MIETINTÖ suosituksista komissiolle eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä
28.1.2013 - (2012/2039(INI))
Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Luigi Berlinguer
(Aloite – työjärjestyksen 42 artikla)
Valmistelija (*):
Regina Bastos, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
suosituksista komissiolle eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä (COM(1991)0273) sekä muutetun ehdotuksen (COM(1993)0252),
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2005 annetun komission tiedonannon vireillä olevien lakiehdotusten seulonnan tuloksista (COM(2005)0462),
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun'" (COM(2011)0206),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille" (COM(2011)0682),
– ottaa huomioon 16. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten seulonnan tuloksista[1],
– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhtiöoikeuden viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä[2],
– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta[3],
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Tukholman ohjelman toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman yksityis-, kauppa- ja perheoikeuteen sekä kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvistä näkökohdista[4],
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 hyväksymänsä kannanoton keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseen[5],
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen yhtiöoikeuden tulevaisuudesta[6],
– ottaa huomioon Euroopan tason lisäarvoyksikön oikeudellisten asioiden valiokunnalle 21. tammikuuta 2013 esittämän arvion eurooppalaisten keskinäisten yhtiöiden perussäännön Euroopan tasolla tuottamasta lisäarvosta;
– ottaa huomioon työjärjestyksen 42 ja 48 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0018/2013),
A. ottaa huomioon, että komissio peruutti ehdotusluonnoksensa asetukseksi eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä maaliskuussa 2006;
B. ottaa huomioon, että vuonna 2003 hyväksyttiin asetus eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä[7] ja että komissio esitti 8. helmikuuta 2012 ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä;
C. ottaa huomioon, että parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan vuonna 2011 tilaamassa tutkimuksessa esitettiin selkeästi, millaisia yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia EU:n toimenpiteillä on keskinäisten yhtiöiden alalla;
D. toteaa, että parlamentti on viime vuosina hyväksynyt useita päätöslauselmia, joissa vaaditaan asetusta eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä; pitää valitettavana, että komissio sen jälkeen, kun se peruutti ehdotuksensa eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä vuonna 2006, ei ole tehnyt uutta ehdotusta, jossa keskinäisille yhtiöille annettaisiin käyttöön riittävä oikeudellinen väline helpottamaan niiden rajat ylittävää toimintaa;
E. ottaa huomioon, että komissio on sitoutunut tarkastelemaan uudelleen joitakin aikaisempia ehdotuksia eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä ja harkitsemaan uusien lainsäädännöllisten toimenpiteiden tarvetta kattavaa vaikutustenarviointia varten; suhtautuu myönteisesti komission tilaamaan keskinäisten yhtiöiden nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä unionissa koskevaan tutkimukseen, jossa käsitellään keskinäisten yhtiöiden vaikeuksia, jotka johtuvat lainsäädäntökehysten puuttumisesta joissakin jäsenvaltioissa, sekä uusien keskinäisten yhtiöiden perustamista koskevia pääomavaatimusten ja ryhmien muodostamista koskevien ratkaisujen puuttumisen aiheuttamia ongelmia; kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia ratkaisuja näihin ongelmiin, mukaan lukien perussäännöt, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon keskinäisten yhtiöiden osallisuus yhteisötalouteen;
F. katsoo, että komissio on kiitettävästi tunnustanut perussääntöjen tarpeellisuuden ja pyrkii luomaan laadukkaampaa lainsäädäntöä yhteisötalouden organisaatioille (mukaan luettuina keskinäiset yhtiöt), ja korostaa, että keskinäisten yhtiöiden pitäisi pystyä toimimaan yli rajojen, koska se edesauttaisi EU:n toimia "kasvun vahdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi" Euroopan talousalueella[8];
G. pitää näin ollen toivottavana, että tästä eurooppalaisesta perussäännöstä tulee kunnianhimoinen ja innovatiivinen, jotta voitaisiin suojella työntekijöitä ja heidän perheitään heidän muuttaessaan unionin sisällä;
H. panee merkille, että keskinäiset yhtiöt ovat luonnollisten tai oikeushenkilöiden vapaaehtoisia ryhmiä, joiden tarkoituksena on vastata jäsentensä tarpeisiin sen sijaan, että hankittaisiin tuottoa sijoitetulle pääomalle, ne toimivat vapaaehtoisen ja avoimen jäsenyyden sekä jäsenten välisen yhteisvastuullisuuden periaatteiden mukaisesti ja niitä johdetaan demokratian periaatteiden mukaisesti (joista voidaan mainita esimerkiksi yhden äänen periaate yksittäisten henkilöiden muodostamissa keskinäisissä yhtiöissä), mikä edistää vastuullista ja kestävää hallinnointia;
I. katsoo, että eurooppalaisten keskinäisten yhtiöiden kirjo on laaja, joten niiden tarjoamat palvelut sekä niiden ulottuvuus, tehtävät ja maantieteelliset vaikutukset ovat hyvin erilaiset;
J. toteaa, että Euroopassa on kaksi keskinäisten yhtiöiden päätyyppiä, jotka ovat keskinäinen etuuskassa ja keskinäinen vakuutusyhtiö; toteaa, että keskinäiset etuuskassat tarjoavat sosiaaliturvaa lakisääteisten sosiaaliturvajärjestelmien lisäksi, täydennykseksi tai niiden osana; toteaa, että keskinäiset vakuutusyhtiöt voivat myöntää kaikentyyppisiä omaisuus- ja henkilövakuutuksia ja että joissakin jäsenvaltioissa keskinäiset yhtiöt voivat tarjota palveluita myös muilla aloilla, esimerkiksi asunto- ja luottoaloilla;
K. toteaa, että laajasta kirjostaan huolimatta keskinäiset yhtiöt tarjoavat palveluja ja järjestelyjä jäsentensä edun mukaisesti ja solidaarisuuteen perustuen ja niiden rahoitus toteutetaan yhteisesti; toteaa, että ne ovat demokraattisesti järjestäytyneitä ja käyttävät toimintansa ylijäämän jäsentensä hyväksi;
L. katsoo, että unionin tavoitteena on varmistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja tukea taloudellista kehitystä, joten sen tulisi tarjota keskinäisille yhtiöille, joiden yhtiömuoto tunnustetaan suurimmassa osassa jäsenvaltioita, riittävät oikeudelliset välineet, joilla voidaan helpottaa niiden rajatylittävän toiminnan kehitystä ja mahdollistaa niiden hyötyminen sisämarkkinoista;
M. ottaa huomioon, että keskinäisillä yhtiöillä on suuri merkitys EU:n taloudelle, koska ne tarjoavat terveydenhuollon, sosiaalietuudet ja kohtuuhintaisia vakuutuspalveluja yli 160 miljoonalle EU:n kansalaiselle; ottaa huomioon, että niiden osuus vakuutusmaksuista on yli 180 miljoonaa euroa ja ne työllistävät yli 350 000 henkilöä;
N. katsoo, että keskinäiset yhtiöt helpottavat hoidon saamista ja sosiaalista osallisuutta ja että ne osallistuvat täysimääräisesti yleistä etua koskevien palvelujen tarjoamiseen unionissa;
O. toteaa, että vuonna 2010 12,3 miljoonaa EU:n kansalaista, eli noin 2,5 prosenttia unionin työssä käyvästä väestöstä, kävi töissä toisessa jäsenvaltiossa;
P. ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa lakisääteisten sairauskassojen on kiellettyä toimia yksityisinä yrityksinä;
Q. ottaa huomioon, että keskinäisten yhtiöiden osuus vakuutusmarkkinoista on 25 prosenttia ja alan yritysten kokonaismäärästä 70 prosenttia; katsoo, että keskinäisiä yhtiöitä ei voi jatkuvasti jättää huomiotta sisämarkkinoilla[9], vaan niitä varten olisi laadittava eurooppalainen perussääntö, jotta ne olisivat unionissa yhdenvertaisia muiden yrittäjyyden muotojen kanssa; katsoo, että yrittäjyyden muotojen moninaisuus on rikkaus, joka on tunnustettava täysimääräisesti ja jota on kannustettava;
R. katsoo, että keskinäisillä yhtiöillä on tai pitäisi olla merkittävä asema jäsenvaltioiden taloudessa, koska ne edesauttavat unionin väestökehityksen suuntausten mukaisia strategisia tavoitteita varmistaa osallistava kasvu, johon sisältyy perusresurssien, sosiaalisten oikeuksien ja palveluiden sekä solidaarisuuteen, kohtuuhintaisuuteen, syrjimättömyyteen ja yleiskattavuuteen perustuvan asianmukaisen terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon saatavuus kaikille sekä takuu siitä, että lisähoidon tarve ei aja ikääntyneitä köyhyyteen ja taloudelliseen riippuvuuteen;
S. toteaa, että keskinäiset yhtiöt toimivat aktiivisesti erityisesti terveyden, pitkäaikaishoidon, eläkkeiden ja sosiaalipalvelujen aloilla, joihin kuuluu myös ikääntyvän väestön tarpeet, ja että keskinäisten yhtiöiden osallistuminen keskeisinä sidosryhminä on keskeisen tärkeää sosiaaliturvan pitkäaikaiselle tulevaisuudelle, koska väestön ikääntyminen asettaa Euroopassa suuria haasteita koetellen erityisesti kansallisten talousarvioiden tasapainoa ja saattaa aiheuttaa paineita sosiaaliturvaan varatuille julkisille menoille; katsoo, että keskinäiset yhtiöt voivat ottaa merkittävän aseman ehdottamalla yksityisellä sektorilla sosiaalisesti vastuullisia eläkejärjestelmiä, mutta ne eivät voi kuitenkaan korvata eläkejärjestelmän vahvaa ensimmäistä pilaria;
T. toteaa, että yksityistä sektoria kehotetaan osallistumaan EU:n hyvinvointijärjestelmän ja yhteisötalouden uudistuksen tuomien haasteiden ratkaisemiseen; katsoo erityisesti, että keskinäisillä yhtiöillä on tämän tavoitteen saavuttamisessa luonnollinen sidosryhmän rooli;
U. ottaa huomioon, että keskinäiset yhtiöt, joiden keskeisiä arvoja ovat solidaarisuus, demokraattinen hallinto ja osakkaiden puuttuminen, toimivat jäsentensä edun mukaisesti ja siten luonnostaan sosiaalisesti vastuullisella tavalla;
V. toteaa, että keskinäisten yhtiöiden arvot ovat Euroopan sosiaalimallin perusperiaatteiden mukaisia; katsoo, että koska keskinäiset yhtiöt perustuvat yhteisvastuun arvoille, ne ovat unionin sosiaalisen markkinatalouden kannalta tärkeitä toimijoita, joiden merkitys olisi tunnustettava laajemmin, erityisesti eurooppalaisen perussäännön käyttöönoton myötä;
W. katsoo, että terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvu voi vaikuttaa merkittävästi nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyteen ja kattavuuteen; toteaa, että keskinäiset yhtiöt edistävät hyvinvointivaltion keskeisiä arvoja, kuten yhteisvastuullisuutta, syrjimättömyyttä sekä sosiaalipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja korkeaa laatua yksityisellä sektorilla; katsoo, että vahvistettaessa keskinäisten yhtiöiden panosta unionin sosiaaliseen markkinatalouteen ei pidä horjuttaa toimia, joita jäsenvaltioissa toteutetaan sosiaaliturvan alalla; katsoo kuitenkin, että vapaaehtoiset sosiaaliturvajärjestelmät eivät saa korvata lakisääteistä sosiaaliturvaa; katsoo, että on kunnioitettava sosiaaliturvajärjestelmien erilaisuutta, kun niiden toiminta on joko täysin valtion, keskinäisten yhtiöiden tai yhtä aikaa molempien varassa; katsoo, että eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussääntö on olennaisen tärkeä mutta sen avulla ei pidä peitellä jäsenvaltioissa havaittuja vajeita sosiaaliturvan alalla;
X. kehottaa helpottamaan ja kannustamaan kaikkien palkansaajien ja erityisesti pienissä yrityksissä työskentelevien palkansaajien mahdollisuutta liittyä keskinäisiin yhtiöihin;
Y. pitää näin ollen toivottavana, että työntekijöiden liittymistä keskinäisten yhtiöiden järjestelmään kannustetaan myöntämällä vapautuksia sosiaalimaksuista tai verohelpotuksia;
Z. katsoo, että kun otetaan huomioon valtioiden sosiaaliturvaa koskevat haasteet, keskinäiset yhtiöt voisivat auttaa tarjoamaan kohtuuhintaisen turvaverkon riskiryhmille; toteaa, että keskinäiset yhtiöt tarjoavat unionin kansalaisille enemmän kohtuuhintaisia vaihtoehtoja;
Aa. toteaa, että tietyt keskinäiset yhtiöt perustuvat erittäin vahvasti vapaaehtoisuuteen, ja katsoo, että tämä vapaaehtoisuuden henki on säilytettävä ja sitä on edistettävä;
Ab. ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa keskinäiset yhtiöt tarjoavat vakuutuspalvelujen lisäksi jäsenilleen matalakorkoisia tai korottomia lainoja;
Ac. katsoo, että vastaaviin kaupallisiin toimijoihin verrattuna keskinäisten yhtiöiden lisäarvo on vieläkin suurempi unionin tasolla, kun otetaan huomioon niiden taloudellinen merkitys ja myönteinen vaikutus EU:n laajuisella toimintakentällä;
Ad. katsoo, että yhteisötaloudella ja erityisesti keskinäisillä yhtiöillä on ratkaiseva merkitys unionin taloudessa, kun se yhdistää kannattavuuden solidaarisuuteen, luo korkealaatuisia työpaikkoja ja paikallisia työpaikkoja, lujittaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, luo sosiaalista pääomaa, sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, yhteisvastuullisuuteen perustuvaa sosiaaliturvaa ja demokraattisiin arvoihin perustuvaa talousmallia, joka asettaa ihmiset etusijalle ja tukee kestävää kehitystä sekä sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja teknologista innovaatiota;
Ae. toteaa, että keskinäisiä yhtiöitä pyydetään ottamaan osaa näiden haasteiden ratkaisemiseen yksityisen sektorin rinnalla ja tätä varten niiden olisi voitava kilpailla yhtäläisin edellytyksin muiden yritysmuotojen kanssa unionissa; toteaa, että nykyiset eurooppalaiset perussäännöt, kuten eurooppaosuuskunnan (SCE) tai eurooppayhtiön (SE) perussäännöt, eivät sovellu keskinäisille yhtiöille hallintomallien erilaisuuden vuoksi;
Af. pitää valitettavina unionin lainsäädännössä olevia puutteita, sillä keskinäisistä yhtiöistä ei ole erityismainintaa perussopimuksissa ja niiden liiketoimintamalli ei sisälly mihinkään osaan sekundaarilainsäädäntöä, jossa viitataan vain julkisiin ja yksityisiin yrityksiin; katsoo, että tämä heikentää keskinäisten yhtiöiden asemaa, niiden kehitystä sekä rajatylittävien ryhmittymien perustamista;
Ag. katsoo, että keskinäisiä yhtiöitä koskeva eurooppalainen perussääntö edistää olennaisesti sisämarkkinoiden yhdentymistä, keskinäisten yhtiöiden ominaispiirteiden parempaa tunnustamista ja Eurooppa 2020 -strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen osallistumista keskinäisissä yhtiöissä; katsoo, että eurooppalainen perussääntö helpottaisi myös EU:n kansalaisten liikkuvuutta, koska keskinäiset yhtiöt voisivat tarjota palveluja useissa jäsenvaltioissa ja tuoda siten enemmän jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta sisämarkkinoille;
Ah. katsoo, että keskinäisten yhtiöiden eurooppalainen perussääntö tarjoaisi keinon edistää keskinäisyyden mallia koko laajentuneessa unionissa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joissa se ei sisälly kaikkiin oikeusjärjestelmiin; toteaa, että unionin asetuksesta, jota sovellettaisiin luonnollisesti koko unionissa, olisi kaksinkertainen etu, koska se tarjoaisi näille maille eurooppalaiset viitesäännöt ja kohentaisi keskinäisen yhtiön asemaa ja julkista kuvaa;
Ai. katsoo, että perussääntö voisi tarjota keskinäisille yhtiöille mahdollisuuksia saada aikaan mittakaavaetuja, jotta voitaisiin säilyttää kilpailukyky tulevaisuudessa, ja se voisi lisätä keskinäisten yhtiöiden arvon tunnustamista unionin päätöksenteossa;
Aj. ottaa huomioon, että keskinäiset yhtiöt ovat vakaita ja kestäviä organisaatioita, jotka ovat pystyneet torjumaan hyvin talouskriisin vaikutuksia kaikissa talouksissa, ja ne ovat edesauttaneet vahvempien ja monipuolisempien markkinoiden syntyä erityisesti vakuutus- ja sosiaaliturva-alalla; toteaa, että keskinäiset yhtiöt toimivat aktiivisesti erityisesti ikääntyvän väestön ja sosiaalisten tarpeiden alalla ja keskinäisten yhtiöiden mukanaolo eläkealalla tarjoaa lisävaihtoehtoja unionin kansalaisille ja että keskinäiset yhtiöt ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä säilyttämään Euroopan sosiaalinen malli;
Ak. ottaa huomioon, että keskinäisillä yhtiöillä ei ole osakkeita, vaan ne ovat yhteisomistuksessa, ja että niiden ylijäämä investoidaan sen sijaan, että se jaettaisiin jäsenille; katsoo, että tämän ansiosta keskinäiset yhtiöt ovat kestäneet kriisin paremmin kuin muut yksityisen sektorin yritykset;
Al. katsoo, että eurooppalainen perussääntö muodostaisi vapaaehtoisen välineen keskinäisiin yhtiöihin sovellettavien kansallisten säännösten lisäksi eikä se näin ollen vaikuttaisi olemassa oleviin perussääntöihin vaan muodostaisi niin kutsutun 28. järjestelmän, joka helpottaisi keskinäisten yhtiöiden rajatylittävää toimintaa;
Am. kehottaa komissiota ottamaan huomioon keskinäisten yhtiöiden erityispiirteet, jotta varmistetaan tasavertaiset toimintaedellytykset, vältetään enempää syrjintää ja varmistetaan mahdollisen uuden lainsäädännön oikeasuhteisuus sekä taataan oikeudenmukaiset, kilpailukykyiset ja kestävät markkinat;
An. toteaa, että vakuutusalalla peräänkuulutetaan yhä enemmän monipuolistamista, mikä vahvistaisi keskinäisten yhtiöiden asemaa verrattuna vastaaviin osakeyhtiöihin, koska siten olisi mahdollista kasvattaa koko alan kilpailukykyä, vähentää riskejä ja tehdä alasta kestävämpi muuttuvissa taloudellisissa ja rahoitusolosuhteissa;
Ao. katsoo, että keskinäisten yhtiöiden alalla on voimakasta ja yhä kasvavaa kilpailua, erityisesti vakuutusalalla; ottaa huomioon, että osa yhtiöistä on siirtymässä kohti yhtiömuodon muutosta ja rahoitustoimintaa;
Ap. toteaa, että ainakin kuudessa unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa on oikeudellisesti mahdotonta perustaa keskinäinen yhtiö; toteaa, että tämä aiheuttaa markkinoiden vääristymiä; katsoo, että eurooppalainen perussääntö voisi korjata tilanteen ja innoittaa keskinäisten yhtiöiden perustamiseen kyseisissä jäsenvaltioissa;
Aq. toteaa, että keskinäisillä yhtiöillä ei ole käytössään oikeudellisia välineitä, jotka edistäisivät niiden kehitystä ja rajat ylittävää toimintaa sisämarkkinoilla; katsoo, että koska muille yritysmuodoille on eurooppalaiset perussäännöt ja keskinäisille yhtiöille ei ole eurooppalaista perussääntöä, ne ovat edelleen epäedullisessa asemassa ja niiden on usein tyydyttävä riittämättömiin oikeudellisiin välineisiin rajatylittävässä toiminnassaan, mikä johtaa niiden yhtiömuodon muutokseen;
Ar. toteaa, että keskinäisiä yhtiöitä koskevat jäsenvaltioiden lait vaihtelevat merkittävästi unionin sisällä ja eurooppalainen perussääntö voisi mahdollistaa kansainvälisten keskinäisten yhtiöiden perustamisen ja vahvistaa siten eurooppalaista sosiaaliturvamallia;
As. katsoo, että keskinäisten yhtiöiden tulisi itse levittää keskinäisyyden ajatusta keskeisenä arvonaan ja vakuuttaa tulevat jäsenet siitä, että kyseessä on kustannustehokas ja kestävä vaihtoehto kaupallisille palveluntarjoajille;
At. katsoo, että keskinäisiä yhtiöitä on niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi estettävä toteuttamasta toimia, joiden myötä ne muuttuvat vastaavien kaupallisten toimijoiden kaltaisiksi; toteaa, että näitä toimia ovat esimerkiksi riskin valinnan tai tiukempien jäsenyysehtojen käyttöönotto ja solvenssimarginaalin kasvattaminen osakeannilla;
Au. ottaa huomioon, että keskinäisiä yhtiöitä ja erityisesti keskisuuria yhtiöitä saatetaan painostaa liittymään osaksi suurempia organisaatioita, myös osakeyhtiöitä (yhtiömuodon muuttamisella), millä lisätään kyseisen yhtiön välimatkaa vakuutuksenottajiin;
Av. ottaa huomioon, että perussäännön puuttuminen hankaloittaa edelleen rajatylittävää yhteistyötä ja keskinäisten yhtiöiden yhteensulautumisia;
1. pyytää komissiota – ottaen huomioon äskettäisen keskinäisten yhtiöiden tilannetta unionissa koskevan tutkimuksen tulokset ja Euroopan parlamentin useaan otteeseen selkeästi ilmaiseman kannan eurooppalaisia keskinäisiä yhtiöitä koskevan perussäännön laatimisen puolesta – pikaisesti tekemään parlamentille liitteenä olevien yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan tai mahdollisesti 114 artiklan nojalla yhden tai useamman ehdotuksen, jossa mahdollistetaan keskinäisten yhtiöiden toiminta unionissa ja rajatylittävästi;
2. toteaa, että suosituksissa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta;
3. katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutukset on katettava asianmukaisista budjettimäärärahoista;
4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.
- [1] EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 140.
- [2] EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 114.
- [3] EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 16.
- [4] EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 19.
- [5] EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 187.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0259.
- [7] Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1).
- [8] 13. huhtikuuta 2011 annettu komission tiedonanto "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun" (COM(2011)0206).
- [9] COM(2011)0206, vrt. ed.
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE:PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET
Suositukset eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä
Suositus 1 (eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännön tavoitteet)
Euroopan parlamentti katsoo, että yritysten monimuotoisuus olisi vahvistettava selkeästi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja ehdottaa keskinäisten yhtiöiden sisällyttämistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklaan.
Euroopan parlamentti katsoo, että tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi keskinäisille yhtiöille tarvitaan strategioiden ja toimenpiteiden yhdistelmä, mukaan luettuna eurooppalainen perussääntö, joka antaa keskinäisille yhtiöille tasavertaiset mahdollisuudet lisätä organisaatioonsa ja toimintaansa eurooppalainen ulottuvuus ja tarjoaa niille riittävät oikeudelliset välineet, joilla helpotetaan niiden rajatylittävää ja kansainvälistä toimintaa; Tältä osin keskinäiset yhtiöt voisivat toimia koko unionissa oman hallintotapansa mukaisesti.
Euroopan parlamentti katsoo, että eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöllä luodaan valinnaisen välineen muodossa oleva vapaaehtoinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan keskinäisten yhtiöiden toiminta eri jäsenvaltioissa ja myös maissa, joissa niitä ei tällä hetkellä ole. Näin ollen parlamentti vaatii, että eurooppalaista keskinäistä yhtiötä on pidettävä eurooppalaisena oikeudellisena muotona, jolla on erityinen unionin luonne.
Euroopan parlamentti muistuttaa samassa yhteydessä, että mahdollinen lainsäädäntöaloite ei muuta jo olemassa olevia kansallisia lakeja eikä sen tavoitteena voi olla keskinäisiin yhtiöihin sovellettavan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen.
Euroopan parlamentti vahvistaa, että eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä annettavan asetuksen pääasialliset tavoitteet ovat seuraavat:
– poistetaan keskinäisten yhtiöiden välisen rajatylittävän yhteistyön esteet ottaen huomioon niiden erityispiirteet, joiden juuret ovat syvällä kansallisissa oikeusjärjestelmissä, ja mahdollistetaan keskinäisten yhtiöiden vapaa toiminta eurooppalaisilla sisämarkkinoilla, mikä vahvistaa sisämarkkinoiden periaatteita;
– annetaan eri jäsenvaltioissa asuville luonnollisille henkilöille tai eri jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla perustetuille oikeushenkilöille mahdollisuus perustaa eurooppalainen keskinäinen yhtiö;
– annetaan kahden tai useamman olemassa olevan keskinäisen yhtiön rajatylittävälle sulautumalle mahdollisuus perustaa eurooppalainen keskinäinen yhtiö ottaen huomioon, että rajatylittävistä sulautumista annettua direktiiviä[1] ei sovelleta keskinäisiin yhtiöihin
– mahdollistetaan eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perustaminen siten, että kansallinen keskinäinen yhtiö muuttaa muotoaan ilman, että se on ensin lopettanut toimintansa, kun kyseessä olevalla yhtiöllä on rekisteröity toimipaikka ja päätoimipaikka yhden ja saman jäsenvaltion alueella;
– mahdollistetaan keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisen ryhmän perustaminen ja se, että keskinäiset yhtiöt voivat hyödyntää keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisen ryhmän tuomia etuja, mikä koskee erityisesti vakuutuksia tarjoavia keskinäisiä yhtiöitä Solvenssi II ‑direktiivin[2] mukaisesti.
Suositus 2 (eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännön osatekijät)
Euroopan parlamentti kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että tällaiseen jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen käyttöön annettavaan vapaaehtoiseen asetukseen olisi sisällytettävä keskinäisten yhtiöiden hallintotavan piirteitä ja periaatteita.
Euroopan parlamentti muistuttaa, että ehdotuksessa eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä on otettava huomioon seuraavat keskinäisten yhtiöiden erityiset toimintasäännöt, jotka eroavat muiden taloudellisten toimijoiden toimintasäännöistä:
– keskinäiset yhtiöt tarjoavat paljon erilaisia vakuutuspalveluja, luottopalveluja ja muita palveluja jäsentensä edun mukaisesti ja solidaarisuuteen perustuen, ja niiden rahoitus toteutetaan yhteisesti;
– vastineeksi jäsenet maksavat tietyn osuuden tai vastaavan summan, joka voi vaihdella;
– jäsenet eivät voi harjoittaa yksilöoikeuksiaan keskinäisen yhtiön varoilla.
Euroopan parlamentti katsoo, että perussäännössä on asetettava tarkat ja selkeät ehdot, jotka koskevat eurooppalaisia keskinäisiä yhtiöitä koskevan aidon ja toimivan kategorian perustamista. Se katsoo, että olennaista on pitää mielessä eurooppalaisia yhtiöitä koskevat aikaisemmat sääntömallit, joissa jäsenvaltioille tarjotun huomattavan joustavuuden ja lisäarvon puuttumisen vuoksi ei onnistuttu luomaan olosuhteita tällaisen eurooppalaisen välineen menestyksekkäälle käytölle.
Euroopan parlamentti kehottaa komissiota sisällyttämään asetusehdotukseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan perusteella peruspiirteet, jotka koskevat keskinäisten yhtiöiden henkilöistä koostuvia yhtiöitä, eli syrjimättömyyden periaatteen riskien valinnassa sekä jäsenten demokraattisen suuntautumisen, jotta voidaan parantaa paikallisyhteisöjen ja laajemman yhteiskunnan elinoloja keskinäisyyden hengessä.
Euroopan parlamentti korostaa yhteisvastuullisuuden periaatteen tärkeyttä keskinäisissä yhtiöissä, joissa asiakkaat ovat myös jäseniä ja joissa heillä on siten samat edut, Euroopan parlamentti muistuttaa pääoman yhteisomistuksen periaatteesta ja sen jakamattomuudesta ja korostaa puolueettoman jaon periaatetta likvidoinnin yhteydessä, jolloin varat olisi jaettava muille keskinäisille yhtiöille tai elimelle, jonka tavoitteena on keskinäisten yhtiöiden tukeminen ja edistäminen;
Suositus 3 (eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännön soveltamisala ja kattavuus)
Euroopan parlamentti korostaa seuraavia seikkoja, jotka koskevat tulevan eurooppalaista perussääntöä koskevan asetuksen soveltamisalaa ja kattavuutta:
– sillä ei tulisi olla vaikutusta pakollisiin ja/tai lakisääteisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, joita tietyissä jäsenvaltioissa hallinnoivat keskinäiset yhtiöt, eikä myöskään jäsenvaltioiden vapauteen valita, siirtävätkö ne järjestelmien hallinnan keskinäisille yhtiöille ja jos siirtävät, millä ehdoilla;
– kun otetaan huomioon eurooppalaisten keskinäisten yhtiöiden erityinen unionin luonne, perussäännössä hyväksytyillä hallintajärjestelyillä ei tulisi olla vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön eikä siinä tulisi asettaa ennakolta rajoituksia yhtiöoikeuden alan muiden EU:n säädösten osalta tehtäville valinnoille
– asetuksen ei pitäisi kattaa muita lainsäädännön aloja, kuten sääntöjä, jotka koskevat henkilöstöedustusta päätöksentekoprosessissa, työlainsäädäntöä, verotuslainsäädäntöä, kilpailulainsäädäntöä, teollis- tai tekijänoikeuslainsäädäntöä tai sääntöjä, jotka koskevat maksukyvyttömyyttä ja maksujen lakkautusta,
– koska keskinäisten yhtiöiden toimintapuitteet eroavat eri jäsenvaltioissa, asetuksessa olisi varmistettava, että EU:ssa toimivat keskinäiset yhtiöt voivat vapaasti määritellä omat päämääränsä ja tarjota jäsenilleen laajan kirjon palveluja, kuten sosiaaliturva- ja sairausvakuutuksia, sekä myöntää heille lainoja.
Suositus 4 (eurooppalaisten keskinäisten yhtiöiden hallinta)
– Eurooppalaista keskinäistä yhtiötä olisi hallinnoitava demokraattisesti ja rahoitettava yhteisesti sen jäsenten edun mukaisesti. Perussäännössä olisi määrättävä, että keskinäisen yhtiön jäsenet ovat yhteisesti sen omistajia.
– Eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännössä olisi asetettava hallintoa ja johtamista koskevat säännöt, joihin sisältyvät seuraavat: yhtiökokous (jossa kokoontuvat joko kaikki jäsenet tai jäsenten valtuutetut), hallintoneuvosto ja johtokunta tai hallitus sen mukaan, mikä muoto perussäännössä on valittu.
– Kullakin jäsenellä (luonnollisella tai oikeushenkilöllä) tai yhtiökokouksen valtuutetulla olisi periaatteessa oltava yhtä monta ääntä.
– Hallintoneuvoston tulisi nimittää ja erottaa johtokunnan jäsen tai jäsenet. Jäsenvaltio voi kuitenkin edellyttää tai sallia perussäännössä määrättävän, että johtokunnan jäsenen tai jäsenet nimittää yhtiökokous.
– Kenenkään ei tulisi olla samanaikaisesti johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsen.
– Solvenssi II -direktiivin vaikutusta keskinäisten yhtiöiden omistajaohjaukseen olisi seurattava tiiviisti.
- [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1).
- [2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.12.2012)
oikeudellisten asioiden valiokunnalle
eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä
(2012/2039(INI))
Valmistelija(*): Regina Bastos
(Aloite – työjärjestyksen 42 artikla)
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla
EHDOTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa
– sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. muistuttaa, että keskinäisten yhtiöiden arvot ovat Euroopan sosiaalimallin perusperiaatteiden mukaisia; painottaa, että keskinäiset yhtiöt perustuvat yhteisvastuun arvoihin ja ovat Euroopan unionin sosiaalisen markkinatalouden kannalta tärkeitä toimijoita, joiden merkitys olisi tunnustettava laajemmin, erityisesti vahvistamalla eurooppalainen perussääntö;
2. panee merkille, että keskinäiset yhtiöt ovat luonnollisten tai oikeushenkilöiden vapaaehtoisia ryhmiä, joiden tarkoituksena on vastata jäsentensä tarpeisiin sen sijaan, että hankittaisiin tuottoa sijoitetulle pääomalle, ne toimivat vapaaehtoisen ja avoimen jäsenyyden sekä jäsenten välisen yhteisvastuullisuuden periaatteiden mukaisesti ja niitä johdetaan demokratian periaatteiden mukaisesti (joista voidaan mainita esimerkiksi yhden äänen periaate yksittäisten henkilöiden muodostamissa keskinäisissä yhtiöissä), mikä edistää vastuullista ja kestävää hallinnointia;
3. korostaa, että Euroopassa on kaksi keskinäisten yhtiöiden päätyyppiä, jotka ovat keskinäinen etuuskassa ja keskinäinen vakuutusyhtiö; toteaa, että keskinäiset etuuskassat tarjoavat sosiaaliturvaa lakisääteisten sosiaaliturvajärjestelmien lisäksi, täydennykseksi tai niiden osana; toteaa, että keskinäiset vakuutusyhtiöt voivat myöntää kaikentyyppisiä omaisuus- ja henkilövakuutuksia; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa keskinäiset yhtiöt voivat tarjota palveluita myös muilla aloilla, esimerkiksi asunto- ja luottoaloilla;
4. huomauttaa, että keskinäisillä yhtiöillä on suuri merkitys EU:n taloudelle, koska ne tarjoavat terveydenhoito- ja sosiaalipalveluja yli 160 miljoonalle EU:n kansalaiselle, niille maksetaan vakuutusmaksuina yli 180 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 350 000 henkilöä Euroopan unionissa; painottaa, että keskinäiset yhtiöt helpottavat hoidon saamista ja sosiaalista osallisuutta ja ne osallistuvat täysimääräisesti yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen Euroopan unionissa;
5. huomauttaa, että vuonna 2010 noin 12,3 miljoonaa EU:n kansalaista, eli 2,5 prosenttia unionin työssä käyvästä väestöstä, työskenteli toisessa jäsenvaltiossa;
6. korostaa, että keskinäisten yhtiöiden osuus vakuutusmarkkinoista on 25 prosenttia ja alan yritysten kokonaismäärästä 70 prosenttia, joten niitä ei voi tulevaisuudessa enää jättää huomiotta sisämarkkinoilla[1], ja että keskinäisiä yhtiöitä varten on laadittava eurooppalainen perussääntö, jotta ne olisivat unionissa yhdenvertaisia muiden yritysmuotojen kanssa; painottaa, että yritysmuotojen moninaisuus on rikkaus, joka olisi tunnustettava täysimääräisesti ja jota olisi kannustettava;
7. huomauttaa, että keskinäiset yhtiöt toimivat aktiivisesti erityisesti terveyden, pitkäaikaishoidon, eläkkeiden ja sosiaalipalvelujen aloilla, joihin kuuluu myös ikääntyvä väestö, ja että keskinäisten yhtiöiden osallistuminen keskeisinä sidosryhminä on keskeisen tärkeää sosiaaliturvan pitkäaikaiselle tulevaisuudelle, koska väestön ikääntyminen asettaa Euroopassa suuria haasteita koetellen erityisesti kansallisten talousarvioiden tasapainoa ja saattaa aiheuttaa paineita sosiaaliturvaan varatuille julkisille menoille; korostaa, että keskinäiset yhtiöt voivat ottaa merkittävän aseman ehdottamalla yksityisellä sektorilla sosiaalisesti vastuullisia eläkejärjestelmiä, mutta ne eivät voi kuitenkaan korvata eläkejärjestelmän vahvaa ensimmäistä pilaria;
8. muistuttaa, että keskinäiset yhtiöt tarjoavat EU:n kansalaisille kohtuuhintaisia vaihtoehtoja;
9. muistuttaa, että tietyt keskinäiset yhtiöt perustuvat erittäin vahvasti vapaaehtoisuuteen ja että tämä vapaaehtoisuuden henki on säilytettävä ja sitä on edistettävä;
10. korostaa, että terveydenhoito- ja eläkemenojen kasvu saattaa vaikuttaa merkittävästi nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyteen ja kattavuuteen; korostaa, että keskinäiset yhtiöt edistävät hyvinvointivaltion keskeisiä arvoja, kuten yhteisvastuullisuutta, syrjimättömyyttä sekä sosiaalipalvelujen tasavertaista saatavuutta ja korkeaa laatua yksityisellä sektorilla; katsoo, että vahvistettaessa keskinäisten yhtiöiden panosta unionin sosiaaliseen markkinatalouteen ei pidä horjuttaa toimia, joita jäsenvaltioissa toteutetaan sosiaaliturvan alalla; korostaa kuitenkin, että vapaaehtoiset sosiaaliturvajärjestelmät eivät saa korvata lakisääteistä sosiaaliturvaa; muistuttaa, että on kunnioitettava sosiaaliturvajärjestelmien erilaisuutta, kun niiden toiminta on joko täysin valtion, keskinäisten yhtiöiden tai yhtä aikaa molempien varassa; katsoo, että keskinäisiä yhtiöitä koskeva eurooppalainen perussääntö on olennaisen tärkeä, mutta sen avulla ei saa yrittää hyvittää jäsenvaltioissa havaittuja vajeita sosiaaliturvan alalla;
11. toivoo, että kaikkien työntekijöiden ja erityisesti pienissä yrityksissä työskentelevien työntekijöiden mahdollisuutta liittyä keskinäisiin yhtiöihin helpotettaisiin ja heitä kannustettaisiin tähän;
12. toivoo näin ollen, että työntekijöiden liittymistä keskinäisten yhtiöiden järjestelmään kannustetaan myöntämällä vapautuksia sosiaalimaksuista tai verohelpotuksia;
13. panee merkille, että keskinäisillä yhtiöillä ei ole käytössään oikeudellisia välineitä, jotka edistäisivät niiden kehitystä ja rajatylittävää toimintaa sisämarkkinoilla, ja koska muille yritysmuodoille on eurooppalaiset perussäännöt, keskinäiset yhtiöt ovat edelleen heikommassa asemassa; korostaa, että koska eurooppalaista perussääntöä ei ole, keskinäisten yhtiöiden on usein tyydyttävä riittämättömiin oikeudellisiin välineisiin rajatylittävässä toiminnassaan, mikä johtaa niiden yhtiömuodon muutokseen;
14. huomauttaa, että keskinäisiä yhtiöitä koskevat jäsenvaltioiden lait vaihtelevat merkittävästi unionin sisällä ja eurooppalainen perussääntö voisi mahdollistaa kansainvälisten keskinäisten yhtiöiden perustamisen ja vahvistaa siten eurooppalaista sosiaaliturvamallia;
15. korostaa, että kaikissa jäsenvaltioissa ei ole keskinäisiä yhtiöitä; korostaa, että tämä aiheuttaa markkinoiden vääristymiä; muistuttaa, että eurooppalainen perussääntö voisi korjata tilanteen ja innoittaa keskinäisten yhtiöiden perustamiseen kyseisissä jäsenvaltioissa;
16. pitää valitettavana, että peruutettuaan ehdotuksensa eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöstä vuonna 2006 komissio ei ole esittänyt uutta ehdotusta, jossa keskinäisille yhtiöille annettaisiin käyttöön soveltuva oikeudellinen väline edistämään niiden rajatylittävää toimintaa;
17. kehottaa Euroopan komissiota esittämään uuden ehdotuksen eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussäännöksi;
18. on tyytyväinen siihen, että komissio on tietoinen perussäännön tarpeellisuudesta ja pyrkii luomaan laadukkaampaa lainsäädäntöä osuus- ja yhteisötalouden organisaatioille (joihin kuuluvat myös keskinäiset yhtiöt), ja korostaa, että keskinäisten yhtiöiden olisi pystyttävä toimimaan yli rajojen, koska se edesauttaisi EU:n toimia "kasvun vahdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi" Euroopan talousalueella[2];
19. toivoo näin ollen tältä eurooppalaiselta perussäännöltä kunnianhimoisuutta ja innovatiivisuutta, jotta voitaisiin suojella työntekijöitä ja heidän perheitään heidän muuttaessaan unionin sisällä;
20. suhtautuu myönteisesti komission tilaamaan keskinäisten yhtiöiden nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä EU:ssa koskevaan tutkimukseen, jossa käsitellään keskinäisten yhtiöiden vaikeuksia, jotka johtuvat lainsäädäntökehysten puuttumisesta joissakin jäsenvaltioissa, uusien keskinäisten yhtiöiden perustamisen pääomavaatimuksista ja ryhmittymisratkaisujen puuttumisesta; vaatii komissiota ehdottamaan näihin ongelmiin asianmukaisia ratkaisuja, myös perussääntöä, jotta annettaisiin enemmän tunnustusta keskinäisten yhtiöiden osallisuudelle osuus- ja yhteisötaloudessa;
21. huomauttaa, että keskinäisillä yhtiöillä on tai pitäisi olla merkittävä asema jäsenvaltioiden taloudessa, koska ne edesauttavat EU:n strategisia tavoitteita varmistaa osallistava kasvu, johon sisältyy perusresurssien, sosiaalisten oikeuksien ja -palveluiden sekä solidaarisuuteen, kohtuuhintaisuuteen, syrjimättömyyteen ja yleiskattavuuteen perustuvan laadukkaan terveydenhoidon saatavuus kaikille;
22. muistuttaa, että asetus eurooppaosuuskunnan (SCE)[3] säännöistä hyväksyttiin vuonna 2003 ja että Euroopan komissio esitti 8. helmikuuta 2012 ehdotuksen eurooppalaisen säätiön perussäännöistä;
23. korostaa, että osuus- ja yhteisötaloudella ja erityisesti keskinäisillä yhtiöillä on ratkaiseva merkitys EU:n taloudessa, kun se yhdistää kannattavuuden solidaarisuuteen, luo korkealaatuisia työpaikkoja ja paikallisia työpaikkoja, lujittaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, luo sosiaalista pääomaa, edistää aktiivista kansalaisuutta, yhteisvastuullisuuteen perustuvaa sosiaaliturvaa ja demokraattisiin arvoihin perustuvaa talousmallia, joka asettaa ihmiset etusijalle, ja lisäksi tukee kestävää kehitystä sekä sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja teknologista innovaatiota;
24. muistuttaa, että keskinäisiä yhtiöitä pyydetään ottamaan osaa näiden haasteiden ratkaisemiseen yksityisen sektorin rinnalla, ja tätä varten niiden olisi voitava kilpailla yhtäläisin edellytyksin muiden yritysmuotojen kanssa unionissa; korostaa, että nykyiset eurooppalaiset perussäännöt, kuten eurooppaosuuskunta (SCE) tai eurooppayhtiö (SE), eivät sovellu keskinäisille yhtiöille hallintomallien erilaisuuden vuoksi;
25. pitää valitettavina EU:n lainsäädännössä olevia puutteita, koska keskinäisistä yhtiöistä ei ole erityismainintaa perussopimuksissa ja koska niiden liiketoimintamalli ei sisälly mihinkään osaan sekundaarilainsäädäntöä, jossa viitataan vain julkisiin ja yksityisiin yrityksiin, sillä tämä heikentää keskinäisten yhtiöiden asemaa, niiden kehitystä sekä rajatylittävien ryhmittymien perustamista;
26. muistuttaa, että eurooppalaisen keskinäisen yhtiön perussääntö on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden yhdentymistä, lisätä tietoisuutta keskinäisten yhtiöiden hyvistä puolista ja jotta keskinäiset yhtiöt voisivat myötävaikuttaa enemmän Eurooppa 2020 -strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että eurooppalainen perussääntö edistäisi myös EU:n kansalaisten liikkuvuutta, koska keskinäiset yhtiöt voisivat tarjota palveluja useissa jäsenvaltioissa ja tuoda siten enemmän jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta sisämarkkinoille;
27. muistuttaa, että keskinäisten yhtiöiden eurooppalainen perussääntö tarjoaisi keinon edistää keskinäisyyden mallia koko laajentuneessa Euroopassa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joissa se ei sisälly kaikkiin oikeusjärjestelmiin; toteaa, että eurooppalaisesta asetuksesta, jota sovellettaisiin luonnollisesti koko Euroopan unionissa, olisi kaksinkertainen etu, koska se tarjoaisi näille maille viitesäännöt ja kohentaisi keskinäisen yhtiön asemaa ja julkista kuvaa;
28. korostaa, että perussääntö voisi tarjota keskinäisille yhtiöille mahdollisuuksia saada aikaan mittakaavaetuja, jotta voitaisiin säilyttää kilpailukyky tulevaisuudessa, ja se voisi lisätä keskinäisten yhtiöiden arvon tunnustamista eurooppalaisessa päätöksenteossa;
29. korostaa, että keskinäiset yhtiöt ovat vakaita ja kestäviä organisaatioita, jotka ovat pystyneet torjumaan hyvin talouskriisin vaikutuksia kaikissa talouksissa, ja ne ovat edesauttaneet vahvempien ja monipuolisempien markkinoiden syntyä erityisesti vakuutus- ja sosiaaliturva-alalla; muistuttaa, että keskinäiset yhtiöt toimivat aktiivisesti erityisesti ikääntyvän väestön ja sosiaalisten tarpeiden alalla ja keskinäisten yhtiöiden mukanaolo eläkealalla tarjoaa lisävaihtoehtoja EU:n kansalaisille ja että keskinäiset yhtiöt ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä säilyttämään Euroopan sosiaalinen malli;
30. korostaa, että keskinäisillä yhtiöillä ei ole osakkeita, vaan ne ovat yhteisomistuksessa, ja että ylijäämä investoidaan sen sijaan, että se jaettaisiin jäsenille, ja korostaa, että tämän ansiosta keskinäiset yhtiöt ovat kestäneet kriisin paremmin kuin muut yksityisen sektorin yritykset;
31. huomauttaa, että eurooppalainen perussääntö muodostaisi vapaaehtoisen välineen keskinäisiin yhtiöihin sovellettavien kansallisten säännösten lisäksi, eikä se näin ollen vaikuttaisi olemassa oleviin säännöksiin, vaan muodostaisi nk. 28. järjestelmän, joka helpottaisi keskinäisten yhtiöiden rajatylittävää toimintaa;
32. vaatii komissiota ottamaan huomioon keskinäisten yhtiöiden erityispiirteet, jotta varmistetaan tasavertaiset toimintaedellytykset, vältetään enempää syrjintää ja varmistetaan mahdollisen uuden lainsäädännön oikeasuhteisuus sekä taataan oikeudenmukaiset, kilpailukykyiset ja kestävät markkinat;
– sisällyttämään päätöslauselmaesityksensä liitteeseen seuraavat suositukset:
33. katsoo, että yritysten monimuotoisuuden olisi perustuttava selkeästi Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja ehdottaa keskinäisten yhtiöiden sisällyttämistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 54 artiklaan;
34. katsoo, että eurooppalaisia keskinäisiä yhtiöitä koskevan asetusehdotuksen olisi sisällettävä säännökset, jotka
– mahdollistavat luonnollisista tai oikeushenkilöistä koostuvien eurooppalaisten keskinäisten yhtiöiden olemassaolon;
– mahdollistavat keskinäisten yhtiöiden vapaan toiminnan unionin sisämarkkinoilla, mikä vahvistaa sisämarkkinoiden periaatteita;
– mahdollistavat sen, että keskinäiset yhtiöt voivat hyödyntää keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisen ryhmän tuomia etuja, mikä koskee erityisesti vakuutuksia tarjoavia keskinäisiä yhtiöitä Solvenssi II -järjestelmässä;
35. katsoo, että tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi keskinäisille yhtiöille tarvitaan strategioiden ja toimenpiteiden yhdistelmä, johon kuuluu eurooppalainen perussääntö, joka antaa niille tasavertaiset mahdollisuudet lisätä organisaatioonsa ja toimintaansa eurooppalainen ulottuvuus, ja jotta keskinäisille yhtiöille voidaan tarjota riittävät oikeudelliset välineet, joilla helpotetaan niiden rajatylittävää ja kansainvälistä toimintaa; toteaa, että tältä osin keskinäiset yhtiöt voisivat toimia koko EU:ssa oman hallintotapansa mukaisesti;
36. kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että tällaiseen jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen käyttöön annettavaan vapaaehtoiseen asetukseen olisi sisällytettävä keskinäisten yhtiöiden hallintotavan piirteitä ja periaatteita;
37. kehottaa komissiota sisällyttämään asetusehdotukseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan perusteella peruspiirteet, jotka koskevat keskinäisten yhtiöiden henkilöistä koostuvia yhtiöitä, eli syrjimättömyyden periaatteen riskien valinnassa sekä jäsenten demokraattisen suuntautumisen, jotta voidaan parantaa paikallisyhteisöjen ja laajemman yhteiskunnan elinoloja keskinäisyyden hengessä;
38. korostaa yhteisvastuullisuuden periaatteen tärkeyttä keskinäisissä yhtiöissä, joissa asiakkaat ovat myös jäseniä, joten heillä on samat edut; muistuttaa pääoman yhteisomistuksen periaatteesta ja sen jakamattomuudesta; korostaa puolueettoman jaon periaatetta likvidoinnin yhteydessä, jolloin varat olisi jaettava muille keskinäisille yhtiöille tai elimelle, jonka tavoitteena on keskinäisten yhtiöiden tukeminen ja edistäminen;
39. korostaa, että keskinäisiä yhtiöitä koskeva eurooppalainen perussääntö ei saisi vaikuttaa keskinäisten yhtiöiden hallinnoimiin lakisääteisiin kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
6.12.2012 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 3 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Jean-Luc Bennahmias, Phil Bennion, Pervenche Berès, Philippe Boulland, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Minodora Cliveti, Marije Cornelissen, Emer Costello, Frédéric Daerden, Karima Delli, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Nicole Sinclaire, Jutta Steinruck, Andrea Zanoni, Inês Cristina Zuber |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Georges Bach, Françoise Castex, Edite Estrela, Sven Giegold, Jan Kozłowski, Svetoslav Hristov Malinov, Anthea McIntyre, Evelyn Regner, Birgit Sippel, Csaba Sógor |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Jens Nilsson |
||||
- [1] COM(2011)0206.
- [2] 13. huhtikuuta 2011 annettu komission tiedonanto "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun" COM(2011)0206).
- [3] Eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
22.1.2013 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 0 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, Alexandra Thein, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Piotr Borys, Vytautas Landsbergis, Eva Lichtenberger, Dagmar Roth-Behrendt, József Szájer, Axel Voss |
||||