestykset :

PV 21/11/2013 - 8.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0503

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)

(COM(2011)0834 – C7‑0463/2011 – 2011/0394(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0834),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan ja 195 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0463/2011),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0420/2012),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

3. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"¹; muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä toimintapoliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen mukaisista uusista tehtävistä sekä reagoimaan ennakoimattomiin tapahtumiin; katsoo, että jos neuvosto on tästä asiasta eri mieltä, sen olisi ilmoitettava selkeästi, mistä sen toimintapoliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan luopua, vaikka niillä olisikin osoitettu olevan eurooppalaista lisäarvoa; huomauttaa, että hyväksyttyjen unionin tavoitteiden ja sitoumusten sekä unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen edistämiseen voidaan osoittaa vain rajallisesti määrärahoja, vaikka yleistä määrärahatasoa tasoa korotettaisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään 5 prosenttia vuoden 2013 tasosta;

4. toistaa 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, jonka mukaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi annettava lisätukea kaikille ohjelmille ja välineille, joilla pyritään edistämään pk-yrityksiä, ja erityisesti tälle ohjelmalle ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevalle Small Business Act -aloitteelle);

5. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 ‑strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema Euroopan talouskasvun luomisessa komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

(2) Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema Euroopan talouskasvun luomisessa, joka on ensisijainen tavoite, komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a) Sisämarkkinoiden puutteellisuus, hajanaisuus ja tarpeeton byrokratia estävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, hyödyntämästä sisämarkkinoiden kaikkia etuja. Monet pk-yritykset esimerkiksi kohtaavat jatkuvasti vaikeuksia pyrkiessään käymään kauppaa rajojen yli. Sen vuoksi tarvitaan viipymättä komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden yhteisiä toimia täytäntöönpanoon, lainsäädäntöön ja tiedotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä yhteistyötä pk-yritysten hallintoon, rahoitukseen ja sääntelyyn liittyvien liiallisten rasitteiden vähentämiseksi.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'.

(6) Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, tukea nykyisiä pk-yrityksiä, kannustaa yrittäjyyshenkeä ja edistää pk‑yritysten perustamista ja kasvua, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'. Olisi vältettävä päällekkäisyydet kansallisen tason ohjelmien kanssa, ja kaikkien pk-yritysten, etenkin pienten yritysten ja mikroyhteisöjen, olisi voitava helposti osallistua ohjelmaan.

Perustelu

COSME‑ohjelmalla olisi tuettava ensisijaisesti nykyisiä pk-yrityksiä.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a) Unionin ja jäsenvaltioiden varojen käyttöä yritysten kilpailukyvyn ja pk‑yritysten edistämiseen olisi koordinoitava paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa talousarvioiden synergioita. Yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME-ohjelma) rahoituspuitteet eivät saisi reaaliarvoltaan jäädä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP‑ohjelma) määrärahoja pienemmiksi.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 b) Jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja sillä voidaan tukea Small Business Act ‑aloitteen täytäntöönpanoa, ohjelman täytäntöönpanoon olisi osoitettava vähintään 0,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 kokonaismäärärahoista.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytykset, joiden vallitessa yritykset voivat kasvaa kestävällä tavalla. Parantunut tuottavuus on keskeistä kestävälle tulojen kasvulle, joka puolestaan parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

(8) Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytykset, joiden vallitessa yrityksiä voidaan perustaa ja ne voivat kasvaa kestävällä tavalla. Kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttaminen merkitsee kykyä luoda ja ylläpitää yritysten taloudellista kilpailukykyä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Parantunut tuottavuus, varsinkin resurssien ja energian tuottavuus, on keskeistä kestävälle kasvulle, joka puolestaan parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

Perustelu

Tarkistus 3 (mietintöluonnos) muutettuna seuraavasti: korvataan sana "teollisuus" sanalla "yritykset", koska näin sisällytetään kaikkien talouden alojen yritykset.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a) Komission tiedonannossa "Tavoitteena työllistävä elpyminen"¹ arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin luoda yli viisi miljoonaa työpaikkaa etenkin pk-yrityksissä toteuttamalla toimintalinjoja, joilla edistetään siirtymistä vihreään talouteen, johon sisältyy muun muassa tehokas resurssien käyttö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutostoimet. Komission selvityksessä korostetaan, että työpaikkojen luominen ekoteollisuudessa on ollut myönteistä koko laman ajan verrattuna moniin muihin aloihin ja sen ennustetaan jatkuvan vakaana tulevina vuosina. Tähän ohjelmaan olisi sisällytettävä unionin aloitteita, joiden avulla voidaan hyödyntää vihreän kasvun työllistävää vaikutusta etenkin pk‑yrityksissä.

_______________

COM(2012)0173 lopullinen.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoiden, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka haittaavat unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti pääasiassa sellaisten seikkojen vuoksi, jotka haittaavat yritysten kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa, tuettava Eurooppa 2020 ‑strategian painopisteiden, kuten innovoinnin, vihreän talouden ja nuorten palkkaamisen, täytäntöönpanoa, sovellettava Small Business Act -aloitteen periaatteita, varmistettava koordinointi unionin muiden ohjelmien kanssa, otettava huomioon pk-yritysten tarpeet ja yksinkertaistettava ja vähennettävä niiden hallinnollista rasitetta. Näihin epäkohtiin sisältyy riittämätön vastavuoroisuus unionin ja sen kilpailijoiden välillä markkinoille pääsyä koskevissa ehdoissa.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(10 a) Tälle ohjelmalle olisi sen rahoituspuitteiden lisäksi osoitettava komission yrityksille langettamat sakkorangaistukset unionin kilpailulainsäädännön noudattamatta jättämisestä.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja -vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia.

(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, vapaisiin ammatteihin sekä sosiaalisiin yrityksiin kaikilla toimialoilla. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja ‑vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia.

Perustelu

Ohjelman vähäiset resurssit olisi keskitettävä kaikkein olennaisimpiin yrittäjäryhmiin. Uuden mahdollisuuden politiikka mainitaan (tarkistetussa) johdanto-osan 16 kappaleessa.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a) Small Business Act ‑aloitteen uudelleentarkastelun neljän painopisteen mukaisesti ohjelman erityistavoitteissa olisi pyrittävä parantamaan unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, edistämään yrittäjyyttä sekä parantamaan rahoituksen saantia ja markkinoillepääsyä paitsi unionissa myös globaalisti. Ohjelman erityistavoitteilla olisi helpotettava Small Business Act ‑aloitteen täytäntöönpanoa.

Perustelu

Ohjelman vähäiset resurssit olisi keskitettävä kaikkein olennaisimpiin yrittäjäryhmiin.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 b) Pk-yritysten klusterien muodostaminen on tärkeä väline, jolla voidaan lisätä pk‑yritysten valmiuksia innovoida ja käynnistää toimintaa ulkomaisilla markkinoilla. Olisi tuettava riittävällä tavalla yritysten välisen yhteistyön muotoja, esimerkiksi klustereita, yritysverkostoja ja vientiyhtymiä, asianmukaisten toimien ja välineiden avulla.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 c) Naisyrittäjyys ja naisten pk‑yritykset ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan lisätä naisten työllisyysastetta ja sitä kautta hyödyntää paremmin naisten koulutustasoa. Naisyrittäjyys myös takaa liiketoiminnan kehityksen ja innovaatiot, mutta tätä potentiaalia hyödynnetään aivan liian vähän unionissa, ja naisyrittäjien määrän lisäämisellä olisi myönteisiä ja välittömiä vaikutuksia koko talouteen. Naiset ovat erityisen motivoituneita ryhtymään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, sillä oma yritys mahdollistaa päättämisen omista työajoista, jolloin työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on helpompaa. Epävakaassa taloustilanteessa laiminlyödään helposti naisyrittäjien tukitoimia.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun sekä yritysten kasvuun. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.

(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk‑yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä liiketoiminnan luovutuksen/perimyksen yhteydessä. Vuosina 2007–2013 käyttöön otetut unionin rahoitusvälineet, erityisesti SMEG‑järjestelmä, ovat todistetusti tuottaneet lisäarvoa ja vaikuttaneet myönteisesti ainakin 120 000 pk‑yritykseen sekä auttaneet säilyttämään 851 000 työpaikkaa vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin aikana. Ehdotettujen rahoitusvälineiden tuottama lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään yksinkertaistetut ja entistä avoimemmat Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat sekä puututaan markkinahäiriöihin, joita jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan. Unionin toimien olisi oltava yhtenäisiä ja johdonmukaisia, ja niillä olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä kaikkensa lisätäkseen kyseisten välineiden näkyvyyttä ja saatavuutta alueellaan. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista. Ohjelmalla olisi edistettävä pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheissa. Lisäksi viennin lisäämisen kannalta on tärkeää parantaa pienten yritysten ja mikroyhteisöjen kohtuuhintaisten pankkipalvelujen saantia useilla eri oikeudenkäyttöalueilla ja eri valuutoissa.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 a) Tutkimusten mukaan rahoituksen saatavuuden lisäksi myös mahdollisuudet hankkia johtamis- ja muita taitoja ja tietoja ovat erittäin tärkeitä tekijöitä, joiden avulla pk‑yritykset voivat käyttää saatavilla olevaa rahoitusta, innovoida, kilpailla ja kasvaa. Rahoitusvälineiden tarjoamisen yhteydessä olisi sen vuoksi kehitettävä asianmukaista mentorointi- ja valmennusohjelmia ja tarjottava tietopohjaisia yrityspalveluja.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 b) Rahoituksen välittäjät tarjoavat mikroluottoja (eli alle 25 000 euron lainoja) takausjärjestelmän mukaisesti. Ohjelmassa ei ole minkäänlaista säännöstä erityisestä mikrolainoja koskevasta osajärjestelmästä, sillä tämä merkitsisi päällekkäisyyttä komission 6 päivänä lokakuuta 2011 ehdottaman sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman kanssa, jossa keskitytään erityisesti mikroluottoihin.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 c) Olisi myös käynnistettävä aloite, jossa arvioitaisiin, miten uudet yrittäjät ja pk‑yritykset voisivat hyötyä innovatiivisista rahoitusvälineistä, kuten crowdfunding-rahoituksesta, ja jossa selvitettäisiin, olisiko näiden välineiden käyttöä edistettävä unionin tasolla ja miten tämä voitaisiin tehdä, sekä arvioitava, tarvitaanko tällaisten käytäntöjen ohjaamiseen lainsäädäntökehystä.

Perustelu

Crowdfunding-rahoituksen avulla laajempi joukko piensijoittajia voi sijoittaa hankkeisiin ja pienyrityksiin, yleensä internetportaalin kautta. Yhdysvalloissa säädettiin Jumpstart Our Business Startups -laki (JOBS-laki), jonka tarkoituksena on kannustaa pienyritysten rahoittamiseen ja tarjota lainsäädäntökehys crowdfunding-rahoitukselle siten, että sijoittajien suojelu tasapainotetaan talouskasvun edistämisen kanssa.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Yritys-Eurooppa-verkosto on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea ja apua yrityksille, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sekä saamaan neuvoja rahoituslähteistä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä ekoinnovaatioista ja kestävästä tuotannosta. Se on myös saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista. Sen ainutlaatuinen kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.

(13) Yritys-Eurooppa-verkosto ('verkosto') on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk‑yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukipalveluja ja apua yrityksille, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk‑yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa sekä saamaan neuvoja rahoituslähteistä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä ekoinnovaatioista ja kestävästä tuotannosta. Se on myös saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista. Sen ainutlaatuinen kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia. Verkoston toimintaa olisi kuitenkin vielä kehitettävä varsinkin sen osalta, miten pk‑yritykset käyttävät tarjottuja palveluja, erityisesti tiivistämällä verkoston ja Horisontti 2020 ‑ohjelman kansallisten yhteyspisteiden yhteistyötä ja ottamalla mukaan kansainvälistymis- ja innovointipalvelut, tehostamalla yhteistyötä verkoston ja muiden sidosryhmien sekä olemassa olevien tukirakenteiden välillä, kuulemalla paremmin vastaanottavia organisaatioita, vähentämällä byrokratiaa, parantamalla tietoteknistä tukea, nostamalla verkoston profiilia ja parantamalla sen maantieteellistä kattavuutta. Verkoston toiminnan parantamiseksi komission olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset hallintorakenteet ja edistettävä verkoston ja asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten pk‑yrityksiä edustavien järjestöjen ja innovaatiovirastojen, välistä yhteistyötä. Verkoston tehtävät olisi vahvistettava ohjelmassa, mukaan lukien tiedotus, palautteen antaminen, yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä koskevat palvelut sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa, innovaatiopalvelut ja palvelut, joilla pk‑yrityksiä kannustetaan osallistumaan Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, seitsemännestä puiteohjelmasta saatujen onnistuneiden kokemusten perusteella.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä ja näistä vain 13 prosenttia harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Small Business Act ‑aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti EU tukee Euroopan liike-elämän järjestöjen verkostoa yli 20:illä ulkomaanmarkkinoilla. Se tarjoaa taloudellista tukea EU:n–Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle, elinkeinoelämän elimille Hongkongissa, Malesiassa ja Singaporessa sekä Euroopan kauppa- ja teknologiakeskukselle Intiassa, EU:n pk-yritysten keskukselle Kiinassa ja Thaimaassa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Euroopan tason lisäarvoa saadaan aikaan niputtamalla yhteen alan kansallisia toimia, välttämällä päällekkäisyyttä, edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla palveluita, joilta puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin kansallisella tasolla.

(14) Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä ja näistä vain 13 prosenttia harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Vuoden 2012 Eurobarometrista käy myös ilmi, että pk‑yritykset eivät ole hyödyntäneet kasvumahdollisuuksiaan vihreillä markkinoilla unionissa ja sen ulkopuolella kansainvälistymisen ja julkisiin hankintoihin osallistumisen osalta. Small Business Act ‑aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti EU tukee Euroopan liike-elämän järjestöjen verkostoa yli 20:illä ulkomaanmarkkinoilla. Se tarjoaa taloudellista tukea EU:n–Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle, elinkeinoelämän elimille Hongkongissa, Malesiassa ja Singaporessa sekä Euroopan kauppa- ja teknologiakeskukselle Intiassa, EU:n pk‑yritysten keskukselle Kiinassa ja Thaimaassa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Euroopan tason lisäarvoa saadaan aikaan niputtamalla yhteen alan kansallisia toimia, välttämällä päällekkäisyyttä, edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla palveluita, joilta puuttuisi kriittistä massaa, jos ne tarjottaisiin kansallisella tasolla. Tällaisten palvelujen olisi sisällettävä tiedottamista teollis- ja tekijänoikeuksista, standardeista ja julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja mahdollisuuksista.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin pk-yritysten etuihin ja niihin sektoreihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan laajuisesti.

(15) Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö Small Business Act ‑aloitteen periaatteiden ja etenkin pienet ensin ‑periaatteen mukaisesti. Unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan laajuisesti. Komission olisi kuultava kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, pk‑yritysten etuja edustavat järjestöt mukaan luettuina.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 a) Ohjelmalla pitäisi myös tukea pk‑yrityksiä koskevan politiikan kehittämistä ja poliittisten päättäjien ja pk-yrityksiä edustavien järjestöjen välistä yhteistyötä. Tällaisessa toiminnassa olisi keskityttävä helpottamaan pk-yritysten osallistumista ohjelmiin ja vähentämään hallinnollista kokonaisrasitetta myös silloin, kun se johtuu sääntelystä. Asiaa olisi käsiteltävä prosessina, jossa kuullaan laajasti pk‑yrityksiä ja asianomaisia asiantuntijaryhmiä, jotta edistetään yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä ja varmistetaan samalla yhtenäiset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja yhtenäisyys muiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kanssa. Olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevia rakenteita kuten pk-yritysten edustajien verkostoa. COSME‑ohjelman olisi tuettava näiden tavoitteiden saavuttamista ja unionin toimia hallinnollisen rasitteen vähentämistä koskevan säännöllisesti laadittavan tulostaulun käyttöön ottamiseksi. Tulostaulun olisi mitattava asianomaisen unionin sääntelyn vaikutusta yritysten, erityisesti pk‑yritysten, toimintaedellytyksiin. Toimella olisi tuettava komission laajempaa strategiaa hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi mitattavissa olevalla tavalla, ja sen olisi perustuttava asiaankuuluvien indikaattoreiden ja menetelmien kehittämiseen.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 b) Unionin yrityksille olisi luotava suotuisa liiketoimintaympäristö toimenpiteillä, joilla parannetaan politiikan ja toimien suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, jotta kannustetaan yhteistyöhön poliittisessa päätöksenteossa ja hyvien toimintatapojen vaihtoon. Tällaisina toimenpiteinä voidaan toteuttaa tutkimuksia, vaikutustenarviointeja ja muita arviointeja ja järjestää konferensseja.

(Ks. 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta.)

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 c) Jotta voidaan edelleen parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, pk-yritysten olisi päästävä helposti EU:n julkisten hankintojen markkinoille. Pk-yritysten kustannusten vähentämiseksi ja osallistumisen lisäämiseksi olisi kannustettava käyttämään sähköisiä hankintoja komission tiedonannon "Sähköisiä hankintoja koskeva strategia"¹ ja julkisista hankinnoista annetun direktiivin² mukaisesti.

_______________

¹ COM(2012)0179

² COM(2011)0896

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 d) Komission ja jäsenvaltioiden olisi huolehdittava kuluttajariitojen vaihtoehtoisen riidanratkaisun asianmukaisesta täytäntöönpanosta, valvonnasta ja seurannasta, jotta riitojen ratkaisu olisi nopeampaa, edullisempaa ja vähemmän byrokraattista sekä kuluttajien että kauppiaiden kannalta ja kannustaisi siten pk‑yrityksiä osallistumaan entistä enemmän sisämarkkinoille ja lisäisi niiden kilpailukykyä.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 e) Sähköinen tunnistaminen on keskeinen osa unionin kaupankäyntiä, joten olisi edistettävä sähköisen tunnistamisen, sähköisen todentamisen, sähköisen allekirjoituksen ja yksityisen avaimen infrastruktuurin vastavuoroista tunnustamista ja yhteentoimivuutta, jotta varmistetaan näiden mahdollisuuksien tehokas käyttö.

Perustelu

Nämä sähköisen hallinnon toimet ovat erityisen hyödyllisiä pk-yrityksille, joihin kohdistuu suuri rasite rajat ylittävän kaupan alalla.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 f) Ohjelmalla voidaan myös tukea aloitteita kilpailukykyisten ja kestävien yritysten syntymisen vauhdittamiseksi hyödyntämällä kilpailukykyisimpiä liiketoimintamalleja, parempia tuotteita ja prosesseja, organisaatiorakenteita tai muunneltuja arvoketjuja. Ohjelmassa olisi keskityttävä sektoreiden välisiin aloitteisiin, mutta siitä voidaan tukea myös alakohtaisia aloitteita sektoreilla, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä, kuten matkailusektorilla, silloin kun unionin tason toiminnan lisäarvo voidaan osoittaa.

(Ks. 6 artiklan 3 kohtaa koskeva tarkistus.)

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 g kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 g) Komission tiedonannon "Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa"¹ mukaan sähköinen laskutus on tärkeä väline, jonka avulla eurooppalaiset yritykset voivat vähentää laskutuskustannuksia ja lisätä tehokkuutta. Sähköisen laskutuksen muita hyötyjä ovat suurempi tehokkuus, lyhyemmät maksuajat, virheiden väheneminen, tehokkaampi arvonlisäveron perintä ja pienemmät kustannukset.

_______________

¹ COM(2010)0712

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa. Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja konferenssit, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.

(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa. Small Business Act ‑aloitteen mukaan yrittäjyydelle suotuisan liiketoimintaympäristön on tarjottava hyvät toimintaedellytykset kaikissa yrittäjien kohtaamissa tilanteissa, myös käynnistys-, kasvu-, luovutus- ja konkurssivaiheessa (uusi mahdollisuus). Yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.

(Ks. 7 artiklaan tehty tarkistus.)

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(16 a) Tarjouspyyntöjen liialliset hallinnolliset rasitteet estävät usein pk-yrityksiä osallistumasta julkisten hankintojen markkinoille. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yksinkertaistettava näitä vaatimuksia, jotta pk-yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa ja niille voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät haasteita ja mahdollisuuksia joillekin sektoreille. Esimerkiksi suunnittelupohjaisen sektoreiden, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus, on mukauduttava niin, että ne pystyvät hyödyntämään edut ja valjastamaan käyttöönsä yksilöllisten ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia.

(17) Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät haasteita ja mahdollisuuksia monille sektoreille, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus. Esimerkiksi suunnittelupohjaisten sektoreiden on mukauduttava niin, että ne pystyvät hyödyntämään yksilöllisten ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Suunnittelupohjaiset kulutustavarat ovat tärkeä unionin talouden sektori, jonka yritykset luovat merkittävästi kasvua ja työpaikkoja. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia lisäkasvun tuottamiseksi.

Perustelu

Suunnittelupohjaiset kulutustavarat muodostavat tärkeän unionin talouden sektorin, jonka yritykset luovat merkittävästi kasvua ja työpaikkoja. Sen vuoksi ohjelmalla olisi tuettava yrityksiä tällä sektorilla, jolle on ominaista pk-yritysten suuri osuus.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(17 a) Ohjelmalla olisi myös tuettava erityistoimia Small Business Act ‑aloitteen täytäntöönpanemiseksi siten, että lisätään pk-yritysten tietoisuutta ympäristö- ja energia-asioista ja autetaan niitä noudattamaan lainsäädäntöä, arvioimaan toimintaansa ympäristö- ja energiakysymysten kannalta sekä parantamaan henkilöstön taitoja ja ammattipätevyyttä.

Perustelu

Small Business Act -aloitteen (SBA) periaate 9: autetaan pk-yrityksiä muuttamaan ympäristöhaasteet mahdollisuuksiksi.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Sektorilla toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin erityinen toimivalta alalla jäsenvaltioiden toimien täydentäjänä. Unionin tasoisista matkailualoitteista saadaan selvää lisäarvoa, etenkin koska niillä voidaan tarjota unionin tasoisia tietoja ja analyysejä, kehittää kansainvälisiä matkailunedistämisstrategioita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja.

(18) Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Sektorilla toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin erityinen toimivalta alalla jäsenvaltioiden toimien täydentäjänä. Ohjelmasta olisi tuettava aloitteita, jotka liittyvät matkailusektoriin, joka muodostaa 10 prosenttia unionin BKT:sta ja 12 prosenttia kaikista työpaikoista, silloin kun niillä on selvää Euroopan tason lisäarvoa, etenkin koska niillä voidaan tarjota unionin tasoisia tietoja ja analyysejä, kehittää yhteistä lähestymistapaa laadukkaiden palvelujen toimittamiseen ja helpottaa kansainvälistä yhteistyötä ja hyvien toimintatapojen vaihtamista.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(18 a) Työohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden lisäksi komission olisi ryhdyttävä säännöllisesti unionin yritysten kilpailukykyä tukeviin toimiin. Politiikan analysoinnin ja kehittämisen ohella toimenpiteisiin olisi sisällytettävä erityisesti vaikutustenarvioinnit unionin toimista, joilla on erityinen merkitys yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvylle. Vaikutustenarvioinneissa olisi tarkasteltava, miten toimintaehdotukset vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn niiden liiketoiminnan kustannuksiin kohdistuvien vaikutusten kautta, ja miten ne vaikuttavat asianomaisten alojen innovointivalmiuksiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn (kilpailukyvyn arviointi). Vaikutustenarviointeihin olisi sisällytettävä myös erillinen pk-yrityksiä koskeva jakso, jossa olisi alustava arvio niistä yrityksistä, joihin toiminta todennäköisesti vaikuttaa, pk-yrityksille koituvien vaikutuksen arviointi (kustannushyötyanalyysi) ja tarvittaessa toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi (pk-yritystesti). Pk-yritystestissä olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti mikroyrityksiin.

(Ks. 11 artiklan 1 kohdan c alakohtaa koskeva tarkistus.)

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(18 b) Unioni on maailman ykkösmatkailukohde ulkomailta saapuvien matkustajien määrässä mitattuna, ja tätä johtoasemaa on vahvistettava tarttumalla haasteisiin, jotka aiheutuvat ensinnäkin suuremmasta globaalista kilpailusta ja jatkuvasti vaihtelevasta kysynnästä ja toiseksi tarpeesta varmistaa parempi ja pidemmän ajanjakson kestävyys.

Perustelu

Ks. edellä.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Ohjelmassa olisi esitettävä toimet tavoitteita varten, rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat järjestelyt.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja ohjelman sekä muiden unionin ohjelmien, etenkin Horisontti 2020 ‑ohjelman ja rakennerahastojen kanssa. Nämä synergiaedut voidaan perustaa myös alhaalta ylös suuntautuvalle Eureka- ja Eurostars‑ohjelmien yhteydessä pk-yritysten innovointi- ja tutkimustoimien tukemisesta saadulle kansalliselle ja alueelliselle kokemukselle.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 a) Ohjelman vaikutukset olisi maksimoitava ottamalla käyttöön, yhdistelemällä ja vivuttamalla julkisia ja yksityisiä varoja.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(21 a) Päätökset myöntää pk-yrityksille rahoitustukea olisi tehtävä avoimen prosessin kautta. Tällaista tukea myönnettäessä ja maksettaessa olisi toimittava avoimesti ja epäbyrokraattisesti ja noudatettava yhteisiä sääntöjä.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(21 b) Ohjelmalla olisi pyrittävä helpottamaan pääsyä teknisiin, tieteellisiin ja liiketoimintaa koskeviin verkostoihin ja tukiverkostoihin, tarjoamaan kaikille pk‑yrityksen perustamisesta kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja naisille, asianmukaista neuvontaa koulutuksesta ja tuki- ja mentorointiohjelmista ja kehittämään siten yrittäjyyden edellyttämiä taitoja, tietoa, henkeä ja luottamusta.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(23 a) Ohjelmassa olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuullisuus ja demokraattinen valvonta etenkin sen osalta, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista. Ohjelmaan osallistumisen pitäisi olla mahdollista myös muihin kolmansiin maihin sijoittautuneille yhteisöille, mutta niiden ei periaatteessa pitäisi saada unionin rahoitusta.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 a) On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa.

(25) Ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa. Ohjelman täytäntöönpanosta olisi laadittava vuosittain kertomus, jossa esitellään saavutettu edistyminen ja suunnitellut toimet. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 a) Ohjelman täytäntöönpanoa olisi seurattava vuosittain käyttäen keskeisiä indikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointiin. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioinnille, missä määrin ohjelman tavoitteet on saavutettu.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

1 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa "pk‑yrityksellä" tarkoitetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY¹ tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

_______________

EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Ohjelmalla edistetään seuraavassa kuvattuja yleisiä tavoitteita, joissa kiinnitetään erityishuomiota pk-yritysten erityistarpeisiin Euroopan ja globaalilla tasolla:

1. Ohjelmalla edistetään seuraavassa kuvattuja yleisiä tavoitteita, joissa kiinnitetään erityishuomiota Euroopan pk‑yritysten erityistarpeisiin:

(a) vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla

(a) vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä

(b) kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

(a) unionin teollisuussektorin kasvuprosentti suhteessa bruttokansantuotteen (BKT) kokonaiskasvuun

(a) unionin teollisuus- ja palvelusektorien kasvuprosentti suhteessa bruttokansantuotteen (BKT) kokonaiskasvuun

(a a) muutokset uusien ja nykyisten pk‑yritysten hallinnollisessa rasitteessa

(b) unionin teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa

(b) pk-yritysten kasvu lisäarvon osalta myös ekoteollisuudessa

(b a) muutokset pk‑yritysten työllisyysasteessa

(d) pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden lukumäärän osalta

(e) ja pk-yritysten vaihtuvuus.

2 a. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden mittaamista ja suoritusvaatimuksia koskevista yksityiskohdista säädetään liitteessä I.

3. Ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 ‑strategian täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. Ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Ohjelman erityisiä tavoitteita ovat seuraavat:

(a) Parannetaan unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

(a) Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

(a a) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin

(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

(b) Edistetään yrittäjyyttä ja yrittäjyyshenkeä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

(d) Parannetaan markkinoille pääsyä sekä unionissa että globaalisti.

(d) Parannetaan markkinoille pääsyä unionissa mutta myös globaalilla tasolla;

1 a. Erityistavoitteiden mukaisilla toimilla edistetään 25 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission tiedonannossa "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk‑yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act") vahvistetun pienet ensin ‑periaatteen täytäntöönpanoa.

2. Ohjelman täytäntöönpanossa edistetään yritysten tarvetta mukautua vähähiiliseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen.

3. Ohjelman vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten tavoitteiden saavuttamiseen mitataan tuloksellisuutta koskevilla indikaattoreilla. Nämä indikaattorit esitetään liitteessä I.

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat 2,522 miljardia euroa, josta noin 1,4 miljardia euroa osoitetaan rahoitusvälineisiin.

1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat [2,522 miljardia euroa], josta vähintään 60 prosenttia osoitetaan rahoitusvälineisiin. Komissio voi päättää delegoiduilla säädöksillä lisätä rahoitusvälineisiin kohdistettua osuutta, jos kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on merkittävä tai jos lisävaroja tulee saataville muista lähteistä.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, auditointi- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita ohjelman hallinnointi ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät; tällaisia ovat erityisesti tutkimukset, asiantuntijatapaamiset, tiedotus- ja viestintätoimet, myös toimielinten tiedotustoiminta unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli kuin ne liittyvät tämän ohjelman yleisiin tavoitteisiin, tiedon käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät kustannukset sekä kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista.

2. Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita ohjelman hallinnointi ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, tällaisia ovat erityisesti:

– tutkimukset

– asiantuntijatapaamiset

– tiedotus- ja viestintätoimet, myös toimielinten tiedotustoiminta unionin poliittisista prioriteeteista, sikäli kuin ne liittyvät tämän ohjelman yleisiin tavoitteisiin

– tiedon käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät kustannukset

– muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Näiden kustannusten enimmäismäärä on 5 prosenttia rahoituspuitteiden arvosta.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(-a) merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/822/EY (päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta)¹ tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet

_______________

EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tämän ohjelman mukaisiin toimiin voivat osallistua 1 kohdassa tarkoitettuihin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit, jos kyseisessä kohdassa vahvistetut ehdot eivät täyty tai jos kyseiset maat päättävät olla osallistumatta ohjelmaan, tai muihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun maahan sijoittautunut oikeussubjekti voi osallistua ohjelman osiin, kun kyseinen maa osallistuu 1 kohdassa kuvatuissa sopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tällaiset oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on välttämätöntä ohjelman kannalta, etenkin unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn kannalta. Tätä poikkeusta ei sovelleta oikeussubjekteihin, jotka ovat voittoa tuottavia.

Poistetaan.

(Ks. 5 a artikla (uusi).)

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a artikla

Muiden kuin osallistuvien maiden oikeussubjektien osallistuminen

1. Edellä 5 artiklassa tarkoitettuun maahan sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua ohjelman sellaisiin osiin, joihin kyseinen maa ei osallistu. Muihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat myös osallistua tämän ohjelman mukaisiin toimiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on välttämätöntä ohjelman kannalta, etenkin unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn kannalta. Tätä poikkeusta ei sovelleta voittoa tuottaviin oikeussubjekteihin.

(Ks. 5 artiklan 2 kohta.)

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimet unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten parantamiseksi

Toimet unionin yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten parantamiseksi

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tukee toimia, joilla parannetaan ja vahvistetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä, jotta parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistävien kansallisten toimintalinjojen vaikuttavuutta, yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta Euroopassa.

1. Komissio tukee toimia, joilla parannetaan ja vahvistetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, jotta parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistävien kansallisten toimintalinjojen vaikuttavuutta, yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta Euroopassa painottaen erityisesti yrityksiä, joilla on suuret kasvumahdollisuudet.

2. Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukykystrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua seuraavia:

2. Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukykystrategioita ja liiketoiminnan kehitysstrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua seuraavia:

(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisten infrastruktuurien, maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen

(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, tuetaan yritysverkostoja, klustereiden kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä sekä kestävien tuotteiden, teknologioiden, palvelujen ja prosessien kehittämistä

(a a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä erityisesti hallinnollista rasitetta vähentämällä. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua muun muassa:

– tuki sellaisen säännöllisesti laadittavan tulostaulun käyttöön ottamiseksi, jolla mitataan asianomaisen unionin sääntelyn vaikutusta yritysten, erityisesti pk‑yritysten, toimintaedellytyksiin

– riippumattoman asiantuntijaryhmän perustaminen tai tukeminen, jotta tarjotaan komissiolle neuvontaa hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja unionin sääntelyn yksinkertaistamiseksi

– sellaisten tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihto, jotka liittyvät pk‑yritystestin järjestelmälliseen käyttöön unionin lainsäädännön siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä;

(b) Tehokkuus: toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteistyötä poliittisessa päätöksenteossa ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden, muiden ohjelmaan osallistuvien maiden sekä unionin tärkeimpien kilpakumppaneiden keskuudessa ja joissa otetaan huomioon kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat

(b) toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteistyötä poliittisessa päätöksenteossa ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden, muiden ohjelmaan osallistuvien maiden sekä unionin tärkeimpien maailmanlaajuisten kauppakumppanien keskuudessa ja joissa otetaan huomioon kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat

(c) tuki pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja poliittisten päättäjien väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on helpottaa pääsyä ohjelmiin ja toimenpiteisiin pk-yritysten kannalta.

(c) tuki tietoon perustuvan pk‑yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja poliittisten päättäjien ja pk‑yrityksiä edustavien järjestöjen väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on helpottaa unionin tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla pk-yritysten pääsyä ohjelmiin, Horisontti 2020 ‑ohjelma ja rakennerahastot mukaan luettuina, ja tukea pk‑yrityksiä koskevia toimenpiteitä.

3. Komissio voi tukea aloitteita, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on kannustettava uusien markkinoiden kehittymistä sekä kilpailukykyisimpiin liiketoimintamalleihin tai muutettuihin arvoketjuihin perustuvien tavaroiden ja palvelujen tarjontaa. Näihin sisältyy aloitteita, joilla edistetään tuottavuutta, resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista vastuuta.

3. Komissio voi tukea aloitteita, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat soveltuvin osin sektoreiden väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk‑yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on kannustettava uusien markkinoiden kehittymistä, uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja uusia tuotteita ja palveluja koskevien ideoiden hyödyntämistä. Näihin sisältyy aloitteita, joilla edistetään tuottavuutta, resurssi- ja energiatehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista vastuuta.

3 a. Komissio voi myös tukea sektorikohtaisia toimia näitä tarkoituksia varten aloilla, joille on ominaista pk‑yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä, kuten matkailusektori.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tukee yrittäjyyden edistämistä parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä. Komissio tukee yritysten kehittämiselle ja kasvulle suotuisaa liiketoimintaympäristöä.

