Menettely : 2012/2134(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0001/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0001/2013

Keskustelut :

PV 04/02/2013 - 18
CRE 04/02/2013 - 18

Äänestykset :

PV 05/02/2013 - 7.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0036

MIETINTÖ     
PDF 198kWORD 146k
21.1.2013
PE 496.312v02-00 A7-0001/2013

pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta

(2012/2134(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Philippe De Backer

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta

(2012/2134(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi" (COM(2011)0870),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen "Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin" (COM(2011)0803),

–   ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan komission ohjelman (COSME-ohjelma) (COM(2011)0834),

–   ottaa huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen ("Small Business Act") (COM(2008)0394), jossa tunnustetaan pk-yritysten keskeinen sija EU:n taloudessa ja pyritään lujittamaan pk-yritysten asemaa sekä edistämään niiden kasvua ja työpaikkoja luovaa potentiaalia auttamalla niitä voittamaan kehitystään vielä haittaavat ongelmat,

–   ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu" (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(1),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista (COM(2011)0860),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (COM(2011)0862),

–   ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin tutkimuksen vuodelta 2011 pk-yritysten rahoituksen saannista,

–   ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2012 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamista rahoitusvälineistä pk-yrityksille,

–   ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0001/2013),

A. ottaa huomioon, että rahoitusteollisuutta koskevien säännösten puutteellisuus yhdistettynä rahoitus-, talous- ja velkakriisin vakaviin ja maailmanlaajuisiin seurauksiin saattaa vaikeuttaa pk-yritysten rahoituksen saantia;

B.  ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää luoda tarvittavat välineet ja kehittää niitä sekä luoda oikeanlaiset olosuhteet, joissa unionin on mahdollista lisätä euroalueen ja koko unionin talouskasvua;

C. ottaa huomioon, että pankkilainat ovat Euroopan unionin pk-yritysten tärkein rahoituslähde;

D. ottaa huomioon, että EKP:n tietojen mukaan pk-yrityksille myönnettävien lainojen korot vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain ja että joissakin maissa liiketoimintahankkeille myönnettävän rahoituksen saannissa on epätasapuolisuutta ja myös lainapyyntöjen hylkäämisaste on korkea;

E.  ottaa huomioon, että pk-yritysten osuus Euroopan yrityksistä on yli 98 prosenttia ja että ne tarjoavat yli 67 prosenttia unionin työpaikoista; toteaa, että ne ovat siten EU:n talouden selkäranka ja tärkeitä pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävien työpaikkojen luomisen edistäjiä 27 jäsenvaltiossa;

F.  ottaa huomioon, että kaikista EU:ssa vuosien 2002 ja 2010 välillä luoduista uusista työpaikoista 85 prosenttia syntyi pk-yrityksissä ja erityisesti uusissa yrityksissä; ottaa huomioon, että 32,5 miljoonaa EU:n kansalaista on itsenäisiä ammatinharjoittajia;

G. ottaa huomioon, että on olemassa erilaisia pk-yrityksiä, joilla on kaikilla erilaiset tarpeet;

H. ottaa huomioon, että pk-yrityksiä ja yrittäjyyttä tukevia toimia säännellään Small Business Act -aloitteella, jonka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön yhdessä komission kanssa;

Yleistä

1.  pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa ja sen pk-yrityksiä koskevia monia ehdotuksia ja suosituksia;

2.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että Euroopan unionin menestys, osaaminen ja yhteenkuuluvuus ovat hyvin riippuvaisia kestävästä kehityksestä ja työpaikkojen luomisesta pk-yrityksiin, jotka ovat sitoutuneet tuottamaan laatutuotteita ja -palveluja; korostaa, että on tärkeää kannustaa kaikenlaisia yrityksiä pyrkimään talouskasvuun; korostaa lisäksi, että pk-yritykset ovat osa laajempaa yritysten "ekosysteemiä"; toteaa, että tässä "ekosysteemissä" on myös varmistettava, että panostetaan tasapuolisesti mikroyritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien rahoituksen saantiin; toteaa, että suuret yritykset ovat pitkälti riippuvaisia pienien pk-yritysten laajasta verkostosta;

3.  korostaa, että monilla pk-yrityksillä on rahoitus- ja talouskriisin vakavien seurausten vuoksi vaikeuksia saada rahoitusta ja että pk-yritysten on noudatettava aikaisempaa tiukempia sääntelykriteereitä; tähdentää, että valtiontukea ja muita epäsuoria tukia, kuten julkisia takuita ja likviditeettitukea keskuspankeilta ja Euroopan keskuspankilta, kriisin aikana saaneille pankeille olisi asetettava niiden pk-yrityksille myöntämiä rahoitusmääriä ja ehtoja koskevia tavoitteita; kannustaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan "pienet ensin" -periaatteen edistämiseksi kansallisella tasolla, mihin sisältyy pk-yritysten sääntely- ja hallintoympäristön yksinkertaistaminen;

4.  painottaa, että pk-yritysten sääntely- ja hallintoympäristöä yksinkertaistettaessa on samalla taattava työntekijöille riittävä sosiaaliturva sekä työterveys ja -turvallisuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan mahdolliseen syrjintään rahoituksen saannissa, kun on kyse heikommassa asemassa olevien henkilöiden tai ryhmien johtamien pk-yritysten rahoituksen saannista;

5.  toteaa, että viime vuosina on ponnisteltu merkittävästi byrokratian vähentämiseksi;

6.  korostaa paikallisen pankkijärjestelmän merkityksen lisäämistä; korostaa pankkien, Euroopan tason pankeista paikallistason pankkeihin, vastuuta viisaasta investoimisesta talouteen ja erityisesti pk-yrityksiin sekä niiden siihen liittyviä toimintoja; panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot, kun on kyse pk-yrityksille lainaamisen kustannuksista ja pk-yritysten rahoituksen saannista, ja toteaa, että tämä johtuu epäsuotuisasta makrotaloudellisesta kehyksestä, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia kilpailuun raja-alueilla; huomauttaa, että vaikka pk-yritysten mahdollisuudet luotonsaantiin vaihtelevat jäsenvaltioittain, EKP:n lokakuussa 2011 toteuttama pankkien luotonantoa koskeva kysely osoittaa, että pk-yritysten lainavaatimukset ovat yleisesti tiukentuneet ja että investointien vähentäminen minimiin voi johtaa luottolamaan; toteaa lisäksi, että EU:ssa on merkittävää kysyntää mikroluotoille;

7.  muistuttaa, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien sääntöjen tarkistaminen ei saisi vaikeuttaa pk-yritysten ja mikroyritysten pääsyä hankintamarkkinoille;

8.  muistuttaa, että pk-yritysten merkittävin rahoituslähde Euroopassa ovat pankit; katsoo, että koska pankkiala on pirstaloitunut ja lainakorot ja lainatarjousten ehdot vaihtelevat siksi suuresti maittain, tarvitaan eriytettyä lähestymistapaa, jotta voidaan parantaa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, ottaen samalla huomioon kunkin maan olosuhteet;

Pienten ja keskisuurten yritysten moninaisuus

9.  muistuttaa komissiota siitä, että Euroopan pk-yritykset ovat erittäin heterogeenisia ja että ne voivat olla muun muassa hyvin perinteisiä perheyrityksiä, nopeasti kasvavia yrityksiä, high-tech-yrityksiä, mikroyrityksiä, sosiaalisia yrityksiä ja vasta perustettuja yrityksiä ja edellyttävät siten hyvin erilaisia lähestymistapoja;

10. toteaa, että nykytilanteessa, jossa asianmukaisen riskipääoman saannin riittämättömyys erityisesti varhaisessa vaiheessa on edelleen yksi merkittävimmistä kasvusuuntautuneiden yritysten perustamisen ja kehittämisen esteistä, komission toimintasuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti riskipääomaa kasvurahoituksen mahdollisena välineenä; painottaa kuitenkin, että tämänkaltainen rahoitus riittää vain hyvin pienelle osalle pk-yrityksiä ja että pankkilainat ovat edelleen pääasiallinen rahoituslähde;

11. korostaa, ettei ole olemassa kaikille sopivaa rahoitustapaa ja kehottaa komissiota tukemaan laajan räätälöityjen ohjelmien, välineiden ja aloitteiden valikoiman kehittämistä sekä oman pääoman (bisnesenkelit, joukkorahoitus ja monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät) ja oman pääoman kaltaisen pääoman (mezzanine- eli välirahoitus) että lainavälineiden ("small-ticket" -yritysvelkakirjat, takuujärjestelyt ja -foorumit) pankkien ja muiden pk-yritysten rahoitukseen osallistuvien toimijoiden (kirjanpidon ammattilaiset, liiketoimintaa tai pk-yrityksiä edustavat järjestöt tai kauppakamarit) kumppanuuksien pohjalta yritysten tukemiseksi niitä perustettaessa, niiden kasvaessa sekä siirtymävaiheissa siten, että otetaan huomioon yritysten koko, liikevaihto ja rahoitustarpeet;

12. korostaa, että komission olisi painotettava, että osakemarkkinoilla saattaa olla tärkeä osuus pk-yritysten ja sijoittajien rahoituksen saannin parantamisessa eri vaiheissa; palauttaa mieliin, että euroalueella on jo olemassa erityisesti pk-yrityksiä varten kehitetyt osakemarkkinat, jotka ovat erityisiin markkina- ja rahoitustarpeisiin vastaamiseen tarkoitetut markkinat;

Pk-yritysten haavoittuvuus

13. pyytää komissiota tekemään pk-yrityksiä koskevista uusista säännöistä yleisen ja kattavan vaikutustenarvioinnin, mukaan lukien kattava testaus, jossa otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet ja haasteet;

14. korostaa, että pk-yritykset ovat usein pitkän jakeluelinkaaren päässä ja viivästyneet maksut ja lyhyet maksuajat saattavat vaikuttaa eniten juuri niihin; pitää siksi myönteisenä komission aloitetta kannustaa jäsenvaltioita voimakkaasti nopeuttamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa;

15. korostaa, että komission tutkimukset osoittavat, että ei pelkästään rahoituksen saanti vaan myös taitojen hankkiminen, kuten johtamistaidot sekä rahoitus- ja kirjanpitotietämys, on elintärkeää pk-yrityksille, jotta ne voivat saada rahoitusta, innovoida, kilpailla ja kasvaa; katsoo, että EU:n rahoitusvälineiden tarjoamiseen olisi näin ollen liitettävä asianmukaista ohjausta ja neuvontaa ja olisi tarjottava tietopohjaisia yrityspalveluja;

16. katsoo, että on välttämätöntä tukea pk-yrityksiä paikallisesti yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettujen toimintalinjojen kehittämiseksi, parantaa niiden tilannetta koko niiden elinajan ja auttaa niitä pääsemään uusille markkinoille; katsoo, että tämän politiikan tärkeimpiä osatekijöitä ovat hyvien käytäntöjen tunnustaminen ja vaihto;

Yrittäjyyden ammatillistaminen

17. toteaa, että yrittäjillä ei ole perusrahoitusta koskevaa tietoa, mikä heikentää liiketoimintasuunnitelmien laatua ja siten lainahakemusten onnistumista; kehottaa siksi jäsenvaltioita tarjoamaan ammatillista koulutustukea potentiaalisille yrittäjille ja tukemaan pankkien, kauppakamarien, liiketoimintajärjestöjen ja kirjanpidon ammattilaisten välisiä kumppanuuksia;

18. katsoo, että naisyrittäjyys on EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta hyödyntämätön voimavara, jota olisi edistettävä ja lujitettava, ja toteaa, että olisi poistettava kaikki naisten työmarkkinoilla kohtaamat esteet;

19. katsoo, että yrittäjyyttä koskevien taitojen kehittäminen sekä johdatus markkinoiden, talouden ja rahoitusjärjestelmän toimintaan ja vuorovaikutukseen olisi sisällytettävä peruskoulututukseen; katsoo, että hyvin valmisteltu liiketoimintasuunnitelma on ensimmäinen askel kohti parempaa rahoituksen saantia ja kannattavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään viipymättä rahoituskasvatuksen koulutusohjelmiinsa; tukee tässä yhteydessä "Erasmus nuorille yrittäjille" -ohjelmaa, jolla on tarkoitus edistää yrityskulttuuria ja kehittää sisämarkkinoita ja kilpailukykyä;

20. katsoo, että tarvitaan uusia yrityksiä koskeva erityisstrategia sekä rahoitusvälineitä innovatiivisten hankkeiden täytäntöön panemiseksi ja nuorten yrittäjien luovuuden kehittämiseksi;

21. korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa on jo olemassa joitakin hyviä käytäntöjä, joiden avulla parannetaan yrittäjien valmiuksia; kehottaa komissiota tukemaan niiden täytäntöönpanoa muissa jäsenvaltioissa;

22. tähdentää, että on välttämätöntä tiedottaa yrittäjille ja potentiaalisille yrittäjille sekä pankeille kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla säännöllisesti ja yksinkertaisesti pk-yrityksille tarkoitetuista koulutushankkeista, EU:n rahoituksesta ja ohjelmista, koska niiden on hyödynnettävä kaikkia saatavilla olevia mahdollisuuksia ja toimia; kehottaa komissiota varmistamaan, että kansallisille pk-yrityksiä edustaville järjestöille tiedotetaan asianmukaisesti EU:n aloitteista ja tämän alan toimia koskevista ehdotuksista;

23. kehottaa EIP-ryhmää lisäämään tiedotustaan, jotta edistetään pk-yhteisölle tarkoitettuja rahoitusjärjestelmiä yhteistyössä pk-yrityksiä edustavien järjestöjen kanssa;

24. huomauttaa, että on välttämätöntä antaa neuvontaa konkurssin kokeneille yrittäjille, sillä 15 prosenttia yrityksistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi; tukee konkurssimenettelyiden yksinkertaistamista ja lyhentämistä uuden mahdollisuuden antamiseksi kyseisille yrittäjille, koska uudelleen aloittavan yrittäjän perustama yritys saattaa menestyä paremmin;

Avoimuus

25. toteaa, että luotonantajien luottovälineitä koskevat tiedot ovat yleisesti ottaen paremmat kuin yrittäjien ja että yrittäjien olisi tiedotettava paremmin luotonantajille liiketoimintasuunnitelmistaan ja pitkän aikavälin strategioistaan; korostaa, että nämä tiedonsaantiongelmat tekevät lainahakemuksia koskevista keskusteluista hankalia; katsoo, että pk-yritysten on tarpeen saada erityisesti niille räätälöityä neuvontaa lainamahdollisuuksista; kehottaa komissiota edistämään luotonantajien ja yrittäjien väliseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon liittyviä erityisratkaisuja koskevien parhaiden käytäntöjen jakamista; kehottaa komissiota lujittamaan yrittäjien ja luotonantajien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä;

26. painottaa, että luotonantajien olisi avoimesti vahvistettava selkeät ja täsmälliset kriteerit rahoitushakemuksille; korostaa, että hylätessään lainahakemuksen täysin tai osittain luotonantajan on ilmoitettava yrittäjälle asianmukaisesti ja rakentavasti hylkäämiseen johtaneet syyt; kehottaa komissiota määrittelemään selkeät suuntaviivat tällaiselle avoimuutta koskevalle rakentavalle lähestymistavalle;

27. toteaa, että maksaessaan lainan ennenaikaisesti takaisin pk-yritysten on maksettava luotonantajan rahoitustappio ja usein lisäsakko, mikä johtaa kohtuuttomiin kokonaiskustannuksiin; kehottaa komissiota ehdottamaan, että kaikkien sopimusten avoimuutta pk-yritysten ennenaikaisesta takaisinmaksusta lisätään ja tarkistamaan mahdollisuutta asettaa yläraja takaisinmaksusta aiheutuville kuluille;

28. toteaa, että pk-yrityksille asetetaan yhä tiukempia ehtoja, henkilökohtaiset takuut mukaan luettuina, rahoituksen saamiseksi luottolaitoksilta; toteaa, että korkeammat korot saattaisivat johtaa muiden kuin hintaan liittyvien ehtojen, kuten henkilökohtaisten takuiden, korottamiseen; katsoo siksi, että rahoitusteollisuuden sääntelyyn tarkoitetulla lainsäädännöllä on suojeltava ja elvytettävä tosiasiallista luotonantoa reaalitaloudelle ja erityisesti pk-yrityksille;

29. kehottaa jäsenvaltioita vähentämään hallinnollista rasitetta pk-yritysten aloitusvaiheessa ja elinaikana, koska maiden välillä on tällä alalla eroja, jotka ehkäisevät sisämarkkinoiden toteutumista; korostaa, että on tärkeää vähentää uuden yrityksen perustamiseen tarvittavien päivien lukumäärää; pyytää komissiota tutkimaan kaikissa jäsenvaltioissa täytäntöön pantavia potentiaalisia parhaita käytäntöjä; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön yhtenäinen pk-yritysten tunnistenumero, jota säilytetään Euroopan laajuisessa pk-yrityksiä koskevassa tietokannassa, joka sisältää myös kaikki rahoitustiedot, jotta pk-yritykset voivat helpommin hakea mukaan EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmiin ja pyytää rahoitusta; huomauttaa, että jos tällainen pk-yritysten tunnistenumero otetaan käyttöön, on kiinnitettävä huomiota tietosuojaa koskeviin periaatteisiin;

30. pitää myönteisenä komission ehdotusta edistää laatuluokituksen käyttöä välineenä, joka täydentää tavanomaisia määrällisiä pk-yritysten luottokelpoisuusarviointeja;

Uudet rahoitustavat

31. pitää myönteisenä komission uusia rahoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet; kehottaa komissiota kehittämään edelleen pk-yrityksille räätälöityä EU:n rahoitusta; korostaa, että rahoituksen pirstaloitumista olisi vältettävä ja että rahoitus voi olla tehokasta ainoastaan, jos sillä voidaan kattaa merkittävä osa kyseisten pk-yritysten tarpeista;

32. uskoo vahvasti, että COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien mukaisten lainarahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen välineiden määrärahoja olisi lisättävä huomattavasti ja olisi merkittävästi parannettava pk-yritysten mahdollisuuksia saada kyseistä rahoitusta;

33. katsoo, että komission olisi tutkittava keinoja parantaa eurooppalaisia markkinoita oman pääoman luonteisille sijoituksille, erityisesti välirahoitusta ajatellen; suosittaa, että komissio tutkii, kuinka Euroopan investointirahaston (EIR) kasvua edistävää mezzanine-välinettä (Mezzanine Facility for Growth) voidaan vahvistaa ja tarkastelee uusia välirahoitustuotteita kuten välirahoituslainatakuu; suosittaa lisäksi, että rahoitusvälineitä koskevaa tietoa ja analyyseja asetetaan saataville rahoituksenvälittäjien esteiden vähentämiseksi, koska nämä voivat olla halukkaita tutkimaan välipääomarahoituksen lainamarkkinoita EU:ssa;

34. kehottaa suuntaamaan vähintään 20 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoista pk-yritysten innovointiin;

35. toteaa, että pk-yritykset ja luottolaitokset arvostavat laajalti pääomatakuita ja käyttävät niitä; pitää myönteisinä komission asiaa koskevia pyrkimyksiä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön asianmukaiset pääomatakuita koskevat säännökset;

36. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että laaditaan pk-yrityksille lainoja myöntäviä yhteisöjä koskeva asianmukainen, räätälöity sääntelykehys, joka ei osoittaudu niille raskaaksi ja saa osakseen myös sijoittajien luottamuksen (tilintarkastusstandardeja koskeva EU:n lainsäädäntö, esitedirektiivi, avoimuusdirektiivi, markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva direktiivi ja rahoitusmarkkinadirektiivi huomioon ottaen);

37. pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvoston 28. ja 29. kesäkuuta 2012 pidetyssä kokouksessa päästiin sopimukseen Euroopan investointipankin pääoman kasvattamisesta 10 miljardilla eurolla, mikä antaa EIP-ryhmälle mahdollisuuden lisätä unionin sisäistä luotonantoaan vuosina 2012–2015 noin 60 miljardilla eurolla ja rahoittaa lainalla noin 180 miljardin euron kokonaisinvestoinnit ja toimia näin tervetulleena voimana yhteisissä ponnisteluissa Euroopan talouden elvyttämiseksi; pitää myönteisenä, että EIP on ensisijaisissa lainatavoitteissaan nimenomaan eritellyt tarpeen laajentaa pk-yrityksille lainoja myöntävien pankkien valikoimaa ja ottaa mukaan uusia ja muita kuin perinteisiä rahoituksen välittäjiä; painottaa, että tämä uusi sitoumus ei saa tehdä tyhjäksi samanaikaisia pyrkimyksiä lujittaa ja parantaa EIP:n ja unionin talousarvion yhteisiä välineitä, joilla pyritään jakamaan riskit ja turvautumaan oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen; kehottaa nämä seikat huomioon ottaen komissiota lujittamaan ja optimoimaan Euroopan investointipankin riskienjaonvälineitä ja Euroopan investointirahaston ohjelmia, jotka koskevat osakesalkkuja tai rahoituslaitosten (välittäjien) pk-yrityksille myöntämää välirahoitusta; toteaa, että koheesiopolitiikka on yksi pk-yritysten pääasiallisista rahoituslähteistä ja että rakennerahastoista tuettavat rahoitusohjelmat, byrokratian vähentäminen sekä nopeuden ja tehokkuuden lisääminen ovat olennaisen tärkeitä EU:n talouden ja sen kilpailukyvyn elvyttämisen edistämiseksi;

38. kehottaa komissiota perustamaan Euroopan investointirahastoon (EIR) pysyvän Euroopan takuuohjelman helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia, koska se parantaisi eurooppalaisiin takuujärjestelmiin perustuvien takuiden ja lainatuotteiden kehittämistä ja vähentäisi pankkien pääomavaatimuksia ja rahoituksenvälittäjien riskejä;

39. kannustaa EIP:tä kehittämään edelleen mikrorahoitusaloitettaan ja edistämään siten osallistumistaan EU:n ensisijaisten poliittisten tavoitteiden asettamiseen sosiaalisen osallisuuden alalla;

40. toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa pankkitileillä on ennätysmäärä kotitalouksien säästöjä, kun taas toisissa jäsenvaltioissa talletukset vähenevät kaiken aikaa kriisin vuoksi; korostaa, että luomalla asianmukainen kannustinjärjestelmä näiden kotitalouksien säästöjen aktivoimiseksi olisi helpotettava pk-yritysten rahoituksen saantia sekä kotimaassa että ulkomailla ja vauhditettava EU:n taloutta; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen kyseisten säästöjen aktivoinnista esimerkiksi ottamalla käyttöön kannustimia, jotka perustuvat jäsenvaltioissa olemassa oleviin parhaisiin käytäntöihin;

41. toteaa, että pk-yritykset edistävät asukkaiden työllistymistä alhaisemman työllisyyden alueilla, mikä tukee työllisyyden kasvua, auttaa vastaamaan asukkaiden nykyisiin tarpeisiin ja vaikuttaa siten myönteisesti paikallisten yhteisöjen kehitykseen; katsoo siksi, että pk-yritysten kehittäminen on yksi keino vähentää kansallisia eroavuuksia;

42. pitää myönteisenä pk-yritysten ja mikroyritysten tukemista esimerkiksi PSCI-, COSME- ja Horisontti 2020 -aloitteilla ja Luova Eurooppa -puiteohjelmalla (johon sisältyy kulttuurialan ja luovan alan lainantakausjärjestely), sillä ne tarjoavat uusia tapoja kehittää taitoja ja tietoa, jotka tukevat pk-yritysten ja mikroyritysten dynaamista kehitystä;

43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten ne voivat edistää niiden pk-yritysten rahoituksen saantia, jotka pyrkivät tuottamaan innovatiivisia tuotteita, tarvikkeita tai palveluja julkisen sektorin käyttöön; vaatii erityisesti toimia, joilla rahoitusehtoja parannetaan varmistamalla, että riskipääoman ja pk-yritysten muiden rahoitusmuotojen tarjoajat ottavat täydellisesti huomioon julkisen sektorin esikaupallisiin hankintahankkeisiin ja innovointikumppanuuksiin osallistuvien innovatiivisten pk-yritysten kasvupotentiaalin;

44. korostaa, että oikeudenmukainen, avoin ja läpinäkyvä julkisia hankintoja koskeva EU:n sääntelykehys ja työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä 16. päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY(3) oikeasuhteinen, avoin ja syrjimätön täytäntöönpano ovat välttämättömiä, jotta parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja todella täyttää tällaisiin sopimuksiin sisältyvät velvoitteet;

45. toteaa lisäksi, että on ryhdyttävä toimiin, joilla voidaan varmistaa, ettei pk-yritysten rajatylittävän toiminnan helpottaminen samaan aikaan edistä fiktiivisten itsenäisten ammatinharjoittajien rajatylittävää toimintaa erityisesti rakennusalalla;

46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan investointipankille ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0235.

(2)

EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 6.

(3)

EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.


PERUSTELUT

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat erittäin tärkeitä Euroopan unionille. Ne ovat Euroopan talouden selkäranka ja tärkeä talouskasvun moottori Euroopan unionissa. Pk-yritykset edesauttavat huomattavasti työpaikkojen luomista Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa.

Pk-yritykset ovat kuitenkin haavoittuvia. Tämä kävi selväksi kriisin jälkimainingeissa. Kriisin vuoksi joistakin luotonantajista tuli varovaisempia lainan myöntämisessä pk-yrityksille. Välillä liiankin varovaisia, sillä liian vähäiset investoinnit voivat aiheuttaa luottokriisin. Lisäksi uudet ja tiukat sekä EU:n että kansallisten viranomaisten käyttöön ottamat esimerkiksi rahoituslaitoksia ja pääomavaatimuksia koskevat säännöt ovat vaikeuttaneet pk-yritysten rahoituksen saantia. Pk-yritykset ovat myös usein pitkän jakeluelinkaaren päässä ja viivästyneet maksut ja nykyisin käytetyt maksuajat saattavat vaikuttaa eniten juuri niihin.

Kun sidosryhmien kanssa keskustellaan pk-yritysten rahoituksensaantivaikeuksista, tulee ilmi erilaisia asioita. Vaikuttaa siltä, että luotonantajat eivät ole kaikissa jäsenvaltioissa varovaisempia lainanannossa pk-yrityksille. Joissakin jäsenvaltioissa on viime vuosina sijoitettu ennätyssumma pk-yrityksiin.

Toisaalta kaikki sidosryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n ja kansallisten viranomaisten olisi oltava varovaisia laatiessaan uusia pääomavaatimussääntöjä. Koska ei ole olemassa yleistä vaikutustenarviointia, joka kattaa kaikki erilaiset täytäntöön pantavat säännöt, ovat rahoitussektorille ja pk-yritysten rahoituksen saannille koituvat seuraukset erittäin epävarmoja. Olisi kuitenkin vältettävä myös luotonantajien ylireagointia uusiin pääomavaatimuksiin.

Lisäksi mainittiin muita rakenteellisia ongelmia, jotka olivat jo olemassa ja joilla ei ole suoraa yhteyttä kriisiin. Yksi suurimmista vaikeuksista lainasopimuksesta neuvoteltaessa ovat tiedonsaantiongelmat pk-yritysten ja luotonantajien välillä. Molemmat osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että viestinnän parantaminen edistäisi luotonantajien ymmärrystä pk-yritysten lainatarpeita kohtaan ja pk-yritysten ymmärrystä erilaisia luottovaihtoehtoja kohtaan. Toisaalta pk-yritysten rahoitustilanteen säännöllisempi seuranta ja rahoitustietoja koskevat perustiedot edistäisivät neuvottelujen sujuvuutta.

Avoimuuden puute esimerkiksi lainan ennenaikaisessa takaisinmaksussa on ongelma myös pk-yrityksille. Rahoitustappiota ja lisäsakkoa ei ole aina määritelty kunnolla etukäteen. Joskus ennenaikaisen takaisinmaksun kustannukset ovat jopa niin korkeat, että pk-yritykset eivät kykene niitä maksamaan, mikä tekee mahdottomaksi tarkistaa niiden investointi- ja luottopäätöksiä.

Tiukemmista pääomavaatimuksista johtuen luotonantajat pyytävät usein henkilökohtaisia lisätakuita tavanomaisten pankkitakuiden lisäksi. Tämä saattaa muodostaa ylimääräisen esteen yritysten käynnistämiselle tai pk-yritysten lisäinvestoinneille.

Sidosryhmät ehdottivat itse joitakin ratkaisuja, jotka voisivat parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia: (1) alan ammatillistaminen; (2) pk-yritysten ja luotonantajien parempi yhteistyö ja tiedonvaihto sekä (3) pk-yritysten taloustilanteen säännöllisempi seuranta. (4) selkeiden sääntöjen laatiminen (henkilökohtaisten) takuiden käytölle; (5) selkeiden sääntöjen laatiminen lainan ennenaikaiselle takaisinmaksulle, mahdollisille sakoille ja tappion laskennalle.

Toimintasuunnitelmassa pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi komissio tekee joitakin hyviä ehdotuksia ja esittää hyviä ratkaisuja. Koska kuitenkaan ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "pk-yritys", haluaisimme korostaa, ettei ole yhtä ainoata ratkaisua ja että erilaisilla pk-yrityksillä on kaikilla erilaiset tarpeet.

Tästä syystä pidämme myönteisenä komission ehdotusta, mutta haluaisimme korostaa, että riskipääoma, jota komission toimintasuunnitelmassa on aivan oikein painotettu, on sopiva tapa rahoittaa kasvua vain joidenkin harvojen pk-yritysten kohdalla. Tästä syystä pyydämme komissiota tukemaan myös vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä.

Näinä kriisiaikoina kotitalouksilla on tapana säästää kuluttamisen sijasta. Joissakin jäsenvaltioissa kotitalouksien pankkitileillä on ennätysmäärä säästöjä. Tästä syystä pyydämme komissiota tutkimaan, millä tavoin EU ja jäsenvaltiot voivat edistää säästöjen aktivointia esimerkiksi verokannustimien avulla.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.12.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta

(2012/2134(INI))

Valmistelija: Anthea McIntyre

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että pk-yritykset tarjoavat EU:ssa noin 90 miljoonaa työpaikkaa, joista 30 prosenttia on mikroyrityksissä, ja 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista EU:ssa vuosina 2002–2012 luotiin pk-yrityksissä, erityisesti uusissa yrityksissä(1);

2.  panee merkille, että pk-yritykset edistävät asukkaiden aktivoitumista alhaisemman työllisyyden alueilla, mikä tukee työllisyyden kasvua, auttaa vastaamaan asukkaiden nykyisiin tarpeisiin ja vaikuttaa siten myönteisesti paikallisten yhteisöjen kehitykseen; katsoo siksi, että pk-yritysten kehittäminen on yksi keino vähentää kansallisia eroavuuksia;

3.  korostaa, että pk-yritykset kykenevät luomaan kasvua ja työpaikkoja vain, jos myös korkeamman riskiprofiilin investoinneille on suotuisia rahoitusmahdollisuuksia;

4.  toteaa, että ainoastaan 7 prosenttia Euroopan pk-yrityksistä käyttää riskipääomaa ja 60 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, ettei riskipääoma sovellu niille; toteaa lisäksi, että 22 prosenttia yrityksistä suhtautuu varauksellisesti liiketoimintaan riskipääomarahastojen kanssa(2);

5.  korostaa, että mikroyrityksille, pienille yrityksille ja oman yrityksen perustamista suunnitteleville työttömille tarkoitetut lainarahastot kannustavat paikalliseen yrittäjyyteen ja erityisesti investointien vastuullisuuteen, mikä edistää työpaikkojen luomista;

6.  suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että pk-yritykset voivat saada investointeja rakennerahastojen kautta; katsoo kuitenkin, että pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia olisi helpotettava ja niille olisi tiedotettava nykyistä paremmin näistä mahdollisuuksista;

7.  toteaa, että edullisen rahoituksen saanti on erittäin tärkeää yritysinvestointien rahoittamiseksi, jotta varmistetaan yritysten kasvupotentiaalin saavuttaminen ja helpotetaan uusien yritysten ja etenkin hyvin pienten yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista, jolloin edistetään myös kasvua, nykyisten työpaikkojen säilymistä ja työpaikkojen luomista; painottaa, että rahoitus on erityisen tärkeää omaa yritystä perustaville nuorille ja niille yrittäjille, jotka ovat taustaltaan sosiaalisesti huono‑osaisia tai jotka työllistävät tällaisia ihmisiä;

8.  korostaa, että ilman talletusta pk-yritysten ja varsinkin mikroyritysten on mahdotonta saada rahoitusta ja että pankkitakausten myöntämistä yritysten perustamista varten olisi kaikin keinoin edistettävä; korostaa, että unionin ja kansallisten ohjelmien rahoitus pitäisi suunnata varsinkin talouskriisin aikana ensisijaisesti pk‑yrityksille, jotta luodaan työllistymismahdollisuuksia; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan, miten ne voivat parhaiten yksinkertaistaa menettelyjään, jotta varmistetaan, että pääomaa on saatavilla epäbyrokraattisesti, ja edistetään siten kasvua, työpaikkojen luomista ja innovointia;

9.  pitää myönteisenä pk-yritysten ja mikroyritysten tukemista esimerkiksi PSCI-, COSME- ja Horisontti 2020 -aloitteilla ja Luova Eurooppa ‑puiteohjelmalla (johon sisältyy kulttuurialan ja luovan alan lainantakausjärjestely), sillä ne tarjoavat uusia tapoja kehittää taitoja ja tietoa, jotka tukevat pk-yritysten ja mikroyritysten dynaamista kehitystä;

10. ehdottaa, että yrityksiä koskevien sosiaalisten ja ympäristötietojen saatavuutta helpotetaan ja parannetaan yrityksille myönnettävän merkin avulla, jotta sijoitusrahastoja olisi helpompaa houkutella tukemaan niitä;

11. tähdentää, että huolimatta maksuviivästysdirektiivin kaltaisista onnistuneista EU:n hankkeista on olemassa vakavia esteitä, kuten rajoitettu rahoituksen saanti ja rahoituksen korkeat kustannukset, jotka vaikuttavat pk-yritysten kykyyn säilyttää nykyiset työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja;

12. kehottaa laatimaan sääntöjä, jotka velvoittavat luottolaitoksia reagoimaan nopeasti, kun pk‑yritys hakee rahoitusta;

13. kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa, koska maksuliiketoiminnan heikentyminen merkittävien taloudellisten ongelmien aikana on vaikuttanut huomattavasti pk-yritysten taloudelliseen kannattavuuteen;

14. panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo koordinoida yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa pk-yritysten rahoittamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden kesken;

15. panee merkille, että Euroopan investointipankilla on tärkeä tehtävä toteuttaa välittömiä ja konkreettisia aloitteita, jotta helpotetaan erityisesti pienten ja mikroyritysten rahoituksen saantia;

16. kehottaa säätämään asianmukaisesti täsmennettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta yksinkertaiset säännöt, joiden perusteella yrityksen omaisuus voidaan erottaa yrityksen johtajan omaisuudesta myös silloin, kun yritysjohtaja toimii yksityisyrittäjänä;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuutta kehittää parempia markkinoiden arviointimekanismeja, joilla tuetaan pk-yritysten toiminnan kansainvälistymistä ja luodaan välineitä niiden strategisen suunnittelun tukemiseksi;

18. panee merkille uusien rahoitusmuotojen edut (rahoitus innovatiivisten järjestelmien ja muiden kuin pankkien välityksellä, kuten vertaislainajärjestelmät, mikroluotot, pk-yritysten joukkolainat ja laskutustuotteet), sillä niiden avulla voidaan tehdä ratkaisevia investointeja yhteiskunnallisiin yrityksiin ja yksityisiin uusiin yrityksiin;

19. panee merkille kansallisten tai alueellisten investointipankkien potentiaalisen arvon, koska ne voivat tarjota edullista lainaa pk-yrityksille silloin, kun liikepankkien rahoitusta ja muita yksityisiä rahoituslähteitä ei ole saatavilla;

20. toteaa, että tiedonpuute voi vaikuttaa pk-yritysten lainansaantiin ja oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja tämän vuoksi potentiaalisesti kannattavilta yrityksiltä saatetaan evätä rahoitus, mikä estää kannattavien pk-yritysten ja mikroyritysten kehittämisen tai perustamisen; toteaa, että keskitetyt palvelupisteet ja sähköiset viranomaispalvelut voivat auttaa tämän ongelman lieventämisessä tarjoamalla pk‑yrityksille kaikki tarvittavat tiedot helposti saatavilla olevassa muodossa;

21. kehottaa komissiota toimimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ymmärrettävän, kattavan ja erikoistuneen tiedon tarjoamiseksi alue- ja paikallistasolla rahoitusta hakeville pk‑yrityksille, jotta helpotetaan niiden rahoituksen saantia ja vähennetään tiedonpuutetta, sillä se on pääasiallinen syy pk-yrityksien vähäisiin rahoitusmahdollisuuksiin, jotka vaikuttavat vuorostaan niiden kykyyn luoda työllistymismahdollisuuksia;

22. korostaa, että on tarkasteltava rajat ylittäville investoinneille EU:n tasolla aiheutuvia esteitä, jotta toisaalta edistetään rajat ylittävän pääoman saantia ja toisaalta estetään veropetokset ja veronkierto;

23. korostaa, että jäsenvaltioiden on helpotettava pk-yritysten rahoituksen saantia avointen menettelyjen avulla, jotta vahvistetaan talouden kilpailukykyä, ylläpidetään työllisyyttä ja torjutaan työttömyyttä;

24. pitää myönteisenä tehostettua pk-yritystestiä, jolla varmistetaan, että laadittaessa uusia lainsäädäntöehdotuksia kaikki saatavilla olevat vaihtoehdot arvioidaan säännöllisesti, jotta ei asetettaisi suhteetonta rasitetta pk-yrityksille eikä mikroyrityksille; korostaa kuitenkin, että näitä toimia ei pitäisi soveltaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin säännöksiin;

25. myöntää, että rahoituksen saantiin liittyvä hallintorasite ja taloudelliset riskit voivat aiheuttaa stressiä ja muita kielteisiä terveysvaikutuksia pk-yritysten ja mikroyritysten työntekijöille ja omistajille; korostaa, että tarvitaan työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevaa sääntelyä yrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta sääntelyllä ei pidä aiheuttaa lisää esteitä heidän menestymiselleen;

26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon voimakkaat sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, joiden mukaan nykyisiä EU:n aloitteita on hyödynnettävä toimivan varainhoidon edellyttämien taitojen, välineiden ja tietojen antamisessa potentiaalisille ja nykyisille pk-yritysten omistajille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Heinz K. Becker, Jean-Luc Bennahmias, Phil Bennion, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Alejandro Cercas, Emer Costello, Frédéric Daerden, Karima Delli, Sari Essayah, Richard Falbr, Thomas Händel, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Nicole Sinclaire, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Andrea Zanoni, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Edite Estrela, Sergio Gutiérrez Prieto, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Svetoslav Hristov Malinov, Anthea McIntyre, Antigoni Papadopoulou, Evelyn Regner, Csaba Sógor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jens Geier, Åsa Westlund

(1)

Euroopan komissio, "Member States competitiveness performance and policies: Reinforcing competitiveness, 2011 edition".

(2)

EKP ja Euroopan komissio, pk‑yritysten rahoitusmahdollisuuksia koskevat tutkimukset, 2009–2011.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.11.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamisesta

(2012/2134(INI))

Valmistelija: Jorgo Chatzimarkakis

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa ja toimenpiteitä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi;

2.  pitää myönteisenä komission aloitetta, jolla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta pitkäaikaisilta sijoitusrahastoilta sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä;

3.  panee merkille, että pk-yritysten osuus kaikista Euroopan yrityksistä on 99 prosenttia, pk‑yritysten osuus työpaikoista on 85 prosenttia ja pienempien pk‑yritysten verkostot tarjoavat usein luotettavaa tukea suuremmille yrityksille; katsoo, että pk‑yritykset ovat siksi EU:n talouden liikkeellepaneva voima ja ensisijaisesti vastuussa työpaikkojen luomisesta, kestävästä kasvusta ja innovaatioista;

4.  panee merkille, että pk-yritykset ovat eri puolilla Eurooppaa hyvin monimuotoisia erilaisten liiketoimintamalliensa ja innovointikykynsä vuoksi ja niillä on siksi erilaisia rahoitushaasteita; korostaa, että tämän olisi näyttävä niiden rahoitusmalleissa, ja suosittelee kunkin investointimallin arviointi- ja tukimenettelyjen eriyttämistä;

5.  huomauttaa, että EU:n rahoituskriisi johti monien eurooppalaisten pankkien konkurssiin, ja tämän seurauksena toisaalta lainanantajat ovat haluttomampia myöntämään luottoja pk‑yrityksille, mikä haittaa pk-yritysten rahoituksen saantia, ja toisaalta kriisi on vähentänyt yritysten luottamusta luottolaitoksiin, mikä on vähentänyt yritysten luotonhakua; on huolestunut siitä, että yhä pääoma- ja riskiherkemmäksi muuttuneella pankkialalla vaaditaan enemmän vakuuksia ja suurempia riskipreemioita, minkä vuoksi tämä suuri talouden ala kärsii rahoituksen puutteesta ja menettää uusia liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksia; pitää näin ollen mahdollisuutta turvautua luotto- ja lainatakuujärjestelmiin keskeisenä tekijänä pk‑yritysten kasvu- ja työllistämispotentiaalin hyödyntämisessä;

6.  korostaa, että toimien kohteena olevien jäsenvaltioiden julkisen talouden sopeuttamissuunnitelmiin perustuva verotuksen kiristäminen vaikeuttaa pk-yritysten toimintaa ja kuluttajien elämää; kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla helpotetaan pk‑yritysten mahdollisuuksia hakea EU:n ohjelmiin ja kansallisiin ohjelmiin ja hakea EU:n rahoitusta ja kansallista rahoitusta; kehottaa komissiota laatimaan julkisen talouden sopeuttamista koskevan vaikutusten arvioinnin ja keskittymään siinä erityisesti pk‑yrityksiin;

7.  korostaa, että erityisesti on otettava huomioon, että talouskriisi on johtanut useiden elinkelpoisten yritysten konkurssiin; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota antamaan rahoitustukea, jonka avulla yrittäjät saavat uuden mahdollisuuden yrityksen perustamiseen;

8.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan pk-yrityksiä varten nopeutettuja menettelyjä ja keskitettyjä asiointipisteitä uusien yritysten perustamisen lisäämiseksi ja helpottamaan niiden pääsyä kansainvälisille markkinoille; kehottaa komissiota parantamaan takuita tarjoavien ohjelmien keskinäistä yhdenmukaisuutta sekä huolehtimaan siitä, että kansalliset ja EU:n järjestelmät, joilla tuetaan innovoinnin rahoittamista tai järjestetään riskipääomaa pk-yrityksille, ovat hyvässä tasapainossa;

9.  kehottaa komissiota tiivistämään entisestään yhteistyötään kansallisten kehityspankkien ja liikepankkien kanssa kokemusten yhteen keräämiseksi, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja synergioiden luomiseksi sekä sellaisten keinojen löytämiseksi, joilla EU:n pk‑yritysten rahoitusohjelmia voidaan selkeyttää ja virtaviivaistaa, ja ryhtymään toimiin, joiden avulla olemassa olevat pk-yritysten investointipankit voivat laajentaa toimintaansa muihin jäsenvaltioihin niissä vallitsevien edellytysten mukaisesti;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan bisnesenkeleitä ja antamaan riittävät finanssipoliittiset kannustimet tälle rahoitusmuodolle; kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään myös yhteistyöhön perustuvia rahoitusohjelmia, joihin kokeneet eläkkeellä olevat yritysjohtajat ja rahoituksen tarjoajat voivat osallistua;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan paremmin pk-yritysten tukemista koskevasta EU:n rahoituksesta yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME) mukaan luettuna;

12. katsoo, että kotitalouksien säästöjen käyttöönotto edistää ratkaisevalla tavalla pk‑yrityksiin tehtäviä investointeja; kehottaa komissiota antamaan mahdollisimman nopeasti ehdotuksen, jolla pyritään edistämään pk-yritysten saatavissa olevan pääoman liikkuvuutta;

13. korostaa pk-yritysten tiedonsaannin tehostamisen merkitystä; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan yrittäjille yhteisen eurooppalaisen verkkosivuston välityksellä riittävän rahoituksen saannista täydellisiä ja paikkansapitäviä tietoja, jotka ovat saatavilla kaikilla EU:n kielillä ja joihin liitetään hyödyllisiä viitteitä;

14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten ne voivat edistää niiden pk‑yritysten rahoituksen saantia, jotka pyrkivät tuottamaan innovatiivisia tuotteita, tarvikkeita tai palveluja julkisen sektorin käyttöön; vaatii erityisesti toimia, joilla rahoitusehtoja parannetaan varmistamalla, että riskipääoman ja pk‑yritysten muiden rahoitusmuotojen tarjoajat ottavat täydellisesti huomioon julkisen sektorin esikaupallisiin hankintahankkeisiin ja innovointikumppanuuksiin osallistuvien innovatiivisten pk‑yritysten kasvupotentiaalin;

15. korostaa tarvetta parantaa opiskelijoiden ja heidän opettajiensa tietoisuutta yrittäjyydestä; korostaa, että yrittäjäharjoittelijoille on järjestettävä asianmukaisia koulutuskursseja rahoituksen saannista;

16. kehottaa jäsenvaltioita vähentämään byrokraattista rasitetta ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotka haittaavat uusien yritysten perustamista ja pk-yritysten liiketoiminnan harjoittamista, erityisesti ottamalla huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen "Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin" (COM(2011)0803); korostaa tässä yhteydessä sen merkitystä, että komissio ja jäsenvaltiot soveltavat pk‑yritystestiä johdonmukaisesti kaikilla asianmukaisilla politiikan aloilla;

17. pyytää komissiota ehdottamaan yksinkertaistettuja ja halvempia säännöksiä ja suuntaviivoja erityisesti niiden ohjelmien osalta, joilla on tarkoitus tukea pk-yritysten pienimuotoista rahoitusta takuiden ja välirahoitus- tai pääomarahoitusinstrumenttien muodossa;

18. korostaa, että on tärkeää vähentää uuden yrityksen perustamista koskevia muodollisuuksia, ja pyytää komissiota tutkimaan parhaita käytänteitä kaikissa jäsenvaltioissa ja edistämään menetystarinoiden esimerkin levittämistä;

19. kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia yksinkertaistamalla tietojen toimittamista koskevia sääntöjä ja edistämällä sähköisten tietokokoelmien luomista todistusten ja muiden liiteasiakirjojen säilyttämiseen;

20. kehottaa jäsenvaltioita saattamaan maksuviivästysdirektiivin(1) mahdollisimman pian osaksi kansallista lainsäädäntöä;

21. korostaa, että on tärkeää auttaa pk-yrityksiä houkuttelemaan investointeja, erityisesti auttamalla niitä muuttamaan toimintaansa ammattimaisemmaksi vakuuttavien liiketoimintasuunnitelmien avulla, jotta varmistetaan pk-yritysten investointeihin tarvittavien varojen saanti;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan pk-yritysten verotusta ja siihen liittyviä hallinnollisia menettelyjä ja poistamaan jäljellä olevat hallinnolliset rasitteet, jotta tuetaan paremmin investointeja, helpotetaan rajat ylittävän kaupankäynnin kasvua ja edistetään tuottavuutta ja kasvua;

23. korostaa, että oikeudenmukainen, avoin ja läpinäkyvä julkisia hankintoja koskeva EU:n sääntelykehys ja työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä 16. päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY(2) oikeasuhteinen, avoin ja syrjimätön täytäntöönpano ovat välttämättömiä, jotta parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja jotta yrityksillä on todellinen mahdollisuus osallistua näihin hankintoihin;

24. toteaa lisäksi, että on ryhdyttävä toimiin, joilla voidaan varmistaa, että pk-yritysten rajat ylittävän toiminnan helpottaminen ei samaan aikaan edistä fiktiivisten itsenäisten ammatinharjoittajien rajat ylittävää toimintaa erityisesti rakennusalalla;

25. katsoo, että pk-yritysten rahoituksen saannin varmistamiseksi on perustettava valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan, että pankit käyttävät varat ja takuut siten, että ne lisäävät luotonantoaan pk-yrityksille; katsoo, että tähän voi kuulua raportointijärjestelmiä sekä pankkien menettelysäännöt, jotka koskevat luotonantoa pk-yrityksille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Vicente Miguel Garcés Ramón, Thomas Händel, Sandra Kalniete, Edvard Kožušník, Toine Manders, Franz Obermayr, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Mitro Repo, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Gino Trematerra, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Raffaele Baldassarre, Regina Bastos, Jürgen Creutzmann, Ashley Fox, Marielle Gallo, María Irigoyen Pérez, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Marc Tarabella, Patricia van der Kammen, Kerstin Westphal

(1)

EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.

(2)

EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.12.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta

(2012/2134(INI))

Valmistelija: Vladimír Maňka

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä EU:n toimintasuunnitelmaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) rahoituksen saannin parantamisesta Eurooppa 2020 -strategian painopisteiden mukaisesti, jotta mahdollistetaan niiden selviytyminen nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä johtuvista vaikeuksista;

2.  toteaa, että pk-yritykset ovat EU:n talouden kantava voima ja että edellä mainitusta kriisistä on ollut niille vakavia seurauksia; katsoo, että pk-yritysten riittävän ja oikea-aikaisen rahoituksen saannin varmistaminen elvyttää ja lisää talouskasvua, työllisyyttä ja työvoiman tuottavuutta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, jotka ovat tärkeitä kaikkien unionin alueiden hyvinvoinnin kannalta, ja että samalla edistetään voimakasta paikallista, alueellista ja kansallista kehitystä ja suojellaan työpaikkoja;

3.  kannattaa Euroopan investointipankin (EIP) pääoman kasvattamista, jotta voidaan lisätä pk-yritysten luototusta ja toteuttaa uusia investointeja taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi sekä vaurauden ja työpaikkojen luomiseksi;

4.  toteaa, että koheesiopolitiikka on julkisen talouden tiukan budjettikurin ja yksityisen sektorin heikentyneen lainanantokapasiteetin aikana yksi tärkeimmistä EU:n pk-yrityksiä tukevista politiikoista sekä EU:n lähentymispolitiikan ja kestävän kehityksen pääasiallinen investointiväline; katsoo, että tulevalla rahoitustuella – koordinoituna pk-yritysten tukemiseen tarkoitettujen muiden alakohtaisten toimien kanssa – olisi pyrittävä lisäämään pk-yritysten tutkimus- ja innovointikapasiteettia sekä parantamaan niiden suorituskykyä työllisyyden lisäämiseksi sekä EU:n talouden elvyttämiseksi ja sen kilpailukyvyn palauttamiseksi;

5.  korostaa, että on pyrittävä edelleen yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alueellisella, paikallisella ja rajat ylittävällä tasolla, jotta voidaan luoda selkeä ja avoin oikeudellinen kehys ja pyrkiä vähentämään sääntelyn monimutkaisuutta, joka on usein este tuensaajille, erityisesti pk-yrityksille niiden hakiessa EU-tukea; toteaa, että tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi perustamalla hakijoita palveleva yksi yhteyspiste, lyhentämällä rahoituksen myöntämiseen käytettyjä lupamenettelyjä ja maksamalla tuet nopeammin;

6.  kannattaa komission päätöstä luoda useita erilaisia pk-yrityksille räätälöityjä uusia rahoitusvälineitä tulevassa koheesiopolitiikan sääntelykehyksessä, jotta voidaan parantaa ja lisätä näistä rahoitusvälineistä tiedottamista sekä niiden käyttöä ja käytön valvontaa; suosittaa, että mahdollisuudet käyttää rakennerahastoja yhdessä EIP:n rahoituksen kanssa tutkitaan paremmin, muun muassa niiden käyttö riskipääomarahastojen ja sellaisten rahastojen rahoitukseen, jotka voivat moninkertaistaa niiden arvon tuottamalla lisärahoitusta pk-yrityksille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Victor Boştinaru, John Bufton, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Ramona Nicole Mănescu, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Andrea Cozzolino, Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.11.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta

(2012/2134(INI))

Valmistelija: Rebecca Taylor

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja erityisesti riskipääomaa koskevaa eurooppalaista sääntelykehystä; painottaa, että on löydettävä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon pk-yritysten erityistarpeet ja joilla voidaan tukea niiden kehitystä niiden koon, liikevaihdon ja luotontarpeen pohjalta;

2.  korostaa, että suurella osalla pk-yrityksistä ei ole rahoitusta ja lainsäädäntöä koskevaa erityisasiantuntemusta, minkä vuoksi niiden on vaikea saada pääomaa; huomauttaa lisäksi, että pk-yritykset pitävät usein EU:n lainsäädäntöä hallinnollisena rasitteena ja vaikeatulkintaisena, mikä myös vaikuttaa pääoman saatavuuteen;

3.  kehottaa komissiota harkitsemaan kiireellisesti EU:n sääntelevän lainsäädännön ja rahoituslainsäädännön laajempaa ja tehokkaampaa tarkistamista, koska nämä kuormittavat pk-yrityksiä; kehottaa tekemään tämän rajat ylittävien riskipääomasijoitusten veroesteitä EU:ssa koskevan tutkimuksen pohjalta; katsoo, että tällaisen laajan tarkistamisen jälkeen komission olisi tehtävä ehdotuksia pk-yrityksiin sovellettavista poikkeuksista tapauksissa, joissa säännökset ovat niille kohtuuttomia eikä lainsäädännön soveltamiselle niihin ole järkevää perustetta, tai harkittava räätälöityjä ratkaisuja tai kevyempiä järjestelyjä, jos poikkeusta ei voida soveltaa;

4.  painottaa, että yhä useammat pk-yritykset lopettavat toimintansa tai joutuvat vararikkoon, mistä on seurauksena työpaikkojen menetyksiä; toteaa, että EU:ssa tähän asti toteutetut kasvua edistävät toimet eivät selvästikään ole olleet riittävän tehokkaita, ja kehottaa komissiota toteuttamaan kiireellisesti toimia, joilla pyritään helpottamaan erityisesti pk-yritysten pääomansaantia ja niiden toiminnan elvyttämistä sekä työpaikkojen luomista;

5.  toteaa, että Euroopan unionissa ei ole tarpeeksi rajat ylittävää toimintaa pk-yritysten rahoituksen saannissa, erityisesti kun on kyse uusista rahoitustavoista, kuten joukkorahoituksesta, bisnesenkelitoiminnasta ja yleisesti ottaen vertaislainauksesta, jotka tuovat rahoitusta pk-yrityksille, joille perinteisemmät rahoituksen välittäjät eivät muutoin myöntäisi rahoitusta;

6.  korostaa, että näitä uusia rahoitustapoja koskeva EU:n lainsäädäntö on epäyhtenäinen, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon jäsenvaltioiden väliset suurimmat erot ja antamaan opastusta näiden uusien rahoitustapojen käyttöön, joiden avulla voidaan myös luoda voimakasta kasvua ja mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen;

7.  kehottaa komissiota asettamaan tulevan politiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi pk-yritysten elvyttämisen ja tukemisen ja painottaa, että sellaisilla tulevaisuudennäkymillä, joiden mukaan Euroopassa keskityttäisiin ainoastaan palvelujen tarjontaan, ei edistetä kasvua;

8.  vaatii komissiota soveltamaan pk-yritystestiä ja ottamaan erityisesti huomioon mikroyritykset ja "pienet ensin" -periaatteen lainsäädäntöä valmistellessaan ja tekemään vaikutustenarviointeja kaikista lainsäädäntöehdotuksista, erityisesti niistä, jotka koskevat rahoitusta, jotta varmistetaan, että kaikki pk-yrityksiin sovellettavat vaihtoehdot arvioidaan asianmukaisesti, että ne tunnistetaan ja että niihin puututaan varhaisessa vaiheessa; vaatii komissiota ottamaan nämä seikat huomioon lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi; pitää olennaisen tärkeänä, että komissio pyrkii tulevissa lainsäädäntöesityksissä minimoimaan pk-yrityksiin kohdistuvan sääntelyrasituksen ja antamaan selvityksen kaikista mahdollisista poikkeuksista;

9.  korostaa, että Euroopan talouden liikkeelle paneva voima ovat tähän asti olleet ne sadat tuhannet pk-yritykset, jotka ovat tehneet tuotteidensa laadusta ja huipputason tuotantomenetelmistään eurooppalaisten tuotteiden tunnusmerkkejä, joiden ansiosta ne erottuvat maailmanlaajuisista kilpailijoistaan;

10. toteaa, että pk-yritysten luotonsaannin vaikeus johtuu usein siitä, ettei niillä ole riittävästi tietoa käytettävissä olevista välineistä; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot tukevat enemmän pk-yrityksiä, tarjoavat niille enemmän rahoitusasioita koskevaa koulutusta sekä harkitsevat lähempää yhteistyötä pk-yritysten edustuselinten kanssa koulutuksen kehittämiseksi; vaatii komissiota myös laatimaan yksinkertaistamisohjelmia, joilla helpotetaan Euroopan rahoitusohjelmiin osallistumista;

11. pitää myönteisenä komission aloitetta kannustaa päättäväisesti jäsenvaltioita nopeuttamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa, koska maksuviivästykset ovat erittäin haitallisia pk-yritysten taloussuunnittelulle ja ovat usein niiden vararikkojen syy; kehottaa komissiota näin ollen arvioimaan perusteellisesti viranomaisille aiemmin myönnettyjen lainojen takaisinmaksun tarpeen;

12. korostaa, että rahoituksen antamisessa saattaa ilmetä syrjintää, jos pk-yritystä johtaa nainen, etniseen vähemmistöryhmään kuuluva, vammainen tai muuhun vähemmistöön kuuluva henkilö; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota tiedostamaan tämän mahdollisen syrjinnän vaaran ja pyytämään yhtenä keinona tämän syrjinnän poistamiseksi luotonantajia perustelemaan yksityiskohtaisesti, miksi kyseiselle pk-yritykselle ei suostuta antamaan lainaa;

13. pyytää komissiota laatimaan erityisiä rahoitusstrategioita jäsenvaltioita, yritysverkostoja ja pk-yritysten muodostamia konsortioita varten.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.11.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Raffaele Baldassarre, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Evelyn Regner, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sergio Gaetano Cofferati, Eva Lichtenberger, Angelika Niebler, József Szájer, Axel Voss


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.12.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Elena Băsescu, Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, Udo Bullmann, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Herbert Dorfmann, Sari Essayah, Vicky Ford, Ashley Fox, Robert Goebbels, Sophia in ‘t Veld, Petru Constantin Luhan, Thomas Mann

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö