MIETINTÖ julkisesta taloudesta EMU:ssa – 2011 ja 2012

20.12.2012 - (2011/2274(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Alfredo Pallone

Menettely : 2011/2274(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0425/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0425/2012
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

julkisesta taloudesta EMU:ssa – 2011 ja 2012

(2011/2274(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission vuoden 2011 kertomuksen julkisesta taloudesta EMUssa[1],

–   ottaa huomioon komission vuoden 2012 kertomuksen julkisesta taloudesta EMUssa[2],

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

–   ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011[3],

–   ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU[4],

–   ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011[5],

–   ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2011[6],

–   ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[7],

–   ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011[8],

–   ottaa huomioon 24.–25. maaliskuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien liitteen I "Euro Plus -sopimus: Vahvempi talouspolitiikan koordinointi kilpailukyvyn ja lähentymisen edistämiseksi"[9],

–   ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti niihin liitetyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen,

–   ottaa huomioon komission 23. marraskuuta 2011 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2012 (COM(2011)0815),

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman tulostaulusta makrotalouden epätasapainon valvontaa varten: alustava suunnitelma[10],

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012[11],

–   ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston julkaisun "World Economic Outlook" lokakuulta 2012,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0425/2012);

A. ottaa huomioon, ettei talous-, finanssi- ja pankkikriisi ole laantunut ja että kriisi on osoittanut, että julkiseen talouteen liittyvät asiat vaikuttavat kielteisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja poliittiseen vakauteen;

B.  ottaa huomioon, että julkisen velan suhde BKT:hen euroalueella nousi vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen 86,2 prosentista 88,2 prosenttiin vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä;

C. ottaa huomioon, että Euroopan unionin talous- ja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmään äskettäin tehdyt uudistukset eivät yksinään voi ratkaista kriisiä; ottaa huomioon, että makrotalouden liiallisen epätasapainon symmetrinen korjaaminen sekä talous- ja rahaliiton yleisen sosioekonomisen lähentymisen ja solidaarisuuden tason nostaminen edellyttävät kattavia toimenpiteitä;

D. toteaa, että uskottava sitoutuminen kasvua edistäviin talouden vakauttamistoimiin on edellytys kaikille kestäville ratkaisuille useimpien euroalueen jäsenvaltioiden liialliseen velkaantumiseen ja budjettivajeeseen;

E.  ottaa huomioon, että EU-maissa on toteutettu merkittäviä toimia julkisen talouden vakauttamiseksi mutta edessä on vielä lukuisia haasteita tilanteen parantamiseksi; toteaa, että tämänhetkinen talouden vakava taantuma aiheuttaa huolta, koska se uhkaa jäsenvaltioiden huomattavia ponnisteluita julkisen taloutensa vakauttamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole samassa tilanteessa, minkä vuoksi olisi toteutettava kestäviä kasvua edistäviä eriytettyjä strategioita, jotka vastaavat neuvoston hyväksymiä maakohtaisia suosituksia ja joissa otetaan huomioon maakohtaiset julkisen talouden riskit ja makrotaloudelliset riskit sekä taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet;

G. ottaa huomioon, että viimeisimmissä maakohtaisissa suosituksissa painotetaan kohtuuttomasti tarvetta pienentää palkkoja ja sosiaaliturvamenoja ja uudistaa julkisia eläkejärjestelmiä; katsoo, että sen sijaan erityiset suositukset, jotka koskevat muita aloja, kuten pääomatulojen, kulutuksen, kiinteistöjen ja saastuttavien toimien verotusta, ovat useimmiten jääneet liian vähälle huomiolle;

H. katsoo erityisesti, että rahoitustukiohjelmista tukea saavien jäsenvaltioiden sekä markkinoiden erityistarkkailussa olevien jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uskottavia pitkän aikavälin budjetin tasapainottamisstrategioita; ottaa huomioon, että koko EMU-alueella esiintyviin kielteisiin oheisvaikutuksiin on puututtava kiireesti, jotta voidaan tasapainottaa ja kalibroida ponnistukset, joita kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään kriisistä selviämiseksi;

I.   ottaa huomioon, että demokraattisissa järjestelmissä vaaditaan taloudesta ja siihen liittyvistä politiikoista vastaavien päättävien tahojen tarkkaa julkista valvontaa kaikilla tasoilla sekä vastuuvelvollisuus- ja legitimiteettimekanismeja;

1.  pitää myönteisenä, että EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan paranevan ja että ne ovat ponnistelleet julkisen talouden tavoitteidensa saavuttamiseksi; pitää valitettavana meneillään olevan talouden laskusuhdanteen ennakoitua pitkittymistä; toteaa, että vallitseva vakava taloudellinen laskukausi on huolestuttava, koska se uhkaa jäsenvaltioiden huomattavia ponnistuksia julkisen taloutensa vakauttamiseksi;

2.  pitää julkisen talouden vakauttamista koskevia uskottavia pitkän aikavälin strategioita edelleen välttämättöminä, kun otetaan huomioon joidenkin jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen velan ja budjettialijäämän korkea taso ja vaikeudet saattaa julkinen talous kestävälle uralle, mikä aiheuttaa voimakasta painetta finanssimarkkinoilta; muistuttaa, että julkiset alijäämät ovat tähän asti yleisesti vähentyneet voimakkaiden vakauttamisponnistelujen ansiosta; panee merkille, että komissio ennustaa negatiivista BKT:n kasvua koko talous- ja rahaliitolle vuonna 2013 ja heikentyvää julkisen talouden rahoitusasemaa seitsemälle EMU:n jäsenvaltiolle vuonna 2013 tai 2014; uskoo siksi, että julkisen talouden voimaperäisen mukauttamisen tarve on saatettava tasapainoon kestävän kasvun, talouden kehityksen ja sosiaalisen suojelun vahvistamisen kanssa;

3.  on erittäin huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden uudistus- ja vakauttamistoimista huolimatta euroalueen valtioiden joukkolainamarkkinat ovat vaikeassa tilanteessa, josta kertovat osto- ja myyntihintojen suuret erot ja korkojen volatiliteetti; toteaa, että välitön laukaisija ja perussyy oli rahoitusmarkkinoiden huoli joidenkin euroalueeseen kuuluvien maiden julkisen ja yksityisen talouden vakavaraisuudesta;

4.  uskoo, että pyrkimykset kohti yhteensovittamisen parantamista ja talouden vakauttamista eivät tuota odotettuja tuloksia, jos jäsenvaltioiden välistä makrotalouden epätasapainoa ja sen vaikutuksia elpymisprosessiin ei ratkaista;

5.  korostaa, että julkisen ja yksityisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on välttämätön edellytys kasvun kannalta sekä julkisten menojen, myös investointien, säilyttämiseksi sopivalla tasolla; korostaa, että korkea velkataso vaikuttaa kielteisesti terveydenhoitoon, eläkkeisiin, työllisyyteen ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon ja myös hidastaa talouskasvua;

6.  korostaa, että korkea nuorisotyöttömyys haittaa talouskasvua myös tulevaisuudessa ja että jäsenvaltioiden olisi jo nyt hyväksyttävä käytännön toimenpiteitä sen alentamiseksi;

7.  kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan neuvoston komission ehdotuksesta antamia suosituksia, jotka noudattelevat vakaus- ja kasvusopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna talouspolitiikan ohjauspaketilla, sisältyviä säännöksiä, jotta julkisen talouden vakauttamistoimet saadaan pantua täytäntöön tehokkaammin, uskottavasti, ripeästi ja eriytetysti maakohtaiset erityisolosuhteet huomioon ottaen; kehottaa neuvostoa tarkistamaan näitä suosituksia, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon makrotaloudellinen ympäristö;

8.  kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään sopimukseen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevan paketin hyväksymisestä parlamentin kanssa mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden loppuun mennessä;

9.  rohkaisee komissiota antamaan jäsenvaltioille sekä kielteistä että myönteistä palautetta selkeissä ja yksityiskohtaisissa maakohtaisissa suosituksissa ja antamaan tunnustusta huomionarvoisista ponnisteluista ja parhaista käytännöistä;

10. kannustaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään täydentää perinteistä velkakestävyysanalyysiään vaihtoehtoisilla menetelmillä; kehottaa komissiota julkaisemaan säännöllisesti tätä velkakestävyysanalyysiä ilmentäviä indikaattoreita tulevissa kertomuksissaan julkisesta taloudesta EMUssa sekä julkistamaan olettamukset, joihin niiden mallit perustuvat, kun arvioidaan julkisten menojen kerrannaisvaikutusta BKT:n kasvuun;

11. korostaa, että unionin talousarviolla on oltava tärkeä rooli, jotta voidaan tehokkaasti vähentää makroekonomista ja sosiaalista epätasapainoa koko unionissa ja näin palauttaa kestävän rahaliiton ehdot;

12. pitää tervetulleena, että vuoden 2012 kertomuksessa julkisesta taloudesta EMUssa keskitytään uudella tavalla julkisen talouden hajauttamiseen ja ehdottaa, että tuleviin kertomuksiin sisällytetään aina paikallista ja alueellista julkista taloutta koskeva luku;

13. katsoo, että julkisen talouden vakauttaminen voidaan toteuttaa tehokkaasti ja että sillä voi olla pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia, jos sitä tukevat toimet edistävät kasvua ja työnsaantimahdollisuuksia ja jos kansalaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti niiden yhteydessä;

14. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian mukaisia kasvua tukevia politiikkoja ja uudistuksia, joissa otetaan huomioon sosiaalinen suojelu, sosiaalinen osallisuus ja julkiset investoinnit; kehottaa jälleen lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta, erityisesti vähentämään työn verotusta, tehostamaan koulutusohjelmia, jotta vanhoja työntekijöitä kannustettaisiin pysymään töissä pitempään, vähentämään nuorten työttömyyttä sovittamalla nuorten osaamisen paremmin yhteen työmarkkinoiden kysynnän kanssa, varmistamaan palkkojen säilyminen tuottavuutta vastaavina sekä siirtämään verotuksen painopistettä pois työn ja etenkin pienituloisten työntekijöiden verottamisesta kohti ympäristön kannalta haitallisten toimintojen verottamista; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan innovointia tukevaa politiikkaa investoinneilla, joilla pyritään parantamaan tuottavuutta ja saattamaan se vastaamaan palkkojen kehitystä ja luomaan kilpaillumpi liiketoimintaympäristö vapauttamalla tiettyjä aloja, poistamalla perusteettomia rajoituksia säännellyiltä aloilta ja säännellyistä ammateista, helpottamalla luoton saantia ja helpottamalla uusien yritysten perustamista; kannustaa myös julkishallinnon uudistamiseen byrokratiaa vähentämällä, kuluja leikkaamalla ja tarpeettomia hallinnon tasoja poistamalla;

15. muistuttaa, että keskeisenä tekijänä kasvun ja vakauttamisen välisessä suhteessa on se, mistä vakauttaminen koostuu; korostaa, että meno- ja tulopuolen toimenpiteiden tarkoituksenmukainen yhdistelmä riippuu asiayhteydestä ja sitä olisi arvioitava perusteellisesti; huomauttaa tässä yhteydessä kuitenkin, että tuottamattomien menojen leikkaamiseen perustuva vakauttaminen on yleensä kestävämpää ja tukee kasvua keskipitkällä aikavälillä paremmin kuin tulojen lisäämiseen perustuva vakauttaminen, mutta on lyhyellä aikavälillä lamaannuttavampaa; katsoo, että vakauttamisstrategioilla on lievennettävä lyhyen aikavälin lamaa pahentavia vaikutuksia ja samalla niillä on pyrittävä edistämään kasvua keskipitkällä aikavälillä; katsoo, että vakauttamisen mahdollisia lyhyen aikavälin kielteisiä vaikutuksia voidaan lievittää, etenkin jos vakauttamistoimenpiteet ovat uskottavia ja pitkäkestoisia ja niiden yhteydessä vältetään julkisten investointien vähentämistä talouden tuottavilla aloilla;

16. kannustaa jäsenvaltioita keskittämään vakauttamispyrkimykset meno- ja tulopuolen toimenpiteiden asianmukaiseen yhdistelmään tilannetta vastaavasti siten, että samalla turvataan Eurooppa 2020 -tavoitteisiin liittyvät ja kestävää kasvua edistävät tekijät, kuten investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä koulutukseen, terveydenhoitoon ja energiatehokkuuteen; katsoo, että olisi lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että pidetään yllä tai parannetaan työvoimapalvelujen ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden, kuten työnhakijoille tarkoitettujen perus- ja jatkokoulutusohjelmien, mukaan luettuna työttömille ja uusille yrittäjille tarkoitettu Euroopan nuorten työllisyystakuu, kattavuutta ja vaikuttavuutta;

17. kannustaa komissiota arvioimaan koko euroalueen finanssipoliittisia linjauksia yhdistämällä kansallisella tasolla päätetyt budjettitoimenpiteet ja niiden ennakoidut vaikutukset seurannaisvaikutuksina kussakin euroalueen jäsenvaltiossa;

18. kehottaa komissiota julkaisemaan menetelmän, johon se perustaa arvionsa jäsenvaltioiden rakenteellisesta tasapainosta, sekä muutokset, joita tähän menetelmään on tehty vuoden 2008 jälkeen, sekä näiden muutosten vaikutuksen jäsenvaltioiden rakenteellisen tasapainon arviointiin;

19. korostaa, että vakauttamisstrategiassa olisi myös keskityttävä jäsenvaltioiden talousarvioiden tulopuoleen; katsoo erityisesti, että tulopuolen vakauttamistoimenpiteissä olisi keskityttävä vähentämään verotukia, jotka synnyttävät tuottamattomia aloja tai tehotonta tuottoja hakevaa käyttäytymistä, vähentämään ympäristön kannalta haitallisia tukia sekä kehittämään ympäristöveroja, joiden kohteena ovat negatiiviset ulkoisvaikutukset ja jotka voivat antaa kaksinkertaisen tuoton, koska ne voivat parantaa budjettitilannetta ja auttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

20. kannattaa sitä, että eläkejärjestelmiä edelleen uudistetaan ja ajanmukaistetaan työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä ja asemaa ja kansallisten tilanteiden erityispiirteitä samalla täysin kunnioittaen, jotta varmistetaan eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitettavuus ja riittävyys; huomauttaa, että näillä uudistuksilla voidaan myös säilyttää niiden panos automaattisina vakauttajina sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden välineinä; kannustaa erityisesti toimenpiteitä todellisen eläkeiän korottamiseksi; tukee politiikkoja, jotka on suunnattu lisäämään työmarkkinoilla eläkeiän saavuttamisen jälkeen joitakin vuosia jatkavien ihmisten määrää;

21. kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan tulopuolen vakauttamismenettelyitä, joissa keskitytään verosäännösten noudattamisen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamiseen erityisesti veropetosten ja veronkierron torjunnan osalta; katsoo, että jollei tämä riitä, olisi harkittava veropohjan laajentamista, myös taloudellisten ja sosiaalisten vääristymien vähentämistä ajatellen; katsoo, että veropetosten ja veronkierron torjunnassa on tehtävä lisää työtä;

22. katsoo, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tasapainoisen julkisen talouden saavuttamiseksi on tärkeää soveltaa kustannus/hyöty-analyysia kaikkiin talousarvion kannalta merkittäviin infrastruktuurihankkeisiin;

23. muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet uudistamaan finanssipolitiikkaa Euro Plus ‑sopimuksen puitteissa ja järjestämään säännöllisiä keskusteluja parhaiden käytäntöjen omaksumisesta;

24. korostaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten roolia julkisten ja yksityisten investointien tukemisessa; korostaa kasvuun keskittyvien investointien tärkeyttä nopean taloudellisen elpymisen kannalta;

25. kehottaa jäsenvaltioita selventämään hallinnon eri tasojen (kansallinen, alue- ja paikallishallinto) vastuuta, asemaa, julkisten varojen siirtoja ja tulolähteitä moitteettoman ja kestävän julkisen talouden kehyksen varmistamisessa erityisesti siten, että otetaan huomioon, miten sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta vaikuttaa julkisen talouden paikalliseen ja alueelliseen itsenäisyyteen;

26. on huolissaan vaarasta, että keskushallinnon ja kansallista tasoa alemman tason hallinnon välisen suhteen rakenne voi haitata julkisen talouden vakauttamisen täytäntöönpanoa erityisesti silloin, kun hajauttaminen rahoitetaan ensi sijassa keskushallinnolta tulevin siirroin eikä se vastaa kansallista tasoa alemman tason vastuun kantamista tulopuolella;

27. on huolissaan, että joissakin jäsenvaltioissa voi olla hallinnon alatasoja ja ministeriöitä, joilla ei ole konkreettista valtaa ja tehtäviä; katsoo, että nämä hallinnon alatasot tekevät yleisestä hallinnosta tehottomampaa ja monimutkaisempaa ja ne olisi siten eliminoitava osana talouden vakauttamispyrkimyksiä;

28. panee merkille, että talouden vakauttamisponnistelut olisi jaettava eri hallinnon osien välillä oikeudenmukaisesti ottaen huomioon niiden tarjoamat palvelut;

29. panee merkille, että jotkut voimakkaasti velkaantuneet jäsenvaltiot edelleen lisäävät julkisen alan työntekijöiden nettomäärää, vaikka ne ovat julkisesti sitoutuneet julkisen alan työntekijöiden osuuden jäädyttämiseen tai supistamiseen;

30. kehottaa budjettiongelmista kärsiviä jäsenvaltioita asettamaan etusijalle talouden vakauttamistoimenpiteet, jotka liittyvät tarpeettomien puolustusmenojen, kuten uuden ja kalliin sotilaskaluston hankkimisen vähentämiseen;

31. panee tyytyväisenä merkille erilaiset toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi, kuten kestävät ja kasvua tukevat rakenteelliset uudistukset, korostaa äskettäin hyväksyttyä uutta ja tehostettua Euroopan unionin ohjausjärjestelmää; katsoo, että vaikka kyseiset uudistukset eivät silmänräpäyksessä ratkaise kriisiä, niillä pitäisi pyrkiä lisäämään julkisen talouden sopeuttamistoimien uskottavuutta ja vähentämään niiden kielteisiä lyhyen aikavälin vaikutuksia kasvuun sekä luomaan kehys politiikan paremmalle kehittämiselle kasvun palautumisen jälkeisinä vuosina;

32. kannustaa lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien, jäsenvaltioiden parlamenttien ja Euroopan parlamentin väliseen taloudelliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, jotta ne voivat keskustella vuotuisessa kasvuselvityksessä esitetyistä talouden suuntaviivoista ja maakohtaisista suosituksista;

33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan keskuspankille ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

  • [1]  http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/2011/pdf/ee-2011-3_en.pdf
  • [2]  http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/2012/pdf/ee-2012-4.pdf
  • [3]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
  • [4]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
  • [5]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
  • [6]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
  • [7]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
  • [8]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
  • [9]  http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/fi/ec/120308.pdf
  • [10]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0583.
  • [11] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0048.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.12.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pilar Ayuso, Burkhard Balz, Elena Băsescu, Sharon Bowles, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Ismail Ertug, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Syed Kamall, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Sławomir Nitras, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Herbert Dorfmann, Robert Goebbels, Sophia in ‘t Veld, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Claudio Morganti, Nils Torvalds