1. Komissio tukee yrittäjyyden ja yrittäjyyshengen edistämistä vähentämällä yritysten perustamista koskevia esteitä ja parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä. Komissio tukee liiketoimintaympäristöä, joka on suotuisa kestävien uusyritysten perustamiselle sekä yritysten kehittämiselle ja kasvulle, liikkeen luovutukselle ja uuden mahdollisuuden saamiselle.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Perustetaan "Erasmus nuorille yrittäjille" -toimi, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjyystaitoja ja ‑asenteita.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.

3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja, ‑henkisyyttä ja -asenteita, etenkin koulutuksessa ja potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Komissio voi toteuttaa toimia, joilla tehostetaan elinikäisen oppimisen ohjelman tai Yhteinen Erasmus ‑ohjelman, erityisesti Erasmus nuorille yrittäjille ‑ohjelman, tuottamien mahdollisten yrittäjien koulutusta heidän teknisten valmiuksiensa ja yrityshallinnon taitojensa kehittämiseksi.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tukee toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys- ja kasvuvaiheessa ja täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan yhteydessä ja kansallisella tasolla toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen tarjoamista.

1. Komissio tukee toimia, joilla pyritään helpottamaan ja parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa ja täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman yhteydessä ja kansallisella tai alueellisella tasolla toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan sekä velka- että pääomarahoituksen kuten alku-, enkeli- ja oman pääoman luonteisen rahoituksen tarjoamista ja hyödyntämistä. Komissio kiinnittää huomiota pk‑yrityksille myönnettävän unionin rahoituksen näkyvyyteen varmistaakseen, että unionin tuki tunnetaan ja pannaan merkille.

2. Osana 1 kohdassa tarkoitettuja toimia komissio kehittää markkinoiden kysynnän perusteella toimenpiteitä, joilla parannetaan valtioiden rajat ylittävää ja monen maan välistä rahoitusta ja autetaan näin pk-yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa unionin lainsäädännön mukaisesti.

Komissio voi myös tutkia mahdollisuuksia kehittää muita innovatiivisia rahoitusvälineitä, esimerkiksi crowdfunding‑rahoitusta, markkinoiden kysynnän perusteella.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdista säädetään liitteessä II.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdista säädetään 14 a ja 14 b artiklassa.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio jatkaa Yritys-Eurooppa-verkoston tukemista.

1. Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio jatkaa Yritys‑Eurooppa-verkoston tukemista 9 a artiklan mukaisesti.

2. Komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna tietojen tarjoaminen ja tietämyksen lisääminen.

2. Komissio tukee toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna EU:n aloitteita, ohjelmia ja lainsäädäntöä koskevien tietojen tarjoaminen ja tietämyksen lisääminen, jonka tarkoituksena on muun muassa helpottaa EU:n vaatimusten ja standardien noudattamista.

3. Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vahvistamaan nykyisiä tukipalveluita kyseisillä markkinoilla. Pk-yritykset voivat saada ohjelmasta tukea, joka liittyy nykyisiä markkinoille pääsyn esteitä, julkisia hankintoja, standardeja, teollis- ja tekijänoikeuksia ja tullimenettelyjä koskeviin tietoihin tärkeimmissä kolmansissa maissa. Näillä toimenpiteillä täydennetään nykyisiä kaupanedistämistoimia samalla kun vältetään päällekkäisyyksiä.

4. Ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään kansainvälistä teollisuusalan yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä voidaan pyrkiä kaventamaan eroja teollisia tuotteita koskevissa unionin ja muiden maiden sääntelypuitteissa, teollisuuspolitiikassa ja yritysten toimintaympäristön parantamisessa.

4. Ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään kansainvälistä yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä voidaan pyrkiä kaventamaan eroja tuotteita koskevissa unionin ja muiden maiden sääntelypuitteissa, yritys- ja teollisuuspolitiikassa ja yritysten toimintaympäristön parantamisessa.

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a artikla

Yritys-Eurooppa-verkosto

1. Komissio varmistaa, että Yritys‑Eurooppa‑verkoston ('verkosto') toimintaa jatketaan ja parannetaan. Verkoston kautta on tarjottava yhdennettyjä yritystukipalveluja niille unionin pk-yrityksille, jotka haluavat selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa.

Ottaen huomioon yrityksille tarjottujen nykyisten kansallisten tukiverkostojen vankan kokemuksen ja taidot verkoston toimintaan voi kuulua ainakin seuraavia toimia:

(a) tiedotusta ja neuvontaa, joka koskee muun muassa kansainvälistymistä koskevia palveluja sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa, yritysten yhteistyötä, palautetta, rahoitusmahdollisuuksia, rahoituksen saantia ja asiaankuuluvia valmennus- ja mentorointiohjelmia

(b) innovointiin ja teknologian ja tiedon siirtoon liittyvät palvelut; palvelut, joiden avulla pk-yritykset voivat lisätä energiatehokkuutta ja ilmastoa ja ympäristöä koskevaa asiantuntemusta

(c) palvelut, joilla kannustetaan pk‑yrityksiä osallistumaan unionin ohjelmiin, muun muassa Horisontti 2020 ‑ohjelmaan ja rakennerahastoihin

(d) tuki yrityshallintovalmiuksien lisäämiseen pk‑yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

3. Verkoston muiden unionin ohjelmien puolesta tuottamat palvelut rahoitetaan kyseisistä ohjelmista.

4. Verkoston toiminta ei korvaa eikä ole päällekkäistä nykyisten pk-yrityksiä aktiivisesti tukevien järjestöjen toiminnan kanssa vaan täydentää sitä. Verkoston toimintaa tehostavien lisätoimenpiteiden toteuttamiseksi komissio arvioi verkoston tehokkuutta, hallinnointia ja maantieteellistä kattavuutta, jotta pk‑yritykset hyödyntäisivät paremmin tarjottavia palveluja ja jotta maantieteellisestä kattavuudesta saataisiin tasaisempi.

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – kohdat 1, 1 a (uusi) ja 1 b (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös tarkka kuvaus rahoitettavista toimista, kuhunkin toimeen osoitettavasta alustavasta rahamäärästä sekä alustava täytäntöönpanoaikataulu samoin kuin asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

1. Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat delegoiduilla säädöksillä 18 artiklan mukaisesti. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan ennakkokuulemiseen perustuvat tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä, rahoituksen kokonaismäärä sekä asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

1 a. Komissio panee 1 kohdassa tarkoitetut vuotuiset työohjelmat täytäntöön vahvistamalla seuraavat:

(a) rahoitettavien toimien kuvaus

(b) kuhunkin toimeen osoitettava alustava rahamäärä

1 b. Edellä 1 a kohdassa tarkoitetut toimenpiteet hyväksytään 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 c. Komissio voi edistää sellaisten yhdennettyjen ja käyttäjäystävällisten sähköisten järjestelmien luomista, joilla tarjotaan pk‑yrityksille tärkeitä ohjelmia koskevaa tietoa, mutta on varmistettava, että ne eivät ole nykyisten portaalien kanssa päällekkäisiä.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Edellä olevassa 10 artiklassa tarkoitetun työohjelman kattamien toimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa säännöllisesti tukitoimenpiteitä, joihin sisältyvät seuraavat:

(a) sektorikohtaisten ja sektoreiden välisten kilpailukykynäkökohtien analysointi ja seuranta

(b) hyvien toimintatapojen ja poliittisten toimintamallien kartoittaminen ja kehittäminen edelleen

(b) hyvien toimintatapojen ja poliittisten toimintamallien kartoittaminen, levittäminen ja kehittäminen edelleen

(c) yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava nykyistä lainsäädäntöä tai ehdotettava uusia lainsäädäntötoimenpiteitä

(c) voimassa olevan lainsäädännön kuntotestit ja yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin uusien toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava nykyistä lainsäädäntöä, ja varmistettaisiin, että pk-yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitteita aloilla, joilla ehdotetaan uusia lainsäädäntötoimenpiteitä; pk‑yrityksiä koskevat kevyemmät sääntelyjärjestelmät tai mikroyrityksiä koskevat poikkeukset on oltava perusteltavissa pk‑yritystestillä, ja ne eivät saa vaikuttaa keskeisiin unionin työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksiin, unionin työntekijöiden perusoikeuksiin tai unionin ympäristölainsäädännön perusperiaatteisiin

(d) yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi

(d) yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi

(d a) pienet ensin -periaatteen soveltamisen seuranta ja arviointi 25 päivänä kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")" mukaisesti.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet eivät välttämättä ole osa 10 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut tukitoimenpiteet eivät välttämättä ole osa 10 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia, ja niiden kustannukset saavat olla enintään [2,5 prosenttia] ohjelman rahoituspuitteista.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällyttävä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.

2. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällyttävä perustietoja avustusten saajista ja mahdollisuuksien mukaan sellaisia perustietoja avustusten hakijoista, joista tunnistetiedot on poistettu. Raporttiin on sisällyttävä myös tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille. Vuotuinen raportti esitetään Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja julkistetaan.

Perustelu

Tiedot avustusten saajista ja hakijoista voivat olla hyödyllisiä, kun arvioidaan ohjelmasta myönnettyjä avustuksia.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja vaikutusten kestävyydestä laaditaan arviointikertomus, joka otetaan huomioon päätettäessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

4. Toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja vaikutusten kestävyydestä laaditaan jälkikäteen arviointikertomus.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Sen arvioimiseksi, missä määrin ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteet on saavutettu, kehitetään joukko keskeisiä tuloksellisuutta mittaavia indikaattoreita, jotka tarjoavat arviointiperustan. Niitä on tarkasteltava ennalta määrittyjä perustasoja vasten, jotka kuvaavat tilannetta ennen toimien täytäntöönpanoa.

Poistetaan.

Perustelu

Lisäindikaattoreita ei tarvitse laatia, koska lainsäädäntövallan käyttäjät määrittävät indikaattorit tässä asetuksessa.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

6 a. Jotta rahoitus saavuttaa pk-yritykset, on perustettava valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että pankit käyttävät varat ja takuut lisätäkseen lainanantoaan pk‑yrityksille. Tähän voi kuulua raportointijärjestelmiä ja pankkien menettelysäännöt, jotka koskevat lainojen myöntämistä pk‑yrityksille. Valvontajärjestelmällä on myös varmistettava, että keskisuurten yritysten lisäksi myös pienet yritykset ja mikroyritykset saavat lainoja unionin rahastoista.

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä helpottamaan kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoituksen saantia. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely.

1. Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa niiden toimintaan tai markkinakokoon katsomatta. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely.

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin kuuluvat.

2. Pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin kuuluvat.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Pääoma- ja lainantakausjärjestelyillä täydennetään rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltioissa käytetään pk-yritysten hyväksi koheesiopolitiikan ja kansallisten tukiohjelmien puitteissa.

Perustelu

Selkeyden vuoksi liitteen II teksti olisi siirrettävä 14 artiklaan. Lisäksi järjestelyillä olisi täydennettävä rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisten tukiohjelmien yhteydessä.

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Pääoma- ja lainantakausjärjestelyssä voidaan tarpeen mukaan sallia taloudellisten resurssien yhdistäminen sellaisten jäsenvaltioiden ja/tai alueiden kanssa, jotka ovat halukkaita antamaan osan niille myönnetyistä rakennerahastojen varoista, [rakennerahastoja koskevan asetuksen 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Pääoma- ja lainatakausjärjestelyssä on noudatettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002¹ ja soveltamissäännöt korvaavan delegoidun säädöksen rahoitusvälineitä koskevia säännöksiä.

______________

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

Perustelu

Selkeyden vuoksi tämä teksti olisi siirrettävä liitteestä II 14 artiklaan.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Tähän ohjelmaan sisältyviä rahoitusvälineitä hallinnoidaan tiiviissä yhteistyössä Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvien velka- ja pääomajärjestelyjen kanssa, jotta luodaan yhteinen väline välittäjiä varten ja annetaan pk-yrityksille mahdollisuus löytää yhteisen tietolähteen avulla ohjelma, joka vastaa parhaiten niiden tarpeita.

Perustelu

Tarkistuksella selvennetään, että vaikka rahoituksen välittäjät eivät voi hyödyntää sekä COSME‑ohjelman että Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusvälineitä, näitä ohjelmia olisi hallinnoitava tiiviissä yhteistyössä, jotta välittäjille tarjotaan yhteinen väline ja pk-yrityksiä ohjataan käyttämään tukiohjelmaa, joka vastaa parhaiten niiden tarpeita, yhteisen tietolähteen eli tähän tarkoitukseen osoitetun EU:n verkkosivuston kautta.

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 c. Komissio ja jäsenvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimiin levittääkseen pk‑yrityksille ja välittäjille tietoa käytettävissä olevista rahoitusvälineistä.

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 d kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 d. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta 24 päivänä lokakuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1639/2006/EY¹ perustetun kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen toiseen osajärjestelmään liittyvät tulot ja maksut osoitetaan tämän ohjelman rahoitusvälineisiin.

______________

EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.

Perustelu

Selkeyden vuoksi tämä teksti olisi siirrettävä liitteestä II 14 artiklaan. Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen toiseen osajärjestelmään liittyvät tulot ja maksut on osoitettava tämän ohjelman rahoitusvälineisiin.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 e kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 e. Pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa on noudatettava asiaankuuluvia unionin valtiontukisääntöjä. Rahoitusvälineiden valtiontukisääntöjen ulkopuolelle jättämistä koskevat ehdot on esitettävä selkeästi ohjelman suuntaviivoissa ja käyttöohjeissa.

Perustelu

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja COSME‑ohjelmaan osallistumisen helpottamiseksi rahoitusvälineiden valtiontukisääntöjen ulkopuolelle jättämistä koskevat ehdot (esimerkiksi vähimmäistaso tai sopimukselliset ehdot) on esitettävä selkeästi ohjelman suuntaviivoissa ja käyttöohjeissa.

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 4 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.

4. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

14 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

14 a artikla

Pääomajärjestely kasvua varten

1. Pääomajärjestelyssä kasvua varten (EFG) keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, laajeneville ja kasvuvaiheen yrityksille, etenkin yli valtioiden rajojen toimiville yrityksille, mutta siitä on myös mahdollista tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman mukaisen tutkimuksen ja innovoinnin pääomajärjestelyn kanssa ja tarjota yhteissijoitusjärjestelyjä bisnesenkeleille. Alkuvaiheen investoinnit EFG‑järjestelystä saavat olla enintään 20 prosenttia EU:n kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja ("multi‑stage funds"), ja rahastojen rahastoja ("funds-of-funds"), joissa rahoitusta EFG-järjestelystä ja tutkimuksen ja innovoinnin pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahastojen investointipolitiikan perusteella. Komission on vältettävä buy-out- tai jälkirahoitusta, joka on tarkoitettu hankitun yrityksen purkamiseen. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin raja-arvoa muuttuneiden markkinaolosuhteiden perusteella.

2. EFG-järjestely pannaan täytäntöön EU:n pääomarahoitusvälineen – josta tuetaan EU:n yritysten kasvua sekä tutkimusta ja innovointia alkuvaiheesta (mukaan luettuna siemenvaihe) kasvuvaiheeseen – osajärjestelmänä, ja se saa taloudellista tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta ja tästä ohjelmasta.

EFG:ssä ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa perustettavassa tutkimus- ja innovointipääomajärjestelyssä käytetään samaa toteutusmekanismia.

3. EFG-järjestelystä annettavan tuen muoto on jompikumpi seuraavista investointimuodoista:

(a) investointi suoraan Euroopan investointirahastosta (EIR) tai muusta oikeussubjektista, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta, tai

(b) julkisten tai yksityisten rahastojen rahastosta ("funds-of-funds") tai investointivälineistä, jotka investoivat valtioiden rajojen yli ja jotka on perustanut EIR tai muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta, yhdessä yksityisten investoijien ja/tai julkisten rahoituslaitosten ja alueellisesti ja paikallisesti toimivien riskipääomatoimijoiden kanssa.

4. EFG-järjestelystä sijoitetaan välittäjänä toimiviin riskipääomarahastoihin, jotka sijoittavat varoja pk-yrityksiin yleensä yritysten laajentumis- ja kasvuvaiheessa. EFG-järjestelystä tehtävät sijoitukset ovat pitkäaikaisia järjestelyjä, joissa sijoitukset riskipääomarahastoihin ovat tavallisesti 5–15-vuotisia. EFG:stä tehtävien sijoitusten kesto ei saa kuitenkaan ylittää 20 vuotta siitä, kun komissio ja täytäntöönpanosta vastaava oikeussubjekti allekirjoittavat sopimuksen.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

14 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

14 b artikla

Lainatakausjärjestely

1. Lainatakausjärjestelyä (LGF) hoitaa Euroopan investointirahasto (EIR) tai muu oikeussubjekti, joka vastaa täytäntöönpanosta komission puolesta. Järjestelystä tarjotaan

(a) vastatakauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä takausjärjestelmiin

(b) suoria takauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä muille rahoituksen välittäjille, jotka täyttävät tukikelpoisuusperusteet.

2. Lainatakausjärjestely toteutetaan osana EU:n yritysten kasvuun ja tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettua EU:n velkarahoitusvälinettä käyttäen samaa toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettuun velkajärjestelyyn kuuluvassa pk‑yritysten kysyntäpohjaisessa osajärjestelmässä (riskinjakoväline RSI II).

3. Lainatakausjärjestely toteutetaan seuraavin toimin:

(a) velkarahoitus lainatakauksilla (toissijaiset lainat ja osakkuuslainat tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus mukaan luettuina), mikä pienentää elinkelpoisten pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko odotetuista suurista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta,

(b) pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, minkä avulla voidaan saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Kyseisille transaktioille myönnettävän tuen ehtona on se, että alullepanijoina toimivat laitokset käyttävät merkittävän osan käyttöön saadun pääoman perusteella syntyvästä likviditeetistä uusina luottoina pk-yrityksille kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen suuruus lasketaan suhteessa takuunalaiseen riskien kokonaisuuteen. Velkarahoituksen suuruudesta ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

4. Lainatakausjärjestely kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. Lainatakausjärjestely kattaa myös yli 150 000 euron lainat, jos pk-yritykset eivät täytä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvan lainarahoitusvälineen pk‑yrityksiä koskevan osajärjestelmän tukikelpoisuusperusteita, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. Komissio voi käynnistää viestintätoimia, joiden kohderyhmänä ovat pk‑yritykset.

5. Lainatakausjärjestely on suunniteltava niin, että on mahdollista raportoida tuetuista pk-yrityksistä sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteessä II säädettyjen erityistoimien yksityiskohtiin, jos markkinoiden taloudellinen kehitys sitä edellyttää, 18 artiklan mukaisesti tai niiden tulosten mukaisesti, joita on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman lainatakausjärjestelystä (LGF) ja seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen (RSFF) riskinjakovälineestä (RSI).

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia 2 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I tarkoitettuihin indikaattoreihin, 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rahoitusvälineiden talousarvioon sekä 14, 14 a ja 14 b artiklassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jos markkinoiden taloudellinen kehitys sitä edellyttää, 18 artiklan mukaisesti tai niiden tulosten mukaisesti, joita on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman lainatakausjärjestelystä (LGF) ja seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen (RSFF) riskinjakovälineestä (RSI).

(Ks. 4 artiklan 1 kohta, 14 artikla, 14 a artikla (uusi) ja 14 b artikla (uusi).)

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

Liite I – yleinen tavoite 1

Yleinen tavoite:

1. Vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla

Vaikutusindikaattori

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

Teollisuuden kilpailukyvyn kasvu

2009: -3,1 %, 2008: -0,3 %, 2007: +0,7 %

Vuotuinen kasvu 1 %, ja vuonna 2015 kasvu 5 %

Pk-yritysten hallinnollisen rasitteen muutos (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä)

2009: -3,1 % Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä: 7 työpäivää

Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien väheneminen: 3 työpäivää vuonna 2020

EU:n teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa (muutos edeltävään vuoteen, %)

Vuotuinen kasvu 6–7 prosenttia viime vuosina

Vuotuinen kasvu keskimäärin 8 % seuraavan vuosikymmenen aikana; vuoteen 2015 mennessä 50 %:n lisäys tuotannossa


Tarkistus
Yleinen tavoite:	1. Vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä
Vaikutusindikaattori	Nykytilanne	Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)
Unionin teollisuus- ja palvelusektorien kasvuprosentti suhteessa koko bruttokansantuotteeseen (BKT)	2009: -3,1 %, 2008: -0,3 %, 2007: +0,7 %	Vuotuinen kasvu 1 %
Uusien ja nykyisten pk-yritysten hallinnollisen rasitteen muutokset (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä ja kustannukset, yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen tarvittava aika)	Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä vuonna 2011: 6,5 työpäivää.	Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien väheneminen: 3 työpäivää
	Perustamiskustannukset: 379 euroa.	Perustamiskustannusten vähentäminen 100 euroon¹.
	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka täyttävät Small Business Act -tavoitteen vähentää yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika yhteen kuukauteen: 2	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka täyttävät Small Business Act -tavoitteen vähentää yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika yhteen kuukauteen: 24²
	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste, jotta yrittäjät voivat hoitaa kaikki tarvittavat menettelyt (esimerkiksi rekisteröinnin, verot, ALV:n ja sosiaaliturvan) yhden hallinnollisen yhteyspisteen kautta, joka on joko fyysinen (toimisto) tai virtuaalinen (verkkosivusto) tai molemmat, vuonna 2009: 18	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärän lisääminen 28:aan³, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste
EU:n teollisuustuotannon kasvu ekoteollisuudessa (muutos edeltävään vuoteen, %)	Vuotuinen kasvu 6–7 prosenttia viime vuosina	Vuotuinen kasvu keskimäärin 8 % seuraavan vuosikymmenen aikana; vuoteen 2015 mennessä 50 %:n lisäys tuotannossa
		__________________
		31 päivänä toukokuuta 2011 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmiin sisältyi jäsenvaltioille osoitettu kehotus "lyhentää uusien yritysten perustamisaika kolmeen työpäivään ja alentaa perustamiskustannukset 100 euroon vuoteen 2012 mennessä".
		Small Business Act -uudelleentarkastelussa jäsenvaltioita kehotettiin "vähentämään yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika yhteen kuukauteen vuoden 2013 loppuun mennessä". 24 jäsenvaltiota on jo lyhentänyt tämän ajan kolmeen kuukauteen.
		Kevään 2006 neuvoston päätelmien mukaan "kaikissa jäsenvaltioissa on oltava käytössä keskitetty asiointipiste tai vastaava järjestely, jotta yrityksen perustamiseen tarvittavat muodollisuudet voi hoitaa yhdessä asiointipisteessä".

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

Liite I – yleinen tavoite 2

Yleinen tavoite:

2. Kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua

Vaikutusindikaattori

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

Pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden osalta

Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % EU:n kokonaisliikevaihdosta (bruttoarvonlisäys);

Tavoitteena lisätä pk-yritysten bruttoarvonlisäystä 4 % vuodessa;

Palaute pk-yrityksiltä ja muilta lopullisilta edunsaajilta ohjelman lisäarvosta, hyödyllisyydestä ja merkityksellisyydestä (mitataan ohjelman arvioinneissa) Yritys-Eurooppa-verkoston ja internetkyselyjen kautta

pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista EU:ssa)

pk-yritysten työntekijämäärän vuotuinen kasvu 1 %

Pk-yritysten vaihtuvuus (perustetut ja lopetetut)

78 % tyytyväistä ja positiivista palautetta Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvosta

Lisätään tyytyväisyyttä Yritys-Eurooppa-verkoston lisäarvoon yli 80 %:iin


Tarkistus
Yleinen tavoite:	2. Kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua
Vaikutusindikaattori	Nykytilanne	Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)
Pk-yritysten kasvu lisäarvon osalta (Eurostat)	Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % EU:n kokonaisliikevaihdosta (bruttoarvonlisäys);	Tavoitteena lisätä pk-yritysten bruttoarvonlisäystä 4 % vuodessa;
Pk-yritysten työllisyysasteen muutokset (Eurostat)	pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä vuonna 2010: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista EU:ssa)	pk-yritysten työntekijämäärän vuotuinen kasvu 1 %
Niiden unionin kansalaisten osuuden muutos, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi	Vuoden 2007 ja 2009 luvut vakaasti 45 %:ssa	Niiden unionin kansalaisten, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, osuuden kasvattaminen 50–55 prosenttiin

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla – Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet

Erityistavoite:

Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet

Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä

Komission yksinkertaistamisohjelma päivitettiin vuonna 2010 ja sillä pyritään vähentämään byrokratiaa 25 % vuoteen 2012 mennessä. Vuoteen 2010 asti toteutettiin 5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.

Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.

Toimien laatua ja lisäarvoa koskevien "kuntotestien" lukumäärä

Vuonna 2010 käynnistettiin neljä "kuntotestiä" sidosryhmien parissa ympäristö-, liikenne-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Palautteeseen sisältyi kommentteja lainsäädännöstä ja toimien lisäarvosta.

Palautteenanto ja "kuntotestit" ulotetaan muille politiikanaloille ja ne johtavat yksinkertaistamiseen, joka vaikuttaa yrityksiin positiivisesti. Suunnitteilla on jopa 12 "kuntotestiä", joiden tavoitteena on parempi sääntely.

Yrityksissä hyväksytyt eurooppalaiset kestävää tuotantoa ja tuotteita koskevat välineet, myös EMAS, ekomerkit ja ekosuunnittelu

Noin 35 000 ISO 14001 EMS -sertifikaattia ja 4 500 EMAS-rekisteröitymistä, 18 000 lisenssiä EU:n ympäristömerkille

Huomattavan monet yritykset seuraavat tuloksellisuuttaan, soveltavat ympäristöhallintajärjestelmiä ja saavat aikaan parannuksia resurssien tuottavuuden ja ympäristönsuojelun alalla. Merkittävä osa tuotannosta on resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita.


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet
Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä	Yksinkertaistamista koskeva jatkuva komission ohjelma tuottaa vuosittain tietoja komission työohjelman liitteeseen II. Viime vuosien aikana on ollut noin 5–10 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.	Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.	Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.
Teollisuuspolitiikan / teollisten tuotteiden lainsäädäntöä koskevien "kuntotestien" lukumäärä	Vuonna 2012 käynnistettiin yksi "kuntotesti" teollisuuspolitiikan alalla (moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntä).	Suunnitteilla on jopa 3 kuntotestiä	Suunnitteilla on jopa 5 kuntotestiä
Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä	Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 0	Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 10	Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 28
Yrityksissä hyväksytyt eurooppalaiset kestävää tuotantoa ja tuotteita koskevat välineet, myös EMAS, ekomerkit ja ekosuunnittelu	Noin 35 000 ISO 14001 EMS ‑sertifikaattia ja 4 500 EMAS‑rekisteröitymistä, 18 000 lisenssiä EU:n ympäristömerkille	Niiden yritysten määrä on lisääntynyt huomattavasti, jotka seuraavat tuloksellisuuttaan ja soveltavat ympäristöhallintajärjestelmiä.	Niiden yritysten määrä on lisääntynyt huomattavasti, jotka seuraavat tuloksellisuuttaan ja soveltavat ympäristöhallintajärjestelmiä.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla – Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen

Erityistavoite:

Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 21

Yrittävä Eurooppa -palkinnon tekeminen tunnetummaksi koko EU:ssa eri tiedotusvälineiden kautta kaikissa jäsenvaltioissa

Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 60 vuonna 2010

Mediajulkaisujen/artikkeleiden lukumäärä kaikissa jäsenvaltioissa: 80

Uusien yritysten perustamisajan ja -vaikeuksien vähentäminen

Perustamisajan lyhentäminen: 7 työpäivää

Perustamisajan lyhentäminen: 5 työpäivää


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen
Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä	Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15	Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 21	Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 28

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla – Uudet liiketoimintamallit

Erityistavoite:

Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Uudet liiketoimintamallit

Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä

Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön.

Tavoitteena uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivinen lukumäärä 5 vuonna 2017 (lisätään 15:een vuonna 2018 ja 25:een vuonna 2019).

Lisääntyneen viennin ja sitä vastaavan rahamäärän taso

Viennin osalta ei odotettua vaikutusta vielä 2017. Osallistuvien pk-yritysten ensimmäisen sukupolven viennin osuuden tavoitteeksi asetetaan 20 %:n lisäys vuonna 2018.

Sidosryhmien palaute toimien laadusta ja lisäarvosta

Ainakin 70 % vuonna 2014 osallistuvista pk-yrityksistä ilmoittaa positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa vuoden 2017 lopulla tehtävässä kyselyssä.


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan EU:n yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Uudet liiketoimintamallit
Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä	Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön.	Tavoitteena uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivinen lukumäärä 5 vuonna 2017.	Tavoitteena uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivinen lukumäärä 30 vuonna 2020.
Lisääntyneen viennin ja sitä vastaavan rahamäärän taso	Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön.	Viennin osalta ei odotettua vaikutusta vielä 2017. Osallistuvien pk-yritysten ensimmäisen sukupolven viennin osuuden tavoitteeksi asetetaan 20 %:n lisäys vuonna 2018.	Osallistuvien pk-yritysten viennin osuuden tavoitteeksi asetetaan 25 % vuonna 2020.
Sidosryhmien palaute toimien laadusta ja lisäarvosta	Tähän asti toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön.	Ainakin 70 % vuonna 2014 osallistuvista pk-yrityksistä ilmoittaa positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa vuoden 2017 lopulla tehtävässä kyselyssä.	Ainakin 80 % vuonna 2014 osallistuvista pk-yrityksistä ilmoittaa positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa vuoden 2020 lopulla tehtävässä kyselyssä.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla – Matkailu

Erityistavoite:

Parannetaan EU:n yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Matkailu

Rahoitushakemusten lukumäärä

Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: noin 75 vuodessa (keskimäärin vuonna 2011)

Rahoitushakemusten lukumäärä (kaikki ehdotuspyynnöt) yhteensä: yli 100 vuodessa

Pk-yritysten prosenttiosuus (ja suuntaukset) matkailuun liittyviä rahoitusmahdollisuksia koskevista hakemuksista

Tähän mennessä yhtään ehdotuspyyntöä ei ole suunnattu suoraan pk-yrityksille

30 % ehdotuspyynnöistä suunnataan suoraan pk-yrityksille

Euroopan matkailualan laatumerkin saaneiden yritysten lukumäärä

Tähän mennessä yksikään yritys ei ole saanut Euroopan matkailualan laatumerkkiä (toimi kehitteillä)

Euroopan matkailualan laatumerkki -ohjelmaan osallistumiskelpoisten arviointijärjestelmien kattavuus 50 %

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä

Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -palkintojen lukumäärä yhteensä 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011)

Vähintään 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (30 vuodessa)

Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk‑yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017
Matkailu
Euroopan matkailualan laatumerkin saaneiden yritysten lukumäärä	Tähän mennessä yksikään yritys ei ole saanut Euroopan matkailualan laatumerkkiä (toimi kehitteillä)	Euroopan matkailualan laatumerkki -ohjelmaan osallistumiskelpoisten arviointijärjestelmien kattavuus 50 %
Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä	Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -palkintojen lukumäärä yhteensä 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011)	Vähintään 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (30 vuodessa)

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

Liite I – eritystavoite: Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa – Yrittäjyyden tukeminen

Erityistavoite:

Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Yrittäjyyden tukeminen

Palaute yrittäjyyttä koskevista näkemyksistä (% EU:n kansalaisista, jotka haluaisivat toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina Eurobarometrin mukaan)

Vuoden 2007 ja 2009 luvut vakaasti 45 %:ssa

Niiden EU-kansalaisten osuuden lisääminen 50 %:iin, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi

EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä

EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 22 (2010)

EU:n tasolla kehitettyjä yrittäjyystoimia toteuttavien valtioiden lukumäärä: 25

Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua

Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 5

Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 10

Pk-yrityksiä koskevien hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä

5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa (2010)

Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.


Tarkistus
Erityistavoite:	Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Yrittäjyyden tukeminen
Ohjelmassa määriteltyihin parhaisiin toimintatapoihin perustuvia yrittäjyystoimia toteuttavien jäsenvaltioiden lukumäärän lisäys	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia: 22 (2010)	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia: 25	Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia: 28.
Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärän lisäys, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua	Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 5	Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 10	Sellaisten kansallisten ohjelmien lukumäärä, joihin muista jäsenvaltioista tulevat pk-yritykset voivat osallistua: 15.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa – Rahoitusvälineet kasvua varten

Erityistavoite:

Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Rahoitusvälineet kasvua varten

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia, ja luotonannon arvo

Ehdotettuja välineitä ei ole vielä käynnistetty eivätkä ne ole samoja kuin nykyiset välineet, joten nykyisiä välineitä koskevat tiedot eivät ehkä ole vertailukelpoisia

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat lainatakauksia (+/- 95 000), ja luotonannon arvo (+/- 10,7 miljardia euroa)

Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien arvo (joista valtioiden rajat ylittäviä tapauksia)

Riskipääomaa saaneiden yritysten lukumäärä: (+/- 180) ja investointien arvo (+/- 220 miljonaa euroa)


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Rahoitusvälineet kasvua varten
Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat ohjelmasta lainatakauksia, ja luotonannon arvo	31. joulukuuta 2011 myönnetyn luoton määrä 10,2 miljardia euroa, edunsaajina 171 000 pk‑yritystä (SMEG-järjestelmä)	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat ohjelmasta lainatakauksia (+/- 145 000), ja luotonannon arvo (+/- 9,6 miljardia euroa)	Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat ohjelmasta lainatakauksia (+/- 344 000), ja luotonannon arvo (+/‑ 22 miljardia euroa)
Ohjelmasta riskipääomasijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien kokonaismäärä	31. joulukuuta 2011 riskipääomasijoitusten määrä 1,9 miljardia euroa, edunsaajina 194 pk-yritystä (SMEG-järjestelmä)	Ohjelmasta riskipääomasijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien kokonaismäärä: (+/- 240) ja investointien arvo (+/- 2 miljardia euroa)	Ohjelmasta riskipääomasijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien kokonaismäärä: (+/- 560) ja investointien arvo (+/- 4,7 miljardia euroa)

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti – Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto

Erityistavoite:

Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto

Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 1 950 (2010)

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 3 000/vuosi

Verkoston merkin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen (esim. bränditietoisuus pk-yrityksissä)

Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: ei mitata vielä

Verkoston brändin tunnistamisen ja brändiajattelun lisääntyminen: 30 % pk-yrityksistä saavutettu

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo)

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 %

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): >80 %

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 435 000 (2010)

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi

Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä

Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 45 000 (2010)

Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 60 000/vuosi


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa-verkosto
Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä	Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 1 950 (2010)	Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 200/vuosi	Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 500/vuosi
Verkoston brändin tunnistamisen lisääntyminen pk-yrityksissä (esim. bränditietoisuus pk-yrityksissä)	Verkoston brändin tunnistamisen lisääntyminen pk-yrityksissä: ei mitata vielä. Tutkimus aloitetaan.	Verkoston brändin tunnistamisen lisääntyminen pk‑yrityksissä: 20 prosenttia kyselyn ensimmäiseen tulokseen verrattuna.	Verkoston brändin tunnistamisen lisääntyminen pk-yrityksissä: 30 prosenttia kyselyn ensimmäiseen tulokseen verrattuna.
Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo)	Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 %	Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): >80 %	Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk‑yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): >82 %
Tukipalveluja saavien pk‑yritysten lukumäärä	Tukipalveluja saavien pk‑yritysten lukumäärä: 435 000 (2010)	Tukipalveluja saavien pk‑yritysten lukumäärä: 470 000/vuosi	Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi
Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä	Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 45 000 (2011)	Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 48 000/vuosi	Välitystapahtumiin ja yritysvierailuihin osallistuvien pk-yritysten lukumäärä: 50 000/vuosi
Vientiä sisämarkkinoilla harjoittavien pk‑yritysten osuus (%)	25 % pk‑yrityksistä harjoittaa vientiä sisämarkkinoilla	27 % pk‑yrityksistä harjoittaa vientiä sisämarkkinoilla	30 % pk‑yrityksistä harjoittaa vientiä sisämarkkinoilla

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti – Pk-yritysten tukeminen EU:n ulkopuolisilla markkinoilla

Erityistavoite:

Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Pk-yritysten tukeminen EU:n ulkopuolisilla markkinoilla

Kansainväliseen toimintaan (vienti, tuonti, suorat ulkomaiset investoinnit ja muut toiminta) EU:n ulkopuolella osallistuvien pk-yritysten osuus (%)

13 % (2009)

17 % (2017)


Tarkistus
Erityistavoite:	Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Pk-yritysten tukeminen sisämarkkinoilla ja EU:n ulkopuolisilla markkinoilla
Vientiä EU:n ulkopuolella harjoittavien pk‑yritysten osuus (%)	13 % (ajanjaksolla 2006–2008)	17 %	20 %

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

Liite I – erityistavoite: Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti – Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö

Erityistavoite:

Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti

Tulosindikaattori

Viimeisin tiedossa oleva tulos

Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017

Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö

Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan EU:n ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu

Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää

3 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa (2017)

Niiden EU:n Small Business Act ‑aloitteen alojen ja hyvin toimintatapojen lukumäärä, jotka on otettu käyttöön naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa ja ehdokasmaissa

Arvioiden mukaan kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue) Small Business Act ‑aloitteen kymmenestä toiminta-alasta keskimäärin kolmea on säännelty näissä maissa.

5 Small Business Act ‑aloitteen toiminta-alaa kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue).


Tarkistus
Erityistavoite	Parannetaan pääsyä markkinoille unionin sisällä ja globaalisti
Tulosindikaattori	Viimeisin tiedossa oleva tulos	Keskipitkän aikavälin tavoite (2017)	Pitkän aikavälin tavoite (2020)
Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö
Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan EU:n ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu	Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää	3 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa (2017)	4 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa (2017)
Niiden EU:n Small Business Act -aloitteen alojen ja hyvin toimintatapojen lukumäärä, jotka on otettu käyttöön naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa ja ehdokasmaissa	Arvioiden mukaan kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue) Small Business Act -aloitteen kymmenestä toiminta-alasta keskimäärin kolmea on säännelty näissä maissa.	5 Small Business Act ‑aloitteen toiminta-alaa kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue) (2017).	5 Small Business Act ‑aloitteen toiminta-alaa kolmella poliittisella alueella (ehdokasmaiden alue, itänaapuruusmaiden alue ja Välimeren naapuruusmaiden alue).

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

Liite II

Komission teksti

Tarkistus

Liite poistetaan.

[1] EUVL C 181, 21.6.2012, s. 125.

PERUSTELUT

Johdanto

Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten yleistä kilpailukykyä heikentävät markkinoiden, politiikan ja toimielinten aiheuttamat häiriöt, kuten rahoituksen saamisen vaikeus ja sääntelystä aiheutuva rasite. Tämän takia Euroopan pk-yritysten kilpailukyky on heikompi ja ne kasvavat hitaammin kuin niiden kilpailijat muualla maailmassa ja ne sopeutuvat heikommin muutoksiin kuin suuremmat yritykset Euroopassa. Näitä vaikeuksia kärjistää vielä vuonna 2008 alkanut talouskriisi, joka on vaikuttanut suhteettoman paljon juuri pk-yrityksiin.

Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä EU rahoittaa toimia yrittäjyyden ja innovoinnin ja pk-yritysten kasvun ja kehittymisen tukemiseksi yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmasta, joka on yksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kolmesta pilarista. Tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman korvaa yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskeva ohjelma (COSME). Komissio on päättänyt tuoda tutkimusta ja innovointia lähemmäksi toisiaan ja ehdottanut sen mukaisesti, että nykyisen yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman innovointia koskevat toiminnat siirretään uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014−2020) alaisuuteen. COSME‑ohjelmassa keskitytään siksi kilpailukykyyn, kasvuun ja yrittäjyyteen.

Esittelijä kannattaa voimakkaasti COSME-ohjelmaa koskevaa ehdotusta, sillä se on ainoa EU:n pk-yritysten tukemiseen tarkoitettu ohjelma. Seuraavien yleisten ja erityisten huomioiden tarkoituksena on vielä parantaa ehdotusta edelleen.

Yleistä

1. Hallinnollisen rasitteen vähentäminen, rahoituksen saanti ja markkinoillepääsy

COSME‑ohjelman talousarvio on pieni, joten siinä olisi keskityttävä toimiin, joiden suorat ja kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat. Esittelijä ehdottaa keskittymistä kolmelle alalle: hallinnollisen rasitteen vähentäminen, rahoituksen saanti ja markkinoillepääsy.

Hallinnollisen rasituksen keventämistä Euroopan unionissa koskevan toimintaohjelman menestyksen jälkeen EU tarvitsee uutta kunnianhimoisempaa vähentämistavoitetta vuoteen 2020, ja COSME-ohjelmasta olisi tuettava hallinnolliseen rasitteeseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän työtä.

Rahoitus- ja talouskriisin seurauksena rahoituksen saannista on tullut Euroopan pk-yritysten pääasiallinen huolenaihe, sillä pankit ovat entistä haluttomampia antamaan lainoja ja sijoittajat pelkäävät aiempaa enemmän riskejä. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman rahoitusvälineet ovat osoittautuneet menestyksellisiksi pk-yritysten auttamisessa saamaan rahoitusta. Niiden kerrannaisvaikutukset ovat huomattavia ja ne ovat kiihdyttäneet liikevaihdon ja työpaikkojen määrän kasvua, joten niitä olisi jatkettava COSME-ohjelmassa.

Markkinoillepääsyn Euroopassa ja kolmansissa maissa pitäisi olla ohjelman kolmas painopiste. Yritys-Eurooppa-verkostolla on vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia tässä asiassa. Verkoston hallintoa olisi vielä kehitettävä, ja sen näkyvyyttä olisi parannettava.

2. Kohteena kaikki pk-yritykset

COSME‑ohjelmassa olisi keskityttävä sellaisten pk-yritysten, joilla on rajat ylittävää toimintaa, lisäksi pk-yrityksiin, jotka ovat aktiivisia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jos EU:n tason toiminnasta saatava lisäarvo on todistettu. EU:n toiminnasta saatava lisäarvo voi olla myös sellaisten markkinahäiriöiden korjaaminen, joita ei kyetä ratkaisemaan pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

3. Tiiviimpi yhteys Small Business Act ‑aloitteeseen

COSME‑ohjelmaan kuuluvien toimien toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota Small Business Act ‑aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Siinä EU:lle ja sen jäsenvaltioille annettiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen toimintakehys, jolla ohjataan toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa "Pienet ensin" -lähestymistavan pohjalta.

4. Pk-yrityksiä edustavien järjestöjen osallistumisen parantaminen

COSME-ohjelma on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille. Sen tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista saada pk-yrityksiä edustavat järjestöt paremmin mukaan. Komission olisi tuettava yhteistyötä pk-yritysten järjestöjen kanssa pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämisessä. Komission pitäisi tarvittaessa myös kuulla pk-yritysten järjestöjä indikaattoreita kehitettäessä ja vuotuisten työohjelmien tavoitteita laadittaessa.

5. Liikkeen luovutusten tukeminen

Liikkeen luovutukset ovat pk-yritysten kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeitä. Joka vuosi 150 000 yrityksen olemassaolo on uhattuna ja 600 000 työpaikkaa voidaan menettää liikkeen luovutusta koskevien järjestelmien tehottomuuden takia. COSME-ohjelmalla olisi puututtava tähän markkinahäiriöön.

6. Suurempi talousarvio pk-yrityksille

Poliittiset päättäjät tietävät hyvin, että 23 miljoonaa pk-yritystä on merkittävä talouskasvun ja työllistämisen lähde unionissa. Valitettavasti pk-yritysten poliittinen merkitys ei näy COSME‑ohjelman talousarviossa, joka on 2,5 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että ohjelmalle on myönnetty vain 0,2 prosenttia ehdotetun monivuotisen rahoituskehyksen talousarviosta. Esittelijä suosittelee, että rahoitusvälineiden olisi tuettava myös liikkeen luovutuksia

ja että lainatakausjärjestelyn lainoja koskeva muille kuin innovatiivisille pk-yrityksille määritelty 150 000 euron kynnys olisi poistettava. Ehdotettu talousarvio ei esittelijän mielestä riitä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi hän ehdottaa talousarvion nostamista 0,5 prosenttiin monivuotisen rahoituskehyksen talousarviosta. Tämä osoittaisi, että EU on vakavissaan pk-yritysten tukemisessa.

Erityistä

1. Yleiset tavoitteet

1.1. Kestävä kilpailukyky (2 artiklan 1 kohdan a alakohta)

Ensimmäisen yleisen tavoitteen pitäisi olla unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kestävä kilpailukyky. Kilpailukykyä ja kestävyyttä ei pitäisi ymmärtää erillisiksi tavoitteiksi, koska kilpailukyky on pitkällä aikavälillä riippuvainen kestävyydestä ja toiminnan pitäisi perustua pitkän aikavälin strategiaan. Kestävä kilpailukyky merkitsee kykyä saavuttaa ja ylläpitää teollisuuden (taloudellista) kilpailukykyä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

1.2. Matkailu (2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 3 artiklan 1 kohdan a alakohta)

Esittelijän mielestä matkailusektorin aloitteisiin voidaan myöntää tukea COSME-ohjelmasta, jos EU:n tason toiminnasta saatava lisäarvo voidaan osoittaa, kuten muillakin aloilla, joilla pk‑yritysten osuus on suuri ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Ohjelma ei saisi kuitenkaan lähtökohtaisesti syrjiä mitään aloja. Siksi matkailusektorin korostamista ei pidetty asianmukaisena ohjelman yleisissä tavoitteissa. Matkailusta tuli kuitenkin vasta äskettäin EU:n jaettuun toimivaltaan kuuluva ala, joten sitä on syytä korostaa erityistoimissa.

2. Erityistavoitteet

2.1. Toimet, joilla parannetaan kestävän kilpailukyvyn toimintaedellytyksiä (6 artikla)

Resurssien vähäisyyden takia tukitoimet olisi keskitettävä sektoreiden välisiin aloitteisiin, jotka hyödyttävät mahdollisimman monenlaisia pk-yrityksiä. Komission pitäisi voida tukea myös alakohtaisia aloitteita aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä, edellyttäen, että unionin tason toiminnan lisäarvo voidaan osoittaa aloitteissa.

2.2. Toimet yrittäjyyden edistämiseksi (7 artikla)

Yrittäjyyttä suosiva liiketoimintaympäristö tarjoaa hyvät toimintaedellytykset kaikissa yrittäjien kohtaamissa tilanteissa. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen mukaan tämä koskee perustamisvaiheen lisäksi myös kasvu-, luovutus- ja konkurssivaihetta (uusi mahdollisuus).

2.3. Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi (8 artikla)

Pk-yritysten on voitava saada rahoitusta käynnistys- ja kasvuvaiheen lisäksi myös luovutusvaiheessa (katso edellä). Tämä koskee myös rahoitusvälineitä.

2.4. Toimet markkinoillepääsyn parantamiseksi (9 artikla)

Esittelijä on samaa mieltä komission kanssa, että sen pitäisi jatkaa Yritys-Eurooppa-verkoston tukemista. Verkoston toiminta on parantunut jatkuvasti ja se tarjoaa laajan kirjon yritysten tukipalveluita, joilla saadaan Euroopan tason lisäarvoa. Verkoston toimintaa pitäisi kuitenkin kehittää edelleen arvioimalla hallinnollisia rakenteita ja sen käyttöä eri jäsenvaltioissa.

Olisi tuettava erityistoimenpiteitä, joilla helpotetaan pk-yritysten pääsyä tärkeimpien kolmansien maiden markkinoille, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevää pk‑yritysten neuvontapalvelua Kiinassa, kunhan ne eivät ole päällekkäisiä jäsenvaltioiden tai Yritys-Eurooppa-verkoston palveluiden kanssa. Esittelijä kannattaa myös tukia, jotka liittyvät standardeihin ja julkisiin hankintoihin kolmansissa maissa. Ennen uusien toimenpiteiden toteuttamista komission pitäisi ottaa huomioon nykyiset tukipalvelut.

3. Rahoitusvälineet (4 ja 14 artikla, liite II)

Esittelijä suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin rahoitusvälineisiin, joilla helpotetaan pk‑yritysten pääoma- ja velkarahoituksen saantia. Hän on kuitenkin myös huolissaan siitä, että COSMEn ja Horisontti 2020 -ohjelman välinen kuilu voi johtaa uusiin tehottomuuksiin ja hallinnollisen rasitteeseen. Siksi on olennaista, että molempien ohjelmien järjestelyt pannaan täytäntöön osana yhtä välinettä, johon pk-yritykset ja rahoituksen välittäjät voivat päästä keskitetyn asiointipisteen kautta.

Esittelijä panee tyytyväisenä merkille, että 55,5 prosenttia talousarviosta on varattu rahoitusvälineille. Liiallisen kysynnän ja suurten kerrannaisvaikutusten takia esittelijä ehdottaa, että vähintään 55,5 prosenttia talousarviosta varataan rahoitusvälineisiin. Jos rahoitusvälineiden rahoituksen tarjonta kuitenkin ylittää kysynnän, komission pitäisi voida muuttaa kynnysarvoa. Vaikka rahoitusvälineiden määrärahat ovat vain viitteellisiä, varojen myöntämisessä eri välineille olisi otettava huomioon markkinakysyntä.

3.1 Pääomajärjestely kasvua varten (14 artikla, liite II)

Esittelijä panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen pääomajärjestelystä, jolla tuetaan pk‑yrityksiä niiden kasvuvaiheessa. Se täydentää Horisontti 2020 -ohjelman pääomarahoitusvälinettä, ja siinä keskitytään uusiin perustettaviin yrityksiin. Mezzanine- eli välirahoituksen saaminen on erityisen tärkeää, sille se antaa pk-yritysten omistajille mahdollisuuden saada omaa pääomaa ilman että he joutuvat luopumaan omistuksesta.

3.2 Lainatakausjärjestely (14 artikla, liite II)

Komissio ehdotti, että lainatakausjärjestely kattaa lainat 150 000 euroon asti, ja sitä suuremmat lainat katettaisiin Horisontti 2020 ‑ohjelman RSI II ‑järjestelyllä, johon voivat osallistua ainoastaan innovatiiviset yritykset. Yli 150 000 euron lainoissa muille kuin innovatiivisille pk-yrityksille, erityisesti liikkeen luovutuksia varten, on myös rahoitusvaje, joka pitäisi esittelijän mielestä poistaa lainatakausjärjestelyn avulla. Esittelijä ehdottaakin, että lainatakausjärjestelyn pitäisi kattaa myös yli 150 000 euron lainat, jos pk-yritykset eivät täytä RSI II -järjestelmän tukikelpoisuuskriteerejä.

4. Indikaattorit (liite I)

Esittelijä katsoo, että tarvitaan lisää ja parempia indikaattoreita, jotta toimintaa voidaan mitata paikkansapitävästi ja luotettavasti. Suoritustavoitteiden pitäisi olla lisäksi kunnianhimoisempia ja erityistavoitteille pitäisi asettaa kaksi erillistä suoritustavoitetta, jotta voidaan tehdä väliarviointi vuonna 2017 ja saada vertailuarvo vuodelle 2020.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.9.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)
(COM(2011)0834 – C7‑0463/2011 – 2011/0394(COD))

Valmistelija: Paul Rübig

LYHYET PERUSTELUT

Eurooppalaiset pk-yritykset ovat osoittautuneet keskeisiksi kasvun edistäjiksi ja uusien ja parempien työpaikkojen varmistajiksi unionissa. Ne ovat Eurooppa 2020 -strategian keskiössä ja vaikuttavat osaltaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä taloustilanteessa: pk-yritykset voivat tasoittaa tietä vallitsevan talous- ja työllisyyskriisin voittamiselle. Vuosina 2002–2010 pk-yritykset loivat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista EU:ssa.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi pk-yritykset tarvitsevat EU:lta sekä poliittista että taloudellista tukea. EU pyrkii parhaillaan korjaamaan markkinoiden ja politiikan aiheuttamia häiriöitä, jotka heikentävät vakavasti pk-yritysten kilpailukykyä ja niiden mahdollisuuksia hyödyntää kasvupotentiaaliaan. Esimerkkinä voidaan mainita byrokratian ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen, rahoituksen saannin parantaminen ja kaikkien pk-yritysten pääsyn markkinoille helpottaminen. Komissio esitteli COSME-ohjelman vuosia 2014–2020 koskevan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä tavoitteenaan antaa voimakas vastaus näihin ongelmiin parantamalla EU:n yritysten toimintaedellytyksiä ja edistämällä yrittäjyyttä.

COSME-ohjelmalle on esitetty 2,5 miljardin euron kokonaistalousarviota. Valmistelija haluaa korostaa tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskevia käynnissä olevia, erittäin tiukkoja neuvotteluja silmällä pitäen, että COSME-ohjelman kaltaisten, Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden ytimessä olevien ohjelmien määrärahojen leikkaukset eivät ole oikeutettuja. Valmistelija katsoo, että COSME-ohjelman rahoituskehys ei voi olla reaaliarvoltaan alhaisempi kuin CIP-ohjelman nykyiset määrärahat. Valmistelija haluaa varmistaa, että tälle alalle myönnetään mahdollisimman paljon määrärahoja, ja niinpä hän puoltaa voimakkaasti sitä, että komission EU:n kilpailulainsäädännön noudattamatta jättämisestä mahdollisesti langettamat sakkorangaistukset kohdennettaisiin tälle ohjelmalle.

Uudessa ohjelmassa painopiste olisi asetettava lähinnä nuoriin yrittäjiin. Valmistelija ehdottaa, että "Erasmus nuorille yrittäjille" sisällytettäisiin COSME-ohjelman erilliseksi toimeksi. Tätä ohjelmaa, joka on alun perin Euroopan parlamentin ehdottama valmistelutoimi, on toteutettu menestyksekkäästi viimeksi kuluneina vuosina. Se antaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden oppia muiden maiden kokemuksista ja hyvistä käytännöistä. Koska "Erasmus nuorille yrittäjille" on menestystarina, se ansaitsee erillisen paikkansa uudessa ohjelmassa tavoitteenaan kehittää nuorten yrittäjyystaitoja ja yrittäjähenkeä.

Rahoitusvälineistä takaisin saatavien varojen osalta valmistelija on täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen COSME-ohjelman mukaisesti. Valmistelija uskoo, että näiden välineiden kerrannaisvaikutuksella on mahdollista taata elinkelpoinen ja kestävä tulevaisuus pk-yrityksille.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. toteaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoituskehys on lainsäädäntövallan käyttäjälle vain ohjeellinen eikä sitä voida vahvistaa ennen kuin on päästy sopimukseen ehdotuksesta asetukseksi monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020;
Tarkistus 2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"¹; toistaa, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen tarvitaan riittävästi lisävaroja unionin nykyisten poliittisten prioriteettien ja Lissabonin sopimuksesta johtuvien uusien tehtävien täyttämiseen sekä ennakoimattomiin tapahtumiin reagointiin; kehottaa neuvostoa – jos se on eri mieltä tästä lähestymistavasta – ilmoittamaan selvästi, mitkä poliittiset ensisijaiset tavoitteet tai hankkeet voitaisiin sivuuttaa kokonaan huolimatta siitä, että ne todistetusti tuottavat eurooppalaista lisäarvoa; huomauttaa, että vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen tasoa korotettaisiin vähintään viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna, voidaan vain rajoitetusti edistää sitä, että unionin sovitut tavoitteet saavutetaan, unionin sitoumukset täytetään ja unionin yhteisvastuullisuuden periaatetta noudatetaan;
	_______________
	¹ Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.
Tarkistus 3 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c. toistaa 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, jonka mukaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi annettava lisätukea kaikille ohjelmille ja välineille, joilla pyritään edistämään pk-yrityksiä, ja erityisesti tälle ohjelmalle ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevalle aloitteelle;
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) EU:n ja jäsenvaltioiden varojen käyttö yritysten kilpailukyvyn ja pk-yritysten edistämisen alalla olisi koordinoitava paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa talousarvioiden synergioita. Yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman (COSME-ohjelma) rahoituskehys ei saisi olla reaaliarvoltaan alhaisempi kuin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP-ohjelma) nykyiset määrärahat.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Komission yrityksille langettamat sakkorangaistukset EU:n kilpailulainsäädännön noudattamatta jättämisestä olisi kohdennettava tälle ohjelmalle rahoituskehyksen lisäksi.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja -vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia.	(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin.Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, itsenäisten ammatinharjoittajien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja -vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä nuoriin yrittäjiin erityisesti perustamalla "Erasmus nuorille yrittäjille" -ohjelma.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun sekä yritysten kasvuun. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.	(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä liiketoiminnan luovutuksen/perinnön yhteydessä. Vuosina 2007–2013 käyttöön otetut rahoitusvälineet, erityisesti SMEG-järjestelmä, ovat todistetusti tuottaneet lisäarvoa ja vaikuttaneet myönteisesti ainakin 120 000 pk-yritykseen sekä auttaneet säilyttämään 851 000 työpaikkaa vuonna 2008 puhjenneen talouskriisin jälkeen. Ehdotettujen rahoitusvälineiden tuottama lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä kaikkensa lisätäkseen kyseisten välineiden näkyvyyttä ja saatavuutta alueellaan. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(20 a) Ohjelman vaikutukset olisi maksimoitava siten, että asetetaan käyttöön, yhdistetään ja hyödynnetään julkisia ja yksityisiä rahoitusvaroja.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Ohjelmassa olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, luotettavuus ja demokraattinen valvonta etenkin sen osalta, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(24 a) On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelman toteutus on mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(25 a) Ohjelman täytäntöönpanoa olisi seurattava vuosittain käyttäen keskeisiä indikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointiin. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioinnille, missä määrin ohjelman tavoitteet on saavutettu.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.	Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti itsenäisiä ammatinharjoittajia, mikroyrityksiä, pienyrityksiä, käsiteollisuusyrityksiä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) äskettäin perustettujen ja jo olemassa olevien pk-yritysten lukumäärän välinen ero,
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa	(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien, erityisesti nuorten yrittäjien, parissa
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat 2,522 miljardia euroa, josta noin 1,4 miljardia euroa osoitetaan rahoitusvälineisiin.	1. Budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta [...] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [17] kohdan mukaisesti rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten sen koko keston ajan ovat [...] monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 enimmäismääristä, josta noin 60 prosenttia osoitetaan rahoitusvälineisiin. Budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusvälineisiin osoitettu määrä on ohjeellinen eikä se rajoita budjettivallan käyttäjän toimivaltaa. Sitä voidaan mukauttaa ylös- tai alaspäin vuosittaisen talousarviomenettelyn yhteydessä sen mukaan, millaisia tuloksia on saatu aikaan liitteessä II asetettujen eri rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Perustetaan "Erasmus nuorille yrittäjille" -toimi, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjyystaitoja ja -asenteita.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.	3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja, -henkisyyttä ja -asenteita, etenkin koulutuksessa ja ammattikoulutuksessa sekä potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 4 kohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.	4. Asetuksen (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] 18 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaan yhden rahoitusvälineen tuottamat tulot ja maksut on osoitettava kyseiseen rahoitusvälineeseen. Vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta kyseisellä kaudella aloitettujen toimien tuottamat tulot ja maksut on osoitettava rahoitusvälineeseen kaudella 2014–2020.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Liite II – Lainatakausjärjestely (LGF) – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. LGF kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. LGF on suunniteltava niin, että on mahdollista raportoida tuetuista innovatiivisista pk-yrityksistä, sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.	3. LGF kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 250 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. Mikäli kyseessä on liiketoiminnan luovutus, lainan enimmäismäärä on 1 000 000 euroa. LGF on suunniteltava niin, että on mahdollista raportoida erikseen perustetuista yrityksistä, luovutetuista yrityksistä, olemassa olevien yritysten jatkamisesta ja tuetuista innovatiivisista pk-yrityksistä, sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustaminen (2014–2020)
Viiteasiakirjat	COM(2011)0834 – C7-0463/2011 – 2011/0394(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 13.12.2011
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Paul Rübig 6.2.2012
Valiokuntakäsittely	20.6.2012
Hyväksytty (pvä)	6.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Reimer Böge, Zuzana Brzobohatá, Jean Louis Cottigny, Jean-Luc Dehaene, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Giovanni La Via, George Lyon, Claudio Morganti, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Burkhard Balz, Maria Da Graça Carvalho, Edit Herczog, Peter Jahr, Jürgen Klute, Paul Rübig, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Luigi Berlinguer

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.7.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020)
(COM(2011)0834 – C7‑0463/2011 – 2011/0394(COD))

Valmistelija: Emma McClarkin

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission vuosiksi 2014–2020 ehdottamaan yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaan ohjelmaan (COSME), jolla vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä ja tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. Valmistelija katsoo, että ohjelmassa olisi todellakin keskityttävä edistämään EU:n yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja kasvua. Ohjelmalla olisi myös helpotettava rahoituksen saantia ja edistettävä yrittäjyyttä myös kohderyhmien, esimerkiksi nuorten ja naisten, parissa. Markkinoillepääsyn helpottaminen erityisesti unionin sisällä mutta myös maailmanlaajuisesti on toinen keskeinen tavoite.

Valmistelija katsoo, että itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yritystoiminnan kehittäminen ovat tärkeitä kasvun ja uusien työpaikkojen lähteitä EU:n tasolla. Tästä syystä yrittäjille ja erityisesti pk-yrityksille sekä kansalaisille, jotka haluavat perustaa yrityksen, on luotava paremmat toimintaedellytykset. Valmistelija on keskittynyt tässä lausunnossa muutamaan avainalaan, jotka voivat edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Niillä

• edistetään uusien kilpailukykyisten liiketoimintamallien käyttöä sekä pk-yritysten yhteistyötä uusissa arvoketjuissa ja uusilla markkinoilla

• parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta kasvu- ja perustamisvaiheessa

• vähennetään ja yksinkertaistetaan pk-yritysten kohtaamia aikaa vieviä esteitä

• lujitetaan COSME-ohjelmien sekä pk-yrityksille myönnettävän rahoituksen edistämistä, jotta nämä olisivat tietoisia käytössään olevista rahoitusmahdollisuuksista

• rahoitetaan Yritys-Eurooppa-verkostoa, jotta voidaan erityisesti kartoittaa ne EU:n ohjelmat, joilla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja kasvua sisämarkkinoilla

• tuetaan pk-yrityksiä tarjoamalla neuvontaa ja tietoa, joka liittyy esimerkiksi markkinoille pääsyn esteisiin, liiketoimintamahdollisuuksiin, standardeihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa

• edistetään tietojen tarjoamista digitaalisista palveluista

• olisi myös otettava käyttöön seurantajärjestelmä, jotta voitaisiin varmistaa, että pankit käyttävät määrärahat ja takuut siihen, että ne lisäävät lainanantoa pk-yrityksille.

Valmistelija on sitä mieltä, että Euroopan unionin ei pitäisi toteuttaa samoja toimia, joita jäsenvaltiot jo toteuttavat. Valmistelija odottaakin innokkaasti komission parhaillaan toteuttaman kartoituksen tuloksia. On keskeisen tärkeää, että COSME-ohjelma tuo lisäarvoa ja ohjelmaan käytetyt rahat ohjataan suoraan kasvua lisääviin toimiin.

Tukitoimien ja yksinkertaistamisen yhteydessä valmistelija korostaa älykkään sääntelyn arvoa; tämä sisältää myös nykyisen lainsäädännön "kuntotestit" ja yritysten kilpailukyvyn ja kasvun kannalta erityisen merkittävien unionin toimenpiteiden vaikutustenarvioinnin. Jotta voitaisiin helpottaa yritysten toimintaa ja tarvittaessa tukea kasvua, lainsäädäntöä olisi yksinkertaistettava tai kumottava ja pk-yritysten kohtaamat esteet olisi vähennettävä minimiin tulevassa lainsäädännössä.

Valmistelija on komission kanssa samaa mieltä siitä, että mikroyrityksille olisi myönnettävä poikkeus EU:n lainsäädännön soveltamisesta, ellei ole perusteita toimia toisin. Esteiden vähentämiseksi on keskeisen tärkeää edistää pk-yritystestin ja kilpailukyvyn tarkastelun käyttöä, mikä on myös jäsenvaltioiden tehtävä.

