SUOSITUS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjaan liittyvän korjaamisvastuuta koskevan Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

18.12.2012 - (13582/2012 – C7‑0323/2012 – 2012/0120(NLE)) - ***

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Matthias Groote

Menettely : 2012/0120(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0429/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0429/2012
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjaan liittyvän korjaamisvastuuta koskevan Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(13582/2012 – C7‑0323/2012 – 2012/0120(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (13582/2012),

–   ottaa huomioon Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjaan liittyvän korjaamisvastuuta koskevan Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan, joka hyväksyttiin 15. lokakuuta 2010 osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin viidennen kokouksen (COP/MOP 5) viimeisessä täysistunnossa Nagoyassa ja jonka unioni allekirjoitti 11. toukokuuta 2011 (13583/2012),

–   ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0323/2012),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen (A7-0429/2012),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Ehdotukseen liittyvät aiemmat vaiheet

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus tuli voimaan 29. joulukuuta 1993. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja hyväksyttiin yleissopimuksen 19 artiklan 3 kappaleen mukaisesti useiden työryhmäkokousten jälkeen 29. tammikuuta 2000 yleissopimuksen lisäsopimuksena ja se tuli voimaan 11. syyskuuta 2003. Tämä kansainvälinen yleissopimus muodostaa ennalta varautumisen periaatteeseen perustuvan kehyksen sellaisten nykyaikaisella biotekniikalla muunnettujen elävien organismien turvallista siirtoa, käsittelyä ja käyttöä varten, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön tai jotka voivat aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle.

Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan 27 artiklassa valtuutetaan käynnistämään pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten konferenssin (COP/MOP) ensimmäisessä kokouksessa prosessi korjaamisvastuuta koskevien kansainvälisten sääntöjen ja menettelyjen laatimiseksi valtioiden rajat ylittävistä muunnettujen elävien organismien siirroista aiheutuville vahingoille. Nagoyassa Japanissa järjestetyssä pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten viidennen konferenssin kokouksessa (COP/MOP 5) unioni tuki yksimielisesti korjaamisvastuuta koskevan Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan lopullista kompromissitekstiä, koska sen katsottiin olevan hyväksyttyjen EU:n kantojen ja komission saamien neuvotteluohjeiden mukainen. Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjaan sisällytettävä korjaamisvastuuta koskeva Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirja hyväksyttiin osapuolten viidennen konferenssin viimeisessä täysistunnossa 15. lokakuuta 2010.

Neuvosto ilmaisi 20. joulukuuta 2010 tyytyväisyytensä Nagoya-Kuala Lumpurin pöytäkirjan hyväksymisen johdosta. Toukokuun 6. päivänä 2011 annetun neuvoston päätöksen mukaisesti unioni allekirjoitti Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjaan sisällytettävän korjaamisvastuuta koskevan Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan 11. toukokuuta 2011 sillä edellytyksellä, että lisäpöytäkirja tehdään myöhemmin.

Tarkoitus

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja on kansainvälinen sopimus, jota sovelletaan nykyaikaisella biotekniikalla muunnettujen elävien organismien siirtoihin maasta toiseen. Pöytäkirjalla otetaan käyttöön tosiasioihin perustuvaa ennakkosuostumusta koskeva menettely, jolla varmistetaan, että maat saavat tosiasioihin perustuvien päätösten tekemiseen tarvittavat tiedot, ennen kuin ne suostuvat tällaisten organismien tuontiin niiden alueelle. Pöytäkirjassa viitataan ennalta varautumisen periaatteeseen perustuvaan lähestymistapaan ja vahvistetaan uudelleen ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen 15. periaatteeseen sisältyvä ennalta varautumisen periaate. Pöytäkirjalla myös perustetaan bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa eläviä muunnettuja organismeja koskevien tietojen vaihtoa ja auttaa maita pöytäkirjan täytäntöönpanossa.

Ympäristöä ja kehitystä koskevan, vuonna 1992 annetun Rion julistuksen 13. periaatteessa kehotetaan valtioita kehittämään kansallista vastuu- ja korvauslainsäädäntöä sekä kehittämään yhteistyössä edelleen ympäristövahinkojen haitallisia vaikutuksia koskeviin vastuu- ja korvauskysymyksiin liittyvää kansainvälistä oikeutta.

Cartagenan pöytäkirjan yhteydessä korjaamisvastuussa on kyse siitä, mitä tapahtuisi, jos elävien muunnettujen organismien valtioiden rajat ylittävät siirrot olisivat aiheuttaneet vahinkoa. Nagoyassa vuonna 2010 järjestetyssä osapuolten viidennessä konferenssissa hyväksytyssä korjaamisvastuuta koskevassa lisäpöytäkirjassa vahvistettiin korjaamisvastuuta koskevat kansainväliset säännöt ja menettely elävien muunnettujen organismien aiheuttaessa vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.

Lisäpöytäkirjassa keskitytään pääasiassa hallinnollisiin menettelyihin ja vaatimuksiin, jotka koskevat torjuntatoimia, joita on toteutettava, mikäli elävät muunnetut organismit aiheuttavat vahinkoa, joka haittaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä, ottaen huomioon myös ihmisten terveydelle aiheutuvat riskit.

Osapuolet ovat lisäpöytäkirjan nojalla velvollisia säätämään uudessa tai voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössään vahinkoihin liittyvistä säännöistä ja menettelyistä. Niiden on säädettävä torjuntatoimista, joilla ehkäistään tai vähennetään vahinkoja tai palautetaan luonnon monimuotoisuus. Osapuolten on vaadittava kyseessä olevasta elävästä muunnetusta organismista suoraan tai epäsuorasti vastuussa olevaa toiminnanharjoittajaa toteuttamaan vahingon aiheutuessa tai vahingon ollessa riittävän todennäköinen asianmukaisia torjuntatoimia, mikä on uutta etenkin monissa kehitysmaissa.

Euroopan unionissa bioturvallisuutta koskevan Cartagenan pöytäkirjan määräykset on sisällytetty bioturvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön, jonka kulmakivenä on ennalta varautumisen periaate. Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirjan vahinkovastuumääräykset kuuluvat 21. huhtikuuta 2004 annetun ympäristövastuuta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY soveltamisalaan. Siinä luodaan pilaaja maksaa -periaatteeseen perustuva kehys, jonka mukaisesti pilaaja on vastuussa ympäristövahingon aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.

Osapuolten viidennessä konferenssissa myös päätettiin, että tapauksissa, joissa lisäpöytäkirjassa määrättyjen torjuntatoimien kustannuksia ei saada katetuiksi, voidaan toteuttaa ylimääräisiä ja täydentäviä korvaustoimenpiteitä ja että näihin toimenpiteisiin voi liittyä järjestelyjä, joita osapuolten konferenssin on käsiteltävä. Lisäksi osapuolten konferenssi kehotti osapuolia kehittämään ja/tai vahvistamaan yhteistyössä lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyviä henkilöresursseja ja institutionaalisia valmiuksia ja kehotti osapuolia ottamaan tämän huomioon suunnitellessaan kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä apua osapuolina oleville kehitysmaille.

Euroopan unionin selitys

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 34 artiklan mukaan valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on ratifioitava tai hyväksyttävä kaikki yleissopimukseen mahdollisesti liitettävät pöytäkirjat. Kyseisen artiklan 3 kappaleen mukaisesti alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on selitettävä toimivaltansa kysymyksessä olevan pöytäkirjan soveltamisalalla. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi komissio on laatinut ehdotuksen liitteessä olevan selityksen.

Selityksessä Euroopan unioni ilmoittaa, että sillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 191 artiklan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja täyttää niistä aiheutuvat velvoitteet.

Lisäksi Euroopan unioni ilmoittaa, että se on jo antanut jäsenvaltioitaan sitovia säädöksiä, jotka kattavat kaikki lisäpöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat asiat.

Esittelijän johtopäätökset

Korjaamisvastuuta koskeva Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirja edistää huomattavasti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteiden saavuttamista. Lisäpöytäkirjassa käsitellään EU:n vuoden 2004 ympäristövastuudirektiivin tapaan nimenomaisesti vastuuta ja korvauksia elävien muunnettujen organismien aiheuttaessa vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.

Esittelijä kannattaa neuvoston päätöstä, jossa hyväksytään korjaamisvastuuta koskeva Nagoya-Kuala Lumpurin lisäpöytäkirja Euroopan unionin puolesta unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta.

Esittelijä on tyytyväinen siihen, että suurin osa jäsenvaltioista on allekirjoittanut lisäpöytäkirjan, ja kehottaa niitä ratifioimaan sen pikaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.12.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

58

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Tadeusz Cymański, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Peter Liese, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Jutta Haug, Jiří Maštálka, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Giancarlo Scottà, Alda Sousa, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Emine Bozkurt, Reinhard Bütikofer, Jean Lambert, Csaba Sógor, Josef Weidenholzer