MIETINTÖ talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2013

    4.2.2013 - (2012/2256(INI))

    Talous- ja raha-asioiden valiokunta
    Esittelijä: Elisa Ferreira
    Valmistelija (*): Catherine Trautmann, budjettivaliokunta
    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla


    Menettely : 2012/2256(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0032/2013
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0032/2013
    Keskustelut :
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2013

    (2012/2256(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 225 artiklan ja erityisesti sopimuksen 9 ja 151 artiklan sekä 153 artiklan 1 kohdan e alakohdan,

    –       ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

    –       ottaa huomioon SEUT-sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

    –       ottaa huomioon komission 28. marraskuuta 2012 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2013 (COM(2012)0750),

    –       ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

    –       ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan , aluekehitysvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0032/2013);

    A.     ottaa huomioon, että koko euroalue on liiallisen velkaantumisen ja talouskriisin aiheuttamassa W‑taantumassa;

    B.     ottaa huomioon, että kriisillä on ollut tuhoisat seuraukset miljoonien eurooppalaisten elämään, mistä kertovat viralliset työttömyystilastot: EU:ssa yli 8 miljoonaa ihmistä on jo menettänyt työnsä vuoden 2008 jälkeen, yli 25 miljoonaa eurooppalaista on tällä hetkellä ilman työtä ja heistä lähes 11 miljoonaa on ollut työttömänä yli vuoden, minkä lisäksi tällä hetkellä lähes 10 miljoonaa nuorta on työttömänä ja yksin viime vuonna 2 miljoonaa ihmistä menetti työnsä;

    C.     ottaa huomioon, että useissa jäsenvaltioissa työmarkkinasääntelyn jäykkyys estää nykyisen kriisin kaltaisten häiriöiden tehokkaan torjunnan; katsoo, että nykyinen työmarkkinalainsäädäntö suojaa suhteettomasti sisäpiiriä ja vaikuttaa kielteisesti nuorten pääsyyn työmarkkinoille;

    D.     ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden työttömyyslukujen väliset erot ovat kasvaneet dramaattisesti;

    E.     muistuttaa, että kriisin alussa vuonna 2007 euroalueen keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli vain 0,7 prosenttia;

    F.     muistuttaa, että kriisin alussa vuonna 2007 joissakin valtioissa, joissa nyt koetaan kaikkein suurimpia ongelmia, oli liiallinen vaihtotaseen alijäämä;

    G.     toteaa, että euroalueen keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli huipussaan 6,3 prosentissa vuonna 2009 ja että sen jälkeen suunta on kääntynyt ja vuonna 2010 keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli 6,2 prosenttia, vuonna 2011 se oli 4,1 prosenttia ja laski edelleen vuoden 2012 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana;

    H.     toteaa, että uskottava sitoutuminen kasvua edistäviin vakauttamistoimiin on useimpien euroalueen jäsenvaltioiden ylivelkaantumisen ja budjettivajeen kestävän ratkaisemisen edellytys;

    I.      toteaa, että kriisi korostaa kiireellistä tarvetta käynnistää tai saattaa päätökseen tasapainoiset, eriytetyt ja kasvua edistävät rakenneuudistukset;

    J.      toteaa, että sisämarkkinat ovat olennainen talouskasvua ja työllisyyttä aikaansaava voima Euroopassa ja että pelkästään palveludirektiivin kunnianhimoisempi täytäntöönpano voisi taata arviolta 1,8 prosentin lisäyksen BKT:hen; katsoo, että varsinkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa unionilla ei ole varaa jättää hyödyntämättä tällaista välitöntä kasvupotentiaalia; katsookin, että sisämarkkinasäännösten tiukka sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön, niiden täytäntöönpano, soveltaminen ja valvonta on välttämätöntä käyttämättömän välittömän potentiaalin hyödyntämiseksi;

    K.     toteaa, että kestämättömillä velkatasoilla on haitallisia vaikutuksia yleiseen taloustilanteeseen; toteaa myös, että talouden ja makrotalouden kurinalaisuutta sekä koordinointia on jatkettava ja tehostettava hyvin voimakkaasti, jotta ehkäistään Euroopassa viime vuosikymmenen aikana havaitun kaltaisten yleisten alijäämien ja velkatasojen muodostuminen, sillä niillä on ollut tuhoisa vaikutus niin kestävään kasvuun ja valtiontalouden vakauteen kuin työllisyyteenkin monissa jäsenvaltioissa;

    L.     ottaa huomioon, että finanssipolitiikan kiristämistä koskevalla strategialla pyritään säilyttämään julkisten menojen kasvu BKT:n keskipitkän ajanjakson kasvuasteen alapuolella;

    M.    katsoo, että Euroopan tuleva taloudellinen vauraus riippuu oleellisesti sen kyvystä käyttää täysimääräisesti työvoimaresurssejaan myös lisäämällä naisten ja nuorten osallistumista työmarkkinoille;

    N.     ottaa huomioon, että vähittäinen ja tasainen julkisen talouden vakautus on parempi kuin strategia, jossa julkisen talouden epätasapainoa vähennetään nopeasti ja jyrkästi, mutta joidenkin jäsenvaltioiden tilanne ei tarjoa vaihtoehtoa saada uudelleen rahoitusta markkinoilta ja nähdä sijoitusten palaavan;

    O.     toteaa, että HIPC-asteet vaihtelevat merkittävästi talous- ja rahaliiton sisällä;

    P.     katsoo, että useiden jäsenvaltioiden käyttöön ottamat vakauttamistoimet ovat saavuttaneet ennennäkemättömän tason;

    Q.     ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden uudistus- ja vakauttamistoimista huolimatta euroalueen valtioiden joukkolainamarkkinat ovat vaikeassa tilanteessa, josta kertovat osto- ja myyntihintojen suuret erot ja korkojen volatiliteetti; toteaa, että yksi ennennäkemättömien erojen välittömistä liikkeelle panevista voimista ja perustavaa laatua olevista syistä oli rahoitusmarkkinoiden huoli useiden jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen talouden vakaudesta;

    R.     ottaa huomioon, että euroalueen kilpailukykyerot vaikuttavat valtionlainojen korkoeroihin;

    S.     toteaa, että valtionlainojen korkeat korot joissakin euroalueen jäsenvaltioissa ovat osittain seurausta uskottavuuden puutteesta, joka kohdistuu niiden valmiuksiin toteuttaa rakenneuudistuksia;

    T.     toteaa, että euroalueella ei onnistuttu hyödyntämään valtionlainojen korkojen yleistä laskua euron kymmenen ensimmäisen vuoden aikana kilpailukykyerojen poistamiseen, ja tämä on muun muassa heijastunut jatkuvasti suureen vaihtotaseen alijäämään ja nopeasti nouseviin yksikkötyökustannuksiin;

    U.     toteaa, että nykyiset mukautukset olisivat joissain valtioissa poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti helpompia, jos euron kymmenen ensimmäisen vuoden myönteistä taloudellista ilmapiiriä olisi hyödynnetty mukautumiseen;

    V.     ottaa huomioon, että antolainaus yksityiselle sektorille, mikä on keskeistä reaalitalouden rahoittamisessa, on edelleen vähäistä ja yksityiset luottovirrat ovat tyrehtyneet monissa jäsenvaltiossa EKP:n perustamista erilaisista maksuvalmiusohjelmista huolimatta;

    W.    toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat Euroopan talouden moottori ja että jäsenvaltioiden olisi tuettava niitä keventämällä niiden hallinnollista taakkaa;

    X.     toteaa, että mukautukset on katsottava uskottaviksi, jos investointivirrat käynnistyvät uudelleen;

    Y.     ottaa huomioon, että veronmaksajien maksukyky on hyödynnetty lähes kokonaan useissa jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että Euroopan varjotalouden arvioidaan edustavan 22,1 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta ja siitä johtuva verotulojen menetys on noin biljoona euroa vuodessa; toteaa, että yksinkertaiset, ennustettavat ja matalan verotuksen järjestelmät parantavat verolakien noudattamista;

    Z.     ottaa huomioon, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 pyritään määrittelemään taloudelliset painopisteet vuodelle 2013;

    AA.  ottaa huomioon, että kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista koskevaa pilaria olisi kehitettävä yhdessä kasvua lisäävien rakenteellisten uudistusten ja solidaarisuutta ja demokratiaa koskevien pilarien kanssa kaikissa jäsenvaltioissa;

    AB.  toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n keskeinen kasvun ja työllisyyden moottori, koska ne lisäävät mittakaavaetua ja kilpailua, mutta katsoo, että jäsenvaltiot syyllistyvät liikaan tyytyväisyyteen sisämarkkinalainsäädännön ja erityisesti palveludirektiivin täytäntöönpanon suhteen;

    AC.  toteaa, että jokaisen jäsenvaltion on löydettävä kansallinen sopu uudistusstrategiasta, jotta kansalaiset ja talouden eri toimijat voivat ymmärtää sen ja sitoutua siihen, jolloin vältetään jakautumista, vastustusta ja pelkästään lyhytaikaiseen omaan etuun perustuvia toimia, jotka vaarantavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen;

    AD.  katsoo, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuva EU:n kilpailupolitiikka muodostaa ilman rajoituksia toimivien sisämarkkinoiden kulmakiven;

    1.      on tyytyväinen komission esittelemän vuotuisen kasvuselvityksen 2013 henkeen; katsoo, että selvitys on asianmukaista jatkoa vuoden 2012 talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle yleisesti ja erityisesti vuotuiselle kasvuselvitykselle 2012; on erityisen tyytyväinen siitä, että komissio on selkeyttänyt maakohtaisia strategioita keskittymällä edistymiseen euroalueen valtioissa ja pikemminkin rakenteelliseen kuin nimelliseen edistymiseen;

    2.      on tyytyväinen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 myönnetään, että kestävän kasvun tehostaminen sekä vihreitä työpaikkoja luovat alat ja toimet ovat tarpeen kriisin voittamiseksi; korostaa, että vallitsevaa julkisen talouden velkakriisiä ja rahoituskriisiä koskevissa erityisratkaisuissa kuten tarvittavissa rakenneuudistuksissa olisi edettävä yhdessä Euroopan talouden pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvua vahvistavien ja luottamusta palauttavien toimenpiteiden kanssa;

    3.      on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista tarvitaan kriisin voittamiseksi; muistuttaa, että keskeisenä tekijänä kasvun ja vakauttamisen välisessä suhteessa on se, mistä vakauttaminen koostuu; korostaa, että asianmukainen tulo- ja menopuolen toimenpiteiden yhdistelmä on tilannesidonnainen mutta tuottamattomien menojen leikkaamiseen perustuva vakauttaminen tulojen lisäämisen sijaan on kuitenkin yleensä keskipitkällä aikavälillä kestävämpää ja kasvua edistävämpää, vaikka lyhyellä aikavälillä sillä on taantumaa syventävä vaikutus;

    4.      on tyytyväinen budjettikurin tiukentamista koskevaan lainsäädäntöpakettiin sisältyvään säännösehdotukseen, joka koskee julkisen talouden laadullisempaa valvontaa ja arviointia sekä julkisten investointien kustannus-hyötyarviointia;

    5.      on tyytyväinen budjettikurin tiukentamista koskevaan lainsäädäntöpakettiin sisältyviin säännösehdotuksiin, jotka koskevat kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin taloudellisen vuoropuhelun sekä niiden suorittaman talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan menettelyn yleisen valvonnan vahvistamista;

    6.      pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön unionin tasolla hyväksyttyjä toimintapoliittisia periaatteita ja toimia, minkä takia hyväksyttyjen toimenpiteiden koko potentiaalia ei voida hyödyntää;

    7.      kehottaa komissiota pysymään valppaana toimintalinjauksensa osalta ja mukauttamaan sitä kaikkialla unionissa täytäntöönpannusta toimenpideyhdistelmästä tehdyn kustannus-hyötyanalyysin mukaisesti sekä tarvittaessa tarkistamaan ja täsmentämään seuraavaa vuotta koskevia toimintapoliittisia suosituksiaan, kuten sen kasvuselvityksessä todetaan;

    8.      kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan liialliset alijäämät neuvoston asettamiin määräaikoihin mennessä; muistuttaa, että jouston tasosta säädetään talouspolitiikan ohjauspaketissa;

    9.      kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia finanssipoliittisia kehyksiään tehokkaan ja kestävän finanssipolitiikan edistämiseksi;

    10.    korostaa, että jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa omien talousarviotilanteidensa mukaan eriytettyjen strategioiden toteuttamista, ja vaatii, että jäsenvaltiot pitävät julkisten menojen kasvun BKT:n keskimääräistä kasvusuuntausta pienempänä;

    11.    on tyytyväinen sisämarkkinoiden merkityksen tunnustamiseen sekä sen toteamiseen, että palvelualalla vielä olevia monia esteitä on poistettava; muistuttaa, että vielä on paljon tehtävää aitojen eurooppalaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi;

    12.    kehottaa komissiota valvomaan vakavasta taloudellisesta taantumasta johtuvaa tilannetta jäsenvaltioissa, kuten tarkistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään;

    13.    kehottaa komissiota ja neuvostoa tasapainottamaan tuottavia yksityisiä ja julkisia investointeja koskevat tarpeet julkisen talouden vakauttamistavoitteiden kanssa arvioimalla huolellisesti kasvua edistäviä investointiohjelmia vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevassa arvioinnissaan täysimääräisesti EU:n lainsäädännön säännöksiä noudattaen; katsoo, että kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen voi samanaikaisesti saattaa julkisen talouden kestävälle tielle ja palauttaa sijoittajien luottamuksen;

    14.    odottaa komissiolta raporttia julkisten menojen laadusta ja odottaa sen myös tarkastelevan mahdollisuuksia EU:n puitteissa mahdollisesti toteutettaviin toimiin investointiohjelmien hyväksymistä varten;

    15.    kehottaa komissiota ryhtymään välittömästi kehittämään tapoja, joilla varmistetaan, että julkisen talouden kurinalaisuutta koskevien osatekijöiden ohella tehdään konkreettisia ehdotuksia kasvusta ja työpaikoista, sekä kannustamaan yksityisiä sijoituksia, joilla lisätään kasvua, jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja demokraattista legitimiteettiä sekä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi myös siten, että mukautetaan nuorten pätevöityminen työmarkkinoiden kysyntään, torjutaan työmarkkinoiden segmentoitumista, parannetaan eläkejärjestelmien kestävyyttä, lisätään verojärjestelmien tehokkuutta, lisätään kilpailua palvelualan tärkeillä osa-alueilla, helpotetaan luotonsaantia, vähennetään byrokratiaa, poistetaan tarpeettomia hallinnon tasoja ja torjutaan veronkiertoa; on tyytyväinen EU-ohjausjakson lisääntyneeseen demokraattiseen legitimiteettiin; huomauttaa, että on tarpeellista lisätä entisestään EU-ohjausjakson demokraattista legitimiteettiä;

    16.    kehottaa komissiota ja neuvostoa jatkamaan työskentelyä sekä asianmukaisesti hienosäätämään ja edelleen parantamaan maakohtaisten suositusten laatua, jäsenvaltiokohtaista spesifisyyttä ja tarkkuutta;

    17.    toistaa, että vuotuisen kasvuselvityksen ja koko ohjausjaksoprosessin uskottavuuden säilyttämiseksi neuvoston on ilmoitettava perustelut, jos se kieltäytyy noudattamasta vuotuiseen kasvuselvitykseen perustuvia komission suosituksia; pitää myönteisenä talouspolitiikan ohjauspaketissa käyttöön otettua, maakohtaisiin suosituksiin liittyvää "noudata tai selitä" -periaatetta, jonka mukaan neuvosto on julkisesti vastuussa kaikista komission ehdotuksiin tekemistään muutoksista, ja katsoo, että tätä periaatetta on vahvistettava käytännössä;

    18.    kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että investointeja tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin lisätään ja tehostetaan ja että Euroopan julkinen ja yksityinen sektori muuntavat näiden tulokset nopeasti kilpailueduksi ja lisääntyneeksi tuottavuudeksi;

    19.    kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään entistä tehokkaammin vähentämään riippuvuutta tuontienergiasta ja -raaka-aineista ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämmän Euroopan luomiseksi;

    20.    kehottaa jäsenvaltioita sopimaan nopeasti monivuotisesta rahoituskehyksestä varmistaen, että sen asemaa kestävää ja kasvua edistävillä sekä uusia työpaikkoja luovilla aloilla kovasti tarvittujen pitkäaikaisten investointien lähteenä vahvistetaan; korostaa, että EU:n talousarvioiden rakenteella olisi tärkeää edistää investointeja lisäarvoa tuottavilla aloilla;

    21.    kehottaa komissiota myös tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti kestävän kasvun aikaansaamista Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti ja sisällyttämään tähän tarkasteluun sisämarkkinoiden toteuttamisen, kilpailukyvyn lisäämisen, aidon eurooppalaisen teollisuuspolitiikan, johdonmukaisen ja asianmukaisesti kohdennetun koheesiopolitiikan sekä takeet siitä, että EU hyödyntää täysin voimaansa ja vaikutusvaltaansa ulkoisissa kauppasuhteissaan; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti kasvun, joka perustuu suorien ulkomaisten investointien houkutteluun ja kauppaan kolmansien maiden kanssa, erityisesti syventämällä ja laajentamalla transatlanttisia taloudellisia suhteita; toteaa, että tällaisten toimien olisi katettava transatlanttisten markkinoiden uudistamista ja avaamista koskevat tavoitteet, kansainvälisen talousjärjestyksen perussääntöjen vahvistamisen sekä sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän laajentamisen kattamaan uusia jäseniä ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien alueita; kehottaa komissiota myös nopeuttamaan sopimukseen pääsyä parhaillaan käytävissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa;

    22.    on tyytyväinen sisämarkkinoiden merkityksen tunnustamiseen sekä sen toteamiseen, että palvelualalla vielä olevia monia esteitä on poistettava; muistuttaa, että vielä on paljon tehtävää aitojen eurooppalaisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi; kehottaa komissiota lisäämään sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön sisämarkkinalainsäädännön, erityisesti palveludirektiivin;

    23.    on tyytyväinen sisämarkkinoiden yhdentymistilannetta 2013 käsittelevään ensimmäiseen kertomukseen, jolla täydennetään vuotuista kasvuselvitystä; painottaa, että sisämarkkinoilla on keskeinen asema unionin kilpailukyvyn palauttamisessa ja näin myös talouskasvun ja uusien työpaikkojen lisäämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan asianmukaisesti tätä koskevia puutteita maakohtaisissa suosituksissa sekä vahvistamaan sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan jatkuvaa ja säännöllistä arviointia talouskasvun lisäämiseksi;