Valmistelijalla on epäilyksiä sen suhteen, että matkailu on nostettu erikseen esille, kun taas muita kasvun kannalta ratkaisevia aloja, esimerkiksi julkisia hankintoja ja palveluja, ei ole nostettu esille. Valmistelijan mukaan on olennaista arvioida COSME-ohjelmaa, myös sen vaikutusta työpaikkojen luomiseen ja kasvuun, jotta voidaan seurata, miten hyvin ohjelman tavoitteet on saavutettu.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota.	(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota ja että esimerkiksi pk-yrityksillä on merkittävä osa kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Perustelu
Pk-yritysten tärkeä osa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa näkyy siinä, että pk-yritykset mainitaan kuudessa seitsemästä lippulaivahankkeesta. Pk-yritysten merkitystä pitäisi näin ollen korostaa ohjelman kuvauksessa.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema Euroopan talouskasvun luomisessa komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja.	(2) Varmistaakseen, että yrityksillä on keskeinen asema Euroopan talouskasvun luomisessa, mitä pidetään ensisijaisena, komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla useita sisämarkkinoiden näkökohtia, myös yrityksiin liittyviä palveluja.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) "Erot", hajanaisuus ja tarpeeton byrokratia sisämarkkinoilla estävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, nauttimasta sisämarkkinoiden kaikista eduista. Esimerkiksi monet pk-yritykset kohtaavat jatkuvasti vaikeuksia, kun ne yrittävät käydä kauppaa rajojen yli. Sen takia tarvitaan välittömästi komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden yhteisiä toimia täytäntöönpanoon, lainsäädäntöön ja tiedotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä yhteistyötä pk-yritysten hallintoa, taloutta ja sääntelyä koskevien liiallisten rasitteiden vähentämiseksi.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'.	(6) Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'ohjelma'. Ilman päällekkäisiä jäsenvaltiotason ohjelmia kaikkien pk-yritysten, erityisesti pienten yritysten ja mikroyhteisöjen, olisi voitava helposti osallistua ohjelmaan.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytykset, joiden vallitessa yritykset voivat kasvaa kestävällä tavalla. Parantunut tuottavuus on keskeistä kestävälle tulojen kasvulle, joka puolestaan parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.	(8) Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytykset, joiden vallitessa yrityksiä voidaan perustaa ja ne voivat kasvaa kestävällä tavalla. Parantunut tuottavuus on keskeistä kestävälle tulojen kasvulle, joka puolestaan parantaa elintasoa. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoiden kaltaisia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien samoin kuin erityisten kohderyhmien kuten maahanmuuttajien ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista ryhmistä tulevien yrittäjien erityisominaisuuksiin ja -vaatimuksiin. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yrittäjien uusia mahdollisuuksia.	(11) Ohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin ja käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös kohderyhmien, kuten nuorten yrittäjien, uusien ja mahdollisten yrittäjien sekä naisyrittäjien erityisominaisuuksiin. Kohdennettua tietoa olisi tarjottava erityisille kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille ja vammaisille. Ohjelmalla olisi myös kannustettava seniorikansalaisia ryhtymään yrittäjiksi ja jatkamaan yrittäjinä sekä edistettävä yritysten luovutuksia, spin-off-yrityksiä ja yrittäjien uusia mahdollisuuksia.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun sekä yritysten kasvuun. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimilla olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.	(12) Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Tällä on negatiivista vaikutusta perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdosten onnistumiseen. Ehdotettujen rahoitusvälineiden lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että vahvistetaan riskipääoman sisämarkkinoita ja kehitetään yksinkertaistetut ja entistä avoimemmat Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat. Unionin toimien olisi oltava yhtenäisiä ja johdonmukaisia, ja niillä olisi täydennettävä pk-yrityksiä koskevien rahoitusvälineiden käyttöä jäsenvaltioissa. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta EU:n muista resursseista.
Perustelu
Liiketoiminnan luovutusten edellytyksistä huolehtiminen on erittäin tärkeä osa rahoituksen saatavuuden turvaamista. Pääoman saatavuus omistajanvaihdostilanteissa lukeutuu yrittäjyyspolitiikan keskeisiin haasteisiin.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Yritys-Eurooppa-verkosto on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea ja apua yrityksille, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sekä saamaan neuvoja rahoituslähteistä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä ekoinnovaatioista ja kestävästä tuotannosta. Se on myös saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista. Sen ainutlaatuinen kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.	(13) Yritys-Eurooppa-verkoston on jatkossakin osoitettava lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta sopivien unionin yritystukiohjelmien ja ‑palvelujen löytämisessä, jotta ne voisivat parantaa kilpailukykyään ja selvittää liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sekä saamaan neuvoja unionin rahoituslähteistä, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä unionin ohjelmista ekoinnovaatioiden ja kestävän tuotannon tukemiseksi. Se on myös saanut palautetta unionin lainsäädännöstä ja standardeista ja se on myös onnistuneesti kannustanut pk-yrityksiä osallistumaan EU:n rahoitusohjelmiin, kuten seitsemänteen puiteohjelmaan. Sen ainutlaatuinen kokemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia. Verkostoa olisi edelleen optimoitava mahdollisuuksien mukaan parantamalla yhteyksiä kansallisiin yhteyspisteisiin ja nostamalla verkoston profiilia jäsenvaltioissa.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Alan toimilla voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille, kun nämä suunnittelevat toiminnan laajentamista kotimaansa ulkopuolelle. Tällaisten toimien olisi käsitettävä muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia ja teknisiä normeja koskeva tieto.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin pk-yritysten etuihin ja niihin sektoreihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille ja vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan laajuisesti.	(15) Eurooppalaisten yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö vähentämällä lainsäädännöstä johtuvaa rasitetta. Huomiota on kiinnitettävä varsinkin pk-yritysten etuihin. Unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta voidaan kehittää tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille, vaihtaa tietoa ja osaamista Euroopan laajuisesti ja kehittää unionin yhteinen pk-yrityksiä koskeva politiikka, joka luo eurooppalaista lisäarvoa. Digitaaliset palvelut voivat olla erityisen kustannustehokkaita tällä alalla.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Kuluttajariitojen vaihtoehtoisen riidanratkaisun asianmukainen täytäntöönpano ja valvonta komission ja jäsenvaltioiden toimesta tekisi riitojen ratkaisusta nopeampaa, edullisempaa ja vähemmän byrokraattista kuluttajille ja kauppiaille ja kannustaisi siten pk-yrityksiä osallistumaan entistä enemmän sisämarkkinoille ja lisäisi niiden kilpailukykyä.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa. Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja konferenssit, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.	(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa. Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Pk-yrityksiä estetään usein osallistumasta julkisten hankintojen markkinoille tarjouspyyntöjen liiallisilla hallinnollisilla rasitteilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yksinkertaistettava kyseisiä vaatimuksia, jotta pk-yritysten kilpailukykyä voidaan kasvattaa ja niille voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät haasteita ja mahdollisuuksia joillekin sektoreille. Esimerkiksi suunnittelupohjaisen sektoreiden, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus, on mukauduttava niin, että ne pystyvät hyödyntämään edut ja valjastamaan käyttöönsä yksilöllisten ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia.	(17) Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, luonnonvarojen niukkuus ja esiin tulevat sosiaaliset suuntaukset synnyttävät haasteita ja mahdollisuuksia monille sektoreille, joihin kohdistuu globaaleja haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus. Esimerkiksi suunnittelupohjaisten sektoreiden on mukauduttava niin, että ne pystyvät hyödyntämään yksilöllisten ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Suunnittelupohjaiset kulutustavarat muodostavat unionissa tärkeän talouden alan, jonka yritykset luovat merkittävästi kasvua ja työpaikkoja. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia näillä sektoreilla toimivia pk-yrityksiä unionissa, tarvitaan unionin tasolla yhdennettyjä toimia lisäkasvun tuottamiseksi.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Sektorilla toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä. Lissabonin sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin erityinen toimivalta alalla jäsenvaltioiden toimien täydentäjänä. Unionin tasoisista matkailualoitteista saadaan selvää lisäarvoa, etenkin koska niillä voidaan tarjota unionin tasoisia tietoja ja analyysejä, kehittää kansainvälisiä matkailunedistämisstrategioita ja vaihtaa hyviä toimintatapoja.	(18) Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", joka hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä lokakuussa 2010, ja siinä todettiin, että matkailu on merkittävä unionin talouden sektori. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistetaan unionin tukitoimet tällä alalla. Sektorilla toimivien yritysten osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikkojen luomisesta on huomattava, ja niillä on merkittävä potentiaali kehittää yrittäjyyttä, koska sektorilla toimii pääasiassa pk-yrityksiä, kuten suurimmalla osalla liiketoimintasektoreista. Ohjelmalla olisi tuettava matkailualan aloitteita, jos niillä saadaan selvää lisäarvoa unionin tasolla.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Ohjelmassa olisi esitettävä toimet tavoitteita varten, rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat järjestelyt.	(19) Ohjelmassa olisi esitettävä toimet tavoitteita varten, rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat avoimet järjestelyt.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, ohjelmassa olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja muiden unionin ohjelmien ja rakennerahastojen kanssa.	(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja ohjelman sekä muiden unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman, ja rakennerahastojen kanssa.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla	(a) vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.	(b) kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja ‑kulttuuria ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) muutokset pk-yritysten hallinnollisessa rasitteessa	(c) pk-yritysten hallinnollisen ja lainsäädännöstä aiheutuvan rasitteen vähennys
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) ja pk-yritysten vaihtuvuus.	(e) ja uudet pk-yritykset sekä konkurssien määrän kasvu ja vähennys.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) Parannetaan unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailusektorilla	(a) Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn, kasvun, kansainvälistymisen ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös palvelu- ja matkailusektorilla, julkisten hankintojen sekä uuden yrittäjyyden aloilla
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa	(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien, kuten nuorten ja naisten, parissa
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin	(c) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin, erityisesti riskipääomalla
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) Parannetaan markkinoille pääsyä sekä unionissa että globaalisti.	(d) Parannetaan markkinoille pääsyä erityisesti unionissa ja myös globaalisti.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisten infrastruktuurien, maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen	(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisia infrastruktuureja, maailmanluokan klustereita, yritysverkostoja, toimintaedellytyksiä sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämisen edistämistä koskevien hyvien toimintatapojen jakaminen
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) tuki pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja poliittisten päättäjien väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on helpottaa pääsyä ohjelmiin ja toimenpiteisiin pk-yritysten kannalta.	(c) tuki pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämiseen ja poliittisten päättäjien väliseen yhteistyöhön, etenkin jos tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten pääsyä ohjelmiin ja toimenpiteisiin sekä vähentää niiden hallinnollisia ja sääntelystä johtuvia rasitteita.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) toimenpiteet, joilla edistetään pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin erityisesti parantamalla tiedotusta ja ohjausta, jotka koskevat tarjouskilpailuja ja uusia mahdollisuuksia, joita uudistettu EU:n säädöskehys tarjoaa, hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä koulutuksen ja tapahtumien järjestämistä julkisille hankkijoille ja pk-yrityksille.
Perustelu
Politiikan välineet olisi mukautettava pk-yritysten tarpeisiin. Niissä pitäisi hyödyntää hyvien toimintatapojen säännöstöä, jossa annetaan hankintaviranomaisille ohjeita siitä, miten ne voivat soveltaa julkisia hankintoja koskevaa kehystä tavalla, jossa pk-yrityksiä autetaan osallistumaan julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin. Jotta voidaan noudattaa SBA-periaatetta V "mukautetaan politiikan välineitä pk-yritysten tarpeisiin: helpotetaan pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja hyödynnetään mahdollisuutta myöntää valtiontukea pk-yrityksille", COSME:n on rahoitettava toimia, joilla edistetään pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio voi tukea aloitteita, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on kannustettava uusien markkinoiden kehittymistä sekä kilpailukykyisimpiin liiketoimintamalleihin tai muutettuihin arvoketjuihin perustuvien tavaroiden ja palvelujen tarjontaa. Näihin sisältyy aloitteita, joilla edistetään tuottavuutta, resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista vastuuta.	3. Komissio tukee aloitteita, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, jotka perustuvat sektoreiden väliseen toimintaan aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä. Tällaisilla aloitteilla on kannustettava uusien kilpailukykyisten liiketoimintamallien käyttöönottoa, pk-yritysten yhteistyötä uusissa arvoketjuissa ja uusien markkinoiden kehittämistä sekä edistettävä aikaisempaa parempia tuotteita ja prosesseja sekä joustavia organisaatiorakenteita. Näihin voi sisältyä aloitteita, joilla edistetään tuottavuutta, resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja yritysten sosiaalista vastuuta. Toimilla kannustetaan ottamaan käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja hyödyntämään kaupallisesti uusia tuotteita ja palveluja koskevia ajatuksia. Komissio voi myös tukea sektorikohtaisia toimenpiteitä näitä tarkoituksia varten aloilla, joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus ja joiden osuus unionin BKT:stä on merkittävä, kuten matkailusektori, tapauksissa, joissa unionin saama lisäarvo voidaan riittävällä varmuudella osoittaa.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tukee yrittäjyyden edistämistä parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä. Komissio tukee yritysten kehittämiselle ja kasvulle suotuisaa liiketoimintaympäristöä.	1. Komissio tukee yrittäjähengen vaalimista parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä. Komissio tukee yritysten perustamiselle, kehittämiselle, siirrolle, kasvulle ja uusille mahdollisuuksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä.
Perustelu
Pk-yritykset ovat alttiita nopeasti muuttuville markkinaolosuhteille, ja on tärkeää säilyttää joustavuus määrärahoja jaettaessa.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tukee toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia käynnistys- ja kasvuvaiheessa ja täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan yhteydessä ja kansallisella tasolla toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen tarjoamista.	1. Komissio tukee toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja vähentämään ja yksinkertaistamaan pk-yritysten kohtaamia esteitä niiden käynnistys-, kasvu- ja siirtovaiheessa aiheuttamatta lisää hallinnollisia ja sääntelystä johtuvia rasitteita ja täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia koordinoidaan tiiviisti koheesiopolitiikan yhteydessä ja kansallisella tasolla toteutettujen toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen tarjoamista.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio jatkaa Yritys-Eurooppa-verkoston tukemista.	1. Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio rahoittaa Yritys-Eurooppa-verkoston, jotta voidaan löytää sopivia unionin ohjelmia, jotka voisivat auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä ja löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti sisämarkkinoilla. Tässä yhteydessä olisi vältettävä päällekkäisiä toimia jäsenvaltioiden kanssa.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna tietojen tarjoaminen ja tietämyksen lisääminen.	2. Komissio tukee toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, mukaan luettuna tietojen tarjoaminen (muun muassa digitaalipalveluilla) ja tietämyksen lisääminen rajatylittävien liiketoimintamahdollisuuksien kaltaisista aiheista. Näillä toimilla voidaan myös pyrkiä olemassa olevien oikeudellisten ja sääntelyllisten esteiden poistamiseen. Toimilla voidaan varmistaa, että Yritys-Eurooppa-verkoston ja Europe Direct ‑palvelun yhteyspisteet saavat riittävästi tietoa ja tarvittaessa koulutusta, jotta ne voivat tarjota korkeatasoisia palveluja pk-yrityksille ja keskittää Yritys-Eurooppa-verkoston jälleen tarjoamaan kohdennettua ja räätälöityä tukea pk-yrityksille.
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vahvistamaan nykyisiä tukipalveluita kyseisillä markkinoilla. Pk-yritykset voivat saada ohjelmasta tukea, joka liittyy standardeihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa.	3. Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vahvistamaan nykyisiä tukipalveluita kyseisillä markkinoilla. Pk-yritykset voivat saada ohjelmasta tukea, neuvontaa ja tietoa, joka liittyy esimerkiksi markkinoille pääsyn esteisiin, liiketoimintamahdollisuuksiin, standardeihin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa. Näillä toimenpiteillä täydennetään jäsenvaltioiden toteuttamia tärkeimpiä kauppaa edistäviä toimia välttäen päällekkäisyyttä.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös tarkka kuvaus rahoitettavista toimista, kuhunkin toimeen osoitettavasta alustavasta rahamäärästä sekä alustava täytäntöönpanoaikataulu samoin kuin asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.	1. Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisissa työohjelmissa vahvistetaan ennakkokuulemiseen perustuvat tavoitteet, odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös tarkka kuvaus rahoitettavista toimista, kuhunkin toimeen osoitettavasta alustavasta rahamäärästä sekä alustava täytäntöönpanoaikataulu samoin kuin asianmukaiset indikaattorit, joilla seurataan tuotosten ja tavoitteiden saavuttamista. Niissä on mainittava avustusten osalta prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava nykyistä lainsäädäntöä tai ehdotettava uusia lainsäädäntötoimenpiteitä	(c) nykyisen lainsäädännön kuntotestit ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kasvun kannalta erityisen merkityksellisten unionin toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla on yksinkertaistettava tai kumottava nykyistä lainsäädäntöä ja varmistettava, että pk-yritysten rasitteet vähennetään minimiin aloilla, joilla ehdotetaan uusia lainsäädäntötoimenpiteitä
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi	(d) yrityksiin sekä erityisesti pk-yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi
Perustelu
Pk-yritysten merkitystä pitäisi näin ollen korostaa ohjelman kuvauksessa.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällyttävä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.	2. Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen, tulosten ja vaikutusten, myös erityisesti työpaikkojen luomisen ja kasvun, kannalta. Raporttiin on sisällyttävä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista ja tuen vaikutuksesta ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin siinä määrin, kun tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta pk-yrityksille.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio laatii viimeistään vuoteen 2018 mennessä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten tasolla, resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.	3. Komissio laatii viimeistään vuoteen 2018 mennessä toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten arviointikertomuksen, joka julkaistaan joka kolmas vuosi ja jossa käsitellään kaikkien ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista erityisesti työpaikkojen luomisen ja talouskasvun alalla tulosten ja vaikutusten tasolla, resurssien käytön tehokkuutta ja Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Arviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Jotta rahoitus saavuttaa pk-yritykset, on perustettava valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että pankit käyttävät varat ja takuut lisätäkseen lainanantoaan pk-yrityksille. Tähän voi kuulua raportointijärjestelmiä sekä pankkien menettelysäännöt, jotka koskevat lainojen myöntämistä pk-yrityksille. Valvontajärjestelmällä on myös varmistettava, että keskisuurten yritysten lisäksi myös pienet yritykset ja mikroyritykset saavat lainoja unionin rahastoista.
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä helpottamaan kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoituksen saantia. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely.	1. Ohjelman mukaisilla rahoitusvälineillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia näiden käynnistys-, kasvu- ja siirtovaiheessa. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainatakausjärjestely.
Perustelu
Pk-yritykset ovat alttiita nopeasti muuttuville markkinaolosuhteille, ja on tärkeää säilyttää joustavuus varoja jaettaessa.
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kasvusuuntautuneiden pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin kuuluvat.	2. Pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää muihin jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten [asetuksen (EU) N:o XXX/201X [rakennerahastoja koskeva uusi asetus] 33 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustamiin rahoitusvälineisiin ja unionin rahoittamiin apurahoihin, mukaan luettuna tämän asetuksen piiriin kuuluvat.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Liite I – Yleinen tavoite 1 – Otsikko
Komission teksti	Tarkistus
1. Vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä, myös matkailusektorilla	1. Vahvistetaan unionin yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Liite I – Yleinen tavoite 1 – Vaikutusindikaattori 2
Komission teksti	Tarkistus
Pk-yritysten hallinnollisen rasitteen muutos (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä)	Pk-yritysten hallinnollisen ja lainsäädännöstä aiheutuvan rasitteen vähennys (uuden yrityksen perustamiseen kuluvien päivien määrä)
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Liite I – Erityistavoite 1 – Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen – Tulosindikaattori 1
Komission teksti	Tarkistus
Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä	Pk-yritystestiä ja kilpailukyvyn tarkastelua käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Liite I – Erityistavoite 2 – Yrittäjyyden tukeminen – Keskipitkän aikavälin tavoite (tulos) 2017 5
Komission teksti	Tarkistus
Noin 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.	Ainakin 7 hyväksyttyä yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EFG:ssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin valtioiden rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen RDI-pääomajärjestelyn kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa investoinnit EFG:stä saavat olla enintään 20 prosenttia EU:n kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja ("multi-stage funds"), joissa rahoitusta EFG:stä ja RDI-pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahaston investointipolitiikan perusteella. EFG:n on vältettävä buy-out- tai jälkirahoitusta, joka on tarkoitettu hankitun yrityksen purkamiseen. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden mukaisesti.	1. EFG:ssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin (mikä kattaa laajennukset ja kasvuvaiheen innovatiiviset yritykset), etenkin valtioiden rajat ylittävästi toimiviin, mutta siitä on myös mahdollisuus tehdä investointeja alkuvaiheen yrityksiin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen RDI-pääomajärjestelyn kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa investoinnit EFG:stä saavat olla enintään 20 prosenttia EU:n kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja ("multi-stage funds"), joissa rahoitusta EFG:stä ja RDI-pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahaston investointipolitiikan perusteella. EFG:n on vältettävä buy-out- tai jälkirahoitusta, joka on tarkoitettu hankitun yrityksen purkamiseen. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden mukaisesti.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustaminen (2014–2020)
Viiteasiakirjat	COM(2011)0834 – C7-0463/2011 – 2011/0394(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 13.12.2011
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Emma McClarkin 29.2.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012	30.5.2012	9.7.2012
Hyväksytty (pvä)	10.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia de Campos, Cornelis de Jong, Vicente Miguel Garcés Ramón, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Edvard Kožušník, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Mitro Repo, Robert Rochefort, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Emilie Turunen, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Raffaele Baldassarre, Jürgen Creutzmann, María Irigoyen Pérez, Emma McClarkin, Sabine Verheyen, Anja Weisgerber

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.9.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Marina Yannakoudakis

LYHYET PERUSTELUT

Koko EU:ta vaivaavan talouskriisin taustaa vasten on elintärkeää käyttää voimavaroja hyvin ja parhaiden etujen saamiseksi. Työntekijät sekä yrittäjät, jotka luovat innovatiivisia sekä muita kuin innovatiivisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), ovat yritysten tärkein voimavara. Yritysten työntekijät sekä heidän muodostamansa pk-yritykset ovat Euroopan talouden pelastusrengas.

Pk-yrityksissä työskentelevien naisten täyttä potentiaalia ei ole toistaiseksi vielä otettu kaikilta osin käyttöön[1]. On myös toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että naisten osallistuminen tällä alalla lisääntyy ja samalla edistettävä käytännön suosituksia, joissa otetaan huomioon liike- ja talouselämän todelliset olosuhteet kilpailuun perustuvassa markkinaympäristössä.

Kaikilla liiketoimintasektoreilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä koskevaan ohjelmaan (2014–2020) (COSME) ja samalla olisi varmistettava, että näissä yrityksissä tarkastellaan yksityiskohtaisesti sukupuolten tasa-arvokysymystä toteamalla tasa-arvonäkökohta ehdotuksen yhteydessä.

On myös tärkeää varmistaa moraalisen sitoumuksen ylläpitäminen, sillä sen avulla vähennetään osaltaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä EU:ssa, kun otetaan huomioon, että vuonna 2010 16 prosenttia 27 jäsenvaltion väestöstä oli köyhyysvaarassa, koska heidän käytettävissä olevat tulonsa olivat alle riskirajan[2]. Nämä tilastot kielivät selvästi siitä, että naisyrittäjien määrän lisääminen on tärkeää. Naisyrittäjät ovat heterogeeninen ryhmä, jonka jäsenten ikä, tausta ja koulutus vaihtelevat.

Euroopan talouskriisin jatkuessa on erittäin tärkeää, että kaikki EU:n aloitteet ovat kustannustehokkaita, sillä aloitteet ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla taloudellista ja sosiaalista kasvua tuetaan työpaikalla. Tästä lähtökohdasta valmistelija pyrkii lisäämään tietoa nykyisten rahoitusmahdollisuuksien, kuten mikroluottojen, erityisavustusten ja riskipääoman käytöstä siten, että painopiste on sukupuolinäkökulmassa.

Valmistelija katsoo, että raskas EU-lainsäädäntö ei ole käytännöllisin tapa päästä eteenpäin erityisesti, kun otetaan huomioon, että "työllisyys" kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Valmistelija myös katsoo, että parhaita käytäntöjä koskevien suositusten levittäminen on tehokkain tapa vaalia kestävää kilpailua ja yrittämistä. Tästä on kahdenlaista hyötyä: naisyrittäjiä tuetaan ja aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat suhteelliset alhaiset.

Parhaita käytäntöjä koskevat suositukset

Todellisen ongelman käsittämiseksi on kerättävä ytimekkäitä, tarkkoja ja ajantasaisia tietosuojasääntöjen mukaisia tietoja. Nämä tiedot on jaettava sukupuolta, etnistä taustaa, ikää, aluetta, kokoa ja liiketoiminnan kestoa koskeviin tietoihin. Tällä tavalla varmistetaan, että määrärahat kanavoidaan oikeille ja tehokkaimmille aloille, jotta varmistetaan kasvu ja naisille suunnattu tuki pk-yrityksissä.

Tämän lisäksi luonnoksessa korostetaan, että sukupuolten tasa-arvo saavutetaan parhaiten vankalla koulutuksella, jonka avulla edistetään oikeudenmukaisuutta ja kannustetaan naisia saavuttamaan täysi potentiaalinsa kaikilla työllisyyden aloilla. Valmistelija suhtautuu myönteisesti koulutusohjauksen tukiohjelmiin, kuten naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalaiseen verkostoon (ENFEA), mutta on yhtä mieltä siitä, että tämän aloitteen vaikutuksen lisäämiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä käytettävissä olevia EU:n järjestelyjä ohjelman toteuttamiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikoiden kehittyminen voi myötävaikuttaa pk-yritysten sujuvaan toimintaan, sillä niiden avulla työpaikoilla voidaan tarjota joustava vaihtoehto. Jäsenvaltioita olisi kannustettava hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikoita, jotta niiden avulla voitaisiin lisätä tietoa ja tarjota verkostoitumistukea naisille, esimerkiksi verkkoportaaleja ja -blogeja, joissa on linkkejä naisyrittäjien yhteystietoihin, edustajiin ja tapahtumiin. Internetin sekä verkkopohjaisen tuen avulla voidaan myös tarjota valinnanmahdollisuuksia naisille, jotka työskentelevät kotona tai jotka asuvat syrjäisillä alueilla. Tuen on oltava soveltamisalaltaan sekä kansallista että alueellista ja sitä on oltava mahdollisuus saada eri tiedotusvälineiden kautta.

Yhteenveto

Sukupuolten tasa-arvon lisääminen liike-elämässä edellyttää monipuolista tarkastelutapaa, jolla voidaan edistää parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia, joiden avulla tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja muita mahdollisuuksia sekä joustavuutta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiivistä ja ajantasaista tietoa, mahdollisuutta saada mikrorahoitusta ja vankkaa koulutusta sekä hyödyntää tukiohjelmia, roolimalleja sekä tieto- ja viestintätekniikoita, ja näiden kaikkien on oltava kustannustehokkaita. Tällaisten toimenpiteiden tarpeen painottaminen merkitsee vastaamista moraaliseen sitoumukseen auttaa vähentämään köyhyysriskiä ja sosiaalista syrjäytymistä koko EU:ssa.

COSME-ohjelma on toteuttamiskelpoinen etenemissuunnitelma seuraavalle viidelle vuodelle, ja valmistelija toivoo näkevänsä, että lopullisessa tekstissä otetaan huomioon ainutlaatuinen panos, jonka naiset voivat antaa liike-elämälle vaalimalla ja edistämällä kasvua, joka tulevaisuudessa osoittautunee elintärkeäksi Eurooppaa ja maailmantaloutta parhaillaan koettelevan vakavan talouskriisin lievittämiselle.

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota.	(1) Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan Eurooppaa seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta ja jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään Euroopan dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä naisten ja miesten yhtä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")"[3], jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan "pienet ensin" ‑periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa vahvistetaan 10 periaatetta ja esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.	(3) Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")", jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. Small Business Act ‑aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), edistetään yrittäjyyttä, pyritään hyödyntämään paremmin nuorten ja naisten yrittäjäpotentiaalia ja nivotaan "pienet ensin" -periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa vahvistetaan 10 periaatetta ja esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, joka hyväksyttiin 29 päivänä kesäkuuta 2011, komissio esittää lainsäädäntöehdotusten ja asiakirjojen pakettia, joka koskee unionin talousarviota vuosiksi 2014–2020. Kyseisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisemmän talouden ja kansainvälisesti merkittävän Euroopan luomista.	(5) Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, joka hyväksyttiin 29 päivänä kesäkuuta 2011, komissio esittää lainsäädäntöehdotusten ja asiakirjojen pakettia, joka koskee unionin talousarviota vuosiksi 2014–2020. Kyseisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista yhtä lailla sekä miehille että naisille Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristöystävällisemmän talouden ja kansainvälisesti merkittävän Euroopan luomista.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Naisyrittäjyys ja naisten pk-yritykset ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan nostaa naisten työllisyysastetta ja sitä kautta hyödyntää paremmin naisten koulutustasoa. Naisyrittäjyys myös takaa liiketoiminnan kehityksen ja innovaatiot, mutta tätä potentiaalia hyödynnetään aivan liian vähän unionissa, ja naisyrittäjien määrän lisäämisellä on yleisiä myönteisiä ja välittömiä vaikutuksia talouteen. Naiset ovat erityisen motivoituneita ryhtymään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, sillä oma yritys mahdollistaa päättämisen omista työajoista, jolloin työ- ja perhe-elämä ovat paremmin yhdistettävissä. Epävakaassa taloustilanteessa laiminlyödään helposti naisyrittäjien tukemiseen tähtääviä toimia.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 b) Kun otetaan huomioon naisyrittäjien alhainen määrä (vain 30 prosenttia Euroopassa), ohjelman avulla olisi edistettävä ja helpotettava naisten yrittäjyyttä, sillä naisyrittäjillä on merkittävä vaikutus talouteen ei ainoastaan siksi, että he kykenevät luomaan työpaikkoja itselleen, vaan he luovat työpaikkoja myös muille. Nykyinen maailmantalouden tila tuo merkittävällä tavalla esiin naisyrittäjyyden tärkeän ulottuvuuden kehittyvänä talouden voimana sekä tarpeen edistää sitä.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 c) Ohjelmassa olisi korostettava sukupuolta erottelemattoman yritysomistajuuden, koulutuksen ja tutkimuksen edistämistä sekä asianmukaisen tiedon välittämistä koko järjestelmässä kaikille osapuolille käynnistämällä myös kampanjoita ja sosiaalisen median verkostoja. Sen avulla olisi edistettävä yliopistojen, EU:n toimielinten, opetusministeriöiden ja poliitikkojen välityksellä yhtäläisesti sekä naisyrittäjyyttä molempia sukupuolia hyödyttävällä tavalla jo koulutuksen varhaisessa vaiheessa että naisyrittäjiä roolimalleina.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Ottaa huomioon, että rahoituksen välittäjät tarjoavat mikroluottoja (eli alle 25 000 euron lainoja) takausjärjestelmän mukaisesti. Ohjelmaan ei sisälly minkäänlaista erityistä mikrolainaikkunaa, sillä tämä merkitsisi päällekkäisyyttä komission 6. lokakuuta 2011 ehdottaman sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman kanssa, jossa keskitytään erityisesti mikroluottoihin.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa. Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja konferenssit, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa.	(16) Yksi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa, jota on edistettävä erityisille kohderyhmille ja erityisesti nuorille ja naisille suunnattujen innovatiivisten ja erilaisten linjausten avulla. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on 55 prosenttia Yhdysvalloissa ja 71 prosenttia Kiinassa.Esimerkki- ja katalyyttivaikutukset, kuten eurooppalaiset palkinnot ja yrittäjyyteen liittyvät konferenssit, hankkeet, seminaarit ja mentorointiohjelmat, sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, kuten vertailuanalyysit ja hyvien toimintatapojen vaihto, saavat aikaan paljon Euroopan tason lisäarvoa. On erittäin tärkeää puuttua asiaan liittyviin esteisiin, perinteisiin näkemyksiin ja naisia koskeviin stereotypioihin naisten uskottavuuden lisäämiseksi yrittäjinä erityisesti kannustamalla naisia yrittäjyyteen, säilyttämällä heidän uransa yrittäjinä ja kohottamalla heidän profiiliaan roolimalleina.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Tavoitteiden saavuttamista mittaavat tiedot olisi, siltä osin kuin tämä on käytännössä toteutettavissa, kerättävä ja jaoteltava sukupuolen, etnisen taustan, iän, alueen, koon sekä liiketoiminnan keston perusteella jäsenvaltioiden tietosuojasääntöjen mukaisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön ja Euroopan tasa-arvoinstituutin avustuksella. Nämä tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan kerättävä siten, ettei tästä aiheudu lisärasitetta pk-yrityksille, ja tietojen olisi valaistava päätöksentekijöitä naisyrittäjien kohtaamista erityisongelmista.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, ohjelmassa olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja muiden unionin ohjelmien ja rakennerahastojen kanssa.	(20) Ohjelmalla olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja otettava samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, ohjelmassa olisi kehitettävä tiiviitä synergiaetuja muiden unionin ohjelmien ja rakennerahastojen kanssa. Erityistoimia tarvitaan helpottamaan naisten mahdollisuuksia saada liikeyritystensä edellyttämää rahoitusta.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(20 a) Ohjelman avulla olisi helpotettava naisyrittäjien mahdollisuutta saada käyttöönsä saatavilla olevaa rahoitusta ja näin edistää ja lisätä naisten yrittäjyyttä erityisavustusten ja riskipääoman kautta.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(20 b) Ohjelmalla olisi tuettava naisyrittäjiä, joilla on vähemmän tietoa käytössä olevista rahoitusmahdollisuuksista, joilla on yhteiskunnallisten tekijöiden vuoksi vähemmän kokemusta varainhoidosta ja jotka tarvitsevat tukea sekä yrityksen käynnistysvaiheessa että koko yrityksen elinkaaren ajan ja tarvittaessa myös sen lopetusvaiheessa.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.	(21) Avoimuuden periaatteet olisi otettava huomioon ja naisten ja miesten tasa-arvoa edistettävä kaikissa ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Lisäksi olisi otettava huomioon lisätekijät ja esteet, kuten perhe- ja työelämän epätasapaino, roolimallien ja mentoreiden puute, sosiaaliset stereotypiat ja koulutuksesta saatavat yrittäjyystaidot, jotka tekevät yrittäjyydestä entistä vähemmän houkuttelevan ja kannattavan vaihtoehdon naisille. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Ohjelmalla olisi pyrittävä helpottamaan pääsyä teknisiin, tieteellisiin ja liiketoimintaa koskeviin verkostoihin sekä tukiverkostoihin, tarjoamaan kaikille, erityisesti nuorille ja naisille, jotka ovat kiinnostuneet pk-yrityksen perustamisesta, asianmukaisia mentorointi- ja koulutusohjelmia, kuten naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalainen verkosto (ENFEA), jossa korostetaan roolia, joka naisilla voi olla, työpaikkojen luomisessa ja kilpailun edistämisessä, sillä ohjelmalla kannustetaan naisia ja tyttöjä perustamaan oma yritys kouluissa, yliopistoissa, yhteisöryhmissä ja tiedotusvälineissä järjestettävän toiminnan avulla, ja kehittämään näin yrittäjyyden edellyttämiä taitoja, tietoa, ja henkeä sekä kasvattamaan luottamusta.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Sekä nais- että miesyrittäjille olisi tarjottava mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tietotekniikan jatkokoulutukseen sekä kielitaidon kehittämiseen, joiden avulla edistetään kansainvälisten markkinoiden edellyttämää osaamista.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 c) Maaseutualueiden naisilla saattaa olla hankaluuksia saada tietoa, rahoitusta ja teknisiä välineitä ja näihin liittyviä palveluja, mikä saattaa vakavasti heikentää heidän kykyään käynnistää yritystoiminta tai laajentaa yritystään. Tästä syystä tällä ehdotuksella olisi pyrittävä maantieteelliseen kattavuuteen ja "saatava tieto perille" ennakoivien markkinointikampanjoiden avulla, joiden avulla eurooppalaiset veronmaksajat voisivat saada enemmän vastinetta rahoilleen ja joiden avulla taantuviin maaseutuyhteisöihin voidaan tuoda eloa.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a) tuetaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan kaiken kattavan tavoitteen saavuttamista ja naisten aseman edistämistä ja näiden vaikutusvallan lisäämistä sekä ryhdytään toimiin naisyrittäjien toimintaa hankaloittavien esteiden poistamiseksi, joita ovat muun muassa rahoituksen ja koulutuksen saantiin sekä informaatioteknologian käyttöön liittyvät vaikeudet, vaikeus saavuttaa työ- ja perhe-elämän välinen tasapaino sekä naisyrittäjiä koskevat kielteiset kulttuuriset käsitykset ja stereotypiat;
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.	(b) kannustetaan sukupuoleen liittyvistä ennakkoluuloista vapaata yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua myös erityisten kohderyhmien, kuten nuorten, naisten ja syrjäytyneiden väestöryhmien keskuudessa.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden lukumäärän osalta	(d) pk-yritysten kasvu lisäarvon ja työntekijöiden lukumäärän osalta jaoteltuina sukupuolen, etnisen taustan, iän, alueen, koon sekä liiketoiminnan keston perusteella jäsenvaltioiden tietosuojasääntöjen mukaisesti
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) naistyöntekijöiden lukumäärän kasvu erityisesti pk-yritysten johdossa ja strategisessa hallinnossa
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 ‑strategian täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. Ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta.	3. Ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 ‑strategian täytäntöönpanoa ja edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. Ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta, joka merkitsee pyrkimystä sekä miesten että naisten 75 prosentin työllisyyteen.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa	(b) Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien, kuten nuorten, naisten ja syrjäytyneiden väestöryhmien, parissa
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin	(c) Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkajärjestelyin ja annetaan tietoa mahdollisille edunsaajille, myös erityisryhmille, kuten nuorille, naisille ja syrjäytyneille väestöryhmille, sekä lisätään näiden tietämystä
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan asianmukaisten infrastruktuurien, maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen	(a) toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, mukaan luettuna selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa, sekä turvataan kaupungeissa ja maaseudulla asianmukaisten infrastruktuurien, maailmanluokan klustereiden, yritysverkostojen, toimintaedellytysten sekä kestävien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittäminen
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Erityishuomiota on kiinnitettävä nuoriin yrittäjiin, uusiin ja potentiaalisiin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin erityisiin kohderyhmiin.	2. Erityishuomiota on kiinnitettävä nuoriin yrittäjiin, syrjäytyneiden väestöryhmien yrittäjiin, uusiin ja potentiaalisiin nais- ja miesyrittäjiin samoin kuin erityisiin kohderyhmiin, kuten nuoriin miehiin ja naisiin.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.	3. Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään yrittäjyyskasvatusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien nais- ja miesyrittäjien parissa. Maaseutualueiden naisiin on kohdistettava erityistä tukea.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.	1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Komitean kokoonpanossa on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo siten, että otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Liite I – Erityistavoite: Edistetään yrittäjyyttä, myös tiettyjen kohderyhmien parissa – 3 sarake
Komission teksti	Tarkistus
Niiden EU-kansalaisten osuuden lisääminen 50 %:iin, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi	Niiden EU-kansalaisten (tasapuolisesti sekä naisten että miesten) osuuden lisääminen 50 %:iin, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustaminen (2014–2020)
Viiteasiakirjat	COM(2011)0834 – C7-0463/2011 – 2011/0394(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 13.12.2011
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Marina Yannakoudakis 20.12.2011
Valiokuntakäsittely	10.7.2012
Hyväksytty (pvä)	19.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Silvana Koch-Mehrin, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Barbara Matera, Krisztina Morvai, Norica Nicolai, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Silvia Costa, Mariya Gabriel, Ana Miranda, Doris Pack, Antigoni Papadopoulou, Angelika Werthmann

[1] Euroopan unionissa ainoastaan kymmenesosa naisista on yrittäjiä, kun taas miesten vastaava osuus on neljäsosa. Naisyrittäjyydestä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä) 13. syyskuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (esittelijä Euroopan parlamentin jäsen Marina Yannakoudakis).
[2] Eurostat, 8. helmikuuta 2012.
[3] KOM(2008) 394 lopullinen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustaminen (2014–2020)
Viiteasiakirjat	COM(2011)0834 – C7-0463/2011 – 2011/0394(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	30.11.2011
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.12.2011
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 13.12.2011	ECON 13.12.2011	EMPL 13.12.2011	IMCO 13.12.2011
	TRAN 13.12.2011	FEMM 13.12.2011
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	ECON 17.1.2012	EMPL 15.12.2011	TRAN 19.12.2011
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Jürgen Creutzmann 17.1.2012
Valiokuntakäsittely	18.6.2012	18.9.2012
Hyväksytty (pvä)	29.11.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	49 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Antonio Cancian, Ioan Enciu, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Seán Kelly, Bernd Lange, Zofija Mazej Kukovič, Alajos Mészáros, Vladimír Remek, Silvia-Adriana Ţicău, Henri Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Keith Taylor
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	11.12.2012

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö