MIETINTÖ audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta

28.2.2013 - (2012/2132(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Piotr Borys

Menettely : 2012/2132(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0055/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0055/2013

Keskustelut :

PV 20/05/2013 - 23
CRE 20/05/2013 - 23

Äänestykset :

PV 22/05/2013 - 7.8
CRE 22/05/2013 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0215

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta

(2012/2132(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan,

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn yleissopimuksen,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehtyyn Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan 11997D/PRO/09 jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta[1],

– ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi)[2],

– ottaa huomioon harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY[3],

– ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY[4],

– ottaa huomioon yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi) 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY[5], sellaisena kuin se on muutettuna 25. marraskuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/136/EY[6],

– ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU[7],

– ottaa huomioon Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007) 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1718/2006[8],

– ottaa huomioon komission tulkitsevan tiedonannon tietyistä televisiomainontaa koskevien ”televisio ilman rajoja” -direktiivin säännösten näkökohdista[9],

– ottaa huomioon alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/952/EY[10],

– ottaa huomioon neuvoston päätelmät lasten suojelusta digitaalimaailmassa[11],

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (COM(2011)0785),

– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa” (COM(2008)0804),

– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

– ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman medialukutaidosta digitaalisessa maailmassa[12],

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Julkinen yleisradiotoiminta digitaaliaikana: kaksoisjärjestelmän tulevaisuus”[13],

– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla[14],

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman strategiasta haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi[15],

– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa[16],

– ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman lasten suojelusta digitaalimaailmassa[17],

– ottaa huomioon 20. elokuuta 2009 annetun komission suosituksen 2009/625/EC medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä: kohti kilpailukykyisempää audiovisuaali- ja sisältöteollisuutta ja osallistavampaa osaamisyhteiskuntaa[18],

– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle direktiivin 2010/13/EU 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta vuosina 2009–2010: Eurooppalaisten teosten edistäminen tilattavissa ja aikataulun mukaan välitettävissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa EU:ssa (COM(2012)0522),

– ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

– ottaa huomioon 4. toukokuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) soveltamisesta: Audiovisuaaliset mediapalvelut ja internetiin liitetyt laitteet: kehitys ja tulevat näkymät (COM(2012)0203),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon kulttuuri ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0055/2013),

A. katsoo, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on EU:n media-alan sääntelyn selkäranka;

B. katsoo, että audiovisuaaliset mediapalvelut ovat niin kulttuurin alan kuin taloudellisia palveluja;

C. katsoo, että direktiivi perustuu teknologiariippumattomuuden periaatteeseen ja kattaa siten kaikki audiovisuaaliseen sisältöön liittyvät palvelut riippumatta siitä, millä teknologialla sisältöä jaetaan; toteaa, että näin taataan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajille;

D. ottaa huomioon, että direktiivillä varmistetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaa liikkuvuus ja se toimii sisämarkkinavälineenä; toteaa, että direktiivissä on otettu huomioon sananvapaus ja oikeus saada tietoa, samalla kun sillä suojellaan yleistä etua koskevia tavoitteita, tekijöiden oikeudet, tiedotusvälineiden ja tiedonsaannin vapaus sekä sananvapaus mukaan luettuina;

E. toteaa, että direktiivissä pyritään ottamaan huomioon sellaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kulttuurinen luonne, jotka ovat identiteettien ja arvojen välittäjinä erittäin tärkeitä yhteiskunnan ja demokratian kannalta ja että sillä pyritään turvaamaan kulttuurin riippumaton kehitys jäsenvaltioissa sekä suojelemaan samalla kulttuurista monimuotoisuutta unionissa erityisesti yhdenmukaistamalla mahdollisimman vähän sääntelyä ja edistämällä eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia;

F. toteaa, että teknologinen lähentyminen merkitsee sitä, että tulevaisuudessa kuluttajat tekevät entistä pienemmän eron lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen välillä;

G. katsoo, että tavoitteena olisi oltava yhtäläiset toimintaedellytykset, koska kuluttajat eivät enää tunnista lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen sääntelyn eri tasoja, mikä voi puolestaan johtaa kilpailun vääristymiseen;

H. toteaa, että audiovisuaalisten mediapalvelujen markkinoilla teknologia sekä liiketoimintamenetelmät ja -mallit kehittyvät merkittävästi edelleen, mikä vaikuttaa siihen, miten sisältöä jaetaan katsojien saataville;

I. katsoo, että audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuus on olennaista, jotta voidaan taata vammaisten ja ikääntyneiden oikeus osallistua ja integroitua EU:n yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, erityisesti uusien sisällön jakelualustojen kuten IPTV:n ja Connected TV:n kehityksen myötä;

J. katsoo, että olisi erityisesti keskityttävä medialukutaitoon, koska teknologia kehittyy ja media-alustat lähentyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla;

K. toteaa, että jatkuvat teknologian muutokset ovat tehneet alaikäisten suojelusta aina vain kiireellisemmän ja haastavamman kysymyksen;

L. katsoo, että eräät jäsenvaltiot eivät ole siirtäneet direktiiviä ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöään tai eivät ole panneet sitä täytäntöön täysimääräisesti tai asianmukaisesti;

M. katsoo, että eurooppalaisten teosten edistämisestä tilauspalvelujen osalta annetun direktiivin 13 artiklan saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole useimmissa jäsenvaltioissa tarpeeksi määräävää, jotta saavutettaisiin direktiivissä asetettu kulttuurisen monimuotoisuuden tavoite;

N. toteaa, että sen vuoksi direktiivin täysimääräistä täytäntöönpanoa ja tehokkuutta ei voida arvioida perusteellisesti;

O. katsoo, että audiovisuaalisten mediapalvelujen markkinoiden laajentuminen hybridipalvelujen myötä tuo mukanaan uusia haasteita, jotka liittyvät kilpailuun, tekijänoikeuksiin, audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän olemassa oleviin sekä uusiin muotoihin sekä overlay-mainontaan, joka kyseenalaistaa ohjelmien eheyden sekä direktiivin kattavuuden ja tehokkuuden ja sen suhteen muihin EU:n lainsäädäntövälineisiin;

P. toteaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 15 artiklan säännöksissä kaikkien sidosryhmien edut ovat oikeassa tasapainossa, joka on saatu aikaan kunnioittamalla toisaalta yleisön tiedonsaantioikeutta ja toisaalta omistusoikeutta ja elinkeinovapautta;

Tilannekatsaus

2. panee tässä yhteydessä merkille, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 33 artiklan mukaan komission oli toimitettava kertomus direktiivin soveltamisesta viimeistään 19. joulukuuta 2011;

3. panee merkille, että komissio toimitti direktiivin soveltamista koskevan kertomuksensa merkittävästi myöhässä, 4. toukokuuta 2012;

4. toteaa myös, että direktiivin täytäntöönpano jäsenvaltioissa on ollut varsin kirjavaa;

5. painottaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on edelleen soveltuva väline, jolla voidaan koordinoida EU:n laajuisesti audiovisuaaliseen mediaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä ja säilyttää kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen periaatteet;

6. huomauttaa erityisesti, että asianmukaisesti sovellettuna alkuperämaan periaate antaa lähetystoiminnan harjoittajille merkittävästi lisää selkeyttä ja varmuutta heidän toimintajärjestelyistään;

7. pitää valitettavana, että komission kertomuksessa ei ole 33 artiklan mukaista arviota siitä, onko direktiiviä tarpeen mukauttaa näiden havaintojen perusteella;

8. kehottaa komissiota edistämään direktiivin johdonmukaista ja täysimääräistä täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja etenkin varmistamaan, että kaikki tämän direktiivin johdanto-osan kappaleisiin sisältyvät erityismääritelmät otetaan asianmukaisesti huomioon siirrettäessä direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä;

9. kannattaa vahvasti teknologian kannalta neutraalia lähestymistapaa katselu- ja jakelumallien kehittämiseen kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi; kehottaa tekemään tältä osin perusteellisen vaikutustenarvioinnin markkinoiden nykytilasta ja sääntelykehyksestä;

10. panee merkille komission aikomuksen julkaista piakkoin Connected TV:tä ja internetiin liitettyjä laitteita koskevan politiikka-asiakirjan, jossa käynnistetään julkinen kuuleminen kaikista uudesta kehityksestä johtuvista kysymyksistä;

11. kehottaa komissiota selvittämään direktiivin mahdollisten tarkistusten yhteydessä, missä määrin määritelmien epävarmuudet tai epätarkkuudet ovat mahdollisesti johtaneet täytäntöönpanovaikeuksiin jäsenvaltioissa, jotta nämä ongelmat voidaan ratkaista tarkistusten yhteydessä;

12. toteaa, että audiovisuaalisen sisällön avoimen internetin kautta tapahtuvaan jakeluun (over the top -jakelu) liittyvien "sidosryhmien" määritelmää on tarkennettava, jotta se kattaa vähintään julkiset ja yksityiset televisioyhtiöt, internet-palvelujen tarjoajat, kuluttajat ja teosten tekijät;

13. kehottaa komissiota edelleen varmistamaan, että niin kulttuurisia kuin taloudellisia palveluja tarjoavat audiovisuaaliset mediapalvelut jätetään kyseisen kaksinaisen luonteensa vuoksi edelleen palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) käytävien neuvotteluiden yhteydessä mahdollisesti tehtävän vapauttamista koskevan sopimuksen ulkopuolelle;

Saavutettavuus

14. painottaa, että komission kertomuksessa ei käsitellä riittävästi direktiivin 7 artiklan mukaista saavutettavuuskysymystä, ja pitää valitettavana, ettei myöskään jäsenvaltioiden soveltamissääntöjen tehokkuutta käsitellä tältä osin;

15. panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa tällaisten palvelujen tarjoamiseen tarkoitettua infrastruktuuria ei ole vielä olemassa ja että näiden vaatimusten täytäntöönpano kestää joissakin jäsenvaltioissa kauan; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita puuttumaan tähän mahdollisimman nopeasti, jotta 7 artikla voidaan panna täytäntöön käytännössä;

16. kehottaa komissiota korjaamaan tämän puutteen tekemällä säännöllisen katsauksen jäsenvaltioiden toteuttamista toimista sekä arvion niiden tehokkuudesta, jotta varmistetaan, että audiovisuaalisten mediapalvelujen saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti;

17. korostaa, että entistä digitaalisemmassa ympäristössä julkisilla mediapalveluilla on ratkaiseva rooli sen varmistamisessa, että kansalaisten saatavilla on tietoa verkossa, ja toteaa tässä yhteydessä, että julkisten mediapalvelujen tarjoamat internetpalvelut edistävät suoraan niiden tehtävän hoitamista;

18. katsoo, että tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen voi vaarantaa tiedonvälityksen vapauden, erityisesti tiedon vastaanottamisen vapauden;

19. katsoo näin ollen, että olisi saavutettava riittävä tasapaino audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tavoitteiden sekä sisältöjen jakelu- ja käyttöoikeuksien takaamistarpeen välillä, jotta voidaan välttää keskittymät ja monimuotoisuuden väheneminen;

20. toteaa, että on olemassa erilaisia liiketoimintamalleja sisältöjen rahoittamiseen ja korostaa, että palvelujen on oltava erilaisten kuluttajien saatavissa kohtuuhintaan;

21. korostaa ohjelmien ja erityisesti tilauspalvelujen kautta esitettävien ohjelmien laajemman saavutettavuuden tarvetta, mitä voidaan lisätä kehittämällä edelleen muun muassa äänikuvausta, puhuttua tai äänitekstitystä, viittomakieltä ja valikkoja erityisesti sähköisissä ohjelmaoppaissa (EPG);

22. toteaa myös, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava lainkäyttövaltaansa kuuluvia mediapalvelujen tuottajia ja apuvälineiden valmistajia kehittämään palveluistaan sellaisia, että ne ovat entistä esteettömämmin erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten, muun muassa kuulo- ja näkövammaisten käytettävissä;

23. pitää myönteisenä komission jäsenen Barnierin henkilökohtaista sitoumusta, joka koskee parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja sopimuksesta tekijänoikeussopimuksen rajoituksista ja poikkeuksista näkövammaisia ja lukemisesteisiä varten;

24. kehottaa komissiota varmistamaan, että näkövammaisille tarkoitettuja apuvälineitä on yleisesti saatavilla, jotta nämä henkilöt voivat käyttää audiovisualisia tuotteita ja palveluja;

25. katsoo sen vuoksi, että direktiivin 7 artikla olisi muotoiltava uudestaan, jotta siinä käytettävät sanankäänteet olisivat voimakkaampia ja velvoittavampia, sillä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia olisi vaadittava varmistamaan, että heidän palvelunsa ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa;

26. korostaa kuitenkin, että ei-lineaaristen palvelujen markkinat ovat vielä suhteellisen varhaisessa kehitysvaiheessa ja että palvelujen tarjoajille asetettujen velvoitteiden on kuvastettava tätä;

Yksinoikeudet ja lyhyet uutisraportit

27. kehottaa komissiota arvioimaan seuraavassa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessaan, ovatko jäsenvaltiot panneet direktiivin täytäntöön siten, että siinä säilyy tarvittava ja olemassa oleva tasapaino toisaalta tiedonsaannin vapautta koskevan periaatteen turvaamisen erityisesti yhteiskunnalle erittäin kiinnostavissa tapahtumissa ja toisaalta oikeuksien haltijoiden suojelun välillä;

28. pitää myönteisenä komission ja unionin tuomioistuimen kantaa, joka koskee audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin 14 artiklan tulkintaa; kehottaa vastedeskin tulkitsemaan laajasti käsitettä "yhteiskunnallisesti merkittävät suuret tapahtumat", yleistä kiinnostusta herättävät urheilu- ja viihdetapahtumat mukaan luettuina, ja kannustaa jäsenvaltioita laatimaan luetteloita näistä tapahtumista;

29. kehottaa komissiota myös sisällyttämään seuraavaan kertomukseensa arvion siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön direktiivin 15 artiklan ja tarkastelemaan entistä yksityiskohtaisemmin sitä, miten ne varmistavat sen, että yleisölle tärkeät tapahtumat, joita niiden lainkäyttövaltaan kuuluva lähetystoiminnan harjoittaja lähettää yksinoikeudella, sisällytetään lyhyisiin uutisraportteihin yleisissä uutisohjelmissa;

30. toivoo, että direktiivin 15 artiklaa soveltaessaan jäsenvaltiot pyrkivät monipuolisuuteen lukuisissa yleisön kannalta tärkeissä tapahtumissa, joita näytetään yleisissä uutisohjelmissa lyhyiden uutisraporttien välityksellä;

Eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistäminen

31. korostaa, että vaikka useimmat jäsenvaltiot noudattavat eurooppalaisten teosten edistämistä koskevia sääntöjä, ne asettavat silti etusijalle kansalliset teokset ja riippumattomien teosten osuus televisiossa on laskussa;

32. pitää valitettavana, että annettujen tietojen perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä eurooppalaisten teosten edistämisestä tilauspalvelujen osalta;

33. pyytää tässä yhteydessä sisällyttämään eurooppalaisia teoksia koskevaan ilmoitusvaatimukseen ainakin tietojen ilmoittamisen luokittain – elokuvatuotanto, fiktioon perustuva ja todellisuuspohjainen TV-tuotanto sekä show- ja viihdeformaatit – ja jakelumenetelmien mukaisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan asiaankuuluvat tiedot tältä osin;

34. painottaa, että direktiivin 13 artiklan mukaista yksityiskohtaista raportointia, joka koskee kaksinkertaista velvoitetta edistää eurooppalaisten teosten tuotantoa sekä niiden saatavuutta tilauspalveluissa, ei ole tehty, ja kehottaa komissiota selventämään asiaa ja ottamaan samalla huomioon, että tällaiset palvelut ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessaan ja että johtopäätösten tekeminen tilauspalveluihin sovellettavista edistämisperusteista on vaikeaa;

35. kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan pikaisesti direktiivin 13 artiklan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi;

36. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla edistetään synergioita sääntelyviranomaisten, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien ja komission kesken, jotta EU:ssa tehdyt elokuvat voivat saavuttaa laajemman yleisön sekä EU:ssa että sen ulkopuolella niin lineaaristen kuin ei-lineaaristenkin palvelujen osalta;

37. kehottaa vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen roolia, sillä se olisi asianmukainen ratkaisu eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistämistä koskevaa tietojenkeruuta varten;

Riippumattomien tuottajien teokset

38. painottaa riippumattomien tuottajien tuottamien eurooppalaisten teosten keskimääräistä lähetysaikaa koskevan direktiivin 17 artiklan tyydyttävän täytäntöönpanon tärkeyttä ja korostaa jäsenvaltioiden itsenäistä päätäntävaltaa tässä asiassa; rohkaisee jäsenvaltioita ja lähetystoiminnan harjoittajia ylittämään direktiivissä ehdotetun kymmenen prosentin vähimmäismäärän;

Alaikäisten suojelu

39. panee merkille itsesääntelyaloitteet ja käytännesäännöt, joiden tarkoituksena on rajoittaa lasten ja alaikäisten altistumista elintarvikkeita koskevalle mainonnalle ja markkinoinnille ja joita on esitetty esimerkiksi komission ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän toimintafoorumin puitteissa;

40. antaa tunnustusta mainontateollisuuden ja EU-sitoumuksen jäsenyritysten toteuttamista toimista, joilla vastataan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä esitettyyn kehotukseen laatia lastenohjelmiin liittyvälle tai niihin sisältyvälle, paljon rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden ja juomien kaupalliselle viestinnälle käytännessäännöt;

41. korostaa, että yhteis- ja itsesääntelyaloitteet, etenkin alaikäisiin kohdistuvan mainonnan alalla – varsinkin, kun aloitteita tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan komission uuden strategian taustaa vasten, sillä yhteiskuntavastuu on siinä määritelty yritysten vastuuna omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan – ovat edistysaskel aikaisempaan tilanteeseen verrattuna, koska ne tarjoavat keinon reagoida entistä nopeammin tiedotusvälineiden maailmassa tapahtuviin nopeisiin muutoksiin;

42. huomauttaa kuitenkin, että tällaiset aloitteet eivät ehkä ole aina riittävän tehokkaita kaikissa jäsenvaltioissa ja että niitä olisi pidettävä oikeudellisia säännöksiä täydentävinä pyrittäessä saavuttamaan direktiivissä asetetut tavoitteet erityisesti verkkoyhteyksissä;

43. korostaa, että tältä osin on olennaisen tärkeää löytää oikea tasapaino vapaaehtoisten toimenpiteiden ja pakollisen sääntelyn välillä;

44. korostaa näin ollen, että tällaisia aloitteita sekä sellaisia tulevia oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, joita voidaan tarvita varmistamaan alaikäisten tehokas suojelu, on valvottava säännöllisesti niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi;

45. kehottaa komissiota antamaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mahdollisen tarkistuksen yhteydessä näille suhteellisen uusille sääntelyvälineille entistä tärkeämmän roolin alaikäisten suojelemisessa mediassa ja mainonnan sääntelyssä poistamatta kokonaan julkisen vallan sääntelyä tai valvontaa;

46. kehottaa jäsenvaltioita edelleen kannustamaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia kehittämään käytännesääntöjä, jotka koskevat epäasianmukaista kaupallista viestintää lastenohjelmissa;

47. kehottaa komissiota pohtimaan, miten direktiivin ei-lineaarisiin palveluihin sovellettavia perusvaatimuksia voidaan laajentaa muuhun verkkosisältöön ja palveluihin, jotka tällä hetkellä ovat sen soveltamisalan ulkopuolella, tai mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi kaikille toimijoille; kehottaa komissiota esittämään parlamentille pohdintansa tulokset viimeistään 31. joulukuuta 2013;

48. antaa tunnustusta jäsenvaltioiden saavutuksille, jotka koskevat suojelua sisällöltä, joka yllyttää vihaan rodun, sukupuolen, kansallisuuden ja uskonnon perusteella;

49. korostaa, että tarvitaan yleiseurooppalaista vertailevaa tutkimusta, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin, miten lasten, teini-ikäisten ja aikuisten mediankulutustottumukset kehittyvät; katsoo, että tällaisesta tutkimuksesta olisi hyötyä audiovisuaalialan päättäjille EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa;

Mainonta

50. panee merkille, että tietyissä jäsenvaltioissa on rikottu rajoitusta, jonka mukaan mainonnan kesto voi olla enintään 12 minuuttia tunnissa;

51. vaatii asianomaisia jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti, asianmukaisesti ja viipymättä täytäntöön direktiivin säännökset tältä osin;

52. toteaa, että mainospalojen ja teleostosesitysten osuus televisiossa saa olla enintään 12 minuuttia tunnissa;

53. pitää huolestuttavana, että 12 minuutin yläraja ylitetään säännöllisesti joissakin jäsenvaltioissa;

54. vaatii komissiota sekä valvomaan olemassa olevien mainonnan laatua ja määrää koskevien sääntöjen noudattamista että pitämään silmällä tulevia, esimerkiksi Connected TV:tä koskevia, haasteita audiovisuaalisten mediapalvelujen kilpailukyvyn ja kestävän rahoituksen osalta;

55. korostaa, että on valvottava etenkin sellaisia kaupallisen viestinnän muotoja, joilla kyseinen rajoitus yritetään kiertää, ja erityisesti piilomainontaa, joka voi hämmentää kuluttajia;

56. kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman nopeasti tarpeellisen selvityksen ongelmista, joita se on havainnut sponsorointia, oman toiminnan edistämistä ja tuotesijoittelua koskevien kaupallisten tiedotteiden alalla;

57. kehottaa komissiota tutkimaan voimassa olevien asetusten tehokkuutta sekä valvomaan lapsille ja alaikäisille suunnattua mainontaa koskevien sääntöjen noudattamista;

58. kehottaa lisäksi kieltämään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 9 artiklassa tarkoitettujen vahingollisten mainosten esittämisen lapsille ja nuorille tarkoitettujen ohjelmien aikana; suosittelee asiaa koskevien, tietyissä valtioissa sovellettavien parhaiden käytäntöjen tutkimista, jotta niitä voidaan käyttää pohjana tuleville lainsäädännön uudistuksille;

59. pitää valitettavana, että televisiomainontaa koskevien säännösten tietyistä näkökohdista annetun tulkitsevan tiedonannon tarpeellista päivitettyä versiota ei ole vieläkään julkistettu;

60. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen päivittää tulkitsevaa tiedonantoa tietyistä televisiomainontaa koskevien säännösten näkökohdista vuonna 2013;

Medialukutaito

61. panee merkille medialukutaidon tasoa jäsenvaltioissa koskevat komission selvitykset;

62. huomauttaa, että kanavien saatavuus ja audiovisuaalisten palvelujen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti;

63. korostaa, että todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi unionissa on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla parannetaan kansalaisten medialukutaitoa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota edistämään kaikkien unionin kansalaisten ja erityisesti lasten ja alaikäisten medialukutaitoa aloitteiden ja koordinoitujen toimien avulla, jotta parannetaan kykyä ymmärtää kriittisesti audiovisuaalisia mediapalveluja, ja edistämään julkista keskustelua ja kansalaisvaikuttamista sekä rohkaisemaan samalla kaikkien sidosryhmien, erityisesti mediateollisuuden, aktiivista osallistumista;

64. kannustaa etenkin jäsenvaltioita sisällyttämään erityisesti medialukutaidon ja digitaaliseen mediaan liittyvät tietotekniset taidot koulujen opetussuunnitelmiin;

Tulevaisuuden haasteet

65. pitää valitettavana, että komissio on vain osittain toteuttanut direktiivin 33 artiklassa sille annetun tehtävän, ja kehottaa toteuttamaan väliarvioinnin ennen seuraavaa komission raportointia;

66. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja koordinointia direktiivin 29 artiklan mukaisesti perustetun yhteyskomitean puitteissa täytäntöönpanon tehokkuuden ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi;

67. kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti hybridipalvelujen, erityisesti Connected TV:n, kehittymistä EU:ssa ja määrittelemään Connected TV:tä koskevassa vihreässä kirjassa esiin tulleet kysymykset ja käsittelemään näitä kysymyksiä julkisen kuulemisen avulla;

68. pyytää komissiota ottamaan huomioon seuraavat tekijät, kun se ryhtyy järjestämään julkisia kuulemisia Connected TV:stä tai hybridi-TV:stä: standardointi, teknologianeutraalius, yksilöllisiä palveluja ja etenkin vammaisten palveluja koskevat haasteet, usean pilvipalvelun käyttöön liittyvät turvallisuusongelmat, käyttäjien käyttömahdollisuudet, lasten ja ihmisarvon suojelu;

69. kehottaa komissiota puuttumaan erityisesti epävarmuustekijöihin tilauspalvelutermin käytön yhteydessä ja laatimaan aiempaa selkeämmän määritelmän termistä, jotta direktiivin sääntelytavoitteet voidaan saavuttaa entistä tehokkaammin, ottaen huomioon sekä audiovisuaalisiin tilauspalveluihin vaikuttavan EU-lainsäädännön muuttumisen johdonmukaisemmaksi että median lähentymistä koskevat todennäköiset kehityskulut;

70. on vakuuttunut – ottaen huomioon mediapalvelujen tarjoajien ja operaattoreiden markkinakäytännöt ja asianomaisen teknologian kehityspotentiaalin – että tietosuojan tasoa on parannettava ja standardisoitava kaikkialla EU:ssa ja sallittava anonyymiys normina edelleen audiovisuaalisten mediapalvelujen käytössä;

o o

71. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EYVL C 340, 10.11.1997, s. 109.
[2] EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
[3] EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21.
[4] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
[5] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 51.
[6] EUVL L 337, 18.12.2009, s. 11.
[7] EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.
[8] EUVL L 327, 24.11.2006, s. 12.
[9] EUVL C 102, 28.4.2004, s. 2.
[10] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 72.
[11] EUVL C 372, 20.12.2011, s. 15.
[12] EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 9.
[13] EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 50.
[14] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0506.
[15] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0209.
[16] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0324.
[17] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0428.
[18] EUVL L 227, 29.8.2009, s. 9.

PERUSTELUT

Mietinnön päätavoite on arvioida audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 2010/13/EU kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen edistymistä ja tehokkuutta. Tämä direktiivi on viestintävälineiden sääntelyn perusta Euroopan unionissa. Direktiivin 33 artiklan mukaan Euroopan komission on esitettävä joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille kertomus direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa. On korostettava, että komission ensimmäinen kertomus julkaistiin huomattavasti myöhässä, mikä johtuu myös siitä, että eräät jäsenvaltiot eivät saattaneet direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä määräajassa.

On huomattava, että direktiivi on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön eri tasoilla.

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on sisämarkkinaväline, jolla taataan oikeus tarjota audiovisuaalisia palveluja, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja samalla suojataan yleisen edun kannalta tärkeät tavoitteet. On tärkeä muistaa, että direktiivi laadittiin siten, että se säilyttäisi tarkoituksenmukaisuutensa teknologian kehityksestä huolimatta, sillä se perustuu teknologiariippumattomuuden periaatteeseen. Direktiivin teksti on sidosryhmien pitkien ja vaikeiden neuvottelujen lopputulos. Saavutettuja kompromisseja on pidettävä harkittuina ja hyödyllisinä kansalaisille ja yrittäjille.

On myös muistutettava, että direktiivin soveltaminen vaikuttaa myönteisesti markkinoiden kasvuun. Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa Euroopan unionissa oli yli 8 000 televisiopalvelujen tuottajaa ja yli 2 000 tilattavien palvelujen tuottajaa.

Kertomuksen ensimmäinen osa koskee kaikkien sääntöjen laadullista arviointia, toinen tulevaisuuden haasteita, jotka liittyvät voimakkaaseen teknologiseen kehitykseen, toisin sanoen Connected TV:seen.

Saavutettavuus

Tältä osin esittelijä korostaa, että Euroopan komission kertomuksessa ei esitetä saatavuuskysymyksen keskeistä seikkaa eikä asianmukaisten säädösten täytäntöönpanon tehokkuuden analyysiä jäsenvaltioissa. Kertomuksen epätyydyttävien tulosten vuoksi esittelijä kehottaa komissiota seuraamaan näkö- ja kuulovammaisten henkilöiden mediapalveluja koskevia toimia. Tarpeen on myös, että jäsenvaltiot kehottavat lähetystoiminnan harjoittajia tutustumaan paremmin näiden henkilöiden tarpeisiin ja jatkamaan kaikille kansalaisille laajemman saatavuuden takaavien teknologioiden kehittämistä, muun muassa äänikuvausta, puhuttua tai äänitekstitystä, viittomakieltä ja valikkoja erityisesti sähköisissä ohjelmaoppaissa (EPG).

Eurooppalaisten teosten edistäminen

Euroopan parlamentin näkökulmasta kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen EU:sta peräisin olevien teosten vähittäiskaupalla on tärkeä tehtävä. Tukeutuen komission esittämään kertomukseen eurooppalaisten ja riippumattomien teosten edistämistä koskevan direktiivin 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta voidaan todeta, että komission esittämät tiedot eivät riitä asianmukaisten johtopäätösten tekemiseen. Myös jäsenvaltioissa käytetty seurantamenettely herättää epäluuloa. Euroopan komission kertomuksen mukaan eurooppalaisten teosten lähetysaika kasvoi 0,5 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010. Eurooppalaisten teosten keskimääräinen lähetysaika oli 63,8 prosenttia vuonna 2009 ja 64,3 prosenttia vuonna 2010. Riippumattomien tuottajien teosten lähetysaika väheni vuonna 2010 0,3 prosenttia vuodesta 2009. Riippumattoman tuotannon keskimääräinen osuus EU:ssa oli 34,1 prosenttia vuonna 2009 ja 33,8 prosenttia vuonna 2010[1]. Kaikki jäsenvaltiot saavuttivat direktiivissä riippumattomalle tuotannolle määritellyn 10 prosentin vähimmäisosuuden. Jäsenmaittain saavutettu taso kuitenkin vaihtelee. Komission esittämät tiedot eivät ole täysin tyydyttäviä. Tältä osin esittelijä kehottaa komissiota seuraamaan edistymistä jäsenvaltioissa ja kansallisia viranomaisia kehottamaan lisäämään eurooppalaisten teosten lähettämistä sekä esittämään tulokset täysimittaisesti ja säännöllisesti.

Alaikäisten suojelu

Tähän kysymykseen esittelijä kiinnittää erityistä huomiota, koska juuri alaikäiset vastaanottajat ovat alttiimpia erityisesti kaupalliseen viestintään liittyville uhkille. Kyse on alkoholijuomien, epäterveellisten tuotteiden tai tiettyyn kulutuskäyttäytymiseen yllyttävästä mainonnasta. Esittelijä kiittää jäsenvaltioiden toimia alaikäisten suojelun suhteen, mukaan lukien säädösten tiukentamista kansallisella tasolla, ja on tyytyväinen myös sellaisiin aloitteisiin kuin alkoholia ja terveyttä käsittelevä foorumi ja ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä Euroopan toimintafoorumi.

Alaikäisten suojelun näkökulmasta jäsenvaltioissa on edistettävä epäasiallista audiovisuaalista kaupallista viestintää lastenohjelmissa, erityisesti sokerisia, rasvaisia tai suolaisia ruokia tai juomia koskevien käytännesääntöjen laatimista.

On korostettava, että itsesääntelyaloitteet eivät kuitenkaan missään tapauksessa pysty korvaamaan oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen alaikäisten tehokkaan suojelun varmistamiseksi.

Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus, oikeus saada tietoja, alkuperämaan periaate

Esittelijä on tyytyväinen, että direktiiviin on sisällytetty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ilmaistut demokraattisen yhteiskunnan periaatteet tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta (3 ja 4 artikla) sekä oikeus saada tietoa yhteiskunnallisesti merkittävistä tapahtumista (14 ja 15 artikla). On korostettava, että kansalaiset ja jäsenvaltiot peräävät yhä useammin oikeuksiaan näiden määräysten perusteella.

Direktiivin alkuperämaan periaatetta käsittelevä 2 artikla vastaa sisämarkkinoiden haasteisiin. Palvelut voivat liikkua vapaasti Euroopassa, jos ne täyttävät palvelun alkuperämaan jäsenvaltion lainsäädännön vaatimukset.

Vihaan yllyttämisen kielto

Esittelijä korostaa, että direktiivi tehoaa yhdessä tärkeimmistä ulottuvuuksistaan eli rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvaan vihaan yllyttämisen kiellon suhteen (6 artikla). Komission kertomuksessa on vain yksi esimerkki, joka koskee juutalaisvastaista ohjelmasisältöä välittäneen Al Aqsa TV -satelliittikanavan direktiivin rikkomusta. Komission puututtua asiaan lähettäminen lopetettiin.

Kaupallinen viestintä

Kaupallisen viestinnän kysymykset ovat erittäin tärkeitä tuotteiden uusien edistämismuotojen valossa. Komission kertomuksen mukaan eräissä jäsenvaltioissa on rikottu 12 minuutin periaatetta. Tämän vuoksi esittelijä kehottaa komissiota seuraamaan edelleen säännön noudattamista. Erityisen tärkeätä kaupalliseen viestintään liittyen on myös tuotteiden sponsorointi, oma myynninedistämistoiminta ja tuotesijoittelu. On korostettava, että nykyisin medioiden voimakkaan kasvun aikana syntyy monia uusia mainosmuotoja, joihin on vaikea soveltaa yhtenäisiä sääntöjä, erityisesti Connected TV:seen. Tämä saattaa aiheuttaa vaaran kuluttajille, joten esittelijä kehottaa analysoimaan aihepiiriä lisää, erityisesti jäsenvaltioiden kansallisilla tasoilla. Toinen kysymys, johon on kiinnitettävä huomiota, on sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän vastustaminen mainoksissa. Tuotteiden edistäminen suoraan tai epäsuorasti stereotypioiden avulla on selvä ongelma, ja siksi on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin niitä vastaan.

Medialukutaito

Direktiivin 33 artiklan mukaan komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamiseksi audiovisuaalisten mediapalvelujen alan kehityksen ja erityisesti teknologian tuoreimman kehityksen, alan kilpailukyvyn sekä kaikissa jäsenvaltioissa saavutetun medialukutaidon tason edellyttämällä tavalla. Komissio ei ole kuitenkaan täyttänyt 33 artiklan mukaisia velvoitteitaan, ja siksi esittelijä kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen medialukutaidosta.

Medialukutaito on yksi direktiivin perustavoitteista, erityisesti hybridi-TV:n aiheuttamien haasteiden ja uhkien näkökulmasta. Lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen välisen rajan hämärtyessä kuluttajan on vaikea erottaa eri medioita ja niiden sisältölähteitä. Jäsenvaltioiden vastuulla on ottaa koulutusjärjestelmissä käyttöön medialukutaito-ohjelmia.

Tulevaisuuden haasteet

Teknologisten muutosten voimakas kiihtyminen maailmalla vaikuttaa paljon audiovisuaalisten palvelujen markkinoihin. Internetin ja television lähentymisen takia operaattorit tarjoavat yhä useammin nykyaikaisissa TV-vastaanottimissa Web 2.0- ja internet-ominaisuuksia. Kuluttajille lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen rajat näkyvät yhä vähemmän. Connected TV:nä tai hybridi-TV:nä tunnetut laitteet ovat yhä suositumpia. Lisäksi kulttuurin ja teknologiset muutokset sekä laajakaistan parempi saatavuus tarjoavat miljoonille vastaanottajille mahdollisuuden katsoa perinteisiä televisio-ohjelmia taulutietokoneiden, älypuhelinten ja konsolien avulla. Näiden valtavien hybriditelevisioon liittyvien mahdollisuuksien ja haasteiden edessä on kuitenkin muistettava audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin perustavoitteiden toteuttaminen. Uusien teknologisten ratkaisujen yhteydessä on kysyttävä, miten voidaan edistää tehokkaasti eurooppalaisia teoksia ja riippumattomien tuottajien teoksia, suojella tehokkaasti kuluttajia ja myös lapsia mainonnan liialliselta vaikutukselta, luoda tasavertaiset toimintaedellytykset lähetystoiminnan harjoittajille, suojella sananvapautta, tiedotusvälineiden monimuotoisuutta ja miten voidaan kehittää erityisesti nuorimpien medialukutaitoja.

Lisäksi on korostettava, että audiovisuaalisten palvelujen markkinoilla vallitsee kova kansainvälinen kilpailu. Yli 1 500 palvelun kotipaikka on Euroopan unionin ulkopuolella, mutta ne suuntaavat tarjontansa unionin markkinoille. Kyseisiä lähetystoiminnan harjoittajia eivät aina koske samat oikeudelliset velvoitteet kuin eurooppalaisia.

Komission on edelleen perusteellisesti tutkittava tällaisiin uusiin palveluihin liittyvää markkinoiden kehitystä ja kuluttajien käyttäytymistä sekä niiden potentiaalista vaikutusta EU:n audiovisuaalialan markkinoihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Parlamentti kehottaa komissiota antamaan tutkimusten perusteella selkeitä suosituksia siitä, onko sääntelykehystä tarpeen tarkistaa.

[1] Tiedot ovat komission ensimmäisestä kertomuksesta koskien direktiivin 2012/13/EU 13, 16, 17 artiklan soveltamista vuosina 2009–2010.

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.1.2013)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta
(2012/2132(INI))

Valmistelija: Vicente Miguel Garcés Ramón

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä, että valtaosa jäsenvaltioista on pannut audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin onnistuneesti täytäntöön, ja kehottaa muita jäsenvaltioita panemaan sen täytäntöön pian; toteaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkoituksena on oikeusvarmuuden varmistaminen sisämarkkinoilla ja samalla kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen, kuluttajien suojeleminen ja median moniarvoisuuden takaaminen kansallisessa lainsäännössä, ja on huolestunut siitä, että sen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt; kehottaa jäsenvaltioita mahdollisimman pian saattamaan direktiivin osaksi lainsäädäntöään, jos ne eivät vielä ole sitä tehneet;

2. on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön sisämarkkinasäännöt ja erityisesti audiovisuaalisten mediapalvelujen vapaata liikkuvuutta ja alkuperämaaperiaatetta koskevat säännökset direktiivin 2010/13/EU 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

3. katsoo, että olisi saavutettava riittävä tasapaino kyseessä olevan direktiivin tavoitteiden sekä jakeluoikeuksien ja sisältöjen käyttöoikeuksien välillä, jotta voidaan välttää keskittymät ja monimuotoisuuden väheneminen;

4. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan audiovisuaalisten mediapalvelujen saatavuuden; toteaa, että on olemassa erilaisia liiketoimintamalleja sisältöjen rahoittamiseen ja korostaa, että palvelujen on oltava erilaisten kuluttajien saatavissa kohtuuhintaan;

5. katsoo, että mediasääntelyn tärkein tavoite on tarjonnan ja tarjoajien monipuolisuuden säilyttäminen;

6. painottaa riippumattomien tuottajien tuottamien eurooppalaisten teosten keskimääräistä lähetysaikaa koskevan 17 artiklan tyydyttävän täytäntöönpanon tärkeyttä ja korostaa jäsenvaltioiden itsenäistä päätäntävaltaa tässä asiassa; kehottaa jäsenvaltioita ja lähetystoiminnan harjoittajia ylittämään direktiivissä 2010/13/EU ehdotetun kymmenen prosentin vähimmäismäärän;

7. toteaa, että mainospalojen ja teleostosesitysten osuus televisiossa saa olla enintään 12 minuuttia tunnissa; pitää kuitenkin huolestuttavana, että 12 minuutin yläraja ylitetään säännöllisesti joissakin jäsenvaltioissa; korostaa siksi, että on valvottava sellaisia kaupallisen viestinnän muotoja, joilla kyseinen rajoitus yritetään kiertää, ja erityisesti piilomainontaa, joka voi hämmentää kuluttajia; kehottaa kieltämään direktiivin 2010/13/EU 9 artiklassa tarkoitettujen loukkaavien mainosten esittämisen lapsille ja nuorille tarkoitettujen ohjelmien aikana; suosittelee asiaa koskevien, tietyissä valtioissa sovellettavien parhaiden käytäntöjen tutkimista, jotta niitä voidaan käyttää pohjana tuleville lainsäädännön uudistuksille;

8. kehottaa komissiota päivittämään vuonna 2013 tulkitsevan tiedonantonsa televisiomainoksista ja ottamaan huomioon ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevästä Euroopan toimintafoorumista ja alkoholia ja terveyttä käsittelevästä Euroopan foorumista saadut kokemukset;

9. huomauttaa, että kanavien ja audiovisuaalisten palvelujen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti; korostaa, että todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden aikaan saamiseksi Euroopassa on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla parannetaan kansalaisten medialukutaitoa;

10. muistuttaa direktiivin 2010/13/EU johdanto-osan 24 kappaleessa hyväksytystä lähestymistavasta, jossa ohjelman käsitettä tulkitaan dynaamisesti ottamalla huomioon televisiolähetystoiminnassa tapahtuva kehitys, jotta ehkäistään vapaata liikkuvuutta ja kilpailua koskevia eroja ja täytetään sääntelysuojaa koskevat kohderyhmän odotukset;

11. tukee direktiivissä 2010/13/EU esitettyä kehotusta ottaa käyttöön 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja yhteis- ja/tai itsesääntelyjärjestelmiä;

12. kehottaa kiinnittämään huomiota audiovisuaalisten mediapalvelujen ja niihin liittyvien laitteiden käytön ja kulutuksen helppouteen; korostaa, että on määriteltävä käsitteet "televisiopalvelu" ja "ohjelma", jotta varmistetaan näiden palvelujen täydellinen ja tasapuolinen saatavuus ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ohjelmien tuottajille sisämarkkinoilla;

13. toteaa, että audiovisuaalisen sisällön avoimen internetin kautta tapahtuvaan jakeluun (over the top -jakelu) liittyvien "sidosryhmien" määritelmää on tarkennettava, jotta se kattaa vähintään julkiset ja yksityiset televisioyhtiöt, internet-palvelujen tarjoajat, kuluttajat ja teosten tekijät;

14. kannattaa päättäväisesti teknisesti neutraalia lähestymistapaa katselu- ja jakelumallien kehittämiseen kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi; kehottaa tekemään perusteellisen vaikutustenarvioinnin markkinoiden nykytilasta ja sääntelykehyksestä;

15. toteaa, että uudet tekniset keksinnöt kuten eri sisältö(palvelu)jen yhdistyminen yhdelle alustalle hämärtää yhä enemmän lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen välistä eroa, mikä voi johtaa sääntelyltään hyvin erilaisten sisältöjen (palvelujen) välisen kilpailun vääristymiseen; kehottaa siksi komissiota selvittämään, olisiko direktiivejä 2010/13/EU ja 2000/31/EY tarkistettava.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	23.1.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Preslav Borissov, Cristian Silviu Buşoi, Jorgo Chatzimarkakis, Sergio Gaetano Cofferati, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Cornelis de Jong, Christian Engström, Dolores García-Hierro Caraballo, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Philippe Juvin, Hans-Peter Mayer, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Mitro Repo, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Raffaele Baldassarre, Jürgen Creutzmann, Anna Hedh, Constance Le Grip, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis, Patricia van der Kammen

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.1.2013)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta
(2012/2132(INI))

Valmistelija: Françoise Castex

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa komissiota sen sitoutumisesta järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan sekä siitä, että on tärkeää tehdä EU:n lainsäädäntöä koskevia oikea-aikaisia ja asiaankuuluvia jälkitarkastuksia, jotta sääntelyn laatua voidaan ohjata toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa; panee tässä yhteydessä merkille, että direktiivin 33 artiklan mukaan komission oli toimitettava kertomus direktiivin soveltamisesta viimeistään 19. joulukuuta 2011; huomauttaa, että kertomus toimitettiin vasta 4. toukokuuta 2012; kannustaa komissiota varmistamaan, että direktiivit pannaan jäsenvaltioissa täytäntöön asianmukaisesti ja ajallaan;

2. pitää myönteisenä, että komissio on viimein esittänyt direktiiviehdotuksen tekijänoikeuden kollektiivisesta hallinnoinnista; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta saadaan aikaan audiovisuaalialan yhteisvalvontajärjestöihin sovellettavia sääntöjä koskeva tasapainoinen ratkaisu siten, että kiinnitetään asianmukaista huomiota avoimuuden korkeaan tasoon, hyvään hallintotapaan sekä kysymykseen elokuviin ja muihin audiovisuaaliteoksiin sisällytetystä musiikista; kehottaa sen vuoksi komissiota varmistamaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin asianmukaiset mukautukset, jotta voidaan varmistaa molempien direktiivien keskinäinen johdonmukaisuus siten, että samalla noudatetaan oikeudenhaltijoiden oikeuksia;

3. kehottaa komissiota arvioimaan seuraavassa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessaan, ovatko jäsenvaltiot soveltaneet direktiiviä siten, että voidaan suojella oikeudenhaltijoiden omaisuutta ja samalla vaalia tiedonsaannin vapauden periaatetta;

4. panee merkille komission tiedonannon aiheesta "Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa" ja sen, että siinä korostetaan sisällön jakelumalleja, jotka helpottavat kaikenlaisen sisällön, myös audiovisuaalisen sisällön, saatavuutta ja käyttöä; kehottaa komissiota kannustamaan sellaisten joustavien lisenssisopimusten käyttöön ottamista, joiden tarkoituksena on varmistaa laillisen sisällön levittämiseen tähtäävien liiketoimintamallien tehokkuus audiovisuaalialalla, ja varmistamaan samalla, että oikeusvarmuus on edelleen etusijalla; odottaa siksi saavansa komission ilmoittaman Connected TV -palveluja koskevan strategia-asiakirjan;

5. on tietoinen siitä, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi perustuu teknologianeutraaliuden periaatteeseen ja kattaa siten kaikki audiovisuaaliseen sisältöön liittyvät palvelut riippumatta siitä, millä teknologialla sisältöä jaetaan;

6. pitää myönteisenä komission jäsenen Barnierin henkilökohtaista sitoumusta, joka koskee parhaillaan käynnissä olevia neuvotteluja sopimuksesta tekijänoikeussopimuksen rajoituksista ja poikkeuksista näkövammaisia ja lukemisesteisiä varten; kehottaa komissiota varmistamaan, että näkövammaisille tarkoitettuja apuvälineitä on yleisesti saatavilla, jotta nämä henkilöt voivat käyttää audiovisualisia tuotteita ja palveluja; katsoo sen vuoksi, että direktiivin 7 artikla olisi muotoiltava uudestaan, jotta sen sanamuoto olisi voimakkaampi ja velvoittavampi, sillä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajia olisi vaadittava varmistamaan, että heidän palvelunsa ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa;

7. katsoo, että on mahdollista toteuttaa lisätoimia vaihtoehtoisten sääntelykeinojen ja erityisesti direktiivin mukaisen itse- ja yhteissääntelyn kautta etenkin alaikäisiin kohdistuvan mainonnan alalla varsinkin, kun tätä mahdollisuutta tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan komission uuden strategian taustaa vasten, sillä yhteiskuntavastuu on siinä määritelty "yritysten vastuuna omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan"; korostaa, että on erityisen tärkeää tässä suhteessa löytää oikea tasapaino vapaaehtoisten toimenpiteiden ja pakollisen sääntelyn välillä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.1.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, Rebecca Taylor, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Vytautas Landsbergis, Eva Lichtenberger, Dagmar Roth-Behrendt, József Szájer, Axel Voss

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.1.2013)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta
(2012/2132(INI))

Valmistelija: Cornelis de Jong

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen voi vaarantaa tiedonvälityksen vapauden, erityisesti tiedon vastaanottamisen vapauden, ja voi vääristää ja manipuloida yleistä mielipidettä; pyytää siksi komissiota määrittelemään EU:n 7 500 yleisradiotoiminnan harjoittajan väliset omistussuhteet, jotta voidaan tunnistaa mainittujen mediapalvelujen moniarvoisuuteen liittyvät mahdolliset haasteet; kehottaa lisäksi yhtenäistämään audiovisuaalialan sääntelyelimiä koskevia säännöksiä kaikissa jäsenvaltioissa;

2. kehottaa komissiota jatkamaan 12 minuutin säännön valvontaa ja puuttumaan mahdollisiin mainitun säännön rikkomisiin sekä tutkimaan mainosten todellista määrää ja harkitsemaan erityisesti, olisiko sääntöä tiukennettava kuluttajien mahdollisten valitusten perusteella;

3. pyytää komissiota esittämään mahdollisimman nopeasti tarpeelliset selvennykset ongelmista, joita se on havainnut kaupallisen viestinnän alalla sponsorointiin, omaan myynninedistämistoimintaan ja tuotesijoitteluun liittyvissä asioissa;

4. pitää valitettavana, ettei kaikkia perusoikeuskirjan 21 artiklassa määritettyjä perusteita mainita audiovisuaalisista palveluista ja viestintäpalveluista annetun direktiivin 6 artiklassa; pyytää komissiota harkitsemaan mainitun artiklan soveltamisalan laajentamista siten, että se on yhdenmukainen perusoikeuskirjan kanssa;

5. pitää myönteisenä komission ja EU:n tuomioistuimen audiovisuaalisista palveluista ja viestintäpalveluista annetun direktiivin 14 artiklan tulkintaan ottamaa kantaa; kehottaa vastedeskin tulkitsemaan laajasti käsitettä "yhteiskunnallisesti merkittävät suuret tapahtumat", yleishyödylliset urheilu- ja viihdetapahtumat mukaan luettuina, ja kannustaa jäsenvaltioita laatimaan luetteloita näistä tapahtumista;

6. korostaa, että julkisten mediapalvelujen keskeisenä tehtävänä digitalisoituvassa ympäristössä on varmistaa, että kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa verkon välityksellä, ja toteaa, että verkkopalveluja tarjotessaan julkiset mediapalvelut edistävät välittömästi omien tehtäviensä toteuttamista;

7. korostaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin soveltamisalan ja mahdollisen tarkistamisen lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota nykyisen direktiivin noudattamiseen ja täytäntöönpanoon;

8. korostaa, että ilmaisunvapauteen liittyy velvollisuuksia ja vastuuta;

9. kehottaa komissiota keskittymään seuraavassa kertomuksessaan erityisesti digitaalista kahtiajakoa koskevaan ongelmaan eli tiedon epätasa-arvoon ja epäsuhtaan, jotka johtuvat uuden tieto- ja viestintäteknologian riittämättömästä saatavuudesta;

10. vahvistaa, että on tärkeää, että alaikäisiä suojellaan heitä vahingoittavilta TV-lähetyksiltä; suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat tämän huomioon audiovisuaalisista palveluista ja viestintäpalveluista annetun direktiivin 9 artiklan1 kohdan g alakohdan mukaisesti; suosittaa lisäksi, että televisio-ohjelmien tai -palvelujen tarjoajat nimittävät alaikäisten suojelusta vastaavan henkilön, joka toimii käyttäjien yhteyshenkilönä ja neuvoo palveluntarjoajia alaikäisten suojelua koskevissa kysymyksissä;

11. kehottaa komissiota pyytämään, että jäsenvaltiot panevat saatavuutta koskevat säännöt täytäntöön, ja seuraamaan tilannetta tarkasti, jotta saadaan yleiskuva jäsenvaltioiden toteuttamista toimista;

12. kehottaa komissiota edelleen sisällyttämään EU:n ulkoisiin kauppasopimuksiin direktiivin mukaiset audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmät mainittujen palvelujen esiin tuomiseksi;

13. kehottaa komissiota laatimaan vuosikertomuksen tiedotusvälineiden vapaudesta yksittäisissä jäsenvaltioissa;

14. kehottaa komissiota tutkimaan parempia tapoja alkoholin mainostamisen sääntelemiseksi, koska itsesääntelyyn perustuvat säännöt eivät riitä suojelemaan tehokkaasti alaikäisiä;

15. korostaa, että tarvitaan yleiseurooppalaista vertailevaa tutkimusta, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin, miten lasten, teini-ikäisten ja aikuisten mediankulutustottumukset kehittyvät; toteaa, että tällaisesta tutkimuksesta olisi hyötyä audiovisuaalialan päättäjille EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa;

16. kehottaa vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen roolia, sillä se olisi asianmukainen ratkaisu eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten edistämistä koskevaa tietojenkeruuta varten;

17. pyytää komissiota ottamaan huomioon seuraavat tekijät, kun se ryhtyy järjestämään julkisia kuulemisia Connected TV:stä tai hybridi-TV:stä: standardointi, teknologianeutraalius, yksilöllisiä palveluja ja etenkin vammaisten palveluja koskevat haasteet, usean pilvipalvelun käyttöön liittyvät turvallisuusongelmat, käyttäjien käyttömahdollisuudet, lasten suojelu ja ihmisarvo.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	31.1.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Arkadiusz Tomasz Bratkowski, Philip Claeys, Frank Engel, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Timothy Kirkhope, Baroness Sarah Ludford, Nuno Melo, Louis Michel, Claude Moraes, Georgios Papanikolaou, Jacek Protasiewicz, Carmen Romero López, Csaba Sógor, Rui Tavares, Nils Torvalds, Kyriacos Triantaphyllides, Wim van de Camp, Josef Weidenholzer, Tatjana Ždanoka, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Birgit Collin-Langen, Cornelis de Jong, Mariya Gabriel, Monika Hohlmeier, Franziska Keller, Petru Constantin Luhan, Ulrike Lunacek, Raül Romeva i Rueda, Sir Graham Watson

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	21.2.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zoltán Bagó, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Morten Løkkegaard, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Monika Panayotova, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Marie-Christine Vergiat, Sabine Verheyen, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Iosif Matula, Mitro Repo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Luigi Berlinguer, Knut Fleckenstein

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö