Menettely : 2012/2286(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0016/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0016/2013

Keskustelut :

PV 07/02/2013 - 4
CRE 07/02/2013 - 4

Äänestykset :

PV 07/02/2013 - 5.8
CRE 07/02/2013 - 5.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0057

MIETINTÖ     
PDF 160kWORD 109k
25.1.2013
PE 496.522v01-00 A7-0016/2013

Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011

(2012/2286(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Mario Mauro

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011

(2012/2286(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan investointipankin (EIP) vuosikertomuksen 2011,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15, 126, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–   ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta "Euroopan investointipankki (EIP) – vuosikertomus 2010"(1),

–   ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa ennakoidaan 10 miljardin euron lisäystä EIP:n pääomaan,

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2012 pidetyn EU-huippukokouksen päätelmät,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 26. kesäkuuta 2012 antaman selvityksen "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa",

–   ottaa huomioon riskinjakovälineitä koskevan mietinnön (hyväksytty viime vuonna yhteispäätösmenettelyssä) ja erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

–   ottaa huomioon Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääoman korottamisen ja sen vaikutuksen etenkin EIP:n ja EBRD:n keskinäisiin suhteisiin ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin,

–   ottaa huomioon päätöksen EBRD:n toiminta-alan laajentamisesta koskemaan Välimeren aluetta,

–   ottaa huomioon 2. toukokuuta 2012 hyväksytyn ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY(2) sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007(3) muuttamisesta (COM(2011)0659), johon sisältyy Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskeva aloite,

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä viimeksi mainitun asetuksen ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o…/… (COM(2012)0511)(4) välisen vuorovaikutuksen,

–   ottaa huomioon asiakirjan "luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antaminen Euroopan keskuspankille" ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisen sekä mainitun asetuksen ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o…/… (COM(2012)0511)(5) välisen vuorovaikutuksen ja tavoitteen perustaa Euroopan pankkiunioni,

–   ottaa huomioon EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia hankkeita varten vuosiksi 2007–2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU(6),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 119 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A7-0016/2013),

A. ottaa huomioon, että tiukan julkisen talouden, valtioiden ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien, usein kokonaiskysyntää heikentävien korjaavien toimien yhdistelmä sekä rahoituslaitosten riittämätön sääntely synnyttävät joissain tapauksissa taloudellisen syöksykierteen unionin tasolla, aiheuttavat erityisesti pk-yrityksille painetta vähentää investointeja ja vaikuttavat kielteisesti kasvuun, kilpailukykyyn ja työpaikkojen luomiseen unionissa;

B.  ottaa huomioon, että EIP perustettiin Rooman sopimuksella ja sen tehtävänä on toimia "Euroopan unionin pankkina", joka auttaa toteuttamaan unionin ensisijaisia tavoitteita valitsemalla sille taloudellisesti järkeviä investointihankkeita; ottaa huomioon, että voittoa tavoittelemattomana pankkina se myös täydentää liikepankkeja ja rahoitusalan yleisiä puitteita puuttumalla markkinoiden toimintahäiriöihin;

C. katsoo, että nykyisellä velka-, talous- ja rahoituskriisillä on ollut vakavia vaikutuksia monien jäsenvaltioiden talouden kehitykseen ja että se on heikentänyt sosiaalisia oloja, ja rohkaisee jäsenvaltioita reagoimaan asianmukaisesti toteuttamalla toimia talouden tervehdyttämiseksi ja vakaan perustan luomiseksi tulevalle kasvulle ja työllisyydelle; toteaa, että EIP voi luotonantoa lisäämällä ja osallistumalla taloudellisesti varmoihin investointihankkeisiin edistää rahoitusongelmista kärsivien jäsenvaltioiden sosiaalista koheesiota ja talouskasvua tilanteessa, jossa julkisia varoja on niukasti saatavilla;

D. ottaa huomioon, että unionin ulkopuolella toteutettavilla EIP:n toimilla pyritään tukemaan taloudellisesti toteutuskelpoisia hankkeita, jotka ovat unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden mukaisia;

E.  huomauttaa, että EIP toimii heikosti säänneltyjen, ei-avoimien ja yhteistyöhaluttomien oikeudenkäyttöalueiden muodostamassa ympäristössä muun muassa i) tarkkaillen epäsuoraan rahoitukseen käyttämiensä rahoituksen välittäjien kykyä torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta (AML/CFT) määrittämällä asianmukaisesti EIP:n varojen lopulliset edunsaajat sovellettavien unionin AML/CFT-direktiivien tai tapauksen mukaan rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) normien mukaisesti sekä ii) valvoen EIP:n maksujen suorittamista kyseisillä oikeudenkäyttöalueilla;

F.  ottaa huomioon, että unionissa ja erityisesti euroalueella on otettu käyttöön uudet talous-, finanssi- ja budjettivalvontaa sekä talousarvion kurinalaisuutta koskevat säännöt julkisyhteisöjen velan kestävyyden varmistamiseksi;

G. ottaa huomioon, että näiden sääntöjen tueksi tarvitaan kiireesti taloutta, teollisuutta, kasvua, kilpailukykyä, innovointia ja työllisyyttä tukevia toimia, mikä edellyttää unionin talousarvion ja EIP:n luotonantokyvyn ja asiantuntemuksen hyödyntämistä;

H. pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jotta se saa edelleen pääomaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta suotuisin rahoitusehdoin, jotka voidaan siirtää lopullisille hankkeiden vetäjille; toteaa, että sen investointien on myötäiltävä unionin toimintalinjoja ja että kasvuun ja työllisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota;

I.   ottaa huomioon, että EIP:n luotonanto, joka oli 72 miljardia euroa vuonna 2010, supistui 61 miljardiin euroon vuonna 2011, sillä kriisin ensimmäisestä aallosta seurannut luotonannon valtaisa kasvu vuosina 2009 ja 2010 ehdytti sen pääomapohjan;

1.  kehottaa EIP:n valtuuston jäseniä vahvistamaan päätöksen pankin pääoman korottamisesta 10 miljardilla eurolla, minkä turvin se voisi lisätä luotonantoaan 60 miljardilla eurolla vuosina 2013–2015 ja lainoittaa investointeja yhteensä noin 180 miljardin euron arvosta; toteaa kuitenkin, että edellä mainitusta vipuvaikutuksesta huolimatta näiden investointien vuotuinen määrä olisi 0,5 prosenttia EU:n bkt:stä; katsoo siksi, että pääoman lisäkorotus hyödyttäisi suuresti unionia, joka tarvitsee talouskasvua;

2.  kehottaa EIP:tä arvioimaan vuosien 2009 ja 2010 kriisitoimenpiteiden tehokkuutta ja kestävyyttä ja hyödyntämään näitä tuloksia, kun päätetään pääoman korotukseen liittyvistä ensisijaisista investointisuunnitelmista;

3.  suosittaa, että uusi luotonantokyky nostetaan unionin ensisijaisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden tasalle ja että se kohdistetaan erityisesti neljään alueeseen (pk‑yritysten rahoituksen saatavuuden parantamista koskeva aloite, innovointi- ja osaamisaloite, resurssitehokkuusaloite ja strategisia infrastruktuureja koskeva aloite), jotka kattavat kaikki jäsenvaltiot mutta keskittyvät ensisijaisesti vähiten kehittyneisiin alueisiin ja joissa huolehditaan sijoitussalkun hajauttamisesta;

4.  kannustaa käyttämään riskipääomaa ja hyödyntämään rahoitusvälineiden takaisinmaksut uusiin investointeihin EIP:n lainavaltuuksien mukaisesti;

5.  muistuttaa, että järjestäytynyt yhteistyö unionin elinten (komissio ja EIP) kesken ja myös muiden elinten kanssa on todennäköisesti tehokkaampaa kuin tasaväkinen kilpailu;

6.   kehottaa EIP:tä kohdentamaan varansa strategisesti kunkin jäsenvaltion erityistarpeisiin valtuuksiensa rajoissa;

7.  painottaa tarvetta hyödyntää paremmin komission ja EIR:n/EIP-ryhmän olemassa olevia yhteisiä aloitteita, kuten JEREMIE-aloitetta, joilla rahoitetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä yhdessä rakennerahastojen kanssa (ELENA tai EPEC mukaan lukien) teknisten ja rahoitukseen liittyvien neuvontapalvelujen tarjoamiseksi, sekä Progress-ohjelman ja Jasmine-toimen kaltaisia aloitteita mikroluottohankkeiden rahoittamiseksi etenkin sellaisilla unionin alueilla, joilla työttömien on äärimmäisen vaikea löytää töitä; kannustaa samalla komissiota antamaan EIP:n/EIR:n käyttöön riittävät talousarviovarat tätä tarkoitusta varten, jotta näistä ohjelmista rahoitettujen hankkeiden määrää voidaan kasvattaa;

8.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että EIP noudattaa vapaaehtoisesti voimassaolevia nk. Basel II ‑pääomavaatimuksia, sekä ehdottaa, että EIP täyttää myös tulevat Basel III ‑vaatimukset ottaen huomioon sen toiminnan erityispiirteet;

9.  katsoo, että koska EIP:n on pankkina säilytettävä AAA-luottoluokituksensa, siihen ei saa kohdistua rahoitustoimia, jotka tavallisesti kuuluvat julkisyhteisön talousarvion investointeja koskevaan luokkaan, jollainen unionin talousarviosta puuttuu;

10. toistaa jo monena vuotena esittämänsä huomautuksen EIP:n vakavaraisuuteen kohdistuvan pankkivalvonnan tarpeellisuudesta;

11. ehdottaa, että tätä valvontaa

      i)    harjoittaa Euroopan keskuspankki Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai

      ii)    harjoitetaan tulevassa pankkiunionissa, josta komissio antoi tiedonannon 12. syyskuuta 2012(7), tai

      iii)   jos tämä ei ole mahdollista, sitä harjoittaa EIP:n vapaaehtoisen lähestymistavan pohjalta Euroopan pankkiviranomainen, joka voi toimia yhteistyössä yhden tai useamman kansallisen sääntelyviranomaisen kanssa, taikka vaihtoehtoisesti riippumaton tarkastaja;

     pitää valitettavana, että komissio ei ole ehdottanut mitään tällaista, vaikka parlamentti on pyytänyt sitä ensimmäisen kerran jo vuonna 2007;

12. pyytää komissiota takaamaan parlamentille, että EIP:n toiminnoissa noudatetaan kilpailusääntöjä, etenkin suhteessa muihin luottolaitoksiin;

13. muistuttaa ehdotuksestaan, että unionista tulisi EIP:n jäsen;

14. katsoo, että tällä hetkellä ja niin kauan kuin yrityksille myönnettävien lainojen korkotaso vaihtelee huomattavasti euroalueen jäsenvaltioiden välillä EIP:n toimet ovat yhä tärkeämpiä unionin pyrkiessä ratkaisemaan ongelmaa;

15. katsoo, että EIP:n ja EU:n yhteisten rahoitusvälineiden kehittämiseksi olisi otettava ripeästi käyttöön tarkoituksenmukainen järjestelmä EIP:n toiminnan seuraamiseksi ja sen demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ottamalla parlamentti ja neuvosto mukaan; katsoo, että tämän järjestelmän avulla EIP:n olisi voitava jatkaa hankkeiden arviointia niiden omien ansioiden perusteella, jotta varmistetaan EIP:n pääomavarojen pitkän aikavälin kestävä käyttö, ja että järjestelmällä olisi puututtava ongelmaan, joka koskee hallintoyksiköiden, rahoituksen välittäjien ja lopullisten edunsaajien osaksi tulevaa liiallista hallintotaakkaa;

16. suosittelee, että EIP:n/EU:n rahoitusvälineiden toteutuksen olisi perustuttava ennalta asetettuihin poliittisiin tavoitteisiin ja perusteisiin yhdistettynä avoimeen ja tehokkaaseen jälkikäteisraportointiin, jolla säilytetään EIP:n riippumattomuus hankkeiden valinnassa ja due diligence -prosessissa;

17. pitää myönteisenä Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta ja kehottaa nopeuttamaan pilottivaiheen toteutusta ja arvioimaan joutuisasti sen tuloksia, jotta hankejoukkolainojen toinen vaihe voidaan käynnistää mahdollisimman pian; katsoo, että tällä aloitteella olisi edesautettava teollisuuden ja infrastruktuurien tasapainoista kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa, eikä se saisi johtaa siihen, että unionin kehittyneimpien ja vähiten kehittyneiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja hankerahoituksen markkinoiden erot voimistuvat;

18. katsoo, että EIP:n olisi pyrittävä osaltaan poistamaan korruptiota ja avoimuuden puutetta kaikissa unionin jäsenvaltioissa ja unionin ulkopuolisissa maissa, joissa se toimii, ja tätä varten sen olisi kerättävä relevantteja tietoja edunsaajista ja rahoituksen välittäjistä, kiinnitettävä erityishuomiota pk-yritysten luotonsaantimahdollisuuksiin ja niiden yhteyksiin paikalliseen talouteen sekä julkistettava maksujen kokonaismäärät, varojen saajien ja etenkin pk-yritysten lukumäärä ja niiden nimet sekä alueet ja alat, joille varoja on myönnetty; kehottaa EIP:tä lisäksi noudattamaan toiminnassaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohtaa, jossa edellytetään unionia edistämään kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja etenkin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista, minkä unionin tuomioistuin vahvisti asiassa Air Transport Association of America 21. joulukuuta 2011 antamassaan tuomiossa;

19. kannustaa EIP:tä myös jatkamaan ponnistelujaan sen estämiseksi, ettei sen rahoitustoimien yhteydessä turvauduta offshore-rahoituskeskuksiin tai yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin; pitää tässä yhteydessä tervetulleena komission suositusta perusteista sellaisten kolmansien maiden yksilöimiseksi, jotka eivät täytä hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla; katsoo, että komission olisi aloitettava keskustelu EIP:n kanssa sen varmistamiseksi, että näitä perusteita sovelletaan asianmukaisesti, kun valitaan hankkeita, edunsaajia ja välittäjiä; kehottaa äskettäisen kaivosalan tapauksen perusteella EIP:tä ilmoittamaan, mitä menettelyjä ja sääntöjä voidaan antaa vastaavissa tapauksissa tulevaisuudessa;

20. muistuttaa, että rahoituksen puute on vain yksi mahdollinen investointien este ja että huono hallinto ja puutteellinen projektijohto voivat usein viivästyttää investointien täytäntöönpanoa; kannustaakin EIP:tä lisäämään entisestään teknistä ja rahoitukseen liittyvää neuvontaansa, rohkaisemaan pankkikumppaneita ja muita rahoituksen välittäjiä kehittämään itse teknisiä ja rahoitukseen liittyviä neuvontapalveluja sekä harkitsemaan parhaisiin käytäntöihin perustuvan ohjeiston antamista;

21. muistuttaa, että rahoituksen puute on erityisesti pk-yritysten tapauksessa useissa jäsenvaltioissa suurin ongelma; kehottaa tehostamaan EIP:n toimia pk-yritysten rahoituksen, yrittäjyyden ja viennin tukemiseksi, sillä ne ovat avain talouden elpymiseen; katsoo, että kaikkien toimien, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, olisi täytettävä kolme pääasiallista edellytystä: i) riittävän tiheä verkosto, ii) EIP:n edullisin ehdoin tarjoamien lainojen kustannusten maksimaalinen siirto pk-yrityksille ja iii) mukauttaminen maakohtaisiin tarpeisiin ja unionin toimintapolitiikan tavoitteisiin;

22. kannustaa EIP:tä jatkamaan riskinjakovälineiden kehittämistä yhteistyössä komission kanssa unionin riskikapasiteetin ja EIP:n luotonantokyvyn optimoimiseksi;

23. katsoo, että kansalliset julkiset rahoituslaitokset voivat parhaiten siirtää EIP:n edullisin ehdoin tarjoamien lainojen kustannukset pk-yrityksille; ehdottaa siksi, että EIP:n olisi jatkossakin toteutettava pk-yrityksille tarkoitetut rahoitusvälineet kansallisten julkisten laitosten kautta, jos nämä täyttävät sen asettamat luotonantovaatimukset; pitää myönteisinä pitkäaikaisten sijoittajien klubin toimia, joilla pyritään lisäämään yhteistyötä EIP:n ja tärkeimpien kansallisten julkisten laitosten kesken;

24. kannustaa komissiota ja EIP:tä lisäksi kehittämään pk-yrityksille tarkoitetun EIP:n lainaikkunan tällaisten kumppanien tarpeisiin, jotta pk-yrityksille tarkoitetut EIP-lainat voidaan ulottaa koskemaan myös sellaisia pieniä rahoituksen välittäjiä (ja pieniä pk-yrityksiä), joita ei tällä hetkellä palvella kovin hyvin niiden rajallisen luottoprofiilin vuoksi;

25. kannustaa EIP-ryhmää ja komissiota tukemaan edelleen yhteisötaloutta ja nuoria yrittäjiä erilaisin tavoin, kuten räätälöidyin lainoin ja takuujärjestelyin, jotta hyvinvoinnin nykytaso voidaan säilyttää jäsenvaltioiden järjestäessä uudelleen julkista rahoitustaan; pitää erityisen myönteisenä uuden investointifoorumin käynnistämistä, joka mahdollistaa sellaisten yhteiskunnallisten yritysten rahoituksensaannin, jotka puuttuvat liiketoimintamalliensa avulla sosiaalisiin ongelmiin, ja kannustaa EIP:tä toimimaan tiiviissä yhteistyössä komission ja alan edustajien kanssa yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aloitteen yhteydessä;

26. kehottaa EIP:tä tukemaan muun muassa kriisistä eniten kärsineitä jäsenvaltioita rahoittamalla toteutuskelpoisia toimia työllisyyden edistämiseksi ja talouden ohjaamiseksi kasvuraiteelle; muistuttaa, että EIP:n ja rakennerahastojen välinen yhteistyö on välttämätöntä vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan toteuttaa varmoja ja tuottavia julkisia ja yksityisiä investointeja ja infrastruktuurihankkeita;

27. pitää myönteisenä EIP:n rakenneohjelmien lainojen järjestelmää, josta rahoitetaan merkittävä osa kansallisten talousarvioiden yhteisrahoituksesta EU:n rakennerahastohankkeissa; kannustaa EIP:tä laajentamaan tätä tukea, jotta voidaan saada aikaan välttämättömiä investointeja talouskriisin vakavasti koettelemissa jäsenvaltioissa; huomauttaa kuitenkin, että tämä toimi olisi pidettävä erillään rakennerahastojen ohjelmista ja että se olisi lopetettava vähitellen kriisin päätyttyä;

28. pitää myönteisenä EIP:n osuutta rahoitusvälineen kehittämisessä kulttuuri- ja koulutus- sekä luovalle sektorille ja katsoo, että sen olisi jatkettava kulttuuri- ja koulutustoimia tukevien aloitteiden kehittämistä;

29. kannustaa EIP:tä nykyisessä tiukan julkisen talouden tilanteessa jatkamaan rahoitustukeaan terveydenhuoltoalalle ja tukemaan erityisesti sairaalainfrastruktuurien rakentamista, korvaamista ja nykyaikaistamista;

30. tukee EIP:n aikeita jatkaa tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin investoimista erityisesti riskinjakorahoitusvälineen kautta ja Horisontti 2020 -ohjelmasta käsin ja keskittyä uuden, myös ympäristöystävällisen, teknologian markkinoille saattamiseen; kehottaa EIP:tä jatkamaan toimia unionin talouksien tutkimuksen ja innovoinnin kuilun umpeen kuromiseksi, koska se haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa pitkällä aikavälillä;

31. kannustaa EIP:tä jatkamaan ponnistelujaan kehittää yhdessä komission kanssa innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla pyritään kaikin tavoin tehostamaan unionin rajallisten talousarviovarojen vipuvaikutusta, saamaan käyttöön yksityisiä rahoituslähteitä ja edistämään riskinjakovälineiden käyttöä unionin tärkeimpien investointien rahoittamiseksi muun muassa maatalouden, ilmastotoimien, energian ja resurssitehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden, kestävien liikennemuotojen, innovoinnin, Euroopan laajuisten verkkojen sekä koulutuksen ja tutkimuksen aloilla sekä helpottamaan siirtymistä osaamiseen perustuvan kasvun ja kestävän kehityksen tielle, jolla unionista tulee kestävästi kilpailukykyinen;

32. pitää myönteisenä EIP:n viime vuosina lisääntynyttä toimintaa energiatehokkuuden alalla ja kannustaa komissiota ja EIP:tä yhteistyöhön synergian hyödyntämisessä ja uusien yhteisten aloitteiden käynnistämisessä erityisesti, koska investointitarpeet ja äskettäin hyväksytyn energiatehokkuusdirektiivin tarjoamat mahdollisuudet ovat suuret; kehottaa EIP:tä tarkastelemaan muun muassa energiapalveluyritysten (ESCO) erityistä roolia, kun määritellään energiatehokkuutta koskevaa uutta yhteistä aloitetta;

33. pitää myönteisenä unionin ulkopuolisia toimia koskevien EIP:n valtuuksien tarkistamista; kannattaa EIP:n keskittymistä pitkän aikavälin vaurautta ja vakautta luoviin investointeihin unionin naapurimaissa, erityisesti Välimeren alueella ja unionin jäsenyyteen valmistautuvissa maissa, ja sen rahoitustukea yhteenliitännän, kasvun, ilmastonmuutoksen, eurooppalaisten suorien ulkomaisten investointien ja pk-yritysten aloilla;

34. suosittaa, että EIP:lle annetaan paremmat mahdollisuudet hyödyntää unionin avustuksia ja että lisätään synergiaa unionin välineiden kanssa uusien valtuuksien puitteissa, ja kannustaa käyttämään unionin ulkopuolisissa toimissa enemmän innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten pk-yritysten oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja riskinjakovälineitä, sekä tarjoamaan mahdollisuuksia mikroluottorahoitukseen;

35. pitää hyvinä EIP:n alueellisia aloitteita, etenkin Itämeren ja Tonavan alueilla, sillä niiden tavoitteena on parantaa näiden alueiden kokonaiskestävyyttä ja kilpailukykyä; pitää näitä aloitteita esimerkkeinä parhaista käytännöistä, kun harkitaan mahdollisuutta laajentaa tukea muille unionin alueille;

36. pitää myönteisenä EIP:n osallistumista eurooppalaiseen pankkialan koordinointialoitteeseen eli ns. Wienin aloitteeseen, jolla pyritään estämään rajat ylittävien pankkiryhmittymien laaja ja koordinoimaton vetäytyminen Keski- ja Itä-Euroopan maista ja Baltian alueelta, sekä sen osallistumista tulevaan kansainvälisten rahoituslaitosten yhteiseen Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden elpymistä ja kasvua koskevaan toimintasuunnitelmaan;

37. kannustaa EIP:tä lisäämään edelleen ponnistelujaan lainanantotoimien toteuttamiseksi unionin ulkopuolella ja tehostamaan yhteistyötään muiden maailmanlaajuisten ja alueellisten kehityspankkien sekä jäsenvaltioiden kehitysrahoituslaitosten kanssa kustannusten vähentämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi;

38. toteaa, että komission on määrä ehdottaa, että perustetaan unionin ulkoista yhteistyötä ja kehitysapupolitiikkaa käsittelevä foorumi, jossa EIP:n olisi toimittava erityistehtävässään "EU:n pankkina" ja komission sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon luonnollisena kumppanina, kun foorumissa tuetaan unionin ulkopolitiikan tavoitteita ja tarjotaan teknistä ja rahoitukseen liittyvää asiantuntemusta;

39. muistuttaa, että välineitä yhdisteltäessä on tärkeää maksimoida myös muista lähteistä kuin unionin talousarviosta peräisin olevien niukkojen talousarviovarojen yhdistäminen ja varmistaa unionin toimintalinjojen ja sääntöjen noudattaminen;

40. kannustaa EIP:tä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan EBRD:n kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön synnyttämää synergiaa;

41. pitää vihreän talouden pääomapulan vallitessa hyvinä EIP:n toimia, joilla pyritään tukemaan unionin siirtymistä kohti älykkäämpää, vihreämpää ja kestävämpää taloutta;

42. kehottaa EIP:tä noudattamaan Århusin yleissopimusta ja asetuksia (EY) N:o 1367/2006 ja (EY) N:o 1049/2001 ja perustamaan julkisen asiakirjarekisterin, jota tarvitaan turvaamaan oikeus tutustua asiakirjoihin, myös EIP:n globaalilainojen lopullisten edunsaajien osalta;

43. palauttaa mieliin, että EIP:n vastuulla on turvata muun muassa ympäristöä, työoloja ja sosiaalisia oikeuksia, avoimuutta, julkisia hankintoja ja ihmisoikeuksia koskeva unionin säännöstö;

°

°          °

44. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0119.

(2)

EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15.

(3)

EUVL L 162, 22.6 2007, s. 1.

(4)

             EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(5)

             EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(6)

             EUVL L 280, 27.10.2011, s. 1.

(7)

COM(2012)0510.


PERUSTELUT

EIP on nousemassa keskeiseen rooliin unionin tulevaisuuden ja tavoitteiden, kuten kasvun ja työllisyyden, edistämisen kannalta. Unioni on jo ryhtynyt järeisiin toimiin lisätäkseen julkisyhteisöjen velan ja kansallisten talousarvioiden kurinalaisuutta ja valvontaa. Samalla Euroopan yhdentymishanke ja ennen kaikkea unionin kansalaiset tarvitsevat toimia, joilla saadaan aikaan voimakasta ja jatkuvaa talouskasvua.

Unionin on toimittava aktiivisesti lisätäkseen osallistavaa kasvua ja mahdollisuuksia, lujittaakseen innovointikykyään ja osaamiselle rakentuvaa elinkeinotoimintaa, laajentaakseen infrastruktuuri-investointeja ja verkostoja sekä tehostaakseen sosiaali-, hyvinvointi- ja ympäristöpolitiikkaa. Unioni tarvitsee korkean tason työmahdollisuuksia, korkeampaa työllisyysastetta ja parempaa tuottavuutta. Jos mitään ei tehdä, unioni joutuu kohtaamaan kauppakumppaniensa kasvavan kilpailukyvyn.

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi esittelijä suosittaa yhteistyön tehostamista EIP:n ja komission välillä sekä sen selvittämistä, voisiko unionista tulla EIP:n osakas.

Unionin on toimittava globaalisti johdonmukaisella tavalla, jossa yhdistyvät poliittiset, rahoitukselliset ja kaupalliset näkökohdat. EIP:n olisi myös osallistuttava ulkoiseen toimintaan hankkeidenrahoituskyvyllään ja asiantuntemuksellaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon, komission ja muiden toimielinten kanssa.

Esittelijä katsoo, että EIP on viime vuosina saanut paljon aikaan tällä alalla, kuten vuoden 2011 vuosikertomus osoittaa, mutta se voisi ja sen pitäisi tehdä vielä enemmän.

Mietinnössä keskitytään siihen, mitä on tehty ja mitä olisi tehtävä, saavutettuihin tuloksiin, esiin tulleisiin ongelmiin ja ennen kaikkea tuleviin tavoitteisiin, jotta EIP voi auttaa unionia selviytymään nykyisestä kriisistä, sillä vaakalaudalla ei ole ainoastaan unionin talous vaan koko maanosan rauha.

Mietinnössä tuodaan esiin erityisesti seuraavat kolme seikkaa:

1. rahoitus- ja talousnäkökohdat

2. ensisijaiset toimet

3. avoimuus

1. Rahoitus

EIP:n on tärkeää kasvattaa pääomaansa, jotta se voi säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jota enemmistö EIP:n sijoittajista vaatii.

EIP:n kyky hyödyntää unionin niukkojen talousarviovarojen vipuvaikutusta edellyttää uusia rahoitusvälineitä, joilla mobilisoida yksityisiä rahoituslähteitä tehokkaan rahoituslähdevalikoiman tuottamiseksi, jotta voidaan tehostaa yhteisötaloutta, luovaa taloutta, "älykästä erikoistumista" ja klustereita sekä päästä kehitys-, hyvinvointi- ja työllisyystavoitteisiin.

Esittelijä pitää erityisen myönteisenä niin kutsuttua Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta ja kannustaa EIP:tä toteuttamaan pilottivaiheen mahdollisimman pian, jotta voidaan arvioida järjestelmän tehokkuus.

Rahoitusvälineet tarvitsevat asianmukaiset puitteet toimiakseen tehokkaasti: niiden on oltava yksinkertaisia (välttämätöntä avoimuuden, valvonnan ja kustannustehokkuuden kannalta), varoja kierrättäviä (on lisättävä vipuvaikutusta ja pidennettävä määräaikoja yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi), joustavia (on mukauduttava markkinaolosuhteisiin tai kysyntään) ja katalyyttisia (on houkuteltava julkisia/yksityisiä pääomavaroja).

2. Sisäiset ja ulkoiset prioriteetit

EIP:n ensisijaiset tavoitteet jaetaan sisäisiin toimiin unionissa ja sen ulkopuolella.

Esittelijä on tyytyväinen siihen, että vuonna 2011 EIP suuntasi 18 prosenttia lainoistaan pk-yrityksille, ja pitää myönteisenä eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolaina-aloitteen pilottivaihetta sekä sopimusta uuden riskinjakovälineen perustamisesta tukemaan innovatiivisia ja toimintaansa aloittavia pk-yrityksiä. Komissiota ja EIP:tä kannustetaan lisäksi kehittämään pk-yrityksille tarkoitettua EIP:n lainaikkunaa kyseisten vastapuolien tarpeisiin, jotta pk-yrityksille tarkoitetut EIP-lainat voidaan ulottaa koskemaan myös pieniä rahoituksen välittäjiä (ja pieniä pk-yrityksiä), joita ei tällä hetkellä palvella kovin hyvin niiden rajallisen luottoprofiilin vuoksi.

Erityisen myönteisenä pidetään uuden investointifoorumin käynnistämistä, joka mahdollistaa liiketoimintamalliensa avulla kiireisiin sosiaalisiin ongelmiin puuttuvien yhteiskunnallisten yritysten rahoituksensaannin, ja EIP:tä kannustetaan tiiviiseen yhteistyöhön komission ja alan edustajien kanssa yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan aloitteen yhteydessä, jotta voidaan kehittää tehokkaita rahoitusvälineitä, välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaistaa ponnistelut.

