MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

17.1.2013 - (COM(2011)0650/3 – C7-0375/2012 – 2011/0294(COD)) - ***I

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Georgios Koumoutsakos, Ismail Ertug

Tarkistukset

• 001-190 (PDF - 483 KB)
• 001-190 (DOC - 729 KB)
• 191-191 (DOC - 82482 KB)
• 192-193 (PDF - 94 KB)
• 192-193 (DOC - 258 KB)
• 194-196/REV1 (DOC - 266 KB)
• 197-197/REV1 (DOC - 299 KB)
• 197-200 (PDF - 109 KB)
• 197-200 (DOC - 313 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi

(COM(2011)0650/3 – C7-0375/2012 – 2011/0294(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0650/3),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0375/2012),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. helmikuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 antaman lausunnon[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0012/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelu, kehittäminen ja toiminta auttavat osaltaan saavuttamaan tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen, ja niiden erityistavoitteina ovat myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton ja kestävä liikkuvuus sekä kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden varmistaminen.	(2) Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelun, kehittämisen ja toiminnan olisi vastattava liikenteen valkoisessa kirjassa ("Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma") ja Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyjä tavoitteita ja painopisteitä. Niiden olisi osaltaan autettava saavuttamaan tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden täydellinen toteuttaminen ja moitteeton toiminta sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen. Niiden erityistavoitteina olisi oltava myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton, turvallinen ja kestävä liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä sekä kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien saarialueet, syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, asianmukaisen saavutettavuuden ja yhteyksien toimivuuden varmistaminen. Niiden olisi osaltaan edistettävä talouden kasvua ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn paranemista. Lisäksi kestävän henkilöliikenteen mallien olisi perustuttava kaikille kansalaisille tarkoitettuihin multimodaalisiin ratkaisuihin ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla resurssitehokkaalla tavalla, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia.	(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla energiatehokasta, puhdasta teknologiaa kestävällä tavalla hyödyntäen ja ympäristönsuojelu huomioon ottaen, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia. Rautateiden yhteentoimivuutta voitaisiin edistää eri järjestelmien yhteensopivuutta parantavin innovatiivisin ratkaisuin, kuten veturilaittein ja useamman raideleveyden raitein. Lisäarvon saamiseksi Euroopan tasolla unionin olisi keskitettävä toimintansa ja voimavaransa etenkin rajanylityskohtiin.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Liikenteen lisääntyminen on johtanut suurempiin ruuhkiin kansainvälisillä liikennekäytävillä. Jotta tavaroiden ja henkilöiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille.	(4) Liikenteen lisääntyminen on johtanut suurempiin ruuhkiin kansainvälisillä liikennekäytävillä. Jotta tavaroiden ja henkilöiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille sekä tarvittaessa jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välille, etenkin kun otetaan huomioon Kroatian liittyminen unioniin vuonna 2013 sekä käynnissä olevat neuvottelut muiden ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa politiikassa on otettava huomioon liikennepolitiikan kehitys ja infrastruktuurin omistajuus. Aiemmin liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta vastasivat pääasiassa jäsenvaltiot. Nyt kuitenkin myös infrastruktuurin haltijoiden, toimiluvan haltijoiden sekä satama- ja lentoasemaviranomaisten kaltaisista muista toimijoista, joiden joukossa on myös yksityisiä, on tullut merkittäviä Euroopan laajuisen multimodaalisen liikenneverkon toteuttajia.	(7) Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa politiikassa on otettava huomioon liikennepolitiikan kehitys ja infrastruktuurin omistajuus. Aiemmin liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta vastasivat pääasiassa jäsenvaltiot. Nyt kuitenkin myös alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, toimiluvan haltijoiden, satamaviranomaisten, satamien ja muiden liikennemuotojen yhdistämiseksi perustetuista terminaaleista (interport) vastaavien viranomaisten ja lentoasemaviranomaisten kaltaisista muista toimijoista, joiden joukossa on myös yksityisiä kumppaneita, on tullut merkittäviä Euroopan laajuisen multimodaalisen liikenneverkon ja siihen liittyvien investointien toteuttajia.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Toteutettaessa yhteistä etua koskevia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota yksittäisten hankkeiden erityispiirteisiin. Olisi hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisvaikutuksia muiden politiikanalojen, esimerkiksi matkailun, kanssa sisällyttämällä maa- ja vesirakennuskohteisiin, esimerkiksi siltoihin tai tunneleihin, EuroVelo-reitteihin ja muihin pitkiin pyöräilyreitteihin liittyvää pyöräilyinfrastruktuuria.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 b) Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi kehitettävä luomalla uutta liikenneinfrastruktuuria sekä uudistamalla ja parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria ja toteuttamalla toimenpiteitä sen resurssitehokkaan käytön edistämiseksi.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi mieluiten kehitettävä kaksitasoisella lähestymistavalla, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko; nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa.	(9) Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi kehitettävä kaksitasoisella lähestymistavalla, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko; nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa, ja ne perustuvat yhteiseen ja avoimeen menetelmään.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan1 tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.	(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta 30 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/20111 tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, saarialueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä kehitettäisiin korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.
__________________	__________________
1 KOM(2007) 575 lopullinen.	1 EUVL L 321, 5.12.2011, s. 1.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Syrjäisimpien alueiden saavutettavuutta olisi edelleen kiireesti parannettava, etenkin lisäämällä lentoyhteyksiä Manner-Eurooppaan sekä matkustajien ja tavaroiden merikuljetuksia, sillä tämä on niiden ainoa keino integroitua tiiviimmin sisämarkkinoille.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 b) Kattavassa verkossa olisi otettava huomioon eräiden jäsenvaltioiden erityisongelmat, kuten harvaanasutut alueet, joilla ei ole vaihtoehdoiksi soveltuvia paikallisteitä, ja varmistettava, että ongelmat hoidetaan tehokkaasti ja asianmukaisesti. Tällöin kaikki kansalaiset voisivat helpommin nauttia vapaasta liikkuvuudesta unionissa.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.	(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä ja toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, viimeisen kilometrin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin, minkä avulla myös edistettäisiin tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Yhteistä etua koskevien hankkeiden vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan edut olisi otettava hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa asianmukaisesti huomioon.
Perustelu
Tiettyjä hankkeita ja suunnitelmia koskevien konfliktien välttämiseksi on tärkeää kuulla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja viranomaisia, joilla on paikallista/alueellista asiantuntemusta.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 b) Erillään olevien tai osittain erillään olevien rautatieverkkojen erityistilanne olisi otettava huomioon myöntämällä niille poikkeuksia tietyistä infrastruktuurivaatimuksista.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Jotta ydinverkko ja kattava verkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti ja jotta verkosta saataisiin näin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevat hankkeet on saatu päätökseen vuoteen 2030 mennessä ydinverkon osalta tai vuoteen 2050 mennessä kattavan verkon osalta.	(12) Jotta ydinverkko ja kattava verkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti ja jotta verkosta saataisiin näin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevat hankkeet on saatu päätökseen vuoteen 2030 mennessä ydinverkon osalta tai vuoteen 2050 mennessä kattavan verkon osalta. Komission olisi 57 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava hankkeiden etenemistä, ja sen olisi voitava tarvittaessa harkita edellä mainittuja määräaikoja uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa niissä pysymiseen, sekä uusien jäsenvaltioiden kiinnikuromisprosessi.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka vastaavat suuntaviivoissa vahvistettuja painopisteitä.	(13) On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka edistävät suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vastaavat niissä vahvistettuja painopisteitä.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Rajatylittävistä hankkeista saadaan yleensä suurta lisäarvoa Euroopan tasolla, mutta niillä on vähäisemmät suorat taloudelliset vaikutukset kuin puhtaasti kansallisilla hankkeilla. Sen vuoksi niitä ei todennäköisesti toteuteta ilman unionin tukea.	(14) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla siten, että niillä vahvistetaan jäsenvaltioiden välisiä yhteyksiä ja parannetaan liikennevirtojen sujuvuutta, nopeutta ja kestävyyttä koko unionin alueella. Rajatylittävistä hankkeista saadaan yleensä suurta lisäarvoa Euroopan tasolla. Niillä on vähäisemmät suorat taloudelliset vaikutukset kuin puhtaasti kansallisilla hankkeilla, joten niiden toteutuksen varmistamiseksi tarvitaan ensisijaisia unionin toimia.
Perustelu
On syytä tarkentaa, mitä kohdassa tarkoitetaan "lisäarvolla", viittaamalla lyhyesti parlamentin tätä asetusehdotusta koskevassa mietinnössä esitettyyn määritelmään "Euroopan tasolla saatavasta lisäarvosta". Unionin toimien rajatylittävien hankkeiden rahoittamiseksi on oltava ensisijaisia, koska näistä hankkeista saadaan suuri lisäarvo Euroopan tasolla.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi lisäksi tehtävä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sovitettu ja kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöhyödyt ja -kustannukset huomioon ottava yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi. Tämän analyysin mukaan nettonykyarvon olisi oltava positiivinen.
Perustelu
Komission 7 artiklassa ehdottama kustannus-hyötyanalyysi olisi mainittava jossain johdanto-osan kappaleessa.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 b) Jotta voidaan liikenteen valkoisen kirjan päästövähennystavoitteiden mukaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä, uutta liikenneinfrastruktuuria, liikenneinfrastruktuurin laajentamista tai sen parantamista koskevien yhteistä etua koskevien hankkeiden kasvihuonekaasuvaikutukset olisi arvioitava.
Perustelu
On tarpeen arvioida tiettyjen infrastruktuurihankkeiden ilmastovaikutukset, koska Euroopan laajuiseen liikenneinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit vaikuttavat tulevaisuudessa voimakkaasti liikenteen käyttöön ja niiden mukaan määräytyvät hiilidioksidipäästöt vuoteen 2050 saakka ja myöhemmin. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä ja parantamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia hiilen määrän vähentämiseen liikenteen alalla. Joillekin infrastruktuurityypeille on ominaista riski sitoutua runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin teknologiaan tai liikennemuotoihin, kun taas jotkut hankkeet voivat myötävaikuttaa kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Komissio voi tämän asetuksen mukaisesti suorittamansa ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelun yhteydessä arvioida yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, voidaanko verkkoon ottaa mukaan muita infrastruktuureita, jotka ovat parantaneet tasoaan ja voivat varmistaa tässä asetuksessa määriteltyjen vaatimusten täyttymisen.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Älykkäitä liikennejärjestelmiä tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen optimoinnille ja niihin liittyvien palvelujen parantamiselle.	(20) Älykkäitä liikennejärjestelmiä tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen optimoinnille ja niihin liittyvien palvelujen parantamiselle sekä liikenneturvallisuuden ja kuljetustoimintojen turvallisuuden parantamiselle. Niiden olisi oltava yhteentoimivia ja ne olisi otettava laajalti käyttöön eri liikennemuodoissa, jäsenvaltioissa ja alueilla, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty sisämarkkinoille, kestävälle kasvulle ja yhteenkuuluvuudelle.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Suuntaviivoissa olisi käsiteltävä kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja ("viimeinen kilometri") sekä paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen välillä.	(21) Suuntaviivoissa olisi käsiteltävä kestävää kaupunkiliikennettä koskevien unionin tavoitteiden mukaisen kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja ("viimeinen kilometri") sekä paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen välillä.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä vastaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa ja liikenteen valkoisessa kirjassa vahvistettua tavoitetta, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista.	(22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä.
Perustelu
Tämän johdanto-osan kappaleen toinen osa on sisällytetty muihin johdanto-osan kappaleisiin, kuten uuteen johdanto-osan 14 b kappaleeseen.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Euroopan laajuisella liikenneverkolla on varmistettava tehokas multimodaalisuus, jotta paras liikennemuoto voidaan valita ja pitkiä kuljetusosuuksia varten voidaan koota yhteen suuria kuljetusmääriä. Tämä tekee multimodaalisuudesta taloudellisesti houkuttelevamman vaihtoehdon tavarantoimittajille.	(23) Euroopan laajuisella liikenneverkolla on varmistettava tehokas multimodaalisuus asettamalla etusijalle kaikkein kestävimmät liikennemuodot, jotta henkilö- ja tavaraliikenteessä voidaan valita paras liikennemuoto ja pitkiä kuljetusosuuksia varten voidaan koota yhteen suuria kuljetusmääriä. Investoinnit multimodaalisiin uudelleenlastauspaikkoihin tehostavat kuljetuksia ja tekevät lisäksi multimodaalisuudesta taloudellisesti houkuttelevamman vaihtoehdon tavarantoimittajille, huolitsijoille, matkustajille ja käyttäjille.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille.	(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille, myös vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli siihen sisältyvät kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.	(25) Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti ja niiden alueiden ja maiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti, joissa ne sijaitsevat, ja sen yhteydessä olisi taattava saumaton liikkuvuus ja saavutettavuus kaikilla unionin alueilla. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli siihen sisältyvät kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.
Perustelu
Ydinverkon avulla on liikennetarpeiden ratkaisemisen lisäksi taattava alueellinen yhteenkuuluvuus kaikkialla unionissa, koska se tuo lisäarvoa Euroopan tasolla.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(25 a) Ydinverkko on yksilöity objektiivisen suunnittelumenetelmän perusteella. Menetelmän avulla on yksilöity tärkeimmät kaupunkisolmukohdat, satamat, lentoasemat sekä rajanylityspaikat. Solmukohdat liitetään mahdollisuuksien mukaan multimodaaliyhteyksiin, kunhan ne ovat taloudellisesti elinkelpoisia, ympäristön kannalta kestäviä ja toteutettavissa vuoteen 2030 mennessä. Menetelmä on varmistanut kaikkien jäsenvaltioiden kytkemisen mukaan ja tärkeimpien saarten integroinnin ydinverkkoon.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) Jotta ydinverkko toteutettaisiin määräajassa, eri hankkeiden rajatylittävässä koordinoinnissa ja käytävän kehityksen synkronoinnissa voitaisiin käyttää välineenä käytäviin perustuvaa lähestymistapaa, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.	(26) Jotta ydinverkko toteutettaisiin määräajassa, eri hankkeiden rajatylittävässä koordinoinnissa ja käytävien ja niiden yhteenliittämisen kehityksen synkronoinnissa voitaisiin käyttää välineenä käytäviin perustuvaa lähestymistapaa, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Käytäviin perustuva lähestymistapa ei saisi johtaa siihen, että jotkin ydinverkkoa koskevat hankkeet saavat etusijan muihin nähden.
Perustelu
Eurooppalaisen koordinaattorin tehtävänä on varmistaa ydinverkon kehityshankkeiden toteutus, ja olisi tärkeää, että koordinaattori edistäisi myös käytävän läheisyydessä sijaitsevia ydinverkon solmukohtia koskevia hankkeita. Näin varmistetaan käytävien välisten yhteyksien asianmukainen toteutus, jotta taataan eurooppalaisen ydinverkon yhtenäisyys ja vältetään tiettyjen hankkeiden marginalisoituminen ja käytävien jääminen erilleen.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi.	(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu, jotka lisäävät kilpailukykyä ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Ydinverkkokäytävien hallinnan ei kuitenkaan pitäisi lisätä hallintokustannuksia liiallisesti. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi ja kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden parantamiseksi. Tämän luettelon perusteella ydinverkkokäytävistä olisi esitettävä liitteessä ohjeellinen kaaviokartta.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Oikean hallinnointirakenteen suunnittelu ja rahoituslähteiden yksilöiminen monimutkaisille rajatylittäville hankkeille olisi helpompaa, jos tällaisille ydinverkkokäytäville perustettaisiin yhteistyöfoorumit. Eurooppalaisten koordinaattorien olisi helpotettava ydinverkkokäytävien koordinoitua täytäntöönpanoa.	(28) Suunnitellessaan oikeaa hallinnointirakennetta jäsenvaltioiden olisi jaettava vastuu asianomaisen väestön kanssa voimassa olevien kansallisten menettelyjen ja lakien mukaisesti. Rahoituslähteiden yksilöiminen monimutkaisille rajatylittäville hankkeille julkisten investointien ja yksityisen pääoman houkuttelemisen avulla olisi helpompaa, jos tällaisille ydinverkkokäytäville perustettaisiin yhteistyöfoorumit. Eurooppalaisten koordinaattorien olisi helpotettava ydinverkkokäytävien ja niiden yhteenliittämisen koordinoitua täytäntöönpanoa.
Perustelu
Liikennekäytävien kehittämisen ja niiden asianmukaisen suunnittelun ja hallinnoinnin toteuttamiseen pitäisi ottaa mukaan kaikki asianomaiset osapuolet ja sidosryhmät kuulemalla niitä tarkoituksenmukaisella tavalla niiden ehdotuksista ja suunnitelmista.
Eurooppalaisen koordinaattorin tehtävänä on varmistaa ydinverkon kehityshankkeiden toteutus, ja olisi tärkeää, että koordinaattori edistäisi myös käytävän läheisyydessä sijaitsevia ydinverkon solmukohtia koskevia hankkeita. Näin varmistetaan käytävien välisten yhteyksien asianmukainen toteutus, jotta taataan eurooppalaisen ydinverkon yhtenäisyys ja vältetään tiettyjen hankkeiden marginalisoituminen ja käytävien jääminen erilleen.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) Käytäviin perustuvan lähestymistavan olisi oltava avoin ja selkeä. Se ei saisi lisätä hallinnollisia rasitteita.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(28 b) Eurooppalaisilla koordinaattoreilla on keskeinen merkitys, sillä he vauhdittavat käytävien ja osuuksien toteuttamista ja parantavat niiden lisäarvoa Euroopan tasolla sekä huolehtivat infrastruktuurien järkevästä suunnittelusta käymällä jäsenneltyä vuoropuhelua paikallisviranomaisten ja asianomaisen väestön kanssa.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29) Ydinverkkokäytäviä kehitettäessä olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustettuihin rautateiden tavaraliikennekäytäviin sekä päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta 22 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/561/EY säädettyyn ERTMS-järjestelmän eurooppalaiseen käyttöönottosuunnitelmaan.	(29) Ydinverkkokäytäviä kehitettäessä olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustetut rautateiden tavaraliikennekäytävät sekä päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta 22 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyssä komission päätöksessä 2009/561/EY säädetty ERTMS-järjestelmän eurooppalainen käyttöönottosuunnitelma. Näiden säädösten mukaiset nykyiset yhteistyörakenteet olisi säilytettävä, ja kyseisten rakenteiden nojalla tehtyä työtä olisi hyödynnettävä multimodaalisia ydinverkkokäytäviä sekä "vihreitä käytäviä" koskevassa työssä.
Perustelu
Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvien eurooppalaisten käytävien tulisi perustua tavaraliikennekäytävien ja ERTMS-järjestelmän infrastruktuuriin, jotta varmistetaan niiden mahdollisimman nopea ja tehokas toteutus.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Jotta voidaan varmistaa, että kaikkien rahoitusohjelmien rahoituspolitiikkaa toteutetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suuntaviivojen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti, olisi kerättävä yksityiskohtaiset tilastotiedot kaikesta avustusten, lainojen tai muiden rahoitusvälineiden muodossa annetusta olennaisesta rahoitustuesta, jota unionin ja kunkin jäsenvaltion tasolla on käytetty ydinverkon sekä kattavan verkon kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen ja kuhunkin liikennemuotoon, käsiteltävä ne ja julkaistava ne säännöllisesti.
Perustelu
Kun otetaan huomioon muutamista keskeisistä TEN-T-rahoituslähteistä saadut aikaisemmat kokemukset koskien tietojen avoimuutta, yksityiskohtaisuutta ja säännöllisyyttä, merkittävät TEN-T:tä koskevat parannukset seuraavalla rahoituskaudella vaikuttavat välttämättömiltä.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(30 b) Euroopan laajuinen liikenneverkko voidaan toteuttaa kokonaan ja optimaalisesti ainoastaan keskittämällä taloudellisia resursseja nykyistä enemmän. Saataville olisi asetettava lisäresursseja käyttäen innovatiivisia unionin rahoitusmuotoja.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Jotta liitteet ja erityisesti kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää valmisteluvaiheessa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.	(31) Jotta liitteet ja erityisesti kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset asianomaisten viranomaisten kanssa, myös asiantuntijatasolla, sekä kuulee kansalaisyhteiskuntaa, jolla on paikallista asiantuntemusta. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(31 a) Suorittaessaan ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelua tämän asetuksen mukaisesti komission olisi arvioitava jäsenvaltioita kuultuaan, sisällytetäänkö verkkoon muita osia, erityisesti unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annettuun päätökseen 661/2010/EU1 sisältyvät ensisijaiset hankkeet.
	_________________
	1 EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1.
Perustelu
Jotkut päätöksen 661/2010/EU ensisijaisista hankkeista eivät sisälly ydinverkkoon. Koska jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet toimia, ne olisi otettava huomioon ainakin vuoteen 2023 mennessä tehtävässä uudelleentarkastelussa.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Suuntaviivoissa vahvistetaan toimenpiteitä Euroopan laajuisen verkon täytäntöönpanemiseksi.	4. Suuntaviivoissa vahvistetaan toimenpiteitä ja määräaikoja Euroopan laajuisen verkon täytäntöönpanemiseksi.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– toimenpiteistä, joilla edistetään tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä.	– toimenpiteistä, joilla edistetään tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä ja mahdollistetaan kestävät ja tehokkaat liikennepalvelut.
Perustelu
Soveltamisalan olisi oltava 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukainen.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) 'yhteistä etua koskevalla hankkeella' tarkoitetaan kaikkia suunnitteilla olevan tai olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin osia tai kaikkia olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin muutoksia, jotka ovat II luvun säännösten mukaisia, sekä kaikkia tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä koskevia toimenpiteitä;	(a) 'yhteistä etua koskevalla hankkeella' tarkoitetaan kaikkia suunnitteilla olevan tai olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin osia tai kaikkia olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin muutoksia, jotka ovat II luvun säännösten mukaisia, sekä kaikkia tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä koskevia tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä;
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) 'Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla' tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin toiminnan ansiosta saadaan sen arvon lisäksi, joka saavutettaisiin pelkästään jäsenvaltion toimilla;	(e) 'Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla' tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin tai jäsenvaltion toimintapoliittisten valintojen tai rahoitustuen tai molempien ansiosta saadaan pelkästään kunkin jäsenvaltion mahdollisesti saavuttaman arvon lisäksi ja joka johtaa jäsenvaltioiden välisten liikenneyhteyksien ja liikennevirtojen merkittävään ja mitattavissa olevaan parantumiseen kestävyyden, tehokkuuden, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta 4 artiklassa esitettyjen Euroopan laajuisen liikenneverkon tavoitteiden mukaisesti;
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(g) 'älykkäillä liikennejärjestelmillä' (ITS) tarkoitetaan tietoja, viestintää, navigointia ja paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita esimerkiksi verkon turvallisen, varman, ympäristöystävällisen ja resurssitehokkaan käytön muodossa. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa oleva laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät myös h–l alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut;	(g) 'älykkäillä liikennejärjestelmillä' (ITS) tarkoitetaan tietoja, viestintää, navigointia ja paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan tehokkaasti liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita esimerkiksi verkon turvallisen, varman, ympäristöystävällisen ja resurssitehokkaan käytön muodossa. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa oleva laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät myös h–l alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut;
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(i) 'alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä' (VTMIS) tarkoitetaan järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT), rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen;	(i) 'alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä' (VTMIS) tarkoitetaan järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT), rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen, ja se käsittää kansallisen SafeSeaNet-järjestelmän integroinnin;
Perustelu
SafeSeaNet on merenkulun tiedonvaihdon EU:n ja kansallisen tason ydinjärjestelmä ja meriturvallisuuden keskeinen teknologinen perusta, joka sisältää direktiivissä 2002/59 tarkoitetun VTMIS-järjestelmän.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(k) 'sähköisillä meriliikennepalveluilla' tarkoitetaan palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla;	(k) ''sähköisillä meriliikennepalveluilla' tarkoitetaan palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla, mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten direktiivissä 2010/65/EU säädetty integroitu merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;
Perustelu
EU:n sähköisiä merenkulkupalveluja koskevan aloitteen tavoitteena on edistää edistykselliseen tietotekniikkaan perustuvia yhtenäisiä, avoimia, tehokkaita ja yksinkertaistettuja ratkaisuja. Selvempää viittausta sen osapalveluihin ja -järjestelmiin pidetään tarpeellisena.
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – n a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(n a) 'yhteentoimivuudella' tarkoitetaan liikennemuodon kykyä mahdollistaa siihen sisältyvien ajoneuvojen turvallinen ja keskeytymätön liikkuminen siltä vaaditun suoritustason saavuttamiseksi niiden teknisten, toiminnallisten ja sääntelyedellytysten mukaisesti, joiden nojalla kukin liikennemuoto toimii, ja se kattaa innovatiiviset ratkaisut, jotka parantavat eri järjestelmien yhteensopivuutta.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – n b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(n b) 'liikennemuotojen yhteenliittämisellä' tarkoitetaan liikennemuodon tai sen verkon tai molempien fyysistä yhdistämistä toiseen liikennemuotoon tai verkkoon kuuluviin varusteisiin tai laitteisiin;
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – n c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(n c) 'liikennemuotojen integroinnilla' tarkoitetaan eri liikennemuotojen yhdistämistä johdonmukaisella tavalla saumattomien ja tehokkaiden yhteyksien luomiseksi niiden välille;
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – n d alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(n d) 'rajanylityskohdalla' tarkoitetaan osuutta, joka varmistaa kahden jäsenvaltion tai jäsenvaltion ja naapurimaan välisten eri puolilla rajaa sijaitsevien lähimpien solmukohtien välisen yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden;
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – o alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(o) 'kaupunkisolmukohdalla' tarkoitetaan kaupunkialuetta, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;	(o) 'kaupunkisolmukohdalla' tarkoitetaan kaupunkialuetta, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri, kuten taajama-alueella ja sen ympärillä sijaitsevat satamat, lentoasemat, rautatieasemat, logistiset alustat ja tavara- ja matkustajaliikenneterminaalit, on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – o a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(o a) 'pullonkaulalla' tarkoitetaan fyysistä tai toiminnallista estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa ottamalla käyttöön uutta infrastruktuuria tai parantamalla merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä voisi synnyttää huomattavia parannuksia, jotka ratkaisevat pullonkaulojen aiheuttamat rajoitukset;
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – q alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(q) 'tavaraliikenneterminaalilla' tarkoitetaan rakennetta, joka on varustettu siten, että siellä voidaan suorittaa vähintään kahden liikennemuodon välinen uudelleenlastaus ja varastoida rahtia väliaikaisesti, kuten satamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja;	(q) 'tavaraliikenneterminaalilla' tarkoitetaan rakennetta, joka on varustettu siten, että siellä voidaan suorittaa vähintään kahden liikennemuodon välinen ja kahden erilaisen rautatiejärjestelmän välinen uudelleenlastaus ja varastoida rahtia väliaikaisesti, kuten satamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja;
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – r a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(r a) 'yhteiskuntataloudellisella kustannus-hyötyanalyysilla' tarkoitetaan yhdenmukaistettuun menetelmään perustuvaa hankkeen tai ohjelman arvon määrällistä ennakkoarviointia, joka käsittää ilmastovaikutusten arvioinnin, jossa otetaan huomioon kaikki sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöhyödyt ja ‑kustannukset ja joka toimii hyvinvointiin kohdistuvaa vaikutusta kuvaavana indikaattorina;
Perustelu
7 artiklassa mainittu yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi olisi määriteltävä, koska se on tärkeä tekijä yhteistä etua koskevan hankkeen arvioinnissa. On olennaista varmistaa, että hankkeilla on kokonaisuutena myönteinen vaikutus hyvinvointiin, kun otetaan huomioon kaikki hyödyt ja kustannukset, myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset.
Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – r b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(r b) 'erillään olevalla verkolla' tarkoitetaan sellaista jäsenvaltion rautatieverkkoa tai sen osaa, jonka raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä (1435 mm), mistä syystä tietyt mittavat investoinnit infrastruktuuriin eivät sen osalta ole taloudellisen kustannus-hyötysuhteensa puolesta perusteltavissa tuon verkon erityisominaisuuksien eli maantieteellisen erillisyyden tai syrjäisen sijainnin vuoksi;
Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – r c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(r c) 'ilmastovaikutusten arvioinnilla' tarkoitetaan yhdenmukaistettuun menetelmään perustuvaa uuden, laajennetun tai parannetun liikenneinfrastruktuurin absoluuttisten ja suhteellisten kasvihuonekaasuvaikutusten ennakkoarviointia, jonka on oltava yleisön saatavilla Århusin yleissopimuksen mukaisesti ja joka käsittää
	i) liikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muutokset;
	ii) infrastruktuurin toiminnasta, kunnossapidosta ja hoidosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen muutokset;
	iii) infrastruktuurin rakentamisesta, kehittämisestä ja käytöstä poistamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt; ja
	iv) välilliset vaikutukset muihin aloihin;
Perustelu
Ilmastovaikutusten arvioinnin sisältämien tietojen, kuten ympäristövaikutusten arviointien, pitäisi olla yleisön saatavilla.
Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on mahdollistettava sellaisten liikennepalvelujen ja kuljetustoimintojen suorittaminen, jotka	1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on edistettävä seuraavissa neljässä kategoriassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:
(a) täyttävät sen käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;	(a) tehokkuus, keinoina
	i) pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen liikenneinfrastruktuureissa ja niiden välisissä liityntäkohdissa sekä jäsenvaltioiden alueilla ja niiden välisissä rajanylityskohdissa;
	ii) kaukoliikenteen sekä alue- ja paikallisliikenteen liikenneinfrastruktuurin väliset saumattomat yhteydet henkilö- ja tavaraliikenteessä;
	iii) alueellisten ja kansallisten liikenneverkkojen yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus;
	iv) taloudellisesti tehokkaan, yhteentoimivan ja laadukkaan liikenteen edistäminen, jolla osaltaan edistetään talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;
	v) kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen sekä uusien ja olemassa olevien infrastruktuurien tehokas käyttö;
	vi) kaikkein edistyneimpien teknologia- ja toimintaratkaisujen laaja edistäminen kaikissa jäsenvaltioissa;
(b) ovat taloudellisesti tehokkaita, edistävät vähähiilistä ja puhdasta liikennettä sekä polttoaineiden toimitusvarmuutta ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista ja ovat turvallisia, vaarattomia ja korkeatasoisia sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta;	(b) kestävyys, keinoina
	i) kestävän, vähähiilisen ja energiatehokkaan liikenteen edistäminen tavoitteena vähentää unionin liikennealan hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä;
	ii) liikenteen aiheuttaman kaikenlaisen ympäristön pilaantumisen vähentäminen edistämällä puhdasta liikennettä sekä muiden ulkoisten kustannusten vähentäminen;
	iii) johdonmukainen ja koordinoitu ympäristönsuojelu;
(c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia- ja toimintaratkaisuja;	(c) kaikkien käyttäjien saamien hyötyjen lisääminen, keinoina
	i) sen käyttäjien liikkuvuus- ja liikennetarpeiden täyttäminen unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin;
	ii) laadukkaat henkilöliikennepalvelut, jotka ovat edullisia ja kaikkien kansalaisten käytettävissä sekä vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien saavutettavissa;
	iii) laadukkaat tavaraliikennepalvelut;
	iv) turvalliset, varmat ja laadukkaat liikenneratkaisut, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen;
	v) yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja varmuutta koskevien infrastruktuurivaatimusten asettaminen sekä liikennepalvelujen laatu, tehokkuus ja kestävyys;
(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua.	(d) yhteenkuuluvuus, keinoina
	i) kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, syrjäisimmät alueet, saarialueet, syrjäseutualueet ja vuoristoalueet, saavutettavuuden ja yhteyksien toimivuuden tukeminen, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sekä osallistavan kasvun tukeminen ja liikenneinfrastruktuurien välisten erojen vähentäminen unionin eri osissa.
2. Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuria kehitettäessä on pyrittävä saavuttamaan seuraavat tavoitteet:
(a) yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa;
(b) pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen liikenneinfrastruktuureissa ja niiden välisissä liityntäkohdissa sekä jäsenvaltioiden alueilla ja niiden välisissä rajanylityspaikoissa;
(c) kaikkien liikennemuotojen johdonmukainen kehittäminen siten, että pitkällä aikavälillä varmistetaan kestävä ja taloudellisesti tehokas liikenne;
(d) kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen;
(e) infrastruktuurin tehokas käyttö;
(f) sellaisten kuljetusvälineiden yleisen käytön edistäminen, joiden hiilivaikutus on kaikkein vähäisin;
(g) Euroopan laajuisen liikenneverkon ja naapurimaiden liikenneinfrastruktuuriverkkojen väliset liikenneinfrastruktuuriyhteydet ja niiden yhteentoimivuuden edistäminen;
(h) erityisesti yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja varmuutta koskevien infrastruktuurivaatimusten asettaminen liikennepalvelujen laadun, tehokkuuden ja kestävyyden viitearvoiksi;
(i) kaukoliikenteen sekä alue- ja paikallisliikenteen liikenneinfrastruktuurin väliset saumattomat yhteydet sekä henkilö- että tavaraliikenteessä;
(j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet ja muut syrjäseutualueet, katetaan tasapainoisella tavalla;
(k) käytettävyys vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien kannalta.
Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla tavalla seuraavin toimin:	1. Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla tavalla seuraavin toimin:
(a) optimoidaan infrastruktuurin yhdentämistä ja yhteenliittämistä;	(a) optimoidaan infrastruktuurin yhdentämistä ja yhteenliittämistä;
(b) käytetään laajalti uutta teknologiaa ja älykkäitä liikennejärjestelmiä;	(b) käytetään laajalti uutta teknologiaa ja älykkäitä liikennejärjestelmiä;
(c) parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;	(c) parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;
	(c a) toteutetaan yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi, jossa muun muassa tarkastellaan kunkin yhteisen edun mukaisen hankkeen pääasiallisia vaihtoehtoja, joita ovat muun muassa olemassa olevan infrastruktuurin parantaminen tai uusien infrastruktuurien rakentaminen;
(d) otetaan huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden verkkojen ja erityisesti Euroopan laajuisten energia- tai televiestintäverkkojen kanssa;	(d) otetaan huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden verkkojen ja erityisesti Euroopan laajuisten energia- tai televiestintäverkkojen kanssa;
(e) arvioidaan strategista ympäristövaikutusta ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksia sekä laaditaan asianmukaiset suunnitelmat ja ohjelmat;	(e) arvioidaan strategista ympäristövaikutusta ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksia sekä laaditaan asianmukaiset suunnitelmat ja ohjelmat;
(f) suunnitellaan ja laajennetaan infrastruktuurikapasiteettia tarpeen mukaan;	(f) suunnitellaan ja laajennetaan infrastruktuurikapasiteettia tarpeen mukaan;
(g) otetaan asianmukaisella tavalla huomioon ilmastonmuutoksesta sekä luonnonmullistuksista ja ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista johtuva liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuus.	(g) otetaan asianmukaisella tavalla huomioon ilmastonmuutoksesta sekä luonnonmullistuksista ja ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista johtuva liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuus, jotta infrastruktuuri voidaan mukauttaa näihin haasteisiin;
	(g a) edistetään kestäviä ja tehokkaita liikennepalveluja.
	1 a. Jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, kuljetusyritysten sekä julkisten ja yksityisten laitosten on otettava Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnittelussa ja kehittämisessä huomioon unionin eri osien erityistilanteet, etenkin kyseisten alueiden matkailuun liittyvät ja topografiset erityispiirteet. Ne voivat mukauttaa reitin yksityiskohtaista linjausta eri osuuksilla 54 artiklan 3 kohdan c alakohdassa esitetyin rajoituksin, kunhan ne varmistavat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisen.
Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään asteittain erityisesti ottamalla käyttöön kaksitasoinen rakenne, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.	1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään asteittain erityisesti ottamalla käyttöön johdonmukaiseen ja avoimeen menettelytapaan perustuva kaksitasoinen rakenne, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.
Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kattavaan verkkoon sisältyvät Euroopan laajuisen liikenneverkon kaikki olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneinfrastruktuurit sekä tällaisen infrastruktuurin tehokasta käyttöä edistävät toimenpiteet. Sitä kehitetään II luvun mukaisesti.	2. Kattavaan verkkoon sisältyvät Euroopan laajuisen liikenneverkon kaikki olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneinfrastruktuurit sekä tällaisen infrastruktuurin tehokasta ja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä edistävät toimenpiteet. Sitä kehitetään II luvun mukaisesti.
Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) se myötävaikuttaa 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen;	(a) se myötävaikuttaa tavoitteiden, jotka kuuluvat vähintään kolmeen neljästä 4 artiklassa säädetystä kategoriasta, saavuttamiseen;
Perustelu
Esittelijät ehdottavat tukikelpoisuuskriteerien lievää tiukentamista, jotta yhteistä etua koskevat hankkeet vastaavat paremmin 4 artiklassa ja siihen liittyvässä tarkistuksessa 29 mainittuja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tavoitteita.
Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) siitä on tehty yhteiskuntataloudellinen kustannushyötyanalyysi, jonka mukaan hankkeen nettonykyarvo on positiivinen;	(c) se on yhteiskuntataloudellisten kustannusten ja hyötyjen perusteella taloudellisesti elinkelpoinen;
Perustelu
3 artiklan a alakohdassa määritellään kaikki Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevat hankkeet "yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi". 1 artiklan 4 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdan c alakohdassa annetaan takeet siitä, että hankkeet ovat taloudellisesti elinkelpoisia, ja mahdollistetaan sen ratkaiseminen, mitä hankkeita olisi kehitettävä ja mihin niistä olisi investoitava niissä kansallisissa verkoissa, jotka säilyvät asianomaisilla jäsenvaltioilla.
Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottoreiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että hankkeita toteutettaessa noudatetaan unionin ja jäsenvaltioiden asiaankuuluvia sääntöjä ja menettelyjä, erityisesi ympäristöä, ilmastonsuojelua, turvallisuutta, varmuutta, kilpailua, valtiontukea, julkisia hankintoja ja kansanterveyttä koskevaa lainsäädäntöä.	4. Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottoreiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että hankkeita toteutettaessa noudatetaan unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden asiaankuuluvia sääntöjä ja menettelyjä, erityisesti ympäristöä, ilmastonsuojelua, turvallisuutta, varmuutta, kilpailua, valtiontukea, julkisia hankintoja, kansanterveyttä ja saavutettavuutta koskevaa lainsäädäntöä.
Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Yhteistä etua koskeville hankkeille voidaan myöntää unionin rahoitustukea Euroopan laajuista liikenneverkkoa varten käytettävissä olevista välineistä, erityisesti asetuksella (EU) N:o XXX/2012 perustetusta Verkkojen Eurooppa ‑välineestä.	5. Yhteistä etua koskeville hankkeille voidaan myöntää unionin rahoitustukea Euroopan laajuista liikenneverkkoa varten käytettävissä olevista välineistä, muun muassa asetuksella (EU) N:o XXX/2012 perustetusta Verkkojen Eurooppa ‑välineestä.
Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) varmistamaan ydinverkojen ja kolmansien maiden liikenneverkkojen välinen yhteys;	(b) varmistamaan ydinverkon ja kolmansien maiden liikenneverkkojen välinen yhteys, jonka tarkoitus on lisätä talouskasvua ja kilpailukykyä;
Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) panemaan täytäntöön liikenteenhallintajärjestelmät näissä maissa.	(d) edistämään unionin politiikan mukaisia liikenteenhallintajärjestelmiä näissä maissa.
Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) edistämään meriliikennettä ja merten moottoriteitä, lukuun ottamatta rahoitustukea kolmansien maiden satamille.
Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d b) helpottamaan sisävesiliikennettä kolmansien maiden kanssa.
Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – d c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d c) ottamaan huomioon yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä yksilöidyt jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurien fyysiset rajoitukset ja topografiset erityispiirteet.
Perustelu
Jotta kattava verkko on mahdollista toteuttaa, ei pidä unohtaa maantieteellisiä rajoituksia.
Tarkistus  68 Ehdotus asetukseksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Kun unioni, jäsenvaltiot, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla	1. Kun unioni, jäsenvaltiot, asianomaiset alueet ja paikallisviranomaiset, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on asetettava etusijalle tarvittavat toimenpiteet, joilla
(a) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka mahdollistavat liikenteen hallinnan, eri liikennemuodot yhdistävät aikataulu- ja matkustajatiedotuspalvelut ja seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, kapasiteetin suunnittelun, sähköisen online-varauksen ja yhtenäistetyt lipunmyyntipalvelut;	(a) rakennetaan puuttuvat yhteydet ja poistetaan pullonkaulat erityisesti rajanylityskohdissa esimerkiksi parantamalla tai palauttamalla rajanylityskohtia;
(b) rakennetaan puuttuvat yhteydet ja poistetaan pullonkaulat erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla;	(b) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä;
(c) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja kilpailulta;	(c) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus;
	(c a) edistetään tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä;
(d) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen;	(d) varmistetaan kaikkien unionin alueiden asianmukainen saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus;
(e) varmistetaan kaikkien unionin alueiden asianmukainen saavutettavuus;
	2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen toimenpiteiden täydentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla
(f) parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta, palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;	(a) parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien, erityisesti vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien, kannalta sekä palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;
(g) edistetään huipputeknologian kehittämistä;	(b) edistetään innovatiivisen ja puhtaan huipputeknologian kehittämistä;
(h) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus sallimalla vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttö;	(c) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus parantamalla energiatehokkuutta ja edistämällä vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttöä;
(i) mahdollistetaan kaupunkialueiden ohikulkuliikenne rautateiden tavaraliikenteessä.	(d) vähennetään kaupunkialueiden altistumista rautateitse ja maanteitse tapahtuvan kauttakulkutavaraliikenteen kielteisille vaikutuksille;
	(d a) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja kilpailulta;
	(d b) otetaan huomioon saarten, erillään olevien verkkojen sekä syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden erityistilanne.
Tarkistus  69 Ehdotus asetukseksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Rautatieliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti	1. Rautatieliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti
(a) suurnopeusradat ja tavanomaiset radat, mukaan lukien	(a) suurnopeusradat ja tavanomaiset radat, mukaan lukien
i) sivuraiteet,	i) sivuraiteet,
ii) tunnelit;	ii) tunnelit;
iii) sillat;	iii) sillat;
(b) tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat tavaroiden uudelleenlastaamiseksi junaliikenteessä tai junaliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;	(b) tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat tavaroiden uudelleenlastaamiseksi junaliikenteessä ja ratayhteydet teollisuusalueisiin ja -kohteisiin sekä junaliikenteen ja muiden liikennemuotojen väliset liityntäkohdat;
(c) liitteeseen I merkittyjen ratojen varrella olevat asemat, joilla matkustajat voivat vaihtaa kuljetusvälinettä junaliikenteessä tai junaliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;	(c) liitteeseen I merkittyjen ratojen varrella olevat asemat, joilla matkustajat voivat vaihtaa kuljetusvälinettä junaliikenteessä tai junaliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;
(d) infrastruktuuriin liittyvät varusteet;	(d) infrastruktuuriin liittyvät varusteet;
(e) ITS.	(e) ITS.
2. Ratojen on oltava jokin seuraavista:	2. Ratojen on oltava jokin seuraavista:
(a) Suurnopeusradat, joita ovat	(a) Suurnopeusradat, joita ovat
i) vähintään 250 kilometrin tuntinopeuksia varten erityisesti rakennetut suurnopeusradat;	i) vähintään 250 kilometrin tuntinopeuksia varten erityisesti rakennetut suurnopeusradat;
ii) noin 200 kilometrin tuntinopeuksia varten erityisesti parannetut tavanomaiset radat;	ii) noin 200 kilometrin tuntinopeuksia varten erityisesti parannetut tavanomaiset radat;
	ii a) erityisesti parannetut suurnopeusradat, joilla maasto, korkeuserot tai kaupunkien asemakaavat asettavat erityisvaatimuksia ja nopeutta on mukautettava tilannekohtaisesti; näihin kuuluvat suurnopeusverkon ja tavanomaisen verkon väliset yhdysradat sekä muun muassa asema-alueiden, terminaalien ja varikkojen radat, joilla suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa kuljetetaan tavanomaisella nopeudella;
(b) tavanomaista liikennettä varten tarkoitetut radat.	(b) tavanomaista liikennettä varten tarkoitetut radat.
3. Ratoihin liittyviin teknisiin varusteisiin on kuuluttava sähköistämisjärjestelmät, matkustajien junaan nousuun ja siitä poistumiseen tarvittavat varusteet, rahdin lastaamiseen ja purkamiseen tarvittavat varusteet, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit. Niihin on kuuluttava kaikki ajoneuvojen turvallisen, vaarattoman ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarvittavat laitteet.	3. Ratoihin liittyviin teknisiin varusteisiin on kuuluttava sähköistämisjärjestelmät, matkustajien junaan nousuun ja siitä poistumiseen tarvittavat varusteet, rahdin lastaamiseen ja purkamiseen tarvittavat varusteet, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit. Niihin voivat kuulua kaikki ajoneuvojen turvallisen, vaarattoman ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi tarvittavat laitteet, muun muassa automaattiseen raideleveyden vaihtoon tarkoitetut laitteet.
Tarkistus  70 Ehdotus asetukseksi 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Tavaraliikenneterminaalien operaattoreiden on varmistettava, että tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna kaikille toimijoille.	1. Tavaraliikenneterminaalien operaattoreiden ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että tavaraliikenneterminaalien käyttömahdollisuudet ovat rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY1 mukaiset. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna liikenteenharjoittajille direktiivin XXX [ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadinta] mukaisesti.
Logististen alustojen operaattoreiden on avattava ainakin yksi terminaali kaikkien toimijoiden käyttöön.
Tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen operaattoreiden on tarjottava tällainen pääsy syrjimättömällä tavalla ja veloitettava maksut avoimin perustein
2. Matkustaja-asemien operaattoreiden on varmistettava, että matkustaja-asemilla on tarjolla rautatieliikennettä koskevia tietoja, lipunkirjoituspalveluja ja kaupallisia toimintoja koko kattavassa verkossa ja soveltuvin osin tietoja yhteyksistä paikallis- ja alueliikenteeseen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää "henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset" koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 5 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 mukaisesti.	2. Matkustaja-asemien operaattoreiden on varmistettava, että matkustaja-asemilla on kaikille käyttäjille tarjolla rautatieliikennettä koskevia tietoja, lipunkirjoituspalveluja ja kaupallisia toimintoja koko kattavassa verkossa ja soveltuvin osin tietoja yhteyksistä paikallis- ja alueliikenteeseen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää "henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset" koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 5 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 mukaisesti.
3. Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että	3. Jäsenvaltioiden, asianomaisten alueviranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että
(a) radat on varustettu ERTMS:llä:	(a) radat on varustettu ERTMS:llä lukuun ottamatta erillään olevia verkkoja;
(b) rautatieinfrastruktuuri on rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukainen, jotta kattavan verkon yhteentoimivuus voidaan saavuttaa;	(b) rautatieinfrastruktuuri on rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukainen, jotta kattavan verkon yhteentoimivuus voidaan saavuttaa;
(c) rautatieinfrastruktuuri on direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan nojalla hyväksytyn uusia ja parannettuja ratoja koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) vaatimusten mukainen, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, jotka ovat sallittuja asiaankuuluvassa YTE:ssä tai direktiivin 2008/57/EY 9 artiklassa säädetyn menettelyn nojalla. Rautatieinfrastruktuurin on joka tapauksessa oltava seuraavien vaatimusten mukainen:	(c) rautatieinfrastruktuuri on direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan nojalla hyväksytyn yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) vaatimusten mukainen, lukuun ottamatta tapauksia, jotka ovat sallittuja asiaankuuluvan YTE:n tai direktiivin 2008/57/EY 9 artiklassa säädetyn menettelyn nojalla. Rautatieinfrastruktuurin on joka tapauksessa oltava seuraavien vaatimusten mukainen:
(1) uusien ratojen nimellinen raideleveys: 1 435 mm;	(1) uusien ratojen nimellinen raideleveys: 1 435 mm, paitsi jos uudella radalla pidennetään verkkoa, jonka raide on erilainen leveydeltään ja erillään unionin pääradoista;
(2) ne on sähköistetty;	(2) ne on täysin sähköistetty, lukuun ottamatta sivuraiteita ja terminaaleja;
(3) tavanomaisten tavaraliikennejunien käyttämät radat: akselikuormitus 22,5 t ja junan pituus 750 m;	(3) tavanomaisten tavaraliikennejunien käyttämät radat: akselikuormitus 22,5 t ja junan pituus 750 m, mukaan lukien turvamarginaali 10 m;
(4) sellaisten uusien ratojen enimmäiskaltevuus, joilla on tarkoitus käyttää tavanomaisia tavaraliikennejunia: 12,5 mm/m.	(4) sellaisten uusien ratojen enimmäiskaltevuus, joilla on tarkoitus käyttää tavanomaisia tavaraliikennejunia: 12,5 mm/m, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa sovelletaan YTE:iin kuuluvien "erityistapausten" mukaisia poikkeuksia;
	___________
	1 EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29.
Tarkistus  71 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a) siirtymiseen 1 435 millimetrin nimelliseen raideleveyteen;
Tarkistus  72 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) rautatieliikenteen aiheuttaman meluvaikutuksen lieventämiseen;	(b) melun ehkäisemiseen sekä rautatieliikenteen aiheuttaman meluvaikutuksen lieventämiseen infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevin toimenpitein;
Perustelu
Jotta rautateiden tavaraliikenteen aiheuttamien melupäästöjen vähentämistä koskevat EU:n tavoitteet voidaan saavuttaa, melun ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviin infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskeviin toimenpiteisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Esittelijöiden mielestä on erityisen tärkeää, että rautatieliikenteen meluvaikutus tiheästi asutuilla alueilla otetaan huomioon.
Tarkistus  73 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) 13 artiklassa kuvatuissa teknisissä eritelmissä vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia tiukempien vaatimusten saavuttamiseen.	(c) infrastruktuurivaatimusten täyttämiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen.
Tarkistus  74 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) tasoristeyksien turvallisuuden parantamiseen tai niiden korvaamiseen silloilla tai alikäytävillä.
Tarkistus  75 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c b) rautatieliikenneinfrastruktuurin liittämiseen sisävesiväylien satamainfrastruktuuriin;
Tarkistus  76 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kattavaan verkkoon kuuluvat sisävesiväylät ja sisävesisatamat on merkitty liitteessä I oleviin karttoihin.	Kattavaan verkkoon kuuluvat sisävesiväylät ja sisävesisatamat on merkitty liitteissä I ja III a oleviin karttoihin.
Tarkistus  77 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) joet,	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  78 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) edellisiin liittyvä infrastruktuuri, kuten sulut, elevaattorit, sillat, tekoaltaat,	(d) edellisiin liittyvä infrastruktuuri, kuten sulut, elevaattorit, sillat, tekoaltaat ja tulvien torjuntajärjestelmät,
Tarkistus  79 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) liityntäkohdat muiden liikennemuotojen kanssa;
Tarkistus  80 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) viimeisen kilometrin yhteydet;
Tarkistus  81 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – g b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g b) vesiväylien matkustaja- ja tavaraliikenneterminaalit ja matkustaja- ja tavaraliikenteen logistiset alustat sekä sisävesiväylät ja muut liikennemuodot yhdistävät terminaalit ja logistiset alustat.
Tarkistus  82 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Satamavarusteisiin on kuuluttava erityisesti käyttövoima- ja toimintajärjestelmät, joilla vähennetään ympäristön pilaantumista, energiankulutusta ja hiili-intensiteettiä. Niihin kuuluvat myös jätteen vastaanottolaitteistot.	3. Sisävesiväyliin liittyviin varusteisiin voivat kuulua varusteet, jotka on tarkoitettu matkustajien alukseen nousuun ja siitä poistumiseen sekä rahdin lastaamiseen ja purkamiseen sisävesisatamissa. Varusteisiin voivat kuulua erityisesti käyttövoima- ja toimintajärjestelmät, joilla vähennetään ympäristön, muun muassa veden ja ilman, pilaantumista, energiankulutusta ja hiili-intensiteettiä. Niihin kuuluvat myös jätteen vastaanottolaitteistot, maasähkölaitteistot ja käytetyn öljyn keräyslaitteet sekä varusteet, joita käytetään jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa ja kunnossapidossa ympärivuotisten merenkulkumahdollisuuksien varmistamiseksi.
Tarkistus  83 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Satamaoperaattorien on varmistettava, että kaikissa sisävesisatamissa on vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, joka on avoin kaikille toimijoille syrjimättömällä tavalla ja jossa veloitettavat maksut määräytyvät avoimin perustein.	2. Sisävesisatamaa hallinnoivan elimen on varmistettava, että kaikissa sisävesisatamissa on vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein.
Tarkistus  84 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että	3. Jäsenvaltioiden, satamaviranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että
(a) jokien, kanaalien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja varmistettava, että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä;	(a) jokien, kanavien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia, ja varmistettava, että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä ja täysin tämän asetuksen 41 ja 42 artiklan säännösten mukainen;
	Mikäli lähes luonnontilainen vapaana virtaava joki on erityisen tärkeä biologisen monimuotoisuuden kannalta, sille voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää jäsenvaltion pyynnöstä poikkeus vähimmäisvaatimuksista ottaen huomioon sekä jokiosuuksien ekologiset vaatimukset että sisävesiliikenteen strategiset vaatimukset.
(b) joet, kanaalit ja järvet on varustettu RIS:llä.	(b) joet, kanavat ja järvet on varustettu RIS:llä.
	(b a) a alakohdassa tarkoitettujen jokien, kanavien ja järvien osalta varmistetaan hyvät navigointiolot kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen määräysten mukaisesti noudattaen ympäristönsuojeluun liittyviä kansainvälisiä velvoitteita.
Tarkistus  85 Ehdotus asetukseksi 18 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Kun jäsenvaltiot ja muut hankepromoottorit edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita, niiden on 10 artiklassa vahvistettujen painopisteiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota	Kun jäsenvaltiot ja muut hankepromoottorit edistävät yhteistä etua koskevia hankkeita, niiden on 10 artiklassa vahvistettujen painopisteiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota
(a) olemassa olevien sisävesiväylien osalta luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin;	(a) olemassa olevien sisävesiväylien osalta luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin;
(b) soveltuvin osin luokan IV sisävesiväyliä tiukempien vaatimusten saavuttamiseen markkinakysynnän tyydyttämiseksi;	(b) soveltuvin osin vesiväylien ajanmukaistamista ja uusia vesiväyliä koskevien tiukempien vaatimusten saavuttamiseen kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien mukaisesti markkinakysynnän tyydyttämiseksi;
(c) ITS:n, mukaan lukien RIS, täytäntöönpanoon;	(c) ITS:n, mukaan lukien RIS, täytäntöönpanoon;
(d) sisävesisatamainfrastruktuurin liittämiseen rautatieliikenneinfrastruktuuriin.	(d) sisävesisatamainfrastruktuurin liittämiseen rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin ja maantieliikenneinfrastruktuuriin.
	(d a) puhtaan sisävesiliikenteen edistämiseen;
	(d b) lähes luonnontilaisiin vapaana virtaaviin jokiin, joihin kiinnitetään erityistä huomiota ja joihin voidaan siten kohdistaa myös erityistoimenpiteitä.
Tarkistus  86 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) pysäköintialueet;	(b) pysäköintialueet ja levähdysalueet;
Tarkistus  87 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) liityntäkohdat muiden liikennemuotojen ja erityisesti rautatieliikenteen kanssa;
Tarkistus  88 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f) linja-autoasemat.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  89 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin.	2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät vuoristoiset, syrjäiset ja sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin. Nämä tiet on pidettävä riittävän hyväkuntoisina, jotta liikenne on turvallista ja varmaa.
Perustelu
Tämä on pieni parannus valmistelijoiden jättämään tarkistukseen 46. Euroopan laajuiseen verkkoon on sisällytetty teitä koskeva ilmeinen ehto.
Tarkistus  90 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Korkeatasoiset maantiet on erityisesti suunniteltava ja rakennettava moottoriajoneuvoliikennettä varten, ja niiden on oltava joko moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä.	3. Korkeatasoiset maantiet on erityisesti suunniteltava ja rakennettava moottoriajoneuvoliikennettä varten, ja niiden on oltava joko moottoriteitä, moottoriliikenneteitä tai perinteisiä strategisia teitä.
Perustelu
Tähän tarkistukseen on sisällytetty lisätietyyppi kattavaan verkkoon sopivana. Jotkin teitä koskevat ehdotukset eivät vaikuta tukevan yhteenkuuluvuuden tavoitetta. Ehdotukset kaikkien tasoristeysten poistamiseksi pyörä- ja kävelyliikenteestä olisivat vaikeita, ja toimenpiteet saattaisivat erottaa naapuriyhteisöjä. Mikäli vaaditaan, että kaikki kulku tapahtuu eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä, tämä aiheuttaisi vaikeuksia sivuteillä, maatilojen kulkuteillä ja risteävillä teillä. Arvioimme, että tämän toteuttaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa maksaisi noin 53–100 miljardia puntaa, eikä se todellisuudessa parantaisi verkoston toimivuutta.
Tarkistus  91 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) joka ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien tai jalankulkutien kanssa, ja	ii) joka ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa; ja
Tarkistus  92 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii a) jolla on hätäkaista.
Tarkistus  93 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – b alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
(b) Moottoriliikennetie on tie, joka on varattu moottoriliikenteelle ja jolle päästään vain eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja	(b) Moottoriliikennetie on muu kuin moottoritie, jolle päästään pääasiassa eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja
Tarkistus  94 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(b a) Perinteinen strateginen tie on tie, joka ei ole moottori- tai moottoriliikennetie mutta joka on kuitenkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu korkeatasoinen maantie ja jota hoidetaan ja rahoitetaan asianomaisen jäsenvaltion vahvistamien erityisvaatimusten mukaisesti.
Tarkistus  95 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) maantiet ovat 20 artiklan 3 kohdan säännösten mukaiset;	(a) maantiet ovat 20 artiklan 3 kohdan säännösten mukaiset;
	Jäsenvaltion pyynnöstä komissio voi myöntää 20 artiklan 3 kohdan säännöksiä koskevia poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joihin kuuluvat myös tapaukset, joiden osalta investoinnit infrastruktuuriin eivät ole taloudellisen kustannus-hyötysuhteensa puolesta perusteltavissa, kunhan asiaankuuluva turvallisuustaso varmistetaan.
Perustelu
Kaikkien Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvien teiden muuttaminen moottoriteiksi tai moottoriliikenneteiksi ei ole talous- tai ympäristönäkökulmasta perusteltua, eikä se ole tarpeellista verkon yhteentoimivuuden kannalta. Joissakin unionin osissa ja varsinkin harvaan asutuilla pohjoisen alueilla vallitsevat erityisolot, kuten hyvin pitkät välimatkat sekä alhainen liikennevirta. Näiden olojen vuoksi on perusteltua poiketa vaatimuksesta, että kaikkien ydinteiden olisi oltava moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä.
Tarkistus  96 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) tiemaksujen keruujärjestelmien yhteentoimivuus varmistetaan sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY ja eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä 6 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/750/EY mukaisesti;	(d) tiemaksujen keruujärjestelmien yhteentoimivuus varmistetaan soveltuvin osin sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY ja eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä 6 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/750/EY mukaisesti;
Tarkistus  97 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta – -a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-a a) maantieturvallisuuden parantamiseen ja edistämiseen;
Tarkistus  98 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) maantieturvallisuuden edistämiseen.	Poistetaan.
Tarkistus  99 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) moottoritieliikenteen aiheuttaman melun asteittaiseen vähentämiseen;
Tarkistus  100 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d b) maantieinfrastruktuurin kehityserojen vähentämiseen jäsenvaltioiden välillä;
Tarkistus  101 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta – d c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d c) teiden ruuhkautumisen vaikutukseen.
Tarkistus  102 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 4 jakso – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Meriliikenneinfrastruktuuri	Meriliikenneinfrastruktuuri ja merten moottoritiet
Tarkistus  103 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kattavaan verkkoon kuuluvat merisatamat on merkitty liitteessä I oleviin karttoihin.	Kattavaan verkkoon kuuluvat merisatamat on lueteltu liitteessä III a ja lisäksi ne on merkitty liitteessä I oleviin karttoihin.
Perustelu
Oikeusvarmuuteen ja avoimuuteen liittyvistä syistä olisi selvennettävä luettelon avulla sitä, mitkä kattavan verkon solmukohdat on määritelty TEN-T-solmukohdiksi.
Tarkistus  104 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) merialue;	(a) merialue, mukaan lukien padot, sulut ja satama-altaat;
Perustelu
Kunkin liikennemuodon infrastruktuurin osat olisi määriteltävä selkeästi.
Tarkistus  105 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) merisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri;	(c) merisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittavan infrastruktuurin perustaminen, uudistaminen, kunnossapito ja laajentaminen;
Tarkistus  106 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) liityntäkohdat muiden liikennemuotojen ja erityisesti rautatieliikenteen kanssa;
Tarkistus  107 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(h a) viimeisen kilometrin yhteydet;
Tarkistus  108 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Meriliikenneinfrastruktuuriin liittyviin varusteisiin on kuuluttava erityisesti varusteet, joita käytetään jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa ja kunnossapidossa.	3. Meriliikenneinfrastruktuuriin liittyviin varusteisiin on kuuluttava erityisesti varusteet, joita käytetään liikenteen- ja rahdinhallinnassa, kielteisten ympäristövaikutusten ja muiden kielteisten vaikutusten vähentämisessä, vaihtoehtoisten polttoaineiden käytössä, jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa, kunnossapidossa ja suojelemisessa.
Tarkistus  109 Ehdotus asetukseksi 25 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Merten moottoritiet muodostavat Euroopan laajuisen liikenneverkon merellisen ulottuvuuden. Niihin on kuuluttava lyhyet meriliikennereitit, satamat, asianomainen meri-infrastruktuuri ja siihen liittyvät varusteet sekä laitteet, jotka mahdollistavat lähimerenkulun tai joki-meripalvelut vähintään kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevien vähintään kahden sataman välillä, mukaan lukien sisämaayhteydet. Merten moottoriteihin on kuuluttava	1. Merten moottoritiet muodostavat Euroopan laajuisen liikenneverkon merellisen ulottuvuuden, ja niillä pyritään osaltaan saavuttamaan esteetön eurooppalainen meriliikennealue. Niihin on kuuluttava lyhyet meriliikennereitit, satamat, asianomainen meri-infrastruktuuri ja siihen liittyvät varusteet, laitteet sekä yksinkertaistetut hallintomenettelyt, jotka mahdollistavat lähimerenkulun tai joki-meripalvelut vähintään kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevien vähintään kahden sataman välillä, mukaan lukien sisämaayhteydet, tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä 8 artiklan mukaisesti, mikäli ne ovat unionille strategisesti tärkeitä. Merten moottoriteihin on kuuluttava
(a) kattavan verkon merisatamien väliset meriyhteydet;	(a) kattavan verkon merisatamien väliset meriyhteydet tai kattavan verkon sataman ja kolmannen maan sataman väliset yhteydet, jotka ovat unionille strategisesti tärkeitä;
(b) satamalaitteet, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa;	(b) satamalaitteet, satama-alueen ulkopuolella sijaitsevat, mutta satamatoimintoihin liittyvät tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat ja tavaraliikennekeskukset, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa;
(c) infrastruktuuri suoraa maa- ja meriyhteyttä varten.	(c) infrastruktuuri suoraa maa- ja meriyhteyttä varten.
2. Vähintään kahden jäsenvaltion on ehdotettava Euroopan laajuisen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviä yhteistä etua koskevia hankkeita. Hankkeiden on	2. Vähintään kahden jäsenvaltion on ehdotettava Euroopan laajuisen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviä yhteistä etua koskevia hankkeita. Hankkeiden on
(a) oltava 49 artiklassa määritellyn ydinverkkokäytävän merellinen osa tai kahden ydinverkkokäytävän välinen merellinen osa;
(b) muodostettava ydinverkon meriyhteys ja sen sisämaayhteydet vähintään kahden ydinverkkoon kuuluvan sataman välillä;	(b) muodostettava ydinverkon meriyhteys ja sen sisämaayhteydet vähintään kahden ydinverkkoon kuuluvan sataman välillä;
(c) muodostettava ydinverkkoon kuuluvan sataman ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien välinen meriyhteys ja sen sisämaayhteydet painottaen erityisesti ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien sisämaayhteyksiä.	(c) muodostettava ydinverkkoon kuuluvan sataman ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien välinen meriyhteys ja sen sisämaayhteydet painottaen erityisesti ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien sisämaayhteyksiä.
	(c a) muodostettava ydinverkkoon kuuluvan sataman ja kolmannen maan sataman välinen meriyhteys 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
3. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi sisältyä myös laajempaa hyötyä tuottavia toimintoja, jotka eivät liity tiettyihin satamiin, kuten toiminnot, joilla parannetaan ympäristötehokkuutta, mahdollistetaan jään murtaminen, varmistetaan ympärivuotiset merenkulkumahdollisuudet, ruoppaustoiminnot, vaihtoehtoiset tankkausmahdollisuudet, prosessien, menettelyjen ja inhimillisen tekijän optimointi sekä tieto- ja viestintätekniset alustat ja tietojärjestelmät, mukaan lukien liikenteenohjaus- ja sähköiset raportointijärjestelmät.	3. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi sisältyä myös laajempaa hyötyä tuottavia toimintoja, jotka eivät liity tiettyihin satamiin, kuten palvelut ja toimet, joiden avulla taataan ihmisten ja tavaroiden saumaton liikkuvuus erityisesti erittäin syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden osalta, sekä toiminnot, joilla parannetaan ympäristötehokkuutta, kuten maasähkön tai pesurien tarjoaminen, jotta alukset täyttäisivät tiukemmat päästötasot, mahdollistetaan jään murtaminen, varmistetaan ympärivuotiset merenkulkumahdollisuudet, ruoppaustoiminnot, vaihtoehtoiset tankkausmahdollisuudet, prosessien, menettelyjen ja inhimillisen tekijän optimointi sekä tieto- ja viestintätekniset alustat ja tietojärjestelmät, mukaan lukien liikenteenohjaus- ja sähköiset raportointijärjestelmät.
	4. Viimeistään kahden vuoden kuluttua 51 artiklassa säädetyn merten moottoriteiden koordinaattorin nimittämisestä koordinaattori esittää merten moottoriteiden yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman, joka perustuu unionin meriliikenteeseen liittyviin kokemuksiin ja sen kehitykseen sekä merten moottoriteiden ennustettuun liikenteeseen. Toteutussuunnitelma sisältää myös selkeät suuntaviivat, jotka koskevat uusien merten moottoriteiden perustamista, myös kolmansien maiden kanssa, ja joissa otetaan huomioon ennustettu liikenne ja sen johdonmukaisuus ydinverkossa ja kattavassa verkossa.
Tarkistus  110 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden, satamaoperaattorien ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että	1. Jäsenvaltioiden, alueviranomaisten, satamaoperaattorien ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että
Tarkistus  111 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Satamaoperaattorien on varmistettava, että satamissa on tarvittavat varusteet satamissa olevien alusten ympäristötehokkuuden varmistamiseksi ja erityisesti aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/59/EY mukaiset aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteet.	2. Satamaoperaattorien tai satamaa hallinnoivan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että satamissa on tarvittavat varusteet satamissa olevien alusten ympäristötehokkuuden varmistamiseksi ja erityisesti sähkönjakelulaitteet sekä aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/59/EY ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuudesta annetun direktiivin 2012/…/EU mukaiset aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteet.
Tarkistus  112 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön VTMIS direktiivin 2002/59/EY mukaisesti.	3. Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön VTMIS ja SafeSeaNet-järjestelmä direktiivin 2002/59/EY mukaisesti ja otettava käyttöön sähköiset meripalvelut, joihin sisältyvät erityisesti direktiivissä 2010/65/EU säädetyt meriliikenteen keskitetyn palvelupisteen palvelut.
Tarkistus  113 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämiseen;	(a) merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämiseen, sisämaayhteyksien kehittämisen helpottamiseen ja erityisesti meriliikenteen ympäristötehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen unionin lainsäädännön tai asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti;
Tarkistus  114 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoon vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiatehokkaan meriliikenteen, kuten nesteytetyn maakaasun, edistämiseksi.
Tarkistus  115 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(b a) liityntäkohdat muiden liikennemuotojen ja erityisesti rautatieliikenteen kanssa;
Tarkistus  116 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) infrastruktuuriin liittyvät varusteet;	(c) infrastruktuuriin liittyvät varusteet, mukaan lukien meluntorjuntatoimenpiteet;
Perustelu
On tehtävä viittaus nykyiseen asetukseen lentoasemien melusta.
Tarkistus  117 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) viimeisen kilometrin yhteydet;
Tarkistus  118 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden ja lentoasemaoperaattorien on vastuualoillaan varmistettava, että kaikille lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, joka on avoin kaikille toimijoille syrjimättömällä tavalla ja jossa veloitettavat maksut määräytyvät avoimin perustein.	1. Jäsenvaltioiden ja lentoasemaoperaattorien on vastuualoillaan varmistettava, että kaikille lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin, asiaankuuluvin ja oikeudenmukaisin perustein.
Tarkistus  119 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) olemassa olevan infrastruktuurin optimointiin;	(a) olemassa olevan infrastruktuurin optimointiin parantamalla tehokkuutta ja kestävyyttä erityisesti niin, että helpotetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua ja käyttöönottoa;
Perustelu
Lentoasemilla on tärkeä osa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tukemisessa, ja niiden on kehitettävä ja ylläpidettävä asianmukaista infrastruktuuria.
Tarkistus  120 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) sellaisten multimodaalisten yhteenliitosten parantamiseen, joilla lentoasemat liitetään muiden liikennemuotojen infrastruktuuriin.
Tarkistus  121 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) suunnitelmiin, jotka perustuvat kestävyyteen ja ilmastoystävällisiin toimenpiteisiin.
Tarkistus  122 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden, tavaraliikenneterminaali-, satama- ja lentoasemaoperaattorien sekä infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että	1. Jäsenvaltioiden, tavaraliikenneterminaali-, satama- ja lentoasemaoperaattorien sekä infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava oikeudenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla, että
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että kaikki liikennemuodot ovat syrjimättömällä tavalla niin vakiintuneiden toimijoiden kuin uusien tulokkaiden käytössä.
Tarkistus  123 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) liikennemuodot on liitetty joko tavaraliikenneterminaaleihin, matkustaja-asemiin, sisävesisatamiin, lentoasemiin tai merisatamiin, jotta multimodaalinen tavara- ja henkilöliikenne olisi mahdollista;	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  124 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) sen varmistamiseen, että multimodaaliset yhteenliitokset vastaavat täyden käytettävyyden vaatimuksia kaikkien käyttäjien kannalta.
Tarkistus  125 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) kattavan verkon kaupunkisolmukohdissa on riittävät yhteydet kattavan verkon eri rautatieasemien tai lentoasemien välillä;	(c) kattavan verkon kaupunkisolmukohdissa on riittävät yhteydet kattavan verkon eri rautatieasemien, satamien tai lentoasemien välillä;
Tarkistus  126 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet;	(d) kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen ja kaupunkien tavarantoimitusten infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet;
Tarkistus  127 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 1 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f) rautateiden tavaraliikenne ohittaa kaupunkialueet;	(f) rautateiden tavaraliikenne ohittaa kaupunkialueet silloin, kun pinnanmuodostus sen mahdollistaa;
Perustelu
Itävallan kaltaisilla vuoristoisilla alueilla kaupunkialueiden ohittaminen ei ole aina mahdollista.
Tarkistus  128 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. ITS:n on mahdollistettava liikenteen ohjaus ja tietojenvaihto eri liikennemuodoissa ja niiden välillä multimodaalisia kuljetustoimintoja ja liikenteeseen liittyviä lisäarvopalveluja varten, ja niiden on parannettava turvallisuutta, varmuutta ja ympäristötehokkuutta.	1. ITS:n on mahdollistettava liikenteen ohjaus ja tietojenvaihto eri liikennemuodoissa ja niiden välillä multimodaalisia kuljetustoimintoja ja liikenteeseen liittyviä lisäarvopalveluja varten, ja niiden on parannettava turvallisuutta, varmuutta ja ympäristötehokkuutta sekä yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä.
Tarkistus  129 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. ITS on otettava mahdollisimman laajalti käyttöön koko unionissa, jotta voidaan toteuttaa joukko yhteentoimivia perusvalmiuksia kaikissa jäsenvaltioissa.
Perustelu
Verkkojen myönteisten vaikutusten ja koko järjestelmää koskevien etujen maksimoimiseksi on parempi edistää teknologioita laajalti unionin eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Tavoitteena ei ole ITS-järjestelmän valmiuksien samanarvoisuus, vaan varmistaa yhteiset vähimmäisedellytykset, joiden kansalaiset ja yritykset voivat soveltuvin osin odottaa täyttyvän koko unionissa.
Tarkistus  130 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 3 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (eMaritime);	– meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (eMaritime), mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;
Tarkistus  131 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Unionin, jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joista saadaan kattavan verkon infrastruktuuria käyttäviä tavaraliikennepalveluita ja jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Tällaisilla hankkeilla on erityisesti pyrittävä	Unionin, jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joista saadaan kattavan verkon infrastruktuuria käyttäviä tavaraliikennepalveluita ja jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja muita liikenteen ulkoisia kustannuksia. Tällaisilla hankkeilla on erityisesti pyrittävä
Perustelu
Asetuksessa olisi ilmastonmuutoksen lisäksi käsiteltävä tarkemmin myös muita liikenteen ulkoisia kustannuksia.
Tarkistus  132 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) edistämään innovatiivisten liikennepalvelujen tai hyviksi todettujen olemassa olevien liikennepalvelujen yhdistelmien käyttöä, muun muassa ITS:ää käyttämällä ja asiaankuuluvia hallintorakenteita perustamalla;	(b) edistämään innovatiivisten liikennepalvelujen tai hyviksi todettujen olemassa olevien liikennepalvelujen yhdistelmien käyttöä, muun muassa ITS:ää käyttämällä ja kehittämällä pienimuotoista täydentävää infrastruktuuria, jota tarvitaan näitä palveluja koskevien, pääasiassa ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä asiaankuuluvia hallintorakenteita perustamalla;
Perustelu
Asetuksessa säädettyä suuren infrastruktuurin rahoitusta täydentävällä infrastruktuurilla olisi tuettava kestävien tavaraliikennepalvelujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus  133 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) helpottamaan multimodaalisia liikennepalvelutoimintoja ja parantamaan liikennepalvelun tarjoajien välistä yhteistyötä;	(c) helpottamaan multimodaalisia liikennepalvelutoimintoja, muun muassa niihin liittyviä tietovirtoja, ja parantamaan liikennepalvelun tarjoajien välistä yhteistyötä;
Perustelu
On tärkeää ottaa huomioon myös rahdin liikkumista tukevat tieto- ja viestintäratkaisut.
Tarkistus  134 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) helpottamaan merten moottoriteihin perustuvien palvelujen käyttöönottoa.
Perustelu
Merten moottoriteiden palvelu-ulottuvuuden tukeminen tekee käsitteestä markkinoiden kannalta houkuttelevamman.
Tarkistus  135 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e b) parantamaan yhteyksiä haavoittuvimpiin ja eristäytyneimpiin unionin osiin, erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, saarialueisiin, syrjäisiin alueisiin ja vuoristoalueisiin.
Tarkistus  136 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Kattavan verkon on pysyttävä huipputeknologian kehityksessä ja käyttöönotossa mukana. Teknologialla on erityisesti pyrittävä	Kattavan verkon on pysyttävä huipputeknologian kehityksessä ja käyttöönotossa mukana siten, että asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään erityisesti
Perustelu
Tällä tarkistuksella pyritään täsmentämään, että kattavan verkon kehittämisen ja käyttöönoton yhteydessä on oltava olemassa määritetyt painopisteet.
Tarkistus  137 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) mahdollistamaan hiilen määrän vähentäminen liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia liikenneteknologioita;	(a) tukemaan ja edistämään hiilen määrän vähentämistä liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia ja kestäviä liikenneteknologioita;
Tarkistus  138 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) mahdollistamaan kaikkien liikennemuotojen saattaminen hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä ja tarjoamalla vastaavaa infrastruktuuria. Tällaiseen infrastruktuurin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla älykkäitä liikennejärjestelmiä;	(b) tukemaan kaikkien liikennemuotojen saattamista hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä ja sähkönjakelujärjestelmiä sekä tarjoamalla vastaavaa infrastruktuuria. Tällaiseen infrastruktuuriin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla älykkäitä liikennejärjestelmiä;
Tarkistus  139 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) parantamaan verkon toimintaa, käytettävyyttä, yhteentoimivuutta, multimodaalisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien multimodaalinen lipunkirjoitus;	(d) parantamaan verkon toimintaa, käytettävyyttä, yhteentoimivuutta, multimodaalisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien multimodaalinen lipunkirjoitus ja liikenteen hallinta;
Perustelu
Olisi tuettava myös innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat muutakin liikenteen ja rahdin hallintaa kuin matkustajaliikenteen hallintaa.
Tarkistus  140 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) edistämään tehokkaita tapoja, joiden avulla kaikille kansalaisille voidaan tarjota helposti saatavilla olevia ja ymmärrettäviä tietoja yhteenliittämisestä, yhteentoimivuudesta ja multimodaalisuudesta;
Tarkistus  141 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) edistämään toimenpiteitä, joilla vähennetään ulkoisia kustannuksia, kuten kaikenlaisia saasteita, mukaan lukien melu, sekä ruuhkia ja terveyshaittoja;	(e) edistämään toimenpiteitä, joilla vähennetään ulkoisia kustannuksia, joita aiheuttavat kaikenlaiset saasteet, mukaan lukien melu, sekä päästöjä, ruuhkia ja terveyshaittoja;
Tarkistus  142 Ehdotus asetukseksi 40 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta.	Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat mahdollisimman korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta, myös rakenteiden kunnossapito- ja uudistustöiden aikana.
Tarkistus  143 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Soveltuvin osin olisi asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten kestävä infrastruktuuri on luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan.	Asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti olisi kiinnitettävä mahdollisimman tarkoin huomiota myös siihen, miten kestävä infrastruktuuri on luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan.
Tarkistus  144 Ehdotus asetukseksi 42 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on varmistettava, että tällaiset arvioinnit suoritetaan tehokkaasti ja välttäen tarpeettomia viivästyksiä, erityisesti yhteistä etua koskevissa hankkeissa.
Tarkistus  145 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.	Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.
	Liikenneinfrastruktuurin suunnittelun ja toteutuksen on perustuttava käyttäjien tarpeisiin, ja sen on mahdollistettava matkustajien oikeuksien täysi toteutuminen unionin lainsäädännön mukaisesti.
	Tätä varten jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on suoritettava ennakkoarviointeja infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen saavutettavuudesta.
Tarkistus  146 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkkoon sisältyvät ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ydinverkon on erityisesti vaikutettava siihen, miten lisääntyneestä liikkuvuudesta ja vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämisestä suoriudutaan.	1. Liitteessä I esitetyn ydinverkon on sisällettävä ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja sen on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta. Sen rakenteessa on otettava huomioon unionin laajentumisen mukanaan tuoma uusi maantieteellinen kehys sekä ensisijaisten käytävien mahdollinen kehittäminen ja toteuttaminen. Ydinverkolla on erityisesti vaikutettava lisääntyvästä liikkuvuudesta selviytymiseen, kun esteettömien liikennepalvelujen tarve kasvaa vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien keskuudessa, korkean turvallisuustason varmistamiseen sekä vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Perustelu
Ydinverkon määritelmässä on voitava ottaa huomioon pian toteutuva unionin laajentuminen uusiin maihin ja siten myös tarve muokata strategisia käytäviä koskevia suunnitelmia myös näiden muutosten valossa.
Kun otetaan huomioon, että Euroopassa asuu 80 miljoonaa vammaista henkilöä, sekä väestön ikääntyminen ja ympäristöongelmat, liikenteen käytettävyydestä on muodostunut keskeinen yhteiskunnallinen haaste, johon olisi puututtava ydinverkon keinoin.
Tarkistus  147 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkon on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta. Huipputeknologiat sekä infrastruktuurin käytön hallintaa koskevat sääntely- ja hallinnointitoimenpiteet on otettava huomioon, jotta varmistetaan liikenneinfrastruktuurin resurssitehokas käyttö ja tarjotaan riittävästi kapasiteettia.	1. Ydinverkon on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta sekä matkustajien ja tavaroiden saumatonta liikkuvuutta. Huipputeknologiat sekä matkustaja- ja tavaraliikenteen infrastruktuurin käytön hallintaa koskevat sääntely- ja hallinnointitoimenpiteet on otettava huomioon, jotta varmistetaan liikenneinfrastruktuurin resurssitehokas käyttö ja tarjotaan riittävästi kapasiteettia.
Perustelu
Ydinverkon avulla on liikennetarpeiden ratkaisemisen lisäksi taattava unionin alueellinen yhteenkuuluvuus, koska se tuo lisäarvoa Euroopan tasolla. Nämä kaksi osa-aluetta ovat välttämättömiä alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseksi.
Tarkistus  148 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Ydinverkon infrastruktuurin on poikkeuksetta täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:	2. Ydinverkon infrastruktuurin on poikkeuksetta täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:
(a) rautatieliikenneinfrastruktuuri:	(a) rautatieliikenneinfrastruktuuri erillään olevia verkkoja lukuun ottamatta:
– radat sähköistetään kokonaan;	– radat sähköistetään kokonaan, lukuun ottamatta sivuraiteita ja terminaaleja;
– radat, joilla harjoitetaan tavanomaista tavaraliikennettä: akselikuormitus vähintään 22,5 t, matkanopeus vähintään 100 km/h ja junan pituus vähintään 750 m;	– liitteessä I esitetyn ydinverkon tavaraliikenneradat: akselikuormitus vähintään 22,5 t, akselikuormitus uusilla radoilla vähintään 25 t, matkanopeus vähintään 100 km/t ja junan pituus vähintään 750 m, mukaan lukien turvamarginaali 10 m, jota voidaan kasvattaa erityisesti ydinverkkokäytävillä aina 1 500 metriin, jos siitä on selvää yhteiskuntataloudellista hyötyä ja jos se on toiminnallisesti ja teknisesti mahdollista;
	– ERTMS:n täysimääräinen käyttö;
(b) sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri:	(b) sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri:
– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;	– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;
(c) maantieliikenneinfrastruktuuri:	(c) maantieliikenneinfrastruktuuri:
	– ydinverkon teiden on oltava 20 artiklassa esitetyn moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä koskevan vaatimuksen mukaisia;
– rakennetaan moottoriteille noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia ja varmoja pysäköintialueita;	– rakennetaan moottoriteille yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeiden ja ympäristörajoitusten mukaan toimien enintään 100 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia, hyvätasoisia ja varmoja pysäköintialueita;
– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;	– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;
(d) lentoliikenneinfrastruktuuri:	(d) lentoliikenneinfrastruktuuri:
– on oltava valmiudet asettaa saataville vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita.	– on oltava valmiudet asettaa saataville vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita.
Tarkistus  149 Ehdotus asetukseksi 47 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkon solmukohdat vahvistetaan liitteessä II ja niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:	1. Ydinverkon solmukohdat vahvistetaan liitteessä II ja niihin kuuluvat seuraavat:
– kaupunkisolmukohdat, mukaan lukien niiden satamat ja lentoasemat;	– kaupunkisolmukohdat, mukaan lukien niiden satamat ja lentoasemat;
– merisatamat;	– merisatamat;
– rajanylityspaikat naapurimaihin.	– rajanylityspaikat naapurimaihin;
	– sisävesisatamat, rautatie-/maantieterminaalit;
	– tavara- ja matkustajaliikenteen lentoasemat.
2. Liitteessä II olevassa 2 osassa mainittavista merisatamista on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.	2. Liitteessä II olevassa 2 osassa mainittavista merisatamista on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.
3. Liitteessä II olevassa 1 b osassa mainittavilta tärkeimmiltä lentoasemilta on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050. Tällaiset lentoasemat on potentiaalinen liikennekysyntä huomioon ottaen integroitava suurnopeusrataverkkoon aina kun se on mahdollista.	3. Liitteessä II olevassa 1 b osassa mainittavilta tärkeimmiltä lentoasemilta on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050. Tällaiset lentoasemat on potentiaalinen liikennekysyntä huomioon ottaen integroitava suurnopeusrataverkkoon aina kun se on mahdollista.
Tarkistus  150 Ehdotus asetukseksi 48 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkkokäytävät ovat väline, joilla helpotetaan ydinverkon koordinoitua toteuttamista. Ydinverkkokäytävien perustana on oltava liikennemuotojen integrointi, yhteentoimivuus sekä koordinoitu infrastruktuurin kehittäminen ja hoito, jotta tuloksena saavutetaan resurssitehokas multimodaalinen liikenne.	1. Ydinverkkokäytävät ovat väline, joilla helpotetaan ydinverkon koordinoitua toteuttamista. Ydinverkkokäytävien perustana on oltava liikennemuotojen integrointi, yhteentoimivuus sekä koordinoitu infrastruktuurin kehittäminen ja hoito, jotta tuloksena saavutetaan resurssitehokas multimodaalinen liikenne ja parannetaan yhteenkuuluvuutta unionissa. Ydinverkkokäytävien infrastruktuuri on kehitettävä sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää pullonkauloja välttäen ja yli valtioiden rajojen ja että ympäristönsuojelun taso paranee kestävästi.
2. Ydinverkkokäytävien infrastruktuurin käyttöön ja investointeihin on sovellettava koordinoitua lähestymistapaa, jotta kapasiteettia voidaan hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti. Ydinverkkokäytävien multimodaalista infrastruktuuria on rakennettava ja sitä on koordinoitava tarvittaessa tavalla, jolla optimoidaan kunkin liikennemuodon käyttö ja liikennemuotojen välinen yhteistyö. Ydinverkkokäytävien on tuettava yhteentoimivien liikenteenhallintajärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.	2. Ydinverkkokäytävien infrastruktuurin käyttöön ja investointeihin on sovellettava koordinoitua lähestymistapaa, jotta kapasiteettia voidaan hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti. Ydinverkkokäytävien multimodaalista infrastruktuuria on rakennettava ja sitä on koordinoitava tarvittaessa tavalla, jolla optimoidaan kunkin liikennemuodon käyttö ja liikennemuotojen välinen yhteistyö. Ydinverkkokäytävien on tuettava yhteentoimivien liikenteenhallintajärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa, innovointia ja uusia teknologioita.
Tarkistus  151 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ydinverkkokäytäviin on sisällyttävä merisatamia ja niiden sisääntuloväyliä, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.	3. Ydinverkkokäytäviin on sisällyttävä merisatamia ja niiden sisääntuloväyliä, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Kuhunkin käytävään on kehitettävä merten moottoriteitä mahdollisuuksien mukaan, jotta liikenteestä saadaan tehokasta ja kestävää.
Tarkistus  152 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Ydinverkkokäytäviin on sisällyttävä asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustettu ERTMS-käytävien ja rautateiden tavaraliikennekäytävien nykyinen yhteistyörakenne, jonka työn tulokset on integroitava ydinverkkokäytäviä koskevaan työhön. Tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rautateiden tavaraliikennekäytäviin on lisättävä uusia osuuksia, jotta ne ovat johdonmukaisia ydinverkkokäytävien kanssa. "Vihreät" käytävät on otettava soveltuvin osin huomioon ydinverkossa.
Tarkistus  153 Ehdotus asetukseksi 50 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on osallistuttava vähintään yhteen ydinverkkokäytävään.	1. Kunkin jäsenvaltion on osallistuttava vähintään yhteen ydinverkkokäytävään.
2. Ydinverkkokäytävien luettelo vahvistetaan … annetun asetuksen (EU) N:o XXX/2012 (Verkkojen Eurooppa ‑väline) liitteessä I.	2. Ydinverkkokäytävien luettelo vahvistetaan … annetun asetuksen (EU) N:o XXX/2012 (Verkkojen Eurooppa ‑väline) liitteessä I. Lisäksi II luvun 7 jakson yleisiä säännöksiä ja erityisesti uusia teknologioita ja innovaatioita koskevia säännöksiä on sovellettava kaikkiin ydinverkkokäytäviin ja liikennemuotoihin.
	2 a. Ydinverkkokäytävät kuvataan asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline] liitteen I perusteella tämän asetuksen liitteessä I olevissa ohjeellisissa kaaviokartoissa, joissa esitetään muun muassa käytävien tärkeimmät intermodaaliset solmukohdat, puuttuvat yhteydet ja rajanylityskohdat.
Tarkistus  154 Ehdotus asetukseksi 51 artikla
Komission teksti	Tarkistus
51 artikla	51 artikla
Ydinverkkokäytävien koordinointi	Ydinverkkokäytävien koordinointi
1. Ydinverkkokäytävien koordinoidun toteuttamisen helpottamiseksi komissio nimittää asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan ja Euroopan parlamentin kanssa neuvoteltuaan "eurooppalaisiksi koordinaattoreiksi" kutsuttavat henkilöt.	1. Ydinverkkokäytävien koordinoidun toteuttamisen helpottamiseksi komissio nimittää asianomaisia jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia kuultuaan "eurooppalaisiksi koordinaattoreiksi" kutsuttavat henkilöt.
2. Eurooppalaisen koordinaattorin valinnan on perustuttava erityisesti hänen kokemukseensa yhteisön toimielimistä ja hänen tietämykseensä suurten hankkeiden rahoitukseen sekä yhteiskuntataloudellisen ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä kysymyksistä.	2. Eurooppalaisen koordinaattorin valinnan on perustuttava erityisesti hänen kokemukseensa unionin toimielimistä ja hänen tietämykseensä suurten hankkeiden rahoitukseen sekä yhteiskuntataloudellisten ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä kysymyksistä.
3. Eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisestä tehtävässä komission päätöksessä säädetään, miten 5 kohdassa tarkoitetut tehtävät on hoidettava.	3. Eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisestä tehtävässä komission päätöksessä säädetään, miten 5 kohdassa tarkoitetut tehtävät on hoidettava.
	3 a. ERTMS:n ja merten moottoriteiden toteuttamista varten nimitetään erityiskoordinaattori.
4. Eurooppalainen koordinaattori toimii komission nimissä ja lukuun. Eurooppalaisen koordinaattorin toimeksianto koskee yhtä ydinverkkokäytävää. Eurooppalainen koordinaattori laatii yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toimintaa koskevan työsuunnitelman.	4. Eurooppalainen koordinaattori toimii komission nimissä ja lukuun. Eurooppalaisen koordinaattorin toimeksianto koskee yhtä ydinverkkokäytävää. Eurooppalainen koordinaattori laatii yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toimintaa koskevan työsuunnitelman.
5. Eurooppalainen koordinaattori	5. Eurooppalainen koordinaattori
(a) johtaa ydinverkkokäytävän koordinoitua toteuttamista, jotta yksittäistä ydinverkkokäytävää koskevassa täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettua määräaikaa voidaan noudattaa;	(a) johtaa ydinverkkokäytävän koordinoitua toteuttamista, jotta yksittäistä ydinverkkokäytävää koskevassa täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettua määräaikaa voidaan noudattaa;
	(a a) varmistaa, että kansallisissa infrastruktuurisuunnitelmissa otetaan huomioon käytävän kehittäminen;
(b) raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista jäsenvaltioille, komissiolle ja soveltuvin osin kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen;	(b) raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista jäsenvaltioille, komissiolle ja soveltuvin osin kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen; eurooppalainen koordinaattori voi myös varoittaa komissiota katsoessaan jonkin vakavan esteen haittaavan hankkeen edistymistä, jotta voidaan toteuttaa 59 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet;
(c) laatii vuosittain raportin Euroopan parlamentille, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille ydinverkkokäytävän toteuttamisen etenemisestä;	(c) laatii vuosittain raportin Euroopan parlamentille, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille ydinverkkokäytävän toteuttamisen etenemisestä;
(d) kuulee yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa erityisesti alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia, liikenteen käyttäjiä ja soveltuvin osin muita julkisia ja yksityisiä laitoksia saadakseen tarkemman käsityksen liikennepalvelujen kysynnästä, mahdollisuudesta saada investointirahoitusta ja siitä, mitä toimia on toteutettava ja mitä ehtoja täytettävä tällaisen rahoituksen saamisen helpottamiseksi.	(d) kuulee yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa erityisesti kunnallis- ja paikallisviranomaisia, tarvittaessa alueviranomaisia sekä paikallisia liikenneviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia, liikenteen käyttäjiä ja soveltuvin osin muita julkisia ja yksityisiä laitoksia saadakseen tarkemman käsityksen liikennepalvelujen kysynnästä, mahdollisuudesta saada investointirahoitusta ja siitä, mitä toimia on toteutettava ja mitä ehtoja täytettävä tällaisen rahoituksen saamisen helpottamiseksi. Eurooppalaisella koordinaattorilla on oltava riittävästi resursseja, jotta hän voi edistää aktiivisesti ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä hankkeiden vaatimukset että asianomaisten alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edut.
6. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa ja toimitettava koordinaattorille 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot.	6. Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa ja toimitettava koordinaattorille 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot siitä, miten niiden kansallisissa infrastruktuurisuunnitelmissa otetaan huomioon käytävien kehittäminen.
7. Komissio voi pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausuntoa tutkiessaan hakemuksia, joilla haetaan unionin rahoitusta koordinaattorin vastuulle kuuluvalle ydinverkkokäytävälle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen noudattamista.	7. Varmistaakseen kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja etenemisen komissio pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausuntoa tutkiessaan hakemuksia, joilla haetaan unionin rahoitusta koordinaattorin vastuulle kuuluvalle ydinverkkokäytävälle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen noudattamista.
	7 a. Jos koordinaattori ei pysty hoitamaan tehtäväänsä tyydyttävästi ja tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, komissio voi milloin tahansa peruuttaa nimityksen ja nimittää hänen tilalleen uuden koordinaattorin.
Tarkistus  155 Ehdotus asetukseksi 52 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava kullekin ydinverkkokäytävälle yhteistyöfoorumi, joka vastaa ydinverkkokäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä ja 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelusta ja valvonnasta.	1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava kullekin ydinverkkokäytävälle yhteistyöfoorumi, joka vastaa ydinverkkokäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä ja 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelusta ja valvonnasta.
2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden edustajista ja soveltuvin osin muiden julkisten ja yksityisten laitosten edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.	2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden edustajista ja yleensä muiden julkisten ja yksityisten laitosten, kuten asianomaisten alue- ja paikallisviranomaisten, edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden ja käytävää käytävien rautatieyritysten sekä niiden meri- ja sisävesisatamien satamaviranomaisten edustajien, joita käytävä koskee, on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.
	Asetuksen (EU) N:o 913/2010 nojalla perustettujen rautateiden tavaraliikennekäytävien on oltava soveltuvin osin yhteistyöfoorumin rautatieulottuvuuden perusta.
3. Yhteistyöfoorumin puheenjohtajana toimii eurooppalainen koordinaattori.	3. Yhteistyöfoorumin puheenjohtajana toimii eurooppalainen koordinaattori.
4. Yhteistyöfoorumin on oltava pysyvä oikeussubjekti, kuten eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.	4. Yhteistyöfoorumin on oltava pysyvä oikeussubjekti, kuten eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.
5. Yhteistyöfoorumin perustaminen ei rajoita periaatetta, jonka mukaan unionin rahoitustuen saajalla on lopullinen vastuu hankkeen toteutuksesta.	5. Yhteistyöfoorumin perustaminen ei rajoita periaatetta, jonka mukaan unionin rahoitustuen saajalla on lopullinen vastuu hankkeen toteutuksesta.
	5 a. Jotta voidaan välttää toiminnan päällekkäisyyttä, on turvattava asianmukainen koordinointi yhteistyöfoorumin ja asetuksessa (EU) N:o 913/2010 säädettyjen rakenteiden välillä.
Tarkistus  156 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava yhdessä yhteistyöfoorumin kanssa kustakin ydinverkkokäytävästä kehityssuunnitelma ja ilmoitettava siitä komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tähän suunnitelmaan on sisällyttävä erityisesti	1. Asianomaisten jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten on laadittava yhdessä yhteistyöfoorumin kanssa kustakin ydinverkkokäytävästä kehityssuunnitelma ja ilmoitettava siitä komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tähän suunnitelmaan on sisällyttävä erityisesti
Tarkistus  157 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) kuvaus ydinverkkokäytävän ominaisuuksista, mukaan lukien pullonkaulat;	(a) kuvaus ydinverkkokäytävän ominaisuuksista, mukaan lukien rajanylityskohdat ja pullonkaulat;
Tarkistus  158 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) ydinverkkokäytävän tavoitteet liittyen erityisesti palvelun laatuna ilmaistavaan suorituskykyyn, sen kapasiteettiin ja siihen, täyttääkö se II luvussa säädetyt vaatimukset;	(b) ydinverkkokäytävän tavoitteet liittyen erityisesti palvelun laatuna, käytettävyytenä ja turvallisuutena ilmaistavaan suorituskykyyn, sen kapasiteettiin ja siihen, täyttääkö se II luvussa säädetyt vaatimukset;
Tarkistus  159 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – e alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutettavat toimenpiteet;	– kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi toteutettavat toimenpiteet;
Tarkistus  160 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) toimenpiteet yhteisen edun mukaisten käytävähankkeiden kehittämiseen tähtäävien julkisten kuulemismenettelyjen käyttöön ottamiseksi erityisesti, kun hankkeet vaikuttavat rajanylityskohtiin; koordinaattorin on varmistettava, että kaikkia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuullaan laajasti, julkisesti ja hyvissä ajoin ja että valmistellaan toimenpiteitä mahdollisten ongelmien yksilöimiseksi, sekä ehdotettava ratkaisuja käytävän kehityssuunnitelman kehittämistä ja yhdenmukaista toteuttamista varten.
Perustelu
Eräät hankkeet ovat aiemmin viivästyneet tai niitä on vastustettu, koska niistä ei ole järjestetty laajaa julkista kuulemista eikä tiedottamismenettelyä. Siksi käytävien uusiksi koordinaattoreiksi valittavien henkilöiden olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan laajaa kuulemista ja pyrittävä poistamaan yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämisen esteet rajat ylittävän näkökulmansa avulla.
Tarkistus  161 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Käytävien kehityssuunnitelmassa on otettava huomioon jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden jo toteuttamat toimet asetuksen (EU) N:o 913/2010 täytäntöönpanemiseksi sekä rautateiden tavaraliikennekäytävien nykyisten yritysten tai asianomaisten laitosten kokemukset ja tulokset.
Perustelu
Joissakin jäsenvaltioissa rautateiden tavaraliikennekäytävillä ei toimi yrityksiä, joten on tärkeää ottaa huomioon muita toimijoita, jotka voisivat tarjota asiaankuuluvaa asiantuntemusta.
Tarkistus  162 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ydinverkkokäytävien toteutuksen tukemiseksi komissio voi antaa ydinverkkokäytäviä koskevia täytäntöönpanopäätöksiä. Näissä päätöksissä voi olla	3. Ydinverkkokäytävien toteutuksen tukemiseksi komissio antaa ydinverkkokäytäviä koskevia täytäntöönpanopäätöksiä. Näissä päätöksissä voi olla
(a) investointisuunnitelma, asiaankuuluvat kustannukset ja täytäntöönpanon aikataulu, jotka arvioidaan tarvittavan ydinverkkokäytävien toteuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti;	(a) investointisuunnitelma, asiaankuuluvat kustannukset ja täytäntöönpanon aikataulu, jotka arvioidaan tarvittavan ydinverkkokäytävien toteuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti;
(b) määritelmä kaikista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään ulkoisia kustannuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja melua, sekä edistämään uuden teknologian käyttöönottoa liikenteessä ja kapasiteetin hallinnassa.	(b) määritelmä kaikista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään ulkoisia kustannuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja melua, sekä edistämään uuden teknologian käyttöönottoa liikenteessä ja kapasiteetin hallinnassa.
(c) muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen käytävän kehityssuunnitelman toteuttamiseksi ja ydinverkkokäytävän infrastruktuurin tehokasta käyttöä varten.
Perustelu
C alakohta on täytäntöönpanosäädöksen kannalta liian pitkälle menevä, ja se pitää poistaa.
Tarkistus  163 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Siinä tapauksessa, että käytävän osuudet vastaavat asetuksessa (EU) N:o 913/2010 tarkoitettuja käytäviä, kyseisessä asetuksessa säädetty kehityssuunnitelma ja markkinatutkimus on otettava huomioon käytävän kehityssuunnitelman laadinnassa.
Perustelu
Tämän tarkistuksen tavoitteena on välttää päällekkäisyyksiä tavaraliikenteestä annetun asetuksen (EU) N:o 913/2010 nojalla jo toteutettujen toimien kanssa.
Tarkistus  164 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan interaktiivisen maantieteellisen ja teknisen tietojärjestelmän (TENtec) kautta yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutuksen etenemisestä ja tätä varten tehdyistä investoinneista.	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti ja avoimesti Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan interaktiivisen maantieteellisen ja teknisen tietojärjestelmän (TENtec) kautta yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutuksen etenemisestä ja tätä varten tehdyistä investoinneista. Niiden on ilmoitettava myös yksityiskohtaiset tilastotiedot avustusten, lainojen tai muiden rahoitusvälineiden muodossa annetusta olennaisesta rahoitustuesta, jota unionin ja kunkin jäsenvaltion tasolla on käytetty ydinverkon sekä kattavan verkon kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen ja kuhunkin liikennemuotoon. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava erityisesti seuraavat rahoitustuen muodot:
	– asetuksen XXXX [Verkkojen Eurooppa -väline] mukainen rahoitustuki;
	– asetuksen XXXX ja XXXX [koheesiorahasto, EAKR] mukainen rahoitustuki;
	– asetuksen XXXX [Horisontti 2020] mukainen rahoitustuki;
	– Euroopan investointipankin lainojen ja rahoitusvälineiden muodossa tarjoama rahoitustuki;
	– kaikenlaiset muut varat.
	TENtec-järjestelmän on oltava julkisesti ja helposti saatavilla. Se sisältää hankekohtaisia ja ajantasaisia tietoja unionin yhteisrahoituksen muodoista ja määristä sekä kunkin hankkeen etenemisestä.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiivistelmät kansallisista suunnitelmista ja ohjelmista, jotka ne laativat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi erityisesti ydinverkkoon liittyen. Kun kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat on hyväksytty, jäsenvaltioiden on lähetettävä ne komissiolle tiedoksi.	Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiivistelmät kansallisista suunnitelmista ja ohjelmista, jotka ne laativat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi erityisesti ydinverkkoon liittyen. Kun kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat on hyväksytty, jäsenvaltioiden on lähetettävä ne komissiolle tiedoksi.
Tarkistus  165 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio julkaisee tämän asetuksen voimaantulosta alkaen kahden vuoden välein 54 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan tilannekatsauksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.	2. Komissio julkaisee tämän asetuksen voimaantulosta alkaen kahden vuoden välein 54 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevan tilannekatsauksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Katsaus sisältää yksityiskohtaisia tilastotietoja 1 kohdassa mainittujen rahoitustuen eri muotojen käytöstä unionin ja kunkin jäsenvaltion tasolla eri liikennemuotoihin ja muihin II ja III luvussa esitetyn ydinverkon ja kattavan verkon osiin.
	Katsauksessa myös
	– analysoidaan ja kuvataan Euroopan laajuisen liikenneverkon dynaamista ja kehittyvää luonnetta ottaen huomioon päätökseen saatetut yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka saattavat johtaa muutoksiin matkustaja- ja tavaraliikennevirroissa ja liikennemuotojen käytössä;
	– annetaan yksityiskohtaisia tietoja kaikki 1 kohdassa mainitut rahoitustukimuodot kattavasta komission sisäisestä koordinoinnista Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivojen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sen tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti.
Perustelu
Komission laatiman tilannekatsauksen tulisi sisältää yksityiskohtaisempia tietoja ja uusia seikkoja. Siinä tulisi ilmentää ja kuvata TEN-T-verkon kehittyvää luonnetta ja antaa yksityiskohtaiset tiedot TEN-T-verkon kaikki rahoitustukimuodot kattavasta komission sisäisestä koordinoinnista.
Tarkistus  166 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) mukauttaa ydinverkkokäytävien karttaa aina, kun asetuksen (EU) XXXX/2012 [Verkkojen Eurooppa ‑väline] liitteessä 1 esitetty ydinverkkokäytävien luettelo muuttuu.
Perustelu
Ydinverkkokäytävien kartan muuttamiseksi tarvitaan delegoitu säädös.
Tarkistus  167 Ehdotus asetukseksi 54 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	54 a artikla
	Alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteistä etua koskevan hankkeen vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan edut otetaan hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa asianmukaisesti huomioon. Komissio esittää tätä varten 1 päivään joulukuuta 2013 mennessä suuntaviivat ja hyviä käytäntöjä koskevan oppaan.
Perustelu
Komission olisi laadittava suuntaviivoja ja hyviä käytäntöjä koskeva opas, jotta paikallinen ja alueellinen kansalaisyhteiskunta voidaan ottaa asianmukaisesti mukaan TEN-T-hankkeisiin ja voidaan kehittää näitä hankkeita niiden kanssa eikä niitä vastaan. Näin voitaisiin välttää pitkät ja kalliit hankeviivästymät.
Tarkistus  168 Ehdotus asetukseksi 54 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	54 b artikla
	Menetelmät yhteiskuntataloudellista kustannus-hyötyanalyysia sekä Euroopan tasolla saatavan lisäarvon ja ilmastovaikutusten arviointia varten
	Komissio kehittää 3 artiklassa esitettyjen määritelmien perusteella yksityiskohtaiset menetelmät seuraavia toimia varten:
	– yhteiskuntataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi;
	– Euroopan tasolla saatavan lisäarvon arviointi;
	– ilmastovaikutusten arvioinnit.
	Kyseisiä menetelmiä käytetään 7 artiklassa säädettyjen yhteistä etua koskevien hankkeiden arviointiin. Komissio kiinnittää erityistä huomiota laajennetun arvioinnin aiheuttaman hallinnollisen rasitteen minimointiin erityisesti sellaisten pienempien hankkeiden kohdalla, joihin käytettävien varojen on arvioitu olevan vähäiset.
	Kyseiset menetelmät hyväksytään viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2014 delegoiduilla säädöksillä 56 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Perustelu
Uusien vaatimusten, kuten ilmastovaikutusten arvioinnin, olisi täytettävä tarkoituksensa mutkistamatta tarpeettomasti hallintomenettelyjä, jotka voivat aiheuttaa vaikeuksia pienille hankkeille ja useille jäsenvaltioille.
Tarkistus  169 Ehdotus asetukseksi 57 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ydinverkon toteuttamisesta uudelleentarkastelun, jossa arvioidaan tämän asetuksen säännösten noudattamista ja täytäntöönpanon etenemistä.	Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ydinverkon toteuttamisesta uudelleentarkastelun, jossa arvioidaan
	(a) tämän asetuksen säännösten noudattamista;
	(b) tämän asetuksen täytäntöönpanon etenemistä;
	(c) matkustaja- ja tavaraliikennevirtojen muutoksia;
	(d) kansallisten liikenneinfrastruktuuri-investointien kehitystä;
	(e) tämän asetuksen muutostarvetta.
	Uudelleentarkastelun lisäksi komissio arvioi, olisiko ydinverkkoon sisällytettävä uusia osuuksia, kuten tiettyjä unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa päätöksessä N:o 661/2010/EU lueteltuja aiempia rajatylittäviä ensisijaisia hankkeita, ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.
Tarkistus  170 Ehdotus asetukseksi 59 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio voi päättää toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä ydinverkon toteuttamista aktiivisesti seuratessaan ja ottaen suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen asianmukaisella tavalla huomioon.	Poistetaan.
Perustelu
Komissiolla ei pitäisi olla oikeutta päättää yksipuolisesti näistä toimenpiteistä. Näin ollen tämä kohta olisi poistettava.
Tarkistus  171 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 04/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatieosuus Århus – Frederikshavn – Hirtshals
	– Ruotsin kulkukelpoiset sisävesiväylät, jotka liittävät Göteborgin sisämaan järviin
	– Ruotsin kulkukelpoiset sisävesiväylät, jotka liittävät Tukholman sisämaan järviin
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– rautatieyhteys Nykøbing – Gedser
	– Ruotsin kulkukelpoiset sisävesiväylät, jotka liittävät Göteborgin sisämaan järviin
	– Ruotsin kulkukelpoiset sisävesiväylät, jotka liittävät Tukholman sisämaan järviin
Tarkistus  172 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 05/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatieosuus Århusista Hirtshalsiin ja Frederikshavniin
	– tieosuus Århusista Hirtshalsiin ja Frederikshavniin
Tarkistus  173 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 07/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Nottingham East Midlands -lentoasema (UK)
Tarkistus  174 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 08/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Guyanen (FR) ja Lillen satamat
	lisätään rautateiden matkustajaliikenteen, rautateiden tavaraliikenteen ja tieliikenteen ydinverkkoon:
	– osuus Nantes Saint Nazaire – Lyon (FR)
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– Colmarin (FR) ja Freiburgin (DE) välinen rautatieyhteys
Tarkistus  175 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 10/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Bergen op Zoomin, Almelon, Moerdijkin, Nijmegenin ja Kortrijk-Bossuitin satamat
	– Deventerin satama
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– tavaraliikennerata Valenciennes – Mons
Tarkistus  176 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 11/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Liège-Bierset'n lentoasema (BE)
	– Valenciennesin satama
Tarkistus  177 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 12/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– rautatieyhteys Berliini – Küstrin-Kietz – Kostrzyn nad Odrą – Gdańsk
	– rautatieyhteys Berliini – Forst (Lausitz) – Wrocław
	lisätään ydinverkkoon:
	– Nürnbergin satama
Tarkistus  178 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 13/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– suurnopeusjunille soveltuva rautatieyhteys Ústí nad Labem – Dresden
	– osuuden Česká Kubice st.hr. – Regensburg uudistaminen
Tarkistus  179 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 14/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatieyhteys Berliini – Szczecin
	– suurnopeusjunille soveltuva rautatieyhteys Praha – Lovosice
	– Ústí nad Labemin satama
	– Komarnon satama
Tarkistus  180 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 15/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatie- ja tieyhteys Berliini – Szczecin
Tarkistus  181 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 16/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Santa Cruz de Tenerifen satama (ES)
	lisätään kattavaan verkkoon seuraavat tavaraliikenteen rautatieosuudet:
	– Ávila – Salamanca
	– León – Zamora – Salamanca – Plasencia
	– Los Rosales – Zafra
	– Torralba – Soria – Castejón
Tarkistus  182 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 17/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Las Palmas de Gran Canarian satama (ES)
	– Tenerife Sur -lentoasema (ES)
	– Málagan lentoasema (ES)
	– Alicanten lentoasema (ES)
	– Alcázar de San Juanin multimodaalinen alusta (ES)
	– Leónin multimodaalinen alusta (ES)
	– Antequeran multimodaalinen alusta (ES)
	– Murcian multimodaalinen alusta (ES)
	– Valladolidin multimodaalinen alusta (ES)
	– Zaragozan multimodaalinen alusta (ES)
	lisätään kattavaan verkkoon seuraava matkustajaliikenteen rautatieosuus:
	– Los Rosales – Zafra
	lisätään kattavaan verkkoon seuraavat tieosuudet:
	– Ávila – Salamanca
	– Ávila – Villacastín
Tarkistus  183 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 18/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Cagliarin satama (IT)
	– Cremonan satama
	– Montovan satama
	– Cervignanon multimodaalinen alusta
	– Firenzen multimodaalinen alusta
	– Veronan multimodaalinen alusta
Tarkistus  184 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 19/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Cagliarin lentoasema (IT)
Tarkistus  185 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 20/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatieyhteys (tavaraliikenne) Ungheni – Iasi – Suceava – Dej – Cluj-Napoca – Coslari
Tarkistus  186 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 21/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– rautatieyhteys (matkustajaliikenne) Ungheni – Iasi – Suceava – Dej – Cluj-Napoca – Coslari
	– tieyhteys Ungheni – Miclauseni – Miraslau – Sebes
	– tieyhteys Bukarest – Craiova – Calafat
	– Galatin satama
	lisätään kattavaan verkkoon:
	– tieyhteys Constanta – Tulcea – Galati – Braila
Tarkistus  187 Ehdotus asetukseksi Liite I – VOL 22/33 ja 23/33
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon:
	– Heraklionin satama (EL)
	– Heraklionin lentoasema (EL)
Tarkistus  188 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 a jakso
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon seuraavat solmukohdat:
	– Cagliari (IT)
	– Heraklion (EL)
	– Las Palmas de Gran Canaria / Santa Cruz de Tenerife (ES)
Tarkistus  189 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 jakso
Komission teksti	Tarkistus
	lisätään ydinverkkoon seuraavat satamat:
	– Cagliari (IT)
	– Heraklion (EL)
	– Santa Cruz de Tenerife (ES)
	– Felixstowe – Harwich (klusteri) (UK)
Tarkistus  190 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 a jakso (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Lisätään tähän liitteeseen ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien lentoasemien, satamien, sisävesisatamien ja rautatieterminaalien luettelot.

• [1]  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 130.
• [2]  EUVL C 225, 27.7.2012, s. 150.

PERUSTELUT

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) on yksi Euroopan unionin keskeisistä hankkeista. Se on yhteismarkkinoiden selkäranka, ja unionin kansalaisten liikkuvuudelle, taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle sekä talouskasvun ja työpaikkojen luomiselle välttämätön.

TEN-T:n toteuttamisen tämänhetkiset haasteet ovat hyvin tiedossa. Niitä ovat monien TEN-T-hankkeiden toteuttamisen merkittävä viivästyminen, hankerahoituksen vaikeudet talouskriisin aikana, koordinoinnin puute erilaisten keskitetysti ja hajautetusti hallinnoitujen rahoitusvälineiden kesken sekä hankkeiden rahoitusta, erityisesti rakenne- ja koheesiorahastoista ja EIP:ltä tulevia rahoitustukia koskevien tietojen ja tilastojen puuttuminen.

Ehdotuksessaan komissio aikoo vastata näihin haasteisiin nykyisen TEN-T-politiikan merkittävillä muutoksilla.

Metodiikka ja kaksitasoinen rakenne

Liitteen kartoissa kuvattujen yhteistä etua koskevien hankkeiden alustava yksilöinti perustuu nyt yhteisiin kriteereihin koko verkon ja sen kaikkien kuljetusmuotojen osalta. Komissio selvitti metodiikkaa TEN-T-suuntaviivoja koskeneessa kuulemistilaisuudessa 8. toukokuuta 2012 ja myös siellä jaetuissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa.

Esittelijöiden mielestä tämä uusi metodiikka on uuden TEN-T-politiikan keskeinen tekijä. Se auttaa ymmärtämään TEN-T-verkon rakennetta ja edistää strategista suunnittelua ja projektisuunnittelua, tavoitteena kaikkien alueiden tasapuolinen ja kuljetustarpeiden mukainen integrointi. Se myös auttaa välttämään mielivaltaisia päätöksiä. TEN-T-verkon kannalta merkityksellisenä olisi pidettävä nimenomaan eurooppalaista ulottuvuutta eikä tiukasti kansallisia, alueellisia tai paikallisia tavoitteita. Esittelijöiden mielestä komission ehdotuksessa sovellettavaksi ehdotettu metodiikka on hyvin perusteltu ja tasapainoinen.

Tämä metodiikka johtaa kaksitasoiseen rakenteeseen, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko. Se muodostaa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöinnin perustan, ja esittelijät kannattavat täysin tätä kaksitasoista lähestymistapaa. Sama koskee tämän asetuksen liitteitä, joissa esitetään käytetyn metodiikan tuloksena saadut mahdolliset yhteistä etua koskevat hankkeet. Esittelijät ehdottavat ainoastaan kahta pientä muutosta, jotka tehtäisiin metodiikan rajoissa ja täysin sen logiikkaa noudattaen, eli että

1) mukaan otettaisiin rahtilentoasemat, joiden rahdin määrä on yli 1 prosentti vuotuisesta lentorahtikuljetusten määrästä, jolloin Liegen ja East Midlandsin lentoasemat tulisivat osaksi ydinverkkoa;

2) mukaan otettaisiin Euroopan tärkeimmillä saarilla olevat kaupunkisolmukohdat. Tällöin Sardinian Cagliarista (1,68 miljoonaa asukasta), Kreetan Heraklionista (NUTS 1 -alue, jolla on 1,11 miljoonaa asukasta) ja Gran Canarian Las Palmasista (NUTS 1 -alue, jolla on 2,12 miljoonaa asukasta) tulisi kaupunkisolmukohtia, ja niiden lentoasemista ja satamista tulisi osa ydinverkkoa.

Priorisointi ja EU:n tasolla saatava lisäarvo

Yhtenä TEN-T:n keskeisistä tavoitteista tulisi olla Euroopan tasolla saatavan lisäarvon maksimointi sekä parhaimman mahdollisen edistyksen saavuttaminen niukoin taloudellisin resurssein. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio ehdottaa priorisoinnin tehostamista. Se painottaa selkeästi TEN-T:n tärkeimpiä tekijöitä (erityisesti pullonkauloja, puuttuvia yhteyksiä ja rajatylittäviä hankkeita) sekä kestäviä liikennemuotoja ja täydentäviä tekijöitä kuten älykkäitä liikennejärjestelmiä. Esittelijät jakavat tämän näkemyksen. He ehdottavat kuitenkin askelta komission ehdotusta pidemmälle. Kyse on ennen kaikkea jonkin verran tiukempien kriteerien määrittämisestä yhteistä etua koskeville hankkeille, jolloin 4 artiklan (tavoitteet) ja 10 artiklan (painopisteet) tavoitteet olisi jäsenneltävä paremmin ja 7 artiklan tukikelpoisuuskriteereitä lievästi tiukennettava.

Komission ehdotuksessa myös Euroopan tasolla saatava lisäarvo jää melko epämääräiseksi käsitteeksi. Sillä näyttää olevan eri toimijoille eri merkityksiä. Esittelijän mielestä on välttämätöntä ottaa käyttöön TEN-T-verkkoon sovitettu määritelmä. Sama koskee yhteiskuntataloudellista kustannus-hyötyanalyysia.

Komission olisi tämän asetuksen antamisen jälkeen suoritettava yhteistä etua koskevien hankkeiden arvioinnissa käytettävään yksityiskohtaiseen metodiikkaan liittyvä työ. Delegoidun säädöksen muoto takaisi sen, että parlamentti osallistuu tähän prosessiin.

Esittelijät jakavat komission näkemyksen siitä, että sekä ydinverkon että kattavan verkon päätökseen saattamiselle on asetettava sitovat määräajat (ydinverkolle vuosi 2030 ja kattavalle verkolle vuosi 2050). Ne auttavat luomaan tarpeellisen paineen TEN-T-verkon toteuttamiseksi.

TEN-T ja kestävä kasvu

Lisäksi edessä olevien haasteiden huomioon ottamiseksi tarvitaan tiiviimpi kytkös TEN-T-verkon tavoitteiden ja painopisteiden ja Eurooppa 2020 -strategian kesken.

Liikenne-infrastruktuurin pitkän aikavälin ilmastovaikutukset huomioon ottaen näyttää välttämättömältä se, että uusien infrastruktuurihankkeiden tai niiden parannusten osalta suoritetaan ilmastovaikutusten arviointi. Liikennepolitiikan valtavat haasteet hiilipäästöjen pienentämiseksi ja niistä johtuvat liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa esitetyt kunnianhimoiset tavoitteet tekevät tästä vieläkin välttämättömämpää. Siksi ilmastovaikutusten arviointi olisi sisällytettävä 7 artiklassa vaadittuun yhteiskuntataloudelliseen kustannushyötyanalyysiin.

Koordinointi- ja toteuttamisvälineet

Komissio ehdottaa IV luvussa multimodaalisen ydinverkkokäytävän lähestymistapaa. Ehdotetut kymmenen ydinverkkokäytävää kattavat tärkeimmät rajatylittävät kaukoliikennevirrat. Ne toimivat ydinverkon koordinoidun toteuttamisen keskeisenä välineenä. Nämä käytävät kattavat periaatteessa kolme liikennemuotoa ja kulkevat ainakin kolmen jäsenvaltion poikki luoden yleensä yhteyden merisatamaan.

Komissio ehdottaa eurooppalaisten koordinaattorien nimittämistä ydinverkkokäytävien koordinointiin ja hallinnointiin (51 artikla). Yhteistyöfoorumien, joiden kunkin puheenjohtajina toimii eurooppalainen koordinaattori, on määrä helpottaa näiden käytävien hallinnointia (52 artikla). Yhteistyöfoorumin on oltava pysyvä oikeussubjekti, kuten eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä. Jäsenvaltioiden on yhdessä yhteistyöfoorumin kanssa laadittava käytävien kehityssuunnitelmat.

Esittelijät kannattavat tätä lähestymistapaa. Koordinoinnin parantaminen onkin uuden TEN-T-politiikan toinen pilari. Joidenkin meneillään olevien ensisijaisten TEN-T-hankkeiden koordinaattoreista saadut kokemukset ovat tähän saakka olleet melko myönteiset. Heidän uutta rooliaan on edelleen selkeytettävä ja monipuolistettava. Yhteistyöfoorumin ja käytävien kehityssuunnitelman myötä he voivat perustaa työnsä yhdenmukaiseen rakenteeseen. Esittelijöiden mielestä tämä on oikea lähestymistapa. Muutamia tekijöitä on kuitenkin lisätty. Muut käytäviä koskevat lähestymistavat (esim. rautateiden tavaraliikennekäytävät) olisi käytävien hallintorakenteessa otettava paremmin huomioon. Alue- ja paikallisviranomaisten sekä kyseisten meri- ja sisävesisatamien edustajien osallisuutta olisi myös parannettava.

Erityisiä liikennemuotoja koskevat huomautukset

Esittelijät pitävät myönteisenä komission aikomusta vahvistaa EU:n merisatamia multimodaalisina portteina, mutta korostavat, että merten moottoriteiden käsite jää edelleen melko epämääräiseksi. Ne ovat myös jääneet vähälle huomiolle verrattuna niiden suhteellisen näkyvään rooliin nykyisissä TEN-T-suuntaviivoissa. Tästä syystä ja niiden strategisen merkityksen korostamiseksi esittelijät esittävät merten moottoriteiden hankkeen päivittämistä.

Sisävesiliikenteen osalta voi todeta, että esittelijät pitävät myönteisenä huomion kohdistamista tähän liikennemuotoon ja erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen liittyen. Jotkut kasvi- ja eläinlajien kannalta erityisen tärkeät alueet, kuten luonnontilaiset, koskemattomat ja vapaasti virtaavat joet ja Natura 2000 -alueet, olisi kuitenkin vapautettava sisävesiväyliä koskevista vaatimuksista, erityisesti 17 artiklassa tarkoitetuista luokan IV väylien vaatimuksista. Tällöin alukset olisi sovitettava jokiin eikä jokia aluksiin.

Paikallisen kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja hankeviivästymät

Komissio ei ole ottanut huomioon seuraavaa jatkuvasti tärkeämmäksi käyvää kysymystä: miten suunnitteluprosessissa voidaan varmistaa kansalaisten asianmukainen kuuleminen ja osallistuminen tietyssä heihin haitallisesti (rautateiden melun, saastumisen jne. takia) vaikuttavassa hankkeessa? Tämä on välttämätöntä, jotta kiistanalaisten hankkeiden vaikutusta voidaan lieventää ja jotta paikallisen tai alueellisen tason pitkälliset konfliktit, jotka usein johtavat hankkeiden merkittäviin viivästymiin, voidaan välttää. Parhaillaan lukuisat keskeiset hankkeet (esim. Torino-Lyon-perustunneli, Stuttgart 21) saavat paikallisessa väestössä osakseen voimakasta vastustusta. Siksi komissiota olisi pyydettävä laatimaan suuntaviivat paikallisten/alueellisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi riittävästi mukaan TEN-T-hankkeisiin ja kehittämään näitä hankkeita heidän kanssaan eikä heitä vastaan.

Avoimuus, seuranta ja raportointi sekä sisäinen koordinointi

Jäsenvaltioiden on TEN-T-suuntaviivoja koskevan ehdotuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle säännöllisesti Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan interaktiivisen maantieteellisen ja teknisen tietojärjestelmän (TENtec) kautta yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutuksen etenemisestä ja tätä varten tehdyistä investoinneista.

Tällä järjestelmällä on hyvät mahdollisuudet korjata nykyistä epätyydyttävää tilannetta, joka koskee yhteistä etua koskevien hankkeiden eri rahoitusmuotoja koskevien tietojen saatavuutta. TRAN-valiokunta on menneisyydessä arvostellut etenkin rakenne- ja koheesiorahastoista rahoitettuja TEN-T-hankkeita koskevan avoimuuden ja tiedon puutetta.

Komission ehdotuksen mukaan ei kuitenkaan ole täysin selvää, onko jäsenvaltioiden toimitettava tähän TENtec-järjestelmään tiedot kaikista eri rahoitusvälineistä. Esittelijät ovat päättäneet selkeyttää tätä ja ottaa mukaan myös Euroopan investointipankilta saatuja lainoja koskevat tiedot. Lisäksi raportointivelvoitteita pitäisi tiukentaa muutenkin kuin jäsenvaltioiden osalta. Myös komission joka toinen vuosi laatiman tilannekatsauksen tulisi sisältää aikaisempaa yksityiskohtaisempia tietoja ja uusia seikkoja. Siinä tulisi ottaa huomioon TEN-T-verkon kehittyvä luonne ja antaa yksityiskohtaiset tiedot TEN-T-verkon kaikki rahoitustukimuodot muodot kattavasta komission sisäisestä koordinoinnista. Jälkimmäinen on erittäin tärkeää, jotta Euroopan parlamentti saa yleiskuvan siitä, toteutetaanko kaikkien rahoitusohjelmien rahoituspolitiikkaa TEN-T-suuntaviivojen mukaisesti.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.10.2012)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi
(COM(2011)0650/3 – C7‑0375/2011 – 2011/0294(COD))

Valmistelija: Elena Oana Antonescu

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Liikenne on menestyvän talouden selkäranka sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhdentymisen kulmakivi yhteiskunnassamme.

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) puutteet vaikuttavat merkittävällä tavalla tavaroiden ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Käytettävissä oleva ja tehokas liikenneinfrastruktuuri on olennaisen tärkeä toimivien liikennepalvelujen tarjoamiseksi, vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi sekä Euroopan unionin kaikkien alueiden kilpailukyvyn säilymiseksi Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Hyvin toimivan liikennejärjestelmän edellytyksenä on älykäs infrastruktuuri. Infrastruktuuri-investointien takaisinmaksuaika on huomattavan pitkä. Oikein rakennettuina ja suunniteltuina ne hyödyttävät monia sukupolvia.

Parempien TEN-T-verkkojen keskeiset tekijät

Valmistelija on periaatteessa yhtä mieltä toisiaan täydentävien ydinverkon ja kattavan verkon kaksitasoisesta mallista. Ydinverkko määrittää laajasti kattavan verkon luonteen. Kun otetaan huomioon pitkät, vuosiin 2030 ja 2050 ulottuvat toteutusajat, on kuitenkin vaikeaa nähdä niin pitkälle tulevaisuuteen ja noudattaa sitovia määräaikoja.

Valmistelija katsoo, että suuntaviivojen tavoitteena on parantaa yhteyksien ja samalla yhtenäismarkkinoiden toimivuutta mahdollistamalla talouskasvu ja liikkuvuus, jotka ovat olennaisen tärkeitä EU:n kansalaisten elämänlaadun kannalta.

Valmistelija on sitä mieltä, että hankkeiden valinnan lähtökohdat voivat olla hyvin erilaisia Euroopan unionin eri maantieteellisillä alueilla. Siksi tarvitaan eriytettyä, tasapainoista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon tämä tilanne, kyseisten alueiden ja jäsenvaltioiden tulevat tarpeet sekä eri liikennemuotojen täydentävyys. Esimerkiksi rautatie- tai sisävesiliikenteellä on ympäristön kannalta katsottuna mahdollisia etuja maantiekuljetuksiin nähden, mutta niiden kattavuus ei ole koskaan yhtä laaja kuin maantieliikenteen, joka on varmasti korvaamaton syrjäisillä tai heikkojen yhteyksien alueilla tai toimituspaikoilla; viimeinen osuus kuljetuksesta hoidetaan tällöin esimerkiksi meritse. Sama pätee lyhyen matkan tai pienten kuormien kuljetuksiin.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on perinteisesti ollut hallitsevaa useimmissa liikennemuodoissa, mutta tilanne on alkanut muuttua: vihreä sähkö, vaihtoehtoiset polttoaineet, Euro 5- ja Euro 6 -vaatimukset täyttävät, huomattavasti vähäpäästöisemmät kuorma-autot sekä kaikkien liikennemuotojen tehokkuuden paraneminen tarjonnevat hyviä vaihtoehtoja tulevaisuudessa.

Puuttuvien, esimerkiksi rajat ylittävien, yhteyksien rakentaminen ja pullonkaulojen poistaminen olisi toteuttamiskelpoinen mahdollisuus, joka toisi lisäarvoa Euroopan tasolla, mutta kyse ei ole pelkästä infrastruktuurista. Tämän ohella tulisi toteuttaa hallinnollisia uudistuksia, jotka nopeuttavat rajamenettelyjä. Valmistelija kehottaa siksi komissiota jatkamaan tähän liittyviä toimia.

Liikenne aiheuttaa kaupunkialueilla ruuhkia, melua ja ilman saastumista. Nämä tekijät heikentävät ilmanlaatua ja vaikuttavat kielteisesti elämän laatuun kaupungeissa, jotka nykyään ja väestöennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa houkuttelevat yhä enemmän ihmisiä. Henkilöajoneuvojen ja raskaiden ajoneuvojen pakokaasupäästöihin liittyviä parannuksia on heikentänyt liikenteen kysynnän kasvu, minkä vuoksi vähä- tai jopa nollapäästöisten ajoneuvojen käytön lisääminen kaupungeissa voisi olla mahdollinen ratkaisu. Liikenteen kysyntä on hyvin herkkä asia, joten tarjolla on oltava vakuuttavia vaihtoehtoja tarvittavien muutosten vauhdittamiseksi.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission 5 artiklassa esittämiin, infrastruktuurin resurssitehokkaaseen käyttöön tähtääviin toimiin. Kyseiset toimet ovat kustannustehokkaita asianomaisille toimijoille, ja ne vastaavat toimia, jotka Euroopan parlamentti saattaa hyväksyä resurssitehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman osalta. Näihin toimiin tulisi kuulua älykkäiden liikennejärjestelmien käyttö, satelliittinavigointi, parempi logistiikka (25 prosenttia raskaista ajoneuvoista joutuu edelleen ajamaan tyhjinä), joustava, kunkin liikennemuodon erityispiirteitä hyödyntävä siirtymä eri liikennemuotojen välillä sekä alan tutkimuksen ja kehityksen jatkaminen.

Esimerkiksi rautatie- tai maantieinfrastruktuurin rakentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia luontotyyppeihin, ja se voi osaltaan vaarantaa tiettyjen eläinlajien olemassaolon. Biologisen monimuotoisuuden suojelulla on keskeinen merkitys ekosysteemien elinkelpoisuudelle ja ihmisten niistä saamille hyödyille. Biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia koskevat tutkimustulokset tulisi siksi ottaa täysimittaisesti huomioon liikenneinfrastruktuurien suunnittelussa, rakentamisessa ja rahoittamisessa.

Valmistelija katsoo, että komission 31. joulukuuta 2023 mennessä suorittamassa, ydinverkon toteuttamista koskevassa uudelleentarkastelussa on otettava huomioon unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden talous- ja talousarviotilanne sekä arvioitava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, pitäisikö ydinverkkoa muuttaa niin, että otetaan huomioon liikennevirtojen ja kansallisten investointisuunnitelmien kehitys.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla resurssitehokkaalla tavalla, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia.	(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla resurssitehokkaalla tavalla, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia. Rautateiden yhteentoimivuutta voitaisiin edistää innovatiivisin ratkaisuin, kuten veturilaittein ja monikiskoraitein, jotka parantavat eri järjestelmien yhteensopivuutta.
Perustelu
Asetuksessa olisi harkittava innovatiivisia ratkaisuja, joilla parannetaan yhteentoimivuutta.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevalla politiikalla olisi edistettävä EU:n vuodelle 2050 asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamista komission tiedonannon "Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050" mukaisesti. Siksi kyseisten tavoitteiden olisi oltava perusta, jonka avulla erityisesti määritetään kriteerit hankkeiden täytäntöönpanolle ja varojen kohdentamiselle.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.	(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla ja joilla edistetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamista, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) TEN-T-suuntaviivoja koskevalla unionin lainsäädännöllä olisi taattava, että unionin infrastruktuurihankkeissa otetaan asianmukaisesti huomioon myös ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta koskevat näkökohdat sekä toteutetaan mitattavissa olevia toimia kohti vähähiilistä, ilmastonmuutokseen sopeutuvaa ja resurssitehokasta taloutta. Euroopan laajuisten liikenneverkkojen olisi edistettävä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista sekä kannustettava siirtymään vähähiiliseen talouteen.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) ’Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla’ tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin toiminnan ansiosta saadaan sen arvon lisäksi, joka saavutettaisiin pelkästään jäsenvaltion toimilla;	(e) 'Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla' tarkoitetaan hankkeeseen liittyvää arvoa, jota unionin toiminnan ansiosta saadaan sen arvon lisäksi, joka saavutettaisiin pelkästään jäsenvaltion toimilla. Tämän lisäarvon on edistettävä Eurooppa 2020 ‑strategian ja siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevan etenemissuunnitelman tavoitteiden saavuttamista;
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on mahdollistettava sellaisten liikennepalvelujen ja kuljetustoimintojen suorittaminen, jotka	1. Euroopan laajuisen liikenneverkon on vahvistettava unionin alueellista yhteenkuuluvuutta, edistettävä Euroopan yhtenäismarkkinoiden täysimittaista toteutumista sekä mahdollistettava sellaisten liikennepalvelujen ja kuljetustoimintojen suorittaminen, jotka
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) täyttävät sen käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;	(a) täyttävät sen käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten unionin talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista globaalisti tarkasteltuna;
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a) lisäävät tavaroiden ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, tarjoavat laadukkaita liikkuvuuspalveluja sekä käyttävät resursseja entistä tehokkaammin;
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) ovat taloudellisesti tehokkaita, edistävät vähähiilistä ja puhdasta liikennettä sekä polttoaineiden toimitusvarmuutta ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista ja ovat turvallisia, vaarattomia ja korkeatasoisia sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta;	(b) ovat taloudellisesti tehokkaita, edistävät vähähiilistä ja puhdasta liikennettä sekä edistävät polttoaineiden toimitusvarmuutta ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista, vähentävät entisestään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n vuodelle 2050 asettamien ilmastotavoitteiden ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevan etenemissuunnitelman mukaisesti ja ovat turvallisia, vaarattomia ja korkeatasoisia sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta;
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia- ja toimintaratkaisuja;	(c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia- ja toimintaratkaisuja kaikentyyppisessä liikenteessä;
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua.	(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden ja toimivat yhteydet, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua;
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) vähentävät ympäristöön ja tärkeimpiin luonnonvaroihin, kuten veteen, maaperään ja ekosysteemeihin, kohdistuvia vaikutuksia.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa;	(a) yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa sekä rajat ylittävät liikenneväylät;
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) kaikkien liikennemuotojen johdonmukainen kehittäminen siten, että pitkällä aikavälillä varmistetaan kestävä ja taloudellisesti tehokas liikenne;	(c) kaikkien liikennemuotojen johdonmukainen kehittäminen sekä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti että siten, että pitkällä aikavälillä varmistetaan kestävä ja taloudellisesti tehokas liikenne;
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) infrastruktuurin tehokas käyttö;	(e) nykyaikaisen infrastruktuurin tehokas ja asianmukainen käyttö;
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f) sellaisten kuljetusvälineiden yleisen käytön edistäminen, joiden hiilivaikutus on kaikkein vähäisin;	(f) sellaisten liikennemuotojen yleisemmän käytön edistäminen, joiden hiilivaikutus on mahdollisimman vähäinen;
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – j alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet ja muut syrjäseutualueet, katetaan tasapainoisella tavalla;	(j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, vuoristoalueet ja eristyneet alueet ja muut syrjäseutualueet, katetaan tasapainoisella tavalla;
Perustelu
Olisi viitattava erityisesti vuoristoalueisiin, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska ne ovat vaikeapääsyisiä ja usein ekologisesti herkkiä. Lisäksi olisi viitattava myös eristyneisiin alueisiin, sillä vaikka ne eivät sijaitse syrjäseutualueilla, ne ovat syrjäisiä sanan laajimmassa merkityksessä ja niillä on erityisiä haasteita.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – k a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(k a) sellaisen infrastruktuurin kehittäminen, jossa otetaan huomioon ekologisesti arvokkaiden alueiden ja biologisen monimuotoisuuden suojelutarve.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Kyseisiä tavoitteita sovelletaan perustana, jonka avulla erityisesti määritetään kriteerit hankkeiden täytäntöönpanolle ja varojen kohdentamiselle.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla tavalla seuraavin toimin:	Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla seuraavin toimin:
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) käytetään laajalti uutta teknologiaa ja älykkäitä liikennejärjestelmiä;	(b) käytetään laajalti uutta teknologiaa ja älykkäiden liikennejärjestelmien sovelluksia tehokkaiden ajotapojen tukemiseksi esimerkiksi poistamalla ruuhkat tai pullonkaulat kaupunkialueiden tai rajanylityspaikkojen läheltä;
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) edistetään turvallisuusohjelmia sekä vähennetään onnettomuusriskejä ja ‑tiheyttä.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja kilpailulta;	(c) poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti verkkojen yhteentoimivuudelta ja yhteenliittämiseltä sekä kilpailulta – mikä on askel kohti Euroopan yhtenäismarkkinoiden täysimittaista toteutumista;
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen;	(d) varmistetaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti;
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f) parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta, palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;	(f) minimoidaan ilmastovaikutukset, parannetaan tai ylläpidetään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee tehokkuutta, turvallisuutta, varmuutta, kestävyyttä ja soveltuvin osin katastrofivalmiutta ja ‑palautuvuutta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kannalta, palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) jokien, kanaalien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja varmistettava, että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä;	(a) jokien, kanaalien ja järvien osalta noudatetaan uutta sisävesiväylien luokitusta koskevassa kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa määrättyjen luokan IV sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja varmistetaan soveltuvin osin, että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ainakaan sellaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY*, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY** ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY***;
	________________
	*EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
	________________
	**EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
	________________
	***EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) olemassa olevien sisävesiväylien osalta luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin;	(a) olemassa olevien sisävesiväylien osalta luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin soveltuvin osin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ainakaan sellaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY*, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY** ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY***;
	________________
	*EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
	________________
	**EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
	________________
	***EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) soveltuvin osin luokan IV sisävesiväyliä tiukempien vaatimusten saavuttamiseen markkinakysynnän tyydyttämiseksi;	(b) soveltuvin osin luokan IV sisävesiväyliä tiukempien vaatimusten saavuttamista koskevan markkinakysynnän tyydyttämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ainakaan sellaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/43/ETY*, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY** ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY***;
	________________
	*EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
	________________
	**EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
	________________
	***EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on sovellettava integroitua lähestymistapaa sisävesiväylien hankkeiden suunnitteluun etenkin jos hakevat (yhteis)rahoitusta EU:n ohjelmista.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 2 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) lentoasemalla on alueelle strategista merkitystä;
Perustelu
Alueen kaikki strategisesti merkittävät lentoasemat olisi sisällytettävä suuntaviivoihin ainakin kattavan verkon yhteydessä.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) edistämään toimenpiteitä melun vähentämiseksi lähteellä;
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 40 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta.	Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta. Liikenteen turvallisuutta ja varmuutta olisi vahvistettava ja lujitettava edelleen jäsenvaltioiden ja merkittävien kansainvälisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tarkasteltava asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti asianmukaisella tavalla riskiarviointia ja mukautustoimenpiteitä, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan erityisesti sateen, tulvien, myrskyjen, korkeiden lämpötilojen, lämpöaaltojen, kuivuuden, merenpinnan nousun ja rannikoiden hyökyaaltojen suhteen.	Infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tarkasteltava asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti asianmukaisella tavalla riskiarviointia ja mukautustoimenpiteitä, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan erityisesti sateen, tulvien, myrskyjen, korkeiden lämpötilojen, lämpöaaltojen, alhaisten lämpötilojen, poikkeuksellisten kylmyysjaksojen, kuivuuden, merenpinnan nousun ja rannikoiden hyökyaaltojen suhteen.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 42 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit erityisesti noudattaen tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/60/EY, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/147/EY, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, maaperän sulkemista, ilman ja veden saastumista sekä melusaastetta, ja jotta suojellaan biologista monimuotoisuutta tehokkaalla tavalla.	Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit erityisesti noudattaen tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/60/EY, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/147/EY, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, luontotyyppien vähenemistä, muuton esteitä, ajoneuvojen ja eläinten törmäyksiä, maaperän sulkemista, ilman ja veden saastumista sekä melusaastetta, ja jotta suojellaan biologista monimuotoisuutta tehokkaalla tavalla.
	Uusien infrastruktuuriohjelmien ja yksittäisten hankkeiden on oltava ympäristönsuojelua, melua, vettä sekä eläimistön ja kasviston suojelua koskevan unionin lainsäädännön mukaisia ja infrastruktuurin suunnittelua on parannettava selvittämällä vaikutukset Natura 2000 ‑verkkoon, jolloin on erityisesti käytettävä komission Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevaa tietojärjestelmää (TENtec) ja Natura 2000 -tietojärjestelmää.
	Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden hankepromoottorien on varmistettava, että kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan rajojen yli.
	Komissio kannustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tehokkaaseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön lisäämättä kuitenkaan hallinnollista rasitusta.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.	Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille. Jäsenvaltioiden ja hankepromoottoreiden on pyrittävä asianmukaisesti varmistamaan, että liikenneinfrastruktuuri on kaikkien käyttäjien saatavilla.
Perustelu
Artiklassa olisi tehtävä selväksi, että viime kädessä jäsenvaltiot ja hankepromoottorit vastaavat sen varmistamisesta, että liikenneinfrastruktuuri on kaikkien käyttäjien, ja etenkin liikuntarajoitteisten henkilöiden, saatavilla.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – c alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– rakennetaan moottoriteille noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia ja varmoja pysäköintialueita;	– rakennetaan moottoriteille kysynnän mukaan noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta maantieturvallisuus paranisi ja muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia ja varmoja pysäköintialueita;
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden edustajista ja soveltuvin osin muiden julkisten ja yksityisten laitosten edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.	2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edustajista ja soveltuvin osin muiden julkisten ja yksityisten laitosten edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – e alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– toimenpiteet julkisen kuulemisen järjestämiseksi yhteisen edun mukaisten käytävähankkeiden kehittämisestä erityisesti kun hankkeet vaikuttavat rajat ylittäviin osuuksiin; koordinaattorin on varmistettava, että kaikkien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa järjestetään laaja julkinen kuuleminen uuden infrastruktuurin suunnittelun aikana;
Perustelu
Eräät hankkeet ovat aiemmin viivästyneet tai niitä on vastustettu, koska niistä ei ole järjestetty julkista kuulemista eikä tiedottamismenettelyä. Siksi käytäviä koskeviksi uusiksi koordinaattoreiksi valittavien henkilöiden olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan laajaa kuulemista ja pyrittävä poistamaan yhteisen edun mukaisten hankkeiden kehittämisen esteet oman rajat ylittävän näkökulmansa avulla.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0650 – C7-0375/2011 – 2011/0294(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 15.11.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 15.11.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Elena Oana Antonescu 15.12.2011
Valiokuntakäsittely	21.6.2012
Hyväksytty (pvä)	10.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	57 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Martina Anderson, Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Milan Cabrnoch, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Gilles Pargneaux, Andres Perello Rodriguez, Pavel Poc, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Kārlis Šadurskis, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Åsa Westlund, Sabine Wils
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Adam Gierek, Julie Girling, Esther Herranz García, Romana Jordan, Csaba Sándor Tabajdi, Vladimir Urutchev, Anna Záborská, Andrea Zanoni

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.10.2012)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi
(COM(2011)0650/3 – C7‑0375/2011 – 2011/0294(COD))

Valmistelija: Sergio Gaetano Cofferati

LYHYET PERUSTELUT

Liikenteen infrastruktuuriverkko on välttämätön, jotta Euroopan sisämarkkinat voidaan toteuttaa täysimääräisesti. Henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi on poistettava rajoja ja pullonkauloja ja korjattava nopeiden ja jatkuvien yhteyksien puuttuminen.

Komission suuntaviivat Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi kaksinkertaisen mallin avulla ovat perustellusti kunnianhimoinen ja täysipainoinen ehdotus, ja niistä voi muodostua välttämätön väline kestävän kehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamiselle.

Tämän toteuttamiseksi on keskeistä, että liikenneinfrastruktuureissa ei tarkastella pelkästään yksittäisen alueen tai jäsenvaltion saamaa rajallista hyötyä, vaan korostetaan niiden tuomaa Euroopan laajuista lisäarvoa. Painopisteiden määrittelyssä on siis edettävä tässä suunnassa painottamalla ensinnäkin rajanylityskohtien yhteyksien toteuttamista ja laajentamista, puuttumalla pullonkauloihin sekä edistämällä jäsenvaltioiden välisten yhteentoimivien liikennejärjestelmien kehittämistä.

Maiden välisten yhteyksien ohella liikennemuotojen yhdistämisellä ja yhdentämisellä on oltava tässä ratkaiseva osa niin, että toteutetaan intermodaaliyhteyksiä ja -keskuksia.

Liikenneinfrastruktuureissa on tietenkin painotettava mahdollisimman korkeaa nykyteknologian tasoa, jotta voidaan tarjota korkealaatuisia palveluja ja taata mahdollisimman korkea turvallisuuden taso sekä kaikille kansalaisille sopivat kustannukset.

Euroopan liikennejärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja nykyaikaistettava niin, että se on kaikkien käyttäjien käytettävissä, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä liikuntarajoitteisiin, vammaisiin tai iäkkäisiin matkustajiin.

Euroopan infrastruktuurit on toteutettava niin, että vähennetään mahdollisimman paljon ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja hyödynnetään nykyisiä infrastruktuureja mahdollisuuksien mukaan. Verkosto on luotava ja sitä on kehitettävä ja hallittava tehokkaasti resurssien kannalta ja kestävästi yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Eurooppalaisten verkkojen rakentamisessa tärkeässä asemassa ovat liikennekäytävien toteuttamista edistämään nimitetyt koordinaattorit. Heillä on keskeinen tehtävä, sillä he vauhdittavat lisäarvoa tarjoavien yhteyksien toteuttamista ja turvaavat sen, varmistavat infrastruktuurien järkevän suunnittelun, antavat tietoa jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille ja ottavat ne mukaan hankkeiden toteuttamiseen. Tätä asemaa vahvistetaan perustellusti komission ehdotuksessa, ja valmistelijan mielestä koordinaattorien aseman painottaminen on oikein ja johdonmukaista, koska nyt on tarve toteuttaa sellainen infrastruktuuriverkko joka ylittää kansalliset rajat ja joka edistää sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien täysipainoista kehitystä.

Näin valtavan kunnianhimoinen infrastruktuurihanke edellyttää tietenkin laajaa suunnitelmaa eurooppalaisten investointien varalle. Näihin hankkeisiin tarkoitettujen määrärahojen lisääminen Verkkojen Eurooppa -välineen kautta on tärkeä askel, mutta se ei riitä suunnitelman loppuun saattamiseen sovitussa määräajassa. Näin ollen tarvitaan lisää varoja ja investointeja, ja niiden lisäksi tarvitaan muista lähteistä tulevia varoja myös unionin uusien rahoituskeinojen muodossa.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla resurssitehokkaalla tavalla, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia.	(3) Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava varmistamalla resurssitehokkaalla, ekotehokkaalla ja yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla, että kansalliset liikenneverkot ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.	(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, saarialueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä varmistettaisiin korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Kattavassa verkossa olisi otettava huomioon eräiden jäsenvaltioiden erityisongelmat, kuten harvaanasutut alueet, joilla ei ole vaihtoehdoiksi soveltuvia maanteitä, ja varmistettava, että ongelmat hoidetaan tehokkaasti ja asianmukaisesti. Tällöin kaikki kansalaiset voisivat nauttia vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja se olisi toteutettava ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.	(11) Ydinverkko olisi yksilöitävä, ja olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet ydinverkon toteuttamiseksi ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä vuoteen 2030 mennessä. Sen olisi muodostettava runko multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Jotta ydinverkko ja kattava verkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti ja jotta verkosta saataisiin näin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevat hankkeet on saatu päätökseen vuoteen 2030 mennessä ydinverkon osalta tai vuoteen 2050 mennessä kattavan verkon osalta.	(12) Jotta ydinverkko ja kattava verkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti ja jotta verkosta saataisiin näin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevat hankkeet on saatu päätökseen vuoteen 2030 mennessä ydinverkon osalta tai vuoteen 2050 mennessä kattavan verkon osalta. Komission olisi 57 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava hankkeiden etenemistä, ja komissio voi tarvittaessa harkita edellä mainittuja määräaikoja uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, sekä uusien jäsenvaltioiden pääsemisen muiden tasolle.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Komission olisi valvottava ja arvioitava sitä, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että hankkeet toteutetaan unionin lainsäädännön mukaisesti, että tämä asetus pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että yhteisen edun mukaiset hankkeet tuottavat Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Tämän asetuksen ei pitäisi aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista rasitusta jäsenvaltioille, alue- ja paikallisviranomaisille eikä Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistuville sidosryhmille.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Komissio voi 57 artiklassa tarkoitetun, vuoteen 2023 mennessä suoritettavan uudelleentarkastelun yhteydessä arvioida yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, voidaanko verkkoon ottaa mukaan muita infrastruktruureita, jotka ovat parantaneet standardejaan ja voivat varmistaa vaatimusten täyttymisen sellaisina kuin ne ovat määritettyinä tässä asetuksessa.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Jotta useimpia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia suuntaviivoja voidaan hyödyttää kattavasti ja matkustajat voivat käyttää verkkoa paremmin, tehokkaammin ja helpommin, ydinverkon ja kattavan verkon käyttöön ottamisen jälkeen olisi otettava käyttöön yhteinen eurooppalainen matkustajaliikennejärjestelmä, joka mahdollistaa standardoidut matkustustavat koko Euroopassa. Yhteisen eurooppalaisen matkustajaliikennejärjestelmän olisi tarjottava matkustajien saataville helppotajuisia tietoja, jotka koskevat matkustamista rajojen yli, mukaan luettuina yhteenliittymät, yhteentoimivuus ja multimodaalisuus, tarjottava standardoitu lipunmyynti- ja laskutustapa, jonka avulla matkustajat voivat käyttää yhtä ainoaa lippua koko matkansa aikana eri jäsenvaltioissa, mukaan luettuina kaikki liikennemuodot, tarjottava yhteinen valitustentekojärjestelmä, jonka avulla kuluttajat voivat varoittaa muiden jäsenvaltioiden matkanjärjestäjiä ilmenneistä ongelmista.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 b) Suuntaviivoissa tunnustetaan, että painopisteiden määritteleminen ja hankkeiden täytäntöönpaneminen riippuu niiden kypsyysasteesta ja varojen saatavuudesta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltion tai unionin taloudellisiin sitoumuksiin.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(24 a) Euroopan laajuinen liikenneverkko on suunniteltava, rakennettava ja nykyaikaistettava niin, että voidaan taata sen täysi käytettävyys kaikille käyttäjille kiinnittämällä erityistä huomiota vanhuksiin ja vammaisiin tai liikuntarajoitteisiin matkustajiin.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi.	(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja, koska ne ovat luotettavia ja niistä aiheutuu vain vähäisiä ruuhkia ja alhaisia toiminta- ja hallintokustannuksia, joita olisi alennettava vaiheittain edelleen. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) Eurooppalaisilla koordinaattoreilla on keskeinen merkitys, sillä he vauhdittavat lisäarvoa tarjoavien liikennekäytävien ja yhteyksien toteuttamista, takaavat sen ja hallitsevat infrastruktuurien järkevää suunnittelua käymällä jäsenneltyä vuoropuhelua paikallisviranomaisten ja kansalaisten kanssa.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) Euroopan laajuinen liikenneverkko voidaan saattaa loppuun ainoastaan keskittämällä taloudellisia resursseja nykyistä enemmän; näin ollen tämän ohella tarvittaisiin rahoitusta unionin uusista rahoitusvälineistä.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) täyttävät sen käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;	(a) täyttävät sen kaikkien käyttäjien liikkuvuus- ja kuljetustarpeet unionissa ja soveltuvin osin suhteissa kolmansiin maihin edistäen siten kestävää talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia- ja toimintaratkaisuja;	(c) edistävät kaikkein edistyneimpiä teknologia-, ekotehokkuus- ja toimintaratkaisuja;
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua.	(d) parantavat kaikkien unionin alueiden, mukaan luettuna syrjäisimmät alueet sekä saari- ja vuoristoalueet, asianmukaista saavutettavuutta ja mahdollistavat sen, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa ja kestävää kasvua.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) tarjoavat käyttäjille helposti käytettävät, turvalliset ja korkealaatuiset palvelut tasavertaisin taloudellisin ehdoin;
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) nykyisten infrastruktuurien hyödyntäminen ja parantaminen;
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) ympäristövaikutusten minimoiminen;
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(j a) liikenneinfrastruktuuri, joka on maantieteellisesti tasapainoinen ja jossa otetaan huomioon harvaanasutut alueet, alueet, joilla ei ole vaihtoehdoiksi soveltuvia maanteitä, ja vaikeapaääsyiset alueet;
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla tavalla seuraavin toimin:	Jäsenvaltioiden sekä soveltuvin osin alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenharjoittajien ja muiden julkisten ja yksityisten laitosten on suunniteltava, kehitettävä ja käytettävä Euroopan laajuista liikenneverkkoa resurssitehokkaalla tavalla ja yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla seuraavin toimin:
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) edistetään hätätoimenpiteitä ja ‑ohjelmia, joilla parannetaan turvallisuutta ja vähennetään onnettomuuksia;
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – g b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g b) varmistetaan aina, että yhteiskunnallisen ja ympäristöä koskevan kestävyyden tavoitteet saavutetaan.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kattavaan verkkoon sisältyvät Euroopan laajuisen liikenneverkon kaikki olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneinfrastruktuurit sekä tällaisen infrastruktuurin tehokasta käyttöä edistävät toimenpiteet. Sitä kehitetään II luvun mukaisesti.	2. Kattavaan verkkoon sisältyvät Euroopan laajuisen liikenneverkon kaikki olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneinfrastruktuurit sekä tällaisen infrastruktuurin tehokasta ja yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä edistävät toimenpiteet. Sitä kehitetään II luvun mukaisesti.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään yhteistä etua koskevilla hankkeilla, joilla rakennetaan uutta liikenneinfrastruktuuria ja pidetään kunnossa, kunnostetaan ja parannetaan olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria sekä toteutetaan toimenpiteitä sen resurssitehokkaan käytön edistämiseksi.	1. Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään yhteistä etua koskevilla hankkeilla, joilla rakennetaan uutta liikenneinfrastruktuuria ja pidetään kunnossa, kunnostetaan ja parannetaan olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria sekä toteutetaan toimenpiteitä sen resurssitehokkaan ja yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävän käytön edistämiseksi.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Komissio valvoo ja arvioi, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että hankkeet toteutetaan unionin lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) siitä on tehty yhteiskuntataloudellinen kustannushyötyanalyysi, jonka mukaan hankkeen nettonykyarvo on positiivinen;	(c) siitä on tehty yhteiskuntataloudellinen kustannushyötyanalyysi, jonka mukaan hankkeen nettonykyarvo on positiivinen, ja hankkeessa on otettava huomioon jäsenvaltioiden välisen henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden, alueelliseen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen vaikutukset;
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) siitä Euroopan tasolla saatava lisäarvo voidaan todeta selkeästi.	(d) siitä Euroopan tasolla saatava lisäarvo voidaan todeta selkeästi, myös yhteiskunnalliselta, ekologiselta ja ympäristöystävälliseltä kannalta.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) panemaan täytäntöön liikenteenhallintajärjestelmät näissä maissa.	(d) edistämään liikenteenhallintajärjestelmiä näissä maissa.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) ottaa huomioon fyysiset ja maantieteelliset rajoitteet, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuureihin, kuten yhteentoimivuutta koskevissa teknisissä standardeissa todetaan.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kattava verkko on saatettu päätökseen ja että se on kokonaisuudessaan tämän luvun asiaankuuluvien määräysten mukainen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kattava verkko on saatettu päätökseen ja että se on kokonaisuudessaan tämän luvun asiaankuuluvien määräysten mukainen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050. Komission olisi 57 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava kattavan verkon etenemistä, ja komissio voi tarvittaessa harkita kyseistä määräaikaa uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, sekä uusien jäsenvaltioiden pääsemisen muiden tasolle.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka mahdollistavat liikenteen hallinnan, eri liikennemuodot yhdistävät aikataulu- ja matkustajatiedotuspalvelut ja seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, kapasiteetin suunnittelun, sähköisen online-varauksen ja yhtenäistetyt lipunmyyntipalvelut;	(a) toteutetaan ja otetaan käyttöön älykkäitä liikennejärjestelmiä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka mahdollistavat liikenteen hallinnan, eri liikennemuodot yhdistävät aikataulu- ja matkustajatiedotuspalvelut ja seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, kapasiteetin suunnittelun, kuluttajaystävällisen sähköisen online-varauksen ja yhtenäistetyt lipunmyyntipalvelut;
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a) varmistetaan, että eräiden jäsenvaltioiden erityisongelmat, kuten harvaanasutut alueet, joilla ei ole vaihtoehdoiksi soveltuvia maanteitä, otetaan huomioon ja hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti;
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e b) taataan kansalaisille, että heidän huolenaiheensa otetaan huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnitteluprosessissa;
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) edistetään infrastruktuurin tehokasta ja kestävää käyttöä ja lisätään soveltuvin osin sen kapasiteettia;
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(h) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus sallimalla vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttö;	(h) varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus tukemalla ja edistämällä vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttöä;
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tavaraliikenneterminaalien operaattoreiden on varmistettava, että tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna kaikille toimijoille.	1. Tavaraliikenneterminaalien operaattoreiden on varmistettava, että tavaraliikenneterminaalit ovat avoinna kaikille toimijoille.
Logististen alustojen operaattoreiden on avattava ainakin yksi terminaali kaikkien toimijoiden käyttöön.	Logististen alustojen operaattoreiden on avattava ainakin yksi terminaali kaikkien toimijoiden käyttöön.
Tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen operaattoreiden on tarjottava tällainen pääsy syrjimättömällä tavalla ja veloitettava maksut avoimin perustein	Tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen operaattoreiden on tarjottava tällainen pääsy syrjimättömällä tavalla ja veloitettava maksut avoimin, asiaankuuluvin ja tasapuolisin perustein.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) infrastruktuuristandardien noudattamiseen ja yhteentoimivuuden lisäämiseen.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin.	2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät vuoristoiset, syrjäiset ja sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – -a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-a a) maantieturvallisuuden parantamiseen ja edistämiseen;
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) maantieturvallisuuden edistämiseen.	Poistetaan.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi sisältyä myös laajempaa hyötyä tuottavia toimintoja, jotka eivät liity tiettyihin satamiin, kuten toiminnot, joilla parannetaan ympäristötehokkuutta, mahdollistetaan jään murtaminen, varmistetaan ympärivuotiset merenkulkumahdollisuudet, ruoppaustoiminnot, vaihtoehtoiset tankkausmahdollisuudet, prosessien, menettelyjen ja inhimillisen tekijän optimointi sekä tieto- ja viestintätekniset alustat ja tietojärjestelmät, mukaan lukien liikenteenohjaus- ja sähköiset raportointijärjestelmät.	3. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi sisältyä myös laajempaa hyötyä tuottavia toimintoja, jotka eivät liity tiettyihin satamiin, kuten toiminnot, joilla parannetaan liikenteenharjoittajien ja infrastruktuurien ympäristötehokkuutta, mahdollistetaan jään murtaminen, varmistetaan ympärivuotiset merenkulkumahdollisuudet, ruoppaustoiminnot, vaihtoehtoiset tankkausmahdollisuudet, prosessien, menettelyjen ja inhimillisen tekijän optimointi sekä tieto- ja viestintätekniset alustat ja tietojärjestelmät, mukaan lukien liikenteenohjaus- ja sähköiset raportointijärjestelmät.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämiseen;	(a) merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämiseen, sisämaan yhteyksien edistämiseen ja erityisesti sellaisten toimien kehittämiseen, jotka parantavat meriliikenteen ympäristötehokkuutta unionin oikeuden tai kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti;
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden ja lentoasemaoperaattorien on vastuualoillaan varmistettava, että kaikille lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, joka on avoin kaikille toimijoille syrjimättömällä tavalla ja jossa veloitettavat maksut määräytyvät avoimin perustein.	1. Jäsenvaltioiden ja lentoasemaoperaattorien on vastuualoillaan varmistettava, että kaikilla lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin, asianmukaisin ja oikeudenmukaisin perustein.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) lentoasemien multimodaalisten yhteenliittymien parantamiseen etenkin suurnopeusratojen ja kaupunkien metrolinjojen kanssa;
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c b) suunnitelmiin, jotka perustuvat kestävyyteen ja ilmastopolitiikkaa tehostaviin toimenpiteisiin.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) sellaisten multimodaalisten yhteenliittymien varmistamiseen, jotka vastaavat täyden käytettävyyden vaatimuksia kaikkien käyttäjien keskuudessa.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) mahdollistamaan hiilen määrän vähentäminen liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia liikenneteknologioita;	(a) tukemaan ja edistämään hiilen määrän vähentämistä liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia ja kestäviä liikenneteknologioita;
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) mahdollistamaan kaikkien liikennemuotojen saattaminen hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä ja tarjoamalla vastaavaa infrastruktuuria. Tällaiseen infrastruktuurin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla älykkäitä liikennejärjestelmiä;	(b) tukemaan kaikkien liikennemuotojen saattamista hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä ja tarjoamalla vastaavaa infrastruktuuria. Tällaiseen infrastruktuuriin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla älykkäitä liikennejärjestelmiä;
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) edistämään toimenpiteitä, kuten yhteistä eurooppalaista matkustajaliikennejärjestelmää, jotta infrastruktuuriin välittömästi kytköksissä oleville matkustajille tarjottavat palvelut voidaan sovittaa paremmin yhteen huolehtimalla paremmasta tiedotuksesta, standardoidusta lipunkirjoituksesta sekä yhteisestä valitustentekojärjestelmästä;
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) edistämään tehokkaita tapoja, joiden avulla kansalaiset voivat saada helppotajuisia tietoja yhteenliittymistä, yhteentoimivuudesta ja multimodaalisuudesta;
Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi 40 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta.	Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on toteutettava toimenpiteitä huolehtiakseen siitä, että liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja varmuus ovat mahdollisimman korkeatasoisia henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden kannalta.
Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Soveltuvin osin olisi asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten kestävä infrastruktuuri on luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan.	Asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä mahdollisesti säädettävien vaatimusten mukaisesti olisi kiinnitettävä mahdollisimman tarkoin huomiota myös siihen, miten kestävä infrastruktuuri on luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan.
Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi 42 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit erityisesti noudattaen tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/60/EY, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/147/EY, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, maaperän sulkemista, ilman ja veden saastumista sekä melusaastetta, ja jotta suojellaan biologista monimuotoisuutta tehokkaalla tavalla.	Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit erityisesti noudattaen tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettua neuvoston direktiiviä 85/337/ETY, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettua neuvoston direktiiviä 92/43/ETY, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/60/EY, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/147/EY, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, maaperän sulkemista, ilman ja veden saastumista sekä melusaastetta, ja jotta suojellaan biologista monimuotoisuutta tehokkaalla tavalla. Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien on lisäksi arvioitava, ovatko infrastruktuurihankkeet yhdenmukaisia EU:n tavoitteiden kanssa sen pyrkiessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.	Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.
	Liikenneinfrastruktuurin suunnittelu ja toteutus perustuu käyttäjien tarpeisiin, ja lisäksi se mahdollistaa matkustajien oikeuksien täyden toteutumisen unionin oikeuden mukaisesti.
	Tässä tarkoituksessa jäsenvaltiot ja muut hankepromoottorit suorittavat ennakkoarviointeja infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen käytettävyydestä.
Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkkoon sisältyvät ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ydinverkon on erityisesti vaikutettava siihen, miten lisääntyneestä liikkuvuudesta ja vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämisestä suoriudutaan.	1. Ydinverkkoon sisältyvät ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ydinverkon on erityisesti vaikutettava siihen, miten lisääntyneestä liikkuvuudesta suoriudutaan ja miten vähähiilistä liikennejärjestelmää kehitetään, samalla kun varmistetaan, että liikennepalvelut ovat ikääntyneiden, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden käytettävissä.
Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – b alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;	– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla kilpailukykyisin hinnoin;
Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – c alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– rakennetaan moottoriteille noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävästi turvallisia ja varmoja pysäköintialueita;	– rakennetaan moottoriteille noin 50 kilometrin välein levähdysalueita, jotta muun muassa kaupallisilla tienkäyttäjillä on riittävän turvallisia ja varmoja pysäköintialueita riittävästi;
Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;	– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla kilpailukykyisin hinnoin;
Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ydinverkko on saatettu päätökseen ja että se on tämän luvun säännösten mukainen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ydinverkko on saatettu päätökseen ja että se on tämän luvun säännösten mukainen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista. Komission olisi 57 artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava ydinverkon etenemistä, ja komissio voi tarvittaessa harkita kyseistä määräaikaa uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, sekä uusien jäsenvaltioiden pääsemisen muiden tasolle.
Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Liitteessä II olevassa 2 osassa mainittavista merisatamista on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Liitteessä II olevassa 1 b osassa mainittavilta tärkeimmiltä lentoasemilta on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050. Tällaiset lentoasemat on potentiaalinen liikennekysyntä huomioon ottaen integroitava suurnopeusrataverkkoon aina kun se on mahdollista.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaisesti perustettujen rautateiden tavaraliikennekäytävien ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) on tarvittaessa oltava osa ydinverkkokäytäviä.
Perustelu
Tarkistuksella annetaan takeet kaikkien käytävien sisällyttämisestä ydinverkkoon, jotta ei luoda esteitä rauta- tai maantieliikennekäytävien tai yleiseurooppalaisten käytävien tunnistamiselle. Tämä ei ole välttämättä nykyisin selvää.
Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 5 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) edistää asianomaisten kansalaisten ja alueiden kanssa käytävien keskustelujen muodon määrittämistä, jotta voidaan korostaa mahdollisia infrastruktuurin suunnitteluun liittyviä ongelmia ja ratkaista niitä ennakkoon, ja kannustaa tekemään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä ratkaisuja.
Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Euroopan parlamentti arvioi vuosittain keskusverkon liikennekäytävien ja koordinaattorien toteuttamien toimien etenemistä jouduttamalla samalla siihen liittyviä toimenpiteitä ja aloitteita.
Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Komissio voi pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausuntoa tutkiessaan hakemuksia, joilla haetaan unionin rahoitusta koordinaattorin vastuulle kuuluvalle ydinverkkokäytävälle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen noudattamista.	7. Komissio pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausuntoa tutkiessaan hakemuksia, joilla haetaan unionin rahoitusta koordinaattorin vastuulle kuuluvalle ydinverkkokäytävälle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen noudattamista.
Tarkistus  68 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava yhdessä yhteistyöfoorumin kanssa kustakin ydinverkkokäytävästä kehityssuunnitelma ja ilmoitettava siitä komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Tähän suunnitelmaan on sisällyttävä erityisesti	1. Asianomaisten jäsenvaltioiden ja eurooppalaisen koordinaattorin on laadittava yhdessä yhteistyöfoorumin kanssa kustakin ydinverkkokäytävästä kehityssuunnitelma ja ilmoitettava siitä komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Eurooppalaisen koordinaattorin on tuettava jäsenvaltioita työsuunnitelman täytäntöönpanossa ja sen varmistamisessa, että käytävä toteutetaan ajoissa. Tähän suunnitelmaan on sisällyttävä erityisesti
Tarkistus  69 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) ydinverkkokäytävän tavoitteet liittyen erityisesti palvelun laatuna ilmaistavaan suorituskykyyn, sen kapasiteettiin ja siihen, täyttääkö se II luvussa säädetyt vaatimukset;	(b) ydinverkkokäytävän tavoitteet liittyen erityisesti palvelun laatuna, käytettävyytenä ja turvallisuutena ilmaistavaan suorituskykyyn, sen kapasiteettiin ja siihen, täyttääkö se II luvussa säädetyt vaatimukset;

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0650 – C7-0375/2011 – 2011/0294(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 15.11.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 15.11.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Sergio Gaetano Cofferati 24.1.2012
Valiokuntakäsittely	20.6.2012	6.9.2012	10.10.2012
Hyväksytty (pvä)	11.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Jorgo Chatzimarkakis, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia de Campos, Vicente Miguel Garcés Ramón, Louis Grech, Mikael Gustafsson, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Iliana Ivanova, Edvard Kožušník, Hans-Peter Mayer, Gesine Meissner, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Gino Trematerra, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Regina Bastos, Ildikó Gáll-Pelcz, María Irigoyen Pérez, Olle Schmidt, Olga Sehnalová, Kyriacos Triantaphyllides, Kerstin Westphal

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.10.2012)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi
(COM(2011)0650/3 – C7‑0375/2011 – 2011/0294(COD))

Valmistelija: Oldřich Vlasák

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan laajuisessa liikenneverkossa on vielä monia puutteita, jotka on käsiteltävä ja ratkaistava. Ehdotus asetukseksi tarjoaa hyvän perustan TEN-T-verkon tulevalle rahoittamiselle Euroopan unionissa.

Tarkistusten tavoitteena on lähinnä varmistaa, että jäsenvaltioille jää riittävästi joustovaraa. Esimerkiksi ennalta määriteltyjen hankkeiden luetteloa ei tulisi pitää lopullisena tai muuttumattomana, jos sen halutaan heijastavan EU:n liikennevirtoja joustavasti. Koska valmisteluhankkeet ovat luonteeltaan aikaa vieviä, näin laadittu luettelo ei kata kaikkia liikennekäytäviä, joita tarvitaan Euroopan talouskasvun tukemiseksi pitkällä aikavälillä. Siksi olisi voitava esittää muitakin ehdotuksia ja antaa niiden kilpailla keskenään.

Resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi on myös tärkeää, että jäsenvaltioilla on tietty joustovara ja että ne voivat vapautusten ansiosta ottaa huomioon EU:ssa vallitsevat alueelliset erot. Ajoneuvoyhdistelmien enimmäispituutta, nopeusrajoituksia tai käytävien liikennetiheyttä koko EU:n alueella koskevien jäykkien, yhdenmukaisten ehtojen säätäminen alueellisia erityispiirteitä huomioon ottamatta ei välttämättä ole tehokkain ratkaisu[1].

Paikallis- ja aluetason yhteisöt eivät myöskään voi vastata hankkeista, jotka eivät kuulu niiden toimivaltaan. Kyseiset yhteisöt eivät ehdota jäsenvaltiotason hankkeita eivätkä neuvottele niistä komission kanssa, ja niillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Tämän perusteella asetuksessa säädetyt määräykset ja velvollisuudet eivät voi sitoa niitä.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Liikenteen lisääntyminen on johtanut suurempiin ruuhkiin kansainvälisillä liikennekäytävillä. Jotta tavaroiden ja henkilöiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille.	(4) Liikenteen lisääntyminen on johtanut suurempiin ruuhkiin kansainvälisillä liikennekäytävillä. Tällainen tilanne vallitsee erityisesti uusissa jäsenvaltioissa heikosti kehittyneen infrastruktuurin vuoksi. Jotta tavaroiden ja henkilöiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.	(10) Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä yhteenkuuluvuutta ottaen huomioon alueiden väliset liikenneinfrastruktuurin erot. Suuntaviivoissa olisi vahvistettava kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta vuoteen 2050 mennessä saataisiin aikaan korkealaatuinen verkko koko unionin alueelle.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Syrjäisimpien alueiden olisi edelleen kiireesti parannettava saavutettavuuttaan, etenkin lentoyhteyksiä Manner-Eurooppaan sekä matkustajien ja tavaroiden merikuljetuksia, sillä tämä on niiden ainoa keino integroitua tiiviimmin sisämarkkinoille.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 a) Jotta unionin saaristoalueet olisivat täysin saavutettavissa ja saisivat osakseen osallistavan kasvun ja alueellisen koheesion hyödyt, ydinverkkoa määritettäessä olisi sovellettava lisäperusteita, kuten pinta-ala ja väkiluku, ja siihen olisi sisällytettävä ainakin yksi satama tai lentoasema saarta kohden.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla. Rajatylittävistä hankkeista saadaan yleensä suurta lisäarvoa Euroopan tasolla, mutta niillä on vähäisemmät suorat taloudelliset vaikutukset kuin puhtaasti kansallisilla hankkeilla. Sen vuoksi niitä ei todennäköisesti toteuteta ilman unionin tukea.	(14) Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava lisäarvoa Euroopan tasolla. Rajatylittävät hankkeet ovat esimerkki hankkeista, joista saadaan suurta lisäarvoa Euroopan tasolla, ja rajatylittävillä liikenneyhteyksillä voisi olla suoria taloudellisia vaikutuksia alueisiin.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Koska Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen ja täytäntöönpano eivät kuulu pelkästään jäsenvaltioille, kaikkiin yhteistä etua koskevien hankkeiden promoottoreihin, kuten paikallisviranomaisiin, alueviranomaisiin, infrastruktuurin haltijoihin ja muihin yksityisiin tai julkisiin laitoksiin, olisi sovellettava tässä asetuksessa sekä muussa asiaankuuluvissa unionin ja jäsenvaltioiden säännöissä ja menettelyissä säädettyjä oikeuksia ja velvoitteita silloin, kun tällaisia hankkeita toteutetaan.	Poistetaan.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Älykkäitä liikennejärjestelmiä tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen optimoinnille ja niihin liittyvien palvelujen parantamiselle.	(20) Älykkäitä liikennejärjestelmiä tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen optimoinnille ja niihin liittyvien palvelujen parantamiselle sekä liikenneturvallisuuden ja kuljetustoimintojen turvallisuuden parantamiselle.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä vastaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja liikenteen valkoisessa kirjassa vahvistettua tavoitetta, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista.	(22) Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi sen laajuuden vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta sekä liikenteen turvallisuutta ja varmuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä vastaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja liikenteen valkoisessa kirjassa vahvistettua tavoitetta, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille.	(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista alueisiin, joilla kyseiset infrastruktuurihankkeet toteutetaan, ja ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin sekä infrastruktuurin käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille.	(24) Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, suuntaviivoissa olisi oltava määräyksiä henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuudesta ja varmuudesta, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutuksesta infrastruktuuriin, vaihtoehtoisista turvallisista reiteistä ja niiden yhteenliittämisestä aluetasolla sekä infrastruktuurin paremmasta käytettävyydestä kaikille liikenteen käyttäjille.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli siihen sisältyvät kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.	(25) Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti sekä verkon piiriin kuuluvien alueiden ja maiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaan. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli siihen sisältyvät kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, joilla energiankäyttö ja päästöt on optimoitu ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline], mutta sitä olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi.	(27) Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Alustava luettelo käytävistä olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o XXX/2012 [Verkkojen Eurooppa -väline] ohjeellisena luettelona, jota olisi voitava mukauttaa liikennevirtojen muutosten huomioon ottamiseksi.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Oikean hallinnointirakenteen suunnittelu ja rahoituslähteiden yksilöiminen monimutkaisille rajatylittäville hankkeille olisi helpompaa, jos tällaisille ydinverkkokäytäville perustettaisiin yhteistyöfoorumit. Eurooppalaisten koordinaattorien olisi helpotettava ydinverkkokäytävien koordinoitua täytäntöönpanoa.	(28) Oikean hallinnointirakenteen suunnittelu ja rahoituslähteiden yksilöiminen monimutkaisille rajatylittäville hankkeille julkisten investointien ja yksityisen pääoman houkuttelemisen avulla olisi helpompaa, jos tällaisille ydinverkkokäytäville perustettaisiin yhteistyöfoorumit. Eurooppalaisten koordinaattorien olisi helpotettava ydinverkkokäytävien koordinoitua täytäntöönpanoa.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua.	(d) varmistavat kaikkien unionin alueiden asianmukaisen saavutettavuuden, mikä edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukee osallistavaa kasvua muun muassa kaventamalla alueiden välisiä liikenneinfrastruktuurin eroja.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – j alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet ja muut syrjäseutualueet, katetaan tasapainoisella tavalla;	(j) liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa kaikki Euroopan alueet, mukaan lukien uusien jäsenvaltioiden alueet, vuoristoalueet, syrjäisimmät alueet sekä syrjäiset ja saaristoalueet katetaan ja yhdistetään tasapainoisella tavalla;
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;	(c) parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria tai rakennetaan uudelleen huonokuntoista liikenneinfrastruktuuria;
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Kun unioni, jäsenvaltiot, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla	Kun unioni, jäsenvaltiot, Euroopan laajuisen verkon piiriin kuuluvat alueet ja paikallisviranomaiset, infrastruktuurin haltijat ja muut hankepromoottorit kehittävät kattavaa verkkoa, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) rakennetaan puuttuvat yhteydet ja poistetaan pullonkaulat erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla;	(b) rakentamaan puuttuvat yhteydet ja poistamaan pullonkaulat erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla ja kaupunkialueilla;
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden, satamaoperaattoreiden ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että sisävesisatamat on yhdistetty kattavan verkon maantie- tai rautatieinfrastruktuuriin.	1. Jäsenvaltioiden, satamaoperaattoreiden ja infrastruktuurin haltijoiden on vastuualoillaan varmistettava, että sisävesisatamat yhdistetään kattavan verkon maantie- tai rautatieinfrastruktuuriin.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – b alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
(b) Moottoriliikennetie on tie, joka on varattu moottoriliikenteelle ja jolle päästään vain eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja	(b) Moottoriliikennetie on tie, joka on suunniteltu moottoriliikenteelle ja jolle päästään lähinnä eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(b a) Perinteinen strateginen tie on tie, joka ei ole moottori- tai moottoriliikennetie, mutta joka on kuitenkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu korkeatasoinen maantie. Perinteisiä strategisia teitä hallinnoidaan ja rahoitetaan kunkin jäsenvaltion erityispiirteiden mukaisesti.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) alueellisten lentokenttien kehittämisen tukemiseen yhteenliittymien lisäämiseksi, matkustajalentoliikenteen ruuhkien vähentämiseksi ja lentokohteiden valikoiman monipuolistamiseksi.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c b) sen varmistamiseen, että kaikki taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat otetaan huomioon päätettäessä rahti- ja matkustajaliikenteen priorisoinnista Euroopan laajuisissa liikenneverkoissa.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – b alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;	– vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla.
	Sisävesiliikenteen ydinverkon infrastruktuurin tiettyjen kiinteiden osien ei tarvitse täyttää kaikkia tässä artiklassa asetettuja vaatimuksia, jos kyseiset sisävesiväylät luetellaan kansainvälisesti merkittävistä tärkeimmistä sisävesiväylistä tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Ydinverkon infrastruktuurin on poikkeuksetta täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:	2. Ydinverkon infrastruktuurin on täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Rautatieliikenneinfrastruktuurin osalta komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myöntää vapautuksia 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, kun tiettyjen normien noudattaminen ei taloudellisista syistä ole mahdollista tai kun kyseessä on erillinen verkko. Ne voivat koskea muun muassa junien pituutta, ERTMS:ää, akselikuormitusta, sähköistämistä tai matkanopeutta.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Ydinverkkokäytävät ovat väline, joilla helpotetaan ydinverkon koordinoitua toteuttamista. Ydinverkkokäytävien perustana on oltava liikennemuotojen integrointi, yhteentoimivuus sekä koordinoitu infrastruktuurin kehittäminen ja hoito, jotta tuloksena saavutetaan resurssitehokas multimodaalinen liikenne.	1. Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa oman infrastruktuurinsa suunnittelun suhteen ydinverkkokäytävät ovat väline, joilla helpotetaan ydinverkon koordinoitua toteuttamista. Jotta tuloksena saavutetaan resurssitehokas multimodaalinen liikenne, ydinverkkokäytävissä on keskityttävä
	– intermodaalisuuteen,
	– liikennemuotojen keskinäiseen yhteentoimivuuteen sekä
	– koordinoituun infrastruktuurin kehittämiseen rajatylittävillä alueilla.
	Ydinverkkokäytävien infrastruktuuri on kehitettävä sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää jäsenvaltioissa ja yli valtioiden rajojen ilman pullonkauloja ja että ympäristönsuojelun taso paranee kestävästi.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Näiden käytävien alustavan luettelon laatimista ei tule pitää EAKR:n, koheesiorahaston tai Verkkojen Eurooppa -välineen tuen saamisen automaattisena edellytyksenä.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – 5 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista jäsenvaltioille, komissiolle ja soveltuvin osin kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen;	(b) raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, komissiolle ja kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen;
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava kullekin ydinverkkokäytävälle yhteistyöfoorumi, joka vastaa ydinverkkokäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä ja 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelusta ja valvonnasta.	1. Asianomaisten jäsenvaltioiden sekä Euroopan laajuisen verkon piiriin kuuluvien alueiden ja paikallisviranomaisten on yhdessä perustettava kullekin ydinverkkokäytävälle yhteistyöfoorumi, joka vastaa ydinverkkokäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä ja 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelusta ja valvonnasta.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 52 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden edustajista ja soveltuvin osin muiden julkisten ja yksityisten laitosten edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.	2. Yhteistyöfoorumi koostuu asianomaisten jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten edustajista ja soveltuvin osin muiden julkisten ja yksityisten laitosten edustajista sekä rajatylittävien hankkeiden osalta kolmansien maiden edustajista. Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY määriteltyjen asiaankuuluvien infrastruktuurin haltijoiden on joka tapauksessa osallistuttava yhteistyöfoorumiin.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ydinverkkokäytävien toteutuksen tukemiseksi komissio voi antaa ydinverkkokäytäviä koskevia täytäntöönpanopäätöksiä. Näissä päätöksissä voi olla	Poistetaan.
(a) investointisuunnitelma, asiaankuuluvat kustannukset ja täytäntöönpanon aikataulu, jotka arvioidaan tarvittavan ydinverkkokäytävien toteuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti;
(b) määritelmä kaikista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään ulkoisia kustannuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja melua, sekä edistämään uuden teknologian käyttöönottoa liikenteessä ja kapasiteetin hallinnassa;
(c) muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen käytävän kehityssuunnitelman toteuttamiseksi ja ydinverkkokäytävän infrastruktuurin tehokasta käyttöä varten.
Tällaiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 55 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0650 – C7-0375/2011 – 2011/0294(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 15.11.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 15.11.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Oldřich Vlasák 23.11.2011
Hyväksytty (pvä)	10.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Jean-Jacob Bicep, Victor Boştinaru, John Bufton, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Rosa Estaràs Ferragut, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Ana Miranda, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Ewald Stadler, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska

• [1]  Vaikka esimerkiksi voidaan yleisesti olettaa, että 750 metriä on tavaraliikennejunalle tehokkain pituus, tämä ei välttämättä ole paras vaihtoehto vuoristoisilla tai vaikeakulkuisilla alueilla. Tällaisissa paikoissa junan pituuden määrittäminen tällä tavoin voisi johtaa kohtuuttoman suuriin asemien ja terminaalien rakennuskustannuksiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0650 – C7-0375/2011 – 2011/0294(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	19.10.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 15.11.2011
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 15.11.2011	ITRE 15.11.2011	IMCO 15.11.2011	REGI 15.11.2011
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ITRE 22.11.2011
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Ismail Ertug 15.12.2011	Georgios Koumoutsakos 15.12.2011
Valiokuntakäsittely	27.2.2012	8.5.2012	6.9.2012	5.11.2012
	3.12.2012
Hyväksytty (pvä)	18.12.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 5 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Georges Bach, Erik Bánki, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Petri Sarvamaa, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Peter van Dalen, Patricia van der Kammen, Artur Zasada, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Spyros Danellis, Markus Ferber, Eider Gardiazábal Rubial, Dominique Riquet, Sabine Wils
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	14.1.2013