    24.    on huolissaan siitä, että monessa jäsenvaltiossa tuottavuus on jäämässä jälkeen; korostaa rakenteellisten uudistusten merkitystä kyseisen ongelman ratkaisemisessa;

    25.    korostaa, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuvan EU:n kilpailupolitiikan voimakas vahvistaminen muodostaa toimivien sisämarkkinoiden kulmakiven ja on pysyvien ja tietoon perustuvien työpaikkojen luomisen edellytys;

    26.    korostaa, että jäsenvaltioiden on toimittava määrätietoisesti julkisen talouden saattamiseksi kestävälle perustalle sopivalla vauhdilla, mutta ne voivat toimia vain, jos makrotalouden liiallista epätasapainoa vähennetään; toteaa, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain samanaikaisella kasvulla koko euroalueella;

    27.    panee merkille uuden rahoitusalaa koskevan indikaattorin lisäämisen makrotaloudellisen epätasapainon tulostauluun; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 säädettyä menettelyä, jonka mukaan "komission olisi laadittava tulostaulu ja määritettävä makrotalous- ja rahoitusmarkkinaindikaattorit jäsenvaltioille tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa" ja erityisesti jonka mukaan "komission olisi esitettävä Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien ja neuvoston kommentoitavaksi ehdotuksia suunnitelmista vahvistaa ja mukauttaa indikaattoreita ja kynnysarvoja";

    28.    muistuttaa komissiota, että toimielinten välisen luottamuksen ja korkealaatuisen taloudellisen vuoropuhelun rakentamiseksi on äärimmäisen tärkeää noudattaa vastaisuudessa tunnollisemmin asetuksessa (EU) N:o 1176/2011 säädettyä menettelyä;

    29.    kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan perusteellisesti ja nopeasti, jotta kasvu- ja työllisyyssopimus, josta Eurooppa-neuvosto sopi 28. ja 29. kesäkuuta 2012, saisi todellista sisältöä ja tehoa;

    30.    kehottaa hyväksymään nopeasti budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin;

    31.    panee merkille vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) voimaantulon; katsoo, että vakaussopimus olisi saatettava mahdollisimman pian osaksi unionin johdettua oikeutta sen täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia koskevan arvioinnin perusteella sekä SEU- ja SEUT-sopimuksen mukaisesti;

    32.    on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, suosituksiin toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, sekä suosituksiin agressiivisen verosuunnittelun torjumisesta, jotka komissio antoi 6. joulukuuta 2012; kannattaa komission ja erityisesti verotuksesta, tullista, petostentorjunnasta ja tarkastustoiminnasta vastaavan komission jäsenen omaksumaa ennakoivaa asennetta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission suosituksia, toteuttamaan välittömiä ja koordinoituja toimenpiteitä veroparatiisien ja agressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, mikä takaa, että finanssipoliittinen elvytys jakautuu entistä oikeudenmukaisemmin ja jäsenvaltioiden tulot kasvavat;

    33.    pitää myönteisenä, että vihdoinkin "kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät yleisesti, että veronkierron ja veropetosten vastaisten vaikuttavien toimien toteuttaminen on tärkeää, myös talousarviorajoitteiden ja talouskriisin aikoina," kuten todetaan 13. marraskuuta 2012 kokoontuneen talous- ja rahoitusasioiden neuvoston päätelmissä;

    34.    muistuttaa, että jäsenvaltioiden finanssipoliittisia kehyksiä koskevan yhteisen lainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyihin sääntöihin, eikä määritellä tietyn jäsenvaltion poliittisia valintoja;

    35.    kehottaa komissiota esittelemään vuotuisen kasvuselvityksen parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille vuosittain marraskuun alussa, ensimmäisen kerran 4.–5. marraskuuta 2013, jotta parlamentille jää riittävästi aikaa esittää näkemyksensä seuraavilla eurooppalaisilla ohjausjaksoilla;

    36.    pitää valitettavana, ettei komissio tiedonannossaan "Vuotuinen kasvuselvitys 2013" (COM(2012)0750) tarkastellut asianmukaisesti EU:n talousarvion asemaa talouden eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää erityisesti valitettavana, että ensisijaisia tavoitteita ehdottaessaan komissio ei esittänyt tosiasiallisia ja konkreettisia tietoja siitä, kuinka EU:n talousarviolla voisi olla edistävä, katalyyttinen, synerginen ja täydentävä asema suhteessa paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin toimintatapoihin sekä näiden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi käynnistettyihin investointeihin;

    37.    on vakuuttunut siitä, että unionin rahoitus voi mahdollistaa säästöt kaikkien jäsenvaltioiden talousarvioissa ja että tätä puolta olisi korostettava; katsoo, että EU:n talousarviolla on tärkeä tehtävä kasvun edistämisessä, uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamisessa sekä makrotaloudellisten epätasapainotilojen menestyksekkäässä vähentämisessä kaikkialla EU:ssa sekä pohjimmiltaan myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole vieläkään tarkastellut asiaa vuotuisesta kasvuselvityksestä antamassaan tiedonannossa;

    38.    tuomitsee voimakkaasti neuvoston vuoden 2013 talousarvioneuvotteluissa jälleen omaksuman kannan, jonka mukaan EU:n talousarvion maksumäärärahojen tasoa olisi keinotekoisesti laskettava; korostaa, että valtiovarainministerien kanta heikentää unionin budjettivallan käyttäjien uskottavuutta vaarantamalla Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2012 hyväksymän kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon; kehottaa jälleen kerran neuvostoa sopimaan parlamentin ja komission kanssa yhteisestä menetelmästä todellisten maksutarpeiden arvioimiseksi kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanemiseksi; painottaa tilanteen kiireellisyyttä, erityisesti mitä tulee kasvu- ja työllisyyssopimuksen keskeisiin ohjelmiin sekä otsakkeisiin 1A ja 1B (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky, kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio), kuten myös maaseudun kehittämiseen;

    39.    myöntää todeksi komission arvion, jonka mukaan julkisten ja yksityisten toimijoiden velkataso rajoittaa uusien toimien ja investointien laajuutta jäsenvaltioissa; pyytää kuitenkin, etteivät jäsenvaltiot pitäisi kansallista BKTL-maksuosuuttaan unionin talousarvioon vakauttamispyrkimystensä joustovarana eivätkä pyrkisi vähentämään kasvua tukevia unionin talousarvion määrärahoja keinolla millä hyvänsä piittaamatta korkealla tasolla tekemistään poliittisista sitoumuksista; on kuitenkin täysin tietoinen taloudellisista jännitteistä, jotka syntyvät siitä, että julkista taloutta on vakautettava lyhyellä aikavälillä ja että joissakin jäsenvaltioissa BKTL-maksuosuus saattaa kasvaa, koska unionin talousarvion maksuja lisätään; kehottaa näin ollen jälleen painokkaasti uudistamaan unionin talousarvion rahoitusjärjestelyjä, joista on määrä sopia vuoden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, ja vähentämään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuutta EU:n talousarvioon 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistämään näin niiden vakauttamispyrkimyksiä[1];

    40.    muistuttaa, että EU:n talousarvio on ensisijaisesti investointitalousarvio, josta kokonaisuudessaan 94 prosenttia investoidaan takaisin jäsenvaltioihin;

    41.    pyytää komissiota esittämään päivitettyjä tietoja jäsenvaltioiden tämänhetkisistä pyrkimyksistä suunnitella uudelleen ja nopeuttaa EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen varojen käyttöä kasvun ja koheesion tukemiseksi, erityisesti pk-yritysten osalta, sekä torjua nuorisotyöttömyyttä;

    42.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

    BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.12.2012)

    talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

    talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2013
    (2012/2256(INI))

    Valmistelija (*): Catherine Trautmann

    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

    EHDOTUKSET

    Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  pitää valitettavana, ettei komissio ole esittänyt uusia ehdotuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson demokratisoimiseksi, mikä on aivan välttämätöntä ja mikä olisi asetettava hyvin kiireelliseksi painopisteeksi; panee merkille komission asiakirjan "Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus"; toistaa kehotuksensa asianmukaisen valvontajärjestelmän käyttöönotosta siten, että vahvistetaan sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien osallistumista ja niiden välistä koordinointia kaikissa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson vaiheissa (talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan pohjalta) talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tällä hetkellä hyvin muodollisen toteutuksen muuttamiseksi aidoksi taloudelliseksi ja talousarvioon liittyväksi yhteistyöksi;

    2.  pitää valitettavana, ettei komissio tiedonannossaan "Vuotuinen kasvuselvitys 2013" (COM(2012)0750) tarkastellut asianmukaisesti EU:n talousarvion asemaa talouden eurooppalaisessa ohjausjaksossa; pitää erityisesti valitettavana, että ensisijaisia tavoitteita ehdottaessaan komissio ei esittänyt tosiasiallisia ja konkreettisia tietoja siitä, kuinka EU:n talousarviolla voisi olla edistävä, katalyyttinen, synerginen ja täydentävä asema suhteessa paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin toimintatapoihin sekä näiden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi käynnistettyihin investointeihin;

    3.  palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että yhden talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan parlamentaarisen viikon yhteydessä järjestettävässä parlamenttien välisen kokouksessa käsitellään EU:n talousarvion asemaa jäsenvaltioiden tukemisessa niiden taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi sovitulla tavalla talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa: esimerkkinä innovointi, tutkimus ja kehittäminen; kehottaa komissiota esittämään Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenille konkreettista ja tosiasiallista tietoa tämän keskustelun pohjaksi;

    4.  on vakuuttunut siitä, että unionin rahoitus voi mahdollistaa säästöt kaikkien jäsenvaltioiden talousarvioissa ja että tätä puolta olisi korostettava; katsoo, että EU:n talousarviolla on tärkeä tehtävä kasvun edistämisessä, uusien työpaikkojen syntymisen vauhdittamisessa sekä makrotaloudellisten epätasapainotilojen menestyksekkäässä vähentämisessä sekä pohjimmiltaan myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa; pitää valitettavana sitä, että komissio ei ole vieläkään tarkastellut asiaa vuotuisesta kasvuselvityksestä antamassaan tiedonannossa;

    5.  tuomitsee voimakkaasti neuvoston vuoden 2013 talousarvioneuvotteluissa jälleen omaksuman kannan, jonka mukaan EU:n talousarvion maksumäärärahojen tasoa olisi keinotekoisesti laskettava; korostaa, että valtiovarainministerien kanta heikentää unionin budjettivallan käyttäjien uskottavuutta vaarantamalla Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2012 hyväksymän kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanon; kehottaa jälleen kerran neuvostoa sopimaan parlamentin ja komission kanssa yhteisestä menetelmästä todellisten maksutarpeiden arvioimiseksi kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanemiseksi; painottaa tilanteen kiireellisyyttä, erityisesti mitä tulee kasvu- ja työllisyyssopimuksen keskeisiin ohjelmiin sekä otsakkeisiin 1A ja 1B (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky, kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio), kuten myös maaseudun kehittämiseen;

    6.  pyytää komissiota esittämään päivitettyjä tietoja jäsenvaltioiden tämänhetkisistä pyrkimyksistä suunnitella uudelleen ja nopeuttaa EU:n rakenne- ja koheesiorahastojen varojen käyttöä kasvun ja koheesion tukemiseksi, erityisesti pk-yritysten osalta, sekä torjua nuorisotyöttömyyttä;

    7.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan investointipankin ja uuden hankejoukkolainoja koskevan välineen tarjoamia lisärahoitusmahdollisuuksia; pyytää komissiota esittämään päivitettyjä tietoja asiassa tähän mennessä tapahtuneesta edistymisestä kasvu- ja työllisyyssopimuksen hyväksymisestä alkaen;

    8.  myöntää todeksi komission arvion, jonka mukaan julkisten ja yksityisten toimijoiden velkataso rajoittaa uusien toimien ja investointien laajuutta jäsenvaltioissa; pyytää kuitenkin, etteivät jäsenvaltiot pitäisi kansallista BKTL-maksuosuuttaan unionin talousarvioon vakauttamispyrkimystensä joustovarana eivätkä pyrkisi vähentämään kasvua tukevia unionin talousarvion määrärahoja keinolla millä hyvänsä piittaamatta korkealla tasolla tekemistään poliittisista sitoumuksista; on kuitenkin täysin tietoinen taloudellisista jännitteistä, jotka syntyvät siitä, että julkista taloutta on vakautettava lyhyellä aikavälillä ja että joissakin jäsenvaltioissa BKTL-maksuosuus saattaa kasvaa, koska unionin talousarvion maksuja lisätään; kehottaa näin ollen jälleen painokkaasti uudistamaan unionin talousarvion rahoitusjärjestelyjä, joista on määrä sopia vuoden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, ja vähentämään jäsenvaltioiden BKTL-maksuosuutta EU:n talousarvioon 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja edistämään näin niiden vakauttamispyrkimyksiä[1];

    9.  pyytää Eurooppa-neuvostoa hyväksymään kunnianhimoisen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jolla annetaan EU:lle mahdollisuus palauttaa kasvu, työpaikat ja kilpailukyky kaikkialle Eurooppaan ja näin saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet, kuten esitetään parlamentin 23. lokakuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa[2];

    10. muistuttaa, että EU:n talousarvio on ensisijaisesti investointitalousarvio, josta kokonaisuudessaan 94 prosenttia investoidaan takaisin jäsenvaltioihin;

    11. katsoo, että lisäseuraamusten määrääminen budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin lisäksi ottamalla käyttöön makrotaloudellisia ehtoja EU:n rakenne-, koheesio-, maaseudun kehittämis-, kalastus- ja meriasioiden rahastojen käytössä vain pahentaisi jo nyt makrotaloudellisia ongelmia kohtaavien jäsenvaltioiden ongelmia; muistuttaa, että makrotaloudellisia ehtoja ei voida hyväksyä.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    18.12.2012

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    27

    3

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Marta Andreasen, Richard Ashworth, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Monika Hohlmeier, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Jan Mulder, Vojtěch Mynář, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Alda Sousa, Derek Vaughan, Angelika Werthmann

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Gerben-Jan Gerbrandy, Jaroslav Paška, Paul Rübig, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis, Gianluca Susta

    ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.12.2012)

    talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

    talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2013
    (2012/2256(INI))

    Valmistelija: Tamás Deutsch

    EHDOTUKSET

    Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    Yleistä

    1.  on tyytyväinen pyrkimyksiin lujittaa taloudellista ja talousarvioon sekä työllisyyspolitiikkaan liittyvää koordinointia talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden talousarvioiden ja talouspolitiikan samanaikaisen seurannan kuuden kuukauden ajanjaksolla vuosittain; tähdentää, että komission olisi otettava koheesiopolitiikka vuotuisen kasvuselvityksensä yhdeksi pääkohdaksi; pitää sen vuoksi valitettavana, ettei vuotuisen kasvuselvityksen 2013 yhteydessä ole hyödynnetty tilaisuutta käynnistää tarkoituksenmukaisempi keskustelu kasvusta ja työpaikoista Euroopan unionissa erityisesti tarkistamalla selvityksessä olevia suuntaviivoja; katsoo, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson 2012 taustalla olevat prosessit ovat osoittaneet, että Euroopan unionin on saavutettava alueiden taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja parannettava makrotaloudellista koordinointia sekä vahvistettava demokraattista legitiimiyttä ja hyvää hallintotapaa, mitä tulee koheesiopolitiikkaan ja kaikkiin Euroopan tasolla koordinoituihin politiikkoihin, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

    2.  korostaa koheesiopolitiikan tärkeää roolia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen sekä kasvun ja työpaikkojen tuottamisen ja reaalitalouden vakauttamisen keskeisenä välineenä; katsoo, että vahva ja asianmukaisesti rahoitettu koheesiopolitiikka on pitkäaikaisten kehitysohjelmiensa, talousarvioulottuvuutensa ja hajautettujen hallinnointijärjestelmiensä sekä EU:n kestävän kehityksen ensisijaisten tavoitteiden huomioon ottamisen ansiosta vaikuttava ja tehokas keino Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi sekä uusien talous- ja rahoituskriisien välttämiseksi; korostaa, että koheesiopolitiikka on investointipolitiikkaa, minkä vuoksi sillä olisi edistettävä kaikkien unionin alueiden kestävää alueellista, taloudellista ja sosiaalista koheesiota yhteisvastuun periaatetta noudattaen; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää saada kaikki alueet ja paikallisviranomaiset mukaan Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden toteuttamiseen;

    3.  katsoo, että aluepolitiikka on myös jatkossa hyvin tärkeässä roolissa, kun talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kehitetään kansallisia ohjelmia, ja että se toimii samalla tärkeänä välineenä pyrittäessä saavuttamaan asetetut keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet;

    4.  muistuttaa, että koheesiopolitiikka voi onnistua vain, jos sillä on vakaa ja kestävä rahoituskehys; korostaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen piiriin kuuluvien määrärahojen käyttöönoton yhteydessä ei voida edellyttää makrotaloudellisia ehtoja koskevien sääntöjen noudattamista, koska alue- ja paikallisviranomaisia ei voida syyttää siitä, että kansalliset hallitukset eivät kykene tasapainottamaan talousarvioitaan;

    5.  painottaa, että vahvalla ja hyvin rahoitetulla koheesiopolitiikalla voitaisiin estää uusia talous- ja finanssikriisejä Euroopassa ja suojella erityisesti vähemmän kehittyneitä alueita;

    6.  korostaa, että koheesiopolitiikan joustavat välineet mukautuvat kriisiaikana nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kiristyviin finanssipoliittisiin olosuhteisiin; muistuttaa, että ennakkomaksujen tai korotettujen osarahoitusosuuksien kaltaisia kiireellisiä toimenpiteitä on yhdistetty pitkän aikavälin toimintapolitiikkaan kasvun elvyttämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission aloitteeseen suunnata mahdollisuuksien mukaan rakennerahaston käyttämättä jääneet varat uudelleen pk‑yritysten, energiatehokkuuden ja nuorten työllisyyden hyväksi;

    7.  korostaa, että julkishallintoa on nykyaikaistettava, koska se on merkittävä tekijä, jonka avulla voidaan parantaa rakennerahastovarojen vastaanottokykyä jäsenvaltioissa; ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi niin halutessaan voitava turvautua asiantuntijoiden apuun; muistuttaa, että rakennerahastojen varojen käyttöä olisi myös parannettava vähentämällä byrokraattista rasitusta;

    Julkisen talouden ja talousarvioiden epätasapaino ja taantuman uhka

    8.  on huolissaan siitä, että useimmissa euroalueen talouksissa liian ennakoivat ja samanaikaiset julkisen talouden säästötoimet heikentävät kasvunäkymiä vuonna 2013; on sitä mieltä, että kasvuun ja työpaikkoihin tehtävien investointien olisi oltava keskeisellä sijalla jäsenvaltioiden ponnisteluissa ja että säästötoimet olisi otettava käyttöön asteittain pitkällä aikavälillä; pitää myönteisenä, että komissio on todennut, että kasvu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus voivat toteutua ainoastaan, jos jäsenvaltioiden julkisen talouden vakauttaminen toteutetaan eriytetysti;

    9.  katsoo, että hajautetumpi ja tasapainoisempi julkisen talouden vakauttaminen sekä kansallisella että sitä alemmilla tasoilla edistäisi kestävään julkiseen talouteen pääsemistä, tehostaisi markkinoiden luottamusta, lisäisi kilpailukykyä ja kasvua ja parantaisi työllistymismahdollisuuksia euroalueella ja koko unionissa;

    10. kehottaa jäsenvaltioita painottamaan sekä talousarvion tulo- että menopuolella ensisijaisesti kasvua tukevia toimintalinjoja erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan, infrastruktuurin ja energian kaltaisilla aloilla sekä varmistamaan, että kyseiset menot ja tulot ovat tehokkaita; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että parannetaan työvoimapalvelujen ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja vaikuttavuutta;

    11. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutusohjelmiin, jotta tulevina vuosikymmeninä vältytään merkittävien alojen työvoimapulalta;

    Kasvu ja työpaikat

    12. tähdentää, että on huolehdittava jäsenvaltioiden ja alueiden talouspolitiikan johdonmukaisuudesta ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yksittäisten kansallisten talouspolitiikkojen heijastevaikutuksiin; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että talouspolitiikan eri välineet ovat keskenään johdonmukaisia erityisesti niiden toimintalinjojen suhteen, joilla pyritään toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, jotta voidaan palauttaa sijoittajien luottamus sekä turvata reaalitalouden pitkän aikavälin rahoitus; toteaa, että monet yritykset ja kotitaloudet saavat rahoitusta vain rajatusti ja kalliilla ehdoilla, ja kehottaa siksi komissiota jatkamaan työtä jäsenvaltioiden kanssa, jotta käyttämättä jääneiden rakennerahastojen varojen käyttö nopeutuisi, sekä kannustamaan jäsenvaltioita hyödyntämään täysipainoisesti uusia innovatiivisia riskinjakovälineitä (kuten hankejoukkolainoja), jotta voitaisiin saada taas myös yksityistä rahoitusta;

    13. on erittäin huolissaan siitä, että vielä vuosia järjestelmäkriisin alkamisen jälkeen pitkäaikaistyöttömyys kasvaa EU:ssa edelleen ja tämän lisäksi nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävälle tasolle, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on kasvanut, eikä parannusta tilanteeseen ole näkyvissä lähitulevaisuudessa;

    14. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita toteuttamaan ensisijaisena asiana päättäväisiä toimia työttömyyden vähentämiseksi EU:ssa;

    15. vaatii järeitä toimenpiteitä, joilla palautetaan luottamus pankkisektoriin ja lisätään siten investointeja; muistuttaa, että riittävän rahoituksen saannin vaikeus on edelleen yksi suurimmista esteistä, joiden vuoksi pk-yritykset eivät pysty hankkimaan unionin osarahoituksen saamiseksi tarvittavaa yksityistä pääomaa eivätkä parantamaan kilpailukykyään; korostaa, että koheesiopolitiikan innovatiiviset rahoitusvälineet yhdessä EIP:n pääoman kanssa voivat toimia katalysaattoreina sille, että pk-yrityksiin kohdennetaan investointeja, ja niillä voidaan täydentää perinteistä pankkilainoitusta; suosittaa, että mahdollisuuksia käyttää rakennerahastoja yhdessä EIP:n rahoituksen kanssa tutkitaan edelleen, muun muassa niiden käyttöä riskipääomarahastojen ja sellaisten rahastojen rahoitukseen, jotka voivat moninkertaistaa niiden arvon tuottamalla lisärahoitusta pk-yrityksille; kehottaa komissiota toimittamaan jäsenvaltioille ja alueille yksityiskohtaisia tietoja sekä lisäapua ja opastusta koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä vuonna 2013 ja tulevalla ohjelmakaudella (2014–2020);

    16. toteaa, että tarvitaan päättäväisempiä toimia, jotta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä voidaan saada aikaan edellytykset työpaikkoja luovalle elvytykselle; korostaa, että vain työpaikkoja luomalla voidaan saada aikaan kestävää kasvua ja ehkäistä tulevia kriisejä;

    17. katsoo, että kasvun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisäämiseksi on parannettava talouspolitiikan koordinointia ja toteutettava kauaskantoisia rakenteellisia uudistuksia ja että budjetti-, kasvu- ja työllisyystoimenpiteitä on toteutettava samanaikaisesti, sillä ne ovat kaikki toisistaan riippuvaisia ja muodostavat yhdessä edellytykset elpymiselle.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    18.12.2012

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    33

    3

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Victor Boştinaru, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Jacek Olgierd Kurski, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Justina Vitkauskaite, Oldřich Vlasák, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Ivars Godmanis, Lena Kolarska-Bobińska, Maurice Ponga, Elisabeth Schroedter, Derek Vaughan

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Olle Ludvigsson

    PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.1.2013)

    talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

    talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2013
    (2012/2256(INI))

    Valmistelija: Paulo Rangel

    EHDOTUKSET

    Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  muistuttaa, että vuotuinen kasvuselvitys, sellaisena kuin kevään Eurooppa-neuvosto on sen vahvistanut, on perustavanlaatuinen asiakirja, joka auttaa laatimaan jäsenvaltioiden kansallisia uudistusohjelmia sekä vakaus- ja lähentymisohjelmia ja jonka perusteella komissio laatii maakohtaisia suosituksia;

    2.  kehottaa komissiota antamaan tyhjentävän selvityksen syistä, joiden vuoksi kunakin vuonna vuotuiseen kasvuselvitykseen on otettu mukaan tietyt painopistealueet, ja sisällyttämään asiakirjaan arvioinnin mahdollisista heijastevaikutuksista eri politiikan aloilla ja eri maissa;

    3.  korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson käynnistävällä vuotuisella kasvuselvityksellä on merkittävä rooli ohjausjaksolla ja että tämän vuoksi siitä on saatava aikaan laaja konsensus eri toimielinten välillä;

    4.  muistuttaa, että vuotuisen kasvuselvityksen tärkeyden vuoksi komission olisi kuultava parlamenttia ennen sen hyväksymistä; katsoo tässä yhteydessä, että parlamentin olisi kutsuttava komissio keskustelemaan yleisistä ennakko-ohjeista prosessin aikaisemmassa vaiheessa ennen kuin vuotuinen kasvuselvitys saatetaan valmiiksi ja julkaistaan;

    5.  toteaa, että talouspoliittisen vuoropuhelun tarkoituksena olisi oltava prosessin demokraattisen legitimiteetin vahvistaminen siten, että vuotuisen kasvuselvityksen ja maakohtaisten suositusten laadintaan ja seurantaan kohdistetaan asianmukaista parlamentaarista valvontaa; katsoo, että talouspoliittista vuoropuhelua olisi käytettävä eurooppalaisen ohjausjakson tärkeimpinä hetkinä, eli jakson alussa ennen vuotuisen kasvuselvityksen julkaisemista sekä pian sen julkaisemisen jälkeen, ennen kuin neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset, sekä prosessin lopulla sen jälkeen, kun Eurooppa‑neuvosto on hyväksynyt maakohtaiset suositukset;

    6.  toistaa, että parlamentin on voitava osallistua täysipainoisesti talouspolitiikan koordinointiin ja päätöksiin, joilla pyritään edistämään aidon talous- ja rahaliiton luomista sekä edistämään toimia, jotka ovat välttämättömiä edettäessä kohti täyttä pankki-, talous-, finanssi- ja poliittista unionia, jotta kaikkiin kansalaisiin vaikuttavien päätösten legitimiteettiä voidaan parantaa;

    7.  muistuttaa tässä yhteydessä, että eurooppalainen ohjausjakso ei saa millään tavoin vaarantaa Euroopan parlamentin tai kansallisten parlamenttien oikeuksia;

    8.  katsoo, että avoimuutta ja legitimiteettiä koskevien huolenaiheiden vähentämiseksi kansallisilla parlamenteilla olisi oltava aktiivisempi rooli prosessissa, ja ehdottaa, että jäsenvaltiot mukauttavat sisäiset menettelynsä niin, että kansalliset parlamentit voivat osallistua keskusteluihin omien maidensa finanssipoliittisista uudistussuunnitelmista ennen niiden asettamista EU:n käsittelyyn;

    9.  katsoo, että pöytäkirjassa nro 1 olevan 9 artiklan nojalla Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välinen tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää ohjausjaksoprosessissa tarvittavan demokraattisen legitimiteetin ja kansallisen omavastuullisuuden vahvistamisessa;

    10. pitää Euroopan parlamentin ja kansallisten edustajien välillä tähän mennessä käytyä vuoropuhelua erittäin myönteisenä, ja pitää tervetulleena eurooppalaista ohjausjaksoa käsittelevän parlamenttien välisen viikon järjestämistä tammikuun 2013 lopulla;

    11. katsoo, että Euroopan parlamentti on asianmukainen paikka kansallisten parlamenttien ja EU:n toimielinten välillä toteutettavalle vuoropuhelulle ja yhteistyölle; on kuitenkin sitä mieltä, että myös komission ja neuvoston olisi oltava läsnä kyseisissä parlamenttien välisissä kokouksissa;

    12. korostaa, että parlamenttien välisen yhteistyön varmistamisen lisäksi on myös tarpeen ponnistella kansalaisille tiedottamiseksi ja heidän osallistamisekseen aktiivisesti prosessiin, jotta sen legitimiteettiä voidaan parantaa ja jotta se koettaisiin omaksi kansallisella tasolla;

    13. toistaa, että vuotuisen kasvuselvityksen ja koko ohjausjaksoprosessin uskottavuuden säilyttämiseksi neuvoston on ilmoitettava perustelut, jos se kieltäytyy noudattamasta vuotuiseen kasvuselvitykseen perustuvia komission suosituksia; pitää myönteisenä talouspolitiikan ohjauspaketissa käyttöön otettua, maakohtaisiin suosituksiin liittyvää "noudata tai selitä" -periaatetta, jonka mukaan neuvosto on julkisesti vastuussa kaikista komission ehdotuksiin tekemistään muutoksista, ja katsoo, että tätä periaatetta on vahvistettava käytännössä;

    14. muistuttaa, että parlamentti on tunnustettava asianmukaiseksi eurooppalaiseksi demokraattiseksi foorumiksi, joka tekee yleisarvion EU-ohjausjakson päättyessä; katsoo, että merkkinä tästä tunnustamisesta prosessissa mukana olevien EU:n toimielinten ja talousalan elinten edustajien olisi pyydettäessä toimitettava Euroopan parlamentin jäsenille tietoja;

    15. kehottaa tekemään parlamentin, komission ja neuvoston välisen toimielinten sopimuksen demokraattisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi koko eurooppalaisessa ohjausjaksoprosessissa;

    16. kehottaa puhemiestä esittelemään kevään Eurooppa-neuvostossa Euroopan parlamentin tarkistamat vuotuiset kasvun suuntaviivat ja katsoo, että parlamentin olisi oltava edustettuna kevään Eurooppa-neuvostossa ja osallistuttava neuvoston päätelmien laatimiseen.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    21.1.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    12

    0

    2

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Ashley Fox, Gerald Häfner, Daniel Hannan, Morten Messerschmidt, Paulo Rangel, Manfred Weber

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Zuzana Brzobohatá, Marietta Giannakou, Vital Moreira, Helmut Scholz, Rainer Wieland

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Ioan Enciu

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    4.2.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    28

    17

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Burkhard Balz, Elena Băsescu, Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Werner Langen, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Sophie Auconie, Jean-Pierre Audy, Thijs Berman, Lajos Bokros, Herbert Dorfmann, Danuta Maria Hübner, Sophia in ‘t Veld, Krišjānis Kariņš, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Nils Torvalds, Emilie Turunen, Roberts Zīle

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Krzysztof Lisek