Menettely : 2011/0401(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0427/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0427/2012

Keskustelut :

PV 20/11/2013 - 12
CRE 20/11/2013 - 12

Äänestykset :

PV 21/11/2013 - 6.1
CRE 21/11/2013 - 6.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0499

MIETINTÖ     ***I
PDF 3728kWORD 3845k
20.12.2012
PE 489.637v01-00 A7-0427/2012

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

(COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Teresa Riera Madurell

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020)

(COM(2011)0809 – C7‑0466/2011 – 2011/0401(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0809),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0466/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon alueiden komitean 19. heinäkuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0427/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

3.  palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"(3); muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä toimintapoliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen mukaisista uusista tehtävistä sekä reagoimaan ennakoimattomiin tapahtumiin; huomauttaa, että hyväksyttyjen unionin tavoitteiden ja sitoumusten sekä unionin yhteisvastuullisuuden periaatteen edistämiseen voidaan osoittaa vain rajallisesti määrärahoja, vaikka yleistä määrärahatasoa tasoa korotettaisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään 5 prosenttia vuoden 2013 tasosta; katsoo, että jos neuvosto on tästä asiasta eri mieltä, sen olisi ilmoitettava selkeästi, mistä sen toimintapoliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan luopua, vaikka niillä olisikin osoitettu olevan eurooppalaista lisäarvoa;

4.  palauttaa erityisesti mieliin, että samassa päätöslauselmassa parlamentti kehotti lisäämään määrärahoja huomattavasti vuoden 2013 tasosta, jotta voidaan turvata unionin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan rahoitus ja lisätä ja edistää sitä;

5.  toistaa lisäksi kantansa, jonka mukaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä talousarviovarat pitäisi keskittää voimakkaammin aloille, jotka edistävät talouskasvua ja kilpailukykyä, kuten tutkimukseen ja innovointiin, eurooppalaisen lisäarvon ja huippuosaamisen periaatteiden mukaisesti;

6.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

(1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja kehittymään maailman johtavaksi kestäväksi, kilpailukykyiseksi ja häiriönsietokykyiseksi taloudeksi muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen ja innovointiin, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko".

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja, jotta voidaan nostaa yksityisten investointien osuus kahteen kolmasosaan kokonaisinvestoinneista ja päästä yhteensä 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä, sekä kehittää innovointi-intensiteettiä kuvaava indikaattori. Unionin talousarvion olisi ilmennettävä tätä kunnianhimoista tavoitetta siten, että ryhdytään selkeästi rahoittamaan tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja, kuten tutkimus- ja kehittämis- ja innovointitoimintaa, minkä olisi näyttävä unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan rahoituksen tuntuvana lisäämisenä vuoden 2013 rahoitustasoon verrattuna. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa ja toimintapoliittisissa tavoitteissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia", sekä ilmasto- ja energiapoliittisissa tavoitteissa.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat.

(4) Eurooppa-neuvosto tuki 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia, jolla parannetaan tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuutta kansallisella ja unionin tasolla, ja kehotti unionia poistamaan nopeasti jäljellä olevat lahjakkuuksien ja investointien houkuttelemisen esteet, jotta voitaisiin toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa osaamisen, tutkimuksen ja innovoinnin todelliset sisämarkkinat. Tämä edellyttää huomattavasti suurempaa budjettia seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi, jotta voidaan lisätä unionin innovointivalmiuksia ja saada runsaasti yksityisen sektorin rahoitusta unionin toimien toteuttamiseen.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

(5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia sekä kehotti kaksinkertaistamaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmien seuraavan rahoituskauden talousarvion vuodesta 2014 alkaen 27 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007–2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityistavoitteilla. Tästä seuraa, että vähintään 60 prosentin Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta odotetaan liittyvän kestävään kehitykseen. Lisäksi ilmastoon liittyvien menojen odotetaan muodostavan yli 35 prosenttia talousarviosta, mukaan lukien resurssitehokkuutta parantavat keskenään yhteensopivat toimenpiteet. Komission olisi tiedotettava ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvän tuen suuruudesta ja tuloksista. Horisontti 2020 -puiteohjelman ilmastoon liittyviä menoja olisi seurattava edellä mainitussa tiedonannossa esitettyjen menetelmien mukaisesti.

(10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007–2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityistavoitteilla.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" komissio arvioi, että liikennealan tutkimus- ja kehityspolitiikan olisi tuettava enenevässä määrin ja johdonmukaisella tavalla sellaisten keskeisten teknologioiden kehittämistä, joilla unionin liikennejärjestelmästä saadaan nykyaikainen, tehokas ja käyttäjäystävällinen. Valkoisessa kirjassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

 

__________________

 

1 COM(2011)0144.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Vaikka unionin lisäarvo syntyy pääasiassa kilpailua edeltävän kansainvälisen yhteistyötutkimuksen rahoituksesta, jossa olisi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa päästävä vähintään seitsemännen puiteohjelman tasolle, on myös tarpeen painottaa erityisesti innovoinnin rahoittamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalla pyritään myös täyttämään unionin toimintapolitiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla painottamalla tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi sen vuoksi turvattava kaikki tutkimus- ja innovaatioketjun vaiheet, kuten tieteen eturintamassa tehtävä ja soveltava tutkimus, tietämyksen siirto ja ketjun markkinapään toimet, innovatiiviset rahoitusvälineet, sekä ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa olisi sovellettava eriytetysti siten, että mitä lähempänä ketjun markkinapäätä tuettava toimi on, sitä vähemmän sitä olisi rahoitettava Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja sitä enemmän muista lähteistä, kuten rakennerahastoista, kansallisista tai alueellisista rahoituslähteistä tai yksityiseltä sektorilta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) On tärkeää korostaa, että kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien olisi oltava avoimia uusille osallistujille, jotta varmistetaan kumppaneiden välinen laaja yhteistyö koko unionissa ja luodaan yhdennetty eurooppalainen tutkimusalue.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion puitteissa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin alaisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen on määrä edistää vahvasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, myös yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista, erityisesti yhdentämällä tutkimusta, koulutusta ja innovointia. Jotta voidaan varmistaa, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman eri osat täydentävät toisiaan ja varat tulevat riittävällä tavalla käytetyiksi, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annettava rahoitus olisi maksettava kahdessa erässä, joista jälkimmäinen vasta arvioinnin jälkeen.

(13) Tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion puitteissa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin alaisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen on määrä edistää vahvasti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista, myös yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista, erityisesti yhdentämällä tutkimusta, koulutusta ja innovointia. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa tärkein väline, jolla painotetaan osaamiskolmion koulutusulottuvuutta ja lähdetään purkamaan niin kutsuttua Euroopan paradoksia yrittäjäkoulutuksella, joka johtaa innovatiivisten, osaamiseen perustuvien uusyritysten ja spin-off-yritysten perustamiseen.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, koska se kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja koska siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne vähentävät myös varainhoidon virheitä.

(15) Yksi Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeisistä tavoitteista on yksinkertaistaminen. Tämän tulisi näkyä selvästi ohjelman rakenteessa, säännöissä, varainhoidossa ja toteutuksessa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi pyrittävä saamaan korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja erityisesti pk-yritykset – joista aivan liian harvat osallistuvat tutkimusohjelmiin jo toteutetuista toimenpiteistä huolimatta – osallistumaan vahvalla panoksella, ja sen olisi oltava avoin uusille osallistujille, varsinkin kansalaisyhteiskunnan edustajille. Horisontti 2020 -puiteohjelma kokoaa yhteen yhteiseen strategiseen kehykseen kattavan valikoiman tutkimuksen ja innovoinnin tukimuotoja, tarjoaa entistä selkeämmän tukimuotojen valikoiman, ja siinä käytetään osallistumissääntöjä, joiden periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ohjelman toimiin. Yksinkertaisempien rahoitussääntöjen on määrä alentaa osallistumisesta aiheutuvia hallintokustannuksia, ja ne ehkäisevät ja vähentävät myös varainhoidon virheitä.

 

Mikäli unionin tutkimus- ja innovointirahoitusta ulkoistetaan edelleen (esimerkiksi yhteisten teknologia-aloitteiden, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tai tutkimuksen toimeenpanovirastojen avulla), ulkoistamisen menetelmä ja laajuus olisi määritettävä riippumattoman vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Konsensukseen perustuvan ja disruptiivisen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan asianmukaiseksi tasapainottamiseksi olisi edistettävä alhaalta ylös -periaatteen mukaisten avointen ehdotuspyyntöjen ja nopeutettujen menettelyjen käyttöä, sillä näin varmistetaan innovatiivisten hankkeiden pikainen toteuttaminen. Lisäksi olisi luotava sopiva tasapaino "yhteiskunnallisten haasteiden" ja "mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden" alaan kuuluvien pienten ja suurten hankkeiden välille kunkin alan rakenteen, toiminnan tyypin, teknologian ja tutkimusympäristön huomioon ottaen.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) SEUT-sopimuksen 182 artiklan 1 kohdan mukaisesti puiteohjelmassa vahvistetaan enimmäismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumiselle ohjelman rahoitukseen sekä kunkin suunnitellun toiminnan osuus.

(16) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 182 artiklan 1 kohdan mukaisesti puiteohjelmassa vahvistetaan enimmäismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumisesta ohjelman rahoitukseen sekä SEUT-sopimuksen 180 artiklassa tarkoitetun kunkin suunnitellun toiminnan osuus.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Jotta Euroopan parlamentti voi toteuttaa poliittisen valvonnan tehtäväänsä ja varmistaa avoimuuden ja seurattavuuden, kuten perussopimuksissa määrätään, komission olisi tiedotettava sille asianmukaisesti ja säännöllisesti kaikista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien työohjelmien valmistelu ja laatiminen, määrärahojen toteuttaminen ja mahdollinen tarve mukauttaa niiden jakautumista, sekä suorituskykyindikaattorien kehittämisestä tavoitteiden ja odotettujen tulosten osalta.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

(18) On paikallaan huolehtia Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sitä edeltäneiden ohjelmien asianmukaisesta saattamisesta päätökseen etenkin siltä osin kuin on kyse ohjelmien monivuotisten hallinnointijärjestelyjen jatkamisesta, kuten ehdottoman välttämättömän teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksesta.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(19) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa voidaan tietyin avoimin edellytyksin ja tapauskohtaisesti toteuttaa täydentäviä ohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, päättää unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai perustaa yhteisyrityksiä taikka ottaa käyttöön muita järjestelyjä SEUT-sopimuksen 184, 185 ja 187 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Täydentävillä ohjelmilla tai järjestelyillä olisi oltava selvää unionin lisäarvoa, niiden olisi perustuttava aitoihin kumppanuuksiin, täydennettävä Horisontti 2020 -puiteohjelman muita toimia, perustuttava näyttöön siitä, että muuntyyppisillä rahoitusjärjestelyillä ei voida saavuttaa samoja tavoitteita, ja taattava mahdollisimman laaja osanotto.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toimiin.

(20) Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi

 

edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista ja asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatioprosessiin

 

 

varmistettava sukupuoliulottuvuuden asianmukainen huomioon ottaminen

 

edistettävä tasokasta tiedekasvatusta

 

lisättävä julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten, erityisesti tieteellisten julkaisujen ja tietojen, saatavuutta ja hyödyntämistä perustamalla tutkimustulosten tietokanta

 

kurottava umpeen digitaalinen sekä tutkimuksen ja innovoinnin kuilu

 

kehitettävä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä hallintokehystä koskevia vastuullisia linjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä lisättävä kansalaisten osallistumista Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tutkimusalan painopisteiden määrittämiseen. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen olisi yhdistettävä yleisölle kohdistetut tiedotustoimet, jotta ohjelmalle saadaan yleisön jatkuva tuki.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Kaikki komission antamat Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan liittyvät asiakirjat on asetettava pyynnöstä saataville esteettömissä esitysmuodoissa, joita ovat muun muassa suuri kirjasinkoko, pistekirjoitus, selkokielinen teksti, audio- ja videomuodot ja sähköinen muoto.

Perustelu

Vammaisilla henkilöillä olisi oltava tasavertaiset mahdollisuudet päästä osallisiksi Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevista tiedotus- ja viestintätoimista, myös tuettuja hankkeita ja tuloksia koskevasta viestinnästä, varsinkin kun se on julkisrahoitteista.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi tuettava tutkimustoiminnan moninaisuuden lisäksi akateemisten ja tieteellisten julkaisujen kielellistä moninaisuutta, myös kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, sekä varmistettava, että tutkimuksen riippumattomuuden ja julkaisujen vertaisarvioinnin periaatteita noudatetaan.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

(21) Horisontti 2020 -puiteohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Sen vuoksi ulkopuolisia tahoja olisi kuultava tasapuolisesti koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ajan. Etenkin yhteiskunnallisten haasteiden monitieteinen ja tieteenalojen rajat ylittävä luonne sekä monialaisten yhteyksien ja rajapintojen tarve Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edellyttävät erityisten strategisten tiedepaneelien perustamista. Asianmukaisten rakenteiden, kuten eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien, panos olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon tutkimustarpeiden määrittämisprosessissa.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Jotta voidaan varmistaa avoin ja tehokas täytäntöönpano, ohjelmasuunnittelun alussa olisi laadittava monivuotisia ohjeellisia etenemissuunnitelmia kutakin erityistavoitetta ja monialaista aihetta varten ja pyrittävä siihen, että vuotuisen työohjelman laadintaprosessi on lyhyt ja avoin. Komission olisi etenemissuunnitelmia ja työohjelmia valmistellessaan ja laatiessaan otettava Euroopan parlamentti ja neuvosto mukaan ja tiedotettava niille asiasta hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Ulkopuolisia tahoja olisi kuultava koko Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanon ajan, ja tässä yhteydessä olisi myös hyödynnettävä asianmukaisia rakenteita, kuten alakohtaisia neuvottelukuntia, äskettäin perustettuja ohjauskomiteoita, eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, yhteistä ohjelmasuunnittelua ja eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 b) Jotta unioni pystyisi kilpailemaan maailmanlaajuisesti, ratkomaan tehokkaasti suuria yhteiskunnallisia haasteita ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, sen olisi hyödynnettävä henkilöresurssejaan täysimääräisesti. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman olisi edistettävä ja vauhditettava eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukemalla kautta linjan toimia, joilla houkutellaan, sitoutetaan, koulutetaan ja kehitetään tutkimus- ja innovointilahjakkuuksia. Jotta voidaan saavuttaa tämä tavoite ja tehostaa tietämyksen siirtämistä, lisätä tutkijoiden määrää ja parantaa tutkimuksen laatua, inhimillisen pääoman kehittämistoimien ja erityisesti nuoriin ja naisiin keskittyvien toimien olisi kuuluttava säännönmukaisesti kaikkiin unionin rahoittamiin tutkimus- ja innovointitoimiin.

Perustelu

Muu maailma onnistuu Eurooppaa paremmin houkuttelemaan suurimpia lahjakkuuksia ja pitämään heistä kiinni. Jos Eurooppa haluaa pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa, sen on lisättävä vetovoimaansa. Siksi unionin tukemassa tutkimuksessa ja innovoinnissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti henkilöresursseihin. Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisenä tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen tutkimusalue ja kasvattaa Euroopan tutkimus- ja innovointijärjestelmän inhimillistä pääomaa.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 c) Jotta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koko keston ajan voidaan riittävän joustavasti reagoida uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin sekä arvioida ja mahdollisesti mukauttaa eri painopistealueiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat erityistavoitteiden ja painopistealueiden määrärahojen uudelleentarkastelua ja määrärahojen siirtämistä niiden välillä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarvioinnin perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Perustelu

On tärkeää jättää talousarvioon jonkin verran joustovaraa, jotta voidaan ottaa huomioon tulevat tarpeet ja tilanteet, myös ns. monialaisissa toimissa. Tämä tapahtuu parhaiten delegoidulla säädöksellä, jotta voidaan varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus ja nopea päätöksenteko.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(22) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa ja edistettävä tutkijoiden asiaankuuluvia työoloja. Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava täysimääräisesti huomioon, jotta voidaan pysäyttää jatkuva aivovuoto ja muuttaa se aivotuonniksi.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi edistettävä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista, autettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkutettava tutkijoita kaikkialta maailmasta ja lisättävä Euroopan houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden silmissä. Euroopan sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi olisi varmistettava apurahojen yhteensopivuus liikkuvien tutkijoiden rahoitustuen välineenä. Olisi ratkaistava verotuskysymykset ja edistettävä eurooppalaisten tutkijoiden asianmukaista sosiaaliturvaa.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(22 b) Lasikatto on edelleen esteenä naisille, jotka haluavat edetä tiede- ja tutkimusurallaan, naiset ovat huomattavan aliedustettuja joillakin aloilla, kuten insinööri- ja teknologia-aloilla, eikä sukupuolten palkkaeroissa ole nähtävissä pienentymistä. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi korjattava epätasapaino, joka ilmenee naispuolisten tutkijoiden osallistumisessa kaikkiin tutkijanuran vaiheisiin eri tutkimusaloilla.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuolten tasa-arvo huomioon hankkeiden sisällössä tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(23) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi edistettävä miesten ja naisten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa selvittämällä ja poistamalla sukupuolten epätasapainon pääasialliset syyt, jotta voidaan hyödyntää täydessä mitassa sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja pätevyys. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi lisäksi varmistettava, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon tutkimus- ja innovointitoimien sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan, SEUT-sopimuksen 8 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi kannustettava naisten osallistumista kaikkeen eurooppalaiseen tutkimukseen ja kaikkiin hankkeisiin kaikilla tieteenaloilla eikä ainoastaan neuvoa-antaviin ryhmiin ja arviointitehtäviin vaan myös kaikkiin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman rakenteisiin (Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, Euroopan tutkimusneuvosto, Yhteinen tutkimuskeskus, ohjausryhmät, korkean tason työryhmät, asiantuntijaryhmät jne.) sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten työhön.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 b) Tutkimus ja innovointi perustuu siihen, että tutkijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansalaiset voivat saada, jakaa ja käyttää tieteellistä tietoa. Tietämyksen levittämisen ja hyödyntämisen edistämiseksi tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden olisi oltava pakollista, jos julkaisupäätös koskee Horisontti 2020 -puiteohjelmasta julkisesti rahoitettuja tieteellisiä julkaisuja. Lisäksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman olisi edistettävä puiteohjelman julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tieteellisen tiedon avointa saatavuutta ottaen huomioon yksityisyyden suojaan, kansalliseen turvallisuuteen ja immateriaalioikeuksiin perustuvat rajoitukset.

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 c) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kannustetaan ja tuetaan toimia Euroopan johtajuuden hyödyntämiseksi kilpailussa sellaisten uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, joilla edistetään kestävää kehitystä laajassa merkityksessä ja torjutaan ilmastonmuutosta. Tällainen Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikkiin painopistealueisiin täysin integroitu horisontaalinen lähestymistapa auttaa unionia menestymään vähähiilisessä, niukkojen resurssien maailmassa ja kehittämään resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä taloutta.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 d) Jokaisen unionin rahoitusta saaneen osallistujan olisi tehtävä parhaansa omistamiensa tulosten hyödyntämiseksi jatkotutkimuksessa tai kaupallisesti taikka huolehdittava erityisesti asetuksen (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista koskevat säännöt] 41 artiklan mukaisella tulosten siirrolla ja lisensoinnilla siitä, että jokin muu oikeussubjekti hyödyntää ne kyseisiin tarkoituksiin.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

(24) Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovaatiotoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita ja ihmisoikeuksia. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän perustellut ja ajantasaistetut lausunnot sekä tarpeen mukaan Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanta. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituksessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja hallinnollisia määräyksiä. Tutkimustoiminnassa olisi noudatettava SEUT-sopimuksen 13 artiklaa ja velvollisuutta vähentää eläinten käyttöä tieteellisiin tarkoituksiin tai korvata se taikka parantaa eläinkokeiden olosuhteita. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet sille tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(25) Euroopan komissio ei nimenomaisesti tue ihmisalkion kantasolujen käyttöä. Ihmisalkion tai aikuisen kantasolujen mahdollisesta käytöstä päättävät tutkijat tutkimustavoitteidensa mukaan, ja päätökseen sovelletaan tiukkaa eettistä arviointia. Hanketta, johon liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, ei pitäisi rahoittaa, jos sille ei ole annettu kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tarvittavia hyväksyntöjä. Rahoitusta ei pitäisi antaa tutkimustoimille, jotka ovat kiellettyjä kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei pitäisi rahoittaa kyseisessä jäsenvaltiossa.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet. Synergioita olisi luotava myös koheesiopolitiikan rahastojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kanssa, joilla voidaan erityisesti edistää kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien lujittamista osana älykästä erikoistumista koskevia strategioita.

(26) Suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi saatava aikaan vahvempia synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sellaisilla aloilla kuten koulutus, avaruus, ympäristö, energia, maa- ja kalatalous, kilpailukyky ja pk-yritykset, sisäinen turvallisuus, kulttuuri ja viestimet.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa että koheesiopolitiikassa pyritään yhteisen strategiakehyksen avulla mukautumaan kattavammin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeviin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Tämä uusi strateginen suunta edellyttää näiden yhteisten strategiakehysten tehostettua ja järjestelmällistä yhteistyötä, jotta alueellinen, kansallinen ja unionin tason tutkimus- ja innovointipotentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Horisontti 2020 -puiteohjelman tarkoituksenmukainen niveltäminen koheesiopolitiikkaan auttaa vähentämään tutkimuksen ja innovoinnin kuilua unionissa edistämällä niin kutsuttua huippuosaamisen portaikkoa ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 274, 349 ja 355 artiklassa tarkoitettujen alueiden erityispiirteet. Rakennerahastoja pitäisi hyödyntää täysimittaisesti valmiuksien kehittämisen ja tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin rakentamisen tukemiseksi alueilla, ja vielä olisi tuettava sellaisia hankkeita, kuten Euroopan tutkimusneuvosto, Marie Curie -ohjelma tai yhteistyötoimet, jotka on todettu hyviksi mutta joille ei ole tarjolla rahoitusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 b) Unionin alue- ja paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa, unionin rahoitusvälineiden tehokkaan koordinoinnin varmistamisessa ja erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja rakennerahastojen välisten yhteyksien edistämisessä älykkääseen erikoistumiseen perustuvien alueellisten innovaatiostrategioiden puitteissa. Alueilla on myös oma tehtävänsä Horisontti 2020 -puiteohjelman tulosten levittämisessä ja täytäntöönpanossa ja täydentävien rahoitusvälineiden tarjoamisessa, julkiset hankinnat mukaan luettuina.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 c) Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi pyrittävä levittämään ja edistämään huipputason tutkimusta kaikilla Euroopan alueilla, sillä se on edellytys unionin maantieteellisesti tasapainoiselle kasvu- ja innovointistrategialle. Sen olisi myös pyrittävä lisäämään tutkijoiden liikkuvuutta keinona estää aivovuodon eri muodot jäsenvaltioissa.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita.

(27) Pk-yritykset ovat olennainen innovoinnin, kasvun ja työpaikkojen lähde Euroopassa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa tarvitaan siis pk-yritysten vahvaa osallistumista 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti. Tällä olisi edistettävä pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) tavoitteita. Yli 95 prosenttia unionin kaikista yrityksistä on pk-yrityksiä, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja, minkä vuoksi tarvitaan joustavaa lähestymistapaa. Niinpä Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi tarjottava valikoima välineitä, joilla tukea pk-yritysten tutkimus- ja innovointitoimia ja ‑valmiuksia innovointisyklin eri vaiheissa.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden 2.1 ja 3 varoista vähintään 20 prosenttia olisi osoitettava pk-yrityksille. Etenkin vähintään 4 prosenttia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman talousarviosta olisi kanavoitava erityisen pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta, ja yhden erityisen hallintorakenteen olisi hallinnoitava ja toteutettava kyseistä välinettä.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 a) Unionin julkisten hankintojen taloudellinen merkitys, jonka komissio on työasiakirjassaan "Public procurement indicators 2009" arvioinut 19,4 prosentiksi bruttokansantuotteesta, tekee julkisten hankintojen markkinoista strategisen välineen talous- ja sosiaalipolitiikassa, jonka osa ne ovat. Julkisten hankintojen välittömänä tarkoituksena on tarjota hallinnolle ratkaisuja, joiden avulla se voi tuottaa kansalaisille parempia palveluja, ja innovaatiot ovat ilman muuta keino parantaa ja laajentaa perinteisten tuotteiden, työsuoritusten ja palvelujen tarjontaa sekä tehostaa hallintomenettelyjä. Tästä huolimatta vain hyvin pieni osa unionissa tehtävien julkisten hankintasopimusten kokonaissummasta käytetään innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, mikä tarkoittaa hyvän tilaisuuden menettämistä.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 b) Horisontti 2020 -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä huomioita erityisesti monitieteisiin ja tieteenalojen välisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi. Tieteelliset läpimurrot saavutetaan usein tieteenalojen raja- tai leikkauskohdissa. Koska unionin ongelmat ja haasteet ovat monitahoisia, tarvitaan ratkaisuja, joita voidaan saada aikaan vain useiden tieteenalojen yhteistyöllä.

Perustelu

Tieteen ja innovoinnin edistämiseksi tarvitaan monitieteisyyttä ja tieteenalojen yhteistyötä. Nykyajan suuria ongelmia ei useinkaan voida ratkaista vain yhden tieteenalan keinoin, vaan parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan tieteenalojen yhteisiä tavoitteita tai yhteisiä kognitiivisia rakenteita. Siksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi otettava huomioon monitieteisyys ja tieteidenvälisyys ja edistettävä niitä.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(27 c) Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa olisi täysimittaisesti tunnustettava yliopistojen keskeinen rooli unionin tieteellisen ja teknologisen perustan luomisessa, sillä yliopistot ovat sekä koulutuksen että tutkimuksen huippuyksiköitä ja niiden olennaisena tehtävänä on kytkeä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen täytäntöönpano eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot tuovat yhteen eri toimijoita kautta koko innovaatioketjun perustutkimuksesta teknologiseen tutkimukseen, tuote- ja prosessikehityksestä prototyyppien valmistukseen ja demonstrointiin sekä edelleen täysimittaiseen täytäntöönpanoon julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia.

(28) Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus, Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa olisi luotava tiiviimpiä synergiayhteyksiä tutkimusta ja innovointia tukevien kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa. Nämä voivat olla muodoltaan myös julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa toteutettavalla koordinoinnilla ja seurannalla olisi taattava resurssien optimaalinen käyttö ja vältettävä tarpeeton menojen päällekkäisyys riippumatta siitä, mitä rahoituslähteitä käytetään.

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(28 a) Komission olisi kannustettava alueellisia sidosryhmiä luomaan alueellisia strategioita, joissa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja joiden avulla voidaan yhdistää nykyiset julkisen tai yksityisen rahoituksen muodot unionin tasolla. Horisontti 2020 -puiteohjelman piiriin kuuluvia toimia olisi mukautettava näihin strategioihin, koska alue- ja paikallisviranomaisten tiiviimpi osallistuminen rahastojen sekä tutkimus- ja innovointiohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen on ratkaisevan tärkeää, sillä samaa kehitysstrategiaa ei voida soveltaa kaikilla alueilla.

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla, voidaan jatkaa kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet.

(29) Suurempaan vaikutukseen olisi myös pyrittävä yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita, tuoda käyttöön yksityisiä varoja ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava todelliseen kumppanuuteen myös yksityisen sektorin sitoumusten ja rahoitusosuuksien osalta, niille olisi asetettava konkreettisia päämääriä ja ne olisi sovitettava yhteen Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muiden osien kanssa ohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen ja unionin strategisten tutkimus-, kehittämis- ja innovointilinjausten mukaisesti. Niiden hallinnossa ja toteutuksessa olisi varmistettava avoin, läpinäkyvä, vaikuttava ja tehokas toiminta ja annettava monenlaisille erityisaloillaan aktiivisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua. Nykyisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka on käynnistetty yhteisinä teknologia-aloitteina, voidaan jatkaa kun on otettu käyttöön paremmin tarkoitukseen sopivat rakenteet ja edellyttäen, että edellä mainittuja periaatteita noudatetaan.

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja vastavuoroiseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 ‑puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

(30) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteiseen etuun ja hyötyyn ja tarvittaessa vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa unionin ulko- ja kehityspolitiikan mukaisesti. Kansainvälinen tiede-, teknologia- ja innovaatioyhteistyö olisi kohdennettava siten, että se edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista kilpailukyvyn parantamiseksi, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja unionin ulko- ja kehityspolitiikan ja kansainvälisten tutkimusalan yhteistyöverkostojen tukemiseksi, muun muassa luomalla synergioita ulkoisten ohjelmien kanssa ja tukemalla unionin osallistumista kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Rio+20-tavoitteiden saavuttamiseen. Kansainvälisessä yhteistyössä olisi otettava huomioon unionin syrjäisimpien alueiden sekä unioniin assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden valmiudet ja mahdollinen tehtävä omassa maailman kolkassaan.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a) Olisi tarkasteltava keinoja kannustaa tutkimusryhmiä osallistumaan erilaisiin hankkeisiin, jotta voidaan parantaa tutkimuksen ja innovoinnin laatua ja lisätä kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

(31) Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa, mukaan lukien yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle1, joita tarkistetaan parhaillaan, julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen ja tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa.

 

__________________

 

1 EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

Perustelu

Liiallinen keskittyminen lyhyen aikavälin lähes markkinavalmiiden innovaatioiden rahoitukseen voi vääristää kilpailua ja haitata pidemmän aikavälin perustutkimusta, jossa syntyy usein todella uraauurtavia innovaatioita. Siksi olisi otettava huomioon paitsi tutkimuksen ja kehityksen valtiontukisääntöjen kirjain, myös niiden henki.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(31 a) Unionin ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivarojen käyttöä olisi koordinoitava paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys, lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa synergioita. Komission olisi tässä asetuksessa tarkoitetun arviointiprosessin yhteydessä esitettävä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamista ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että merkittävä täytäntöönpanon yksinkertaistaminen edellyttää radikaalimpaa lähestymistapaa ja että riskin ja luottamuksen välistä tasapainoa on korjattava.

(32) Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011, että unionin tutkimusrahoitusstrategian osana on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa näyttöön perustuvan riskinhallintastrategian kehittämiseen. Samalla neuvosto peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa hallinnoinnin ja rahoituksen käytännön yksinkertaistamisesta ja totesi, että eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava tutkijoihin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todetaan, että tarvitaan radikaalimpaa lähestymistapaa menettelyjen merkittäväksi yksinkertaistamiseksi, millä osoitetaan unionin luottavan tutkijoihin ja kannustetaan heitä ottamaan tieteen ja teknologian nopeamman edistymisen edellyttämiä riskejä.

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi varmistettava unionin talousarvioon liittyvien innovatiivisten rahoitusvälineiden ja -järjestelyjen mahdollisimman suuri avoimuus, vastuuvelvollisuus ja demokraattinen valvonta etenkin siltä osin, mikä on niiden odotettu ja toteutunut vaikutus unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

(35) Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yhteisten eurooppalaisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen hierarkian kannalta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(35 a) Komission olisi vuoteen 2017 mennessä kattavasti arvioitava ja tarkasteltava uudelleen tutkimus- ja innovointiohjelmiensa mukaisesti perustettuja erityyppisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia (osaamis- ja innovaatioyhteisöt, yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien), jotta toimintaympäristöä voidaan tulevassa puiteohjelmassa järkeistää ja yksinkertaistaa ja jotta voidaan määrittää vaikuttavin, avoimin ja läpinäkyvin hallintotapa, joka mahdollistaa sidosryhmien mahdollisimman laajan osallistumisen ja ehkäisee eturistiriitoja.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kohde

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tällä asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovointitoimia, jolla lujitetaan Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja joka edistää innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan yhteiskunnalle, taloudelle ja teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä.

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Määritelmät

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) 'tutkimus- ja innovointitoimilla' tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

a) ’tutkimus- ja innovointitoimilla’ tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden laadukkaan, kohdennetun koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen unionissa;

b) 'suorilla toimilla' komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

b) 'suorilla toimilla' komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

c) 'epäsuorilla toimilla' osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni myöntää rahoitustukea;

c) 'epäsuorilla toimilla' osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni myöntää rahoitustukea;

d) 'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella' kumppanuutta, jossa julkisen sektorin kumppanit, unioni ja tarvittaessa muut kumppanit sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

d) 'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella' kumppanuutta yksityisen sektorin kumppaneiden ja julkisen sektorin kumppaneiden, kuten yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden julkisten laitosten, tapauksen mukaan myös unionin, välillä, ja jota unioni ja sen kumppanit yhdessä tukevat tukeakseen tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

e) 'julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella' kumppanuutta, jossa alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä unionin kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai -toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

e) 'julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella' kumppanuutta, jossa paikallisen, alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä unionin kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai ‑toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

 

e a) 'tutkimusinfrastruktuureilla' laitteistoja, resursseja, organisaatiojärjestelmiä ja palveluja, joita tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimuksen tekemiseen ja innovointiin eri aloilla. Niitä voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisten palvelujen tuottamiseen. Tutkimusinfrastruktuureihin kuuluvat merkittävät tieteelliset välineistöt (tai välinekokonaisuudet), tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteellinen tieto, sähköiset infrastruktuurit, kuten data-, tietokone- ja ohjelmistojärjestelmät, viestintäverkostot ja -järjestelmät, joilla edistetään avoimuutta ja digitaalista luottamusta, ja muu tutkimuksessa ja innovoinnissa huippuosaamisen saavuttamiseen tarvittava luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri;

 

e b) 'älykkäällä erikoistumisella' unionin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan kehittämisen perustana olevaa käsitettä, jonka tarkoituksena on edistää julkisten investointien tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä hyödyntämällä maiden ja alueiden välistä synergiaa ja vahvistamalla niiden innovointivalmiuksia;

 

e c) 'älykkään erikoistumisen strategialla' toimintasuunnitelmaa, joka muodostuu monivuotisesta strategisesta ohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää toiminnallinen kansallinen tai alueellinen tutkimusalan innovointijärjestelmä.

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Unionin tasolla saatava lisäarvo

Unionin tasolla saatava lisäarvo

Horisontti 2020 -ohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen unionin tutkimus- ja innovointirahoitukselle ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky pitkällä aikavälillä.

Horisontti 2020 -puiteohjelma on keskeisessä asemassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa, koska se tarjoaa yhteisen strategiakehyksen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin rahoitukselle unionissa ja toimii siten välineenä, jonka avulla voidaan houkutella yksityisiä investointeja, luoda uusia työllistämismahdollisuuksia ja varmistaa Euroopan kestävyys, talouden kehitys, sosiaalinen osallisuus ja teollisuuden kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Horisontti 2020 -puiteohjelman tuki on kohdennettava toimiin, joissa unionin tason toiminta tuo enemmän lisäarvoa kuin kansallisen tai alueellisen tason toiminta.

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Yleinen tavoite, painopistealueet ja erityistavoitteet

Yleinen tavoite, painopistealueet ja erityistavoitteet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta. Näin se tukee Eurooppa 2020 -strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa. Asiaankuuluvat suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden rakentamista koko unionin alueella kokoamalla riittävästi uutta tutkimus-, kehittämis- ja innovointirahoitusta ja myötävaikuttamalla tavoitteeseen, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen on koko unionissa vuoteen 2020 mennessä varattava 3 prosenttia bkt:stä. Näin se tukee Eurooppa 2020 ‑strategian ja unionin muita aloja koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamista ja toimintaa erityisillä ja esimerkillisillä toimilla, joilla edistetään rakenteellisia muutoksia eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä.

2. Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kolmella toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joiden aiheina ovat

2. Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kolmella toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joiden aiheina ovat

a) huipputason tiede

a) huipputason tiede

b) teollisuuden johtoasema

b) teollisuuden johtoasema

c) yhteiskunnalliset haasteet.

c) yhteiskunnalliset haasteet.

Kukin painopistealueen erityistavoitteet ja niihin liittyvien toimien päälinjat esitetään liitteen I osissa I–III.

Kukin painopistealueen erityistavoitteet ja niihin liittyvien toimien päälinjat esitetään liitteen I osissa I–III.

3. Yhteinen tutkimuskeskus edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista tarjoamalla tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Sen toimien päälinjat esitetään liitteen I osassa IV.

3. Yhteinen tutkimuskeskus edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista tarjoamalla tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Sen toimien päälinjat esitetään liitteen I osassa IV. Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus tukee kansallisia ja alueellisia viranomaisia älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä.

4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 294/2008 perustettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin liittyvät suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa ja sitä koskevan erityistavoitteen ja sen toimien pääpiirteet liitteen I osassa V.

4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 294/2008 perustettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin liittyvät suorituskykyindikaattorit esitetään liitteen I johdanto-osassa ja sitä koskevan erityistavoitteen ja sen toimien pääpiirteet liitteen I osassa V.

5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa painopistealueissa ja toimien päälinjat voidaan ottaa huomioon Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet sekä sellaisten toimien pilotointi, joita kaavaillaan tuettaviksi tulevista ohjelmista.

5. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa painopistealueissa ja toimien päälinjat voidaan ottaa huomioon Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet.

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Talousarvio

Talousarvio

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat 87740 miljoonaa euroa, josta enintään 86198 miljoonaa euroa osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat xxx miljoonaa euroa, josta enintään 98,2 prosenttia osoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

2. SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) Huipputason tiede, 27818 miljoonaa euroa

a) Huipputason tiede, 32,6 prosenttia kokonaisbudjetista

b) Teollisuuden johtoasema, 27818 miljoonaa euroa

b) Teollisuuden johtoasema, 24,3 prosenttia kokonaisbudjetista

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 35888 miljoonaa euroa.

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 37,5 prosenttia kokonaisbudjetista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2212 miljoonaa euroa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 2,4 prosenttia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kokonaistalousarviosta.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II.

Rahoituksen jakautuminen painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muita kuin ydinalan suoria toimia varten osoitettavan kokonaisrahoituksen enimmäismäärä esitetään liitteessä II.

 

Komissio varaa asianmukaiset määrärahat sellaisia ehdotuspyyntöjä varten, joihin saadaan ennakoitua enemmän huipputasoisiksi arvioituja tarjouksia, jotta tarvittaessa voidaan rahoittaa useampaa kuin yhtä hanketta.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3194 miljoonaa euroa siten kuin liitteessä II esitetään. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille annetaan aluksi 1542 miljoonan euron määrärahaerä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston soveltamisalaan kuuluvia toimia varten. Toinen enintään 1652 miljoonan euron määrärahaerä maksetaan 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen. Tämä lisämääräraha asetetaan saataville tasasuhtaisesti 2 kohdan c alakohdassa esitetyn painopistealueen "Teollisuuden johtoasema" erityistavoitteelle "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" osoitetusta määrästä sekä 2 kohdan c alakohdassa esitetylle painopistealueelle "Yhteiskunnalliset haasteet" osoitetusta määrästä siten kuin liitteessä II esitetään.

3. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 3,3 prosenttia kokonaisbudjetista siten kuin liitteessä II esitetään.

Tämä kahdessa monivuotisessa erässä annettava rahoitus kattaa

 

a) ensimmäisessä erässä nykyisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovointiyhteisöä käsittävän toisen aallon käynnistämiseen;

 

b) toisessa erässä jo perustettujen osaamis- ja innovointiyhteisöjen käynnissä olevan kehittämisen sekä siemenrahoituksen kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käsittävän kolmannen aallon käynnistämiseen.

 

Toinen määräraha annetaan käyttöön 26 artiklan 1 kohdassa säädetyn arvioinnin jälkeen, jossa otetaan erityisesti huomioon:

 

a) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu;

 

b) olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti;

 

c) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen vaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

 

4. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitus voi kattaa menoja, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteisiin; lisäksi se voi kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnista.

4. Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitus voi kattaa menoja, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteisiin; lisäksi se voi kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä muita teknisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hallinnoinnista.

Tarvittaessa talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen toteutuvia teknisen ja hallinnollisen tuen menoja varten sellaisten toimien hallinnoimiseksi, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

Tämän asetuksen nojalla ei rahoiteta Horisontti 2020 -puiteohjelman toteuttamisesta aiheutuvia komission hallintomenoja eikä Galileon, GMES:n tai ITERin kaltaisten suurten eurooppalaisten infrastruktuurihankkeiden rakentamista eikä toimintaa.

5. Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin ja ottaakseen huomioon tämän artiklan 3 kohdan säännökset komissio voi tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin jälkeen arvioida vuosittaisessa talousarviomenettelyssä uudelleen 2 kohdassa vahvistettuja painopistealueiden rahoitusmääriä ja liitteessä II esitettyä rahoituksen ohjeellista jakautumista painopistealueiden erityistavoitteiden kesken ja siirtää määrärahoja painopistealueiden ja erityistavoitteiden välillä enintään 10 prosenttia kullekin painopistealueelle alun perin osoitetusta kokonaismäärästä ja enintään 10 prosenttia kullekin erityistavoitteelle alun perin jaetusta ohjeellisesta määrästä. Tämä ei koske 2 kohdassa Yhteisen tutkimuskeskuksen suoriin toimiin osoitettua määrää eikä 3 kohdassa vahvistettua Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rahoitusmäärää.

5. Voidakseen reagoida tieteen, teknologian ja innovoinnin muuttuvaan luonteeseen ja tarvittaessa mukauttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin komissio voi 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn väliarvioinnin jälkeen antaa 26 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II esitettyä rahoituksen jakautumista enintään 15 prosenttia kullekin painopistealueelle ja erityistavoitteelle sekä soveltuvin osin liitteessä I esitetyille erityistavoitteille ja toimille alun perin osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuosittaista talousarviomenettelyä.

 

Komissio ottaa liitteitä I ja II muuttaessaan erityisesti huomioon

 

a) Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien osuuden puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisessa

 

b) keskeisten indikaattorien kehittämisen Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien tulosten ja vaikutusten arvioimiseksi tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun erityisohjelman liitteen II mukaisesti

 

c) Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien ja välineiden odotettavissa olevat tulevat rahoitustarpeet.

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kolmansien maiden assosioituminen

Kolmansien maiden assosioituminen

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan voivat assosioitua

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan voivat assosioitua

a) unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

a) unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

b) valikoidut kolmannet maat, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

b) valikoidut kolmannet maat, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

i) niillä on hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

i) niillä on hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii) ne ovat aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia osallistuessaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

ii) ne ovat aikaisemmin saavuttaneet hyviä tuloksia osallistuessaan unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin;

iii) niillä on läheiset taloudelliset ja maantieteelliset yhteydet unioniin tai erityiset historialliset ja kulttuuriset siteet unionin jäsenvaltioihin;

iv) ne ovat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä tai eurooppalaisen naapuruuden välineestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/2012 liitteessä mainittuja maita tai alueita.

iv) ne ovat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäseniä tai eurooppalaisen naapuruuden välineestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XX/2012 liitteessä mainittuja maita tai alueita. Ehdot, jotka koskevat ETA-sopimuksen osapuolina olevien EFTA-valtioiden osallistumista, määritetään kyseisen sopimuksen määräysten mukaisesti.

 

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta")1 tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelmaan siinä säädetyin erityisin edellytyksin.

Erityisehdot, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

Erityisehdot, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

 

______________

 

1 EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmen tärkeimmän pilarin toimia koordinoidaan tehokkaasti.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmen pilarin toimien koordinointi on tarpeen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan epäsuoria toimia yhdellä tai useammalla asetuksessa (EU) N:o XXXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] säädetyllä rahoitusmuodolla, erityisesti avustuksilla, palkinnoilla, hankinnoilla ja rahoitusvälineillä.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan epäsuoria toimia yhdellä tai useammalla asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetyllä rahoitusmuodolla, erityisesti avustuksilla, palkinnoilla, hankinnoilla ja rahoitusvälineillä. Viimeksi mainittujen on oltava pääasiallinen rahoitusmuoto Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavissa, ketjun markkinapään toimissa.

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

11 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

11 a artikla

 

Strateginen neuvonta ja koordinointi

 

Strategista neuvontaa ja koordinointia tarjotaan sellaista tavoitteiltaan yhtenevää tutkimusta ja innovointia varten, joka edellyttää synergiaa kautta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman.

Tarkistus  61

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä, joissa on taustaltaan erilaisia edustajia monilta eri sektoreilta ja tieteenaloilta, sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä, kansainvälisistä tiede- ja teknologiasopimusten nojalla luoduista vuoropuhelurakenteista, ennakoivista toimista, kohdennetuista julkisista kuulemisista sekä läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen kevennetyllä toimenpiteiden valikoimalla, jolla vältetään rahoitusrakenteiden päällekkäisyys.

 

1 a. Komissio ottaa neuvoston päätöksen N:o XX/XX/EU [Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma] 5 artiklassa säädettyjä työohjelmia laatiessaan mahdollisimman laajalti huomioon sidosryhmien, jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston lausunnot ja näkemykset. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission edustajia esittelemään työohjelmaluonnokset valiokunnassa.

Tarkistus  62

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.

2. Myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen, eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun, eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien ja eurooppalaisten kansainvälisten tutkimuslaitosten puitteissa laadittujen tutkimus- ja innovaatiolinjausten olennaiset näkökohdat otetaan kattavasti huomioon, edellyttäen että ne on laadittu monenlaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuullen.

Tarkistus  63

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Monialaiset toimet

Monialaiset toimet

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

1. Sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueiden välille että niiden sisällä muodostetaan yhteyksiä ja rajapintoja. Tässä suhteessa erityistä huomiota kiinnitetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja teollisuusteknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen, tutkimustulosten ja markkinasovellusten välimatkan lyhentämiseen, monitieteiseen ja tieteidenväliseen tutkimukseen ja innovointiin, yhteiskunta-, talous- ja humanistisiin tieteisiin, ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen, eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen ja toimintaan, osallistujapohjan laajentamiseen kautta unionin ja tutkimuksen ja innovoinnin kuilun umpeen kuromiseen Euroopassa, yksityisen sektorin laajempaan osallistumiseen, pk-yritysten osallistumiseen, yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, vastuulliseen tutkimukseen ja innovointiin, sukupuoliulottuvuuden huomioimiseen hankkeissa sekä tutkijan ammatin houkuttelevuuden lisäämiseen ja tutkijoiden alojen välisen ja rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseen.

Tarkistus  64

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne

Tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä sekä liiketoiminnalliset, organisatoriset että yhteiskunnalliset näkökohdat.

Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, talouden ja yhteiskunnan globaalistuneessa maailmassa muuttuva luonne; innovointi käsittää tässä yhteydessä liiketoiminnalliset, teknologiset, organisatoriset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat sekä tieteen tulosten siirtämisen kaikille yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoille.

Tarkistus  65

Ehdotus asetukseksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään aidosti sukupuolten tasa-arvoa ja tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen sellaisissa elimissä kuten valintalautakunnat, neuvoa-antavat ryhmät, komiteat ja asiantuntijaryhmät.

Tarkistus  66

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on varmistettava, että sukupuoliulottuvuus huomioidaan asianmukaisesti tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa, painopisteiden asettamisesta ehdotuspyyntöjen ja ehdotusten määrittelyyn, ohjelmien ja hankkeiden arviointiin ja seurantaan sekä neuvotteluihin ja sopimuksiin.

Tarkistus  67

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutetaan erityistoimia, joilla tuetaan työelämään paluuta työuran keskeytymisen jälkeen.

Tarkistus  68

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Syrjimättömyys

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa edistetään tehokkaasti yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä ja otetaan nämä näkökohdat asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä prosessin kaikissa vaiheissa.

Tarkistus  69

Ehdotus asetukseksi

15 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 b artikla

 

Tutkijanura

 

Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteisiin kuuluu tieteen, tekniikan ja innovoinnin henkilöresurssien lisääminen kaikkialla Euroopassa. Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattamalla asetusta (EU) N:o xx/2013 [osallistumista koskevat säännöt], jolla vahvistetaan tutkijoiden sisämarkkinoita ja lisätään tutkijanuran houkuttelevuutta unionissa eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa ottaen huomioon puiteohjelmasta tuettujen toimien kansainvälisen luonteen.

Tarkistus  70

Ehdotus asetukseksi

15 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 c artikla

 

Avoin saatavuus

 

1. Kun päätös Horisontti 2020 ‑puiteohjelman julkisrahoitteisen tutkimuksen tulosten julkaisemisesta on tehty, on ehdottomasti varmistettava kyseisten tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

 

2. Horisontti 2020 -puiteohjelman julkisrahoitteisessa tutkimuksessa tuotetun tieteellisen tiedon avointa saatavuutta on edistettävä ottaen huomioon yksityisyyden suojaan, kansalliseen turvallisuuteen ja immateriaalioikeuksiin perustuvat rajoitukset.

 

3. Komissio arvioi ennen Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituskauden päättymistä tietojen avoimen saatavuuden soveltamisen vaikutusta tieteellisen tietämyksen liikkuvuuteen ja innovoinnin nopeutumiseen. Tarkoituksena on määritellä jatkossa sovellettavat avointa saatavuutta koskevat toimintalinjat ja niiden täytäntöönpano unionin seuraavassa tutkimuksen puiteohjelmassa.

Tarkistus  71

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

1. Kaikissa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat. Luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot on otettava huomioon.

Tarkistus  72

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 ja 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

3. Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

a) lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

a) lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus,

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

b) tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä,

c) tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

c) toiminta, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällön ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan. Rahoitusta ei myönnetä sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

Tarkistus  73

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ohjelmiin

Täydentävyys suhteessa muihin unionin ohjelmiin

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia, kuten rakennerahastoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelma pannaan täytäntöön tavalla, joka täydentää muita unionin rahoitusohjelmia.

Tarkistus  74

Ehdotus asetukseksi

17 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

17 a artikla

 

Synergia rakennerahastojen kanssa

 

Horisontti 2020 -puiteohjelma auttaa kaventamaan unionissa vallitsevaa tutkimuksen ja innovoinnin kuilua luomalla synergioita rakennerahastojen kanssa ja tukee tutkimusta ja innovointia panemalla toisiaan täydentävät toimenpiteet täytäntöön koordinoidusti. Mahdollisuuksien mukaan on edistettävä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja rakennerahastojen yhteentoimivuutta ja kannustettava käyttämään kumulatiivista tai yhdistelmärahoitusta.

Tarkistus  75

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', riittävä osallistuminen ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

1. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', entistä suurempi osallistuminen ja tutkimus- ja innovaatiovaikutus Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koko täytäntöönpanon ajan. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Erityistoimia toteutetaan liitteen I osassa II olevassa 1 kohdassa esitetyssä erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kussakin liitteen I osassa III olevassa 1–6 kohdassa esitetyssä painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteessa. Nämä erityistoimet toteutetaan pk-yrityksille kohdennetun ja erityisesti kaiken tyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk-yrityksille suunnatun välineen muodossa, ja ne toteutetaan johdonmukaisella ja pk-yritysten tarpeita vastaavalla tavalla, kuten erityistavoitteessa "Innovointi pk-yrityksissä", liitteen I osassa II olevan 3.3 kohdan a alakohdassa, kuvataan.

2. Pk-yrityksiä koskevia erityistoimia toteutetaan sen varmistamiseksi, että pk-yritykset on integroitu koko arvoketjuun ja että ne voivat hyödyntää kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Näihin toimiin kuuluvat liitteessä I olevan II osan 3.3 kohdassa tarkoitetut toimet.

 

Yhtenäisen hallintoelimen alaisuuteen perustetaan kaikentyyppisille innovaatiovalmiuksia omaaville pk-yrityksille suunnattu kohdennettu väline, joka toteutetaan ensisijaisesti alhaalta ylös -periaatteella, kuten kuvataan erityistavoitteessa "Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä", josta määrätään liitteessä I olevan II osan 3.3 kohdan a alakohdassa. Tämä väline liittyy temaattisesti liitteessä I olevan II osan 1 kohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja kuhunkin liitteessä I olevan II osan 1–7 kohdassa esitetyn painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" erityistavoitteeseen.

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan odotetaan johtavan siihen, että noin 15 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista menee pk-yrityksille.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa kuvatun yhdennetyn lähestymistavan ja hakumenettelyjen yksinkertaistamisen johdosta vähintään 20 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista olisi osoitettava pk-yrityksille.

 

3 a. Edellä olevien 1 ja 3 kohdan mukaisesti komissio toteuttaa arviointeja ja pitää kirjaa pk-yritysten tutkimusohjelmiin osallistumisen asteesta. Jos 20 prosentin tavoitteeseen ei päästä, komissio tarkastelee tilanteen syitä ja ehdottaa viipymättä uusia toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

 

3 b. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten asianmukaiseen osallistumiseen ja edustukseen eurooppalaisen tutkimusalueen ja varsinkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hallintorakenteissa.

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Nopeutetun innovoinnin väline

 

1. Jotta voidaan nopeuttaa innovaatioiden markkinoille saattamista ja levitystä, merkittävä osuus erityistavoitteeseen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja liitteessä I olevan III osan kuhunkin "yhteiskunnalliseen haasteeseen" varatusta unionin rahoituksesta on osoitettava nopeutetun innovoinnin välineelle.

 

2. Nopeutetun innovoinnin väline noudattaa alhaalta ylös -periaatetta, sillä vauhditetaan huomattavasti uusien ideoiden kehittämistä markkinakelpoisiksi, ja sen odotetaan lisäävän teollisuuden, pk-yritysten sekä julkisten ja voittoa tavoittelemattomien tutkimusorganisaatioiden ensikertaisten hakijoiden osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Sillä vauhditetaan yksityisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja innovointi-investointeja, edistetään tutkimusta ja innovointia keskittyen arvonmuodostukseen ja nopeutetaan uuden teknologian kypsymistä innovaatiotuotteiksi, joilla on kysyntää, ja siten uusien yritysten syntymistä sekä talouden ja työllisyyden kasvua.

 

3. Toimet kattavat koko innovaatiosyklin, mutta niissä keskitytään innovointiin liittyviin toimiin, kokeelliseen ja esikaupalliseen kehittämiseen, joihin kuuluvat kehitysvaiheet teknologian esittelystä markkinoille saattamiseen, mukaan lukien pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, esinormatiivinen tutkimus, normien vahvistaminen ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

 

4. Nopeutetun innovoinnin väline pannaan täytäntöön näkyvänä rahoitusvälineenä, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja nopean pääsyn soveltavaan, yhteistyössä tehtävään tutkimukseen erityisen, asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt] säädetyn valintamenettelyn mukaisesti.

 

5. Nopeutetun innovoinnin välineen ja pk-yrityksille kohdennetun välineen väliset synergiat otetaan huomioon, mutta nämä välineet pannaan täytäntöön rinnakkain kahtena erillisenä menettelynä ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin kohteena olevan osallistujaryhmän ja vaikuttamatta pk-yrityksille kohdennetulle välineelle varattuun talousarvioon.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman tarkoituksena on suuntautua innovointiin, joten ohjelmassa on tarjottava ainakin yksi väline, jonka avulla on järjestelmällisesti mahdollista arvioida ja rahoittaa innovatiivisia ideoita milloin tahansa soveltaen nopeaa, standardoitua ja luotettavaa menettelyä. "Avoimia ehdotuspyyntöjä" tai "alhaalta ylös -periaatetta" soveltavalla välineellä, jossa avustus myönnetään kuuden kuukauden kuluessa, voidaan varmistaa, että innovatiiviset ideat eivät vanhene ennen kuin hanke voi lopulta alkaa. Tämä lisää myös teollisuuden osallistumista.

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

19 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa voidaan käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa kaikki kumppanit sitoutuvat tukemaan sellaisten esikilpailullisten tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita. Huippuosaaminen on tärkein peruste osallistujien valinnassa.

2. Unioni voi osallistua näihin kumppanuuksiin seuraavin tavoin:

2. Unioni voi osallistua näihin kumppanuuksiin seuraavin tavoin:

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan; SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille; ja muille asetuksen (EU) N:o XX/2012 [uusi varainhoitoasetus] [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua;

a) unionin rahoitustuki yhteisyrityksille, jotka on perustettu seitsemännessä puiteohjelmassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla, sillä edellytyksellä, että niiden perustamissäädöksiä muutetaan ottaen täysimääräisesti huomioon välineen tulevan vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehtävän kustannus-hyötyanalyysin tulokset, SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisesti perustetuille uusille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, ja muille asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 [55 artiklan 1 kohdan b alakohdan v tai vii alakohdassa] tarkoitetuille rahoituselimille. Tällaisia kumppanuuksia toteutetaan ainoastaan tapauksissa, joissa se on tavoitteiden laajuuden, unionin muiden toimintapoliittisten tavoitteiden noudattamisen ja tarvittavien resurssien suuruuden vuoksi perusteltua ja joissa muunlaiset kumppanuudet eivät mahdollista tavoitteiden saavuttamista tai synnytä tarvittavaa vipuvaikutusta;

b) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välillä tehtävä sopimus, jossa määritellään kumppanuuden tavoitteet, kumppaneiden sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja toteutettavat tuotokset, sekä yksilöidään niiden tutkimus- ja innovointitoimet, joihin tarvitaan tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

b) edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välillä tehtävä sopimus, jossa määritellään kumppanuuden tavoitteet, kumppaneiden sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja toteutettavat tuotokset, sekä yksilöidään niiden tutkimus- ja innovointitoimet, joihin tarvitaan tukea Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet on määriteltävä avoimella ja läpinäkyvällä tavalla seuraavien kriteerien pohjalta:

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet on määriteltävä ja pantava toimeen noudattaen avoimuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä asetuksessa (EU) N:o xxxx/2012 [osallistumista koskevat säännöt] säädettyjä perusteita.

a) toiminnan lisäarvo unionin tasolla;

 

b) vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja sosioekonomisiin kysymyksiin;

 

c) kaikkien kumppanien pitkäaikainen sitoutuminen yhteisen vision ja selkeästi määriteltyjen tavoitteiden pohjalta;

 

d) tarvittavien resurssien suuruus ja kyky houkutella uusia investointeja tutkimukseen ja innovointiin;

 

e) kunkin kumppanin roolin selkeä määrittely ja sovitut keskeiset suorituskykyindikaattorit valitulle ajanjaksolle.

 

 

3 a. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tutkimuksen painopisteet rahoitetaan myös työohjelmien mukaisesti säännöllisin ehdotuspyynnöin.

Tarkistus  80

Ehdotus asetukseksi

20 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

Julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma edistää julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien lujittamista silloin, kun alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason toimia toteutetaan yhdessä unionin alueella.

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun.

Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioiden väliseen yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, johon voi kuulua tarvittaessa alueita ja kaupunkeja. Unionin rahoitustuki on rajoitettua, ja sen saamisen edellytyksenä on, että osoitetaan avoimuus, jäsenvaltioiden laaja osallistuminen, unionin lisäarvon syntyminen sekä resurssien täydentävyys. Lisärahoitusta voi saada ainoastaan ohjelmasuunnitteluun, johon voivat aina osallistua kaikki jäsenvaltiot.

2. Julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia voidaan tukea joko 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden sisällä tai niiden välillä, erityisesti seuraavin tavoin:

2. Julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia voidaan tukea joko 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden sisällä tai niiden välillä, erityisesti seuraavin tavoin:

a) ERA-NET-väline, jossa käytetään avustuksia tukemaan julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia yhteisten toimien valmistelussa, verkostorakenteiden perustamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja koordinoinnissa sekä täydentämään yksittäisten yhteisten ehdotuspyyntöjen ja luonteeltaan kansainvälisten toimien rahoitusta;

a) ERA-NET-väline, jossa käytetään avustuksia tukemaan julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia yhteisten toimien valmistelussa, verkostorakenteiden perustamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja koordinoinnissa sekä täydentämään yksittäisten yhteisten ehdotuspyyntöjen ja luonteeltaan kansainvälisten toimien rahoitusta;

b) unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden toteuttamiin ohjelmiin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

b) unionin osallistuminen useiden jäsenvaltioiden ja tapauksen mukaan alueellisten viranomaisten toteuttamiin ohjelmiin SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa täydentävän rahoituksen ehtona on, että osallistuvat tahot ovat etukäteen sitoutuneet rahoittamaan yhteisiä ehdotuspyyntöjä ja toimia merkittävillä määrillä. ERA-NET-välineessä voidaan ottaa tavoitteeksi yhteisiä ehdotuspyyntöjä ja toimia koskevien sääntöjen ja toteutustapojen yhdenmukaistaminen. Sitä voidaan käyttää myös SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisen aloitteen valmisteluun;

 

Edellä olevaa b alakohtaa sovellettaessa asianomaisia aloitteita ehdotetaan ainoastaan tapauksissa, joissa tarvitaan erityistä täytäntöönpanorakennetta ja jossa osallistuvat maat ovat tiukasti sitoutuneet integrointiin tieteellisellä, hallinto- ja rahoitustasolla. Lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja aloitteita koskevien ehdotusten yksilöinnissä otetaan huomioon kaikki seuraavat kriteerit:

 

a) selkeästi määritelty tavoite ja sen merkitys Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden ja unionin laajempien poliittisten tavoitteiden kannalta;

 

b) osallistuvien maiden selkeät rahoitussitoumukset, mukaan lukien etukäteissitoumukset kansallisten ja/tai alueellisten investointien yhdistämisestä kansainvälistä tutkimusta ja innovointia varten;

 

c) toiminnan lisäarvo unionin tasolla;

 

d) kriittinen massa mukana olevien ohjelmien koon ja määrän, toimien samankaltaisuuden sekä niiden kattaman merkityksellisen tutkimuksen osuuden suhteen;

 

e) SEUT-sopimuksen 185 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

 

Tarkistus  81

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumissäännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikissa osissa erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o XX/XX [osallistumista koskevat säännöt] esitetyin edellytyksin. Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä edistetään Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja yhteistyö sisällytetään siihen erityisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

Tarkistus  82

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien täydentäminen.

c) unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteiden tukeminen ja ulkoisten ohjelmien ja kehitysohjelmien sekä kansainvälisten sitoumusten, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen, täydentäminen,

Tarkistus  83

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) maailmanlaajuisesti kilpailukykyisten huippuyksiköiden perustamisen tukeminen, jotta unionista voi tulla maailmanlaajuinen keskus maailman johtavalle huipputason tutkimukselle ja innovoinnille.

Tarkistus  84

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien ja etenkin unionin strategisten kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta. Näihin toimiin sisältyvät etenkin kehitysmaiden tutkimusvalmiuksien vahvistamiseen tähtäävät toimet ja yhteistyöhankkeet, joissa keskitytään kyseisten maiden erityistarpeisiin.. Tässä yhteistyössä on otettava huomioon unionin syrjäisimpien alueiden sekä unioniin assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet.

Tarkistus  85

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Vastavuoroista pääsyä kolmansien maiden ohjelmiin olisi edistettävä. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa.

Vastavuoroista pääsyä osalliseksi kolmansien maiden ohjelmista olisi edistettävä ja seurattava säännöllisin väliajoin. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa.

Perustelu

Kolmansien maiden ohjelmia on syytä seurata säännöllisin väliajoin, jotta voidaan varmistaa vastavuoroisuus ohjelmiin pääsyssä. Seurannassa voidaan havaita kolmansien maiden käytännöissä tapahtuvat muutokset, jotka saattavat heikentää vastavuoroisuutta.

Tarkistus  86

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan kehitys ja mahdollisuudet yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa sekä mahdolliset puutteet kolmansien maiden immateriaalioikeusjärjestelmissä.

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon unionin politiikan, myös ulko- ja kehityspolitiikan toimintalinjojen, kehitys.

Perustelu

Kansainväliset yhteistyötoimet voivat perustua ainoastaan yhteisen edun ja hyödyn periaatteelle. Tiettyjen rajoittavien kriteerien sisällyttäminen puiteohjelmaan on tarkoituksenvastaista. Tässä ehdotettu kohdennettujen toimien määrittely on siksi sama kuin seitsemännen puiteohjelman liitteessä I. Se on johdonmukainen niiden alojen valinnan kanssa, joille EU on päättänyt antaa suoraa tukea.

Tarkistus  87

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Toiminta on sovitettava asianmukaisesti yhteen maahanmuutto-, turvapaikka- ja kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa, jotta estetään aivovuoto kehitysmaista.

Tarkistus  88

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kansainvälisen yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi horisontaalisia ja monialaisia toimia erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa mainitulla tavalla.

3. Kansainvälisen yhteistyön strategisen kehittämisen edistämiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutetaan lisäksi horisontaalisia ja monialaisia toimia erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat" liitteen I osassa III olevan 6.3.2 kohdan d alakohdassa mainitulla tavalla.

Tarkistus  89

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Osallistujien hallinnollisen taakan vähentämiseksi komissio hyväksyy edunsaajien kansalliset kirjanpitokäytänteet.

Tarkistus  90

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Edunsaajiin, jotka ovat toteuttaneet tilintarkastuksensa tyydyttävällä tavalla kolmena peräkkäisenä vuonna, sovelletaan kevyempää tarkastusmenettelyä luottamukseen perustuvan toimintatavan edistämiseksi.

Tarkistus  91

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan komissio toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

Komissio toteuttaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevia tiedotus- ja viestintätoimia, mukaan lukien tuettuja hankkeita ja niiden tuloksia koskevat viestintätoimenpiteet. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa viestintään osoitetulla talousarviolla edistetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa viestintää siltä osin kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. Ennen kaikkea komissio toimittaa jäsenvaltioille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.

Tarkistus  92

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia.

Tiedottamis- ja tulostenlevittämistoimet ovat erottamaton osa kaikkia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia toimia. Kaikkien Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevien tiedotus- ja viestintätoimien, myös tuettuja hankkeita koskevan viestinnän, on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla ja esteettömästi saavutettavissa, ja ne on julkaistava sähköisessä muodossa.

Tarkistus  93

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta voidaan helpottaa tiedonsaantia ja luoda väline, joka sisältää kaiken tiedeyhteisön vaatiman tiedon, sähköistä Cordis-tietopalvelua olisi avoimuuden vaatimus huomioon ottaen arvioitava ja muokattava selkeämmin ja joustavammin. Uusi Cordis-palvelu saatetaan toimintakuntoon 31 päivään toukokuuta 2013 mennessä.

Perustelu

Tällä hetkellä Cordis on yksi monimutkaisimmista ja vaikeimmista ohjelmista käsitellä. Jos yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten halutaan saavan helpommin tietoa, ohjelmaa on tarkistettava, tietoja on laajennettava ja kaikkien ehdotusten ja avustusten saatavuutta on helpotettava.

Tarkistus  94

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina;

a) aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla, unioniin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla tai sen tyyppisten osallistujien keskuudessa, jotka ovat aliedustettuina, mukaan luettuina toimintarajoitteiset tutkijat ja osallistujat;

Perustelu

On korostettava vammaisten henkilöiden asemaa ja heidän esteettömyyteen liittyviä tarpeitaan Horisontti 2020 -puiteohjelman tiedottamiseen, viestintään ja tulosten levittämiseen liittyvissä toimissa. Lisäksi tarvitaan valmiuksien kehittämistä, sillä vammaiset henkilöt ja heidän etujärjestönsä ovat aliedustettuja tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmissa sekä julkisissa kuulemisissa ja vuoropuhelussa.

Tarkistus  95

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tiedottaminen ja tulosten levittäminen;

b) kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen asianmukaisessa hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida tiedottaminen ja tulosten levittäminen;

Tarkistus  96

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti;

c) toimet, joissa kootaan yhteen ja arvioidaan tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien muista lähteistä rahoitusta saavat hankkeet, ja joiden avulla voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä ja esteettömiä sähköisiä tietokantoja ja laatia raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti ja saatetaan tarvittaessa tiedeyhteisön, yritysten ja suuren yleisön tietoisuuteen;

Tarkistus  97

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) aloitteet, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä.

e) aloitteet, joilla edistetään akateemisen yhteisön osallistumisen avulla suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä, ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä tarkoituksena erityisesti lisätä yleisön tietoisuutta siitä, miten tutkimusta ja innovointia voidaan hyödyntää yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa;

Tarkistus  98

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) aloitteet, joilla lisätään ja edistetään kansalaisyhteiskunnan ja sen järjestöjen tai instituutioiden osallistumista tutkimukseen ja innovointiin liittyvissä kysymyksissä ja joilla tuetaan avointa ja tieteeseen perustuvaa keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista.

Tarkistus  99

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä vähentäminen ja hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

Tarkistus  100

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

2. Valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välillä ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla, myös edunsaajien tasolla, aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

Perustelu

On otettava huomioon hallinnolliset kustannukset, joita edunsaajille voi aiheutua valvontavaatimusten noudattamisesta.

Tarkistus  101

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Nimitetään tilapäinen sovittelija, jonka vastuulla on varmistaa, että sääntöjä tulkitaan yhtenäisesti. Jos sääntöjen tai menettelyjen tulkinnasta on erimielisyyttä esimerkiksi toisen osapuolen teettämän riippumattoman uusintatarkastuksen perusteella, komissio voi ratkaista kiistan tilapäisen sovittelijan suosittamalla kompromissilla.

Perustelu

Kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman aikana edunsaajien välillä oli usein kiistoja sääntöjen tulkinnasta, ja komission suorittamien tarkastusten tulosten perusteella kävi selväksi, että olisi hyödyllistä ottaa käyttöön sovittelumenettely oikeudenkäyntien välttämiseksi. Samasta syystä tarvitaan kompromissimenettely nopeaa riidanratkaisua varten.

Tarkistus  102

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komission tarkastuksia voidaan tehdä neljän vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Komission tarkastuksia voidaan tehdä kahden vuoden ajan hankkeen valmistumisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Tarkistus  103

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia. Seuranta käsittää tiedot monialaisista aiheista, kuten kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä.

1. Komissio seuraa vuosittain Horisontti 2020 -puiteohjelman ja sen erityisohjelman täytäntöönpanoa, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimia sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien ja julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien täytäntöönpanoa ja rahoitusta. Seuranta käsittää tiedot ja indikaattorit, jotka koskevat monialaisia aiheita, kuten sukupuolten tasa-arvoa, vastuullista tutkimusta ja innovointia, kestävyyttä ja ilmastonmuutosta, mukaan lukien tiedot ilmastoon liittyvien menojen määrästä, yksityisen sektorin ja etenkin pk-yritysten osallistumista sekä osallistujapohjan laajentamiseen tähtäävien toimien todellista vaikutusta.

Tarkistus  104

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Jotta unionissa voidaan toteuttaa sellainen tulevaisuuden ympäristö, joka todella tuo lisää vaurautta ja parantaa elämänlaatua, Horisontti 2020 ‑puiteohjelman toteuttamisen aikana on säännöllisesti ja tehokkaasti seurattava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien tasapainoa. Tätä varten komissio luo etukäteen selkeän ja avoimen seurantajärjestelmän.

Tarkistus  105

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio raportoi seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä.

2. Komissio raportoi 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksista ja huolehtii niiden levityksestä käyttäen tarvittaessa eri välineille yhteisiä keskeisiä indikaattoreita. Ne annetaan tiedoksi erityisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Tarkistus  106

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Arviointi

Väliarviointi

Tarkistus  107

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

1. Tarkastelu ja arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

Tarkistus  108

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella arvioinnin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista. Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toinen määrärahaerä asetetaan saatavilla tämän arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

Poistetaan.

i) edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen määrärahaerän käyttöaste erittelemällä osaamis- ja innovointiyhteisöjen ensimmäisen aallon kehittämiseen käytetty rahamäärä ja toisen aallon siemenrahoituksen vaikutus sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kyky houkutella rahoitusta osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneilta ja yksityiseltä sektorilta asetuksen XX/2012 [tarkistettu EIT-asetus] mukaisesti.

 

ii) osaamis- ja innovointiyhteisöjen kolmannen aallon sovittu perustamisaikataulu ja olemassa olevien osaamis- ja innovointiyhteisöjen ohjelmoidut rahoitustarpeet niiden kunkin ominaisen kehityksen mukaisesti; ja

 

iii) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen panos Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin painopistealueella "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

 

Perustelu

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuraava sukupolvi on tarkoitus käynnistää vuonna 2014, ja budjetti on jaksotettu ja otetaan käyttöön niiden vuotuisen suorituskyvyn mukaisesti. Koska eri alojen olosuhteet ovat erilaiset, näyttäsi olevan parempi perustaa budjettipäätökset kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön omiin saavutuksiin kuin päättää uusista yhteisöistä muiden yhteisöjen suorituskyvyn perusteella.

Tarkistus  109

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin arvioinnin, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista, Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisesta (tulosten ja vaikutusten saavuttamisen osalta) ja siitä, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia, sekä voimavarojen tehokkuudesta ja käytöstä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista.

b) Komissio tekee vuoden 2017 loppuun mennessä, ottaen huomioon seitsemännen puiteohjelman jälkiarvioinnin, joka on määrä toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sen erityisohjelmasta, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvosto, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toimista.

 

Väliarvioinnissa arvioidaan perusteellisesti sekä olemassa olevat että uudet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, yhteiset teknologia-aloitteet mukaan lukien, niiden eurooppalaisen lisäarvon määrittämiseksi, ja komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia niiden hallinnon ja toiminnan parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa niiden vaikuttavuus ja tehokkuus sekä avoin toiminta ja välttää eturistiriidat. Komissio esittää tämän arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Jos perusteellinen arviointi osoittaa, että eurooppalaista lisäarvoa koskeva kriteeri ei täyty tyydyttävästi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää, ettei näiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien rahoittamista jatketa.

 

Väliarvioinnissa on otettava huomioon tutkimustulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät näkökohdat. Väliarvioinnissa tarkastellaan Horisontti 2020 -puiteohjelman eri osien edistymistä seuraavien tekijöiden pohjalta:

 

i) Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden saavuttaminen (toisin sanoen tulosten ja vaikutusten saavuttaminen erityisohjelman liitteessä II esitettyjen indikaattoreiden perusteella) ja se, ovatko kaikki toimenpiteet edelleen tarkoituksenmukaisia;

 

ii) voimavarojen tehokkuus ja käyttö kiinnittäen erityistä huomiota 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin monialaisiin toimiin ja muihin tekijöihin; ja

 

iii) unionin tason lisäarvo.

 

Väliarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä entisestään sekä eri alueiden osallistujien, pk-yritysten ja tasapuolista sukupuolijakaumaa edistävien toimien mahdollisuuksia saada rahoitusta. Siinä otetaan lisäksi huomioon toimenpiteiden vaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin painopisteiden kannalta sekä tulokset aiempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Se toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten harjoittama tutkimus- ja innovointipolitiikka on täydentävää ja tuo unionin tason lisäarvoa.

Tarkistus  110

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Komissio esittää 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä mahdollisuuksien mukaan konkreettista näyttöä unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden täydentävyydestä ja niillä saavutetuista synergioista Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteiden ja innovointia koskevan pääindikaattorin saavuttamisessa.

Tarkistus  111

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Komissio tarkastelee viimeistään vuonna 2016 ja sen jälkeen kahden vuoden välein unionin organisaatioiden ja kolmansien maiden organisaatioiden vastavuoroista pääsyä osallisiksi tutkimusohjelmista. Tarkastelu tehdään maakohtaisesti ja siihen sisällytetään vertailu kolmansien maiden organisaatioiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta saamasta rahoituksesta ja unionin organisaatioiden kolmansien maiden tutkimusohjelmista saamasta rahoituksesta.

Perustelu

Todellinen vastavuoroisuus kolmansien maiden organisaatioiden pääsyssä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan edellyttää, että ohjelmaa pitää säännöllisesti tarkistaa ja että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta kolmansien maiden organisaatioille maksettavaa rahoitusta on seurattava.

Tarkistus  112

Ehdotus asetukseksi

26 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

26 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

 

2. Siirretään 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi … päivästä …kuuta ... Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Edellä olevan 6 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus  113

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – 1-6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena on rakentaa osaamiseen ja innovointiin perustuva talous koko unionin alueelle ja edistää samalla kestävää kehitystä. Se tukee Eurooppa 2020 -strategiaa ja muita unionin politiikkoja sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa.

Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena on rakentaa osaamiseen ja innovointiin perustuva maailman johtava talous ja yhteiskunta koko unionin alueelle ja edistää samalla kestävää kehitystä. Se tukee Eurooppa 2020 -strategiaa ja muita unionin politiikkoja sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa.

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraavien suorituskykyindikaattoreiden pohjalta:

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraavien suorituskykyindikaattoreiden pohjalta:

– Eurooppa 2020 -strategian t&k-tavoite (3 prosenttia bkt:stä);

– Eurooppa 2020 -strategian t&k-tavoite (3 prosenttia bkt:stä);

– Eurooppa 2020 -strategian innovointia koskeva pääindikaattori.

– Eurooppa 2020 -strategian innovointia koskeva pääindikaattori;

 

seuraavat henkilöresurssi-indikaattorit: muutos tutkijoiden osuudessa työssäkäyvästä väestöstä; muutos naisten osuudessa tutkijoiden kokonaismäärästä; muutokset tutkijoiden houkuttelemisessa ulkomailta ja tutkijoiden aivoviennissä.

 

Arvioinnissa käytetään kaikkia suorituskykyindikaattoreita, jotta voidaan tuoda esiin muutokset, edetä selvästi tutkimustoimintaan osallistumisessa unionissa vallitsevan epätasapainon korjaamisessa ja mahdollistaa kansainväliset vertailut.

Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan kolmella erillisellä mutta toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joihin kuhunkin sisältyy joukko erityistavoitteita. Ne pannaan täytäntöön saumattomasti, jotta voidaan synnyttää vuorovaikutusta eri erityistavoitteiden välille, välttää toimien päällekkäisyyksiä ja vahvistaa niiden yhteisvaikutusta.

Tämä yleinen tavoite pyritään saavuttamaan kolmella erillisellä mutta toisiaan vahvistavalla painopistealueella, joihin kuhunkin sisältyy joukko erityistavoitteita. Ne pannaan täytäntöön saumattomasti, jotta voidaan synnyttää vuorovaikutusta eri erityistavoitteiden välille, välttää toimien päällekkäisyyksiä ja vahvistaa niiden yhteisvaikutusta.

 

Kaikkiin kolmeen painopistealueeseen sisältyy kansainvälinen ulottuvuus. Kansainvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö on unionille ehdottoman tärkeää ja olennaista etenkin tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja perustutkimuksessa, jotta kehittyvien tieteenalojen ja teknologiamahdollisuuksien edut voidaan hyödyntää. Sen vuoksi 21 artiklan 2 ja 3 kohdassa kuvattujen kansainvälisten yhteistyötoimien osuus on vähintään säilytettävä edellisen puiteohjelman tasolla. Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuetaan eritoten kansainvälisen yhteistyön kolmea pääulottuvuutta:

 

tiede- ja teknologiayhteistyö maailman parhaiden huippuyksiköiden kanssa, jotta osaaminen voidaan kehittää huippuunsa ja sitä voidaan levittää ja jotta kyetään edelleen kilpailemaan huipputasolla;

 

valmiuksien kehittämiseen tähtäävä kansainvälinen tiede- ja teknologiayhteistyö, jonka ansiosta unionissa toimivat laitokset voivat alusta alkaen osallistua maailman t&k-valmiuksien ja henkilöresurssien kehittämiseen ja hyötyä niiden nopean kehityksen tuomista eduista;

 

maailman rauhaa ja vakautta edistävä tiede- ja teknologiayhteistyö, jossa tiedostetaan tieteen ja tutkimuksen inhimillisten ja yhteiskunnallisten arvojen suuri merkitys epävakaiden yhteiskuntien vakiinnuttamisessa ja kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa.

Yhteinen tutkimuskeskus edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille.

Yhteinen tutkimuskeskus edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea unionin politiikoille. Yhteisen tutkimuskeskuksen unionin tason lisäarvoa arvioidaan muun muassa seuraavien indikaattorien perusteella:

 

niiden tapausten lukumäärä, joissa Yhteisen tutkimuskeskuksen antamalla teknisellä ja tieteellisellä tuella on ollut erityistä konkreettista vaikutusta unionin eri alojen politiikkaan

 

vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. EIT:n suoritusta arvioidaan seuraavilla indikaattoreilla:

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) edistää Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisen tavoitteen ja painopistealueiden toteuttamista erityisenä tavoitteenaan tutkimuksen, innovoinnin ja korkeakoulutuksen muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi. EIT:n suoritusta arvioidaan seuraavilla indikaattoreilla:

– osaamis- ja innovointiyhteisöihin integroitujen korkeakoulu-, yritys- ja tutkimusalan organisaatioiden määrä;

– osaamis- ja innovointiyhteisöihin integroitujen korkeakoulu-, yritys- ja tutkimusalan organisaatioiden määrä;

– osaamiskolmion sisällä toteutettu yhteistyö, joka johtaa innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämiseen.

– osaamiskolmion sisällä toteutettu yhteistyö, joka johtaa innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen.

Tässä liitteessä esitetään 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden ja toimien päälinjat.

Tässä liitteessä esitetään 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden ja toimien päälinjat.

 

Konsensukseen perustuvan ja disruptiivisen tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnan asianmukaiseksi tasapainottamiseksi on edistettävä alhaalta ylös -periaatteella toteutettujen avointen ehdotuspyyntöjen ja nopeutettujen menettelyjen käyttöä, sillä näin varmistetaan innovatiivisten hankkeiden nopea toteutus. Lisäksi on luotava sopiva tasapaino "yhteiskunnallisten haasteiden" ja "mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden" alaan kuuluvien pienten ja suurten hankkeiden välille ottaen huomioon kunkin alan rakenne, toiminnan tyyppi, teknologia ja tutkimusympäristö.

 

Euroopan alueiden ja jäsenvaltioiden tutkimuksen ja innovoinnin kuilun kaventamiseksi kehitetään täydentävyyttä ja tiivistä synergiaa rakennerahastojen kanssa sekä alkupäässä (jäsenvaltioiden valmiuksien kehittäminen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista silmällä pitäen) että loppupäässä (Horisontti 2020 -puiteohjelman tuella saavutettujen tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntäminen ja levittäminen). Mahdollisuuksien mukaan on parannettava näiden kahden välineen yhteentoimivuutta. Lisäksi kannustetaan käyttämään kumulatiivista tai yhdistelmärahoitusta. Synergioihin pyritään erityisesti tavoitteen "Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen" toimissa, unionin edun mukaisen tutkimusinfrastruktuurin alueellisissa kumppanirakenteissa sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välityksellä toteutetuissa toimissa.

Tarkistus  114

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – I osa

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä huippuosaamista ja vakiinnuttaa eurooppalainen tutkimusalue, jotta unionin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä voitaisiin tehdä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempi. Osaan sisältyy neljä erityistavoitetta:

Tämän osan tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa unionin tieteellistä huippuosaamista ja vakiinnuttaa eurooppalainen tutkimusalue, jotta unionin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä voitaisiin tehdä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempi. Osaan sisältyy viisi erityistavoitetta:

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tarjoaa unionin laajuisesti kilpailutettua houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat ja heidän tutkimusryhmänsä voivat seurata kaikkien lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

b) Tulevia ja kehitteillä olevia tieteenaloja ja teknologioita koskevassa toiminnassa tuetaan tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään parantamaan Euroopan kykyä tuottaa kehittyneitä ja tutkimusparadigmoja muuttavia innovaatiota. Siinä pyritään saamaan aikaan täysin uusiin ja suuririskisiin ideoihin liittyvää tieteenalojen välistä tutkimusyhteistyötä ja nopeuttamaan kaikkein lupaavimpien esiin nousevien tieteen- ja teknologianalojen kehitystä ja niihin liittyvien tiedeyhteisöjen rakentumista unionin laajuisesti.

c) Marie Curie -toimet tarjoavat tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin.

c) Marie Skłodowska-Curie -toimet tarjoavat yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten, pk-yritykset mukaan luettuina, tutkijoiden rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla huipputasoista ja innovatiivista tutkijakoulutusta ja houkuttelevia mahdollisuuksia edetä uralla ja vaihtaa tietämystä, jotta tutkijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisin haasteisiin.

d) Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvissä toimissa kehitetään Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa silmällä pitäen, parannetaan niiden innovointivalmiuksia ja inhimillistä pääomaa sekä täydennetään näitä toimia asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön avulla.

d) Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvissä toimissa kehitetään ja tuetaan nykyisiä ja uusia Euroopan huipputason tutkimusinfrastruktuureja ja autetaan niitä toimimaan eurooppalaisen tutkimusalueen hyväksi parantamalla niiden innovointivalmiuksia, houkuttelemalla maailmanluokan tutkijoita, kouluttamalla inhimillistä pääomaa sekä täydentämällä näitä toimia kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän unionin politiikan avulla.

 

d a) Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen vapauttaa Euroopan lahjakkuusreservin potentiaalin, sillä se tukee toimintapolitiikan oppimista, verkottumista ja koulutusmahdollisuuksia.

Kullakin näistä on osoitettu olevan runsaasti lisäarvoa unionin tasolla. Yhdessä ne muodostavat voimakkaan ja tasapainoisen toimintakokonaisuuden, joka yhdessä kansallisten ja alueellisten toimien kanssa kattaa koko laajuudelta Euroopan kehittyneeseen tieteeseen ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Kun toimet saatetaan yhden ohjelman alle, ne voidaan toteuttaa yhtenäisemmin järkeistetyllä, yksinkertaisella ja paremmin kohdennetulla tavalla. Samalla säilytetään jatkuvuus, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää toimien vaikuttavuutta.

Kullakin näistä on osoitettu olevan runsaasti lisäarvoa unionin tasolla. Yhdessä ne muodostavat voimakkaan ja tasapainoisen toimintakokonaisuuden, joka yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimien kanssa kattaa koko laajuudelta Euroopan kehittyneeseen tieteeseen ja teknologiaan liittyvät tarpeet. Kun toimet saatetaan yhden ohjelman alle, ne voidaan toteuttaa yhtenäisemmin järkeistetyllä, yksinkertaisella ja paremmin kohdennetulla tavalla. Samalla säilytetään jatkuvuus, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ylläpitää toimien vaikuttavuutta.

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylöspäin suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

Toimet ovat lähtökohtaisesti tulevaisuuteen suuntautuneita; niissä rakennetaan pitkän aikavälin osaamista ja keskitytään seuraavan sukupolven tieteeseen, teknologiaan, tutkijoihin ja innovaatioihin ja tuetaan uusia lahjakkuuksia kaikkialla unionissa ja assosioituneissa maissa sekä maailmanlaajuisesti. Koska toimet ovat tiedepainotteisia ja niiden rahoitusjärjestelyt on suurelta osin alhaalta ylös suuntautuneita ja tutkijalähtöisiä, Euroopan tiedeyhteisöllä on tärkeä asema ohjelmassa noudatettavien tutkimuslinjausten määrittelyssä.

Tarkistus  115

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – II osa

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan tavoitteena on nopeuttaa sellaisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä, jotka muodostavat huomispäivän yritystoiminnan perustan ja auttavat innovatiivisia eurooppalaisia pk-yrityksiä kasvamaan maailman johtaviksi yrityksiksi. Osaan sisältyy kolme erityistavoitetta:

Tämän osan tavoitteena on nopeuttaa sellaisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä, jotka muodostavat huomispäivän yritystoiminnan perustan ja auttavat innovatiivisia eurooppalaisia pk-yrityksiä kasvamaan maailman johtaviksi yrityksiksi sekä korjaavat hyödyn pk-yritysten perustamiselle suotuisan ympäristön luomisesta. Erityisesti pyritään kannustamaan "innovaatioiden kulutukseen" eli tietämyksen ja teknologian siirtoon julkisista tutkimuslaitoksista yrityksille ja yrityksiltä toisille. Tähän osaan sisältyy kolme erityistavoitetta:

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä.

a) Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Näissä toimissa annetaan kohdennettua tukea keskeisten mahdollistavien teknologioiden, kuten tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian alojen tutkimukseen, standardointiin, sertifiointiin, kehittämiseen ja demonstrointiin. Toimissa korostetaan vuorovaikutusta ja konvergenssia eri teknologioiden välillä sekä niiden suhteita yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kaikilla näillä aloilla otetaan asianmukaisesti huomioon käyttäjien tarpeet.

b) Riskirahoituksen saatavuus. Näiden toimien tavoitteena on poistaa puutteet, joita esiintyy velka- ja pääomarahoituksen saatavuudessa t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kanssa niillä tuetaan unionin tason pääomasijoitusten kehittämistä.

b) Riskirahoituksen saatavuus. Näiden toimien tavoitteena on poistaa puutteet, joita esiintyy velka- ja pääomarahoituksen saatavuudessa t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kanssa niillä tuetaan unionin tason alkuvaiheen rahoituksen ja pääomasijoitusten kehittämistä.

c) Innovointi pk-yrityksissä. Näillä toimilla edistetään kaikkia innovoinnin muotoja pk-yrityksissä keskittyen niihin yrityksiin, joilla on mahdollisuuksia kasvaa ja kansainvälistyä sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella.

c) Innovointi pk-yrityksissä. Näillä toimilla annetaan pk-yrityksille räätälöityä tukea, joka on tarkoitettu kaikille innovoinnin muodoille pk-yrityksissä ja jota annetaan yritysten tarpeisiin sovitettujen erikoisohjelmien ja välinevalikoiman avulla tarjoamalla muun muassa alkupääomaa, apurahoja, pääoma- ja velkarahoitusta, mentorointi- ja neuvontapalveluja sekä pääsyn t&k-verkostoihin ja klustereihin.

Toimissa edetään yritystoimintalähtöisesti. Erityistavoitteiden "Riskirahoituksen saatavuus" ja "Innovointi pk-yrityksissä" budjeteissa noudatetaan kysynnän ohjaamaa, alhaalta ylöspäin suuntautuvaa logiikkaa ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. Näitä täydennetään käyttämällä rahoitusvälineitä ja pk-yrityksille kohdennettua välinettä politiikan tarpeiden mukaisesti osassa "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa".

Toimissa edetään yritystoimintalähtöisesti. Erityistavoitteiden "Riskirahoituksen saatavuus" ja "Innovointi pk-yrityksissä" talousarvioiden toteutuksessa noudatetaan ensisijaisesti kysynnän ohjaamaa, alhaalta ylös suuntautuvaa logiikkaa. Pk-yrityksille kohdennettu väline pannaan täytäntöön osan "Yhteiskunnalliset haasteet" ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" mukaisilla aihekohtaisilla painopistealueilla. Näitä täydennetään käyttämällä pk-yrityksille kohdennettua välinettä tarvittaessa ylhäältä alas -periaatteella osana esikaupallisia hankintoja tai innovatiivisia hankintatoimia, joiden yhteydessä voidaan havainnollistaa jäsenvaltioiden hankintayksiköiden tarpeiden yhdistämistä unionin tasolla.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa pk-yritysten osallistumiseen. Tämän vuoksi on mahdollista, että noin 15 prosenttia kaikkien yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista osoitetaan pk-yrityksille.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa pk-yritysten osallistumiseen ottaen huomioon niiden osaaminen ja teknologian siirtotarpeet. Tuen johdosta yli 20 prosenttia kaikkien yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden ja erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista olisi osoitettava pk-yrityksille.

Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" noudatetaan teknologialähtöistä lähestymistapaa sellaisten mahdollistavien teknologioiden kehittämiseksi, joita voidaan käyttää useilla eri aloilla teollisuudessa ja palveluissa. Näiden teknologioiden sovelluksia, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuetaan yhdessä yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden kanssa.

Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" noudatetaan teknologialähtöistä lähestymistapaa sellaisten mahdollistavien teknologioiden kehittämiseksi, joita voidaan käyttää useilla eri aloilla teollisuudessa ja palveluissa. Näiden teknologioiden sovelluksia, joilla pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, tuetaan yhdessä yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien erityistavoitteiden kanssa.

Tarkistus  116

Ehdotus asetukseksi

Liite I – Erityistavoitteiden ja toimien päälinjat – III osa

Komission teksti

Tarkistus

Tämän osan toimet kohdistuvat suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin politiikan painopisteisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja niillä pyritään saamaan aikaan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava tutkimus- ja innovaatiotoimien kriittinen massa. Rahoitus suunnataan seuraaviin erityistavoitteisiin:

Tämän osan toimet kohdistuvat suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin politiikan painopisteisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja niillä pyritään saamaan aikaan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava tutkimus- ja innovaatiotoimien kriittinen massa. Rahoitus suunnataan seuraaviin erityistavoitteisiin:

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi;

a) Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

b) Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

b) Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

c) Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

d) Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

e) ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

e) Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

f) Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

f) Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta

 

f a) Turvalliset yhteiskunnat - Unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

 

Rahoitusta annetaan myös monialaiselle haasteelle "Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten".

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin tutkimuksesta markkinoille, ja niiden uutena painopisteenä ovat innovointiin liittyvät toimet, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja innovaatioiden saattaminen markkinoille.

Kaikissa toimissa sovelletaan haasteista liikkeelle lähtevää lähestymistapaa, jossa perustiede, soveltava tutkimus, osaamisen siirto ja innovointi ovat yhtä tärkeitä ja toisiinsa liittyviä osia ja jossa keskitytään politiikan painopisteisiin määrittelemättä tarkasti etukäteen teknologioita tai ratkaisuja, joita pitäisi kehittää. Teknologialähtöisten ratkaisujen lisäksi kiinnitetään huomiota ei-teknologiseen, organisatoriseen ja järjestelmien innovointiin sekä julkisen sektorin innovointiin. Tavoitteena on koota kriittinen massa eri alojen, teknologioiden ja tieteenalojen sekä tutkimusinfrastruktuurien resursseja ja tietämystä, jotta haasteisiin voidaan vastata. Toimet kattavat koko syklin perustutkimuksesta markkinoille, ja niihin sisältyy innovointiin liittyviä toimia, kuten pilottitoimet, demonstrointi, testausalustat, julkisten hankintojen tukeminen, suunnittelu, käyttäjälähtöinen innovointi, sosiaalinen innovointi ja osaamisen siirron ja innovaatioiden saattaminen markkinoille, mukaan lukien standardointi kaikissa vaiheissa. Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteet saavutetaan, on välttämätöntä saada yhteistyöhankkeisiin mukaan laaja valikoima sidosryhmiä tutkimuslaitoksista ja yrityksistä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjiin.

 

Haasteista liikkeelle lähtevän lähestymistavan soveltamiseksi tarvitaan tutkimus- ja innovaatiotoimien koordinoitua strategista suunnittelua. Koordinoinnilla voidaan poistaa hajanaisuutta ja parantaa teknologia- ja infrastruktuuriresurssien hyödyntämistä eri haasteiden parissa työskentelevien tutkimusyhteisöjen kaikkien jäsenten keskuudessa.

 

Strategisilla toimilla ja tieteellisellä ohjauksella voidaan varmistaa alusta alkaen asiantunteva panos toimintalinjojen kehittämiseen, edistää innovointia ja kilpailukykyä innovointisyklin monimutkaisuuden ymmärtämisen ansiosta ja kannustaa eri maiden tutkijoita osallistumaan toimintaan.

 

Tarpeiden ja kysynnän mukaan tutkimuksen ja innovoinnin strategisesta koordinoinnista voivat vastata kunkin haasteen osalta strategiset tiedepaneelit, jotka koostuvat riippumattomista, avoimen menettelyn mukaisesti valituista korkeakoulujen, elinkeinoelämän, loppukäyttäjien ja kansalaisyhteiskunnan korkean tason asiantuntijoista ja jotka ovat mukana määrittelemässä parhaaseen johtajuuteen perustuvia tutkimus- ja innovointiohjelmia ja tarjoavat virikkeitä ja tarvittavat välineet laajamittaisen vuorovaikutuksen ja synergian luomiseksi. Näiden paneelien tehtävänä olisi tarjota jatkuvaa strategista neuvontaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja muilla unionin politiikan aloilla toteutettavista ja suunniteltavista toimista.

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat olennainen osa toimia. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansalliselle ja alueellisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta. Monialaista tukea kansainväliselle yhteistyölle annetaan myös erityistavoitteessa "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat".

Jotta kaikkiin haasteisiin voitaisiin vastata, yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat horisontaalinen ulottuvuus ja olennainen osa toimia. Niiden on oltava edustettuina ohjelmakomiteoissa ja asiantuntijaryhmissä, jotka vastaavat kaikkien aihealojen hankkeiden ja ohjelmien arvioinnista, ja niitä varten on kehitettävä yhteiskuntatieteisiin suuntautuvia ehdotuspyyntöjä. Näiden tieteenalojen peruskehitystä tuetaan myös erityistavoitteessa "Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja pohtiva yhteiskunta". Tukea keskitetään myös toimiin, joiden tavoitteena on vankan tietopohjan tarjoaminen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Koska monet haasteet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa on olennainen osa kutakin haastetta, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten maailmanlaajuisten ponnistelujen tukemiseen, jotka edellyttävät kriittistä massaa, jotta Eurooppa voi osallistua, ja joissa Eurooppa voisi omaksua johtavan aseman.

Erityistavoitteeseen "Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat" sisältyy myös tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen tähtäävä toimi, johon sisältyy erityistoimenpiteitä huippuosaamisen saamiseksi käyttöön unionin heikommin kehittyneillä alueilla.

 

Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ovat olennainen osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, jotta unionin eri alojen politiikoille voidaan antaa vankkaa, tietämykseen pohjautuvaa tukea. Toimia toteutetaan asiakaslähtöisesti, ja niitä täydennetään ennakoivilla toimilla.

Yhteisen tutkimuskeskuksen toimet ovat olennainen osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, jotta unionin eri alojen politiikoille voidaan antaa vankkaa, tietämykseen pohjautuvaa tukea. Toimia toteutetaan asiakaslähtöisesti, ja niitä täydennetään ennakoivilla toimilla.

Euroopan teknologiainstituutilla on tärkeä rooli, sillä se edistää osaamiskolmion osatekijöiden integroimista yhdistämällä huipputason tutkimusta, koulutusta ja innovointia. EIT tekee tämän pääasiassa osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Tämän lisäksi se varmistaa, että kokemuksia jaetaan myös osaamis- ja innovointiyhteisöjen ulkopuolella toteuttamalla tulosten levittämistä ja tietämyksen jakoa koskevia kohdennettuja toimia, mikä edistää innovointimallien nopeampaa käyttöönottoa unionissa.

Euroopan teknologiainstituutilla on tärkeä rooli, sillä se edistää osaamiskolmion osatekijöiden integroimista yhdistämällä huipputason tutkimusta, koulutusta ja innovointia. EIT tekee tämän pääasiassa osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta. Tämän lisäksi se varmistaa, että kokemuksia jaetaan myös osaamis- ja innovointiyhteisöjen välillä ja ulkopuolella toteuttamalla tulosten levittämistä ja tietämyksen jakoa koskevia kohdennettuja toimia, mikä edistää innovointimallien nopeampaa käyttöönottoa unionissa.

Tarkistus  117

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

1.1 Erityistavoite

1.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Erityistavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.

Eurooppa on asettanut tavoitteekseen siirtymisen uuteen talousmalliin, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tällaisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan merkittäviä parannuksia nykyisiin teknologioihin. Se edellyttää huomattavasti nykyistä suurempia valmiuksia tiedepohjaiseen innovointiin radikaalisti uudenlaisen tietämyksen pohjalta, jolloin Eurooppa voi toimia edelläkävijänä sellaisten teknologisten paradigmamuutosten aikaansaamisessa, jotka keskeisellä tavalla edesauttavat tulevaisuudessa tuottavuuden kasvua, kilpailukykyä, vaurauden luomista ja yhteiskunnallista kehitystä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat yleensä olleet lähtöisin julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet perustan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Eurooppa on asettanut tavoitteekseen siirtymisen uuteen talousmalliin, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tällaisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan merkittäviä parannuksia nykyisiin teknologioihin ja osaamiseen. Se edellyttää huomattavasti nykyistä suurempia valmiuksia perustieteeseen ja tiedepohjaiseen innovointiin radikaalisti uudenlaisen tietämyksen pohjalta, jolloin Eurooppa voi toimia edelläkävijänä sellaisten tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten aikaansaamisessa, jotka keskeisellä tavalla edesauttavat tulevaisuudessa tuottavuuden kasvua, kilpailukykyä, vaurauden luomista ja yhteiskunnallista kehitystä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat yleensä olleet lähtöisin julkiselta sektorilta ennen kuin ne ovat luoneet perustan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.

Maailmanlaajuinen johtoasema innovoinnissa kytkeytyy tiiviisti huipputason tieteeseen. Eurooppa oli aiemmin kiistaton johtaja, mutta se on sittemmin jäänyt kilpailussa jälkeen huipputieteen terävimmästä kärjestä ja soittanut Yhdysvaltoihin nähden toista viulua sodanjälkeisissä tärkeissä teknologisissa kehitysaskelissa. Vaikka unioni tuottaa edelleen eniten tieteellisiä julkaisuja maailmassa, Yhdysvallat tuottaa kaksinkertaisen määrän kaikkein vaikutusvaltaisimpia julkaisuja (jotka kuuluvat viittaustilaston 1 prosentin kärkeen). Myös kansainvälisissä korkeakoululuokituksissa Yhdysvaltojen korkeakoulut hallitsevat kärkipaikkoja. Nobel-palkinnon voittajista 70 prosenttia työskentelee Yhdysvalloissa.

Maailmanlaajuinen johtoasema innovoinnissa kytkeytyy tiiviisti huipputason tieteeseen. Eurooppa oli aiemmin kiistaton johtaja, mutta se on sittemmin jäänyt kilpailussa jälkeen huipputieteen terävimmästä kärjestä ja soittanut Yhdysvaltoihin nähden toista viulua sodanjälkeisissä tärkeissä teknologisissa kehitysaskelissa. Vaikka unioni tuottaa edelleen eniten tieteellisiä julkaisuja maailmassa, Yhdysvallat tuottaa kaksinkertaisen määrän kaikkein vaikutusvaltaisimpia julkaisuja (jotka kuuluvat viittaustilaston 1 prosentin kärkeen). Myös kansainvälisissä korkeakoululuokituksissa Yhdysvaltojen korkeakoulut hallitsevat kärkipaikkoja. Nobel-palkinnon voittajista 70 prosenttia työskentelee Yhdysvalloissa.

Yksi osa haastetta on se, että vaikka Eurooppa ja Yhdysvallat investoivat osapuilleen yhtä suuret määrät julkisen sektorin tiedeperustaansa, unionissa on lähes kolminkertainen määrä julkisen sektorin tutkijoita, jolloin investoinnit tutkijaa kohden ovat huomattavasti pienemmät. Yhdysvallat jakaa myös valikoivammin resursseja johtaville tutkijoille. Tämä selittää osaltaan, miksi unionin julkisen sektorin tutkijoiden tuottavuus on keskimäärin alhaisempi ja miksi heillä on kaiken kaikkiaan yhdessä vähäisempi tieteellinen vaikutus kuin heidän määrällisesti huomattavasti harvemmilla yhdysvaltalaisilla kilpailijoillaan.

Yksi osa haastetta on se, että vaikka Eurooppa ja Yhdysvallat investoivat osapuilleen yhtä suuret määrät julkisen sektorin tiedeperustaansa, unionissa on lähes kolminkertainen määrä julkisen sektorin tutkijoita, jolloin investoinnit tutkijaa kohden ovat huomattavasti pienemmät. Yhdysvallat jakaa myös valikoivammin resursseja johtaville tutkijoille. Tämä selittää osaltaan, miksi unionin julkisen sektorin tutkijoiden tuottavuus on keskimäärin alhaisempi ja miksi heillä on kaiken kaikkiaan yhdessä vähäisempi tieteellinen vaikutus kuin heidän määrällisesti huomattavasti harvemmilla yhdysvaltalaisilla kilpailijoillaan.

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen sektori ei vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta.

Toinen keskeinen osa haastetta on se, että monissa Euroopan maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Lahjakkailta nuorilta tutkijoilta voi viedä useita vuosia ennen kuin heistä tulee riippumattomia tieteenharjoittajia. Tämä johtaa Euroopan tutkimuspotentiaalin merkittävään tuhlaukseen, koska se viivyttää uusia ideoita ja uutta energiaa mukanaan tuovien seuraavan sukupolven tutkijoiden esiinnousua ja houkuttelee uraansa aloittavia huippututkijoita etsimään etenemismahdollisuuksia muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä naistutkijoihin, sillä vain 18 prosenttia professorin virkaa hoitavista tutkijoista on naisia (vastaava luku Yhdysvalloissa on 27 prosenttia), vaikka 60 prosenttia Euroopan yliopistoissa loppututkinnon suorittaneista on naisia.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden ja parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

Nämä tekijät pahentavat lisäksi sitä tosiseikkaa, ettei Eurooppa ole kovin houkutteleva kohde tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yhdysvaltojen järjestelmän kyky tarjota enemmän resursseja tutkijaa kohden, enemmän alojen välistä liikkuvuutta ja yhteyksiä yksityiseen sektoriin sekä parempia uranäkymiä selittää sen, miksi se pystyy jatkuvasti houkuttelemaan parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta, näiden mukana kymmeniä tuhansia tutkijoita unionista.

1.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin tarjoamaan Euroopan parhaille tutkijoille, sekä naisille että miehille, resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen kilpailla paremmin maailmanlaajuisesti. Se rahoittaa yksittäisiä tutkijaryhmiä Euroopan laajuisen kilpailutuksen pohjalta. ERC toimii itsenäisesti: riippumaton tieteellinen neuvosto, jonka muodostavat molempia sukupuolia ja eri ikäryhmiä edustavat arvostetut ja asiantuntevat tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, laatii tieteellisen kokonaisstrategian ja tekee täysin valtuuksin päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Nämä ovat ERC:n keskeiset piirteet, joilla varmistetaan sen tiedeohjelman tehokkuus, sen toiminnan ja vertaisarviointiprosessin laatu ja sen uskottavuus tiedeyhteisön silmissä.

ERC toimii Euroopan laajuisen kilpailuttamisen pohjalta ja voi siten hyödyntää laajempaa lahjakkuus- ja ideareserviä kuin olisi mahdollista kansallisessa järjestelmässä. Parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään, ja hakijat tietävät, että heidän on saavutettava korkein suoritustaso. Palkintona on tasapuolisin edellytyksin annettava joustava rahoitus, johon paikallisilla pullonkauloilla ja kansallisen rahoituksen saatavuudella ei ole vaikutusta.

ERC toimii Euroopan laajuisen kilpailuttamisen pohjalta ja voi siten hyödyntää laajempaa lahjakkuus- ja ideareserviä kuin olisi mahdollista kansallisessa järjestelmässä. Parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään, ja hakijat tietävät, että heidän on saavutettava korkein suoritustaso. Palkintona on tasapuolisin edellytyksin annettava joustava rahoitus, johon paikallisilla pullonkauloilla ja kansallisen rahoituksen saatavuudella ei ole vaikutusta.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella odotetaan siis olevan huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Nämä tulokset ja tutkimusalat voivat puolestaan viime kädessä tuottaa ne radikaalilla tavalla uudet ideat, jotka ajavat eteenpäin innovointia ja liiketoiminnan kekseliäisyyttä ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tämä yksittäisten huippututkijoiden ja innovatiivisten ideoiden yhdistelmä luo pohjan innovaatioketjun kaikille vaiheille.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella odotetaan siis olevan huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Nämä tulokset ja tutkimusalat voivat puolestaan viime kädessä tuottaa ne radikaalilla tavalla uudet ideat, jotka ajavat eteenpäin innovointia ja liiketoiminnan kekseliäisyyttä ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:n apurahoja myönnettäessä pääpaino on läpimurtoideoissa. Tämä yksittäisten huippututkijoiden ja innovatiivisten ideoiden yhdistelmä luo pohjan innovaatioketjun kaikille vaiheille.

Tämän lisäksi ERC:llä on huomattava rakenteellinen vaikutus, koska se antaa voimakkaan sysäyksen koko Euroopan tutkimusjärjestelmän laadun parantamiselle myös muualla kuin ERC:n suoraa rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja hankkeiden piirissä. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat asettavat selkeän ja inspiroivan tavoitteen tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa, nostavat sen profiilia ja parantavat sen houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden piirissä ympäri maailmaa. ERC:n stipendiaattien isännöimisen tuoma arvovalta ja siihen liittyvä "huippuosaamisen leima" kiihdyttävät Euroopan korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden välistä kilpailua siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet parhaille tutkijoille. Kansallisten järjestelmien ja yksittäisten tutkimuslaitosten kyky houkutella ja isännöidä ERC-stipendiaatteja luo vertailupohjan, jonka avulla ne voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja uudistaa toimintatapojaan ja käytäntöjään vastaavasti. ERC:n rahoitus täydentää näin ollen unionin tasolla ja kansallisesti ja alueellisesti käynnissä olevia toimia, joilla pyritään uudistamaan Euroopan tutkimusjärjestelmää, lisäämään sen kapasiteettia ja houkuttelevuutta sekä vapauttamaan sen täysi potentiaali.

Tämän lisäksi ERC:llä on huomattava rakenteellinen vaikutus, koska se antaa voimakkaan sysäyksen koko Euroopan tutkimusjärjestelmän laadun parantamiselle myös muualla kuin ERC:n suoraa rahoitusta saaneiden tutkijoiden ja hankkeiden piirissä. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat asettavat selkeän ja inspiroivan tavoitteen tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa, nostavat sen profiilia ja parantavat sen houkuttelevuutta parhaiden tutkijoiden piirissä ympäri maailmaa. ERC:n stipendiaattien isännöimisen tuoma arvovalta ja siihen liittyvä "huippuosaamisen leima" kiihdyttävät Euroopan korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden välistä kilpailua siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet parhaille tutkijoille. Kansallisten järjestelmien ja yksittäisten tutkimuslaitosten kyky houkutella ja isännöidä ERC-stipendiaatteja luo vertailupohjan, jonka avulla ne voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja uudistaa toimintatapojaan ja käytäntöjään vastaavasti. ERC:n rahoitus täydentää näin ollen unionin tasolla ja kansallisesti ja alueellisesti käynnissä olevia toimia, joilla pyritään uudistamaan Euroopan tutkimusjärjestelmää, lisäämään sen kapasiteettia ja houkuttelevuutta sekä vapauttamaan sen täysi potentiaali.

1.3 Toimien päälinjat

1.3 Toimien päälinjat

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä.

ERC:n perustoimintona on tarjota houkuttelevaa pitkäaikaista rahoitusta, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkijaryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylös ‑periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja. ERC:n apurahat ovat avoimia Euroopassa työskenteleville yksittäisille tutkijaryhmille, jotka voivat koostua minkä tahansa ikäisistä ja mistä maailman maasta tahansa tulevista tutkijoista. ERC pyrkii edistämään tervettä kilpailua kaikkialla Euroopassa ja ehkäisemään asianmukaisesti tiedostamatonta sukupuolten eriarvoista kohtelua arviointimenettelyissä.

ERC pyrkii erityisesti auttamaan aloittelevia huippututkijoita saavuttamaan riippumattoman aseman antamalla riittävää tukea siinä kriittisessä vaiheessa, jossa tutkijat perustavat tai vakiinnuttavat oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa.

ERC pyrkii erityisesti auttamaan aloittelevia huippututkijoita saavuttamaan riippumattoman aseman antamalla riittävää tukea siinä kriittisessä vaiheessa, jossa tutkijat perustavat tai vakiinnuttavat oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa. Lisäksi voidaan tukea ERC-apurahakauden päättäneiden tutkijoiden paluuta ja uudelleenintegroitumista, erityisesti yhdessä "ERA-oppituolien" järjestelmän kanssa.

ERC tukee tarpeen mukaan myös kehittymässä olevia uusia tiedemaailman työskentelytapoja, jotka voivat johtaa uraauurtaviin tuloksiin, ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

ERC tukee tarpeen mukaan myös uusia tiedemaailman työskentelytapoja, jotka voivat johtaa uraauurtaviin tuloksiin, ja helpottaa rahoittamansa tutkimuksen kaupallisen ja sosiaalisen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä.

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan huomattavasti rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintavoissa.

ERC pyrkii vuoteen 2020 mennessä osoittamaan, että parhaat tutkijat osallistuvat ERC:n kilpailuihin, että ERC:n rahoitus on johtanut suoraan korkealaatuisiin tieteellisiin julkaisuihin ja suurta yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta omaaviin tutkimustuloksiin sekä innovatiivisten teknologioiden ja ideoiden kaupallistamiseen ja soveltamiseen ja että ERC on merkittävästi edistänyt Euroopan tekemistä houkuttelevammaksi ympäristöksi maailman parhaille tutkijoille. ERC pyrkii erityisesti saamaan aikaan mitattavissa olevan lisäyksen unionin osuudessa julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista. Lisäksi se pyrkii kasvattamaan rahoittamiensa Euroopan ulkopuolelta tulevien huippututkijoiden lukumäärää, muun muassa lisäämään merkittävästi naispuolisten huippututkijoiden määrää, ja saavuttamaan parannuksia huippututkijoiden tukemiseen liittyvissä institutionaalisissa käytännöissä ja kansallisissa toimintatavoissa. ERC vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoituselinten kanssa edistääkseen huippututkijoiden tukemista. ERC myös lisää ohjelmiensa näkyvyyttä houkutellakseen huippututkijoita.

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, joka perustuu ehdotusten avoimeen, oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan käsittelyyn, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai iästä riippumatta. Lisäksi ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta.

ERC:n tieteellinen neuvosto seuraa jatkuvasti ERC:n toimintaa ja arviointimenettelyjä ja pohtii, kuinka sen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa sellaisten apurahajärjestelmien avulla, joissa korostetaan vaikuttavuutta, selkeyttä, vakautta ja yksinkertaisuutta niin hakijoiden kuin järjestelmien toteuttamisen ja hallinnoinnin kannalta, ja tarvittaessa, kuinka voidaan vastata esiin nouseviin tarpeisiin. Se aikoo ylläpitää ja edelleen kehittää ERC:n maailmanluokan vertaisarviointijärjestelmää, jolla varmistetaan ehdotusten avoin, oikeudenmukainen ja puolueeton käsittely, jotta se pystyy tunnistamaan uraauurtavan tieteellisen huippuosaamisen, läpimurtoideat ja lahjakkuuden tutkijan sukupuolesta, kansallisuudesta, organisaatiosta tai iästä riippumatta. ERC toteuttaa omia strategisia selvityksiään toimintansa valmistelemiseksi ja tukemiseksi, ylläpitää tiiviitä yhteyksiä tiedeyhteisöön ja muihin sidosryhmiin sekä pyrkii siihen, että sen toimet täydentävät muilla tasoilla tehtävää tutkimusta ja eivätkä ole päällekkäisiä muiden tutkimustoimien kanssa.

 

ERC tiedottaa avoimesti toimistaan ja tuloksistaan tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle ja säilyttää ajantasaistettuja tietoja rahoitetuista hankkeista.

Tarkistus  118

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – otsikko – 2.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET)

2. Tulevat ja kehitteillä olevat tieteenalat ja teknologiat (FEST)

Erityistavoitteena on edistää aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita tutkimalla uusia ja suuririskisiä ideoita tieteen perustuksille rakentaen. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Erityistavoitteena on edistää tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta, muun muassa aiempaan nähden radikaalisti uusia teknologioita ja suuririskisiä ideoita, joilla on potentiaalia avata uusia näkymiä eurooppalaiselle tieteelle ja teknologialle. Antamalla joustavaa tukea eri mittakaavoissa tehtävälle tavoiteorientoituneelle ja tieteidenväliselle tutkimusyhteistyölle ja omaksumalla innovatiivisia tutkimuskäytäntöjä pyritään määrittelemään ja hyödyntämään mahdollisuudet saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Älykkään erikoistumisen alustoilla on tärkeä merkitys, etenkin luovan toiminnan ja verkottumisen, tietojenvaihdon, twinning-toiminnan sekä tutkimus- ja innovointipolitiikan tukemisen suhteen.

 

FEST edistää huippuosaamista yhteistyöhankkeilla, joissa keskitytään eturintamassa tehtävään tutkimukseen ja kehittyviin tieteenaloihin ja teknologiamahdollisuuksiin. FEST kattaa yhteistyössä tehtävän eturintamatutkimuksen koko kentän perustutkimuksesta teknologian edistysaskeliin ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä aina tutkimuksen alkuvaiheista lähtien. Näin se tuottaa unionin tason lisäarvoa nykytutkimuksen eturintamaan ja auttaa kokoamaan tutkimusyhteistyön kriittisen massan huippututkimuksessa kautta unionin.

Tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita (Future and Emerging Technologies, FET) koskevassa ohjelmassa edistetään tutkimusta, jossa mennään pidemmälle kuin mikä on tunnettua, hyväksyttyä tai laajasti omaksuttua. Tarkoituksena on saada aikaan uutta ja visionääristä ajattelua, jolla avataan lupaavia polkuja kohti vahvoja uusia teknologioita, joista jotkut voisivat kehittyä johtaviksi teknologioiksi ja ajattelun paradigmoiksi useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. FET-ohjelmassa edistetään toimia, joilla pyritään toteuttamaan pienen mittakaavan tutkimusta kaikilla aloilla, mukaan lukien esiin nousevat teemat, sekä tarttumaan suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, jotka vaativat ohjelmien yhteenliittymistä ja yhteistyötä koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tällä lähestymistavalla haetaan huippuosaamista, ja se ulottuu sellaisten kilpailua edeltävien ideoiden tutkimiseen, jotka voivat muokata teknologian tulevaisuutta. Sen avulla yhteiskunta voi hyötyä monialaisesta tutkimusyhteistyöstä, joka on toteutettava Euroopan tasolla siten, että luodaan yhteys tiedelähtöisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisista haasteista tai teollisuuden kilpailukyvystä liikkeelle lähtevän tutkimuksen välille.

FEST-ohjelmassa edistetään tutkimusta, jossa mennään pidemmälle kuin mikä on tunnettua, hyväksyttyä tai laajasti omaksuttua. Tarkoituksena on saada aikaan uutta ja visionääristä ajattelua, jolla avataan lupaavia polkuja kohti vahvoja uusia teknologioita, joista jotkut voisivat kehittyä johtaviksi teknologioiksi ja ajattelun paradigmoiksi useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. FEST-ohjelmassa edistetään toimia, joilla pyritään toteuttamaan pienen mittakaavan tutkimusta kaikilla aloilla, mukaan lukien esiin nousevat teemat, sekä tarttumaan suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, jotka vaativat ohjelmien yhteenliittymistä ja yhteistyötä koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tällä lähestymistavalla haetaan huippuosaamista, ja se ulottuu sellaisten kilpailua edeltävien ideoiden tutkimiseen, jotka voivat muokata teknologian tulevaisuutta. Sen avulla yhteiskunta voi hyötyä monialaisesta tutkimusyhteistyöstä, joka on toteutettava Euroopan tasolla siten, että luodaan yhteys tiedelähtöisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisista tavoitteista ja haasteista tai teollisuuden kilpailukyvystä liikkeelle lähtevän tutkimuksen välille.

Tarkistus  119

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Radikaalit läpimurrot, joilla on muutoksia aikaansaava vaikutus, perustuvat entistä enemmän tiiviiseen yhteistyöhön eri tieteen ja teknologian alojen (esim. tieto- ja viestintäteknologia, biologia, kemia, maapallon luonnonjärjestelmän tutkimus, materiaalitieteet, neurotieteet ja kognitiiviset tieteet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede) sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välillä. Tämä edellyttää tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen lisäksi myös uusia ajattelutapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta monien tutkimusalan toimijoiden välillä.

Radikaalit läpimurrot, joilla on muutoksia aikaansaava vaikutus, perustuvat entistä enemmän tiiviiseen yhteistyöhön eri tieteen ja teknologian alojen (esim. tieto- ja viestintäteknologia, biologia, biotekniikan sovellukset ja robotiikka, kemia, fysiikka, matematiikka, lääketieteen mallintaminen, maapallon luonnonjärjestelmän tutkimus, materiaalitieteet, neurotieteet ja kognitiiviset tieteet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede) sekä taiteiden ja humanististen tieteiden välillä. Tämä edellyttää tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen lisäksi myös uusia ajattelutapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta monien tutkimusalan toimijoiden välillä.

Joitain ideoita voidaan kehittää pienessä mittakaavassa, kun taas toiset voivat olla niin haasteellisia, että ne vaativat suurimittaisia yhdistettyjä toimia pitkän ajanjakson aikana. Maailman johtavat taloudet ovat huomanneet tämän, ja käynnissä on kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu sellaisten esiin nousevien ja tieteen eturintamaan sijoittuvien teknologisten mahdollisuuksien löytämiseksi ja tutkimiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus innovointiin ja jotka voivat tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle. Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niiden mittakaava on nopeasti rakennettava suuremmaksi yhdistämällä Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmia yhteisten tavoitteiden ympärille kriittisen massan kokoamiseksi, synergioiden luomiseksi ja optimaalisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Joitain ideoita voidaan kehittää pienessä mittakaavassa, kun taas toiset voivat olla niin haasteellisia, että ne vaativat suurimittaisia yhdistettyjä toimia pitkän ajanjakson aikana. Maailman johtavat taloudet ovat huomanneet tämän, ja käynnissä on kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu sellaisten esiin nousevien ja tieteen eturintamaan sijoittuvien teknologisten mahdollisuuksien löytämiseksi ja tutkimiseksi, joilla voi olla merkittävä vaikutus innovointiin ja jotka voivat tuottaa hyötyjä yhteiskunnalle. Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niitä on hallinnoitava asiantuntevasti ja niiden mittakaava on nopeasti rakennettava suuremmaksi yhdistämällä Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmia yhteisten tavoitteiden ympärille kriittisen massan kokoamiseksi, synergioiden luomiseksi ja optimaalisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

FET-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylöspäin suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

FEST-ohjelma kattaa tiedelähtöisen innovoinnin koko kirjon idullaan olevien ja hauraiden ideoiden alhaalta ylös suuntautuvasta pienen mittakaavan alkuvaiheen tutkimuksesta uusien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen rakentamiseen esiin nousevien muutosvoimaisten tutkimusalueiden ympärille ja aina sellaisiin laaja-alaisiin yhdistettyihin tutkimusaloitteisiin asti, jotka perustuvat kunnianhimoisten ja visionääristen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviin tutkimuslinjauksiin. Jokaisella näistä kolmesta toimintatasosta on oma erityinen arvonsa, ja ne täydentävät toisiaan ja luovat synergioita. Esimerkiksi pienen mittakaavan tutkimukset voivat tuoda esiin tarpeita kehittää uusia tutkimusaiheita, jotka puolestaan voivat johtaa suuren mittakaavan toimiin ja niiden perustaksi laadittuihin erityisiin etenemissuunnitelmiin. Toimiin osallistuu suuri määrä erilaisia tutkimusalan toimijoita, kuten nuoria tutkijoita ja tutkimusintensiivisiä pk-yrityksiä, ja sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, poliittiset päättäjät, teollisuus ja julkisen sektorin tutkijat) yhteisöjä, jotka kootaan yhteen muuttuvien tutkimuslinjausten pohjalta sitä mukaa kuin ne muotoutuvat, kypsyvät ja monipuolistuvat.

Tarkistus  120

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 2 kohta – 2.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

FET-ohjelma pyrkii olemaan visionäärinen, muutosvoimainen ja epäsovinnainen. Sen toimissa noudatetaan erilaisia toimintamalleja: toimet voivat olla täysin avoimia tai niissä voidaan eriasteisesti strukturoida aiheita, yhteisöjä ja rahoitusta.

FEST-ohjelma pyrkii olemaan visionäärinen, muutosvoimainen ja epäsovinnainen. Sen toimissa noudatetaan erilaisia toimintamalleja: toimet voivat olla täysin avoimia tai niissä voidaan eriasteisesti strukturoida aiheita, yhteisöjä ja rahoitusta.

Toimissa näille erilaisille toimintamalleille annetaan konkreettisempi muoto ja asianmukainen mittakaava yksilöimällä ja hyödyntämällä mahdollisuuksia saavuttaa pitkäaikaisia hyötyjä kansalaisille, taloudelle ja yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä käytetään seuraavia keinoja:

 

a) Edistetään uusia ideoita ("Avoimet FET-toimet"). FET-ohjelma tukee idullaan olevaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

a) Edistetään uusia ideoita ("Avoimet FEST-toimet"). FEST-ohjelma tukee idullaan olevaa tieteellistä ja teknologista tutkimusta, jossa etsitään uutta perustaa radikaalisti uudenlaisille tulevaisuuden teknologioille kyseenalaistamalla nykyiset paradigmat ja etenemällä kartoittamattomille alueille. Alhaalta ylös suuntautuvalla valintaprosessilla, joka on täysin avoin kaikille tutkimusideoille, kootaan monipuolinen valikoima kohdennettuja hankkeita. Keskeistä on lupaavien uusien alojen, kehityssuuntien ja trendien varhainen havaitseminen sekä uusien ja suuren potentiaalin omaavien tutkimus- ja innovointialan toimijoiden saaminen mukaan.

b) Vaalitaan kehittyviä aihealueita ja yhteisöjä ("Ennakoivat FET-toimet"). FET-ohjelmassa tartutaan lupaaviin uusiin tutkimusaiheisiin, joiden ympärille voidaan koota kriittinen massa toisiinsa liittyviä hankkeita, jotka yhdessä takaavat aihealueiden laaja-alaisen ja monitahoisen tutkimisen ja muodostavat eurooppalaisen tietämyspohjan.

b) Vaalitaan kehittyviä aihealueita ja yhteisöjä ("Ennakoivat FEST-toimet"). Yhteiskunnallisiin haasteisiin ja teollisuusteknologian aihealueisiin läheisesti liittyen FEST-ohjelmassa tartutaan lupaaviin uusiin tutkimusaiheisiin, joiden ympärille voidaan koota kriittinen massa toisiinsa liittyviä hankkeita, jotka yhdessä takaavat aihealueiden laaja-alaisen ja monitahoisen tutkimisen ja muodostavat eurooppalaisen tietämyspohjan.

c) Tartutaan suuriin tieteidenvälisiin tiede- ja teknologiahaasteisiin ("FET-lippulaivahankkeet"). FET-ohjelma tukee kunnianhimoista suuren mittakaavan tiedelähtöistä tutkimusta, jolla pyritään tieteellisiin läpimurtoihin. Tällaisissa toimissa saadaan hyötyä eurooppalaisten ja kansallisten tutkimuslinjausten lähentämisestä. Tieteellisten edistysaskelten pitäisi muodostaa vankka ja laaja-alainen perusta tuleville teknologisille innovaatioille ja taloudellisille sovelluksille useilla eri aloilla sekä tuottaa uudenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle.

c) Tartutaan suuriin tieteidenvälisiin tiede- ja teknologiahaasteisiin ("FEST-lippulaivahankkeet"). FEST-ohjelma tukee kunnianhimoista suuren mittakaavan tiedelähtöistä tutkimusta, jolla pyritään tieteellisiin ja teknologisiin läpimurtoihin. Tällaisissa toimissa saadaan hyötyä eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten tutkimuslinjausten lähentämisestä. Tieteellisten edistysaskelten pitäisi muodostaa vankka ja laaja-alainen perusta tuleville teknologisille innovaatioille ja taloudellisille sovelluksille useilla eri aloilla sekä tuottaa uudenlaisia hyötyjä yhteiskunnalle.

Kutakin toimea varten määritellään tarkoituksenmukainen tasapaino avoimen toteutuksen ja aiheiden, yhteisöjen ja rahoituksen eriasteisen strukturoinnin välillä, jotta asetettuihin tavoitteisiin voidaan pyrkiä optimaalisesti.

 

 

Yli puolet FEST-varoista osoitetaan alhaalta ylös -periaatteella yhteistyössä tehtävälle kaikkien alojen eturintamatutkimukselle.

 

Kaikkien FEST-hankkeiden arvioinnissa noudatetaan tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen tiukkoja kriteerejä.

Tarkistus  121

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – otsikko – 3.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Marie Curie -toimet

3. Marie Skłodowska-Curie -toimet

3.1. Erityistavoite

3.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on varmistaa Euroopan henkisen pääoman optimaalinen kehittäminen ja dynaaminen käyttö, jotta voidaan luoda uusia taitoja ja innovaatioita ja siten hyödyntää kaikki henkisen pääoman tarjoamat mahdollisuudet kaikilla sektoreilla ja alueilla.

Erityistavoitteena on varmistaa Euroopan tutkimus- ja innovointialan henkilöresurssien optimaalinen kehittäminen ja dynaaminen käyttö, jotta voidaan kehittää ja siirtää uusia taitoja sekä luoda uutta tietämystä ja innovaatioita ja siten hyödyntää kaikki henkilöresurssien tarjoamat mahdollisuudet kaikilla sektoreilla ja alueilla.

Hyvin koulutetut, dynaamiset ja luovat tutkijat ovat huipputieteen ja tuottavuudeltaan parhaan mahdollisen tutkimuspohjaisen innovoinnin ehdoton edellytys.

Hyvin koulutetut, dynaamiset ja luovat tutkijat ovat huipputieteen ja tuottavuudeltaan parhaan mahdollisen tutkimuspohjaisen innovoinnin ehdoton edellytys.

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina.

Vaikka Euroopassa on suuri ja monipuolinen määrä tutkimuksen ja innovoinnin osaavia henkilöstöresursseja, tätä varantoa on koko ajan täydennettävä ja parannettava ja mukautettava työmarkkinoiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Nykyisin vain 46 prosenttia tutkimus- ja innovointihenkilöstä työskentelee yrityssektorilla. Tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin Euroopan tärkeimmillä taloudellisilla kilpailijoilla, esimerkiksi Kiinassa vastaava osuus on 69 prosenttia, Japanissa 73 prosenttia ja Yhdysvalloissa 80 prosenttia. Lisäksi demografiset tekijät aiheuttavat sen, että suhteettoman suuri osuus tutkijoista saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Tämä yhdistettynä korkeatasoista osaamista edellyttävien tutkimustyöpaikkojen kasvavaan tarpeeseen Euroopan talouden tutkimusintensiteetin kasvaessa on yksi Euroopan koulutus-, tutkimus- ja innovointijärjestelmän suurimmista haasteista tulevina vuosina.

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät innovointitaidot. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia.

Tarvittavan uudistuksen on alettava tutkijoiden uran ensimmäisistä vaiheista heidän tohtorintutkintoon johtavien opintojensa tai vastaavan jatkokoulutuksensa aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mentorointijärjestelmiin, jotka edistävät tietämyksen ja kokemusten siirtoa sekä verkottumista. Euroopan on kehitettävä alan viimeisintä kehitystä edustavia innovatiivisia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin alan kovan kilpailun ja lisääntyvän monitieteisyyden asettamia vaatimuksia. Yritysten, myös pk-yritysten, ja muiden sosioekonomisten toimijoiden tiivis osallistuminen on välttämätöntä, jotta tutkijat voivat hankkia huomisen työpaikkojen edellyttämät monialaiset innovointiin ja yrittäjyyteen liittyvät taidot ja jotta heitä kannustetaan harkitsemaan uraa teollisuudessa tai innovatiivisimmissa yrityksissä. On myös tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta, koska se on nykyisin liian vähäistä: vuonna 2008 ainoastaan 7 prosenttia eurooppalaisista tohtorintutkinnon suorittajista sai koulutusta toisessa jäsenvaltiossa, kun vuodelle 2030 asetettu tavoite on 20 prosenttia.

 

Edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta ja lisäämällä niiden laitosten resursseja, jotka vetävät puoleensa tutkijoita muista jäsenvaltioista, voidaan edistää huippuyksiköiden syntymistä eri puolille unionia.

Uudistuksen on jatkuttava tutkijoiden urien kaikissa vaiheissa. On olennaisen tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta kaikilla tasoilla, myös uran keskivaiheessa, eikä ainoastaan maiden välillä vaan myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä antaa voimakkaan sysäyksen uusien taitojen oppimiselle ja kehittämiselle. Se on myös keskeinen tekijä eri maiden korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisessä yhteistyössä. Inhimillinen tekijä on kestävän yhteistyön tukijalka, ja kestävä yhteistyö on avaintekijä sellaisen innovatiivisen ja luovan Euroopan aikaansaamisessa, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Samalla se on keskeinen tekijä kansallisten politiikkojen hajanaisuuden poistamisessa. Yhteistyö ja tietämyksen jakaminen, joka tapahtuu yksittäisten tutkijoiden liikkuvuuden kautta heidän urakehityksensä kaikissa vaiheissa sekä erittäin ammattitaitoisen tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtojen kautta, on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voi palata kestävän kasvun uralle ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Uudistuksen on jatkuttava tutkijoiden urien kaikissa vaiheissa. On olennaisen tärkeää lisätä tutkijoiden liikkuvuutta kaikilla tasoilla, myös uran keskivaiheessa, eikä ainoastaan maiden välillä vaan myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tämä antaa voimakkaan sysäyksen uusien taitojen oppimiselle ja kehittämiselle. Se on myös keskeinen tekijä eri maiden korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisessä yhteistyössä. Inhimillinen tekijä on kestävän yhteistyön tukijalka, ja kestävä yhteistyö on avaintekijä sellaisen innovatiivisen ja luovan Euroopan aikaansaamisessa, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Samalla se on keskeinen tekijä kansallisten politiikkojen hajanaisuuden poistamisessa. Tutkimustulosten saatavuus, yhteistyö ja tietämyksen jakaminen, joka tapahtuu yksittäisten tutkijoiden liikkuvuuden kautta heidän urakehityksensä kaikissa vaiheissa sekä erittäin ammattitaitoisen tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtojen kautta, on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa voi tasoittaa sisäisiä erojaan tutkimus- ja innovointivalmiuksissa, palata kestävän kasvun uralle ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös kannustettava eurooppalaisten tutkijoiden keskinäistä yhteistyötä ottamalla käyttöön tutkimusalan voucher-järjestelmä, jossa tutkimusrahoitus seuraa tutkijaa tämän siirtyessä toisen jäsenvaltion yliopistoon, ja tukemalla huippuyksiköitä, yliopistojen itsenäisyyttä ja tutkijoiden entistä suurempaa liikkuvuutta.

 

Liikkuvuusohjelmissa varmistetaan naisten ja miesten tosiasialliset yhtäläiset mahdollisuudet ja niissä on erityistoimia, joilla poistetaan naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteitä.

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa.

Jos Eurooppa haluaa saavuttaa kilpailijansa tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sen on houkuteltava useampia nuoria naisia ja miehiä ryhtymään tutkijan uralle ja tarjottava erittäin houkuttelevat mahdollisuudet ja olosuhteet tutkimukseen ja innovointiin. Kaikkein lahjakkaimpien yksilöiden, niin eurooppalaisten kuin muidenkin, olisi nähtävä Eurooppa kaikkein houkuttelevimpana työpaikkana. Sukupuolten tasa-arvo, korkealuokkaiset ja luotettavat työehdot ja -olot sekä tunnustuksen saaminen ovat olennaisia tekijöitä, jotka on turvattava yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa.

Tarkistus  122

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tähän haasteeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään unionin rahoituksella tai jäsenvaltioiden toimilla. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet uudistuksia korkea-asteen oppilaitostensa parantamiseksi ja koulutusjärjestelmiensä uudenaikaistamiseksi, mutta edistyminen on Euroopassa edelleen epätasaista ja maiden välillä on suuria eroja. Yleisesti ottaen julkisen ja yksityisen sektorin tiede- ja teknologiayhteistyö on Euroopassa edelleen alhaisella tasolla. Sama koskee sukupuolten tasa-arvoa sekä yrityksiä houkutella opiskelijoita ja tutkijoita eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolelta. Nykyisin noin 20 prosenttia tohtorintutkintoa unionissa suorittavista opiskelijoista tulee unionin ulkopuolelta, kun taas Yhdysvalloissa ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden osuus on 35 prosenttia. Muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan kansalliset rajat ylittävää strategista lähestymistapaa. Unionin rahoituksella voidaan luoda kannustimia välttämättömille rakenteellisille uudistuksille ja edistää niitä.

Tähän haasteeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään unionin rahoituksella tai jäsenvaltioiden toimilla. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet uudistuksia korkea-asteen oppilaitostensa parantamiseksi ja koulutusjärjestelmiensä uudenaikaistamiseksi, mutta edistyminen on Euroopassa edelleen epätasaista ja maiden välillä on suuria eroja. Yleisesti ottaen julkisen ja yksityisen sektorin tiede- ja teknologiayhteistyö on Euroopassa edelleen alhaisella tasolla. Sama koskee sukupuolten tasa-arvoa sekä yrityksiä houkutella opiskelijoita ja tutkijoita eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolelta. Nykyisin noin 20 prosenttia tohtorintutkintoa unionissa suorittavista opiskelijoista tulee unionin ulkopuolelta, kun taas Yhdysvalloissa ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden osuus on 35 prosenttia. Muutoksen nopeuttamiseksi tarvitaan kansalliset rajat ylittävää strategista lähestymistapaa. Unionin rahoituksella voidaan luoda kannustimia välttämättömille rakenteellisille uudistuksille ja edistää niitä.

Eurooppalaisilla Marie Curie -toimilla on edistetty merkittävästi sekä maiden että alojen välistä liikkuvuutta ja avattu tutkijanuria eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tarjoamalla eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön mukaiset erinomaiset työehdot ja -olot. Jäsenvaltioissa ei ole ainakaan mittakaavaltaan, laajuudeltaan, rahoitukseltaan, kansainvälisyydeltään taikka tietämyksen tuottamisen ja siirron kannalta vastaavaa toimintaa. Marie Curie -toimet ovat lisänneet niiden tutkimuslaitosten resursseja, jotka pysyvät houkuttelemaan tutkijoita kansainvälisesti, ja ovat siten edistäneet osaamiskeskusten syntymistä eri puolille Eurooppaa. Ne ovat toimineet esikuvana jäsenvaltioiden toimille, ja niillä on ollut selkeä strukturoiva vaikutus, kun niiden parhaita toimintatapoja on levitetty kansallisella tasolla. Marie Curie -toimissa omaksuttu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on myös mahdollistanut sen, että suuri enemmistö niitä hyödyntäneistä on voinut kouluttaa uuden sukupolven tutkijoita, jotka pystyvät tarttumaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja parantamaan heidän tässä tarvitsemiaan taitoja.

Eurooppalaisilla Marie Skłodowska-Curie -toimilla on edistetty merkittävästi sekä maiden että alojen välistä liikkuvuutta ja avattu tutkijanuria eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla tarjoamalla eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön mukaiset erinomaiset työehdot ja -olot. Jäsenvaltioissa ei ole ainakaan mittakaavaltaan, laajuudeltaan, rahoitukseltaan, kansainvälisyydeltään taikka tietämyksen tuottamisen ja siirron kannalta vastaavaa toimintaa. Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat lisänneet niiden tutkimuslaitosten resursseja, jotka pysyvät houkuttelemaan tutkijoita kansainvälisesti, ja ovat siten edistäneet osaamiskeskusten syntymistä eri puolille Eurooppaa. Ne ovat toimineet esikuvana jäsenvaltioiden toimille, ja niillä on ollut selkeä strukturoiva vaikutus, kun niiden parhaita toimintatapoja on levitetty kansallisella tasolla. Marie Skłodowska-Curie -toimissa omaksuttu alhaalta ylös suuntautuva lähestymistapa on myös mahdollistanut sen, että suuri enemmistö niitä hyödyntäneistä on voinut kouluttaa uuden sukupolven tutkijoita, jotka pystyvät tarttumaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja parantamaan heidän tässä tarvitsemiaan taitoja.

Marie Curie -toimien kehittäminen edelleen edistää merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Euroopan laajuiseen rahoituksen kilpailuttamiseen perustuvan rakenteensa ansiosta Marie Curie -toimet edistävät uusia, luovia ja innovatiivisia koulutusmuotoja, kuten teollisuuden tohtorinkoulutusohjelmia, joihin osallistuu koulutus-, tutkimus- ja innovointialan toimijoita, joiden on kilpailtava huippumaineestaan maailmanlaajuisesti. Antamalla unionin rahoitusta parhaille tutkimus- ja koulutusohjelmille, joissa noudatetaan innovatiivista tohtorinkoulutusta koskevia eurooppalaisia periaatteita, ne edistävät myös tutkimustulosten laajempaa levitystä ja käyttöönottoa ja siirtymistä paremmin jäsenneltyyn tohtorikoulutukseen.

Marie Skłodowska-Curie -toimien kehittäminen edelleen edistää merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Euroopan laajuiseen rahoituksen kilpailuttamiseen perustuvan rakenteensa ansiosta Marie Skłodowska-Curie -toimet edistävät uusia, luovia ja innovatiivisia koulutusmuotoja, kuten yhdistettyjä tai useamman alan tohtorintutkintoja taikka teollisuuden tohtorintutkintoja, joihin osallistuu koulutus-, tutkimus- ja innovointialan toimijoita, joiden on kilpailtava huippumaineestaan maailmanlaajuisesti. Antamalla unionin rahoitusta parhaille tutkimus- ja koulutusohjelmille, joissa noudatetaan innovatiivista tohtorinkoulutusta koskevia eurooppalaisia periaatteita, ne edistävät myös tutkimustulosten laajempaa levitystä ja käyttöönottoa ja siirtymistä paremmin jäsenneltyyn tohtorikoulutukseen.

Marie Curie -apurahojen käyttö laajennetaan myös kokeneiden tutkijoiden ja insinöörien tilapäiseen liikkuvuuteen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Näin kannustetaan korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti. Vakiintuneen, läpinäkyvän ja tasapuolisen arviointijärjestelmän avulla Marie Curie ‑toimissa seulotaan esille tutkimuksen ja innovoinnin huippulahjakkuuksia kansainvälisen kilpailun pohjalta. Tämä antaa tutkijoille arvostusta ja motivoi heitä jatkamaan uraansa Euroopassa.

Marie Skłodowska-Curie -apurahojen käyttö laajennetaan myös uransa alkuvaiheessa olevien ja kokeneiden tutkijoiden sekä insinöörien tilapäiseen liikkuvuuteen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Näin kannustetaan korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti. Vakiintuneen, läpinäkyvän ja tasapuolisen arviointijärjestelmän avulla Marie Skłodowska-Curie -toimissa seulotaan esille tutkimuksen ja innovoinnin huippulahjakkuuksia kansainvälisen kilpailun pohjalta. Tämä antaa tutkijoille arvostusta ja motivoi heitä jatkamaan uraansa Euroopassa.

Yhteiskunnalliset haasteet, joihin vastaaminen edellyttää erittäin ammattitaitoista tutkimus- ja innovointihenkilöstöä, eivät ole ainoastaan Euroopan ongelma. Kyse on monimutkaisuudessaan ja suuruudessaan valtavista kansainvälisistä haasteista. Euroopan ja muun maailman parhaiden tutkijoiden on tehtävä yhteistyötä yli maiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen. Marie Curie -toimilla on tässä suhteessa keskeinen asema, sillä niillä tuetaan henkilöstönvaihtoa, joka edistää yhteistyöajattelua sellaisen maiden ja alojen välisen tietämyksen jakamisen kautta, joka on olennaisen tärkeää avoimelle innovoinnille.

Yhteiskunnalliset haasteet, joihin vastaaminen edellyttää erittäin ammattitaitoista tutkimus- ja innovointihenkilöstöä, eivät ole ainoastaan Euroopan ongelma. Kyse on monimutkaisuudessaan ja suuruudessaan valtavista kansainvälisistä haasteista. Euroopan ja muun maailman parhaiden tutkijoiden on tehtävä yhteistyötä yli maiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen. Marie Skłodowska-Curie -toimilla on tässä suhteessa keskeinen asema, sillä niillä tuetaan henkilöstönvaihtoa, joka edistää yhteistyöajattelua sellaisen maiden ja alojen välisen tietämyksen jakamisen kautta, joka on olennaisen tärkeää avoimelle innovoinnille.

Marie Curie -toimien yhteisrahoitusmekanismin jatkaminen on välttämätöntä, jotta Euroopan lahjakkuusvarantoa voidaan kasvattaa. Unionin toiminnan lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta lisätään kokoamalla alueellista, kansallista, kansainvälistä ja yksityistä rahoitusta, jolla voidaan luoda uusia ohjelmia ja avata nykyisiä ohjelmia maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tällainen mekanismi tiivistää kansallisen ja unionin tason tutkimus- ja koulutustoimien välisiä yhteyksiä.

Marie Skłodowska-Curie -toimien yhteisrahoitusmekanismin jatkaminen on välttämätöntä, jotta Euroopan lahjakkuusvarantoa voidaan kasvattaa. Unionin toiminnan lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta lisätään kokoamalla alueellista, kansallista, kansainvälistä, julkista ja yksityistä rahoitusta, jolla voidaan luoda uusia ohjelmia, joilla on samankaltaisia ja toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja avata nykyisiä ohjelmia maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tällainen mekanismi tiivistää kansallisen ja unionin tason tutkimus- ja koulutustoimien välisiä yhteyksiä.

Kaikki tähän haasteeseen liittyvät toimet edistävät sellaisen kokonaan uuden ajattelutavan luomista Euroopassa, joka on olennaisen tärkeää luovuudelle ja innovoinnille. Marie Curie ‑rahoitustoimenpiteet edistävät resurssien yhdistämistä Euroopassa ja parantavat siten tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen koordinointia ja hallintaa. Ne edistävät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen kannalta.

Kaikki tähän haasteeseen liittyvät toimet edistävät sellaisen kokonaan uuden ajattelutavan luomista Euroopassa, joka on olennaisen tärkeää luovuudelle ja innovoinnille. Marie Skłodowska-Curie ‑rahoitustoimenpiteet edistävät resurssien yhdistämistä Euroopassa ja parantavat siten tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen koordinointia ja hallintaa. Ne edistävät Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisen kannalta.

Tarkistus  123

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 3 kohta – 3.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Uusien taitojen edistäminen tutkijoille annettavalla korkeatasoisella peruskoulutuksella

a) Uusien taitojen edistäminen tutkijoille annettavalla korkeatasoisella peruskoulutuksella

Tavoitteena on kouluttaa uusi sukupolvi luovia ja innovatiivisia tutkijoita, jotka pystyvät muuntamaan tietämyksen ja ideat unionille taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Tavoitteena on kouluttaa uusi sukupolvi luovia ja innovatiivisia tutkijoita, jotka pystyvät muuntamaan tietämyksen ja ideat unionille taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille sellaisten monialaisten hankkeiden tai tohtorinkoulutusohjelmien kautta, joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Keskeisenä toimena on korkeatasoisen ja innovatiivisen koulutuksen antaminen uransa alkuvaiheessa oleville perustutkinnon suorittaneille tutkijoille monialaisten hankkeiden, tutkijoiden välistä tietämyksen ja kokemusten siirtoa edistävien mentorointijärjestelmien tai sellaisten tohtorinkoulutusohjelmien kautta, jotka antavat tutkijoille tilaisuuden laajentaa tutkijanopintojaan ja joihin osallistuu korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja muita sosioekonomisia ryhmiä eri maista. Tämä kehittää ja parantaa nuorten perustutkinnon suorittaneiden tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

b) Huippuosaamisen kehittäminen rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla

b) Huippuosaamisen kehittäminen rajat ylittävän ja sektoreiden välisen liikkuvuuden avulla

Tavoitteena on lisätä kokeneiden tutkijoiden luovaa ja innovatiivista potentiaalia urakehityksen kaikissa vaiheissa luomalla mahdollisuuksia rajat ylittävään ja sektoreiden väliseen liikkuvuuteen.

Tavoitteena on lisätä kokeneiden tutkijoiden luovaa ja innovatiivista potentiaalia urakehityksen kaikissa vaiheissa luomalla mahdollisuuksia rajat ylittävään ja sektoreiden väliseen liikkuvuuteen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolelle. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen.

Keskeisenä toimena on kokeneiden tutkijoiden kannustaminen laajentamaan ja syventämään osaamistaan liikkuvuuden avulla avaamalla työuran kannalta houkuttelevia mahdollisuuksia korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, suuryrityksissä, pk-yrityksissä ja muissa sosioekonomisissa ryhmissä kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella, tarjoamalla tutkijoille mahdollisuus kouluttautua ja hankkia uutta tietämystä kolmansien maiden huippututkimusyksiköissä ja helpottamalla heidän paluutaan Eurooppaan, jos he päättävät palata. Lisäksi tuetaan mahdollisuuksia aloittaa tutkijanura uudelleen tauon jälkeen. Innovoinnin edistämiseksi yksityisellä sektorilla kiinnitetään myös huomiota alojen väliseen liikkuvuuteen.

c) Innovoinnin edistäminen tietämyksen vuorovaikutuksella

c) Innovoinnin edistäminen tietämyksen vuorovaikutuksella

Tavoitteena on tiivistää kansainvälistä rajat ylittävää ja alojen välistä yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihdon avulla, jotta voitaisiin paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Tavoitteena on tiivistää kansainvälistä rajat ylittävää ja alojen välistä yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin alalla tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihdon avulla, jotta voitaisiin paremmin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Keskeisenä toimena on tukea lyhytaikaisia tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

Keskeisenä toimena on tukea tutkimus- ja innovointihenkilöstön vaihtoja yliopistojen, tutkimuslaitosten, suuryritysten, pk-yritysten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden välisten kumppanuuksien puitteissa sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

d) Rakenteellisen vaikutuksen vahvistaminen toimien yhteisrahoituksella

d) Rakenteellisen vaikutuksen vahvistaminen toimien yhteisrahoituksella

Tavoitteena on vahvistaa Marie Curie ‑toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta.

Tavoitteena on vahvistaa Marie Skłodowska-Curie -toimien lukumäärällistä ja rakenteellista vaikutusta kokoamalla lisärahoitusta ja edistää huippulaatua kansallisella tasolla tutkijoiden koulutuksen, liikkuvuuden ja urakehityksen kautta.

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja avaamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen välistä koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä varten. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Keskeisenä toimena on kannustaa yhteisrahoitusmekanismin avulla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita perustamaan uusia ohjelmia ja mukauttamaan nykyiset ohjelmat maiden ja alojen väliseen koulutukseen, liikkuvuuteen ja urakehitykseen. Tämä parantaa tutkijakoulutuksen laatua Euroopassa urakehityksen kaikissa vaiheissa, myös tohtorintutkinnon tasolla, edistää tutkijoiden ja tieteellisen tietämyksen vapaata liikkuvuutta Euroopassa, lisää tutkijaurien houkuttelevuutta mahdollistamalla avoimen rekrytoinnin ja houkuttelevat työolot ja tukee korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Huomiota olisi kiinnitettävä huippuosaamiseen ja tasa-arvoon.

e) Erityistuki ja poliittiset toimet

e) Erityistuki ja poliittiset toimet

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja Marie Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista ja uria koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti erityistavoitteen "Osallisuutta edistävä, innovatiivinen ja turvallinen yhteiskunta" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Curie -toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia.

Tavoitteena on seurata edistymistä, kartoittaa aukkoja ja esteitä Marie Skłodowska-Curie -toimissa ja lisätä toimien vaikutusta. Tähän liittyen kehitetään indikaattoreita ja analysoidaan tutkijoiden liikkuvuutta, osaamista, uria ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia tietoja. Näin pyritään saamaan aikaan synergioita ja koordinoimaan toimet tiiviisti monialaisen haasteen "Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten" mukaisesti toteutettujen tutkijoita, tutkijoiden työnantajia ja rahoittajia koskevien poliittisten tukitoimien kanssa. Toimen avulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta tutkijanuran tärkeydestä ja lisäämään sen houkuttelevuutta sekä levittämään Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla tuetusta työstä saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia. Siihen sisältyy lisäksi erityistoimia, joilla poistetaan urakehityksen esteitä, myös työuransa keskeyttäneiltä tutkijoilta.

Tarkistus  124

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Tutkimusinfrastruktuurit

4. Tutkimusinfrastruktuurit

4.1 Erityistavoite

4.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on saada Euroopalle maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä, ja käyttää täysimittaisesti hyväksi niiden tarjoamat mahdollisuudet tieteellisiin edistysaskeliin ja innovaatioihin.

Erityistavoitteena on saada Euroopalle maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä, ja käyttää täysimittaisesti hyväksi niiden tarjoamat mahdollisuudet tieteellisiin edistysaskeliin ja innovaatioihin.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat nanoteknologioissa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot geotieteissä ja laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat Euroopan kilpailukyvyn kannalta keskeisen tärkeitä tekijöitä kaikilla tieteen aloilla ja olennainen edellytys tieteeseen perustuvalle innovoinnille. Monilla aloilla tutkimus on mahdotonta ilman mahdollisuutta käyttää supertietokoneita, ja samalla tavoin keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi analyysilaitteet, säteilylähteet uusien materiaalien tutkimuksessa, puhdastilat ja kehittynyt metrologia nanoteknologioissa, erityisvarustellut laboratoriot biologian ja lääketieteen tutkimuksessa, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot ja anturit geotieteissä ja ympäristötieteissä sekä huippunopeat laajakaistaverkot tiedonsiirrossa. Tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – kuten energiaan, ilmastonmuutokseen, biotalouteen ja elinikäiseen terveyteen ja hyvinvointiin – liittyvän tutkimuksen toteuttamiseksi. Ne saavat aikaan rajat ylittävää ja tieteenalojen välistä yhteistyötä ja muodostavat saumattoman ja avoimen eurooppalaisen tilan verkossa toteutettavalle tutkimukselle. Ne edistävät ihmisten ja ajatusten liikkuvuutta, kokoavat yhteen parhaita tutkijoita kaikkialta Euroopasta ja ympäri maailmaa ja parantavat tieteellistä koulutusta. Niiden rakentaminen haastaa tutkijat ja innovatiiviset yritykset kehittämään huipputeknologiaa. Siten ne lujittavat Euroopan huipputeknologian alan innovatiivista teollisuutta. Ne edistävät huippuosaamista Euroopan tutkimus- ja innovointiyhteisöissä ja voivat toimia tieteen näyteikkunoina koko yhteiskunnalle.

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle. Tämä vaatii laajamittaista ja tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Jos Eurooppa haluaa edelleen harjoittaa maailmanluokan tutkimusta, sen on luotava riittävä ja vakaa perusta tutkimusinfrastruktuurien rakentamiselle, ylläpitämiselle ja käytölle sekä valittava ja pantava ne tärkeysjärjestykseen unionin tason lisäarvon, laadun ja merkityksen perusteella. Tämä vaatii laajamittaista ja tehokasta yhteistyötä unionin tason, kansallisten ja alueellisten rahoittajien välillä, ja tässä yhteistyössä on pyrittävä luomaan tiiviit yhteydet koheesiopolitiikkaan synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen ja innovoinnin mahdollistajana. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalisstrategia" ‑lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

Tässä erityistavoite liittyy "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen keskeiseen sitoumukseen, jossa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien olennaista merkitystä uraauurtavan tutkimuksen ja innovoinnin mahdollistajana. Hankkeessa painotetaan tarvetta koota resursseja koko Euroopasta ja joissain tapauksissa maailmanlaajuisesti näiden tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen ja niiden käytön mahdollistamiseksi. Samoin "Euroopan digitaalistrategia" -lippulaivahankkeessa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan sähköisiä infrastruktuureja ja sitä, että on tärkeää kehittää innovaatioklustereita, jotta Euroopalle voidaan luoda etulyöntiasema innovoinnin alalla.

4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusinta kehitystä edustavat tutkimusinfrastruktuurit ovat aina vain monimutkaisempia ja kalliimpia ja vaativat usein erilaisten laitteiden, palvelujen ja tietolähteiden yhdistämistä ja mittavaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdelläkään yksittäisellä maalla ei ole riittäviä resursseja kaikkien tarvitsemiensa tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen. Tutkimusinfrastruktuureja koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan aikaansaaminen on edistynyt merkittävästi viime vuosina, kun on pantu täytäntöön Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti integroidaan ja avataan kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja kehitetään digitaalisen eurooppalaisen tutkimusalueen perustan muodostavia sähköisiä infrastruktuureja. Euroopan kattavat tutkimusinfrastruktuuriverkot lujittavat sen inhimillistä pääomapohjaa mahdollistamalla maailmanluokan koulutuksen tutkijoiden ja insinöörien uudelle sukupolvelle ja edistämällä tieteenalojen välistä yhteistyötä.

Uusinta kehitystä edustavat tutkimusinfrastruktuurit ovat aina vain monimutkaisempia ja kalliimpia ja vaativat usein erilaisten laitteiden, palvelujen ja tietolähteiden yhdistämistä ja mittavaa kansainvälistä yhteistyötä. Yhdelläkään yksittäisellä maalla ei ole riittäviä resursseja kaikkien tarvitsemiensa tutkimusinfrastruktuurien tukemiseen. Tutkimusinfrastruktuureja koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan aikaansaaminen on edistynyt merkittävästi viime vuosina, kun on pantu täytäntöön Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) etenemissuunnitelma, jonka mukaisesti integroidaan ja avataan kansallisia tutkimusinfrastruktuureja ja kehitetään avoimen, sähköisesti verkottuneen eurooppalaisen tutkimusalueen perustan muodostavia sähköisiä infrastruktuureja. Euroopan kattavat tutkimusinfrastruktuuriverkot lujittavat sen inhimillistä pääomapohjaa mahdollistamalla maailmanluokan koulutuksen tutkijoiden ja insinöörien uudelle sukupolvelle ja edistämällä tieteenalojen välistä yhteistyötä.

Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen edelleen ja laajempi käyttö unionin tasolla edistävät merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen keskeisessä asemassa tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rahoittamisessa, unionilla on tärkeä rooli infrastruktuurien tukemisessa unionin tasolla, uusien laitteistojen rakentamisen edistämisessä, laajan pääsyn avaamisessa kansallisiin ja eurooppalaisiin infrastruktuureihin sekä sen varmistamisessa, että alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset toimintapolitiikat ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita. Sen lisäksi, että pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja koordinoimaan ja järkeistämään laitteistojen käyttöä, on tärkeää yhdistää resurssit niin, että unioni voi hankkia ja käyttää tutkimusinfrastruktuureja maailmanlaajuisesti.

Parhaiden tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen edelleen ja laajempi käyttö Euroopan tasolla edistävät merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Vaikka jäsenvaltiot ovat edelleen keskeisessä asemassa tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rahoittamisessa, unionilla on tärkeä rooli infrastruktuurien tukemisessa Euroopan tasolla, kuten hajautettujen Euroopan tutkimusinfrastruktuurien koordinoinnin kannustamisessa, uusien, integroitujen laitteistojen rakentamisen edistämisessä, laajan pääsyn avaamisessa ja edistämisessä kansallisiin ja eurooppalaisiin infrastruktuureihin ja sen tukemisessa sekä sen varmistamisessa, että alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset toimintapolitiikat ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita. On tärkeää välttää toimien päällekkäisyys ja hajanaisuus, edistää laitteistojen koordinoitua ja tehokasta käyttöä ja tarvittaessa yhdistää resurssit niin, että unioni voi hankkia ja käyttää tutkimusinfrastruktuureja maailmanlaajuisesti.

 

Tieto- ja viestintäteknologia on muuttanut tieteentekoa mahdollistamalla etäyhteistyön, valtavien tietomäärien käsittelyn, in silico -kokeet ja pääsyn etäresursseihin. Tutkimustoiminnasta tulee yhä kansainvälisempää ja tieteidenvälisempää, ja se edellyttää tieteen tavoin ylikansallisten tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurien käyttöä. Siksi on aiheellista osoittaa merkittävä osuus tämän erityistavoitteen talousarviosta sähköisiä infrastruktuureja koskevaan tutkimukseen ja innovointiin.

Mittakaavaedut, jotka saavutetaan lähestymällä tutkimusinfrastruktuurien, myös sähköisten infrastruktuurien, rakentamista, käyttöä ja hallinnointia koko Euroopan laajuisesti, edistävät merkittävällä tavalla Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaalin vahvistamista.

Mittakaavaedut, jotka saavutetaan lähestymällä tutkimusinfrastruktuurien, myös sähköisten infrastruktuurien, rakentamista, käyttöä ja hallinnointia koko Euroopan laajuisesti, edistävät merkittävällä tavalla Euroopan tutkimus- ja innovointipotentiaalin vahvistamista ja parantavat unionin kansainvälistä kilpailukykyä.

4.3. Toimien päälinjat

4.3. Toimien päälinjat

Toimien tarkoituksena on kehittää Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten, kasvattaa innovointipotentiaalia ja inhimillistä pääomaa sekä lujittaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa.

Toimien tarkoituksena on kehittää Euroopan tutkimusinfrastruktuureja vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten, kasvattaa innovointipotentiaalia ja henkilöresursseja sekä lujittaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa.

a) Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten

a) Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa varten

Tavoitteena on varmistaa ESFRI:n ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien toteuttaminen ja käyttö. Tähän sisältyvät myös alueellisten kumppanirakenteiden kehittäminen, kansallisten tutkimusinfrastruktuurien integrointi ja pääsy niihin sekä sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö.

Tavoitteena on varmistaa ESFRI:n ja muiden maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurien toteuttaminen ja käyttö sekä muiden maiden toimijoiden pääsy niihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan edun mukaisten huipputason alueellisten kumppanirakenteiden kehittäminen sekä muiden maiden toimijoiden pääsy eurooppalaisiin maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureihin, kansallisten tutkimusinfrastruktuurien integrointi ja muiden maiden toimijoiden pääsy niihin sekä sähköisten infrastruktuurien kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö, jotta varmistetaan maailman parhaat verkottumis- ja laskentavalmiudet sekä tieteellisiin tietoihin liittyvät valmiudet.

b) Tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalin ja inhimillisen pääoman kasvattaminen

b) Tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalin ja inhimillisen pääoman kasvattaminen

Tavoitteena on edistää teknologioiden varhaista käyttöönottoa tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja.

Tavoitteena on edistää huipputeknologioiden varhaista käyttöönottoa tai kehittämistä tutkimusinfrastruktuureissa, edesauttaa t&k-kumppanuuksia teollisuuden kanssa, helpottaa tutkimusinfrastruktuurien teollista käyttöä ja edistää innovaatioklustereiden luomista. Toiminnassa tuetaan myös tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja käyttävän henkilöstön koulutusta ja/tai vaihtoja, mukaan lukien järjestelyt, jotka koskevat johtohenkilöstön ja projektipäälliköiden tilapäistä siirtymistä muihin tehtäviin.

c) Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen

c) Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön lujittaminen

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia.

Tavoitteena on tukea alan poliittisten päättäjien ja rahoituselinten välisiä kumppanuuksia, päätöksenteossa käytettäviä kartoitus- ja seurantavälineitä sekä myös kansainvälisiä yhteistyötoimia. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien kansainvälisiin suhteisiin liittyvää toimintaa tuetaan ja niitä kuullaan laadittaessa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä koskevaa eurooppalaista strategiaa.

Toinen ja kolmas toimi toteutetaan omana erityistoimenaan sekä tarvittaessa osana ensimmäistä tointa.

Toinen ja kolmas toimi toteutetaan omana erityistoimenaan sekä tarvittaessa osana ensimmäistä tointa.

Tarkistus  125

Ehdotus asetukseksi

Liite I – I osa – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. HUIPPUOSAAMISEN LEVITTÄMINEN JA OSALLISTUJAPOHJAN LAAJENTAMINEN

 

4 a. 1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on hyödyntää täysin Euroopan lahjakkuusreservin potentiaali ja varmistaa, että innovaatiovetoisen talouden hyödyt maksimoidaan ja ne jakautuvat oikeudenmukaisesti kautta unionin huippuosaamisen periaatetta noudattaen.

 

SEUT-sopimuksen 179 artiklan 2 kohdassa määrätään tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan unionin politiikan tavoitteista selvästi, että "unioni edistää kaikkialla unionissa yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja niiden korkealaatuiseen tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvissä pyrkimyksissä".

 

Sen varmistaminen, että tutkimukseen ja innovointiin liittyvää toimintaa harjoitetaan laajalti, onkin pitkään ollut unionin toimintapolitiikan tärkeä päämäärä. Vaikka yksittäisten maiden innovaatiotasot ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan, unionin 27 jäsenvaltion välillä on kuitenkin yhä jyrkkiä eroja, mikä käy ilmi innovaatiounionin tulostaulusta 2011. Lisäksi kansallisiin talousarvioihin finanssikriisin vuoksi kohdistuvat paineet uhkaavat suurentaa "innovaatiojohtajien" ja "vähäisten innovoijien" välistä eroa.

 

4 a. 2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Jotta voidaan edetä kohti kestävää, osallistavaa ja älykästä yhteiskuntaa, Euroopan on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla unionissa saatavilla olevaa tietämystä ja saatava käyttöön hyödyntämätön tutkimus- ja innovointipotentiaali. Tämä muodostaa Euroopalle todellisen, kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan haasteen, jota jäsenvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan.

 

Tukemalla huippuosaamisen keskittymiä ja luomalla yhteyksiä niiden välille ehdotetut toimet vahvistavat osaltaan eurooppalaista tutkimusaluetta.

 

4 a. 3. Toimien päälinjat

 

Tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelman on oltava avoin laajalle joukolle osallistujia, uudet hakijat mukaan lukien, ja huippuosaamiselle on annettava aina etusija, jotta koko Euroopan tutkijat ja innovoijat voivat hyödyntää Horisontti 2020 ‑puiteohjelman välineitä, verkostoja ja rahoitusta, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet mukaan lukien.

 

Tässä yhteydessä toimenpiteillä pyritään hyödyntämään täysin Euroopan lahjakkuusreservin potentiaali ja optimoimaan tutkimuksen ja innovoinnin taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus, ja vaikka ne muodostavat oman kokonaisuutensa, niillä täydennetään koheesiopolitiikan rahastojen toimintalinjoja ja toimia.

 

Näihin kuuluvat seuraavat toimenpiteet:

 

Twinning- ja verkottumistoimenpiteet

 

a) yhteyksien solmiminen vähemmän innovoivien jäsenvaltioiden ja alueiden nousevien huippuyksiköiden ja muiden Euroopan maiden kansainvälisesti johtavien yksiköiden välille;

 

b) kilpailun käynnistäminen kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimuskeskusten perustamiseksi vähemmän innovoiville alueille kyseisten alueiden älykkään erikoistumisen strategioissa määritettyjen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta: kilpailun hakijoiden olisi oltava ryhmiä, joissa kussakin on mukana innovatiivinen mutta silti vähemmän innovoiva alue ja kansainvälisesti tunnustettu huippuyksikkö muualla Euroopassa;

 

c) "ERA-oppituolien" perustaminen tunnustettujen tiedemiesten houkuttelemiseksi oppilaitoksiin, joilla on selvästi potentiaalia huippututkimukseen, jotta nämä laitokset pystyvät täysin hyödyntämään tämän potentiaalinsa ja jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla eurooppalaisella tutkimusalueella;

 

d) paluuapurahojen myöntäminen Euroopan ulkopuolella työskenteleville huippututkijoille, jotka haluavat työskennellä Euroopassa, tai Euroopassa jo työskenteleville tutkijoille, jotka haluavat siirtyä heikommin suoriutuvalle alueelle;

 

e) tuki täydentävien sopimusten tekemiselle sellaisten organisaatioiden kesken, jotka ovat edunsaajina tutkimusyhteistyöhankkeissa, joissa on mukana pääasiassa muihin kuin hankkeeseen suoraan osallistuviin maihin sijoittautuneita yksiköitä ja organisaatioita, etenkin jotta voidaan lisätä (tohtorintutkintoa edeltäviä ja sen jälkeisiä) koulutusmahdollisuuksia;

 

f) toimivien verkostojen vahvistaminen laadukkaan laitosten välisen tutkimuksen ja innovoinnin alan verkottumisen edistämiseksi; erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyöhön (COST), jotta voidaan edistää toimia, joilla tunnistetaan ja tuodaan yhteen "huippuosaamisresursseja" (tasokkaita tiedeyhteisöjä ja nuoria tutkijoita) kaikkialla Euroopassa;

 

g) Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumiseen perehdyttävän erityiskoulutuksen kehittäminen hyödyntäen täysin olemassa olevia verkostoja, esimerkiksi kansallisia yhteyspisteitä;

 

h) sähköisen markkinapaikan perustaminen henkisen omaisuuden mainostamista varten, jotta voidaan tuoda yhteen immateriaalioikeuksien haltijat ja käyttäjät.

 

Synergioiden luominen rakennerahastojen kanssa

 

a) "huippuosaamistunnuksen" myöntäminen hyvinä pidetyille ehdotuksille ERC-, Marie Sklodowska-Curie - tai yhteistyöhankkeiksi, jotka eivät ole saaneet rahoitusta talousarviorajoitusten vuoksi, sekä loppuun saatetuille hankkeille, jotta helpotetaan jatkotoimien rahoittamista kansallisista, alueellisista tai yksityisistä lähteistä;

 

b) älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisen ja seurannan tukeminen; kehitetään toimintapolitiikan tukijärjestely ja helpotetaan toimintapolitiikan oppimista alueellisella tasolla kansainvälisen vertaisarvioinnin ja parhaiden käytänteiden jakamisen avulla.

Tarkistus  126

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1–20 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavien teknologioiden ja avaruusteknologian tutkimuksessa ja innovoinnissa, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla.

Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavia teknologioita ja avaruusteknologiaa koskevalla tutkimuksella ja innovoinnilla, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla.

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset näkökohdat.

Maailmanlaajuinen liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa tavoitteeksi asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu luo haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan teollisuudelle. Euroopan on nopeutettava innovointia ja muunnettava tuotettu tietämys perustaksi olemassa olevien tuotteiden, palvelujen ja markkinoiden laadun ja kestävyyden parantamiselle ja uusien luomiselle. Innovointia on hyödynnettävä laajimmassa mahdollisessa merkityksessä siten, että se kattaa teknologian lisäksi myös liiketoiminnalliset, organisatoriset, yhteiskunnalliset ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Jotta Eurooppa voi pysyä maailmanlaajuisen kilpailun kärjessä ja varmistaa vahvan teknologisen pohjan ja teolliset valmiudet, tutkimukseen, kehittämiseen, validointiin ja pilottitoimiin on tehtävä entistä suurempia strategisia investointeja tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian aloilla.

Jotta Eurooppa voi pysyä maailmanlaajuisen kilpailun kärjessä ja varmistaa vahvan teknologisen pohjan ja teolliset valmiudet, tutkimukseen, kehittämiseen, validointiin ja pilottitoimiin on tehtävä entistä suurempia strategisia investointeja tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, bioteknologian, kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja avaruusteknologian aloilla.

Euroopan teollisuus kyky omaksua ja ottaa käyttöön mahdollistavia teknologioita on yksi keskeinen tekijä Euroopan tuottavuuden ja innovointikapasiteetin vahvistamisessa sekä sen varmistamisessa, että Euroopalla on kehittynyt, kestävä ja kilpailukykyinen talous, maailman johtoasema korkean teknologian sovellusten alalla ja valmiudet kehittää tehokkaita ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten toimien kattava luonne voi synnyttää uusia edistysaskelia täydentävien keksintöjen ja sovellusten kautta, mikä takaa näihin teknologioihin tehtäville investoinneille korkeamman tuoton kuin millään muulla alalla.

Euroopan teollisuuden kyky omaksua ja ottaa käyttöön mahdollistavia teknologioita on yksi keskeinen tekijä Euroopan tuottavuuden ja innovointikapasiteetin vahvistamisessa sekä sen varmistamisessa, että Euroopalla on kehittynyt, kestävä ja kilpailukykyinen talous, maailman johtoasema korkean teknologian sovellusten alalla ja valmiudet kehittää tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten toimien kattava luonne voi synnyttää uusia edistysaskelia täydentävien keksintöjen ja sovellusten kautta, mikä takaa näihin teknologioihin tehtäville investoinneille korkeamman tuoton kuin millään muulla alalla. Tutkimushankkeista syntyvien oheishankkeiden kehittämistä tuetaan joustavilla välineillä, kuten avoimilla ehdotuspyynnöillä.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Nämä toimet edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeissa "Innovaatiounioni", "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen tavoitteiden sekä unionin sisäisen turvallisuuden strategian ja unionin avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Täydentävyys suhteessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin toimiin

Täydentävyys suhteessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muihin toimiin

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden ja liike-elämän yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin, ja niissä painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista.

Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" toimet perustuvat pääasiassa teollisuuden, liike-elämän ja pk-yritysten yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin. Toimien tavoitteena on vastata kulloisenkin sektorin yleisiin tarpeisiin ja ongelmiin sekä tukea toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa kyseisillä sektoreilla. Toimissa painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien houkuttelemista ja innovointia.

Mahdollistavien teknologioiden integrointia yhteiskunnallisiin haasteisiin löydettyihin ratkaisuihin tuetaan asianomaisten haasteiden yhteydessä. Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" tuetaan mahdollistavien teknologioiden sovelluksia, jotka eivät kuulu yhteiskunnallisten haasteiden piiriin mutta ovat tärkeitä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta.

Mahdollistavien teknologioiden integrointia yhteiskunnallisiin haasteisiin löydettyihin ratkaisuihin tuetaan asianomaisten haasteiden yhteydessä. Erityistavoitteessa "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" tuetaan mahdollistavien teknologioiden sovelluksia, jotka eivät kuulu yhteiskunnallisten haasteiden piiriin mutta ovat tärkeitä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta.

Yhteinen lähestymistapa

Yhteinen lähestymistapa

Lähestymistapa sisältää sekä tavoitelähtöisiä toimia että avoimempia aloja innovatiivisten hankkeiden ja uraauurtavien ratkaisujen tukemiseksi. Painopiste on t&k-toimissa, suuren mittakaavan pilotti- ja demonstrointitoimissa, testausalustoissa ja elävissä laboratorioissa, prototyyppien valmistuksessa ja tuotteiden validoinnissa pilottituotantolinjoilla. Toimilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä kannustamalla teollisuutta ja erityisesti pk-yrityksiä tekemään tutkimus- ja innovointi-investointeja.

Lähestymistapa sisältää sekä tavoitelähtöisiä toimia että avoimempia aloja innovatiivisten hankkeiden ja uraauurtavien ratkaisujen tukemiseksi. Painopiste on esikaupallisen ja kilpailua edeltävän vaiheen t&k- sekä innovointitoimissa, muun muassa demonstrointitoimissa, testausalustoissa ja elävissä laboratorioissa, prototyyppien valmistuksessa ja tuotteiden validoinnissa pilottituotantolinjoilla. Toimilla pyritään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä kannustamalla teollisuutta lisäämään tutkimus- ja innovointi-investointejaan. Toimilla tuetaan erityisesti pk-yrityksiä, jotta ne investoisivat ja voisivat osallistua enemmän tutkimus- ja innovointitoimiin. Toimissa keskitytään pienen ja keskisuuren mittakaavan hankkeisiin. Suoria jatkotoimia esimerkiksi pilotoinnin, demonstroinnin ja käyttöönoton kaltaisille hankkeille tuetaan joustavilla välineillä, kuten avoimilla ehdotuspyynnöillä.

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön ja terveydenhuollon aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Keskeinen osa erityistavoitetta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ovat keskeiset mahdollistavat teknologiat (Key Enabling Technologies, KETs), joihin lukeutuvat mikro- ja nanoelektroniikka, fotoniikka, nanoteknologia, bioteknologia, kehittyneet materiaalit ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Nämä monitieteiset, osaamis- ja pääomaintensiiviset teknologiat liittyvät useisiin eri aloihin ja luovat perustan Euroopan teollisuuden hyvälle kilpailuasemalle sekä uusien työpaikkojen luomiselle. Yhdennetty lähestymistapa, jossa edistetään keskeisten mahdollistavien teknologioiden yhdistämistä, lähentämistä ja vuorovaikutusta erilaisissa innovaatiosykleissä ja arvoketjuissa, voi tuottaa lupaavia tutkimustuloksia ja avata tietä uusille teollisuusteknologioille, tuotteille, palveluille ja sovelluksille sekä kestäville lähestymistavoille (esim. avaruuden, liikenteen, ympäristön, terveydenhuollon ja maatalouden aloilla). Siksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja muiden mahdollistavien teknologioiden monitahoista vuorovaikutusta hyödynnetään joustavalla tavalla tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Tämä täydentää keskeisiä mahdollistavia teknologioita koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille annettavaa tukea, jota kansalliset tai alueelliset viranomaiset voivat antaa koheesiorahastoista älykkään erikoistumisen strategioiden puitteissa.

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kaikkien mahdollistavien ja teollisuusteknologioiden, kuten myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osalta keskeisenä tavoitteena on luoda vuorovaikutusta teknologioiden välillä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvien haasteiden kanssa. Tämä otetaan täysimääräisesti huomioon tutkimuslinjausten ja -painopisteiden määrittelyssä ja toteutuksessa. Se edellyttää, että kaikki eri näkökulmia edustavat sidosryhmät osallistuvat kokonaisvaltaisesti painopisteiden määrittelyyn ja toteutukseen. Joissain tapauksissa se vaatii myös toimia, jotka rahoitetaan yhteisesti mahdollistavalle ja teollisuusteknologialle ja asianomaisille yhteiskunnallisille haasteille osoitetuista määrärahoista. Tähän sisältyy yhteinen rahoitus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille, joissa pyritään kehittämään teknologioita ja innovointia ja soveltamaan niitä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeässä asemassa, koska siinä hyödynnetään eräitä keskeisiä mahdollistavia teknologioita ja se tarjoaa keskeiset perusinfrastruktuurit, -teknologiat ja -järjestelmät elintärkeille taloudellisille ja yhteiskunnallisille prosesseille sekä uusille yksityisen ja julkisen sektorin tuotteille ja palveluille. Euroopan teollisuuden on pysyttävä tieto- ja viestintäteknologian kehityksen eturintamassa, jossa monet teknologiat ovat tulossa läpilyöntivaiheeseen avaten uusia mahdollisuuksia. Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala.

Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeässä asemassa, koska siinä hyödynnetään eräitä keskeisiä mahdollistavia teknologioita ja se tarjoaa keskeiset perusinfrastruktuurit, -teknologiat ja -järjestelmät elintärkeille taloudellisille ja yhteiskunnallisille prosesseille sekä uusille yksityisen ja julkisen sektorin tuotteille ja palveluille. Euroopan teollisuuden on pysyttävä tieto- ja viestintäteknologian kehityksen eturintamassa, jossa monet teknologiat ovat tulossa läpilyöntivaiheeseen avaten uusia mahdollisuuksia. Avaruusteknologia on nopeasti kasvava ala.

Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille, mutta se on nykyisin hajaantunut kansallisiin ohjelmiin, joita osa unionin jäsenvaltioista toteuttaa. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde.

Se välittää monilla modernin yhteiskunnan aloilla elintärkeitä tietoja ja vastaa yhteiskunnan perustarpeisiin. Sen puitteissa käsitellään universaaleja tieteellisiä kysymyksiä, ja se varmistaa myös osaltaan unionin aseman huomattavana tekijänä kansainvälisellä näyttämöllä. Avaruustutkimus luo pohjan kaikille avaruudessa toteutettaville toimille. Unionin tason koordinointia ja investointeja avaruustutkimukseen tarvitaan (vrt. SEUT-sopimuksen 189 artikla) kilpailuaseman ylläpitämiseksi, unionin avaruusinfrastruktuurin, kuten Galileon, turvaamiseksi ja unionin tulevan roolin säilyttämiseksi avaruustutkimuksessa. Tämä voidaan saavuttaa Euroopan avaruusjärjestön ja kansallisten avaruusjärjestöjen tiiviillä yhteistyöllä. Myös loppukäyttäjille tarjottavat innovatiiviset palvelut ja sovellukset, joissa käytetään avaruudesta saatavaa tietoa, ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde, ja niiden kehittäminen tarjoaa unionille suuria mahdollisuuksia.

Eurooppa voi saavuttaa kriittisen massan kumppanuuksien, klustereiden, verkkojen ja standardoinnin avulla sekä edistämällä yhteistyötä sellaisten tieteen- ja teknologianalojen välillä, joilla on samanlaiset tutkimus- ja kehittämistarpeet, mikä voi johtaa läpimurtoihin, uusiin teknologioihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.

Eurooppa voi saavuttaa kriittisen massan kumppanuuksien, klustereiden, verkkojen ja standardoinnin avulla sekä edistämällä yhteistyötä sellaisten tieteen- ja teknologianalojen välillä, joilla on samanlaiset tutkimus- ja kehittämistarpeet, mikä voi johtaa läpimurtoihin, uusiin teknologioihin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.

Tutkimus- ja innovaatiolinjausten kehittäminen ja toteuttaminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, toimivien yhteyksien luominen yritysten ja korkeakoulujen välille, lisäinvestointien houkutteleminen, riskirahoituksen saatavuus, standardointi sekä esikaupallisten hankintojen tukeminen ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnat ovat kaikki kilpailukyvyn kannalta oleellisia näkökohtia.

Tutkimus- ja innovaatiolinjausten kehittäminen ja toteuttaminen eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, toimivien yhteyksien luominen yritysten ja korkeakoulujen välille, lisäinvestointien houkutteleminen, riskirahoituksen saatavuus, standardointi sekä esikaupallisten hankintojen tukeminen ja innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnat ovat kaikki kilpailukyvyn kannalta oleellisia näkökohtia.

Tässä suhteessa tarvitaan myös vahvoja yhteyksiä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin yrittäjähenkisten huippulahjakkuuksien koulimiseksi ja innovoinnin nopeuttamiseksi tuomalla yhteen ihmisiä eri maista, tieteenaloilta ja organisaatioista.

Tässä suhteessa tarvitaan myös vahvoja yhteyksiä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin yrittäjähenkisten huippulahjakkuuksien koulimiseksi ja innovoinnin nopeuttamiseksi tuomalla yhteen ihmisiä eri maista, tieteenaloilta ja organisaatioista.

Unionin tason yhteistyöllä voidaan tukea myös kaupallisia mahdollisuuksia kehittämällä eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja uusille kehitteillä oleville tuotteille, palveluille ja teknologioille. Lisäksi edistetään standardointia, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta tukevia ja sääntelyä edeltäviä toimia.

Unionin tason yhteistyöllä on tuettava myös kaupallisia mahdollisuuksia kehittämällä eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja uusille kehitteillä oleville tuotteille, palveluille ja teknologioille. Tällaisten standardien kehittämisellä asiaankuuluvien, tieteen ja teollisuuden alan sidosryhmien kuulemisen perusteella voisi olla myönteinen vaikutus. Lisäksi edistetään standardointia, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta tukevia ja sääntelyä edeltäviä toimia.

Tarkistus  127

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.1. Tieto- ja viestintäteknologia

1.1. Tieto- ja viestintäteknologia

1.1.1. Tieto- ja viestintäteknologian erityistavoite

1.1.1. Tieto- ja viestintäteknologian erityistavoite

Euroopan digitaalistrategian mukaisesti tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on antaa Euroopalle valmiudet kehittää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian edistysaskelten tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten, yritysten ja tiedeyhteisöjen hyödyksi.

Euroopan digitaalistrategian mukaisesti tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on antaa Euroopalle valmiudet kehittää ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologian edistysaskelten tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten, yritysten ja tiedeyhteisöjen hyödyksi. Tieto- ja viestintäteknologia käsittää kaikki tieto- ja viestintäteknologian alat, muun muassa kiinteät ja langattomat verkot, valokuituverkot ja satelliittiverkot, verkotetut sähköiset viestimet, tietokonepohjaiset älykkäät järjestelmät ja sulautetut ohjelmistot, kuten fotoniikan, molekyylielektroniikan, spintroniikan, robotiikan, nanoelektroniikan ja bioelektroniikan laajat alat.

Eurooppa on maailman suurimpia talouksia ja edustaa suurinta osuutta maailman tieto- ja viestintäteknologian markkinoista, joiden arvo on nykyisin yli 2600 miljardia euroa. Näin ollen on täysin perusteltua, että Eurooppa haluaa yritystensä, hallitustensa, tutkimus- ja kehittämiskeskustensa ja korkeakoulujensa johtavan tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä, kasvattavan uusia yrityksiä ja investoivan enemmän tieto- ja viestintäteknologian innovaatioihin.

Eurooppa on maailman suurimpia talouksia ja edustaa suurinta osuutta maailman tieto- ja viestintäteknologian markkinoista, joiden arvo on nykyisin yli 2600 miljardia euroa. Näin ollen on täysin perusteltua, että Eurooppa haluaa yritystensä, hallitustensa, tutkimus- ja kehittämiskeskustensa ja korkeakoulujensa johtavan tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä, kasvattavan uusia yrityksiä ja investoivan enemmän tieto- ja viestintäteknologian innovaatioihin.

Euroopan tieto- ja viestintäteknologiasektorin tuotannon pitäisi vuoteen 2020 mennessä vastata ainakin sen omaa osuuttaan maailman tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoista, joka on nykyisin noin kolmannes. Euroopan pitäisi myös kasvattaa innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä siten, että kolmannes tieto- ja viestintäteknologia-alan t&k-menoista, jotka nykyisin ovat yli 35 miljardia euroa vuodessa, on sellaisten yritysten investoimia, jotka on perustettu viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttäisi tieto- ja viestintäteknologian t&k-toimintaan kohdistuvien julkisten investointien merkittävää kasvattamista tavalla, jolla on vipuvaikutus yksityisen sektorin menoihin. Tavoitteena on julkisten investointien kaksinkertaistaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Investointien kasvattamiseksi Euroopassa tarvitaan myös huomattavasti useampia tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan huippuosaamiskeskuksia.

Euroopan tieto- ja viestintäteknologiasektorin tuotannon pitäisi vuoteen 2020 mennessä vastata ainakin sen omaa osuuttaan maailman tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoista, joka on nykyisin noin kolmannes. Euroopan pitäisi myös kasvattaa innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä siten, että kolmannes tieto- ja viestintäteknologia-alan t&k-menoista, jotka nykyisin ovat yli 35 miljardia euroa vuodessa, on sellaisten yritysten investoimia, jotka on perustettu viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttäisi tieto- ja viestintäteknologian t&k-toimintaan kohdistuvien julkisten investointien merkittävää kasvattamista tavalla, jolla on vipuvaikutus yksityisen sektorin menoihin. Tavoitteena on julkisten investointien kaksinkertaistaminen seuraavan vuosikymmenen aikana. Investointien kasvattamiseksi Euroopassa tarvitaan myös huomattavasti useampia tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan huippuosaamiskeskuksia.

Tieto- ja viestintäteknologian jatkuvasti monimutkaisempien ja monialaisempien teknologia- ja liiketoimintaketjujen hallitsemiseksi tarvitaan kumppanuuksia, riskien jakamista ja kriittisen massan muodostamista koko unionin laajuisesti. Unionin tason toiminta auttaa teollisuutta toimimaan sisämarkkinoiden näkökulmasta ja saavuttamaan mittakaavaetuja. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja soveltaa uusia innovaatioita. Unionin tason yhteenliittymät ja kumppanuudet mahdollistavat myös yhteisymmärryksen löytämisen, tarjoavat näkyvän kiintopisteen kansainvälisille kumppaneille ja johtavat unionin ja maailmanlaajuisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämiseen.

Tieto- ja viestintäteknologian jatkuvasti monimutkaisempien ja monialaisempien teknologia- ja liiketoimintaketjujen hallitsemiseksi tarvitaan kumppanuuksia, riskien jakamista ja kriittisen massan muodostamista koko unionin laajuisesti. Unionin tason toiminta auttaa teollisuutta toimimaan sisämarkkinoiden näkökulmasta ja saavuttamaan mittakaavaetuja. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja soveltaa uusia innovaatioita. Unionin tason yhteenliittymät ja kumppanuudet mahdollistavat myös yhteisymmärryksen löytämisen, tarjoavat näkyvän kiintopisteen kansainvälisille kumppaneille ja johtavat unionin ja maailmanlaajuisten standardien ja yhteentoimivien ratkaisujen kehittämiseen.

1.1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Rajattomat laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit ovat maailmassa kaikkien saatavilla. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen ja julkiseen hallintoon, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet monilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tieto- ja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla. Laskenta-, viestintä- ja tiedonvarastointiresurssit jatkavat leviämistään tulevina vuosina. Anturit, koneet ja tietoteknologia-avusteiset tuotteet tuottavat suuria määriä tosiaikaista tietoa ja tekevät toimintojen etäohjauksesta jokapäiväistä, mahdollistavat liiketoimintaprosessien ja kestävien tuotantolaitosten maailmanlaajuisen käyttöönoton ja tarjoavat käyttöön laajan valikoiman palveluja ja sovelluksia. Tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan monia kriittisiä kaupallisia ja julkisia palveluja ja kaikkia tietämyksen tuottamisen keskeisiä prosesseja tieteen, koulutuksen ja yritystoiminnan aloilla sekä julkisella sektorilla ja parannetaan niiden saatavuutta. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa kriittisen infrastruktuurin tuotanto- ja liiketoimintaprosesseille, viestinnälle ja kaupankäynnille. Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa myös olennaisesti keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja prosesseihin, kuten yhteisöjen muodostumiseen, kuluttajakäyttäytymiseen, poliittiseen osallistumiseen ja julkiseen hallintoon, esimerkiksi sosiaalisen median ja kollektiivisen tietoisuuden foorumien ja välineiden kautta. On erittäin tärkeää tukea ja yhdentää standardien, teknologioiden ja järjestelmien käyttäjälähtöistä tutkimusta, jotta voidaan kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja.

Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille on merkittävä osatekijä seuraavan sukupolven teknologioiden ja sovellusten valmistelussa, sillä se muodostaa suuren osan yhteistyöhön perustuvan keski- ja suuririskisen tutkimuksen ja innovoinnin kokonaismenoista Euroopassa. Unionin tason julkiset investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet ja ovat jatkossakin olennaisen tärkeitä, jotta saadaan koottua kriittinen massa, joka johtaa läpimurtoihin ja innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen laajempaan käyttöönottoon ja parempaan käyttöön. Niillä on edelleen keskeinen rooli sellaisten avointen alustojen ja teknologioiden kehittämisessä, joita voidaan soveltaa kaikkialla unionissa, innovaatioiden testauksessa ja pilotoinnissa todellisessa yleiseurooppalaisessa ympäristössä sekä resurssien optimoinnissa, kun käsitellään unionin kilpailukykyyn tai yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille antaa myös korkean teknologian pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja hyödyntää unionin laajuisia markkinoita. Se vahvistaa yhteistyötä ja huippuosaamista unionin tutkijoiden ja insinöörien piirissä, kasvattaa synergioita kansallisten talousarvioiden kanssa ja niiden välillä ja toimii kiintopisteenä Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa harjoitettavalle yhteistyölle.

Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille on merkittävä osatekijä seuraavan sukupolven teknologioiden ja sovellusten valmistelussa, sillä se muodostaa suuren osan yhteistyöhön perustuvan keski- ja suuririskisen tutkimuksen ja innovoinnin kokonaismenoista Euroopassa. Unionin tason julkiset investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet ja ovat jatkossakin olennaisen tärkeitä, jotta saadaan koottua kriittinen massa, joka johtaa läpimurtoihin ja innovatiivisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen laajempaan käyttöönottoon ja parempaan käyttöön. Niillä on edelleen keskeinen rooli sellaisten avointen alustojen ja teknologioiden kehittämisessä, joita voidaan soveltaa kaikkialla unionissa, innovaatioiden testauksessa ja pilotoinnissa todellisessa yleiseurooppalaisessa ympäristössä sekä resurssien optimoinnissa, kun käsitellään unionin kilpailukykyyn tai yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyviä kysymyksiä. Unionin tuki tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle ja innovoinnille antaa myös korkean teknologian pk-yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja hyödyntää unionin laajuisia markkinoita. Se vahvistaa yhteistyötä ja huippuosaamista unionin tutkijoiden ja insinöörien piirissä, kasvattaa synergioita kansallisten talousarvioiden kanssa ja niiden välillä ja toimii kiintopisteenä Euroopan ulkopuolisten kumppaneiden kanssa harjoitettavalle yhteistyölle.

Unionin tutkimuspuiteohjelmissa toteutettujen tieto- ja viestintäteknologiatoimien arvioinnit ovat osoittaneet, että unionin tasolla tehdyt kohdennetut investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet keskeisessä asemassa siinä, että eurooppalainen teollisuus on voinut saavuttaa johtoaseman muun muassa matkaviestinnän ja turvallisuuden kannalta kriittisten tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmien aloilla ja on voitu vastata energiatehokkuuden tai väestönmuutoksen kaltaisiin haasteisiin. Unionin investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimusinfrastruktuureihin ovat antaneet Euroopan tutkijoiden käyttöön maailman parhaat laskenta- ja tutkimuksen verkostoitumisvalmiudet.

Unionin tutkimuspuiteohjelmissa toteutettujen tieto- ja viestintäteknologiatoimien arvioinnit ovat osoittaneet, että unionin tasolla tehdyt kohdennetut investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen ja innovointiin ovat olleet keskeisessä asemassa siinä, että eurooppalainen teollisuus on voinut saavuttaa johtoaseman muun muassa matkaviestinnän ja turvallisuuden kannalta kriittisten tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmien aloilla ja on voitu vastata energiatehokkuuden tai väestönmuutoksen kaltaisiin haasteisiin ja luoda parempia terveydenhuoltojärjestelmiä. Unionin investoinnit tieto- ja viestintäteknologian tutkimusinfrastruktuureihin ovat antaneet Euroopan tutkijoiden käyttöön maailman parhaat laskenta- ja tutkimuksen verkostoitumisvalmiudet.

1.1.3. Toimien päälinjat

1.1.3. Toimien päälinjat

Tieto- ja viestintäteknologian teolliseen ja teknologiseen johtoasemaan liittyviin haasteisiin kohdennetaan useita toimia, jotka kattavat tieto- ja viestintäteknologian yleiset tutkimus- ja innovointilinjaukset, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

Tieto- ja viestintäteknologian teolliseen ja teknologiseen johtoasemaan liittyviin haasteisiin kohdennetaan useita toimia, jotka kattavat tieto- ja viestintäteknologian yleiset tutkimus- ja innovointilinjaukset, mukaan lukien erityisesti seuraavat:

a) Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi: kehittyneiden ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmien tekninen suunnittelu;

a) Komponenttien ja järjestelmien uusi sukupolvi: kehittyneiden, turvallisten ja älykkäiden sulautettujen komponenttien ja järjestelmäkomponenttien tekninen suunnittelu;

b) Seuraavan sukupolven tietotekniikka: kehittyneet laskentajärjestelmät ja ‑teknologiat;

b) Seuraavan sukupolven tietotekniikka: kehittyneet ja turvalliset laskentajärjestelmät ja -teknologiat;

c) Tulevaisuuden internet: infrastruktuurit, teknologiat ja palvelut;

c) Tulevaisuuden internet: ohjelmistot, laitteistot, infrastruktuurit, teknologiat ja palvelut;

d) Sisältöteknologiat ja tiedonhallinta: digitaalisia sisältöjä ja luovuutta palveleva tieto- ja viestintätekniikka;

d) Sisältöteknologiat ja tiedonhallinta: digitaalisia sisältöjä, kulttuuriteollisuutta ja luovuutta palveleva tieto- ja viestintätekniikka;

e) Kehittyneet rajapinnat ja robotit: robotiikka ja älytilat;

e) Kehittyneet rajapinnat ja robotit: robotiikka ja älytilat;

f) Mikro- ja nanoelektroniikka ja fotoniikka: mikro- ja nanoelektroniikkaan ja fotoniikkaan liittyvät keskeiset mahdollistavat teknologiat.

f) Mikro- ja nanoelektroniikka ja fotoniikka;

 

f a) Kvanttiteknologia: tieto- ja viestintätekniikan laitteiden seuraava sukupolvi, jossa yhdistyvät kvanttifysiikka ja informatiikka.

Näiden kuuden keskeisen toimintalinjan odotetaan kattavan kaikenlaiset tarpeet. Näihin sisältyvät teollisuuden johtoasema sellaisten yleisten tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen alalla, joita tarvitaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, sekä sovelluslähtöiset tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovointilinjaukset, joita tuetaan asiaankuuluvan yhteiskunnallisen haasteen yhteydessä.

Näiden seitsemän keskeisen toimen odotetaan kattavan kaikenlaiset tarpeet. Näihin sisältyvät teollisuuden johtoasema sellaisten yleisten tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen alalla, joita tarvitaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, sekä sovelluslähtöiset tieto- ja viestintäteknologian tutkimus- ja innovointilinjaukset, joita tuetaan asiaankuuluvan yhteiskunnallisen haasteen yhteydessä. Erityisesti on varmistettava, että painopistealueesta "Yhteiskunnalliset haasteet" rahoitettaviin hankkeisiin valitaan tieto- ja viestintäteknologian uusinta kehitystä edustavia ratkaisuja. Tukea annetaan etenkin avointen ja hajautettujen järjestelmien kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologian potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi on varmistettava tieto- ja viestintäteknologian tutkimukselle tyypillisten tutkimusalojen ja -syklien monipuolisuus sellaisten osallistumissääntöjen avulla, jotka mahdollistavat pitkäkestoiset, kalliit ja laajat tutkimushankkeet sekä markkinoiden tunnistamien tilaisuuksien nopean hyödyntämisen.

Näihin kuuteen toimintalinjaan sisältyy tieto- ja viestintäteknologian erityisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten elävät laboratoriot suuren mittakaavan kokeita varten, sekä infrastruktuureja, jotka liittyvät keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja niiden integrointiin kehittyneisiin tuotteisiin ja innovatiivisiin älykkäisiin järjestelmiin, mukaan lukien laitteet, työvälineet, tukipalvelut, puhdastilat ja mahdollisuus käyttää valimoita prototyyppien valmistusta varten.

Näihin seitsemään toimintalinjaan sisältyy tieto- ja viestintäteknologian erityisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten elävät laboratoriot suuren mittakaavan kokeita varten, sekä infrastruktuureja, jotka liittyvät keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja niiden integrointiin kehittyneisiin tuotteisiin ja innovatiivisiin älykkäisiin järjestelmiin, mukaan lukien laitteet, työvälineet, tukipalvelut, puhdastilat ja mahdollisuus käyttää valimoita prototyyppien valmistusta varten. Unionin rahoitusta annetaan laitoksille ja infrastruktuureille, joita voivat käyttää yhdessä useat toimijat, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset.

 

Unionin keskeisiä arvoja ovat luonnollisten henkilöiden perusoikeudet ja -vapaudet ja erityisesti oikeus yksityisyyteen. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta on tuettava sellaisten järjestelmien tutkimusta ja kehittämistä, joiden avulla unionin kansalaiset voivat pitää viestintänsä täysin hallinnassaan.

Tarkistus  128

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.2. Nanoteknologia

1.2. Nanoteknologia

1.2.1. Nanoteknologian erityistavoite

1.2.1. Nanoteknologian erityistavoite

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on turvata unionin johtoasema näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Nanoteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on turvata unionin johtoasema näillä voimakkaasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vauhdittamalla investointeja nanoteknologiaan ja sen käyttöönottoon suurta lisäarvoa tarjoavissa kilpailukykyisissä tuotteissa ja palveluissa monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Nanoteknologia arkipäiväistyy vuoteen 2020 mennessä, eli se integroidaan saumattomasti useimpiin teknologioihin ja sovelluksiin. Tätä kehitystä ajavia tekijöitä ovat kuluttajille aiheutuvat hyödyt, elämänlaatu, kestävä kehitys sekä suuret teolliset mahdollisuudet hyödyntää aiemmin saavuttamattomissa olleita ratkaisuja tuottavuuden ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Komissio tarkastelee vuoteen 2015 mennessä uudelleen kaikkia asiaankuuluvia säädöksiä, jotta voidaan varmistaa nanomateriaalien kaikkien sovellusten turvallisuus tuotteissa, joilla voi elinkaarensa aikana olla terveys-, ympäristö- tai turvallisuusvaikutuksia.

Euroopan on myös luotava maailmanlaajuinen vertailukohta sellaiselle nanoteknologioiden turvalliselle ja vastuullisella käyttöönotolle ja hallinnalle, jolla varmistetaan korkeat yhteiskunnalliset ja teolliset tuotot.

Euroopan on myös luotava maailmanlaajuinen vertailukohta sellaiselle nanoteknologioiden turvalliselle ja vastuullisella käyttöönotolle ja hallinnalle, jolla varmistetaan korkeat yhteiskunnalliset ja teolliset tuotot.

Nanoteknologiaa käyttävät tuotteet muodostavat maailmanmarkkinat, joita Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta. Sellaisten tuotteiden markkinoiden arvoksi, joihin sisältyy nanoteknologiaa keskeisenä komponenttina, arvioidaan 700 miljardia euroa vuonna 2015 ja 2 biljoonaa euroa vuonna 2020. Työpaikkoja odotetaan syntyvän 2 miljoonaa vuoteen 2015 mennessä ja 6 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Euroopan nanoteknologiayritysten olisi hyödynnettävä tätä markkinoiden voimakasta kasvua ja pystyttävä valtaamaan vuoteen 2020 mennessä markkinaosuus, joka vastaa vähintään Euroopan osuutta maailmanlaajuisesta tutkimusrahoituksesta (eli noin neljännes).

Nanoteknologiaa käyttävät tuotteet muodostavat maailmanmarkkinat, joita Euroopalla ei ole varaa jättää huomioimatta. Sellaisten tuotteiden markkinoiden arvoksi, joihin sisältyy nanoteknologiaa keskeisenä komponenttina, arvioidaan 700 miljardia euroa vuonna 2015 ja 2 biljoonaa euroa vuonna 2020. Työpaikkoja odotetaan syntyvän 2 miljoonaa vuoteen 2015 mennessä ja 6 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä. Euroopan nanoteknologiayritysten olisi hyödynnettävä tätä markkinoiden voimakasta kasvua ja pystyttävä valtaamaan vuoteen 2020 mennessä markkinaosuus, joka vastaa vähintään Euroopan osuutta maailmanlaajuisesta tutkimusrahoituksesta (eli noin neljännes).

1.2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Nanoteknologiaan sisältyy joukko kehittyviä teknologioita, joilla on todistettua kehityspotentiaalia ja joilla on käänteentekevä vaikutus esimerkiksi materiaaleihin, tieto- ja viestintäteknologiaan, biotieteisiin, terveydenhuoltoon ja kulutustavaroihin, kunhan tutkimus muunnetaan uraauurtaviksi tuotteiksi ja tuotantoprosesseiksi.

Nanoteknologiaan sisältyy joukko kehittyviä teknologioita, joilla on todistettua kehityspotentiaalia ja joilla on käänteentekevä vaikutus esimerkiksi materiaaleihin, tieto- ja viestintäteknologiaan, valmistusteollisuuteen, biotieteisiin, terveydenhuoltoon ja kulutustavaroihin, kunhan tutkimus muunnetaan uraauurtaviksi, kestäviksi ja kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja tuotantoprosesseiksi.

Nanoteknologia on keskeisessä asemassa, kun pyritään vastaamaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin. Näiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden onnistunut käyttöönotto parantaa unionin teollisuuden kilpailukykyä mahdollistamalla uudet ja parannetut tuotteet tai tehokkaammat prosessit ja tarjoaa vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.

Nanoteknologia on keskeisessä asemassa, kun pyritään vastaamaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin. Näiden keskeisten mahdollistavien teknologioiden onnistunut käyttöönotto parantaa unionin teollisuuden kilpailukykyä mahdollistamalla uudet ja parannetut tuotteet tai tehokkaammat prosessit ja tarjoaa vastauksia tulevaisuuden haasteisiin.

Nanoteknologian maailmanlaajuinen tutkimusrahoitus on kaksinkertaistunut vuoden 2004 noin 6,5 miljardista eurosta noin 12,5 miljardiin euroon vuonna 2008; unionin osuus tästä kokonaismäärästä on noin neljännes. Unionilla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimuksessa, ja unionissa ennakoidaan olevan noin 4000 alan yritystä vuonna 2015.

Nanoteknologian maailmanlaajuinen tutkimusrahoitus on kaksinkertaistunut vuoden 2004 noin 6,5 miljardista eurosta noin 12,5 miljardiin euroon vuonna 2008; unionin osuus tästä kokonaismäärästä on noin neljännes. Unionilla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimuksessa, ja unionissa ennakoidaan olevan noin 4000 alan yritystä vuonna 2015.

Euroopan on nyt vakiinnutettava asemansa maailmanmarkkinoilla ja vahvistettava sitä edistämällä laaja-alaista yhteistyötä eri arvoketjuissa ja niiden välillä ja eri teollisuudenalojen välillä, jotta nämä teknologiat voidaan laajentaa kannattaviksi kaupallisiksi tuotteiksi. Riskinarviointiin ja -hallintaan sekä vastuulliseen hallinnointiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa keskeisen tärkeiksi tekijöiksi, kun käsitellään nanoteknologian tulevaa vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen.

Euroopan on nyt vakiinnutettava asemansa maailmanmarkkinoilla ja vahvistettava sitä edistämällä laaja-alaista yhteistyötä eri arvoketjuissa ja niiden välillä ja eri teollisuudenalojen välillä, jotta nämä teknologiat voidaan laajentaa turvallisiksi, kestäviksi ja kannattaviksi kaupallisiksi tuotteiksi. Riskinarviointiin ja -hallintaan sekä vastuulliseen hallinnointiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa keskeisen tärkeiksi tekijöiksi, kun käsitellään nanoteknologian tulevaa vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen.

Toimien painopisteenä on nanoteknologian laajamittainen ja vastuullinen soveltaminen taloudessa, jotta voidaan saavuttaa hyötyjä, joilla on suuret yhteiskunnalliset ja teolliset vaikutukset. Jotta voidaan varmistaa uusien mahdollisuuksien avaaminen, mukaan lukien uusien yritysten perustaminen ja uusien työpaikkojen luominen, tutkimuksen olisi tarjottava välineet standardoinnin ja sääntelyn asianmukaiseen täytäntöönpanoon.

Toimien painopisteenä on nanoteknologian vastuullinen ja kestävä soveltaminen taloudessa, jotta voidaan saavuttaa hyötyjä, joilla on suuret yhteiskunnalliset ja teolliset vaikutukset. Jotta voidaan varmistaa uusien mahdollisuuksien avaaminen, mukaan lukien uusien yritysten perustaminen ja uusien työpaikkojen luominen, tutkimuksen olisi tarjottava välineet standardoinnin ja sääntelyn asianmukaiseen täytäntöönpanoon.

1.2.3. Toimien päälinjat

1.2.3. Toimien päälinjat

a) Seuraavan sukupolven nanomateriaalien, nanolaitteiden ja nanojärjestelmien kehittäminen

a) Seuraavan sukupolven nanomateriaalien, nanolaitteiden ja nanojärjestelmien kehittäminen

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla.

Tavoitteena ovat perustavalla tavalla uudet tuotteet, jotka mahdollistavat kestävät ratkaisut useilla eri aloilla ottaen huomioon ennalta varautumisen periaatteen.

b) Nanoteknologian turvallisen kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen

b) Nanoteknologian turvallisen ja hallitun kehittämisen ja soveltamisen varmistaminen

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden tarjoaminen riskinarviointiin ja -hallintaan koko elinkaaren aikana.

Tavoitteena on tieteellisen tietämyksen edistäminen nanoteknologian ja nanojärjestelmien mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, ja välineiden kehittäminen riskinarviointiin ja ‑hallintaan koko elinkaaren aikana.

 

b a) Uusien välineiden kehittäminen nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien suunnitteluun, simulointiin, luonnehdintaan ja käsittelyyn

 

Tavoitteena on uusien nanomateriaalien ja -järjestelmien tutkiminen, kuvantaminen ja hallinta nanomittakaavassa.

c) Nanoteknologian yhteiskunnallisen ulottuvuuden kehittäminen

c) Nanoteknologian yhteiskunnallisen ulottuvuuden kehittäminen

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi.

Tässä toimessa keskitytään nanoteknologian hallintaan yhteiskunnan hyödyksi sekä yksittäisten sovellusten sosiaalisen hyväksyttävyyden ja painoarvon arviointiin.

d) Nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien tehokas synteesi ja valmistus

d) Nanomateriaalien, -komponenttien ja ‑järjestelmien tehokas synteesi ja valmistus

Tässä toimessa keskitytään uusiin toimintoihin, uusien ja olemassa olevien prosessien älykkääseen integrointiin sekä prosessien laajentamiseen siten, että saavutetaan tuotteiden massatuotanto ja monikäyttöiset laitokset, joilla varmistetaan tietämyksen tehokas muuntaminen teollisiksi innovaatioiksi.

Tässä toimessa keskitytään uusiin toimintoihin, uusien ja olemassa olevien prosessien älykkääseen integrointiin sekä prosessien laajentamiseen siten, että saavutetaan tuotteiden massatuotanto ja joustavat laitokset, joilla varmistetaan tietämyksen tehokas muuntaminen teollisiksi innovaatioiksi.

e) Kapasiteettia lisäävien tekniikoiden, mittausmenetelmien ja laitteiden kehittäminen

e) Kapasiteettia lisäävien tekniikoiden, mittausmenetelmien ja laitteiden kehittäminen

Tässä toimessa keskitytään perustan luoviin teknologioihin, jotka tukevat monimutkaisten nanomateriaalien ja nanojärjestelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa.

Tässä toimessa keskitytään perustan luoviin teknologioihin, jotka tukevat monimutkaisten nanomateriaalien ja nanojärjestelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa.

Tarkistus  129

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.3. Kehittyneet materiaalit

1.3. Kehittyneet materiaalit

1.3.1. Kehittyneiden materiaalien erityistavoite

1.3.1. Kehittyneiden materiaalien erityistavoite

Kehittyneiden materiaalien tutkimuksen ja kehittämisen erityistavoitteena on kehittää materiaaleja, joilla on uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja parempi suorituskyky käytössä, sellaisia kilpailukykyisempiä tuotteita varten, joilla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset ja jotka käyttävät mahdollisimman vähän luonnonvaroja.

Kehittyneiden materiaalien tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää materiaaleja, joilla on uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja parempi suorituskyky käytössä, sellaisia kilpailukykyisempiä ja paremmin kuluttajien saatavilla olevia tuotteita varten, joilla on mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset, jotka käyttävät mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja jotka ovat mahdollisimman turvallisia.

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

Materiaalit ovat teollisen innovoinnin ytimessä ja sen keskeinen mahdollistaja. Kehittyneet materiaalit, joilla on suurempi osaamissisältö, uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja entistä parempi suorituskyky, ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle monissa erilaisissa sovelluksissa ja monilla eri sektoreilla.

1.3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusia kehittyneitä materiaaleja tarvitaan suorituskyvyltään parempien ja kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. Tällaiset materiaalit ovat osa ratkaisua teollisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, sillä ne tarjoavat paremman suorituskyvyn käytön aikana, käyttävät vähemmän luonnonvaroja ja energiaa ja ovat ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteiden käyttöiän päätyttyä.

Uusia kehittyneitä materiaaleja tarvitaan suorituskyvyltään parempien ja kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi ja niukkojen luonnonvarojen korvaamiseksi. Tällaiset materiaalit ovat osa ratkaisua teollisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, sillä ne tarjoavat paremman suorituskyvyn käytön aikana, käyttävät vähemmän luonnonvaroja ja energiaa ja ovat ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteiden käyttöiän päätyttyä.

Sovelluslähtöiseen kehittämiseen liittyy usein sellaisten kokonaan uusien materiaalien suunnittelu, jotka pystyvät tarjoamaan suunnitellun suorituskyvyn käytön aikana. Tällaiset materiaalit ovat tärkeä osa korkean lisäarvon valmistuksen toimitusketjua. Ne luovat myös perustan edistymiselle horisontaalisilla teknologian aloilla (esim. biotieteet, elektroniikka ja fotoniikka) ja käytännöllisesti katsoen kaikilla markkinasektoreilla. Materiaalit itsessään merkitsevät tärkeää askelta tuotteiden arvon lisäämisessä ja niiden suorituskyvyn parantamisessa. Kehittyneiden materiaalien arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden odotetaan kasvavan noin 6 prosenttia vuodessa, ja niiden arvoksi arvioidaan noin 100 miljardia euroa vuonna 2015.

Sovelluslähtöiseen kehittämiseen liittyy usein sellaisten kokonaan uusien materiaalien suunnittelu, jotka pystyvät tarjoamaan suunnitellun suorituskyvyn käytön aikana. Tällaiset materiaalit ovat tärkeä osa korkean lisäarvon valmistuksen toimitusketjua. Ne luovat myös perustan edistymiselle horisontaalisilla teknologian aloilla (esim. biotieteet, elektroniikka ja fotoniikka) ja käytännöllisesti katsoen kaikilla markkinasektoreilla. Materiaalit itsessään merkitsevät tärkeää askelta tuotteiden arvon lisäämisessä ja niiden suorituskyvyn parantamisessa. Kehittyneiden materiaalien arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden odotetaan kasvavan noin 6 prosenttia vuodessa, ja niiden arvoksi arvioidaan noin 100 miljardia euroa vuonna 2015.

Materiaalien kehityksessä on noudatettava lähestymistapaa, joka kattaa koko elinkaaren saatavilla olevien materiaalien toimituksesta käytöstä poistamiseen (kehdosta kehtoon). Lisäksi on löydettävä innovatiivisia lähestymistapoja luonnonvarojen käytön minimoimiseksi materiaalien muuntamisessa. Huomioon on otettava myös materiaalien jatkuva käyttö, kierrätys tai uudelleenkäyttö sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset innovaatiot.

Materiaalien kehityksessä on noudatettava lähestymistapaa, joka kattaa koko elinkaaren saatavilla olevien materiaalien toimituksesta käytöstä poistamiseen (kehdosta kehtoon). Lisäksi on löydettävä innovatiivisia lähestymistapoja luonnonvarojen käytön minimoimiseksi materiaalien muuntamisessa. Huomioon on otettava myös materiaalien jatkuva käyttö, kierrätys tai uudelleenkäyttö sekä niihin liittyvät yhteiskunnalliset innovaatiot.

Kehityksen nopeuttamiseksi edistetään monitieteistä ja konvergoivaa lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kemia, fysiikka, tekniset tieteet, teoreettinen ja tietokonemallintaminen, biologia ja entistä enemmän myös luova teollinen muotoilu.

Kehityksen nopeuttamiseksi edistetään Euroopan tutkimusinfrastruktuurin maailmanlaajuisesti johtavasta asemasta hyötyvää monitieteistä ja konvergoivaa lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kemia, fysiikka, tekniset tieteet, teoreettinen ja tietokonemallintaminen, biologia ja entistä enemmän myös luova teollinen muotoilu.

Lisäksi tuetaan uusia ympäristöystävällisiä innovointiyhteenliittymiä ja teollisia symbiooseja, joiden avulla teollisuudenalat voivat monipuolistua, laajentaa liiketoimintamallejaan ja käyttää jätteensä uudelleen uuden tuotannon pohjana, esimerkiksi hiilidioksidin hienokemikaalien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hiilipohjana.

Lisäksi tuetaan uusia ympäristöystävällisiä innovointiyhteenliittymiä ja teollisia symbiooseja, joiden avulla teollisuudenalat voivat monipuolistua, laajentaa liiketoimintamallejaan ja käyttää jätteensä uudelleen uuden tuotannon pohjana.

1.3.3. Toimien päälinjat

1.3.3. Toimien päälinjat

a) Monialainen ja mahdollistava materiaaliteknologia

a) Monialainen ja mahdollistava materiaaliteknologia

Toiminnallisten materiaalien, monitoimimateriaalien ja rakennemateriaalien tutkiminen kaikkien teollisuudenalojen innovointia varten.

Toiminnallisten materiaalien, monitoimimateriaalien ja rakennemateriaalien tutkiminen kaikkien teollisuudenalojen innovointia varten.

b) Materiaalien kehittäminen ja muuntaminen

b) Materiaalien kehittäminen ja muuntaminen

Tutkimus ja kehittäminen, jolla varmistetaan tehokas ja kestävä tuotantomittakaavan laajentaminen tulevien tuotteiden teollisen valmistuksen mahdollistamiseksi.

Tutkimus ja kehittäminen, jolla varmistetaan tehokas ja kestävä tuotantomittakaavan laajentaminen tulevien älykkäiden tuotteiden teollisen valmistuksen mahdollistamiseksi.

c) Materiaalien komponenttien hallinta

c) Materiaalien komponenttien hallinta

Uusien ja innovatiivisten tekniikoiden ja järjestelmien tutkiminen ja kehittäminen.

Materiaalien, komponenttien ja järjestelmien uusien ja innovatiivisten tuotantotekniikoiden tutkiminen ja kehittäminen.

d) Kestävän ja vähähiilisen teollisuuden materiaalit

d) Kestävän ja vähähiilisen teollisuuden materiaalit

Energian käyttöä vähentävien ja vähähiilistä tuotantoa helpottavien uusien tuotteiden ja sovellusten kehittäminen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttaminen.

Energian käyttöä vähentävien ja vähähiilistä tuotantoa helpottavien uusien materiaalien, komponenttien, liiketoimintamallien ja vastuullisen kuluttajakäyttäytymisen, tuotteiden ja sovellusten kehittäminen.

 

d a) Uudet raaka-aineet kemianteollisuutta ja hiilen käyttöä varten

 

Toimissa keskitytään kehittämään kemianteollisuudelle vaihtoehtoista raaka-aineperustaa, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja hiilidioksidipäästöjä synnyttävän öljyn korvaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä koskevia järjestelmiä ja tekniikkaa, jolla hiilidioksidi tuotteistetaan.

e) Luovan teollisuuden materiaalit

e) Luovan teollisuuden materiaalit

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa.

Toisiaan lähentyvien teknologioiden suunnittelu ja kehittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi, mukaan lukien sellaisten materiaalien säilyttäminen ja entistäminen, joilla on historiallista tai kulttuurista arvoa, sekä uusien materiaalien kehittämiseksi.

f) Metrologia, karakterisointi, standardointi ja laadunvalvonta

f) Metrologia, karakterisointi, standardointi, sertifiointi ja laadunvalvonta

Erilaisten tekniikoiden, kuten karakterisoinnin, ainetta rikkomattoman arvioinnin ja suorituskyvyn ennakoivan mallintamisen edistäminen materiaalitieteen ja -tekniikan kehittämiseksi.

Erilaisten tekniikoiden, kuten karakterisoinnin, ainetta rikkomattoman arvioinnin, jatkuvan arvioinnin ja seurannan sekä suorituskyvyn ennakoivan mallintamisen edistäminen materiaalitieteen ja -tekniikan kehittämiseksi.

g) Materiaalien käytön optimointi

g) Materiaalien käytön optimointi

Tutkimus ja innovointi vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle ja innovatiivisten liiketoimintamallien selvittämiseksi.

Tutkimus- ja kehitystyö materiaalien korvaamiseksi, vaihtoehtojen löytämiseksi materiaalien käytölle, innovatiivisten liiketoimintamallien selvittämiseksi ja kriittisten resurssien määrittämiseksi.

Tarkistus  130

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.4. Bioteknologia

1.4. Bioteknologia

1.4.1. Bioteknologian erityistavoite

1.4.1. Bioteknologian erityistavoite

Bioteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä, kestäviä ja innovatiivisia teollisuustuotteita ja -prosesseja ja toimia innovoinnin vauhdittajana useilla Euroopan sektoreilla kuten maataloudessa, elintarvikealalla, kemianteollisuudessa ja terveydenhuollossa.

Bioteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on kehittää kilpailukykyisiä, kestäviä, turvallisia ja innovatiivisia teollisuustuotteita ja ‑prosesseja ja toimia innovoinnin vauhdittajana useilla Euroopan sektoreilla kuten terveydenhuollossa, kemianteollisuudessa, energia-alalla, maa- ja metsätaloudessa sekä elintarvikealalla.

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta auttaa Euroopan teollisuutta varmistamaan johtoaseman tällä keskeisellä mahdollistan teknologian alalla. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonaisriskien turvallisuusarviointiin ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönotossa.

Bioteknologian vahva tiede-, teknologia- ja innovointiperusta tukee kyseistä teknologiaa. Tätä asemaa lujittaa entisestään kokonais- ja erityisriskien terveys- ja turvallisuusarvioinnin, teknologian käytön taloudellisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten sekä ja hallintaan liittyvien näkökohtien integrointi bioteknologian käyttöönottoon.

1.4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.4.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuussovellukset, mukaan lukien biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia valtavia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito- ja ympäristösovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Bioteknologian kehitystä on vienyt eteenpäin nopeasti kasvava tietämys eloperäisistä järjestelmistä, ja ala tuottaa nyt jatkuvasti uusia sovelluksia ja lujittaa unionin teollisuusperustaa ja kasvattaa sen innovointivalmiuksia. Esimerkkejä bioteknologian kasvavasta merkityksestä ovat teollisuus- ja maataloussovellukset, mukaan lukien biologiset lääkkeet, elintarvike- ja rehutuotanto ja biokemikaalit, joiden markkinaosuuden odotetaan kasvavan 12–20 prosenttiin kemikaalien tuotannosta vuoteen 2015 mennessä. Biojärjestelmien selektiivisyyden ja tehokkuuden ansiosta bioteknologiassa noudatetaan useita niin sanotun Vihreän kemian kahdestatoista periaatteesta. Unionin yrityksille mahdollisesti koituvia taloudellisia rasitteita voidaan vähentää hyödyntämällä bioteknologian prosessien ja biopohjaisten tuotteiden tarjoamia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen; vähennysmahdollisuuksien arvioidaan olevan 1–2,5 miljardia CO2-ekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2030. Euroopan biolääkealalla jo noin 20 prosenttia nykyisistä lääkkeistä on johdettu bioteknologiasta, ja uusista lääkkeistä jopa 50 prosenttia. Bioteknologia avaa myös uusia väyliä hyödyntää merten luonnonvarojen tarjoamia mahdollisuuksia innovatiivisten teollisuus-, terveydenhoito-, energia- ja ympäristösovellusten sekä kemian sovellusten tuottamiseen. Meribioteknologian (sinisen bioteknologian) kehittyvän alan ennakoidaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa.

Muita keskeisiä innovoinnin lähteitä ovat rajapinnat bioteknologian ja muiden mahdollistavien ja lähentyvien teknologioiden välillä; tällaisia teknologioita ovat erityisesti nanoteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia, ja mahdollisia sovelluksia ovat muun muassa anturit ja diagnosointimenetelmät.

Muita keskeisiä innovoinnin lähteitä ovat rajapinnat bioteknologian ja muiden mahdollistavien ja lähentyvien teknologioiden välillä; tällaisia teknologioita ovat erityisesti nanoteknologia ja tieto- ja viestintäteknologia, ja mahdollisia sovelluksia ovat muun muassa anturit ja diagnosointimenetelmät.

1.4.3. Toimien päälinjat

1.4.3. Toimien päälinjat

a) Huipputason bioteknologian edistäminen tulevana innovoinnin vauhdittajana

a) Kestävän huipputason bioteknologian edistäminen tulevana innovoinnin vauhdittajana

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin sovelluksiin; tällaisia aloja ovat muun muassa synteettinen biologia, bioinformatiikka ja systeemibiologia.

Sellaisten nousevien teknologian alojen kehittäminen, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia täysin uudenlaisiin tuotteisiin, sovelluksiin ja tekniikkaan, ennalta varautumisen periaatteen huomioon ottaen; tällaisia aloja ovat muun muassa biologian järjestelmät, bioinformatiikka ja synteettinen biologia sekä systeemibiologia.

b) Bioteknologiapohjaiset teollisuusprosessit

b) Bioteknologiapohjaiset teolliset tuotteet ja teollisuusprosessit.

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä tuotteita ja prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristöulottuvuus.

Teollisen bioteknologian kehittäminen kilpailukykyisiä teollisuuden materiaaleja, tuotteita ja kestäviä prosesseja varten (esim. kemikaalit, terveys, kaivostoiminta, energia, paperimassa ja paperi, kuitupohjaiset tuotteet ja puu, tekstiili, tärkkelys, elintarvikkeiden jalostus) ja tällaisen bioteknologian ympäristö- ja terveysulottuvuus.

c) Innovatiiviset ja kilpailukykyiset alustateknologiat

c) Innovatiiviset ja kilpailukykyiset alustateknologiat

Sellaisten alustateknologioiden (esim. genomiikkaa, metagenomiikkaa, proteomiikkaa, molekylaariset välineet) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouden aloilla.

Sellaisten alustateknologioiden (esim. systeemibiologia, genomiikka, metagenomiikka, proteomiikka, fenotyyppien tutkimus, molekylaariset välineet ja solupohjaiset alustat) kehittäminen, joilla edistetään johtajuutta ja kilpailuetua useilla talouteen vaikuttavilla aloilla. Tämä toimintamalli voi merkittävästi kehittää uusien pk-yritysten potentiaalia.

 

c a) Ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja eettiset näkökohdat

 

Arviointiprosessien kehittäminen, myös sidosryhmien laajan kuulemisen perusteella, jotta voidaan ottaa huomioon tiettyjen teknologioiden ympäristöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja eettiset näkökohdat.

Tarkistus  131

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1 kohta – 1.5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1.5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi

1.5. Kehittynyt valmistus ja prosessointi

1.5.1. Erityistavoite

1.5.1. Erityistavoite

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset teollisuuden tuotantomuodot osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Kehittyneen valmistuksen ja prosessoinnin tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on muuntaa nykyiset tuotantoyritykset, -järjestelmät ja ‑prosessit keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemisen avulla osaamisintensiivisemmiksi, kestävämmiksi, resurssi- ja energiatehokkaiksi ja monialaisiksi valmistus- ja prosessointiteknologioiksi, jotka johtavat innovatiivisempiin ja turvallisiin tuotteisiin, prosesseihin ja palveluihin.

1.5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Valmistussektori on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle; vuonna 2007 se tuotti noin 17 prosenttia unionin bkt:stä ja työllisti noin 22 miljoonaa henkilöä. Kaupan esteiden poistuminen ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että kilpailu valmistussektorilla on erittäin ankaraa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Korkean palkkatason vuoksi eurooppalaisen lähestymistavan valmistukseen on muututtava radikaalisti, jotta Eurooppa voi säilyttää kilpailukykynsä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma voi edistää kaikkien asianomaisten sidosryhmien tuomista yhteen tämän muutoksen aikaansaamiseksi.

Valmistussektori on erittäin tärkeä Euroopan taloudelle; vuonna 2007 se tuotti noin 17 prosenttia unionin bkt:stä ja työllisti noin 22 miljoonaa henkilöä. Kaupan esteiden poistuminen ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että kilpailu valmistussektorilla on erittäin ankaraa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Eurooppalaisen lähestymistavan valmistukseen on muututtava radikaalisti, jotta Eurooppa voi säilyttää kilpailukykynsä. Horisontti 2020 ‑puiteohjelma voi edistää kaikkien asianomaisten sidosryhmien tuomista yhteen tämän muutoksen aikaansaamiseksi.

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan on jatkossakin investoitava unionin tasolla, jotta voidaan säilyttää sen johtoasema ja osaaminen valmistusteknologioiden alalla ja toteuttaa siirtyminen korkean lisäarvon osaamisintensiivisiin tavaroihin sekä luoda olosuhteet ja resurssit kestävää tuotantoa ja valmistettuun tuotteeseen liittyvää elinikäistä palveluntarjontaa varten. Runsaasti luonnonvaroja käyttävän valmistus- ja prosessiteollisuuden on mobilisoitava lisää resursseja ja tietämystä unionin tasolla ja investoitava jatkossakin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, jotta voidaan edetä kohti kilpailukykyistä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta ja saavuttaa eri teollisuudenaloille sovitut unionin laajuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2050 mennessä.

Vahvan unionin politiikan turvin Eurooppa voisi kasvattaa olemassa olevaa teollisuuttaan ja tukea tulevaisuuden kehittyviä teollisuudenaloja. Kehittyneiden valmistusjärjestelmien sektorin arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden arvoksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa vuonna 2015, ja niiden odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia vuodessa.

Vahvan unionin politiikan turvin Eurooppa voisi kasvattaa olemassa olevaa teollisuuttaan ja tukea tulevaisuuden kehittyviä teollisuudenaloja. Kehittyneiden valmistusjärjestelmien sektorin arvioitu arvo ja vaikutus on huomattava. Markkinoiden arvoksi arvioidaan noin 150 miljardia euroa vuonna 2015, ja niiden odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia vuodessa.

On olennaisen tärkeää ylläpitää tietämystä ja osaamista, jotta valmistus- ja prosessointikapasiteetti voidaan säilyttää Euroopassa. Tutkimus- ja innovointitoimien painopisteenä on kestävä valmistus ja prosessointi, jossa otetaan käyttöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja asiakaslähtöinen toimintatapa, jotta voidaan tuottaa suuren osaamissisällön omaavia tuotteita ja palveluja käyttäen vain vähän materiaaleja ja energiaa. Euroopan on myös siirrettävä tämä mahdollistava teknologia ja tietämys muille tuotannon aloille, kuten rakennusalalle. Rakennusala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä rakennuksiin liittyvät toiminnot aiheuttavat noin 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta ja tuottavat 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Rakennusala tuottaa 10 prosenttia Euroopan bkt:stä ja tarjoaa noin 16 miljoonaa työpaikkaa 3 miljoonassa yrityksessä, joista 95 prosenttia on pk-yrityksiä. Alalla on otettava käyttöön innovatiivisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

On olennaisen tärkeää ylläpitää tietämystä ja osaamista, jotta valmistus- ja prosessointikapasiteetti voidaan säilyttää Euroopassa. Tutkimus- ja innovointitoimien painopisteenä on kestävä valmistus ja prosessointi, jossa otetaan käyttöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja asiakaslähtöinen toimintatapa, jotta voidaan tuottaa suuren osaamissisällön omaavia tuotteita ja palveluja käyttäen vain vähän materiaaleja ja energiaa. Euroopan on myös siirrettävä tämä mahdollistava teknologia ja tietämys muille tuotannon aloille, kuten rakennusalalle. Rakennusala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, sillä rakennuksiin liittyvät toiminnot aiheuttavat noin 40 prosenttia Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta ja tuottavat 36 prosenttia Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Rakennusala tuottaa 10 prosenttia Euroopan bkt:stä ja tarjoaa noin 16 miljoonaa työpaikkaa 3 miljoonassa yrityksessä, joista 95 prosenttia on pk-yrityksiä. Alalla on otettava käyttöön innovatiivisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

1.5.3. Toimien päälinjat

1.5.3. Toimien päälinjat

a) Tulevaisuuden tehtaiden teknologiat

a) Tulevaisuuden tehtaiden teknologiat

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen perustuvaan lähestymistapaan.

Edistetään kestävää teollisuuskasvua Euroopassa helpottamalla strategista siirtymistä kustannusperusteisesta valmistuksesta suuren lisäarvon tuottamiseen ja resurssitehokkuuteen perustuvaan lähestymistapaan.

b) Energiatehokkaan rakentamisen mahdollistavat teknologiat

b) Energiatehokkaan ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisen rakentamisen mahdollistavat teknologiat

Vähennetään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestäviä rakennusteknologioita.

Vähennetään energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä tutkimalla, kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestäviä rakennusteknologioita, tarkastellaan koko arvoketjua, automaatio- ja valvontateknologioita sekä vähennetään rakennusten kokonaisympäristövaikutuksia.

c) Energiaintensiivisen prosessiteollisuuden kestävät ja vähähiiliset teknologiat

c) Energia- ja resurssi-intensiivisen prosessiteollisuuden kestävät, vähän ympäristövaikutuksia aiheuttavat ja vähähiiliset teknologiat

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään vähähiilisen teknologian käyttöönottoa.

Parannetaan prosessiteollisuuden kilpailukykyä kasvattamalla huomattavasti sen resurssi- ja energiatehokkuutta ja vähentämällä tällaisen teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, ja edistetään vähähiilisen teknologian käyttöönottoa, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden ja älykkäiden ja kehittyneiden valvontajärjestelmäteknologioiden integrointi sekä kestävämpien vaihtoehtoisten teollisuusprosessien käyttöönotto.

d) Uudet kestävät liiketoimintamallit

d) Uudet kestävät liiketoimintamallit

Johdetaan toimintamalleja ja menetelmiä räätälöidyissä lähestymistavoissa käytettäviä mukautuvia, osaamisintensiivisiä liiketoimintamalleja varten.

Johdetaan toimintamalleja ja menetelmiä räätälöidyissä lähestymistavoissa käytettäviä mukautuvia, osaamisintensiivisiä liiketoimintamalleja varten. Tuetaan ekoinnovointiin perustuvien uusien liiketoimintamallien ja vaihtoehtoisten, luonnonvaratuottavuudeltaan hyvien toimintamallien kehittämistä.

Tarkistus  132

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 1.6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.6. Avaruus

1.6. Avaruus

1.6.1. Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoite

1.6.1. Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoite

Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on edistää kilpailukykyistä ja innovatiivista avaruusteollisuutta ja avaruustutkimusyhteisöä, joka voi kehittää ja hyödyntää avaruusinfrastruktuuria unionin tulevien poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Avaruusalan tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on edistää kilpailukykyistä ja innovatiivista avaruusteollisuutta ja avaruustutkimusyhteisöä, joka voi hyödyntää avaruusinfrastruktuuria sekä avaruusalan sovelluksia ja palveluja unionin tulevien poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Euroopan avaruussektorin lujittaminen tukemalla avaruusalan tutkimusta ja innovointia on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää ja turvata Euroopan mahdollisuudet päästä avaruuteen ja toteuttaa siellä toimia, joilla tuetaan unionin eri alojen politiikkaa, turvataan kansainväliset strategiset edut ja parannetaan Euroopan kilpailukykyä vakiintuneiden ja kehittyvien avaruusvaltioiden joukossa.

Euroopan julkisen ja yksityisen avaruussektorin lujittaminen tukemalla avaruusalan tutkimusta ja innovointia, maanhavainnointia, navigointia, avaruustiedettä ja -tutkimusta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää ja turvata Euroopan mahdollisuudet päästä avaruuteen ja toteuttaa siellä toimia, joilla tuetaan unionin eri alojen politiikkaa, turvataan kansainväliset strategiset edut ja parannetaan Euroopan kilpailukykyä vakiintuneiden ja kehittyvien avaruusvaltioiden ja -yritysten joukossa. Toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa varmistetaan unionin, Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja jäsenvaltioiden toimien täydentävyys.

1.6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille, viestinnälle, sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Kiina ja Etelä-Amerikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

Avaruus on tärkeä mutta usein näkymätön mahdollistava tekijä monille modernin yhteiskunnan kannalta olennaisille palveluille ja tuotteille, kuten navigoinnille ja viestinnälle sekä sääennusteille ja maantieteelliselle tiedolle, joka on saatu maanhavainnointisatelliittien avulla. Politiikan laatiminen ja täytäntöönpano eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla on entistä enemmän riippuvaista avaruudesta saatavista tiedoista. Maailmanlaajuinen avaruussektori kasvaa nopeasti ja laajenee uusille alueille (esim. Kiina, Etelä-Amerikka ja Afrikka). Euroopan teollisuus on nykyisin kaupallisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien ensiluokkaisten satelliittien merkittävä viejä. Kiihtyvä maailmanlaajuinen kilpailu haastaa Euroopan aseman tällä alalla. On siis Euroopan etujen mukaista varmistaa, että sen teollisuus voi jatkossakin kukoistaa näillä kiivaasti kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi eurooppalaisten tutkimussatelliittien kokoamat tiedot ovat johtaneet eräisiin viime vuosikymmenten tärkeimpiin tieteellisiin läpimurtoihin geotieteiden, fysiikan perustutkimuksen ja astronomian aloilla. Tämän ainutlaatuisen kapasiteetin ansiosta Euroopan avaruussektori on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöityihin haasteisiin vastattaessa.

Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi muodostavat perustan sellaisille avaruuteen liittyville valmiuksille, jotka ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia avaruusalan budjetistaan tutkimukseen ja kehittämiseen, unioni puolestaan alle 10 prosenttia. Lisäksi unionin avaruustutkimus on hajaantunut muutamien harvojen jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin. Teknologisen ja kilpailuedun ylläpitämiseksi tarvitaan unionin tason toimia, joilla koordinoidaan avaruustutkimusta, edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tutkijoiden osallistumista ja poistetaan esteitä kansalliset rajat ylittäviltä avaruustutkimuksen yhteistyöhankkeilta. Tätä toimintaa on koordinoitava Euroopan avaruusjärjestön kanssa, jonka toimintaan osa jäsenvaltioista osallistuu. Euroopan avaruusjärjestö on hallinnoinut onnistuneesti satelliittien teollista kehittämistä ja avaruusohjelmien toteuttamista hallitustenväliseltä pohjalta vuodesta 1975 alkaen. Eurooppalaisista satelliiteista saatavat tiedot tarjoavat myös kasvavia mahdollisuuksia uusien innovatiivisten satelliittipohjaisten palvelujen kehittämiseen loppukäyttäjiä varten. Tämä on pk-yritysten tyypillinen toimintasektori, ja sitä pitäisi tukea tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä, jotta voidaan käyttää hyväksi kaikki näiden mahdollisuuksien ja erityisesti unionin lippulaivahankkeiden Galileon ja GMES:n tarjoamat hyödyt.

Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi muodostavat perustan sellaisille avaruuteen liittyville valmiuksille, jotka ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaiselle yhteiskunnalle. Yhdysvallat käyttää 25 prosenttia avaruusalan budjetistaan tutkimukseen ja kehittämiseen, unioni puolestaan alle 10 prosenttia. Lisäksi unionissa avaruustutkimusta tehdään muutamien harvojen jäsenvaltioiden kansallisissa ohjelmissa ja Euroopan avaruusjärjestön ohjelmissa. Teknologisen ja kilpailuedun ylläpitämiseksi tarvitaan unionin tason toimia, joilla koordinoidaan avaruustutkimusta, edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tutkijoiden osallistumista ja poistetaan esteitä kansalliset rajat ylittäviltä avaruustutkimuksen yhteistyöhankkeilta. Tätä toimintaa on koordinoitava Euroopan avaruusjärjestön kanssa, jonka toimintaan osa jäsenvaltioista osallistuu. Euroopan avaruusjärjestö on hallinnoinut onnistuneesti satelliittien teollista kehittämistä ja avaruusohjelmien toteuttamista hallitustenväliseltä pohjalta vuodesta 1975 alkaen. Eurooppalaisista satelliiteista saatavat tiedot tarjoavat myös kasvavia mahdollisuuksia uusien innovatiivisten satelliittipohjaisten palvelujen kehittämiseen loppukäyttäjiä varten. Tämä on pk-yritysten tyypillinen toimintasektori, ja sitä pitäisi tukea tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä, jotta voidaan käyttää täysin hyväksi tämä mahdollisuus ja erityisesti mittavat investoinnit unionin lippulaivahankkeisiin Galileoon ja GMES:ään sekä sähköisen viestinnän alaan, jonka on myötävaikutettava Euroopan digitaalistrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Avaruus ylittää luonnollisesti maiden rajat ja tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen ulottuvuuden ja synnyttää siten kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia suuren mittakaavan hankkeita (esim. kansainvälinen avaruusasema ja avaruusvalvontajärjestelmä). Jotta Eurooppa voisi olla merkittävässä asemassa tällaisessa kansainvälisessä yhteistyössä tulevina vuosikymmeninä, sekä Euroopan yhteinen avaruuspolitiikka että avaruusalan Euroopan tason tutkimus- ja -innovointitoimet ovat molemmat olennaisen tärkeitä.

Avaruus ylittää luonnollisesti maiden rajat ja tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen ulottuvuuden ja synnyttää siten kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia suuren mittakaavan hankkeita (esim. kansainvälinen avaruusasema ja avaruusvalvontajärjestelmä). Jotta Eurooppa voisi olla merkittävässä asemassa tällaisessa kansainvälisessä yhteistyössä tulevina vuosikymmeninä, sekä Euroopan yhteinen avaruuspolitiikka että avaruusalan Euroopan tason tutkimus- ja -innovointitoimet ovat molemmat olennaisen tärkeitä.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettava avaruusalan tutkimus ja innovointi on linjassa unionin avaruusneuvostojen ja Euroopan komission jatkuvalta pohjalta määrittelemien unionin avaruuspolitiikan painopisteiden kanssa.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa toteutettava avaruusalan tutkimus ja innovointi on linjassa unionin avaruusneuvostojen ja Euroopan komission jatkuvalta pohjalta määrittelemien unionin avaruuspolitiikan painopisteiden ja eurooppalaisten toimenpideohjelmien tarpeiden kanssa.

1.6.3. Toimien päälinjat

1.6.3. Toimien päälinjat

a) Euroopan avaruussektorin kilpailukyvyn, riippumattomuuden ja innovatiivisuuden tukeminen

a) Euroopan avaruussektorin kilpailukyvyn, riippumattomuuden ja innovatiivisuuden tukeminen

Tähän sisältyy kilpailukykyisen ja yrittäjähenkisen avaruusteollisuuden turvaaminen ja kehittäminen yhdessä maailmanluokan avaruustutkimusyhteisön kanssa, jotta voidaan säilyttää Euroopan johtoasema ja riippumattomuus avaruusteknologian alalla, synnyttää innovaatioita avaruussektorilla ja mahdollistaa avaruuteen perustuvat maanpäälliset innovaatiot, esimerkiksi käyttämällä kaukohavainnointi- ja navigointitietoja.

Tähän sisältyy kilpailukykyisen, kestävän ja yrittäjähenkisen avaruusteollisuuden turvaaminen ja kehittäminen edelleen yhdessä maailmanluokan avaruustutkimusyhteisön kanssa, jotta voidaan säilyttää Euroopan johtoasema ja vahvistaa sitä asettamalla tarpeellinen teknologia, joka on riittävän kehittynyttä ja riippumatonta, saataville kilpailukykyisin ehdoin, säilyttää riippumattomuus ja vahvistaa sitä strategisilla osa-alueilla, kuten avaruusteknologian tai kriittisten teknologioiden saatavuus, synnyttää innovaatioita avaruussektorilla ja mahdollistaa avaruuteen perustuvat maanpäälliset innovaatiot, esimerkiksi käyttämällä kaukohavainnointi- ja navigointitietoja.

b) Avaruusteknologian edistysaskelten mahdollistaminen

b) Avaruusteknologian edistysaskelten mahdollistaminen

Tässä toimessa pyritään kehittämään kehittynyttä avaruusteknologiaa ja toiminnallisia ratkaisuja ideavaiheesta avaruudessa tapahtuvaan demonstrointiin, mukaan lukien navigointi ja kaukohavainnointi, sekä suojaamaan avaruudessa olevaa omaisuutta avaruusromun ja auringonpurkausten kaltaisilta uhilta. Kehittyneen avaruusteknologian kehittäminen ja soveltaminen edellyttää erittäin ammattitaitoisten insinöörien ja tutkijoiden jatkuvaa koulutusta.

Tässä toimessa pyritään kehittämään kehittynyttä ja mahdollistavaa avaruusteknologiaa ja toiminnallisia ratkaisuja ideavaiheesta avaruudessa tapahtuvaan demonstrointiin. Tähän kuuluu teknologia, jolla suojataan avaruudessa olevaa omaisuutta avaruusromun ja auringonpurkausten kaltaisilta uhilta, sekä teknologia satelliittiviestintää, navigointia, sähköistä viestintää tai televiestintää ja kaukohavainnointia varten. Kehittyneen avaruusteknologian kehittäminen ja soveltaminen edellyttää erittäin ammattitaitoisten insinöörien ja tutkijoiden jatkuvaa koulutusta sekä näiden ja avaruussovellusten käyttäjien välisiä tiiviitä yhteyksiä

c) Avaruuspohjaisten tietojen käytön mahdollistaminen

c) Avaruuspohjaisten tietojen käytön mahdollistaminen

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin. Tietojen käsittelyä ja levittämistä koskevat innovaatiot voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja edistää vastaamista yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-järjestelmän (Global Earth Observation System of Systems) tai eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman Galileon puitteissa tai IPCC:n kanssa ilmastonmuutoskysymysten osalta.

Eurooppalaisista satelliiteista saatavien tietojen käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti, jos avaruuspohjaisten tietojen käsittelyä, validointia ja standardointia sekä pysyvää saatavuutta koordinoitaisiin ja organisoitaisiin yhteisvoimin ja jos tuettaisiin näiden tietojen pohjalta syntyviä uusia tietotuotteita ja -palveluja. Tietojen käsittelyä, levittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat innovaatiot, erityisesti geotieteiden tutkimustiedon ja metatiedon saatavuuden ja vaihdon edistäminen, voivat myös varmistaa korkeamman tuoton avaruusinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, erityisesti jos niitä koordinoidaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi GEOSS-maanhavainnointijärjestelmän puitteissa hyödyntämällä täysin sen tärkeintä eurooppalaista osaa, GMES-ohjelmaa, Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää tai IPCC:tä ilmastonmuutosta ja valtamerten seurantaa koskevien kysymysten osalta. Tukea myönnetään näiden innovaatioiden nopeaksi sisällyttämiseksi asiaankuuluviin sovelluksiin. Tähän sisältyy myös tietojen hyödyntäminen uusissa tieteellisissä tutkimuksissa.

d) Kansainvälisiä avaruuskumppanuuksia tukevan eurooppalainen tutkimuksen tukeminen

d) Kansainvälisiä avaruuskumppanuuksia tukevan eurooppalainen tutkimuksen tukeminen

Avaruusalan toimet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Tämä pätee erityisesti avaruusvalvontajärjestelmän (Space Situational Awareness, SSA) kaltaisiin toimiin ja moniin avaruuden tutkimushankkeisiin. Huipputason avaruusteknologiaa kehitetään entistä useammin tällaisten kansainvälisten kumppanuuksien puitteissa. Eurooppalaisen tutkimuksen ja teollisuuden menestymisen kannalta on tärkeää, että varmistetaan mahdollisuudet osallistua tällaisiin kumppanuuksiin.

Avaruusalan toimet ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Tämä pätee erityisesti avaruusvalvontajärjestelmän (Space Situational Awareness, SSA) kaltaisiin toimiin ja moniin avaruuden tutkimushankkeisiin. Huipputason avaruusteknologiaa kehitetään entistä useammin tällaisten kansainvälisten kumppanuuksien puitteissa. Eurooppalaisen tutkimuksen ja teollisuuden menestymisen kannalta on tärkeää, että varmistetaan mahdollisuudet osallistua tällaisiin kumppanuuksiin.

 

d a) Galileo- ja EGNOS-järjestelmiin tehtyjen investointien tuoton varmistaminen ja Euroopan johtoasema käytännön sovelluksissa

 

Eurooppalaiset EGNOS- ja Galileo-satelliittinavigointijärjestelmät ovat unionin strategisia sijoituskohteita, ja jotta niistä saadaan täysi sosioekonominen hyöty, on kehitettävä innovatiivisia käytännön sovelluksia. Ammattialojen sovelluksissa, kuten täsmäviljelyssä, geodesiassa, ajoituksessa ja synkronoinnissa, on hyödynnettävä EGNOSin ja Galileon vipuvaikutus ja synergia maanhavainnointipalvelujen kanssa Euroopan teollisen johtoaseman varmistamiseksi.

Tarkistus  133

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Riskirahoituksen saatavuus

2. Riskirahoituksen saatavuus

2.1. Erityistavoite

2.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on edesauttaa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista tutkimuksen ja innovoinnin riskirahoituksen saannissa.

Erityistavoitteena on edesauttaa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista tutkimuksen ja innovoinnin riskirahoituksen saannissa.

Tutkimus- ja innovointialan investointitilanne on vaikea, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille ja keskisuurille yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali. Rahoituksen saannissa on useita suuria markkinapuutteita, kun poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien innovaatioiden riskit osoittautuvat tyypillisesti liian suuriksi markkinoiden kannettaviksi.

Tutkimus- ja innovointialan investointitilanne on vaikea, erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille ja keskisuurille yrityksille, joilla on suuri kasvupotentiaali. Rahoituksen saannissa on useita suuria markkinapuutteita, kun poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien innovaatioiden riskit osoittautuvat tyypillisesti liian suuriksi markkinoiden kannettaviksi.

Näiden ongelmien ratkaisua voidaan edesauttaa lainarahoitusvälineellä ja pääomarahoitusvälineellä, joilla voidaan parantaa asianomaisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus- ja riskiprofiileja. Tämä puolestaan parantaa yritysten ja muiden edunsaajien mahdollisuuksia saada lainoja, takauksia ja muunmuotoista riskirahoitusta, edistää varhaisvaiheen investointeja ja uusien pääomasijoitusrahastojen kehittämistä, parantaa tietämyksen siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien markkinoita, houkuttelee varoja pääomasijoitusmarkkinoille ja kaiken kaikkiaan auttaa siirtymistä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta, kehittämisestä ja demonstroinnista niiden kaupallistamiseen.

Näiden ongelmien ratkaisua voidaan edesauttaa lainarahoitusvälineellä ja pääomarahoitusvälineellä, joilla voidaan parantaa asianomaisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus- ja riskiprofiileja. Tämä puolestaan parantaa yritysten ja muiden edunsaajien mahdollisuuksia saada lainoja, takauksia ja muunmuotoista riskirahoitusta, edistää varhaisvaiheen investointeja ja uusien pääomasijoitusrahastojen kehittämistä, parantaa tietämyksen siirtoa ja teollis- ja tekijänoikeuksien markkinoita, houkuttelee varoja pääomasijoitusmarkkinoille ja kaiken kaikkiaan auttaa siirtymistä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelusta, kehittämisestä ja demonstroinnista niiden kaupallistamiseen.

Näiden toimien yleisenä vaikutuksena on se, että ne lisäävät yksityisen sektorin halukkuutta investoida tutkimukseen ja innovointiin ja auttavat siten saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian keskeisen tavoitteen eli unionin t&k-menojen kasvattamisen 3 prosenttiin bkt:stä vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahoitusinstrumenttien käyttö auttaa myös saavuttamaan kaikkien muiden sellaisten sektoreiden ja politiikan alojen tutkimus- ja innovointitavoitteet, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa (kuten ilmastonmuutos, energia ja resurssitehokkuus, maailmanlaajuinen elintarviketurva, terveydenhuolto ja ikääntyvä väestö), kilpailukyvyn parantamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun tukemisessa ja ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjonnassa.

Näiden toimien yleisenä vaikutuksena on se, että ne lisäävät yksityisen sektorin halukkuutta investoida tutkimukseen ja innovointiin ja auttavat siten saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian keskeisen tavoitteen eli unionin t&k-menojen kasvattamisen 3 prosenttiin bkt:stä vuosikymmenen loppuun mennessä. Rahoitusinstrumenttien käyttö auttaa myös saavuttamaan kaikkien muiden sellaisten sektoreiden ja politiikan alojen tutkimus- ja innovointitavoitteet, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa (kuten ilmastonmuutos, energia ja resurssitehokkuus, maailmanlaajuinen elintarviketurva, terveydenhuolto ja ikääntyvä väestö), kilpailukyvyn parantamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun tukemisessa ja ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjonnassa.

2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tason lainarahoitusvälinettä tarvitaan kasvattamaan todennäköisyyttä, että lainoja ja takuita on saatavilla ja tutkimus- ja innovointipolitiikan tavoitteet saavutetaan. Riskipitoisiin tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarvittavien lainojen ja takausten kysynnän ja tarjonnan välillä markkinoilla nykyisin vallitseva kuilu, johon pyritään puuttumaan nykyisessä riskinjakorahoitusvälineessä, tulee todennäköisesti säilymään, koska liikepankit eivät juurikaan osallistu suuririskisempien lainojen markkinoille. Riskinjakorahoitusvälineen lainarahoituksen kysyntä on ollut suurta siitä saakka kun väline otettiin käyttöön vuoden 2007 puolivälissä: ensimmäisessä vaiheessa (2007–2010) kysyntä ylitti alustavat odotukset yli 50 prosentilla hyväksyttyjen lainojen määrän suhteen (7,6 miljardia euroa, kun ennuste oli 5 miljardia euroa).

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tason lainarahoitusvälinettä tarvitaan kasvattamaan todennäköisyyttä, että lainoja ja takuita on saatavilla ja tutkimus- ja innovointipolitiikan tavoitteet saavutetaan. Riskipitoisiin tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarvittavien lainojen ja takausten kysynnän ja tarjonnan välillä markkinoilla nykyisin vallitseva kuilu, johon pyritään puuttumaan nykyisessä riskinjakorahoitusvälineessä, tulee todennäköisesti säilymään, koska liikepankit eivät juurikaan osallistu suuririskisempien lainojen markkinoille. Riskinjakorahoitusvälineen lainarahoituksen kysyntä on ollut suurta siitä saakka kun väline otettiin käyttöön vuoden 2007 puolivälissä: ensimmäisessä vaiheessa (2007–2010) kysyntä ylitti alustavat odotukset yli 50 prosentilla hyväksyttyjen lainojen määrän suhteen (7,6 miljardia euroa, kun ennuste oli 5 miljardia euroa).

Lisäksi pankeilta puuttuu yleensä kykyä arvottaa tietoon perustuvaa omaisuutta, kuten immateriaalioikeuksia, ja ne ovat sen vuoksi usein haluttomia sijoittamaan tietopohjaisiin yrityksiin. Tämän seurauksena monet vakiintuneet innovatiiviset yritykset – niin suuret kuin pienet – eivät voi saada lainoja suurempiriskisiin tutkimus- ja innovointitoimiin.

Lisäksi pankeilta puuttuu yleensä kykyä arvottaa tietoon perustuvaa omaisuutta, kuten immateriaalioikeuksia, ja ne ovat sen vuoksi usein haluttomia sijoittamaan tietopohjaisiin yrityksiin. Tämän seurauksena monet vakiintuneet innovatiiviset yritykset – niin suuret kuin pienet – eivät voi saada lainoja suurempiriskisiin tutkimus- ja innovointitoimiin. Lainarahoitusvälinettä komission puolesta hallinnoivalle Euroopan investointipankille annetaan valtuudet myöntää luottoa hankkeille, joiden teknologinen riski on suuri, eikä pelkästään tarjota lainaa alle markkinakorkojen hankkeille, joiden teknologinen riski on pieni. Näihin valtuuksiin sovelletaan kuitenkin salkunhallintaa ja hankkeiden riskinhallintaa koskevia vaatimuksia sekä tavoitteisiin suhteutettuja tarkoituksenmukaisia riskin ja tuoton suhdetta koskevia vaatimuksia ja valvontaa.

 

Saatavilla on rahoitusta vakuudettomien lainojen muodossa.

Näiden markkinapuutteiden perussyitä ovat epävarmuustekijät, informaation epäsymmetrisyys ja näiden ongelmien ratkaisuyritysten korkeat kustannukset: hiljattain perustetuilla yrityksillä on liian lyhyt toimintahistoria, jotta ne voisivat tyydyttää mahdollisia luotonantajia, ja jopa vakiintuneet yritykset eivät voi usein antaa riittävästi tietoja. Tutkimus- ja innovointi-investoinnin alussa ei myöskään ole lainkaan varmaa, johtavatko ponnistelut onnistuneisiin innovaatioihin.

Näiden markkinapuutteiden perussyitä ovat epävarmuustekijät, informaation epäsymmetrisyys ja näiden ongelmien ratkaisuyritysten korkeat kustannukset: hiljattain perustetuilla yrityksillä on liian lyhyt toimintahistoria, jotta ne voisivat tyydyttää mahdollisia luotonantajia, ja jopa vakiintuneet yritykset eivät voi usein antaa riittävästi tietoja. Tutkimus- ja innovointi-investoinnin alussa ei myöskään ole lainkaan varmaa, johtavatko ponnistelut onnistuneisiin innovaatioihin.

 

Tämä ongelma koskee myös erityisesti prosesseja, joilla siirretään tietämystä ja teknologiaa korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa julkista tutkimusta tekevien sekä yritysten välillä, jolloin tarvitaan validointia konseptin toimivuuden osoittamisen muodossa, jotta voidaan osoittaa siirrettävän tietämyksen ja teknologian markkinoille tuoma innovaatiopotentiaali.

Lisäksi yrityksillä, jotka kehittävät toimintakonsepteja tai toimivat kehittyvillä aloilla, ei tyypillisesti ole riittäviä vakuuksia. Toinen kielteinen tekijä on se, että vaikka tutkimus- ja innovointitoimet johtaisivat kaupalliseen tuotteeseen tai prosessiin, ei ole lainkaan varmaa, että toimet toteuttanut yritys voi yksinomaisesti nauttia siitä saatavista hyödyistä

Lisäksi yrityksillä, jotka kehittävät toimintakonsepteja tai toimivat kehittyvillä aloilla, ei tyypillisesti ole riittäviä vakuuksia. Toinen kielteinen tekijä on se, että vaikka tutkimus- ja innovointitoimet johtaisivat kaupalliseen tuotteeseen tai prosessiin, ei ole lainkaan varmaa, että toimet toteuttanut yritys voi yksinomaisesti nauttia siitä saatavista hyödyistä

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen lainarahoitusväline auttaa korjaamaan markkinoiden puutteita, jotka estävät yksityistä sektoria investoimasta tutkimukseen ja innovointiin optimaalisella tasolla. Instrumentti mahdollistaa resurssien kriittisen massan kokoamisen unionin talousarviosta ja riskinjaon pohjalta niistä rahoituslaitoksista, joiden tehtäväksi järjestelyn toteuttaminen on annettu. Se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovointiin enemmän omia varojaan kuin mitä ne muutoin tekisivät. Lisäksi lainarahoitusväline auttaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita vähentämään esikaupallisista hankinnoista tai innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnoista aiheutuvia riskejä.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen lainarahoitusväline auttaa korjaamaan markkinoiden puutteita, jotka estävät yksityistä sektoria investoimasta tutkimukseen ja innovointiin optimaalisella tasolla. Instrumentti mahdollistaa resurssien kriittisen massan kokoamisen unionin talousarviosta ja riskinjaon pohjalta niistä rahoituslaitoksista, joiden tehtäväksi järjestelyn toteuttaminen on annettu. Se kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja innovointiin enemmän omia varojaan kuin mitä ne muutoin tekisivät. Lisäksi lainarahoitusväline auttaa sekä julkisia että yksityisiä organisaatioita vähentämään esikaupallisista hankinnoista tai innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnoista aiheutuvia riskejä.

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tasoista pääomarahoitusvälinettä tarvitaan parantamaan pääomarahoituksen saatavuutta varhais- ja kasvuvaiheen investoinneille ja vauhdittamaan unionin pääomasijoitusmarkkinoiden kehitystä. Teknologiansiirto- ja käynnistysvaiheessa uudet yritykset kohtaavat "kuolemanlaakson", jossa julkiset tutkimusavustukset lakkaavat eikä ole mahdollista houkutella yksityistä rahoitusta. Julkinen tuki, jolla pyritään siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen tämän aukon täyttämiseksi, on nykyisellään liian pirstoutunutta ja katkonaista tai sen hallinnoinnista puuttuu tarvittava asiantuntemus. Lisäksi useimmat Euroopassa toimivat pääomasijoitusrahastot ovat liian pieniä tukemaan innovatiivisten yritysten jatkuvaa kasvua, eikä niillä ole kriittistä massaa, jota tarvitaan erikoistumiseen ja ylikansalliseen toimintaan.

Tutkimuksen ja innovoinnin unionin tasoista pääomarahoitusvälinettä tarvitaan parantamaan pääomarahoituksen saatavuutta varhais- ja kasvuvaiheen investoinneille ja vauhdittamaan unionin pääomasijoitusmarkkinoiden kehitystä. Teknologiansiirto- ja käynnistysvaiheessa uudet yritykset kohtaavat "kuolemanlaakson", jossa julkiset tutkimusavustukset lakkaavat eikä ole mahdollista houkutella yksityistä rahoitusta. Julkinen tuki, jolla pyritään siemenvaiheen ja käynnistysvaiheen yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen tämän aukon täyttämiseksi, on nykyisellään liian pirstoutunutta ja katkonaista tai sen hallinnoinnista puuttuu tarvittava asiantuntemus. Lisäksi useimmat Euroopassa toimivat pääomasijoitusrahastot ovat liian pieniä tukemaan innovatiivisten yritysten jatkuvaa kasvua, eikä niillä ole kriittistä massaa, jota tarvitaan erikoistumiseen ja ylikansalliseen toimintaan.

Seuraukset ovat vakavat. Ennen finanssikriisiä eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot investoivat pk-yrityksiin noin 7 miljardia euroa vuodessa, kun vuosien 2009 ja 2010 luvut olivat 3–4 miljardin euron välillä. Pienentyneet pääomasijoitukset ovat vaikuttaneet pääomasijoitusrahastojen sijoitusten kohteena olevien uusyritysten määrään: vuonna 2007 noin 3000 pk-yritystä sai pääomarahoitusta, kun vuonna 2010 tällaisia yrityksiä oli vain noin 2500.

Seuraukset ovat vakavat. Ennen finanssikriisiä eurooppalaiset pääomasijoitusrahastot investoivat pk-yrityksiin noin 7 miljardia euroa vuodessa, kun vuosien 2009 ja 2010 luvut olivat 3–4 miljardin euron välillä. Pienentyneet pääomasijoitukset ovat vaikuttaneet pääomasijoitusrahastojen sijoitusten kohteena olevien uusyritysten määrään: vuonna 2007 noin 3000 pk-yritystä sai pääomarahoitusta, kun vuonna 2010 tällaisia yrityksiä oli vain noin 2500.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline täydentää kansallisia järjestelmiä, jotka eivät voi tukea rajat ylittäviä investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Varhaisvaiheen järjestelyillä on myös demonstrointivaikutus, joka voi hyödyttää julkisia ja yksityisiä sijoittajia kaikkialla Euroopassa. Kasvuvaiheessa vain Euroopan tasolla voidaan saavuttaa tarvittava mittakaava ja yksityisten sijoittajien vahva osallistuminen, joka on välttämätöntä omavaraisten pääomasijoitusmarkkinoiden toiminnalle.

Unionin tasolla saatavan lisäarvon suhteen tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline täydentää kansallisia järjestelmiä, jotka eivät voi tukea rajat ylittäviä investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Varhaisvaiheen järjestelyillä on myös demonstrointivaikutus, joka voi hyödyttää julkisia ja yksityisiä sijoittajia kaikkialla Euroopassa. Kasvuvaiheessa vain Euroopan tasolla voidaan saavuttaa tarvittava mittakaava ja yksityisten sijoittajien vahva osallistuminen, joka on välttämätöntä omavaraisten pääomasijoitusmarkkinoiden toiminnalle.

Laina- ja pääomarahoitusvälineet ja niiden liitännäistoimenpiteet tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ne kohdennetaan Euroopan tiedeperustan lujittamiseen ja laadun parantamiseen, yritysvetoisiin linjauksiin pohjautuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen korostaen erityisesti pilottitoimia, demonstrointia, testausalustoja ja markkinoille saattamista.

Laina- ja pääomarahoitusvälineet ja niiden liitännäistoimenpiteet tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ne kohdennetaan Euroopan tiedeperustan lujittamiseen ja laadun parantamiseen, yritysvetoisiin linjauksiin pohjautuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen korostaen erityisesti pilottitoimia, demonstrointia, testausalustoja ja markkinoille saattamista. Lisäksi olisi toteutettava erityisiä tukitoimia, kuten pk-yrityksille tarkoitettuja tiedotus- ja neuvontatoimia. Toimien suunnitteluun ja toteutukseen olisi otettava mukaan alueellisten viranomaisten, pk-yritysten, yhdistysten, kauppakamarien ja rahoituksen välittäjien edustajia.

Tämän lisäksi ne edesauttavat tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista muissa ohjelmissa ja muilla politiikan aloilla, kuten yhteisessä maatalouspolitiikassa, ilmastotoimissa (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja ilmastonmuutokseen mukautuminen) ja yhteisessä kalastuspolitiikassa. Täydentävyyttä kansallisten ja alueellisten rahoitusvälineiden kanssa kehitetään koheesiopolitiikan yhteisessä strategiakehyksessä, jonka puitteissa rahoitusvälineillä on entistä tärkeämpi asema.

Tämän lisäksi ne edesauttavat tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista muissa ohjelmissa ja muilla politiikan aloilla, kuten yhteisessä maatalouspolitiikassa, ilmastotoimissa (siirtyminen vähähiiliseen talouteen ja ilmastonmuutokseen mukautuminen) ja yhteisessä kalastuspolitiikassa. Täydentävyyttä kansallisten ja alueellisten rahoitusvälineiden kanssa kehitetään koheesiopolitiikan yhteisessä strategiakehyksessä, jonka puitteissa rahoitusvälineillä on entistä tärkeämpi asema.

Välineiden rakenteessa otetaan huomioon tarve puuttua erityisiin markkinoiden puutteisiin, ominaispiirteisin (kuten dynaamisuusaste ja yritysten perustamisaste) ja rahoitusvaatimuksiin näillä ja muilla aloilla. Määrärahojen jakautumista välineiden kesken voidaan muuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana taloudellisen tilanteen muutosten huomioon ottamiseksi.

Välineiden rakenteessa otetaan huomioon tarve puuttua erityisiin markkinoiden puutteisiin, ominaispiirteisin (kuten dynaamisuusaste ja yritysten perustamisaste) ja rahoitusvaatimuksiin näillä ja muilla aloilla. Määrärahojen jakautumista välineiden kesken voidaan muuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman aikana taloudellisen tilanteen muutosten huomioon ottamiseksi.

Pääomarahoitusväline ja lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä, joista myönnetään pääomaa ja lainoja pk-yritysten tutkimuksen, innovoinnin ja kasvun tukemiseen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman pääoma- ja lainarahoitusvälineiden yhteydessä.

Pääomarahoitusväline ja lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskeva osuus pannaan täytäntöön osana kahta EU:n rahoitusvälinettä, joista myönnetään pääomaa ja lainoja pk-yritysten tutkimuksen, innovoinnin ja kasvun tukemiseen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman pääoma- ja lainarahoitusvälineiden yhteydessä.

2.3. Toimien päälinjat

2.3. Toimien päälinjat

a) Tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu"

a) Tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu"

Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia saada vieraan pääoman ehtoista rahoitusta – lainoja, takauksia, vastatakauksia ja muita velka- ja riskirahoituksen muotoja – julkisille ja yksityisille yhteisöille ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sellaista tutkimus- ja innovointitoimintaa varten, jonka menestyksellinen loppuunsaattaminen edellyttää riskipitoisia investointeja. Painopisteenä on sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, jolla on suuret mahdollisuudet huippuosaamisen saavuttamiseen.

Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia saada vieraan pääoman ehtoista rahoitusta – lainoja, takauksia, vastatakauksia ja muita velka- ja riskirahoituksen muotoja – julkisille ja yksityisille yhteisöille ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille sellaista tutkimus- ja innovointitoimintaa varten, jonka menestyksellinen loppuunsaattaminen edellyttää riskipitoisia investointeja. Painopisteenä on sellaisen tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, joka on suuririskistä mutta jolla on myös suuret mahdollisuudet huippuosaamisen saavuttamiseen. Hankkeeseen liittyvään riskiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin yritykseen liittyvään riskiin, erityisesti pk-yritysten tapauksessa. Jotta voidaan varmistaa kriittinen massa ja koko innovointiketjun kattava toimintamalli, keskitytään pääasiassa Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuista muista toimista johtuviin toimiin, mukaan lukien tuki uuden pk-yrityksille kohdennetun välineen kolmannelle vaiheelle.

 

Koska yksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoitteista on kaventaa t&k-toimien ja innovoinnin välistä kuilua ja helpottaa uusien tai parannettujen tuotteiden ja palveluiden tuomista markkinoille ja koska konseptin toimivuuden osoittamisvaihe on ratkaisevassa asemassa tietämyksen siirtämisprosessissa, otetaan käyttöön mekanismeja, jotka mahdollistavat rahoituksen myöntämisen konseptin toimivuuden osoittamisvaiheille, jotka ovat välttämättömiä siirrettävien tutkimustulosten tai keksintöjen tärkeyden, merkittävyyden ja tulevan innovaatiovaikutuksen validoimiseksi.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset oikeussubjektit, jotka voivat ottaa ja maksaa luottoja, ja erityisesti pk-yritykset, joilla on potentiaalia innovointiin ja nopeaan kasvuun; keskisuuret ja suuret yritykset; korkeakoulut ja tutkimuslaitokset; tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; ja erityisvälineet tai ‑hankkeet.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset oikeussubjektit, jotka voivat ottaa ja maksaa luottoja, ja erityisesti pk-yritykset, joilla on potentiaalia innovointiin ja nopeaan kasvuun; keskisuuret ja suuret yritykset; korkeakoulut ja tutkimuslaitokset; tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurit; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; ja erityisvälineet tai ‑hankkeet.

Lainarahoitusvälineessä on kaksi keskeistä osaa:

Lainarahoitusvälineessä on kaksi keskeistä osaa:

1) Kysyntään perustuva osa, josta annetaan lainoja ja takauksia siinä järjestyksessä kun niitä haetaan keskittyen erityisesti pk-yritysten ja keskisuurten yritysten kaltaisiin edunsaajiin. Tässä osassa vastataan lainamäärien tasaiseen ja jatkuvaan kasvuun riskinjakorahoitusvälineessä, joka on kysynnän ohjaama. Pk-yrityksiä koskevassa osuudessa tuetaan toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten ja muiden t&k- ja/tai innovointipohjaisten oikeussubjektien mahdollisuuksia saada rahoitusta.

1) Kysyntään perustuva osa, josta annetaan lainoja ja takauksia siinä järjestyksessä kun niitä haetaan keskittyen erityisesti pk-yritysten ja keskisuurten yritysten kaltaisiin edunsaajiin. Tässä osassa vastataan lainamäärien tasaiseen ja jatkuvaan kasvuun riskinjakorahoitusvälineessä, joka on kysynnän ohjaama. Pk-yrityksiä koskevassa osuudessa tuetaan toimia, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten ja muiden t&k- ja/tai innovointipohjaisten oikeussubjektien mahdollisuuksia saada rahoitusta, esimerkiksi immateriaalioikeuksien tai aineettoman omaisuuden käyttö vakuutena.

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

2) Kohdennettu osa, jossa keskitytään niihin politiikan aloihin ja keskeisiin sektoreihin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi, kestävän, vähähiilisen ja osallistavan kasvun tukemiseksi sekä ympäristöhyödykkeiden ja muiden julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi. Tämä osa auttaa unionia käsittelemään alakohtaisten poliittisten tavoitteiden tutkimus- ja innovointinäkökohtia.

b) Tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin pääomainstrumentti"

b) Tutkimuksen ja innovoinnin pääomarahoitusväline: "Unionin tutkimuksen ja innovoinnin pääomainstrumentti"

Tavoitteena on edesauttaa Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden puutteiden korjaamista ja tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta innovatiivisten yritysten rahoitustarpeiden kattamiseksi siemenvaiheesta kasvu- ja laajentumisvaiheeseen saakka. Painopisteessä on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja siihen liittyvien politiikkojen tavoitteiden tukeminen.

Tavoitteena on edesauttaa Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden puutteiden korjaamista ja tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta innovatiivisten yritysten rahoitustarpeiden kattamiseksi siemenvaiheesta kasvu- ja laajentumisvaiheeseen saakka. Painopisteessä on Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja siihen liittyvien politiikkojen tavoitteiden tukeminen.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset innovointitoimintaa harjoittavat yritykset, ja erityisesti innovatiiviset pk-yritykset ja keskisuuret yritykset.

Mahdollisia lopullisia edunsaajia ovat kaiken kokoiset innovointitoimintaa harjoittavat yritykset, ja erityisesti innovatiiviset pk-yritykset ja keskisuuret yritykset.

Pääomarahoitusvälineessä keskitytään varhaisen vaiheen pääomasijoitusrahastoihin, joista myönnetään oman pääoman ehtoista pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa (myös välipääomarahoitusta) yksittäisille salkkuyrityksille. Väline mahdollistaa myös laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointien tekemisen suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman kasvuinvestointeja koskevan pääomarahoitusvälineen yhteydessä. Näin voidaan varmistaa tuen jatkuvuus yritysten käynnistysvaiheen ja kehityksen aikana.

Pääomarahoitusvälineessä keskitytään pääomasijoitusrahastoihin, joista myönnetään oman pääoman ehtoista pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa (myös välipääomarahoitusta) alkuvaiheessa oleville yksittäisille salkkuyrityksille. Väline mahdollistaa myös laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointien tekemisen yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman pääomajärjestelyn yhteydessä. Näin voidaan varmistaa tuen jatkuvuus yritysten käynnistysvaiheen ja kehityksen aikana.

Pääomarahoitusväline perustuu pääasiassa kysyntään, ja siinä sovelletaan portfoliomenetelmää, jossa pääomasijoitusrahastot ja muut vastaavat välittäjät valitsevat yritykset, joihin ne investoivat.

Pääomarahoitusväline perustuu pääasiassa kysyntään, ja siinä sovelletaan portfoliomenetelmää, jossa pääomasijoitusrahastot ja muut vastaavat välittäjät valitsevat yritykset, joihin ne investoivat.

Tukea voidaan kohdentaa erityisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden myönteisten kokemusten pohjalta, joita kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on saatu tuen kohdentamisesta ekoinnovointiin.

Tuki kohdennetaan erityisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden myönteisten kokemusten pohjalta, joita kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa on saatu tuen kohdentamisesta ekoinnovointiin, erityisesti jotta voidaan saavuttaa määriteltyihin yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvät tavoitteet.

 

Konseptin toimivuuden osoittamisosuudesta tuetaan tietämyksen ja teknologian siirtämistä teollista hyödyntämistä edeltävissä vaiheissa; tarkoituksena on tarkistaa siirron innovatiivinen markkinavaikutus ja tarvittaessa lisätä sitä ja tällä tavoin vähentää epävarmuutta ja riskiä, joka olennaisesti liittyy julkisen tutkimuksen tulosten ja keksintöjen siirtämiseen tuotantosektorille.

Käynnistysvaiheen osa, josta tuetaan siemen- ja varhaisvaiheita, mahdollistaa pääomasijoitukset muun muassa tietämyksensiirto-organisaatioihin, siemenpääomarahastoihin, rajat ylittäviin siemenrahastoihin, bisnesenkeleiden yhteisrahoitusvälineisiin, teollis- ja tekijänoikeuksien vaihto- ja kauppajärjestelmiin ja varhaisvaiheen pääomasijoitusrahastoihin.

Käynnistysvaiheen osa, josta tuetaan siemen- ja varhaisvaiheita, mahdollistaa pääomasijoitukset muun muassa tietämyksensiirto-organisaatioihin, siemenpääomarahastoihin, rajat ylittäviin siemenrahastoihin ja varhaisvaiheen rahastoihin, bisnesenkeleiden yhteisrahoitusvälineisiin, teollis- ja tekijänoikeuksien vaihto- ja kauppajärjestelmiin ja varhaisvaiheen pääomasijoitusrahastoihin sekä rajat ylittävien toimien käynnistysrahastoihin mahdollisesti yhdessä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman pääomajärjestelyn (pääomajärjestely kasvua varten eli EFG-järjestely) kanssa.

Kasvuvaiheen osassa tehdään laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointeja suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelman kasvuinvestointeja koskevan pääomarahoitusvälineen yhteydessä, mukaan lukien investoinnit rahastojen rahastoihin, jotka toimivat yli rajojen ja investoivat pääomasijoitusrahastoihin. Useimmat niistä keskittyvät aiheisiin, joilla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

Kasvuvaiheen osassa tehdään laajentumis- ja kasvuvaiheinvestointeja EFG-järjestelyn yhteydessä, mukaan lukien investoinnit yksityisen ja julkisen sektorin rahastojen rahastoihin, jotka toimivat yli rajojen ja investoivat pääomasijoitusrahastoihin. Useimmat niistä keskittyvät aiheisiin, joilla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus  134

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – b alakohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Koska Euroopan pääomasijoitusmarkkinoiden tilanne on erittäin vaikea ja asialla on kiire, olisi voitava perustaa kokeiluluontoisesti pääomasijoitusrahastojen rahasto ennen rahoituskauden 2014–2020 alkua.

Perustelu

Pääomarahoitus on erittäin tärkeä rahoituslähde tuhansille eurooppalaisille innovatiivisille uusyrityksille ja pk-yrityksille, joilla on potentiaalia kasvaa nopeasti ja joiden on hyvin vaikea saada rahoitusta pankeilta, koska niiden liiketoimintamallia, vaikkakin lupaavaa, ei ole voitu testata. Ongelmien ratkaisemisessa voisi olla apua kokeiluluontoisesta pääomasijoitusrahastojen rahastosta, jonka avulla voitaisiin maksimoida unionin talousarvion vipuvaikutus.

Tarkistus  135

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 2 kohta – 2.3 alakohta – b alakohta – 7 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Pääomarahoitusta tarjoavaa pääomarahoitusvälinettä käytetään yhdessä EFG-järjestelyn kanssa yhtenä integroituna unionin välineenä, josta yrityksille annetaan innovointia ja kasvua edistävää pääomarahoitusta siemenvaiheesta kasvuvaiheeseen.

Perustelu

Horisontti 2020 -puiteohjelman ja COSMEn pääomajärjestelyt olisi yhdistettävä yhdeksi integroiduksi rahoitusvälineeksi, jotta ne olisivat tehokkaita ja vastaisivat markkinoiden tarpeita.

Tarkistus  136

Ehdotus asetukseksi

Liite I – II osa – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

3. Innovointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

3.1 Erityistavoite

3.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on edistää kasvua lisäämällä innovointia pk-yrityksissä kattamalla niiden erilaiset innovointitarpeet innovaatiosyklin kaikissa vaiheissa kaikentyyppisen innovoinnin osalta ja luomalla siten nopeammin kasvavia, kansainvälisesti toimivia pk-yrityksiä.

Erityistavoitteena on edistää kestävää talouskasvua lisäämällä innovointia pk-yrityksissä kattamalla niiden erilaiset innovointitarpeet innovaatiosyklin kaikissa vaiheissa kaikentyyppisen innovoinnin osalta ja luomalla siten nopeammin kasvavia, kansainvälisesti toimivia pk-yrityksiä.

Kun otetaan huomioon pk-yritysten keskeinen asema Euroopan taloudessa, niissä harjoitettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla on olennainen vaikutus kilpailukyvyn kasvattamiseen, talouskasvun ja työllisyyden parantamineen ja siten Eurooppa 2020 ‑strategian ja erityisesti sen "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kun otetaan huomioon pk-yritysten keskeinen asema Euroopan taloudessa, niissä harjoitettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla on olennainen vaikutus kilpailukyvyn kasvattamiseen, talouskasvun ja työllisyyden parantamineen ja siten Eurooppa 2020 ‑strategian ja erityisesti sen "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesti ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – kokoon liittyviä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava innovointivalmiuksiaan. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk-yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kasvua.

Pk-yrityksillä on kuitenkin – huolimatta niiden tärkeästä taloudellisesta ja työllistävästä vaikutuksesta ja merkittävästä innovointipotentiaalista – erityyppisiä ongelmia, kun ne pyrkivät tulemaan innovatiivisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi, muun muassa taloudellisten resurssien puute ja vaikeudet rahoituksen saannissa, innovaatiojohtamistaitojen puute, puutteellinen verkottuminen ja yhteistyö ulkopuolisten kumppaneiden kanssa sekä julkisten hankintojen riittämätön käyttäminen pk-yritysten innovoinnin edistämiseen. Vaikka Euroopassa syntyy yhtä paljon uusyrityksiä kuin Yhdysvalloissa, eurooppalaisten pk-yritysten on huomattavasti vaikeampaa kasvaa suuriksi yrityksiksi kuin yhdysvaltalaisten kilpailijoidensa. Niille aiheuttaa lisäpainetta myös kansainvälistynyt liiketoimintaympäristö, jossa arvoketjut nivoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Pk-yritysten on parannettava tutkimus- ja innovointivalmiuksiaan. Niiden on tuotettava, otettava käyttöön ja kaupallistettava uutta tietämystä ja uusia liiketoimintaideoita entistä nopeammin ja laajemmin, jotta ne voisivat kilpailla menestyksellisesti nopeasti kehittyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haasteena on lisätä innovointia pk-yrityksissä ja siten parantaa niiden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

Ehdotetuilla toimilla pyritään täydentämään yritysten innovointia koskevia kansallisia ja alueellisia politiikkoja ja ohjelmia, synnyttämään yhteistyötä pk-yritysten ja muiden innovoinnin kannalta merkityksellisten toimijoiden välillä, lyhentämään välimatkaa tutkimuksesta/kehittämisestä onnistuneeseen markkinoille saattamiseen, luomaan paremmin yritysten innovointia tukeva toimintaympäristö, myös kysyntäpuolen toimenpiteillä ja muilla julkisen alan tietämyksen siirtoa lisäävillä toimenpiteillä, sekä tukemaan innovointiprosessien, uusien teknologioiden, markkinoiden ja liiketoimintamallien muuttuvan luonteen huomioon ottamista.

Synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi luodaan tiiviit yhteydet eri toimialoja koskevaan unionin politiikkaan, erityisesti suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelmaan ja koheesiopolitiikan rahastoihin.

Synergioiden ja yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi luodaan tiiviit yhteydet eri toimialoja koskevaan unionin politiikkaan, erityisesti suuryritysten ja pk-yritysten kilpailukykyohjelmaan ja koheesiopolitiikan rahastoihin.

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Pk-yritykset ovat keskeisiä innovoinnin edistäjiä, koska ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muuntamaan uudet ideat menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Ne ovat tärkeä väylä tietämyksen leviämiselle, joka tuo tutkimustulokset markkinoille. Viimeksi kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet, että innovatiivisten pk-yritysten johdolla on uudistettu kokonaisia sektoreita ja luotu uusia toimialoja. Nopeasti kasvavat yritykset ovat olennaisen tärkeitä uusien toimialojen kehittymisessä ja niiden rakenteellisten muutosten nopeuttamisessa, joita Euroopassa on toteutettava, jotta se voi muuttua tietoon perustuvaksi ja vähähiiliseksi taloudeksi, jossa vallitsee kestävä kasvu ja on tarjolla laadukkaita työpaikkoja.

Pk-yritykset ovat keskeisiä innovoinnin edistäjiä, koska ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti muuntamaan uudet ideat menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Ne ovat tärkeä väylä tietämyksen leviämiselle, joka tuo tutkimustulokset markkinoille. Viimeksi kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet, että innovatiivisten pk-yritysten johdolla on uudistettu kokonaisia sektoreita ja luotu uusia toimialoja. Nopeasti kasvavat yritykset ovat olennaisen tärkeitä uusien toimialojen kehittymisessä ja niiden rakenteellisten muutosten nopeuttamisessa, joita Euroopassa on toteutettava, jotta se voi muuttua tietoon perustuvaksi ja vähähiiliseksi taloudeksi, jossa vallitsee kestävä kasvu ja on tarjolla laadukkaita työpaikkoja.

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on kannustettava investoimaan tutkimukseen ja innovointiin ja tuettava niitä siinä. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Pk-yrityksiä on kaikilla talouden sektoreilla. Ne ovat Euroopassa tärkeämpi osa taloutta kuin muilla alueilla, kuten Yhdysvalloissa. Kaikentyyppiset pk-yritykset voivat innovoida. Niitä on tuettava investoimisessa tutkimukseen ja innovointiin sekä autettava kehittämään valmiuksiaan hallita innovointiprosesseja. Niiden pitäisi voida hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen tutkimusalueen tarjoamia innovointimahdollisuuksia luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja edistääkseen ratkaisujen löytämistä keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Osallistuminen unionin tutkimus- ja innovointitoimiin kasvattaa pk-yritysten t&k- ja teknologiavalmiuksia, lisää niiden kapasiteettia tuottaa, omaksua ja käyttää uutta tietämystä, parantaa uusien sovellusten taloudellista hyödyntämistä, lisää innovointia tuotteissa, palveluissa ja liiketoimintamalleissa, edistää yritysten toimintaa suuremmilla markkinoilla ja tekee pk-yritysten osaamisverkostoista kansainvälisiä. Parhaiten suoriutuvat pk-yritykset, joilla on hyvät innovaatiojohtamisjärjestelmät ja jotka usein hyödyntävät ulkopuolista ammattitaitoa ja osaamista.

Osallistuminen unionin tutkimus- ja innovointitoimiin kasvattaa pk-yritysten t&k- ja teknologiavalmiuksia, lisää niiden kapasiteettia tuottaa, omaksua ja käyttää uutta tietämystä, parantaa uusien sovellusten taloudellista hyödyntämistä, lisää innovointia tuotteissa, palveluissa ja liiketoimintamalleissa, edistää yritysten toimintaa suuremmilla markkinoilla ja tekee pk-yritysten osaamisverkostoista kansainvälisiä. Parhaiten suoriutuvat pk-yritykset, joilla on hyvät innovaatiojohtamisjärjestelmät ja jotka usein hyödyntävät ulkopuolista ammattitaitoa ja osaamista. Pk-yrityksillä on myös tärkeä rooli teknologian ja tietämyksen siirron vastaanottajina, ja ne myötävaikuttavat korkeakoulujen, julkisten tutkimuslaitosten ja tutkimusta harjoittavien pk-yritysten tutkimustoiminnan tuloksena syntyvien innovaatioiden saattamiseen markkinoille.

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä.

Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeä osa pk-yritysten innovaatiostrategiaa. Yhteistyön avulla pk-yritykset voivat ratkaista joitain kokoon liittyviä ongelmia, kuten mahdollisuus käyttää teknologista ja tieteellistä osaamista ja päästä uusille markkinoille. Rajat ylittävä yhteistyö edistää osaltaan ajatusten muuntamista tuotoiksi ja yritysten kasvua sekä tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien yksityisten investointien lisäämistä. Pk-yrityksille tarjottava koulutus ja teknologian siirto voivat olla tärkeitä tekijöitä niiden kilpailukyvyn ja innovointipotentiaalin lisäämisessä.

Keskeisessä asemassa pk-yritysten tukemisessa ovat kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovointiohjelmat, usein Euroopan koheesiopolitiikan avustuksella. Etenkin koheesiopolitiikan rahastoilla on suuri merkitys, sillä ne edistävät valmiuksien parantamista ja tarjoavat pk-yrityksille tien huippuosaamiseen, jotta ne voivat kehittää huippuhankkeita, jotka voivat kilpailla rahoituksesta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Kuitenkin vain harvat kansalliset ja alueelliset ohjelmat tarjoavat rahoitusta pk-yritysten ylikansallisille tutkimus- ja innovointitoimille, innovatiivisten ratkaisujen unionin laajuiselle levittämiselle ja käyttöönotolle tai rajat ylittäville innovoinnin tukipalveluille. Haasteena on antaa pk-yrityksille aihepiiristä riippumatonta tukea kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen yritysten innovaatiostrategioiden mukaisesti. Unionin tason toimia tarvitaan täydentämään kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavia toimia, lisäämään niiden vaikutusta ja avaamaan tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmiä.

Keskeisessä asemassa pk-yritysten tukemisessa ovat kansalliset ja alueelliset tutkimus- ja innovointiohjelmat, usein Euroopan koheesiopolitiikan avustuksella. Etenkin koheesiopolitiikan rahastoilla on suuri merkitys, sillä ne edistävät valmiuksien parantamista ja tarjoavat pk-yrityksille tien huippuosaamiseen, jotta ne voivat kehittää huippuhankkeita, jotka voivat kilpailla rahoituksesta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Kuitenkin vain harvat kansalliset ja alueelliset ohjelmat tarjoavat rahoitusta pk-yritysten ylikansallisille tutkimus- ja innovointitoimille, innovatiivisten ratkaisujen unionin laajuiselle levittämiselle ja käyttöönotolle tai rajat ylittäville innovoinnin tukipalveluille. Haasteena on antaa pk-yrityksille aihepiiristä riippumatonta tukea kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen yritysten innovaatiostrategioiden mukaisesti. Unionin tason toimia tarvitaan täydentämään kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavia toimia, lisäämään niiden vaikutusta ja avaamaan tutkimuksen ja innovoinnin tukijärjestelmiä.

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Pk-yrityksille annettavan tuen valtavirtaistaminen

a) Pk-yritysten tukeminen kohdennetulla välineellä

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tähän tarkoitukseen käytetään pk-yrityksille kohdennettua välinettä, joka tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppisille innovatiivisille pk-yrityksille, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä ja laajentua ulkomaille. Siitä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla.

Pk-yrityksille kohdennettu väline tarjoaa koko innovointisyklin kattavaa porrastettua ja saumatonta tukea. Pk-yrityksille kohdennettu väline on tarkoitettu kaikentyyppiselle innovoinnille pk-yrityksissä, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä, laajentua ulkomaille ja innovoida, ja siinä keskitytään erityisesti uusyrityksiin, spin-off-yrityksiin ja nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin. Pk-yritykset ovat pääasiallisia tuen hakijoita, mutta niitä kannustetaan tekemään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa. Välineestä tuetaan kaikenlaista innovointia, myös palveluita koskevaa, ei-teknologista ja sosiaalista innovointia, koska kaikista toimista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa. Tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk-yritysten innovointipotentiaalia täyttämällä rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa, edistämällä innovaatioiden syntymistä ja parantamalla tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla. Väline tarjoaa menestyksekkäille pk-yrityksille laatumerkin, jotta ne voivat osallistua julkisiin hankintoihin.

 

Välineellä on yhtenäinen hallintorakenne, kevyt hallinto ja keskitetty yhteyspiste. Se toteutetaan alhaalta ylös -periaatteella ja avoimia ehdotuspyyntöjä käyttäen.

 

Pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen osallistuville pk-yrityksille järjestetään erityisiä innovointitukipalveluja, joissa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa (Enterprise Europe Network), ja muita innovaatiopalvelujen tarjoajia sekä mentorointi- ja neuvontajärjestelmiä.

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä sovelletaan kaikissa erityistavoitteissa, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin ja johtoasemaan mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa, ja niissä osoitetaan tähän erillinen rahoitusmäärä.

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä sovelletaan kaikissa erityistavoitteissa, jotka liittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin ja johtoasemaan mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa. Välineellä luodaan tarvittava jousto, jonka ansiosta pk-yritykset voivat osallistua tutkimushankkeisiin niiden koko keston ajan tai lyhyemmän aikaa.

 

Pk-yrityksille kohdennettua välinettä voidaan myös käyttää esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen hankintojen välineenä.

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille

b) Tuki tutkimusintensiivisille pk-yrityksille

Tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehittämistä harjoittavien pk-yritysten markkinasuuntautuvaa innovointia. Erityistoimi kohdennetaan korkean teknologian alojen tutkimusintensiivisiin pk-yrityksiin, jotka osoittavat valmiutensa hyödyntää hankkeiden tuloksia kaupallisesti.

Tavoitteena on edistää tutkimusta ja kehittämistä harjoittavien pk-yritysten markkinasuuntautuvaa innovointia. Erityistoimi kohdennetaan korkean teknologian alojen tutkimusintensiivisiin pk-yrityksiin, jotka osoittavat valmiutensa hyödyntää hankkeiden tuloksia kaupallisesti.

c) Pk-yritysten innovaatiovalmiuksien parantaminen

c) Pk-yritysten tukeminen kautta puiteohjelman ja niiden innovaatiovalmiuksien parantaminen

Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisesti pk-yrityksiä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa auttavia ja niitä täydentäviä toimia tuetaan erityisesti pk-yritysten innovointivalmiuksien parantamiseksi.

Pk-yrityksiä tuetaan kautta koko Horisontti 2020 -puiteohjelman. Tässä tarkoituksessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityisesti pk-yrityksiä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa auttavia ja niitä täydentäviä sekä pk-yritysten toimintaedellytyksiä parantavia toimia tuetaan erityisesti pk-yritysten innovointivalmiuksien parantamiseksi, mukaan lukien rahoitus eurooppalaisille soveltavan tutkimuksen laitoksille, jotka tekevät hankeyhteistyötä yksittäisten pk-yritysten kanssa.

d) Markkinalähtöisen innovoinnin tukeminen

d) Markkinalähtöisen innovoinnin tukeminen

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin innovatiivisten pk-yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Markkinalähtöistä innovointia tuetaan innovoinnin toimintapuitteiden parantamiseksi ja etenkin pk-yritysten innovoinnin lisääntymisen esteiden poistamiseksi sekä sellaisen innovointilausekkeen käyttöön ottamiseksi, joka mahdollistaa innovatiivisia tuotteita tarjoavien pk-yritysten valitsemisen.

 

d a) Julkisen tutkimustoiminnan ja markkinoiden välisen tietämyksen ja teknologian siirron tukeminen

 

Tuetaan julkista tutkimusta tekevien ja innovatiivisten pk-yritysten välistä tietämyksen ja teknologian siirtoa, koska se on toimiva tapa varmistaa korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja tutkimustoimintaa harjoittavien pk-yritysten tutkimustulosten ja keksintöjen markkinoille saattaminen.

Tarkistus  137

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1. Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten: monialainen haaste

 

-1.1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on kehittää toimivaa yhteistyötä tieteen ja yhteiskunnan välille, värvätä uusia kykyjä tieteen pariin ja kytkeä tieteellinen huippuosaaminen yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja yhteiskuntavastuuseen.

 

Tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin nopea kehitys on tuonut esiin merkittäviä eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, jotka edellyttävät tieteen ja yhteiskunnan suhteen lujittamista ja sidonnaisuuden lisäämistä.

 

Jotta Euroopan kohtaamiin haasteisiin voidaan löytää oikeat ratkaisut, mahdollisimman monien erilaisten toimijoiden on osallistuttava tutkimus- ja innovaatioprosessiin. Perinteisesti tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus on rajoittunut yhdensuuntaiseen, ylhäältä alas suuntautuvaan tietämyksen siirtämiseen asiantuntijoilta kansalaisille. Eteneminen kohti avointa, toimivaa ja demokraattista osaamisyhteiskuntaa edellyttää siirtymistä vuoropuheluun ja aktiiviseen yhteistyöhön, jotka eivät rajoitu perinteiseen tiedekasvatukseen tai nykykäsitykseen kansalaisista pelkkinä tutkimustulosten kuluttajina. Vuoropuhelu ja aktiivinen yhteistyö antavat epäilemättä mahdollisuuden lisätä tieteen ja innovoinnin vastuullisuutta.

 

Parantaakseen kilpailuasemaansa globaalissa taloudessa unionin tarvitsee kaikkia lahjakkuuksiaan. Euroopassa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä miljoona lisätutkijaa, jotta t&k-intensiteetti voidaan nostaa tavoitteen mukaisesti 3 prosenttiin bkt:stä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unionin nuorten on ryhdyttävä tiedeuralle, ja unioni tarvitsee monipuolista ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoista työvoimaa.

 

On kuitenkin osoittautunut yhä vaikeammaksi houkutella lisää nuoria tieteen ja teknologian pariin, ja Euroopassa tunnetaan kasvavaa huolta siitä, että monet lahjakkaat nuoret eivät valitse uraa näiltä aloilta. Lisäksi on varmistettava, että tiede- tai teknologiauralle lähteneet ihmiset onnistuvat säilyttämään intonsa ja motivaationsa ja että heille tarjoutuu mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen omalla tieteenalallaan.

 

Tieteessä vallitsee myös selvä sukupuolten epätasapaino. Jos unioni haluaa varmistaa rahoittavansa vaikuttavaa ja tehokasta tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten aliedustukseen tieteessä ja siihen, että sukupuolieroja ei oteta huomioon tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

 

-1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

 

Tieteen ja yhteiskunnan välisen yhteistyön parantaminen tieteen ja teknologian saaman yhteiskunnallisen ja poliittisen tuen laajentamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa on aina vain keskeisempi kysymys, jonka merkitys on vielä korostunut vallitsevan talouskriisin vuoksi. Demokraattisissa yhteiskunnissa painopisteen asettaminen tieteen alan julkisiin investointeihin edellyttää laajaa yhteiskunnallista ja poliittista kannattajakuntaa, joka jakaa tieteen arvot, tuntee sen prosessit ja pystyy tunnistamaan sen annin tietämykselle, yhteiskunnalle ja talouskehitykselle.

 

Tämä voidaan saavuttaa vain, jos tieteen ja yhteiskunnan välille kehitetään hedelmällistä ja rikasta vuoropuhelua ja aktiivista yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tieteen vastuullisuus ja mahdollistaa kansalaisten kannalta merkityksellisempien toimintalinjojen kehittäminen.

 

Lisäksi tieteellisen kulttuurin vuorovaikutteinen edistäminen Euroopassa lujittaa demokraattisia arvoja ja auttaa lisäämään kiinnostusta tieteeseen ja teknologiaan. Euroopan tiede- ja teknologiajärjestelmän vahvuus riippuu sen kyvystä hyödyntää lahjakkuutta ja ideoita kaikkialla, missä niitä esiintyy.

 

-1.3. Toimien päälinjat

 

Toimenpiteillä olisi pyrittävä houkuttelemaan uusia kykyjä opiskelemaan tiedettä ja teknologiaa Euroopan yhteiskunnissa ja kuromaan umpeen sukupuolten välinen kuilu unionin tutkimusalalla työskentelevien henkilöiden keskuudessa. Lisäksi tuetaan toimia, joilla parannetaan kykyä sisällyttää tieteellinen ja teknologinen tietämys ja menetelmät päätöksentekoprosesseihin, kehitetään mekanismeja, joiden avulla voidaan laajentaa ja syventää tieteellisten vaihtoehtojen yhteiskunnallista arviointia, sekä varmistetaan, että eettiset ja sosiaaliset arvot otetaan huomioon koko innovaatioprosessissa.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) tiede- ja teknologiaurien tekeminen houkutteleviksi nuorille opiskelijoille sekä kestävän vuorovaikutuksen edistäminen koulujen, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen välillä;

 

b) sukupuolten tasa-arvon edistäminen sen molempien ulottuvuuksien osalta tukemalla muutoksia i) tutkimuslaitosten organisaatiossa ja ii) tutkimusohjelmien rakenteissa. Tämä käsittää sukupuolten tasa-arvon eri ulottuvuudet, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin: yhdenvertaisuuden varmistaminen tutkijanuralla, päätöksenteko ja sukupuoliulottuvuuden ottaminen huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä;

 

c) yhteiskunnan osallisuuden edistäminen tiede- ja innovaatiokysymyksissä kansalaisten etujen ja arvojen huomioimiseksi sekä tutkimuksen ja innovoinnin tulosten laadun, merkittävyyden, hyväksyttävyyden ja kestävyyden parantamiseksi;

 

d) kansalaisten kannustaminen tieteen harrastamiseen muodollisen ja informaalin tiedekasvatuksen keinoin ja tiedettä esittelevien toimien edistäminen esimerkiksi tiedekeskusten ja muiden tarkoituksenmukaisten kanavien välityksellä;

 

e) tutkimustulosten ja tieteellisten tietojen avoimen saatavuuden parantaminen tieteellisen huippuosaamisen ja taloudellisen kilpailukyvyn lisäämiseksi;

 

f) hallinnon kehittäminen, jotta kaikki sidosryhmät (tutkijat, viranomaiset, elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt) voivat kehittää yhteiskunnan tarpeet ja vaatimukset huomioivaa vastuullista tutkimusta ja innovointia; tutkimuksen ja innovoinnin eettisen kehyksen edistäminen;

 

g) tiedeviestinnän tuntemuksen parantaminen, jotta voidaan parantaa tutkijoiden, viestimien ja yleisön välisen vuorovaikutuksen laatua ja tehokkuutta.

Tarkistus  138

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

1.1. Erityistavoite

1.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia.

Erityistavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten elinikäistä terveyttä ja hyvinvointia.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset ja taloudellisesti kestävät terveydenhuolto ja -hoitojärjestelmät sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi toteutettavan tutkimuksen ja innovoinnin tavoitteina ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset, taloudellisesti kestävät ja turvalliset terveydenhuolto- ja ‑hoitojärjestelmät sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi, ratkaisut ikääntyvän väestön itsenäisen elämän mahdollistamiseksi sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet. Nämä tavoitteet edistävät merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista.

Unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannukset kasvavat kaiken aikaa kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Näiden kustannusten leikkaaminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain kaikkien kansalaisten elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamisesta ja siten tautien ja toimintarajoitteisuuden tehokkaasta ehkäisystä, hoidosta ja hallinnasta.

Terveydellisen eriarvoisuuden poistaminen on Euroopassa merkittävä huolenaihe, sillä eriarvoisuutta lisää unionin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmien kustannusten jatkuva kasvaminen kaikkien ikäryhmien ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden kallistuessa. Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoden 2008 85 miljoonasta 151 miljoonaan vuonna 2060, ja yli 80-vuotiaiden lukumäärä kasvaa 22 miljoonasta 61 miljoonaan samana ajanjaksona. Kustannuksia aiheutuu myös vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä sekä sellaisista fyysisistä ja sosiaalisista ympäristöistä, jotka eivät ole esteettömiä vammaisille henkilöille. Näiden kustannusten leikkaaminen tai rajoittaminen siten, ettei niistä tule kestämättömiä, riippuu osittain paremmasta tiedottamisesta ja ihmisten kannustamisesta vastuullisiin terveysvalintoihin kaikkien kansalaisten elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin optimoimiseksi ja siten tautien ja toimintarajoitteisuuden tehokkaasta ehkäisystä, hoidosta ja hallinnasta. Asteittainen eteneminen pelkän nykytietämyksen varassa ei täytä näitä tarpeita, vaan on etsittävä ja toteutettava mullistavia uusia ideoita ja tietämystä. Haasteisiin vastaaminen edellyttää korkeakoulujen, elinkeinoelämän, terveydenhuoltoalan ja sääntelyviranomaisten tiivistä yhteistyötä.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Krooniset taudit kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, hengityselinsairaudet, reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hermoston rappeutumissairaudet ja autoimmuunisairaudet, neurologiset ja mielenterveyshäiriöt, ylipaino ja liikalihavuus sekä erilaiset toiminnalliset rajoitukset ovat merkittäviä vammaisuuden, heikon terveyden ja ennenaikaisen kuoleman syitä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. Muiden tautien ja erityisesti hermoston rappeutumissairauksien tapauksessa ehkäisystrategioiden tehokkuus edellyttää, että merkittävästi tuetaan etiologista tutkimusta, parannetaan varhaista diagnosointia ja luodaan uusia hoitomuotoja.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä, ja aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä.

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat unionissa yli 2 miljoonaa kuolemaa ja maksavat taloudelle yli 192 miljardia euroa, kun taas syöpä aiheuttaa neljänneksen kaikista kuolemista ja on 45–64-vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Diabetesta sairastaa unionissa yli 27 miljoonaa henkilöä ja reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia yli 120 miljoonaa henkilöä. Aivotoiminnan häiriöiden (mukaan lukien, muttei pelkästään mielenterveyteen vaikuttavat sairaudet) kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 800 miljardia euroa. Tämä summa kasvaa huomattavasti pääasiassa siitä syystä, että Euroopan väestö ikääntyy, ja sitä myötä yleistyvät hermoston rappeutumissairaudet. Ympäristö-, elintapa- ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat useisiin näistä taudeista, ja noin kolmasosan maailman tautitaakasta arvioidaan johtuvan näistä tekijöistä. Arvioiden mukaan yksin masennuksesta kärsii unionissa 165 miljoonaa ihmistä, ja se aiheuttaa 118 000 miljoonan euron kustannukset. Muiden muassa hermoston rappeutumissairauksien tapauksessa tehokkaiden ehkäisystrategioiden kehittäminen edellyttää tehostettua syiden tutkimista, varhaisen diagnosoinnin tehostamista ja parempien hoitovaihtoehtojen, tarvittaessa myös yksilöllisten pitkälle kehitettyjen terapioiden, kehittämistä.

 

Harvinaiset sairaudet ovat yhä suuri ongelma, ja niitä sairastaa noin 30 miljoonaa ihmistä Euroopassa. Tehokkaiden hoitomuotojen kehittäminen on mahdollista vain, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä, sillä yksittäisten jäsenvaltioiden sairastapausten lukumäärä ei ole riittävän suuri tehokkaan tutkimuksen mahdollistamiseksi.

 

Lastentaudit, mukaan lukien keskoset

 

Lasten terveys on unionille ensisijainen asia. Kuten harvinaisten sairauksien tapauksessa tehokkaan tutkimuksen ja hoidon kehittäminen on mahdollista ainoastaan unionin yhteisen strategian avulla.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava.

Tartuntataudit (esim. HIV/AIDS, tuberkuloosi, malaria ja laiminlyödyt sairaudet) ovat maailmanlaajuinen huolenaihe. Ne aiheuttavat 41 prosenttia maailman 1,5 miljardista menetetystä sairastavuusvakioidusta elinvuodesta, joista 8 prosenttia Euroopassa. Myös uusiin epidemioihin, uudelleen ilmeneviin tartuntatauteihin ja kasvavaan mikrobilääkeresistenssin uhkaan on valmistauduttava. Kasvava huolenaihe ovat veden laatuun liittyvät sairaudet.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi. Myös terveydelliseen epätasa-arvoon on puututtava, ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille.

Samaan aikaan lääkkeiden ja rokotteiden kehittämisprosessit kallistuvat ja käyvät kaiken aikaa tehottomimmiksi, ja tehtyjen eläinkokeiden tulosten sovellettavuus ihmisiin kyseenalaistetaan yhä useammin. Myös terveydelliseen eriarvoisuuteen on puututtava (esimerkiksi harvinaisten ja laiminlyötyjen sairauksien ja autoimmuunisairauksien hoitotarve on valtava), ja mahdollisuus käyttää tehokkaita ja toimivia terveydenhuoltojärjestelmiä on taattava kaikilla eurooppalaisille iästä tai taustasta riippumatta.

 

Tutkimuksen olisi mahdollistettava eritoten kroonisten ja rappeuttavien sairauksien hoidossa käytettävien pitkälle kehitettyjen terapioiden ja soluterapioiden edelleen kehittäminen.

1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

1.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin haasteisiin vastaamista, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Taudit ja toimintarajoitteisuus eivät tunne kansallisia rajoja. Yhdessä kolmansien maiden kanssa toteutettavilla asianmukaisilla Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimilla voidaan ja pitää edesauttaa näihin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista ja pyrkiä näin saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, parantaa kaikkien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä maailmanlaajuisia pandemioita ja viedä Eurooppa johtoasemaan terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveydestä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi ja tehokkaiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisille tieteidenvälisille ja monialaisille ryhmille.

Nämä toimet riippuvat huipputason tutkimuksesta, jolla kasvatetaan perustietämystä terveyttä määrittävistä tekijöistä, taudeista, toimintarajoitteista, kehityksestä ja ikääntymisestä (mukaan lukien elinajanodote), ja tutkimuksen tuloksena saatavan ja olemassa olevan tietämyksen saumattomasta ja laajamittaisesti muuntamiseksi innovatiivisiksi, laajennuskelpoisiksi, tehokkaiksi ja saatavilla oleviksi turvallisiksi tuotteiksi, strategioiksi, interventioiksi ja palveluiksi. Koska nämä haasteet koskevat koko Eurooppaa ja monissa tapauksissa koko maailmaa, ne vaativat vastausta, jolle on luonteenomaista pitkäaikainen ja koordinoitu tuki huipputasoisten tieteidenvälisten ja monialaisten ryhmien maailmanlaajuiselle yhteistyölle, mukaan luettuina tutkimus- ja kehittämisvalmiudet endeemisillä alueilla. Tähän haasteeseen on puututtava myös yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden näkökulmasta.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Myös haasteen monimutkaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippuvuus edellyttää Euroopan tason toimia. Monia lähestymistapoja, välineitä ja teknologioita voidaan soveltaa monilla tähän haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointi-aloilla, ja niitä on parasta tukea unionin tasolla. Näihin sisältyvät sairauden molekyyliperustan ymmärtäminen, innovatiivisten hoitostrategioiden ja uusien mallijärjestelmien kartoittaminen, fysiikan, kemian ja systeemibiologian tietämyksen monialainen soveltaminen terveysvalvontaan, pitkäaikaisten kohorttitutkimusten kehittäminen ja kliinisten tutkimusten (joissa keskitytään lääkekehitykseen ja lääkkeiden vaikutuksiin kaikissa ikäryhmissä) toteuttaminen, omiikka-tutkimuksen kliininen käyttö ja tieto- ja viestintäteknologian ja sen sovellusten kehittäminen käytännön terveydenhuollossa, etenkin sähköinen terveydenhuolto. Erilaisten väestöjen asettamia vaatimuksia on myös parasta käsitellä yhdennetysti, esimerkiksi monivaiheisen ja/tai yksilöllisen lääketieteen kehittämisessä, köyhyyteen liittyvien, laiminlyötyjen ja harvinaisten sairauksien hoidossa ja tietotekniikka-avusteisen ja itsenäisten elinratkaisujen tarjoamisessa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta tietämyksen muuntamisen kautta laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

Jotta unionin tason toimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus, tukea annetaan kaikentyyppisiin tutkimus- ja innovointitoimiin perustutkimuksesta sairauksia koskevan perustietämyksen muuntamisen kautta uusiin hoitoihin, laajamittaisiin kokeisiin ja demonstrointitoimiin ja yksityisten investointien keräämiseen sekä sellaisten uusien tuotteiden, palvelujen ja laajennuskelpoisten ratkaisujen julkisiin ja esikaupallisiin hankintoihin, jotka ovat tarvittaessa yhteentoimivia ja joita tuetaan määritellyillä standardeilla ja/tai yhteisillä ohjeilla. Jotta voidaan edistää terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin strategista koordinointia kautta koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja edistää kansainvälistä lääketieteen tutkimusta, perustetaan terveysalan tiedepaneeli. Koordinointi voidaan ulottaa koskemaan muita tähän haasteeseen liittyviä ohjelmia ja välineitä. Tämä koordinoitu eurooppalainen toiminta lisää terveystutkimuksen tieteellisiä ja inhimillisiä voimavaroja ja edistää eurooppalaisen tutkimusalueen käynnissä olevaa kehittämistä. Siinä luodaan tarvittaessa yhteyksiä toimiin, joita on kehitetty Kansanterveys kasvun tukena ‑ohjelmassa ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä käsittelevän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa.

1.3. Toimien päälinjat

1.3. Toimien päälinjat

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät ja käytössä on oltava rokotteiden kaltaiset tauteja tehokkaasti ehkäisevät välineet. Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Vankkaan näyttöön perustuvalla tehokkaalla terveyden edistämisellä ehkäistään tauteja ja parannetaan hyvinvointia kustannustehokkaasti. Terveyden edistämistä ja tautien, myös ammattitautien, ehkäisemistä varten on tunnettava terveyttä määrittävät tekijät, sosioekonominen asema ja sukupuoli mukaan luettuina, ja käytössä on oltava tauteja tehokkaasti ehkäiseviä välineitä (kuten rokotteita sekä sosiaalisiin tekijöihin keskittyviä ja riskiryhmille kohdennettuja toimenpiteitä). Lisäksi terveyden ja tautien seurannan ja niihin varautumisen on oltava tehokasta, samoin kuin seulontaohjelmien.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi erityisesti tekemällä kliinisiä tutkimuksia.

Jotta tauteja, toimintarajoitteita ja työkyvyn alentumista voidaan ehkäistä, hallita, hoitaa ja parantaa onnistuneesti, on ymmärrettävä perinpohjaisesti niiden määrittävät tekijät ja syyt, prosessit ja vaikutukset sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Tehokas tiedonvaihto, yhdenmukaistettu tietojenkäsittely ja näiden tietojen liittäminen laajoihin kohorttitutkimuksiin on myös keskeistä. Tutkimustulokset on myös muunnettava kliinisiksi käytännöiksi, esimerkiksi tekemällä kliinisiä tutkimuksia, joissa olisi otettava kaikki ikäryhmät huomioon, jotta voidaan varmistaa lääkkeiden sopivuus käyttötarkoitukseensa.

 

Köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet ovat maailmanlaajuinen huolenaihe, ja tutkimuksen aukkoihin on puututtava potilaiden tarpeisiin perustuvan innovoinnin avulla. Vanhojen tartuntatautien, muun muassa tuberkuloosin, uusi ilmaantuminen Euroopan alueella, rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien yleistyminen kehitysmaissa ja mikrobilääkeresistenssin kasvava ongelma korostavat entisestään tarvetta soveltaa laaja-alaista lähestymistapaa ja lisätä julkista tukea sellaisia sairauksia koskevalle tutkimukselle ja kehittämiselle, jotka tappavat joka vuosi miljoonia ihmisiä.

 

On kehitettävä yksilöllistä lääketiedettä, jotta voidaan laatia uusia ennaltaehkäiseviä hoitostrategioita, joita voidaan mukauttaa potilaan tarpeisiin tautien ehkäisemisen ja varhaisen havaitsemisen tehostamiseksi. Hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat tekijät on tunnistettava ja niitä on selvitettävä ja kehitettävä edelleen tutkimuksen avulla.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Taudeista ja toimintarajoitteisuudesta sekä liikkuvuus- ja saavutettavuusongelmista väestön ikääntyessä aiheutuva kasvava taakka lisää vaatimuksia terveydenhuollon ja -hoidon aloilla. Jos tehokkaan terveydenhuollon ja -hoidon halutaan edelleen kattavan kaikenikäiset, on pyrittävä parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa, tunnistettava parhaat käytännöt terveydenhuolto- ja hoitoaloilla ja tuettava niiden levittämistä. Lisäksi on tuettava yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden laajaa käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset, kroonisia tauteja sairastavat sekä toimintarajoitteiset henkilöt voivat pysyä aktiivisina ja itsenäisinä. Näin voidaan lisätä heidän fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointiaan ja saada se jatkumaan kauemmin.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että tukea annetaan koko tutkimus- ja innovointisyklin ajan, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

Kaikki nämä toimet toteutetaan niin, että annetaan koko innovointisyklin kattavaa tukea pitkäkestoisille tutkimusohjelmille, mikä vahvistaa Eurooppaan sijoittautuneen teollisuuden kilpailukykyä ja lisää uusien markkinoiden kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi korostetaan kaikkien sidosryhmien – myös potilaiden ja potilasyhdistysten – osallistumista sellaisten tutkimus- ja innovointilinjauksien kehittämiseksi, joiden avulla kansalaiset saadaan osallistumaan aktiivisesti ja joissa otetaan huomioon heidän tarpeensa ja odotuksensa.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; seurannan ja varautumisen parantaminen; parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen parempi hyödyntäminen; aktiivinen ikääntyminen, itsenäinen ja tietotekniikka-avusteinen asuminen; ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla.

Erityistoimiin sisältyvät seuraavat: terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen (mukaan lukien geneettiset, patogeeniset, sosiaaliset sekä ravitsemukseen, ympäristöön, ilmastoon, sukupuoleen ja köyhyyteen liittyvät tekijät), terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen parantaminen; tautien perusmekanismien ymmärtäminen ja diagnostiikan parantaminen erilaisissa sosioekonomisissa oloissa; tehokkaiden seulontaohjelmien kehittäminen ja tautialttiuden arvioimisen parantaminen; tartuntatautien seurannan parantaminen unionissa, sen naapurivaltioissa ja kehitysmaissa sekä varautumisen parantaminen epidemioiden ja uusien tautien torjumiseksi; uusien ja parempien ehkäisevien rokotteiden ja lääkkeiden kehittäminen; in silico -lääketieteen käyttö taudinhallinnan ja ennakoitavuuden parantamisessa; mukautettujen hoitojen kehittäminen ja tautien hoitaminen; tietämyksen siirtäminen kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin; terveystietojen, kohorttitutkimusten tietojen ja hallinnollisten tietojen parempi kerääminen hyödyntäminen; standardoidut tietojen analyysitekniikat; aktiivinen ja terveenä ikääntyminen, itsenäinen ja tuettu asuminen; palliatiivisen lääketieteen tehostaminen, ihmisten omavoimaistaminen terveyden omahoitoon; yhdistetyn hoidon lisääminen, psykososiaaliset näkökohdat mukaan lukien; politiikan määrittelyä ja sääntelytarpeita tukevien tieteellisten välineiden ja menetelmien parantaminen; ja terveydenhoitojärjestelmien tehokkuuden ja toimivuuden optimoiminen ja terveyserojen ja terveydellisen eriarvoisuuden vähentäminen näyttöön perustuvalla päätöksenteolla ja parhaiden käytäntöjen jakamisella sekä innovatiivisilla tekniikoilla ja lähestymistavoilla. Kaikissa näissä toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolinäkökohtien arviointi. Toimissa hyödynnetään täysimääräisesti mahdollisuudet todelliseen tieteenalojen väliseen toimintamalliin ja yhdistetään kaikkien seitsemän haasteen ja muiden pilarien alan tietämys alan kestävien ratkaisujen takaamiseksi. Terveyspalvelujen tarjoajien aktiivista osallistumista on kannustettava, jotta varmistetaan tulosten nopea käyttöönotto ja täytäntöönpano.

Tarkistus  139

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

2. Elintarvikkeiden laatu, elintarviketurvallisuus ja elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biopohjainen teollisuus

2.1 Erityistavoite

2.1 Erityistavoite

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia ja resurssitehokkaita alkutuotantojärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyistä ja vähähiilistä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Erityistavoitteena on varmistaa turvallisten, korkealaatuisten ja terveellisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti kehittämällä tuottavia, kestäviä ja resurssitehokkaita alkutuotanto- ja elintarvikejalostusjärjestelmiä ja edistämällä niihin liittyviä ekosysteemipalveluja sekä kilpailukykyisiä ja vähähiilisiä toimitusketjuja. Tämä nopeuttaa Euroopan siirtymistä kestävään biotalouteen.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Tulevina vuosikymmeninä Euroopan haasteina tulevat olemaan kiihtyvä kilpailu rajallisista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutukset, etenkin alkutuotantojärjestelmissä (maatalous, metsätalous, kalatalous ja vesiviljely), sekä tarve turvata kestävä, turvallinen ja varma elintarvikkeiden saanti Euroopan ja maailman jatkuvasti kasvavalle väestölle. Jotta vuoteen 2050 mennessä 9 miljardiin kasvava maapallon väestö voitaisiin ruokkia, maailman elintarvikkeiden tarjontaa on arvioiden mukaan lisättävä 70 prosentilla. Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia unionin kasvuhuonekaasupäästöistä, ja vaikka päästöt pienenevät Euroopassa, maatalouden maailmanlaajuisten päästöjen odotetaan kasvavan jopa 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan on myös turvattava riittävä raaka-aineiden, puhtaan veden, energian ja teollisuustuotteiden saanti olosuhteissa, joissa fossiilisten polttoaineiden resurssit vähenevät kaiken aikaa (öljyn ja nestekaasun tuotannon odotetaan pienenevän noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Samalla sen on säilytettävä kilpailukykynsä. Biojäte (jonka määräksi arvioidaan unionissa 138 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 40 prosenttia sijoitetaan kaatopaikoille) aiheuttaa valtavia ongelmia ja kustannuksia mahdollisesti suuresta lisäarvostaan huolimatta. Esimerkiksi arviolta 30 prosenttia kaikista kehittyneissä maissa tuotetuista elintarvikkeista heitetään pois. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta tätä määrää voidaan pienentää unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kansallisilla rajoilla ei myöskään ole merkitystä eläin- ja kasvituholaisten ja ‑tautien, mukaan lukien zoonoosit, ja elintarvikevälitteisten patogeenien leviämisessä. Tehokkaiden kansallisten ehkäisytoimenpiteiden lisäksi myös unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa viime käden valvonta ja sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Haaste on monimutkainen, vaikuttaa moniin toisiinsa liittyviin aloihin ja vaatii monien eri lähestymistapojen soveltamista.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden, biomateriaalien, biopolttoaineiden ja biopohjaisten tuotteiden (kulutushyödykkeistä bulkkikemikaaleihin) markkinakysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän biologisia resursseja. Niiden tuotantoon tarvittavat maa- ja vesiekosysteemien kapasiteetit ovat kuitenkin rajalliset, niiden käyttöoikeuksista kilpaillaan eikä niitä useinkaan hallita optimaalisella tavalla, kuten esimerkiksi maaperän hiilipitoisuuden ja hedelmällisyyden voimakas heikkeneminen sekä kalakantojen hupeneminen osoittaa. On olemassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen tuottamiseksi maatalousmaasta, metsistä, meristä ja makeista vesistä yhdistämällä agronomiset ja ympäristötavoitteet kestävämmäksi tuotannoksi.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Biologisten resurssien ja ekosysteemien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää huomattavasti kestävämmällä, tehokkaammalla ja yhdennetymmällä tavalla. Esimerkiksi maatalouden ja metsien biomassan ja maatalouden, vesiviljelyn, teollisuuden ja myös kotitalouksien jätevirtojen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin.

Pohjimmiltaan on siirryttävä kohti biologisten resurssien optimaalista ja uusiutuvaa käyttöä ja kohti kestäviä alkutuotanto- ja jalostusjärjestelmiä, jotka voivat tuottaa enemmän sellaisia elintarvikkeita ja muita biopohjaisia tuotteita, joiden tuotantopanokset, ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman pienet, joihin liittyy parempia ekosysteemipalveluja, jotka ovat jätteettömiä ja joiden yhteiskunnallinen merkitys on riittävä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä toisiinsa kytkeytyviä tutkimus- ja innovointitoimia niin Euroopassa kuin muuallakin.

Pohjimmiltaan on siirryttävä kohti biologisten resurssien optimaalista ja uusiutuvaa käyttöä ja kohti kestäviä alkutuotanto- ja jalostusjärjestelmiä, jotka voivat tuottaa enemmän sellaisia elintarvikkeita, kuitua ja muita biopohjaisia tuotteita, joiden tuotantopanokset, ympäristövaikutukset ja kasvihuonekaasupäästöt ovat mahdollisimman pienet, joihin liittyy parempia ekosysteemipalveluja, jotka ovat jätteettömiä ja joiden yhteiskunnallinen merkitys on riittävä. Tavoitteena on luoda elintarvikkeiden tuotantojärjestelmiä, joilla tuotantoon tarvittavia luonnonvaroja ei heikennetä, vaan sen sijaan luonnonvarojen varantoja vahvistetaan ja ravitaan, mikä mahdollistaa kestävän vaurauden luomisen. Elintarviketuotantoon ja siihen liittyvään jakeluun, markkinointiin, kulutukseen ja sääntelyyn liittyviä ratkaisuja on tarkasteltava lähemmin ja kehitettävä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä toisiinsa kytkeytyviä tutkimus- ja innovointitoimia niin Euroopassa kuin muuallakin.

2.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

2.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous ja kalatalous yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen kanssa. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla. Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista.

Biotalouden pohjan muodostavat maatalous, metsätalous ja kalatalous yhdessä biopohjaisten teollisuudenalojen kanssa. Biotalous muodostaa suuret ja jatkuvasti kasvavat markkinat, joiden arvoksi arvioidaan 2 biljoonaa euroa. Se tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 9 prosenttia unionin työvoimasta vuonna 2009. Investoinnit tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin antavat Euroopalle mahdollisuuden saavuttaa johtoasema näillä markkinoilla. Ne edistävät myös osaltaan Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" tavoitteiden saavuttamista.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa- ja vesiympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi sekä tähän liittyvät julkiset hyödykkeet – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Täysin toimiva eurooppalainen biotalous – joka kattaa uusiutuvien resurssien kestävän tuotannon maa-, meri- ja makean veden ympäristöissä ja niiden muuntamisen elintarvikkeiksi, rehuksi, kuiduksi, biopohjaisiksi tuotteiksi ja bioenergiaksi – tuottaa suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Markkinoihin liittyvän tehtävän ohella biotalouden avulla ylläpidetään myös monia julkisia hyödykkeitä koskevia toimintoja ja ekosysteemipalveluja, jotka olisi säilytettävä: maatalous- ja metsämaisemat, maatalousmaan ja metsien biologinen monimuotoisuus, veden laatu ja saatavuus, maaperän toiminnot, ilmaston vakaus, ilmanlaatu sekä kyky palautua tulvista ja metsä- tai maastopaloista. Jos sitä hallitaan kestävällä tavalla, se voi pienentää alkutuotannon ja koko toimitusketjun ekologista jalanjälkeä. Se voi parantaa niiden kilpailukykyä, lisätä Euroopan omavaraisuutta ja tarjota työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia maaseudun ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Elintarviketurvaan, kestävään maatalouteen ja yleiseen biotalouteen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia. Unionin tason toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan koota klustereita sellaisen kattavuuden ja kriittisen massan saavuttamiseksi, jolla voidaan täydentää yksittäisten jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien toteuttamia toimia. Useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa varmistaa tarvittavan vuorovaikutuksen tutkijoiden, yritysten, maanviljelijöiden/tuottajien, neuvonantajien, kuluttajien ja loppukäyttäjien välillä. Unionin tason toimia tarvitaan myös varmistamaan tämän haasteen yhdenmukainen käsittely eri sektoreilla ja tiiviiden yhteyksien luominen asiaan liittyviin unionin politiikan aloihin. Tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi unionin tasolla edistää ja auttaa nopeuttamaan tarvittavia muutoksia kaikkialla unionissa.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Tutkimuksen ja innovoinnin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Tutkimus ja innovointi on sidoksissa useisiin unionin politiikan aloihin ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Näitä ovat yhteinen maatalouspolitiikka (etenkin maaseudun kehittämispolitiikka), eurooppalainen innovaatiokumppanuus "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys", vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus, yhteinen kalastuspolitiikka, yhdennetty meripolitiikka, Euroopan ilmastonmuutosohjelma, vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, metsätalouden toimintasuunnitelma, maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, unionin 2020-biodiveersiteettistrategia, strateginen energiateknologiasuunnitelma, unionin innovaatio- ja teollisuuspolitiikat, ulko- ja kehitysapupolitiikat, kasvinterveysstrategiat, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin strategiat sekä ympäristön, terveyden ja turvallisuuden suojelua, resurssitehokkuutta ja ilmastotoimia ja jätteiden vähentämistä koskevat sääntelykehykset. Perustutkimuksesta innovointiin ulottuvan koko syklin parempi integrointi asiaan liittyviin unionin politiikkoihin kasvattaa huomattavasti niiden eurooppalaista lisäarvoa, luo vipuvaikutuksia, parantaa yhteiskunnallista merkittävyyttä, tarjoaa terveellisiä elintarvikkeita ja auttaa kehittämään edelleen maaperän, merten ja valtamerten kestävää hallintaa ja biotalouden markkinoita.

Biotalouteen liittyvien unionin politiikkojen tukemiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin hallinnoinnin helpottamiseksi toteutetaan biotalousstrategiaan liittyviä sosioekonomista tutkimuksia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien indikaattoreiden, tietokantojen, mallien ja ennusteiden kehittäminen ja aloitteiden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointi.

Biotalouteen liittyvien unionin politiikkojen tukemiseksi ja tutkimuksen ja innovoinnin hallinnoinnin helpottamiseksi toteutetaan biotalousstrategiaan liittyviä sosioekonomista tutkimuksia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien indikaattoreiden, tietokantojen, mallien ja ennusteiden kehittäminen ja aloitteiden taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten arviointi.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut.

Haasteisiin perustuvia toimia, joissa keskitytään ekologisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin ja biotalouteen liittyvien sektoreiden, eri toimijoiden ja markkinoiden uudenaikaistamiseen, tuetaan monialaisen tutkimuksen kautta, joka edistää innovointia ja johtaa uusien käytäntöjen, kestävien tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Innovointiin sovelletaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa teknologisen, ei-teknologisen, organisatorisen, taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin ja muun muassa uudet liiketoimintamallit, brändin rakentamisen ja palvelut. Viljelijöiden ja pk-yritysten mahdollisuudet antaa panoksensa alan innovointiin on tunnustettava täysin. Biopohjaista taloutta koskevassa lähestymistavassa on muistettava paikallisia valmiuksia edistävän paikallisen tietämyksen suuri merkitys samalla kun huomioidaan monimuotoisuus ja monisyisyys.

2.3 Toimien päälinjat

2.3 Toimien päälinjat

a) Kestävä maa- ja metsätalous

a) Kestävä ja kilpailukykyinen maa-, kotieläin- ja metsätalous

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarat ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat sekä resurssitehokkaita (myös vähähiilisiä) että muutoksiin hyvin sopeutuvia, samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

Tavoitteena on tuottaa riittävästi elintarvikkeita, rehua, biomassaa ja muita raaka-aineita samalla kun turvataan luonnonvarojen varannot ja biologinen monimuotoisuus Euroopan ja maailman laajuisesti ja parannetaan ekosysteemipalveluja, mukaan lukien ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen lieventäminen. Toimissa keskitytään kestävämpiin ja tuottavampiin maa-, kotieläin- ja metsätalousjärjestelmiin, jotka ovat resurssitehokkaita (vähähiiliset, vähäisin ulkoisin tuotantopanoksin toimivat ja luonnonmukaisen viljelyn järjestelmät mukaan lukien), luonnonvaroja suojelevia, monipuolisia, vähemmän jätettä tuottavia, ympäristön muuttumiseen sopeutuvia ja palautumiskykyisiä, sekä maataloustuotteiden laadun ja arvon lisäämiseen samalla kun kehitetään palveluita, toimintamalleja ja politiikkoja erilaisten elintarvikejärjestelmien ja elinkelpoisten maaseutuelinkeinojen kehittämiseksi.

 

Erityisesti metsätaloudessa tavoitteena on tuottaa kestävästi biopohjaisia tuotteita ja ekosysteemipalveluja ottaen asianmukaisesti huomioon metsätalouden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat. Toimissa keskitytään kehittämään edelleen tuotantoa ja resurssitehokkaiden metsätalousjärjestelmien kestävyyttä, sillä kyseiset järjestelmät vaikuttavat ratkaisevasti metsien palautumiskyvyn ja biologisen monimuotoisuuden suojelun vahvistamiseen.

b) Kestävä ja kilpailukykyinen maatalous- ja elintarvikeala turvallista ja terveellistä ruokavaliota varten

b) Kestävä ja kilpailukykyinen maatalous- ja elintarvikeala turvallista, kohtuuhintaista ja terveellistä ruokavaliota varten

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveelliset ja turvalliset elintarvikkeet kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

Tavoitteena on täyttää turvallisia, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita koskevat kansalaisten vaatimukset, tehdä elintarvikkeiden ja rehun jalostuksesta ja jakelusta sekä elintarvikkeiden kulutuksesta kestävämpää ja parantaa elintarvikealan kilpailukykyä. Toimien painopisteenä ovat terveellisten, korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden laaja valikoima kaikille, tietoon perustuvat kuluttajavalinnat ja kilpailukykyiset elintarvikkeiden jalostusmenetelmät, joissa käytetään vähemmän resursseja ja lisäaineita ja jotka tuottavat vähemmän sivutuotteita, jätteitä ja kasvihuonekaasuja.

c) Elollisten vesiluonnonvarojen potentiaalin hyödyntäminen

c) Kalastuksen, vesiviljelyn ja meribioteknologioiden potentiaalin hyödyntäminen

Tavoitteena on hyödyntää elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi.

Tavoitteena on hyödyntää ja pitää yllä elollisia vesiluonnonvaroja kestävästi Euroopan valtameristä ja meristä saatavan sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn/tuoton maksimoimiseksi ja suojella biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja. Toimissa keskitytään elintarviketurvaan kohdistuvan optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseen kehittämällä kestävää ja ympäristöystävällistä kalastusta ja kilpailukykyistä eurooppalaista vesiviljelyä maailmanlaajuisen talouden puitteissa sekä meri-innovoinnin lisäämiseen bioteknologian avulla älykkään "sinisen" kasvun vauhdittamiseksi ottaen meriympäristön asettamat rajoitukset sekä sen tarjoamat mahdollisuudet asianmukaisesti huomioon.

d) Kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus

d) Kestävä ja kilpailukykyinen biopohjainen teollisuus

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta, kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, sellaisten integroitujen biojalostamojen kehittämiseen, joissa käytetään alkutuotannosta saatavaa biomassaa, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, ja uusien markkinoiden avaamiseen tukemalla standardointia, sääntelyä ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden vaikutuksen maankäyttöön ja maankäytön muutokset.

Tavoitteena on edistää vähähiilistä, resurssitehokasta (mukaan luettuna ravinteiden, energian, hiilen, veden ja maaperän käytön tehokkuus), kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista biopohjaista teollisuutta ja hyödyntää täysin kaikki biojätteen tarjoamat mahdollisuudet, mikä edellyttää suljetun ravinnepiirin kehittämistä kaupunki- ja maaseutualueiden välille. Toimissa keskitytään biotalouden edistämiseen muuttamalla tavanomaiset teollisuusprosessit ja -tuotteet biopohjaisiksi resurssi- ja energiatehokkaiksi prosesseiksi ja tuotteiksi, kehittämällä integroituja toisen ja kolmannen sukupolven biojalostamoja, joissa tuotetaan ja käytetään maa- ja metsätalouden alkutuotannosta saatavaa biomassaa ja tähteitä, biojätettä ja biopohjaisen teollisuuden sivutuotteita, muuntamalla kaupunkien biojäte maatalouden panoksiksi tehokkaan puhdistuksen avulla, tukemalla tarvittaessa standardointia ja sertifiointia sekä toteuttamalla sääntely- ja demonstrointi-/kenttäkoetoimia ja muita toimia ottaen huomioon biotalouden ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset maankäyttöön ja maankäytön muutokset sekä kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja huolenaiheet.

 

d a) Monialainen merien ja merenkulun tutkimus

 

Meren elollisten ja elottomien luonnonvarojen sekä merienergian lähteiden hyödyntäminen ja lukuisat tavat hyödyntää meriä muodostavat monialaisia tieteellisiä ja teknologisia haasteita.

 

Meret ja valtameret ovat ratkaisevassa asemassa ilmaston säätelyssä, mutta niihin vaikuttavat suuresti ihmisen toiminta sisämaassa, rannikoilla ja merellä sekä ilmastonmuutos. Yleistavoitteena on kehittää monialaista meri- ja merenkulkualan tieteellistä ja teknologista tietämystä (myös valtamerilintuja tutkimalla) sinisen kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi kaikilla meri- ja merenkulkuteollisuuden aloilla, samalla kun suojellaan meriympäristöä ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Tämä meri- ja merenkulkualan tutkimuksen strategisesti koordinoitu lähestymistapa, joka kattaa kaikki Horisontti 2020 ‑puiteohjelman haasteet ja pilarit, tukee myös asiaa koskevien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa keskeisten sinisen kasvun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  140

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

3.1. Erityistavoite

3.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhan edessä.

Erityistavoitteena on siirtyminen luotettavaan, kohtuuhintaiseen, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään niukkenevien resurssien, kasvavien energiatarpeiden ja ilmastonmuutoksen uhan edessä.

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät matala hiiliprofiili, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi 20 prosenttia energian loppukäytöstä pitäisi kattaa uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä, ja energiatehokkuuden pitäisi parantua 20 prosenttia. Kaikki energia-alan etenemissuunnitelman 2050 hiilestä irtautumista koskevat skenaariot osoittavat, että tulevaisuudessa suurin osa energiansaantitekniikoista perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Samanaikaisesti on noudatettava kunnianhimoisia energiatehokkuutta koskevia toimintalinjoja kustannustehokkaimpana keinona saavuttaa hiilestä irrottautumista koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Siksi on aiheellista osoittaa 75 prosenttia tämän haasteen talousarviosta uusiutuvia energialähteitä, loppukäyttäjien energiatehokkuutta, älykkäitä verkkoja ja energian varastointia koskevaan tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi 15 prosenttia varoista osoitetaan Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelmalle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiajärjestelmän uudistamista siten, että siinä yhdistyvät vaihtoehtojen kehittäminen fossiilisille polttoaineille, energiavarmuus ja kohtuuhintaisuus, samalla kun parannetaan Euroopan taloudellista kilpailukykyä. Eurooppa on vielä kaukana tästä yleisestä tavoitteesta. 80 prosenttia Euroopan energiajärjestelmästä perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin, ja ala tuottaa 80 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Joka vuosi 2,5 prosenttia unionin bkt:stä käytetään energian tuontiin, ja tämä osuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Tämän trendin jatkuminen johtaisi täydelliseen riippuvuuteen öljyn ja kaasun tuonnista vuoteen 2050 mennessä. Energian maailmanmarkkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti ja toimitusvarmuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden johdosta Euroopan teollisuus ja kuluttajat käyttävät entistä suuremman osan tuloistaan energiaan.

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa osoitetaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset on suurelta osin toteutettava unionin alueella. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 prosentilla energia-alalla, 80 prosentilla teollisuudessa, vähintään 60 prosentilla liikenteessä ja noin 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä.

Siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa osoitetaan, että tavoitteena olevat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset olisi suurelta osin toteutettava unionin alueella. Tämä merkitsisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 prosentilla energia-alalla, 80 prosentilla teollisuudessa, vähintään 60 prosentilla liikenteessä ja noin 90 prosentilla asumisessa ja palveluissa vuoteen 2050 mennessä. Etenemissuunnitelmassa osoitetaan myös, että muun muassa maakaasun avulla voidaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä edistää energia-alan muutosta yhdistettynä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan.

Näiden vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja ‑palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kaupallistamiseen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita energiateknologioita ja ‑palveluja, jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja älykkäisiin energiatehokkuuden hallintajärjestelmiin.

Vähennysten saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja tehokkaiden, turvallisten ja luotettavien vähähiilisten energiateknologioiden ja -palvelujen tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja kohtuuhintaiseen kaupallistamiseen, mukaan lukien sähkön varastointi sekä pienen ja erittäin pienen mittakaavan energiajärjestelmien markkinoille tuominen. Näiden on kuljettava käsi kädessä sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen liittyvien ei-teknologisten ratkaisujen kanssa. Kaiken tämän on oltava osa yhdennettyä kestävää vähähiilisyyteen tähtäävää politiikkaa, johon sisältyy myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden, etenkin tieto- ja viestintäteknologian sovellusten ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien ja materiaalien, omaksuminen. Tavoitteena on tuottaa tehokkaita energiateknologioita ja ‑palveluja, joilla vastataan pääasiassa uusiutuvien energialähteiden integroimiseen liittyviin energia-alan haasteisiin ja jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla, ja mahdollistaa älykäs kysyntäpuolen hallinta, joka perustuu avoimiin ja läpinäkyviin energiamarkkinoihin ja turvallisiin ja älykkäisiin energiatehokkuuden hallintajärjestelmiin.

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

3.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Uusien teknologioiden ja ratkaisujen on kilpailtava kustannuksissa ja luotettavuudessa pitkälle optimoitujen energiajärjestelmien kanssa, joilla on vakiintuneet toimijat ja teknologiat. Tutkimus ja innovointi on olennaisen tärkeää, jotta näistä uusista, puhtaammista, vähähiilisistä ja tehokkaammista energialähteistä tulee kaupallisesti houkuttelevia tarvittavassa mittakaavassa. Toimiala ja yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin pysty kantamaan kustannuksia ja riskejä, joiden tärkeimmät taustasyyt (siirtyminen vähähiiliseen talouteen, kohtuuhintaisten ja turvallisten energiantoimitusten turvaaminen) ovat markkinoiden ulkopuolella.

Uusien teknologioiden ja ratkaisujen on kilpailtava historiallisille toimijoille ja teknologioille suunnitelluissa energiajärjestelmissä, jotka ovat saaneet osakseen valtaosan maailman ja Euroopan tähän mennessä myöntämästä tutkimusrahoituksesta ja tuesta. Tutkimus ja innovointi on olennaisen tärkeää, jotta uusista, puhtaammista, uusiutuvista ja tehokkaammista energialähteistä tulee kaupallisesti houkuttelevia tarvittavassa mittakaavassa. Toimiala ja yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksin pysty kantamaan kustannuksia ja riskejä, joiden tärkeimmät taustasyyt (siirtyminen vähähiiliseen talouteen, kohtuuhintaisten ja turvallisten energiantoimitusten turvaaminen) ovat markkinoiden ulkopuolella.

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi.

Tämän kehityksen vauhdittaminen edellyttää unionin tason strategista lähestymistapaa, joka kattaa energian toimitukset, kysynnän ja käytön rakennuksissa, palveluissa, liikenteessä ja teollisuuden arvoketjuissa. Tähän sisältyy resurssien yhteensovittaminen unionin laajuisesti, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot, erityisesti älykästä erikoistumista koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden, päästökauppajärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden rahoitusmekanismien kautta. Se edellyttää myös uusiutuvia energialähteitä koskevaa sääntely- ja käyttöönottopolitiikkaa, energiatehokkuutta edistävää räätälöityä teknistä avunantoa ja valmiuksien luomista muiden kuin teknologisten esteiden poistamiseksi.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) tarjoaa tällaisen strategisen lähestymistavan. Siinä esitetään pitkän aikavälin linjaukset siitä, kuinka puututaan keskeisiin innovoinnin pullonkauloihin, joita energiateknologiat kohtaavat tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja t&k-vaiheessa, konseptin toimivuuden osoittamisen vaiheessa sekä demonstrointivaiheessa, kun yritykset hakevat pääomaa rahoittaakseen suuria hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan, ja käynnistääkseen markkinoillesaattamisprosessin.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma) tarjoaa tällaisen strategisen lähestymistavan. Siinä esitetään pitkän aikavälin linjaukset siitä, kuinka puututaan keskeisiin innovoinnin pullonkauloihin, joita energiateknologiat kohtaavat tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa ja t&k-vaiheessa, konseptin toimivuuden osoittamisen vaiheessa sekä demonstrointivaiheessa, kun yritykset hakevat pääomaa rahoittaakseen suuria hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan, ja käynnistääkseen markkinoillesaattamisprosessin. SET-suunnitelmaan sisältyvien lukuisten teknologioiden ohella ei lyödä laimin myöskään uusia kehitteillä olevia teknologioita, joilla on potentiaalia aikaansaada perinpohjaisia muutoksia.

SET-suunnitelman täysimittaisen täytäntöönpanon vaatimiksi resursseiksi on arvioitu 8 miljardia euroa vuodessa seuraavien 10 vuoden ajan. Yksittäisten jäsenvaltioiden tai tutkimus- ja teollisuustoimijoiden kapasiteetit ovat tähän aivan riittämättömät. Tarvitaan unionin tason investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja Euroopan laajuisesti on koottava resursseja yhteisen täytäntöönpanon ja riskien ja kapasiteetin jakamisen kautta. Unionin rahoitus energia-alan tutkimukselle ja innovoinnille täydentää siis jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa unionin tasolla, etenkin niihin, joilla on mahdollisesti vahva vipuvaikutus kansallisiin resursseihin. Unionin tason toimilla tuetaan myös suuririskisiä, kalliita ja pitkäkestoisia ohjelmia, jotka ovat yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa, yhdistetään toimia niiden riskien pienentämiseksi, joita aiheutuu investoinneista suuren mittakaavan toimiin, kuten teolliseen demonstrointiin, ja kehitetään Euroopan laajuisia, yhteentoimivia energiaratkaisuja.

SET-suunnitelman täysimittaisen täytäntöönpanon vaatimiksi resursseiksi on arvioitu 8 miljardia euroa vuodessa seuraavien 10 vuoden ajan. Yksittäisten jäsenvaltioiden tai tutkimus- ja teollisuustoimijoiden kapasiteetit ovat tähän aivan riittämättömät. Tarvitaan unionin tason investointeja tutkimukseen ja innovointiin, ja Euroopan laajuisesti on koottava resursseja yhteisen täytäntöönpanon ja riskien ja kapasiteetin jakamisen kautta. Unionin rahoitus energia-alan tutkimukselle ja innovoinnille täydentää siis jäsenvaltioiden toimia ja kasvattaa niiden mittasuhteita keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa unionin tasolla, etenkin niihin, joilla on mahdollisesti vahva vipuvaikutus kansallisiin resursseihin ja joilla voidaan luoda työpaikkoja. Unionin tason toimilla tuetaan myös suuririskisiä, kalliita ja pitkäkestoisia ohjelmia, jotka ovat yksittäisten jäsenvaltioiden ulottumattomissa, yhdistetään toimia niiden riskien pienentämiseksi, joita aiheutuu investoinneista suuren mittakaavan toimiin, kuten teolliseen demonstrointiin, ja kehitetään Euroopan laajuisia, yhteentoimivia energiaratkaisuja. Unionin myöntämällä rahoituksella voidaan rahoittaa kestävää teknologiaa unionin pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti.

SET-suunnitelman täytäntöönpano eurooppalaisen energiapolitiikan tutkimus- ja innovointipilarina parantaa unionin energiansaannin varmuutta ja helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen, auttaa yhdistämään tutkimus- ja innovointiohjelmat Euroopan laajuisiin ja alueellisiin energiainfrastruktuuri-investointeihin ja lisää sijoittajien halukkuutta antaa pääomaa hankkeille, joiden käyttöönottoajat ovat pitkiä ja joihin liittyy merkittäviä teknologia- ja markkinariskejä. Se luo innovointimahdollisuuksia pienille ja suurille yrityksille ja auttaa niitä tulemaan kilpailukykyisiksi tai pysymään sellaisina maailmanlaajuisella tasolla, jolla energiateknologiat tarjoavat suuria ja jatkuvasti kasvavia mahdollisuuksia.

SET-suunnitelman täytäntöönpano eurooppalaisen energiapolitiikan tutkimus- ja innovointipilarina parantaa unionin energiansaannin varmuutta ja helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen, auttaa yhdistämään tutkimus- ja innovointiohjelmat Euroopan laajuisiin ja alueellisiin energiainfrastruktuuri-investointeihin ja lisää sijoittajien halukkuutta antaa pääomaa hankkeille, joiden käyttöönottoajat ovat pitkiä ja joihin liittyy merkittäviä teknologia- ja markkinariskejä. Se luo innovointimahdollisuuksia pienille ja suurille yrityksille ja auttaa niitä tulemaan kilpailukykyisiksi tai pysymään sellaisina maailmanlaajuisella tasolla, jolla energiateknologiat tarjoavat suuria ja jatkuvasti kasvavia mahdollisuuksia. SET-suunnitelmaan sisältyviä teknologioita rahoitetaan erillisistä budjettikohdista.

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä.

Kansainvälisellä näyttämöllä unionin tasolla toteutetut toimet luovat kriittisen massan, jota tarvitaan herättämään muiden teknologiajohtajien mielenkiinto ja synnyttämään kansainvälisiä kumppanuuksia, jotka edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista. Niiden ansiosta kansainvälisten kumppaneiden on helpompi olla vuorovaikutuksessa unionin kanssa sellaisten yhteisten toimien kehittämiseksi, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä.

Tähän haasteeseen liittyvät toimet muodostavat siis Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan teknologisen selkärangan. Ne edistävät myös Innovaatiounionin toteuttamista energia-alalla sekä lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Tähän haasteeseen liittyvät toimet muodostavat siis Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan teknologisen selkärangan. Ne edistävät myös Innovaatiounionin toteuttamista energia-alalla sekä lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Ydinfissiota ja fuusioenergiaa koskevia tutkimus- ja innovointitoimia toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osassa.

Ydinfuusiota sekä ydinfissiolla tuotetun energian turvallisuusnäkökohtia koskevia tutkimus- ja innovointitoimia toteutetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osassa. Turvallista, puhdasta ja tehokasta energiaa koskevan haasteen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman Euratom-osan väliset synergiamahdollisuudet on otettava huomioon.

3.3. Toimien päälinjat

3.3. Toimien päälinjat

a) Energiankulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen älykkäällä ja kestävällä käytöllä

a) Energiatehokkuuden lisääminen, energiankulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen älykkäällä, kestävällä ja turvallisella käytöllä

Toimissa keskitytään tutkimaan ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia konsepteja, ei-teknologisia ratkaisuja ja sellaisia tehokkaampia, yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kohtuuhintaisia teknologiakomponentteja ja -järjestelmiä, joissa on sisäänrakennettuja älytoimintoja, jotta voidaan mahdollistaa tosiaikainen energianhallinta lähes päästöttömissä rakennuksissa, uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitys ja jäähdytys ja erittäin tehokkaat teollisuustoiminnot sekä energiatehokkuusratkaisujen laajamittainen käyttöönotto yrityksissä, kotitalouksissa, yhteisöissä ja kaupungeissa.

Toimissa keskitytään tutkimaan ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia konsepteja, ei-teknologisia ratkaisuja ja sellaisia tehokkaampia, yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja kohtuuhintaisia teknologiakomponentteja ja -järjestelmiä, joissa on sisäänrakennettuja älytoimintoja, jotta voidaan mahdollistaa kaupunkien ja alueiden tosiaikainen energianhallinta, lähes nollaenergiarakennukset ja plusenergiarakennukset, korjausrakentaminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuva lämmitys ja jäähdytys ja erittäin tehokkaat teollisuustoiminnot sekä energiatehokkuutta lisäävien ja energiansäästön mahdollistavien ratkaisujen ja palvelujen laajamittainen käyttöönotto yrityksissä, kotitalouksissa, yhteisöissä ja kaupungeissa.

b) Vähähiilistä sähköä halvalla

b) Kestävää vähähiilistä sähköä halvalla

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita, joiden muuntohyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa sellaisia innovatiivisia uusiutuvia energialähteitä ja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita, jotka tarjoavat mittakaavaltaan suurempia, kustannuksistaan alhaisempia ja ympäristön kannalta turvallisia teknologioita vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille tai pienentävät merkittävästi fossiilisten polttoaineiden hiilijalanjälkeä, joiden muunto- ja varastointihyötysuhde on korkeampi ja jotka ovat paremmin saatavilla erilaisilla markkinoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

c) Vaihtoehtoiset polttoaineet ja liikuteltavat energianlähteet

c) Vaihtoehtoiset polttoaineet ja liikuteltavat energianlähteet

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa teknologioita ja arvoketjuja, joilla voidaan tehdä bioenergiasta kilpailukykyisempää ja kestävämpää, lyhentää vedyn ja polttokennojen markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa ja kehittää kypsään vaiheeseen uusia vaihtoehtoja, joilla on potentiaalia pitkällä aikavälillä.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa teknologioita ja arvoketjuja, joilla voidaan tehdä bioenergiasta, vedystä, polttokennoista ja muista vaihtoehtoisista nestemäisistä ja kaasumaisista polttoaineista, joilla energian muuntamisen hyötysuhdetta voidaan mahdollisesti tehostaa, kilpailukykyisempiä ja kestävämpiä.

 

Toimissa keskitytään myös kehittämään ja ottamaan käyttöön vara- ja säätövoimaa tuottavia teknologioita, myös tavanomaisia voimaloita, joilla lisätään joustavuutta ja tehokkuutta ja jotka otetaan käyttöön, kun vaihteleva uusiutuva energiantuotanto ei kykene syöttämään sähköä järjestelmään ja varmistamaan verkon vakautta.

d) Euroopan yhteinen älykäs sähköverkko

d) Euroopan yhteinen älykäs ja joustava energiaverkko

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia verkkoteknologioita, mukaan lukien varastointi, järjestelmiä ja markkinamalleja, joiden avulla voidaan suunnitella, seurata, valvoa ja käyttää turvallisesti yhteentoimivia verkkoja avoimilla, hiilettömillä, ilmastonmuutokseen sopeutuvilla ja kilpailluilla markkinoilla tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa.

Toimissa keskitytään tutkimaan, kehittämään ja testaamaan täydessä mittakaavassa uusia verkkoteknologioita, mukaan lukien koko sähköntuotantoketjun kattavat joustavat energian varastointijärjestelmät, ja markkinamalleja, joiden avulla voidaan suunnitella, seurata, valvoa ja käyttää turvallisesti yhteentoimivia ja joustavia verkkoja sekä tasata kasvavan uusiutuvan energiantuotannon vaihteluja avoimilla, hiilettömillä, ympäristön kannalta kestävillä, ilmastonmuutokseen sopeutuvilla ja kilpailluilla markkinoilla tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa, ja tällä tavoin niillä tuetaan vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon täysimittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

 

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maaseutualueiden "älykkäisiin verkkoihin", joihin liittyy erityisiä haasteita ja jotka edellyttävät innovatiivisia teknisiä ratkaisuja.

e) Uusi osaaminen ja uudet teknologiat

e) Uusi osaaminen ja uudet teknologiat

Toimissa keskitytään energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen.

Toimissa keskitytään kestävien energiateknologioiden monialaiseen tutkimukseen (mukaan lukien visionääriset toimet) ja yleiseurooppalaisten tutkimusohjelmien ja maailmanluokan infrastruktuurien yhteiseen toteuttamiseen. Teknologisia innovaatioita täydennetään toimintalinjoilla ja aloitteilla, joilla tuetaan ei-teknologisia innovaatioita.

f) Vankka päätöksenteko ja yleisön osallistaminen

f) Vankka päätöksenteko ja yleisön osallistaminen

Toimissa keskitytään kehittämään välineitä, menetelmiä ja malleja vankkaa ja läpinäkyvää poliittista tukea varten, mukaan lukien yleiseen hyväksyntään ja yleisön osallistamiseen, käyttäjien osallistumiseen ja kestävyyteen liittyvät toimet.

Toimissa keskitytään kehittämään välineitä, menetelmiä ja malleja, esimerkiksi tulevaisuuden skenaarioita, vankkaa ja läpinäkyvää poliittista tukea varten, mukaan lukien yleiseen hyväksyntään ja yleisön osallistamiseen, käyttäjien osallistumiseen, ympäristövaikutusten arvioimiseen ja kestävyyteen liittyvät toimet.

g) Energiainnovaatioiden markkinoille saattaminen

g) Energiainnovaatioiden markkinoille saattaminen sekä markkinoiden ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Älykäs energiahuolto Euroopassa III -ohjelman avulla

Toimissa keskitytään soveltavaan innovointiin, jolla pyritään helpottamaan energiateknologioiden ja -palvelujen markkinoille saattamista, poistamaan ei-teknologisia esteitä ja nopeuttamaan unionin energiapolitiikan kustannustehokasta täytäntöönpanoa.

Toimissa keskitytään soveltavaan innovointiin, jolla pyritään helpottamaan kestävien energiateknologioiden ja ‑palvelujen markkinoille saattamista, poistamaan ei-teknologisia esteitä ja nopeuttamaan unionin energiapolitiikan kustannustehokasta täytäntöönpanoa. Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelmaa, joka on pantu menestyksekkäästi täytäntöön kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman osana, jatketaan ja sille osoitetaan runsaasti määrärahoja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

Tarkistus  141

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne ja liikkuvuus

4.1. Erityistavoite

4.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä, joka hyödyttää kansalaisia, taloutta ja yhteiskuntaa.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, kohtuuhintainen, ilmasto- ja ympäristöystävällinen, turvallinen ja yhteentoimiva eurooppalainen liikennejärjestelmä (infrastruktuuriverkot mukaan luettuina), joka hyödyttää kansalaisia, unionin taloutta ja yhteiskuntaa. Tällainen liikennejärjestelmä kattaa "terveenä ikääntymisen" ajatuksen, hyödyttää kaikkia iästä, sukupuolesta tai toimintarajoitteista riippumatta ja siinä otetaan huomioon kaikkia palvelevan suunnittelun näkökohdat.

Euroopan on sovitettava kansalaistensa kasvavat liikkumistarpeet taloudellisen suorituskyvyn ja vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta ja liikkuvuutta.

Euroopan on sovitettava kansalaistensa muuttuvat, uusien demografisten ja yhteiskunnallisten haasteiden muovaamat liikkumistarpeet ja alueellinen yhteenkuuluvuus taloudellisen suorituskyvyn ja energiatehokkaan, vähähiilisen yhteiskunnan ja ilmastonmuutokseen sopeutuvan talouden vaatimuksiin. Kasvustaan huolimatta liikennesektorin on vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja katkaistava riippuvuutensa öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista, samalla kun pidetään yllä korkeaa tehokkuutta, kohtuuhintaisuutta ja liikkuvuutta lisäämättä entisestään syrjäisten alueiden eristyneisyyttä. Joukkoliikenteen järjestelmiin liittyy turvallisuusongelmia, jotka on ratkaistava jo tutkimusvaiheessa.

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikennejärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu liikennealan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, turvallisempien ja älykkäämpien liikenneratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen.

Kestävä liikkuvuus voidaan saavuttaa vain liikenne- ja liikkuvuusjärjestelmän radikaalilla muutoksella, joka perustuu alan tutkimuksen läpimurtoihin, kauaskantoiseen innovointiin ja ympäristöystävällisempien, terveellisempien, turvallisempien, luotettavampien ja älykkäämpien liikenne- ja liikkuvuusratkaisujen yhdenmukaiseen Euroopan laajuiseen toteuttamiseen.

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan ja vähähiiliseen talouteen ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Tutkimuksen ja innovoinnin avulla kussakin liikennemuodossa on saatava aikaan kohdennettuja ja pikaisia edistysaskelia, jotka auttavat saavuttamaan unionin keskeiset poliittiset tavoitteet ja edistävät samalla taloudellista kilpailukykyä, tukevat siirtymistä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan ja energiatehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen, lisäävät liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa ja auttavat säilyttämään johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Vaikka tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon tarvittavat investoinnit ovatkin mittavia, liikenteen kestävyyden parantamatta jättäminen johtaa pitkällä aikavälillä kestämättömiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristökustannuksiin.

Vaikka tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon tarvittavat investoinnit ovatkin mittavia, koko liikenne- ja liikkuvuusjärjestelmän kestävyyden parantamatta jättäminen johtaa pitkällä aikavälillä kestämättömiin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristökustannuksiin. Euroopan teknologisen johtoaseman menettäminen liikennealalla haittaa myös edellä mainitun tavoitteen saavuttamista ja aiheuttaa vakavia kielteisiä seurauksia unionin työllisyydelle ja pitkän aikavälin talouskasvulle.

4.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

4.2 Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennetyillä eurooppalaisilla sisämarkkinoilla ja avoimessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus tuottavat yhdessä 6,3 prosenttia unionin bkt:stä. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Tarvitaan läpimurtoteknologioita, joilla voidaan turvata Euroopan tuleva kilpailukyky ja lieventää nykyisen liikennejärjestelmän haittoja.

Liikenne on Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeinen käyttövoima. Se varmistaa alueellisen yhteenkuuluvuuden ja ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä unionin sisämarkkinoiden yhdentymisessä ja avoimessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Se on yksi Euroopan suurimmista kilpailuvalteista teollisten valmiuksien ja palvelun laadun suhteen ja on johtavassa asemassa monilla maailmanmarkkinoilla. Liikenneala ja liikennevälineiden valmistus yksin tuottavat 6,3 prosenttia unionin bkt:stä ja työllistävät noin 13 miljoonaa ihmistä. Liikennealan kokonaisosuus unionin taloudesta on kuitenkin paljon suurempi, sillä tavarakauppa, jonka osuus unionin bkt:stä on lähes 30 prosenttia, monet palvelut ja työssään matkustavat työntekijät ovat täysin riippuvaisia tehokkaasta liikenteestä. Hyöty, jonka liikenne tuo yhteiskunnalle yhdistämällä ihmisiä, on myös merkittävä vaikkakin vaikea määrittää, ja se on olennaisen tärkeä vapaalle liikkuvuudelle unionissa. Samaan aikaan Euroopan liikenneala kohtaa jatkuvasti kiihtyvää kilpailua maailman muista osista. Tarvitaan läpimurtoteknologioita, joilla voidaan turvata Euroopan tuleva kilpailukyky ja lieventää nykyisen liikennejärjestelmän haittoja.

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96 prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet vaihtoihin eri liikennemuotojen välillä eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita liikenteen kestävyydelle.

Liikenneala vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja tuottaa jopa neljänneksen kaikista päästöistä. Liikenne on 96-prosenttisesti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Myös ruuhkat ovat jatkuvasti paheneva ongelma; järjestelmät eivät ole vielä riittävän älykkäitä; mahdollisuudet siirtyä kestävämpiin liikennemuotoihin eivät aina ole houkuttelevia; liikennekuolemat ovat unionissa edelleen liian korkealla tasolla (34 000 kuolemantapausta vuodessa); ja kansalaiset ja yritykset odottavat liikennejärjestelmää, joka on kaikkien saavutettavissa, turvallinen ja turvattu. Kaupunkiympäristö asettaa erityisiä haasteita elämänlaadun sekä liikenteen ja liikkuvuuden kestävyyden paremmalle tasapainottamiselle.

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti johtaisi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen tukkeutumiseen ja kasvattaisi sen taloudelliset kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kestämättömiksi. Matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

Liikenteen ennakoitu kasvuvauhti johtaisi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan liikenteen tukkeutumiseen ja kasvattaisi sen taloudelliset kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kestämättömiksi tuhoisin taloudellisin ja sosiaalisin seurauksin. Mikäli tähänastiset suuntaukset jatkuvat, matkustajakilometrien ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana, ja lentoliikenteessä kasvu on kaksi kertaa nopeampaa. Hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 35 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuhkien kustannukset kasvaisivat noin 50 prosenttia lähes 200 miljardiin euroon vuodessa. Onnettomuuksien ulkoiset kustannukset kasvaisivat noin 60 miljardilla eurolla vuoteen 2005 verrattuna.

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla, ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten merkittävää vähentämistä ja liikennekuolemien vähentämistä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Tilanne ei siis voi jatkua nykyisellään. Poliittisten tavoitteiden ohjaama ja keskeisiin haasteisiin keskittyvä tutkimus ja innovointi edistää merkittävästi niiden unionin tavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 2 ºC:een, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 60 prosentilla, ruuhkien ja onnettomuuksien aiheuttamien kustannusten merkittävää vähentämistä ja liikennekuolemien vähentämistä lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja liikenteenhallintaan liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla.

Saastumiseen, ruuhkiin, turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä kaikkialla unionissa ja vaativat yhteistä Euroopan laajuista vastausta. Sellaisten ajoneuvoihin liittyvien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen ja yhdenmukaistetun käyttöönoton nopeuttaminen, joilla varmistetaan infrastruktuurien johdonmukainen kehittäminen ja liikenteenhallinta, on keskeisessä asemassa, kun halutaan kehittää unionille puhtaampi, turvallisempi, varmempi, saavutettavampi ja tehokkaampi liikennejärjestelmä, saavuttaa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tarvittavat tulokset ja ylläpitää Euroopan johtoasemaa liikenteeseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen maailmanmarkkinoilla. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa pelkästään hajanaisilla kansallisilla toimilla.

 

Lisäksi on tuettava olemassa olevia ratkaisuja luomalla tehokkaita, älykkäitä, yhteentoimivia ja toisiinsa nivoutuvia järjestelmiä, jotka liittyvät SESAR-, Galileo-, EGNOS-, GMES-, ERTMS-, SIF-, SafeSeaNet-, LRIT- ja STI-järjestelmiin. Myös sellaisia aloitteita kuin eSafety ja eCall on jatkettava.

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia yhteentoimivia liikenneratkaisuja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

Liikennealan tutkimukselle ja kehittämiselle annettava unionin tason rahoitus täydentää jäsenvaltioiden toimia keskittymällä toimiin, joista saadaan selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Tämä tarkoittaa, että painopisteenä ovat ensisijaiset alat, jotka vastaavat Euroopan poliittisia tavoitteita, joilla tarvitaan toiminnan kriittistä massaa, joilla on haettava Euroopan laajuisia liikennejärjestelmiä, viimeisintä tekniikkaa hyödyntäviä käyttövoiman ja voiman lähteitä, yhteentoimivia tai multimodaalisia yhdennettyjä liikenneratkaisuja ja infrastruktuureja tai joilla toimien yhdistäminen yli kansallisten rajojen voi poistaa liikennejärjestelmän pullonkauloja ja vähentää tutkimusinvestoinnin riskejä, johtaa yhteisiin standardeihin ja standardointiin ja lyhentää tutkimustulosten markkinoille saattamiseen tarvittavaa aikaa.

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

Tutkimus- ja innovointitoimiin sisältyy laaja valikoima aloitteita, jotka kattavat koko innovaatioketjun ja soveltavat integroitua lähestymistapaa innovatiivisiin liikenneratkaisuihin alkaen ajoneuvoihin liittyvistä innovaatioista aina infrastruktuureihin ja liikennejärjestelmiin asti. Useat toimet on erityisesti tarkoitettu helpottamaan tulosten kaupallistamista: tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmakeskeinen lähestymistapa, demonstrointihankkeet, markkinoille saattamiseen liittyvät toimet ja standardoinnin, sääntelyn ja innovatiivisten hankintastrategioiden tukeminen ajavat kaikki tätä päämäärää. Lisäksi sidosryhmien osallistumisen ja asiantuntemuksen avulla voidaan osaltaan kaventaa kuilua tutkimustulosten ja niiden liikennealalla käyttöönoton välillä.

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja yhdennetymmän liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne edistävät myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Investointi ympäristöystävällisemmän, älykkäämmän ja täysin yhdennetyn luotettavan liikennejärjestelmän tutkimukseen ja innovointiin edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena olevaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen tavoitteita. Toimet tukevat yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen tähtäävän liikenteen valkoisen kirjan täytäntöönpanoa. Ne edistävät myös lippulaivahankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalisstrategia" asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

4.3. Toimien päälinjat

4.3. Toimien päälinjat

a) Ympäristöä kunnioittava resurssitehokas liikenne

a) Ympäristöä säästävä ja ihmisten terveyttä edistävä resurssitehokas liikenne

Tavoitteena on minimoida liikenteen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia parantamalla sen tehokkuutta luonnonvarojen käytössä ja vähentämällä sen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Tavoitteena on minimoida liikenteen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen parantamalla liikenteen laatua ja tehokkuutta luonnonvarojen käytössä, monipuolistamalla polttoainelähteitä sekä vähentämällä liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kasvihuonekaasujen päästöjä. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi on kiinnitettävä huomiota kunnossapitoon, korjauksiin, jälkiasennuksiin ja kierrätykseen kaikkien liikennemuotojen osalta.

Toimissa keskitytään luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ajoneuvojen tehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven sähköajoneuvojen ja muiden päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, mukaan lukien polttoaineinfrastruktuuri, infrastruktuurien käytön optimointiin älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla sekä kysynnänhallinnan ja julkisen ja moottorittoman liikenteen käytön lisäämiseen etenkin kaupunkialueilla.

Toimissa keskitytään ensinnäkin luonnonvarojen kulutuksen, melun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja kaikenlaisten ajoneuvojen energiatehokkuuden parantamiseen, uuden sukupolven päästöttömien tai lähes päästöttömien ajoneuvojen ja niihin liittyvien infrastruktuurien kehittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseen, myös uraauurtavien moottoreiden, akkujen ja infrastruktuurien avulla sekä käyttämällä uusiutuvia energialähteitä raide-, vesi- ja ilmaliikenteessä. Lisäksi olisi kannustettava kaikkea innovointia, jolla pyritään päästöttömälle tai lähes päästöttömälle tasolle kaikissa liikennemuodoissa, mukaan luettuina vaihtoehtoisten ja kestävien polttoaineiden valtavan potentiaalin kehittäminen, innovatiivisten ja tehokkaampien käyttövoimajärjestelmien kehittäminen, polttoainejärjestelmien, ajoneuvojen painon ja aerodynamiikan optimoiminen, kehittäminen ja infrastruktuuri sekä infrastruktuurien käytön optimointi älykkäiden liikennejärjestelmien ja älylaitteiden avulla. On tärkeää lisätä julkisen ja moottorittoman liikenteen ja intermodaalisten liikkuvuusketjujen käyttöä etenkin kaupunkialueilla.

b) Parempi liikkuvuus, vähäisemmät ruuhkat, parempi turvallisuus ja turvatoimet

b) Parempi liikkuvuus ja saavutettavuus, vähäisemmät ruuhkat, parempi turvallisuus ja turvatoimet

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, osallistavia, turvallisia, turvattuja ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla.

Tavoitteena on sovittaa kasvavat liikkumistarpeet liikenteen sujuvuuden parantamiseen saumattomia, intermodaalisia, osallistavia, saavutettavia, turvallisia, turvattuja, terveellisiä ja varmoja liikennejärjestelmiä tukevilla innovatiivisilla ratkaisuilla, unohtamatta laadukkaan, innovatiivisen ja intermodaalisen infrastruktuurin merkitystä.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, käytettävyyden parantamiseen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -liikennettä ja -logistiikkaa, intermodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

Toimissa keskitytään ruuhkien vähentämiseen, elämänlaadun ja käytettävyyden parantamiseen, yhteentoimivuuteen ja käyttäjien tarpeiden täyttämiseen edistämällä yhdennettyä ovelta ovelle -kuljetusten logistiikkaa ja liikkuvuuden hallintaa, nopeuttamaan intermodaalisten ratkaisujen tuomista matkustajien käyttöön (intermodaalinen lipunmyynti), intermodaalisuuden ja multimodaalisuuden parantamiseen ja älykkäiden suunnittelu- ja hallintaratkaisujen käyttöönottoon sekä onnettomuuksien ja turvallisuusuhkien vaikutusten voimakkaaseen vähentämiseen.

c) Euroopan liikennealan maailmanlaajuinen johtoasema

c) Euroopan liikennealan maailmanlaajuinen johtoasema

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä.

Tavoitteena on parantaa Euroopan liikennealan valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien palvelujen kilpailukykyä ja suorituskykyä, koska tulevaisuuden globaalit markkinat ovat lupaavat, mutta niillä vallitsee kova kilpailu. Logistiikkaprosesseihin, kunnossapitoon, korjauksiin, jälkiasennukseen ja kierrätykseen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, lyhentämällä kehitysaikoja ja alentamalla elinkaarikustannuksia.

Toimissa keskitytään uuden sukupolven innovatiivisten liikennevälineiden kehittämiseen ja pohjan rakentamiseen seuraavalle sukupolvelle kehittämällä uudenlaisia kokoonpanoja ja tekniikoita, konsepteja ja malleja, älykkäitä valvontajärjestelmiä ja yhteentoimivia standardeja, tehostamalla tuotantoprosesseja, käyttämällä kehittyneitä materiaaleja ja entistä kestävämpiä biologisia sivutuotteita ja innovatiivisia sertifiointimenettelyjä, lyhentämällä kehitysaikoja, alentamalla elinkaarikustannuksia taikka käyttämällä uusia, kestävämpiä materiaaleja tai päällysteitä.

 

c a) Älykäs logistiikka

 

Tavoitteena on yhdistää kehittyvät uudet kulutustottumukset tehokkaaseen resurssien toimitusketjuun ja optimaaliseen viimeisen osuuden tavaranjakeluun.

 

Toimissa keskitytään uusien ja tulevien kulutustottumusten sekä kaupunkien tavaraliikenteen logistiikan, liikenteen ja ruuhkien vaikutusten kartoittamiseen, logistiikan uusien tietotekniikka- ja hallinnointivälineiden kehittämiseen parantamalla tosiaikaisia tietojärjestelmiä, joilla hallitaan, jäljitetään ja seurataan rahtivirtoja, integrointia sekä viestintää ajoneuvossa ja infrastruktuurin kanssa, uudenlaisten tavaranjakelujärjestelmien kehittämiseen, kilpailukykyisten intermodaalisten ratkaisujen kehittämiseen toimitusketjua varten sekä rahtivirtoja parantavien logistiikka-alustojen kehittämiseen.

d) Sosioekonominen tutkimus ja ennakoivat toimet politiikan määrittelemistä varten

d) Sosioekonominen ja käyttäytymistieteellinen tutkimus sekä ennakoivat toimet politiikan määrittelemistä varten

Tavoitteena on parantaa sellaisen politiikan määrittelyä, jota tarvitaan innovoinnin edistämiseksi ja liikenteen asettamiin haasteisiin ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Tavoitteena on parantaa sellaisen politiikan määrittelyä, jota tarvitaan innovoinnin edistämiseksi ja liikenteen ja liikkuvuuden asettamiin haasteisiin ja siihen liittyviin yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja.

Toimissa keskitytään parantamaan ymmärrystä liikenteeseen liittyvistä sosioekonomisista kehityssuunnista ja näkymistä ja antamaan poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia tietoja ja analyyseja, joita muun muassa Euroopan komission liikennetutkimuksen tietokeskus levittää.

 

Kaikki liikenteeseen liittyvät toimet järjestetään yhdennetysti ja liikennemuotokohtaisesti ja niissä noudatetaan eurooppalaisten teknologiayhteisöjen strategisia tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia. Vuosia kestävä näkyvyys ja jatkuvuus on keskeisen tärkeää todellisen unionin tason lisäarvon varmistamiseksi ja kunkin liikennemuodon lukuisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

Tarkistus  142

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineiden kestävä käyttö

5.1. Erityistavoite

5.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme luonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa ja mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Erityistavoitteena on saavuttaa resurssitehokas, turvallinen ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous ja yhteiskunta, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelu ja kestävä hoito sekä raaka-aineiden ja veden kestävä käyttö ja saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme maa- ja meriluonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Toimilla edistetään Euroopan kilpailukyvyn, raaka-aineiden turvatun saannin ja hyvinvoinnin parantamista ja varmistetaan samalla ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, ympäristön palautumiskyky ja kestävyys, pidetään ilmaston keskimääräinen lämpeneminen alle 2 °C:ssa ja mahdollistetaan ekosysteemien ja yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Viime vuosisadalla fossiilisten polttoaineiden käyttö ja raaka-aineiden talteenotto kasvoivat maailmassa lähes kymmenkertaisiksi. Tämä näennäisesti runsaiden ja halpojen luonnonvarojen aikakausi on kääntymässä loppuun. Raaka-aineet, vesi, ilma, biologinen monimuotoisuus ja maa-, vesi- ja meriekosysteemit ovat kaikki paineen alaisina. Monet maailman tärkeistä ekosysteemeistä heikkenevät, ja jopa 60 prosenttia niiden tarjoamista palveluista käytetään kestämättömällä tavalla. Unionissa käytetään noin 16 tonnia materiaaleja henkilöä kohti vuodessa; tästä määrästä 6 tonnia päätyy jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikoille. Maailmalaajuinen resurssien tarve kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä ja elintason noustessa etenkin kehittyvien talouksien keskituloisessa väestönosassa. Talouskasvu on irrotettava täysin resurssien käytöstä.

Viime vuosisadalla fossiilisten polttoaineiden käyttö ja raaka-aineiden talteenotto kasvoivat maailmassa lähes kymmenkertaisiksi. Tämä näennäisesti runsaiden ja halpojen luonnonvarojen aikakausi on päättymässä. Raaka-aineet, vesi, ilma, biologinen monimuotoisuus ja maa-, vesi- ja meriekosysteemit ovat kaikki paineen alaisina. Monet maailman tärkeistä ekosysteemeistä heikkenevät, ja jopa 60 prosenttia niiden tarjoamista palveluista käytetään kestämättömällä tavalla. Unionissa käytetään noin 16 tonnia materiaaleja henkilöä kohti vuodessa; tästä määrästä 6 tonnia päätyy jätteeksi, josta puolet sijoitetaan kaatopaikoille. Maailmalaajuinen resurssien tarve kasvaa kaiken aikaa väestön lisääntyessä ja elintason noustessa etenkin kehittyvien talouksien keskituloisessa väestönosassa. Talouskasvu on irrotettava täysin resurssien käytöstä.

Maapallon pinnan keskilämpötila on kohonnut noin 0,8 °C viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana, ja sen ennustetaan kohoavan 1,8–4 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä (suhteessa vuosien 1980–1999 keskiarvoon). Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset luonnonvaraisiin ja ihmisen rakentamiin järjestelmiin asettavat haasteen planeetalle ja sen mukautumiskyvylle ja uhkaavat myös tulevaa talouskehitystä ja ihmiskunnan hyvinvointia.

Maapallon pinnan keskilämpötila on kohonnut noin 0,8 °C viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana, ja sen ennustetaan kohoavan 1,8–4 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä (suhteessa vuosien 1980–1999 keskiarvoon). Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset luonnonvaraisiin ja ihmisen rakentamiin järjestelmiin asettavat haasteen planeetalle ja sen mukautumiskyvylle ja uhkaavat myös tulevaa talouskehitystä ja ihmiskunnan hyvinvointia. Ilmastonmuutoksen ja saastumisen seuraukset yhdessä lisääntyvän kaupungistumisen, massaturismin, ihmisten piittaamattomuuden ja luonnonvarojen liikakäytön kanssa vaarantavat herkän kulttuurirakenteen Euroopan kulttuuriperintöä ilmentävissä yhteisöissä.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen, maanperän huonontuminen, vesipula, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien kasvavat vaikutukset, kuten valtamerten happamoituminen, merivirtojen muutokset, meriveden lämpötilan nousu, arktisen alueen jääpeitteen sulaminen ja meriveden suolapitoisuuden aleneminen, maanperän huonontuminen ja sen viljavuuden väheneminen, vesipula, hydrologiset poikkeamat, sademäärän heterogeeninen ajallinen ja paikallinen vaihtelu, lajien esiintymisalueiden muutokset, kemikaalien aiheuttama saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, ovat oireita siitä, että planeetta on saavuttamassa kestokykynsä rajat. Esimerkiksi veden kysynnän odotetaan ylittävän tarjonnan 40 prosentilla 20 vuoden kuluttua, ellei tehokkuutta paranneta. Metsät häviävät hälyttävää tahtia, 5 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Resurssien vuorovaikutus voi aiheuttaa systeemisiä riskejä, kun yhden resurssin ehtyminen laukaisee peruuttamattoman muutoksen muissa resursseissa ja ekosysteemeissä. Nykyisten trendien perusteella vuoteen 2050 mennessä maailman kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittaisiin yli kahta Maa-planeettaa vastaava määrä luonnonvaroja.

 

Euroopassa tarvitaan kipeästi innovatiivisia yhdennettyjä vesijärjestelmiä. Euroopan vesihuollon (sekä jätevesi- että juomavesihuollon) infrastruktuuri vanhenee, vesipula yleistyy, kaupunkien tulvariskit kasvavat, vesistöt pilaantuvat ja maatalouden, teollisuuden ja kaupunkiväestön vedenkysyntä kasvaa ja erikoistuu.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista ja hyödyntämistä rajoittaa riittävän teknologian puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas ja varma hallinta, mukaan lukien niiden etsintä, talteenotto, jalostus, resurssitehokas käyttö, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen, on olennaisen tärkeää nykyaikaisten yhteiskuntien ja niiden talouksien toiminnalle. Euroopan eri teollisuudenalat, kuten rakennusteollisuus, kemianteollisuus, autoteollisuus, lentokone- ja avaruusteollisuus sekä kone- ja laiteteollisuus, joiden tuottama yhteenlaskettu lisäarvo on yli 1,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistävät noin 30 miljoonaa ihmistä, ovat raskaasti riippuvaisia raaka-aineiden saannista. Unionin raaka-ainetoimituksiin kohdistuu kuitenkin jatkuvasti kasvavia paineita, varsinkin kun otetaan huomioon heikko jätekierron hallinta. Unioni on myös suuresti riippuvainen strategisesti tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, johon markkinoiden vääristymät vaikuttavat hälyttävällä tavalla. Unionilla on edelleen arvokkaita mineraalivaroja, joiden tutkimista, hyödyntämistä ja jalostamista rajoittaa riittävän teknologian ja investointien puute ja hidastaa kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Kun otetaan huomioon raaka-aineiden merkitys Euroopan kilpailukyvylle ja taloudelle ja niiden soveltaminen innovatiivisissa tuotteissa, raaka-aineiden kestävä saanti ja resurssitehokas hallinta on unionille elintärkeää.

Talouden kyky mukautua ilmastonmuutokseen ja tulla resurssitehokkaammaksi ja pysyä samalla kilpailukykyisenä riippuu sekä yhteiskunnallisen että teknologisen ekoinnovoinnin korkeasta tasosta. Ekoinnovoinnin maailmanmarkkinoiden arvo on noin 1 biljoona euroa vuodessa ja sen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten ekoinnovointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen Euroopan talouksissa.

Talouden kyky mukautua ilmastonmuutokseen ja tulla resurssitehokkaammaksi ja pysyä samalla kilpailukykyisenä riippuu yhteiskunnallisen, organisatorisen ja teknologisen ekoinnovoinnin korkeasta tasosta. Ekoinnovoinnin maailmanmarkkinoiden arvo on noin 1 biljoona euroa vuodessa ja sen odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten ekoinnovointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen Euroopan talouksissa.

5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

5.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Kasvihuonekaasupäästöjä ja -pitoisuuksia koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kustannustehokkaiden teknologioiden ja sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

Kasvihuonekaasupäästöjä koskevien unionin ja kansanvälisten tavoitteiden saavuttaminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviäminen edellyttää kestävien ja tehokkaiden ei-teknologisten ja teknologisten ratkaisujen ja sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin ja maailmanlaajuisissa poliittisissa kehyksissä on varmistettava, että ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta suojellaan, arvostetaan ja ennallistetaan asianmukaisesti, jotta säilytetään niiden kyky tarjota resursseja ja palveluja myös tulevaisuudessa. Tutkimus ja innovointi voi auttaa turvaamaan luotettavan ja kestävän raaka-aineiden saannin ja käytön ja varmistamaan huomattavan vähennyksen resurssien käytössä ja tuhlaamisessa.

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, Innovaatiounioni, Resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma sekä Euroopan digitaalisstrategia. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka-aineiden saanti.

Unionin toimissa keskitytään siis tukemaan keskeisiä unionin tavoitteita ja politiikkoja, muun muassa seuraavia: Eurooppa 2020 ‑strategia, innovaatiounioni, resurssitehokas Eurooppa ja siihen liittyvä etenemissuunnitelma, etenemissuunnitelma siirtymiselle kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050, globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka, ilmastonmuutokseen sopeutumisen eurooppalainen toimintakehys, raaka-aineita koskeva aloite, unionin kestävän kehityksen strategia, unionin yhdennetty meripolitiikka, meristrategiapuitedirektiivi, ekoinnovoinnin toimintasuunnitelma, raaka-aineita koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, vesialan eurooppalainen innovaatiokumppanuus ja seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma. Nämä toimet parantavat yhteiskunnan kykyä sopeutua ympäristön ja ilmaston muutoksiin ja varmistaa raaka-aineiden saanti.

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää talouteen, joka perustuu luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kestävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

Kun otetaan huomioon ilmaston ja ympäristön rajat ylittävä ja maailmanlaajuinen luonne, niiden mittakaava ja monimutkaisuus sekä raaka-aineiden toimitusketjun kansainvälinen ulottuvuus, toimet on toteuttava unionin ja sitä laajemmalla tasolla Tarvittavan tutkimuksen monitieteinen luonne vaatii toisiaan täydentävien resurssien ja osaamisen yhdistämistä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata tehokkaasti. Resurssien käytön ja ympäristövaikutusten vähentäminen samalla kilpailukykyä lisäten edellyttää ratkaisevaa yhteiskunnallista ja teknologista siirtymää kestävään talouteen, joka perustuu biologisen monimuotoisuuden ja ihmisväestön molempia hyödyttävään suhteeseen. Koordinoiduissa tutkimus- ja innovointitoimissa parannetaan ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ymmärtämistä ja ennustamista systeemisestä ja monialaisesta näkökulmasta, vähennetään epävarmuustekijöitä, määritellään ja arvioidaan haavoittuvia kohteita, riskejä, kustannuksia ja mahdollisuuksia sekä laajennetaan yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien ja ratkaisujen kattavuutta ja parannetaan niiden tehokkuutta. Toimissa pyritään myös parantamaan yhteiskunnan kaikkien tasojen toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti tähän prosessiin.

Raaka-aineiden saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan raaka-aineita koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta.

Raaka-aineiden kestävän käytön ja saannin varmistaminen edellyttää koordinoituja tutkimus- ja innovointitoimia monilla eri tieteenaloilla ja sektoreilla, jotta voidaan tarjota turvallisia, taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta järkeviä ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja koko arvoketjussa (etsintä, talteenotto, suunnittelu, jalostus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja korvaaminen). Näiden alojen innovointi tarjoaa kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä innovatiivisia vaihtoehtoja, jotka liittyvät tieteeseen, teknologiaa, talouteen, poliittiseen päätöksentekoon ja hallinnointiin. Tästä syystä valmistellaan vedenkäytön tehokkuutta ja raaka-aineita koskevia eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia ja perustetaan kriittisiä raaka-aineita varten eurooppalainen harvinaisten maametallien asiantuntemusverkosto.

Ekoinnovointi luo arvokkaita uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Unionin tason toimissa kehitetyillä ratkaisuilla vastataan teollisuuden kilpailukyvyn suurimpiin uhkiin ja mahdollistetaan nopea käyttöönotto ja replikaatio koko sisämarkkinoiden alueella ja sen ulkopuolella. Tämä mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen, jossa otetaan huomioon resurssien kestävä käyttö. Tähän lähestymistapaan osallistuvia kumppaneita ovat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset poliittiset päättäjät, kansainväliset ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat, Euroopan yritykset ja teollisuus, Euroopan ympäristökeskus ja kansalliset ympäristökeskukset sekä muut asianomaiset sidosryhmät. Kahdenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi unionin tason toimilla tuetaan myös asiaa koskevia kansainvälisiä toimia ja aloitteita, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES) ja kaukokartoitusta käsittelevä ryhmä (GEO).

Ekoinnovointi luo arvokkaita uusia mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Unionin tason toimissa kehitetyillä ratkaisuilla vastataan teollisuuden kilpailukyvyn suurimpiin uhkiin ja mahdollistetaan nopea käyttöönotto ja replikaatio koko sisämarkkinoiden alueella ja sen ulkopuolella. Tämä mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen, jossa otetaan huomioon resurssien kestävä käyttö. Tähän lähestymistapaan osallistuvia kumppaneita ovat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset poliittiset päättäjät, kansainväliset ja jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointiohjelmat, Euroopan yritykset ja teollisuus, Euroopan ympäristökeskus ja kansalliset ympäristökeskukset sekä muut asianomaiset sidosryhmät. Kahdenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi unionin tason toimilla tuetaan myös asiaa koskevia kansainvälisiä toimia ja aloitteita, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC), biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES), kansainvälinen luonnonvarapaneeli ja kaukokartoitusta käsittelevä ryhmä (GEO).

5.3. Toimien päälinjat

5.3. Toimien päälinjat

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

a) Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen tuntemuksen parantamiseen ja luotettavien ilmastoennusteiden tekemiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis- ja riskinvälttämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen.

Tavoitteena on kehittää ja arvioida innovatiivisia, kustannustehokkaita ja kestäviä sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteitä ja ‑strategioita, jotka koskevat sekä hiilidioksidipäästöjä että muita kasvihuonekaasupäästöjä, hiukkaspäästöjä sekä merenpinnan ja sisävesien pinnan nousua ja joissa keskitytään sekä teknologisiin että ei-teknologisiin vihreisiin ratkaisuihin esittämällä näyttöä tietoon perustuvalle, varhaiselle ja tehokkaalle toiminnalle ja verkottamalla tarvittavaa osaamista. Toimissa keskitytään ilmastonmuutoksen sekä ääri-ilmiöihin ja äkillisiin muutoksiin liittyvien riskien tuntemuksen parantamiseen luotettavien ilmastoennusteiden avulla, otsonikerroksen ja ilmaston vuorovaikutuksen sekä ilmakehässä tapahtuvan veden kiertokulun ymmärtämiseen, vaikutusten ja haavoittuvien kohteiden arvioimiseen globaalilla, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä innovatiivisten ja kustannustehokkaiden sopeutumis-, riskinvälttämis- ja hallintotoimenpiteiden kehittämiseen tärkeimmillä sosioekonomisilla aloilla (esimerkiksi maatalous, energia, liikenne, matkailu, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö) sekä vaikutusten lieventämiseen tähtäävien politiikkojen tukemiseen ja sellaisten nopean toiminnan strategioiden määrittelemiseen, joilla vaikutetaan ilmastoon muutamassa vuosikymmenessä.

b) Luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävä hoito

b) Ympäristönsuojelu, luonnonvarojen, vesivarojen, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien kestävä hoito

Tavoitteena on antaa tietoa sellaista luonnonvarojen hoitoa varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

Tavoitteena on antaa tietoa ja välineitä sellaista luonnonvarojen hoitoa ja suojelua varten, jolla saavutetaan kestävä tasapaino rajallisten luonnonvarojen ja yhteiskunnan ja talouden tarpeiden välille. Toimissa keskitytään toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vesivarojen ja vesipalvelujen kestävään hoitoon ja käyttöön siirtyminen, tiedon lisäämiseen ekosysteemien toiminnasta, mukaan luettuna valtamerten ja metsien säätelytehtävä ilmaston lämpenemisen estämisessä, niiden vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten järjestelmien kanssa ja niiden asemasta talouden ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpidossa sekä tiedon ja välineiden tarjoamiseen tehokasta päätöksentekoa ja yleisön osallistamista varten.

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka-aineiden kestävän saannin varmistaminen

c) Muiden kuin energia- ja maatalousraaka-aineiden kestävän käytön, hoidon ja saannin varmistaminen

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä etsintää, talteenottoa, jalostusta, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään raaka-aineiden saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, raaka-aineiden kestävän saannin ja käytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisääminen.

Tavoitteena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja raaka-aineiden kustannustehokasta, resurssitehokasta ja ympäristöystävällistä käyttöä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä varten sekä niiden korvaamiseen taloudellisesti houkuttelevilla vaihtoehdoilla, joilla on vähäisempi ympäristövaikutus. Toimissa keskitytään saatavuutta koskevan tietämyspohjan parantamiseen, ekosuunnittelun edistämiseen, raaka-aineiden kestävän saannin, tehokkaan käytön ja uudelleenkäytön edistämiseen, vaihtoehtojen löytämiseen kriittisille raaka-aineille, suljetun kierron prosessien ja järjestelmien kehittämiseen, kierrätys- ja uudelleenkäyttöstrategioiden ja ‑teknologian tukemiseen, kysyntäpuolen toimenpiteisiin, joilla lisätään kansalaisten ja kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa raaka-aineiden kulutuksen ja tuhlaamisen vähentämiseen, yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen raaka-aineista ja niitä koskevan osaamisen lisäämiseen sekä alueellisten ja kansallisten raaka-aineklusterien perustamiseen ja edistämiseen.

d) Siirtyminen vihreään talouteen ekoinnovoinnin avulla

d) Siirtyminen vihreään talouteen ekoinnovoinnin avulla

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla.

Tavoitteena on edistää kaikenlaista ekoinnovointia, joka mahdollistaa siirtymisen vihreään talouteen. Toimissa keskitytään ekoinnovatiivisten teknologioiden, prosessien, palvelujen ja tuotteiden parantamiseen ja niiden markkinoille saattamisen ja replikoinnin edistämiseen, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, innovatiivisten politiikkojen, kestävien talousmallien ja yhteiskunnallisten muutosten tukemiseen, tukeen tutkimukselle, jossa etsitään turvallisia korvaavia aineita 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (REACH) vaarallisiksi luokitelluille aineille, vihreään talouteen siirtymisessä edistymisen mittaamiseen ja arviointiin sekä resurssitehokkuuden edistämiseen digitaalisten järjestelmien avulla. Etenkin ekoinnovointiohjelmaa, joka on pantu menestyksekkäästi täytäntöön unionin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa osana kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, jatketaan Horisontti 2020 -puiteohjelmassa.

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

e) Kattavien ja jatkuvatoimisten maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmien kehittäminen

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja ennusteita. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

Tavoitteena on varmistaa näiden haasteiden käsittelyssä tarvittavien pitkän aikavälin tietojen saanti. Toimissa keskitytään sekä kaukohavainnoinnin että paikan päällä suoritettavien mittauksien avulla tapahtuvan maapallon havainnoinnin ja seurannan valmiuksiin, teknologioihin ja tietoinfrastruktuureihin, jotka voivat jatkuvasti antaa ajantasaisia ja tarkkoja tietoja ja mahdollistaa ennusteiden laatimisen. Toimissa edistetään vapaita, avoimia ja rajoittamattomia mahdollisuuksia käyttää yhteentoimivia tietoja.

Tarkistus  143

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat

6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

6.1. Erityistavoite

6.1. Erityistavoite

Erityistavoitteena on edistää osallistavia, innovatiivisia ja turvallisia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Erityistavoitteena on Euroopan tuntemusta lisäämällä edistää osallistavia, innovatiivisia, luovia ja pohtivia eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä turvallisuuden ja vapauden takaaminen ja luottamus demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa.

Euroopan on kohdattava suuria sosioekonomisia haasteita, jota vaikuttavat merkittävästi sen tulevaisuuteen. Näitä haasteita ovat muun muassa kasvavat taloudelliset ja kulttuuriset riippuvuussuhteet, väestön ikääntyminen ja väestörakenteen muutos, sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, eriarvoisuus ja muuttovirrat, digitaalisen kuilun kaventaminen, tieteellisen, innovoivan ja luovan kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa ja yrityksissä sekä luottamuksen vahvistaminen demokraattisiin instituutioihin ja kansalaisten välillä rajojen sisällä ja niiden yli. Lisäksi julkisen sosiaalipolitiikan roolia Euroopassa pidetään yhä suuremmassa määrin koko Euroopan sosiaalisen mallin kestävyyden kannalta ratkaisevana tekijänä. Nämä haasteet ovat valtavia ja vaativat yhä monimutkaisempaa yhdistelmää erilaisia lähestymistapoja, jotka perustuvat yhteiseen tieteelliseen tietoon, jota yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet voivat tarjota.

Unionissa esiintyy edelleen huomattavaa eriarvoisuutta sekä maiden välillä että niiden sisällä. Inhimillisen kehityksen indeksi, joka mittaa terveyden, koulutuksen ja tulojen kehitystä, antoi vuonna 2010 unionin jäsenvaltioiden tulokseksi 0,743–0,895, mikä on osoitus huomattavista eroista maiden välillä. Myös sukupuolten välillä on edelleen huomattavaa eriarvoisuutta: esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on unionissa edelleen 17,8 prosenttia miesten hyväksi. Köyhyysuhan alla elää nykyisin joka kuudes unionin kansalainen (noin 80 miljoonaa ihmistä). Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyysaste on yli 20 prosenttia. 150 miljoonaa eurooppalaista (noin 25 prosenttia) ei ole koskaan käyttänyt internetiä eikä ehkä koskaan saa riittävää digitaalista lukutaitoa. Poliittinen apaattisuus ja jyrkkä vastakkainasettelu vaaleissa ovat myös lisääntyneet, mikä on osoitus siitä, että kansalaisten luottamus nykyiseen poliittiseen järjestelmään rakoilee. Nämä luvut osoittavat, että tietyt sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt ovat jääneet pysyvästi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja/tai demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Unionissa esiintyy edelleen huomattavaa eriarvoisuutta sekä maiden välillä että niiden sisällä. Inhimillisen kehityksen indeksi, joka mittaa terveyden, koulutuksen ja tulojen kehitystä, antoi vuonna 2010 unionin jäsenvaltioiden tulokseksi 0,743–0,895, mikä on osoitus huomattavista eroista maiden välillä. Myös sukupuolten välillä on edelleen huomattavaa eriarvoisuutta: esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on unionissa edelleen 17,8 prosenttia miesten hyväksi. Köyhyysuhan alla elää nykyisin joka kuudes unionin kansalainen (noin 80 miljoonaa ihmistä). Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyysaste on yli 20 prosenttia. 150 miljoonaa eurooppalaista (noin 25 prosenttia) ei ole koskaan käyttänyt internetiä eikä ehkä koskaan saa riittävää digitaalista lukutaitoa. Poliittinen apaattisuus ja jyrkkä vastakkainasettelu vaaleissa ovat myös lisääntyneet, mikä on osoitus siitä, että kansalaisten luottamus nykyiseen poliittiseen järjestelmään rakoilee. Nämä luvut osoittavat, että tietyt sosiaaliset ryhmät ja yhteisöt ovat jääneet pysyvästi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen ja/tai demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Euroopan tuottavuus ja talouskasvu ovat suhteellisesti heikentyneet neljän vuosikymmenen ajan. Myös sen osuus maailmanlaajuisesta tietämyksen tuotosta ja sen innovaatiokyvyssä saavuttama etumatka suhteessa tärkeimpiin kehittyviin talouksiin, kuten Brasiliaan ja Kiinaan, kutistuvat nopeasti. Vaikka Euroopalla on vahva tutkimuspohja, sen on tehtävä tästä pohjasta voimakas kilpailuetu innovatiivisille tavaroille ja palveluille. On yleisesti tunnettua, että Euroopan on investoitava enemmän tutkimukseen ja innovointiin, mutta sen on myös koordinoitava näitä investointeja aiempaa viisaammin: yli 95 prosenttia kansallisista t&k-budjeteista käytetään ilman minkäänlaista koordinointia unionin tasolla, mikä merkitsee mahdollisesti huomattavaa resurssien tuhlausta aikana, jona rahoitusmahdollisuudet käyvät koko ajan niukemmiksi. Myös eri jäsenvaltioiden innovointivalmiudet ovat viime aikaisesta lähentymisestä huolimatta hyvin erilaiset, ja erot 'innovaatiojohtajien' ja 'vähäisten innovoijien' välillä ovat suuret.

Euroopan tuottavuus ja talouskasvu ovat suhteellisesti heikentyneet neljän vuosikymmenen ajan. Myös sen osuus maailmanlaajuisesta tietämyksen tuotosta ja sen innovaatiokyvyssä saavuttama etumatka suhteessa tärkeimpiin kehittyviin talouksiin, kuten Brasiliaan ja Kiinaan, kutistuvat nopeasti. Vaikka Euroopalla on vahva tutkimuspohja, sen on tehtävä tästä pohjasta voimakas kilpailuetu innovatiivisille tavaroille ja palveluille. On yleisesti tunnettua, että Euroopan on investoitava enemmän tutkimukseen ja innovointiin, mutta sen on myös koordinoitava näitä investointeja aiempaa viisaammin: yli 95 prosenttia kansallisista t&k-budjeteista käytetään ilman minkäänlaista koordinointia unionin tasolla, mikä merkitsee huomattavaa tehottomuutta aikana, jona rahoitusmahdollisuudet käyvät koko ajan niukemmiksi.

Kansalaisiin vaikuttavat entistä enemmän myös erilaiset turvattomuuden muodot, kuten rikollisuus, väkivalta, terrorismi, verkkohyökkäykset, yksityisyyden loukkaukset ja muunlaiset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Arvioiden mukaan Euroopassa saattaa joutua suoraan rikollisuuden uhriksi 75 miljoonaa henkilöä joka vuosi. Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suoriksi kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu vähintään 650 miljardia euroa (noin 5 prosenttia unionin bkt:stä) vuonna 2010. Paljon puhuva esimerkki terrorismin seurauksista on World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistunut hyökkäys Manhattanilla 11. syyskuuta 2011. Tuhannet ihmiset menettivät henkensä, ja on arvioitu, että tapahtuma aiheutti Yhdysvalloissa 35 miljardin dollarin menetykset tuottavuudessa, 47 miljardin dollarin menetykset kokonaistuotannossa ja lähes yhden prosentin lisäyksen työttömyydessä seuraavan vuosineljänneksen aikana. Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän digitaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja kauppatapahtumiin sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös miljardien eurojen arvoiseen verkkorikollisuuteen sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin tai yhteisöihin kaikkialla Euroopassa. Turvattomuuden lisääntyminen jokapäiväisessä elämässä ja odottamattomat tilanteet eivät vaikuta ainoastaan kansalaisten luottamukseen instituutioihin vaan myös toisiaan kohtaan.

 

Näihin haasteisiin on puututtava yhdessä ja innovatiivisin keinoin, koska ne vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla ja usein odottamattomilla tavoilla. Innovointi voi johtaa osallisuuden heikkenemiseen, mikä näkyy esimerkiksi digitaalisen kuilun tai työmarkkinoiden segmentoitumisen kaltaisissa ilmiöissä. Sosiaalista innovointia, sosiaalista luottamusta ja turvallisuutta on usein vaikea sovittaa yhteen politiikassa, esimerkiksi Euroopan suurkaupunkien sosiaalisesti kehittymättömillä alueilla. Toisaalta innovoinnin ja kansalaisten muuttuvien tarpeiden yhdistelmä johtaa poliittisia päättäjiä ja taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimijoita etsimään uusia vastauksia, joissa ei noudateta sektoreiden, toimien, hyödykkeiden tai palvelujen vakiintuneita rajoja. Internetin, finanssijärjestelmien, ikääntyvän talouden ja ekologisen yhteiskunnan kaltaisten ilmiöiden kasvu osoittaa selvästi, kuinka näitä kysymyksiä käsiteltäessä ja niihin vastattaessa on välttämätöntä ottaa yhtä aikaa huomioon niiden osallisuuteen, innovointiin ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Näihin haasteisiin on puututtava yhdessä ja innovatiivisin keinoin, koska ne vaikuttavat toisiinsa monimutkaisilla ja usein odottamattomilla tavoilla. Innovointi voi johtaa osallisuuden heikkenemiseen, mikä näkyy esimerkiksi digitaalisen kuilun tai työmarkkinoiden segmentoitumisen kaltaisissa ilmiöissä. Sosiaalista innovointia ja sosiaalista luottamusta on usein vaikea sovittaa yhteen politiikassa, esimerkiksi Euroopan suurkaupunkien sosiaalisesti kehittymättömillä alueilla. Toisaalta innovoinnin ja kansalaisten muuttuvien tarpeiden yhdistelmä johtaa poliittisia päättäjiä ja taloudellisia ja yhteiskunnallisia toimijoita etsimään uusia vastauksia, joissa ei noudateta sektoreiden, toimien, hyödykkeiden tai palvelujen vakiintuneita rajoja. Internetin, finanssijärjestelmien, ikääntyvän talouden ja ekologisen yhteiskunnan kaltaisten ilmiöiden kasvu osoittaa selvästi, kuinka näitä kysymyksiä käsiteltäessä ja niihin vastattaessa on välttämätöntä ottaa yhtä aikaa huomioon niiden osallisuuteen ja innovointiin liittyvät näkökohdat.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan, innovatiivisen ja turvallisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Se vaatii strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi koska turvallisuuspolitiikan tulisi olla vuorovaikutuksessa erilaisten sosiaalipolitiikkojen kanssa, turvallisuuden tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistaminen on myös tärkeä osa tätä haastetta.

Näiden haasteiden luontaisen monimutkaisuuden ja vaatimusten muuttumisen vuoksi on siis olennaisen tärkeää kehittää innovatiivista tutkimusta ja uusia älykkäitä teknologioita, prosesseja ja menetelmiä, sosiaalisen innovoinnin menetelmiä sekä koordinoituja toimia ja politiikkoja, joissa ennakoidaan Euroopan suuria kehitysaskelia tai joilla vaikutetaan niihin. Tämä vaatii näiden haasteiden taustalla vaikuttavien trendien ja vaikutusten ymmärtämistä sekä sellaisten onnistuneiden solidaarisuuden, koordinoinnin ja luovuuden muotojen uudelleenlöytämistä tai -keksimistä, jotka tekevät Europasta osallistavan ja innovatiivisen yhteiskunnan mallin muille maailman alueille. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti, tarvitaan sekä tavoitelähtöistä tutkimusta että alhaalta ylös suuntautuvaa tutkimusta. Lisäksi tarvitaan strategisempaa lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

6.2. Lähtökohdat ja unionin tasolla saatava lisäarvo

Nämä haasteet eivät riipu kansallisista rajoista ja vaativat siksi monimutkaisempia vertailevia analyyseja liikkuvuudesta (ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman, mutta myös osaamisen ja tietämyksen) ja institutionaalisesta yhteistyöstä, kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Jos globalisaation voimia ei ymmärretä paremmin eikä niitä osata ennakoida, ne ajavat myös Euroopan maat kilpailemaan keskenään yhteistyön sijaan, mikä kasvattaa eroja Euroopassa sen sijaan että korostettaisiin samankaltaisuuksia ja oikeaa tasapainoa yhteistyön ja kilpailun välillä. Jos tällaisiin kriittisiin sosioekonomisiin haasteisiin pyritään vastaamaan ainoastaan kansallisella tasolla, on olemassa vaara, etteivät resurssit riitä, että ongelmat ulkoistetaan muihin Euroopan maihin tai Euroopan ulkopuolisiin maihin ja että pahennetaan sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia jännitteitä, jotka voivat suoraan vaikuttaa perussopimuksen arvoja koskeviin tavoitteisiin, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen I osastoon.

Nämä haasteet eivät riipu kansallisista rajoista ja vaativat siksi monimutkaisempia vertailevia analyyseja Euroopan yhteiskunnissa. Niiden yhteydet kansallisiin ja unionin toimintapolitiikkoihin globaalistuvassa maailmassa edellyttävät, että laaditaan kaikkien hyväksymiä tutkimuslinjauksia ja luodaan yhteinen, tiiviimpi eurooppalainen tietämyspohja, jonka perusteella voidaan paremmin ymmärtää ja arvioida kansallista ja unionin politiikkaa.

Osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja turvallisten yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

Osallisuutta edistävien, innovatiivisten ja pohtivien yhteiskuntien rakentamiseksi Eurooppa tarvitsee vastauksen, johon sisältyy uuden tietämyksen ja uusien teknologioiden kehittäminen sekä poliittisten toimintavaihtoehtojen määrittely. Tällainen pyrkimys auttaa Eurooppaa tarttumaan haasteisiinsa ei ainoastaan sisäisesti vaan myös maailmanlaajuisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä puolestaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia ja antaa niille mahdollisuuden määritellä paremmin omat erityiset toimensa, jotka vastaavat niiden kunkin omia olosuhteita.

Uusien yhteistyömuotojen edistäminen unionin jäsenvaltioiden välillä ja maailmanlaajuisesti sekä asianomaisten tutkimus- ja innovointiyhteisöjen välillä on siis keskeinen tehtävä tässä haasteessa. Toimissa pyritään systemaattisesti lisäämään kansalaisten ja yritysten osallistumista, tukemaan sosiaalisia ja teknologisia innovointiprosesseja, edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle, etenkin turvallisuuden, digitaalisen kehityksen ja yksityisyyden suojan aloilla.

Toimissa pyritään edistämään älykästä ja osallistavaa julkishallintoa ja tukemaan tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa, jotta voidaan lisätä näiden toimien merkitystä poliittisille päättäjille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille ja kansalaisille. Tässä suhteessa tutkimus ja innovointi on ennakkoedellytys Euroopan teollisuuden ja palvelujen kilpailukyvylle.

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian painopisteet, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja unionin sisäisen turvallisuuden strategia, mukaan lukien katastrofien ehkäisyä ja niihin reagointia koskevat politiikat. Toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

Tämän haasteen puitteissa annettavalla unionin rahoituksella tuetaan unionin keskeisten politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja mukauttamista. Näitä ovat etenkin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian painopisteet. Rahoitus nivotaan yhteiseen ohjelmasuunnitteluun, ja toimia koordinoidaan Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien toimien kanssa.

6.3. Toimien päälinjat

6.3. Toimien päälinjat

6.3.1. Osallisuutta edistävät yhteiskunnat

6.3.1. Osallisuutta edistävät yhteiskunnat

Tavoitteena on lisätä solidaarisuutta sekä sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallisuutta ja myönteistä kulttuurien välistä dynamiikkaa Euroopassa ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa huipputason tutkimuksella ja monitieteisillä teknologisilla edistysaskelilla ja organisatorisilla innovaatioilla. Humanististen tieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä sellaisen politiikan muotoilussa, jolla torjutaan köyhyyttä ja ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolten eriarvoisuutta tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista ja unionin yleisiä ulkoisia toimia. Erityistoimenpiteitä toteutetaan heikommin kehittyneiden alueiden huippuosaamisen saamiseksi käyttöön ja siten Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osallistujapohjan laajentamiseksi.

Tavoitteena on ymmärtää paremmin Euroopan yhteiskunnallisia muutoksia, niiden vaikutusta sosiaaliseen koheesioon sekä taloudelliseen ja poliittiseen osallisuuteen sekä niiden pääasiallisia seurauksia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta. Tärkeimmät ratkaistavat haasteet liittyvät Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin malleihin sekä tarpeeseen kerätä laaja tietämyspohja eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, väestönmuutoksesta ja ikääntyvästä yhteiskunnasta, elämäntilanteen ja perhetilanteen muutoksista, työ- ja elinoloista, muuttoliikkeestä ja liikkuvuudesta, koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta, monikielisyydestä, sosiaalipolitiikasta ja hallinnon dynamiikasta, samalla kun otetaan huomioon Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen moninaisuus. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus voi olla tässä tärkeässä asemassa. Tutkimuksella tuetaan poliittisia päättäjiä politiikan muotoilussa, torjutaan köyhyyttä, konflikteja ja poliittista ja sosiaalista syrjäytymistä sekä ehkäistään erilaisia erottelun, syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoja, kuten sukupuolieroja tai digitaali- tai innovaatiokuiluja, Euroopan yhteiskunnissa sekä muilla maailman alueilla. Erityisesti tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa ja mukauttamista. On myös olennaista tuntea Euroopan mittava kulttuuriperintö, hyödyntää sitä ja edistää sen saatavuutta ja suojelua keinona saattaa unionin kansalaiset lähemmäs toisiaan ja vahvistaa eurooppalaisen yhteiskunnan koheesiota.

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

a) älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen;

a) älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen;

b) mukautumiskykyisten ja osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen Euroopassa;

b) mukautumiskykyisten ja osallisuutta edistävien yhteiskuntien rakentaminen Euroopassa;

 

b a) Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin mallien kehittäminen;

c) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana;

c) Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana.

d) tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventaminen Euroopassa.

 

6.3.2. Innovatiiviset yhteiskunnat

6.3.2. Innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Erityistä tukea annetaan eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen.

Tavoitteena on edistää innovatiivisten yhteiskuntien ja politiikkojen kehittämistä Euroopassa ottamalla kansalaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja käyttäjät mukaan tutkimukseen ja innovointiin ja edistämällä koordinoituja tutkimus- ja innovointipolitiikkoja globalisaation puitteissa. Tukea annetaan tutkimukseen, joka liittyy eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin puite-edellytysten kehittämiseen, mukaan lukien yhteiskunnallisten rajoitusten ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja niiden roolin tunteminen innovaatioprosessissa.

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

a) tietopohjan vahvistaminen ja innovaatiounionin ja eurooppalaisen tutkimusalueen tukeminen;

a) tietopohjan vahvistaminen ja innovaatiounionin ja eurooppalaisen tutkimusalueen tukeminen;

b) uusien innovoinnin muotojen tutkiminen, mukaan lukien sosiaalinen innovointi ja luovuus;

b) uusien innovoinnin muotojen tutkiminen ja ymmärtäminen, mukaan lukien sosiaalinen innovointi ja luovuus;

 

b a) luovuudelle ja innovoinnille suotuisan perustan tarjoavien prosessien selvittäminen;

c) yhteiskunnan osallisuuden varmistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa;

 

d) johdonmukaisen ja tehokkaan yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa.

d) sen ymmärtäminen, miten johdonmukainen ja tehokas tutkimuksen ja jatkokoulutuksen alan yhteistyö kolmansien maiden kanssa edistää innovointia;

 

d a) Euroopan kulttuuriperinnön ja eurooppalaisen identiteetin vaaliminen.

6.3.3. Turvalliset yhteiskunnat

 

Tavoitteena on tukea unionin politiikkaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ja varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys digitaalisilla sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin turva-alan, tieto- ja viestintäteknologia-alan ja palvelualan kilpailukykyä. Tämä tehdään kehittämällä innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja, joissa puututaan turvallisuusaukkoihin ja jotka johtavat turvauhkien torjumiseen. Näissä tehtävälähtöisissä toimissa yhdistetään erilaisten loppukäyttäjien tarpeet (kansalaiset, yritykset ja hallinnot, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset viranomaiset, pelastuspalvelut, lainvalvontaviranomaiset, rajavartijat jne.), jotta voidaan ottaa huomioon turvauhkien ja yksityisyyden suojan kehitys ja tarvittavat yhteiskunnalliset näkökohdat.

 

Toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

 

a) rikollisuuden ja terrorismin torjunta;

 

b) turvallisuuden parantaminen rajavalvonnan avulla;

 

c) tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen;

 

d) Euroopan selviytymiskyvyn parantamien kriiseissä ja katastrofeissa;

 

e) yksityisyyden ja vapauden varmistaminen internetissä ja turvallisuuden yhteiskunnallisen ulottuvuuden lujittaminen.

 

Tarkistus  144

Ehdotus asetukseksi

Liite I – III osa – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a. Turvalliset yhteiskunnat – Unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

 

6 a. 1. Erityistavoite

 

Erityistavoitteena on suojella vapautta ja edistää turvallisuutta Euroopassa maailmanlaajuisen keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä ja uhkien monimutkaistuessa sekä samalla vahvistaa eurooppalaista vapauden ja oikeuden kulttuuria.

 

Eurooppa ei ole koskaan kokenut vastaavaa rauhan ja yhtenäisyyden aikaa, ja unionin kansalaiset elävät muuta maailmaa huomattavasti turvallisemmassa ympäristössä. Eurooppa on kuitenkin edelleen haavoittuvainen, sillä globaalistuvassa maailmassa yhteiskunnat kohtaavat yhä suurempia ja monimutkaisempia turvallisuusuhkia ja haasteita.

 

Laajamittaisten sotilaallisten hyökkäysten uhka on laantunut, ja turvallisuushuolet keskittyvät uusiin monitahoisiin, toisiinsa liittyviin ja ylikansallisiin uhkiin. Turvallisuuskäsitettä onkin laajennettu sotilaallisesta määritelmästä kattamaan muita näkökohtia, kuten ihmisoikeudet, ympäristön pilaantuminen, poliittinen vakaus ja demokratia, yhteiskunnalliset ongelmat, kulttuuri- ja uskonnollinen identiteetti ja maahanmuutto. Turvallisuuden sisäiset ja ulkoiset näkökohdat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Turvallisuuteen ja vapauteen kohdistuu nykyisin lukuisia, monimutkaisia ja muuttuvia uhkia, joita ovat muun muassa terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, verkkohyökkäykset, merirosvous, alueellinen epävakaus, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet, väkivalta, yksityisyyden loukkaukset ja muunlaiset sosiaaliset ja taloudelliset häiriöt. Nämä uhat vaivaavat kansalaisia ja vaikuttavat paitsi käsitykseen luottamuksesta, huolenpidosta ja viestinnästä, myös talouteen ja yhteiskuntaan, minkä vuoksi niitä on ehkäistävä ja torjuttava erilaisin toimin.

 

Rikollisuuden, terrorismin, laittoman toiminnan, väkivallan ja katastrofien suorat kustannukset Euroopassa on arvioitu vähintään 650 miljardiksi euroksi (noin 5 prosenttia unionin bkt:stä) vuonna 2010. Terrorismi on osoittanut tuhovoimansa useissa Euroopan osissa vaatien tuhansia ihmishenkiä ja aiheuttaen merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

 

Kansalaiset, yritykset ja instituutiot osallistuvat entistä enemmän sähköisiin vuorovaikutussuhteisiin ja verkkokauppaan sosiaalisilla, taloudellisilla ja kaupallisilla elämänalueilla, mutta internetin kehitys on johtanut myös verkkorikollisuuteen, jossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja, sekä tietoturvaloukkauksiin, jotka vaikuttavat yksityishenkilöihin tai yhteisöihin kaikkialla Euroopassa

 

Verkkohyökkäyksillä on myös vakavia vaikutuksia kriittisiin infrastruktuureihin. Turvattomuuden lisääntyminen jokapäiväisessä elämässä ja odottamattomat tilanteet heikentävät kansalaisten luottamusta paitsi instituutioihin, myös toisiinsa.