Mietinnössä EIP:tä kehotetaan jatkamaan aloitteiden kehittämistä kulttuuri- ja koulutustoimien tukemiseksi, sillä ne ovat kärsineet suhteettoman paljon rahoituskriisin vuoksi. Erityisen myönteisenä pidetään EIP:n roolia lainatakuujärjestelmän kehittämisessä rajat ylittäville opiskelijoille, jotka suorittavat maisterintutkintoa muualla kuin kotimaassaan. EIP:n olisi jatkettava yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä tukevien hankkeiden kehittämistä.

Esittelijä pitää myönteisenä, että vuonna 2011 EIP myönsi lainoja unionin ulkopuolelle noin 7 miljardin euron arvosta. On tärkeätä varmistaa kestävä kasvu investoimalla infrastruktuureihin, pk-yrityksiin ja ilmastonmuutokseen siten, että otetaan huomioon ympäristö, sosiaaliset näkökohdat ja ihmisoikeudet.

Esittelijä korostaa eteläisen Välimeren alueen maiden avainasemaa ja sitä, että ne tarvitsevat voimakasta tukea käynnissä olevassa uudistusprosessissa, jotta varmistetaan pitkän aikavälin vauraus ja vakaus.

Esittelijä kehottaa lisäämään yhteistyötä ja koordinointia EIP:n ja muiden unionin toimielinten, kuten komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, välillä sekä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten EBRD:n, kanssa ja kehottaa turvaamaan EIP:n tehtävän "EU:n pankkina" tulevassa EU:n ulkoista yhteistyötä ja kehitysapupolitiikkaa käsittelevässä foorumissa.

3. Avoimuus

Esittelijä pitää myönteisenä EIP:n käyttöön ottamia vastuuvelvollisuusvälineitä ja kehottaa sitä samanaikaisesti lisäämään avoimuutta. EIP:n olisi ennen kaikkea asetettava saataville rahoitettavia hankkeita koskevat tiedot varsinkin, kun ne koskevat kolmansien maiden rahoituksen välittäjien toimintaa.

Mietinnössä katsotaan, että on otettava käyttöön asianmukainen institutionaalinen sääntelyjärjestelmä, jolla seurata EIP:n toimintaa. Tämän järjestelmän olisi oltava yksinkertainen ja siinä olisi vältettävä hallintoyksiköiden, rahoituksen välittäjien ja lopullisten edunsaajien liiallista hallintotaakkaa. Järjestelmän avulla EIP:n olisi voitava jatkaa hankkeiden arviointia niiden omien ansioiden perusteella, jotta varmistetaan olemassa olevien varojen pitkän aikavälin kestävä käyttö.

Koska Euroopan keskuspankille tullaan mahdollisesti uskomaan uusi pankkivalvontatehtävä, EIP:n ja EKP:n suhteiden muuttumista olisi selvitettävä.


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.1.2013)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011

(2012/2286(INI))

Valmistelija: Jean-Pierre Audy

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kannattaa EIP:n osakkaiden päätöstä lisätä EIP:n maksettua pääomaa 10 miljardilla eurolla, joka kasvattaa EIP:n pitkän aikavälin lainojen antokykyä 60 miljardilla eurolla; toivoo perustelua tämän maksukapasiteetin lisäyksen yhteensopivuudesta Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) sisältyvän Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 16 artiklan 5 kohdan kanssa, jossa säädetään, että pankin myöntämien lainojen ja sen antamien takausten kokonaismäärä saa olla enintään 250 prosenttia merkityn pääoman yhteismäärästä;

2.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että EIP noudattaa vapaaehtoisesti Basel II -sopimuksessa esitettyjä voimassaolevia pääomavaatimuksia, sekä ehdottaa, että EIP täyttää myös tulevan Basel III -sopimuksen vaatimukset ottaen huomioon sen toiminnan erityispiirteet; pitää erittäin tärkeänä, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa;

3.  korostaa, että EIP:n lainasalkun luottotappioriskin yleinen taso on noussut toisaalta talouskriisin jatkumisen vaikutuksista vastapuolien luottokelpoisuuteen kohdistuvien kasvavien paineiden vuoksi ja toisaalta uusiin toimintoihin sisältyvien luottoriskien kasvun vuoksi; suosittelee, että EIP toteuttaa tarvittavia toimia välttääkseen lainasalkkunsa heikentymisen;

4.  ottaa huomioon, että EU ja EIP tukevat tulevaisuudessa yhdessä hankejoukkolainoja; kannattaa EU:n jäsenvaltioiden EIP:lle esittämää pyyntöä kyseisten hankejoukkolainojen perustamisesta suurten infrastruktuuriprojektien pitkäaikaisen rahoituksen parantamiseksi;

5.  korostaa kuitenkin, että EIP:n rahoittamissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvissa infrastruktuureissa olisi julkistettava kertyneet julkisen sektorin suorittamat maksut ja eroteltava selkeästi toisistaan julkisiin ja yksityisiin kumppaneihin kohdistuvat riskit;

6.  ehdottaa, että komissio käynnistää yhdessä EIP:n kanssa – sen henkilöresurssit ja suurten infrastruktuurien rahoituksessa saama kokemus huomioon ottaen – investointien rahoitusta koskevan strategisen harkinnan mitään mahdollisuuksia pois sulkematta: tuet, jäsenvaltioiden EIP:n pääomaan merkitsemien summien vapauttaminen, Euroopan unionin toteuttama EIP:n pääoman merkitseminen, lainat, innovatiiviset välineet, hitaasti tuottaviin pitkän aikavälin hankkeisiin mukautetut rahoitusjärjestelyt, takausjärjestelmien kehittäminen, investointeja koskevan kohdan lisääminen EU:n talousarvioon, unionin ja kansallisten ja paikallisten viranomaisten väliset rahoitusyhteenliittymät sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet;

7.  katsoo, että pankkina, jonka on säilytettävä AAA-luottoluokituksensa, EIP:hen ei saa kohdistua rahoitusoperaatioita, jotka tavallisesti kuuluvat Euroopan unionin talousarviosta puuttuvaan julkisen talouden investointeja koskevaan kohtaan;

8.  toistaa jo useampana vuotena esittämänsä huomautuksen, että EIP:n vakavaraisuuteen kohdistuva pankkivalvonta on tarpeen;

9.  ehdottaa, että tätä valvontaa harjoittaa

      i)    joko Euroopan keskuspankki Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai

      ii)    tuleva pankkiunioni, josta komissio antoi tiedonannon 12. syyskuuta 2012(1),

      iii)   tai jos tämä ei ole mahdollista, EIP:n vapaaehtoisen lähestymistavan pohjalta Euroopan pankkiviranomainen, joka toimii yhteistyössä yhden tai useamman kansallisen sääntelyviranomaisen kanssa tai ilman heitä, tai vaihtoehtoisesti riippumaton tarkastaja;

     pitää valitettavana, että komissio ei ole ehdottanut mitään tällaista, vaikka parlamentti on sitä pyytänyt ensimmäisen kerran jo vuonna 2007;

10. pyytää komissiota takaamaan parlamentille, että EIP:n toiminnoissa noudatetaan kilpailulainsäädäntöä, erityisesti suhteessa muihin luottolaitoksiin;

11. muistuttaa ehdotuksestaan, jonka mukaan Euroopan unionista tulisi EIP:n jäsen;

12. pitää myönteisenä EIP:n rakenneohjelmien lainojen järjestelmää, josta rahoitetaan merkittävä osa EU:n rakennerahastojen kansallisten talousarvioiden yhteisrahoituksesta; kannustaa EIP:tä laajentamaan tätä tukea, jotta voidaan tehdä välttämättömiä investointeja niissä jäsenvaltioissa, joihin talouskriisi vaikuttaa vakavasti; toteaa kuitenkin, että tämä toimi olisi pidettävä erillään rakennerahastojen ohjelmista ja että se olisi lopetettava vähitellen kriisin päätyttyä;

13. pitää myönteisenä EIP:n alueellisia aloitteita, erityisesti Itämeren ja Tonavan alueella, joiden tavoitteena on parantaa näiden alueiden kokonaiskestävyyttä ja kilpailukykyä; pitää näitä aloitteita parhaina käytäntöinä, kun otetaan huomioon mahdollisuus laajentaa tukea muille EU:n alueille;

14. pitää myönteisenä EIP:n osallistumista eurooppalaiseen pankkialan koordinointialoitteeseen eli ns. Wienin aloitteeseen, jolla pyritään estämään rajat ylittävien pankkiryhmittymien laaja ja koordinoimaton vetäytyminen Keski- ja Itä-Euroopan maista ja Baltian alueelta sekä tulevasta kansainvälisten rahoituslaitosten yhteisestä Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden elpymistä ja kasvua koskevasta toimintasuunnitelmasta;

15. kannustaa EIP:tä lisäämään edelleen ponnistelujaan lainatoimien toteuttamiseksi EU:n ulkopuolella ja tehostamaan yhteistyötään muiden maailmanlaajuisten ja paikallisten kehityspankkien sekä jäsenvaltioiden kehitysrahoituslaitosten kanssa kustannusten vähentämiseksi ja tehokkaamman resurssien käytön saavuttamiseksi;

16. muistuttaa EIP:tä sen 15. joulukuuta 2010 antaman heikosti säänneltyjä, läpinäkymättömiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintalinjan huomioon ottaen, että se on sitoutunut valvomaan tätä toimintalinjaa ja ehdottamaan tarkoituksenmukaisia päivityksiä muiden kansainvälisten rahoituslaitosten käytäntöjen ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti; kehottaa EIP:tä tiedottamaan parlamentille tässä yhteydessä tehdyistä tai suunnitteilla olevista päätöksistä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

10.1.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Zuzana Brzobohatá, Ryszard Czarnecki, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Monika Panayotova, Paul Rübig, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Bart Staes, Georgios Stavrakakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivailo Kalfin, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Czesław Adam Siekierski

(1)

COM(2012)0510


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.1.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

0

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Elena Băsescu, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Syed Kamall, Othmar Karas, Wolf Klinz, Philippe Lamberts, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Sławomir Nitras, Ivari Padar, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vicky Ford, Robert Goebbels, Sophia in ‘t Veld, Thomas Mann, Marisa Matias, Mario Mauro, Nils Torvalds, Emilie Turunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Dominique Riquet

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö