MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista

7.2.2013 - (COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD)) - ***I

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Marc Tarabella

Tarkistukset

• 001-245 (PDF - 663 KB)
• 001-245 (DOC - 945 KB)
• 246-246 (PDF - 1569 KB)
• 246-246 (DOC - 1048 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista

(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0895),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0007/2012),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2012 antaman lausunnon[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0034/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen.	(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Kun otetaan huomioon, millaisiin aloihin tällainen yhteensovittaminen vaikuttaa, sen avulla olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi samalla, kun turvataan mainittujen periaatteiden soveltaminen. Julkisia hankintoja koskevissa säännöissä on noudatettava toimivallanjakoa SEUT‑sopimuksen 14 artiklan ja yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti. Kyseisten sääntöjen soveltaminen ei saisi vaikuttaa viranomaisten vapauteen päättää siitä, miten ne hoitavat julkisen palvelun tehtävänsä.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja ‑käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.	(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava nykyisiä hankintasääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, taata hyvä hinta-laatusuhde, helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten ja pienyrittäjien yhdenvertaista pääsyä ja asianmukaista osallistumista julkisiin hankintoihin sekä paikallisella että unionin tasolla ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja kestävän tuotannon ja kulutuksen tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja ‑käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Sisämarkkinat ja kansainväliset markkinat kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa, joten julkisia hankintoja koskevassa politiikassa olisi edistettävä asianmukaisesti unionin arvoja, kuten avoimuutta, korruptionvastaisia periaatteita, vastavuoroisuuden periaatetta sekä sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) On syytä muistuttaa myös, että tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden sosiaaliturvalainsäädäntöön eikä siinä pitäisi käsitellä sellaisten yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen vapauttamista, jotka on varattu julkisille tai yksityisille yhteisöille, eikä palveluja tarjoavien julkisten yhteisöjen yksityistämistä. Samoin on syytä muistaa, että jäsenvaltiot saavat järjestää pakolliset sosiaali- tai muut palvelut, kuten postipalvelut, joko yleistä taloudellista etua koskevina palveluina tai muina kuin taloudellisina yleistä etua koskevina palveluina tai niiden yhdistelmänä. On aiheellista selventää, että muiden kuin taloudellisten yleistä etua koskevien palvelujen ei tulisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että ne voivat suorittaa hankintansa parhaalla hinta-laatusuhteella.	(5) Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että ne voivat suorittaa hankintansa parhaalla hinta-laatusuhteella.
Perustelu
Komission ehdotus ei kata sosiaalisia näkökohtia riittävästi.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) On asianmukaista, että hankinnan käsite tai määritelmä siitä, mistä yksittäinen hankinta muodostuu, on mahdollisimman lähellä julkisista hankinnoista […] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin […] mukaista käsitettä tai määritelmää siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen erityispiirteet. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat, rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi, esimerkiksi rakennusurakkahankkeen tai rakennusurakat, tavarat ja/tai palvelut yhtenä kokonaisuutena. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta voi olla osoituksena muun muassa se, että hankintayksikkö suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun tai että erilaiset hankitut osatekijät palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa ja niiden välillä on läheinen ajallinen yhteys.	(6) On asianmukaista, että hankinnan käsite tai määritelmä siitä, mistä yksittäinen hankinta muodostuu, on mahdollisimman lähellä julkisista hankinnoista […] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin […] mukaista käsitettä tai määritelmää siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen erityispiirteet. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat, rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi, esimerkiksi rakennusurakkahankkeen tai rakennusurakat, tavarat ja/tai palvelut yhtenä kokonaisuutena.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Vaikka tosiasialliset, potentiaaliset tai epäillyt eturistiriidat eivät välttämättä johda korruptioon, on hyvinkin mahdollista, että ne vaikuttavat epäasianmukaisesti julkista hankintaa koskeviin päätöksiin vääristäen kilpailua ja vaarantaen tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun. Sen vuoksi olisi luotava tehokkaat mekanismit, joilla estetään, havaitaan ja poistetaan eturistiriidat. Koska hankintaviranomaisten ja yritysten päätöksentekoprosessien välillä on eroja, on asianmukaista rajoittaa tällaiset säännökset koskemaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintoja.	(12) Vaikka tosiasialliset, potentiaaliset tai epäillyt eturistiriidat eivät välttämättä johda korruptioon, on hyvinkin mahdollista, että ne vaikuttavat epäasianmukaisesti hankintapäätöksiin vääristäen kilpailua ja vaarantaen tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun. Sen vuoksi olisi luotava tehokkaat mekanismit, joilla estetään, havaitaan ja poistetaan eturistiriidat. Suojellakseen tehokkaasti ilmiantajia jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että kaikkia henkilöstön jäseniä, jotka tekevät vilpittömässä mielessä ilmoituksen salatuista eturistiriidoista, suojellaan kostolta, häirinnältä tai vahingollisilta toimilta. Kostolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia suoria tai epäsuoria vahingollisia toimia, joilla uhkaillaan henkilöä tai joita suositellaan tai toteutetaan tätä vastaan ilmoituksen tekemisen vuoksi. Koska hankintaviranomaisten ja yritysten päätöksentekoprosessien välillä on eroja, on asianmukaista rajoittaa tällaiset säännökset koskemaan hankintaviranomaisten tekemiä hankintoja.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Edellä mainitun arvioinnin tulokset ovat osoittaneet, että tiettyjen palvelujen jättämistä direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle olisi tarkasteltava uudelleen. Sen vuoksi direktiivi ulotetaan koskemaan täydellisesti useita palveluja (kuten hotellipalveluja ja oikeudellisia palveluja, joissa molemmissa rajatylittävän kaupan osuuden on todettu olevan erityisen suuri).	Poistetaan.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Väestönsuojeluun, pelastuspalveluihin ja vaarojen ehkäisyyn liittyvät palvelusopimukset olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Näiden alojen palveluihin sisältyvät erityisesti kiireelliset sairaankuljetuspalvelut, jotka olisi määriteltävä erillisiksi kiireettömistä sairaankuljetuspalveluista. Perussopimusten periaatteiden soveltamisen pitäisi riittää varmistamaan kansalaisten edun mukainen tehokas väestönsuojelu ja pelastuspalvelu.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Muille palvelujen pääluokille, nimittäin henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia hankintasopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa sovellettaisiin korkeampaa, 1 000 000 euron kynnysarvoa. Erityisesti näiden alojen hankintojen yhteydessä henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa ylikansallisia hankkeita. Henkilöpalveluja koskevilta hankintasopimuksilta, jotka ylittävät edellä mainitun kynnysarvon, olisi edellytettävä unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus soveltaa palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai hankintayksiköt voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity julkista hankintaa koskevien sopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.	(17) Julkista hankintaa koskevan EU:n lainsäädännön vaikutuksista ja tehokkuudesta tehtyä arviointia koskevan 27 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Evaluation Report – the Impact and Effectiveness of EU Public Procurement Legislation” tulokset osoittivat, että tiettyjen palvelujen jättämistä direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle olisi tarkasteltava uudelleen. Joillekin palvelujen pääluokille, esimerkiksi henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia hankintasopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa sovellettaisiin korkeampaa, 1 000 000 euron kynnysarvoa. Henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa ylikansallisia hankkeita. Henkilöpalveluja koskevilta hankintasopimuksilta, jotka ylittävät edellä mainitun kynnysarvon, olisi edellytettävä unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus soveltaa palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai hankintayksiköt voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity hankintasopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tätä direktiiviä ei tulisi soveltaa hyviksi osoittautuneisiin jäsenvaltioiden menettelyihin, jotka perustuvat käyttäjien vapauteen valita yleistä etua koskevien palvelujen suorittajat (kuten palvelusetelijärjestelmä, valinnanvapausmalli ja kolmenväliset järjestelyt), edellyttäen että yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevat perussopimusten yleiset periaatteet otetaan huomioon.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin.	(18) Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin. Unionin toimielinten olisi otettava erityisesti huomioon tässä direktiivissä säädetyt muutokset ja muutettava omia hankintasääntöjään vastaamaan näitä muutoksia.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Tehtäessä hankintasopimuksia tiettyjä audiovisuaalisia ja radiotoiminnan palveluja suorittavien mediapalvelujen tarjoajien kanssa olisi voitava ottaa huomioon näkökohtia, joilla on kulttuurista tai yhteiskunnallista merkitystä ja joiden vuoksi hankintasääntöjen soveltaminen niihin on epätarkoituksenmukaista. Näistä syistä olisi säädettävä poikkeuksesta, joka koskee mediapalvelujen tarjoajien itsensä tekemiä palveluhankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on käyttövalmiiden ohjelmien ja muiden valmistelevien palvelujen ostaminen, kehittäminen, tuotanto tai yhteistuotanto, kuten käsikirjoituksiin tai taiteellisiin esityksiin liittyvät palvelut, joita ohjelmien toteuttaminen edellyttää. Olisi lisäksi selvennettävä, että poikkeusta olisi sovellettava yhtä lailla radio- ja televisiotoiminnan palveluihin sekä tilattaviin (ei-lineaarisiin) palveluihin. Tätä poikkeusta ei kuitenkaan tulisi soveltaa tällaisten ohjelmien tuotannon, yhteistuotannon ja lähettämisen edellyttämän teknisen laitteiston toimittamiseen.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Riittävänä osoituksena rajoittamattomasta pääsystä tietyille markkinoille pidetään sitä, että tietyn alan tai sen osan vapauttamista koskeva unionin lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan. Tällainen lainsäädäntö olisi eriteltävä liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Liitteessä olisi nykyisin viitattava maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/73/EY, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/72/EY sekä direktiiviin 94/22/EY.	(24) Riittävänä osoituksena rajoittamattomasta pääsystä tietyille markkinoille pidetään sitä, että tietyn alan tai sen osan vapauttamista koskeva unionin lainsäädäntö pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan. Tällainen lainsäädäntö olisi eriteltävä liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Liitteessä olisi nykyisin viitattava maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/73/EY, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/72/EY, direktiiviin 94/22/EY sekä yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettuun neuvoston direktiiviin 91/440/ETY1.
	______________
	1 EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Tutkimus ja innovointi, myös ekoinnovointi ja sosiaaliset innovaatiot, kuuluvat tärkeimpiin tulevaa kasvua edistäviin tekijöihin, ja niille on annettu keskeinen sija älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa. Hankintayksiköiden olisi käytettävä julkisia hankintoja strategisesti parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen innovointia. Innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaikuttaa olennaisesti julkisten palvelujen tehostumiseen ja niiden laadun paranemiseen sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Se auttaa saamaan parhaan vastineen rahoille ja saavuttamaan laajempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottamalla uusia ideoita, muuttamalla ne innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja edistämällä siten kestävää talouskasvua. Tällä direktiivillä olisi helpotettava innovaatioiden hankkimista ja autettava jäsenvaltioita saavuttamaan innovaatiounionin tavoitteet. Sen vuoksi olisi säädettävä erityisestä hankintamenettelystä, joka antaisi hankintayksiköille mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten sillä varauksella, että toimitettavat tuotteet, palvelut tai rakennusurakat vastaavat sovittuja suoritustasoja ja kustannuksia. Tällainen kumppanuus olisi järjestettävä riittävän markkinavetoiseksi, jotta se kannustaisi innovatiivisen ratkaisun kehittämiseen sulkematta kuitenkaan markkinoita.	(25) Tutkimus ja innovointi, myös ekoinnovointi ja sosiaaliset innovaatiot, kuuluvat tärkeimpiin tulevaa kasvua edistäviin tekijöihin, ja niille on annettu keskeinen sija älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa. Hankintayksiköiden olisi käytettävä julkisia hankintoja strategisesti parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen innovointia. Innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaikuttaa olennaisesti julkisten palvelujen tehostumiseen ja niiden laadun paranemiseen sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Se auttaa saamaan parhaan vastineen julkisille varoille ja saavuttamaan laajempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottamalla uusia ideoita, muuttamalla ne innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja edistämällä kestävää talouskasvua. Komission 14 päivänä joulukuuta 2007 antamassa tiedonannossa ”Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa” esitetään tarkemmin innovatiivinen hankintamalli. Mallilla edistetään tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien tutkimus- ja kehittämispalvelujen sisällyttämistä hankintamenettelyihin. Malli, joka on sisällytetty tähän direktiiviin, on tunnustettu, ja se on kaikkien hankintayksiköiden tarkasteltavissa. Tällä direktiivillä olisi kuitenkin helpotettava innovaatioiden julkista hankintaa yleisemmin ja autettava jäsenvaltioita saavuttamaan innovaatiounionin tavoitteet. Jos innovatiivista tuotetta, palvelua tai rakennusurakkaa ei voida kehittää eikä kehitystyön tuloksen myöhempää hankintaa toteuttaa markkinoilla jo saatavilla olevia ratkaisuja käyttämällä, hankintayksikön olisi voitava käyttää erityistä hankintamenettelyä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten osalta. Hankintayksiköiden olisi voitava luoda tämän uuden menettelyn avulla innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten sillä varauksella, että ne voidaan toimittaa sovittujen suoritustasojen ja kustannusten mukaisesti. Menettelyn olisi perustuttava tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn sovellettaviin sääntöihin, ja hankintasopimusten tekoperusteena olisi käytettävä ainoastaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, sillä se soveltuu parhaiten innovatiivisia ratkaisuja koskevien tarjousten vertailuun. Riippumatta siitä, koskeeko innovaatiokumppanuus hyvin suurta hanketta vai pienempää hanketta, se olisi järjestettävä riittävän markkinavetoiseksi, jotta se kannustaisi innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen sulkematta kuitenkaan markkinoita. Tämän vuoksi hankintayksiköt eivät saisi käyttää innovaatiokumppanuuksia väärin siten, että niillä estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua. Hankinnan ehtoja asettaessaan hankintayksiköiden olisi lisäksi voitava ottaa käyttöön hankintasopimuksen tekoperusteena parhaan käytettävissä olevan tekniikan kaltaisia innovatiivisia ominaisuuksia, jotka liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.	(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä. Olisi lisäksi kannustettava rakennustietoja koskevien sähköisten mallintamisvälineiden toimittamista rakennusurakkasopimuksia varten, jotta hankintamenettelyä voitaisiin uudistaa ja jotta voitaisiin varmistaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rakennusurakoiden julkinen hankinta tehostuu erityisesti elinkaarikustannusten ja kestävyysperusteiden kannalta.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(27 a) Jotta varmistettaisiin luottamuksellisuus hankintamenettelyn aikana, hankintayksiköt eivät saisi paljastaa talouden toimijoiden niille toimittamia tietoja, jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi. Hankintayksikkö olisi asetettava vastuuseen tämän velvollisuuden laiminlyönnistä, jos talouden toimija voi osoittaa selkeästi sille aiheutuneen vahingon.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Unionissa on kehittymässä vahvaksi suuntaukseksi julkisten hankintojen markkinoilla, että julkiset hankkijat yhdistävät kysyntää saavuttaakseen mittakaavaetuja muun muassa alhaisempien hintojen ja liiketoimikustannusten muodossa sekä parantaakseen hankintojen hallinnointia ja tehdäkseen hankintoja ammattitaitoisemmin. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa keskittämällä hankinnat joko niihin osallistuvien hankintayksiköiden määrän tai hankintojen ajan myötä muuttuvan volyymin ja arvon perusteella. Hankintojen yhdistämistä ja keskittämistä olisi kuitenkin valvottava tarkasti, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin avoimuus ja kilpailu ja pienten ja keskisuurten yritykset mahdollisuudet päästä markkinoille.	(28) Unionissa on kehittymässä vahvaksi suuntaukseksi julkisten hankintojen markkinoilla, että julkiset hankkijat yhdistävät kysyntää saavuttaakseen mittakaavaetuja muun muassa alhaisempien hintojen ja liiketoimikustannusten muodossa sekä parantaakseen hankintojen hallinnointia ja tehdäkseen hankintoja ammattitaitoisemmin. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa keskittämällä hankinnat joko niihin osallistuvien hankintayksiköiden määrän tai hankintojen ajan myötä muuttuvan volyymin ja arvon perusteella. Hankintojen yhdistämistä ja keskittämistä olisi kuitenkin valvottava tarkasti, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin avoimuus ja kilpailu ja pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille. Komission olisi annettava jäsenvaltioille ja hankintayksiköille ohjausta yhdistettyjen ja keskitettyjen hankintojen vaaditusta valvonnasta, jotta vältetään ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29) Puitejärjestelyjen käyttö voi toimia tehokkaana hankintamenetelmänä koko Euroopassa, mutta puitejärjestelyillä tehtyjen hankintojen avoimuutta ja mahdollisuutta osallistua tällaisiin hankintoihin olisi parannettava kilpailun lisäämiseksi. Puitejärjestelyihin sovellettavia säännöksiä olisi näin ollen tarkistettava erityisesti säätämällä pienoiskilpailuista, joilla ratkaistaan erityisten hankintasopimusten tekeminen puitejärjestelyn perusteella, sekä rajoittamalla puitejärjestelyjen voimassaoloa.	(29) Puitejärjestelyjen käyttö voi toimia tehokkaana hankintamenetelmänä koko Euroopassa, mutta puitejärjestelyillä tehtyjen hankintojen avoimuutta ja mahdollisuutta osallistua tällaisiin hankintoihin olisi parannettava kilpailun lisäämiseksi.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia sähköisiä hankintamenetelmiä, kuten sähköisiä luetteloja. Niiden avulla lisätään kilpailua ja yksinkertaistetaan julkisia hankintoja ennen kaikkea säästämällä aikaa ja rahaa. Olisi kuitenkin vahvistettava tiettyjä sääntöjä sen varmistamiseksi, että tällaisessa käytössä noudatetaan tämän direktiivin sääntöjä sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Hankintayksiköille olisi annettava lupa teettää yksittäisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia aiemmin toimitettujen sähköisten luettelojen perusteella erityisesti silloin, kun kilpailu on avattu uudelleen puitejärjestelyn nojalla tai kun käytetään dynaamista hankintajärjestelmää ja kun jäljitettävyydestä, yhdenvertaisesta kohtelusta ja ennakoitavuudesta on annettu riittävät takeet. Hankintayksiköiden olisi sähköisiä viestintämuotoja koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisesti oltava asettamatta perusteettomia esteitä talouden toimijoiden mahdollisuuksille osallistua hankintamenettelyihin, joissa tarjoukset on esitettävä sähköisten luettelojen muodossa ja joissa taataan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevien yleisten periaatteiden noudattaminen.	(31) Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia sähköisiä hankintamenetelmiä, kuten sähköisiä luetteloja. Niiden avulla lisätään kilpailua ja yksinkertaistetaan julkisia hankintoja ennen kaikkea säästämällä aikaa ja rahaa. Olisi kuitenkin vahvistettava tiettyjä sääntöjä sen varmistamiseksi, että tällaisessa käytössä noudatetaan tämän direktiivin sääntöjä sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Tietoja olisi lisäksi käsiteltävä noudattaen jäsenvaltioiden ja unionin tietosuojalainsäädäntöä. Hankintayksiköille olisi annettava lupa teettää yksittäisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia aiemmin toimitettujen sähköisten luettelojen perusteella erityisesti silloin, kun kilpailu on avattu uudelleen puitejärjestelyn nojalla tai kun käytetään dynaamista hankintajärjestelmää ja kun jäljitettävyydestä, yhdenvertaisesta kohtelusta ja ennakoitavuudesta on annettu riittävät takeet. Hankintayksiköiden olisi sähköisiä viestintämuotoja koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisesti oltava asettamatta perusteettomia esteitä talouden toimijoiden mahdollisuuksille osallistua hankintamenettelyihin, joissa tarjoukset on esitettävä sähköisten luettelojen muodossa ja joissa taataan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevien yleisten periaatteiden noudattaminen.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) Useimmissa jäsenvaltioissa käytetään yhä enemmän keskitettyjä hankintamenetelmiä. Yhteishankintayksiköt vastaavat hankintojen tekemisestä tai hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen tekemisestä muita hankintaviranomaisia tai hankintayksikköjä varten. Suurten hankintamäärien vuoksi tällaisilla menetelmillä lisätään kilpailua ja julkisia hankintoja tehdään ammattitaitoisemmin. Sen vuoksi olisi säädettävä hankintayksikköjä varten perustettuja yhteishankintayksikköjä koskevasta unionin määritelmästä estämättä kuitenkaan vähemmän institutionaalisten ja järjestelmällisten yhteisten hankintojen jatkamista tai vakiintunutta käytäntöä, jossa turvaudutaan palveluntarjoajiin, jotka valmistelevat ja hallinnoivat hankintamenettelyjä hankintayksikön nimissä ja puolesta. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt siitä, miten vastuu tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta, korjaavat toimenpiteet mukaan luettuina, jaetaan yhteishankintayksikön ja niiden hankintayksiköiden kesken, jotka tekevät hankintoja yhteishankintayksiköstä tai sen välityksellä. Jos yhteishankintayksikkö on yksin vastuussa hankintamenettelyjen suorittamisesta, sen olisi myös oltava yksin ja suoraan vastuussa näiden menettelyjen laillisuudesta. Jos hankintayksikkö suorittaa tietyt osat menettelystä, kuten puitejärjestelyn mukaisen uudelleen kilpailuttamisen tai yksittäisten hankintasopimusten tekemisen dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella, sen olisi myöhemminkin oltava vastuussa suorittamistaan vaiheista.	(32) Useimmissa jäsenvaltioissa käytetään yhä enemmän keskitettyjä hankintamenetelmiä. Yhteishankintayksiköt vastaavat hankintojen tekemisestä tai hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen tekemisestä muita hankintaviranomaisia tai hankintayksikköjä varten. Suurten hankintamäärien vuoksi tällaisilla menetelmillä lisätään kilpailua ja julkisia hankintoja tehdään ammattitaitoisemmin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuteen osallistua tällaisiin menettelyihin. Sen vuoksi olisi säädettävä hankintayksikköjä varten perustettuja yhteishankintayksikköjä koskevasta unionin määritelmästä estämättä kuitenkaan vähemmän institutionaalisten ja järjestelmällisten yhteisten hankintojen jatkamista tai vakiintunutta käytäntöä, jossa turvaudutaan palveluntarjoajiin, jotka valmistelevat ja hallinnoivat hankintamenettelyjä hankintayksikön nimissä ja puolesta. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt siitä, miten vastuu tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien noudattamisesta, korjaavat toimenpiteet mukaan luettuina, jaetaan yhteishankintayksikön ja niiden hankintayksiköiden kesken, jotka tekevät hankintoja yhteishankintayksiköstä tai sen välityksellä. Jos yhteishankintayksikkö on yksin vastuussa hankintamenettelyjen suorittamisesta, sen olisi myös oltava yksin ja suoraan vastuussa näiden menettelyjen laillisuudesta. Jos hankintayksikkö suorittaa tietyt osat menettelystä, kuten puitejärjestelyn mukaisen uudelleen kilpailuttamisen tai yksittäisten hankintasopimusten tekemisen dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella, sen olisi myöhemminkin oltava vastuussa suorittamistaan vaiheista.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) Sähköiset viestintämuodot sopivat erityisen hyvin keskitettyjen hankintakäytäntöjen ja -välineiden tueksi, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää tietoja uudelleen, käsitellä niitä automaattisesti ja minimoida informaatio- ja liiketoimikustannukset. Sen vuoksi sähköisten viestintämuotojen käyttö olisi ensimmäisessä vaiheessa tehtävä pakolliseksi yhteishankintayksiköille, ja samalla olisi helpotettava käytäntöjen lähentymistä koko unionissa. Tämän jälkeen sähköisten viestintämuotojen käytöstä olisi tehtävä yleinen velvollisuus kaikissa hankintamenettelyissä kahden vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen.	(33) Sähköiset viestintämuodot sopivat erityisen hyvin keskitettyjen hankintakäytäntöjen ja -välineiden tueksi, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää tietoja uudelleen, käsitellä niitä automaattisesti ja minimoida informaatio- ja liiketoimikustannukset. Sen vuoksi sähköisten viestintämuotojen käyttö olisi ensimmäisessä vaiheessa tehtävä pakolliseksi yhteishankintayksiköille, ja samalla olisi helpotettava käytäntöjen lähentymistä koko unionissa. Tämän jälkeen sähköisten viestintämuotojen käytöstä olisi tehtävä yleinen velvollisuus kaikissa hankintamenettelyissä kahden vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen. Oikeusvarmuuden takaamiseksi nämä säännökset eivät saisi vaikuttaa voimassa oleviin kansallisiin järjestelyihin, jotka koskevat tietojen julkaisemista tässä direktiivissä säädettyjen kynnysarvojen alle jäävistä hankintasopimuksista.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt, jotka haluavat tehdä yhteisiä hankintasopimuksia, kohtaavat nykyään oikeudellisia erityisongelmia etenkin kansallisten lainsäädäntöjen välisten ristiriitojen vuoksi. Vaikka rajatylittävät julkiset yhteishankinnat on epäsuorasti sallittu direktiivissä 2004/17/EY, käytännössä niistä on tehty monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä nimenomaisesti tai epäsuorasti oikeudellisesti epävarmoja tai mahdottomia. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä hankintasopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintayksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava rajatylittäviä yhteishankintoja koskevat uudet säännöt, joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koko sisämarkkinoilla. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteishankintojen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt.	(34) Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt, jotka haluavat tehdä yhteisiä hankintasopimuksia, kohtaavat nykyään oikeudellisia erityisongelmia etenkin kansallisten lainsäädäntöjen välisten ristiriitojen vuoksi. Vaikka rajatylittävät julkiset yhteishankinnat on epäsuorasti sallittu direktiivissä 2004/17/EY, käytännössä niistä on tehty monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä nimenomaisesti tai epäsuorasti oikeudellisesti epävarmoja tai mahdottomia. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä hankintasopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintayksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava rajatylittäviä yhteishankintoja koskevat uudet säännöt, joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koko sisämarkkinoilla. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteishankintojen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt. Rajat ylittäviä julkisia hankintoja varten on olennaista selkeyttää immateriaalioikeuteen liittyviä näkökohtia.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Hankkijoiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän perusteella laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.	(35) Hankkijoiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat voidaan avata kilpailulle ja että niillä voidaan saavuttaa kestävyystavoitteet. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, standardeihin ja teknisiin eritelmiin markkinoilla, sekä tarjouksia, jotka perustuvat rakennettavien kohteiden, tavaroiden ja palvelujen elinkaareen ja tuotantoprosessin kestävyyteen liittyviin suorituskykyä koskeviin perusteisiin. Tekniset eritelmät olisi tämän perusteella laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaiseen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa. Jotta ei syrjitä tarjoajia, jotka sijoittavat todistuksiin tai testausraportteihin aikaa ja rahaa, tarjoajalla on velvollisuus näyttää toteen väitetty vastaavuus.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Hankintayksikköjen, jotka haluavat hankkia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityiset ympäristöominaisuudet tai sosiaaliset tai muut ominaisuudet, olisi voitava viitata erityisiin merkkeihin, kuten Euroopan ympäristömerkkiin, (moni)kansallisiin ympäristömerkkeihin tai muihin merkkeihin, jos kyseistä merkkiä koskevat vaatimukset liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen, kuten tuotteen kuvaukseen ja tarjontamuotoon, pakkausvaatimukset mukaan luettuina. Olennaista on myös se, että nämä vaatimukset laaditaan ja hyväksytään puolueettomasti varmistettavissa olevilla perusteilla käyttäen menettelyä, johon sidosryhmät, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, jakelijat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja että merkki on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä.	(36) Hankintayksikköjen, jotka haluavat hankkia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityiset ympäristöominaisuudet tai sosiaaliset tai muut ominaisuudet, olisi voitava viitata erityisiin merkkeihin tai todistuksiin, kuten Euroopan ympäristömerkkiin, (moni)kansallisiin ympäristömerkkeihin tai muihin merkkeihin tai todistuksiin, jos kyseistä merkkiä koskevat vaatimukset liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen, kuten tuotteen kuvaukseen ja tarjontamuotoon, pakkausvaatimukset mukaan luettuina. Olennaista on myös se, että nämä vaatimukset laaditaan ja hyväksytään puolueettomasti varmistettavissa olevilla perusteilla käyttäen menettelyä, johon sidosryhmät, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, jakelijat, ympäristöjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet, voivat osallistua, ja että merkki on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(37 a) Hankintaviranomaisten on taattava kaikissa hankinnoissa, että hankintasopimuksen kohteena olevat tuotteet, palvelut ja rakennusurakat täyttävät tietosuojalainsäädännön vaatimukset. Varmistaakseen ja osoittaakseen rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien suojelun henkilötietojen käsittelyssä tarjoajien olisi hyväksyttävä sisäisiä menettelyjä ja toteutettava asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä henkilötietojen käsittelyä suunnitellessaan (sisäänrakennettu tietosuoja).
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) Jotta voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista hankintamarkkinoille, olisi säädettävä nimenomaisesti, että hankintasopimukset voidaan jakaa joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrä, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.	(38) Julkiset hankinnat olisi mukautettava pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeisiin. Hankintayksiköiden olisi hyödynnettävä julkisia hankintoja koskevia käytännesääntöjä, jotka on laadittu 25 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt, joilla parannetaan pk‑yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia”1, jossa annetaan ohjeita siitä, miten hankintayksiköt voivat soveltaa julkisia hankintoja koskevia välineitä tavalla, joka helpottaa pk-yritysten osallistumista. Jotta voidaan edistää pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille ja lisätä kilpailua, hankintayksiköitä olisi kannustettava erityisesti harkitsemaan hankintasopimusten jakamista osiin etenkin kun on kyse tuotteista, jotka edellyttävät hyvinvointiin liittyvää laatua, kuten sairaaloissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa hoitokodeissa tarjoiltu ruoka. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrää, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.
	________________
	1 SEC(2008)2193.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(39 a) Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla edistetään pk‑yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin erityisesti parantamalla tiedotusta ja ohjausta, jotka koskevat tarjouskilpailuja ja uusia mahdollisuuksia, joita uudistettu unionin säädöskehys tarjoaa, ja joilla edistetään hyvien toimintatapojen vaihtoa sekä koulutuksen ja tapahtumien järjestämistä hankintayksiköille ja pk-yrityksille.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.	(40) Hankintasopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan, ihmiskaupan ja lapsityövoiman hyväksikäyttöön tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat tämän direktiivin yleisperiaatteissa tarkoitettujen ympäristö‑, sosiaali- tai työlainsäädännön säännösten rikkomisten perusteella.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 41 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(41) Jos hankintayksiköt ovat velvollisia soveltamaan tai päättävät soveltaa edellä mainittuja poissulkemisperusteita, niiden olisi sovellettava direktiiviä [2004/18] silloin, kun on mahdollista, että talouden toimijat toteuttavat säännösten noudattamiseksi toimenpiteitä, joilla on tarkoitus korjata rikosten tai virheiden seuraukset ja tehokkaasti estää asiattoman toiminnan toistuminen.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko ”kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen” tai ”alhaisimmat kustannukset”, ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.	(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteeksi ”kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen” ottaen huomioon, että sen olisi viitattava laadullisiin ja kestävyyttä koskeviin perusteisiin teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 44 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.	(44) Hankintayksiköiden, jotka tekevät hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet, joihin voi kuulua taloudellisia sekä ympäristöä koskevia ja sosiaalisia ominaisuuksia, on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen ja terveen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 45 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(45) On ehdottoman tärkeää hyödyntää täysimittaisesti julkisten hankintojen potentiaalia, jotta voidaan saavuttaa kestävää kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet. Koska yksittäisten sektoreiden ja markkinoiden välillä on merkittäviä eroja, ei olisi kuitenkaan asianmukaista asettaa yleisiä pakollisia vaatimuksia ympäristön, yhteiskunnan tai innovoinnin kannalta tärkeille hankinnoille. Unionin lainsäätäjä on jo asettanut pakolliset hankintavaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvoja koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/33/EY) ja toimistolaitteita koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 106/2008). Lisäksi yhteisten menetelmien määritteleminen elinkaarikustannuksia varten on edistynyt merkittävästi. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa tätä menettelytapaa ja asettaa alakohtaisessa lainsäädännössä pakolliset tavoitteet ja päämäärät, jotka palvelevat kyseisen alan politiikkaa ja olosuhteita, sekä edistää elinkaarikustannuksiin sovellettavien eurooppalaisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä keinoina, jotta julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vielä enemmän kestävää kehitystä.	(45) Olisi pyrittävä hyödyntämään julkisten hankintojen potentiaalia, jotta voidaan saavuttaa kestävää kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet hankintayksiköiden toimivaltaan puuttumatta. Koska yksittäisten sektoreiden ja markkinoiden välillä on merkittäviä eroja, ei olisi kuitenkaan asianmukaista asettaa yleisiä pakollisia vaatimuksia ympäristön, yhteiskunnan tai innovoinnin kannalta tärkeille hankinnoille. Unionin lainsäätäjä on jo asettanut pakolliset hankintavaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvoja koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/33/EY) ja toimistolaitteita koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 106/2008). Lisäksi yhteisten menetelmien määritteleminen elinkaarikustannuksia varten on edistynyt merkittävästi. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa tätä menettelytapaa ja asettaa alakohtaisessa lainsäädännössä pakolliset tavoitteet ja päämäärät, jotka palvelevat kyseisen alan politiikkaa ja olosuhteita, sekä edistää elinkaarikustannuksiin sovellettavien eurooppalaisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä keinoina, jotta julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vielä enemmän kestävää kehitystä.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 46 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(46) Näitä alakohtaisia toimenpiteitä on täydennettävä mukauttamalla julkista hankintaa koskevia direktiivejä ja antamalla siten hankintayksiköille mahdollisuudet pyrkiä hankintastrategioissaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin. Sen vuoksi on täsmennettävä, että hankintayksiköt voivat määrittää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja alhaisimmat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, jos käytettävä menetelmä määritellään riippumattomalla ja syrjimättömällä tavalla ja jos se on kaikki kiinnostuneiden osapuolten saatavilla. Elinkaarikustannuksen käsite sisältää kaikki rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset eli niiden sisäiset kustannukset (kuten kehitys-, tuotanto-, käyttö-, ylläpito- ja käytöstäpoistokustannukset) ja ulkoiset kustannukset, jos näitä voidaan arvioida rahallisesti ja seurata. Unionin tasolla olisi kehitettävä yhteisiä menetelmiä yksittäisiin luokkiin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen elinkaarikustannusten laskemiseksi. Aina, kun tällainen menetelmä on kehitetty, sen käyttö olisi tehtävä pakolliseksi.	(46) Näitä alakohtaisia toimenpiteitä on täydennettävä mukauttamalla julkista hankintaa koskevia direktiivejä ja antamalla siten hankintayksiköille mahdollisuudet pyrkiä hankintastrategioissaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin. Sen vuoksi on täsmennettävä, että hankintayksiköt voivat määrittää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen käyttämällä elinkaarikustannusmallia, jos käytettävä menetelmä määritellään riippumattomalla ja syrjimättömällä tavalla ja jos se on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla. Elinkaarikustannuksen käsite sisältää kaikki rakennettavien kohteiden, tavaroiden tai palvelujen elinkaaren aikaiset kustannukset eli niiden sisäiset kustannukset (kuten tutkimus-, kehitys-, tuotanto-, kuljetus-, käyttö-, ylläpito- ja käytöstäpoistokustannukset) ja ulkoiset kustannukset, jos näitä voidaan arvioida rahallisesti ja seurata.
Perustelu
Hankintaviranomaisia olisi kannustettava ottamaan elinkaarikustannukset huomioon. Laskentamenetelmän kehittämisessä on kuitenkin edelleen ongelmia. Velvoite käyttää EU:n menetelmää on aivan liian kunnianhimoinen ja lisäksi julkisia hankintoja koskevassa EU:n lainsäädännössä esitetään vähimmäisvaatimukset. Hankintaviranomaiset voivat mennä pidemmälle vaatimuksissaan, kunhan ne noudattavat perussopimuksen periaatteita ja hankintasopimuksen tekoperusteille asetettuja erityisiä vaatimuksia.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 47 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(47) Lisäksi olisi sallittava, että hankintayksiköt viittaavat teknisissä eritelmissä ja hankintasopimusten tekoperusteissa tiettyyn tuotantoprosessiin, tiettyyn palvelujen tarjontamuotoon tai tiettyyn prosessiin, joka koskee jotain muuta tuotteen tai palvelun elinkaaren vaihetta, jos nämä liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen. Jotta sosiaaliset näkökohdat voitaisiin ottaa paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa, hankkijoille voitaisiin myös antaa mahdollisuus käyttää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena ominaisuuksia, jotka koskevat kyseiseen tuotantoprosessiin tai palvelujen suorittamiseen suoraan osallistuvan henkilöstön työoloja. Tällaiset ominaisuudet voivat koskea vain tuotantoprosesseihin osallistuvan henkilöstön terveyden suojelua tai hankintasopimuksen toteuttamiseen osallistuvien vähäosaisten henkilöiden tai heikossa asemassa olevien ryhmien jäsenten parempaa integroitumista yhteiskuntaan, vammaiskäytön edellytykset mukaan luettuina. Valintaperusteet, joissa tällaiset ominaisuudet otetaan huomioon, olisi joka tapauksessa rajattava koskemaan niitä ominaisuuksia, joista aiheutuu välittömiä seurauksia henkilöstön jäsenille heidän työympäristössään. Perusteita olisi sovellettava palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY mukaisesti siten, että niiden soveltamisella ei syrjitä suoraan tai välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina GPA-sopimuksessa tai sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena.	(47) Lisäksi olisi sallittava, että hankintayksiköt viittaavat teknisissä eritelmissä, hankintasopimusten tekoperusteissa ja sopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa tiettyyn tuotantoprosessiin sekä esimerkiksi sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin näkökohtiin, tiettyyn palvelujen tarjontamuotoon tai tiettyyn prosessiin, joka koskee jotain muuta tuotteen tai palvelun elinkaaren vaihetta, jos nämä liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen. Jotta sosiaaliset näkökohdat voitaisiin ottaa paremmin huomioon julkisissa hankinnoissa, hankkijat voivat sisällyttää hankintasopimuksen tekoperusteisiin ja sopimuksen toteuttamista koskeviin lausekkeisiin ominaisuuksia, jotka koskevat työoloja, työehtoja ja ympäristöoloja, ja vaatia esittämään riippumattomien laitosten antamia todistuksia tai merkkejä siitä, että talouden toimija noudattaa kyseisten alojen sääntöjä ja standardeja, joita sovelletaan rakennusurakan tai palvelujen suorituspaikassa tai tavaroiden tuotanto- tai toimituspaikassa ja jotka on vahvistettu kansainvälisissä yleissopimuksissa sekä unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa, jotka on tehty kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti unionin oikeutta noudattaen. Tällaiset ominaisuudet voivat koskea muun muassa tuotantoprosesseihin osallistuvan henkilöstön terveyden suojelua tai hankintasopimuksen toteuttamiseen osallistuvien huono-osaisten henkilöiden tai heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin kuuluvien henkilöiden parempaa integroitumista yhteiskuntaan, mukaan lukien esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta. Hankintasopimuksen tekoperusteet, joissa tällaiset ominaisuudet otetaan huomioon, olisi joka tapauksessa rajattava koskemaan niitä ominaisuuksia, joista aiheutuu välittömiä seurauksia henkilöstön jäsenille heidän työympäristössään. Perusteita olisi sovellettava palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY mukaisesti siten, että niiden soveltamisella ei syrjitä suoraan tai välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina GPA-sopimuksessa tai sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(47 a) Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella hankintayksiköiden olisi voitava valita hankintasopimuksen tekoperusteeksi se, että asianomainen tuote on alkuperältään reilun kaupan tuote, johon sisältyy vaatimus tuottajille maksettavasta vähimmäishinnasta ja hinnanlisästä.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 49 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön tai kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.	(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu tämän direktiivin yleisperiaatteissa tarkoitettujen unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön säännösten noudattamatta jättämisestä.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 50 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(50) Hankintasopimuksen toteuttamisehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä, jos ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai hankinta-asiakirjoissa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla tai erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimukset, joita sovelletaan hankintasopimusta toteuttamisen aikana ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusluonteisten yleissopimusten noudattamista, vaikka näitä yleissopimuksia ei olisi pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä useampien vähäosaisten ottamista palvelukseen kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.	(50) Hankintasopimuksen toteuttamisehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä, jos ne liittyvät suoraan hankintasopimuksen kohteeseen ja hankintaperiaatteeseen, joka koskee ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön säännösten noudattamista, ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai hankinta-asiakirjoissa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla, henkilöstökoulutusta tai erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimukset, joita sovelletaan hankintasopimuksen toteuttamisen aikana ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusluonteisten yleissopimusten noudattamista, vaikka näitä yleissopimuksia ei olisi pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä useampien huono-osaisten henkilöiden ottamista palvelukseen kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 51 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(51) Hankintasopimuksen toteuttamisen aikana sovelletaan kansallisen tason ja unionin tason lakeja, asetuksia ja työehtosopimuksia, jotka ovat voimassa työehtojen ja työturvallisuuden alalla, edellyttäen, että kyseiset säännöt ja niiden soveltaminen ovat unionin oikeuden mukaisia. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY on vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta rajatylittävissä tapauksissa, joissa jostakin jäsenvaltiosta olevat työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvollisuuksien noudattamatta jättäminen voidaan katsoa talouden toimijan vakavaksi virheeksi, joka voi johtaa kyseisen talouden toimijan sulkemiseen pois julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelystä.	(51) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että talouden toimijat noudattavat ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön säännöksiä, joita sovelletaan rakennusurakan tai palvelujen suorituspaikassa tai tavaroiden tuotanto- tai toimituspaikassa ja jotka on vahvistettu liitteessä XIV luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa sekä unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa, jotka on tehty kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti unionin oikeutta noudattaen. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY on vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta rajatylittävissä tapauksissa, joissa jostakin jäsenvaltiosta olevat työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvollisuuksien noudattamatta jättäminen olisi katsottava talouden toimijan vakavaksi virheeksi, joka voi johtaa kyseisen talouden toimijan sulkemiseen pois hankintasopimuksen tekomenettelystä.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 56 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(56 a) Hankintayksiköiden olisi noudatettava kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/7/EU1 vahvistettuja maksuaikoja.
	______________
	1 EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 57 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(57) Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät valvo yhdenmukaisesti eivätkä järjestelmällisesti julkista hankintaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tämä vaikuttaa haitallisesti kyseisistä direktiiveistä johtuvien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia ja suurta epävarmuutta. Monet jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen keskuselimen käsittelemään julkisia hankintoja koskevia asioita, mutta tehtävät, joihin tällaiset elimet on valtuutettu, vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Selvemmillä. yhdenmukaisemmilla ja määräävämmillä seuranta- ja valvontamekanismeilla saataisiin enemmän tietoa hankintoja koskevien sääntöjen toimivuudesta, annettaisiin enemmän oikeusvarmuutta yrityksille ja hankintayksiköille ja edistettäisiin tasapuolisten toimintaedellytysten kehittymistä. Tällaisten mekanismien avulla voitaisiin havaita ongelmia ja ratkaista ne varhaisessa vaiheessa varsinkin sellaisissa hankkeissa, joihin unioni myöntää yhteisrahoitusta, sekä todeta rakenteelliset puutteet. Erityisen tarpeellista on sovittaa nämä mekanismit yhteen, jotta voidaan varmistaa julkista hankintaa koskevan politiikan yhdenmukainen soveltaminen, seuraaminen ja valvonta sekä hankintapolitiikan tulosten järjestelmällinen arviointi koko unionissa.	(57) Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että julkista hankintaa koskevien unionin sääntöjen soveltamista voitaisiin vielä parantaa huomattavasti. Sääntöjen soveltamiseksi entistä tehokkaammin ja johdonmukaisemmin, on oleellisen tärkeää saada hyvä yleiskuva jäsenvaltioiden hankintapolitiikkojen mahdollisista rakenteellisista ongelmista ja yleisistä toimintatavoista, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua kohdennetummin. Yleiskuvan muodostamiseksi olisi harjoitettava asianmukaista seurantaa, jonka tulokset olisi julkaistava säännöllisin väliajoin, jotta hankintasääntöjen ja ‑käytäntöjen mahdollisista parannuksista voitaisiin käydä tietoon perustuvaa keskustelua. Hankintaviranomaisten ja talouden toimijoiden parempi ohjaus ja avustaminen voisivat myös suuresti edistää julkisten hankintojen tehostamista lisäämällä tietoa hankintakäytännöistä, niiden oikeusvarmuutta ja ammattimaisuutta. Ohjausta olisi tarjottava hankintaviranomaisille ja talouden toimijoille aina, kun vaikuttaa tarpeelliselta parantaa sääntöjen virheetöntä soveltamista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tai rakenteet vastaavat julkisten hankintojen seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 58 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(58) Jäsenvaltioiden olisi nimettävä yksi kansallinen viranomainen, joka vastaa julkisten hankintojen seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta. Tällaisella keskuselimellä olisi oltava ajantasaista ensi käden tietoa erityisesti sellaisista ongelmista, jotka vaikuttavat julkista hankintaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Keskuselimen olisi voitava antaa välitöntä palautetta politiikan toimivuudesta ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mahdollisista heikkouksista sekä myötävaikuttaa nopeaan ratkaisujen löytämiseen. Sillä ja suurella yleisöllä olisi myös oltava mahdollisuus tarkastaa tehtyjen hankintasopimusten tekstit, jotta voitaisiin taistella tehokkaasti korruptiota ja petoksia vastaan. Arvoltaan suuret hankintasopimukset olisi näin ollen toimitettava valvontaelimelle, ja asiasta kiinnostuneilla henkilöillä täytyisi olla mahdollisuus tutustua näihin asiakirjoihin edellyttäen, että sillä ei vaaranneta oikeutettuja julkisia tai yksityisiä etuja.	Poistetaan.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 59 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(59) Kaikilla hankintayksiköillä ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentäisi näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, etenkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.	(59) Kaikilla hankintayksiköillä ja etenkään paikallisviranomaisilla ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentää näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, etenkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(59 a) Hankintamenettelyjen moitteettomuus on kansalaisille, järjestäytyneille ja järjestäytymättömille sidosryhmille ja muille sellaisille henkilöille ja elimille veronmaksajina kuuluvan oikeutetun edun mukaista, joilla ei ole julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY1 nojalla käytettävissään muutoksenhakukeinoja. Sen vuoksi niille olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tai taholle tämän direktiivin mahdollisesta rikkomisesta. Jotta vältettäisiin päällekkäisyys olemassa olevien viranomaisten tai rakenteiden kanssa, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää mahdollisuudesta kääntyä yleisten valvontaviranomaisten tai -rakenteiden, alakohtaisten valvontaelinten, kunnallisten valvontaviranomaisten, kilpailuviranomaisten, oikeusasiamiehen tai kansallisten tarkastusviranomaisten puoleen.
	______________________
	1 EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 60 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(60) Kansallisella tasolla on jo olemassa seuranta-, valvonta- ja tukirakenteita tai ‑mekanismeja, joita voidaan luonnollisesti käyttää julkisten hankintojen seurantaan, täytäntöönpanoon ja valvontaan sekä hankintayksiköiden ja talouden toimijoiden tarvitseman tuen antamiseen.	(60) Hankintamenettelyihin kuuluvan päätöksenteon jäljitettävyys ja avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta varmistettaisiin menettelyjen asianmukaisuus, mukaan lukien korruption ja petosten tehokas torjuminen. Hankintaviranomaisten olisi säilytettävä jäljennökset tehdyistä arvoltaan suurista hankintasopimuksista voidakseen antaa kiinnostuneille osapuolille mahdollisuuden tutustua asiakirjoihin niiden julkisuuteen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Lisäksi yksittäisten hankintamenettelyjen olennaiset osat ja päätökset olisi dokumentoitava hankintaraportissa. Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi hankintaraportissa olisi viitattava asiaankuuluvassa jälki-ilmoituksessa jo oleviin tietoihin. Näiden ilmoitusten julkaisemiseen käytettäviä, komission hallinnoimia sähköisiä järjestelmiä olisi myös tehostettava niin, että helpotetaan tietojen syöttämistä sekä tietojen hakua ja tietojen vaihtoa järjestelmien välillä.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 61 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(61) Tehokas yhteistyö on tarpeen yhdenmukaisen neuvonnan ja käytännön varmistamiseksi kussakin jäsenvaltiossa ja koko unionissa. Seurantaa, täytäntöönpanoa, valvontaa ja teknistä tukea varten nimettyjen elinten olisi voitava jakaa tietoja ja tehdä yhteistyötä toistensa kanssa; kunkin jäsenvaltion nimeämän kansallisen viranomaisen olisi samassa yhteydessä toimittava komission yksiköiden ensisijaisena yhteyspisteenä tietojen keruussa ja vaihdossa sekä julkista hankintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa.	Poistetaan.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 61 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(61 a) Tapa, jolla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaikuttaa merkittävästi yksinkertaistamistoimiin ja julkista hankintaa koskevien unionin sääntöjen yhtenäiseen tulkintaan ja soveltamiseen sekä lisää oikeusvarmuutta, jota tarvitsevat hankintaviranomaiset, etenkin keskushallintoa alemmalla tasolla, ja pk‑yritykset. Siksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä otetaan huomioon julkista hankintaa koskevan kansallisen lainsäädännön huomattava vaikutus unionin varojen saatavuuteen. Näin ollen on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tulkitsevat ja soveltavat sääntöjä mahdollisimman yhtenäisesti samalla kun ne edistävät yksinkertaistamista kansallisella tasolla.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 63 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(63) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.	(63) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Komission olisi toimitettava kaikki kansallisten asiantuntijoiden tapaamisia koskevat tiedot ja asiakirjat valmistellessaan ja pannessaan täytäntöön delegoituja säädöksiä. Tässä yhteydessä komission olisi varmistettava Euroopan parlamentin asianmukainen osallistuminen hyödyntämällä muilla politiikanaloilla aikaisemmin todettuja parhaita käytäntöjä, jotta parlamentille luodaan mahdollisimman hyvät edellytykset valvoa delegoituja säädöksiä myöhemmin.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 64 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(64) Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle, liitteessä IX tarkoitetulle tietojen lähettämis- ja julkaisemismenettelylle, ilmoitusten laatimis- ja lähettämismenettelyille, ilmoitusten julkaisemiseen tarvittaville vakiolomakkeille sekä menetelmä- ja sanomastandardeille ja yhteiselle mallille, jota valvontaelinten on käytettävä laatiessaan täytäntöönpano- ja tilastokertomusta. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä annettaessa näitä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuviin velvollisuuksiin taloudellisesti eivätkä myöskään niiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan tällä direktiivillä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Päätökset, joissa vahvistetaan, kohdistuuko tiettyyn toimintaan suoraa kilpailua markkinoilla, joille on vapaa pääsy, olisi myös annettava sellaisin edellytyksin, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen säännöksen täytäntöönpanolle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa myös 28 artiklassa säädetyn menettelyn täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset, jotta voidaan vahvistaa, ovatko 27 artikla ja itse päätökset sovellettavissa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Näitä täytäntöönpanosäädöksiä annettaessa olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä.	(64) Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin yhdenmukaiselle täytäntöönpanolle, liitteessä IX tarkoitetulle tietojen lähettämis- ja julkaisemismenettelylle, ilmoitusten laatimis- ja lähettämismenettelyille, ilmoitusten julkaisemiseen tarvittaville vakiolomakkeille sekä menetelmä- ja sanomastandardeille. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä, koska asianomaiset säädökset eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuviin velvollisuuksiin taloudellisesti eivätkä myöskään niiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan tällä direktiivillä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Päätökset, joissa vahvistetaan, kohdistuuko tiettyyn toimintaan suoraa kilpailua markkinoilla, joille on vapaa pääsy, olisi myös annettava sellaisin edellytyksin, joilla varmistetaan yhdenmukaiset edellytykset kyseisen säännöksen täytäntöönpanolle. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa antaa myös 28 artiklassa säädetyn menettelyn täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset, jotta voidaan vahvistaa, ovatko 27 artikla ja itse päätökset sovellettavissa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Näitä täytäntöönpanosäädöksiä annettaessa olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tässä direktiivissä hankinnalla tarkoitetaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ostoa tai muunlaista hankintaa, jonka yksi tai useampi hankintayksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, edellyttäen, että kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut on tarkoitettu jonkin 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.	2. Tässä direktiivissä hankinnalla tarkoitetaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa, jonka yksi tai useampi hankintayksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, edellyttäen, että kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut on tarkoitettu jonkin 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaikka rakennusurakoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen muodostama kokonaisuus olisi hankittu eri hankintasopimuksilla, sillä tarkoitetaan kuitenkin tässä direktiivissä yhtä hankintaa, jos kyseiset hankintasopimukset kuuluvat samaan hankkeeseen.	Poistetaan.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tällä direktiivillä ei rajoiteta eri viranomaisten oikeutta päättää, hoitavatko ne itse yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 ja SEUT:n 14 artiklan mukaiset julkisen palvelun tehtävänsä sekä miten ja missä määrin ne sen tekevät.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta; tätä sovellettaessa sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta;	a) se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 8 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) rakennusurakan tyyppiin ja suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla;	c) rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen;
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 15 kohta
Komission teksti	Tarkistus
15) ’hankinta-asiakirjoilla’ tarkoitetaan kaikkia asiakirjoja, jotka hankintayksikkö on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn osatekijöitä, mukaan luettuina hankintailmoitus, ennakkoilmoitus tai ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä, jos niillä kutsutaan tarjouskilpailuun, tekniset eritelmät, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;	15) ’hankinta-asiakirjoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa asiakirjoja, jotka hankintayksikkö on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn osatekijöitä, mukaan luettuina hankintailmoitus, ennakkoilmoitus tai ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä, jos niillä kutsutaan tarjouskilpailuun, tekniset eritelmät, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 22 kohta
Komission teksti	Tarkistus
22) ’elinkaarella’ tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;	22) ’elinkaarella’ tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä tai toisiinsa liittyviä vaiheita tuotteen tai rakennetun kohteen olemassaolon taikka palvelun suorittamisen aikana, mukaan luettuina tutkimus, kehittäminen, tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 23 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	23 a) ’innovaatiolla’ tarkoitetaan sellaisen uuden tai merkittävästi parannetun tavaran, palvelun tai menetelmän, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa, jolla edistetään yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista tai tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Oikeudet, jotka on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä objektiivisin , eivät ole 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”.	2. Oikeudet, jotka on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa hankintamenettelyssä objektiivisin ja syrjimättömin hankintasopimuksen tekoperustein, eivät ole 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) jotka ovat hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja jotka harjoittavat jotakin 5–11 artiklassa tarkoitettua toimintaa;	a) jotka ovat hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja jotka harjoittavat jotakin 5–11 artiklassa tarkoitettua toimintaa, paitsi jos toimintaa harjoitetaan tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjen oikeuksien nojalla;
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Kaasu ja lämpö	Kaasu, lämmitys ja jäähdytys
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Öljyn ja kaasun talteenotto sekä hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintä tai talteenotto	Öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintä ja talteenotto
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Tämän direktiivin soveltamisesta myönnettävät poikkeukset kaupallisen strategian suojelemiseksi
	1. Jos on todennäköistä, että hankintamenettely paljastaa kaupallisen strategian, jonka saattaminen kilpailijoiden tietoon olisi vahingollista, hankintayksikkö voi saattaa asian 92 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja rakenteiden käsiteltäväksi saadakseen poikkeuksen tämän direktiivin soveltamisesta.
	2. Tätä varten hakemuksen tekevän hankintayksikön on esitettävä asianmukaisesti perusteltu pyyntö 92 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille ja rakenteille.
	3. Jos toimivaltaiset viranomaiset tai rakenteet myöntävät 1 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen, tätä direktiiviä ei sovelleta kyseiseen hankintamenettelyyn.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio varmistaa kahden vuoden välein 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, että 12 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt kynnysarvot vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettuja kynnysarvoja, ja tarkistaa niitä tarvittaessa.	Komissio varmistaa kahden vuoden välein 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, että 12 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt kynnysarvot vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettuja kynnysarvoja, ja tarkistaa niitä tarvittaessa kuultuaan jäsenvaltioita kynnysarvojen soveltamisesta tiettyihin aloihin ja tietynlaisiin hankintasopimuksiin.
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen luokat, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen luokista, joiden se katsoo kuuluvan tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.	2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tuotteiden ja toimintojen luokat, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen luokista, joiden se katsoo kuuluvan tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseksi tai tällaisten toimintojen harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei unionin sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä fyysisesti, eikä myöskään tällaisia tarkoituksia varten järjestettyihin suunnittelukilpailuihin.	1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka liittyvät yleishyödylliseen toimintaan ja joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseksi tai tällaisten toimintojen harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei unionin sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä fyysisesti, eikä myöskään tällaisia tarkoituksia varten järjestettyihin suunnittelukilpailuihin.
Tarkistus  65 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikista toiminnoista, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen luokista, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.	2. Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle pyydettäessä kaikista toiminnoista, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen luokista, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.
Tarkistus  66 Ehdotus direktiiviksi 17 artikla – 1 ja 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Puolustus- ja turvallisuusalalla tehtävien hankintasopimusten ja järjestettävien suunnittelukilpailujen osalta tätä direktiiviä ei sovelleta	1. Puolustus- ja turvallisuusalalla tehtävien hankintasopimusten ja järjestettävien suunnittelukilpailujen osalta tätä direktiiviä ei sovelleta
a) hankintasopimuksiin, joihin sovelletaan direktiiviä 2009/81/EY;	a) hankintasopimuksiin, joiden yhteydessä tämän direktiivin säännösten soveltaminen velvoittaisi jäsenvaltion toimittamaan tietoja, joiden paljastamista se pitää keskeisten turvallisuusetujensa vastaisena, tai hankintasopimuksiin, joiden yhteydessä hankintaan tai sopimuksen täytäntöönpanoon liittyy erityisiä turvatoimenpiteitä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti, jos jäsenvaltio on määrittänyt, että keskeisiä turvallisuusetuja ei voida taata esimerkiksi 2 kohdassa tarkoitetuin vähemmän rajoittavin toimenpitein;
b) hankintasopimuksiin, jotka jäävät direktiivin 2009/81/EY soveltamisalan ulkopuolelle sen 8, 12 ja 13 artiklan nojalla.	b) hankintasopimuksiin, jotka on tehty direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan c alakohdassa tarkoitetun yhteistoimintaohjelman puitteissa;
	b a) hankintasopimuksiin, jotka hallitus on tehnyt toisen hallituksen kanssa ja jotka koskevat sotilaskalustoon tai arkaluonteisiin tarvikkeisiin suoraan liittyviä rakennusurakoita ja palveluita tai rakennusurakoita ja palveluita erityisesti sotilaallisiin tarkoituksiin taikka arkaluonteisia rakennusurakoita tai arkaluonteisia palveluita;
	b b) jossakin kolmannessa maassa tehtyihin hankintasopimuksiin, jotka toteutetaan lähetettäessä joukkoja unionin alueen ulkopuolelle, kun operationaaliset tarpeet vaativat tekemään niitä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka toimivat operaatioiden alueella.
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta muihinkaan kuin ensimmäisessä kohdassa mainittuihin hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin, jos jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojaamista ei voida taata 39 artiklan 1 kohdan mukaisessa hankintamenettelyssä.	2. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin, jotka eivät ole 1 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ja suunnittelukilpailuja ja joita ei ole muutoin vapautettu soveltamisesta 1 kohdan nojalla, jos jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojaamista ei voida taata tämän direktiivin mukaisessa hankintamenettelyssä vähemmän rajoittavin toimenpitein, esimerkiksi asettamalla vaatimuksia, joilla pyritään suojaamaan hankintaviranomaisten hankintamenettelyn aikana saataville antamien tietojen luottamuksellisuus tämän direktiivin mukaisessa hankintasopimuksen tekomenettelyssä.
Tarkistus  67 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) välimies- ja sovittelupalveluja;	b) välimies- ja sovittelupalveluja ja mitä tahansa seuraavista oikeudellisista palveluista:
	i) asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/249/ETY1 1 artiklassa tarkoitetun asianajajan suorittama asiakkaan oikeudellinen tai hallinnollinen edustaminen tuomioistuimissa tai viranomaisissa;
	ii) edunvalvojien tai holhoojien suorittamat oikeudelliset palvelut tai muut oikeudelliset palvelut, joiden suorittajan nimeää asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuin;
	iii) oikeudelliset palvelut, jotka liittyvät julkisen vallan käyttöön asianomaisessa jäsenvaltiossa;
	iv) notaarin suorittama asiakirjojen oikeaksi todistaminen ja varmentaminen.
	______________
	1 EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17.
Tarkistus  68 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä toteutettuja toimia;	c) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja tai hankintaviranomaisen liiketoimia varojen tai pääoman kartuttamiseksi, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä toteutettuja toimia;
Tarkistus  69 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) väestönsuojelua, pelastuspalvelua sekä vaarojen ehkäisyä;
Tarkistus  70 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) lähetysaikaa koskevia sopimuksia, jotka tehdään radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien kanssa.	f) mediapalvelujen lähetystoimintaa tai levitystä ja siirtoa koskevia sopimuksia; tässä direktiivissä ’mediapalveluilla’ tarkoitetaan minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvaa siirtoa ja levitystä;
Tarkistus  71 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a) kansainvälisen avun tarjontaa, mukaan lukien kehitysapu.
Tarkistus  72 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Ensimmäisen kohdan f alakohdassa tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvan siirron ja levityksen.	Poistetaan.
Tarkistus  73 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Viranomaisten väliset suhteet	Viranomaisten välinen yhteistyö
Tarkistus  74 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan;	a) hankintaviranomainen käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan, toisin sanoen se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin;
Tarkistus  75 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön keskimääräisestä kokonaisliikevaihdosta suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;
Tarkistus  76 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.	c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia yksityisiä osakkuuksia ilman määräysvaltaa tai yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja, jotka eivät käytä vaikutusvaltaa määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen päätöksiin.
Tarkistus  77 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintaviranomaisen katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos se käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.	Poistetaan.
Perustelu
1 alakohdan a alakohta on tarpeeksi selkeä, joten sitä ei tarvitse toistaa.
Tarkistus  78 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.	2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun yksi tai useampi määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön tai käyttävien yksiköiden kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia yksityisiä osakkuuksia ilman määräysvaltaa tai yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja, jotka eivät käytä vaikutusvaltaa määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen päätöksiin.
Tarkistus  79 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tätä direktiiviä soveltamatta sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	3. Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävän hankintasopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus  80 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön keskimääräisestä kokonaisliikevaihdosta suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille kyseisten hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;
Tarkistus  81 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.	c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia yksityisiä osakkuuksia ilman määräysvaltaa tai yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja, jotka eivät käytä vaikutusvaltaa määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen päätöksiin.
Tarkistus  82 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista;	a) määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista, ja yksi edustaja voi edustaa yhtä tai useampaa osallistuvaa hankintaviranomaista;
Tarkistus  83 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat siihen sidoksissa olevien viranomaisten eduista;	c) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka ovat ristiriidassa siihen sidoksissa olevien viranomaisten etujen kanssa;
Tarkistus  84 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei saa todellisten kustannusten korvaamisen lisäksi muita etuja hankintaviranomaisten kanssa tehdyistä julkista hankintaa koskevista sopimuksista.	Poistetaan.
Tarkistus  85 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi ”rakennusurakka-, tavarahankinta- tai palveluhankintasopimukseksi”, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:	4. Kahden tai useamman hankintaviranomaisen välillä tehty sopimus jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:
a) sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkiseen palveluun liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia;	a) sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkisen palvelun tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittamiseksi tai voimavarojen yhdistämiseksi, jotta ne voivat suorittaa omat tehtävänsä;
b) sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;	b) sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;
c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;
d) sopimukseen ei liity muita siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välisiä varojen siirtoja kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten korvaamista vastaavat siirrot;
e) missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia.	c) missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia lukuun ottamatta perussopimusten mukaisia yksityisiä osakkuuksia ilman määräysvaltaa tai yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja, jotka eivät käytä vaikutusvaltaa määräysvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen päätöksiin.
Tarkistus  86 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Tätä direktiiviä ei sovelleta usean hankintaviranomaisen tai hankintaviranomaisten ryhmittymien välillä tehtyihin sopimuksiin, päätöksiin tai muihin oikeudellisiin asiakirjoihin, joissa määrätään jäsenvaltion sisäisen institutionaalisen tai hallinnollisen organisaation yhteydessä ja jäsenvaltion sovellettavan lain tai asetuksen mukaisesti sopimuspuolten välisestä toimivallan tai julkisen palvelun tehtävän siirrosta.
	Sopimukseen osallistuvissa hankintaviranomaisissa tai yksiköissä ei saa olla yksityisiä osakkuuksia.
Tarkistus  87 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä.	Poistetaan.
Tarkistus  88 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 1 ja 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tätä artiklaa sovellettaessa ”sidosyrityksellä” tarkoitetaan yritystä, jonka vuositilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön vuositilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY vaatimusten mukaisesti.	1. Tätä artiklaa sovellettaessa ”sidosyrityksellä” tarkoitetaan
	a) yritystä, jonka vuositilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön vuositilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY vaatimusten mukaisesti; tai
	b) yritystä, joka täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:
2. Jos on kyse yksiköistä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, ’sidosyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,
a) jossa hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää tämän direktiivin 2 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa;	i) hankintayksikkö käyttää siinä suoraan tai välillisesti määräysvaltaa,
b) joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä;	ii) se käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä, tai
c) joka on hankintayksikön tavoin toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.	iii) se on hankintayksikön tavoin toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.
	’Määräysvalta’ määritellään tämän direktiivin 2 artiklan 5 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa.
Tarkistus  89 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, ja jos 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimukseen, jonka sopimuspuoleksi	3. Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, ja jos tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimukseen, jonka sopimuspuoleksi
a) hankintayksikkö valitsee sidosyrityksen tai	a) hankintayksikkö valitsee sidosyrityksen tai
b) yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 5–11 artiklassa tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys valitsee johonkin näistä hankintayksiköistä sidoksissa olevan yrityksen.	b) yksinomaan kahdesta tai useammasta hankintayksiköstä koostuva, 5–11 artiklassa tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys valitsee johonkin näistä hankintayksiköistä sidoksissa olevan yrityksen.
Tarkistus  90 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) palveluhankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa;	a) palveluhankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta, johon luetaan kaikki yrityksen suorittamat palvelut, muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta hankintayksikölle, johon se on sidoksissa, tai hankintayksikölle, joka puolestaan on sellaisen toisen yrityksen määräysvallan alainen, johon sopimuskumppani on sidoksissa;
Tarkistus  91 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) tavarahankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti tavaratoimitusten alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden tavaroiden toimittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa;	b) tavarahankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta, johon luetaan kaikki yrityksen toimittamat tavarat, muodostuu näiden tavaroiden toimittamisesta hankintayksikölle, johon se on sidoksissa, tai hankintayksikölle, joka puolestaan on sellaisen toisen yrityksen määräysvallan alainen, johon sopimuskumppani on sidoksissa;
Tarkistus  92 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) rakennusurakkasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti rakennusurakoiden alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa.	c) rakennusurakkasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta, johon luetaan kaikki yrityksen yleisesti suorittamat urakat, muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta hankintayksikölle, johon se on sidoksissa, tai hankintayksikölle, joka puolestaan on sellaisen toisen yrityksen määräysvallan alainen, johon sopimuskumppani on sidoksissa.
Tarkistus  93 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa 4 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, erityisesti esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.	5. Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa 4 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun keskimääräisen kokonaisliikevaihdon osuuden toteutumisen todennäköiseksi, erityisesti esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.
Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavaratoimituksia tai rakennusurakointia, edellä olevia prosenttiosuuksia laskettaessa on otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista, tavaratoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.
Tarkistus  94 Ehdotus direktiiviksi 24 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä seuraavat 22 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 23 artiklan soveltamiseen liittyvät tiedot:	Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle seuraavat 22 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 23 artiklan soveltamiseen liittyvät tiedot:
Tarkistus  95 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 28 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. Tällainen kilpailun arviointi, joka tehdään komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän direktiivin soveltamiseksi, ei rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista.	1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 28 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, tai siihen liittyvillä yksittäisillä aloilla tai segmenteillä on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. Tällainen kilpailun arviointi, joka tehdään komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän direktiivin soveltamiseksi, ei rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista.
Tarkistus  96 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siitä, onko toiminta suoraan kilpailun kohteena, päätetään 1 kohtaa sovellettaessa perussopimuksen kilpailumääräysten mukaisin perustein; näihin voivat kuulua kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaolo, hinnat ja useamman kuin yhden tavaroiden toimittajan tai palvelujen suorittajan todellinen tai mahdollinen olemassaolo.	2. Jotta voidaan 1 kohdan soveltamiseksi selvittää, onko toiminta suoraan kilpailun kohteena, on määritettävä merkitykselliset tuotemarkkinat ja merkitykselliset maantieteelliset markkinat. Merkityksellisten tuotemarkkinoiden määrittelemiseksi sovelletaan perussopimuksen kilpailumääräysten mukaisia perusteita; näihin voivat kuulua kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet, sellaisten vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaolo, jotka mahdollistavat kysynnän tai tarjonnan korvattavuuden, hinnat ja useamman kuin yhden tavaroiden toimittajan tai palvelujen suorittajan todellinen tai mahdollinen olemassaolo. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat, joiden perusteella kilpailun kohteena olemista arvioidaan, muodostuvat alueesta, jolla kyseiset yritykset tarjoavat ja hankkivat tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa maantieteellisistä lähialueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella. Kyseisessä arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon kyseisten tuotteiden tai palvelujen luonne ja ominaisuudet, markkinoille pääsyn esteet, kuluttajien valinnat, merkittävät erot yritysten markkinaosuuksissa kyseisen alueen ja lähialueiden välillä sekä olennaiset hintaerot.
Tarkistus  97 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna 1 kohtaa sovellettaessa, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä III mainitun unionin lainsäädännön ja soveltaa niitä.	3. Markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna 1 kohtaa sovellettaessa, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä III mainitun unionin lainsäädännön ja soveltaa sitä tai jos jäsenvaltio soveltaa kyseisessä liitteessä mainitussa unionin lainsäädännössä vahvistettuja periaatteita kyseisillä markkinoilla.
Tarkistus  98 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Tarjoajien immateriaalioikeuksien suojelu on varmistettava.
Tarkistus  99 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos jäsenvaltio tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö katsoo 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyillä perusteilla, että tietty toiminta on suoraan kilpailun kohteena sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, se voi esittää sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että tätä direktiiviä ei sovelleta kyseisen toiminnan suorittamista koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen.	1. Jos jäsenvaltio tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö katsoo 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyillä perusteilla, että tietty toiminta on kokonaan tai osittain suoraan kilpailun kohteena yhdelläkin alalla tai segmentillä sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, se voi esittää sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että tätä direktiiviä ei sovelleta kyseistä toimintaa tai sen yksittäistä alaa tai segmenttiä koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen.
Tarkistus  100 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pyyntöihin on liitettävä kyseisen toiminnan suhteen toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto. Lausunnossa on perusteellisesti analysoitava edellytyksiä, joilla 27 artiklan 1 kohtaa voidaan mahdollisesti soveltaa kyseiseen toimintaan mainitun artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.	Pyyntöihin on liitettävä kyseisen toiminnan tai sen yksittäisen alan tai segmentin suhteen toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto. Lausunnossa on perusteellisesti analysoitava edellytyksiä, joilla 27 artiklan 1 kohtaa voidaan mahdollisesti soveltaa kyseiseen toimintaan mainitun artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  101 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä vahvistaa tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa annetulla täytäntöönpanopäätöksellä, onko 5–11 artiklassa tarkoitettu toiminta 27 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna suoraan kilpailun kohteena. Kyseiset täytäntöönpanopäätökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	Komissio voi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä vahvistaa tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa annetulla täytäntöönpanopäätöksellä, onko 5–11 artiklassa tarkoitettu toiminta tai sen yksittäinen ala tai segmentti 27 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna suoraan kilpailun kohteena. Kyseiset täytäntöönpanopäätökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Tarkistus  102 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Tämän direktiivin soveltaminen hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnan toteuttamiseksi, ja suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tällaisen toiminnan suorittamiseksi, päättyy seuraavissa tapauksissa:	Tämän direktiivin soveltaminen hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnan toteuttamiseksi tai sen yksittäisellä alalla tai segmentillä, ja suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tällaisen toiminnan suorittamiseksi tai sen yksittäisellä alalla tai segmentillä, päättyy seuraavissa tapauksissa:
Tarkistus  103 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos tietyssä jäsenvaltiossa harjoitettavan toiminnan osalta on jo aloitettu 1, 2 ja 3 kohdan mukainen menettely, ennen ensimmäistä hakemusta koskevan määräajan päättymistä tehtyjä uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa toimintaa samassa jäsenvaltiossa, ei pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä ensimmäisen hakemuksen kanssa.	4. Jos tietyssä jäsenvaltiossa harjoitettavan toiminnan tai sen yksittäisen alan tai segmentin osalta on jo aloitettu 1, 2 ja 3 kohdan mukainen menettely, ennen ensimmäistä hakemusta koskevan määräajan päättymistä tehtyjä uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa toimintaa tai sen yksittäistä alaa tai segmenttiä samassa jäsenvaltiossa, ei pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä ensimmäisen hakemuksen kanssa.
Tarkistus  104 Ehdotus direktiiviksi 29 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja oikeasuhteisella tavalla.	1. Hankintayksiköiden on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja oikeasuhteisella tavalla.
Hankinnan suunnittelussa on varmistettava, ettei tavoitteena ole hankinnan jättäminen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailua kaventaminen keinotekoisesti.	Hankinnan suunnittelussa on varmistettava, ettei tavoitteena ole hankinnan jättäminen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailua kaventaminen keinotekoisesti.
	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että talouden toimijat noudattavat ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön säännöksiä, joita sovelletaan rakennusurakan tai palvelujen suorituspaikassa tai tavaroiden tuotanto- tai toimituspaikassa ja jotka on vahvistettu liitteessä XIV luetelluissa kansainvälisissä yleissopimuksissa sekä unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa, jotka on tehty kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti unionin oikeutta noudattaen.
Tarkistus  105 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja tai kokoamis- ja asennustöitä, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.	Jos on kyse palveluhankinta-, rakennusurakka- ja tavarahankintasopimuksista, joihin kuuluu lisäksi palveluja tai kokoamis- ja asennustöitä, oikeushenkilöt voidaan kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden määrä ja ammatillisen pätevyyden taso.
Tarkistus  106 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintayksiköiden on annettava talouden toimijoiden väliaikaiselle yhteenliittymälle mahdollisuus täyttää kaikki tekniset, lainsäädännölliset ja taloudelliset vaatimukset yhtenä yksikkönä, jossa ryhmän osatekijöiden yksittäiset ominaisuudet on koottu yhteen.
Tarkistus  107 Ehdotus direktiiviksi 32 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tämä artikla ei estä tehtyihin hankintasopimuksiin sisältyvien muiden kuin luottamuksellisten tietojen julkaisemista, sopimuksiin mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset mukaan luettuina.
Tarkistus  108 Ehdotus direktiiviksi 33 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja olosuhteissa puhelin;	Poistetaan.
Tarkistus  109 Ehdotus direktiiviksi 33 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta varmistetaan teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen yhteentoimivuus erityisesti rajojen yli tapahtuvassa toiminnassa, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti, jotta tietyt koskevat tekniset standardit voidaan saattaa pakollisiksi, erityisesti siltä osin, kuin kyseessä on tarjousten tai hakemusten sähköinen esittäminen, sähköiset luettelot sekä sähköinen todentaminen.	Jotta varmistetaan teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen yhteentoimivuus erityisesti rajojen yli tapahtuvassa toiminnassa, komissio voi suositella erityisten teknisten standardien käyttöä erityisesti siltä osin, kuin kyseessä on tarjousten tai hakemusten sähköinen esittäminen, sähköiset luettelot sekä sähköinen todentaminen.
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Tarkistus  110 Ehdotus direktiiviksi 33 artikla – 6 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) Hankintamenettelyihin osallistumista koskevat hakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse; jälkimmäisessä tapauksessa asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;	a) Hankintamenettelyihin osallistumista koskevat hakemukset voidaan tehdä kirjallisesti;
Tarkistus  111 Ehdotus direktiiviksi 34 artikla – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hankintayksiköt ja tarjoajat käyttävät 12 artiklassa säädetyt kynnysarvot ylittävien rakennusurakkasopimusten yhteydessä rakennustietoja koskevia sähköisiä mallintamisvälineitä noudattaen sähköisten hankintojen käyttöönoton yleisiä aikatauluja, joista säädetään ensimmäisessä alakohdassa.
Tarkistus  112 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten osalta säädettävä säännöistä, joiden avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja tunnistaa mahdolliset eturistiriidat, jotka ilmenevät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hankintamenettelyjen toteuttamisessa, mukaan luettuina menettelyn suunnittelu ja valmistelu, hankinta-asiakirjojen laatiminen, ehdokkaiden ja tarjoajien valinta sekä sopimuksen tekeminen, ja korjata tilanne välittömästi, jotta vältetään kilpailun vääristyminen ja varmistetaan kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu.	1. Jäsenvaltioiden on 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten osalta otettava käyttöön mekanismeja, joiden avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja tunnistaa mahdolliset eturistiriidat, jotka ilmenevät hankintamenettelyjen toteuttamisessa, ja korjata tilanne, jotta vältetään kilpailun vääristyminen ja varmistetaan kaikkien talouden toimijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Tarkistus  113 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Eturistiriita vallitsee silloin, kun 2 kohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvilla henkilöillä on hankintamenettelyn tulokseen liittyvä välitön tai välillinen yksityinen etu, jonka saatetaan katsoa vaarantavan heidän tehtäviensä puolueettoman hoitamisen.	Eturistiriitoihin kuuluvat ainakin sellaiset tilanteet, joissa hankintaviranomaisen tai sen puolesta toimivan hankintapalvelun tarjoajan henkilöstön tai päätöksentekoelinten jäsenillä, jotka osallistuvat hankintamenettelyn toteuttamiseen tai voivat vaikuttaa menettelyn tulokseen, on välitön tai välillinen rahallinen, taloudellinen tai muu henkilökohtainen tai yhteinen intressi, jonka saatetaan katsoa vaarantavan heidän puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa hankintamenettelyssä.
Tarkistus  114 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän artiklan soveltamiseksi ’yksityisellä edulla’ tarkoitetaan perhe- tai tunnesiteisiin liittyvää, taloudellista tai poliittista taikka muuta ehdokkaiden tai tarjoajien yhteistä etua, ammatilliset eturistiriidat mukaan luettuina.	Poistetaan.
Tarkistus  115 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 2, 3 ja 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä sovelletaan eturistiriitoihin, joissa osallisena ovat vähintään seuraavat henkilöryhmät:	Poistetaan.
a) hankintamenettelyssä mukana olevan hankintaviranomaisen, hankintapalvelujen tarjoajien tai muiden palveluntarjoajien henkilöstön jäsenet;
b) hankintaviranomaisen johtaja ja hankintaviranomaisen päätöksentekoelinten jäsenet, jotka pystyvät vaikuttamaan hankintamenettelyn tulokseen, vaikka he eivät olisi mukana siinä.
3. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että
a) edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut henkilöstön jäsenet ilmoittavat viipymättä kaikista heidän tietoonsa tulleista ehdokkaisiin tai tarjoajiin liittyvistä eturistiriidoista, jotta hankintaviranomainen voi toteuttaa korjaavat toimenpiteet;
b) ehdokkailla ja tarjoajilla on velvollisuus toimittaa hankintamenettelyn alussa ilmoitus mahdollisista etuoikeutetuista yhteyksistä, joita niillä on 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja henkilöiden kanssa ja jotka saattavat johtaa kyseisten henkiöiden joutumiseen eturistiriitatilanteeseen; hankintaviranomaisen on mainittava 85 artiklassa tarkoitetussa erillisessä kertomuksessa, onko ehdokas tai tarjoaja toimittanut kyseisen ilmoituksen.
Eturistiriitatilanteen syntyessä hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä kyseisen henkilöstön jäsenen jäävääminen hankintamenettelyssä tai henkilöstön jäsenen tehtävien ja velvollisuuksien uudelleenosoittaminen. Jos eturistiriitatilannetta ei voida muulla tavoin tehokkaasti korjata, asianomainen ehdokas tai tarjoaja on jätettävä menettelyn ulkopuolelle.
Jos havaitaan etuoikeutettuja yhteyksiä, hankintaviranomaisen on välittömästi ilmoitettava asiasta 84 artiklan mukaisesti nimetylle valvontaelimelle ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään sopimaton vaikuttaminen hankintasopimusten tekomenettelyssä ja varmistetaan ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Jos eturistiriitatilannetta ei voida muulla tavoin tehokkaasti korjata, asianomainen ehdokas tai tarjoaja on jätettävä menettelyn ulkopuolelle.
4. Kaikki tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet on esitettävä 94 artiklassa tarkoitetussa erillisessä kertomuksessa.
Tarkistus  116 Ehdotus direktiiviksi 38 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Siltä osin, kuin sovelletaan liitteitä III, IV ja V sekä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen Euroopan unionin liitteen 1 yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä V, 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille. Kun hankintayksiköt soveltavat tätä direktiiviä kyseisten sopimusten allekirjoittajien talouden toimijoihin, niiden on noudatettava kyseisiä sopimuksia.	1. Siltä osin, kuin sovelletaan liitteitä III, IV ja V sekä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen Euroopan unionin liitteen 1 yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia – kahdenvälisten kauppasopimusten yhteydessä tehdyt sitoumukset mukaan luettuina –, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä V, 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille. Kun hankintayksiköt soveltavat tätä direktiiviä kyseisten sopimusten allekirjoittajien talouden toimijoihin, niiden on noudatettava kyseisiä sopimuksia.
Tarkistus  117 Ehdotus direktiiviksi 39 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintayksiköt voivat soveltaa avoimia tai rajoitettuja menettelyjä taikka neuvottelumenettelyjä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, tämän direktiivin säännösten mukaisesti.	Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintayksiköt voivat soveltaa avoimia tai rajoitettuja menettelyjä taikka neuvottelumenettelyjä, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, ja innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
Tarkistus  118 Ehdotus direktiiviksi 40 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta, hankintayksiköt voivat vahvistaa määräajan, jonka on oltava vähintään 20 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.	3. Jos 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta, hankintayksiköt voivat vahvistaa määräajan, jonka on oltava vähintään 25 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.
	Kiire saa vain silloin johtaa määräajan lyhentämiseen, kun se ei ole hankintayksikön itsensä aiheuttama.
Tarkistus  119 Ehdotus direktiiviksi 42 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintayksiköt eivät saa neuvotella yksinomaan tarjousten hinnasta.
Tarkistus  120 Ehdotus direktiiviksi 43 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat toteuttaa innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat päättää olla saattamatta innovaatiokumppanuuksia osaksi kansallista lainsäädäntöä tai rajoittaa niiden käytön tietyntyyppisiin hankintoihin.	1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että hankintayksiköt voivat toteuttaa innovaatiokumppanuuksia tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
Innovaatiokumppanuuksissa talouden toimivat voivat esittää tarjouskilpailukutsun perusteella osallistumishakemuksen 39 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, kun tavoitteena on jäsennellyn kumppanuuden toteuttaminen innovatiivisen tuotteen, palvelun tai rakennustyön kehittämiseksi ja niistä myöhemmin seuraavien tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennustöiden hankkimiseksi, edellyttäen että ne voidaan toimittaa sovittua suoritustasoa noudattaen ja sovituin kustannuksin.	Innovaatiokumppanuuksissa talouden toimivat voivat esittää tarjouskilpailukutsun perusteella osallistumishakemuksen 39 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, kun tavoitteena on jäsennellyn kumppanuuden toteuttaminen innovatiivisen tuotteen, palvelun tai rakennustyön kehittämiseksi ja niistä myöhemmin seuraavien tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennustöiden hankkimiseksi, edellyttäen että ne voidaan toimittaa sovittua suoritustasoa noudattaen ja sovituin kustannuksin. Innovaatiokumppanuuden perustamissopimuksen ainoana tekoperusteena on käytettävä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta 76 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.
Tarkistus  121 Ehdotus direktiiviksi 43 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kumppanuus on jäsenneltävä peräkkäisiin vaiheisiin tutkimus- ja innovointiprosessin eri vaiheiden mukaisesti mahdollisesti tuotteiden valmistukseen tai palvelujen suorittamiseen asti. Kumppanuuteen on sisällytettävä kumppanille asetetut välitavoitteet sekä korvauksen suorittaminen asianmukaisina erinä. Hankintayksikkö voi näiden tavoitteiden perusteella päättää kunkin vaiheen jälkeen kumppanuuden päättämisestä ja aloittaa jäljellä olevia vaiheita varten uuden hankintamenettelyn, jos sillä on asianmukaiset immateriaalioikeudet.	2. Kumppanuus on jäsenneltävä peräkkäisiin vaiheisiin tutkimus- ja innovointiprosessin eri vaiheiden mukaisesti, joihin voivat sisältyä tuotteiden valmistus, palvelujen suorittaminen tai rakennusurakan toteutus. Kumppanuudessa on asetettava kumppanille välitavoitteet sekä määrättävä korvauksen suorittamisesta asianmukaisina erinä. Hankintayksikkö voi näiden tavoitteiden perusteella päättää kunkin vaiheen jälkeen kumppanuuden päättämisestä ja aloittaa jäljellä olevia vaiheita varten uuden hankintamenettelyn, jos se on hankinta-asiakirjoissa ilmoittanut edellytykset, joilla se voi käyttää tätä harkintavaltaa ja päättää kumppanuuden.
Tarkistus  122 Ehdotus direktiiviksi 43 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Hankintasopimus tehdään 42 artiklassa vahvistettujen, neuvottelumenettelyä, jota edeltää tarjouskilpailukutsu, koskevien sääntöjen mukaisesti.	3. Hankintayksiköiden on hankinta-asiakirjoissa kuvattava täytettävät vähimmäisvaatimukset sekä hankintasopimuksen tekoperusteet. Kuvaus on esitettävä riittävän täsmällisesti, jotta talouden toimijat voivat kartoittaa hankinnan luonteen ja laajuuden ja päättää, esittävätkö ne menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen.
	Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräaika on 35 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä, tai jos tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmästä, kiinnostuksen vahvistamispyynnön lähettämispäivästä. Alustavien tarjousten vastaanottamisen vähimmäismääräaika on 35 päivää tarjouspyynnön lähettämispäivästä.
	3 a. Hankintayksiköiden on neuvoteltava tarjoajien kanssa alustavista ja kaikista niiden jälkeen jätetyistä tarjouksista parantaakseen niiden sisältöä ja varmistaakseen, että tarjoukset täyttävät paremmin hankinta-asiakirjoissa määritellyt hankintasopimuksen tekoperusteet.
	3 b. Neuvottelujen kuluessa hankintayksiköiden on varmistettava kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Ne eivät saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa yhden tarjoajan muita edullisempaan asemaan. Niiden on ilmoitettava kirjallisesti kaikille tarjoajille, joiden tarjouksia ei ole 3 e alakohdan mukaisesti hylätty, kaikista hankinta-asiakirjojen muista kuin vähimmäisvaatimuksia koskevista muutoksista. Niiden on varattava tarjoajille riittävästi aikaa muuttaa tarjouksiaan ja esittää näiden muutosten mukaisesti mukautetut tarjouksensa uudelleen.
	3 c. Edellä olevan 18 artiklan mukaisesti hankintayksiköt eivät saa paljastaa muille osallistujille neuvotteluun osallistuvan ehdokkaan antamia luottamuksellisia tietoja ilman tämän suostumusta. Tällaista suostumusta ei voida antaa yleispätevän suostumuksen muodossa, vaan se on annettava viittaamalla tiettyjen tietojen aiottuun tiedoksiantamiseen.
	3 d. Vähimmäisvaatimuksista ja hankintasopimuksen tekoperusteista ei neuvotella.
	Tarjousten jättämisen määräajan päätyttyä ja ennen niiden tarkastelua hankintayksiköt voivat täsmentää niihin hankintasopimuksen tekoperusteen osatekijöihin liittyvän suhteellisen painotuksen, jotka on määritelty etukäteen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi 76 artiklan 4 kohdan mukaisesti edellyttäen, että
	a) sopimusasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa asetettuja hankintasopimuksen tekoperusteita ei muuteta;
	b) tähän ei sisälly uusia seikkoja, jotka olisivat vaikuttaneet tarjousten laatimiseen; ja
	c) tämä ei johda minkään tarjoajan syrjintään.
	3 e. Innovaatiokumppanuusmenettelyt voidaan toteuttaa vaiheittain neuvoteltavien tarjousten määrän rajoittamiseksi soveltamalla hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai hankinta-asiakirjoissa ilmoitettuja hankintasopimuksen tekoperusteita. Hankintayksiköiden on ilmoitettava tällaisen mahdollisuuden käyttämisestä selvästi hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai hankinta-asiakirjoissa.
Ehdokkaiden valinnassa hankintayksiköiden on kiinnitettävä erityistä huomiota perusteisiin, joilla arvioidaan tarjoajien kykyä ja kokemusta tutkimuksen ja kehittämisen tai innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen alalla. Hankintayksiköt voivat rajata niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, jotka kutsutaan osallistumaan menettelyyn, 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti.	3 f. Ehdokkaiden valinnassa hankintayksiköiden on kiinnitettävä erityistä huomiota perusteisiin, joilla arvioidaan ehdokkaiden kykyä tutkimuksen ja kehittämisen tai innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen alalla. Hankintayksiköt voivat rajoittaa niiden sopivien ehdokkaiden lukumäärää, jotka kutsutaan osallistumaan menettelyyn, 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on kutsunut vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella, voivat esittää tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankkeita, joilla pyritään täyttämään hankintayksikön määrittelemät tarpeet, joita ei voida olemassa olevilla ratkaisuilla toteuttaa. Hankintasopimuksen ainoa tekoperuste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen 76 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.	Ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on kutsunut vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella, voivat esittää tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankkeita, joilla pyritään täyttämään hankintayksikön määrittelemät tarpeet, joita ei voida olemassa olevilla ratkaisuilla toteuttaa.
Tarkistus  123 Ehdotus direktiiviksi 43 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Kumppanuuden rakenteen ja erityisesti eri vaiheiden keston ja arvon on ilmennettävä ehdotetun ratkaisun innovatiivisuusastetta ja sellaisen innovatiivisen ratkaisun, jota ei vielä ole markkinoilla, kehittämiseksi tarvittavien tutkimus- ja innovointitoimien eri vaiheita. Kumppanuudesta seuraavien myöhempien tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennustöiden hankkimista koskevan sopimuksen arvon ja keston on pysyttävä tarkoituksenmukaisissa rajoissa, ja siinä on otettava huomioon tarve kattaa kustannukset, innovatiivisen ratkaisun kehittämisestä aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina, sekä saavuttaa riittävä voitto.	4. Hankintayksiköiden on varmistettava, että kumppanuuden rakenne ja erityisesti eri vaiheiden kesto ja arvo ilmentävät ehdotetun ratkaisun innovatiivisuusastetta ja tutkimus- ja innovointitoimien kokonaisuutta sellaisen innovatiivisen ratkaisun kehittämiseksi, jota ei vielä ole saatavilla markkinoilla. Tavarantoimitusten, palvelujen tai rakennusurakoiden ennakoitu arvo ei saa olla kohtuuton suhteessa niiden kehittämiseksi tehtyyn investointiin.
Hankintayksiköt eivät saa käyttää innovaatiokumppanuuksia siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua.
Tarkistus  124 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) kun hankinnan tavoitteena on taideteoksen luominen tai hankkiminen;	c) kun hankinnan tavoitteena on taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen;
Tarkistus  125 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) muiden yksinoikeuksien suojaaminen.	iii) muiden yksinoikeuksien suojaaminen, mukaan lukien kiinteistön omistusoikeus.
Tarkistus  126 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 1 kohta – d alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun olemassa ei ole järkevää vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua, eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan parametrien keinotekoisesta kaventamisesta;	Tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan silloin, kun kilpailun puuttuminen ei johdu hankinnan parametrien keinotekoisesta kaventamisesta;
Tarkistus  127 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun avoimille tai rajoitetuille menettelyille taikka neuvottelumenettelyille, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, asetettuja määräaikoja ei voida ylivoimaisesta esteestä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintayksiköstä;	e) sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun avoimille tai rajoitetuille menettelyille taikka neuvottelumenettelyille, joita edeltää tarjouskilpailukutsu, asetettuja määräaikoja ei voida hankintayksikölle ennalta arvaamattomista tapahtumista aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi noudattaa. Seikat, jotka esitetään äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua hankintayksiköstä;
Tarkistus  128 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) se ei vastaa tarjouspyyntöä tai sitä ei voida hyväksyä, ja	a) se ei vastaa tarjouspyyntöä tai sitä ei voida hyväksyä, tai
Tarkistus  129 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.	Puitejärjestelyn enimmäiskesto on viisi vuotta lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
	a) puitejärjestelyn kohteena ovat rakennusurakat tai palvelut, joiden toteuttaminen kestää yli viisi vuotta; tai
	b) talouden toimijoiden on tehtävä investointeja, joiden kuoletusaika on yli viisi vuotta tai jotka liittyvät ylläpitoon tai sopivan henkilöstön palkkaamiseen tai henkilöstön kouluttamiseen hankintasopimuksen täytäntöönpanemiseksi.
	Puitejärjestelyn kesto lasketaan rakennetun kohteen, palvelun tai tavaran elinkaareen perusteella.
Tarkistus  130 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 2 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Puitejärjestelyn tekemisen jälkeen siihen osallistuvien hankintaviranomaisten määrää voidaan lisätä vain, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
	a) puitejärjestely on yhteishankintayksikön tekemä;
	b) hankintaviranomaisten määrän mahdollinen lisäys on nimenomaisesti mainittu hankintailmoituksessa;
	c) lisäyksen laajuus voidaan määrittää selvien kriteerien perusteella; ja
	d) kaikki puitejärjestelyn osapuolet hyväksyvät lisäyksen.
Tarkistus  131 Ehdotus direktiiviksi 46 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköt voivat käyttää dynaamista hankintajärjestelmää tavanomaisiin hankintoihin, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintayksikköjen tarpeet. Dynaaminen hankintajärjestelmä on toteutettava täysin sähköisenä menettelynä, joka on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville talouden toimijoille.	1. Hankintayksiköt voivat käyttää dynaamista hankintajärjestelmää tavanomaisiin tavara- ja palveluhankintoihin, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintayksikköjen tarpeet. Dynaaminen hankintajärjestelmä on toteutettava täysin sähköisenä menettelynä, joka on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville talouden toimijoille.
Tarkistus  132 Ehdotus direktiiviksi 46 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) julkaistava tarjouskilpailu mainiten selvästi, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä;	a) julkaistava tarjouskilpailu mainiten selvästi, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä, ja kuvattava menettelyn kulku;
Tarkistus  133 Ehdotus direktiiviksi 46 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Asianomaisilta talouden toimijoilta tai dynaamisen hankintajärjestelmän osapuolilta ei saa veloittaa maksuja.	7. Asianomaisilta talouden toimijoilta tai dynaamisen hankintajärjestelmän osapuolilta ei saa hankintasopimuksen tekomenettelyn aikana veloittaa maksuja.
Tarkistus  134 Ehdotus direktiiviksi 47 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköt voivat käyttää sähköisiä huutokauppoja, joiden kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjousten sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään.	1. Hankintayksiköt voivat käyttää tavanomaisiin tavaroihin ja palveluihin sähköisiä huutokauppoja, joiden kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjousten sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään.
Tarkistus  135 Ehdotus direktiiviksi 47 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Sähköisen huutokaupan on perustuttava yhteen seuraavista perusteista:	3. Sähköisen huutokaupan on perustuttava hintoihin ja/tai eritelmissä ilmoitettujen tarjouksen tiettyjen osien uusiin arvoihin.
a) ainoastaan hintoihin, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan;
b) hintoihin ja/tai eritelmissä ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden uusiin arvoihin, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.
Tarkistus  136 Ehdotus direktiiviksi 47 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikköjen on tehtävä tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen vahvistetun tekoperusteen / vahvistettujen tekoperusteiden mukaisesti tekoperusteille vahvistettua painotusta noudattaen.	5. Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikköjen on tehtävä tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen vahvistettujen tekoperusteiden mukaisesti tekoperusteille vahvistettua painotusta noudattaen.
Tarkistus  137 Ehdotus direktiiviksi 47 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kutsuun on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan, 76 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.	6. Kutsuun on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan, 76 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.
Tarkistus  138 Ehdotus direktiiviksi 49 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Hankintayksikön katsotaan täyttävän tämän direktiivin mukaiset velvollisuutensa, kun se tekee hankintoja käyttäen keskitettyjä hankintatoimintoja, edellyttäen että yhteishankintayksikkö huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen.	3. Hankintayksikön katsotaan täyttävän tämän direktiivin mukaiset velvollisuutensa, kun se tekee hankintoja käyttäen keskitettyjä hankintatoimintoja, edellyttäen että yhteishankintayksikkö huolehtii kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen.
Tarkistus  139 Ehdotus direktiiviksi 51 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Yksi tai useampi hankintayksikkö voi sopia tiettyjen yksittäisten hankintojen toteuttamisesta yhteisesti.	1. Kaksi hankintayksikköä tai useampi hankintayksikkö voivat sopia tiettyjen yksittäisten hankintojen toteuttamisesta yhteisesti.
Tarkistus  140 Ehdotus direktiiviksi 51 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos yksi hankintayksikkö huolehtii yksinään kyseisten hankintamenettelyjen kaikista vaiheista tarjouskilpailun julkaisemisesta asianomaisen yhden tai useamman hankintasopimuksen toteuttamisen päättymiseen, kyseinen hankintayksikkö on yksin vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä.	Jos kyseiset hankintayksiköt toteuttavat yhteisesti koko hankintamenettelyn, ne ovat yhdessä vastuussa tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Hankintayksikköjen katsotaan toteuttavan hankintamenettelyn yhteisesti, kun yksi hankintayksikkö hallinnoi menettelyä sekä omasta puolestaan että muiden kyseisten hankintayksiköiden puolesta.
Tarkistus  141 Ehdotus direktiiviksi 52 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kun sovellettavaa kansallista lakia määritetään a alakohdan mukaisesti, hankintayksiköt voivat valita minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa vähintään yksi osallistuvista yksiköistä sijaitsee.	Kun sovellettavaa kansallista lakia määritetään a alakohdan mukaisesti, hankintayksiköiden on valittava minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa vähintään yksi osallistuvista yksiköistä sijaitsee.
Tarkistus  142 Ehdotus direktiiviksi 52 artikla – 5 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa kansallista lakia a ja b alakohdan mukaisesti, hankintayksiköiden on sovellettava suurimmasta osasta kustannuksia vastaavan hankintayksikön jäsenvaltion kansallisia säännöksiä.	Poistetaan.
Tarkistus  143 Ehdotus direktiiviksi 53 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten hankintayksiköt voivat pyytää tai hyväksyä neuvoja hallinnollisilta tukirakenteilta, kolmansilta osapuolilta tai markkinatoimijoilta, edellyttäen että tällaiset neuvot eivät estä kilpailua eivätkä riko syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.	Tätä varten hankintayksiköt voivat pyytää tai hyväksyä neuvoja hallinnollisilta tukirakenteilta, kolmansilta osapuolilta tai markkinatoimijoilta.
Tarkistus  144 Ehdotus direktiiviksi 53 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintayksikköjen on
	i) selvennettävä markkinatutkimukseen osallistumista koskevassa kutsussaan, mitkä tiedot katsotaan merkityksellisiksi ja voidaan siten jakaa kaikkien mahdollisten tarjoajien kanssa; ja
	ii) esitettävä yksityiskohtaisesti markkinatutkimukseen osallistuvien oikeudet ja käytettävissä olevat menettelyt, joiden avulla ne voivat suojella luottamuksellisia tietoja.
Tarkistus  145 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet.	Tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet edellyttäen, että ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja ovat oikeasuhteisia sopimuksen arvoon ja tavoitteisiin nähden.
Tarkistus  146 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kaikissa hankinnoissa tekniset eritelmät on laadittava siten, että hankintasopimuksen kohteena olevat tuotteet, palvelut ja rakennusurakat täyttävät tietosuojalainsäädännön vaatimukset henkilötietojen käsittelyä suunniteltaessa (sisäänrakennettu tietosuoja).
Tarkistus  147 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien osalta kyseiseen säädökseen perustuen.	Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä viittaamalla kyseiseen säädökseen, kun on kyse esteettömyydestä vammaisten henkilöiden kannalta tai kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavasta suunnittelusta.
Tarkistus  148 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 3 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) viittaamalla teknisiin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin; jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”;	b) viittaamalla teknisiin eritelmiin ja tekemättä eroa laadintamenetelmän perusteella seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin tai – jos näitä ei ole – kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin; jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”;
Tarkistus  149 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Merkit	Todistukset ja merkit
Tarkistus  150 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Kun hankintayksiköt vahvistavat 54 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin vaatimuksiin liittyviä ympäristövaatimuksia taikka sosiaalisia tai muita vaatimuksia, ne voivat vaatia, että kyseisillä rakennusurakoilla, tavaroilla ja palveluilla on erityinen merkki, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:	1. Kun hankintayksiköt vahvistavat teknisissä eritelmissä, hankintasopimuksen tekoperusteissa tai hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa ympäristövaatimuksia taikka sosiaalisia tai muita vaatimuksia tai perusteita, ne voivat vaatia erityistä merkkiä tai todistusta näytöksi siitä, että rakennusurakat, palvelut tai tavarat vastaavat kyseisiä vaatimuksia tai perusteita, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus  151 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) merkille asetetut vaatimukset koskevat ainoastaan ominaisuuksia, jotka liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen;	a) merkin tai todistuksen saamiseksi täytettävät vaatimukset soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen;
Tarkistus  152 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) merkkiä koskevat vaatimukset laaditaan tieteellisen tiedon pohjalta tai ne perustuvat muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;	b) merkin tai todistuksen saamiseksi täytettävät vaatimukset perustuvat puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;
Tarkistus  153 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua;	c) merkit tai todistukset vahvistetaan avoimessa menettelyssä, jossa kaikilla asiaankuuluvilla sidosryhmillä, kuten viranomaisilla ja valtioista riippumattomilla järjestöillä, on merkittävä rooli;
Tarkistus  154 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
d) merkit ovat kaikkien kiinnostuksensa ilmaisseiden osapuolten käytettävissä;	d) merkit ja todistukset ovat kaikkien kiinnostuneiden osapuolten käytettävissä;
Tarkistus  155 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) merkkiä koskevat perusteet laatii kolmas osapuoli, joka on riippumaton merkkiä hakevasta talouden toimijasta.	e) merkin tai todistuksen saamiseksi täytettävät vaatimukset määrittelee kolmas osapuoli, joka on riippumaton merkkiä tai todistusta hakevasta talouden toimijasta. Kolmas osapuoli voi olla erityinen kansallinen elin tai viranomainen taikka järjestö.
Tarkistus  156 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Erityistä merkkiä vaativien hankintayksiköiden on hyväksyttävä kaikki vastaavat merkit, jotka täyttävät hankintayksiköiden mainitseman merkin vaatimukset. Kun kyseessä ovat tuotteet, joilla ei ole merkkiä, hankintayksiköiden on hyväksyttävä myös valmistajan tekniset asiakirjat tai muu asianmukainen näyttö.	Erityistä merkkiä tai todistusta vaativien hankintayksiköiden on hyväksyttävä kaikki vastaavat merkit, jotka täyttävät hankintayksiköiden mainitseman erityisen merkin tai todistuksen vaatimukset. Hankintayksiköiden on hyväksyttävä myös muita asianmukaisia tapoja todistaa vaatimusten täyttäminen, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos asianomaisella talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada merkkiä tai se ei voi saada sitä asetettujen määräaikojen kuluessa, edellyttäen että tämän mahdollisuuden puuttuminen ei johdu asianomaisesta talouden toimijasta. Tarjoajan on esitettävä näyttö vastaavuudesta vaaditun merkin kanssa.
Tarkistus  157 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos merkki täyttää 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset, mutta siihen sisältyy myös vaatimuksia, jotka eivät liity hankintasopimuksen kohteeseen, hankintayksiköt voivat käyttää kyseisen merkin yksityiskohtaisiin eritelmiin sisältyviä vaatimuksia tai tarvittaessa niiden osia, jotka liittyvä hankintasopimuksen kohteeseen ja soveltuvat kyseisen kohteen ominaisuuksien määrittelemiseen.	2. Jos merkki tai todistus täyttää 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset, mutta siihen sisältyy myös vaatimuksia, jotka eivät liity hankintasopimuksen kohteeseen, hankintayksiköt voivat käyttää kyseisen merkin tai todistuksen yksityiskohtaisiin eritelmiin sisältyviä vaatimuksia tai tarvittaessa niiden osia, jotka liittyvä hankintasopimuksen kohteeseen ja soveltuvat kyseisen kohteen ominaisuuksien määrittelemiseen.
Tarkistus  158 Ehdotus direktiiviksi 56 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimijat esittävät tunnustetun laitoksen laatiman testausraportin tai tällaisen laitoksen antaman todistuksen näyttönä teknisten eritelmien mukaisuudesta.	1. Hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimijat esittävät tunnustetun laitoksen laatiman testausraportin tai tällaisen laitoksen antaman todistuksen näyttönä teknisissä eritelmissä, hankintasopimuksen tekoperusteissa tai hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa asetettujen vaatimusten tai perusteiden mukaisuudesta.
Tarkistus  159 Ehdotus direktiiviksi 56 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos hankintayksiköt vaativat tunnustettujen laitosten antamien sellaisten todistusten esittämistä, joissa todistetaan tietyn teknisen eritelmän mukaisuus, hankintayksiköiden on myös hyväksyttävä vastaavien muiden tunnustettujen laitosten antamat todistukset.	Jos hankintayksiköt vaativat tietyn vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen antamien todistusten esittämistä, hankintayksiköiden on myös hyväksyttävä vastaavien muiden tunnustettujen laitosten antamat todistukset.
Tarkistus  160 Ehdotus direktiiviksi 56 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muu asianmukainen näyttö, jota ei tarkoiteta 1 kohdassa, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos 1 kohdassa tarkoitetut todistukset tai testausraportit eivät ole asianomaisen talouden toimijan käytettävissä tai toimijalle ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.	2. Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muu asianmukainen ja vastaava näyttö, jota ei tarkoiteta 1 kohdassa ja johon voivat sisältyä valmistajan tekniset asiakirjat, jos asianomaisella talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada 1 kohdassa tarkoitettuja todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa, edellyttäen että tämän mahdollisuuden puuttuminen ei johdu asianomaisesta talouden toimijasta. Tarjoajan on esitettävä näyttö vastaavuudesta vaadittujen todistusten ja testausraporttien kanssa.
Tarkistus  161 Ehdotus direktiiviksi 56 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on asetettava pyydettäessä muiden jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät 54 artiklan 6 kohdan, 55 artiklan ja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti esitettyihin näyttöön ja asiakirjoihin, joilla osoitetaan teknisten vaatimusten mukaisuus. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisen on esitettävä nämä tiedot 96 artiklan mukaisesti.	4. Jäsenvaltioiden on asetettava pyydettäessä muiden jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät 54 artiklan 6 kohdan, 55 artiklan ja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti esitettyihin näyttöön ja asiakirjoihin. Talouden toimijan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä nämä tiedot 96 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  162 Ehdotus direktiiviksi 57 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tekniset eritelmät perustuvat kiinnostuksensa ilmaisseiden talouden toimijoiden saatavilla sähköisessä muodossa ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan oleviin asiakirjoihin, on viittaus näihin asiakirjoihin riittävä.	2. Jos tekniset eritelmät perustuvat kiinnostuksensa ilmaisseiden talouden toimijoiden saatavilla sähköisessä muodossa ilmaiseksi, suoraan ja kokonaan oleviin asiakirjoihin, on viittaus näihin asiakirjoihin riittävä.
Tarkistus  163 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.	Hankintayksiköiden on otettava huomioon tarjoajan perusehdotuksen ohella esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset, kunhan ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen.
Tarkistus  164 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava eritelmissä, sallivatko ne vaihtoehtoja, ja jos ne sallivat, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset. Jos vaihtoehtoja sallitaan, hankintayksiköiden on myös varmistettava, että valittuja hankintasopimuksen tekoperusteita voidaan soveltaa kätevästi vähimmäisvaatimukset täyttäviin vaihtoehtoihin sekä vaatimusten mukaisiin tarjouksiin, joissa ei ole kyse vaihtoehdoista.	Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hankintayksiköt voivat päättää, että ne eivät salli vaihtoehtoja, edellyttäen että ne ilmoittavat päätöksensä syyt hankintailmoituksessa tai, jos tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä.
Tarkistus  165 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä vaihtoehtoja sallineet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.	2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.
Tarkistus  166 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintasopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Sovelletaan 13 artiklan 7 kohtaa.	1. Hankintasopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin, jotta helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Sovelletaan 13 artiklan 7 kohtaa.
Tarkistus  167 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos saman tarjoajan kanssa voidaan tehdä hankintasopimus useammasta kuin yhdestä osasta, hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ne joko tekevät yhden hankintasopimuksen kullekin osalle tai yhden tai useamman hankintasopimuksen, joihin sisältyy useita osia tai kaikki osat.	Poistetaan.
Hankintayksiköiden on mainittava hankinta-asiakirjoissa, varaavatko ne oikeuden käyttää tällaista valintaoikeutta ja jos ne varaavat tällaisen oikeuden, niin mitkä osat voidaan ryhmitellä yhteen hankintasopimukseen.
Hankintayksiköiden on ensiksi määritettävä tarjoukset, jotka täyttävät parhaiten 76 artiklan mukaisesti kullekin yksittäiselle osalle vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet. Ne voivat tehdä hankintasopimuksen useammasta kuin yhdestä osasta sellaisen tarjoajan kanssa, jota ei ole sijoitettu ensimmäiseksi asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien yksittäisen osien osalta, edellyttäen että 76 artiklan mukaisesti vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet täyttyvät paremmin asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien osien osalta. Hankintayksiköiden on yksilöitävä hankinta-asiakirjoissa menetelmät, joita ne aikovat käyttää tällaisen vertailun tekemiseksi. Menetelmien on oltava avoimet, puolueettomat ja syrjimättömät.
Tarkistus  168 Ehdotus direktiiviksi 64 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköiden, jotka ovat tehneet hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä hankintamenettelyn tuloksia koskeva jälki-ilmoitus kahden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä.	1. Hankintayksiköiden, jotka ovat tehneet hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä hankintamenettelyn tuloksia koskeva jälki-ilmoitus 14 päivän kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä.
Tarkistus  169 Ehdotus direktiiviksi 64 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos jälki-ilmoitus on puutteellinen tai epäjohdonmukainen, komissio ottaa yhteyttä hankintayksikköön jälki-ilmoituksen täydentämiseksi tai selventämiseksi.
Tarkistus  170 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintayksiköt eivät saa tehdä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos on todettu selvän ja riittävän näytön perusteella, ettei tarjous ole 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristö-, sosiaali- tai työlainsäädännön säännösten mukainen.
Tarkistus  171 Ehdotus direktiiviksi 74 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin ja perusteisiin voivat sisältyä direktiivin [2004/18/EY] 56 artiklassa luetellut valintaperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti, erityisesti kun on kyse vaaditun vuotuisen liikevaihdon rajoista mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin ja perusteisiin voivat sisältyä direktiivin [2004/18/EY] 56 artiklassa luetellut valintaperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti, erityisesti kun on kyse vaaditun vuotuisen liikevaihdon rajoista, omien lausuntojen ja Euroopan hankintapassin hyväksymisestä, mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.
Tarkistus  172 Ehdotus direktiiviksi 74 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Sovellettaessa tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan direktiivin [2004/18/EY] 57–60 artiklaa.	3. Sovellettaessa tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan direktiivin [2004/18/EY] 55–60 artiklaa.
Tarkistus  173 Ehdotus direktiiviksi 75 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on tunnustettava muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden toteuttamisesta, jos tällaiset todistukset eivät ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.	Hankintayksiköiden on tunnustettava muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden toteuttamisesta, jos tällaiset todistukset eivät ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa. Jotta ei syrjittäisi niitä tarjoajia, jotka sijoittavat todistuksiin aikaa ja rahaa, tarjoajalla on velvollisuus näyttää toteen väitetty vastaavuus tietyn merkin kanssa.
Tarkistus  174 Ehdotus direktiiviksi 75 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on tunnustettava muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien ympäristönhoitotoimenpiteiden toteuttamisesta, jos mainittuja todistuksia ei ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.	Hankintayksiköiden on tunnustettava muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu talouden toimijoiden toimittama näyttö vastaavien ympäristönhoitotoimenpiteiden toteuttamisesta, jos mainittuja todistuksia ei ole toimijoiden käytettävissä tai toimijoille ei ole mahdollista saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa. Jotta ei syrjittäisi niitä tarjoajia, jotka sijoittavat todistuksiin aikaa ja rahaa, tarjoajalla on velvollisuus näyttää toteen väitetty vastaavuus tietyn merkin kanssa.
Tarkistus  175 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:	1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä hankintasopimuksen tekoperusteena kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta.
a) kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,
b) alin hinta.
Tarkistus  176 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kustannukset voidaan hankintayksikön niin halutessa arvioida ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.	Poistetaan.
Tarkistus  177 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintayksikön kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.	2. Hankintayksikön kannalta 1 kohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.
Tarkistus  178 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Näihin perusteisiin on kuuluttava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:	Näihin perusteisiin voi kuulua hinnan tai kustannusten lisäksi laadullisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia näkökohtia koskevia seuraavanlaisia perusteita:
Tarkistus  179 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;	a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun, sosiaaliset sekä ympäristöön ja innovointiin liittyvät näkökohdat, tarvittaessa myös lähihankintojen kustannustehokkuuden, ja elinkaarikustannukset 67 artiklan mukaisesti;
Tarkistus  180 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintayksikön suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;	b) sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyys ja kokemus, jos tämä on sopimuksen toteutuksen kannalta merkityksellistä;
Tarkistus  181 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika, sitoutuminen varaosien toimittamiseen ja toimitusvarmuus;	c) huolto, tekninen tuki ja toimitusehdot, kuten toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika, sitoutuminen varaosien toimittamiseen ja toimitusvarmuus;
Tarkistus  182 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.	Poistetaan.
Tarkistus  183 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.	5. Hankintayksikön on ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.
Tarkistus  184 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin seuraavat kustannukset tuotteen, palvelun tai rakennusurakan elinkaaren aikana 2 artiklan 22 kohdassa määritellysti:	1. Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin osa tai kaikki seuraavista hankintaviranomaiselle aiheutuvista kustannuksista tuotteen, palvelun tai rakennetun kohteen 2 artiklan 22 kohdassa määritellyn elinkaaren aikana:
Tarkistus  185 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristökustannukset edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.	b) suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset kustannukset, kuten sosiaaliset tai ympäristöön liittyvät kustannukset, edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.
Tarkistus  186 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos hankintayksiköt arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa elinkaarikustannusten laskennassa käytettävä menetelmä. Käytettävän menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:	2. Jos hankintayksiköt arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa tiedot, jotka tarjoajien on toimitettava, ja menetelmä, jota hankintaviranomainen käyttää elinkaarikustannusten määrittämisessä. Käytettävän menetelmän on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:
a) se on laadittu tieteellisen tiedon pohjalta tai se perustuu muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;	a) se on laadittu tiiviissä yhteistyössä sidostyhmien kanssa ja se perustuu muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;
b) se on laadittu toistuvaa tai jatkuvaa soveltamista varten;
c) se on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.	b) se on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä;
	c a) vaaditut tiedot voidaan toimittaa tavanomaisen huolellisten talouden toimijoiden, myös kolmansien maiden toimijoiden, kohtuullisin ponnisteluin.
Hankintayksikköjen on annettava talouden toimijoiden, kolmansista maista tulevat talouden toimijat mukaan luettuina, soveltaa erilaista menetelmää tarjouksensa elinkaarikustannusten määrittämiseksi edellyttäen, että ne osoittavat tämän menetelmän olevan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja vastaavan hankintayksikön ilmoittamaa menetelmää.
Tarkistus  187 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin.	3. Jos elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, tai eurooppalaisella teknisellä eritelmällä, sen on täytettävä 2 kohdassa vahvistetut perusteet ja se voidaan sisällyttää 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin.
Tarkistus  188 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	1. Hankintayksiköiden on vaadittava, että talouden toimijat antavat selityksen tarjouksessa olevista hinnoista tai kustannuksista, jos tarjoukset vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta hankittaviin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin nähden.
a) hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;
b) hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;
c) tarjouksia on jätetty vähintään viisi.
Tarkistus   189 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksiköt voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.	Poistetaan.
Tarkistus  190 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä olevassa 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:	3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti
Tarkistus  191 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;	d) edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristö-, sosiaali- tai työlainsäädännön säännösten noudattamista;
Tarkistus  192 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) jäljempänä 81 artiklassa vahvistettujen alihankintavaatimusten noudattamista.
Tarkistus  193 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	Hankintayksiköiden on hylättävä tarjous, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön säännösten tai tietosuojalainsäädännön mukainen.
Tarkistus  194 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.	5. Tarjoajan on tarjousta jättäessään annettava kunnian ja omantunnon kautta vakuutus, ettei se ole parhaan tietämyksensä ja vilpittömän uskonsa mukaan saanut tarjoustaan varten valtiontukea, joka olisi ristiriidassa SEUT-sopimuksen 107 artiklan kanssa tai joka olisi ristiriidassa kyseisen artiklan kanssa, jos tuen myöntänyt valtio olisi unionin jäsenvaltio, ja tarjoajan on myös toimitettava hankintayksikön pyynnöstä kaikki asian osoittamiseksi tarpeelliset asiakirjat.
	Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.
	Jos valitun tarjouksen todetaan saaneen sääntöjenvastaista valtiontukea, tarjouskilpailumenettely on mitätöitävä.
Tarkistus  195 Ehdotus direktiiviksi 79 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	79 a artikla
	Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset
	1. Tätä artiklaa sovelletaan tarjouksiin, jotka sisältävät sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita tai palveluja, joiden kanssa unioni ei ole tehnyt monen- tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille. Tämä artikla ei rajoita unionin tai sen jäsenvaltioiden velvoitteita kolmansia maita kohtaan.
	2. Hankintayksiköt voivat pyytää tarjoajia toimittamaan tiedot tarjoukseensa sisältyvien tuotteiden alkuperästä ja niiden arvosta. Tarjoajan kunnian ja omantunnon kautta antamat vakuutukset on hyväksyttävänä alustavana näyttönä. Hankintayksikkö voi missä tahansa menettelyn vaiheessa pyytää toimittamaan kaikki vaaditut asiakirjat tai osan niistä. Tavarahankintasopimusta varten tehty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien, yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/921 mukaisesti määriteltyjen tuotteiden osuus on yli 50 prosenttia tarjoukseen sisältyvien tuotteiden kokonaisarvosta. Tätä artiklaa sovellettaessa televerkkolaitteissa käytettäviä ohjelmistoja pidetään tuotteina.
	3. Jollei tämän kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu, kahden tai useamman tarjouksen ollessa 76 artiklassa säädettyjen hankintasopimuksen tekoperusteiden mukaan samanarvoisia, etusijalle on asetettava ne tarjoukset, joita ei voida hylätä 2 kohdan mukaisesti. Tarjousten hintoja on pidettävä tämän artiklan mukaisesti samanarvoisina, jos niiden hintaero on enintään kolme prosenttia.
	Tarjousta ei saa ensimmäisen alakohdan mukaisesti asettaa etusijalle, jos sen hyväksyminen velvoittaisi hankintayksikön hankkimaan jo olemassa oleviin laitteisiin verrattuna teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia laitteita, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen, käyttöön tai ylläpitoon liittyviin teknisiin vaikeuksiin taikka suhteettomiin kustannuksiin.
	4. Kun tätä artiklaa sovellettaessa määritetään 2 kohdassa tarkoitettua kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuutta, huomioon ei oteta niitä kolmansia maita, joihin sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä 1 kohdan mukaisesti neuvoston päätöksellä.
	5. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen, ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeisen vuoden jälkipuoliskolla, niiden monen- tai kahdenvälisten neuvottelujen edistymisestä, jotka koskevat unionin yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, näiden neuvottelujen mahdollisista tuloksista sekä kaikkien tehtyjen sopimusten käytännön toteuttamisesta.
	Tämän edistymisen perusteella Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat muuttaa tämän artiklan säännöksiä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
	_____________
	1 EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.
Tarkistus  196 Ehdotus direktiiviksi 79 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	79 b artikla
	Suhteet kolmansiin maihin rakennusurakka-, tavarahankinta- ja palveluhankintasopimusten osalta
	1. Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle yleisistä vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi rakennusurakka-, tavarahankinta- tai palveluhankintasopimuksiin kolmansissa maissa.
	2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä ja sen jälkeen määräajoin kertomuksen palveluhankintojen avautumisesta kolmansissa maissa sekä näiden maiden kanssa käytävien asiaa koskevien neuvottelujen edistymisestä erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa.
	3. Komissio yrittää saada asianomaisen kolmannen maan korjaamaan tilanteen, jos se toteaa 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tai muiden tietojen perusteella, että palveluhankintasopimuksia tehtäessä jokin kolmas maa
	a) ei tarjoa unioniin sijoittautuneille yrityksille vastaavaa todellista pääsyä markkinoille kuin unionissa tarjotaan tähän kolmanteen maahan sijoittautuneille yrityksille;
	b) ei myönnä unioniin sijoittautuneille yrityksille kansallista kohtelua tai samoja kilpailumahdollisuuksia kuin tähän kolmanteen maahan sijoittautuneille yrityksille; tai
	c) myöntää muihin kolmansiin maihin sijoittautuneille yrityksille edullisemman kohtelun kuin unioniin sijoittautuneille yrityksille.
	4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vaikeuksista, joita niiden alueelle sijoittautuneet yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi hankintasopimuksiin kolmansissa maissa, ja jotka johtuvat liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristölainsäädännön säännösten noudattamatta jättämisestä.
	5. Komissio voi 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa milloin tahansa ehdottaa, että neuvosto päättäisi keskeyttää palveluhankintasopimusten tekemisen tai rajoittaa sitä kyseisessä päätöksessä määrättäväksi ajaksi
	a) sellaisten yritysten kanssa, joihin sovelletaan asianomaisen kolmannen maan lainsäädäntöä;
	b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen yritysten sidosyritysten kanssa, joiden kotipaikka on unionissa mutta joilla ei ole suoraa ja todellista yhteyttä jonkin jäsenvaltion talouteen;
	c) sellaisten yritysten kanssa, jotka tekevät tarjouksia, joiden kohteena ovat kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevat palvelut.
	Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä mahdollisimman nopeasti.
	Komissio voi ehdottaa näitä toimenpiteitä omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.
	6. Tämä artikla ei rajoita erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa tehdyistä julkisia hankintoja koskevista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia unionin velvoitteita kolmansia maita kohtaan.
Tarkistus  197 Ehdotus direktiiviksi 80 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat vahvistaa hankintasopimuksen toteuttamista koskevia erityisehtoja, jos niistä ilmoitetaan tarjouskilpailukutsussa tai eritelmissä. Nämä ehdot voivat erityisesti koskea sosiaali- tai ympäristönäkökohtia. Niihin voi myös sisältyä vaatimus, jonka mukaan talouden toimijoiden on varauduttava korvaamaan sellaiset hinnanvaihtelusta aiheutuviin hinnankorotuksiin liittyvät riskit (suojautumisstrategia), jotka voisivat merkittävästi vaikuttaa hankintasopimuksen toteuttamiseen.	Hankintayksiköt voivat vahvistaa hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä ja sen toteuttamista koskevia erityisehtoja, jos niistä ilmoitetaan tarjouskilpailukutsussa tai eritelmissä. Näihin ehtoihin voi kuulua taloudellisia tai sosiaalisia taikka innovointiin, ympäristöön tai työllisyyteen liittyviä näkökohtia.
Tarkistus  198 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.	1. Hankintayksikön on pyydettävä hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille.
Tarkistus  199 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Valituksi tulleen tarjoajan on ilmoitettava hankintayksiköille alihankkijoiden nimi, yhteystiedot ja lailliset edustajat sekä näitä tietoja koskevat mahdolliset muutokset hankintasopimuksen voimassaoloaikana. Kukin alihankintaketjuun kuuluva alihankkija toimittaa tiedot tarjoajalle alihankkijasta vastaavan toimeksisaajan kautta. Kukin alihankkija pitää tiedot ajan tasalla hankintasopimuksen voimassaoloaikana.
Tarkistus  200 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 3 a ja 3 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että myös alihankkijat noudattavat kaikkia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jossa hankintasopimus toteutetaan, 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut velvoitteet mukaan luettuina. Tätä varten jäsenvaltiot voivat säätää koko alihankintaketjun kattavasta vastuujärjestelmästä, jonka mukaan alihankkijasta vastaava toimeksisaaja on vastuussa siinä tapauksessa, että alihankkija ei noudata jotakin näistä säännöksistä tai on maksukyvytön. Jos toimeksisaaja on maksukyvytön, järjestelmässä olisi edellytettävä, että sitä alihankintaketjussa edeltävä seuraava maksukykyinen toimeksisaaja, myös päätoimeksisaaja, on vastuussa.
	3 b. Jäsenvaltiot voivat säätää tiukempia vastuuvelvoitteita kansallisessa lainsäädännössä.
Tarkistus  201 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 2 kohta – johdantokappale ja -a ja -a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintasopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimus on sen seurauksena huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään joka tapauksessa merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:	2. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
	-a) muutoksella muutetaan hankintasopimuksen luonnetta;
	-a a) muutos koskee sopimuskumppanin vaihtamista;
Tarkistus  202 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) muutos laajentaa hankintasopimusta kattamaan huomattavasti enemmän tavaranhankintoja, palveluja tai rakennusurakoita kuin mitä se alun perin kattoi.	c) muutos laajentaa hankintasopimuksen kohdetta siten, että se sisältää huomattavasti enemmän tavarahankintoja, palveluja tai rakennusurakoita kuin mitä se alun perin kattoi.
Tarkistus  203 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Sopimuskumppanin vaihtamista pidetään 1 alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena.	Poistetaan.
Tarkistus  204 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.	Edellä olevaa 2 kohdan -a a alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen, yritysten välisen pääoman tai varojen siirron tai sopimuskumppanin maksukyvyttömyydestä johtuvan haltuunoton seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista, tai mikäli hankintayksikkö käyttää päätoimeksisaajan allekirjoitusoikeutta jäsenvaltion säännösten nojalla 81 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  205 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.	4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja tai arvo on vähemmän kuin 10 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.
Tarkistus  206 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos hankintasopimuksen soveltamisala voi laajeta, koska
	a) tapahtuu merkittäviä innovaatioita tai teknologisia muutoksia;
	b) käytössä tai huollossa ilmenee tekninen ongelma, joka edellyttää alkuperäisen toimeksisaajan toimia;
	c) on toteutettava ennakoimattomia ja kiireellisiä rakennustöitä, palveluita tai tavarahankintoja, joita ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti päähankintasopimuksesta aiheuttamatta huomattavaa häiriötä hankintayksikölle.
Tarkistus  207 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintasopimusten muutoksia ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos hankinta-asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai ‑vaihtoehdot. Näissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat hankintasopimuksen yleistä luonnetta.	5. Hankintasopimusten muutoksia ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos hankinta-asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai ‑vaihtoehdot taikka hinnantarkastuslauseke. Näissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat hankintasopimuksen yleistä luonnetta.
Tarkistus  208 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hinnan laskemista varten tarkistettu hinta on viitearvo, kun hankintasopimukseen sisältyy indeksilauseke.
Tarkistus  209 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Hankintayksiköt eivät saa hakea muutosta hankintasopimukseen seuraavissa tapauksissa:	7. Hankintayksiköt eivät saa vedota tämän artiklan säännöksiin, jotka koskevat hankintasopimuksen muuttamista, jos muutoksen tarkoituksena on korvata hinnannousuun liittyviä riskejä, joiden varalta toimeksisaaja on suojautunut.
a) jos muutoksen tarkoituksena on korjata toimeksisaajan suorituksessa esiintyneitä puutteita tai niiden seurauksia, jotka voidaan korjata panemalla sopimusvelvoitteet täytäntöön;
b) jos muutoksen tarkoituksena on korvata hinnannousuun liittyviä riskejä, joiden varalta toimeksisaaja on suojautunut.
Tarkistus  210 Ehdotus direktiiviksi 83 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) edellä olevassa 21 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, on yksityistä osakkuutta;	a) edellä olevassa 21 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa hankintasopimus on tehty, on yksityisiä osakkuuksia, lukuun ottamatta yksityisiä osakkuuksia ilman määräysvaltaa tai yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja;
Perustelu
Kyseinen säännös ei ole tarpeen julkisia hankintoja koskevassa EU:n lainsäädännössä. Sitä voidaan säännellä riittävästi kansallisella lainsäädännöllä.
Tarkistus  211 Ehdotus direktiiviksi 83 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköillä on sovellettavan kansallisen sopimuslainsäädännön mukaisin ehdoin mahdollisuus irtisanoa puitejärjestely sen voimassaoloaikana, jos talouden toimijan toiminnassa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita hankintasopimuksen olennaisen vaatimuksen täyttämisessä.
Tarkistus  212 Ehdotus direktiiviksi 85 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kun hankintayksiköt aikovat tehdä sopimuksia 84 artiklassa tarkoitetuista palveluista, niiden on ilmoitettava aikomuksestaan hankintailmoituksella.	1. Kun hankintayksiköt aikovat tehdä sopimuksia 84 artiklassa tarkoitetuista palveluista, niiden on ilmoitettava aikomuksestaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, joka julkaistaan pysyvästi ja joka sisältää liitteessä XVIII olevassa A osassa esitetyt tiedot. Ohjeellisessa kausi-ilmoituksessa on mainittava, että hankintasopimuksen tekemisestä ei julkaista muita ilmoituksia, ja kehotettava asiasta kiinnostuneita talouden toimijoita ilmaisemaan kiinnostuksensa kirjallisesti.
Tarkistus  213 Ehdotus direktiiviksi 85 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteessä XVIII tarkoitetut tiedot vakiolomakkeiden mukaisesti. Komissio vahvistaa vakiolomakkeet. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	3. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava liitteessä XVIII olevassa B osassa tarkoitetut tiedot vakiolomakkeiden mukaisesti. Komissio vahvistaa vakiolomakkeet. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Tarkistus  214 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekemiseksi siten, että varmistetaan avoimuuden ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja annetaan hankintayksiköille mahdollisuus ottaa huomioon kyseisiä palveluja koskevat erityispiirteet.	1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön yksinkertaistetut menettelyt 85 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekemiseksi siten, että varmistetaan avoimuuden ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja annetaan hankintayksiköille mahdollisuus ottaa huomioon kyseisiä palveluja koskevat erityispiirteet.
Tarkistus  215 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen korkea laatu, jatkuvuus, esteettömyys, kohtuuhintaisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, huono-osaiset ja heikossa asemassa olevat ryhmät mukaan luettuina, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella, vaan ottamalla huomioon sosiaalipalvelujen laatu- ja kestävyysperusteet.
Tarkistus  216 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Täytäntöönpano	Toimivaltaisten viranomaisten ja rakenteiden toteuttama täytäntöönpano ja valvonta
Tarkistus  217 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Neuvoston direktiivin 92/13/ETY mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein, joilla täydennetään hankintayksiköiden tekemien päätösten muutoksenhakua varten käytössä olevaa järjestelmää.	1. Varmistaakseen asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksi tai useampi viranomainen tai rakenne suorittaa vähintään tässä artiklassa tarkoitetut tehtävät. Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikki viranomaiset tai rakenteet, jotka ovat toimivaltaisia suorittamaan nämä tehtävät.
Tarkistus  218 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintasääntöjen soveltamista valvotaan myös unionin yhteisrahoittamien hankkeiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan havaita unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvat uhat. Valvonnalla on pyrittävä ehkäisemään, havaitsemaan ja tuomaan asianmukaisesti julki hankintoihin liittyviä petos-, korruptio- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia.
	Jos valvontaviranomaiset tai ‑rakenteet havaitsevat erityisiä rikkomuksia tai järjestelmään liittyviä ongelmia, niiden on varmistettava, että nämä ongelmat annetaan kansallisten tarkastusviranomaisten, tuomioistuinten tai muiden asianmukaisten viranomaisten tai rakenteiden, kuten oikeusasiamiehen, kansallisten parlamenttien tai niiden valiokuntien, käsiteltäväksi.
Tarkistus  219 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Edellä olevan 2 kohdan mukaisten valvontatoimien tulokset on asetettava julkisesti saataville asianmukaisten viestintävälineiden avulla. Jäsenvaltioiden on erityisesti julkaistava vähintään joka toinen vuosi raportti epäasianmukaisen soveltamisen tai oikeudellisen epävarmuuden yleisimmistä syistä, joita voivat olla muun muassa mahdolliset rakenteelliset tai toistuvat ongelmat sääntöjen soveltamisessa, mahdolliset petostapaukset ja muu lainvastainen menettely.
	Jäsenvaltioiden on toimitettava joka toinen vuosi komissiolle yleiskatsaus kestäviä hankintoja koskevista kansallisista toimintalinjoistaan, jossa kuvaillaan kansalliset toimintasuunnitelmat ja aloitteet ja niiden käytännön täytäntöönpano, jos siitä on tietoja. Niiden on myös ilmoitettava, kuinka hyvin pk-yritykset ovat menestyneet julkisissa hankintamenettelyissä. Jos niiden kanssa tehtyjen sopimusten arvo on alle 50 prosenttia kaikkien hankintasopimusten arvosta, jäsenvaltioiden on ilmoitettava, ovatko ne toteuttaneet aloitteita tämän osuuden kasvattamiseksi.
	Komissio antaa saamiensa tietojen perusteella säännöllisin väliajoin kertomuksen näiden toimintalinjojen toteuttamisesta ja parhaista käytännöistä sisämarkkinoilla.
Tarkistus  220 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta on saatavilla neuvontaa veloituksetta hankintayksiköiden ja talouden toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, auttamiseksi soveltamaan oikein julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä.
Tarkistus  221 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 d kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 d. Rajoittamatta yleisiä menettelyjä ja työmenetelmiä, jotka komissio on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden kanssa harjoittamaansa viestintää ja yhteydenpitoa varten, jäsenvaltioiden on nimettävä yhteyspiste komission kanssa tehtävää sellaista yhteistyötä varten, joka koskee unionin oikeuden soveltamista ja unionin talousarvion toteuttamista SEU:n 17 artiklan ja SEUT:n 317 artiklan perusteella.
Tarkistus  222 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 e kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 e. Hankintayksiköiden on säilytettävä ainakin hankintasopimuksen keston ajan jäljennökset kaikista tehdyistä hankintasopimuksista, joiden arvo on vähintään
	a) 1 000 000 euroa tavarahankintasopimuksissa tai palveluhankintasopimuksissa;
	b) 10 000 000 euroa rakennusurakkasopimuksissa.
Tarkistus  223 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla
Komission teksti	Tarkistus
93 artikla	Poistetaan.
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.
Tällaisen valvonnan on kohdistuttava kaikkiin hankintayksiköihin.
2. Tätytäntöönpanotoimintoihin osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava niin, että eturistiriidoilta vältytään. Julkisen valvonnan järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Tätä varten kaikki ohjeet ja lausunnot sekä vuosikertomus, jossa kuvataan tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista, on julkaistava.
Vuosikertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:
a) viitteellinen tieto pienten ja keskisuurten yritysten saamista hankinnoista; jos tehdyistä sopimuksista vähemmän kuin 50 prosenttia on tehty pk-yritysten kanssa, kertomuksessa on analysoitava tilanteeseen johtaneita syitä;
b) yleiskatsaus kestävien hankintapolitiikkojen täytäntöönpanosta, myös menettelyistä, joissa otetaan huomioon ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen osallistamiseen (vammaiskäyttö mukaan luettuna) tai innovoinnin lisäämiseen liittyvät näkökohdat;
c) keskitetyt tiedot todetuista petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksista sekä muista vakavista julkisia hankintoja koskevista sääntöjenvastaisuuksista, myös unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavista tapauksista.
3. Valvontaelin vastaa seuraavista tehtävistä:
a) seuraa, kuinka hankintayksiköt ja erityisesti yhteishankintayksiköt soveltavat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä;
b) antaa oikeudellista neuvontaa hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;
c) antaa omasta aloitteestaan lausuntoja ja ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;
d) ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia;
e) kiinnittää kansallisten toimivaltaisten laitosten, myös auditointiviranomaisten, huomion todettuihin rikkomuksiin ja systeemisiin ongelmiin;
f) tutkii kansalaisten ja yritysten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintayksiköille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;
g) seuraa, minkälaisia päätöksiä kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät Euroopan unionin tuomioistuimen perussopimuksen 267 artiklan mukaisesti antamien tuomioiden perusteella tai niiden tarkastushavaintojen perusteella, joita Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee unionin osarahoittamiin hankkeisiin liittyvien julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomisten vahvistamisesta; valvontaelimen on aina ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista julkisia hankintamenettelyjä koskevien unionin sääntöjen rikkomisista, jos nämä liittyvät suoraan tai välillisesti Euroopan unionin rahoittamiin hankintasopimuksiin.
Edellä olevassa e alakohdassa tarkoitetut tehtävät eivät rajoita kansallisen oikeuden tai direktiivin 92/13/ETY perusteella perustetun järjestelmän mukaisen muutoksenhakuoikeuden käyttöä.
Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä.
4. Rajoittamatta yleisiä menettelyjä ja työmenetelmiä, jotka komissio on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaa viestintää ja yhteydenpitoa varten, valvontaelimen on toimittava komission erityisenä yhteyspisteenä valvoessaan unionin lainsäädännön soveltamista ja unionin talousarvion toteuttamista Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 17 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan perusteella. Sen on raportoitava komissiolle kaikista tämän direktiivin rikkomisista hankintamenettelyissä, jotka koskevat unionin suoraan tai välillisesti rahoittamien hankintasopimusten tekemistä.
Komissio voi erityisesti siirtää valvontaelimelle yksittäistapausten käsittelyn, jos hankintasopimusta ei vielä ole tehty tai muutoksenhakumenettely voidaan vielä toteuttaa. Se voi myös antaa valvontaelimen tehtäväksi seurantatoimet, joita tarvitaan niiden toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseen, joihin jäsenvaltio on sitoutunut, jotta komission toteama julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen ja periaatteiden rikkominen saadaan korjattua.
Komissio voi vaatia, että valvontaelin analysoi oletetut julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin. Komissio voi antaa valvontaelimen tehtäväksi joidenkin tapausten jatkotoimet ja sen varmistamisen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan valvontaelimen ohjeita, toteuttavat tarkoituksenmukaiset seuraukset, kun yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavia julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä rikotaan.
5. Valvontaelimen toteuttamat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimet sen varmistamiseksi, että hankintayksikköjen päätökset ovat tämän direktiivin ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen yleisten periaatteiden mukaisia, eivät korvaa eivätkä estä komission institutionaalista asemaa perussopimuksen valvojana. Kun komissio päättää siirtää yksittäistapauksen käsittelyn, se pidättää itselleen myös oikeuden puuttua käsittelyyn perussopimuksella sille annettujen toimivaltuuksien mukaisesti.
6. Hankintaviranomaisten on toimitettava tehtyjen hankintasopimusten koko teksti kansalliselle valvontaelimelle, kun sopimuksen arvo on vähintään
a) 1 000 000 euroa tavaranhankintasopimuksissa tai palveluhankintasopimuksissa;
b) 10 000 000 euroa rakennusurakkasopimuksissa.
7. Rajoittamatta tiedonsaantia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, valvontaelimen on kansallisen ja EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti annettava kirjallisesta pyynnöstä rajoituksetta, maksutta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 6 kohdassa tarkoitetut tehdyt hankintasopimukset. Joidenkin hankintasopimuksen osien saanti voidaan evätä, jos niiden paljastaminen estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten talouden toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.
Ne osat, jotka voidaan paljastaa, on annettava saataville kohtuullisessa määräajassa, joka on enintään 45 päivää pyynnön esittämispäivästä.
Tietyn hankintasopimuksen saamista pyytävien ei tarvitse osoittaa minkäänlaista suoraa tai välillistä yhteyttä kyseiseen hankkeeseen. Tiedonsaajille olisi annettava mahdollisuus julkistaa tiedot.
8. Edellä olevassa 2 kohdassa mainittuun vuosikertomukseen on liitettävä yhteenveto kaikista toimista, joita valvontaelin on toteuttanut 1–7 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  224 Ehdotus direktiiviksi 94 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköiden on kirjattava tarkoituksenmukaiset tiedot kustakin hankintasopimuksesta, puitejärjestelystä ja aina, kun dynaaminen hankintajärjestely otetaan käyttöön. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta niiden perusteella voidaan myöhemmin perustella seuraavia päätöksiä:	1. Hankintayksiköiden on kirjattava kaikista hankintasopimuksista, joiden arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin tämän direktiivin 12 artiklassa asetettu kynnysarvo, tarkoituksenmukaiset tiedot kustakin hankintasopimuksesta ja puitejärjestelystä ja aina, kun dynaaminen hankintajärjestely otetaan käyttöön. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta niiden perusteella voidaan myöhemmin perustella seuraavia päätöksiä:
Tarkistus  225 Ehdotus direktiiviksi 94 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on pidettävä kirjaa kaikista hankintamenettelyn vaiheista, myös viestinnästä talouden toimijoiden kanssa ja sisäisistä pohdinnoista, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.	Hankintayksiköiden on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on varmistettava, että ne säilyttävät kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa tehtyjen päätösten perustelemiseksi riittävät asiakirjat viestinnästä talouden toimijoiden kanssa ja sisäisistä pohdinnoista, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.
Tarkistus  226 Ehdotus direktiiviksi 95 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Elinten, jotka on perustettu tai nimetty 93 artiklan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain vakiolomakkeen mallin mukaan täytäntöönpano- ja tilastokertomus viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä lokakuuta.	1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain vakiolomakkeen mallin mukaan tilastoraportti viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä lokakuuta.
Tarkistus  227 Ehdotus direktiiviksi 95 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä kertomuksessa on vähintään tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen luokkien mukaan eriteltynä ja kaikki muut tiedot, joita tarvitaan GPA-sopimuksen moitteettoman soveltamisen tarkistamiseen. Näihin kuuluvat niiden hankintasopimusten lukumäärä ja arvo, jotka on tehty neuvottelumenettelyllä ilman edeltävää tarjouskilpailukutsua, eriteltynä 44 artiklassa tarkoitettujen olosuhteiden ja 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintoluokkien mukaan. Siinä on myös täsmennettävä jäsenvaltio tai kolmas maa, josta valittu toimeksisaaja tulee.	3. Jäsenvaltioiden on kaikkien 12 artiklassa vahvistetut kynnysarvot ylittävien hankintasopimusten osalta varmistettava, että tässä raportissa on ainakin tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä ja arvo 5–11 artiklassa tarkoitettujen toimintojen luokkien mukaan eriteltynä ja kaikki muut tiedot, joita tarvitaan Maailman kauppajärjestön GPA-sopimuksen moitteettoman soveltamisen tarkistamiseen.
Tarkistus  228 Ehdotus direktiiviksi 95 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio vahvistaa vakiolomakkeen 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpano- ja tilastokertomuksen laatimista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	5. Komissio vahvistaa vakiolomakkeen 1 kohdassa tarkoitettua vuotuista tilastoraporttia varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 100 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Tarkistus  229 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Tuki hankintayksiköille ja yrityksille	Tuki hankintayksiköille
Tarkistus  230 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä.	1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia tietoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada teknistä tukea ja tietoja yksittäisissä, erityisesti 70, 71, 74 ja 81 artiklaan liittyvissä kysymyksissä.
Tarkistus  231 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Talouden toimijoiden, etenkin pk-yritysten, julkisten hankintojen markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tämän direktiivin säännösten virheettömän ymmärtämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on tarkoituksenmukaista tukea, esimerkiksi sähköisin välinein tai olemassa olevia yritystukiverkostoja käyttäen.	Poistetaan.
Tarkistus  232 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Erityistä hallinnollista tukea on oltava saatavilla talouden toimijoille, jotka aikovat osallistua hankintamenettelyyn toisessa jäsenvaltiossa. Tällaisen tuen on katettava vähintään hallinnolliset vaatimukset kyseisessä jäsenvaltiossa ja mahdolliset sähköisiin hankintoihin liittyvät velvoitteet.	Poistetaan.
Tarkistus  233 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kiinnostuneet talouden toimijat saavat helposti asianmukaiset tiedot niistä veroihin, ympäristönsuojeluun sekä sosiaali- ja työlainsäädäntöön liittyvistä velvoitteista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, sillä alueella tai sillä paikkakunnalla, jossa/jolla rakennusurakoita suoritetaan tai palveluja tarjotaan, ja joita sovelletaan kyseisessä paikassa suoritettaviin rakennusurakoihin tai tarjottaviin palveluihin hankintasopimuksen toteutuksen aikana.	Poistetaan.
Tarkistus  234 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat nimetä yhden elimen taikka useamman elimen tai hallintorakenteen. Jäsenvaltioiden on varmistettava riittävä koordinointi näiden elinten ja rakenteiden välillä.	Poistetaan.
Tarkistus  235 Ehdotus direktiiviksi 97 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on annettava toisilleen vastavuoroista apua ja otettava käyttöön toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten, jotta tiedonvaihto 56, 75 ja 79 artiklassa tarkoitetuista asioista varmistetaan. Niiden on taattava vaihdettavien tietojen luottamuksellisuus.	1. Jäsenvaltioiden on annettava toisilleen vastavuoroista apua ja otettava käyttöön toimenpiteet tehokasta keskinäistä yhteistyötä varten, jotta tiedonvaihto 71, 72, 56, 75 ja 79 artiklassa tarkoitetuista asioista varmistetaan. Niiden on taattava vaihdettavien tietojen luottamuksellisuus.
Tarkistus  236 Ehdotus direktiiviksi 97 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on osoitettava yksi tai useampi yhteyspiste ja ilmoitettava sen tai niiden yhteystiedot muille jäsenvaltioille, valvontaelimille ja komissiolle. Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo yhteyspisteistä ja päivitettävä sitä säännöllisesti. Valvontaelin vastaa näiden yhteyspisteiden koordinoinnista.	Poistetaan.
Tarkistus  237 Ehdotus direktiiviksi 98 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä].	2. Siirretään 4, 35, 38, 25, 65 ja 70 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä].
Tarkistus  238 Ehdotus direktiiviksi 98 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta mahdollisesti aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.	3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4, 35, 38, 25, 65 ja 70 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus  239 Ehdotus direktiiviksi Liite II – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuksien, rautatieyritysten toimilupien tai turvallisuustodistusten myöntämistä koskevat menettelyt direktiivien 95/18/EY, 2001/14/EY ja 2004/49/EY mukaisesti.
Tarkistus  240 Ehdotus direktiiviksi Liite III – D kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Rautateiden rahtiliikenne	Rautatieliikenne
Tarkistus  241 Ehdotus direktiiviksi Liite III – D kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Rautateiden matkustajaliikenne	Poistetaan.
Ei ole
Tarkistus  242 Ehdotus direktiiviksi Liite VIII – 2 kohta – johdanto-osa
Komission teksti	Tarkistus
2) ’standardilla’ tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:	2) ’standardilla’ yhteisymmärryksessä laadittua ja tunnustetun standardointiorganisaation toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:
Tarkistus  243 Ehdotus direktiiviksi Liite VIII – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4) ’yhteisellä teknisellä eritelmällä’ teknistä eritelmää, joka on vahvistettu jäsenvaltioiden tunnustaman menettelyn tai eurooppalaisesta standardoinnista [ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen [XXX] 9 ja 10 artiklan mukaisesti ja joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä;	4) ’yhteisellä teknisellä eritelmällä’ teknistä eritelmää, joka on vahvistettu jäsenvaltioiden tunnustaman menettelyn mukaisesti tai tieto- ja viestintätekniikan alalla eurooppalaisesta standardoinnista 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/20121 13 ja 14 artiklan mukaisesti;
	_________________
	1 EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
Tarkistus  244 Ehdotus direktiiviksi Liite XVII
Komission teksti	Tarkistus
CPV-koodi
Kuvaus
CPV-koodi
Kuvaus
79611000-0 ja
85000000-9 – 85323000-9
(paitsi 85321000-5 ja 85322000-2)
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
79611000-0; 75200000-8; 75231200-6; 75231240-8;
85000000-9 – 85323000-9 (paitsi 85321000-5 ja 85322000-2); ja 98133100-5 ja 98200000-5
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä niihin liittyvät palvelut
75121000-0, 75122000-7, 75124000-1; 79995000-5 – 79995200-7; 80100000-5 – 80660000-8 (paitsi 80533000-9, 80533100-0, 80533200-1); 92000000-1 – 92700000-8 (paitsi 92230000-2, 92231000-9, 92232000-6)
Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut
75121000-0, 75122000-7, 75124000-1; 79995000-5 – 79995200-7; 80100000-5 – 80660000-8 (paitsi 80533000-9, 80533100-0, 80533200-1); 92000000-1 – 92700000-8 (paitsi 92230000-2, 92231000-9, 92232000-6)
Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut
75300000-9
Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut
75300000-9
Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut1
75310000-2, 75311000-9, 75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0, 75320000-5, 75330000-8, 75340000-1
Sosiaalietuuspalvelut
75310000-2, 75311000-9, 75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0,75320000-5, 75330000-8, 75340000-1
Sosiaalietuuspalvelut
98000000-3
Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut
98000000-3; 55521100-9
Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut
98120000-0
Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut
98120000-0
Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut
98131000-0
Uskontoon liittyvät palvelut
98131000-0
Uskontoon liittyvät palvelut
80100000-5 – 80660000-8 (paitsi 80533000- 9, 80533100-0, 80533200-1)
Koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut
79100000-5 – 79140000-7
Oikeudelliset palvelut, elleivät ne jää ulkopuolelle 19 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan nojalla
______________________
1 Nämä palvelut eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan, jos ne järjestetään muina kuin taloudellisina yleistä etua koskevina palveluina. Jäsenvaltiot saavat järjestää pakolliset sosiaali- tai muut palvelut joko yleistä etua koskevina palveluina tai muina kuin taloudellisina yleistä etua koskevina palveluina.
Tarkistus  245 Ehdotus direktiiviksi Liite XVIII – A osa
Komission teksti	Tarkistus
A osa – Hankintailmoitus	A osa – Ohjeellinen kausi-ilmoitus
1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.	1. Hankintayksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, sekä sähköposti- ja internetosoite.
2. Pääasiallinen toiminta-ala.	2. Pääasiallinen toiminta-ala.
3. Palvelujen tai niiden pääluokkien kuvaus ja mahdolliset ohessa hankittavat rakennustyöt ja tavarat, myös asianomaiset määrät tai arvot, nimikkeistön viitenumero(t).	3. Palvelujen tai niiden pääluokkien lyhyt kuvaus ja mahdolliset ohessa hankittavat rakennustyöt ja tavarat, myös asianomaiset määrät tai arvot, nimikkeistön viitenumero(t), jos ne ovat tiedossa.
	3 a. Seuraavat tiedot sikäli kuin ne ovat jo tiedossa:
4. Palvelujen pääasiallisen suorituspaikan NUTS-koodi.	a) Palvelujen pääasiallisen suorituspaikan NUTS-koodi.
5. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.	b) Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa suojatyöohjelmien yhteydessä.
6. Keskeiset osallistumisehdot, jotka talouden toimijoiden on täytettävä, tai mahdollinen sähköinen osoite, josta yksityiskohtaisia tietoja voidaan saada.	c) Keskeiset osallistumisehdot, jotka talouden toimijoiden on täytettävä, tai mahdollinen sähköinen osoite, josta yksityiskohtaisia tietoja voidaan saada.
7. Määräaika/-ajat yhteyden ottamiseksi hankintayksikköön.
8. Muut tiedot.	8. Muut tiedot.

• [1]  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 84
• [2]  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 49.

PERUSTELUT

Esittelijä katsoo, että julkisia hankintoja koskevien direktiivien nykyaikaistamisella olisi saavutettava tasapaino toisaalta sääntöjen yksinkertaistamisen ja toisaalta innovatiivisiin ja kestäviin hankintasopimuksen tekoperusteisiin yhdistettyjen asianmukaisten ja tehokkaiden menettelyjen välillä, samalla kun varmistetaan pk-yritysten laajempi osallistuminen ja sähköisten hankintojen yleistyminen.

Tavoitteena on, että sisämarkkinoilla hyödynnetään täysimääräisesti julkisten hankintojen potentiaalia kestävän kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Kun otetaan huomioon, että hankintasopimusten osuus taloudesta on merkittävä (noin 19 prosenttia EU:n BKT:stä), hankintasääntöjen onnistunut tarkistaminen ja täytäntöönpano auttaisivat merkittävällä tavalla antamaan uutta vauhtia reaalitalouteen tehtäville investoinneille sekä voittamaan Euroopan talouskriisin.

Esittelijä on tyytyväinen komission ehdotuksiin ja katsoo, että niissä esitetään kiinnostavia uusia periaatteita ja ajatuksia. Parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi niitä on kuitenkin paranneltava. Yksityiskohtaisempia ajatuksia esittelijän tekemistä ehdotuksista löytyy hänen ennen tätä mietintöluonnosta laatimastaan, 23. helmikuuta 2012 päivätystä työasiakirjasta (PE483.690).

 Tehokkaat ja sosiaalisesti kestävät julkiset hankinnat

Esittelijä katsoo, että komission ehdotus on sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen puutteellinen. Tästä syystä esittelijä haluaa varmistaa sosiaalisten standardien noudattamisen kaikissa julkisen hankintamenettelyn vaiheissa.

Esittelijä täsmentää hankinta-asiakirjoihin sisältyviä teknisiä eritelmiä, joissa määritellään rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet, jotta hankintaviranomainen voi halutessaan saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteet. Teknisiin eritelmiin olisi siis voitava sisällyttää suorituskykyyn (esimerkiksi ympäristönsuojelun tasoon), organisaatioon, hankintasopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien työntekijöiden pätevyyteen ja kokemukseen, turvallisuuteen – erityisesti tuotteiden laadun, pakkausten ja käyttöohjeiden arviointimenetelmiin – elinkaareen ja sosiaalisesti kestävään tuotantoprosessiin liittyviä vaatimuksia.

Esittelijän luoma sosiaalisesti kestävän tuotantoprosessin käsite, joka sisältyy myös hankintasopimuksen tekoperusteisiin, määritellään hankinnan kohteeseen liittyväksi tuotantoprosessiksi, oli kyse sitten tavarahankinnoista, rakennusurakoista tai palveluista, ja siinä taataan työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä sosiaalisten standardien noudattaminen. Sosiaalisesti kestävään tuotantoprosessiin liittyvät sosiaaliset perusteet tarkoittavat kansallisissa ja unionin lainsäädännöissä sekä työehtosopimuksissa määriteltyjä ja vahvistettuja sosiaalisia standardeja.

Esittelijä lujittaa myös poissulkemisperusteita vaatimalla, että hankintasopimusten ulkopuolelle suljetaan talouden toimija, joka on laiminlyönyt sosiaali-, työ- ja tasa-arvolainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, jotka on määritelty jäsenvaltion tai unionin lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa. Vastaavasti hankintaviranomaiset eivät myöskään voi tehdä hankintasopimusta parhaan tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa, jos talouden toimija ei kykene esittämään ajantasaisia tietoja sosiaaliturvamaksujensa maksamisesta.

Valintakriteereiden osalta esittelijä toivoo, että hankintaviranomaiset voisivat asettaa sellaiset hankintamenettelyihin osallistumisen edellytykset, joihin liittyy myös kansallisessa ja unionin lainsäädännössä sekä työehtosopimuksissa määriteltyjen työntekijöiden terveys- ja turvallisuusnormien, sosiaali- ja työlainsäädännön noudattaminen.

Esittelijä katsoo myös, että hankintasopimuksen tekoperusteissa olisi lopullisesti luovuttava alimman hinnan käsitteestä ja sen sijasta olisi sovellettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen käsitettä. Koska hinta otetaan huomioon myös kokonaistaloudellisesti edullisimmassa tarjouksessa, hankintaviranomaisilla olisi mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisimpia valintoja, jotka vastaisivat parhaiten niiden erityistarpeita, ja ottaa huomioon myös strategiset yhteiskunnalliset tekijät, sosiaaliset perusteet – kuten sosiaali- ja työlainsäädäntö, työpaikan työskentely-, turvallisuus- ja terveysolosuhteet, huono-osaisten henkilöiden, nuorten, naisten, iäkkäiden työntekijöiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen – ja ympäristöön sekä erityisesti reiluun kauppaan liittyvät perusteet. Kuten edellä on todettu, sosiaalisesti kestävä tuotantoprosessi sisällytetään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arviointiin. Elinkaaren määritelmään on lisäksi sisällytettävä tuotantopaikka. Euroopan unionin olisi tietyissä erityistapauksissa voitava antaa hankintasopimusten teossa etusija paikallisille tuottajille, erityisesti pk‑yrityksille. Sen lisäksi, että tällä tavoin edistettäisiin kestävää kehitystä ja säilytettäisiin paikallista ja alueellista yritystoimintaa, tämä säännös tarjoaisi hankintaviranomaisille keinon vähentää talouskriisin paikallisia vaikutuksia.

On kuitenkin tarpeen tarkentaa, että tehokkuuden ja oikeusvarmuuden takia yksikään hankintasopimuksen tekoperuste ei saisi antaa hankintaviranomaiselle täydellistä valinnanvapautta: kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tunnistamiseksi valittujen hankintasopimuksen tekoperusteiden olisi aina liityttävä hankintasopimuksen kohteeseen ja niiden olisi mahdollistettava todellinen kilpailu.

Hankintasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi myös voitava velvoittaa hankintaviranomaiset valvomaan hankintasopimuksen saaneen talouden toimijan suoritusta.

 Pk-yritysten tehokas osallistuminen asianmukaisen alihankinnan ansiosta

Esittelijä kannattaa alihankintaa, kun se mahdollistaa pk-yritysten kehittämisen. Joissakin vakavissa tapauksissa alihankintaketjut ovat kuitenkin johtaneet työntekijöiden hyväksikäyttöön ja näin ollen laadultaan heikompitasoisiin hankintasopimuksiin. On kaikkien, sekä yritysten että hankintaviranomaisten, etujen mukaista varmistaa, että hankintasopimusten täytäntöönpano on korkeatasoista ja siinä noudatetaan työlainsäädäntöä. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa alihankintaketjujen rajoittamista siten, ettei alihankintaketjussa saa olla kolmea toistaan seuraavaa alihankkijaa enempää. Hän ehdottaa myös vastuuperiaatteen käyttöönottoa koko alihankintaketjussa, jotta kaikki tasot ovat vastuussa perusoikeuksien sekä työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevien säännösten ja voimassaolevan työlainsäädännön noudattamisesta.

Hankintayksikön on lisäksi pyydettävä tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille osapuolille, sekä ehdotetut alihankkijat.

Poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevia säännöksiä olisi myös tiukennettava, jotta estetään kaikki mahdollisuudet sellaisen alihankinnan harjoittamiseen, jossa ei noudateta työlainsäädäntöä.

Esittelijä tukee komission ehdotusta, jolla pyritään yleistämään sähköisiä hankintoja koskevan menettelyn käyttöä. Tällä helpotetaan ja kannustetaan pk-yritysten osallistumista. Hän toivoo kuitenkin, että säilytettäisiin tällä hetkellä voimassa olevat direktiivin 2004/17/EY mukaiset tarjousten jättämistä koskevat määräajat. Hän katsoo, että tarjoajat ja erityisesti pk-yritykset tarvitsevat vähimmäisajan, jotta ne voivat laatia asianmukaisen tarjouksen.

 Hankintojen yksinkertaistaminen hankintaviranomaisia varten

Esittelijä kiinnittää aivan erityistä huomiota hankintaviranomaisiin, joiden tehtävänä on soveltaa tulevan direktiivin säännöksiä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla tehtäviin julkisiin hankintoihin. Hänen mielestään on tärkeää, ettei niiden tehtävää monimutkaisteta ja että ne voivat tehdä yhteisöjensä hyvinvoinnin kannalta tehokkaita hankintasopimuksia. Jotta voitaisiin turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus sekä palvelujen tarjoamisen vapaus sekä näistä vapauksista johdetut periaatteet, esimerkiksi yhdenvertainen kohtelu, syrjimättömyys, keskinäinen tunnustaminen, suhteellisuus ja avoimuus, ja kun otetaan huomioon asianomaisten alojen luonne ja se, että vapauttamisessa on edetty eri tasoille jäsenvaltioissa, esittelijä katsoo, että tätä direktiiviä ei voida soveltaa, jos hankintamenettelyissä ei pystytä takaamaan talouden toimijoiden reilua kilpailua.

Tästä syystä esittelijä pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot saattavat kaikki direktiiviin sisältyvät menettelyt osaksi kansallista lainsäädäntöään: jokaisella hankintaviranomaisella olisi oltava käytettävissään välinevalikoima, joka mahdollistaa, että se voi valita tarpeitaan parhaiten vastaavan menettelyn. Esittelijä pitää toivottavana neuvottelumenettelyn käytön lisäämistä tulevaisuudessa.

Lisäksi esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tarjottava hankintaviranomaisille tekniset ja rahoitukselliset välineet, joiden avulla ne voivat mukautua sähköiseen hankintamenettelyyn ja valmistella tarjouspyyntönsä.

Esittelijä toivoo lisäksi, että viranomaisten välisiin suhteisiin tuodaan joustoa komission ehdottamalla tavalla. Komissio kodifioi suhteellisen ankarasti nykyistä oikeuskäytäntöä, joten paikallisviranomaisten liikkumavara pienenee huomattavasti julkisia hankintoja koskevan yleisen tehokkuuden kustannuksella. Tästä syystä esittelijä ehdottaa poikkeuksia yksityisen osakkuuden täydellistä kieltoa koskevaan periaatteeseen, mutta korostaa yleiseen etuun pyrkimistä koskevaa vaatimusta. Koska tätä doktriinia olisi sovellettava myös julkisiin viranomaisten näiden toimiessa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, olisi varmistettava, että samoja sääntöjä sovelletaan sekä tässä direktiivissä että [julkisia hankintoja koskevassa] direktiivissä […/…/EU].

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan ero ensisijaisten palvelujen ja muiden kuin ensisijaisten palvelujen välillä poistuu. Hän pitää tarkoituksenmukaisena sosiaalipalveluja koskevan erityisjärjestelmän perustamista, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityispiirteet ja taata julkisten hankintojen strateginen käyttö. Hän toivoo kuitenkin, että järjestelmää kevennetään poistamalla siitä ennakolta julkaisemista koskeva vaatimus, ja korostaa tarvetta noudattaa avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

Mitä tulee kansalliseen valvontaelimeen, esittelijä pitää tärkeänä, että jokaisella jäsenvaltiolla olisi julkisten hankintojen moitteettomasta toiminnasta vastaava viranomainen. Hän toivoo kuitenkin, että voitaisiin välttää kaikki ylimääräinen hallinnollinen rasite, joka saattaisi hidastaa hankintaviranomaisten toimintaa. Tästä syystä hän katsoo, että niissä jäsenvaltioissa, joissa viranomainen on jo olemassa, tälle voitaisiin antaa uusia vastuualueita.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO  (21.9.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Valmistelija: Gianluca Susta

LYHYET PERUSTELUT

Komissio on äskettäin esittänyt julkisista hankinnoista annetun direktiivin (direktiivi 2004/18/EY) ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun direktiivin (direktiivi 2004/17/EY) nykyaikaistamista. Lisäksi on tehty ehdotus uudesta direktiivistä, jolla säänneltäisiin käyttöoikeussopimuksia, ja vasta sen jälkeen ehdotus asetukseksi kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä EU:n sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä.

Kansainvälisesti julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan maailmankaupasta: hankinta-alan arvo kehittyneissä maissa on keskimäärin 15–20 prosenttia BKT:sta. Merkittävyydestään huolimatta julkisten hankintojen markkinat ovat edelleen yksi kansainvälisen kaupan suljetuimmista (komissio arvioi, että yli puolet maailmanlaajuisista julkisten hankintojen markkinoista on vielä ulkomaalaiselta kilpailulta suljettu) ja vähiten säännellyistä aloista.

Monenvälisissä suhteissa sääntely perustuu julkisia hankintoja koskevaan kansainväliseen sopimukseen (GPA-sopimus, Government Procurement Agreement), joka oli äskettäin maaliskuussa 2012 päättyneen uudelleentarkasteluprosessin kohteena. Uudelleentarkastelun tavoitteena oli läpinäkyvyyden ja julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden avoimuuden lisääminen sekä menettelyjen yksinkertaistaminen. Tältä osin mietinnön valmistelija suhtautuu myönteisesti kyseiseen uudelleentarkasteluprosessiin ja toivoo, että EU hyväksyy sen nopeasti; samalla on kuitenkin todettava, että Maailman kauppajärjestön jäsenvaltioista (joista peräti 27 on EU:n jäsenvaltioita) ainoastaan 42 on toistaiseksi liittynyt kyseiseen kansainväliseen sopimukseen, ja toivottava painokkaasti, että useat muut valtiot – erityisesti kehittyneimmät maat ja nousevat taloudet – liittyisivät siihen sopimuksen maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi niin, että tälle tärkeälle kansainvälisen kaupan alalle saataisiin yhteisesti hyväksyttyjen ja yleispätevien sääntöjen järjestelmä.

Julkisten hankintojen alaa koskevia erityismääräyksiä on myös toisessa Maailman kauppajärjestön sopimuksessa, palvelujen kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (GATS).

Kahdenvälisissä suhteissa EU:ta sitovat lisäksi eräiden (Albanian, CARIFORUM-valtioiden, Chilen, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Etelä-Korean, Kroatian, Meksikon, Montenegron ja Sveitsin kanssa) jo tehtyjen kahdenvälisten sopimusten mukaisesti tehdyt sitoumukset. Hankinta-ala on tärkeä ja usein arkaluonteinen kysymys muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa mahdollisten uusien kauppasopimusten tekemisestä käytävissä neuvotteluissa.

Tässä kansainvälisessä yhteydessä valmistelija korostaa julkisten hankintojen alan kansainvälisen ulottuvuuden merkitystä. On tarpeen avata vähitellen julkisten hankintojen kansainvälisiä markkinoita yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen järjestelmän pohjalta vastavuoroisuuden ja tasapuolisuuden hengessä, ympäristö- ja sosiaaliasioita sekä työelämää koskevien kansainvälisten normien mukaisesti. Tällä hetkellä Euroopan unioni avaa omia julkisten hankintojen markkinoitaan kansainvälisille toimijoille huomattavasti, mutta muut tärkeät kansainväliset kauppakumppanit eivät useinkaan avaa omia markkinoitaan vastaavalla tavalla.

Valmistelija toivoo siis EU:lta päättäväisempiä toimia lainsäädäntöhankkeiden ja johdonmukaisen neuvottelukäyttäytymisen välityksellä niin, että olosuhteet palautuisivat tasapainoisiksi ja kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset taattaisiin.

Tästä näkökulmasta valmistelija pahoittelee komission päätöstä olla toteuttamatta julkisten hankintojen alan "ulkoisen ulottuvuuden" yhtenäistä sääntelyä: päätökseen olla esittämättä direktiivin 2004/17/EY säännösten soveltamista ulkomaalaisia tavaroita ja palveluja sisältäviin tarjouksiin sekä sitä seuranneeseen täydentävään mutta kaikilta osin (myös lainsäädäntömenettelyn osalta) itsenäiseen lainsäädäntöaloitteeseen – jonka sisältöihin kyllä suhtaudutaan myönteisesti – liittyy vaara, että syntyy vaarallinen oikeudellinen tyhjiö, jossa eurooppalainen lainsäädäntö jää vaille säännöksiä, joilla säänneltäisiin kolmansien maiden tavaroiden, palvelujen ja yritysten pääsyä eurooppalaisille hankintamarkkinoille.

Tästä syystä valmistelija pitää äärimmäisen tärkeänä, että tekstiin sisällytetään uudelleen erityissääntöjä, joilla säännellään yhtenäisesti ja kattavasti ehtoja, joilla voidaan hylätä mahdolliset tarjoukset, joissa muut kuin kansainvälisten sopimusten piiriin kuuluvat tavarat ja palvelut ovat pääosassa: tätä varten valmistelija haluaa mukauttaa komission asetusehdotukseen sisältyvää lainsäädäntömekanismia.

Lisäksi valmistelija pitää tärkeänä kiristää komission esittämiä säännöksiä niin sanottujen "poikkeuksellisen alhaisten tarjousten" osalta ottamalla käyttöön mekanismin, joka mahdollistaa muita tarjouksia huomattavasti alhaisempien tarjousten automaattisen poissulkemisen ja talouden toimijoille suunnattujen lisätietopyyntöjen esittämisen vähimmäisehtojen laajentamisen.

Lisäksi valmistelija piti tarpeellisena lisätä joitakin tarkistuksia, joiden tavoitteena on nostaa kattavammin esiin se kansainvälinen asiayhteys, jossa eurooppalaisia direktiivejä sovelletaan.

tarkistukset

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.	(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Julkiset hankinnat ovat tehokas väline Euroopan teollisuuspolitiikan uudelleen määrittelemisessä. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Sisämarkkinat ja kansainväliset markkinat kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa, joten julkisia hankintoja koskevassa politiikassa olisi edistettävä asianmukaisesti EU:n arvoja, kuten avoimuutta, korruptionvastaisia periaatteita, vastavuoroisuuden periaatetta sekä sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta -1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.	(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. GPA-sopimuksen uudelleentarkastelu saatiin päätökseen maaliskuussa 2012; sopimuksen uudelleentarkastelun päätavoitteina olivat alan markkinoiden avoimuuden lisääminen, kattavuuden laajentaminen, syrjivien toimien poistaminen sekä menettelyjen avoimuuden lisääminen. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa, kahdenvälisten kauppasopimusten mukaisesti tehdyt sitoumukset mukaan luettuina, soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen saattaa osaksi unionin oikeusjärjestystä Euroopan unionin kolmansille maille julkisten hankintojen osalta antamat kansainväliset markkinoillepääsyä koskevat sitoumukset niiden tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Maailman kauppajärjestössä ja kahdenvälisten suhteidensa välityksellä unioni kannattaa unionin ja sen kauppakumppaneiden julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden kunnianhimoista avaamista kansainvälisesti vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun hengessä.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) GPA-sopimusta sovelletaan hankintasopimuksiin, jotka ylittävät tietyt mainitussa sopimuksessa vahvistetut kynnysarvot, jotka on ilmaistu erityisnosto-oikeuksina. Tässä direktiivissä säädettyjä kynnysarvoja olisi mukautettava sen varmistamiseksi, että ne vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettujen kynnysarvojen euromääräisiä vasta-arvoja. Lisäksi olisi säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta nämä kynnysarvot voitaisiin mukauttaa puhtaasti matemaattisella laskutoimituksella euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisiin nosto-oikeuksiin nähden. Jotta vältettäisiin kynnysarvojen moninkertaistuminen, olisi myös asianmukaista jatkaa samojen kynnysarvojen soveltamista kaikkiin hankintayksikköihin niiden toiminta-alasta riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia.	(15) GPA-sopimusta sovelletaan hankintasopimuksiin, jotka ylittävät tietyt mainitussa sopimuksessa vahvistetut kynnysarvot, jotka on ilmaistu erityisnosto-oikeuksina. Tässä direktiivissä säädettyjä kynnysarvoja olisi mukautettava sen varmistamiseksi, että ne vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettujen kynnysarvojen euromääräisiä vasta-arvoja. Lisäksi olisi säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta nämä kynnysarvot voitaisiin mukauttaa puhtaasti matemaattisella laskutoimituksella euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisiin nosto-oikeuksiin nähden. Jotta vältettäisiin kynnysarvojen moninkertaistuminen, olisi myös asianmukaista jatkaa samojen kynnysarvojen soveltamista kaikkiin hankintayksikköihin niiden toiminta-alasta riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Lisäksi kynnysarvojen säännöllisen tarkistamisen olisi perustuttava myös alustavaan arvioon olennaisen vastavuoroisuuden periaatteen asianmukaisesta soveltamisesta EU:n ja sopimuksen muiden allekirjoittajien välisessä markkinoiden avaamisessa. Olennaisen vastavuoroisuuden arviointi koskee myös niitä kolmansia maita, jotka eivät liity julkisista hankinnoista tehtävään sopimukseen, mutta joilla on pääsy julkisten hankintojen eurooppalaisille markkinoille.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin.	(18) Tätä direktiiviä, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ei sovelleta kansainvälisten järjestöjen omissa nimissään ja omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin. Euroopan unionin toimielinten olisi otettava erityisesti huomion tällä direktiivillä voimaan saatetut muutokset ja muutettava omia hankintasääntöjään vastaamaan näitä muutoksia.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.	(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.	(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta ja jos rikotaan ympäristövelvoitteita tai sosiaalisia velvoitteita, mukaan lukien vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkominen, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat, kun on kyse ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.	(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteeksi "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen".
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 44 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.	(44) Jotta hankintasopimus tehtäisiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, hankintayksiköiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 49 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön tai kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.	(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköiden olisi voitava sulkea pois tarjoukset, joissa olevat hinnat ovat huomattavasti muiden tarjoajien pyytämiä hintoja alhaisemmat, ja ne olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat merkittävästi alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön tai kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 56 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(56 a) Hankintayksiköiden olisi noudatettava direktiivissä 2011/7/EU vahvistettua maksun lykkäystä.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 63 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(63) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.	(63) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Komission olisi toimitettava kaikki kansallisten asiantuntijoiden tapaamisia koskevat tiedot ja asiakirjat valmistellessaan ja pannessaan täytäntöön delegoituja säädöksiä. Komission olisi tässä suhteessa varmistettava, että Euroopan parlamentti voi osallistua prosessiin asianmukaisesti, noudattaen muilla politiikanaloilla saatuihin kokemuksiin perustuvia parhaita käytäntöjä, jotta Euroopan parlamentin tulevalle delegoitujen säädösten valvonnalle voitaisiin luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet.
Perustelu
The directive foresees the use of delegated acts - among other things - to adapt the methodology for the calculation of the threshold levels to any change provided for by the Government Procurement Agreement (Article 6.5 classic, Article 12.4 utilities directive) and to change the list of international social and environmental law provisions in ANNEX XI (Article 54.2 classic directive, Article 70 utilities directive). As these are issue with a clear international trade dimension, the rapporteur feels that the same institutional procedures should apply as with "normal" trade legislation.
In line with OMNIBUS I and OMNIBUS II (alignment package in INTA), the rapporteur proposes emphasizing the need for the European Parliament to be duly involved in the preparation and implementation of delegated acts (recital 55). This will facilitate the scrutiny of delegated acts and will ensure an efficient exercise of the delegation of power by avoiding objections from the European Parliament.
The rapporteur deems it appropriate to limit in time (article 89.2) the conferral of powers on the Commission. Such limitation brings about more parliamentary control, obliging the Commission to draw up a report in respect of the delegation of power no later than nine months before the end of the established period. On the other hand, tacit extension of the delegation for a period of identical durations prevents overburdening the legislators and facilitates the implementation of the common commercial policy.
Considering the dynamics of the Parliamentary work, internal procedures and deadlines, it is important to assure that the legislator is given enough time to duly scrutinize a legislative act (Article 89.5).
All changes reflect changes brought about by the two Trade Omnibuses.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Kansallisten hankintayksikköjen on noudatettava yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita tämän direktiivin soveltamisalan kynnysarvon alittavien sopimusten tekemisessä.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio laskee julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrätyn laskentamenetelmän mukaisesti kyseiset kynnysarvot euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan GPA-sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen.	Komissio laskee julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrätyn laskentamenetelmän mukaisesti kyseiset kynnysarvot euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan GPA-sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen. Komissio voi lisäksi ottaa huomioon sopimuksen muiden sopijapuolten tekemät kynnysarvojen muutokset.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen luokat, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen luokista, joiden se katsoo kuuluvan tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.	2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle toimivaltaiselle elimelle näiden pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen luokat, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen luokista, joiden se katsoo kuuluvan tämän poikkeuksen soveltamisalaan. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 18 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) kansainvälisen järjestön erityismenettely;	c) sellaisen kansainvälisen järjestön erityismenettely, johon jäsenvaltio kuuluu;
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;	Poistetaan.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi 38 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Siltä osin, kuin sovelletaan liitteitä III, IV ja V sekä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen Euroopan unionin liitteen 1 yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä V, 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille. Kun hankintayksiköt soveltavat tätä direktiiviä kyseisten sopimusten allekirjoittajien talouden toimijoihin, niiden on noudatettava kyseisiä sopimuksia.	1. Siltä osin, kuin sovelletaan liitteitä III, IV ja V sekä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen Euroopan unionin liitteen 1 yleisiä huomautuksia ja muita unionia sitovia kansainvälisiä sopimuksia – kahdenvälisten kauppasopimusten mukaisesti tehdyt sitoumukset mukaan luettuina –, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä V, 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden on myönnettävä näiden sopimusten allekirjoittajien rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille vähintään yhtä edullinen kohtelu kuin unionin rakennusurakoille, tavarantoimituksille, palveluille ja talouden toimijoille. Kun hankintayksiköt soveltavat tätä direktiiviä kyseisten sopimusten allekirjoittajien talouden toimijoihin, niiden on noudatettava kyseisiä sopimuksia.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi 53 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten hankintayksiköt voivat pyytää tai hyväksyä neuvoja hallinnollisilta tukirakenteilta, kolmansilta osapuolilta tai markkinatoimijoilta, edellyttäen että tällaiset neuvot eivät estä kilpailua eivätkä riko syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.	Tätä varten hankintayksiköt voivat pyytää tai hyväksyä neuvoja hallinnollisilta tukirakenteilta, riippumattomilta kolmansilta osapuolilta tai markkinatoimijoilta, edellyttäen että tällaiset neuvot eivät estä kilpailua eivätkä riko syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintasopimukset voidaan jakaa homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Sovelletaan 13 artiklan 7 kohtaa.	Hankintasopimukset voidaan jakaa osiin kilpailun maksimoimiseksi ja pk-yritysten julkisiin hankintoihin osallistumisen mahdollistamiseksi. Sovelletaan 13 artiklan 7 kohtaa.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa, rajataanko tarjoukset koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa.	Mikäli hankintayksikkö rajaa mahdollisuuden esittää tarjous koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa, sen on ilmoitettava siitä hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa tai hankinta-asiakirjoissa.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos saman tarjoajan kanssa voidaan tehdä hankintasopimus useammasta kuin yhdestä osasta, hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ne joko tekevät yhden hankintasopimuksen kullekin osalle tai yhden tai useamman hankintasopimuksen, joihin sisältyy useita osia tai kaikki osat.	Poistetaan.
Hankintayksiköiden on mainittava hankinta-asiakirjoissa, varaavatko ne oikeuden käyttää tällaista valintaoikeutta ja jos ne varaavat tällaisen oikeuden, niin mitkä osat voidaan ryhmitellä yhteen hankintasopimukseen.
Hankintayksiköiden on ensiksi määritettävä tarjoukset, jotka täyttävät parhaiten 76 artiklan mukaisesti kullekin yksittäiselle osalle vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet. Ne voivat tehdä hankintasopimuksen useammasta kuin yhdestä osasta sellaisen tarjoajan kanssa, jota ei ole sijoitettu ensimmäiseksi asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien yksittäisen osien osalta, edellyttäen että 76 artiklan mukaisesti vahvistetut hankintasopimuksen tekoperusteet täyttyvät paremmin asianomaiseen hankintasopimukseen sisältyvien kaikkien osien osalta. Hankintayksiköiden on yksilöitävä hankinta-asiakirjoissa menetelmät, joita ne aikovat käyttää tällaisen vertailun tekemiseksi. Menetelmien on oltava avoimet, puolueettomat ja syrjimättömät.
Perustelu
Ehdotuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia. Tämä kohta voisi kuitenkin johtaa päinvastaiseen tulokseen, koska se voi johtaa hankintojen ryhmittymiseen poissulkien siten pk-yritykset.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintayksiköt eivät tee hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:	Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä hankintasopimuksen tekoperusteena kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,	Poistetaan.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) alin hinta.	Poistetaan.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kustannukset voidaan hankintayksikön niin halutessa arvioida ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.	Poistetaan.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksikön kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.	Hankintaviranomaisen kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Näihin perusteisiin on kuuluttava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:	Näihin perusteisiin on kuuluttava hinnan tai kustannusten lisäksi – ne arvioidaan hankintayksikön niin halutessa ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin – muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.	Poistetaan.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.	Hankintayksikön on ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset	Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset
1. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	1. Hankintayksikkö voi sulkea pois tarjoukset, joiden hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin tarjouskilpailun mukainen perushinta.
a) hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;	2. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos on esitetty vähintään kolme tarjousta ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
b) hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;	a) hinta tai laskutettava kustannus on yli 30 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;
c) tarjouksia on jätetty vähintään viisi.	b) hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;
2. Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksiköt voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.	c) tarjouksessa ilmoitettu hinta tai kustannus on yli 40 prosenttia alhaisempi kuin hankintayksikön arvioima hinta tai kustannus, mukaan luettuina verot;
3. Edellä olevassa 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:	3. Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksiköiden on pyydettävä myös niitä koskevia selityksiä.
a) valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;	4. Edellä olevassa 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetut selitykset voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:
b) valittuja teknisiä ratkaisuja tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;	a) valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;
c) tarjoajan ehdottamien tuotteiden tai palvelujen rakennusurakoiden omintakeisuutta;	b) valittuja teknisiä ratkaisuja tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;
d) unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;	c) tarjoajan ehdottamien tuotteiden tai palvelujen rakennusurakoiden omintakeisuutta;
e) tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.	d) unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;
4. Hankintayksikön on tarkistettava annetut tiedot tarjoajaa kuullen.	e) tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea sekä rahoituksena tarjousta varten että rahoituksena tarjoukseen liittyviä palveluja, tavarantoimituksia ja rakennusurakoita varten.
Hankintayksikkö voi hylätä tarjoajan vain siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät.	5. Hankintayksikön on tarkistettava annetut tiedot tarjoajaa kuullen.
Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	Hankintayksikön on hylättävä tarjoaja siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät.
5. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.	Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
6. Jäsenvaltioiden on 97 artiklan mukaisesti saatettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville kaikki 3 kohdassa lueteltujen yksityiskohtien osalta esitettyjä näyttöjä ja asiakirjoja koskevat tiedot.	6. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan sisämarkkinoille soveltuvaa. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.
	7. Jäsenvaltioiden on 97 artiklan mukaisesti saatettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville kaikki 3 kohdassa lueteltujen yksityiskohtien osalta esitettyjä näyttöjä ja asiakirjoja koskevat tiedot.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 79 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	79 b artikla
	Nykyinen direktiivi on kolmansien maiden tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin sisämarkkinoille julkisten hankintojen alalla sekä unionin tavaroiden ja palvelujen kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille pääsyä koskevia neuvotteluja tukevista menettelyistä annetun asetuksen (COM(2012)0124 –2012/0060(COD) ja direktiivin 2004/17/EY 58 59 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukainen, joten tietyt tarjoukset, jotka sisältävät sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tavaroita, joiden kanssa Euroopan unioni ei ole tehnyt monen- tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille, voidaan hylätä.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen hankinnan sääntöjen soveltamista valvotaan myös unionin yhteisrahoitusta saavien hankkeiden täytäntöönpanossa, jotta unionin taloudellisten etujen vaarantuminen voidaan havaita. Tätä valvontaa käytetään mahdollisten hankintapetoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja muita vakavia säännönvastaisuuksia koskevien tapausten ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja niistä asianmukaisesti raportoimiseen.
	Jos valvontaviranomaiset tai -rakenteet havaitsevat erityisiä rikkomuksia tai järjestelmään liittyviä ongelmia, niille on annettava valtuudet viedä kyseiset ongelmat kansallisten auditointiviranomaisten, tuomioistuinten tai oikeuslaitosten tai muiden asianmukaisten viranomaisten tai rakenteiden, kuten oikeusasiamiehen, kansallisten parlamenttien tai niiden valiokuntien, käsiteltäväksi.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 92 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Edellä olevan 2 kohdan mukaisten valvontatoimien tulokset on asetettava julkisesti saataville asianmukaisten viestintävälineiden avulla. Jäsenvaltioiden on erityisesti julkaistava vähintään joka toinen vuosi katsaus useimmin esiintyvistä epäasianmukaisen soveltamisen tai oikeudellisen epävarmuuden lähteistä, mukaan lukien mahdolliset rakenteelliset tai toistuvat ongelmat sääntöjen soveltamisessa, mukaan luettuina mahdolliset petoksia ja muuta laitonta toimintaa koskevat tapaukset.
	Jäsenvaltioiden on toimitettava kansallisista kestävien julkisten hankintojen toimistaan komissiolle joka toinen vuosi yleiskatsaus, jossa kuvataan asiaankuuluvat kansalliset toimintasuunnitelmat ja aloitteet ja niiden käytännön täytäntöönpano, mikäli se on tiedossa. Niiden on myös ilmoitettava pk-yritysten onnistumisaste julkisissa hankinnoissa; jos se on alle 50 prosenttia pk-yrityksille myönnettyjen hankintasopimusten arvosta, jäsenvaltioiden on ilmoitettava, onko niillä käytössä aloitteita kyseisen onnistumisasteen nostamiseksi.
	Komissio laatii saatujen tietojen perusteella säännöllisesti kertomuksen kyseisten toimien täytäntöönpanosta ja parhaista käytännöistä sisämarkkinoilla.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 98 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä].	2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle viideksi vuodeksi ...* [tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viisivuotisen jakson päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Perustelu
The directive foresees the use of delegated acts - among other things - to adapt the methodology for the calculation of the threshold levels to any change provided for by the Government Procurement Agreement (Article 6.5 classic, Article 12.4 utilities directive) and to change the list of international social and environmental law provisions in ANNEX XI (Article 54.2 classic directive, Article 70 utilities directive). As these are issue with a clear international trade dimension, the rapporteur feels that the same institutional procedures should apply as with "normal" trade legislation.
In line with OMNIBUS I and OMNIBUS II (alignment package in INTA), the rapporteur proposes emphasizing the need for the European Parliament to be duly involved in the preparation and implementation of delegated acts (recital 55). This will facilitate the scrutiny of delegated acts and will ensure an efficient exercise of the delegation of power by avoiding objections from the European Parliament.
The rapporteur deems it appropriate to limit in time (article 89.2) the conferral of powers on the Commission. Such limitation brings about more parliamentary control, obliging the Commission to draw up a report in respect of the delegation of power no later than nine months before the end of the established period. On the other hand, tacit extension of the delegation for a period of identical durations prevents overburdening the legislators and facilitates the implementation of the common commercial policy.
Considering the dynamics of the Parliamentary work, internal procedures and deadlines, it is important to assure that the legislator is given enough time to duly scrutinize a legislative act (Article 89.5).
All changes reflect changes brought about by the two Trade Omnibuses.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 98 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Edellä olevan 98 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.	5. Edellä olevan 98 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan neljällä kuukaudella.
Perustelu
The directive foresees the use of delegated acts - among other things - to adapt the methodology for the calculation of the threshold levels to any change provided for by the Government Procurement Agreement (Article 6.5 classic, Article 12.4 utilities directive) and to change the list of international social and environmental law provisions in ANNEX XI (Article 54.2 classic directive, Article 70 utilities directive). As these are issue with a clear international trade dimension, the rapporteur feels that the same institutional procedures should apply as with "normal" trade legislation.
In line with OMNIBUS I and OMNIBUS II (alignment package in INTA), the rapporteur proposes emphasizing the need for the European Parliament to be duly involved in the preparation and implementation of delegated acts (recital 55). This will facilitate the scrutiny of delegated acts and will ensure an efficient exercise of the delegation of power by avoiding objections from the European Parliament.
The rapporteur deems it appropriate to limit in time (article 89.2) the conferral of powers on the Commission. Such limitation brings about more parliamentary control, obliging the Commission to draw up a report in respect of the delegation of power no later than nine months before the end of the established period. On the other hand, tacit extension of the delegation for a period of identical durations prevents overburdening the legislators and facilitates the implementation of the common commercial policy.
Considering the dynamics of the Parliamentary work, internal procedures and deadlines, it is important to assure that the legislator is given enough time to duly scrutinize a legislative act (Article 89.5).
All changes reflect changes brought about by the two Trade Omnibuses.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi Liite XIV – 12 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Yleissopimus nro 94, joka koskee työlausekkeita välikirjoissa (julkiset hankintasopimukset.)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Gianluca Susta 25.1.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012	11.7.2012
Hyväksytty (pvä)	18.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 4 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Nora Berra, David Campbell Bannerman, María Auxiliadora Correa Zamora, Christofer Fjellner, Metin Kazak, Franziska Keller, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Paul Murphy, Cristiana Muscardini, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Henri Weber, Jan Zahradil, Paweł Zalewski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Amelia Andersdotter, George Sabin Cutaş, Małgorzata Handzlik, Syed Kamall, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Marietje Schaake, Jarosław Leszek Wałęsa, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Emilio Menéndez del Valle, Raimon Obiols

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.10.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalleehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Valmistelija: Ramona Nicole Mănescu

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksella hankintadirektiiviksi on keskeinen merkitys älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa [COM(2010)2020)]. Se on yksi niistä markkinalähtöisistä välineistä, joita on tarkoitus käyttää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi parantamalla yritysten innovointiolosuhteita sekä edistämällä vihreiden hankintojen laajempaa käyttöä, mikä tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan myös, että julkisissa hankinnoissa on varmistettava varojen mahdollisimman tehokas käyttö ja että julkisten hankintojen markkinat on pidettävä avoimina EU:n laajuisesti (erityisesti talouskriisin aikana).

Julkiset hankinnat ovat yhteiskunnan tarpeisiin suunnattu keskeinen markkinalähtöinen väline, jolla muiden tavoitteiden saavuttamisen lisäksi voidaan edistää kestävää työllisyyttä, työoloja ja innovointia erityisesti yrityksissä ja ennen kaikkea pk-yrityksissä, parantaa sosiaalista osallisuutta ja käsitellä haavoittuvien ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeita sekä edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista. Julkisilla hankinnoilla voi myös olla keskeinen merkitys edistettäessä laadukkaisiin työpaikkoihin, yhtäläisiin mahdollisuuksiin, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen perustuvaa Euroopan sosiaalista mallia.

Julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistamisen olisi tasapuolisesti toisaalta yksinkertaistettava sääntöjä ja toisaalta luotava innovatiivisiin ja kestäviin hankintasopimuksen tekoperusteisiin liittyviä järkeviä ja tehokkaita menettelyjä. Samalla siinä olisi lisättävä pk-yritysten osallistumista sekä laajennettava sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä.

Tavoitteena on, että sisämarkkinoilla hyödynnetään täydellisesti julkisten hankintojen potentiaalia kasvun, korkean työllisyysasteen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen onnistunut tarkistaminen ja täytäntöönpano auttaisivat elvyttämään investoimista reaalitalouteen sekä voittamaan Euroopan talouskriisin.

Lausunnon valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jossa on mielenkiintoisia uusia periaatteita ja ajatuksia. Säädösehdotuksen ansiosta hankintamenettelyistä pitäisi tulla hankintaviranomaisten kannalta yksinkertaisempia ja joustavampia, ja yritysten ja ennen kaikkea pk-yritysten markkinoille pääsyn pitäisi parantua.

Koska julkisissa hankinnoissa käytettävät rahat ovat julkisia varoja, niitä ei pidä käyttää lyhyen aikavälin tavoitteisiin, vaan sijoittaa yhteiskunnan pitkäaikaisiin hankkeisiin. Näin ollen viranomaisten vastuu asiassa on suuri.

Julkiset hankinnat voivat tehokkaasti käytettynä olla todellinen liikkeellepaneva voima, jolla edistetään laadukkaita työpaikkoja, tasa-arvoa, taitojen kehittämistä, koulutusta, ympäristöpolitiikan edistämistä ja kannustimien tarjoamista tutkimukselle ja kehittämiselle. Siksi julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistumisesta yrityksille aiheutuvat kustannukset olisi minimoitava, jotta yritysten kilpailukyky ja työllisyys kasvavat.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 viite
Komission teksti	Tarkistus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 114 artiklan sekä sen pöytäkirjan N:o 26,
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen.	(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklassa ja sopimuksen pöytäkirjassa N:o 26 vahvistetun toimivaltajaon mukaisia. Näiden sääntöjen soveltaminen ei saisi vaikuttaa viranomaisten vapauteen päättää, miten ne toteuttavat julkisen palvelun tehtävänsä.
Perustelu
Mukauttaminen vastaamaan Lissabonin sopimuksen uusia määräyksiä.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.	(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja kestävän kehityksen, työllisyyden ja muiden yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa ja siten luoda uusia kestäviä työpaikkoja ja tehostaa julkisten varojen käyttöä varmistaen samalla kustannus-hyötysuhteen kannalta parhaat mahdolliset tulokset ja helpottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Lisäksi on tarpeen yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja erityisesti menettelyä, jonka avulla voidaan saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteet, jotka olisi sisällytettävä julkisia hankintoja koskevaan politiikkaan, ja selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että ne voivat suorittaa hankintansa parhaalla hinta-laatusuhteella.	(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9, 10 ja 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset ja sosiaaliset näkökohdat on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä ja miten ne voivat käyttää harkintavaltaansa teknisten eritelmien ja sopimuksentekoperusteiden valinnassa pyrkiessään julkisten hankintojen kestävyyteen samalla, kun ne varmistavat kytköksen sopimuksen kohteeseen ja parhaan hinta-laatusuhteen hankinnoilleen.
Perustelu
Sosiaalisia näkökohtia ei huomioida riittävän hyvin komission ehdotuksessa.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 b) Direktiivillä ei saa estää jäsenvaltioita noudattamasta ILO:n yleissopimuksen n:o 94 työlausekkeita julkisia hankintoja koskevissa sopimuksissa, vaan on edistettävä työlausekkeiden sisällyttämistä hankintamenettelyihin.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan ja sopimuksen pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat käyttää laajaa harkintavaltaa tehdessään yleistä etua koskeviin palveluihin liittyviä hankintasopimuksia.
Perustelu
Näiden määräysten korostaminen on tärkeää, jotta valtiollisia päättäjiä ei pakoteta yksityistämiseen ainoastaan hinnan perusteella, erityisesti koska hintakilpailu johtaa usein työntekijöiden palkkojen leikkaamiseen.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Kansainvälisiä työnormeja sekä ILO:n yleissopimuksia ja suosituksia olisi noudatettava asianmukaisesti hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994)25 laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.	(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä, ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saattamaan unionin ja kolmansien valtioiden yritykset tasavertaiseen asemaan sisämarkkinoilla pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) integroitumisen helpottamiseksi ja työllisyyden ja innovoinnin edistämiseksi unionissa. Hankintaviranomaiset täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näillä eri sopimuksilla asetetut velvoitteet soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Muille palvelujen pääluokille, nimittäin henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia hankintasopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa sovellettaisiin korkeampaa, 1 000 000 euron kynnysarvoa. Erityisesti näiden alojen hankintojen yhteydessä henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa ylikansallisia hankkeita. Henkilöpalveluja koskevilta hankintasopimuksilta, jotka ylittävät edellä mainitun kynnysarvon, olisi edellytettävä unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus soveltaa palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai hankintayksiköt voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity julkista hankintaa koskevien sopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.	(17) Muille palvelujen pääluokille, nimittäin henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Näiden hankintasopimusten kohteena olevien palvelujen laadun parantamiseksi olisi luotava erityisjärjestely, jossa sovellettaisiin korkeampaa, 1 000 000 euron kynnysarvoa. Erityisesti näiden alojen hankintojen yhteydessä henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa ylikansallisia hankkeita. Henkilöpalveluja koskevilta hankintasopimuksilta, jotka ylittävät edellä mainitun kynnysarvon, olisi edellytettävä unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeinen asema ja laaja harkintavalta yleistä etua koskevien palvelujen tarjoamisessa, tilaamisessa ja järjestämisessä on myös sen mukaista, mitä määrätään pöytäkirjassa N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklassa ja perusoikeuskirjan 36 artiklassa. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintayksiköt soveltavat palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai hankintayksiköt voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity julkista hankintaa koskevien sopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.	(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä on tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia sähköisiä hankintamenetelmiä, kuten sähköisiä luetteloja. Niiden avulla lisätään kilpailua ja yksinkertaistetaan julkisia hankintoja ennen kaikkea säästämällä aikaa ja rahaa. Olisi kuitenkin vahvistettava tiettyjä sääntöjä sen varmistamiseksi, että tällaisessa käytössä noudatetaan tämän direktiivin sääntöjä sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Hankintayksiköille olisi annettava lupa teettää yksittäisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia aiemmin toimitettujen sähköisten luettelojen perusteella erityisesti silloin, kun kilpailu on avattu uudelleen puitejärjestelyn nojalla tai kun käytetään dynaamista hankintajärjestelmää ja kun jäljitettävyydestä, yhdenvertaisesta kohtelusta ja ennakoitavuudesta on annettu riittävät takeet. Hankintayksiköiden olisi sähköisiä viestintämuotoja koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisesti oltava asettamatta perusteettomia esteitä talouden toimijoiden mahdollisuuksille osallistua hankintamenettelyihin, joissa tarjoukset on esitettävä sähköisten luettelojen muodossa ja joissa taataan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevien yleisten periaatteiden noudattaminen.	(31) Lisäksi kehitetään jatkuvasti uusia sähköisiä hankintamenetelmiä, kuten sähköisiä luetteloja. Niiden avulla lisätään kilpailua ja yksinkertaistetaan julkisia hankintoja ennen kaikkea säästämällä aikaa ja rahaa. Olisi kuitenkin vahvistettava tiettyjä sääntöjä sen varmistamiseksi, että tällaisessa käytössä noudatetaan tämän direktiivin sääntöjä sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Hankintayksiköille olisi annettava lupa teettää yksittäisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia aiemmin toimitettujen sähköisten luettelojen perusteella erityisesti silloin, kun kilpailu on avattu uudelleen puitejärjestelyn nojalla tai kun käytetään dynaamista hankintajärjestelmää ja kun esteettömyydestä, jäljitettävyydestä, yhdenvertaisesta kohtelusta ja ennakoitavuudesta on annettu riittävät sosiaaliset takeet. Hankintayksiköiden olisi sähköisiä viestintämuotoja koskevien sääntöjen vaatimusten mukaisesti oltava asettamatta perusteettomia esteitä talouden toimijoiden mahdollisuuksille osallistua hankintamenettelyihin, joissa tarjoukset on esitettävä sähköisten luettelojen muodossa ja joissa taataan syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevien yleisten periaatteiden noudattaminen.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Hankkijoiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän perusteella laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.	(35) Hankkijoiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän perusteella laadittava ja niitä olisi sovellettava avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteita noudattaen, jotta kilpailua ei kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden on otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Hankintayksikköjen, jotka haluavat hankkia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityiset ympäristöominaisuudet tai sosiaaliset tai muut ominaisuudet, olisi voitava viitata erityisiin merkkeihin, kuten Euroopan ympäristömerkkiin, (moni)kansallisiin ympäristömerkkeihin tai muihin merkkeihin, jos kyseistä merkkiä koskevat vaatimukset liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen, kuten tuotteen kuvaukseen ja tarjontamuotoon, pakkausvaatimukset mukaan luettuina. Olennaista on myös se, että nämä vaatimukset laaditaan ja hyväksytään puolueettomasti varmistettavissa olevilla perusteilla käyttäen menettelyä, johon sidosryhmät, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, jakelijat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja että merkki on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä.	(36) Hankintayksikköjen, jotka haluavat hankkia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, joilla on erityiset ympäristöominaisuudet tai sosiaaliset tai muut ominaisuudet, olisi voitava viitata erityisiin merkkeihin, kuten Euroopan ympäristömerkkiin, (moni)kansallisiin ympäristömerkkeihin tai muihin merkkeihin, jos kyseistä merkkiä koskevat vaatimukset liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen, kuten tuotteen kuvaukseen ja tarjontamuotoon, pakkausvaatimukset mukaan luettuina. Olennaista on myös se, että nämä vaatimukset laaditaan ja hyväksytään puolueettomasti varmistettavissa olevilla perusteilla käyttäen menettelyä, johon sidosryhmät, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, jakelijat, sosiaalialan järjestöt ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua, ja että merkki on kaikkien kiinnostuneiden osapuolten saatavilla ja käytettävissä.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) Jotta voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista hankintamarkkinoille, olisi säädettävä nimenomaisesti, että hankintasopimukset voidaan jakaa joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrä, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.	(38) Julkiset hankinnat olisi mukautettava pk-yritysten tarpeisiin. Hankintaviranomaisten olisi hyödynnettävä alan käytännesääntöjä, joissa ohjeistetaan, miten ne voivat soveltaa julkisia hankintoja koskevia menettelyitä pk-yritysten osallistumista helpottavalla tavalla. Jotta voidaan edistää pk-yritysten osallistumista hankintamarkkinoille, hankintaviranomaisten olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti hankintasopimusten jakamiseen joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin ja varmistettava avoin tiedonsaanti syistä, joiden vuoksi ne päättävät niin tehdä tai olla tekemättä.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(39 a) Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla voidaan edistää pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin etenkin parantamalla tiedottamista ja neuvontaa tarjouskilpailuista ja EU:n uudistetun lainsäädäntökehyksen tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja myös edistää hyvien käytäntöjen jakamista ja koulutuksen ja tilaisuuksien järjestämistä julkisille hankkijoille ja pk-yrityksille.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristövelvoitteiden tai sosiaalisten velvoitteiden rikkomisten perusteella myös silloin, kun on kyse vammaiskäytön edellytyksiä koskevien sääntöjen rikkomisista tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisista.	(40) Julkista hankintaa koskevia sopimuksia ei saisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei ole välttämättä pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi asianmukaista jättää kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne direktiivissä [2004/18] lueteltuja poissulkemisperusteita. Näin ollen velvollisuus soveltaa direktiivin [2004/18] 55 artiklan 1 ja 2 kohtaa olisi rajoitettava koskemaan niitä hankintayksikköjä, jotka ovat hankintaviranomaisia. Lisäksi hankintayksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat ympäristö-, työ- tai sosiaalioikeudellisten velvoitteiden rikkomisen perusteella myös silloin, kun on kyse työehtoja, työehtosopimuksia, vammaiskäytön edellytyksiä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien sääntöjen rikkomisesta tai muunlaisista ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä, kuten kilpailusääntöjen tai immateriaalioikeuksien rikkomisesta.
Perustelu
The equal treatment of workers and the compliance with national laws is included in the current directive; there is no reason for deletion. Recital 34 of the current Directive 2004/18/EC: The laws, regulations and collective agreements, at both national and Community level, which are in force in the areas of employment conditions and safety at work apply during performance of a public contract, providing that such rules, and their application, comply with Community law.... If national law contains provisions to this effect, non-compliance with those obligations may be considered to be grave misconduct or an offence concerning the professional conduct of the economic operator concerned, liable to lead to the exclusion of that economic operator from the procedure for the award of a public contract.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.	(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa varmistaen samalla, että hankintaviranomaiset vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin ja joihin sisältyy sosiaalisesti kestävien tuotantoprosessien perusteisiin ja ihmisarvoiseen työhön liittyviä tekijöitä. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa niiden olisi viitattava riittäviin laadullisiin perusteisiin teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(43 a) On tärkeää painottaa, että talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattaminen tervettä kilpailua kuitenkaan rajoittamatta on ratkaisevan tärkeää korruption ja etenkin lahjonnan ehkäisemisessä.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 44 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.	(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan sekä taloudelliselta ja sosiaaliselta kestävyydeltään parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 50 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(50) Hankintasopimuksen toteuttamisehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä, jos ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai hankinta-asiakirjoissa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla tai erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimukset, joita sovelletaan hankintasopimusta toteuttamisen aikana ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusluonteisten yleissopimusten noudattamista, vaikka näitä yleissopimuksia ei olisi pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä useampien vähäosaisten ottamista palvelukseen kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.	(50) Hankintasopimuksen toteuttamisehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä, jos ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai hankinta-asiakirjoissa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla tai erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia. Esimerkkinä voidaan mainita vaatimukset, joita sovelletaan hankintasopimuksen toteuttamisen aikana ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten tai vammaisten henkilöiden palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perusluonteisten yleissopimusten noudattamista, vaikka näitä yleissopimuksia ei olisi pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä useampien vähäosaisten ottamista palvelukseen kuin kansallisessa lainsäädännössä edellytetään.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 55 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(55) Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti tarjoajaa, joka on valittu, ei saisi korvata toisella talouden toimijalla kilpailuttamatta hankintasopimusta uudelleen. Hyväksytty tarjoaja, joka toteuttaa hankintasopimuksen, saattaa kuitenkin kokea hankintasopimuksen toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, sulautumisia ja yritysostoja tai maksukyvyttömyyttä. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät saisi automaattisesti johtaa siihen, että kaikki kyseisen yrityksen toteuttamat hankintasopimukset joutuvat uusien hankintamenettelyjen kohteiksi.	(55) Yhdenvertaisen kohtelun, tasapuolisuuden, jäljitettävyyden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti tarjoajaa, joka on valittu, ei saisi korvata toisella talouden toimijalla kilpailuttamatta hankintasopimusta uudelleen. Hyväksytty tarjoaja, joka toteuttaa hankintasopimuksen, saattaa kuitenkin kokea hankintasopimuksen toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, sulautumisia ja yritysostoja tai maksukyvyttömyyttä. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät saisi automaattisesti johtaa siihen, että kaikki kyseisen yrityksen toteuttamat hankintasopimukset joutuvat uusien hankintamenettelyjen kohteiksi.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 59 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(59) Kaikilla hankintayksiköillä ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentäisi näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, etenkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(59 a) Hankintamenettelyjen moitteettomuus on kansalaisille, järjestäytyneille ja järjestäytymättömille sidosryhmille ja muille sellaisille henkilöille ja elimille veronmaksajina kuuluvan oikeutetun edun mukaista, joilla ei ole neuvoston direktiivin 89/665/ETY nojalla käytettävissään muutoksenhakukeinoja. Sen vuoksi niille olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tai taholle tämän direktiivin mahdollisesta rikkomisesta. Jotta nykyisten viranomaisten tai tahojen rinnalle ei luotaisi uusia, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää mahdollisuudesta kääntyä yleisten valvontaviranomaisten tai -tahojen, alakohtaisten valvontaelinten, kunnallisten valvontaviranomaisten, kilpailuviranomaisten, oikeusasiamiehen tai kansallisten tilintarkastusviranomaisten puoleen.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 22 kohta
Komission teksti	Tarkistus
22) 'elinkaarella' tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;	22) 'elinkaarella' tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, asennus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Tehdessään hankintasopimuksia, jotka eivät arvonsa vuoksi kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, kansallisten hankintayksiköiden on noudatettava yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 19 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	19 a artikla
	Yksinoikeuksien perusteella tehtävät palveluja koskevat hankintasopimukset
	Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka tehdään sellaisen yksikön kanssa, joka on itse 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, tai hankintaviranomaisten yhteenliittymän kanssa ja jotka perustuvat hankintaviranomaiselle perussopimusten mukaisten julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen.
Perustelu
Voimassa olevan direktiivin 2004/17/EY 25 artiklan ottaminen käyttöön uudelleen. Tämä artikla on tärkeä yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen toiminnalle. Se rajaa soveltamisalan ulkopuolelle julkisia hankintoja koskevat sopimukset, jotka perustuvat perussopimuksen mukaisten julkisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen. Unionin tuomioistuin on soveltanut säännöstä asiassa C-360/96.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 19 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	19 b artikla
	Yleistä etua koskevien palvelujen tarjoamista koskevat erityisjärjestelmät
	Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltioissa käytettyihin ja toimiviksi osoittautuneisiin menettelyihin, jotka perustuvat käyttäjän vapauteen valita palveluntarjoaja (kuten palvelusetelijärjestelmä, valinnanvapausmalli ja kolmenväliset järjestelyt) ja periaatteeseen, että kaikki tarjoajat, jotka täyttävät aiemmin laissa asetetut ehdot, voivat oikeudellisesta muodostaan riippumatta tarjota palveluja edellyttäen, että yhdenvertaisen kohtelun, avoimuuden ja syrjimättömyyden yleiset periaatteet otetaan huomioon.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön sopimuksen kohteena olevista toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.	c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja lukuun ottamatta.
Perustelu
Julkisen sektorin elinten välisen yhteistyön ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden välillä on tehtävä selvä ero. Joissakin jäsenvaltioissa yksityisen sektorin osallistuminen voi kuitenkin olla lakisääteisesti vahvistettu velvoite.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.	2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yhden tai useamman yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja lukuun ottamatta.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tätä direktiiviä soveltamatta sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	Hankintaviranomainen, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolella sopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten kanssa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön sopimuksen kohteena olevista toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.	c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia yksityisten osakkuuksien lakisääteisiä muotoja lukuun ottamatta.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;	c) sopimukseen osallistuvat viranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 20:tä prosenttia sopimuksen kohteena olevista toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;
Perustelu
Selvennys on tarpeen oikeudellisten riitojen välttämiseksi.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa ei ole yksityisiä osakkuuksia.	e) tehtävän suorittamisesta vastaavat yksinomaan asianomaiset viranomaiset, eikä siihen osallistu yksityisiä osapuolia lukuun ottamatta hankintaviranomaisten osallistumista yhteistyöhön 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina julkisoikeudellisina laitoksina.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä.	Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä paitsi, jos yksityiset osakkuudet ovat lakisääteisiä ja/tai yksityiset osakkuudet eivät olleet ennakoitavissa alkuperäisen hankintasopimuksen tekohetkellä.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Tarjoajien immateriaalioikeuksien suojelu on varmistettava.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja tai kokoamis- ja asennustöitä, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.	Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja tai kokoamis- ja asennustöitä, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden ammatillinen pätevyys.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Talouden toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintayksiköt eivät saa asettaa ryhmittymille sellaisia julkisiin hankintoihin osallistumisen erityisiä edellytyksiä, joita ei aseteta yksittäisille ehdokkaille. Hankintayksiköt eivät voi edellyttää talouden toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten.	Talouden toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Talouden toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurtent yritysten (pk-yritykset) ryhmittymät voivat muodostaa yrityskonsortion. Hankintayksiköt eivät saa asettaa ryhmittymille sellaisia julkisiin hankintoihin osallistumisen erityisiä edellytyksiä, jotka poikkeavat yksittäisille ehdokkaille asetetuista edellytyksistä tai ovat niitä pidemmälle meneviä. Hankintayksiköt eivät voi edellyttää talouden toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi 31 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.	Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin
	a) suojatyökeskuksille tai sosiaalisille yrityksille tai säätää, että sopimus toteutetaan suojatyöohjelman yhteydessä, edellyttäen että enemmistö työntekijöistä on vammaisia henkilöitä, jotka vammansa luonteen tai vaikeusasteen takia eivät voi harjoittaa ammatillista toimintaa normaaleissa oloissa tai jotka eivät helposti voi työllistyä tavallisilla työmarkkinoilla;
	b) suojatyökeskuksille tai sosiaalisille yrityksille ja ohjelmille, joiden päätarkoituksena on heikommassa asemassa olevien työntekijöiden, kuten pitkäaikaistyöttömien, naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja heikommassa asemassa oleviin vähemmistöihin kuuluvien integroiminen yhteiskuntaan tai työelämään, jos yli 30 prosenttia kyseisen talouden toimijan tai ohjelman työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi 31 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on turvattava riittävä koulutus ja sosiaalinormien noudattaminen vammaisille tai heikommassa asemassa oleville työntekijöille tarkoitetuissa työohjelmissa tai työkeskuksissa.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi 31 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Tarjoajien immateriaalioikeuksien suojelu on varmistettava.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi 32 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Hankintayksikkö ei saa käyttää muissa tarjouskilpailuissa tietoja, jotka talouden toimijat ovat toimittaneet sille aiemman tarjouskilpailun yhteydessä.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi 43 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on kutsunut vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella, voivat esittää tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankkeita, joilla pyritään täyttämään hankintayksikön määrittelemät tarpeet, joita ei voida olemassa olevilla ratkaisuilla toteuttaa. Hankintasopimuksen ainoa tekoperuste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen 76 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.	Ainoastaan sellaiset talouden toimijat, jotka hankintayksikkö on kutsunut vaadittujen tietojen arvioinnin perusteella, voivat esittää tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankkeita, joilla pyritään täyttämään hankintayksikön määrittelemät tarpeet, joita ei voida olemassa olevilla ratkaisuilla toteuttaa. Hankintasopimuksen ainoa tekoperuste saa olla kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitseminen 76 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 76 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintayksikön henkilökunnasta, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.	Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintayksikön henkilökunnasta, tekniset eritelmät on laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu paitsi asianmukaisesti perusteluissa poikkeustapauksissa, jotka on mainittava tarjouskilpailukutsussa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) kyseessä olevan sopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön organisoinnin, pätevyyden ja kokemuksen perusteella.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua;	c) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, ammattiliitot, vähittäiskaupan edustajat sekä sosiaalialan järjestöt ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua;
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) merkkiä koskevat perusteet laatii kolmas osapuoli, joka on riippumaton merkkiä hakevasta talouden toimijasta.	e) merkin saamiselle asetettavat vaatimukset määrittelee kolmas osapuoli, joka on riippumaton merkkiä hakevasta talouden toimijasta.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.	Hankintayksiköiden on otettava huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava eritelmissä, sallivatko ne vaihtoehtoja, ja jos ne sallivat, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset. Jos vaihtoehtoja sallitaan, hankintayksiköiden on myös varmistettava, että valittuja hankintasopimuksen tekoperusteita voidaan soveltaa kätevästi vähimmäisvaatimukset täyttäviin vaihtoehtoihin sekä vaatimusten mukaisiin tarjouksiin, joissa ei ole kyse vaihtoehdoista.	Hankintayksiköiden on ilmoitettava eritelmissä vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset sekä varmistettava, että valittuja hankintasopimuksen tekoperusteita voidaan soveltaa kätevästi vähimmäisvaatimukset täyttäviin vaihtoehtoihin sekä vaatimusten mukaisiin tarjouksiin, joissa ei ole kyse vaihtoehdoista.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintayksiköt voivat ilmoittaa eritelmissä, että vaihtoehtoja ei sallita, ja esittää myös kyseisen kiellon täsmälliset syyt.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä vaihtoehtoja sallineet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.	2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintayksiköt eivät saa tehdä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole unionin tai kansallisen lainsäädännön tai jäsenvaltioiden käytäntöjen ja perinteiden mukaisten työehtosopimusten sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden, immateriaalioikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) alin hinta.	Poistetaan.
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) sosiaalisesti kestävä tuotantoprosessi;
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) palkkasopimusten ja välitystuomioiden soveltaminen kansallisella ja paikallisella sekä toimialojen ja yritysten tasolla ja työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien säännösten ja työehtojen soveltaminen kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d b) Jos toimeksisaajan vaihtuessa aiemman toimeksisaajan työntekijät siirtyvät uuden toimeksisaajan palvelukseen, työntekijöihin sovelletaan direktiivin 2001/23/EY oikeusvaikutuksia.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristökustannukset edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.	b) suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset kustannukset, kuten ympäristöön liittyvät ja/tai sosiaaliset kustannukset, edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jos hankintayksiköt arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa elinkaarikustannusten laskennassa käytettävä menetelmä. Käytettävän menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:	Jos hankintayksiköt arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa tiedot, jotka tarjoajien on toimitettava, ja hankintaviranomaisen elinkaarikustannusten laskennassa käyttämä menetelmä. Elinkaarikustannusten arvioinnissa käytettävän menetelmän on täytettävä seuraavat edellytykset:
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tarjouksia on jätetty vähintään viisi.	c) tarjouksia on jätetty vähintään kolme.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;	d) unionin sekä kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista vähintään vastaavalla tavalla tai, tapauksen mukaan, yhtäläisen suojan tason varmistavien muiden säännösten noudattamista;
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) työterveyden ja -turvallisuuden alan ja sosiaali- ja työlainsäädännön sääntöjen ja vaatimusten noudattamista;
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksikkö voi hylätä tarjoajan vain siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät.	Hankintayksikkö voi hylätä tarjoajan vain siinä tapauksessa, ettei hinnan tai laskutettavien kustannusten alhainen taso ole näytön mukaan perusteltu, kun otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tekijät, tai kun saatu perustelu ei ole riittävä.
Tarkistus  65 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole kansallisten ja unionin sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
Tarkistus  66 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.	1. Hankintayksikkö pyytää tai jäsenvaltio velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat ja tiedot alihankkijoista, mukaan luettuina näiden nimet, yhteystiedot ja lailliset edustajat. Hankintaviranomaiselle on ilmoitettava viipymättä kaikista muutoksista alihankintaketjussa ja kaikista uusista alihankkijoista, mukaan luettuna näiden nimet, yhteystiedot ja lailliset edustajat.
Tarkistus  67 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekemiseksi siten, että varmistetaan avoimuuden ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja annetaan hankintayksiköille mahdollisuus ottaa huomioon kyseisiä palveluja koskevat erityispiirteet.	1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien hankintasopimusten tekemiseksi siten, että varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja annetaan hankintayksiköille mahdollisuus ottaa huomioon kyseisiä palveluja koskevat erityispiirteet.
Tarkistus  68 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen korkea laatu, turvallisuus, jatkuvuus, esteettömyys, kohtuuhintaisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, mukaan lukien heikommassa asemassa olevien ja haavoittuvien ryhmien erityistarpeet, tarve edistää pk-yritysten osallistumista, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.
Tarkistus  69 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) tutkii kansalaisten ja yritysten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintayksiköille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;	f) tutkii kansalaisten ja yritysten sekä ammattijärjestöjen tai vastaavien elinten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintayksiköille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;
Tarkistus  70 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 8 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 a. Vuosikertomukseen on sisällyttävä myös ilmoitettujen hintojen ja toteutettujen sopimuksien todellisten kustannusten vuotuinen vertailu sekä mahdollinen vaikutus tavarantoimittajien palkkaaman henkilökunnan määrään.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	(COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD))
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Ramona Nicole Mănescu 16.2.2012
Valiokuntakäsittely	20.6.2012	6.9.2012	17.9.2012
Hyväksytty (pvä)	18.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Marije Cornelissen, Emer Costello, Andrea Cozzolino, Frédéric Daerden, Sari Essayah, Thomas Händel, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Danuta Jazłowiecka, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cornelia Ernst, Kinga Göncz, Jelko Kacin, Tunne Kelam, Jan Kozłowski, Svetoslav Hristov Malinov, Anthea McIntyre, Antigoni Papadopoulou, Birgit Sippel, Csaba Sógor

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.10.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Valmistelija: Zigmantas Balčytis

LYHYET PERUSTELUT

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa [KOM(2010) 2020] tukeudutaan kolmeen toisiinsa liittyvään ja toisiaan vahvistavaan painopistealueeseen: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittämiseen, vähähiilisen, resursseja tehokkaasti käyttävän ja kilpailukykyisen talouden edistämiseen sekä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistämiseen.

Julkisilla hankinnoilla on Eurooppa 2020 ‑strategiassa keskeinen merkitys yhtenä niistä markkinalähtöisistä välineistä, joita on tarkoitus käyttää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi parantamalla yritysten liiketoimintaympäristöä ja innovointiolosuhteita sekä edistämällä vihreiden hankintojen laajempaa käyttöä, mikä tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. Eurooppa 2020 ‑strategiassa painotetaan myös, että julkisissa hankinnoissa on varmistettava varojen mahdollisimman tehokas käyttö ja että julkisten hankintojen markkinat on pidettävä avoimina EU:n laajuisesti.

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys Euroopan unionin talouden yleisen suorituskyvyn kannalta. Julkisen sektorin tavara-, palvelu- ja rakennusmenot ovat noin 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Menojen volyymin vuoksi julkisia hankintoja voidaan käyttää niin, että niillä on vahva vipuvaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävien sisämarkkinoiden aikaansaamisessa.

Tämä ehdotus ja viranomaisten suorittamaa hankintaa koskeva direktiiviehdotus yhdessä korvaisivat direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja muodostaisivat keskeiset osat julkisia hankintoja koskevasta Euroopan unionin lainsäädännöstä. Direktiiviä täydentävät lainsäädännön muut osat eli direktiivi 2009/81/EY, jossa asetetaan erityissäännöt puolustusalan ja arkaluonteisia turvallisuusalan hankintoja varten, ja direktiivi 92/13/ETY, jossa vahvistetaan yhteiset standardit kansallisia muutoksenhakumenettelyjä varten ja varmistetaan, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä nopeat ja tehokkaat muutoksenhakukeinot siltä varalta, että tarjoajat katsovat, että sopimukset on myönnetty epäoikeudenmukaisesti.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.	(4) Julkisella hankinnalla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 ‑strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan luoda julkisille hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja kestävän kehityksen ja muiden yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa ja siten tehostaa julkisten varojen käyttöä varmistamalla paras hinta-laatusuhde, vähentää sekä viranomaisten että yritysten kustannuksia ja helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen yksinkertaistaa säädöksiä erityisesti siltä osin, miten kestävyystavoitteet voidaan sisällyttää julkisiin hankintoihin, sekä selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että ne voivat suorittaa hankintansa parhaalla hinta-laatusuhteella.	(5) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9, 10 ja 11 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset ja "sosiaalisesti kestävien" tuotantoprosessien perustana olevat käsitteet on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi, terveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi koko toimitusketjussa sekä sosiaalinormien ja kansallisen ja eurooppalaisen työlainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään, miten hankintaviranomaiset edistävät ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä ja käyttävät niille myönnettyä harkintavaltaa valitessaan parhaiten soveltuvia teknisiä eritelmiä ja hankintasopimuksen tekoperusteita yhteiskunnallisesti kestävän julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekemiseksi samalla kun taataan sopimuksen kohteen ja parhaan hinta-laatusuhteen välinen yhteys.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) On lisäksi asianmukaista jättää soveltamisalan ulkopuolelle postipalveluja ja muita kuin postipalveluja koskevat julkiset hankinnat, koska tällä alalla vallitsee tarpeeksi suuri kilpailupaine, että unionin hankintasäännöillä aikaansaatu hankintakuri ei ole enää tarpeen.
Perustelu
Postialan vapauttamisprosessin seurauksena täysimittaisen alakohtaisen sääntelyn käyttöönoton ja markkinoiden kehittymisen seurauksena ei ole enää tarpeen, että ostoja sääntelevät postialalla toimivat tahot. Nyt on siis otollinen hetki jättää postipalvelut ja etenkin "muut palvelut kuin postipalvelut" direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja antaa kaikkien alalla toimivien yksikköjen tehdä päätöksensä yksinomaan taloudellisin perustein. Since 1997, the postal sector has been increasingly subject to competitive pressure. Three milestones in the EU postal acquis are relevant in this respect: the first and the second Postal Directives (97/67/EC and 2002/39/EC respectively), which followed the 1992 Green Paper, set in motion the process of a controlled liberalisation and gradually opened the postal markets to competition. (Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) The third Postal Directive (2008/06/EC) abolished all exclusive rights in the postal sector and set 31st December 2010 as the deadline for full market opening for the majority of Member States (in fact, 95% of the EU postal markets in terms of volumes) and 31st December 2012 for the remaining Member States.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. GPA-sopimuksen tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.	(14) Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY on hyväksytty erityisesti julkisia hankintoja koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus, jäljempänä 'GPA-sopimus'. Tässä julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin liittyvässä keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälisessä järjestelmässä varmistetaan unionin ja kolmansien maiden toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet kilpailla yhtäläisin ehdoin unionin ja kolmansien maiden markkinoilla, jotta helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) integrointia ja edistetään työllisyyttä ja innovointia unionin alueella. Hankintayksiköt täyttävät niiden hankintasopimusten osalta, jotka kuuluvat GPA-sopimuksen ja unionin allekirjoittamien muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamisalaan, näiden sopimusten mukaiset velvollisuutensa soveltamalla tätä direktiiviä kyseiset sopimukset allekirjoittaneiden kolmansien maiden talouden toimijoihin.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Unioni tarvitsee tehokkaan välineen, jotta se voisi yhtäältä kannustaa vastavuoroisuusperiaatteen noudattamista ja tasapainoa suhteissa kolmansiin maihin, jotka eivät mahdollista yhtäläistä pääsyä eurooppalaisille talouden toimijoille, erityisesti komission toteuttaman olennaista vastavuoroisuutta koskevan arvioinnin avulla, ja toisaalta varmistaa rehellisen kilpailun ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla maailmassa.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 b) Ottaen huomioon tarve edistää unionin taloudellisten toimijoiden osallistumista valtioidenvälisiin julkisiin hankintoihin on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat asianmukaisesti ja ajoissa täytäntöön palveludirektiivin säännökset.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.	(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa, kustannuksia ja resursseja. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(27 a) Sähköisten hankintojen käyttöä on rohkaistava sen varmistamiseksi, että vähintään 50 prosenttia EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden julkisista hankinnoista toteutetaan sähköisessä muodossa, siten kuin jäsenvaltioiden hallitukset ovat sitoutuneet Manchesterissa vuonna 2005 sähköistä hallintoa käsitelleessä ministerikokouksessa. Tulevaisuudessa sähköisiä hankintoja, joilla voidaan vähentää kustannuksia ja lisätä hankintamenettelyjen käytettävyyttä, käytetään pääasiallisena menetelmänä. Avoimet standardit ja teknologian riippumattomuus on säilytettävä, jotta varmistetaan eri järjestelmien yhteensopivuus, vältetään riippuvuutta toimittajasta ja varmistetaan sähköisiin hankintoihin jäsenvaltioissa jo käytettävien eri ohjelmien todellinen yhteentoimivuus.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) Sähköiset viestintämuodot sopivat erityisen hyvin keskitettyjen hankintakäytäntöjen ja -välineiden tueksi, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää tietoja uudelleen, käsitellä niitä automaattisesti ja minimoida informaatio- ja liiketoimikustannukset. Sen vuoksi sähköisten viestintämuotojen käyttö olisi ensimmäisessä vaiheessa tehtävä pakolliseksi yhteishankintayksiköille, ja samalla olisi helpotettava käytäntöjen lähentymistä koko unionissa. Tämän jälkeen sähköisten viestintämuotojen käytöstä olisi tehtävä yleinen velvollisuus kaikissa hankintamenettelyissä kahden vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen.	(33) Sähköiset viestintämuodot sopivat erityisen hyvin keskitettyjen hankintakäytäntöjen ja -välineiden tueksi, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää tietoja uudelleen, käsitellä niitä automaattisesti, minimoida informaatio- ja liiketoimikustannukset ja varmistaa avoimuus. Sen vuoksi sähköisten viestintämuotojen käyttö olisi ensimmäisessä vaiheessa tehtävä pakolliseksi yhteishankintayksiköille, ja samalla olisi helpotettava käytäntöjen lähentymistä koko unionissa. Tämän jälkeen sähköisten viestintämuotojen käytöstä olisi tehtävä yleinen velvollisuus kaikissa hankintamenettelyissä kahden vuoden pituisen siirtymäkauden jälkeen.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) Jotta voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista hankintamarkkinoille, olisi säädettävä nimenomaisesti, että hankintasopimukset voidaan jakaa joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrä, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.	(38) Jotta voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista hankintamarkkinoille, olisi noudatettava "pienet ensin" ‑periaatetta ja jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt, jotka parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia. Lisäksi olisi säädettävä nimenomaisesti, että hankintasopimukset voidaan jakaa joko homogeenisiin tai heterogeenisiin osiin. Jos hankintasopimukset jaetaan osiin, hankintayksiköt voivat esimerkiksi kilpailun säilyttämiseksi tai toimitusvarmuuden turvaamiseksi rajoittaa niiden osien määrää, joista talouden toimija voi tehdä tarjouksen, ja myös niiden osien määrää, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.	(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa varmistaen samalla, että hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin ja joissa on huomioitu sosiaalisesti kestävän tuotantoprosessin kriteereihin liittyvät tekijät. Sen vuoksi hankintayksikköjen tulisi asettaa hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa niiden tulisi asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 45 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(45) On ehdottoman tärkeää hyödyntää täysimittaisesti julkisten hankintojen potentiaalia, jotta voidaan saavuttaa kestävää kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Koska yksittäisten sektoreiden ja markkinoiden välillä on merkittäviä eroja, ei olisi kuitenkaan asianmukaista asettaa yleisiä pakollisia vaatimuksia ympäristön, yhteiskunnan tai innovoinnin kannalta tärkeille hankinnoille. Unionin lainsäätäjä on jo asettanut pakolliset hankintavaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvoja koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/33/EY) ja toimistolaitteita koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 106/2008). Lisäksi yhteisten menetelmien määritteleminen elinkaarikustannuksia varten on edistynyt merkittävästi. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa tätä menettelytapaa ja asettaa alakohtaisessa lainsäädännössä pakolliset tavoitteet ja päämäärät, jotka palvelevat kyseisen alan politiikkaa ja olosuhteita, sekä edistää elinkaarikustannuksiin sovellettavien eurooppalaisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä keinoina, jotta julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vielä enemmän kestävää kehitystä.	(45) Olisi pyrittävä hyödyntämään julkisten hankintojen potentiaalia, jotta voidaan saavuttaa kestävää kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet ilman että puututaan hankintayksiköiden toimivaltaan. Koska yksittäisten sektoreiden ja markkinoiden välillä on merkittäviä eroja, ei olisi kuitenkaan asianmukaista asettaa yleisiä pakollisia vaatimuksia ympäristön, yhteiskunnan tai innovoinnin kannalta tärkeille hankinnoille. Unionin lainsäätäjä on jo asettanut pakolliset hankintavaatimukset tieliikenteen moottoriajoneuvoja koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/33/EY) ja toimistolaitteita koskevien erityistavoitteiden saavuttamiseksi (toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevasta yhteisön ohjelmasta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 106/2008). Lisäksi yhteisten menetelmien määritteleminen elinkaarikustannuksia varten on edistynyt merkittävästi. Sen vuoksi vaikuttaa asianmukaiselta jatkaa tätä menettelytapaa ja asettaa alakohtaisessa lainsäädännössä pakolliset tavoitteet ja päämäärät, jotka palvelevat kyseisen alan politiikkaa ja olosuhteita, sekä edistää elinkaarikustannuksiin sovellettavien eurooppalaisten lähestymistapojen kehittämistä ja käyttöä keinoina, jotta julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vielä enemmän kestävää kehitystä.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
22) ’elinkaarella’ tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;	22) 'elinkaarella' kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan lukien tuotanto ja tuotannon sijainti, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
[...]	Poistetaan.
Perustelu
Postialan vapauttamisprosessin seurauksena täysimittaisen alakohtaisen sääntelyn käyttöönoton ja markkinoiden kehittymisen seurauksena ei ole enää tarpeen, että ostoja sääntelevät postialalla toimivat tahot. Nyt on siis otollinen hetki jättää postipalvelut ja etenkin "muut palvelut kuin postipalvelut" direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja antaa kaikkien alalla toimivien yksikköjen tehdä päätöksensä yksinomaan taloudellisin perustein. Furthermore, as the experience with the application of Article 30 procedure shows, an increasing number of postal services are already excluded from the scope of application of the Utilities Directive. This was the case for a number of markets in Denmark, Finland, Italy, Sweden, Austria and Hungary.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 14 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	14 a artikla
	Vastavuoroisuus
	Unionin julkisia hankintoja koskevassa lainsäädäntökehyksessä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen konkreettinen soveltaminen edellyttää, että tehdään ennakkoarviointi laaja-alaista vastavuoroisuutta koskevan periaatteen tosiasiallisesta soveltamisesta, kun julkiset hankinnat avataan unionin ja allekirjoittajina olevien kolmansien maiden välillä. Laaja-alaisen vastavuoroisuuden olemassaolon arviointi koskee myös sellaisia kolmansia maita, jotka eivät ole julkisia hankintoja koskevan sopimuksen osapuolia mutta joilla on pääsy markkinoille.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi 29 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja oikeasuhteisella tavalla.	Hankintayksiköiden on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 40 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta, hankintayksiköt voivat vahvistaa määräajan, jonka on oltava vähintään 20 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.	3. Jos 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta, hankintayksiköt voivat vahvistaa määräajan, jonka on oltava vähintään 25 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.
	Kiire voi vain silloin johtaa määräajan lyhentämiseen, kun se ei ole hankintayksikön itsensä aiheuttama.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi 40 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Hankintayksikkö voi lyhentää 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettua tarjousten vastaanottamisen vähimmäismääräaika viidellä päivällä, jos se hyväksyy tarjousten esittämisen sähköisessä muodossa 33 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesi.	4. Hankintayksikkö voi lyhentää 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettua tarjousten vastaanottamisen vähimmäismääräaikaa kolmella päivällä, jos se hyväksyy tarjousten esittämisen sähköisessä muodossa 33 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.	Puitejärjestelyn enimmäiskesto on kahdeksan vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.
Perustelu
Ehdotettu neljän vuoden enimmäiskesto on liian lyhyt ja vähentää pitkäkestoisella puitejärjestelyllä saavutettavia tuloksia ja mahdollisia kustannussäästöjä. Pitkäkestoisen puitejärjestelyn avulla saadaan yleisesti edullisemmat tarjoukset. Näiden toimenpiteiden keskeisiä perusteita on pyrkimys hankintayksiköiden julkisten hankintamenojen mahdollisimman suureen kustannustehokkuuteen. Ehdotettu aikaraja on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa, koska pitkäkestoisemmilla sopimuksilla saavutetaan edullisemmat hinnat.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Teknisiin eritelmiin voidaan tarvittaessa sisällyttää myös seuraavia seikkoja koskevat vaatimukset:
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta – a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a) suorituskyky, ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden tasot sekä sosiaalisesti kestävän tuotantoprosessin taso mukaan luettuina;
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta – b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b) elinkaarta luonnehtivat tekijät;
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta – c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c) sosiaalisesti kestävä tuotantoprosessi;
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta – d alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d) kyseisen sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) ottaen huomioon sosiaalisesti kestävän tuotantoprosessin;
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.	Hankintayksikköjen täytyy ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava eritelmissä, sallivatko ne vaihtoehtoja, ja jos ne sallivat, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset. Jos vaihtoehtoja sallitaan, hankintayksiköiden on myös varmistettava, että valittuja hankintasopimuksen tekoperusteita voidaan soveltaa kätevästi vähimmäisvaatimukset täyttäviin vaihtoehtoihin sekä vaatimusten mukaisiin tarjouksiin, joissa ei ole kyse vaihtoehdoista.	Poistetaan.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä vaihtoehtoja sallineet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.	2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavarahankintasopimuksen sijasta palveluhankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluhankintasopimuksen sijasta tavarahankintasopimuksen tekemiseen.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintayksiköiden on päätettävä olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai rakennusurakan, palvelun tai toimituksen suorituspaikalla sovellettavien työehtosopimusten tai liitteessä XI lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten tai immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön velvoitteiden mukainen.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Jos tätä lainsäädäntöä ei sovelleta, poissulkemisperusteena voidaan käyttää myös vastaavan suojatason takaavia muita tarjoajaan sovellettavia lakeja.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 73 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Kun kyse on rakennusurakka- ja palveluhankintasopimuksista sekä tavarahankintasopimuksiin liittyvistä kokoamis- ja asennustöitä, hankintayksiköt voivat vaatia, että tarjoaja itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät tai, jos tarjoajina on 30 artiklassa tarkoitettu talouden toimijoiden ryhmittymä, joku ryhmittymään osallistuvista toimijoista toteuttaa kyseiset kriittiset tehtävät.	Poistetaan.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;	a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, energiatehokkuuden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) sosiaalisesti kestävä tuotantoprosessi;
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) rakennusurakan, palvelun tai tavaranhankinnan suorituspaikalla sovellettavissa unionin ja kansallisessa lainsäädännössä sekä työehtosopimuksissa määriteltyjen terveys-, turvallisuus-, sosiaali- ja työoikeuden sääntöjen ja standardien noudattamista;
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d b) jäljempänä olevan 81 artiklan alihankintavaatimusten noudattamista.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin lainsäädännön sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	Hankintayksiköiden on hylättävä parhaimman tarjouksen esittänyt tarjoaja, jos ne ovat todenneet, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen, koska se ei ole unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön sekä rakennusurakan, palvelun tai toimituksen suorituspaikassa sovellettavien työehtosopimusten sosiaali- ja työoikeudellisten tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.	1. Hankinta-asiakirjoissa tarjoaja velvoitetaan ilmoittamaan hankintaviranomaiselle tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että maksut tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita alihankkijat ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, maksetaan heti alihankkijoille, jos ja sikäli kun
	a) hankintaviranomainen on toimittanut päätoimeksisaajalle työn tai palvelun tai osan siitä;
	b) hankintaviranomainen on ottanut vastaan kokonaisuudessaan toimitetun palvelun, tavarantoimituksen tai rakennusurakan; tai
	c) alihankkija on tuloksetta asettanut päätoimeksisaajalle asianmukaisen määräajan tietojen toimittamiseksi edellä a ja b kohdassa kuvatuista olosuhteista.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.	4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo on vähemmän kuin 10 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valitaan yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä ’valvontaelin’. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi 93 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	93 a artikla
	Komissio esittää vuoden 2013 loppuun mennessä kertomuksen erilaisista tavoista hallinnoida hankintoja, jotka jäävät 12 artiklassa vahvistettujen kynnysarvojen alapuolelle, etenkin kun kyseessä ovat muut kuin ensisijaiset palvelut.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi 103 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen 12 artiklassa vahvistettujen kynnysarvojen soveltamisesta sisämarkkinoille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia ja laatii niistä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2017 mennessä.	Komissio tarkastelee uudelleen 12 artiklassa vahvistettujen kynnysarvojen soveltamisesta sisämarkkinoille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia ja laatii niistä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi Liite VIII – 1 osa – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) palvelu- tai tavarahankintasopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa eritelmää. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden sekä tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta kaikissa tavara- tai palveluhankinnan elinkaaren vaiheissa sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;	a) palvelu- tai tavarahankintasopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa eritelmää. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Zigmantas Balčytis 14.2.2012
Valiokuntakäsittely	31.5.2012
Hyväksytty (pvä)	24.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 6 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Vicky Ford, Robert Goebbels, Jacky Hénin, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Philippe Lamberts, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniel Caspary, António Fernando Correia de Campos, Ioan Enciu, Vicente Miguel Garcés Ramón, Elisabetta Gardini, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Cristina Gutiérrez-Cortines, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Gunnar Hökmark, Eija-Riitta Korhola, Werner Langen, Pavel Poc, Vladimír Remek
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Jorgo Chatzimarkakis, Keith Taylor

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.9.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Valmistelija: Eva Lichtenberger

LYHYET PERUSTELUT

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys Euroopan unionin talouden yleisen suorituskyvyn kannalta. Julkisen sektorin tavara-, palvelu- ja rakennusmenot ovat noin 18 prosenttia EU:n BKT:sta. Menojen volyymin vuoksi julkisia hankintoja voidaan käyttää niin, että niillä on vahva vipuvaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävien sisämarkkinoiden aikaansaamisessa.

Julkisilla hankinnoilla on Eurooppa 2020 -strategiassa keskeinen merkitys myös yhtenä niistä markkinalähtöisistä välineistä, joita on tarkoitus käyttää yritysten liiketoimintaympäristön ja innovointiolosuhteiden parantamiseen sekä vihreiden hankintojen laajemman käytön edistämiseen, mikä tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen. Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan myös, että julkisissa hankinnoissa on varmistettava julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö ja että julkisten hankintojen markkinat on pidettävä avoimina EU:n laajuisesti.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen julkisia hankintoja koskevien direktiivien uudistamisesta. Säädösehdotuksen ansiosta hankintamenettelyistä pitäisi tulla hankintaviranomaisten kannalta yksinkertaisempia ja joustavampia, ja yritysten ja ennen kaikkea pk-yritysten markkinoille pääsyn pitäisi parantua. Lainsäädännön uudelleentarkastelussa olisi tasapuolisesti yksinkertaistettava sääntöjä ja luotava innovatiivisiin ja kestäviin sopimuksentekoperusteisiin liittyviä vakaita ja tehokkaita menettelyjä, samalla kun huolehditaan sähköisten hankintojen yleistymisestä.

Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintaviranomaiset vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin, esimerkiksi kun valittuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin sisältyy tuotantoprosessiin liittyviä tekijöitä.

Valmistelija katsoo, että hankintaviranomaisten olisi käytettävä sopimuksen tekoperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta ja hylättävä halvimpaan hintaan perustuvat vaihtoehtoiset perusteet. Koska hinta otetaan huomioon kokonaistaloudellisesti edullisimmissa kustannuksissa, hankintaviranomaiset voivat tehdä tarpeisiinsa soveltuvia valintoja, mukaan luettuna kustannukset, strategiset sosiaaliset päämäärät, innovatiiviset ratkaisut ja sosiaaliset sekä ympäristöön liittyvät perusteet.

Julkisia hankintoja olisi käytettävä innovaatioiden edistämiseen. Julkisia hankkijoita on kannustettava ostamaan innovatiivisia tuotteita ja palveluja, jotta saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristön alalla tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja ja ideoita erityisesti liikenteen alalla ja julkisia hankintoja olisi käytettävä tähän tarkoitukseen.

Elinkaariajattelua olisi tehostettava, ja koko tuotantoprosessin sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset olisi otettava huomioon. Hankintaviranomaisilla olisi oltava enemmän mahdollisuuksia esittää koko tuotantoprosessia eikä pelkästään tiettyä tuotetta koskevia vaatimuksia. Tämä johtaa kestävämpään hankintaan myös liikennealalla.

Kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, hankintayksiköiden olisi laadittava tekniset eritelmät ottaen huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Tämä on erityisen tärkeää julkisen liikenteen ja matkailun aloilla.

Alihankintaa koskevia säännöksiä olisi myös vahvistettava. Tarjoajan on ilmoitettava tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille, sekä ehdotetut alihankkijat. Pääasiallisen toimeksisaajan ja kaikkien alihankkijoiden on lisäksi oltava vastuuvelvollisia sellaisissa tapauksissa, että lainsäädäntöä ei ole noudatettu. Tarvitaan valvontajärjestelmä, joka kattaa kaikki hankintaketjun vaiheet.

Valmistelija on esittänyt lukuisia tarkistuksia edellä mainittujen seikkojen korjaamiseksi. Joissakin tapauksissa oli tarpeen poistaa komission ehdottamia säännöksiä, koska valmistelija katsoo, että tietyt kysymykset on tehokkaampaa hoitaa kansallisen lainsäädännön puitteissa ottamalla huomioon alakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet ja noudattamalla toissijaisuuden ja paremman lainsäädännön periaatteita.

Valmistelija haluaisi vielä korostaa, että oikeusvarmuudesta on huolehdittava ja varmistettava, että julkisia hankintoja koskevilla direktiiveillä noudatetaan unionin voimassa olevaa liikenne- ja postipalvelualan lainsäädäntöä.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Tällä direktiivillä ei rajoiteta unionin lainsäädäntöä aloilla, joita on säännelty kattavasti etenkin liikenteen ja postipalvelujen aloilla.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 b) On syytä huolehtia maaseutualueiden postipalvelujen sosiaalisesta ulottuvuudesta, jota ei saa unohtaa avattaessa näitä markkinoita kilpailulle.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tässä direktiivissä hankinnalla tarkoitetaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ostoa tai muunlaista hankintaa, jonka yksi tai useampi hankintayksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, edellyttäen, että kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut on tarkoitettu jonkin 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.	Tässä direktiivissä julkisella hankinnalla tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyä sopimusta rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankinnasta, jonka yksi tai useampi hankintayksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, edellyttäen, että kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut on tarkoitettu jonkin 5‑11 artiklassa tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaikka rakennusurakoiden, tavaroiden ja/tai palvelujen muodostama kokonaisuus olisi hankittu eri hankintasopimuksilla, sillä tarkoitetaan kuitenkin tässä direktiivissä yhtä hankintaa, jos kyseiset hankintasopimukset kuuluvat samaan hankkeeseen.	Poistetaan.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
22) ’elinkaarella’ tarkoitetaan kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan luettuina tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka;	22) 'elinkaarella' tarkoitetaan sitä, että määritetään aina kun mahdollista rahallinen arvo kaikille julkiseen hankintaan liittyville kustannuksille, mukaan lukien ylläpitokustannuksille ja resurssitehokkuuden (myös energiatehokkuuden) kustannuksille, käytöstäpoistoon liittyville kierrätyskustannuksille ja sosiaalisten vaikutusten kustannuksille silloin, kun nämä liittyvät hankintasopimuksen toteuttamiseen. Elinkaaren rahallisen arvon määrittämiseen voidaan lisätä myös sähköisten välineiden tehokas suunnittelu ja käyttö. Julkisen hankinnan kannalta katsottuna elinkaari alkaa rakennusurakan, tavaran tai palvelun hankintahetkestä ja on olennainen ja erottamaton osa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen laskentaa.
Perustelu
Kun hankintaviranomaiset ovat veronmaksajien edun mukaisesti vastuussa siitä, että julkisissa hankinnoissa saadaan rahalle vastinetta ja että hankinnat eivät kokonaisuudessaan käy yhteiskunnalle tai ympäristölle kalliimmaksi pitkällä aikavälillä, tätä vastuuta voidaan kohtuudella alkaa soveltamaan vasta ostohetkestä.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota	1. Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 97/67/EY soveltamista rajoittamatta toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ”postipalveluilla” palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat ja kuulumattomat palvelut;	b) "postipalveluilla" palveluja, joihin kuuluvat kotimaisten postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu sekä direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat palvelut;
Perustelu
Tarkistuksella pyritään jättämään tämän direktiivin ulkopuolelle postipalvelut, jotka eivät kuulu yleispalveluun. Koska näiden palvelujen tarjonnasta on kilpailua, tarjouskilpailun järjestäminen johtaisi kilpailuaseman heikentymiseen markkinakilpailijoihin verrattuna.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 5–11 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 28 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. Tällainen kilpailun arviointi, joka tehdään komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän direktiivin soveltamiseksi, ei rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista.	1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 5‑11 artiklassa tarkoitetun toiminnan suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt, jotka ovat esittäneet 28 artiklan mukaisen pyynnön, voivat osoittaa, että toiminta, sen erityisalat tai sen osat siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, ovat suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; tätä direktiiviä ei sovelleta myöskään suunnittelukilpailuihin, jotka on järjestetty tällaisen toiminnan harjoittamiseksi kyseisellä maantieteellisellä alueella. Tällainen kilpailun arviointi, joka tehdään komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän direktiivin soveltamiseksi, ei rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista.
Perustelu
Eräät rautatiemarkkinoiden alat kuuluvat jo suoran kilpailun piiriin ja markkinoille pääsy on vapaata, ja tästä syystä niiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalan piiriin.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi 27 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna 1 kohtaa sovellettaessa, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä III mainitun unionin lainsäädännön ja soveltaa niitä.	Markkinoille pääsyä ei pidetä rajoitettuna 1 kohtaa sovellettaessa, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä III mainitun unionin lainsäädännön ja soveltaa niitä tai jos jäsenvaltio on laajentanut tässä lainsäädännössä säädettyjen periaatteiden soveltamisen kyseisiin markkinoihin.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos jäsenvaltio tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö katsoo 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyillä perusteilla, että tietty toiminta on suoraan kilpailun kohteena sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, se voi esittää sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että tätä direktiiviä ei sovelleta kyseisen toiminnan suorittamista koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen.	Jos jäsenvaltio tai, jos kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä niin säädetään, hankintayksikkö katsoo 27 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyillä perusteilla, että tietty toiminta on kokonaan tai osittain, edes yksittäisten alojensa tai osiensa suhteen, suoraan kilpailun kohteena sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, se voi esittää sen seikan vahvistamista koskevan pyynnön, että tätä direktiiviä ei sovelleta kyseisen toiminnan, sen yksittäisen alan tai osan suorittamista koskevien hankintasopimusten tekemiseen tai suunnittelukilpailujen järjestämiseen.
Perustelu
Eräät rautatiemarkkinoiden alat kuuluvat jo suoran kilpailun piiriin ja markkinoille pääsy on vapaata, ja tästä syystä niiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalan piiriin.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pyyntöihin on liitettävä kyseisen toiminnan suhteen toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto. Lausunnossa on perusteellisesti analysoitava edellytyksiä, joilla 27 artiklan 1 kohtaa voidaan mahdollisesti soveltaa kyseiseen toimintaan mainitun artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.	Pyyntöihin on liitettävä kyseisen toiminnan, sen yksittäisen alan tai osan suhteen toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen yksityiskohtainen ja perusteltu lausunto. Lausunnossa on perusteellisesti analysoitava edellytyksiä, joilla 27 artiklan 1 kohtaa voidaan mahdollisesti soveltaa kyseiseen toimintaan mainitun artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Eräät rautatiemarkkinoiden alat kuuluvat jo suoran kilpailun piiriin ja markkinoille pääsy on vapaata, ja tästä syystä niiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalan piiriin.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä vahvistaa tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa annetulla täytäntöönpanopäätöksellä, onko 5–11 artiklassa tarkoitettu toiminta 27 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna suoraan kilpailun kohteena. Kyseiset täytäntöönpanopäätökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.	Komissio voi tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä vahvistaa tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjen määräaikojen kuluessa annetulla täytäntöönpanopäätöksellä, onko 5‑11 artiklassa tarkoitettu toiminta, sen yksittäinen ala tai osa 27 artiklassa säädetyillä perusteilla arvioituna suoraan kilpailun kohteena. Kyseiset täytäntöönpanopäätökset annetaan 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Perustelu
Eräät rautatiemarkkinoiden alat kuuluvat jo suoran kilpailun piiriin ja markkinoille pääsy on vapaata, ja tästä syystä niiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalan piiriin.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi 28 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Tämän direktiivin soveltaminen hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnan toteuttamiseksi, ja suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tällaisen toiminnan suorittamiseksi, päättyy seuraavissa tapauksissa:	Tämän direktiivin soveltaminen hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnan, sen yksittäisen alan tai osan toteuttamiseksi, ja suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään tällaisen toiminnan, sen yksittäisen alan tai osan suorittamiseksi, päättyy seuraavissa tapauksissa:
Perustelu
Eräät rautatiemarkkinoiden alat kuuluvat jo suoran kilpailun piiriin ja markkinoille pääsy on vapaata, ja tästä syystä niiden ei pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalan piiriin.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän artiklan soveltamiseksi ’yksityisellä edulla’ tarkoitetaan perhe- tai tunnesiteisiin liittyvää, taloudellista tai poliittista taikka muuta ehdokkaiden tai tarjoajien yhteistä etua, ammatilliset eturistiriidat mukaan luettuina.	Poistetaan.
Perustelu
Tätä kysymystä voidaan käsitellä tehokkaammin kansallisen lainsäädännön keinoin.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut henkilöstön jäsenet ilmoittavat viipymättä kaikista heidän tietoonsa tulleista ehdokkaisiin tai tarjoajiin liittyvistä eturistiriidoista, jotta hankintaviranomainen voi toteuttaa korjaavat toimenpiteet;	Poistetaan.
Perustelu
Tätä kysymystä voidaan käsitellä tehokkaammin kansallisen lainsäädännön keinoin.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi 36 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Eturistiriitatilanteen syntyessä hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä kyseisen henkilöstön jäsenen jäävääminen hankintamenettelyssä tai henkilöstön jäsenen tehtävien ja velvollisuuksien uudelleenosoittaminen. Jos eturistiriitatilannetta ei voida muulla tavoin tehokkaasti korjata, asianomainen ehdokas tai tarjoaja on jätettävä menettelyn ulkopuolelle.	Eturistiriitatilanteen syntyessä hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet.
Perustelu
Kyseisten toimien yksityiskohdista olisi päätettävä kansallisella tasolla.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 37 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) sopimattomalla tavalla hankintayksikön päätöksentekoon vaikuttaminen tai sellaisten luottamuksellisten tietojen hankkiminen, joista ehdokkaille voisi koitua perusteetonta etua hankintamenettelyssä;	Poistetaan.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi 37 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) sopimusten tekeminen muiden ehdokkaiden ja tarjoajien kanssa kilpailun vääristämiseksi, tai	Poistetaan.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi 37 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) harhaanjohtavan tiedon tahallinen toimittaminen, millä voi olla olennainen vaikutus menettelyn ulkopuolelle jättämistä, valintaa tai sopimuksen tekemistä koskeviin päätöksiin.	Poistetaan.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi 39 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat soveltaa neuvottelumenettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailua ainoastaan 42 artiklassa määritellyissä erityisissä tapauksissa ja olosuhteissa.	3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintayksiköt voivat soveltaa neuvottelumenettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailua ainoastaan 42 artiklassa määritellyissä erityisissä tapauksissa ja olosuhteissa, jos ne voivat varmistaa kaikkien tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.	Puitejärjestelyn enimmäiskesto on kuusi vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos puitejärjestely tehdään useamman kuin yhden talouden toimijan kanssa, se voidaan toteuttaa jommallakummalla seuraavista tavoista:	Poistetaan.
a) ilman kilpailuttamista puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin, kun puitejärjestelyyn sisältyy kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot ja puolueettomat perusteet sen määrittämiseksi, mikä puitejärjestelyn osapuolena olevista talouden toimijoista toteuttaa urakan tai hankinnan taikka suorittaa palvelun; viimeksi mainitut perusteet on mainittava hankinta-asiakirjoissa;
b) kilpailuttamalla puitejärjestelyn osapuolina olevat talouden toimijat uudelleen, kun puitejärjestelyyn ei sisälly kaikki asianomaisten rakennusurakoiden ja tavarahankintojen toteuttamista sekä palvelujen suorittamista koskevat ehdot.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Edellä 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kilpailun on perustuttava samoihin ehtoihin, joita on noudatettu puitejärjestelyä tehtäessä, ja tarvittaessa yksityiskohtaisemmin määriteltyihin ehtoihin sekä tarpeen mukaan puitejärjestelyn eritelmissä tarkoitettuihin muihin ehtoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:	Poistetaan.
a) hankintayksiköiden on kuultava kirjallisesti kunkin hankintasopimuksen osalta talouden toimijoita, joilla on edellytykset toteuttaa hankintasopimus;
b) hankintayksiköiden on asetettava riittävä määräaika, jossa kuhunkin yksittäiseen hankintasopimukseen liittyvät tarjoukset on jätettävä, ottaen huomioon hankintasopimuksen kohteen monimutkaisuuden ja tarjousten toimittamiseen tarvittavan ajan kaltaiset seikat;
c) tarjoukset on jätettävä kirjallisesti, ja niitä ei saa avata ennen kuin annettu vastausaika on päättynyt;
d) hankintayksiköiden on tehtävä kukin hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on jättänyt parhaan tarjouksen puitejärjestelyn eritelmissä esitettyjä hankintasopimuksen tekoperusteita noudattaen.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Tällä artiklalla ei rajoiteta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 97/67/EY eikä rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/2007.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintayksikön henkilökunnasta, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.	Kaikissa hankinnoissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä tai hankintayksikön henkilökunnasta, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta, jotka on ilmoitettava tarjouskilpailukutsussa, laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Teknisiin eritelmiin voidaan tarvittaessa sisällyttää myös seuraavia seikkoja koskevat vaatimukset:
	a) suoritustaso, myös ympäristö- ja ilmastomyönteisyyden tasot, sekä sosiaalisesti kestävän tuotantoprosessin suoritustaso;
	b) elinkaari;
	c) sosiaalisesti kestävä tuotantoprosessi;
	d) kyseisen sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus;
	e) turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä ja käyttöohjeita;
	f) säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomaisen on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 69 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet;	Poistetaan.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintaviranomaiset voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole unionin tai jäsenvaltion lainsäädännön sosiaali-, työ-, terveys-, turvallisuus- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai rakennusurakan, palvelun tai tavarahankinnan toteutuspaikalla sovellettavien työehtosopimusten tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintayksikön suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;	b) palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus;
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Hankintasopimuksen tekoperusteiden on varmistettava todellinen ja oikeudenmukainen kilpailu ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen, jotta hankintaviranomainen voi määrittää, noudattavatko tarjoajat hankintasopimuksen tekoperusteita.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset	Tarjouksen hinta
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät hinnan tai laskutettavat kustannukset, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:	1. Hankintayksikön on vaadittava, että talouden toimijat selittävät tarjouksen hinnan tai laskutettavat kustannukset yksityiskohtaisesti.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) hinta tai laskutettava kustannus on yli 50 prosenttia alhaisempi kuin muiden tarjoajien keskimääräinen hinta tai kustannukset;	Poistetaan.
Perustelu
Tätä kysymystä voidaan käsitellä tehokkaammin kansallisen lainsäädännön keinoin ottamalla huomioon alakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) hinta tai laskutettava kustannus on yli 20 prosenttia alhaisempi kuin toiseksi edullisimman tarjouksen hinta tai kustannukset;	Poistetaan.
Perustelu
Tätä kysymystä voidaan käsitellä tehokkaammin kansallisen lainsäädännön keinoin ottamalla huomioon alakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tarjouksia on jätetty vähintään viisi.	Poistetaan.
Perustelu
Tätä kysymystä voidaan käsitellä tehokkaammin kansallisen lainsäädännön keinoin ottamalla huomioon alakohtaiset ja alueelliset erityispiirteet.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos tarjoukset vaikuttavat muista syistä poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksiköt voivat pyytää myös niitä koskevia selityksiä.	2. Jos tarjoukset vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta, hankintaviranomaisten on pyydettävä lisäselvityksiä ennen tarjouksen hylkäämistä.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) unionin tai jäsenvaltion lainsäädännön sosiaali-, työ-, terveys-, turvallisuus- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai rakennusurakan, palvelun tai tavarahankinnan toteutuspaikalla sovellettavien työehtosopimusten tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten noudattamista;
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat.	1. Hankintaviranomainen voi pyytää hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat. Alihankintaketjun muutoksista ja uusista alihankkijoista on ilmoitettava viipymättä hankintaviranomaiselle.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.
Perustelu
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/7/EU kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta sovelletaan (maaliskuusta 2013 lähtien) yritysten ja viranomaisten välisiin liiketoimiin sekä yritysten välisiin liiketoimiin.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen hakijoiden valinnan tai hankintasopimuksen tekemisen toisen tarjoajan kanssa, jos ehdot olisivat sisältyneet tarjoukseen alkuperäisessä hankintamenettelyssä;	Poistetaan.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.	4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 10 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla
Komission teksti	Tarkistus
93 artikla	Poistetaan.
Julkinen valvonta
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.
Tällaisen valvonnan on kohdistuttava kaikkiin hankintayksiköihin.
2. Täytäntöönpanotoimintoihin osallistuvat toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava niin, että eturistiriidoilta vältytään. Julkisen valvonnan järjestelmän on oltava läpinäkyvä. Tätä varten kaikki ohjeet ja lausunnot sekä vuosikertomus, jossa kuvataan tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista, on julkaistava.
Vuosikertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:
a) viitteellinen tieto pienten ja keskisuurten yritysten saamista hankinnoista; jos tehdyistä sopimuksista vähemmän kuin 50 prosenttia on tehty pk-yritysten kanssa, kertomuksessa on analysoitava tilanteeseen johtaneita syitä;
b) yleiskatsaus kestävien hankintapolitiikkojen täytäntöönpanosta, myös menettelyistä, joissa otetaan huomioon ympäristönsuojeluun, sosiaaliseen osallistamiseen (vammaiskäyttö mukaan luettuna) tai innovoinnin lisäämiseen liittyvät näkökohdat;
c) keskitetyt tiedot todetuista petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksista sekä muista vakavista julkisia hankintoja koskevista sääntöjenvastaisuuksista, myös unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavista tapauksista.
3. Valvontaelin vastaa seuraavista tehtävistä:
a) seuraa, kuinka hankintayksiköt ja erityisesti yhteishankintayksiköt soveltavat julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja niihin liittyviä käytäntöjä;
b) antaa oikeudellista neuvontaa hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;
c) antaa omasta aloitteestaan lausuntoja ja ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;
d) ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia;
e) kiinnittää kansallisten toimivaltaisten laitosten, myös auditointiviranomaisten, huomion todettuihin rikkomuksiin ja systeemisiin ongelmiin;
f) tutkii kansalaisten ja yritysten valitukset julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta tietyissä tapauksissa ja toimittaa analyysinsä toimivaltaisille hankintayksiköille, jotka ovat velvoitettuja ottamaan sen huomioon päätöksissään tai selittämään, miksi analyysiä ei ole otettu huomioon, jos ne toimivat analyysin vastaisesti;
g) seuraa, minkälaisia päätöksiä kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät Euroopan unionin tuomioistuimen perussopimuksen 267 artiklan mukaisesti antamien tuomioiden perusteella tai niiden tarkastushavaintojen perusteella, joita Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee unionin osarahoittamiin hankkeisiin liittyvien julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomisten vahvistamisesta; valvontaelimen on aina ilmoitettava Euroopan petostentorjuntavirastolle kaikista julkisia hankintamenettelyjä koskevien unionin sääntöjen rikkomisista, jos nämä liittyvät suoraan tai välillisesti Euroopan unionin rahoittamiin hankintasopimuksiin.
Edellä olevassa e alakohdassa tarkoitetut tehtävät eivät rajoita kansallisen oikeuden tai direktiivin 92/13/ETY perusteella perustetun järjestelmän mukaisen muutoksenhakuoikeuden käyttöä.
Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä.
4. Rajoittamatta yleisiä menettelyjä ja työmenetelmiä, jotka komissio on ottanut käyttöön jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaa viestintää ja yhteydenpitoa varten, valvontaelimen on toimittava komission erityisenä yhteyspisteenä valvoessaan unionin lainsäädännön soveltamista ja unionin talousarvion toteuttamista Euroopan unionin perustamisesta tehdyn sopimuksen 17 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan perusteella. Sen on raportoitava komissiolle kaikista tämän direktiivin rikkomisista hankintamenettelyissä, jotka koskevat unionin suoraan tai välillisesti rahoittamien hankintasopimusten tekemistä.
Komissio voi erityisesti siirtää valvontaelimelle yksittäistapausten käsittelyn, jos hankintasopimusta ei vielä ole tehty tai muutoksenhakumenettely voidaan vielä toteuttaa. Se voi myös antaa valvontaelimen tehtäväksi seurantatoimet, joita tarvitaan niiden toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseen, joihin jäsenvaltio on sitoutunut, jotta komission toteama julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen ja periaatteiden rikkominen saadaan korjattua.
Komissio voi vaatia, että valvontaelin analysoi oletetut julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen rikkomiset, jotka vaikuttavat unionin talousarviosta yhteisrahoitettaviin hankkeisiin. Komissio voi antaa valvontaelimen tehtäväksi joidenkin tapausten jatkotoimet ja sen varmistamisen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan valvontaelimen ohjeita, toteuttavat tarkoituksenmukaiset seuraukset, kun yhteisrahoitettaviin hankkeisiin vaikuttavia julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä rikotaan.
5. Valvontaelimen toteuttamat tutkinta- ja täytäntöönpanotoimet sen varmistamiseksi, että hankintayksikköjen päätökset ovat tämän direktiivin ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen yleisten periaatteiden mukaisia, eivät korvaa eivätkä estä komission institutionaalista asemaa perussopimuksen valvojana. Kun komissio päättää siirtää yksittäistapauksen käsittelyn, se pidättää itselleen myös oikeuden puuttua käsittelyyn perussopimuksella sille annettujen toimivaltuuksien mukaisesti.
6. Hankintaviranomaisten on toimitettava tehtyjen hankintasopimusten koko teksti kansalliselle valvontaelimelle, kun sopimuksen arvo on vähintään
a) 1 000 000 euroa tavaranhankintasopimuksissa tai palveluhankintasopimuksissa;
b) 10 000 000 euroa rakennusurakkasopimuksissa.
7. Rajoittamatta tiedonsaantia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, valvontaelimen on kansallisen ja EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisesti annettava kirjallisesta pyynnöstä rajoituksetta, maksutta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 6 kohdassa tarkoitetut tehdyt hankintasopimukset. Joidenkin hankintasopimuksen osien saanti voidaan evätä, jos niiden paljastaminen estäisi lain soveltamista tai olisi muuten yleisen edun vastaista, haittaisi julkisten tai yksityisten talouden toimijoiden oikeutettuja kaupallisia etuja taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.
Ne osat, jotka voidaan paljastaa, on annettava saataville kohtuullisessa määräajassa, joka on enintään 45 päivää pyynnön esittämispäivästä.
Tietyn hankintasopimuksen saamista pyytävien ei tarvitse osoittaa minkäänlaista suoraa tai välillistä yhteyttä kyseiseen hankkeeseen. Tiedonsaajille olisi annettava mahdollisuus julkistaa tiedot.
8. Edellä olevassa 2 kohdassa mainittuun vuosikertomukseen on liitettävä yhteenveto kaikista toimista, joita valvontaelin on toteuttanut 1–7 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi 94 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on pidettävä kirjaa kaikista hankintamenettelyn vaiheista, myös viestinnästä talouden toimijoiden kanssa ja sisäisistä pohdinnoista, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.	Hankintayksiköiden on pidettävä kirjaa kaikkien hankintamenettelyjen edistymisestä, olivat ne sitten sähköisiä tai muita menettelyjä. Tätä varten niiden on pidettävä kirjaa kaikista hankintamenettelyn vaiheista, myös viestinnästä talouden toimijoiden kanssa, tarjouskilpailujen valmistelusta, mahdollisesta vuoropuhelusta tai neuvottelusta sekä tarjoajan valinnasta ja hankintasopimuksen tekemisestä.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi 98 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä].	2. Siirretään 4, 35, 33, 38, 25, 65, 70, 77, 85 ja 95 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle viideksi vuodeksi [tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi Liite III – D kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Rautateiden rahtiliikenne	Rautatieliikenne
Perustelu
Rautateiden rahtiliikenteen lisäksi myös osa matkustajaliikenteestä on avattu kilpailulle.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi Liite III – D kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Rautateiden matkustajaliikenne	Poistetaan.
Ei ole

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Eva Lichtenberger 27.2.2012
Valiokuntakäsittely	10.7.2012	6.9.2012
Hyväksytty (pvä)	18.9.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdi Cristiano Allam, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Erik Bánki, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Spyros Danellis, Nathalie Griesbeck, Zita Gurmai, Sabine Wils, Janusz Władysław Zemke

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.10.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Esittelijä: Ramona Nicole Mănescu

LYHYT PERUSTELU

Avoimilla ja uskottavilla julkisilla hankinnoilla on erityisen merkittävä asema tehokkaissa julkisissa menoissa sekä julkisten investointien vaikutuksessa talouteen, erityisesti kestävään kasvuun ja innovointiin.

Julkisten hankintojen järjestelmä on luonnostaan erittäin monimutkainen, erityisesti pienille paikallisviranomaisille ja pk-yrityksille. Siksi julkisiin hankintoihin liittyviä EU:n sääntöjä koskevien selkeiden tietojen ja neuvojen saatavuus olisi ehdottoman tärkeää hankintaviranomaisille, erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla, sekä pk-yrityksille. EU:n hankintalainsäädännön kehittämisessä on oltava tavoitteena tehdä hankintamenettelyistä sekä aiempaa yksinkertaisempia, halvempia että suotuisampia pk-yritysten ja investointien kannalta.

Komissio ja jäsenvaltiot jakavat suuren vastuun paikallis- ja alueviranomaisten ja pk-yritysten neuvontaan ja avustamiseen tarvittavan koulutuksen ja kuulemisen takaamisesta sekä muiden asianosaisten osapuolten mukaan saamisesta, millä varmistetaan, että julkiseen hankintaan osallistuminen on todella tietoon perustuvaa, vähennetään virheiden ja säännönvastaisuuksien määrää ja kehitetään alue- ja paikallisviranomaisten hankintayksiköiltä julkisten hankintojen alalla edellytettyä asiantuntemusta.

Pk-yritysten potentiaali luoda työpaikkoja, kasvua ja innovaatiota on valtava, ja jotta niiden taloudellisista ja innovointivalmiuksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty hankintamenettelyissä, niitä pitäisi kannustaa osallistumaan alue- ja paikallisviranomaisten järjestämiin julkisiin hankintamenettelyihin.

Kuten valmistelija on valiokunnan tuella selvästi esittänyt lausunnossaan julkisten hankintojen uudistamisesta, julkisissa hankinnoissa ei pitäisi noudattaa alimman hinnan periaatetta, vaan niissä pitäisi ottaa huomioon kestävä ja kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, elinkaarikustannukset mukaan lukien. Tätä sääntöä on entisestään vahvistettava.

Olisi kuitenkin tehtävä selväksi, että kaikkien EU:n tasolla yleisesti käyttöön otettavien sääntöjen tehokkuus ja vaikuttavuus edellyttää kyseisten sääntöjen moitteetonta ja mahdollisimman yksinkertaista saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden pitäisi siksi komission tuella ja valvonnassa varmistaa, että sääntöjen hajanaisuutta unionin eri puolilla vältetään ja että järjestelmien yksinkertaistamista ei haitata ehdotettujen direktiivien sisältämien melko monimutkaisten ja yksityiskohtaisten sääntöjen vuoksi.

Direktiivin oikeudellinen ja käytännön selkeyttäminen on ratkaisevaa, jotta voidaan välttää julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisen laiminlyönnit tulevaisuudessa. Siksi valmistelija toivoo, että vakavat laiminlyönnit, joita tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti havainnut julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamisessa EAKR:sta ja koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanossa ja jotka johtuvat pääosin julkisten hankintamenettelyjen monimutkaisuudesta, niiden ja rakennerahaston ja koheesiorahaston käytön perustana olevien sääntöjen keskinäisen johdonmukaisuuden puutteesta ja EU:n lainsäädännön epäasianmukaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, ratkaistaan lopulta ja otetaan asianmukaisesti huomioon tulevien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkinnan ja soveltamisen yhteydessä.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa tekemään asiasta vastaavana valiokuntana mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen.	(2) Jotta varmistettaisiin vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien hankintojen avaaminen kilpailulle, olisi laadittava säännökset, joilla tietyn arvon ylittäviä sopimuksia koskevat hankintamenettelyt sovitetaan yhteen. Yhteensovittamista tarvitaan varmistamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden vaikutus ja erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus sekä niistä johtuvat periaatteet, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaate, syrjimättömyyden periaate, vastavuoroisen tunnustamisen periaate, suhteellisuusperiaate ja avoimuusperiaate. Ottaen huomioon niiden alojen luonne, joihin yhteensovittaminen vaikuttaa, yhteensovittamisella olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus sekä turvattava samalla mainittujen periaatteiden soveltaminen kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen on noudatettava SEUT-sopimuksen 14 artiklassa ja pöytäkirjassa N:o 26 määrättyä toimivallan jakoa. Näiden sääntöjen soveltaminen ei saisi estää viranomaisia päättämästä vapaasti, miten ne suorittavat julkisen palvelun tehtävänsä.
Perustelu
Teksti mukautetaan Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja ‑käsitteitä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.	(4) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Sen vuoksi on tarkistettava ja uudistettava julkista hankintaa koskevia nykyisiä sääntöjä, jotka on annettu vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY nojalla, jotta voidaan tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa ja kannustaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin ja luoda hankkijoille paremmat edellytykset hyödyntää julkisia hankintoja yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden tukemisessa, rajoittamatta kuitenkaan hankkijoiden oikeutta päättää itsenäisesti hankinnoista ja ostoista. Lisäksi on tarpeen selventää peruslähtökohtia ja -käsitteitä, jotta voidaan varmistaa avoimuus ja tasapuolisuus sekä parantaa oikeusvarmuutta ja sisällyttää lainsäädäntöön tiettyjä näkökohtia, jotka liittyvät asiaa koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.
Perustelu
Hankkijoiden oikeuteen päättää hankinnoista itsenäisesti ei pidä puuttua.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Hankintamenettelyn osanottajien lainvastainen käyttäytyminen hankintamenettelyssä, kuten pyrkimykset vaikuttaa epäasianmukaisesti päätöksentekoprosessiin tai tehdä muiden ehdokkaiden kanssa sopimuksia hankintamenettelyn tuloksen manipuloimiseksi, voi johtaa unionin oikeuden perusperiaatteiden rikkomiseen ja vakaviin kilpailun vääristymiin. Sen vuoksi talouden toimijoita olisi vaadittava antamaan valaehtoinen vakuutus siitä, että ne eivät ryhdy tällaiseen lainvastaiseen toimintaan, ja jos tällainen vakuutus osoittautuu paikkansapitämättömäksi, kyseinen toimija olisi jätettävä hankintamenettelyn ulkopuolelle.	(13) Hankintamenettelyn osanottajien lainvastainen käyttäytyminen hankintamenettelyssä, kuten pyrkimykset vaikuttaa epäasianmukaisesti päätöksentekoprosessiin tai tehdä muiden ehdokkaiden kanssa sopimuksia hankintamenettelyn tuloksen manipuloimiseksi, voi johtaa unionin oikeuden perusperiaatteiden rikkomiseen ja vakaviin kilpailun vääristymiin. Sen vuoksi talouden toimijoita olisi vaadittava antamaan valaehtoinen vakuutus siitä, että ne eivät ryhdy tällaiseen lainvastaiseen toimintaan, ja jos tällainen vakuutus osoittautuu paikkansapitämättömäksi, kyseinen toimija olisi jätettävä sekä kyseisen hankintamenettelyn että unionissa myöhemmin toteutettavien hankintamenettelyjen ulkopuolelle.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Tutkimus ja innovointi, myös ekoinnovointi ja sosiaaliset innovaatiot, kuuluvat tärkeimpiin tulevaa kasvua edistäviin tekijöihin, ja niille on annettu keskeinen sija älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa. Hankintayksiköiden olisi käytettävä julkisia hankintoja strategisesti parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen innovointia. Innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaikuttaa olennaisesti julkisten palvelujen tehostumiseen ja niiden laadun paranemiseen sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Se auttaa saamaan parhaan vastineen rahoille ja saavuttamaan laajempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottamalla uusia ideoita, muuttamalla ne innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja edistämällä siten kestävää talouskasvua. Tällä direktiivillä olisi helpotettava innovaatioiden hankkimista ja autettava jäsenvaltioita saavuttamaan innovaatiounionin tavoitteet. Sen vuoksi olisi säädettävä erityisestä hankintamenettelystä, joka antaisi hankintayksiköille mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten sillä varauksella, että toimitettavat tuotteet, palvelut tai rakennusurakat vastaavat sovittuja suoritustasoja ja kustannuksia. Tällainen kumppanuus olisi järjestettävä riittävän markkinavetoiseksi, jotta se kannustaisi innovatiivisen ratkaisun kehittämiseen sulkematta kuitenkaan markkinoita.	(25) Tutkimus ja innovointi, myös ekoinnovointi ja sosiaaliset innovaatiot, kuuluvat tärkeimpiin tulevaa kasvua edistäviin tekijöihin, ja niille on annettu keskeinen sija älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiassa. Hankintayksiköiden olisi käytettävä julkisia hankintoja strategisesti parhaalla mahdollisella tavalla edistääkseen tutkimusta ja innovointia etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla. Innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen ostaminen vaikuttaa olennaisesti julkisten palvelujen tehostumiseen ja niiden laadun paranemiseen sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. Se auttaa saamaan parhaan vastineen rahoille ja saavuttamaan laajempia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia hyötyjä tuottamalla uusia ideoita, muuttamalla ne innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi ja edistämällä siten kestävää talouskasvua. Tällä direktiivillä olisi helpotettava innovaatioiden hankkimista ja autettava jäsenvaltioita saavuttamaan innovaatiounionin tavoitteet. Sen vuoksi olisi säädettävä erityisestä hankintamenettelystä, joka antaisi hankintayksiköille mahdollisuuden luoda pitkäaikaisia innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankintaa varten sillä varauksella, että toimitettavat tuotteet, palvelut tai rakennusurakat vastaavat sovittuja suoritustasoja ja kustannuksia. Tällainen kumppanuus olisi järjestettävä riittävän markkinavetoiseksi, jotta se kannustaisi innovatiivisen ratkaisun kehittämiseen sulkematta kuitenkaan markkinoita.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.	(27) Erityisesti sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti hankintasopimusten julkaisemista ja lisätä hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta vähentämällä esteenä olevaa sääntelyn monimutkaisuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä hankintamenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat myös antaa hankintaviranomaisille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Unionissa on kehittymässä vahvaksi suuntaukseksi julkisten hankintojen markkinoilla, että julkiset hankkijat yhdistävät kysyntää saavuttaakseen mittakaavaetuja muun muassa alhaisempien hintojen ja liiketoimikustannusten muodossa sekä parantaakseen hankintojen hallinnointia ja tehdäkseen hankintoja ammattitaitoisemmin. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa keskittämällä hankinnat joko niihin osallistuvien hankintayksiköiden määrän tai hankintojen ajan myötä muuttuvan volyymin ja arvon perusteella. Hankintojen yhdistämistä ja keskittämistä olisi kuitenkin valvottava tarkasti, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin avoimuus ja kilpailu ja pienten ja keskisuurten yritykset mahdollisuudet päästä markkinoille.	(28) Unionissa on kehittymässä vahvaksi suuntaukseksi julkisten hankintojen markkinoilla, että julkiset hankkijat yhdistävät kysyntää saavuttaakseen mittakaavaetuja muun muassa alhaisempien hintojen ja liiketoimikustannusten muodossa sekä parantaakseen hankintojen hallinnointia ja tehdäkseen hankintoja ammattitaitoisemmin. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa keskittämällä hankinnat joko niihin osallistuvien hankintayksiköiden määrän tai hankintojen ajan myötä muuttuvan volyymin ja arvon perusteella. Hankintojen yhdistämistä ja keskittämistä olisi kuitenkin valvottava tarkasti, jotta vältettäisiin ostovoiman liiallinen keskittyminen ja kilpailunvastainen yhteistyö sekä säilytettäisiin avoimuus ja kilpailu ja parannettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä markkinoille lisäämällä julkisten hankintamenettelyjen joustavuutta.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt, jotka haluavat tehdä yhteisiä hankintasopimuksia, kohtaavat nykyään oikeudellisia erityisongelmia etenkin kansallisten lainsäädäntöjen välisten ristiriitojen vuoksi. Vaikka rajatylittävät julkiset yhteishankinnat on epäsuorasti sallittu direktiivissä 2004/17/EY, käytännössä niistä on tehty monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä nimenomaisesti tai epäsuorasti oikeudellisesti epävarmoja tai mahdottomia. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä hankintasopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintayksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava rajatylittäviä yhteishankintoja koskevat uudet säännöt, joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koko sisämarkkinoilla. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteishankintojen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt.	(34) Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt, jotka haluavat tehdä yhteisiä hankintasopimuksia, kohtaavat nykyään oikeudellisia erityisongelmia etenkin kansallisten lainsäädäntöjen välisten ristiriitojen vuoksi. Vaikka rajatylittävät julkiset yhteishankinnat on epäsuorasti sallittu direktiivissä 2004/17/EY, käytännössä niistä on tehty monissa kansallisissa oikeusjärjestelmissä nimenomaisesti tai epäsuorasti oikeudellisesti epävarmoja tai mahdottomia. Eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä hankintasopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintayksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava rajatylittäviä yhteishankintoja koskevat uudet säännöt, joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa hankintayksiköiden välistä yhteistyötä koko sisämarkkinoilla. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintayksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteishankintojen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt. Rajat ylittäviä julkisia hankintoja varten olisi myös ehdottomasti selkeytettävä immateriaalioikeuteen liittyviä näkökohtia.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa myös silloin, kun hankintayksiköt vaativat laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteiksi joko "kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen" tai "alhaisimmat kustannukset", ottaen huomioon, että jälkimmäisessä tapauksessa ne voivat vapaasti asettaa riittävät laadulliset perusteet teknisten eritelmien tai hankintasopimuksen toteuttamisehtojen avulla.	(43) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen. Perusteilla olisi taattava, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa, ja varmistettava, että hankintayksiköt voivat myös vaatia laadukkaita rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja, jotka sopivat optimaalisesti niiden tarpeisiin edellyttäen, että nämä liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen. Sen vuoksi olisi sallittava, että hankintayksiköt asettavat hankintasopimuksen tekoperusteeksi ensisijaisesti "kokonaistaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta edullisimman tarjouksen" kustannustehokkuuden ja riittävän laadun periaatteen mukaisesti.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 44 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(44) Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden on määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.	(44) Jos hankintayksiköt tekevät hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi määritettävä hankintasopimuksen tekoperusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet on määritettävä hankintasopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niillä voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn hankintasopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. Valitut hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi myöskään antaa hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin olisi liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 57 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(57) Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät valvo yhdenmukaisesti eivätkä järjestelmällisesti julkista hankintaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tämä vaikuttaa haitallisesti kyseisistä direktiiveistä johtuvien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia ja suurta epävarmuutta. Monet jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen keskuselimen käsittelemään julkisia hankintoja koskevia asioita, mutta tehtävät, joihin tällaiset elimet on valtuutettu, vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Selvemmillä. yhdenmukaisemmilla ja määräävämmillä seuranta- ja valvontamekanismeilla saataisiin enemmän tietoa hankintoja koskevien sääntöjen toimivuudesta, annettaisiin enemmän oikeusvarmuutta yrityksille ja hankintayksiköille ja edistettäisiin tasapuolisten toimintaedellytysten kehittymistä. Tällaisten mekanismien avulla voitaisiin havaita ongelmia ja ratkaista ne varhaisessa vaiheessa varsinkin sellaisissa hankkeissa, joihin unioni myöntää yhteisrahoitusta, sekä todeta rakenteelliset puutteet. Erityisen tarpeellista on sovittaa nämä mekanismit yhteen, jotta voidaan varmistaa julkista hankintaa koskevan politiikan yhdenmukainen soveltaminen, seuraaminen ja valvonta sekä hankintapolitiikan tulosten järjestelmällinen arviointi koko unionissa.	(57) Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät edistä eivätkä valvo yhdenmukaisesti ja järjestelmällisesti julkista hankintaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta. Tämä vaikuttaa haitallisesti kyseisistä direktiiveistä johtuvien säännösten asianmukaiseen täytäntöönpanoon, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia ja suurta epävarmuutta. Monet jäsenvaltiot ovat nimenneet kansallisen keskuselimen käsittelemään julkisia hankintoja koskevia asioita, mutta tällaisille elimille annetut tehtävät vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. Selvemmillä. yhdenmukaisemmilla ja määräävämmillä tiedotus-, seuranta- ja valvontamekanismeilla saataisiin enemmän tietoa hankintoja koskevien sääntöjen toimivuudesta, annettaisiin enemmän oikeusvarmuutta yrityksille ja hankintaviranomaisille ja edistettäisiin tasapuolisten toimintaedellytysten kehittymistä. Tällaisten mekanismien avulla voitaisiin ehkäistä ja havaita ongelmia ja ratkaista ne varhaisessa vaiheessa etenkin sellaisissa hankkeissa, joihin unioni myöntää yhteisrahoitusta, sekä todeta rakenteelliset puutteet. On olennaisen tärkeää koordinoida näitä mekanismeja, jotta voidaan varmistaa julkista hankintaa koskevan politiikan yhdenmukainen soveltaminen, seuraaminen ja valvonta sekä sen tulosten järjestelmällinen arviointi koko unionissa.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 59 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(59) Kaikilla hankintayksiköillä ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentäisi näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, etenkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.	(59) Kaikilla hankintayksiköillä ja varsinkaan paikallisviranomaisilla ei ole välttämättä omaa asiantuntemusta taloudellisesti tai teknisesti monimutkaisten hankintasopimusten käsittelyä varten. Asianmukainen ammatillinen tuki täydentää näin ollen tehokkaasti seuranta- ja valvontatoimintoja. Tämä tavoite voidaan saavuttaa tehokkailla tiedonjaon välineillä (tietokeskukset), jotka tarjoavat hankintayksiköille teknistä tukea, mutta yritysten, varsinkin pk-yritysten, olisi myös voitava saada hallinnollista apua erityisesti silloin, kun ne osallistuvat rajatylittäviin hankintamenettelyihin.
Perustelu
On erityisen tärkeää parantaa pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 60 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(60) Kansallisella tasolla on jo olemassa seuranta-, valvonta- ja tukirakenteita tai ‑mekanismeja, joita voidaan luonnollisesti käyttää julkisten hankintojen seurantaan, täytäntöönpanoon ja valvontaan sekä hankintayksiköiden ja talouden toimijoiden tarvitseman tuen antamiseen.	(60) Kansallisella tasolla on jo olemassa seuranta-, valvonta- ja tukirakenteita tai ‑mekanismeja, joita voidaan luonnollisesti käyttää julkisten hankintojen seurantaan, täytäntöönpanoon ja valvontaan sekä hankintayksiköiden ja erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten ja talouden toimijoiden sekä varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten tarvitseman tuen antamiseen kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 61 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(61 a) Tapa, jolla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaikuttaa merkittävästi yksinkertaistamistoimiin ja julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen yhtenäiseen tulkintaan ja soveltamiseen sekä lisää oikeusvarmuutta, jota tarvitsevat niin hankintaviranomaiset, etenkin keskushallintoa alemmalla tasolla, kuin pk-yrityksetkin. Siksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä otetaan huomioon myös julkisia hankintoja koskevan kansallisen lainsäädännön merkittävä vaikutus unionin varojen saatavuuteen. Näin ollen on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tulkitsevat ja soveltavat sääntöjä mahdollisimman yhtenäisesti samalla kun ne edistävät yksinkertaistamista kansallisella tasolla.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei haittaa yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista, jotta vältettäisiin sääntöjen hajanaisuus eri puolilla unionia, koska sääntöjen hajanaisuus vaikuttaisi ennen kaikkea pk-yrityksiin ja pienehköihin hankintaviranomaisiin alueellisella ja paikallisella tasolla.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 61 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(61 b) Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita järjestämään alue- ja paikallisviranomaisille ja pk-yrityksille suunnattua säännöllistä koulutusta, tiedotuskampanjoita ja neuvontaa ja ottamaan muutkin kiinnostuneet osapuolet mukaan, jotta voidaan taata tietoon perustuva osallistuminen julkisiin hankintoihin sekä vähentää virheiden määrää ja jotta alue- ja paikallishallinnon hankintaviranomaisten asiantuntemusta voidaan kehittää innovatiivisten hankintojen toteuttamiseksi.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta; tätä sovellettaessa sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta;	a) se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;
Perustelu
Palautetaan direktiivin 2004/17/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan nykyinen määritelmä, jonka hyväksymisellä vältetään oikeudellinen epävarmuus.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kynnysarvoja mukautetaan vuosittain Euroopan talousalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella.
Perustelu
Kiinteissä kynnysarvoissa ei oteta huomioon jatkuvia todellisen ostovoiman muutoksia. Olisi tarkoituksenmukaista liittää kynnysarvot vakiintuneeseen indeksiin ja mukauttaa niitä.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio varmistaa kahden vuoden välein 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, että 12 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt kynnysarvot vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettuja kynnysarvoja, ja tarkistaa niitä tarvittaessa.	Komissio varmistaa kahden vuoden välein 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen, että 12 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt kynnysarvot vastaavat GPA-sopimuksessa vahvistettuja kynnysarvoja, ja tarkistaa niitä tarvittaessa ja kuultuaan jäsenvaltioita kynnysarvojen soveltamisesta tiettyihin toimialoihin ja tietyntyyppisiin hankintasopimuksiin.
Perustelu
Jäsenvaltioita on kuultava ennen tiettyihin toimialoihin ja tietyntyyppisiin hankintasopimuksiin sovellettavien kynnysarvojen tarkistamista.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) välimies- ja sovittelupalveluja;	b) välimies- ja sovittelupalveluja, riitojenratkaisupalvelut mukaan lukien;
Perustelu
Hankkeen aikainen riidanratkaisu on erityinen sovittelupalvelu, joka liittyy Maailmanpankin hyväksymien rakennus- ja suunnittelutöiden kansainvälisten FIDIC-urakkaehtojen käyttöön.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi 19 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	19 a artikla
	Yksinoikeuden perusteella tehtävät palveluhankintasopimukset
	Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintasopimuksiin, jotka tehdään sellaisen hankintayksikön kanssa, joka on itse 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, tai tällaisten hankintaviranomaisten yhteenliittymän kanssa, ja jotka perustuvat hankintaviranomaiselle perussopimusten mukaisten julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen.
Perustelu
Tällä tarkistuksella ehdotukseen sisällytetään nykyisen direktiivin 2004/17/EY 25 artikla. Tämä artikla on tärkeä yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen toiminnalle. Se rajaa soveltamisalan ulkopuolelle julkista palveluhankintaa koskevat sopimukset, jotka perustuvat perussopimusten mukaisten julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen. Unionin tuomioistuin on soveltanut tätä säännöstä asiassa C-360/96.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) kyseisen oikeushenkilön toiminnot suoritetaan kokonaisuudessaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisille oikeushenkilöille taikka yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseksi;
Perustelu
Yleishyödyllisten palvelujen tarjonnalla ei tavoitella voittoa, vaan tarkoituksena on kansalaisten tarpeiden täyttäminen. Tämän vuoksi yleishyödyllisiin palveluihin liittyvä toiminnot on otettava huomioon.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.	2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on hankintaviranomainen, tekee sopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön tai käyttävien yksiköiden kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkisia hankintoja koskeva sopimus tehdään, ei ole yksityisiä osakkuuksia.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;	b) vähintään 80 prosenttia kyseisen oikeushenkilön hankintasopimuksen nojalla suorittamista toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille tai muille samojen hankintaviranomaisten määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista;	a) määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten edustajista, kun taas hankintaviranomaiset voivat nimittää vain yhteisiä edustajia;
Perustelu
Yhteisten edustajien nimittäminen on yleinen käytäntö. Tätä yhteisesti sovitun yhteistyön muotoa ei ole syytä kieltää.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkiseen palveluun liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia;	a) kumppanuuden tarkoituksena on suorittaa kaikille siihen osallistuville viranomaisille kuuluva julkisen palvelun tehtävä tai kaikille näille viranomaisille kuuluvan julkisen palvelun tehtävän hoitamisen edellyttämä tukitehtävä;
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;	Poistetaan.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;	c) sopimukseen osallistuvat viranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 20:tä prosenttia sopimuksen kohteena olevista toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;
Perustelu
Selvennys on tarpeen oikeudellisten riitojen välttämiseksi.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 21 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä.	Edellä 1–4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat hankintasopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla hankintamenettelyillä paitsi, jos yksityiset osakkuudet ovat lakisääteisiä alkuperäisen hankintasopimuksen tekohetkellä.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 29 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Hankintaperiaatteet	Tarkoitus ja hankintaperiaatteet
Perustelu
Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä on syytä lisätä viittaus direktiivin tarkoitukseen.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 29 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän direktiivin tarkoituksena on turvata julkisten varojen tehokas käyttö, edistää korkealaatuisia hankintoja, lisätä kilpailua ja vahvistaa julkisten hankintojen markkinoiden toimintaa sekä turvata yrityksille ja muille tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet tehdä tarjouksia julkisia tavara- ja palveluhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevia sopimuksia kilpailutettaessa.
Perustelu
Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä on syytä lisätä viittaus direktiivin tarkoitukseen.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 30 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen täytäntöönpanolle erityisiä edellytyksiä silloin, kun sen toteuttajana on ryhmittymä, jos nämä edellytykset ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Niissä voidaan kuitenkin edellyttää ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.	Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen täytäntöönpanolle erityisiä edellytyksiä silloin, kun sen toteuttajana on ryhmittymä, jos nämä edellytykset ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Niissä voidaan kuitenkin edellyttää ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on välttämätöntä hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.
Perustelu
Tätä vaatimusta on rajoitettava mahdollisimman paljon, jotta yrityksille ja etenkin pk‑yrityksille ei aiheudu tarpeetonta taakkaa.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 31 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.	Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua julkista hankintaa koskeviin menettelyihin
	a) suojatyökeskuksille tai rajata hankintasopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmien yhteyteen, edellyttäen että enemmistö työntekijöistä on vammaisia henkilöitä, jotka vammansa luonteen tai vaikeusasteen takia eivät voi harjoittaa ammatillista toimintaa normaaleissa oloissa tai jotka eivät helposti voi työllistyä tavallisilla työmarkkinoilla;
	b) sosiaalisille yrityksille tai ohjelmille, joiden päätarkoituksena on heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, edellyttäen että yli 30 prosenttia kyseisten yritysten tai ohjelmien työntekijöistä on vammaisia henkilöitä tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä. 'Heikommassa asemassa olevia henkilöitä' ovat muun muassa työttömät, erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivät henkilöt, syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja heikommassa asemassa olevien vähemmistöjen jäsenet.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 32 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jollei tässä direktiivissä tai tiedonsaantia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä ja rajoittamatta tämän direktiivin 64 ja 69 artiklassa säädettyjen, tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevien velvoitteiden soveltamista, hankintayksikkö ei saa paljastaa tietoja, joita talouden toimijat ovat sille antaneet ja jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi, tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat mukaan luettuina.	2. Jollei tässä direktiivissä tai tiedonsaantia koskevassa kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä ja rajoittamatta tämän direktiivin 64 ja 69 artiklassa säädettyjen, tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevien velvoitteiden soveltamista, hankintayksikkö ei saa paljastaa mitään tietoja, joita talouden toimijat ovat sille antaneet, riippumatta siitä, ovatko nämä määritelleet tiedot luottamuksellisiksi, tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat mukaan luettuina, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä tämän direktiivin tai sovellettavan kansallisen lain soveltamiseksi.
Perustelu
Yrityksille, etenkin pk-yrityksille, on tärkeää, että mitään tietoja ei paljasteta ilman riittävää syytä.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 40 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 40 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.	Vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 52 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä.
Perustelu
Uudet aikarajat ovat käytännössä liian tiukat etenkin pk-yrityksille, ja ne voisivat rajoittaa kilpailua.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 41 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 30 päivää hankintailmoituksen tai kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.	Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 37 päivää hankintailmoituksen tai kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.
Perustelu
Uudet aikarajat ovat käytännössä liian tiukat etenkin pk-yrityksille, ja ne voisivat rajoittaa kilpailua.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 41 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.	Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 20 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.
Perustelu
Uudet aikarajat ovat käytännössä liian tiukat etenkin pk-yrityksille, ja ne voisivat rajoittaa kilpailua.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 42 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 30 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä, tai jos tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.	Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräajaksi on vahvistettava yleensä vähintään 37 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä, tai jos tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, kiinnostuksen vahvistamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä, eikä se missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 15 päivää.
Perustelu
Uudet aikarajat ovat käytännössä liian tiukat etenkin pk-yrityksille, ja ne voisivat rajoittaa kilpailua.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 42 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.	Jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 20 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.
Perustelu
Uudet aikarajat ovat käytännössä liian tiukat etenkin pk-yrityksille, ja ne voisivat rajoittaa kilpailua.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän artiklan 1 kohdan g alakohdan soveltamiseksi perushankkeessa on ilmoitettava mahdollisten lisäurakoiden tai -palvelujen laajuudesta sekä edellytyksistä, joilla niitä koskeva sopimus voidaan tehdä. Heti ensimmäistä hanketta koskevan tarjouskilpailun yhteydessä on ilmoitettava, että tätä menettelyä on mahdollista noudattaa, ja hankintayksiköiden on otettava huomioon lisäurakoiden tai -palvelujen ennakoitu kokonaisarvo 12 ja 13 artiklan säännöksiä soveltaessaan.	Poistetaan.
Perustelu
Perushankkeeseen lisättävät työt tai palvelut ilmoitetaan omalla menettelyllään. Siksi erillinen ilmoitus on tarpeeton.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi 45 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Puitejärjestelyn enimmäiskesto on neljä vuotta lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa se on asianmukaisesti perusteltua puitejärjestelyn kohteen vuoksi.	Puitejärjestelyn kesto ei saa ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisissa säännöksissä vahvistettua kestoa. Huoltoa koskevan puitejärjestelyn enimmäiskesto perustuu rakennusurakan tai tavaran elinkaareen.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi 47 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköt voivat käyttää sähköisiä huutokauppoja, joiden kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjousten sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään.	Hankintayksiköt voivat käyttää ainoastaan vakioitujen palvelujen ja tavaroiden hankinnassa sähköisiä huutokauppoja, joiden kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjousten sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään. Palveluhankintasopimukset ja rakennusurakkasopimukset, joiden sisältönä on henkinen omaisuus, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät voi olla sähköisen huutokaupan kohteena.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi 52 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jos sopimusta, jossa määritetään sovellettava julkisia hankintoja koskeva laki, ei ole tehty, hankintasopimusten teossa sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:	Jos 3 kohdan mukaista sopimusta, jossa määritetään sovellettava julkisia hankintoja koskeva laki, ei ole tehty, hankintasopimusten teossa sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:
Perustelu
Kuten 6 kohdassa, myös tässä on täsmennettävä käytännön sopimukseton tilanne, johon tätä kohtaa sovelletaan.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi 53 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällaisina toimenpiteinä on muun muassa toimitettava toisille ehdokkaille ja tarjoajille tiedot, jotka on vaihdettu ehdokkaan tai tarjoajan osallistuessa hankintamenettelyn valmisteluun tai jotka ovat tulosta tällaisesta osallistumisesta; lisäksi on vahvistettava asianmukaiset määräajat tarjousten vastaanottamiselle. Asianomainen ehdokas tai tarjoaja on suljettava pois hankintamenettelystä vain, jos ei ole olemassa muita keinoja varmistaa yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen noudattamista.	Tällaisina toimenpiteinä on muun muassa toimitettava toisille ehdokkaille ja tarjoajille tiedot, jotka on vaihdettu ehdokkaan tai tarjoajan osallistuessa hankintamenettelyn valmisteluun tai jotka ovat tulosta tällaisesta osallistumisesta; lisäksi on vahvistettava asianmukaiset määräajat tarjousten vastaanottamiselle. Asianomainen ehdokas tai tarjoaja on suljettava pois hankintamenettelystä vain, jos hankintaviranomainen osoittaa, että ei ole olemassa muita keinoja varmistaa yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen noudattamista.
Perustelu
To the legitimate mean of allowing companies that are involved with regards to a decision of exclusion founded on the risk of competition distortion, to be heard; the last subparagraph of point 2 reverses the burden of proof so that it falls on the company in question. Indeed in order to challenge a decision to exclude, the company must "prove" that its participation does not distort competition. In the absence of relevant proof, the decision to exclude will then be legitimised. In fact, it is up to the contracting authority, upon its intention to announce the exclusion of a company, to supply proof that the participation of such company would distort competition. The company in question should be able to challenge such a decision, provided that the inverted proof, that its participation would not distort competition, cannot fall under its responsibility.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi 54 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa.	Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa, ja jos edellytetään, on ilmaistava kyseisten oikeuksien hankinnasta suoritettavaa korvausta koskevat ehdot.
Perustelu
Promoting the innovation of companies relies on the confidence of the operators towards the internal market, and in particular when it comes to protecting their property rights. In order to ensure a perfect coherence between the European regulation ensuring the protection of intellectual property rights, such as the Directive 2004/48/EC of 29 April 2009 on measures and procedures on the reinforcement of intellectual property rights and the " public procurement" directives, it is important to underline that the acquisition of intellectual property rights must be based on the remuneration of the right holder.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi 61 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköt voivat ilmoittaa hankintasuunnitelmistaan julkaisemalla ohjeellisen kausi-ilmoituksen mahdollisimman pian varainhoitovuoden alettua. Ilmoituksissa on oltava liitteessä VI olevan A osan I jaksossa esitetyt tiedot. Ilmoitukset julkaisee joko komissio tai hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan liitteessä IX olevan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos ilmoituksen julkaisevat hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan, niiden on lähetettävä ilmoitus ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa liitteessä IX olevan 3 kohdan mukaisesti.	1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintasuunnitelmistaan julkaisemalla ohjeellinen kausi-ilmoitus mahdollisimman pian varainhoitovuoden alettua. Ilmoituksissa on oltava liitteessä VI olevan A osan I jaksossa esitetyt tiedot. Ilmoitukset julkaisee joko komissio tai hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan liitteessä IX olevan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jos ilmoituksen julkaisevat hankintayksiköt hankkijaprofiileissaan, niiden on lähetettävä ilmoitus ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta hankkijaprofiilissa liitteessä IX olevan 3 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Ennakkoilmoitusten julkaisemisen on oltava pakollista avoimuuden vuoksi ja jotta yritykset, etenkin pk-yritykset, saisivat kaikki tarvitsemansa tiedot voidakseen laatia tarjouksensa hyvissä ajoin.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos ne ovat todenneet, ettei tarjous ole vähintään vastaavalla tavalla unionin lainsäädännön sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen.	5. Hankintayksiköt voivat päättää olla tekemättä hankintasopimusta parhaimman tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, jos tarjous ei ole unionin lainsäädännöstä tai jäsenvaltioiden laista, asetuksista ja muista sitovista määräyksistä johtuvien sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisten velvoitteiden taikka rakennusurakan, palvelun tai tavarahankinnan suorituspaikassa sovellettavien työehtosopimusten tai liitteessä XIV lueteltujen kansainvälisen sosiaali- ja ympäristöoikeuden säännösten mukainen, edellyttäen, että ne liittyvät hankintasopimuksen kohteeseen.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:	Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä hankintasopimuksen tekoperusteina seuraavia:
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:	1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintaviranomaisten on käytettävä julkisten hankintasopimusten tekoperusteina seuraavia:
a) kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,	a) kokonaistaloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta edullisin tarjous,
b) alin hinta.	b) alin hinta.
	Edellä a alakohdassa tarkoitettu peruste on yleensä ensisijainen b alakohdassa tarkoitettuun perusteeseen nähden.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;	a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat, sosiaaliset näkökohdat, kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisen ja innovatiivisen luonteen;
Perustelu
Olisi lisättävä tehokkaammat sosiaaliset perusteet Eurooppa 2020 -strategian hengessä, jotta edistetään tehokkaammin kestävää kasvua.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.	3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella sekä kustannustehokkuutta ja riittävän laadun periaatetta noudattaen 1 ja 2 kohdassa määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti.
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.	Hankintayksikön on 1 kohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi 79 artikla – 3 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) valittuja teknisiä ratkaisuja tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;	b) valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;
Perustelu
Voimassa olevan direktiivin tekstin palauttaminen.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi jälkikäteen vastustaa perusteettomia maksuja, ja annettava säännökset, joiden nojalla hankintaviranomainen voi tarvittaessa ottaa käyttääkseen päätoimeksisaajan allekirjoitusvaltuudet ilman uudelleen kilpailuttamista oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.
Perustelu
Tarvittaessa (esimerkiksi jos päätoimeksisaaja on maksukyvytön) hankintaviranomaisen on voitava saattaa toimeksianto päätökseen oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Siksi kansallisilla säännöksillä olisi mahdollistettava allekirjoitusvaltuuksien käyttäminen ja kiistanalaisten sopimusehtojen uudelleenneuvottelu. Lisäksi päätoimeksisaajan oikeus vastustaa perusteettomia maksuja pitäisi sallia vasta sopimuksen täyttämisen jälkeen, sillä muuten alihankkijat saattaisivat estää kilpailun.
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.	Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen, pääoman tai varojen siirron, maksukyvyttömyyden tai sopimuslausekkeen perusteella kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia hankintasopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.
Perustelu
Hankintaviranomaisella on oikeus vastustaa tuomioistuimen valvonnassa sopimuspuolen korvaamista, koska uusi sopimuspuoli ei antaisi samoja taloudellisia ja pätevyyteen liittyviä takuita kuin korvattava osapuoli, jotta meneillään oleva hankintasopimus täytetään asianmukaisesti ehtoja muuttamatta.
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi 83 artikla – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) Euroopan unionin tuomioistuin toteaa perussopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintayksikkö on tehnyt kyseisen hankintasopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan.	c) Euroopan unionin tuomioistuin toteaa perussopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintayksikkö on tehnyt kyseisen hankintasopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan, jolloin sopimuspuolella on oikeus vahingonkorvaukseen.
Perustelu
Maininta "kansallisen sopimuslainsäädännön mukaisin ehdoin" ei riitä korvaamaan vahingonkorvausperiaatteen puuttumista tapauksissa, joissa sopimus irtisanotaan sen voimassaoloaikana ilman sopimusrikkomusta. Lisäksi vahingonkorvausperiaate on kirjattava EU:n lainsääsäädäntöön, jotta sitä sovellettaisiin tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen yleinen käytettävyys, laatu, jatkuvuus, esteettömyys, edullisuus, saatavuus, turvallisuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.
Perustelu
Nämä yleishyödyllisten palvelujen ominaisuudet ovat tärkeitä, ja ne olisi varmistettava mahdollisuuksien mukaan tässä yhteydessä.
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) antaa oikeudellista neuvontaa hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;	b) antaa yleistä ja erityistä oikeudellista neuvontaa ja käytännön opastusta hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta ja soveltamisesta;
Perustelu
Erityisenä keskuselimenä riippumattoman elimen olisi oltava vastuussa oikeudellisen neuvonnan ja käytännön opastuksen antamisesta yleisesti ja erityistapauksissa hankintaviranomaisille julkista hankintaa koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta ja soveltamisesta.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia sekä muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia;	d) ottaa käyttöön ja soveltaa kattavia ja tehokkaita varoittavien merkkien (red flag) indikaattorijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on riittävästi ehkäistä, havaita ja tuoda ilmi hankintoihin liittyviä petos-, lahjonta- ja eturistiriitatapauksia tai mitä tahansa sääntöjenvastaisuuksia;
Perustelu
Jotta vahvistetaan hankintaviranomaisten järjestämien menettelyjen sääntöjenmukaisuutta ja palvellaan pedagogisia tarkoituksia, on tärkeää ottaa huomioon kaikenlaiset sääntöjenvastaisuudet riippumatta niiden vakavuudesta.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi 94 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on kirjattava tarkoituksenmukaiset tiedot kustakin hankintasopimuksesta, puitejärjestelystä ja aina, kun dynaaminen hankintajärjestely otetaan käyttöön. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta niiden perusteella voidaan myöhemmin perustella seuraavia päätöksiä:	Hankintayksiköiden on kirjattava tarkoituksenmukaiset tiedot kustakin kynnysarvon ylittävästä hankintasopimuksesta ja puitejärjestelystä aina, kun dynaaminen hankintajärjestely otetaan käyttöön. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta niiden perusteella voidaan myöhemmin perustella seuraavia päätöksiä:
Perustelu
Velvollisuutta laatia kirjalliset raportit 85 artiklan säännösten mukaisesti olisi sovellettava vain kynnysarvot ylittävään hankintaan. Velvollisuuden soveltaminen kynnysarvot alittavaan hankintaan lisäisi byrokratiaa. Tällaisten velvollisuuksien on oltava kohtuullisessa suhteessa kyseessä oleviin rahallisiin arvoihin.
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi 94 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tiedot on säilytettävä vähintään neljä vuotta hankintasopimuksen tekopäivästä, jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä.	2. Tiedot on säilytettävä vähintään neljä vuotta hankintasopimuksen tekopäivästä, jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle.
Perustelu
Ei ole kovin järkevää asettaa tällaista tiedonantovelvollisuutta, jos sen tarkoituksena ei ole pakollinen tietojen luovuttaminen.
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä.	1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä. Tässä suhteessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota paikallisviranomaisille ja etenkin pienille paikallisviranomaisille annettavan tuen lisäämiseen.
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Talouden toimijoiden, etenkin pk‑yritysten, julkisten hankintojen markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tämän direktiivin säännösten virheettömän ymmärtämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on tarkoituksenmukaista tukea, esimerkiksi sähköisin välinein tai olemassa olevia yritystukiverkostoja käyttäen	2. Talouden toimijoiden, etenkin pk‑yritysten, julkisten hankintojen markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tämän direktiivin säännösten virheettömän ymmärtämisen helpottamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatavilla on tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista tietoa ja tukea, esimerkiksi sähköisin välinein tai olemassa olevia yritystukiverkostoja käyttäen.
Perustelu
Myös komission on osallistuttava tähän toimeen, koska tekstit ovat erittäin teknisiä. Lisäksi on tärkeää, että pk-yritykset voivat saada tarvitsemansa tiedot oikea-aikaisesti.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Edellä 61, 62, 63 ja 64 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten on sisällettävä tiedot tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta elimestä tai tarkoitetuista elimistä.
Perustelu
Hankintaviranomaisia ja yrityksiä auttavia elimiä koskevien tietojen on oltava yleisesti ja helposti saatavilla.
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi 97 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltioiden on tehtävä komission avustuksella yhteistyötä opastaessaan hankintaviranomaisia sen arvioinnissa, liittyykö tiettyihin tapauksiin rajat ylittävää etua, etenkin jotta voidaan tehostaa varojen käyttöä koheesiopolitiikan välineistä tai muista unionin välineistä rahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanossa.
Perustelu
Tämä vastaa aluekehitysvaliokunnan lausuntoa julkisten hankintojen uudistamisesta, etenkin sen 7 ja 15 kohtaa.
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi Liite XVII a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– SEURAAVAT OIKEUDELLISET PALVELUT:
	79112000-2 Oikeudellinen edustaminen
	79100000-5 Oikeudelliset palvelut
	79110000-8 Oikeudellinen neuvonta ja edustaminen
	79111000-5 Oikeudelliset neuvontapalvelut
	79112100-3 Sidosryhmien edustuspalvelut
	79120000-1 Patentti- ja tekijänoikeusneuvonta
	79121000-8 Tekijänoikeusneuvonta
	79121100-9 Ohjelmistotekijänoikeuksia koskeva neuvonta
	79130000-4 Oikeudellisten asiakirjojen ja todistusten laadinta
	79131000-1 Dokumentointipalvelut
	79132000-8 Todistusten myöntäminen
	79140000-7 Oikeudelliset neuvonta- ja tiedotuspalvelut
Perustelu
Palvelujen erityiskohtelu on perusteltua vain silloin, kun sitä sovelletaan kaikkiin samanlaisiin palveluihin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Ramona Nicole Mănescu 26.1.2012
Hyväksytty (pvä)	10.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 7 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Jean-Jacob Bicep, Victor Boştinaru, John Bufton, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Ana Miranda, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Monika Smolková, Ewald Stadler, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska, Czesław Adam Siekierski, Giommaria Uggias

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.10.2012)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
(COM(2011)0895 – C7‑0007/2012 – 2011/0439(COD))

Valmistelija: Giuseppe Gargani

LYHYET PERUSTELUT

Julkisilla hankinnoilla on edistettävä sisämarkkinoiden luomista ja jäsenvaltioiden talouskasvun elvyttämistä. Euroopan unionissa julkiset hankkijat käyttävät noin 18 prosenttia BKT:sta tavara-, urakka- ja palveluhankintoihin.

Valmistelijan mielestä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja koskevien direktiivien ajantasaistamisessa on noudatettava seuraavia periaatteita:

– menettelyjen yksinkertaistaminen niin, että se hyödyttää kaikkia talouden toimijoita

– pk-yritysten osallistumisen edistäminen

– parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen varmistaminen

– julkisten varojen käyttäminen tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

Valmistelijan mielestä komission lainsäädäntöehdotus on yksiselitteisen myönteinen, sillä siinä pyritään vahvistamaan ja päivittämään unionissa vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoihin sovellettavaa lainsäädäntöä.

Erityisen tyytyväinen valmistelija on ehdotuksen sisältöön ja tavoitteeseen vahvistaa hankintojen oikeudellista kehystä, jotta niitä voidaan käyttää kannustimena julkisille ja yksityisille investoinneille infrastruktuurin ja strategisten palvelujen aloilla. Hän pitää myös tarpeellisena innovoida ja yksinkertaistaa hankintamenettelyjä sekä saavuttaa tiukan budjettikurin aikoina oikea tasapaino prioriteettien ja julkisten hankintojen tehostamistarpeen välillä.

Valmistelijan mielestä hankintojen sääntelyä olisi jatkettava aloilla, joilla yksiköiden toimintaympäristön muodostavat markkinat ovat osittain avoimia siksi, että jäsenvaltiot ovat myöntäneet erityis- tai yksinoikeuksia, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin verkkoihin, näiden verkkojen antamista käyttöön tai niiden toimintaa.

Sen sijaan valmistelija pitää tarpeellisina tiettyjä muutoksia, jotta ehdotetut tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla:

– Oikeudelliset palvelut, jotka perustuvat luottamukseen, joihin sovelletaan tiukkoja eettisiä sääntöjä ja jotka ovat sidoksissa jäsenvaltioiden käytäntöihin, tulee sulkea direktiiviehdotuksen ulkopuolelle, koska ne edellyttävät hankintayksikön erityistarpeisiin liittyvien subjektiivisten seikkojen arviointia.

– Postialan sisällyttämisessä direktiiviehdotukseen ei ole otettu asianmukaisella tavalla huomioon Euroopassa viime vuosina tapahtuneita muutoksia eikä etenkään kilpailun lisääntymistä postipalvelujen markkinoilla, joihin jo sovelletaan direktiivin 2004/17/EY säännöksiä. Kyseessä olevan asian sääntelytavoitteen ja oikeuskäytännön kehityksen perusteella tämä ala olisi kuitenkin suljettava soveltamisalan ulkopuolelle, koska sillä on jo kilpailua, joka perustuu esimerkiksi kyseisten tavaroiden ja palvelujen erityispiirteisiin, vaihtoehtojen saatavuuteen, hintoihin ja useiden kilpailijoiden olemassaoloon.

– Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisten päätösten (neljännen jaoston asiassa C‑393/05 10.4.2008 antama tuomio) mukaisesti julkisoikeudellisen laitoksen määritelmästä on annettu tulkinta, joka käsittää myös viranomaisvalvonnan alaiset kaupalliset yhtiöt. "Teollinen tai kaupallinen luonne" liittyy siis enemmän tavoitteisiin ja tyydytettäviin tarpeisiin kuin organisaation tai toiminnan lajiin.

– Säännös, jonka mukaan puitejärjestelyjen enimmäiskesto on neljä vuotta myös erityisaloilla, vaikuttaa liian tiukalta ja voi tietyissä tapauksissa (neuvontasopimuksissa ja laitosten huollossa) haitata hankintayksiköiden tehokkuutta.

– Velvollisuus ilmoittaa sitä pyytävälle talouden toimijalle tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja niiden etenemisestä vaikuttaa liian raskaalta hankintayksiköille ja loukkaa tarjoajan oikeutta luottamuksellisuuteen.

– On ehdottomasti hyvä, että täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista vastaavan yhden riippumattoman elimen nimeäminen ei ole enää vapaaehtoista, vaan se tehdään pakolliseksi 93 artiklan 1 kohdassa. Tällainen valvonta ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan sillä tulee varmistaa direktiiveissä asetettujen laatu-, taloudellisuus-, tehokkuus- ja läpinäkyvyystavoitteiden noudattaminen, eikä se saa hidastaa tai estää viranomaisten toimintaa.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta kehottaa asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään kertomukseensa seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on asianmukaista jättää myös muita palveluja kuin postipalveluja koskevat sopimukset, koska postialan on todettu olevan jo riittävän avoin kilpailulle.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Edellä mainitun arvioinnin tulokset ovat osoittaneet, että tiettyjen palvelujen jättämistä direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle olisi tarkasteltava uudelleen. Sen vuoksi direktiivi ulotetaan koskemaan täydellisesti useita palveluja (kuten hotellipalveluja ja oikeudellisia palveluja, joissa molemmissa rajatylittävän kaupan osuuden on todettu olevan erityisen suuri).	(16) Julkista hankintaa koskevan EU:n lainsäädännön vaikutuksista ja tehokkuudesta tehdyn arvioinnin tulokset ovat osoittaneet, että tiettyjen palvelujen jättämistä direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle olisi tarkasteltava uudelleen. Sen vuoksi tämä direktiivi ulotetaan koskemaan täydellisesti useita palveluja.
Perustelu
Oikeudelliset palvelut, jotka perustuvat luottamukseen ja ovat sidoksissa jäsenvaltioiden käytäntöihin, tulee sulkea direktiiviehdotuksen ulkopuolelle, koska ne edellyttävät hankintayksikön erityistarpeisiin liittyvien subjektiivisten seikkojen arviointia.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) Neuvottelumenettelyjä, joihin ei liity tarjouskilpailua, olisi käytettävä ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska ne vaikuttavat haitallisesti kilpailuun. Tällainen poikkeus olisi rajoitettava koskemaan tapauksia, joissa tarjouskilpailun julkaiseminen ei ole Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mahdollista ylivoimaisen esteen vuoksi tai joissa on alusta alkaen selvää, että julkaiseminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus hankintasopimuksen toteuttamiseen. Neuvottelumenettelyä, johon ei liity tarjouskilpailua, on aiheellista käyttää ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse objektiivisesta yksinoikeudesta ja joissa hankintaosapuoli ei ole itse luonut tällaista tilannetta tulevaa hankintamenettelyä varten ja joissa ei ole sopivia korvikkeita, jollaisten saatavuus olisi arvioitava perusteellisesti.	(26) Koska neuvottelumenettelyt, joihin ei liity tarjouskilpailua, vaikuttavat haitallisesti kilpailuun, niitä voidaan käyttää ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, joiden asianmukaiset perustelut on ilmoitettava 93 artiklassa tarkoitetulle kansalliselle valvontaelimelle. Tällainen poikkeus olisi rajoitettava koskemaan tapauksia, joissa tarjouskilpailun julkaiseminen ei ole Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mahdollista ylivoimaisen esteen vuoksi tai joissa on alusta alkaen selvää, että julkaiseminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus hankintasopimuksen toteuttamiseen. Neuvottelumenettelyä, johon ei liity tarjouskilpailua, on aiheellista käyttää ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse objektiivisesta yksinoikeudesta ja joissa hankintaosapuoli ei ole itse luonut tällaista tilannetta tulevaa hankintamenettelyä varten ja joissa ei ole sopivia korvikkeita, jollaisten saatavuus olisi arvioitava perusteellisesti.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 49 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksiköllä olisi oltava oikeus hylätä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu unionin pakollisen sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön tai kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.	(49) Tarjoukset, jotka vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta suhteessa kyseisiin rakennusurakoihin, tavaroihin tai palveluihin, saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin tai käytäntöihin. Jotta estettäisiin mahdolliset haitat hankintasopimusten toteuttamisen aikana, hankintayksiköt olisi velvoitettava pyytämään selitystä hintatarjoukseen, jos tarjouksessa olevat hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien pyytämät hinnat. Jos tarjoaja ei kykene antamaan riittävää selitystä, hankintayksikön olisi hylättävä tarjous. Hylkäämisen olisi oltava pakollista myös tapauksissa, joissa hankintayksikkö on todennut, että poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu kansallisen, kansainvälisen ja Euroopan unionin lainsäädännön, etenkin sosiaali-, työ- tai ympäristölainsäädännön, noudattamatta jättämisestä.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(50 a) Julkisten hankintojen toimivuuden varmistamiseksi alihankintaa on säänneltävä tarkoituksenmukaisesti, jotta voidaan taata julkisen hankinnan toteuttaminen tehdyn tarjouksen mukaisesti. Alihankinta olisi rajoitettava enintään kolmeen peräkkäiseen vertikaaliseen alihankintasopimukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukemman kansallisen lainsäädännön soveltamista asiassa.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 56 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(56 a) Hankintayksiköiden olisi noudatettava kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU1 mukaista maksuaikaa.
	_____________
	1 EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tämä direktiivi ei rajoita 4 artiklassa tarkoitettujen hankintayksiköiden oikeutta päättää, hoitavatko ne itse julkisen palvelun tehtävänsä sekä missä määrin ja miten ne sen tekevät. Hankintayksiköt voivat suorittaa yleistä etua koskevia tehtäviä käyttäen omia resurssejaan, eikä niillä ole velvollisuutta turvautua ulkopuolisiin talouden toimijoihin. Ne voivat suorittaa tehtävät yhteistyössä muiden hankintayksiköiden kanssa.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 4 alakohta – a ja b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) se on perustettu tyydyttämään tai sen erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta; tätä sovellettaessa sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta;	a) se on oikeushenkilö;
b) se on oikeushenkilö;	b) se on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole puhtaasti teollista tai kaupallista luonnetta;
Perustelu
I punti a) e b) della proposta della Commissione sono diventati, per motivi legati alla coerenza legislativa del testo, rispettivamente i punti b) e a). Il punto a), nuovo punto b) è stato altresì emendato. In particolare, quest'ultima modifica si basa su recenti pronunce della Corte di Giustizia dell'Unione europea (Sentenza 10/04/2008 causa C - 393/05/ IV sez) nelle quali si riconosce un'interpretazione della definizione di organismo di diritto pubblico che comprende anche le società commerciali sotto controllo pubblico. Il carattere industriale o commerciale, riguarda, pertanto, le finalità da perseguire e i bisogni da soddisfare, piuttosto che il tipo di organizzazione e di attività.
(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
10) 'tavarahankintasopimuksilla' tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, liisaus, vuokraus tai osamaksukauppa osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä;	10) 'tavarahankintasopimuksilla' tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, liisaus, vuokraus tai osamaksukauppa osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseen voi kuulua tilauksesta toteutettava sopimus, johon sisältyy useita toimituksia. Tavarahankintasopimukseen voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä;
Perustelu
Tavarahankintasopimuksen määritelmään olisi sisällytettävä myös useita toimituksia käsittävät tilausperusteiset sopimukset. Näin katettaisiin yhä yleisemmät sopimuskäytännöt, joissa tavarat toimitetaan useassa erässä hankintayksiköiden tarpeiden mukaan sopimuksen koko keston ajan.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota	1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota postipalveluja.
a) postipalveluja;
b) muita kuin postipalveluja edellyttäen, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja postipalveluja ja että 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta.
2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 97/67/EY soveltamiseen,	2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 97/67/EY soveltamiseen,
a) ”postilähetyksellä” kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, lähetyksen painosta riippumatta;	a) "postilähetyksellä" kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, lähetyksen painosta riippumatta;
b) ”postipalveluilla” palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat ja kuulumattomat palvelut;	b) "postipalveluilla" palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat ja kuulumattomat palvelut.
c) ”muilla palveluilla kuin postipalveluilla” palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla:
i) kuriiripalvelujen hallintopalvelut (ennen lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, postituksen hoitopalvelut mukaan luettuina);
ii) kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut (mukaan luettuina koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti, osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto);
iii) muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu nimenomaisesti kenellekään;
iv) CPV-viitenumeroissa 66100000-1 – 66720000-3 ja 19 artiklan c alakohdassa määritellyt finanssipalvelut, mukaan luettuina erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot;
v) postimerkkien keräämiseen liittyvät palvelut;
vi) logistiikkapalvelut (palvelut, joissa yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset toiminnot).
Perustelu
Direktiivi 2008/6/EY avasi postialan kilpailulle myös tekemällä lopun tiettyjen osa-alueiden varaamisesta yleispalvelujen tarjoajalle. Näin postialalla on asteittain saavutettu tyydyttävä vapauttamistaso. Postialan toimijoiden hoitamat postialalle kuulumattomat palvelut eli "muut palvelut kuin postipalvelut" olisi siksi suljettava uusien direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) välimies- ja sovittelupalveluja;	b) oikeudellisia sekä välimies- ja sovittelupalveluja;
Perustelu
Ottaen huomioon oikeudellisten palvelujen erityisen harkinnanvaraisen ja luottamuksellisen luonteen ne olisi suljettava tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi 29 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintasopimusten yksityiskohdat on julkaistava.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi 44 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään osallistumishakemusta ei ole jätetty, edellyttäen ettei hankintasopimuksen alkuperäisiä ehtoja olennaisesti muuteta;	a) kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään osallistumishakemusta ei ole jätetty, edellyttäen ettei hankintasopimuksen alkuperäisiä ehtoja muuteta ja että 93 artiklassa tarkoitetulle valvontaelimelle ilmoitetaan asianmukaiset perustelut;
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi 58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.	1. Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset eikä niiden arvo ylitä yhtä kuudesosaa sovitusta kokonaishinnasta.
Perustelu
Vaihtoehtojen häikäilemätön käyttö voisi vääristää kilpailua ja luoda oikeusvarmuusongelmia. Tekstiin olisi sisällytettävä erityissäännös vaihtoehtojen suurimmasta sallitusta hinnasta. Kansallisessa lainsäädännössä on asiaan liittyviä vertailuarvoja, mikä vahvistaa säännöksen tuloksekkuuden.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 59 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa, rajataanko tarjoukset koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa.	Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintailmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä tai jos tarjouskilpailukutsuna käytetään ilmoitusta kelpuuttamisjärjestelmästä, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa, rajataanko tarjoukset koskemaan vain yhtä tai useampaa osaa, ja mikäli niitä ei ole jaettu osiin, annetaan erillinen selvitys.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi 65 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tarjouskilpailukutsut on julkaistava kokonaisuudessaan jollakin hankintayksikön valitsemalla unionin virallisella kielellä Kyseinen kielitoisinto on ainoa todistusvoimainen teksti. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava tiivistelmä muilla virallisilla kielillä.	3. Edellä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tarjouskilpailukutsut on julkaistava kokonaisuudessaan jollakin hankintayksikön valitsemalla unionin virallisella kielellä Kyseinen kielitoisinto on ainoa todistusvoimainen teksti.
Perustelu
Velvollisuus julkaista tiivistelmä kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista kaikilla unionin virallisilla kielillä vaikuttaa määräaikojen, kustannusten ja oikeusvarmuuden kannalta kestämättömältä.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 69 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja vuoropuhelusta sekä niiden etenemisestä.	Poistetaan.
Perustelu
Velvollisuus ilmoittaa sitä pyytävälle talouden toimijalle tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja niiden etenemisestä on liian raskas hankintayksiköille ja loukkaa tarjoajan oikeutta luottamuksellisuuteen.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi 70 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteen XIV luettelon muuttamiseksi silloin, kun se on uusien kansainvälisten sopimusten tekemisen tai olemassa olevien kansainvälisten sopimusten muuttamisen vuoksi tarpeen.	7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 98 artiklan mukaisesti liitteen XI luettelon täydentämiseksi silloin, kun se on uusien kansainvälisten sopimusten tekemisen tai olemassa olevien kansainvälisten sopimusten muuttamisen vuoksi tarpeen.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi 73 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin sisältyy talouden toimijan taloudelliseen ja rahoitukselliseen kapasiteettiin tai sen teknisiin ja ammatillisiin resursseihin liittyviä vaatimuksia, talouden toimija voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden resursseja riippumatta mainitun talouden toimijan ja kyseisten muiden yksiköiden välisen yhteyden oikeudellisesta luonteesta. Talouden toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä resurssit; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus. Kun kyse on taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta, hankintayksiköt voivat vaatia, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa hankintasopimuksen täytäntöönpanosta.	1. Jos kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin sisältyy talouden toimijan taloudelliseen ja rahoitukselliseen kapasiteettiin tai sen teknisiin ja ammatillisiin resursseihin liittyviä vaatimuksia, talouden toimija voi tarvittaessa käyttää hyväksi ainoastaan muiden yksiköiden aineellisia resursseja ottaen asianmukaisesti huomioon mainitun talouden toimijan ja kyseisten muiden yksiköiden välisen yhteyden oikeudellisen luonteen. Talouden toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä resurssit; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus. Hankintayksiköiden on vaadittava, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa hankintasopimuksen täytäntöönpanosta.
Perustelu
Oikeusvarmuuden ja taloudellisen varmuuden turvaamiseksi hankintasopimuksia tehtäessä ja toteutettaessa mahdollisuus käyttää muita yksiköitä olisi rajattava vain aineellisten edellytysten hankintaan. Olisi myös vahvistettava talouden toimijan ja niiden yksiköiden yhteistä vastuuta, joita talouden toimija käyttää sopimuksen toteuttamisessa, tekemällä yhteisvastuusta pakollista. Tämä on mahdollista vain, jos osapuolten välillä on oikeudellinen suhde.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi 73 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt eivät voi samanaikaisesti käyttää hyväksi muiden resursseja resurssivaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi 74 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin ja ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksymistä ja hylkäämistä avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä tai innovaatiokumppanuuksissa koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin voi sisältyä direktiivin [2004/18/EY] 55 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.	1. Kelpuuttamisjärjestelmään kelpuuttamista hakevien talouden toimijoiden hakemusten hyväksymistä ja hylkäämistä koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin ja ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksymistä ja hylkäämistä avoimissa tai rajoitetuissa menettelyissä, neuvottelumenettelyissä tai innovaatiokumppanuuksissa koskeviin puolueettomiin sääntöihin ja perusteisiin on sisällyttävä julkisista hankinnoista annetun direktiivin […/…/EU] 55 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi 74 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos hankintayksikkö on hankintaviranomainen, kyseisiin sääntöihin ja perusteisiin on sisällyttävä direktiivin [2004/18/EY] 55 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.	Poistetaan.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi 76 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä yhtä seuraavista hankintasopimuksen tekoperusteista:	1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä hankintasopimuksen tekoperusteena kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta.
a) kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous,
b) alin hinta.
Kustannukset voidaan hankintayksikön niin halutessa arvioida ainoastaan hinnan perusteella tai kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
2. Hankintayksikön kannalta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous määritellään kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.	2. Hankintayksikön on arvioitava 1 kohdassa tarkoitettu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyvien perusteiden mukaan.
Näihin perusteisiin on kuuluttava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä seuraavanlaisia perusteita:	Näihin perusteisiin on kuuluttava hinnan tai kustannusten lisäksi muita kyseisen sopimuksen kohteeseen liittyviä perusteita.
	Kustannukset voidaan arvioida kustannustehokkuuden perusteella käyttämällä esimerkiksi elinkaarikustannusmallia 77 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
	Hinta- tai kustannusperuste voi olla ratkaiseva sopimuksentekoperuste sellaisten vakioitujen tuotteiden ja palvelujen tapauksessa, joiden sisältö voidaan niiden luonteen vuoksi määrittää ennalta.
	Muita perusteita voivat olla:
a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;	a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat ja innovatiivisen luonteen;
b) palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta voidaan ottaa huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintayksikön suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;	b) palvelusopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelua koskevien sopimusten osalta on otettava huomioon sopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei hankintasopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintayksikön suostumusta, koska hankintayksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;
c) huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika, sitoutuminen varaosien toimittamiseen ja toimitusvarmuus;	c) huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika, sitoutuminen varaosien toimittamiseen ja toimitusvarmuus;
d) rakennusurakan, toimitusten tai palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä määrin, kun nämä perusteet on määritelty 4 kohdan mukaisesti ja ne koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle.	d) rakennusurakan, toimitusten tai palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä määrin, kun nämä perusteet on määritelty 4 kohdan mukaisesti ja ne koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle.
3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tietyntyyppiset hankintasopimukset on tehtävä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetun kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.
4. Valintaperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niillä on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin on liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintayksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen perusteella tosiasiallisesti tarkistettava, täyttävätkö tarjoajat hankintasopimuksen tekoperusteet.	4. Valintaperusteilla on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus ja niihin on liityttävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittämien tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintayksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen perusteella tarkistettava, täyttävätkö tarjoajat hankintasopimuksen tekoperusteet.
5. Hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.	5. Hankintayksikön on ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemiensa perusteiden suhteellinen painotus.
Painotus voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.	Painotus voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.
Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida tehdä, hankintayksikön on ilmoitettava perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.	Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida tehdä, hankintayksikön on ilmoitettava perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.
Tämä suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjous- tai neuvottelupyynnössä tai eritelmissä.	Tämä suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjous- tai neuvottelupyynnössä tai eritelmissä.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi 77 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hankintasopimuksen tekoperusteisiin.	Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset mukaan luettuina, sitä on sovellettava 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankintasopimuksen tekoperusteiden mukaisesti.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 81 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijat voivat pyytää hankintayksikköä maksamaan niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että alihankkijoiden pyynnöstä hankintayksikön on maksettava niille suoraan tavarantoimituksista, rakennusurakoista ja palveluista, joita ne ovat toimittaneet päätoimeksisaajalle, kun hankintasopimuksen luonne sen sallii. Tällöin jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset mekanismit, joilla päätoimeksisaaja voi vastustaa perusteettomia maksuja. Maksutapaa koskevat järjestelyt on vahvistettava hankinta-asiakirjoissa.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 82 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.	4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 12 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 10 prosenttia alkuperäisen hankintasopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.
Perustelu
Ehdotuksessa rajoitetaan mahdolliset muutokset, joita voi tehdä hankintasopimuksen toteutuksen aikana, 5 prosenttiin sopimuksen arvosta. Tämä rajoitus on liian tiukka. Ehdotetaan kynnysarvon nostamista niin, että se ei voi ylittää 10:tä prosenttia kokonaishinnasta.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 86 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, esteettömyys, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen ja innovointi sekä kuluttajansuoja ja sosiaalinen osallisuus. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, ettei palveluntarjoajaa valita pelkästään palvelujen suorittamisen hinnan perusteella.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.	1. Jäsenvaltioiden on nimettävä valtio- tai liittovaltiorakenteensa mukaan yksi tai useampi riippumaton elin, joka vastaa täytäntöönpanotoimintojen valvonnasta ja koordinoinnista, jäljempänä 'valvontaelin'. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.
	Jäsenvaltiot, joilla on jo riippumattomia elimiä, voivat pitäytyä niissä, kunhan kyseiset elimet suorittavat kaikki jäljempänä esitetyt tehtävät.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a) tutkii sellaisten hankintayksiköiden antamat kertomukset, jotka aikovat käyttää neuvottelumenettelyä ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta;
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) antaa oikeudellista neuvontaa hankintayksiköille julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja periaatteiden tulkinnasta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta erityistapauksissa;	Poistetaan.
Perustelu
Oikeudelliset palvelut ovat aina perustuneet hankkijan ja alan ammattihenkilön luottamukselliseen suhteeseen, jota tukee viimeksi mainitun ammattitaito ja johon sovelletaan tiukkoja eettisiä sääntöjä. Niitä ei siksi voi siirtää julkiselle valvontaelimelle eikä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) antaa omasta aloitteestaan lausuntoja ja ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;	c) laatia ohjeita yleisesti kiinnostavista kysymyksistä, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen, usein kysytyistä asioista ja systeemisistä vaikeuksista julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisessa tämän direktiivin säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen;
Perustelu
Ehdotettu uusi sanamuoto heijastaa paremmin elimen vastuuta valvoa sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 93 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa ja oikeudellista neuvontaa koskevaa tehtäväänsä.	Jäsenvaltioiden on annettava valvontaelimelle toimivalta viedä asia sen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka kansallisen lainsäädännön mukaan on hankintayksiköiden päätösten tarkastelussa toimivaltainen, jos valvontaelin on todennut rikkomuksen hoitaessaan valvontaa koskevaa tehtäväänsä.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 96 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tarjottava käyttöön teknisen tuen rakenteet, jotta hankintayksiköt saavat oikeudellisia ja taloudellisia neuvoja, ohjeita ja tukea hankintamenettelyjen valmisteluun ja toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jokainen hankintayksikkö voi saada pätevää tukea ja neuvoja yksittäisissä kysymyksissä.	Poistetaan.
Perustelu
Oikeudelliset palvelut ovat aina perustuneet hankkijan ja alan ammattihenkilön luottamukselliseen suhteeseen, jota tukee viimeksi mainitun ammattitaito ja johon sovelletaan tiukkoja eettisiä sääntöjä. Niitä ei siksi voi siirtää julkiselle valvontaelimelle eikä sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi Liite XIV – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Sopimus nro 94, joka koskee työlausekkeita välikirjoissa, joissa julkinen viranomainen on sopimuspuolena.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 19.1.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Giuseppe Gargani 1.3.2012
Valiokuntakäsittely	26.4.2012	30.5.2012	19.6.2012
Hyväksytty (pvä)	11.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	13 9 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Gerald Häfner, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Eva Lichtenberger, József Szájer, Axel Voss
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Sylvie Guillaume, Salvatore Tatarella

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnat
Viiteasiakirjat	COM(2011)0895 – C7-0007/2012 – 2011/0439(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	20.12.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 19.1.2012
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 19.1.2012	ECON 19.1.2012	EMPL 19.1.2012	ENVI 19.1.2012
	ITRE 19.1.2012	TRAN 19.1.2012	REGI 19.1.2012	JURI 19.1.2012
	LIBE 19.1.2012
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	ECON 13.2.2012	ENVI 24.1.2012	LIBE 28.2.2012
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Marc Tarabella 29.11.2011
Valiokuntakäsittely	25.1.2012	29.2.2012	20.3.2012	30.5.2012
	18.9.2012	25.9.2012	10.10.2012	5.11.2012
	23.1.2013
Hyväksytty (pvä)	24.1.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 5 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Preslav Borissov, Cristian Silviu Buşoi, Jorgo Chatzimarkakis, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Thomas Händel, Małgorzata Handzlik, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Hans-Peter Mayer, Claudio Morganti, Pier Antonio Panzeri, Phil Prendergast, Mitro Repo, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Olle Schmidt, Andreas Schwab, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Raffaele Baldassarre, Adam Bielan, Françoise Castex, Frank Engel, Ashley Fox, Ildikó Gáll-Pelcz, Anna Hedh, Ian Hudghton, Constance Le Grip, Emma McClarkin, Raimon Obiols, Antonyia Parvanova, Olga Sehnalová, Marc Tarabella, Wim van de Camp
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	7.2.2013

.