Menettely : 2011/0300(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0036/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0036/2013

Keskustelut :

PV 11/03/2013 - 20
CRE 11/03/2013 - 20

Äänestykset :

PV 12/03/2013 - 8.1
CRE 12/03/2013 - 8.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0061

MIETINTÖ     ***I
PDF 1625kWORD 1339k
8.2.2013
PE 480.775v02-00 A7-0036/2013

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: António Fernando Correia de Campos

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0658),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0371/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 1. helmikuuta 2012 antaman lausunnon(1),

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 1. helmikuuta 2012 antaman lausunnon(2),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2012 antaman lausunnon(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0036/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

ASETUS (EU) N:o …/2013,

annettu … päivänä …kuuta …,

Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(6),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)         Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen uuden Eurooppa 2020 -strategian käyttöönotosta. Yksi Eurooppa 2020 -strategian painopisteistä on kestävä kasvu, joka saavutetaan edistämällä resurssitehokkaampaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää taloutta. Energiainfrastruktuurit nostetaan keskeiseen asemaan strategian lippulaivahankkeessa "Resurssitehokas Eurooppa", jossa korostetaan tarvetta parantaa Euroopan verkkoja pikaisesti siten, että ne voidaan liittää yhteen koko mantereen laajuisesti, jotta mahdollistetaan erityisesti uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon.

(1 a)      Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä sovittua tavoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntäasteen olisi vastattava vähintään kymmentä prosenttia niiden asennetusta tuotantokapasiteetista, ei ole vielä saavutettu.

(2)         Komission tiedonannossa "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen – Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten" sekä sen pohjalta 28 päivänä helmikuuta 2011 annetuissa liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston päätelmissä ja 5 päivänä heinäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa peräänkuulutettiin uutta energiainfrastruktuuripolitiikkaa, jonka avulla voidaan optimoida verkkojen kehittämistä Euroopan tasolla vuoteen 2020 ulottuvana ajanjaksona ja sen jälkeen, jotta unioni voisi saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat keskeiset energiapoliittiset tavoitteensa.

(3)  Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta nykyaikaistaa ja laajentaa Euroopan energiainfrastruktuuria sekä liittää verkot yhteen yli rajojen, jotta jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus toimisi käytännössä, saataisiin toteutettua vaihtoehtoiset toimitus- ja kauttakuljetusreitit ja energialähteet ja uusiutuvat energialähteet voisivat kehittyä ja kilpailla perinteisten lähteiden rinnalla. Se painotti, että vuoden 2015 jälkeen mikään ▌jäsenvaltio ei saisi olla eristyksissä Euroopan kaasu- ja sähköverkoista eikä minkään ▌jäsenvaltion energiavarmuus saisi vaarantua asianmukaisten yhteenliitäntöjen puuttumisen vuoksi.

(4)         Syyskuun 6 päivänä 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY(7) vahvistetaan Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevat suuntaviivat. Suuntaviivojen tavoitteena on tukea unionin energian sisämarkkinoiden toteuttamista sekä edistää energiavarojen järkiperäistä tuotantoa, kuljetusta, jakelua ja käyttöä, vähentää epäsuotuisten alueiden ja saarialueiden eristyneisyyttä, turvata unionin energiansaanti sekä energialähteet ja toimitusreitit ja monipuolistaa niitä myös yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ja edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua.

(5)  Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on selvästi osoittanut, että tämä kehys on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, mutta siitä puuttuu kokonaisnäkemys eikä se ole riittävän kohdennettu ja joustava, jotta infrastruktuureissa havaitut puutteet voitaisiin korjata. Unionin olisi sen vuoksi tehostettava toimiaan vastatakseen tämän alan tuleviin haasteisiin ja kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota siihen, että voidaan havaita mahdolliset tulevat puutteet energian kysynnässä ja tarjonnassa.

(6)         On olennaisen tärkeää nopeuttaa olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamista ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönottoa, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli toteuttaa energian sisämarkkinat, turvata toimitusvarmuus, erityisesti kaasun ja öljyn osalta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia (oikeissa olosuhteissa 30 prosenttia), kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin(8) ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä niin, että energiatehokkuuden lisääntyminen voi osaltaan vähentää uusien infrastruktuurien rakentamisen tarvetta. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan siihen, että sen energiajärjestelmässä irtaudutaan hiilestä vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi voitava ottaa huomioon myös unionin mahdolliset tulevat energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet.

(7)  Vaikka energian sisämarkkinoista säädetään sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY(9) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY(10), nämä sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen ja koska olemassa olevia energiainfrastruktuureja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Unionin laajuisilla integroiduilla verkoilla ja älykkäiden verkkojen käyttöönotolla on kuitenkin suuri merkitys, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja asianmukaisesti toimivat yhdennetyt markkinat, käyttää energiainfrastruktuureita mahdollisimman hyvin, lisätä energiatehokkuutta ja hajallaan olevien uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon sekä edistää kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

(8)         Unionin energiainfrastruktuureja olisi parannettava, jotta voidaan ehkäistä teknisiä häiriöitä ja parantaa niiden kykyä sietää tällaisia häiriöitä sekä luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia, ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja turvallisuusuhkia ▌; sanottu koskee erityisesti Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja, jotka on määritelty Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY(11).

(8 a)  Öljyn kuljetukseen liittyviä ympäristöriskejä voidaan merkittävästi vähentää, jos öljy kuljetetaan maaputkistojen kautta eikä vesitse.

(9)         Älykkäiden verkkojen merkitys unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan 12 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Älykkäät verkot: innovoinnista käyttöönottoon".

(9 a)      Energian varastointilaitoksilla sekä nesteytetyn maakaasun ja paineistetun maakaasun vastaanotto-, varastointi- ja uudelleenkaasuttamislaitoksilla tai paineenvähennyslaitoksilla on kasvava merkitys Euroopan energiainfrastruktuureissa. Tällaisten energiainfrastruktuurien laajentaminen on tärkeä osa hyvin toimivaa verkkoinfrastruktuuria.

(10)       Syyskuun 7 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa "EU:n energiapolitiikka: yhteistyö rajanaapureiden kanssa" korostetaan, että unionin olisi ulkosuhteissaan pyrittävä edistämään energiainfrastruktuurien kehittämistä sosioekonomisen kehityksen tukemiseksi unionin rajojen ulkopuolella. Unionin olisi edistettävä infrastruktuurihankkeita, joilla unionin energiaverkot liitetään kolmansien maiden verkkoihin erityisesti naapurimaissa sekä maissa, joiden kanssa unioni on sopinut erityisestä energiayhteistyöstä.

(10 a)  Jännite- ja taajuusvakavuuden takaamiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota unionin sähköverkon vakauteen, kun olosuhteet muuttuvat erilaisten uusiutuvien energialähteiden syötön lisääntyessä.

(11)       Euroopan kannalta merkittävien sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurien investointitarpeiden arvioidaan olevan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aiempaan kehitykseen verrattuna ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttävät uutta toimintamallia energiainfrastruktuurien ja erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien sääntelyyn ja rahoitukseen.

(12)       Kesäkuun 10 päivänä 2011 kokoontuneelle liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostolle esitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa "Energiainfrastruktuurin investointi- ja rahoitustarpeet" varoitetaan, että noin puolet vuoteen 2020 mennessä tarvittavista kokonaisinvestoinneista on vaarassa joko myöhästyä tai jäädä kokonaan toteuttamatta lupien myöntämiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvien esteiden takia.

(13)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisten energiaverkkojen viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt, jotta voidaan saavuttaa perussopimuksen energiapoliittiset tavoitteet eli varmistaa energian sisämarkkinoiden toimivuus ja energian toimitusvarmuus unionissa, edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä ja edistää energiaverkkojen yhteenliittämistä. Näiden tavoitteiden kautta tämä asetus edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja tuo koko unionille kilpailukykyyn sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä.

(13 a)    Euroopan laajuisten verkkojen ja niiden tosiasiallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi on tärkeää varmistaa toiminnan koordinointi sähkön siirtoverkonhaltijoiden välillä. Jotta voidaan tältä osin varmistaa verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 714/2009(12) asiaa koskevien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(13) mukaisesti. Suuntaviivat, jotka koskevat toiminnan koordinoinnin toteuttamista sähkön siirtoverkonhaltijoiden välillä unionin tasolla, olisi hyväksyttävä tarkastelumenettelyä noudattaen, sillä kyseisiä suuntaviivoja sovelletaan yleisesti kaikkiin siirtoverkonhaltijoihin.

(13 b)  Heinäkuun 13 päivänä 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 713/2009(14) perustetulle energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle, jäljempänä 'virasto', annetaan tällä asetuksella merkittäviä lisätehtäviä, ja sille olisi annettava oikeus periä maksuja joistakin näistä lisätehtävistä.

(14)       Kaikkien jäsenvaltioiden ja sidosryhmien tiiviin kuulemisen jälkeen komissio on määritellyt ▌12 strategista Euroopan laajuista ensisijaista energiainfrastruktuuria, joiden toteuttaminen vuoteen 2020 mennessä on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensisijaiset infrastruktuurit koskevat erilaisia maantieteellisiä alueita tai aihealueita sähkön siirtoa ja varastointia, kaasun siirtoa ja varastointia, nesteytettyä tai paineistettua maakaasua, hiilidioksidin siirtoa ja öljyä koskevien infrastruktuurien aloilla.

(15)       Yhteistä etua koskevissa hankkeissa olisi noudatettava yhteisiä, läpinäkyviä ja puolueettomia arviointiperusteita sen mukaan, miten ne vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähkön ja kaasun osalta ▌hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkon kehittämissuunnitelmaa, jotta ne voitaisiin sisällyttää toiseen unionin luetteloon ja sitä seuraaviin luetteloihin. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin.

(16)  ▌Olisi perustettava alueellisia ryhmiä, joiden tehtävänä on ehdottaa ja tarkastella uudelleen yhteistä etua koskevia hankkeita, jotta voidaan laatia yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisia luetteloja. Laajan yksimielisyyden saavuttamiseksi alueellisten ryhmien olisi varmistettava jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyviranomaisten, hankkeen toteuttajien ja asianomaisten sidosryhmien tiivis yhteistyö. Yhteistyön olisi mahdollisimman pitkälti perustuttava kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden olemassa oleviin alueellisiin yhteistyörakenteisiin ja muihin jäsenvaltioiden ja komission perustamiin rakenteisiin. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi osana tällaista yhteistyötä tarvittaessa annettava alueellisille ryhmille neuvoja, jotka koskevat muun muassa ehdotettujen hankkeiden sääntelyyn liittyvien seikkojen toteutettavuutta ja lakisääteisen hyväksynnän ehdotetun aikataulun toteutettavuutta.

(17)  Sen varmistamiseksi, että yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin luettelo, jäljempänä 'unionin luettelo', rajoittuu hankkeisiin, jotka edistävät eniten strategisten energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä unionin luettelo ja tarkastella sitä uudelleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, kunnioittaen kuitenkin jäsenvaltioiden oikeutta hyväksyä niiden alueeseen liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet. Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa tehdyn analyysin mukaan tällaisten hankkeiden lukumääräksi arvioidaan sähkön alalla noin 100 ja kaasun alalla 50. Kun otetaan huomioon kyseinen arvio sekä tarve turvata tämän asetuksen kohdentaminen, yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärän olisi oltava hallittavissa, eikä se siten saisi merkittävästi ylittää 220:tä. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(17 a)  Uusi unionin luettelo olisi laadittava joka toinen vuosi. Seuraavassa unionin luettelossa ei saisi olla sellaisia yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka on saatu päätökseen tai jotka eivät enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä asiaankuuluvia arviointiperusteita ja vaatimuksia. Olemassa oleviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka on määrä sisällyttää seuraavaan unionin luetteloon, olisi sen vuoksi sovellettava samaa alueellisten luettelojen ja unionin luettelon laatimista koskevaa valintamenettelyä kuin ehdotettuihin hankkeisiin, mutta tästä aiheutuva hallinnollinen rasite olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä, esimerkiksi käyttämällä mahdollisuuksien mukaan aiemmin toimitettuja tietoja ja ottamalla huomioon hankkeen toteuttajien vuosikertomukset.

(18)       Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi toteutettava mahdollisimman pian, ja niitä olisi seurattava ja arvioitava tiiviisti aiheuttamatta kuitenkaan liiallista hallinnollista rasitetta hankkeen toteuttajille. Komission olisi nimitettävä eurooppalaisia koordinaattoreita hankkeille, joissa ilmenee erityisiä vaikeuksia.

(19)  Lupamenettelyt eivät saisi aiheuttaa hankkeen kokoon tai monimutkaisuuteen nähden suhteetonta hallinnollista rasitetta eivätkä luoda esteitä Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiselle ja markkinoille pääsylle. Helmikuun 19 päivänä 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti päätelmissään tarvetta yksilöidä ja poistaa investoinnin esteet, muun muassa yksinkertaistamalla suunnittelu- ja konsultointimenettelyjä. Nämä päätelmät vahvistettiin 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, joka päätelmissään korosti jälleen, että on tärkeää järkeistää ja parantaa lupamenettelyjä, kuitenkin siten, että samalla otetaan huomioon kansalliset toimivaltuudet.

(19 a)    Unionin energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurien alan yhteistä etua koskevien hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista olisi synergian luomiseksi koordinoitava silloin, kun se on taloudelliselta tai tekniseltä taikka ympäristön tai alueidenkäytön suunnittelun kannalta järkevää, ja siten, että turvallisuusnäkökohdat otetaan asiaankuuluvasti huomioon. Näin ollen voitaisiin erilaisia Euroopan laajuisia verkkoja suunniteltaessa asettaa etusijalle liikenne-, viestintä- ja energiaverkkojen yhteenliittäminen siten, että maa-alaa käytetään mahdollisimman vähän ja huolehditaan samalla mahdollisuuksien mukaan siitä, että olemassa olevia ja/tai käyttämättömiä reittejä käytetään uudelleen, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon hankkeiden kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä ympäristö- ja rahoitusvaikutuksia.

(20)  Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava kansallisella tasolla ensisijainen asema, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(15) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(16) edellytykset täyttyvät.

(21)       Sen, että perustetaan yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen ▌kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä ("keskitetty palvelupiste"), pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta sekä tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Toimivaltaisen viranomaisen pitäisi olla toimintakykyinen mahdollisimman pian nimeämisensä jälkeen.

(22)       Vaikka yleisön osallistumisesta ympäristöalan päätöksentekomenettelyihin on olemassa vakiintuneita vaatimuksia, lisätoimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa korkeimpien mahdollisten avoimuutta ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten soveltaminen kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessiin liittyvissä merkityksellisissä kysymyksissä.

(23)  Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU(17) ja, soveltuvin osin, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY(18) sekä tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa Århusissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 allekirjoitetun yleissopimuksen(19) (Århusin yleissopimus) ja valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimuksen (Espoon yleissopimus) moitteettoman ja koordinoidun täytäntöönpanon pitäisi varmistaa ympäristövaikutusten arvioinnin pääperiaatteiden yhdenmukaistaminen myös rajat ylittävissä tapauksissa. Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyviä arviointejaan ja järjestettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä arviointeja. Jäsenvaltioita olisi kannustettava vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja hallinnollisia valmiuksia lupamenettelyissä.

(24)  On tärkeää järkeistää ja parantaa lupamenettelyjä. Tämä olisi mahdollisuuksien mukaan ja toissijaisuusperiaatteen huomioon ottamiseksi tehtävä kunnioittaen uuden infrastruktuurin rakentamista koskevia kansallisia toimivaltuuksia ja menettelyjä. Koska energiainfrastruktuureja on pikaisesti kehitettävä, lupamenettelyjen yksinkertaistamiseen olisi liitettävä selkeä määräaika, johon mennessä asianomaisten ▌viranomaisten on tehtävä päätöksensä hankkeen rakentamisesta. Määräajan olisi tehostettava menettelyjen rakennetta ja toteuttamista, eikä se missään tapauksessa saisi vaarantaa ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien tiukkojen vaatimusten noudattamista. Jäsenvaltiot voisivat silti pyrkiä mahdollisuuksien mukaan lyhentämään entisestään tässä asetuksessa säädettyjä enimmäistason määräaikoja. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että määräaikoja noudatetaan, ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että valitukset, joissa riitautetaan kattavan päätöksen aineellinen tai prosessioikeudellinen laillisuus, käsitellään mahdollisimman tehokkaasti.

(24 a)  Jos jäsenvaltiot katsovat sen aiheelliseksi, ne voivat sisällyttää kattavaan päätökseen päätöksiä, jotka koskevat yksittäisten maanomistajien kanssa käytyjä neuvotteluja kiinteistön käyttöoikeuden myöntämisestä, kiinteistön omistuksesta tai oikeudesta hallita kiinteistöä, alueidenkäytön suunnittelua, jolla määritetään tietyn alueen, mukaan lukien muut rakennuskohteet, kuten moottoritiet, rautatiet, rakennukset ja luonnonsuojelualueet ja jota ei toteuteta nimenomaisesti suunniteltua hanketta varten, sekä toimintalupien myöntämistä. Yhteistä etua koskeva hanke voisi lupamenettelyjen yhteydessä kattaa siihen liittyvän infrastruktuurin siltä osin kuin se on hankkeen rakentamisen tai toimivuuden kannalta olennaista.

(25)       Tämän asetuksen ja erityisesti sen lupien myöntämistä, yleisön osallistumista ja yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista koskevien säännösten ei pitäisi rajoittaa kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden soveltamista, mukaan lukien ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevat säännökset sekä yhteisen kalastus- ja meripolitiikan nojalla hyväksytyt säännökset.

(25 a)  Infrastruktuurin käyttäjien olisi yleisesti ottaen vastattava täysin yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämis-, rakentamis-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista. Yhteistä etua koskevien hankkeiden kustannukset pitäisi voida jakaa rajojen yli, kun kustannuksia ei markkinoiden kysyntää tai tariffeihin kohdistuvia odotettuja vaikutuksia koskevan arvion perusteella voida odottaa katettavan infrastruktuurin käyttäjien maksamilla tariffeilla.

(26)       Kustannusten asianmukaista jakamista koskevan keskustelun lähtökohtana olisi käytettävä infrastruktuurihankkeen kustannusten ja hyötyjen arviointia, joka tehdään energiajärjestelmän laajuiseen analyysiin perustuvan yhdenmukaistetun menetelmän pohjalta osana kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia, jotka siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot laativat asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009(20) nojalla ja jotka ▌virasto arvioi ▌. Kyseisessä arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon yksikkökohtaisten investointikustannusten vertailua koskevat indikaattorit ja vastaavat vertailuarvot.

(27)  Entistä yhdentyneemmillä energian sisämarkkinoilla tarvitaan selkeitä ja läpinäkyviä sääntöjä kustannusten jakamisesta rajojen yli, jotta voidaan nopeuttaa investointeja rajat ylittävään infrastruktuuriin. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että on tärkeää edistää verkkoinvestoinneille otollisia sääntelypuitteita ja vahvistaa tariffit rahoitustarpeita vastaavalle tasolle sekä jakaa rajat ylittävien investointien kustannukset asianmukaisesti kilpailua ja kilpailukykyä tehostaen ▌ja ottaen huomioon kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi päättäessään kustannusten jakamisesta rajojen yli huolehdittava siitä, että sen vaikutukset kansallisiin tariffeihin eivät aiheuta suhteetonta rasitetta kuluttajille. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi lisäksi vältettävä hankkeiden päällekkäiseen tukeen liittyvät riskit ottamalla huomioon todelliset tai arvioidut maksut ja tulot. Maksut ja tulot olisi otettava huomioon vain siltä osin kuin niiden tarkoituksena on kattaa asiaankuuluvat kustannukset, ja niiden olisi mahdollisimman pitkälti liityttävä kyseisiin hankkeisiin. Kun investointipyynnössä otetaan huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden rajojen yli ulottuvat hyödyt, kansallisten sääntelyviranomaisten olisi kuultava kyseisiä siirtoverkonhaltijoita hankekohtaisesta kustannus-hyötyanalyysista.

(28)  Voimassa olevassa energian sisämarkkinoita koskevassa oikeudessa edellytetään, että sähkö- ja kaasuverkkoihin pääsystä perittävät tariffit kannustavat asianmukaisesti investointeihin. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi energian sisämarkkinoita koskevaa oikeutta soveltaessaan varmistettava vakaa ja ennustettava sääntelykehys sekä kannustimia yhteistä etua koskeville hankkeille, myös pitkän aikavälin kannustimia, jotka ovat oikeassa suhteessa hankkeen riskeihin. ▌Tämä koskee erityisesti innovatiivisia sähkönsiirtoteknologioita, jotka mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden, hajanaisten energiavarojen tai kysynnänohjauksen laajamittaisen integroinnin yhteenliitettyihin verkkoihin, ja kaasunsiirtoinfrastruktuureja, jotka tarjoavat markkinoille varakapasiteettia tai lisäävät niiden joustavuutta siten, että lyhyen aikavälin kaupankäynti tai korvaava toimitus on mahdollista toimitushäiriöiden aikana.

(28 a)    Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan lupien myöntämiseen asetuksessa tarkoitettuihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, yleisön osallistumiseen tällaisiin hankkeisiin ja tällaisten hankkeiden sääntelyyn. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin kansallisen oikeutensa nojalla soveltaa samoja tai vastaavia sääntöjä muihin hankkeisiin, joilla ei ole tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan yhteistä etua koskevan hankkeen asemaa. Jäsenvaltiot saavat sääntelyyn liittyvien kannustimien osalta kansallisen oikeutensa nojalla soveltaa samoja tai vastaavia sääntöjä yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka kuuluvat sähkön varastoinnin luokkaan.

(28 b)  Niiden jäsenvaltioiden, joissa energiainfrastruktuurihankkeilla ei nykyisin ole kansallisessa tärkeysjärjestyksessä korkeinta mahdollista oikeudellista asemaa lupamenettelyissä, olisi harkittava tällaisen aseman käyttöönottoa ja erityisesti arvioitava, nopeuttaisiko tämä lupamenettelyä.

(29)       Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1233/2010(21), annettu 15. päivänä joulukuuta 2010, Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita rajoitettua julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja finanssikriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten ja rahoitusvälineiden kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan energiainfrastruktuurien ensisijaisiin käytäviin ja alueisiin samalla, kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä. Toimenpiteissä olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita saadaan kokeiluvaiheessa hankejoukkovelkakirjojen käyttämisestä infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

(30)  Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea tutkimuksiin ja tietyin edellytyksin töihin heti kun tällaista rahoitusta on käytettävissä Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asianmukaisen asetuksen nojalla ▌avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan sääntelykehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. On tärkeää välttää kilpailun vääristyminen erityisesti sellaisten hankkeiden välillä, joilla edistetään unionin saman ensisijaisen käytävän toteuttamista. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia rakennerahastojen kanssa, joista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin tehtävissä investoinneissa olisi sovellettava kolmivaiheista harkintaa. Ensinnäkin markkinoille olisi annettava investoinneissa etusija. Toiseksi, jos investoinnit eivät toteudu markkinoilla, olisi tarkasteltava sääntelyyn liittyviä ratkaisuja ja tarvittaessa mukautettava sääntelykehystä sekä varmistettava sen asianmukainen soveltaminen. Kolmanneksi, jos kahden ensimmäisen vaiheen perusteella ei pystytä varmistamaan tarvittavia investointeja yhteistä etua koskevaan hankkeeseen, siihen voitaisiin myöntää unionin rahoitustukea, jos se täyttää sovellettavat kelpoisuusehdot.

(32)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli Euroopan laajuisten energiaverkkojen kehittämistä ja yhteentoimivuutta ja liitäntöjä näihin verkkoihin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(32 a)    Näin ollen asetukset (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 olisi muutettava.

(32 b)    Näin ollen päätös N:o 1364/2006/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.          Tässä asetuksessa vahvistetaan suuntaviivat liitteessä I määriteltyjen Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden, jäljempänä 'energiainfrastruktuurien ensisijaiset käytävät ja alueet', viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta varten.

2.          Erityisesti tässä asetuksessa

a)      käsitellään sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä, jotka ovat välttämättömiä ▌ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja jotka kuuluvat liitteessä II määriteltyihin sähkön, kaasun, öljyn ja hiilidioksidin energiainfrastruktuuriluokkiin, jäljempänä 'energiainfrastruktuuriluokat';

b)  helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista järkeistämällä, koordinoimalla entistä tiiviimmin ja nopeuttamalla lupien myöntämistä ja parantamalla yleisön osallistumista;

c)      vahvistetaan rajat ylittävää kustannusten jakamista ja riskisidonnaisia kannustimia koskevat säännöt ja ohjeistus yhteistä etua koskevia hankkeita varten;

d)     määritetään ehdot, joilla yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea ▌.

2 artikla

Määritelmät

Direktiiveissä 2009/28/EY, 2009/72/EY ja 2009/73/EY sekä asetuksissa (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 vahvistettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.  'energiainfrastruktuurilla' kaikkia fyysisiä laitteita tai laitoksia, jotka kuuluvat energiainfrastruktuuriluokkiin ja jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin ja yhden tai useamman kolmannen maan;

2.          'kattavalla päätöksellä' jäsenvaltion yhden tai useamman viranomaisen, tuomioistuimia lukuun ottamatta, tekemää päätöstä tai tekemien päätösten sarjaa, jolla määritetään, voidaanko hankkeen toteuttajalle myöntää lupa ▌energiainfrastruktuurin rakentamiseen hankkeen toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallinnollisen muutoksenhakumenettelyn yhteydessä ▌tehtävien päätösten soveltamista;

3.          'hankkeella' yhtä tai useampaa energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvaa johtoa, putkijohtoa, laitosta, laitetta tai laitteistoa ▌;

4.          'yhteistä etua koskevalla hankkeella' hanketta, joka on välttämätön liitteessä I määriteltyjen energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi ja joka kuuluu 3 artiklassa tarkoitettuun unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista;

4 a.  'energiainfrastruktuurin pullonkaulalla' energiajärjestelmän fyysisten virtojen rajoitusta, jonka syynä on riittämätön siirtokapasiteetti, mukaan lukien infrastruktuurin puuttuminen;

5.          'hankkeen toteuttajalla'

a)      siirtoverkonhaltijaa tai jakeluverkonhaltijaa tai muuta verkonhaltijaa tai sijoittajaa, joka kehittää yhteistä etua koskevaa hanketta, tai

b)     silloin, kun siirtoverkonhaltijoita, jakeluverkonhaltijoita, muita verkonhaltijoita tai sijoittajia on useita tai niistä on muodostettu ryhmittymä, yksikköä, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti ja joka on nimetty näiden osapuolten välisessä sopimusjärjestelyssä ja jolla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia ja ottaa taloudellisia vastuita sopimusjärjestelyn osapuolten puolesta;

5 b.  'älykkäällä verkolla' sähköverkkoa, jossa voidaan ottaa kustannustehokkaasti huomioon kaikkien siihen liitettyjen käyttäjien – tuottajien ja kuluttajien sekä niiden, jotka ovat sekä tuottajia että kuluttajia – käyttötottumukset ja toiminta siten, että voidaan varmistaa taloudellisesti tehokkaat ja kestävät energiajärjestelmät, joissa hävikki on vähäistä ja laatu, toimitusvarmuus ja turvallisuus ovat korkeatasoisia;

5 c.        'töillä' osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, hankintaa ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehittämis-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

5 d.       'tutkimuksilla' hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, mukaan lukien valmistelevat tutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimet tai ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen suunnittelussa ja kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

5 e.  'kansallisella sääntelyviranomaisella' direktiivin 2009/72/EY 35 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 2009/73/EY 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyä kansallista sääntelyviranomaista;

5 f.        'käyttöönotolla' prosessia, jossa hanke saatetaan käyttökuntoon sen jälkeen, kun se on rakennettu.

II LUKU

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET

3 artikla

Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

2.          Tällä asetuksella perustetaan kaksitoista liitteessä III olevassa 1 kohdassa määriteltyä alueellista ryhmää, jäljempänä 'ryhmä'. Kunkin ryhmän jäsenyys määritetään kunkin liitteessä I määritellyn ensisijaisen käytävän ja alueen ja niiden kattaman maantieteellisen alueen pohjalta ▌. Ryhmässä päätöksentekovaltaa käyttävät jäsenvaltiot ja komissio, kyseisissä asiayhteyksissä jäljempänä 'ryhmän päätöksentekoelin'.

2 a.  Kukin ryhmä hyväksyy oman työjärjestyksensä ottaen huomioon liitteen III säännökset.

3.          Kunkin ryhmän päätöksentekoelin hyväksyy ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista alueellisen luettelon, joka laaditaan liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen sen mukaan, miten kukin hanke edistää ▌energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa säädetyt arviointiperusteet.

Kun ryhmä laatii alueellisen luettelonsa,

–       kullekin yksittäiselle ehdotukselle yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy, ja jos jäsenvaltio päättää olla antamatta hyväksyntäänsä, sen on perusteltava päätöksensä kyseiselle ryhmälle;

       sen on otettava huomioon komission neuvot, joiden tavoitteena on varmistaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärä on hallittavissa.

6 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 15 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä 'unionin luettelo', jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan toisesta kohdasta muuta johdu. Unionin luettelon on oltava tämän asetuksen liitteen muodossa.

Komissio varmistaa valtaansa käyttäessään, että unionin luettelo vahvistetaan joka toinen vuosi ryhmien päätöksentekoelinten liitteessä III olevan 1 kohdan 1 a alakohdan mukaisesti hyväksymien alueellisten luettelojen pohjalta tämän artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

6 b.       Hyväksyessään alueellisten luettelojen pohjalta unionin luettelon komissio

       varmistaa, että siihen sisällytetään ainoastaan 4 artiklassa säädetyt arviointiperusteet täyttäviä hankkeita;

       varmistaa alueiden välisen johdonmukaisuuden ottaen huomioon liitteessä III olevassa 2 kohdan 5 f alakohdassa tarkoitetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä 'virasto', lausunnon;

  ottaa huomioon liitteessä III olevassa 2 kohdan 5 c alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden lausunnot; ja

       pyrkii varmistamaan, että yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaismäärä unionin luettelossa on hallittavissa.

7.          Yhteistä etua koskevista hankkeista, jotka on sisällytetty unionin luetteloontämän artiklan 6 a kohdan nojalla, tulee erottamaton osa asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa tarkoitettuja alueellisia investointisuunnitelmia ja direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklassa tarkoitettuja kansallisia kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia ja tarvittaessa muita asiaa koskevia kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia. Kyseiset hankkeet on asetettava näissä suunnitelmissa tärkeysjärjestyksessä korkeimpaan mahdolliseen asemaan.

4 artikla

Yhteistä etua koskevien hankkeiden arviointiperusteet

1.          Yhteistä etua koskevien hankkeiden on täytettävä seuraavat yleiset arviointiperusteet:

a)      hanke on välttämätön vähintään yhden energiainfrastruktuurien ensisijaisen käytävän ja alueen toteuttamiseksi; ▌

b)     hankkeen mahdolliset kokonaishyödyt, jotka on arvioitu 2 kohdassa säädettyjen erityisten arviointiperusteiden mukaisesti, ovat sen kustannuksia suuremmat, myös pidemmällä aikavälillä; ja

c)      hanke täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

i)      koskee suoraan vähintään kahta jäsenvaltiota ▌ylittämällä kahden tai useamman jäsenvaltion rajan; tai

i)      ▌sijaitsee yhden jäsenvaltion alueella, ja sillä on liitteessä IV olevassa 1 kohdassa määritelty merkittävä rajat ylittävä vaikutus; tai

iii)   ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja ETA-maan rajan.

2.  Eri energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan ▌seuraavia erityisiä arviointiperusteita:

a)      liitteessä II olevassa 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien sähkön siirto- ja varastointihankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

i)      markkinoiden yhdentyminen, muun muassa vähintään yhden jäsenvaltion eristyneisyyden poistaminen ja energiainfrastruktuurin pullonkaulojen vähentäminen, kilpailu ja järjestelmän joustavuus;

ii)     kestävyys, muun muassa uusiutuvista lähteistä tuotetun energian liittäminen verkkoon ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtäminen suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille;

iii)   toimitusvarmuus, muun muassa yhteentoimivuus, asianmukaiset yhteenliitännät ja järjestelmän turvallinen ja luotettava toiminta;

b)  liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

i)      markkinoiden yhdentyminen, muun muassa vähintään yhden jäsenvaltion eristyneisyyden poistaminen ja energiainfrastruktuurin pullonkaulojen vähentäminen, yhteentoimivuus ja järjestelmän joustavuus;

ii)     toimitusvarmuus, muun muassa asianmukaiset yhteenliitännät ja toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

iii)   kilpailu, muun muassa toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

iv)    kestävyys, muun muassa päästöjen vähentäminen, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan jaksoittaisen tuotannon tukeminen ja uusiutuvan kaasun käyttöönoton lisääminen;

c)  liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvien älykkään sähköverkon hankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

i)      verkon käyttäjien integrointi ja osallisuus uusiin teknisiin vaatimuksiin sähköntoimitustensa ja -kysyntänsä osalta;

ii)     sähkön siirron ja jakelun tehokkuus ja yhteentoimivuus verkon päivittäisessä toiminnassa;

iii)   verkon turvallisuus, verkonohjaus ja toimitusten laatu;

iv)    tulevien kustannustehokkaiden verkkoinvestointien optimoitu suunnittelu;

v)     markkinoiden toiminta ja kuluttajapalvelut;

vi)    käyttäjien osallistuminen oman energiankäyttönsä hallintaan;

d)  liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

i)      toimitusvarmuus vähentämällä riippuvuutta yhdestä toimituslähteestä tai ‑reitistä;

ii)     resurssien tehokas ja kestävä käyttö lieventämällä ympäristöriskejä;

iii)   yhteentoimivuus;

e)      liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien hiilidioksidinsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi kaikkia seuraavia erityistavoitteita:

i)      hiilidioksidipäästöjen välttäminen ▌sekä energian toimitusvarmuuden ylläpitäminen;

ii)     hiilidioksidinsiirron häiriönsiedon ja turvallisuuden parantaminen;

iii)   resurssien tehokas käyttö mahdollistamalla useiden hiilidioksidilähteiden ja varastointipaikkojen liittäminen yhteisen infrastruktuurin kautta ja minimoimalla ympäristöön kohdistuva rasite ja ympäristöriskit.

3.  Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvien hankkeiden osalta tässä artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden täyttymistä arvioidaan liitteessä IV olevassa 2–5 kohdassa esitettyjen indikaattoreiden pohjalta.

4.          Helpottaakseen kaikkien niiden hankkeiden arviointia, joita voitaisiin pitää yhteistä etua koskevina hankkeina ja jotka voitaisiin sisällyttää alueelliseen luetteloon, kunkin ryhmän on arvioitava läpinäkyvästi ja puolueettomasti, miten kukin hanke vaikuttaa saman ensisijaisen käytävän tai alueen toteuttamiseen. Kunkin ryhmän on määritettävä arviointimenetelmänsä sen mukaan, miten hanke kaiken kaikkiaan edistää 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita, ja hankkeet on arvioinnin perusteella asetettava paremmuusjärjestykseen ryhmän sisäistä käyttöä varten. Alueelliseen luetteloon tai unionin luetteloon ei saa sisältyä minkäänlaista paremmuusjärjestystä, eikä paremmuusjärjestystä saa käyttää myöhempiin tarkoituksiin lukuun ottamatta liitteessä III olevassa 2 kohdan 5 h alakohdassa kuvattuja tarkoituksia.

Kunkin ryhmän on hankkeita arvioidessaan kiinnitettävä asianmukaista huomiota ▌myös seuraaviin seikkoihin:

a)  kunkin ehdotetun hankkeen kiireellisyys markkinoiden yhdentymistä, muun muassa vähintään yhden jäsenvaltion eristyneisyyden poistamista, sekä kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

b)     niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joita kukin hanke koskee, sekä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistaminen hankkeille, joihin osallistuu reuna-alueiden jäsenvaltioita;

b a)  kunkin hankkeen vaikutus alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, ja

c)      hankkeen täydentävyys muihin ehdotettuihin hankkeisiin nähden.

Liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvien älykkäiden verkkojen hankkeiden osalta on asetettava paremmuusjärjestykseen hankkeet, jotka vaikuttavat kahteen samaan jäsenvaltioon, ja otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista energiavaroista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

5 artikla

Toteutus ja seuranta

1.          Hankkeen toteuttajien on laadittava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamissuunnitelma, johon sisältyy aikataulu kutakin seuraavaa varten:

a)      toteutettavuus- ja suunnittelututkimukset;

b)     kansallisen sääntelyviranomaisen tai muun asianomaisen viranomaisen hyväksyntä;

c)      rakentaminen ja käyttöönotto;

d)     11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lupaprosessin aikataulu.

1 b.       Siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden ja muiden verkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä alueellaan sijaitsevien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämisen helpottamiseksi.

2.  Viraston ja asianomaisten ryhmien on seurattava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisessa saavutettua edistystä ja tarvittaessa annettava suosituksia niiden toteuttamisen helpottamiseksi. Ryhmät voivat pyytää, että lisätietoja ▌toimitetaan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti, ▌järjestää kokouksia asianomaisten osapuolten kanssa ja kehottaa komissiota varmentamaan annetut tiedot paikan päällä.

3.          Hankkeen toteuttajien on esitettävä vuosikertomus kustakin liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta joko 9 artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle, virastolle, tai, kustakin liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta, asianomaiselle ryhmälle, kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä sen vuoden jälkeen, jona yhteistä etua koskeva hanke on sisällytetty unionin luetteloon artiklan nojalla. Kertomuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti seuraavia seikkoja:

a)      hankkeen kehittämisessä, rakentamisessa ja käyttöönotossa saavutettu edistys, erityisesti lupa- ja kuulemismenettelyjen osalta;

b)     tarvittaessa viivästykset suhteessa toteuttamissuunnitelmaan, tällaisten viivästysten syyt ja tiedot muista ilmenneistä vaikeuksista;

b a)  tarvittaessa tarkistettu suunnitelma viivästysten ratkaisemiseksi.

4.  Viraston on toimitettava ryhmille kolmen kuukauden kuluessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vuosikertomusten vastaanottamisesta liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista yhteenvetokertomus, jossa arvioidaan saavutettua edistystä ja annetaan tarvittaessa suosituksia viivästysten ja ilmenneiden vaikeuksien ratkaisemiseksi. Asetuksen (EY) N:o 713/2009 6 artiklan 8 ja 9 kohdan säännösten mukaisesti yhteenvetokertomuksessa on arvioitava myös unionin laajuisten verkon kehittämissuunnitelmien täytäntöönpanon johdonmukaisuutta suhteessa energiainfrastruktuurien ensisijaisiin käytäviin ja alueisiin.

5.          Jäljempänä 9 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on raportoitava joka vuosi ▌asianomaiselle ryhmälle alueellaan sijaitsevien yhteistä etua koskevien hankkeiden edistymisestä ja tarvittaessa niiden toteuttamisessa lupaprosessin osalta tapahtuneista viivästyksistä sekä tällaisten viivästysten syistä.

6.  Jos yhteistä etua koskevan hankkeen käyttöönotto viivästyy ▌toteuttamissuunnitelmaan verrattuna sellaisista muista kuin pakottavista syistä, joihin hankkeen toteuttaja ei voi vaikuttaa,

a)      siltä osin kuin direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklan 7 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan kansallisten lakien mukaisesti, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että investointi toteutetaan;

b)     tapauksissa, joissa a alakohdan mukaisia kansallisten sääntelyviranomaisten toimenpiteitä ei sovelleta, hankkeen toteuttajan on valittava kolmas osapuoli rahoittamaan tai rakentamaan hanke kokonaan tai osittain. Hankkeen toteuttajan on tehtävä näin, ennen kuin viivästys toteuttamissuunnitelman mukaiseen käyttöönottopäivään verrattuna on yli kaksi vuotta;

b a)  tapauksissa, joissa kolmatta osapuolta ei valita b alakohdan mukaisesti, jäsenvaltio tai, kun jäsenvaltio on niin säätänyt, kansallinen sääntelyviranomainen voi kahden kuukauden kuluessa b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä nimetä kolmannen osapuolen rahoittamaan tai rakentamaan hanke, ja hankkeen toteuttajan on hyväksyttävä tämä;

c)  tapauksissa, joissa viivästys toteuttamissuunnitelman mukaiseen käyttöönottopäivään verrattuna on yli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta, komissio voi asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksynnän saatuaan ja niiden tehdessä täysimääräisesti yhteistyötä julkaista kaikille sellaisille kolmansille osapuolille, joista voi tulla hankkeen toteuttajia, avoimen ehdotuspyynnön hankkeen toteuttamiseksi sovitun aikataulun mukaisesti;

c a)   sovellettaessa b a tai c alakohtaa verkonhaltijan, jonka alueella investointi sijaitsee, on annettava toteuttaville verkonhaltijoille tai sijoittajille tai kolmannelle osapuolelle kaikki investoinnin toteuttamisessa tarvittavat tiedot, liitettävä uudet energiavarat siirtoverkkoon ja tehtävä yleensäkin parhaansa helpottaakseen investoinnin toteuttamista sekä yhteistä etua koskevan hankkeen turvallista, luotettavaa ja tehokasta toimintaa ja ylläpitoa.

7.          Yhteistä etua koskeva hanke voidaan poistaa ▌unionin ▌luettelosta 3 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jos sen sisällyttäminen kyseiseen luetteloon perustui vääriin tietoihin, joilla oli ratkaiseva vaikutus kyseiseen sisällyttämiseen, tai jos hanke ei ole ▌unionin oikeuden mukainen.

7 a.  ▌Hankkeet, jotka eivät enää ole unionin luettelossa, menettävät kaikki tästä asetuksesta johtuvat yhteistä etua koskevan hankkeen asemaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Hanke, joka ei enää ole unionin luettelossa mutta jota koskevat hakemusasiakirjat toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tarkastelua varten, säilyttää kuitenkin III luvusta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, paitsi jos hanke ei enää ole luettelossa 7 kohdassa tarkoitetuista syistä.

7 b.       Tämä artikla ei vaikuta sellaiseen yhteistä etua koskevalle hankkeelle myönnettyyn unionin rahoitustukeen, joka on myönnetty ennen hankkeen poistamista unionin luettelosta.

6 artikla

Eurooppalaiset koordinaattorit

1.          Kun yhteistä etua koskevassa hankkeessa ilmenee huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa nimetä eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

2.  Eurooppalaisen koordinaattorin ▌on

a)      edistettävä hankkeita, joita varten hänet on nimetty eurooppalaiseksi koordinaattoriksi, sekä rajat ylittävää vuoropuhelua hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien välillä;

b)     avustettava tarpeen mukaan kaikkia osapuolia asianomaisten sidosryhmien kuulemisessa ja tarvittavien lupien saamisessa hankkeille;

b a)  tarvittaessa annettava hankkeen toteuttajille neuvoja hankkeen rahoituksesta;

c)      varmistettava, että asianomaiset jäsenvaltiot antavat asianmukaista tukea ja strategista ohjausta hankkeiden valmistelua ja toteutusta varten;

d)     toimitettava komissiolle vuosittain ja tarvittaessa toimeksiantonsa päättyessä kertomus hankkeiden edistymisestä sekä kaikista vaikeuksista ja esteistä, jotka voivat merkittävästi viivästyttää hankkeen (hankkeiden) käyttöönottopäivää. Komissio toimittaa kertomuksen asianomaisille ryhmille ja Euroopan parlamentille.

3.  Eurooppalainen koordinaattori valitaan sen perusteella, miten paljon kokemusta hänellä on erityistehtävistä, jotka hänelle annetaan kyseessä olevien hankkeiden osalta.

4.          Eurooppalaisen koordinaattorin nimeämispäätöksessä esitetään tehtävänmääritys, johon sisältyvät toimeksiannon kesto, erityistehtävät ja niihin liittyvät määräajat sekä noudatettavat menetelmät. Koordinointitoimien on oltava oikeassa suhteessa hankkeiden monimutkaisuuteen ja arvioituihin kustannuksiin.

5.          Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimittava täysin yhteistyössä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa hänen toteuttaessaan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään.

III LUKU

LUPIEN MYÖNTÄMINEN JA YLEISÖN OSALLISTUMINEN

8 artikla

Yhteistä etua koskevien hankkeiden ensisijainen asema

2.          ▌Unionin ▌luettelon hyväksymisellä vahvistetaan lupaprosessissa annettavia päätöksiä varten kyseisten hankkeiden olevan ▌välttämättömiä energiapolitiikan kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hankkeen täsmällistä sijaintia, reititystä tai teknologiaa.

3.          Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvien hakemusasiakirjojen tehokkaan hallinnollisen käsittelyn varmistamiseksi hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten viranomaisten on varmistettava, että näiden asiakirjojen käsittely tapahtuu oikeudellisesti mahdollisimman nopeasti.

3 a.  Yhteistä etua koskevat hankkeet on asetettava korkeimpaan mahdolliseen asemaan kansallisessa tärkeysjärjestyksessä, mikäli tällainen asema on olemassa kansallisessa oikeudessa, ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti lupamenettelyissä ja, jos kansallisessa oikeudessa niin säädetään, alueidenkäytön suunnittelussa, mukaan lukien ympäristöarviointimenettelyt, siinä määrin kuin tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan tyyppisiin energiainfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa oikeudessa.

3 b.       Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta …(22)* ei-sitovaa ohjeistusta jäsenvaltioiden tukemiseksi sellaisten riittävien lainsäädäntötoimenpiteiden ja muiden toimenpiteiden määrittelyssä, joilla järkeistetään ympäristöarviointimenettelyjä ja varmistetaan unionin oikeudessa edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa.

3 c.        Jäsenvaltioiden on arvioitava 3 b kohdassa tarkoitettu komission ohjeistus asianmukaisesti huomioon ottaen, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia ympäristöarviointimenettelyjen järkeistämiseksi ja niiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, ja ilmoitettava komissiolle arvioinnin tulos.

3 d.  Jäsenvaltioiden on yhdeksän kuukauden kuluessa 3 b kohdassa tarkoitetun ohjeistuksen antamisesta toteutettava 3 c kohdan mukaisesti määrittämänsä muut käytännön toimenpiteet kuin lainsäädäntötoimenpiteet.

4.          Jäsenvaltioiden on 24 kuukauden kuluessa 3 b kohdassa tarkoitetun ohjeistuksen antamisesta toteutettava 3 c kohdan mukaisesti määrittämänsä lainsäädäntötoimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet eivät rajoita unionin oikeudesta johtuvien velvollisuuksien soveltamista.

5.          Direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdassa ja direktiivin 2000/60/EY 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen ympäristövaikutusten osalta yhteistä etua koskevien hankkeiden on katsottava olevan yleisen edun mukaisia energiapolitiikan kannalta ja niiden voidaan katsoa olevan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisia edellyttäen, että kaikki mainituissa direktiiveissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

Jos direktiivin 92/43/ETY mukaisesti tarvitaan komission lausunto, komissio ja tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen varmistavat, että hankkeeseen liittyvää erittäin tärkeää yleistä etua koskeva päätös tehdään 11 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa.

9 artikla

Lupaprosessin järjestäminen

1.          Kunkin jäsenvaltion on viimeistään … päivänä ...kuuta ...(23)* nimettävä yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessin helpottamisesta ja koordinoinnista ▌.

1 a.       Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen vastuu ja/tai siihen liittyvät tehtävät voidaan siirtää toiselle viranomaiselle tai ne voi hoitaa kyseinen toinen viranomainen tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tai tietyn yhteistä etua koskevien hankkeiden luokan osalta edellyttäen, että

a)     toimivaltainen viranomainen ilmoittaa siirrosta komissiolle ja joko toimivaltainen viranomainen tai hankkeen toteuttaja julkaisee tiedon 10 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla;

b)  vain yksi viranomainen on vastuussa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta, on hankkeen toteuttajan ainoa yhteyspiste kattavaa päätöstä koskevassa prosessissa tietystä yhteistä etua koskevasta hankkeesta ja koordinoi kaikkien asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen toimittamista.

Toimivaltainen viranomainen voi säilyttää itsellään vastuun määräaikojen vahvistamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti asetettujen määräaikojen soveltamista.

2.          Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava toimia kattavan päätöksen antamisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien unionin ja kansainvälisen oikeuden vaatimusten soveltamista. Kattava päätös annetaan 11 artiklan 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja noudattaen jotakin seuraavista järjestelmistä.

a)  Kokonaisvaltainen järjestelmä: Toimivaltainen viranomainen antaa kattavan päätöksen, ja se on ainoa lakisääteisestä lupamenettelystä seuraava oikeudellisesti sitova päätös. Jos hankkeeseen liittyy muita viranomaisia, ne voivat kansallisen oikeuden mukaisesti antaa menettelyn yhteydessä lausuntonsa, joka toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon.

b)  Koordinoitu järjestelmä: Kattavaan päätökseen sisältyy useita eri asianomaisten viranomaisten antamia yksittäisiä oikeudellisesti sitovia päätöksiä, joita toimivaltaisen viranomaisen on koordinoitava. Toimivaltainen viranomainen voi perustaa työryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki asianomaiset viranomaiset, laatiakseen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lupaprosessin aikataulun sekä seuratakseen ja koordinoidakseen sen täytäntöönpanoa. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa kansallisen oikeuden mukaisesti muita asianomaisia viranomaisia kuullen vahvistettava tapauskohtaisesti kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa yksittäiset päätökset on annettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti asetettujen määräaikojen soveltamista. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä yksittäisen päätöksen toisen asianomaisen kansallisen viranomaisen puolesta, jos mainittu viranomainen ei ole antanut päätöstään asetetussa määräajassa eikä viivästykselle ole riittäviä perusteita, tai mikäli jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa niin säädetään ja siinä määrin kuin tämä on sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa, toimivaltainen viranomainen voi katsoa, että toinen asianomainen kansallinen viranomainen on joko hyväksynyt tai hylännyt hankkeen, jos mainittu viranomainen ei ole antanut päätöstään määräajassa. Mikäli jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa niin säädetään, toimivaltainen viranomainen voi jättää ottamatta huomioon toisen asianomaisen kansallisen viranomaisen yksittäisen päätöksen, jos se katsoo, ettei kyseinen kansallinen viranomainen ole esittänyt riittävää näyttöä päätöksen perusteluiksi, ja toimivaltaisen viranomaisen on tällöin varmistettava, että asiaa koskevia kansainvälisen ja unionin oikeuden vaatimuksia noudatetaan, ja perusteltava päätöksensä asianmukaisesti.

b a)  Yhteistyöhön perustuva järjestelmä: Toimivaltainen viranomainen koordinoi kattavan päätöksen antamista. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa kansallisen oikeuden mukaisesti muita asianomaisia viranomaisia kuullen vahvistettava tapauskohtaisesti kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa yksittäiset päätökset on annettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti asetettujen määräaikojen soveltamista. Sen on seurattava, että asianomaiset viranomaiset noudattavat määräaikoja.

Jos asianomaisen viranomaisen päätöksen ei odoteta valmistuvan määräajassa, kyseisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä ja perusteltava viivästys. Toimivaltaisen viranomaisen on myöhemmin asetettava uudelleen määräaika, jonka kuluessa kyseinen yksittäinen päätös on annettava, noudattaen kuitenkin 11 artiklan mukaisesti asetettuja yleisiä määräaikoja.

Jäsenvaltiot voivat suunnittelu- ja lupamenettelyjen kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi valita jonkin näistä kolmesta järjestelmästä helpottaakseen ja koordinoidakseen menettelyjään, ja niiden on otettava käyttöön kaikkein tehokkain järjestelmä. Kun jäsenvaltio valitsee yhteistyöhön perustuvan järjestelmän, sen on ilmoitettava komissiolle päätöksensä perustelut. Komissio arvioi järjestelmien tehokkuuden 16 artiklassa säädetyssä kertomuksessa.

2 a.  Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa eri järjestelmiä, joista säädetään 2 kohdassa, mantereella ja merialueilla toteutettaviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin.

3.          Jos yhteistä etua koskeva hanke edellyttää päätösten tekemistä kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen tehokkaan ja toimivan keskinäisen yhteistyön ja koordinoinnin, myös ▌11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säännösten noudattamisen osalta. Jäsenvaltioiden on pyrittävä sopimaan yhteisistä menettelyistä, etenkin ympäristövaikutusten arvioinnissa.

10 artikla

Avoimuus ja yleisön osallistuminen

1.          Jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään … päivänä …kuuta …(24)* tarvittaessa yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa julkaistava käsikirja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovellettavasta lupaprosessista. Käsikirjaa on päivitettävä tarpeen mukaan, ja se on asetettava yleisön saataville. Käsikirjaan on sisällyttävä vähintään liitteessä VI olevassa 1 kohdassa määritellyt tiedot. Käsikirja ei ole oikeudellisesti sitova, mutta siinä voidaan viitata asiaankuuluviin säännöksiin tai lainata niitä.

2.          Kaikkien lupaprosessiin osallistuvien osapuolten on noudatettava liitteessä VI olevassa 2 kohdassa vahvistettuja yleisön osallistumisen periaatteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Århusin ja Espoon yleissopimusten ja asiaa koskevan unionin oikeuden vaatimusten soveltamista.

3.  Hankkeen toteuttajan on laadittava yleisön osallistumista koskeva toimintamalli ja esitettävä se toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden ohjeellisen ajanjakson kuluessa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesta lupaprosessin alkamisajankohdasta käsikirjassa kuvattua menettelyä noudattaen ja liitteessä VI säädettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä yleisön osallistumista koskeva toimintamalli tai pyydettävä siihen muutoksia kolmen kuukauden kuluessa, ja sen on tällöin otettava huomioon kaikki ennen lupaprosessin aloittamista toteutetut yleisön osallistumisen ja julkisen kuulemisen muodot siltä osin kuin tällaisessa yleisön osallistumisessa ja julkisessa kuulemisessa on noudatettu tämän artiklan vaatimuksia.

Jos hankkeen toteuttaja aikoo tehdä hyväksyttyyn toimintamalliin merkittäviä muutoksia, sen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltainen viranomainen voi tässä tapauksessa pyytää muutoksia.

4.  Hankkeen toteuttajan tai, mikäli kansallisessa oikeudessa niin edellytetään, toimivaltaisen viranomaisen on järjestettävä vähintään yksi julkinen kuuleminen ennen lopullisten ja kattavien hakemusasiakirjojen jättämistä toimivaltaiselle viranomaiselle 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä ei vaikuta mahdollisiin julkisiin kuulemisiin, jotka toteutetaan direktiivin 2011/92/EU 6 artiklan 2 kohdan mukaisen lupahakemuksen jättämisen jälkeen. Julkisessa kuulemisessa liitteessä VI olevassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille sidosryhmille on tiedotettava hankkeesta varhaisessa vaiheessa ja autettava esittelemään sopivin sijoituspaikka tai reitti sekä hakemusasiakirjoissa käsiteltävät asiaan liittyvät kysymykset. Tämän julkisen kuulemisen vähimmäisvaatimukseton määritelty liitteessä VI olevassa 4 kohdassa.

Hankkeen toteuttajan on laadittava yhteenvetokertomus toimista, jotka liittyvät yleisön osallistumiseen ennen hakemusasiakirjojen jättämistä, mukaan lukien toimet, jotka on toteutettu ennen lupaprosessin aloittamista. Hankkeen toteuttajan on toimitettava kertomus yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa toimivaltaiselle viranomaiselle ▌. Sen tulokset on otettava asianmukaisesti huomioon kattavassa päätöksessä.

5.  Kahden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittävien hankkeiden osalta 4 kohdan mukainen julkinen kuuleminen on järjestettävä kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa enintään kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona ensimmäinen julkinen kuuleminen aloitettiin jossakin näistä jäsenvaltioista.

6.          Niissä hankkeissa, joilla todennäköisesti on merkittäviä haitallisia rajat ylittäviä vaikutuksia yhdessä tai useammassa naapurijäsenvaltiossa ja joihin sovelletaan direktiivin 2011/92/EU 7 artiklaa ja Espoon yleissopimusta, asiaa koskevat tiedot on asetettava naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville. Naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tarvittaessa ilmoitusmenettelyssä, haluavatko ne tai muut asianomaiset viranomaiset osallistua asiaa koskevaan julkisiin kuulemismenettelyihin.

7.  Hankkeen toteuttajan tai, mikäli kansallisessa oikeudessa niin säädetään, toimivaltaisen viranomaisen on perustettava ja päivitettävä säännöllisesti yhteistä etua koskevan hankkeen verkkosivusto, jolla julkaistaan hanketta koskevia tietoja, jolta on linkki komission verkkosivustolle ja jonka on täytettävä liitteessä VI olevassa 5 kohdassa esitetyt vaatimukset. Kaupallisesti arkaluonteiset tiedot on käsiteltävä luottamuksellisina.

Hankkeen toteuttajien on lisäksi julkaistava asiaa koskevia tietoja käyttäen muita asianmukaisia tiedotuskanavia, jotka ovat julkisesti saatavilla.

11 artikla

Lupaprosessin kesto ja täytäntöönpano

1.          Lupaprosessi koostuu seuraavista kahdesta menettelystä ▌:

a)  Hakemusta edeltävä menettely, joka kattaa ajanjakson lupaprosessin alkamisesta siihen, kun toimivaltainen viranomainen hyväksyy jätetyt hakemusasiakirjat, toteutetaan kahden vuoden ohjeellisen ajanjakson kuluessa.

Kyseinen menettely sisältää hankkeen toteuttajien mahdollisesti laatimien ympäristöraporttien valmistelun.

Lupaprosessin alkamisajankohdan määrittämiseksi hankkeen toteuttajien on ilmoitettava hankkeesta kirjallisesti asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja liitettävä ilmoitukseen kohtuullisen yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta. Toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta todettava ilmoitus vastaanotetuksi myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta tai, jos se ei katso hankkeen olevan riittävän kypsä lupaprosessiin, hylättävä se kirjallisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava ilmoituksen hylkääminen myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta. Toimivaltaisen viranomaisen antaman vastaanottoilmoituksen allekirjoituspäivä on lupaprosessin alkamispäivä. Jos hanke koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, lupaprosessin alkamispäivä on päivä, jona asianomainen toimivaltainen viranomainen hyväksyy viimeisen ilmoituksen.

b)  Lakisääteinen lupamenettely, joka kattaa ajanjakson jätettyjen hakemusasiakirjojen hyväksymispäivästä siihen, kun tehdään kattava päätös, saa kestää enintään vuoden ja kuusi kuukautta. Jäsenvaltiot voivat asettaa lyhyemmän määräajan, jos sitä pidetään asianmukaisena.

1 a.       Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kahden menettelyn yhteenlaskettu kesto saa olla enintään kolme vuotta ja kuusi kuukautta. Jos toimivaltainen viranomainen kuitenkin katsoo, että jompaakumpaa tai kumpaakaan lupaprosessin kahdesta menettelystä ei saada päätökseen ennen 1 kohdassa säädettyjen määräaikojen päättymistä, se voi ennen määräaikojen päättymistä ja tapauskohtaisesti jatkaa jompaakumpaa tai kumpaakin määräajoista yhteensä enintään yhdeksällä kuukaudella kummankin menettelyn osalta.

Toimivaltaisen viranomaisen on tällöin ilmoitettava asiasta asianomaiselle ryhmälle ja esitettävä sille toimenpiteet, jotka on toteutettu tai toteutetaan, jotta lupaprosessi saadaan päätökseen mahdollisimman pian. Ryhmä voi pyytää toimivaltaista viranomaista raportoimaan säännöllisesti tässä asiassa saavutetusta edistymisestä.

1 b.  Jäsenvaltioissa, joissa reitin tai sijainnin määritystä, joka toteutetaan yksinomaan nimenomaisesti suunniteltua hanketta varten, mukaan lukien tiettyjen verkkokäytävien suunnittelu, ei voida sisällyttää kattavaa päätöstä koskevaan prosessiin, vastaava päätös on tehtävä erillisen kuuden kuukauden ajanjakson kuluessa alkaen päivästä, jona hankkeen toteuttaja jättää lopulliset ja kattavat hakemusasiakirjat.

Edellä 1 a kohdassa tarkoitettu määräajan pidennys lyhennetään tällöin kuuteen kuukauteen myös tässä kohdassa tarkoitetussa menettelyssä.

2.          Hakemuksen jättämistä edeltävä menettely käsittää seuraavat toimet:

a)     Toimivaltaisen viranomaisen on todettuaan ilmoituksen vastaanotetuksi 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yksilöitävä tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa hankkeen toteuttajan ehdotuksen perusteella niiden tietojen kattavuus ja yksityiskohtaisuus, jotka hankkeen toteuttajan on toimitettava osana hakemusasiakirjoja kattavan päätöksen hakemiseksi. Yksilöinti tehdään liitteessä VI olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun tarkistuslistan pohjalta. ▌

b)  Toimivaltaisen viranomaisen on tiiviissä yhteistyössä hankkeen toteuttajan ja muiden asianomaisten viranomaisten kanssa ja ottaen huomioon 2 kohdan mukaisesti toteutettujen toimien tulokset määriteltävä lupaprosessin yksityiskohtainen aikataulu liitteessä VI olevan 1 a kohdan säännösten mukaisesti.

Kahden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittävien hankkeiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ▌laadittava yhteinen aikataulu, jossa ne pyrkivät sovittamaan yhteen omat aikataulunsa.

c)      Toimivaltaisen viranomaisen on hakemusasiakirjojen luonnoksen vastaanotettuaan tarvittaessa ja myös muiden asianomaisten viranomaisten puolesta esitettävä hankkeen toteuttajalle pyyntö, joka koskee puuttuvien tietojen toimittamista ja jossa voidaan käsitellä ainoastaan a alakohdassa yksilöityjä kysymyksiä. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä hakemus tarkastelua varten kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa puuttuvien tietojen toimittamisesta. Lisätietoja voidaan pyytää vain siinä tapauksessa, että se on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden vuoksi.

4.  Hankkeen toteuttajan on varmistettava, että hakemusasiakirjat ovat täydelliset ja riittävän laadukkaat, ja pyydettävä tästä toimivaltaisen viranomaisen lausuntoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemusta edeltävää menettelyä. Hankkeen toteuttajan on toimittava täysin yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa määräaikojen ja 2 kohdan b alakohdassa määritellyn yksityiskohtaisen aikataulun noudattamiseksi.

7.          Tässä artiklassa vahvistetut määräajat eivät rajoita kansainvälisestä ja unionin oikeudesta johtuvien velvollisuuksien soveltamista eivätkä hallinnollisten muutoksenhakumenettelyjen ja tuomioistuimessa toteutettavien oikeussuojakeinojen soveltamista.

IV LUKU

SÄÄNTELY

12 artikla

Energiajärjestelmän laajuinen kustannus-hyötyanalyysi

1.          Sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä 'Sähkö-ENTSO', ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä 'Kaasu-ENTSO', on viimeistään … päivänä …kuuta …(25)* julkaistava ja toimitettava virastolle, komissiolle ja jäsenvaltioille menetelmät, mukaan lukien verkko- ja markkinamallinnus, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevassa 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä on sovellettava kaikkien niiden myöhempien kymmenvuotisten verkon kehittämissuunnitelmien laatimiseen, jotka Sähkö-ENTSO ja Kaasu-ENTSO laativat asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti. Menetelmät on laadittava liitteessä V vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, ja niiden on oltava liitteessä IV esitettyjen sääntöjen ja indikaattoreiden mukaisia.

ENTSOjen on ennen menetelmiensä toimittamista kuultava laajasti vähintään kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita ja tarvittaessa itse sidosryhmiä sekä kansallisia sääntelyviranomaisia ja muita kansallisia viranomaisia.

2.          Viraston on annettava menetelmistä lausunto komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkaistava ne kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta.

3.          Komissio antaa ja jäsenvaltiot voivat antaa menetelmistä lausunnon kolmen kuukauden kuluessa viraston lausunnon vastaanottamisesta. Lausunnot on toimitettava Sähkö-ENTSOlle tai Kaasu-ENTSOlle.

4.          Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on, kolmen kuukauden kuluessa viimeisimmän 3 kohdan nojalla saadun lausunnon vastaanottamisesta ja ottaen asiaankuuluvasti huomioon komission lausunnon, viraston lausunnon ja jäsenvaltioilta saadut lausunnot, mukautettava menetelmiään ja toimitettava ne komission hyväksyttäviksi.

5.  Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on julkaistava omat menetelmänsä verkkosivustoillaan kahden viikon kuluessa komission hyväksynnästä. Niiden on pyynnöstä toimitettava komissiolle ja virastolle liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritellyt vastaavat syötetiedot ja muut merkitykselliset verkko-, kuormitus- ja markkinatiedot riittävän tarkassa muodossa kansallisen oikeuden mukaisesti sekä asiaa koskevat luottamuksellisuussopimukset. Tietojen on oltava paikkansapitäviä pyyntöajankohtana. Komissio ja virasto varmistavat, että ne itse ja mahdolliset muut osapuolet, jotka tekevät niille analyyseja kyseisten tietojen pohjalta, käsittelevät tietoja luottamuksellisina.

6.          Menetelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä on parannettava säännöllisesti 1–5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Virasto voi tehdä tällaisia päivityksiä ja parannuksia koskevan pyynnön, joka sisältää asianmukaiset perustelut ja aikataulut, omasta aloitteestaan tai kansallisten sääntelyviranomaisten tai sidosryhmien asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä ja kuultuaan ensin virallisesti kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita ja komissiota. Viraston on julkaistava kansallisten sääntelyviranomaisten tai sidosryhmien pyynnöt sekä kaikki asiaa koskevat muut kuin kaupallisesti arkaluonteiset asiakirjat, joiden perusteella virasto on tehnyt päivitystä tai parannusta koskevan pyynnön.

7 a.  Viraston puitteissa yhteistyötä tekevien kansallisten sääntelyviranomaisten on viimeistään … päivänä …kuuta …(26)* vahvistettava ja julkistettava yksikkökohtaisten investointikustannusten vertailua koskevat indikaattorit ja vastaavat vertailuarvot liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin infrastruktuuriluokkiin kuuluvista vastaavista hankkeista. Sähkö-ENTSO ja kaasu-ENTSO voivat käyttää kyseisiä vertailuarvoja myöhempiä kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia varten tehtävissä kustannus-hyötyanalyyseissa.

8.          Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on yhdessä esitettävä komissiolle ja virastolle 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä sähkö- ja kaasualan yhdenmukainen ja yhteenliitetty markkina- ja verkkomalli, johon sisältyvät sekä sähkön että kaasun siirtoinfrastruktuuri ja varastointi ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset, joka kattaa energiainfrastruktuurien ensisijaiset käytävät ja alueet ja joka on laadittu liitteessä V vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Malli on sisällytettävä menetelmiin sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt sen 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

13 artikla

Rajat ylittäviä vaikutuksia aiheuttavien investointien mahdollistaminen

1.          Liitteessä II olevassa 1 kohdan a, b ja d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden tosiasiallisesti aiheutuneista investointikustannuksista ylläpitokustannuksia lukuun ottamatta vastaavat niiden jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijat tai siirtoinfrastruktuuria koskevien hankkeiden toteuttajat, joille hanke aiheuttaa positiivisen nettovaikutuksen, ja siltä osin kuin näitä kustannuksia ei ole katettu siirtorajoitusmaksuilla tai muilla maksuilla, verkon käyttäjät maksavat ne verkkoon pääsystä kyseisissä jäsenvaltioissa perittävinä tariffeina.

1 b.       Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan liitteessä II olevassa 1 kohdan a, b ja d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvaan yhteistä etua koskevaan hankkeeseen vain, jos vähintään yksi hankkeen toteuttaja pyytää kyseisiä kansallisia viranomaisia soveltamaan tätä artiklaa hankkeen kaikkiin kustannuksiin tai osaan niistä. Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä sovelletaan lisäksi liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvaan yhteistä etua koskevaan hankkeeseen vain, jos markkinoiden kysyntää koskeva arvio on jo tehty eikä tosiasiallisesti aiheutuneita investointikustannuksia voida sen mukaan odottaa katettavan tariffeilla.

Jos hankkeella on useita toteuttajia, asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on viipymättä pyydettävä kaikkia toteuttajia esittämään investointipyyntö yhdessä 4 kohdan mukaisesti.

4.          Sellaisissa yhteistä etua koskevissa hankkeissa, joihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä, hankkeen toteuttajien on tiedotettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja hankkeen käyttöönottoon saakka kaikille asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille hankkeen edistymisestä ja siihen liittyvien kustannusten ja vaikutusten yksilöinnistä.

Heti kun tällainen hanke on saavuttanut riittävän kypsyyden, hankkeen toteuttajien on esitettävä ▌investointipyyntö kuultuaan niiden jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijoita, joille hanke aiheuttaa merkittävän positiivisen nettovaikutuksen. Investointipyyntöön on sisällyttävä rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva pyyntö, ja se on toimitettava kaikille asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille seuraavien lisäksi:

a)  12 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion rajojen yli ulottuvat hyödyt;

b)     liiketoimintasuunnitelma, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista kannattavuutta, mukaan lukien valittu rahoitusratkaisu, sekä liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvan yhteistä etua koskevan hankkeen osalta markkinatestauksen tulokset;

b a)  jos hankkeen toteuttajat pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen, rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva perusteltu ehdotus.

Jos hankkeen toteuttajina on useita verkonhaltijoita tai sijoittajia, niiden on esitettävä investointipyyntö yhdessä.

Ensimmäiseen unionin luetteloon sisällytettyjen hankkeiden osalta hankkeen toteuttajien on esitettävä investointipyyntönsä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2013.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on viipymättä toimitettava virastolle tiedoksi jäljennös jokaisesta investointipyynnöstä heti, kun pyyntö on vastaanotettu.

Kansallisten sääntelyviranomaisten ja viraston on käsiteltävä kaupallisesti arkaluonteisia tietoja luottamuksellisina.

5.          Kansallisten sääntelyviranomaisten on asianomaisia hankkeen toteuttajia kuultuaan tehtävä koordinoituja päätöksiä investointikustannusten jakamisesta kullekin hankkeeseen osallistuvalle verkonhaltijalle ja kustannusten sisällyttämisestä tariffeihin kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset vastaanottivat viimeisen investointipyynnön. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat päättää jakaa vain osan kustannuksista, tai ne voivat päättää jakaa kustannukset useiden yhteistä etua koskevien hankkeiden kesken.

Kansallisten sääntelyviranomaisten on kustannuksia jakaessaan otettava huomioon todelliset tai arvioidut

       siirtorajoitusmaksut tai muut maksut;

       tulot, jotka saadaan asetuksen (EY) N:o 714/2009 13 artiklan nojalla perustetusta siirtoverkonhaltijoiden välisestä korvausmekanismista.

Päätettäessä kustannusten jakamisesta rajojen yli on otettava huomioon hankkeiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä mahdollinen rahoitustuen tarve.

Asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten on päättäessään kustannusten jakamisesta rajojen yli pyrittävä asianomaisia siirtoverkonhaltijoita kuullen keskinäiseen yhteisymmärrykseen muun muassa 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

Jos yhteistä etua koskeva hanke vähentää kielteisiä ulkoisvaikutuksia, kuten silmukkavirtoja, ja kyseinen yhteistä etua koskeva hanke toteutetaan kielteisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavassa jäsenvaltiossa, tällaista vähentämistä ei saa pitää rajat ylittävänä hyötynä eikä se sen vuoksi saa olla perusteena kustannusten jakamiseen sellaisen yhden tai useamman jäsenvaltion siirtoverkonhaltijalle, johon kyseiset kielteiset ulkoisvaikutukset kohdistuvat.

5 a.       Kansallisten sääntelyviranomaisten on tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun rajat ylittävän kustannusten jakamisen perusteella otettava huomioon todelliset kustannukset, joita siirtoverkonhaltijalle tai muulle hankkeen toteuttajalle on aiheutunut investoinneista ▌, kun ne vahvistavat tai hyväksyvät tariffeja direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, sikäli kuin nämä kustannukset ovat verrattavissa tehokkaan ja rakenteeltaan vastaavan verkonhaltijan kustannuksiin.

Kansallisten sääntelyviranomaisen on viipymättä annettava virastolle tiedoksi kustannusten jakamista koskeva päätös sekä kaikki sitä koskevat olennaiset tiedot. Tietoihin on erityisesti sisällyttävä yksityiskohtaiset syyt, joiden perusteella kustannukset on jaettu jäsenvaltioiden kesken, kuten seuraavat tiedot:

a)  kuhunkin asianomaiseen jäsenvaltioon kohdistuvien vaikutusten arviointi, myös verkkotariffien osalta;

b)     4 kohdan b alakohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman arviointi;

c)      alueelliset tai unionin laajuiset myönteiset ulkoisvaikutukset, joita hankkeesta aiheutuisi;

d)     asianomaisten hankkeen toteuttajien kuulemisen tulokset.

Kustannusten jakamista koskeva päätös on julkaistava.

6.          Jos asianomaiset kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen investointipyynnöstä kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona viimeinen asianomaisista kansallisista sääntelyviranomaisista vastaanotti pyynnön, niiden on ilmoitettava asiasta viipymättä virastolle.

Tällaisessa tapauksessa tai asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten yhteisestä pyynnöstä viraston on kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona asia siirrettiin sen käsiteltäväksi, tehtävä kyseistä investointipyyntöä koskeva päätös, mukaan lukien 4 kohdassa tarkoitettu rajat ylittävä kustannusten jakaminen sekä se, miten investointien kustannukset otetaan huomioon tariffeissa.

Ennen päätöksen tekemistä viraston on kuultava asianomaisia kansallisia sääntelyviranomaisia ja hankkeen toteuttajia. Jos virasto pyytää asiasta lisätietoja, toisessa alakohdassa tarkoitettua kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella. Tämä määräaika alkaa kaikkien tietojen vastaanottamista seuraavasta päivästä.

Kustannusten jakamista koskeva päätös on julkaistava. Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 713/2009 19 ja 20 artiklaa.

7.          Viraston on viipymättä toimitettava komissiolle jäljennös kaikista kustannusten jakamista koskevista päätöksistä sekä kaikki kutakin päätöstä koskevat olennaiset tiedot. Tiedot voidaan toimittaa kootusti. Komissio käsittelee kaupallisesti arkaluonteiset tiedot luottamuksellisina.

8.          Kustannusten jakamista koskeva päätös ei vaikuta siirtoverkonhaltijoiden oikeuteen soveltaa ja kansallisten sääntelyviranomaisten oikeuteen hyväksyä verkkoon pääsystä perittäviä maksuja direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 32 artiklan, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklan mukaisesti.

8 a.  Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joille on myönnetty

       vapautus direktiivin 2009/73/EY 32, 33 ja 34 artiklan sekä 41 artiklan 6, 8 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta kyseisen direktiivin 36 artiklan nojalla; tai

       vapautus asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 6 kohdan tai direktiivin 2009/72/EY 32 artiklan sekä 37 artiklan 6 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan nojalla; tai

       vapautus direktiivin 2003/55/EY(27) 22 artiklan nojalla, tai

       vapautus asetuksen (EY) N:o 1228/2003(28) 7 artiklan nojalla.

14 artikla

Kannustimet

1.          Jos hankkeen toteuttajalle aiheutuu liitteessä II olevassa 1 kohdan a, b ja d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden ▌kehittämisestä, rakentamisesta, toiminnasta tai ylläpidosta suuremmat riskit kuin mitä vastaavasta infrastruktuurihankkeesta tavallisesti aiheutuu ▌, jäsenvaltioiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kyseiselle hankkeelle tarjotaan asianmukaisia kannustimia ▌direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 8 kohdan, direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohdan, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklan mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, kun yhteistä etua koskevalle hankkeelle on myönnetty

       vapautus direktiivin 2009/73/EY 32, 33 ja 34 artiklan sekä 41 artiklan 6, 8 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta kyseisen direktiivin 36 artiklan nojalla; tai

  vapautus asetuksen (EY) N:o 714/2009 16 artiklan 6 kohdan tai direktiivin 2009/72/EY 32 artiklan sekä 37 artiklan 6 ja 10 kohdan säännösten soveltamisesta asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan nojalla; tai

       vapautus direktiivin 2003/55/EY 22 artiklan nojalla, tai

       vapautus asetuksen (EY) N:o 1228/2003 7 artiklan nojalla.

2.          Kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksessä tällaisten kannustimien tarjoamisesta on otettava huomioon 12 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän pohjalta tehdyn kustannus‑hyötyanalyysin tulokset ja erityisesti hankkeen aiheuttamat alueelliset tai unionin laajuiset myönteiset ulkoisvaikutukset. Kansallisten sääntelyviranomaisten on lisäksi analysoitava hankkeen toteuttajille aiheutuvia erityisiä riskejä, toteutettuja riskinhallintatoimenpiteitä sekä sitä, onko kyseinen riskiprofiili perusteltu hankkeen positiiviseen nettovaikutukseen nähden, kun hanketta verrataan vähäriskisempään vaihtoehtoon. Hyväksyttäviä riskejä ovat erityisesti uusiin siirtoteknologioihin sekä mantereella että merialueilla liittyvät riskit, kustannusten vajaaseen kattamiseen liittyvät riskit ja kehittämisriskit.

3.  Päätöksellä myönnetyssä kannustimessa on otettava huomioon aiheutuneen riskin erityisluonne, ja siihen voivat sisältyä muun muassa

a)      ennakoivaa investointia koskevat säännöt; tai

b)     ennen hankkeen käyttöönottoa tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten huomioon ottamista koskevat säännöt; tai

c)      säännöt, jotka koskevat lisätuoton saamista hankkeeseen investoidusta pääomasta, tai

d)     kaikki muut tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsotut toimenpiteet.

5.          Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen on viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013 toimitettava virastolle menetelmänsä ja perusteensa, joita ne käyttävät arvioidessaan sähkö- ja kaasualan infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja ja niiden aiheuttamia tavanomaista suurempia riskejä, jos ne ovat saatavilla.

5 a.  Viraston on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 ja ottaen asianmukaisesti huomioon tämän artiklan 5 kohdan nojalla saadut tiedot edistettävä hyvien toimintatapojen jakamista ja annettava asetuksen (EY) N:o 713/2009 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti suosituksia

a)      1 kohdassa tarkoitetuista kannustimista kansallisten sääntelyviranomaisten parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysin pohjalta;

b)     yhteisestä menetelmästä, jolla arvioidaan sähkö- ja kaasualan infrastruktuurihankkeisiin tehtävistä investoinneista aiheutuvia tavanomaista suurempia riskejä.

5 b.       Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen on viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2014 julkistettava menetelmät ja perusteet, joita ne käyttävät arvioidessaan sähkö- ja kaasualan infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja ja niiden aiheuttamia tavanomaista suurempia riskejä.

6.  Jos 5 a ja 5 b kohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät ole riittäviä yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveettömän toteutuksen varmistamiseksi, komissio voi antaa tässä artiklassa säädettyjä kannustimia koskevia suuntaviivoja ▌.

V LUKU

RAHOITUS

15 artikla

Hankkeiden kelpoisuus unionin rahoitustukeen

1.          Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea tutkimuksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa ▌.

2.          Liitteessä II olevassa 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa ▌, ▌jos ne täyttävät seuraavat perusteet:

a)  13 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä myönteisistä ulkoisvaikutuksista esimerkiksi toimitusvarmuuden, yhteisvastuun tai innovoinnin alalla;

b)     hankkeesta on tehty rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva päätös 13 artiklan mukaisesti; kun on kyse yhteistä etua koskevista hankkeista, jotka kuuluvat liitteessä II olevassa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun luokkaan ja joista ei sen vuoksi tehdä rajat ylittävää kustannusten jakamista koskevaa päätöstä, hankkeessa on kuitenkin pyrittävä tarjoamaan palveluja rajojen yli, kehittämään teknologisia innovaatioita ja varmistamaan rajat ylittävien verkkojen toiminnan turvallisuus;

c)      hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti mahdollisten sijoittajien tai luotonantajien taikka kansallisen sääntelyviranomaisen tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut.

2 a.  Edellä olevassa 5 artiklan 6 kohdan c alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti toteutettavat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa, jos ne täyttävät tämän artiklan 2 kohdassa vahvistetut perusteet.

3.          Liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa ▌, jos asianomaiset hankkeen toteuttajat voivat selvästi osoittaa, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä myönteisiä ulkoisvaikutuksia ja se on kaupallisesti kannattamaton liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti mahdollisten sijoittajien tai luotonantajien taikka soveltuvin osin kansallisen sääntelyviranomaisen tekemien arviointien mukaan.

15 a artikla

Unionin rahoitustuen myöntämisperusteita koskeva ohjeistus

Edellä olevassa 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt erityiset arviointiperusteet ja 4 artiklan 4 kohdassa säädetyt parametrit toimivat myös tavoitteina vahvistettaessa unionin rahoitustuen myöntämisperusteita Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asianmukaisessa asetuksessa.

15 b artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.          Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.          Siirretään 3 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle neljäksi vuodeksi … päivästä …kuuta …(29)*. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.          Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.          Edellä olevan 3 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Raportointi ja arviointi

Komissio julkaisee viimeistään vuonna 2017 kertomuksen yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutuksesta ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)  edistyminen 3 artiklan mukaisesti valittujen yhteistä etua koskevien hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä, rakentamisessa ja käyttöönotossa ja tapauksen mukaan toteutuksen viivästykset ja muut ilmenneet vaikeudet;

b)          varat, jotka unioni on sitonut ja maksanut yhteistä etua koskeviin hankkeisiin ▌verrattuna rahoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaisarvoon;

c)          sähkö- ja kaasualan osalta jäsenvaltioiden välisen yhteenliitäntäasteen kehitys, vastaava energian hintojen kehitys sekä verkon järjestelmähäiriöiden lukumäärä, niiden syyt ja niihin liittyvät taloudelliset kustannukset;

d)          lupien myöntämisen ja yleisön osallistumisen osalta:

–  yhteistä etua koskevien hankkeiden lupamenettelyjen keskimääräinen ja pisin kokonaiskesto, mukaan lukien lupamenettelyn kunkin vaiheen kesto, verrattuna 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alustavien tärkeiden välitavoitteiden aikatauluun;

–       yhteistä etua koskevien hankkeiden kohtaama vastustus (erityisesti kirjallisten vastalauseiden lukumäärä julkisessa kuulemismenettelyssä ja muutoksenhakukanteiden lukumäärä);

       yleiskatsaus parhaista ja innovatiivisista käytännöistä sidosryhmien osallistumisessa ja ympäristövaikutusten lieventämisessä lupaprosessin ja hankkeiden toteutuksen aikana;

       9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien tehokkuus 11 artiklassa säädettyjen määräaikojen noudattamisen kannalta;

e)  sääntelyn osalta:

–       niiden yhteistä etua koskevien hankkeiden lukumäärä, joista on annettu rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva päätös 13 artiklan mukaisesti;

–       niiden yhteistä etua koskevien hankkeiden lukumäärä ja tyyppi, jotka ovat saaneet erityisiä kannustimia 14 artiklan mukaisesti;

e a)       se, miten tehokkaasti tällä asetuksella edistetään markkinoiden yhdentymistä vuoteen 2014 ja 2015 mennessä koskevia tavoitteita, vuotta 2020 koskevia energia- ja ilmastotavoitteita sekä pidemmällä aikavälillä siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä.

17 artikla

Tiedottaminen ja julkisuus

Komissio perustaa kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen unionin luettelon hyväksymisestä infrastruktuurien avoimuusfoorumin, joka on helposti yleisön saatavilla myös internetin kautta. Foorumi sisältää seuraavat tiedot:

a)  yleiset, ▌päivitetyt tiedot kustakin yhteistä etua koskevasta hankkeesta, mukaan lukien maantieteelliset tiedot;

b)          5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kunkin yhteistä etua koskevan hankkeen toteuttamissuunnitelma;

c)          12 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän pohjalta tehdyn kustannus-hyötyanalyysin keskeiset tulokset asianomaisista yhteistä etua koskevista hankkeista, lukuun ottamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja;

c a)       unionin luettelo;

c b)       varat, jotka unioni on jakanut ja maksanut kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen.

18 artikla

Siirtymäsäännökset

Tämä asetus ei vaikuta sellaisen rahoitustuen antamiseen, jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on myöntänyt yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007(30) nojalla julkaistujen ehdotuspyyntöjen pohjalta päätöksen N:o 1364/2006/EY liitteissä I ja III luetelluille hankkeille, tai Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006(31) määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi TEN-E-verkkoa koskevien menoluokkien perusteella.

III luvun säännöksiä ei sovelleta lupaprosessissa sellaisiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joita koskevat hakemusasiakirjat hankkeen toteuttaja on jättänyt ennen … päivää …kuuta …(32)*.

18 a artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 713/2009

Korvataan asetuksen (EY) N:o 713/2009 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Virasto voi periä maksun 9 artiklan 1 kohdan mukaisen vapautuspäätöksen hakemisesta ja rajat ylittävää kustannusten jakamista koskevista päätöksistä, jotka virasto toimittaa Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista … päivänä …kuuta …*(33)+ annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/… 13 artiklan mukaisesti.

_____________________

*       EUVL L …, …, s.(34)++."

18 b artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 714/2009

Muutetaan asetus (EY) N:o 714/2009 seuraavasti:

1)          Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)     korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

"a)   yhteiset verkon toimintaan liittyvät välineet, joilla varmistetaan verkon toiminnan koordinointi normaalioloissa ja hätätilanteissa, mukaan lukien yhteinen häiriöiden luokitteluasteikko, ja tutkimussuunnitelmat. Näihin välineisiin on sisällyttävä muun muassa seuraavat määritykset:

i)      tiedot, mukaan lukien asianmukaiset seuraavan vuorokauden, päivänsisäiset ja reaaliaikaiset tiedot, joista on hyötyä toiminnan koordinoinnin parantamiseksi, sekä tällaisten tietojen optimaalinen keruu- ja vaihtoväli;

ii)  teknologinen foorumi reaaliaikaista tietojenvaihtoa varten ja tarvittaessa teknologisia foorumeja muiden i alakohdassa tarkoitettujen tietojen keruuta, käsittelyä ja siirtoa varten sekä sellaisten menettelyjen käyttöönottoa varten, joilla voidaan tehostaa toiminnan koordinointia siirtoverkonhaltijoiden välillä tällaisen koordinoinnin ulottamiseksi unionin laajuiseksi;

iii)    se, miten siirtoverkonhaltijat asettavat toimintaa koskevat tiedot muiden siirtoverkonhaltijoiden ja sellaisten yksiköiden saataville, jotka ovat saaneet toimeksiannon tukea siirtoverkonhaltijoita toiminnan koordinoinnissa, sekä viraston saataville; ja

iv)    se, että siirtoverkonhaltijat nimeävät yhteyspisteen, joka vastaa muiden siirtoverkonhaltijoiden tai sellaisten muiden yksiköiden, jotka ovat saaneet iii alakohdassa tarkoitetun toimeksiannon, tai viraston tällaisia tietoja koskeviin kyselyihin.

Sähkö-ENTSOn on toimitettava i–iv alakohtaa koskevat hyväksytyt määritykset virastolle ja komissiolle viimeistään … päivänä …kuuta …(35)* .

Viraston on 12 kuukauden kuluessa määritysten hyväksymisestä annettava lausunto, jossa se tarkastelee, edistävätkö ne riittävästi rajat ylittävää kauppaa sekä Euroopan sähkönsiirtoverkon optimaalisen hallinnan, koordinoidun toiminnan ja vakaan teknisen kehityksen turvaamista.";

b)     korvataan 10 kohdan a alakohta seuraavasti:

"a)   perustuttava kansallisiin investointisuunnitelmiin, ja siinä on otettava huomioon 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alueelliset investointisuunnitelmat ja tarvittaessa verkkosuunnittelun unioniin liittyvät näkökohdat Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista … päivänä …kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/…*(36)+ mukaisesti; siitä on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi kyseisen asetuksen 12 artiklassa säädettyä menetelmää käyttäen;

_________________

*       EUVL L …, …, s.(37)++."

2)  Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"11 artikla

Kulut

Tämän asetuksen 4–12 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o …/…(38)* 12 artiklassa tarkoitettuihin sähkö-ENTSOn toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat siirtoverkonhaltijat, ja kustannukset otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia."

3)          Lisätään 18 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

"4 a. Komissio voi antaa suuntaviivoja toiminnan koordinoinnin täytäntöönpanosta siirtoverkonhaltijoiden välillä unionin tasolla. Näiden suuntaviivojen on oltava sopusoinnussa tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen verkkosääntöjen kanssa ja perustuttava niihin sekä tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin hyväksyttyihin määrityksiin ja viraston lausuntoon. Komissio ottaa suuntaviivoja antaessaan huomioon erilaiset alueelliset ja kansalliset toimintavaatimukset.

Kyseiset suuntaviivat hyväksytään 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen."

4)          Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:

"3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011* 5 artiklaa.

__________________

*       EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13."

18 c artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 715/2009

Muutetaan asetus (EY) N:o 715/2009 seuraavasti:

1)  Korvataan 8 artiklan 10 kohdan toisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

"a)   perustuttava kansallisiin investointisuunnitelmiin, ja siinä on otettava huomioon 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alueelliset investointisuunnitelmat ja tarvittaessa verkkosuunnittelun unioniin liittyvät näkökohdat Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista … päivänä …kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/…(39)*(40)+ mukaisesti; siitä on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi kyseisen asetuksen 12 artiklassa säädettyä menetelmää käyttäen;

__________________

*       EUVL L …, …, s.(41)++*."

2)          Korvataan 11 artikla seuraavasti:

"11 artikla

Kulut

Tämän asetuksen 4–12 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o …/…(42)* 12 artiklassa tarkoitettuihin kaasu-ENTSOn toimintoihin liittyvistä kustannuksista vastaavat siirtoverkonhaltijat, ja kustannukset otetaan huomioon tariffeja laskettaessa. Sääntelyviranomaiset hyväksyvät kustannukset ainoastaan, jos ne ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia."

19 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1364/2006/EY 1 päivästä tammikuuta 2014. Tästä asetuksesta ei johdu mitään oikeuksia päätöksen N:o 1364/2006/EY liitteissä I ja III luetelluille hankkeille.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta …(43)* lukuun ottamatta 15 ja 15 a artiklaa, joita sovelletaan Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan asianmukaisen asetuksen soveltamispäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta                   Neuvoston puolesta

Puhemies                                                    Puheenjohtaja

________________________

LIITE I

ENERGIAINFRASTRUKTUURIEN ENSISIJAISET KÄYTÄVÄT JA ALUEET

Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien ensisijaisiin käytäviin ja alueisiin:

1.          ENSISIJAISET SÄHKÖKÄYTÄVÄT

(1)         Pohjoisten merialueiden offshore-verkko ("NSOG"): Pohjanmeren, Irlanninmeren, Englannin kanaalin, Itämeren ja niiden lähivesien integroidun offshore-sähköverkon kehittäminen ja siihen liittyvät rajayhdysjohdot uusiutuvista offshore-energialähteistä tuotetun sähkön siirtämiseksi kulutus- ja varastointikeskuksiin ja rajat ylittävän sähkökaupan lisäämiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Irlanti, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(2)  Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI West Electricity"): alueen jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen, mukaan lukien Pyreneiden niemimaa, väliset yhteenliitännät erityisesti uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon ja sisäisten verkkoinfrastruktuurien vahvistamiseksi, jotta voidaan edistää markkinoiden yhdentymistä alueella.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(3)         Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia(44), Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

(4)  Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta ("BEMIP Electricity"): Itämeren alueen jäsenvaltioiden väliset yhteenliitännät ja sisäisten verkkoinfrastruktuurien vastaava vahvistaminen Baltian maiden eristyneisyyden poistamiseksi ja markkinoiden yhdentymisen edistämiseksi muun muassa edistämällä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämistä verkkoon alueella.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro.

2.          ENSISIJAISET KAASUKÄYTÄVÄT

(5)         Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI West Gas"): Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen kaasuinfrastruktuuri toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(6)  Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI East Gas"): kaasuinfrastruktuuri Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren, itäisen Välimeren alueen sekä Mustanmeren välisiä alueellisia yhteyksiä varten sekä kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia(45), Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

(7)         Eteläinen kaasukäytävä ("SGC"): infrastruktuuri kaasun siirtoa varten Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia(46), Kypros, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

(8)  Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta ("BEMIP Gas"): kaasuinfrastruktuuri kolmen Baltian maan ja Suomen eristyneisyyden ja yhdestä toimittajasta riippuvuuden poistamiseksi, sisäisten verkkoinfrastruktuurien vahvistamiseksi vastaavasti sekä Itämeren alueen toimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro.

3.          ENSISIJAINEN ÖLJYKÄYTÄVÄ

(9)         Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet ("OSC"): keskisen Itä-Euroopan öljyputkiverkon yhteentoimivuus toimitusvarmuuden parantamiseksi ja ympäristöriskien pienentämiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Itävalta, Kroatia(47), Puola, Saksa, Slovakia, Tšekki ja Unkari.

4.  ENSISIJAISET AIHEALUEET

(10)       Älykkäiden verkkojen käyttöönotto: älykkäiden verkkoteknologioiden käyttöönotto kaikkialla unionissa, jotta voidaan ottaa tehokkaasti huomioon kaikkien sähköverkkoon liitettyjen käyttäjien käyttötottumukset ja toiminta, erityisesti suurten sähkömäärien tuotanto uusiutuvista tai hajanaisista energialähteistä sekä kuluttajien kysynnänohjaus.

Asianomaiset jäsenvaltiot: kaikki.

(11)       Sähkönsiirron valtaväylät: ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä sellaisen unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi, jonka avulla on mahdollista

a)     sopeutua jatkuvasti lisääntyvään tuulivoiman ylijäämätuotantoon Pohjanmerellä ja Itämerellä ja niiden ympäristössä sekä lisääntyvään uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan tuotantoon Itä- ja Etelä-Euroopassa ja myös Pohjois-Afrikassa;

b)     liittää nämä uudet tuotantokeskukset tärkeimpiin varastointikapasiteetteihin Pohjoismaissa, Alpeilla ja muilla alueilla, joilla on suuria kulutuskeskuksia; ja

c)  mukautua yhä vaihtelevampiin ja hajautetumpiin sähköntoimituksiin ja yhä joustavampaan sähkönkysyntään.

Asianomaiset jäsenvaltiot: kaikki.

(12)       Rajat ylittävä hiilidioksidiverkko: hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin kehittäminen jäsenvaltioiden välillä ja unionin naapurimaiden kanssa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin saamiseksi käyttöön.

Asianomaiset jäsenvaltiot: kaikki.

________________________

LIITE II

ENERGIAINFRASTRUKTUURILUOKAT

Liitteessä I lueteltujen energiainfrastruktuurien ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseksi kehitettävät energiainfrastruktuuriluokat ovat seuraavat:

1)          sähkö:

a)      suurjänniteilmajohdot, jotka on suunniteltu vähintään 220 kV:n jännitteelle, ja maan- tai merenalaiset siirtokaapelit, jotka on suunniteltu vähintään 150 kV:n jännitteelle;

b)     erityisesti sähkönsiirron valtaväylien osalta: kaikki fyysiset laitteet, jotka on suunniteltu mahdollistamaan sähkönsiirto korkealla tai erittäin korkealla jännitteellä, jotta yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitsevia suuria sähköntuotantomääriä tai sähkövarastoja voidaan yhdistää suuren mittakaavan sähkönkulutukseen yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa;

c)  sähkönvarastointilaitokset, joita käytetään sähkön pysyvään tai tilapäiseen varastointiin maanpäällisissä tai maanalaisissa infrastruktuureissa tai geologisilla varastointialueilla, sillä edellytyksellä, että ne on liitetty suoraan vähintään 110 kV:n jännitteelle suunniteltuihin suurjännitejohtoihin;

d)     kaikki a, b ja c alakohdassa määriteltyjen järjestelmien turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät kaikilla jännitetasoilla sekä sähköasemat;

e)      kaikki laitteet ja laitteistot, sekä siirtotasolla että keskijännitteisellä jakelutasolla, joiden tarkoituksena on kaksisuuntainen digitaalinen viestintä ja sähkön tuotannon, siirron, jakelun ja kulutuksen tosiaikainen tai lähes tosiaikainen, interaktiivinen ja älykäs seuranta ja hallinta sähköverkossa sellaisen verkon kehittämiseksi, jossa voidaan ottaa tehokkaasti huomioon kaikkien siihen liitettyjen käyttäjien – tuottajien ja kuluttajien sekä niiden, jotka ovat molempia – käyttötottumukset ja toiminta siten, että voidaan turvata taloudellisesti tehokkaat ja kestävät sähköjärjestelmät, joissa hävikki on vähäistä ja laatu, toimitusvarmuus ja turvallisuus ovat korkeatasoisia;

(2)  kaasu:

a)      maakaasun ja biokaasun siirtoputkistot, jotka ovat osa pääasiassa korkeapaineputkista koostuvia putkistoja, lukuun ottamatta tuotantovaiheen aikaisia korkeapaineputkistoja ja maakaasun paikalliseen jakeluun käytettäviä korkeapaineputkistoja;

b)     edellä mainittuihin korkeapainekaasuputkiin yhdistetyt maanalaiset varastot;

c)      nesteytetyn maakaasun (LNG) tai paineistetun maakaasun (CNG) vastaanotto-, varastointi- ja kaasuttamislaitokset tai paineenvähennyslaitokset;

d)     kaikki järjestelmän turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan tai kaksisuuntaisen kapasiteetin mahdollistamisen kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien kompressoriasemat;

(3)  öljy:

a)      raakaöljyn siirtoon käytetyt putkistot;

b)     raakaöljyputkistojen toiminnan kannalta välttämättömät pumppuasemat ja varastot;

c)      kaikki järjestelmän moitteettoman, turvallisen ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät ja vastakkaisvirtauslaitteistot;

(4)         hiilidioksidi:

a)      erityiset putkistot, lukuun ottamatta tuotantovaiheen aikaista putkiverkkoa, joita käytetään ihmisen toiminnasta aiheutuvan hiilidioksidin siirtoon useammasta kuin yhdestä lähteestä, eli teollisuuslaitoksista (mukaan lukien voimalat), jotka tuottavat hiilidioksidikaasua polttamalla tai muilla kemiallisilla reaktioilla, joihin liittyy fossiilisia tai ei-fossiilisia hiiltä sisältäviä yhdisteitä, hiilidioksidin pysyvää geologista varastointia varten direktiivin 2009/31/EY mukaisesti;

b)  hiilidioksidin nesteytys- ja välivarastointilaitokset jatkosiirtoa varten. Tähän eivät sisälly siinä geologisessa muodostumassa olevat infrastruktuurit, jota käytetään hiilidioksidin pysyvään geologiseen varastointiin direktiivin 2009/31/EY mukaisesti, eivätkä niihin liittyvät maan pinnalla olevat laitokset ja injektointilaitokset;

c)      kaikki järjestelmän moitteettoman, turvallisen ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät.

________________________

LIITE III

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIEN HANKKEIDEN ALUEELLISET LUETTELOT

1.          RYHMIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

(1)         Liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähköhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat ▌sekä komissio, virasto ja Sähkö-ENTSO.

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat ▌sekä komissio, virasto ja Kaasu-ENTSO.

Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, hankkeen toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt asianomaiset ensisijaiset käytävät ja alueet koskevat, ja komissio.

(1 a)  Ryhmien päätöksentekoelimet voidaan yhdistää. Kaikki ryhmät tai päätöksentekoelimet kokoontuvat tarvittaessa keskustelemaan kaikille ryhmille yhteisistä asioista, joihin voivat kuulua alueiden välisen johdonmukaisuuden kannalta olennaiset kysymykset tai alueellisten luettelojen luonnoksiin sisältyvien ehdotettujen hankkeiden lukumäärä silloin kun on olemassa riski, että lukumäärä ei ole hallittavissa.

(2)         Kukin ryhmä organisoi työnsä direktiivin 2009/72/EY 6 artiklassa, direktiivin 2009/73/EY 7 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 714/2009 12 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa säädettyjen alueellisten yhteistyötoimien ja muiden olemassa olevien alueellisten yhteistyörakenteiden mukaisesti.

(3)  Kukin ryhmä kutsuu kokouksiinsa, siinä määrin kuin se on tarpeen liitteessä I määritellyn asianomaisen ensisijaisen käytävän tai alueen toteuttamiseksi, sellaisten hankkeiden toteuttajia, jotka voidaan mahdollisesti valita yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, kansallisten hallintojen ja sääntelyviranomaisten edustajia ▌ja siirtoverkonhaltijoita unionin ehdokasmaista ja mahdollisista ehdokasmaista ja Euroopan talousalueen ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaista sekä edustajia energiayhteisön toimielimistä ja elimistä, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista ja maista, joiden kanssa unioni on sopinut erityisestä energia-alan yhteistyöstä. Kolmansien maiden edustajien kutsumista koskevan päätöksen on perustuttava yhteisymmärrykseen.

(4)         Kukin ryhmä kuulee asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita ja tarvittaessa suoraan sidosryhmiä, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat ja kuluttajat, ja ▌ympäristöjärjestöjä. Ryhmä voi järjestää kuulemistilaisuuksia, jos ne ovat tarpeen sen tehtävien toteuttamiseksi.

(4 a)  Komissio julkistaa kunkin ryhmän sisäiset säännöt, jäsenorganisaatioiden päivitetyn luettelon, säännöllisesti päivitetyt tiedot työn edistymisestä, kokousten esityslistat sekä lopulliset päätelmät ja päätökset 17 artiklassa tarkoitetulla avoimuusfoorumilla.

(4 b)      Komissio, virasto ja ryhmät pyrkivät johdonmukaisuuteen eri ryhmien välillä. Komissio ja virasto varmistavat tätä varten tarvittaessa kaikkea sellaista työtä koskevan tietojenvaihdon, joka on asianomaisten ryhmien alueiden välisen edun mukaista.

Kansallisten sääntelyviranomaisten ja viraston osallistuminen ryhmiin ei saa vaarantaa sellaisten tavoitteiden ja tehtävien toteutumista, jotka kuuluvat niille tämän asetuksen taikka direktiivin 2009/72/EY 36 ja 37 artiklan, direktiivin 2009/73/EY 40 ja 41 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 713/2009 mukaisesti.

2.  ALUEELLISTEN LUETTELOJEN LAATIMISPROSESSI

(1)         Sellaisten hankkeiden toteuttajien, jotka voidaan mahdollisesti valita yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi ja joille halutaan yhteistä etua koskevien hankkeiden asema, on toimitettava ryhmälle yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi valintaa koskeva hakemus, johon on sisällyttävä

–       arviointi hankkeen (hankkeiden) vaikutuksesta liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten käytävien ja alueiden toteuttamiseen;

–       analyysi siitä, täyttyvätkö 4 artiklassa määritellyt asiaa koskevat arviointiperusteet;

       18 a artiklan säännösten mukainen ja ENTSOjen 12 artiklan mukaisesti laatimaan menetelmään perustuva hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi hankkeista, jotka ovat saavuttaneet riittävän kypsyyden; ja

–       kaikki muut hankkeen arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot.

(2)         Kaikkien vastaanottajien on käsiteltävä kaupallisesti arkaluonteiset tiedot luottamuksellisina.

(3)  Ensimmäisen unionin luettelon hyväksymisen jälkeen ja kaikissa myöhemmissä hyväksytyissä unionin luetteloissa liitteessä II olevassa 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen sähkön siirto- ja varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista sähköverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Sähkö-ENTSO on laatinut asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti.

(4)         Ensimmäisen unionin luettelon hyväksymisen jälkeen ja kaikissa myöhemmissä hyväksytyissä unionin ▌luetteloissa ▌liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen kaasun siirto- ja varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista kaasuverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Kaasu-ENTSO on laatinut asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

(4 a)  Hanke-ehdotukset, joita esitetään sisällytettäviksi ensimmäiseen unioniin luetteloon ja joita ei ole aiemmin arvioitu asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti, arvioi unionin laajuisen järjestelmän tasolla

       Sähkö-ENTSO viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa sovelletun menetelmän mukaisesti liitteessä II olevassa 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden osalta;

       Kaasu-ENTSO tai kolmas osapuoli johdonmukaisesti puolueettoman menetelmän perusteella liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden osalta;

       komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta …(48)* suuntaviivoja arviointiperusteista, joita Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on sovellettava laatiessaan 3 ja 4 alakohdassa tarkoitettuja kymmenvuotisia verkon kehittämissuunnitelmia, jotta voidaan varmistaa yhtäläinen kohtelu ja prosessin avoimuus.

(5)  Liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat ehdotetut hiilidioksidinsiirtohankkeet on esitettävä osana vähintään kahden jäsenvaltion laatimaa suunnitelmaa, joka koskee rajat ylittävän hiilidioksidin siirto- ja varastointi-infrastruktuurin kehittämistä ja jonka asianomaiset jäsenvaltiot tai kyseisten jäsenvaltioiden nimeämät yksiköt esittävät komissiolle.

(5 a)      Kansallisten sääntelyviranomaisten ja tarvittaessa viraston on liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen hankkeiden osalta, mahdollisuuksien mukaan osana alueellista yhteistyötä (direktiivin 2009/72/EY 6 artikla ja direktiivin 2009/73/EY 7 artikla), tarkistettava arviointiperusteiden tai kustannus-hyötyanalyysissa sovelletun menetelmän johdonmukainen soveltaminen sekä arvioitava niiden rajat ylittävää merkitystä. Niiden on esitettävä arvionsa ryhmälle.

(5 b)  Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta komissio arvioi 4 artiklassa säädettyjen arviointiperusteiden soveltamista. Liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen hiilidioksidihankkeiden osalta komissio ottaa huomioon myös tulevat laajentamismahdollisuudet muihin jäsenvaltioihin. Komissio esittää arvionsa ryhmälle.

(5 c)      Kukin jäsenvaltio, jonka alueeseen ehdotettu hanke ei liity mutta jossa ehdotettu hanke voi aiheuttaa mahdollisen positiivisen nettovaikutuksen tai mahdollisen merkittävän vaikutuksen esimerkiksi ympäristöön tai sen alueella olevan energiainfrastruktuurin toimintaan, voi esittää ryhmälle lausunnon, jossa se ilmaisee huolenaiheensa.

(5 d)      Ryhmän päätöksentekoelimen on ryhmään kuuluvan jäsenvaltion pyynnöstä tutkittava jäsenvaltion 3 artiklan 3 kohdan nojalla esittämät perustelut sille, miksi se ei hyväksy alueeseensa liittyvää yhteistä etua koskevaa hanketta.

(5 e)  Ryhmän on kokoonnuttava tutkimaan ehdotettuja hankkeita ja asettamaan ne paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon sääntelyviranomaisten arvion tai öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta komission arvion.

(5 f)       Ryhmien laatimat alueellisten luettelojen luonnokset liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista ehdotetuista hankkeista sekä 5 c alakohdassa tarkoitetut lausunnot on toimitettava virastolle kuusi kuukautta ennen unionin luettelon hyväksymispäivää. Viraston on arvioitava alueellisten luettelojen luonnokset ja niihin liittyvät lausunnot kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Viraston on annettava lausunto alueellisten luettelojen luonnoksista ja erityisesti arviointiperusteiden ja kustannus-hyötyanalyysin johdonmukaisesta soveltamisesta eri alueilla. Viraston lausunto hyväksytään asetuksen (EY) N:o 713/2009 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(5 g)  Kunkin ryhmän päätöksentekoelimen on kuukauden kuluessa viraston lausunnon vastaanottamisesta hyväksyttävä 3 artiklan 3 kohdan säännöksiä noudattaen lopullinen alueellinen luettelonsa ryhmien ehdotuksen pohjalta ja ottaen huomioon viraston lausunnon sekä 5 a kohdan mukaisesti toimitetun kansallisten sääntelyviranomaisten arvion tai 5 b kohdan mukaisesti ehdotettujen öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta komission arvion. Ryhmien on toimitettava komissiolle lopulliset alueelliset luettelonsa sekä 5 c kohdassa tarkoitetut lausunnot.

(5 h)      Jos saatujen alueellisten luettelojen perusteella ja viraston lausunnon huomioon ottamisen jälkeen yhteistä etua koskevien ehdotettujen hankkeiden kokonaismäärä unionin luettelossa ylittää hallittavissa olevan määrän, komissio harkitsee kutakin asianomaista ryhmää kuultuaan sellaisten hankkeiden unionin luetteloon sisällyttämättä jättämistä, jotka asianomainen ryhmä asetti 4 artiklan 4 kohdan mukaisessa paremmuusjärjestyksessä alimmille sijoille.

LIITE IV

YHTEISTÄ ETUA KOSKEVIEN HANKKEIDEN ARVIONTIPERUSTEISIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖT JA INDIKAATTORIT

1)          Hanke, jolla on merkittävä rajat ylittävä vaikutus, on jonkin jäsenvaltion alueella sijaitseva hanke, joka täyttää seuraavat ehdot:

a)      sähkönsiirron osalta hanke lisää verkon siirtokapasiteettia tai kaupallisiin virtoihin saatavilla olevaa kapasiteettia kyseisen jäsenvaltion rajalla yhden tai useamman muun jäsenvaltion kanssa tai saman siirtokäytävän missä tahansa merkityksellisessä poikkileikkauksessa, jolloin se lisää kyseisen rajat ylittävän verkon siirtokapasiteettia vähintään 500 megawatilla verrattuna tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta;

b)     sähkön varastoinnin osalta hanke luo vähintään 225 megawattia asennettua kapasiteettia ja siinä on varastointikapasiteetti, joka mahdollistaa vähintään 250 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon;

c)  kaasunsiirron osalta hanke koskee investointia vastakkaisvirtauskapasiteettiin tai muuttaa kykyä siirtää kaasua kyseisten jäsenvaltioiden rajan (rajojen) yli vähintään 10 prosentilla verrattuna ennen hankkeen toteutusta vallinneeseen tilanteeseen;

d)     kaasun varastoinnin tai nesteytetyn tai paineistetun maakaasun osalta hankkeen tavoitteena on suorien tai epäsuorien toimitusten järjestäminen vähintään kahteen jäsenvaltioon tai infrastruktuurinormin (N-1-säännön) täyttäminen aluetasolla asetuksen (EU) N:o 994/2010 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

e)      älykkäiden verkkojen osalta hanke on suunniteltu suurjännite- tai keskijännitetason laitteille ja laitteistoille, jotka on suunniteltu vähintään 10 kV:n jännitteelle. Siihen osallistuu vähintään kahden jäsenvaltion siirto- ja jakeluverkonhaltijoita, jotka kattavat vähintään 50 000 käyttäjää, jotka tuottavat tai kuluttavat sähköä tai tekevät molempia kulutusalueella, jossa kulutus on vähintään 300 gigawattituntia vuodessa; tästä vähintään 20 prosentin on oltava peräisin vaihtelevista energiavaroista ▌.

2)  Liitteessä II olevassa 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden osalta 4 artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden täyttymistä mitataan seuraavasti:

a)      Markkinoiden yhdentymistä, kilpailua ja järjestelmän joustavuutta mitataan viimeisimmässä saatavilla olevassa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa sähköverkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin pohjalta erityisesti seuraavasti:

–      lasketaan rajat ylittävien hankkeiden osalta vaikutus verkon siirtokykyyn molempiin virran kulkusuuntiin sähkömääränä (megawatteina) mitattuna sekä niiden vaikutus tavoiteltuun yhteenliitäntäkapasiteetin 10 prosentin vähimmäistasoon asennetusta tuotantokapasiteetista tai niiden hankkeiden osalta, joilla on merkittävä rajat ylittävä vaikutus, vaikutus verkon siirtokykyyn asianomaisten jäsenvaltioiden rajoilla, asianomaisten jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten maiden välillä tai asianomaisten jäsenvaltioiden sisällä sekä vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen ja verkkotoimintoihin asianomaisissa jäsenvaltioissa;

–      arvioidaan vaikutus liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella suhteessa energiajärjestelmän laajuisiin tuotanto- ja siirtokustannuksiin ja markkinahintojen lähentymiseen hankkeen seurauksena erilaisissa suunnitteluskenaarioissa, ottaen erityisesti huomioon tärkeysjärjestyksessä aiheutuvat muutokset.

b)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtämistä suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille mitataan viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähköverkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin pohjalta erityisesti seuraavasti:

–      sähkönsiirron osalta arvioidaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotantokapasiteetin määrä (teknologioittain, megawatteina), joka on liitetty verkkoon ja siirretään hankkeen seurauksena, verrattuna tämäntyyppisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotantokapasiteetin kokonaismäärään, joka asianomaisessa jäsenvaltiossa on suunniteltu saavutettavan vuonna 2020 direktiivin 2009/28/EY 4 artiklassa määritellyn uusiutuvia energialähteitä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman mukaisesti;

–      sähkön varastoinnin osalta verrataan hankkeen tarjoamaa uutta kapasiteettia samaan varastointiteknologiaan perustuvaan olemassa olevaan kokonaiskapasiteettiin liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella.

c)  Toimitusvarmuutta, yhteentoimivuutta ja järjestelmän turvallista toimintaa mitataan viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähköverkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin pohjalta erityisesti arvioimalla hankkeen vaikutus odotettuun kuormitusputoamaan liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella suhteessa tuotanto- ja siirtokapasiteetin riittävyyteen ominaisilla kuormitusjaksoilla, ottaen huomioon odotetut muutokset ilmastoon liittyvissä äärimmäisissä sääilmiöissä ja niiden vaikutukset infrastruktuurin häiriönsietoon. Soveltuvin osin arvioidaan hankkeen vaikutus järjestelmän toiminnan ja palvelujen riippumattomaan ja luotettavaan valvontaan.

3)          Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden osalta 4 artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden täyttymistä mitataan seuraavasti:

a)      Markkinoiden yhdentymistä ja yhteentoimivuutta mitataan laskemalla hankkeen tuottama lisäarvo markkina-alueiden yhdentymiseen ja hintojen lähentymiseen sekä järjestelmän yleiseen joustavuuteen, mukaan lukien vastakkaisvirtauksille tarjottu kapasiteettitaso eri skenaarioissa.

b)  Kilpailua mitataan toimitusten monipuolistumisen pohjalta, mukaan lukien kotimaisten toimituslähteiden helpompi saatavuus, ottaen huomioon toimituslähteiden monipuolistuminen, toimittajien monipuolistuminen, reittien monipuolistuminen ja uuden kapasiteetin vaikutus kapasiteettitasolla laskettuun Herfindahl–Hirschman-indeksiin (HHI) liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella.

c)      Kaasun toimitusvarmuutta mitataan laskemalla hankkeen tuottama lisäarvo unionin kaasujärjestelmän lyhyen ja pitkän aikavälin häiriönsietoon ja järjestelmän jäljellä olevan joustavuuden parantamiseen, jotta se selviää jäsenvaltioiden toimitushäiriöistä eri skenaarioissa, sekä hankkeen tarjoama lisäkapasiteetti mitattuna suhteessa infrastruktuurinormiin (N-1-sääntö) aluetasolla asetuksen (EU) N:o 994/2010 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

d)     Kestävyyttä mitataan hankkeen vaikutuksena päästöjen vähentämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon varavoiman tai sähkö-kaasu-muuntamisen ja biokaasun siirron tukemiseen, ottaen huomioon odotetut muutokset ilmasto-olosuhteissa.

4)  Liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta 4 artiklassa lueteltuja toimintoja arvioidaan seuraavin perustein:

a)      Kestävyystaso: Tätä perustetta mitataan arvioimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä ja sähköverkkoinfrastruktuurin ympäristövaikutuksia.

b)     Siirto- ja jakeluverkkojen kyky yhdistää käyttäjiä ja siirtää sähköä käyttäjille ja käyttäjiltä: Tätä perustetta mitataan arvioimalla hajanaisten energiavarojen asennettua kapasiteettia jakeluverkoissa, suurinta sallittua sähkön syöttömäärää ilman siirtoverkkojen ylikuormitusriskiä sekä energiamäärää, joka jätetään ottamatta uusiutuvista lähteistä ylikuormitus- tai turvallisuusriskien takia.

c)      Verkon liitettävyys ja pääsy verkon käyttäjien kaikkiin luokkiin: Tätä perustetta arvioidaan tarkastelemalla menetelmiä, joita käytetään tuottajiin ja kuluttajiin sekä niihin käyttäjiin, jotka ovat molempia, sovellettavien maksujen ja tariffien laskemiseen, ja näiden maksujen ja tariffien rakennetta sekä arvioimalla verkossa dynaamista tasapainotusta varten saatavilla olevaa toiminnan joustavuutta.

d)  Toimitusvarmuus ja toimitusten laatu: Tätä perustetta arvioidaan tarkastelemalla luotettavasti saatavilla olevan tuotantokapasiteetin ja huippukysynnän suhdetta, uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön osuutta, sähköjärjestelmän vakautta, keskeytysten kestoa ja tiheyttä asiakasta kohden, mukaan lukien ilmastoon liittyvät häiriöt, ja jännitteen laatutasoa.

e)      Tehokkuus ja palvelun laatu sähköntoimituksissa ja verkon toiminnassa: Tätä perustetta arvioidaan tarkastelemalla hävikkien tasoa siirto- ja jakeluverkoissa, pienimmän ja suurimman sähkönkysynnän suhdetta määrättynä ajanjaksona, kysyntäpuolen osallistumista sähkömarkkinoihin ja energiatehokkuustoimenpiteisiin, sähköverkkokomponenttien käyttöastetta (eli keskimääräistä kuormitusta), verkkokomponenttien saatavuutta (suhteessa suunniteltuun ja suunnittelemattomaan ylläpitoon) ja sen vaikutusta verkon suorituskykyyn sekä verkkokapasiteetin tosiasiallista saatavuutta suhteessa sen normiarvoon.

f)      Rajat ylittävien sähkömarkkinoiden edistäminen kuormitusvirtojen hallinnalla silmukkavirtojen vähentämiseksi ja yhteenliitäntäkapasiteettien lisäämiseksi: Tätä perustetta arvioidaan tarkastelemalla jäsenvaltion yhteenliitäntäkapasiteetin ja sen sähkönkysynnän suhdetta, yhteenliitäntäkapasiteettien käyttöä ja yhteenliitännöissä perittyjä siirtorajoitusmaksuja.

5)  Liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden osalta 4 artiklassa lueteltujen arviointiperusteiden täyttymistä mitataan seuraavasti:

a)      Öljyn toimitusvarmuutta mitataan arvioimalla hankkeen tarjoaman uuden kapasiteetin tuottamaa lisäarvoa järjestelmän lyhyen ja pitkän aikavälin häiriönsietoon ja järjestelmän jäljellä olevaa joustavuutta, jotta se selviää toimitushäiriöistä eri skenaarioissa.

b)     Yhteentoimivuutta mitataan arvioimalla sitä, miten paljon hanke parantaa öljyverkon toimintaa, erityisesti mahdollistamalla vastakkaisvirtaukset.

c)      Resurssien tehokasta ja kestävää käyttöä arvioidaan tarkastelemalla sitä, miten laajasti hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja miten se edistää ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien taakkojen ja riskien minimointia.

LIITE V

ENERGIAJÄRJESTELMÄN LAAJUINEN KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI

Yhteistä etua koskevien hankkeiden yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa käytettävissä menetelmissä on noudatettava tässä liitteessä vahvistettuja periaatteita.

1)          Menetelmien on perustuttava yhteisiin syöttötietoihin, jotka edustavat unionin sähkö- ja kaasuverkkoja vuosina n+5, n+10, n+15 ja n+20, missä n on analyysin suoritusvuosi. Tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)      Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä.

b)  Kaasu: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuontia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki uudet hankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä.

2)          Tietojen on vastattava analyysin tekoajankohtana voimassa olevaa unionin ja kansallista oikeutta. Sähkön ja kaasun osalta käytettyjen tietojen on oltava yhteensopivia etenkin hintoja ja markkinoilla olevia määriä koskevien oletusten osalta. Ennen tietojen laatimista on kuultava virallisesti jäsenvaltioita ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita. Komissio ja virasto varmistavat vaadittujen kaupallisten tietojen saannin kolmansilta osapuolilta, jos se on tarpeen.

3)          Menetelmissä on annettava ohjausta kustannus-hyötyanalyysissa tarvittavan verkko- ja markkinamallinnuksen kehittämisestä ja käytöstä.

4)          Kustannus-hyötyanalyysin on perustuttava kustannusten ja hyötyjen yhdenmukaistettuun arviointiin erilaisissa analysoiduissa hankeluokissa ja katettava vähintään 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso.

5)  Kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään seuraavat kustannukset: pääomamenot, käyttö- ja ylläpitokustannukset hankkeen teknisen elinkaaren ajalta ja tarvittaessa käytöstäpoisto- ja jätehuoltokustannukset. Menetelmissä on annettava ohjausta laskelmissa käytettävistä diskonttokoroista.

6)          Sähkön siirron ja varastoinnin osalta kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään asetuksen (EY) N:o 714/2009 13 artiklan soveltamisesta johtuvat vaikutukset ja korvaukset, vaikutukset liitteessä IV määriteltyihin indikaattoreihin ja seuraavat vaikutukset:

b)     kasvihuonekaasupäästöt ja siirtohävikit hankkeen teknisen elinkaaren aikana;

c)      uusien tuotanto- ja siirtoinvestointien tulevat kustannukset hankkeen teknisen elinkaaren aikana;

d)  toiminnan joustavuus, mukaan lukien säätövoiman ja lisäpalvelujen optimointi;

e)      järjestelmän häiriönsieto, mukaan lukien kyky sietää katastrofeja ja ilmastonmuutosta, ja verkon turvallisuus, erityisesti direktiivissä 2008/114/EY määritellyissä Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa.

7)          Kaasun osalta kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään markkinatestauksen ▌tulokset, vaikutukset liitteessä IV määriteltyihin indikaattoreihin ja seuraavat vaikutukset:

b)     ▌kyky sietää katastrofeja ja ilmastonmuutosta ▌ja verkon turvallisuus, erityisesti direktiivissä 2008/114/EY määritellyissä Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa;

e)      kaasuverkon ▌ylikuormitus.

8)  Älykkäiden verkkojen osalta kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vaikutukset liitteessä IV määriteltyihin indikaattoreihin.

9)          Yksityiskohtainen menetelmä, jota käytetään 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden huomioon ottamiseen, on laadittava jäsenvaltioiden ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavien organisaatioiden virallisen kuulemisen jälkeen.

10)        Menetelmissä on määriteltävä asianmukaisten syöttötietojen pohjalta tehtävä analyysi, jossa määritetään vaikutukset kunkin hankkeen kanssa ja ilman sitä. Yksittäisen hankkeen analysoitava alue kattaa kaikki jäsenvaltiot ja kolmannet maat, joiden alueelle hanke rakennetaan, kaikki naapurijäsenvaltiot ja kaikki muut jäsenvaltiot, joihin hankkeella on merkittäviä vaikutuksia.

11)        Analyysissa on yksilöitävä jäsenvaltiot, joihin hankkeella on positiivinen nettovaikutus (edunsaajat), ja jäsenvaltiot, joihin hankkeella on negatiivinen nettovaikutus (kustannusten kantajat). Kuhunkin kustannus-hyötyanalyysiin on sisällyttävä herkkyysanalyysit, jotka koskevat syöttötietoja, eri hankkeiden käyttöönottopäiviä samalla analysoitavalla alueella ja muita asiaankuuluvia parametreja.

12)  Siirtoverkonhaltijoiden, varastointilaitteistojen sekä paineistetun ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteistojen haltijoiden sekä jakeluverkonhaltijoiden on vaihdettava menetelmien laadinnassa tarvittavia tietoja, myös asianmukaisesta verkko- ja markkinamallinnuksesta. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, jotka keräävät tietoja muiden siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden puolesta, on palautettava tietojen keruun tulokset osallistuville siirto- ja jakeluverkonhaltijoille.

13)        Tämän asetuksen 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun sähkö- ja kaasualan yhteisen markkina- ja verkkomallin osalta tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitettujen syöttötietojen on katettava vuodet n+10, n+20 ja n+30, ja mallin on mahdollistettava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten täydellinen arviointi, mukaan lukien erityisesti ulkoiset kustannukset, kuten kasvihuonekaasupäästöihin ja tavanomaisiin ilman epäpuhtauspäästöihin tai toimitusvarmuuteen liittyvät kustannukset.

LIITE VI

AVOIMUUTTA JA YLEISÖN OSALLISTUMISTA KOSKEVAT SUUNTAVIIVAT

1)          Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa menettelykäsikirjassa on yksilöitävä vähintään seuraavat:

a)      asiaa koskeva oikeus, johon päätökset ja lausunnot perustuvat erityyppisissä yhteistä etua koskevissa hankkeissa, mukaan lukien ympäristöoikeus;

b)     hankittavat päätökset ja lausunnot;

c)      toimivaltaisen viranomaisen, muiden viranomaisten ja keskeisten sidosryhmien nimet ja yhteystiedot;

d)     työnkulku, jossa hahmotellaan prosessin jokainen vaihe, myös sen alustava aikataulu, ja tiivis yleiskatsaus päätöksentekomenettelystä;

e)      tiedot päätöshakemusta varten toimitettavien asiakirjojen kattavuudesta, rakenteesta ja yksityiskohtaisuudesta, mukaan lukien tarkistuslista;

f)      tiedot siitä, missä vaiheissa ja millä tavoin suuri yleisö voi osallistua prosessiin.

1 a)  Tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa yksityiskohtaisessa aikataulussa on yksilöitävä vähintään seuraavat:

a)     hankittavat päätökset ja lausunnot;

b)     viranomaiset, sidosryhmät ja yleisö, jota asia todennäköisesti koskee;

c)      menettelyn yksittäiset vaiheet ja niiden kesto;

d)     tärkeät välitavoitteet, jotka on saavutettava kattavan päätöksen tekemiseksi, ja niiden määräajat;

e)      viranomaisten suunnittelemat resurssit ja mahdollisten lisäresurssien tarve.

2)          Jotta voidaan lisätä yleisön osallistumista lupaprosessiin ja varmistaa jo ennalta yleisölle tiedottaminen ja vuoropuhelu yleisön kanssa, on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)  Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa, kun yleisön mahdolliset huolenaiheet voidaan vielä ottaa huomioon, ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

b)     Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että yhteistä etua koskevien hankkeiden julkiset kuulemismenettelyt yhdistetään mahdollisuuksien mukaan. Kunkin julkisen kuulemisen on katettava kaikki kysymykset, joilla on merkitystä menettelyn kyseisessä vaiheessa, eikä kysymystä, jolla on merkitystä menettelyn yhdessä tietyssä vaiheessa, saa käsitellä useammassa kuin yhdessä julkisessa kuulemisessa. Yksi julkinen kuuleminen saadaan kuitenkin toteuttaa useammassa kuin yhdessä paikassa. Julkisessa kuulemisessa käsiteltävät kysymykset on mainittava selkeästi julkista kuulemista koskevassa ilmoituksessa.

c)  Huomautuksia ja vastalauseita saa ottaa vastaan ainoastaan julkisen kuulemisen alkamisesta sen päättymispäivään saakka.

3)          Yleisön osallistumista koskevaan toimintamalliin on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

a)      asianomaiset sidosryhmät, joita kuullaan;

b)     suunnitellut toimenpiteet, mukaan lukien erillisten tapaamisten ehdotetut paikat ja päivämäärät;

c)      aikataulu;

d)     eri tehtäviin osoitetut henkilöstöresurssit.

4)          Ennen hakemusasiakirjojen jättämistä toteutettavan julkisen kuulemisen yhteydessä asianomaisten osapuolten on vähintään

a)  julkaistava enintään 15-sivuinen tiedote, jossa esitetään selkeä ja tiivis yleiskatsaus, joka koskee hankkeen tarkoitusta ja alustavaa aikataulua, kansallisen verkon kehittämissuunnitelmaa, tutkittuja vaihtoehtoisia reittejä, odotettuja vaikutuksia, myös luonteeltaan rajat ylittäviä, sekä mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä, ja julkaistava tiedote ennen kuulemisen aloittamista ja annettava siinä myös 17 artiklassa tarkoitetun avoimuusfoorumin ja 1 kohdassa tarkoitetun menettelykäsikirjan verkko-osoitteet;

b)     tiedotettava hankkeesta kaikille sidosryhmille, joihin hanke vaikuttaa, 10 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla tai muita asianmukaisia tiedotuskanavia käyttäen;

c)      lähetettävä asianomaisille sidosryhmille, joihin hanke vaikuttaa, kirjallinen kutsu erillisiin tapaamisiin, joissa huolenaiheista keskustellaan.

5)  Hankkeen verkkosivustolla on asetettava saataville vähintään seuraavat tiedot:

-a)    4 kohdassa tarkoitettu tiedote;

a)      ei-tekninen ja säännöllisesti päivitetty enintään 50-sivuinen tiivistelmä, josta käy ilmi hankkeen kulloinenkin tilanne ja johon merkitään selvästi muutokset aikaisempiin versioihin, kun tekstiä päivitetään;

b)     hankkeen ja julkisen kuulemisen yleissuunnitelma, jossa ilmoitetaan selkeästi julkisten kuulemistilaisuuksien päivämäärät ja paikat sekä suunnitellut, kyseisten kuulemisten kannalta merkitykselliset aiheet;

c)      yhteystiedot täydellisten hakemusasiakirjojen tilaamista varten;

d)     yhteystiedot huomautusten ja vastalauseiden esittämiseksi julkisten kuulemisten aikana.

________________________

(1)

EUVL C 0000, 0.0.2012, s. 0.

(2)

EUVL C 0000, 0.0.2012, s. 0.

(3)

EUVL C 277, 13.9.2012, s. 138.

(4)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

              EUVL C 143, 22.5.2012, s. 125.

(5)

              EUVL C 277, 13.9.2012, s. 143.

(6)

              Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty … .

(7)

              EUVL L 262, 22.9.2006, s. 1.

(8)

              Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(9)

              EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.

(10)

            EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94.

(11)

            EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.

(12)

           EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15.

(13)

            EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(14)

            EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.

(15)

            EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(16)

            EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(17)

            EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1.

(18)

            EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(19)

            Hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta 17. helmikuuta 2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/370/EY (EUVL L 124, s. 1).

(20)

            EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36.

(21)

            EUVL L 200, 31.7.2009, s. 31.

(22)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kolme kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(23)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(24)

*              Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(25)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(26)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

(27)

            Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57).

(28)

            Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1228/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 1).

(29)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(30)

            EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.

(31)

            EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(32)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(33)

+             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero ja julkaisupäivä.

(34)

++            Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen julkaisuviitteet.

(35)

*              Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on 24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(36)

+             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero ja julkaisupäivä.

(37)

++            Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen julkaisuviitteet.

(38)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero.

(39)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero ja julkaisupäivä.

(40)

+             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero ja julkaisupäivä.

(41)

++            Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen julkaisuviitteet.

(42)

*              Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tämän asetuksen numero.

(43)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä.

(44)

            Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, Kroatian liittymispäivästä alkaen.

(45)

            Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, Kroatian liittymispäivästä alkaen.

(46)

            Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, Kroatian liittymispäivästä alkaen.

(47)

            Edellyttäen, että Kroatia liittyy unioniin, Kroatian liittymispäivästä alkaen.

(48)

*             Virallinen lehti: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on kahdeksan kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.


PERUSTELUT

Tämänhetkinen tilanne

Kestävän, turvallisen, varman ja kohtuuhintaisen energian saanti on yksi eurooppalaisia yhdistävistä suurista haasteista, ja se koskee kansalaisyhteiskuntaa, päätöksentekijöitä, teollisuutta ja ympäristönsuojelijoita. Siitä huolimatta unionin energiapolitiikka on kehittynyt hitaasti, ja määrärahoja unionin tasolla on osoitettu vähän. Kysymys on vasta hiljattain nostettu etualalle Lissabonin sopimuksella. Vaikka komissio onkin määritellyt energiapolitiikalle kunnianhimoisia tavoitteita, joita ovat kilpailukyky, toimitusvarmuus, kestävyys ja hiilestä irtautuminen, energian sisämarkkinat eivät vieläkään ole yhdistyneet riittävässä määrin, tietyt maantieteelliset alueet kärsivät merkittävästä eristäytyneisyydestä energian suhteen, eikä saatavissa ei ole riittävästi monimuotoisia energialähteitä, jotka parantavat energiaturvaa. Myöskään kuluttajat ja yritykset eivät ole saaneet hintoihin ja kestävyyteen liittyvää konkreettista hyötyä. Tällainen yleistilanne ja jäsenvaltioiden huomattavan suuri riippuvuus toisistaan edellyttävät unionin tason toimia. Tarvitaan entistä nopeampia, päättäväisempiä ja keskitetympiä toimia, ja unionilla on ehdottomasti oltava entistä tärkeämpi osa kansallisten toimien koordinoinnissa ja integroimisessa.

Poliittinen tausta

Unionin energiapolitiikassa on asetettu selvät tavoitteet vuodelle 2020: kasvihuonepäästöjen vähentäminen 20 %, uusiutuvien energianlähteiden 20 %:n osuus energian loppukäytöstä ja energiatehokkuuden parantaminen 20 %. Täytäntöönpanoa koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat kasvihuonekaasujen päästökauppadirektiivi(1), uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi(2), hiilen talteenottoa ja varastointia koskeva direktiivi(3), kaasun toimitusvarmuutta koskeva direktiivi(4), kolmas energiapaketti(5) ja energiatehokkuutta koskeva direktiivi, josta neuvotellaan parhaillaan neuvostossa. Kolmas energiapaketti oli tärkeä askel kohti entistä integroidumpaa unionin energiajärjestelmää. Tuore valiokunta-aloitteinen mietintö energiainfrastruktuurien painopisteistä vuodelle 2020 ja sen jälkeen (2011/2034(INI))(6) oli myös innoittava asiakirja kattavan energiaverkkopolitiikkaa koskevan ehdotuksen kannalta.

Rajat ylittävien energiamarkkinoiden esteet

Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta kilpailukykyisillä markkinoilla on edelleen merkittäviä esteitä: Keski-Euroopan siirtoverkoissa on merkittäviä puutteita. Huolimatta siitä, että neuvosto on määrittänyt yksittäisille jäsenvaltioille yhteenliittämistä koskevia vähimmäistavoitteita, joiden mukaan 10 prosenttia käytössä olevasta sähkön tuotantokapasiteetista on liitettävä yhteen vuoteen 2005 mennessä, yhdeksän jäsenvaltioita ei ollut vielä toteuttanut tätä vuonna 2010. Sähkönsiirron kasvunopeus on ollut alle puolet siitä, mitä se oli edellisen vuosikymmenen aikana. Kaasun keskimääräisten hintojen erot ovat kasvaneet huomattavasti. Vuoden 2011 alussa käynnissä oli yli 60 rikkomismenettelyä pelkästään toiseen sisäistä energiapolitiikkaa koskevaan pakettiin liittyen. Määräaika kolmannen energiapaketin saattamiselle kansallisen lainsäädännön osaksi on umpeutunut (3. maaliskuuta 2011). Komissio on antanut aivan äskettäin kahdeksan perusteltua lausuntoa, joissa se kehottaa kahdeksaa jäsenvaltiota noudattamaan lainsäädännön siirtämistä kansalliseen lainsäädäntöön koskevia velvoitteitaan.

Rajat ylittävän energiainfrastruktuurin kehittämisen esteet

Uusi energiapolitiikka edellyttää paljon uutta infrastruktuuria. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan tarvittavan 200 miljardin euron investointeja pelkästään sellaisen energiainfrastruktuurin osalta, jolla on rajat ylittävää merkitystä. Edelleen erittäin pitkät (keskimäärin 12 vuotta kestävät) energiainfrastruktuurin kansalliset lupamenettelyt pysäyttävät usein hankkeita ja vähentävät halukuutta investointipäätöksiin tilanteessa, jossa julkista vastustusta ja viipeitä on enemmän ja jossa asianmukaisten rahoitusvälineiden puute estää investointeja keskellä vakavaa rahoituskriisiä.

Energiainfrastruktuuriasetusta koskevaan ehdotukseen liittyviä kysymyksiä

Uusi asetus on myönteinen ja tärkeä aloite, koska sen avulla pyritään nopeuttamaan energian sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamista ja toteuttamaan energiapolitiikkaan ja ilmastoon liittyvät EU:n tavoitteet. Se voi hyvin merkittävien investointien toteuttamisen avulla edistää taloudellista kasvua ja työpaikkojen luomista EU:ssa.

Ehdotuksella pyritään energiaverkkojen nykyaikaistamiseen ja niiden liittämiseen toisiinsa. Sähkön osalta sillä pyritään lisäämään markkinoiden integraatiota ja kilpailukykyä, järjestelmän varmuutta sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Samalla hajautettua ja ei-säädettävää sähköntuotantoa käsitellään älykkäiden verkkojen avulla, yhteyksillä varastointipaikkoihin ja sähkönsiirron valtaväylillä. Kaasun suhteen energiavarmuus voidaan saavuttaa monipuolistamalla kaasun lähteitä ja toimitusreittejä ja käyttämällä nesteytetyn maakaasun varastointia sekä putkistoja, joiden virtaussuunta voidaan kääntää. Ehdotuksella tuetaan myös raakaöljyn toimittamista sisämaavaltioihin ja hiilen talteenottoon ja varastointiin tarkoitettujen putkistojen käyttöä tuotanto- ja varastointipaikkojen yhdistämiseen.

Ehdotuksessa määritetään yhdeksän ensisijaista maantieteellistä käytävää ja temaattista ensisijaista aluetta. Siinä määritetään yhteiseen etuun liittyviä hankkeita koskevat säännöt ja perustetaan kussakin jäsenvaltioissa yksin viranomainen (yksi asiointipiste), joka valvoo ja nopeuttaa yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden lupamenettelyjä. Siinä ehdotetaan kustannus-hyötyanalyysiä yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden arvioimiseksi ja sijoitusten kustannusten jakamiseksi niin, että otetaan huomioon hyötyä saavat rajat ylittävät alueet. Samalla pyritään edistämään entistä suuremman riskin sisältäviä hankkeita ja määritetään ehdot unionin rahoitustuelle Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

Ehdotettua asetusta voidaan kehittää monin tavoin:

a) Yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden valintamenettelyllä pitää pyrkiä yleiseurooppalaisiin verkkoihin

Siirtoverkon haltijoiden esittämissä ehdotuksissa ja niiden arvioinnissa alueellisissa ryhmissä noudatetaan alhaalta ylös -lähestymistapaa. Hankkeen toteuttajan käsite on määritelty uudelleen ja toteuttajien raportointia alueellisille ryhmille on selvennetty. Yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden valinnasta vastaavien alueellisten ryhmien hallinnassa on jätetty huomiotta yksityiskohdat, jotka koskevat sidosryhmien voimatasapainoa, päätöksentekomenettelyjä ja kiistojen ratkaisumekanismeja. Kun alueellisten ryhmien hallintoa äskettäin käsiteltiin neuvostossa, painopiste oli jäsenvaltioiden etu kansallisten "strategisten etujen" suojaamisessa. Tämä on tärkeä kysymys kaiken eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämisessä.

Unionin yhteisen edun turvaaminen hankkeiden valinnassa olisi asetettava yksittäisten etujen yläpuolelle. Yhteiseen etuun liittyvät hankkeet olisi valittava noudattaen kolmatta lainsäädäntöpakettia ja yhteisön kymmenvuotisen kehityssuunnitelman mukaista menettelyä. Sisämarkkinoita koskevan eurooppalaisen ylhäältä alas -menettelyn on täydennettävä järjestelmän vahvaa alhaalta ylös -painotusta ja kansallista menettelyä. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla (ACER) on oltava merkittävä rooli verkkojen laajentamisen koordinoinnissa ja sen johdonmukaisuuden takaamisessa, taloudellisten tehokkaiden investointien varmistamisessa sekä kuluttajanäkökulman säilyttämisessä. Hankkeiden valinta ja ryhmittely ensin alueellisella ja sitten unionin tasolla monet erilaiset perusteet ja kustannus-hyötyanalyysi huomioon ottaen parantaa objektiivisuutta ja yhteisymmärrystä yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden valintamenettelyn yhteydessä.

b) Ehdotuksen on annettava tehokkaat välineet infrastruktuurin toteuttamista varten

Rajat ylittävän energiaverkkoinfrastruktuurin kehittäminen ja toteuttaminen on perinteisesti kohdannut monia esteitä, ja tämän odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin, mikä koskee myös toissijaisuusperiaatteen ja unionin yhteisen edun välistä herkkää tasapainoa.

Ehdotuksella pyritään luomaan menettelyn suuntaviivat. Ensisijaisten käytävien määrittäminen selventää odotettua panosta, joka eri alueilla on energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Yksimielisyyteen perustuvat päätöksentekomenettelyt alueellisissa ryhmissä estävät toimien pysäyttämisen yhden osapuolen toimesta. Entistä tehokkaammat lupamenettelyt, kolmen vuoden aikaraja ja yhden asiointipisteen toteuttaminen kansallisille viranomaisille hankkeita koskevien lupien myöntämisessä ovat keskeisiä välineitä tässä menettelyssä. Kun lisäksi eurooppalaisille koordinaattoreille annetaan erityinen toimivalta toteutukseltaan ongelmallisten hankkeiden seuraamiseksi aiemmat onnistuneet ja epäonnistuneet hankkeet huomioon ottaen, se voi ratkaista osan ongelmista. Kun hankkeiden toteuttajat eivät voi panna hankkeita toimeen suunniteltujen aikarajojen puitteissa toimivaltaansa kuulumattomien syiden vuoksi ja kun toteutusta uhkaavat merkittävät viipeet, otetaan käyttöön selkeitä määräaikoja ja menettelyjä, jotta uudet hankkeiden toteuttajat voivat liittyä hankkeisiin tai siirtää ne itselleen.

Tarvitaan tehokkaita välineitä, jotta voidaan selvitä yhä lisääntyvästä maantieteellisestä epäsymmetriasta ja eristymisestä ja jotta voidaan taata alueellinen yhtenäisyys koko unionissa. Säädettyjen toimien tehokkuuden takaamiseksi ja esteiden voittamiseksi on otettava käyttöön välineitä, joiden avulla sidosryhmät saadaan toimimaan yhteisten yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi ja joiden avulla voidaan vähentää rajat ylittävien verkkojen keinotekoisia esteitä.

c) Ehdotuksen on edelleen tuettava verkkojen haltijoiden yhteistyötä ja koordinointia haluttujen tulosten saamiseksi

Eri jäsenvaltiot ovat edenneet eri nopeudella kohti keskinäisten yhteenliittymien lisäämistä ja energiantuotantoa uusiutuvien energialähteiden avulla, jotka ovat unionin politiikan tavoitteita. EU:n rahoituksen ohjaaminen jäsenvaltioille, jotka ovat tehneet vain vähän edistyäkseen, sisältää moraalisen vaaran. Tällöin myöhäiset toimijat saavat etua nopeisiin toimijoihin nähden odotettuaan sijoituskannustimia. Mahdollisuus käyttää useita toimijoita (3+) unionin rahoittamien hankkeiden toteutukseen parantaisi kipeästi kaivattua yhteistyötä siirtoverkon haltijoiden välillä. Näin saataisiin suurempi hyöty kerätystä taitotiedosta ja lisättäisiin markkinatoimijoiden välistä luottamusta ja edistettäisiin samalla markkinoiden integroitumista.

Yhteistyö ja järjestelmän entistä parempi hallinta ovat tarpeen, jotta voidaan taata energiaverkkojen optimoitu käyttö ja toiminta siirtoverkon haltijoiden toimesta. Uuden energialähteiden valikoiman entistä suurempi tekninen monimutkaisuus, mikä johtuu uusiutuvien energialähteiden osuudesta, on lisännyt koordinaation puutteen ja jopa energiakatkosten riskiä useasta tahosta riippuvaisissa verkoissa. Rajat ylittäviä tosiaikaisia siirtoja koskevien tietojen kerääminen ja seuranta voi tulevaisuudessa olla merkittävä väline energiainfrastruktuuriverkon turvallisen ja tehokkaan toiminnan ja myös sen tulevan suunnittelun kannalta. Samalla tavoin erittäin tärkeää on infrastruktuurin käytön optimointi kuluttajan näkökulma huomioon ottaen. Sähkö-ENTSO ja Kaasu-ENTSO esittävät komissiolle ehdotuksia, jotka koskevat unionin energiainfrastruktuurin toiminnan asianmukaisen tosiaikaisen koordinoinnin rakennetta ja toteutusta.

d) Sijoitusten lisääminen

Yksityisten investointien houkutteleminen on keskeinen tekijä. Ehdotuksessa säädetään mekanismista, jota käytetään rajat ylittävään kustannusten jakamiseen saadun hyödyn mukaisesti jäsenvaltioittain. Asetuksella annetaan kansallisille sääntelyviranomaisille rooli sijoituskannustimien määrittämisessä suhteessa hankkeiden toteuttajien riskeihin. Tarvitaan ehkä entistä selkeämpiä unionin suuntaviivoja tai koko Euroopan parhaiden käytäntöjen vertailuanalyysejä sijoitusten lisäämiseksi.

Kaupallinen kannattamattomuus säilytettiin keskeisenä kelpoisuusvaatimuksena EU:n rahoitustuen saamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä. Tämä on olennaista, jotta voitaisiin välttää markkinoiden vääristyminen ja rajoittaa julkinen tuki sellaisiin hankkeisiin, joilla on myönteisiä ulkoisia vaikutuksia mutta joita markkinamekanismit eivät muuten toteuttaisi. Tiivis yhteys "Verkkojen Euroopan" rahoitusvälineisiin yksityisten sijoitusten saamiseksi yhteiseen etuun liittyville hankkeille on keskeinen tekijä. Samalla rakennerahastoista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti tärkeitä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Nämä kaksi rahoituslähdettä täydentävät siis toisiaan. Toisaalta jäsenvaltioiden olisi noudatettava unionin energiamarkkinoiden sääntöjä voidakseen käyttää Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvia EU:n rahoitusvälineitä.

(1)

Direktiivi 2009/29/EY.

(2)

Direktiivi 2009/28/EY.

(3)

Direktiivi 2009/31/EY.

(4)

Asetus (EY) N:o 994/2010.

(5)

Direktiivit 2009/72/EY ja 2009/73/EY ja asetukset (EY) 713/2009, 714/2009 ja 715/2009.

(6)

Valmistelija: Francisco Sosa Wagner.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.6.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

Valmistelija: Philippe Lamberts

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija pitää tervetulleina komission esittämiä suuntaviivoja, jotka koskevat Euroopan laajuista energia-infrastruktuuria.

Kuten komissio toteaa, aloitteessa määritellään vuoteen 2020 ja siitä eteenpäin ulottuvaksi ajanjaksoksi rajallinen määrä Euroopan laajuisia ensisijaisia energiakäytäviä ja -alueita, jotka kattavat sähkö- ja kaasuverkot sekä öljyn ja hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurin, joissa Euroopan unionin toiminnasta saadaan eniten hyötyä. Nämä ensisijaiset käytävät ja alueet pyritään toteuttamaan

1.  sujuvoittamalla lupamenettelyjä, jotta niiden kestoa voidaan merkittävästi lyhentää yhteistä etua koskevissa hankkeissa ja jotta voidaan lisätä yleisön osallistumista tällaisten hankkeiden toteuttamiseen ja parantaa hankkeiden yleistä hyväksyntää;

2.  helpottamalla sähkö- ja kaasualan yhteistä etua koskevien hankkeiden sääntelyllistä kohtelua jakamalla kustannukset saavutettujen hyötyjen perusteella ja varmistamalla, että hyväksytyt tuotot vastaavat riskejä;

3.  varmistamalla yhteistä etua koskevien hankkeiden toteutus tarjoamalla tarvittavaa markkinaehtoista ja suoraa EU:n rahoitustukea. Viimeksi mainitun osalta tällä ehdotuksella luodaan pohja sille, että yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada EU:n rahoitustukea Verkkojen Eurooppa -välineestä, josta annetaan erillinen lainsäädäntöehdotus.

Tarkistuksilla pyritään täsmentämään joitakin asetuksen käsitteitä ja varmistamaan parempi johdonmukaisuus muiden EU-säädösten kanssa – erityisesti niiden, jotka liittyvät ympäristövaikutusten arviointiin ja rakennerahastoihin – ja Eurooppa 2020 -strategian kanssa (koska viimeksi mainitussa pyritään joihinkin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, jotka ovat sidoksissa toisiinsa), sekä muiden relevanttien kehitysnäkymien kanssa (kuten ne, joihin kannustetaan vuotta 2050 koskevassa etenemissuunnitelmassa "Roadmap 2050").

Koska EU:lla ei ole varaa tukea valtavia taloudellisia ponnistuksia, joita yhteisen edun mukaisten hankkeiden toteuttaminen edellyttää, tarkistuksilla pyritään varmistamaan, että yksityinen sektori kantaa oikeudenmukaisen osuutensa niiden rahoittamisesta.

Asetuksen keskeinen osa on kustannus-hyötyanalyysi. Valmistelija ehdottaa, että menetelmiä kuvaavan liitteen määräyksiä täydennetään määrittelemällä yksityiskohtaisemmin kustannuksiin ja hyötyihin liittyvät indikaattorit. Koska hankkeiden toteuttamisaikataulu ja niiden odotettu elinkaari ovat hyvin pitkiä, näiden parametrien laskemisessa käytettävät diskonttokorot ovat ratkaisevan tärkeitä. Siksi ehdotamme, että komissio ilmoittaa säännöllisesti diskonttokorot, jotka on otettava huomioon. Jotta voidaan lisäksi ottaa huomioon kuhunkin hankkeeseen liittyvät ulkoiset kustannukset, diskonttokorkoihin lisätään riskipreemio, jonka hankkeiden toteuttajat määrittävät yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa. Tällä tavoin asianomaiset sidosryhmät ja erityisesti hankkeen lähialueiden asukkaat saavat mahdollisuuden osallistua keskusteluun.

Ennen kuin Sähkö- ja Kaasu-ENTSOt esittävät menetelmät, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissä unionin tasolla, niiden on otettava huomioon Euroopan ympäristöviraston sekä alueellista kehitystä ja koheesiota koskevan Euroopan seurantaverkoston huomautukset. Ympäristöön ja aluesuunnitteluun liittyvät parametrit otetaan tällöin huomioon varhaisessa vaiheessa.

Hankkeiden toteuttajien velvollisuuksia laajennetaan siten, että niihin sisältyvät tiedot rakennerahastojen osuudesta hankkeen täytäntöönpanoon sekä juokseva kirjanpito todellisista kustannuksista verrattuna alkuperäisiin arvioihin.

Jos todelliset kustannukset ylittävät arvioidut kustannukset yli 20 prosentilla, komissio voi poistaa kyseisen hankkeen hyväksyttävien hankkeiden luettelosta.

Valmistelija katsoo, että hankkeen ei tarvitse olla mukana kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa, jotta sitä voitaisiin pitää "yhteistä etua koskevana".

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä, jolloin unionin on myös valmisteltava sellaisten alueiden kytkemistä energiajärjestelmäänsä, joilla on suuri uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti ja sähkön varastointipotentiaali.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan kannalta merkittävän sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurin investointitarpeiksi arvioidaan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aikaisempiin trendeihin verrattuna ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttää uutta lähestymistapaa energiainfrastruktuurien, erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien, sääntelyyn ja rahoitukseen.

(11) Euroopan kannalta merkittävän sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurin investointitarpeiksi arvioidaan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aikaisempiin trendeihin verrattuna, joka johtuu uusiutuvien energialähteiden kehittämisen vauhdittamisesta ja laajentamisesta sekä pyrkimyksistä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä unionin tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla, energiatehokkuuden parantamisesta 20 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisesta 20 prosentilla, ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttävät uutta lähestymistapaa energiainfrastruktuurien, erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien, sääntelyyn ja rahoitukseen.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Energiavarastoilla ja nesteytetyn maakaasun (LNG) ja paineistetun maakaasun (CNG) käsittelylaitteistoilla olisi oltavat ärkeä asema Euroopan laajuisessa energiainfrastruktuurissa varastoituun energiaan perustuvan energiahuollon varmistamisen ja varastoidun energian jakelun kannalta. Siksi tällaisten energiavarastojen pikainen kehittäminen on tärkeä toimivan verkkoinfrastruktuurin osa.

 

Pumppuvoimalaitosten tai energiavarastojen rakentamista ja ylläpitoa koskevaa kilpailua ei saa haitata verkkomaksuilla, joiden yhteydessä nämä varastot rinnastetaan loppukuluttajiin.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät.

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Alueellisille tai kansallisille hankkeille voidaan antaa sama prioriteettiasema, jos siten varmistetaan uusiutuvien energialähteiden integrointi verkkoon ja kilpailu. Tämä koskee myös hankkeita, joissa on mukana unionin ulkopuolisia kolmansia maita (kuten Sveitsi). Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Yhden toimivaltaisen viranomaisen perustamisen kansallisella tasolla kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä ("keskitetty palvelupiste") pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta ja edesauttaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä.

(21) Yhden toimivaltaisen viranomaisen perustamisen kansallisella tasolla kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä ("keskitetty palvelupiste") pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta ja edesauttaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä. Tällaisen viranomaisen perustamisen ei pitäisi kuitenkaan lisätä veronmaksajien kustannuksia, vaan se olisi perustettava kohdentamalla jo käytettävissä olevia varoja uudelleen.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita jonkin verran julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja rahoituskriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten ja rahoitusvälineiden kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin samalla kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä.

(29) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita jonkin verran julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja rahoituskriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten ja rahoitusvälineiden kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin samalla kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä. Tällöin olisi hyödynnettävä kokemuksia, joita on saatu kokeiluvaiheessa joukkovelkakirjalainojen käyttämisestä infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30) Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea selvityksiin ja, tietyin ehdoin, töihin Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan ehdotetun asetuksen nojalla joko avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan rahoituskehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia muiden unionin politiikan alojen välineistä annettavan rahoituksen kanssa. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan Euroopan kannalta merkittäviä energiainfrastruktuureja, kun taas rakennerahastoista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Nämä kaksi rahoituslähdettä täydentävät siis toisiaan.

(30) Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea selvityksiin ja, tietyin ehdoin, töihin Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan ehdotetun asetuksen nojalla joko avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan rahoituskehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. Olisi otettava asianmukaisesti huomioon, että kilpailu ei vääristy millään tavoin etenkään sellaisten hankkeiden välillä, joilla edistetään saman unionin ensisijaisen käytävän toteutumista. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia muiden unionin politiikan alojen välineistä annettavan rahoituksen kanssa. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan Euroopan kannalta merkittäviä energiainfrastruktuureja, kun taas rakennerahastoista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Nämä kaksi rahoituslähdettä täydentävät siis toisiaan.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 α) Jäsenvaltioiden ja investoijien luottoluokituksissa ilmenevät tuntuvat erot saattavat nykyisessä talouskriisin ilmapiirissä johtaa hankkeiden rahoituksen epätasapainoon ja rahoituksen merkittäviin esteisiin. On erittäin tärkeää, että unioni osallistuu epätasapainon lievittämisen rahoittamiseen, jotta voidaan varmistaa, että tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edistävien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen ei vaarannu etenkin, kun otetaan huomioon, että seuraavalla vuosikymmenellä suurin osa energiainfrastruktuuriin tarvittavasta rahoituksesta saadaan yksityiseltä sektorilta.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(32 a) Kun neuvosto ja komissio arvioivat, onko julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa edistytty riittävästi, ja tarkastelevat tuolloin julkisten menojen kasvu-uraa, kokonaismenoihin eivät julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/971 5 artiklan mukaisesti kuulu korkomenot, unionin ohjelmista aiheutuvat menot, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja muut kuin harkinnanvaraiset muutokset työttömyysetuusmenoissa.

 

____________________

 

1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita seuraavien soveltamista:

 

– tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/337/ETY1;

 

– tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY2;

 

– yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY3;

 

– luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY4;

 

– luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY5;

 

– Århusin yleissopimus; ja

 

– Espoon yleissopimus.

 

____________________

 

1 EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40.

 

2 EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

 

3 EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

 

4 EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

 

5 EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

Perustelu

Tarkistuksella täsmennetään, että muuta EU-lainsäädäntöä noudatetaan joka tapauksessa.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

1. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

1. Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

Perustelu

Kuulemista olisi sovellettava kaikissa vaiheissa.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kukin ryhmä laatii luettelon ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

3. Kukin ryhmä laatii luettelon ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Ryhmät päättävät ehdotetun luettelon hyväksymisestä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kannattava; ja

(b) hanke on taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien perusteiden nojalla kannattava; ja

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) hankkeessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tavoitteita sekä erityisesti SEUT:n 170 ja 171 artiklaa ja se on yhdenmukainen niiden kanssa;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– markkinoiden yhdentyminen, kilpailu ja järjestelmän joustavuus;

– markkinoiden yhdentyminen, muun muassa lievittämällä unionin alueiden eristäytyneisyydestä johtuvia vaikutuksia; kilpailu ja järjestelmän joustavuus;

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

yhteentoimivuus ja järjestelmän turvallinen toiminta;

toimitusvarmuus, joka perustuu muun muassa yhteentoimivuuteen ja järjestelmän turvalliseen toimintaan;

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– suuri uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotantokapasiteetti ja varastointipotentiaali;

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– markkinoiden yhdentyminen, yhteentoimivuus ja järjestelmän joustavuus;

– markkinoiden yhdentyminen, muun muassa lievittämällä unionin alueiden eristäytyneisyydestä johtuvia vaikutuksia; yhteentoimivuus ja järjestelmän joustavuus;

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kun saman ensisijaisen infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavia hankkeita asetetaan tärkeysjärjestykseen, asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee ja kuinka hyvin se täydentää muita ehdotettuja hankkeita. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

4. Kun saman ensisijaisen infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavia hankkeita asetetaan tärkeysjärjestykseen, asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta, järjestelmän vakautta ja vahvuutta, hankkeen kustannustehokkuutta koskevaa, työpaikkoina ilmenevää lisäarvoa koskevien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee ja kuinka hyvin se täydentää muita ehdotettuja hankkeita ja miten se saattaa tehostaa innovointia. Liitteessä V olevassa 5 kohdassa tarkoitetut indikaattorit, jotka mahdollistavat hankkeen kustannus-hyötyanalyysin, on otettava huomioon. Tätä varten indikaattorit voidaan esittää komission määrittelemissä yhdenmukaistetuissa puitteissa. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. Yhteisen edun mukaisia hankkeita tärkeysjärjestykseen asetettaessa etusijalle on asetettava hankkeet, joissa on mukana vähintään yksi jäsenvaltio, jolla on tai jolle saattaa tulla vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja/tai joka on pyytänyt tai saa taloudellista tukea asetuksen (EU) N:o .../2012 mukaisesti.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Viraston ja ryhmien on seurattava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Ryhmät voivat pyytää lisätietoja, jotka toimitetaan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti, varmentaa annetut tiedot paikan päällä ja järjestää kokouksia asianomaisten osapuolten kanssa. Ryhmät voivat myös pyytää virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista.

2. Viraston ja ryhmien on seurattava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Ryhmät voivat pyytää lisätietoja, jotka toimitetaan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti, varmentaa annetut tiedot paikan päällä ja järjestää kokouksia asianomaisten osapuolten kanssa. Ryhmät voivat myös pyytää virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista. Ryhmät päättävät pyynnön esittämisestä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) hankkeen toteutuneita kustannuksia ja ajankohtaisia arvioita tulevista kustannuksista analysoiden niitä ja verraten niitä alkuperäisessä toteuttamissuunnitelmassa esitettyihin kustannusarvioihin;

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b b) rakennerahastojen ja muiden unionin rahastojen maksuosuutta hankkeesta, mukaan luettuna Euroopan investointipankin investoinnit tai takuut;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke ei enää sisälly kymmenvuotiseen verkonkehittämissuunnitelmaan;

Poistetaan.

Perustelu

Hankkeen ei tarvitse olla mukana kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa, jotta sitä voitaisiin pitää yhteistä etua koskevana. Muutoin ei koskaan toteutettaisi potentiaalisia hankkeita, joilla on merkittävää eurooppalaista lisäarvoa mutta joista (vähintään yhdessä) jäsenvaltiossa ei olla kiinnostuneita.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(d a) toteutuneita kustannuksia, jotka ovat ylittäneet toteuttamissuunnitelmassa samalle kaudelle arvioidut kustannukset 30 prosentilla, jollei kustannusten ylittymistä ole perusteltu asianmukaisesti syillä, jotka eivät ole hankkeen toteuttajan hallinnassa.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vuosittain kertomuksen 2–7 kohtaan liittyvien tietojen perusteella.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jotta voidaan noudattaa 11 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioiden on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta tarvittavat toimenpiteet ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät rajoita unionin lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien soveltamista.

4. Jotta voidaan noudattaa 11 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioiden on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta sitovat toimenpiteet ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät rajoita unionin lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien soveltamista.

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita riittävien toimenpiteiden määrittelyssä ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa.

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita sitovien toimenpiteiden määrittelyssä ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on Euroopan ympäristövirastoa (EEA) ja alueellista kehitystä ja koheesiota koskevaa Euroopan seurantaverkostoa (ESPON) kuultuaan toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla ja asiaankuuluvat skenaariot huomioon ottaen liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Menetelmiä on sovellettava kustannus-hyötyanalyysiin kaikissa myöhemmissä sähkö- ja kaasualan kymmenvuotisissa verkonkehittämissuunnitelmissa, jotka Sähkö- ja Kaasu-ENTSOt laativat asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

7. Menetelmiä on sovellettava kustannus-hyötyanalyysiin kaikissa myöhemmissä sähkö- ja kaasualan kymmenvuotisissa verkonkehittämissuunnitelmissa, jotka Sähkö- ja Kaasu-ENTSOt laativat asetuksen (EY) N:o 714/2009 ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti, ja asiaankuuluvien skenaarioiden kustannus-hyötyanalyysin keskeiset tulokset on sisällytettävä kymmenvuotisten verkonkehittämissuunnitelmien kuulemisprosessiin ja loppuraporttiin.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden investointikustannuksista vastaavat niiden jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijat, joille hanke aiheuttaa positiivisen nettovaikutuksen, ja ne maksavat verkon käyttäjät verkkoon pääsystä perittävissä tariffeissa.

1. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden investointikustannuksista vastaavat niiden jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijat, joille hanke aiheuttaa positiivisen nettovaikutuksen, ja ne maksavat verkon käyttäjät verkkoon pääsystä perittävissä tariffeissa.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttajien on tiedotettava säännöllisesti kaikille asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille hankkeen edistymisestä ja siihen liittyvien kustannusten ja vaikutusten yksilöinnistä. Heti kun 3 artiklan mukaisesti valittu ja liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluva yhteistä etua koskeva hanke on saavuttanut riittävän kypsyyden, hankkeen toteuttajan on esitettävä asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille investointipyyntö, johon sisältyy rajat ylittävä kustannusten jakaminen ja johon liittyy

Liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttajien on tiedotettava säännöllisesti kaikille asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille hankkeen edistymisestä ja siihen liittyvien kustannusten ja vaikutusten yksilöinnistä. Heti kun 3 artiklan mukaisesti valittu ja liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluva yhteistä etua koskeva hanke on saavuttanut riittävän kypsyyden, hankkeen toteuttajan on esitettävä asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille investointipyyntö, johon sisältyy rajat ylittävä kustannusten jakaminen ja johon liittyy

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kun päätetään kustannusten jakamisesta rajojen yli, huomioon on otettava hankkeen (hankkeiden) taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä mahdollinen rahoitustuen tarve.

Kun päätetään kustannusten jakamisesta rajojen yli, huomioon on otettava hankkeen (hankkeiden) taloudelliset kustannukset ja hyödyt asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä mahdollinen rahoitustuen tarve.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Kun hankkeen kustannukset sisällytetään verkkotariffeihin, verkkotariffeista on vähennettävä tulot, jotka ovat peräisin hankkeeseen sisältyvien suurjännitejohtojen ylikuormituksen hinnoittelusta. Kun ylikuormituksen hinnoittelusta saatavia tuloja kohdennetaan eri siirtotariffeille, on käytettävä samaa suhdetta kuin kustannusten kohdentamisessa.

Perustelu

Tämä voi yksinkertaistaa keskustelua kustannusten jakamista koskevasta sopimuksesta hankkeen osapuolten välillä, koska sillä varmistetaan, että merkittävä osa eduista jaetaan suhteessa kustannuksiin. Tällä ratkaistaan kansallisten sääntelijöiden huoli siitä, että niiden kuluttajien harteille mahdollisesti sälytetään kustannuksia, jotka saattavat hyödyttää ulkomaisia kuluttajia.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos hankkeen toteuttajalle aiheutuu liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, kehittämisestä, rakentamisesta, toiminnasta tai ylläpidosta suuremmat riskit kuin mitä vastaavasta infrastruktuurihankkeesta tavallisesti aiheutuu ja jos tällaiset riskit eivät kuulu direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisen vapautuksen piiriin, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kyseiselle hankkeelle tarjotaan asianmukaisia kannustimia, kun sovelletaan direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 8 kohtaa, direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohtaa, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklaa.

1. Jos hankkeen toteuttajalle aiheutuu liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, maakaasuvarastoja ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia, kehittämisestä, rakentamisesta, toiminnasta tai ylläpidosta suuremmat riskit kuin mitä vastaavasta infrastruktuurihankkeesta tavallisesti aiheutuu ja jos tällaiset riskit eivät kuulu direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisen vapautuksen piiriin, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kyseiselle hankkeelle tarjotaan asianmukaisia kannustimia, kun sovelletaan direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 8 kohtaa, direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohtaa, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklaa.

 

Pumppuvoimalaitoksia, maakaasuvarastoja ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ei saa kohdella verkkomaksuja jaettaessa loppukuluttajina, jotta ei haitata tällaisten laitosten kilpailua.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksessä tällaisten kannustimien tarjoamisesta on otettava huomioon 12 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän pohjalta tehdyn kustannus-hyötyanalyysin tulokset ja erityisesti hankkeen aiheuttamat alueelliset tai unionin laajuiset myönteiset ulkoisvaikutukset. Kansallisten sääntelyviranomaisten on lisäksi analysoitava hankkeen toteuttajille aiheutuvia erityisiä riskejä, toteutettuja riskinhallintatoimenpiteitä sekä sitä, onko kyseinen riskiprofiili perusteltu hankkeen positiiviseen nettovaikutukseen nähden, kun hanketta verrataan vähäriskisempään vaihtoehtoon. Hyväksyttäviä riskejä ovat erityisesti uusiin siirtoteknologioihin, sekä mantereella että merialueilla, liittyvät riskit, kustannusten vajaaseen kattamiseen liittyvät riskit ja kehittämisriskit.

2. Kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksessä tällaisten kannustimien tarjoamisesta on otettava huomioon 12 artiklan mukaisesti laaditun menetelmän pohjalta tehdyn kustannus-hyötyanalyysin tulokset ja erityisesti hankkeen aiheuttamat alueelliset tai unionin laajuiset myönteiset ulkoisvaikutukset. Kansallisten sääntelyviranomaisten on lisäksi analysoitava hankkeen toteuttajille aiheutuvia erityisiä riskejä, toteutettuja riskinhallintatoimenpiteitä sekä sitä, onko kyseinen riskiprofiili perusteltu hankkeen positiiviseen nettovaikutukseen nähden, kun hanketta verrataan vähäriskisempään vaihtoehtoon. Hyväksyttäviä riskejä ovat erityisesti uusiin siirtoteknologioihin, sekä mantereella että merialueilla, liittyvät riskit ja kehittämisriskit.

Perustelu

Kun kyseessä ovat siirtohankkeet, jotka on kehitetty osana regulaatiopohjaista arvostusta, kansalliset sääntelijät ja EU:n puitteet varmistavat asianmukaisen korvauksen, jolloin vältetään kustannusten vajaaseen kattamiseen liittyvä riski; muussa tapauksessa se voisi merkitä kalliita takuita kaupallisille siirtolinjoille. Jos tätä ei pidetä uskottavana, politiikan laatijoiden olisi pyrittävä ratkaisemaan tällaiset ongelmat pikemminkin vahvistamalla uskottavuutta kuin tarjoamalla suurempia tuottoja, jotta vältetään kuluttajien kustannusten nouseminen.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) säännöt, jotka koskevat lisätuoton saamista hankkeeseen investoidusta pääomasta; tai

(c) säännöt, jotka koskevat lisätuoton saamista hankkeeseen investoidusta pääomasta tai riskien kattamista; tai

Perustelu

Jos parhaisiin käytäntöihin perustuvia sääntelymalleja jaetaan ja kehitetään edelleen ja jos investoijien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleviin riskitekijöihin puututaan, tämä sekä lisäisi siirtoinfrastruktuuriin tehtävien investointien houkuttelevuutta laajemmissa toimijapiireissä ja vähentäisi tuottoja, joita tällaisten investointien houkuttelemiseksi on tarjottava.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) ohjeet, jotka perustuvat hankkeeseen investoitua pääomaa koskevan riskinarvioinnin parhaisiin käytänteisiin; tai

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Komissio voi antaa tässä artiklassa säädettyjä kannustimia koskevia suuntaviivoja asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 1–3 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6. Komissio antaa tässä artiklassa säädettyjä kannustimia koskevia suuntaviivoja asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 1–3 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällöin on otettava huomioon erityisesti tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa olevat lisätuottoa koskevat säännökset.

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti.

1. Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti. Tällöin on otettava huomioon

 

– tarve välttää kilpailun vääristyminen etenkin sellaisten hankkeiden välillä, joilla edistetään samojen unionin ensisijaisten käytävien toteuttamista;

 

– se, että rahoituksen päälähteenä on yksityinen rahoitus tai talouden toimijoilta saatava rahoitus.

 

Rahoitusvälineet on valittava hankekohtaisesti. Kaikkia rahoitusmahdollisuuksia ei voida hyödyntää jokaisessa hankkeessa.

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos ne toteutetaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tai jos ne täyttävät seuraavat perusteet:

2. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos ne toteutetaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tai jos ne täyttävät seuraavat perusteet:

Perustelu

On järkevää, että kaikilla ensisijaisilla energiainfrastruktuureilla (tässä tapauksessa sähköenergia) on mahdollisuus unionin tukeen, jolloin otetaan huomioon hankkeet, jotka liittyvät älykkäiden verkkojen perustamiseen.

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti sijoittajien tai luotonantajien tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut; ja

(b) hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti sijoittajien tai luotonantajien tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut; tai hankkeen toteuttaja voi selvästi osoittaa, että rahoituskustannukset ovat suhteettoman suuret tai että markkinoilta ei voida hankkia rahoitusta, koska jäsenvaltiolla, jossa yhteistä etua koskeva hanke tai sen osa on tarkoitus toteuttaa, on poikkeuksellisia rahoitus- ja talousvaikeuksia; ja

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

V a luku (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

V a luku – Nopeutettu menettely vakaviin vaikeuksiin joutuneissa tai niiden uhkaamissa jäsenvaltioissa

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a artikla

 

Energiainfrastruktuurit osana makrotalouden mukautuksia koskevia ohjelmia

 

1. Komission antaessa teknistä apua jäsenvaltiolle, jolla on tai jolle saattaa tulla vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja/tai joka on pyytänyt tai saa taloudellista tukea asetuksen (EU) N:o .../2012 mukaisesti, on järjestettävä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja asianomaisten hankkeen toteuttajien kuuleminen, jotta voidaan:

 

(a) nopeuttaa niiden yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, jotka ovat 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kiireellisyyttä koskevien arviointiperusteiden mukaisesti laaditussa luettelossa;

 

(b) kartoittaa kaikkia käytettävissä olevia tapoja eri sidosryhmien rahoitusehtojen lieventämiseksi.

 

2. Edellä 10 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklassa, 13 artiklan 5 kohdassa ja 13 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja voidaan lyhentää 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi.

 

3. Aikataulun tiukentaminen ei saa heikentää asianomaisten sidosryhmien osallistumista.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(a a) yhteisen edun mukaisten hankkeiden vaikutusta unionin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttamiseen;

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) varoja, jotka unioni on sitonut ja maksanut yhteistä etua koskeviin hankkeisiin [Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, verrattuna rahoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaisarvoon;

(b) varoja, jotka unioni on sitonut ja maksanut yhteistä etua koskeviin hankkeisiin yhtäältä [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten ja toisaalta rakennerahastojen mukaisesti, verrattuna rahoitettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden kokonaisarvoon;

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – 1 osa – 3 kohta – ensimmäinen kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi, saarien sähköjärjestelmien eristäytyneisyyden lopettamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – 2 osa – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI East Gas"): Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren sekä Mustanmeren väliset alueelliset kaasuyhteydet erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

(2) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI East Gas"): Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren, Mustanmeren sekä itäisen Välimeren alueen väliset alueelliset kaasuyhteydet erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Liite 1 – 4 osa – 11 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(11) Sähkönsiirron valtaväylät: ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi.

(11) Sähkönsiirron valtaväylät: ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi, ja etenkin sellaisten alueiden kytkemiseksi, joilla on suuri uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotantokapasiteetti ja varastointipotentiaali.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 jakso – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) Kukin mahdollinen hankkeen toteuttaja voi esittää kyseiselle ryhmälle hankettaan koskevan arvion, jossa esitetään kunkin hankkeen vaikutus liitteessä I esitettyihin painopisteisiin, 6 artiklassa määriteltyjen keskeisten arviointiperusteiden täyttyminen ja muut hankkeiden arvioinnin kannalta merkittävät tiedot sekä se, täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa sekä liitteissä II ja III asetetut arviointiperusteet, ja kyseisen ryhmän on kuuden kuukauden kuluessa esitettävä perusteltu lausunto hankkeista, jotka voidaan hyväksyä yhteisen edun mukaisiksi hankkeiksi.

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 jakso – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a) Liitteessä II olevan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisiin luokkiin kuuluvat ehdotetut sähkönsiirtohankkeet on asetettava kyseisten ryhmien tarkasteltavaksi ja käsiteltäväksi, jos asiaankuuluvat sidosryhmät sitä ehdottavat, mikäli ne täyttävät vähintään 4 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa sekä liitteessä II olevassa 1 kohdassa luetellut arviointiperusteet.

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 jakso – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Arvioidessaan liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia ehdotettuja sähkö- ja kaasuhankkeita kunkin ryhmän on otettava huomioon, sanotun rajoittamatta 4 kohdan soveltamista, Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti laatimassa viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähkö- ja kaasuverkon kehittämissuunnitelmassa 12 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti tekemä analyysi liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista ehdotetuista sähkö- ja kaasuhankkeista.

Arvioidessaan liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvia ehdotettuja sähkö- ja kaasuhankkeita kunkin ryhmän on otettava huomioon, sanotun rajoittamatta 4 kohdan soveltamista, Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti laatimassa viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähkö- ja kaasuverkon kehittämissuunnitelmassa 12 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti tekemä analyysi liitteessä II olevan 1 kohdan a–e alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista ehdotetuista sähkö- ja kaasuhankkeista.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään ottamaan mukaan älykkäät verkot.

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

Liite 4 – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) sähkön varastoinnin osalta hanke luo varastointikapasiteettia, joka mahdollistaa vähintään 500 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon;

(b) sähkön varastoinnin osalta hanke luo varastointikapasiteettia, joka mahdollistaa vähintään 500 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon tai [x] prosentin vuotuisen sähköntuotannon koko jäsenvaltion vuotuisesta sähköntuotannosta sen mukaan, kumpi on pienempi;

Perustelu

Eräissä jäsenvaltioissa 500 gigawattitunnin tuotanto on erittäin merkittävä, joten saattaa olla hyödyllistä sopia myös vuotuisen sähköntuotannon prosenttiosuudesta.

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

Liite 4 – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d) kaasun varastoinnin tai nesteytetyn tai paineistetun maakaasun osalta hankkeen tavoitteena on suorien tai epäsuorien toimitusten järjestäminen vähintään kahteen jäsenvaltioon tai infrastruktuurinormin (N-1-säännön) täyttäminen alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 994/2010 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

(d) kaasun varastoinnin tai nesteytetyn tai paineistetun maakaasun osalta hankkeen tavoitteena on suorien toimitusten järjestäminen tai kyky järjestää epäsuoria toimituksia vähintään kahteen jäsenvaltioon tai infrastruktuurinormin (N-1-säännön) täyttäminen alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 994/2010 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

Liite 5 – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää (sekä jäsenvaltioissa että naapureina olevissa kolmansissa maissa), tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

Liite 5 – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointipotentiaali ja varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 5 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 b) Suorittaessaan 13 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kustannus-hyötyanalyysia hankkeen toteuttaja soveltaa diskonttokorkoihin riskipreemiota. Hankkeen toteuttaja asettaa riskipreemion kuultuaan asianomaisia sidosryhmiä liitteessä VI olevassa 4 kohdassa esitettyjen tietojen pohjalta.

Perustelu

Hankkeen toteuttaja lisää yhdenmukaistettuihin diskonttokorkoihin riskipreemion, joka heijastelee hankkeiden toivottavuutta asianomaisten sidosryhmien ja erityisesti kansalaisten kannalta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevat suuntaviivat sekä päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

15.11.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Philippe Lamberts

29.11.2011

Valiokuntakäsittely

20.3.2012

30.5.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

31.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Elena Băsescu, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Ivo Strejček, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sophie Auconie, Thijs Berman, Philippe De Backer, Roberto Gualtieri, Danuta Maria Hübner, Olle Ludvigsson

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Margrete Auken


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.5.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

Valmistelija: Pavel Poc

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Euroopan komissio julkisti 19. lokakuuta 2011 ehdotuksensa asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista. Komission ehdotuksen tavoitteena on taata, että strategiset energiaverkot ja varastointilaitokset EU:ssa olisivat valmiina vuoteen 2020 mennessä. Tarkemmin asetuksen tavoitteena on energian sisämarkkinoiden täysi yhdentyminen, mukaan lukien sen takaaminen, ettei yksikään jäsenvaltio ole eristyksissä eurooppalaisesta verkostosta.

Asetus edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua auttamalla unionia saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet sekä turvaa toimitusvarmuuden ja jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden.

Kuten komission tiedonannossa Energiainfrastruktuurin ensisijaiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen kehotetaan, Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevia toimintalinjoja täytyisi tarkastella uudelleen, tukea uuden energiainfrastruktuuripolitiikan välineillä, tehostaa sekä rahoittaa tarkoituksenmukaisesti.

Rahoitus

Seuraavien kymmenen vuoden sisällä tarvitaan noin 200 miljardia euroa kaasuputkistojen ja sähköverkkojen rakentamiseen. Rahoitustarpeet jakautuvat seuraavasti: 140 miljardia euroa suurjännitesähkönsiirtojärjestelmiin, varastointiin ja älykkään sähköverkon sovelluksiin, 70 miljardia euroa kaasuputkistoihin, varastointiin, nesteytetyn maakaasun terminaaleihin ja vastakkaisvirtainfrastruktuureihin sekä 2,5 miljardia euroa hiilidioksidin siirron infrastruktuuriin.

Tämä tarkoittaa, että nykyisiä investointitasoja on nostettava huomattavasti. Vuosiin 2000­­–2010 verrattuna investoinnit kasvaisivat kaasualalla 30 prosentti ja sähköalalla 100 prosenttia.

Ongelmien tunnistaminen

Lupamenettelyihin ja yleiseen vastustukseen liittyvät ongelmat ovat energiainfrastruktuurihankkeiden, erityisesti ilmassa kulkevien sähköjohtojen, oikea-aikaisen täytäntöönpanon suurimpia esteitä.

Hallinnolliset menettelyt ovat monimutkaisia ja tehottomia, erityisesti menettelyjen organisoinnin ja asianomaisten osapuolten toimivallan suhteen, katkonaisia ja niiltä puuttuvat selkeät aikarajat, etukäteissuunnittelu sekä EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon koordinointi.

Paikallisen väestön vastustus liittyy hankkeesta saatavan lisäarvon epäselvyyteen, todelliseen tai koettuun ympäristö- ja maisemavaikutukseen, terveys- ja turvallisuushuoliin sekä kansalaisten ja sidosryhmien myöhäiseen ja tehottomaan osallistumiseen.

Joissain jäsenvaltioissa myös poliitikot ja/tai maanomistajat syyllistyvät spekulointiin infrastruktuuri-investointien rahoitusmenettelyiden yhteydessä.

Ympäristövaikutukset

Nykyään kaavailtujen energiainfrastruktuurien täytyy olla yhteensopivia EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä niiden täytäntöönpanon kanssa eri kansallisissa energiapolitiikoissa. Energiainfrastruktuurihankkeiden suunnittelussa olisi myös täysin huomioitava ennalta varautumisen periaate.

Ehdotuksessa on huolehdittava voimassa olevien ympäristönsuojeluvaatimusten noudattamisesta energiainfrastruktuurihankkeissa. Etusijalle olisi asetettava energialähteet, joista ei koidu kustannuksia yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Pääoma- ja toimintakulujen lisäksi merkittäviä ympäristökustannuksia aiheutuu energiainfrastruktuurien rakentamisesta, toiminnasta ja käytöstäpoistamisesta. Nämä ympäristökustannukset täytyy ottaa huomioon kustannus-hyötyanalyysissä laskemalla kustannukset elinkaaren ajalta. Energiainfrastruktuurihankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tapauskohtaisesti perinpohjaisesti, jotta merkittävät riskit voidaan arvioida paikalliset ja alueelliset ympäristöolosuhteet huomioon ottaen.

Avoimuus ja yleisön osallistuminen

Uudet säännöt parantavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua hankkeeseen ja saada äänensä kuuluviin. Asetuksessa säädetään kansalaisten osallistumisesta lupamenettelyn hyvin varhaisessa vaiheessa. Asetuksen mukaan kansalaisia on kuultava ennen kuin hankkeen toteuttaja jättää muodollisen lupahakemuksensa. Tällä tavoin heidän huolenaiheensa voidaan ottaa huomioon vielä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Monissa jäsenvaltioissa on nykyään käytäntönä pitää julkinen kuuleminen sen jälkeen, kun asia on annettu viranomaisen käsiteltäväksi.

Yhteistä etua koskevat hankkeet

Komissio on määritellyt 12 ensisijaista käytävää ja aluetta, jotka kattavat sähkön, maakaasun, öljyn sekä hiilidioksidin siirtoverkot. Se ehdottaa "yhteiseen etuun perustuvaa" järjestelmää hankkeille, jotka edesauttavat näiden prioriteettien toteuttamista ja ovat saaneet tämän aseman. Yhteistä etua koskevien hankkeiden tulisi hyötyä nopeammasta lupamenettelystä, jonka ei saisi kestää kolmea vuotta kauempaa.

Valmistelijan suositukset

Valmistelija pitää myönteisenä ehdotuksia, jotka koskevat infrastruktuurilupien päätöksenteon nopeuttamista, ja uusia sääntöjä, joilla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin ja saada äänensä kuuluviin.

Infrastruktuurihankkeita ei kuitenkaan voida erottaa ympäristölainsäädännöstä ja SEUT:n 11 artiklan mukaisesti voimassa olevat ympäristönsuojeluvaatimukset on ehdotuksessa sisällytettävä energiainfrastruktuureihin.

Laadukas julkinen keskustelu on taattava ja unionin ympäristölainsäädäntö on otettava huomioon asianmukaisesti.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavalokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä, jonka kuluessa unionin on myös valmisteltava sellaisten alueiden kytkemistä energiajärjestelmäänsä, joilla on suuri uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti ja sähkön varastointipotentiaali. Nämä energia- ja ilmastotavoitteet olisi saavutettava mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta paras vaihtoehto on jo olemassa oleva infrastruktuuri, jota ei tarvitse rakentaa. Siksi energiatehokkuus on hyvin tärkeää. Olisi syytä ottaa täysin huomioon, että komission ehdottama energiatehokkuusdirektiivi (jonka käsittely on vielä kesken) todennäköisesti vähentää uuden infrastruktuurin tarvetta.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot ovat kuitenkin olennaisen tärkeät, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot sekä energiatehokkuuden parantamisen ja hajautettujen uusiutuvien energialähteiden integroimisen mahdollistavan älykkään verkkoinfrastruktuurin käyttöönotto ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät resurssitehokasta kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Unionin energiainfrastruktuureja olisi parannettava, jotta voidaan parantaa niiden kykyä sietää luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia, ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja turvallisuusuhkia tai ehkäistä näitä; tämä koskee erityisesti Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY määriteltyjä Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja.

(8) Unionin energiainfrastruktuureja olisi parannettava, jotta paikallisesta energiaomavaraisuudesta huolehtivan hajautetun rakenteen avulla voidaan parantaa niiden kykyä sietää luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia, ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ja turvallisuusuhkia tai ehkäistä näitä; tämä koskee erityisesti Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY määriteltyjä Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan kannalta merkittävän sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurin investointitarpeiksi arvioidaan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aikaisempiin trendeihin verrattuna ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttää uutta lähestymistapaa energiainfrastruktuurien, erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien, sääntelyyn ja rahoitukseen.

(11) Euroopan kannalta merkittävän sähkön- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurin investointitarpeiksi arvioidaan noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Investointimäärien huomattava lisäys aikaisempiin trendeihin verrattuna ja kiireellinen tarve toteuttaa ensisijaiset energiainfrastruktuurit edellyttää uutta lähestymistapaa energiainfrastruktuurien, erityisesti luonteeltaan rajat ylittävien infrastruktuurien, sääntelyyn ja rahoitukseen. Lähestymistavassa olisi kuitenkin otettava huomioon kautta EU:n sovellettavat julkisen talouden vakauttamismekanismit, asetettava etusijalle yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka tuottavat aitoa eurooppalaista lisäarvoa, ja tiedostettava, milloin jäsenvaltioiden viranomaisilla ja markkinoilla on paremmat toimintaedellytykset.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi yksilöitävä yhteisin, läpinäkyvin ja objektiivisin perustein sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähkön ja kaasun osalta ehdotettujen hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkonkehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin.

(15) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi yksilöitävä soveltaen yhteisiä, läpinäkyviä ja objektiivisia perusteita sen mukaan, kuinka paljon hankkeet vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähköä ja kaasua koskevien hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkonkehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin ja ottaa käyttöön älykäs verkkoinfrastruktuuri.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Alalle investoimaan pyrkiviä kolmansia osapuolia ei pitäisi estää hakemasta ja saamasta rahoitusta yhteistä etua koskevia hankkeita varten. Lisäksi olisi kannustettava kolmansien osapuolten ja julkisoikeudellisten hallintoelinten kumppanuuksiin, jotka liittyvät yhteistä etua koskeviin hankkeisiin.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät.

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä vain, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät. Olisi määritettävä järjestyksessä tärkeimmät ja kustannustehokkaimmat tapaukset, joissa infrastruktuuri voitaisiin minimoida energiatehokkuustoimilla, joissa nykyistä kansallista ja rajatylittävää infrastruktuuria voidaan parantaa tai nykyaikaistaa sekä joissa tarvitaan uutta infrastruktuuria ja se voidaan rakentaa nykyisen energia- tai energiansiirtoinfrastruktuurin oheen.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) Vaikka yleisön osallistumisesta ympäristöalan päätöksentekomenettelyihin on olemassa vakiintuneet vaatimukset, lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan varmistaa korkeimpien mahdollisten avoimuutta ja yleisön osallistumista koskevien vaatimusten soveltaminen kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessiin liittyvissä merkityksellisissä kysymyksissä.

(22) Vaikka yleisön osallistumisesta ympäristöalan päätöksentekomenettelyihin on olemassa vakiintuneet vaatimukset, lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan varmistaa korkeimpien mahdollisten avoimuutta ja yleisön asianmukaista osallistumista koskevien vaatimusten soveltaminen kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessiin liittyvissä merkityksellisissä kysymyksissä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista nopeuttamalla lupien myöntämistä ja parantamalla yleisön osallistumista;

(b) helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista nopeuttamalla lupien myöntämistä ja asettamalla yleisön osallistumista koskevat vähimmäisvaatimukset;

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

1. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista, jotka laitetaan tärkeysjärjestykseen. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013. Komissio ottaa unionin laajuista luetteloa laatiessaan huomioon myös pienten saarijäsenvaltioiden erityispiirteet ja kehittää hankkeita, joilla varmistetaan, ettei yksikään jäsenvaltio ole enää vuoden 2015 jälkeen eristyksissä Euroopan kaasu- ja sähköverkoista tai joudu tilanteeseen, jossa sen energiavarmuus vaarantuu sopivien liitäntöjen puuttumisen vuoksi. Unionin laajuisessa luettelossa on oltava myös tällaisia hankkeita.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio perustaa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä varten liitteessä III olevassa 1 kohdassa määritellyn alueellisen ryhmän, jäljempänä 'ryhmä', kunkin liitteessä I määritellyn ensisijaisen käytävän ja alueen ja niiden kattaman maantieteellisen alueen pohjalta.

2. Komissio perustaa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä varten kaksitoista alueellista ryhmää, jäljempänä 'ryhmät', kunkin liitteessä I määritellyn ensisijaisen käytävän ja alueen ja niiden kattaman maantieteellisen alueen pohjalta. Kunkin ryhmän kokoonpanon olisi perustuttava liitteessä III olevassa 1 osassa määriteltyihin sääntöihin. Jokainen ryhmä hoitaa tehtävänsä aiemmin sovittujen toimivaltuuksien tai työjärjestyksen perusteella otettuaan huomioon kaiken ohjeistuksen, jota komissio on asiasta antanut.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kukin ryhmä laatii luettelon ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

3. Kukin ryhmä hyväksyy yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisen luettelon, joka on laadittu liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti, sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkö- ja kaasuhankkeiden osalta viraston on annettava kahden kuukauden kuluessa 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ehdotettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelojen vastaanottamispäivästä komissiolle lausunto ehdotetuista yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloista kiinnittäen erityistä huomiota 4 artiklassa vahvistettujen arviointiperusteiden yhdenmukaiseen soveltamiseen eri ryhmissä sekä Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen liitteessä III olevan 2.6 kohdan mukaisesti tekemän analyysin tuloksiin.

5. Liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkö- ja kaasuhankkeiden osalta viraston on annettava kahden kuukauden kuluessa 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ehdotettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelojen vastaanottamispäivästä komissiolle lausunto ehdotetuista yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloista kiinnittäen erityistä huomiota 4 artiklassa vahvistettujen arviointiperusteiden yhdenmukaiseen soveltamiseen eri ryhmissä sekä Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen liitteessä III olevan 2.6 kohdan mukaisesti tekemän analyysin tuloksiin. Komissio viimeistelee yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelon ja toimittaa yksityiskohtaisen analyysin kutakin hanketta koskevasta päätöksestään.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(a a) hanke on unionin energia- ja ilmastotavoitteiden mukainen;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) hanke koskee vähintään kahta jäsenvaltiota joko suoraan ylittämällä yhden tai useamman jäsenvaltion rajan tai siten, että hanke sijaitsee yhden jäsenvaltion alueella ja sillä on liitteessä IV olevassa 1 kohdassa määritelty merkittävä rajat ylittävä vaikutus.

(c) hanke koskee vähintään kahta jäsenvaltiota, jos se ylittää suoraan yhden tai useamman jäsenvaltion maa- tai merirajan tai jos se sijaitsee yhden jäsenvaltion alueella ja sillä on kuitenkin merkittävä rajat ylittävä vaikutus, tai sisäistä kapasiteettia parannettaessa hanke on merkittävä rajat ylittävän yhteenliitännän kannalta liitteessä IV olevan 1 kohdan mukaisesti tai jos hankkeen tarkoituksena on yhdistää saaret ja syrjäiset alueet unionin keskeisiin alueisiin.

Perustelu

Uusiutuvien energialähteiden kehittämistavoitteen mukaisesti on syytä tukea uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon integroimista sisäisen siirtokapasiteetin parantamishankkeisiin, jos niillä edistetään siirtämistä rajojen yli liitteessä IV määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(a) liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkönsiirto- ja varastointihankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

(a) liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkönsiirto- ja varastointihankkeiden on edistettävä merkittävästi kestävyyttä ja vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– markkinoiden yhdentyminen, kilpailu ja järjestelmän joustavuus;

– markkinoiden yhdentyminen muun muassa tekemällä loppu tiettyjen Euroopan unionin alueiden eristyneisyydestä; kilpailu ja järjestelmän joustavuus;

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

kestävyys, muun muassa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtäminen suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille;

uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian integroiminen verkkoon ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtäminen suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille;

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

yhteentoimivuus ja järjestelmän turvallinen toiminta;

toimitusvarmuus, muun muassa yhteentoimivuuden ja järjestelmän turvallisen ja luotettavan toiminnan avulla ja erityisesti vahvistamalla nykyistä toimitusvakautta, lisäämällä sähkökatkosten torjuntaa ja turvaamalla jaksoittaisen tuotannon integroiminen;

Perustelu

Eritellään päätavoitteet, joihin toimitusvarmuudessa olisi päästävä. Toimitusvarmuuden täsmällisempi määritteleminen on kesken, kunnes ongelmasta on saatu hyvä käsitys.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– suuri uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotantokapasiteetti ja varastointipotentiaali.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(b) liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

(b) liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden on edistettävä kestävyyttä ja merkittävästi vähintään yhtä seuraavista erityistavoitteista:

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– markkinoiden yhdentyminen, yhteentoimivuus ja järjestelmän joustavuus;

– markkinoiden yhdentyminen muun muassa tekemällä loppu tiettyjen Euroopan unionin alueiden eristyneisyydestä; yhteentoimivuus ja järjestelmän joustavuus;

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– kilpailu, muun muassa toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

– kilpailu, muun muassa toimituslähteiden, reittien ja toimittajien monipuolistaminen;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 4 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– kestävyys;

Poistetaan.

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(c) liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien älykkään sähköverkon hankkeiden on edistettävä merkittävästi seuraavia erityistoimintoja:

(c) liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien älykkään sähköverkon hankkeiden on edistettävä kestävyyttä ja merkittävästi seuraavia erityistoimintoja:

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(d) liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

(d) liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä kestävyyttä ja merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – e alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(e) liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hiilidioksidinsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

(e) liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien hiilidioksidinsiirtohankkeiden on edistettävä kestävyyttä ja merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

Perustelu

Kestävyysperusteen ei pitäisi olla vaihtoehtoinen. Kestävyyteen perustuva lähestymistapa auttaa EU:ta saavuttamaan vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet samalla kun estetään ympäristön tilan heikkenemistä, luonnon monimuotoisuuden katoamista ja resurssien kestämätöntä käyttöä.

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3. Hankkeiden toteuttajien on esitettävä vuosikertomus kustakin liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta virastolle ja kustakin liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta asianomaiselle ryhmälle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä sen vuoden jälkeen, jona hanke on valittu yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi 4 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti

3. Hankkeiden toteuttajien on esitettävä vuosikertomus kustakin liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta komissiolle ja virastolle ja kustakin liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta asianomaiselle ryhmälle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä sen vuoden jälkeen, jona hanke on valittu yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi 4 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti

Perustelu

Avoimuuden vuoksi komissiolle olisi tiedotettava osuuksista yhteenvetokertomukseen, jonka virasto laatii 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Eurooppalainen koordinaattori valitaan sen perusteella, kuinka paljon kokemusta hänellä on erityistehtävistä, jotka hänelle annetaan kyseessä olevan hankkeen (hankkeiden) osalta.

3. Eurooppalainen koordinaattori valitaan sen perusteella, kuinka paljon kokemusta hänellä on erityistehtävistä, jotka hänelle annetaan yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa kyseessä olevan hankkeen (hankkeiden) osalta.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Yhteistä etua koskevat hankkeet on asetettava korkeimpaan mahdolliseen asemaan kansallisessa tärkeysjärjestyksessä ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti lupamenettelyissä, siinä määrin kun tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan typpisiin energiainfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

1. Yhteistä etua koskevat hankkeet on asetettava korkeimpaan mahdolliseen asemaan kansallisessa tärkeysjärjestyksessä ja niitä on käsiteltävä tämän aseman mukaisesti aluesuunnittelussa, lupamenettelyissä sekä ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristöarviointia koskevissa menettelyissä, siinä määrin kun tällaisesta käsittelystä säädetään vastaavan typpisiin energiainfrastruktuureihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita riittävien toimenpiteiden määrittelyssä ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa.

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita riittävien toimenpiteiden määrittelyssä ja toteuttamisessa ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa, sekä valvoo ohjeiden soveltamista.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) koordinoitu järjestelmä: Kattavaan päätökseen voi sisältyä useita toimivaltaisen viranomaisen ja muiden asianomaisten viranomaisten antamia yksittäisiä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava tapauskohtaisesti kohtuullinen määräaika, johon mennessä yksittäiset päätökset on annettava. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä yksittäisen päätöksen toisen asianomaisen kansallisen viranomaisen puolesta, jos mainittu viranomainen ei ole antanut päätöstään asetetussa määräajassa eikä viivästykselle ole riittäviä perusteita. Toimivaltainen viranomainen voi kumota toisen kansallisen viranomaisen yksittäisen päätöksen, jos se katsoo, ettei kyseinen viranomainen ole esittänyt riittävää näyttöä päätöksen perusteluiksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kansainvälisen ja unionin lainsäädännön asiaa koskevia vaatimuksia noudatetaan, ja sen on perusteltava päätöksensä asianmukaisesti.

(b) koordinoitu järjestelmä: Kattavaan päätökseen voi sisältyä useita toimivaltaisen viranomaisen ja muiden asianomaisten viranomaisten antamia yksittäisiä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava tapauskohtaisesti kohtuullinen määräaika, johon mennessä yksittäiset päätökset on annettava. Toimivaltainen viranomainen voi tehdä yksittäisen päätöksen toisen asianomaisen kansallisen viranomaisen puolesta, jos mainittu viranomainen ei ole antanut päätöstään asetetussa määräajassa eikä viivästykselle ole riittäviä perusteita. Toimivaltainen viranomainen voi kumota toisen kansallisen viranomaisen yksittäisen päätöksen, jos se katsoo, ettei kyseinen viranomainen ole esittänyt riittävää näyttöä päätöksen perusteluiksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kansainvälisen ja unionin lainsäädännön asiaa koskevia vaatimuksia noudatetaan, ja sen on perusteltava päätöksensä asianmukaisesti sekä julkaistava päätöksensä perusteluineen, asiaa koskeva näyttö mukaan lukien.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) yhteistyöjärjestelmä: Kattavaan päätökseen voi sisältyä useita toimivaltaisen viranomaisen ja muiden asianomaisten viranomaisten antamia yksittäisiä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Toimivaltaisen viranomaisen on muita asianomaisia viranomaisia kuullen vahvistettava tapauskohtaisesti kohtuullinen määräaika, johon mennessä yksittäiset päätökset voidaan antaa, sekä näistä johtuva lupamenettelyn kokonaiskesto. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava, että asianomaiset viranomaiset noudattavat määräaikoja. Jos asianomaisen viranomaisen päätöksen ei odoteta valmistuvan määräajassa, kyseisen viranomaisen on ilmoitettava siitä toimivaltaiselle viranomaiselle ripeästi ja esitettävä perustelut viivästymiselle.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Niissä hankkeissa, joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia yhdessä tai useammassa naapurijäsenvaltiossa ja joihin sovelletaan direktiivin 85/337/ETY 7 artiklaa ja Espoon yleissopimusta, asiaa koskevat tiedot on asetettava naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville. Naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava, haluavatko ne osallistua asiaa koskevaan julkisiin kuulemismenettelyihin.

6. Niissä hankkeissa, joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia yhdessä tai useammassa naapurijäsenvaltiossa ja joihin sovelletaan direktiivin 2001/42/EY 7 artiklaa, direktiivin 85/337/ETY 7 artiklaa tai Espoon yleissopimusta, asiaa koskevat tiedot on asetettava naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville. Naapurijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava, haluavatko ne osallistua asiaa koskevaan julkisiin kuulemismenettelyihin.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a. Jäsenvaltioiden on perustettava mekanismeja korvausten suorittamiseksi kunnille, joihin yhteistä etua koskevat hankkeet sekä muut kansalliset energiainfrastruktuurihankkeet vaikuttavat.

Perustelu

Tällä yksinkertaisella välineellä kyetään lyhentämään merkittävästi lupamenettelyjen kestoa kajoamatta EU:n toissijaisuusperiaatteeseen ja kuntien toimivaltaan. Sillä vaikutetaan välillisesti aluesuunnitteluvaiheeseen, joka aiheuttaa selvästi eniten lupamenettelyjen viivästymisiä. Rahallinen korvaus on tehokas väline, joka motivoi kuntia (yhteisöjä) pidättymään infrastruktuurin sijoittamisen vastustamisesta kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa maankäytön suunnittelussa.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 7 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a. Jäsenvaltioissa, joissa lupamenettelyn osat, mukaan lukien aluesuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät menettelyt, eivät johda oikeudellisesti sitovaan lupaan, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että niiden kesto on sovitettu lupamenettelyn kokonaiskestoon.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita, ja menetelmien on oltava liitteessä IV esitettyjen sääntöjen ja indikaattoreiden mukaisia. ENTSOjen on järjestettävä laaja kuulemisprosessi, johon osallistuu vähintään kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä – ja tarvittaessa itse sidosryhmiä – kansallisia sääntelyviranomaisia ja muita kansallisia viranomaisia.

Perustelu

Tällaisten menetelmien laatiminen vie aikaa enemmän kuin kuukauden Kaasu-ENTSOn ja Sähkö-ENTSOn sisäisten päätöksentekoprosessien vuoksi (katso Kaasu-ENTSOn ja Sähkö-ENTSOn perussäännöt), ja lisäksi kansalliset sääntelyviranomaiset eivät hyväksyisi kaikkia siirtoverkonhaltijoille ennen tämän asetuksen voimaantuloa aiheutuvia kustannuksia korvattaviksi tariffeja laskettaessa. Yksi kuukausi ei myöskään riitä kattavan kuulemisprosessin järjestämiseen

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Menetelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä on parannettava säännöllisesti 1–5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Virasto voi tehdä tällaisia päivityksiä ja parannuksia koskevan pyynnön, joka sisältää asianmukaiset perustelut ja aikataulut, kuultuaan ensin virallisesti kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä ja komissiota.

6. Menetelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä on parannettava kahden vuoden välein 1–5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Perustelu

Prosessin on oltava selkeä ja ennalta määritelty myös aikataulun suhteen, joten se ei voi perustua satunnaiseen pyyntöön.

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Viraston on viipymättä toimitettava komissiolle jäljennös kaikista päätöksistä sekä kaikki kuhunkin päätökseen liittyvät merkitykselliset tiedot. Tiedot on toimitettava koosteena. Komissio pitää kaupallisesti arkaluonteiset tiedot luottamuksellisina.

7. Viraston on viipymättä toimitettava komissiolle jäljennös kaikista 6 kohdan mukaisesti annetuista päätöksistä sekä kaikki kuhunkin päätökseen liittyvät merkitykselliset tiedot. Tiedot on toimitettava koosteena. Komissio pitää kaupallisesti arkaluonteiset tiedot luottamuksellisina.

Perustelu

Täsmennetään, mistä päätöksistä on kyse.

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) 13 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä positiivisista ulkoisvaikutuksista esimerkiksi toimitusvarmuuden, yhteenkuuluvuuden tai innovoinnin alalla; ja

(a) 13 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä positiivisista ulkoisvaikutuksista esimerkiksi ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten hyötyjen, toimitusvarmuuden, yhteenkuuluvuuden tai innovoinnin alalla; ja

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-a) tiedot ensisijaisten hankkeiden voimassa olevasta luettelosta, katsaus päätöksentekoprosessin vaiheista sekä alueellisten ryhmien kokousten ajankohdat ja esityslistat ja myöhemmin pöytäkirjojen ja päätösten julkaiseminen;

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) yleiset, säännöllisesti päivitetyt tiedot kustakin yhteistä etua koskevasta hankkeesta, mukaan lukien maantieteelliset tiedot;

(a) yleiset, säännöllisesti päivitetyt tiedot kustakin yhteistä etua koskevasta hankkeesta, mukaan lukien tarvittavat maantieteelliset tiedot;

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 osa – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon; saarialueiden eristyneiden sähköjärjestelmien yhteenliitännät mannerverkkoon integroitujen sähkömarkkinoiden hyötyjen tuottamiseksi, uusiutuvien energialähteiden markkinaosuuden kasvattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian siirtämiseksi manterelle.

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 4 osa – 11 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(11) Sähkönsiirron valtaväylät: ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi.

(11) Sähkönsiirron valtaväylät: ensimmäiset sähkönsiirron valtaväylät vuoteen 2020 mennessä unionin laajuisen sähkönsiirron valtaväyläverkon rakentamiseksi, ja etenkin sellaisten alueiden kytkemiseksi, joilla on suuri uusiutuviin energialähteisiin perustuva tuotantokapasiteetti ja varastointipotentiaali.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(1) Liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähköhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/72/EY 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Sähkö-ENTSO.

(1) Liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähköhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/72/EY 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 12 artiklassa, hankkeiden toteuttajat ja muut asianomaiset sidosryhmät, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat sekä ympäristö- ja kuluttajajärjestöt, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Sähkö-ENTSO.

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/73/EY 7 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Kaasu-ENTSO.

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/73/EY 7 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Kaasu-ENTSO.

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja ‑alueet koskevat, ja komissio.

Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, ja komissio.

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(4) Kukin ryhmä kuulee asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat ja kuluttajat, ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta ympäristöjärjestöjä. Ryhmä voi järjestää kuulemistilaisuuksia, jos ne ovat tarpeen sen tehtävien toteuttamiseksi.

(4) Kukin ryhmä kuulee asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat ja kuluttajat, sekä ympäristöjärjestöjä. Ryhmän on järjestettävä kuulemistilaisuuksia, jos ne ovat tarpeen sen tehtävien toteuttamiseksi. Ryhmän on tiedotettava yleisölle säännöllisesti ja kattavasti keskustelujen vaiheesta ja tuloksista sekä järjestettävä kuuleminen ennen kuin se toimittaa 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luettelon ehdotuksistaan.

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 osa – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(3) Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen sähkönsiirto ja ‑varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista sähköverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Sähkö-ENTSO on laatinut asetusten (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti.

(3) Kaikissa yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka on sisällytetty unionin laajuiseen luetteloon 1 päivän elokuuta 2013 jälkeen, liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkönsiirto- ja ‑varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista sähköverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Sähkö-ENTSO on laatinut asetuksen (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 osa – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(4) Kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisissa luetteloissa, jotka on hyväksytty 1 päivän elokuuta 2013 jälkeen, liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen kaasunsiirto ja ‑varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista kaasuverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Kaasu-ENTSO on laatinut asetusten (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

(4) Kaikissa yhteistä etua koskevissa hankkeissa, jotka on sisällytetty unionin laajuiseen luetteloon 1 päivän elokuuta 2013 jälkeen, liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasunsiirto- ja ‑varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista kaasuverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Kaasu-ENTSO on laatinut asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 1 kohta – b kohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) sähkön varastoinnin osalta hanke luo varastointikapasiteettia, joka mahdollistaa vähintään 500 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon;

(b) sähkön varastoinnin osalta hanke luo varastointikapasiteettia, joka mahdollistaa vähintään 250 megawatin kapasiteetin ja 250 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon;

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 1 kohta – a kohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

(a) Sähkö: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää (sekä jäsenvaltioissa että unionin naapurimaissa), tuotantokapasiteetteja polttoainetyypeittäin (biomassa, maalämpö, vesivoima, kaasu, ydinvoima, öljy, kiinteät polttoaineet, tuuli, aurinkosähkö, keskittävä aurinkolämpö, muut uusiutuvat teknologiat) ja niiden maantieteellistä sijaintia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien biomassa, hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja sekä siirtoverkon ja tarvittaessa jakeluverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki merkittävät uudet tuotanto- (myös hiilidioksidin talteenotolla varustettu kapasiteetti), varastointipotentiaali-, varastointi- ja siirtohankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä;

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 1 kohta – b kohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) Kaasu: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuontia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja, siirtoverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki uudet hankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä.

(b) Kaasu: skenaariot, jotka kuvaavat kysyntää, tuontia, polttoaineiden hintoja (mukaan lukien hiili, kaasu ja öljy), hiilidioksidin hintoja, siirtoverkon koostumusta ja sen kehitystä, ottaen huomioon kaikki uudet hankkeet, joista on tehty lopullinen investointipäätös ja jotka on määrä ottaa käyttöön vuoden n+5 loppuun mennessä.

Perustelu

Tarkistuksella selkeytetään tekstiä.

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään seuraavat kustannukset: pääomamenot, käyttö- ja ylläpitokustannukset hankkeen teknisen elinkaaren ajalta ja tarvittaessa käytöstäpoisto- ja jätehuoltokustannukset. Menetelmissä on annettava ohjeita laskelmissa käytettävistä diskonttokoroista.

(5) Kustannus-hyötyanalyysissa, joka perustuu kustannuksiin hankkeen teknisen elinkaaren ajalta, on otettava huomioon vähintään seuraavat kustannukset: pääomamenot, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä energiainfrastruktuurihankkeiden rakentamisesta, toiminnasta ja käytöstä poistamisesta aiheutuvat ympäristökustannukset ja tarvittaessa jätehuoltokustannukset. Menetelmissä on annettava ohjeita laskelmissa käytettävistä diskonttokoroista.

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 7 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) järjestelmän häiriönsieto, mukaan lukien kyky sietää katastrofeja ja ilmastonmuutosta, ja verkon turvallisuus, erityisesti direktiivissä 2008/114/EY määritellyissä Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa;

(b) järjestelmän häiriönsieto, mukaan lukien toimitusvarmuus, kyky sietää katastrofeja ja ilmastonmuutosta, ja verkon turvallisuus, erityisesti direktiivissä 2008/114/EY määritellyissä Euroopan elintärkeissä infrastruktuureissa;

Perustelu

Toimitusvarmuus on yksi tärkeimmistä kysymyksistä tässä yhteydessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat ja päätöksen

N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

15.11.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Pavel Poc

20.12.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

20.3.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

8.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

3

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Lajos Bokros, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Corinne Lepage, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Bogusław Sonik, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nikos Chrysogelos, João Ferreira, Filip Kaczmarek, Toine Manders, Judith A. Merkies, James Nicholson, Justas Vincas Paleckis, Alojz Peterle, Michèle Rivasi, Christel Schaldemose, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Andrea Zanoni


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.5.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/11 – 2011/0300(COD))

Valmistelija: Sandra Kalniete

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija on tyytyväinen siihen, että komissio on ehdottanut järkeviä suuntaviivoja Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien kehittämiselle, ja pitää tätä huomattavana edistysaskeleena, joka lujittaa Euroopan unionia entisestään. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa esitetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen energiapoliittiset tavoitteet eli varmistaa energian sisämarkkinoiden toiminta, taata unionin energiansaanti, edistää energiatehokkuutta ja uusien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä sekä edistää energiaverkkojen synergiaa. Valmistelija katsoo, että tämä on Euroopan unionille erityisesti tärkeä turvallisuuskysymys.

Monet EU:n jäsenvaltiot ovat edelleen riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta, mikä ei ole hyvän hallintotavan periaatteiden mukaista. Tämä lisää huomattavasti häiriöiden vaaraa esimerkiksi tilanteessa, jossa toimittajalla on teknisiä vaikeuksia. Tilanne ei ole kestävällä pohjalla, ja tämän vuoksi valmistelija suhtautuu myönteisesti myös komission tiedonantoon "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2014–2020), jossa ehdotetaan muun muassa "Verkkojen Eurooppa" ‑välineen (Connecting Europe) perustamista ensisijaisten energia-, liikenne- ja digitaali-infrastruktuurien edistämiseksi 40 miljardilla eurolla, josta 9,1 miljardia osoitetaan energia-alalle.

Komissio esittää ehdotuksessaan, että perustetaan rajallinen määrä ensisijaisia hankkeita, jotka kattavat sähkö- ja kaasuverkot sekä öljyn ja kaasun siirtoinfrastruktuurin. Komissio määritteli kaikkiaan 12 ensisijaista infrastruktuurihanketta ja aluetta, jotka liittyvät energiaan.

Valmistelija haluaa korostaa, että ehdotus ei rajoitu uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Asetuksen avulla unioni pystyy saavuttamaan ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteensa: vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla ja kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden energian loppukäytöstä 20 prosenttiin. Valmistelija on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on sitouduttu kestävään ja ympäristöystävälliseen energiapolitiikkaan, joka on erittäin tärkeä asia. Valmistelija kantaa huolta näistä seikoista, mutta uskoo, että komission ehdotus on hyvin tasapainossa. Valmistelija korostaa myös sitä, että ympäristöä vahingoittavia hankkeita ei pitäisi tukea. Yksi yleistä etua koskevien hankkeiden arviointiperusteista on töiden kestävyystaso. Tätä perustetta mitataan arvioimalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä ja sähköverkkoinfrastruktuurin ympäristövaikutuksia. Valmistelija katsoo, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ei pitäisi keskittyä lausunnossaan ympäristökysymyksiin, sillä näistä asioista vastaava ENVI-valiokunta valmistelee parhaillaan omaa lausuntoaan.

Valmistelija katsoo, että kyseessä olevien hankkeiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa asetettujen energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän on kuitenkin myös sitä mieltä, että hankkeiden toteuttaminen ei saa johtaa energian hintojen nousuun. Euroopan kansalaisille on taattava energian toimitusvarmuus, mutta tämä ei saa vaikuttaa merkittävästi energian hintaan. Valmistelija pitää valitettavana sitä, että ehdotuksessa ei ole analysoitu perusteellisesti, miten hankkeiden toteuttaminen vaikuttaa energian hintoihin. Kuitenkin, kun punnitaan hankkeiden välttämättömyyttä ja niiden myönteistä vaikutusta kilpailuun, energian hintojen voidaan odottaa laskevan.

Ensisijaisiin alueisiin ja hankkeisiin, jotka kattavat sähkö- ja kaasuverkot sekä öljyn ja hiilidioksidin siirtoinfrastruktuurihankkeet, tarvitaan yleensä arviolta 200 miljardia euroa. Komissio uskoo, että yksityiset sijoittajat rahoittavat suurimman osan näistä hankkeista, koska ne ovat taloudellisesti kannattavia. Useat hankkeet keskittyvät kuitenkin pienempiin jäsenvaltioihin, ja yksityiset sijoittajat eivät saata olla kiinnostuneita näiden hankkeiden toteuttamisesta, koska aika, jona sijoitus maksaa itsensä takaisin, on liian pitkä. Tästä syystä komissio on osoittanut 9,1 miljardia euroa sellaisten hankkeiden rahoitukseen, jotka eivät kiinnosta yksityisiä sijoittajia mutta ovat erittäin tärkeitä Euroopan unionin turvallisuudelle.

Yleisesti ottaen valmistelija on tyytyväinen ehdotettuun asetukseen ja toivoo, että se tulee voimaan ehdotetun aikataulun mukaisesti. Valmistelija kehottaa parlamentin jäseniä, komissiota ja neuvostoa toimimaan vastuullisesti ja pidättäytymään tekemästä tämän asetuksen hyväksymisestä poliittista kysymystä, sillä tämä voisi uhata unionin turvallisuutta.

Jäljempänä on esitetty muutama tarkistus, joilla pyritään korostamaan energiainfrastruktuurin kehittämisen merkitystä sisämarkkinoille yleensä ja erityisesti eurooppalaisille yrityksille ja kuluttajille. Kahdessa tarkistuksessa puututaan tiedotukseen liittyviin seikkoihin: kieliin, joilla komission perustaman avoimuusfoorumin on oltava saatavilla, sekä siihen, miten hankkeiden toteuttajien on julkaistava asiaa koskevia tietoja.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin eli kytkeä alueet, joilla on suuri uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetti ja sähkön varastointipotentiaali, ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot ovat kuitenkin olennaisen tärkeät, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.;

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot, joissa toimitusta ja tuotantoa koskevat toiminnot on erotettu selvästi verkkotoiminnoista, ovat kuitenkin olennaisen tärkeät, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Perustelu

Energiamarkkinoiden vapauttamista koskeva kolmas säädöspaketti muodostaa perustan EU:n kilpailukykyisille energiamarkkinoille. On tarpeen varmistaa Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien ohjeiden avulla, että tuotanto ja toimitus erotetaan tehokkaasti omistajuudesta, jotta voidaan helpottaa energia-alan kolmannen paketin täytäntöönpanoa ja siirtyä todella vapautettuihin energiamarkkinoihin koko EU:ssa.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Entistä pidemmälle yhdennetyillä energian sisämarkkinoilla tarvitaan selkeitä ja läpinäkyviä sääntöjä kustannusten jakamisesta rajojen yli, jotta voidaan nopeuttaa investointeja rajat ylittävään infrastruktuuriin. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että on tärkeää edistää verkkoinvestointeja houkuttelevia sääntelypuitteita, joissa tariffit vahvistetaan rahoitustarpeita vastaavalle tasolle ja rajat ylittävien investointien kustannukset jaetaan asianmukaisesti kilpailua ja kilpailukykyä tehostaen, etenkin Euroopan teollisuuden kannalta, ja ottaen huomioon kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset.

(27) Entistä pidemmälle yhdennetyillä energian sisämarkkinoilla tarvitaan selkeitä ja läpinäkyviä sääntöjä kustannusten jakamisesta rajojen yli, jotta voidaan nopeuttaa investointeja rajat ylittävään infrastruktuuriin ja hyödyttää näin unionin yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä, joille korkeat energian hinnat saattavat muodostua vakavaksi esteeksi, sekä kuluttajia. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että on tärkeää edistää verkkoinvestointeja houkuttelevia sääntelypuitteita, joissa tariffit vahvistetaan rahoitustarpeita vastaavalle tasolle ja rajat ylittävien investointien kustannukset jaetaan asianmukaisesti kilpailua ja kilpailukykyä tehostaen, etenkin Euroopan teollisuuden ja pk-yritysten kannalta, ja ottaen huomioon kuluttajiin kohdistuvat vaikutukset.

Perustelu

Ks. myös 16 artiklan 1 kohdan c alakohtaan esitetty vastaava tarkistus.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kannattava; ja

(b) hanke on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kannattava eikä vaikuta haitallisesti energian kohtuuhintaisuuteen loppukuluttajien kannalta tai vääristä markkinatoimijoiden välistä reilua kilpailua ja tukee siten sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa; ja

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) hanke koskee vähintään kahta jäsenvaltiota joko suoraan ylittämällä yhden tai useamman jäsenvaltion rajan tai siten, että hanke sijaitsee yhden jäsenvaltion alueella ja sillä on liitteessä IV olevassa 1 kohdassa määritelty merkittävä rajat ylittävä vaikutus.

(c) hanke koskee vähintään kahta jäsenvaltiota joko suoraan ylittämällä yhden tai useamman jäsenvaltion rajan tai siten, että hanke sijaitsee yhden jäsenvaltion alueella ja sillä on liitteessä IV olevassa 1 kohdassa määritelty merkittävä rajat ylittävä vaikutus tai se yhdistää saarialueet ja syrjäiset alueet unionin keskusalueisiin.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– yhteentoimivuus ja järjestelmän turvallinen toiminta;

– yhteentoimivuus, järjestelmän turvallinen toiminta ja toimitusvarmuus;

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta – 5 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– markkinoiden toiminta ja kuluttajapalvelut;

– markkinoiden toiminta ja kuluttajapalvelut, etenkin kotitalouksien ja pk-yritysten kannalta;

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kun saman ensisijaisen infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavia hankkeita asetetaan tärkeysjärjestykseen, asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee ja kuinka hyvin se täydentää muita ehdotettuja hankkeita. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

4. Kun saman ensisijaisen infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavia hankkeita asetetaan tärkeysjärjestykseen, asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee ja kuinka hyvin se täydentää muita ehdotettuja hankkeita. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien, erityisesti kotitalouksien, määrä ja sijainti, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi sovittuaan asiasta asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 7 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Hankkeen toteuttajien on lisäksi julkaistava asiaa koskevia tietoja käyttäen muita asianmukaisia tiedotuskanavia, jotka ovat julkisesti saatavilla.

Hankkeen toteuttajien on lisäksi julkaistava asiaa koskevia tietoja käyttäen muita asianmukaisia tiedotuskanavia, jotka ovat helposti saatavilla maksutta.

Perustelu

Englannin kielessä termi 'open access' voi olla harhaanjohtava, koska sitä käytetään tekijänoikeuksien alalla.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 5 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kun päätetään kustannusten jakamisesta rajojen yli, huomioon on otettava hankkeen (hankkeiden) taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä mahdollinen rahoitustuen tarve.

Kun päätetään kustannusten jakamisesta rajojen yli, huomioon on otettava hankkeen (hankkeiden) taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt asianomaisissa jäsenvaltioissa erityisesti sisämarkkinoiden toiminnan kannalta sekä mahdollinen rahoitustuen tarve.

Perustelu

On korostettava hyvän energiansaannin merkitystä sisämarkkinoiden toiminnalle ja Euroopan taloudelle.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti.

1. Liitteessä II olevassa 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti.

 

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin ja töihin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos hankkeet toteutetaan kaasuinfrastruktuurialan osissa, joilla pannaan täytäntöön maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetussa direktiivissä 2009/73/EY säädetyt eriyttämistä koskevat säännökset, mukaan luettuina niissä jäsenvaltioissa olevat kaasuifrastruktuurialan osat, joille on myönnetty vapautus kyseisen asian suhteen.

Perustelu

Energia-alan vapauttamista koskeva kolmas paketti on pantava täytäntöön etenkin kaasumarkkinoilla, ja on varmistettava, että kaasuntuotanto ja kaasutoimitukset pidetään erillään ja nykyiset monopoliasemassa olevat verkostot eriytetään. Tätä voidaan helpottaa edellyttämällä, että unionin rahoitustukea voidaan myöntää ainoastaan niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka toteutetaan kaasun infrastruktuuria koskevilla aloilla jäsenvaltioissa, joissa omistajuus on eriytetty tehokkaasti.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) sähkö- ja kaasualojen osalta jäsenvaltioiden välisen yhteenliitäntäasteen kehitystä, vastaavaa energian hintojen kehitystä sekä verkon järjestelmähäiriöiden lukumäärää, niiden syitä ja niihin liittyviä taloudellisia kustannuksia;

(c) sähkö- ja kaasualojen osalta jäsenvaltioiden välisen yhteenliitäntäasteen kehitystä, vastaavaa energian hintojen kehitystä kuluttajien ja eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten kannalta sekä verkon järjestelmähäiriöiden lukumäärää, niiden syitä ja niihin liittyviä taloudellisia kustannuksia;

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Komissio perustaa infrastruktuurien avoimuusfoorumin, joka on helposti yleisön saatavilla. Foorumi sisältää seuraavat tiedot:

Komissio perustaa infrastruktuurien avoimuusfoorumin, joka on helposti yleisön saatavilla kaikilla unionin virallisilla kielillä. Foorumi sisältää seuraavat tiedot:

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 jakso – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

 

Syrjäisten saarialueiden virranlähteiden kytkeminen manneralueisiin sähkön sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi, uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön mantereelle siirtämisen helpottamiseksi.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 6 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) kilpailu eri verkonhaltijoiden markkinavoiman ja eri jäsenvaltioiden hintojen lähentymisen kannalta;

(a) kilpailu eri verkonhaltijoiden markkinavoiman ja eri jäsenvaltioiden hintojen, erityisesti kotitalouksiin vaikuttavien hintojen, lähentymisen kannalta;

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 7 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) kilpailu eri verkonhaltijoiden markkinavoiman ja eri jäsenvaltioiden hintojen lähentymisen kannalta;

(a) kilpailu eri verkonhaltijoiden markkinavoiman ja eri jäsenvaltioiden hintojen, erityisesti kotitalouksiin vaikuttavien hintojen, lähentymisen kannalta;

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 12 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(12) Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on vaihdettava menetelmien laadinnassa tarvittavia tietoja, myös asianmukaisesta verkko- ja markkinamallinnuksesta. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, jotka keräävät tietoja muiden siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden puolesta, on palautettava tietojen keruun tulokset osallistuville siirto- ja jakeluverkonhaltijoille. Tämän asetuksen 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun sähkö- ja kaasumarkkinoiden yhteisen markkina- ja verkkomallin osalta tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitettujen syöttötietojen on katettava vuodet n+10, n+20 ja n+30, ja mallin on mahdollistettava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten täydellinen arviointi, mukaan lukien erityisesti ulkoiset kustannukset kuten kasvihuonekaasupäästöihin ja tavanomaisiin ilman epäpuhtauspäästöihin tai toimitusvarmuuteen liittyvät kustannukset.

(12) Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden on vaihdettava menetelmien laadinnassa tarvittavia tietoja, myös asianmukaisesta verkko- ja markkinamallinnuksesta. Siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden, jotka keräävät tietoja muiden siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden puolesta, on palautettava tietojen keruun tulokset osallistuville siirto- ja jakeluverkonhaltijoille. Tämän asetuksen 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun sähkö- ja kaasumarkkinoiden yhteisen markkina- ja verkkomallin osalta tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitettujen syöttötietojen on katettava vuodet n+10, n+20 ja n+30, ja mallin on mahdollistettava taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten täydellinen arviointi erityisesti sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ja mukaan lukien ulkoiset kustannukset kuten kasvihuonekaasupäästöihin ja tavanomaisiin ilman epäpuhtauspäästöihin tai toimitusvarmuuteen liittyvät kustannukset.

Perustelu

On korostettava hyvän energiansaannin merkitystä sisämarkkinoiden toiminnalle ja Euroopan taloudelle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevat suuntaviivat sekä päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

15.11.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sandra Kalniete

24.1.2012

Valiokuntakäsittely

19.3.2012

25.4.2012

30.5.2012

 

Hyväksytty (pvä)

31.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adam Bielan, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, António Fernando Correia de Campos, Cornelis de Jong, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Mikael Gustafsson, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Iliana Ivanova, Sandra Kalniete, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Mitro Repo, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Raffaele Baldassarre, Anna Hedh, María Irigoyen Pérez, Constance Le Grip, Morten Løkkegaard, Antonyia Parvanova, Wim van de Camp, Sabine Verheyen


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.6.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

Valmistelija: Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Euroopan liikenne- ja energiainfrastruktuurin uudenaikaistaminen ja laajentaminen vaatii merkittäviä toimia, jotta voidaan saavuttaa kilpailukykyä, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevat unionin keskeiset energiapoliittiset tavoitteet(1) ja saattaa valmiiksi sisämarkkinat, joista on hyötyä EU:n liikennealalle. Komission ehdotuksella pyritään erityisesti määrittämään asianmukaiset menettelyt ja säännöt tätä varten.

Komissio vaati jo vuonna 2010(2) EU:lle uutta energiainfrastruktuuripolitiikkaa koordinoimaan ja optimoimaan verkon kehitystä ja korosti tarvetta korvata nykyinen Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskeva politiikka tehokkaammalla sääntelykehyksellä, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus.

Komissio antoi kesäkuussa 2011 tiedonannon seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (2014–2020)(3). Siinä ehdotetaan, että perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jonka avulla saatetaan valmiiksi ensisijaiset energia-, liikenne- ja digitaali-infrastruktuurit. Välineeseen osoitetaan 40 miljardia euroa, josta 9,1 miljardia energia-alalle.

TRAN-valiokunnan vastuualueen osalta olisi korostettava, että EU:n liikenneinfrastruktuuria (TEN-T) ja energiainfrastruktuuria koskevia hankkeita toteutettaessa on hyödyllistä luoda synergioita siten, että mahdollisuuksien mukaan koordinoidaan liikenne- ja energiainfrastruktuurihankkeita sekä virtaviivaistetaan yhteisten energia- ja liikennekäytävien hallinto-, lupa ja ympäristömenettelyjä.

Muut ehdotuksen liikenteeseen liittyvät näkökohdat koskevat sitä, miten öljyä, kaasua ja sähköä kuljetetaan EU:hun ja sen sisällä: pääasiassa öljyä ja kaasua kuljetetaan myös meritse, rautateitse ja maanteitse, ja liikennepolitiikan muutoksilla voi olla merkitystä.

EU:hun tuotavasta raakaöljystä 80 prosenttia tuodaan säiliöaluksilla. EU:n sisäisen öljynkuljetusverkoston tärkeä piirre on, että sen läntiset osat on yhdistetty putkella keskeisiin eurooppalaisiin satamiin, kun taas suurin osa Keski- ja Itä-Euroopan (EU12) jalostamoista saa toimituksensa Družba-öljyputkella Venäjältä (noin 60 miljoonaa tonnia vuodessa). Länsi- ja Itä-Euroopan verkkojen välillä on vähän yhteyksiä. Tämä johtuu siitä, että Itä-Euroopan putki-infrastruktuuri suunniteltiin ja rakennettiin kylmän sodan aikana. Lisäksi öljyn kulutuksen ennustetaan näissä maissa kasvavan EU15-maista poiketen 7,8 prosentilla vuosien 2010 ja 2020 välisenä aikana, ja yleisesti ottaen öljy muodostaa merkittävän osan EU:n energiamuotojen yhdistelmää tuon ajan jälkeen. Tämä lisää paineita kehittää öljyputki-infrastruktuuria, jotta voidaan turvata Keski- ja Itä-Euroopan toimitusvarmuus.

Öljynkuljetuksiin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä. Jos Družba-järjestelmässä ilmenee toimitushäiriöitä, muiden toimitusvaihtoehtojen rajallisuus johtaisi säiliöalusliikenteen merkittävään kasvuun ympäristön kannalta herkillä Itämeren, Mustanmeren ja Bosporinsalmen alueilla, mikä aiheuttaa suurta huolta onnettomuuksien ja öljyvuotojen mahdollisesta vaarasta. Itämeren vesillä liikkuu joka kuukausi 3 500–5 000 alusta. Jopa 25 prosenttia näistä aluksista on säiliöaluksia, jotka kuljettavat noin 170 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Säiliöalusliikenteen vähentäminen alentaisi paitsi öljyvuotojen riskiä niin myös hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä.

Maakaasulla on myös tärkeä rooli energian alalla EU:n liikenteessä, koska se on kestävä ja vähäpäästöinen energianlähde, joka tarjoaa puhdasta energiaa sähköntuotantoon (erityisesti yhteistuotanto), joka voidaan helposti muuntaa liikenteen tarpeisiin. Sillä voidaan suoraan vastata "puhtaan liikenteen" tavoitteisiin, kun sitä käytetään polttoaineena (LNG ja CNG). Samanaikaisesti EU nojautuu vahvasti maakaasun tuontiin, joka on erittäin riippuvaista infrastruktuurista.

Energian kasvavaan kysyntään voidaan vastata lisäämällä LNG:n ja CNG:n käyttöä. Näin ollen meidän olisi hyödynnettävä nykyisiä ja suunniteltuja energiainfrastruktuureja paremmin ja tehokkaammin.

Kaasun sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi EU olisi varustettava asianmukaisella maakaasuinfrastruktuurilla. On kehitettävä uusia siirtovalmiuksia toimituksia varten, jäsenvaltioiden välistä liitettävyyttä sekä uusia varastointilaitoksia ja kaasuksi muuttavia laitoksia. Tarvitaan toimia vallitsevien investointipuutteiden korjaamiseksi siten, että samalla vahvistetaan ja kehitetään kansallisia siirtoverkkoja. Uusissa suuntaviivoissa olisi myös käsiteltävä kysymystä energiasaarekkeista ja kansallisten kaasumarkkinoiden yhteyksien välisistä puutteista, jotka ovat nähtävissä Baltian sekä Keski- ja Itä-Euroopan kaltaisilla alueilla.

Ehdotukset

Edellä esitetyn pohjalta ehdotamme keskittymistä seuraaviin:

1.   edistetään EU:n liikenteen ja energian alan infrastruktuurihankkeiden välisiä synergioita muun muassa kannustamalla asiasta vastaavia viranomaisia myöntämään yhteisiä lupia myös ympäristön alalla

2.   kehitetään edelleen EU:n nykyistä putkiverkostoa EU12:n ja EU15:n välisten yhteyksien parantamiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi EU12-alueella

3.   vähennetään säiliöalusliikenteen aiheuttamaa ympäristökatastrofien vaaraa

4.   edistetään alueellisten LNG-terminaalien roolia siten, että kiinnitetään erityistä huomiota laivojen polttoainetankkaukseen sekä raide- ja maantiekuljetuksiin

5    edistetään maakaasun roolia kestävänä energialähteenä

6.   pyritään markkinoiden integroimiseen ja energiamarkkinoiden eristyneisyyden lopettamiseen

7.   tuetaan EU:n pyrkimyksiä kohti toimivia ja joustavia kansallisia siirtoverkkoja.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Syrjäisimpien alueiden geomorfologisten olojen ja sijainnin vuoksi olisi otettava huomioon niiden energiaomavaraisuuden ja energiahuollon muodostamat haasteet erityisesti määritettäessä yhteisen edun mukaisia hankkeita, koska nämä alueet ovat erityisen hyviä sijoituspaikkoja uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön laajentamiselle, joka on unionin energia- ja ilmastonsuojelupolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaiseva edellytys.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on osoittanut selvästi, että vaikka tämä politiikka on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, siitä puuttuu kuitenkin kokonaisnäkemys eikä se ole tarpeeksi hyvin kohdennettu ja riittävän joustava, jotta se voisi täyttää määritellyt infrastruktuuripuutteet.

(5) Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on osoittanut selvästi, että vaikka tämä politiikka on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, siitä puuttuu kuitenkin kokonaisnäkemys eikä se ole tarpeeksi hyvin kohdennettu ja riittävän joustava, jotta se voisi täyttää määritellyt infrastruktuuripuutteet. Tässä yhteydessä on tärkeää yksilöidä mahdolliset tulevat aukot energian kysynnässä ja tarjonnassa.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a) Koko unionin toimitusvarmuuden turvaamiseksi unionin sisäisen putkiverkon läntisten ja itäisten osien yhdistämistä on edelleen jatkettava.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b) Koko unionin toimitusvarmuuden turvaamiseksi unionin sisäisen putkiverkon läntisten, itäisten ja kaakkoisten osien yhdistämistä on edelleen jatkettava.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Säiliöalusten kaltaisten riskialttiiden öljynkuljetustapojen käytön vähentäminen on tärkeä tekijä, kun halutaan vähentää öljynkuljetuksiin liittyviä ympäristöriskejä.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Jännite- ja taajuusvakauden turvaamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota unionin sähköverkon vakauteen, kun olosuhteet muuttuvat vaihtelevien uusiutuvien energiamuotojen syötön lisääntyessä. Tutkimuksen alalla tarvitaan lisäponnisteluja, jotta uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön vaihteluita voidaan tasoittaa älykkäillä verkoilla, tallennuskapasiteetilla ja älykkäillä energiamuotojen yhdistelmillä.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) On erittäin tärkeää, että unionin ja sen offshore-potentiaalin välille luodaan yhteydet. Pohjanmeren, Itämeren ja Mustanmeren offshore-potentiaalin integrointi on erittäin tärkeää unionin sisäisten energiamarkkinoiden kehittämiseksi.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Jotta voidaan ottaa huomioon vuoteen 2020 mennessä tapahtuva sähkön kysynnän kasvu, joka on kaasuun verrattuna kaksinkertainen, unionin sähköhankkeiden rahoitus olisi korvamerkittävä, jotta varmistetaan, että käytettävissä on riittävästi varoja unionin pitkän aikavälin energiapolitiikkaa vastaavasti erityisesti liikenteen sähköistämisen alan hankkeisiin.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a) Horisontaalisten hankkeiden avulla tapahtuvaa yhteistyötä energian ja liikenteen aloilla olisi edistettävä, jotta voidaan luoda synergioita, joilla on runsaasti unionin tason lisäarvoa.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Unionin energia- ja liikenneinfrastruktuurihankkeiden suunnittelu ja täytäntöönpano olisi koordinoitava, jotta voidaan luoda synergioita silloin kun se on taloudelliselta, tekniseltä ja ympäristön kannalta järkevää ja siten, että asiaankuuluvat turvallisuusnäkökohdat otetaan aiheellisella tavalla huomioon.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Energiainfrastruktuuriverkon rakentaminen ei saisi millään tavalla vaikuttaa eurooppalaiseen perintöön (taide, kulttuuri, matkailu ja ympäristö), mitä myös vaaditaan Euroopan parlamentin 27 päivänä syyskuuta 2011 aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet antamassa päätöslauselmassa1 seuraavasti: "kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja tulevien sukupolvien omaisuuden suojelemiseksi".

 

_____________

 

1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0407.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Toimivaltaisten viranomaisten olisi harkittava mahdollisuutta myöntää yhteisiä lupia yhteisen edun mukaisille hankkeille, jotka luovat synergioita unionin energia- ja liikenneinfrastruktuurihankkeiden välille.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 b) Euroopan laajuisten verkkojen suunnittelussa olisi asetettava etusijalle liikenne-, viestintä- ja energiaverkkojen integrointi siten, että varmistetaan mahdollisimman säästäväinen tilankäyttö ja turvaudutaan mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleviin tai käytöstä poistettuihin reittiosuuksiin, jotta sosiaalis-taloudelliset, ekologiset ja rahoitukselliset rasitukset voidaan rajoittaa minimiin.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(24 a) Hankkeiden rajatylittävän luonteen vuoksi kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa olisi taattava julkisia kuulemisia varten riittävät määräajat, joiden yhteydessä otetaan huomioon muun muassa se, että kaiken asiaa koskevan tiedon on oltava saatavilla asianomaisten jäsenvaltioiden kielillä, sekä se, että kussakin jäsenvaltioissa noudatetaan erilaisia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa kaikkien osapuolien (asianosaiset kansalaiset, kunnat ja alueet jne.) täysi osallistuminen.

Perustelu

Liikenteen tavoin monen energiainfrastruktuurin rajatylittävä luonne asettaa lisähaasteita julkisen kuulemisen järjestämiselle. Jotta voidaan voittaa nämä vaikeudet ja saavuttaa hankkeille laaja hyväksyntä viivyttämättä kiireellisiä toimenpiteitä, kuulemisille olisi asetettava riittävät määräajat, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaisista kielistä ja olosuhteista aiheutuvat tarpeet.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(25 a) Energiainfrastruktuurien suunnittelussa ja toteutuksessa olisi erityisesti liikenneverkkojen yhteydessä pidättäydyttävä hiilivetytuotteiden kuljettamisesta asuinalueiden halki tai lähistöltä, jotta voidaan sulkea pois kaikki asukkaille aiheutuvat turvallisuusriskit.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita jonkin verran julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja rahoituskriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten ja rahoitusvälineiden kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin samalla kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä.

(29) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) on osoittanut lisäarvon, jota saadaan kokoamalla yksityistä rahoitusta unionin merkittävän rahoitustuen avulla, jotta Euroopan kannalta merkittävät hankkeet voidaan toteuttaa. Helmikuun 4 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että joihinkin energiainfrastruktuurihankkeisiin voidaan tarvita jonkin verran julkista rahoitusta yksityisen lisärahoituksen saamiseksi. Talous- ja rahoituskriisin ja talousarviorajoitusten vuoksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi kehitettävä avustusten, rahoitusvälineiden ja valtiollisten tukien kautta annettavaa kohdennettua tukea, joka houkuttelee uusia sijoittajia investoimaan ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin samalla kun unionin rahoitusosuus pidetään mahdollisimman pienenä.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30) Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea selvityksiin ja, tietyin ehdoin, töihin Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan ehdotetun asetuksen nojalla joko avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan rahoituskehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia muiden unionin politiikan alojen välineistä annettavan rahoituksen kanssa. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan Euroopan kannalta merkittäviä energiainfrastruktuureja, kun taas rakennerahastoista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Nämä kaksi rahoituslähdettä täydentävät siis toisiaan.

(30) Sähkö-, kaasu- ja hiilidioksidialan sekä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävien energiainfrastruktuurien kehittämisen ja käyttöönoton alan yhteistä etua koskevien hankkeiden olisi voitava saada unionin rahoitustukea selvityksiin ja, tietyin ehdoin, töihin Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan ehdotetun asetuksen nojalla joko avustusten tai innovatiivisten rahoitusvälineiden muodossa. Näin voidaan varmistaa räätälöidyn tuen antaminen yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka eivät ole kannattavia voimassa olevan rahoituskehyksen nojalla ja nykyisissä markkinaolosuhteissa. Rahoitustuen antamisessa olisi varmistettava tarvittava synergia muiden unionin politiikan alojen välineistä annettavan rahoituksen kanssa. Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan Euroopan kannalta merkittäviä energiainfrastruktuureja, kun taas rakennerahastoista rahoitetaan paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä älykkäitä energianjakeluverkkoja. Nämä kaksi rahoituslähdettä täydentävät siis toisiaan.

Perustelu

Liikenteen valkoisessa kirjassa asetettuja tavoitteita vastaavasti EU pyrkii vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan taloudellista tukea sähkö- ja vetyenergian sekä muiden päästöjen vähentämistä edistävien energialähteiden edellyttämien infrastruktuurien kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä asutuskeskuksissa että kaukoliikenteessä.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – c alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– sähköajoneuvojen kaltaisten vähähiilisten sovellusten merkittävä lisääminen edistyksellisellä teknisellä ja markkinakohtaisella interventiolla;

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d) liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

(d) liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljynsiirtohankkeiden on edistettävä merkittävästi seuraavia kolmea erityistavoitetta:

– toimitusvarmuus vähentämällä riippuvuutta yhdestä toimituslähteestä tai reitistä;

– toimitusvarmuus vähentämällä riippuvuutta yhdestä toimituslähteestä tai reitistä ja lisäämällä yhteenliitettävyyttä;

– resurssien tehokas ja kestävä käyttö lieventämällä ympäristöriskejä;

 

– resurssien tehokas ja kestävä käyttö lieventämällä ympäristöriskejä erityisesti vähentämällä säiliöalusten kaltaisten riskialttiiden öljynkuljetustapojen käyttöä;

– yhteentoimivuus;

– yhteentoimivuus;

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi, jos kansalliset viranomaiset tai paikalliset tai alueelliset elimet pääse ajoissa sopimukseen, nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Eurooppalainen koordinaattori valitaan sen perusteella, kuinka paljon kokemusta hänellä on erityistehtävistä, jotka hänelle annetaan kyseessä olevan hankkeen (hankkeiden) osalta.

3. Eurooppalainen koordinaattori valitaan sen perusteella, kuinka paljon kokemusta hänellä on erityistehtävistä, jotka hänelle annetaan kyseessä olevan hankkeen (hankkeiden) osalta. Ennen nimitystä eurooppalaisen koordinaattorin tai tähän tehtävään hakevien on tultava Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kuultavaksi.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta voidaan noudattaa 11 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioiden on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta tarvittavat toimenpiteet ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät rajoita unionin lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien soveltamista.

Jotta voidaan noudattaa 11 artiklassa säädettyjä määräaikoja ja keventää yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioiden on toteutettava kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta tarvittavat toimenpiteet ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät rajoita unionin lainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien soveltamista.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kahden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittävien hankkeiden osalta 4 kohdan mukainen julkinen kuuleminen on järjestettävä kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa enintään kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona ensimmäinen julkinen kuuleminen aloitettiin jossain näistä jäsenvaltioista.

5. Kahden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittävien hankkeiden osalta 4 kohdan mukainen julkinen kuuleminen on järjestettävä kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa enintään neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona ensimmäinen julkinen kuuleminen aloitettiin jossain näistä jäsenvaltioista. Kuulemiset on järjestettävä kyseisten jäsenvaltioiden virallisilla kielillä.

Perustelu

Liikenteen tavoin monen energiainfrastruktuurin rajatylittävä luonne asettaa lisähaasteita julkisen kuulemisen järjestämiselle. Jotta voidaan saavuttaa hankkeille laaja hyväksyntä viivyttämättä kiireellisiä toimenpiteitä, kuulemisille olisi rajatylittävien hankkeiden tapauksessa asetettava riittävät määräajat.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Komissio perustaa infrastruktuurien avoimuusfoorumin, joka on helposti yleisön saatavilla. Foorumi sisältää seuraavat tiedot:

Komissio perustaa internetiin EU:n virallisilla kielillä infrastruktuurien avoimuusfoorumin, joka on helposti yleisön saatavilla. Foorumi sisältää seuraavat tiedot:

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) tiedot yhteistä etua koskevien hankkeiden päivitetystä luettelosta;

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c b) tiedot alueellisten ryhmien työstä, mukaan lukien yhteydet alueellisten ryhmien työhön.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 4 osa – -10 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(-10)(-10) Energian jakeluinfrastruktuuriverkosto liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi:

 

Kehitetään ja otetaan käyttöön energian jakeluinfrastruktuuriverkostoja, jotka auttavat vähentämään liikenteen päästöjä (vety, sähköajoneuvot, akkujen vaihto) sekä asutuskeskuksissa että liikennekäytävien varrella.

 

Asianomaiset jäsenvaltiot: kaikki.

Perustelu

On tärkeää, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että perustetaan ja otetaan käyttöön energian jakeluinfrastruktuureja, jotka auttavat vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Hyviä esimerkkejä ovat vetytankkausasemat tai akkujen vaihtojärjestelmä, joka äskettäin sai TEN-T-tukea innovatiivisena hankkeena (Greening European Transportation Infrastructure for Electric Vehicles).

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(e a) sähkömoottorien ja hybridien energiahuollon koko infrastruktuuri;

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta – e b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(e b) satamalaitteet maasähkön toimittamiselle satamassa oleviin aluksiin aluksella olevien moottoreiden avulla tuotetun sähköenergian sijasta;

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Liite III – osa 1 – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Kunkin ryhmän on julkaistava kokoustensa esityslistat ja pöytäkirjat internetissä.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(f a) sähköajoneuvojen kaltaisten vähähiilisten sovellusten merkittävä lisääminen edistyksellisellä teknisellä ja markkinakohtaisella interventiolla;

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 5 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) Resurssien tehokasta ja kestävää käyttöä arvioidaan tarkastelemalla sitä, kuinka laajasti hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja kuinka se edistää ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien taakkojen ja riskien minimointia.

(c) Resurssien tehokasta ja kestävää käyttöä arvioidaan tarkastelemalla sitä, kuinka laajasti hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja kuinka se edistää ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien taakkojen ja riskien minimointia esimerkiksi korvaamalla säiliöalusten kaltaiset riskialttiit öljynkuljetustavat vähäriskisemmillä kuljetustavoilla.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 3 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(d a) valitusmahdollisuudet ja muutoksenhaku asiasta vastaavilta viranomaisilta.

Perustelu

Hankkeiden legitiimiyden ja hyväksynnän parantamiseksi on tärkeää mainita valitusmahdollisuudet ja asiasta vastaavat viranomaiset.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevat suuntaviivat sekä päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

15.11.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz

24.1.2012

 

 

 

Valiokuntakäsittely

27.3.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

8.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Philippe De Backer, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Artur Zasada

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Michel Dantin, Eider Gardiazábal Rubial, Sabine Wils, Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Janusz Wojciechowski

(1)

Eurooppa-neuvoston päätelmät 4. helmikuuta 2011.

(2)

Ks. COM(2010)0677.

(3)

Ks. COM(2011)0500/I lopullinen ja COM(2011)0500/II lopullinen (alakohtaisia politiikkoja koskevat luvut).


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.6.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta

(COM(2011)0658 – C7‑0371/2011 – 2011/0300(COD))

Valmistelija: Wojciech Michał Olejniczak

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija pitää komission ehdotusta myönteisenä ja antaa arvoa sen kattavuudelle Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurihankkeiden sääntelyssä etenkin yhteiseen etuun liittyvien hankkeiden osalta. Valmistelija arvostaa erityisesti toimia, joilla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan lupien myöntämistä, ja kannustaa ottamaan ne käyttöön tarpeen mukaan myös, jotta voitaisiin kehittää muita kuin rajat ylittäviä energiainfrastruktuurihankkeita.

Kertomuksessa korostetaan energiainfrastruktuurin alueellista ulottuvuutta ja otetaan huomioon erityisesti sen suora vaikutus kansalaisiin. Energiavarmuuteen, kestävyyteen tai infrastruktuurin tehokkuuteen liittyvät odotettavissa olevat myönteiset tulokset eivät usein kunnolla vastaa tätä vaikutusta. Siksi alueellisten viranomaisten rooli olisi tunnustettava lupamenettelyn eri vaiheissa niin, että päätöksentekomenettelyyn voisivat vaikuttaa tahot, joita päätökset eniten koskevat. Lisäksi asianmukaiset julkisten kuulemisten menettelyt tulisi yhtenäistää EU:n tasolla.

Ehdotuksen pitäisi luoda sopiva tasapaino kustannustehokkuutta koskevien ehtojen välille. Niillä on keskeinen merkitys yksityisille yrittäjille, jotka viime kädessä rahoittavat, kehittävät ja hallinnoivat energiainfrastruktuuria, ja ne ovat edellytyksenä rahoitustuen antamiselle Verkkojen Eurooppa -välineelle. Viimeksi mainitusta on esitetty asianmukaisia tarkistuksia, joilla pyritään määrittämään olosuhteet, joissa yleinen etu ja asiakkaiden etu oikeuttavat lisärahoitukseen ilman, että kilpailukyvyn periaate kärsii.

Lisäksi valmistelija ehdottaa kaasuinfrastruktuurihankkeiden laajempaa käsittelyä, jotta kaikki niiden tarvittavat osatekijät voidaan sisällyttää kelpoisuusluetteloon ja jotta voitaisiin saavuttaa tekninen yhdenmukaisuus ja helpottaa tärkeiden kaasukäytävien kitkatonta toimintaa koko unionissa.

Valmistelija katsoo, että menettelyn yksinkertaisuuden ja sidosryhmien mukaantulon pitäisi olla yleisiä ohjaavia periaatteita Euroopan laajuista energiainfrastruktuuria kehitettäessä.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Komission olisi sisällytettävä energiainfrastruktuurien painopisteisiin saarialueiden energiajärjestelmiä koskeva erityistapaus.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on osoittanut selvästi, että vaikka tämä politiikka on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, siitä puuttuu kuitenkin kokonaisnäkemys eikä se ole tarpeeksi hyvin kohdennettu ja riittävän joustava, jotta se voisi täyttää määritellyt infrastruktuuripuutteet.

(5) Nykyisen TEN-E-kehyksen arviointi on osoittanut selvästi, että vaikka tämä politiikka on vaikuttanut myönteisesti valittuihin hankkeisiin antamalla niille poliittista näkyvyyttä, siitä puuttuu kuitenkin kokonaisnäkemys eikä se ole tarpeeksi hyvin kohdennettu ja riittävän joustava, jotta se voisi täyttää määritellyt infrastruktuuripuutteet, eikä unioni ole läheskään valmis vastaamaan tämän alan tuleviin haasteisiin.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

(6) Olemassa olevien energiainfrastruktuurien parantamisen, käynnissä olevien töiden loppuun saattamisen ja uusien energiainfrastruktuurien käyttöönoton nopeuttaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa unionin energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eli saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat, turvata energiansaannin varmuus, etenkin kaasun ja öljyn osalta, sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan unionin on valmisteltava infrastruktuurejaan energiajärjestelmänsä hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 ulottuvalla pidemmällä aikavälillä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Nykyisessä taloustilanteessa on ehdottoman tärkeää hyväksyä energiakysymyksiin kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon niiden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat. On tärkeää ottaa huomioon sekä myönteiset että kielteiset sivuvaikutukset pyrittäessä varmistamaan, että unionin kansalaisilla on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä käytettävissään turvallista, kestävää ja kohtuuhintaista energiaa.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot ovat kuitenkin olennaisen tärkeät, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

(7) Vaikka energian sisämarkkinat ovat oikeudellisesti olemassa siinä muodossa missä ne on määritelty sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/72/EY ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/73/EY, ne ovat edelleen hajanaiset, koska kansallisia energiaverkkoja ei ole liitetty riittävällä tavalla yhteen. Unionin laajuiset integroidut verkot sekä energiatehokkuuden lisäämisen ja jaettujen uusiutuvien energialähteiden integroimisen mahdollistavan älykkään verkon infrastruktuurin käyttö ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa kilpaillut ja hyvin toimivat yhdennetyt markkinat, jotka edistävät resurssitehokasta kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a) Syrjäisimmät alueet ovat erittäin riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuonnista, mikä aiheuttaa niiden talouskasvulle ja -kehitykselle huomattavia lisäkustannuksia. Tällaiset alueet voivat toimia uusiutuvien energialähteiden sekä sähkön ja maakaasun siirron luonnonlaboratorioina, ja tätä roolia olisi edistettävä toteuttamalla yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla pyritään monipuolistamaan alueellista energiaperustaa sekä lisäämään kestävyyttä ja energiatehokkuutta ja siten auttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Tässä asetuksessa esitetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt, jotta voidaan saavuttaa perussopimuksen energiapoliittiset tavoitteet eli varmistaa energian sisämarkkinoiden toiminta ja unionin energiansaanti, edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä ja uusien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä sekä edistää energiaverkkojen yhteenliittämistä. Näiden tavoitteiden kautta tämä ehdotus edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja tuo koko unionille kilpailukykyyn ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä.

(13) Tässä asetuksessa esitetään Euroopan laajuisten energiaverkkojen viiveetöntä kehittämistä ja yhteentoimivuutta koskevat säännöt, jotta voidaan saavuttaa perussopimuksen energiapoliittiset tavoitteet eli varmistaa energian sisämarkkinoiden toiminta, vähentää riippuvuutta tuonnista ja turvata unionin energiansaanti, edistää energiatehokkuutta ja energian säästämistä ja uusien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä sekä edistää energiaverkkojen yhteenliittämistä. Näiden tavoitteiden kautta tämä ehdotus edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja tuo koko unionille kilpailukykyyn ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tässä asetuksessa edistetään menettelyyn osallistuvien alueellisten viranomaisten kanssa sopivassa lupamenettelyn vaiheessa järjestettäviä kuulemisia.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi yksilöitävä yhteisin, läpinäkyvin ja objektiivisin perustein sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähkön ja kaasun osalta ehdotettujen hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkonkehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin.

(15) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi yksilöitävä yhteisin, läpinäkyvin ja objektiivisin perustein sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sähkön ja kaasun osalta ehdotettujen hankkeiden olisi oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista verkonkehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon 4 päivänä helmikuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät tarpeesta integroida reuna-alueiden energiamarkkinat unionin sisämarkkinoihin ja vahvistaa älykkäiden verkkojen infrastruktuurin käyttöönotto.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi toteutettava mahdollisimman pian ja niitä olisi seurattava ja arvioitava tiiviisti aiheuttamatta kuitenkaan liiallista hallinnollista taakkaa hankkeiden toteuttajille. Komission olisi nimitettävä eurooppalaiset koordinaattorit hankkeille, joissa kohdataan erityisiä vaikeuksia.

(18) Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi toteutettava mahdollisimman pian ja niitä olisi seurattava ja arvioitava tiiviisti aiheuttamatta kuitenkaan liiallista hallinnollista taakkaa hankkeiden toteuttajille, varsinkin jos kyseessä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Komission olisi nimitettävä eurooppalaiset koordinaattorit avustamaan hankkeissa, joissa kohdataan erityisiä vaikeuksia, jotta tällaiset hankkeet eivät vaarannu.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät.

(20) Yhteistä etua koskeville hankkeille olisi annettava prioriteettiasema kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa niiden nopea hallinnollinen käsittely. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä yhteistä etua koskevia hankkeita yleisen edun mukaisina. Hankkeille, joilla on haitallisia ympäristövaikutuksia, olisi myönnettävä lupa yleisen edun kannalta pakottavista syistä, kun kaikki direktiiveissä 92/43/EY ja 2000/60/EU säädetyt ehdot täyttyvät. Olisi syytä määrittää tärkeysjärjestyksen ja kustannustehokkuuden mukaan, missä infrastruktuuri voitaisiin minimoida energiatehokkuustoimilla, missä nykyistä kansallista ja rajat ylittävää infrastruktuuria voidaan parantaa tai nykyaikaistaa ja missä tarvitaan uutta infrastruktuuria ja missä se voidaan rakentaa nykyisen energia- tai energiansiirtoinfrastruktuurin oheen.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Yhden toimivaltaisen viranomaisen perustamisen kansallisella tasolla kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä ("keskitetty palvelupiste") pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta ja edesauttaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä.

(21) Yhden toimivaltaisen viranomaisen perustamisen kansallisella tasolla kokoamaan yhteen tai koordinoimaan kaikkia lupamenettelyjä ("keskitetty palvelupiste") pitäisi vähentää monimutkaisuutta, parantaa tehokkuutta ja avoimuutta ja edesauttaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämistä perustamalla näiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä yhteisiä työryhmiä.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan yhteistä etua koskevien hankkeiden lupamenettelystä annettuja säännöksiä tarvittaessa muihin energiainfrastruktuurihankkeisiin.

Perustelu

Jäsenvaltioita tulisi kannustaa käyttämään unionin parhaita käytäntöjä myös muihin hankkeisiin, jotta voitaisiin parantaa tarvittavan infrastruktuurin tehokkuutta, estää ylikuormitus ja välttää kaksitasoisen järjestelmän käyttöönotto.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a) Suunniteltaessa Euroopan laajuisia verkkoja olisi asetettava etusijalle liikenne-, viestintä- ja energiaverkkojen yhteenliittäminen, jotta voidaan varmistaa, että maankäyttö rajoittuu minimiin, sekä huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, että nykyisiä ja/tai käyttämättömiä reittejä käytetään uudelleen, koska siten voidaan vähentää minimiin mahdolliset sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ja paikallisyhteisöille aiheutuva rasite.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Koska energiainfrastruktuureja on kehitettävä kiireellisesti, lupamenettelyjen yksinkertaistamiseen on liityttävä selkeä määräaika, johon mennessä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätöksensä hankkeen rakentamisesta. Määräajan pitäisi johtaa menettelyjen tehokkaampaan määrittelyyn ja toteuttamiseen, eikä se missään tapauksessa saisi vaarantaa ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien korkeiden vaatimusten noudattamista.

(24) Investoiminen Euroopan laajuisiin energiainfrastruktuureihin on erityisen tärkeää, koska siten voidaan luoda kehitystä ja työpaikkoja. Koska energiainfrastruktuureja on kehitettävä kiireellisesti, lupamenettelyjen yksinkertaistamiseen on siksi liityttävä selkeä määräaika, johon mennessä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätöksensä hankkeen rakentamisesta. Määräajan pitäisi johtaa menettelyjen tehokkaampaan määrittelyyn ja toteuttamiseen, eikä se missään tapauksessa saisi vaarantaa ympäristönsuojelua ja yleisön osallistumista koskevien korkeiden vaatimusten noudattamista.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista nopeuttamalla lupien myöntämistä ja parantamalla yleisön osallistumista;

(b) helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden viiveetöntä toteuttamista nopeuttamalla lupien myöntämistä ja asettamalla yleisön osallistumista koskevat vähimmäisvaatimukset;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. 'energiainfrastruktuurilla' kaikkia fyysisiä laitteita, jotka on suunniteltu mahdollistamaan sähkön tai kaasun siirto ja jakelu, öljyn tai hiilidioksidin siirto taikka sähkön tai kaasun varastointi ja jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan;

1. 'energiainfrastruktuurilla' kaikkia fyysisiä laitteita ja laitoksia, jotka on suunniteltu mahdollistamaan sähkön tai kaasun siirto ja jakelu, öljyn tai hiilidioksidin siirto taikka sähkön tai kaasun varastointi tai nesteytetyn maakaasun vastaanotto, varastointi, kaasuttaminen ja paineenvähennys ja jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan;

Perustelu

Kaasun energiainfrastruktuuri käsittää myös nesteytetyn maakaasun käsittelyyn tarkoitetut terminaalit. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus liitteessä II olevan 1 artiklan kanssa, määritelmää mukautetaan tämän ottamiseksi huomioon.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. 'koko energiajärjestelmän käsittävällä kustannus-hyötyanalyysillä' arviota, joka suoritetaan kattavasti unionin tasolla ja jota käytetään pohjana yhteistä etua koskevien hankkeiden valinnassa noudattaen asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklassa määriteltyjä verkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman tavoitteita.

Perustelu

Asetuksessa viitataan erilaisiin kustannus-hyötyanalyyseihin sekä muihin analyyseihin ja arvioihin. Tarvitaan selvennystä ja määritelmää. Kustannus-hyötyanalyysit olisi suoritettava ylätasolla eikä hankekohtaisesti.

Kaasuinfrastruktuurihankkeet perustuvat vakaisiin sitoumuksiin, joita esimerkiksi markkinatoimijat antavat markkinatutkimusten seurauksena tai joita antavat kansalliset sääntelyviranomaiset. Näissä jo vakaisiin sitoumuksiin perustuvissa hankkeissa yksittäisten hankkeiden kustannus-hyötyanalyysit kaksinkertaistaisivat työn suurelta osin.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

Poistetaan.

Perustelu

Siirretään artiklan loppuun, jotta artikla sopisi yhteen päätöksenteon nykyiseen aikajanaan.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio perustaa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä varten liitteessä III olevassa 1 kohdassa määritellyn alueellisen ryhmän, jäljempänä 'ryhmä', kunkin liitteessä I määritellyn ensisijaisen käytävän ja alueen ja niiden kattaman maantieteellisen alueen pohjalta.

2. Komissio perustaa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöintiä varten liitteessä III olevassa 1 kohdassa määritellyn alueellisen ryhmän, jäljempänä 'ryhmä', kunkin liitteessä I määritellyn ensisijaisen käytävän ja alueen ja niiden kattaman maantieteellisen alueen pohjalta. Jokainen ryhmä hoitaa tehtävänsä aiemmin sovittujen toimivaltuuksien perusteella.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Jos jo olemassa olevat ryhmät tai muut elimet ovat työskennelleet ennen tämän asetuksen voimaantuloa unionin energiajärjestelmien kannalta huomattavan merkittävien hankkeiden valitsemiseksi, kukin 2 kohdassa tarkoitettu ryhmä ottaa asianmukaisesti huomioon näissä ryhmissä tai elimissä jo tehdyn työn. Jos nykyiset ryhmät tai muut elimet ovat aikaisemmin sopineet unionin kannalta merkittävistä hankkeista tai hankeluetteloista, näitä hankkeita tai luetteloita koskevat tiedot on välitettävä kullekin 2 kohdassa tarkoitetulle ryhmälle, sillä nämä tiedot ovat perustana yhteistä etua koskevan hankkeen valintaprosessille.

 

Edellä olevan 2 artiklan 5 kohdan a alakohdan säännöksillä ei rajoiteta hankkeen toteuttajan oikeutta toimittaa yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi valintaa koskeva hakemus asiaa käsittelevän ryhmän jäsenille.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Kukin ryhmä laatii luettelon ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

3. Kukin ryhmä laatii luettelon ehdotetuista yhteistä etua koskevista hankkeista liitteessä III olevassa 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti sen perusteella, kuinka paljon kukin hanke edistää liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten energiainfrastruktuurikäytävien ja ‑alueiden toteuttamista ja täyttävätkö hankkeet 4 artiklassa vahvistetut arviointiperusteet. Jokaiselle yksittäiselle hanke-ehdotukselle on saatava niiden jäsenvaltioiden väliaikainen hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy, ennen kuin hanke sisällytetään 4 artiklan nojalla toimitettavan ehdotettujen hankkeiden lopulliseen luetteloon.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jos yksittäinen hanke-ehdotus ei saa yhden jäsenvaltion väliaikaista hyväksyntää, asianomaisen jäsenvaltion on annettava ryhmälle vastalausettaan koskeva kirjallinen selvitys. Sen jälkeen, kun hankkeen toteuttajien on annettu mahdollisuus käsitellä vastalauseen aihetta, ryhmä voi hyväksyä äänestysmekanismilla "yksimielisyys miinus yksi" hankkeen sisällyttämisen ehdotettuun luetteloon siten, että vastalause merkitään muistiin.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkö- ja kaasuhankkeiden osalta viraston on annettava kahden kuukauden kuluessa 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ehdotettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelojen vastaanottamispäivästä komissiolle lausunto ehdotetuista yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloista kiinnittäen erityistä huomiota 4 artiklassa vahvistettujen arviointiperusteiden yhdenmukaiseen soveltamiseen eri ryhmissä sekä Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen liitteessä III olevan 2.6 kohdan mukaisesti tekemän analyysin tuloksiin.

5. Liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähkö- ja kaasuhankkeiden osalta viraston on annettava neljän kuukauden kuluessa 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ehdotettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelojen vastaanottamispäivästä komissiolle lausunto ehdotetuista yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloista kiinnittäen erityistä huomiota 4 artiklassa vahvistettujen arviointiperusteiden yhdenmukaiseen soveltamiseen eri ryhmissä sekä Sähkö- ja Kaasu-ENTSOjen tekemän analyysin tuloksiin kansallisten kymmenvuotisten verkonkehittämissuunnitelmien nojalla.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a. Komissio laatii unionin laajuisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista ryhmien hyväksymien alueellisten luetteloiden pohjalta. Luetteloa tarkastellaan uudelleen ja se saatetaan tarvittaessa ajan tasalle kahden vuoden välein. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013.

(Katso tarkistuksen esittäjän ensimmäinen tarkistus)

Perustelu

Siirto 1 kohdasta aikataulusyistä.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Komission tehtyä 1 kohdassa tarkoitetun hyväksymispäätöksen yhteistä etua koskevista hankkeista tulee erottamaton osa asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa tarkoitettuja alueellisia investointisuunnitelmia ja direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklassa tarkoitettuja kansallisia kymmenvuotisia verkonkehittämissuunnitelmia ja tarvittaessa muita asiaa koskevia kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia. Hankkeet on asetettava näissä suunnitelmissa tärkeysjärjestyksessä korkeimpaan mahdolliseen asemaan.

7. Komission tehtyä päätöksen yhteistä etua koskevista hankkeista tulee erottamaton osa asetusten (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa tarkoitettuja alueellisia investointisuunnitelmia ja direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklassa tarkoitettuja kansallisia kymmenvuotisia verkonkehittämissuunnitelmia ja tarvittaessa muita asiaa koskevia kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia. Hankkeet on asetettava näissä suunnitelmissa tärkeysjärjestyksessä korkeimpaan mahdolliseen asemaan.

(Katso siirto 1 kohdasta 6 kohtaan)

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kannattava; sekä

(b) hankkeen mahdolliset hyödyt, jotka on arvioitu 2 kohdassa olevien erityisten perusteiden mukaisesti, ovat sen kustannuksia suuremmat; sekä

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– kestävyys, muun muassa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtäminen suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille;

– kestävyys, esimerkiksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon siirtäminen suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikoille;

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– yhteentoimivuus ja järjestelmän turvallinen toiminta;

toimitusvarmuus, muun muassa yhteentoimivuus ja järjestelmän turvallinen ja luotettava toiminta;

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

suunniteltujen tuotantoyksikköjen, muun muassa uusiutuvan energian, yhdistäminen verkkoon, millä mahdollistetaan energian siirto;

Perustelu

EU:lla on edessään suuri haaste vanhojen tehottomien ja ei-ympäristöystävällisten, esimerkiksi fossiilisilla polttoaineilla toimivien voimalayksikköjen korvaamisessa. EU:ssa perustetaan uusia voimaloita myös alueilla, joilla verkko ei ole kehittynyt tai se on uusittava. Siksi asetuksella olisi vahvistettava kannustimia uusiin voimalainvestointeihin edistämällä verkon tarpeellista kehitystä, jotta uutta energiaa voidaan yhdistää verkkoon.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– toimitusvarmuus, muun muassa toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

– toimitusvarmuus, esimerkiksi toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – b alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– kilpailu, muun muassa toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

– kilpailu, esimerkiksi toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – d alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– toimitusvarmuus vähentämällä riippuvuutta yhdestä toimituslähteestä tai -reitistä;

– toimitusvarmuus, muun muassa toimituslähteiden, toimittajien ja reittien monipuolistaminen;

Perustelu

On epäselvää, miksi toimitusvarmuutta koskeva arviointiperuste on erilainen öljy- ja kaasusektorilla.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kun saman ensisijaisen infrastruktuurin toteuttamiseen vaikuttavia hankkeita asetetaan tärkeysjärjestykseen, asianmukaista huomiota on kiinnitettävä myös siihen, kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee ja kuinka hyvin se täydentää muita ehdotettuja hankkeita. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien hankkeiden osalta on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

4. Kukin ryhmä asettaa samojen ensisijaisten infrastruktuurikäytävien tai alueiden toteuttamiseen vaikuttavat hankkeet tärkeysjärjestykseen. Kukin ryhmä määrittelee tehtävänmäärityksessään tärkeysjärjestykseen asettamista koskevan menetelmän sekä toisessa alakohdassa ja 2 kohdassa asetettujen arviointiperusteiden suhteellisen painon; tärkeysjärjestykseen asettaminen voi siksi johtaa hankkeiden yleiseen ryhmittelyyn.

 

Tässä yhteydessä ja samalla kun varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet hankkeille, joihin osallistuu reuna-alueiden jäsenvaltioita, on otettava asianmukaisesti huomioon

 

(a) kuinka kiireellinen kukin ehdotettu hanke on markkinoiden yhdentymistä, kilpailua, kestävyyttä ja toimitusvarmuutta koskevien unionin energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

 

(b) kuinka montaa jäsenvaltiota kukin hanke koskee; ja

 

(c) kuinka hyvin hanke täydentää muita ehdotettuja hankkeita.

 

Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien älykkäiden verkkojen osalta asetetaan tärkeysjärjestykseen hankkeet, jotka vaikuttavat kahteen samaan jäsenvaltioon, ja on otettava asianmukaisesti huomioon myös hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien käyttäjien määrä, vuotuinen energiankulutus sekä sellaisista resursseista peräisin olevan tuotannon osuus näiden käyttäjien kattamalla alueella, joita ei voida säätää kysynnän mukaan.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Viraston ja ryhmien on seurattava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Ryhmät voivat pyytää lisätietoja, jotka toimitetaan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti, varmentaa annetut tiedot paikan päällä ja järjestää kokouksia asianomaisten osapuolten kanssa. Ryhmät voivat myös pyytää virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista.

2. Viraston ja ryhmien on seurattava yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Ryhmät voivat pyytää lisätietoja, jotka toimitetaan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti, varmentaa annetut tiedot paikan päällä ja järjestää kokouksia asianomaisten osapuolten kanssa. Ryhmät voivat myös pyytää virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista. Nämä toimenpiteet on toteutettava tiiviissä yhteistyössä asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden kanssa.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3. Hankkeiden toteuttajien on esitettävä vuosikertomus kustakin liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta virastolle ja kustakin liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta asianomaiselle ryhmälle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä sen vuoden jälkeen, jona hanke on valittu yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi 4 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti

3. Hankkeiden toteuttajien on esitettävä vuosikertomus kustakin liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta virastolle ja kustakin liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvasta hankkeesta asianomaiselle ryhmälle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä sen vuoden jälkeen, jona hanke on valittu yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi 4 artiklan mukaisesti. Kertomus esitetään myös 9 artiklassa tarkoitetuille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Kertomuksessa on kuvattava yksityiskohtaisesti

Perustelu

Nämä tiedot olisi toimitettava myös toimivaltaisille viranomaisille, koska näiden hankkeiden lupien täytäntöönpanotehtävä on annettu niille eikä ryhmille tai ACERille.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Virasto tai vastaava ryhmä voi pyytää, että ulkopuolinen riippumaton asiantuntija laatii tai tarkistaa kertomuksen ennen sen esittämistä.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Viraston on toimitettava ryhmille kolmen kuukauden kuluessa vuosikertomusten vastaanottamisesta yhteenvetokertomus liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Kertomuksessa on arvioitava saavutettua edistystä ja ehdotettava tarvittaessa toimenpiteitä kohdattujen viivästysten ja vaikeuksien ratkaisemiseksi. Asetuksen (EY) N:o 713/2009 6 artiklan 8 ja 9 kohdan säännösten mukaisesti arvioinnissa on käsiteltävä myös unionin laajuisten verkonkehittämissuunnitelmien täytäntöönpanon johdonmukaisuutta suhteessa liitteessä I määriteltyihin ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin.

4. Viraston on toimitettava ryhmille kolmen kuukauden kuluessa vuosikertomusten vastaanottamisesta yhteenvetokertomus liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Kertomuksessa on arvioitava saavutettua edistystä ja ehdotettava tarvittaessa toimenpiteitä kohdattujen viivästysten ja vaikeuksien ratkaisemiseksi. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä seuraamuksia hankkeiden toteuttajien aiheuttamista tarpeettomista viivästyksistä. Asetuksen (EY) N:o 713/2009 6 artiklan 8 ja 9 kohdan säännösten mukaisesti arvioinnissa on käsiteltävä myös unionin laajuisten verkonkehittämissuunnitelmien täytäntöönpanon johdonmukaisuutta suhteessa liitteessä I määriteltyihin ensisijaisiin energiainfrastruktuurikäytäviin ja -alueisiin.

Perustelu

Hankkeiden toteuttajia pitäisi voida rankaista heidän aiheuttamistaan viivästyksistä.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

6. Jos yhteistä etua koskevan hankkeen käyttöönotto viivästyy ilman riittäviä perusteita yli kaksi vuotta toteuttamissuunnitelmaan verrattuna,

6. Jos yhteistä etua koskevan hankkeen rakentaminen ja käyttöönotto viivästyy toteuttamissuunnitelmaan verrattuna muista kuin pakottavista ja hankkeen toteuttajien vastuualueeseen kuulumattomista syistä,

(Katso luetelmakohtiin tehdyt tarkistukset: kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä)

Perustelu

Otettu neuvoston kannasta. Tätä tarkistusta tarvitaan selkeyttämään julkista tarjouskilpailua, jos hanke viivästyy. Alkuperäisessä tekstissä ei vahvisteta, miten komissio toteuttaisi tämän menettelyn. Lisäksi tieto ja taito löytää uusi toteuttaja on toimivaltaisella virnaomaisella eikä komissiolla.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) kyseisen hankkeen toteuttajan on hyväksyttävä yhden tai useamman muun verkonhaltijan tai sijoittajan investoinnit hankkeen toteuttamiseen. Verkonhaltijan, jonka alueella investointi sijaitsee, on annettava toteuttaville verkonhaltijoille tai sijoittajille kaikki investoinnin toteuttamisessa tarvittavat tiedot, liitettävä uudet resurssit siirtoverkkoon ja tehtävä yleensäkin parhaansa helpottaakseen investoinnin toteuttamista ja yhteistä etua koskevan hankkeen turvallista, luotettavaa ja tehokasta toimintaa ja ylläpitoa;

(a) sikäli kuin direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklan 7 kohdan a, b tai c alakohtaa sovelletaan vastaavien kansallisten säädösten mukaan, kansalliset sääntelyviranomaiset varmistavat investoinnin toteuttamisen;

(Katso tämän kohdan johdantokappaleeseen esitetty tarkistus: kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä)

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) komissio voi julkaista kaikille hankkeiden toteuttajille avoimen ehdotuspyynnön hankkeen toteuttamiseksi sovitun aikataulun mukaisesti.

(b) jos kansallisen sääntelyviranomaisen 6 kohdan a alakohdan mukaiset toimenpiteet eivät riitä varmistamaan hankkeen toteuttamista tai ne eivät ole sovellettavissa, kyseisen hankkeen toteuttaja valitsee hankkeen rahoittamista tai rakentamista varten kolmannen osapuolen. Hankkeen toteuttaja tekee niin ennen kuin hanke viivästyy yli kaksi vuotta toteuttamissuunnitelmassa olevaan käyttöönottopäivään verrattuna.

(Katso tämän kohdan johdantokappaleeseen esitetty tarkistus: kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä)

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) jos kolmatta osapuolta ei ole valittu b alakohdan mukaisesti, kansallisen sääntelyviranomaisen tai jäsenvaltion on nimitettävä kahden kuukauden kuluessa hankkeen rahoittamista tai rakentamista varten kolmas osapuoli, joka hankkeen toteuttajan on hyväksyttävä.

(Katso tämän kohdan johdantokappaleeseen esitetty tarkistus. Kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä.)

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b b) jos hanke viivästyy yli kaksi vuotta ja kaksi kuukautta toteuttamissuunnitelmassa olevaan käyttöönottopäivään verrattuna, 9 artiklassa tarkoitettu asianomainen toimivaltainen viranomainen voi julkaista kaikille hankkeiden toteuttajille avoimen ehdotuspyynnön hankkeen toteuttamiseksi sovitun aikataulun mukaisesti. Etusijalle asetetaan alueellisen ryhmän niistä jäsenvaltioista peräisin olevat hankkeen toteuttajat ja sijoittajat, joissa hanke toteutetaan. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tarvittaessa hyväksyä komission hyväksynnän saatuaan 14 artiklan nojalla hyväksyttyjen kannustimien lisäksi muita kannustimia osana ehdotuspyyntöä;

(Katso tämän kohdan johdantokappaleeseen esitetty tarkistus. Kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä.)

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 6 kohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b c) sovellettaessa b a tai b b alakohtaa verkonhaltijan, jonka alueella investointi sijaitsee, on annettava toteuttaville verkonhaltijoille tai sijoittajille tai kolmannelle osapuolelle kaikki investoinnin toteuttamisessa tarvittavat tiedot, liitettävä uudet resurssit siirtoverkkoon ja tehtävä yleensäkin parhaansa helpottaakseen investoinnin toteuttamista ja yhteistä etua koskevan hankkeen turvallista, luotettavaa ja tehokasta toimintaa ja ylläpitoa.

(Katso tämän kohdan johdantokappaleeseen esitetty tarkistus. Kaikista tähän kohtaan tehdyistä tarkistuksista olisi äänestettävä yhtenä ryhmänä.)

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Yhteistä etua koskeva hanke voidaan poistaa yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisesta luettelosta 3 artiklan kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetulla menettelyllä, jos

Yhteistä etua koskeva hanke voidaan poistaa yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisesta luettelosta 3 artiklan 6 a kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetulla menettelyllä, jos

(Katso tarkistus [n+X], 3 artiklan ensimmäisen kohdan siirto.)

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) ENTSOjen liitteessä III olevan 6 kohdan mukaisesti tekemä energiajärjestelmän laajuinen kustannus-hyötyanalyysi ei tuota myönteistä tulosta hankkeesta;

Poistetaan.

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke ei enää sisälly kymmenvuotiseen verkonkehittämissuunnitelmaan;

Poistetaan.

Perustelu

Hankkeen ei tarvitse olla mukana kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa, jotta sitä voitaisiin pitää yhteistä etua koskevana. Yhteistä etua koskevien hankkeiden valintaprosessin perustana olisi oltava, täyttävätkö hankkeet kaikki tämän asetuksen relevantit arviointiperusteet ja tarjoavatko ne EU:n laajuisesta perspektiivistä riittäviä sosioekonomisia hyötyjä, ei se, ovatko ne osa ENTSO-Es-suunnitelmaa.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 7 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Unionin laajuisesta luettelosta poistetut hankkeet menettävät kaikki tästä asetuksesta johtuvat yhteistä etua koskevien hankkeiden oikeudet ja velvollisuudet. Tämä artikla ei vaikuta hankkeelle ennen poistamispäätöstä maksettuun unionin rahoitukseen.

Unionin laajuisesta luettelosta poistetut hankkeet menettävät kaikki tästä asetuksesta johtuvat yhteistä etua koskevien hankkeiden oikeudet ja velvollisuudet. Tämä artikla ei vaikuta hankkeelle ennen poistamispäätöstä maksettuun unionin rahoitukseen ellei päätös perustunut harkittuun petokseen ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla.

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi nimittää eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

1. Kun yhteistä etua koskeva hanke kohtaa huomattavia toteuttamisvaikeuksia, komissio voi nimittää yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa eurooppalaisen koordinaattorin enintään yhden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kahdesti.

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) edistää hanketta (hankkeita), jota (joita) varten hänet on nimitetty eurooppalaiseksi koordinaattoriksi, sekä rajat ylittävää vuoropuhelua hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien välillä;

(a) edistää hanketta (hankkeita), jota (joita) varten hänet on nimitetty eurooppalaiseksi koordinaattoriksi, sekä rajat ylittävää vuoropuhelua hankkeen toteuttajien ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien, joihin kuuluvat nimenomaisesti alue-, paikallis- ja itsehallintoviranomaiset, välillä;

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(b a) antaa hankkeen toteuttajille neuvoja hankkeen rahoituspaketista;

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisen luettelon hyväksyminen vahvistaa näiden hankkeiden olevan yleisen edun mukaisia ja välttämättömiä asianomaisissa jäsenvaltioissa, mikä myös kaikkien asianomaisten osapuolten on tunnustettava.

2. Yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisen luettelon hyväksyminen vahvistaa näiden hankkeiden olevan yleisen edun mukaisia ja välttämättömiä asianomaisissa jäsenvaltioissa, mikä myös kaikkien asianomaisten osapuolten, joihin kuuluvat nimenomaisesti alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalaiset, joita toimenpiteet koskevat, on tunnustettava.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita riittävien toimenpiteiden määrittelyssä ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa.

Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ohjeistusta, jolla tuetaan jäsenvaltioita riittävien toimenpiteiden määrittelyssä ja toteuttamisessa ja varmistetaan EU:n lainsäädännössä edellytettyjen ympäristöarviointimenettelyjen yhdenmukainen soveltaminen yhteistä etua koskevissa hankkeissa, sekä valvoo ohjeistuksen soveltamista.

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että valitukset, joissa kyseenalaistetaan kattavan päätöksen asiasisällön tai päätökseen liittyvien menettelyjen laillisuus, käsitellään mahdollisimman tehokkaasti.

4. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että valitukset, joissa kyseenalaistetaan kattavan päätöksen asiasisällön tai päätökseen liittyvien menettelyjen laillisuus, käsitellään mahdollisimman tehokkaasti ja asetetaan etusijalle hallinnollisissa järjestelmissä tai oikeuslaitoksissa.

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Hankkeen toteuttajan on laadittava yleisön osallistumista koskeva toimintamalli ja esitettävä se toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa 11 artikla 1 kohdan a alakohdan mukaisesta lupaprosessin alkamisajankohdasta. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä yleisön osallistumista koskeva toimintamalli tai pyydettävä siihen muutoksia yhden kuukauden kuluessa. Toimintamalliin on sisällyttävä vähintään liitteessä VI olevassa 3 kohdassa määritellyt tiedot.

3. Hankkeen toteuttajan on laadittava yleisön osallistumista koskeva toimintamalli ja esitettävä se toimivaltaiselle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa 11 artikla 1 kohdan a alakohdan mukaisesta lupaprosessin alkamisajankohdasta. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä yleisön osallistumista koskeva toimintamalli tai pyydettävä siihen muutoksia yhden kuukauden kuluessa. Toimintamalliin on sisällyttävä vähintään liitteessä VI olevassa 3 kohdassa määritellyt tiedot. Hankkeen toteuttajan on ilmoitettava hyväksytyn toimintamallin merkittävistä muutoksista toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi pyytää muutoksia.

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 7 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Hankkeen toteuttajien on lisäksi julkaistava asiaa koskevia tietoja käyttäen muita asianmukaisia tiedotuskanavia, jotka ovat julkisesti saatavilla.

Hankkeen toteuttajien on lisäksi julkaistava asiaa koskevia tietoja käyttäen muita asianmukaisia tiedotuskanavia, jotka ovat julkisesti saatavilla. Tähän sisältyy asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukainen tietojen julkaiseminen levikiltään suurimmissa sanomalehdissä alueilla ja kaupungeissa, jotka ovat hankkeen mahdollisilla reiteillä, liitteessä VI olevan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) viranomaiset, sidosryhmät ja yleisö, joita asia todennäköisesti koskee;

(b) kansalliset ja alueelliset viranomaiset, sidosryhmät ja yleisö, joita asia todennäköisesti koskee;

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Hankkeen toteuttajan on varmistettava, että hakemusasiakirjat ovat täydelliset ja riittävän laadukkaat, ja pyydettävä tästä toimivaltaisen viranomaisen lausuntoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemusta edeltävää menettelyä. Hankkeen toteuttajan on toimittava yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa määräaikojen ja 3 kohdassa määritellyn yksityiskohtaisen aikataulun noudattamiseksi.

4. Hankkeen toteuttajan on varmistettava, että hakemusasiakirjat ovat täydelliset ja riittävän laadukkaat, ja pyydettävä tästä toimivaltaisen viranomaisen lausuntoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hakemusta edeltävää menettelyä. Hankkeen toteuttajan on toimittava täydessä yhteistyössä toimivaltaisen viranomaisen kanssa määräaikojen ja 3 kohdassa määritellyn yksityiskohtaisen aikataulun noudattamiseksi.

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita.

1. Sähkö-ENTSOn ja Kaasu-ENTSOn on toimitettava kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta virastolle ja komissiolle menetelmät, verkon ja markkinoiden mallintaminen mukaan luettuina, joita ne käyttävät yhdenmukaistetussa energiajärjestelmän laajuisessa kustannus-hyötyanalyysissa, joka tehdään unionin laajuisella tasolla liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvista yhteistä etua koskevista hankkeista. Menetelmiä laadittaessa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja periaatteita ja niihin pitää sisältyä erityisesti asianomaisten alueellisten viranomaisten, muun infrastruktuurin haltijoiden sekä niitä edustavien vastaavien organisaatioiden kuuleminen.

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Edellä olevan 12 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetun menetelmän pohjalta tehtyjen ensimmäisten kymmenvuotisten verkonkehittämissuunnitelmien hyväksymisen jälkeen esitetään päivitetty versio ENTSOn kustannus-hyötyanalyysin tuloksista sen julkaisemisen jälkeen tapahtuneen edistyksen pohjalta. Hankkeen toteuttaja/toteuttajat voi/voivat myös sisällyttää huomautuksensa ENTSOn kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin tai lisätietoja, joita ENTSO-analyysi ei kata.

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos hankkeen toteuttajalle aiheutuu liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, kehittämisestä, rakentamisesta, toiminnasta tai ylläpidosta suuremmat riskit kuin mitä vastaavasta infrastruktuurihankkeesta tavallisesti aiheutuu ja jos tällaiset riskit eivät kuulu direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisen vapautuksen piiriin, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kyseiselle hankkeelle tarjotaan asianmukaisia kannustimia, kun sovelletaan direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 8 kohtaa, direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohtaa, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklaa.

1. Jos hankkeen toteuttajalle aiheutuu liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien yhteistä etua koskevien hankkeiden, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, kehittämisestä, rakentamisesta, toiminnasta tai ylläpidosta suuremmat riskit kuin mitä vastaavasta infrastruktuurihankkeesta tavallisesti aiheutuu ja jos tällaiset riskit eivät kuulu direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisen vapautuksen piiriin ottaen huomioon energian kuluttajille aiheutuvat arvioidut tulevat kustannukset, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kyseiselle hankkeelle tarjotaan asianmukaisia kannustimia, kun sovelletaan direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 8 kohtaa, direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohtaa, asetuksen (EY) N:o 714/2009 14 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklaa.

Tarkistus  61

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

3. Päätöksellä myönnetyssä kannustimessa on otettava huomioon aiheutuneen riskin erityisluonne, ja siihen on sisällyttävä

3. Päätöksellä myönnetyssä kannustimessa on otettava huomioon aiheutuneen riskin erityisluonne, ja siihen on sisällyttävä muun muassa

Tarkistus  62

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d) kaikki muut tarpeellisiksi tai asianmukaisiksi katsotut toimenpiteet.

(d) kaikki muut tarpeellisiksi tai asianmukaisiksi katsotut toimenpiteet mukaan lukien toteutettujen energiainfrastruktuurihankkeiden korkeampien käyttökustannusten riskin pienentäminen.

Perustelu

Energiainfrastruktuurihankkeisiin osallistuvien yksityisten yrittäjien investointiprosessin helpottamiseksi luetteloa käytettävissä olevista kannustimista ei saa rajoittaa vain 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin kannustimiin, ja sen pitäisi kattaa myös odotettujen korkeampien käyttökustannusten riski sen jälkeen, kun infrastruktuurihankkeet on toteutettu.

Tarkistus  63

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen on julkaistava 31 päivään heinäkuuta 2013 mennessä menetelmänsä ja perusteensa, joita ne käyttävät arvioidessaan sähkö- ja kaasualan siirtohankkeisiin tehtäviä investointeja ja niiden aiheuttamia tavanomaista suurempia riskejä.

5. Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen, joka on tehnyt päätöksen tarjota lisäkannustimia, on julkaistava 31 päivään heinäkuuta 2013 mennessä menetelmänsä ja perusteensa, joita ne käyttävät arvioidessaan sähkö- ja kaasualan siirtohankkeisiin tehtäviä investointeja ja niiden aiheuttamia tavanomaista suurempia riskejä.

Tarkistus  64

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Liitteessä II olevassa 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti.

1. Yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea selvityksiin annettavien avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti.

Tarkistus  65

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos ne toteutetaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tai jos ne täyttävät seuraavat perusteet:

2. Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta pumppuvoimaan perustuvia sähkönvarastointihankkeita, voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos ne toteutetaan 5 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tai jos ne täyttävät seuraavat perusteet:

Perustelu

Ei ole loogista jättää öljyputkistoja rahoitustuen ulkopuolelle.

Tarkistus  66

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) 13 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä positiivisista ulkoisvaikutuksista esimerkiksi toimitusvarmuuden, yhteenkuuluvuuden tai innovoinnin alalla; sekä

(a) 13 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä positiivisista ulkoisvaikutuksista esimerkiksi toimitusvarmuuden, yhteenkuuluvuuden tai innovoinnin sekä sosiaalisten ja ympäristöllisten etujen alalla; sekä

Perustelu

15 artiklan 2 kohdassa mainitut kaksi ensimmäistä yhteiseen etuun liittyviä hankkeita koskevaa vaatimusta ovat jo riittävän monimutkaisia oikeudenmukaisen ja järkevän valinnan suorittamiseksi. Siksi rajat ylittävää kulujen jakautumista koskevan päätöksen vastaanottamista ei pitäisi pitää pakollisena vaatimuksena.

Tarkistus  67

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti sijoittajien tai luotonantajien tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut; sekä

(b) hanke ei ole liiketoimintasuunnitelman ja muiden, erityisesti sijoittajien tai luotonantajien tekemien arviointien mukaan kaupallisesti kannattava. Hankkeen kaupallista kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kannustimia koskeva päätös ja sen perustelut;

Perustelu

15 artiklan 2 kohdassa mainitut kaksi ensimmäistä yhteiseen etuun liittyviä hankkeita koskevaa vaatimusta ovat jo riittävän monimutkaisia oikeudenmukaisen ja järkevän valinnan suorittamiseksi. Siksi rajat ylittävää kulujen jakautumista koskevan päätöksen vastaanottamista ei pitäisi pitää pakollisena vaatimuksena.

Tarkistus  68

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) hankkeesta on tehty rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva päätös 13 artiklan mukaisesti tai hankkeista, joille on myönnetty vapautus direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisesti, on saatu toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ja viraston lausunto hankkeen kaupallisesta kannattavuudesta.

(c) valinnaisesti hankkeesta on tehty rajat ylittävää kustannusten jakamista koskeva päätös 13 artiklan mukaisesti tai hankkeista, joille on myönnetty vapautus direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 714/2009 17 artiklan mukaisesti, on saatu toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten ja viraston lausunto hankkeen kaupallisesta kannattavuudesta.

Perustelu

15 artiklan 2 kohdassa mainitut kaksi ensimmäistä yhteiseen etuun liittyviä hankkeita koskevaa vaatimusta ovat jo riittävän monimutkaisia oikeudenmukaisen ja järkevän valinnan suorittamiseksi. Siksi rajat ylittävää kulujen jakautumista koskevan päätöksen vastaanottamista ei pitäisi pitää pakollisena vaatimuksena.

Tarkistus  69

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos asianomaiset hankkeen toteuttajat voivat selvästi osoittaa, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia ja se on kaupallisesti kannattamaton.

3. Liitteessä II olevan 1 kohdan e alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat yhteistä etua koskevat hankkeet voivat saada unionin rahoitustukea myös töihin annettavien avustusten muodossa [Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen] säännösten mukaisesti, jos asianomaiset hankkeen toteuttajat voivat selvästi osoittaa, että hankkeesta aiheutuu merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia ja se on kaupallisesti kannattamaton tai siihen liittyy suuri toiminnallinen riski.

Tarkistus  70

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(e a) tapaa, jolla alueviranomaiset osallistuvat hankkeiden toteutukseen korostaen erityisesti niiden aktiivista osallistumista vaiheisiin, joissa kyseisille alueille tehdään investointeja.

Tarkistus  71

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) linkit hankkeiden toteuttajien perustamille hankkeita koskeville verkkosivuille.

Tarkistus  72

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c a) unionin kuhunkin yhteistä etua koskevaan hankkeeseen osoittamat ja maksamat varat;

Tarkistus  73

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c b) tapaa, jolla alueviranomaiset osallistuvat hankkeiden toteutukseen korostaen erityisesti niiden aktiivista osallistumista vaiheisiin, joissa kyseisille alueille tehdään investointeja;

Tarkistus  74

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – c c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(c c) jo tehtyihin investointeihin liittyvä kehitys sekä yhteistä etua koskevien hankkeiden mahdolliset esteet, jotka saattavat estää niiden normaalin toteutuksen toimivaltaisten viranomaisten kanssa sovitussa ajassa.

Tarkistus  75

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 osa – 3 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

(3) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät ("NSI East Electricity"): pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaiset ja kolmansien maiden kanssa vahvistetut yhteenliitännät ja sisäiset linjat sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 osa – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(5) Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI West Gas"): Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen yhteenliitäntäkapasiteetit toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi.

(5) Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI West Gas"): Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaisten kaasuvirtojen kaasuinfrastruktuuri toimitusreittien monipuolistamiseksi ja kaasun lyhyen aikavälin toimituskyvyn parantamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta.

Perustelu

Joidenkin kaasukäytävien määritelmää on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon kaikenlainen infrastruktuuri (tässä asetuksessa käsitellään myös maanalaista varastointia ja nesteytetyn maakaasun terminaaleja) ja jotta määritelmä olisi neutraali. Yleisemmin on olennaista, ettei sen ulkopuolelle jätetä investointeja, joita saatetaan tarvita rajat ylittävän kapasiteetin lisäykseen esimerkiksi järjestelmän joustavuutta parantamalla.

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 osa – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(6) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI East Gas"): Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren sekä Mustanmeren väliset alueelliset kaasuyhteydet erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

(6) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet ("NSI East Gas"): Itämeren alueen, Adrianmeren ja Egeanmeren sekä Mustanmeren välinen alueellinen kaasuinfrastruktuuri erityisesti kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Puola, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

Perustelu

Joidenkin kaasukäytävien määritelmää on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon kaikenlainen infrastruktuuri (tässä asetuksessa käsitellään myös maanalaista varastointia ja nesteytetyn maakaasun terminaaleja) ja jotta määritelmä olisi neutraali. Yleisemmin on olennaista, ettei sen ulkopuolelle jätetä investointeja, joita saatetaan tarvita rajat ylittävän kapasiteetin lisäykseen esimerkiksi järjestelmän joustavuutta parantamalla.

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 osa – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(7) Eteläinen kaasukäytävä ("SGC"): kaasun siirto Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin kaasuntoimitusten monipuolistamiseksi.

(7) Eteläinen kaasukäytävä ("SGC"): kaasuinfrastruktuuri kaasutoimitusten monipuolistamiseksi Kaspianmeren alueelta, Keski-Aasiasta, Lähi-idästä ja itäisen Välimeren alueelta unioniin.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

Asianomaiset jäsenvaltiot: Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

Perustelu

Joidenkin kaasukäytävien määritelmää on muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon kaikenlainen infrastruktuuri (tässä asetuksessa käsitellään myös maanalaista varastointia ja nesteytetyn maakaasun terminaaleja) ja jotta määritelmä olisi neutraali. Yleisemmin on olennaista, ettei sen ulkopuolelle jätetä investointeja, joita saatetaan tarvita rajat ylittävän kapasiteetin lisäykseen esimerkiksi järjestelmän joustavuutta parantamalla.

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 3 osa – 9 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(1) Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet ("OSC"): keskisen Itä-Euroopan öljyputkiverkon yhteentoimivuus toimitusvarmuuden parantamiseksi ja ympäristöriskien pienentämiseksi.

(1) Keskisen Itä-Euroopan käytävät öljyntoimituksen monipuolistamiseksi ("OSC"): keskisen Itä-Euroopan öljyputkiverkon yhteentoimivuus toimitusvarmuuden parantamiseksi ja ympäristöriskien pienentämiseksi.

Tarkistus  80

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähköhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/72/EY 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Sähkö-ENTSO.

Liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien sähköhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, asiaan liittyvät paikallis-, alue- ja itsehallintoviranomaiset kaikista asianomaisista jäsenvaltioista, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/72/EY 6 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 714/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja ‑alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Sähkö-ENTSO.

Tarkistus  81

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/73/EY 7 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa, ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja -alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Kaasu-ENTSO.

(1) Liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien kaasuhankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, kansalliset sääntelyviranomaiset, asiaan liittyvät paikallis-, alue- ja itsehallintoviranomaiset kaikista asianomaisista jäsenvaltioista, siirtoverkonhaltijat alueellista yhteistyötä koskevan velvoitteensa mukaisesti, josta säädetään direktiivin 2009/73/EY 7 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 12 artiklassa, kaikki asianomaiset infrastruktuurin haltijat ja niitä edustavat vastaavat organisaatiot ja hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja ‑alueet koskevat, sekä komissio, virasto ja Kaasu-ENTSO.

Perustelu

Ehdotetussa asetuksessa olisi tunnustettava merkitys, joka nesteytetyn maakaasun terminaaleilla ja maanalaisilla varastoilla on energian sisämarkkinoiden joustavuuden parantamisessa. Vastaavasti varastojen ja nesteytettyyn maakaasuun liittyvien laitteiden haltijoilla pitäisi olla virallinen asema sidosryhminä yleiseen etuun liittyvien hankkeiden valintamenettelyssä sekä kustannus-hyötyanalyysissä. Siksi tällaisen infrastruktuurin haltijoilla ja niitä edustavilla organisaatioilla (GIE) pitäisi olla virallinen asema sidosryhminä ryhmien kokoonpanossa, sillä ne edustavat varastoinnin ja nesteytetyn maakaasun laitteistojen haltijoita, jotka ovat myös hankkeiden toteuttajia.

Tarkistus  82

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja ‑alueet koskevat, ja komissio.

Liitteessä II olevassa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien öljyn- ja hiilidioksidinsiirtohankkeiden osalta kukin ryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: jäsenvaltiot, asiaan liittyvät paikallis-, alue- ja itsehallintoviranomaiset kaikista asianomaisista jäsenvaltioista, hankkeiden toteuttajat, joita liitteessä I määritellyt ensisijaiset infrastruktuurikäytävät ja ‑alueet koskevat, ja komissio.

Tarkistus  83

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 1 osa – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Vaikka hankkeen toteuttajilla ja virastolla on ryhmän jäseninä muita oikeuksia, niillä ei ole äänestysoikeutta ja ne voivat osallistua vain tarkkailijoina ehdotetun luettelon toimittamista koskevaan lopulliseen hyväksymiseen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  84

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 osa – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(1) Kunkin hankkeen toteuttajan on toimitettava yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi valintaa koskeva hakemus asiaa käsittelevän ryhmän jäsenille, mukaan lukien arviointi hankkeen (hankkeiden) vaikutuksesta liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten infrastruktuurikäytävien ja -alueiden toteuttamiseen ja siitä, täyttyvätkö artiklassa määritellyt asiaa koskevat arviointiperusteet, sekä kaikki muut hankkeen arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot.

(1) Kunkin hankkeen toteuttajan on toimitettava yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi valintaa koskeva hakemus asiaa käsittelevän ryhmän jäsenille, mukaan lukien arviointi hankkeen (hankkeiden) vaikutuksesta liitteessä I määriteltyjen ensisijaisten infrastruktuurikäytävien ja -alueiden toteuttamiseen ja siitä, täyttyvätkö artiklassa määritellyt asiaa koskevat arviointiperusteet, sekä kaikki muut hankkeen arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot.

Perustelu

Virhe tekstissä.

Tarkistus  85

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 osa – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(3) Liitteessä II olevan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen sähkönsiirto ja varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista sähköverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Sähkö-ENTSO on laatinut asetusten (EY) N:o 714/2009 8 artiklan mukaisesti.

Poistetaan.

Perustelu

Hankkeen ei tarvitse olla mukana kymmenvuotisessa verkonkehittämissuunnitelmassa, jotta sitä voitaisiin pitää yhteistä etua koskevana. Yhteistä etua koskevien hankkeiden valintaprosessin perustana olisi oltava, täyttävätkö hankkeet kaikki tämän asetuksen relevantit arviointiperusteet ja tarjoavatko ne EU:n laajuisesta perspektiivistä riittäviä sosioekonomisia hyötyjä, ei se, ovatko ne osa ENTSO-Es-suunnitelmaa.

Tarkistus  86

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 osa – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(4) Kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisissa luetteloissa, jotka on hyväksytty 1 päivän elokuuta 2013 jälkeen, liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen kaasunsiirto ja ‑varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista kaasuverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Kaasu-ENTSO on laatinut asetusten (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

(4) Kaikissa yhteistä etua koskevien hankkeiden unionin laajuisissa luetteloissa, jotka on hyväksytty 1 päivän elokuuta 2013 jälkeen, liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvien ehdotettujen kaasun siirto-, vastaanotto-, kaasuttamis-, paineenvähennys- ja varastointihankkeiden on oltava osa viimeisintä saatavilla olevaa kymmenvuotista kaasuverkon kehittämissuunnitelmaa, jonka Kaasu-ENTSO on laatinut asetusten (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Johdonmukaisuuden vuoksi nesteytetyn maakaasun terminaalit on otettava mukaan, koska myös ne mainitaan liitteessä II olevassa 2 kohdassa.

Tarkistus  87

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(c) Yhteentoimivuutta ja järjestelmän turvallista toimintaa mitataan viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähköverkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin pohjalta erityisesti arvioimalla hankkeen vaikutus odotettuun kuormitusputoamaan liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella suhteessa tuotanto- ja siirtokapasiteetin riittävyyteen ominaisilla kuormitusjaksoilla, ottaen huomioon odotetut muutokset ilmastoon liittyvissä äärimmäisissä sääilmiöissä ja niiden vaikutukset infrastruktuurin häiriönsietoon.

(c) Yhteentoimivuutta ja järjestelmän turvallista toimintaa mitataan viimeisimmässä saatavilla olevassa kymmenvuotisessa sähköverkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin pohjalta erityisesti arvioimalla hankkeen vaikutus odotettuun kuormitusputoamaan liitteessä V olevassa 10 kohdassa määritellyllä analysoitavalla alueella suhteessa tuotanto- ja siirtokapasiteetin riittävyyteen ominaisilla kuormitusjaksoilla, ottaen huomioon odotetut muutokset äärimmäisissä sääilmiöissä ja niiden vaikutukset infrastruktuurin häiriönsietoon.

Tarkistus  88

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 3 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d) Kestävyyttä mitataan hankkeen vaikutuksena päästöjen vähentämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon varavoiman tai sähkö-kaasu-muuntamisen ja biokaasun siirron tukemiseen, ottaen huomioon odotetut muutokset ilmasto-olosuhteissa.

(d) Kestävyyttä mitataan hankkeen vaikutuksena päästöjen vähentämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon varavoiman tai sähkö-kaasu-muuntamisen ja biokaasun siirron tukemiseen, ottaen huomioon odotetut muutokset äärimmäisissä sääilmiöissä.

Tarkistus  89

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(2) Tietojen on vastattava analyysin tekoajankohtana voimassa olevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Sähkön ja kaasun osalta käytettyjen tietojen on oltava yhteensopivia etenkin hintoja ja markkinoilla olevia määriä koskevien oletusten osalta. Ennen tietojen laatimista on kuultava virallisesti jäsenvaltioita ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä. Komissio ja virasto varmistavat vaadittujen kaupallisten tietojen saannin kolmansilta osapuolilta, jos se on tarpeen.

(2) Tietojen on vastattava analyysin tekoajankohtana voimassa olevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Sähkön ja kaasun osalta käytettyjen tietojen on oltava yhteensopivia etenkin hintoja ja markkinoilla olevia määriä koskevien oletusten osalta. Ennen tietojen laatimista on kuultava virallisesti jäsenvaltioita ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä edustavia järjestöjä, mukaan luettuina tutkimuslaitokset ja ympäristöjärjestöt, ja tiedot on julkaistava. Komissio ja virasto varmistavat vaadittujen kaupallisten tietojen saannin kolmansilta osapuolilta, jos se on tarpeen.

Tarkistus  90

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään seuraavat kustannukset: pääomamenot, käyttö- ja ylläpitokustannukset hankkeen teknisen elinkaaren ajalta ja tarvittaessa käytöstäpoisto- ja jätehuoltokustannukset. Menetelmissä on annettava ohjeita laskelmissa käytettävistä diskonttokoroista.

(5) Kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään seuraavat kustannukset: pääomamenot, käyttö- ja ylläpitokustannukset hankkeen teknisen elinkaaren ajalta, käytöstäpoisto- ja jätehuoltokustannukset sekä muut ympäristöä koskevat ulkoisvaikutukset. Menetelmissä on annettava ohjeita laskelmissa käytettävistä diskonttokoroista.

Tarkistus  91

Ehdotus asetukseksi

Liite V – 6 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Sähkön siirron ja varastoinnin osalta kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään vaikutukset liitteessä III määriteltyihin indikaattoreihin. Viimeisimmän saatavilla olevan kymmenvuotisen sähköverkon kehittämissuunnitelman laadinnassa käytettyjen menetelmien mukaisesti siinä on vielä erityisesti otettava huomioon hankkeen vaikutukset seuraaviin:

(6) Sähkön siirron ja varastoinnin osalta kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon vähintään vaikutukset liitteessä IV määriteltyihin indikaattoreihin. Viimeisimmän saatavilla olevan kymmenvuotisen sähköverkon kehittämissuunnitelman laadinnassa käytettyjen menetelmien mukaisesti siinä on vielä erityisesti otettava huomioon hankkeen vaikutukset seuraaviin:

Perustelu

Virhe tekstissä.

Tarkistus  92

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

Tarkistus  93

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava viimeistään lupamenettelyn alkaessa laajasti ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

Tarkistus  94

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

(a) Sidosryhmille, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, mukaan lukien asianomaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, maanomistajat ja hankkeen läheisyydessä asuvat kansalaiset sekä suuri yleisö ja sen yhteenliittymät, järjestöt tai ryhmät, on tiedotettava ja niitä on kuultava laajasti varhaisessa vaiheessa ja avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa tuettava aktiivisesti hankkeen toteuttajan toteuttamia toimia.

Tarkistus  95

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) suunnitellut toimenpiteet;

(b) suunnitellut toimenpiteet, mukaan luettuina erityisten kokousten ehdotetut paikat ja päivämäärät;

Tarkistus  96

Ehdotus asetukseksi

Liite VI – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Tässä liitteessä olevassa 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut erityiset kokoukset pidetään sellaisessa paikassa ja sellaisena ajankohtana, jotka mahdollistavat mahdollisimman usean sidosryhmän osallistumisen. Toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että hankkeiden toteuttajien on tuettava sellaisten sidosryhmien läsnäoloa, jotka eivät muuten kykenisi osallistumaan taloudellisista tai muista syistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevat suuntaviivat sekä päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

15.11.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Wojciech Michał Olejniczak

23.11.2011

Valiokuntakäsittely

26.4.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

29.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Jean-Paul Besset, Alain Cadec, Nikos Chrysogelos, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivars Godmanis, Lena Kolarska-Bobińska, Ivari Padar, László Surján, Giommaria Uggias


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0658 – C7-0371/2011 – 2011/0300(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

19.10.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

15.11.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

15.11.2011

ENVI

15.11.2011

IMCO

15.11.2011

TRAN

15.11.2011

 

REGI

15.11.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

António Fernando Correia de Campos

14.12.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

20.10.2011

24.4.2012

30.5.2012

 

Hyväksytty (pvä)

18.12.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

0

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Christian Ehler, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Jacky Hénin, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

António Fernando Correia de Campos, Andrzej Grzyb, Roger Helmer, Vladimír Remek, Peter Skinner

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

8.2.2013

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö