Menettely : 2012/0168(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0125/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0125/2013

Keskustelut :

PV 02/07/2013 - 19
CRE 02/07/2013 - 19

Äänestykset :

PV 03/07/2013 - 8.2
CRE 03/07/2013 - 8.2
Äänestysselitykset
PV 15/04/2014 - 8.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0309
P7_TA(2014)0355

MIETINTÖ     ***I
PDF 445kWORD 260k
29.4.2013
PE 500.449v03-00 A7-0125/2013

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta

(COM(2012)0350 – C7‑0178/2012 – 2012/0168(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Sven Giegold

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta

(COM(2012)0350 – C7‑0178/2012 – 2012/0168(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0350),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0178/2012),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0125/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(1)*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(2),

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY olisi muutettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon markkinoiden kehitys sekä markkinatoimijoiden ja valvontaviranomaisten tähänastiset kokemukset ja puuttua kansallisten säännösten välisiin eroihin, joita esiintyy säilytysyhteisöjen tehtävissä ja vastuussa sekä palkka- ja palkkiopolitiikassa ja seuraamuksissa.

(2)       Koska huonosti suunnitellut palkka- ja palkkiorakenteet voivat vaikuttaa haitallisesti moitteettomaan riskienhallintaan ja yksittäisten henkilöiden riskinoton valvontaan, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritysten) rahastoyhtiöille olisi asetettava nimenomainen velvoite laatia sellaisia henkilöstöryhmiä varten, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiileihin, palkka- ja palkkiopolitiikka ja -käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa, sekä pitää näitä yllä. Näihin henkilöstöryhmiin olisi kuuluttava kaikkien rahaston tai alarahaston tasolla työskentelevien työntekijöiden ja muiden henkilöstön jäsenten, jotka ovat päätöksentekijöitä, rahastonhoitajia tai todellisia sijoituspäätöksiä tekeviä henkilöitä, henkilöitä, joilla on valta vaikuttaa tällaisiin työntekijöihin tai muihin henkilöstön jäseniin, mukaan lukien sijoituspolitiikan neuvonantajat ja analyytikot, toimiva johto ▌sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan toimivan johdon ja päätöksentekijöiden kanssa. Näitä sääntöjä olisi sovellettava myös yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöihin, jotka eivät nimeä rahastoyhtiötä.

(3)       Palkka- ja palkkiopolitiikkaan sovellettavissa periaatteissa olisi otettava huomioon, että yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt voivat soveltaa näitä politiikkoja eri tavoin sen mukaan, mikä on niiden koko ja niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten koko, niiden sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus. Yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden olisi kuitenkin joka tapauksessa varmistettava, että ne soveltavat kaikkia näitä periaatteita samanaikaisesti.

(4)       Tässä direktiivissä esitettyjen moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevien periaatteiden olisi oltava yhdenmukaisia rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta 30 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa komission suosituksessa 2009/384/EY esitettyjen periaatteiden sekä rahoituspalvelualan riskien pienentämiseksi tehtyjen G20-sitoumusten ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työn kanssa, joilla olisi täydennettävä ensin mainittuja periaatteita.

(4 a)    Palkan ja palkkioiden taatun muuttuvan osan olisi oltava poikkeus, koska se ei ole moitteettoman riskienhallinnan tai suoritusperusteisen palkkauksen periaatteen mukainen, eikä se saisi olla osa tulevaa korvausta koskevia suunnitelmia.

(4 b)    Rahastosta rahastoyhtiöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden, samoin kuin rahastoyhtiöiden henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden, olisi oltava sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan ja sijoittajien etujen kanssa.

(4 c)    Prosenttiperusteisten palkkojen ja palkkioiden lisäksi rahastoyhtiö voi veloittaa rahastolta kustannukset ja kulut, jotka ovat suoraan yhteydessä sijoitusten säilyttämiseen ja suojaamiseen, esimerkiksi oikeustoimista, osuudenhaltijan oikeuksien suojelusta tai täytäntöönpanosta tai menetettyjen varojen takaisin hankkimisesta tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset ja kulut. Komissiota pyydetään arvioimaan, mitkä ovat vähittäissijoitustuotteille kohdennettavat yleiskustannukset ja ‑kulut jäsenvaltioissa. Komission olisi aloitettava kuuleminen ja laadittava vaikutustenarviointi, jota seuraa lainsäädäntömenettely, mikäli yhdenmukaistamiseen on vielä tarvetta.

(5)       Jotta voitaisiin edistää valvontatoimien lähentymistä palkka- ja palkkiopolitiikan ja ‑käytäntöjen arvioinnissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) olisi varmistettava, että varainhoitoalalla on olemassa moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat suuntaviivat. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (EPV) olisi avustettava EAMV:sta tällaisten suuntaviivojen laadinnassa. Suuntaviivoissa olisi erityisesti annettava lisäohjeita palkkoja ja palkkioita koskevien periaatteiden osittaisesta neutraloinnista, joka on sovitettavissa yhteen rahastoyhtiön sekä sen hoitaman yhteissijoitusyrityksen riskiprofiilin, riskinottohalukkuuden ja strategian kanssa. Palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat EAMV:n ohjeet olisi tarvittaessa mukautettava mahdollisimman suuressa määrin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetussa direktiivissä säänneltyjen rahastojen palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevien ohjeiden kanssa. Lisäksi EAMV:n olisi valvottava, että kansalliset viranomaiset panevat nämä suuntaviivat asianmukaisesti täytäntöön. Puutteet olisi korjattava ripeästi valvontatoimenpiteillä yhtäläisten toimintaolosuhteiden turvaamiseksi kaikkialla sisämarkkinoilla.

(6)      Palkkoja ja palkkioita koskevilla säännöksillä ei saisi rajoittaa perussopimuksissa taattujen perusoikeuksien täysimittaista käyttöä, kansallisen sopimus- ja työoikeuden yleisiä periaatteita, osakkeenomistajien oikeuksia ja osallistumista koskevaa sovellettavaa lainsäädäntöä, kyseisen laitoksen hallinto- ja valvontaelinten yleisiä tehtäviä eikä soveltuvin osin myöskään työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia kansallisten lakien ja perinteiden mukaisesti.

(7)       Sen varmistamiseksi, että asiaa koskevat sääntelyvaatimukset ovat eri jäsenvaltioissa riittävän yhdenmukaiset, olisi annettava täydentävät säännöt, joissa määritellään säilytysyhteisöjen tehtävät ja velvollisuudet, mainitaan oikeushenkilöt, jotka voidaan nimetä säilytysyhteisöiksi, ja selvennetään säilytysyhteisöjen vastuuta tapauksissa, joissa säilytyksessä olevat yhteissijoitusyrityksen varat menetetään tai joissa säilytysyhteisöt suorittavat valvontatehtävänsä puutteellisesti. Tehtävien puutteellinen suorittaminen voi johtaa varojen menettämiseen mutta myös varojen arvon alenemiseen esimerkiksi silloin, kun säilytysyhteisö on hyväksynyt rahaston sääntöjen vastaisia sijoituksia ja altistanut siten sijoittajan odottamattomille tai ennakoiduille riskeille. Täydentävissä säännöissä olisi täsmennettävä myös, millä edellytyksillä säilytystoiminnot voidaan siirtää.

(8)       On tarpeen täsmentää, että yhteissijoitusyrityksen olisi nimettävä yksi säilytysyhteisö, joka valvoo yleisesti yhteissijoitusyrityksen varoja. Yhtä säilytysyhteisöä koskevalla vaatimuksella pyritään varmistamaan, että säilytysyhteisöllä on kokonaiskuva kaikista yhteissijoitusyrityksen varoista ja että sekä rahastonhoitajilla että sijoittajilla on yksi vertailukohta siltä varalta, että varojen tallessapidossa tai valvontatoimintojen suorituksessa ilmenee ongelmia. Varojen tallessapitoon kuuluu niiden pitäminen säilytyksessä tai, jos varat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voida pitää säilytyksessä, varojen omistuksen todentaminen ja niitä koskevien tietojen kirjaaminen.

(9)       Suorittaessaan tehtäviään säilytysyhteisön olisi toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti, ammattimaisesti, riippumattomasti ja yhteissijoitusyrityksen tai sen sijoittajien etujen mukaisesti.

(10)     Sen varmistamiseksi, että säilytysyhteisöjen tehtävien suorittamiseen sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaista lähestymistapaa yhteissijoitusyritysten oikeudellisesta muodosta riippumatta, on tarpeen ottaa käyttöön yhtenäinen luettelo sekä yhtiömuotoisille yhteissijoitusyrityksille (sijoitusyhtiöt) että sopimusperusteisille yhteissijoitusyrityksille kuuluvista valvontatehtävistä.

(11)     Säilytysyhteisön olisi vastattava yhteissijoitusyrityksen rahavirtojen asianmukaisesta seurannasta ja erityisesti sen varmistamisesta, että yhteissijoitusyritykselle kuuluvat sijoittajien rahat kirjataan oikein kyseisen yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön tai kyseisen yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä avatuille tileille. Sen vuoksi olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt rahavirtojen seurannasta sen varmistamiseksi, että sijoittajien suojaaminen on tehokasta ja yhdenmukaista. Säilytysyhteisön olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa vahvistetut periaatteet varmistaessaan, että sijoittajien rahat kirjataan hoitotileille.

(12)     Jotta estettäisiin vilpilliset käteisvarojen siirrot, olisi edellytettävä, että mitään rahastojen liiketoimiin liittyvää hoitotiliä ei avata säilytysyhteisön tietämättä.

(13)     Kaikki yhteissijoitusyritystä varten säilytettävät rahoitusvälineet olisi erotettava säilytysyhteisön omista varoista ja ne olisi aina voitava tunnistaa yhteissijoitusyritykselle kuuluviksi. Tämän vaatimuksen tavoitteena on tarjota sijoittajille lisäsuojaa säilytysyhteisön maksuhäiriöiden varalta.

(14)     Yhteissijoitusyrityksille kuuluvien varojen tallessapitovelvollisuuden lisäksi olisi erotettava toisistaan varat, joita voidaan pitää säilytyksessä, ja varat, joita ei voida pitää säilytyksessä ja joihin sovelletaan sen sijaan tietojen kirjaamista ja omistuksen todentamista koskevaa vaatimusta. Sellaisten varojen ryhmä, joita voidaan pitää säilytyksessä, olisi erotettava selvästi muista varoista, koska ainoastaan kyseisen rahoitusvarojen luokan olisi kuuluttava menetettyjen rahoitusvarojen palauttamisvelvollisuuden piiriin.

(14 a)  Säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen säilytysyhteisön, jolle säilytys on siirretty, ei pitäisi voida käyttää säilytysyhteisöllä säilytettävänä olevia rahoitusvälineitä uudelleen omaan lukuunsa.

(15)    On tarpeen määritellä edellytykset, joilla säilytysyhteisön tallessapitotehtävät voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle. Toiminnon siirtämisen ja edelleen siirtämisen olisi oltava objektiivisesti perusteltua, ja siihen olisi sovellettava tiukkoja vaatimuksia, jotka koskevat sen kolmannen osapuolen soveltuvuutta, jonka vastuulle siirretty toiminto annetaan, sekä sitä asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta, jota säilytysyhteisön olisi noudatettava kyseistä kolmatta osapuolta valitessaan, nimetessään ja valvoessaan. Yhdenmukaisten markkinaolosuhteiden sekä hyvän ja samantasoisen sijoittajansuojan saavuttamiseksi edellytykset olisi saatettava niiden edellytysten mukaisiksi, joita sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU nojalla. Olisi annettava säännökset, joilla varmistetaan, että kolmansilla osapuolilla on käytössään tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemansa keinot ja että ne pitävät yhteissijoitusyritysten varat erillään muista varoista.

(16)    Varojen säilytyksen antamista selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19 päivänä toukokuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY tarkoitetulle arvopapereiden selvitysjärjestelmän ylläpitäjälle tai vastaavien palvelujen tarjoamisen antamista kolmansien maiden ylläpitämien arvopapereiden selvitysjärjestelmien hoidettavaksi ei olisi katsottava säilytystoimintojen siirtämiseksi.

(17)    Kolmannen osapuolen, jolle varojen tallessapito siirretään, olisi voitava ylläpitää yhteistä erillistä tiliä, niin sanottua yhteistiliä, useille yhteissijoitusyrityksille.

(18)    Jos säilytys siirretään kolmannelle osapuolelle, on tarpeen varmistaa myös, että kolmanteen osapuoleen sovelletaan toiminnan vakautta koskevaan tehokkaaseen sääntelyyn ja valvontaan liittyviä erityisvaatimuksia. Lisäksi olisi suoritettava säännöllisesti ulkoisia tarkastuksia, jotta varmistettaisiin, että rahoitusvälineet ovat sen kolmannen osapuolen hallussa, jolle säilytys on siirretty.

(19)    Jotta sijoittajansuoja säilyisi korkeatasoisena, olisi annettava menettelytapoja ja eturistiriitojen hallintaa koskevat säännöt, joita olisi sovellettava kaikissa tilanteissa, myös tallessapitotehtävien siirron yhteydessä. Säännöillä olisi erityisesti varmistettava, että säilytysyhteisön, yhteissijoitusyrityksen ja rahastoyhtiön tehtävät ja toiminnot erotetaan selvästi toisistaan.

(20)    Jotta varmistettaisiin korkeatasoinen sijoittajansuoja ja turvattaisiin asianmukainen toiminnan vakautta koskeva sääntely ja jatkuva valvonta, olisi laadittava kattava luettelo yhteisöistä, jotka ovat kelpoisia toimimaan säilytysyhteisöinä, jotta ainoastaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten sallittaisiin toimia yhteissijoitusyritysten säilytysyhteisöinä. Muita yhteisöjä varten, jotka ovat mahdollisesti aiemmin olleet kelpoisia toimimaan yhteissijoitusyritysten säilytysyhteisöinä, olisi annettava siirtymäsäännökset, jotta ne voisivat muuntua vaatimukset täyttäviksi yhteisöiksi.

(21)    Olisi tarkennettava ja selvennettävä, mikä on yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön vastuu, jos säilytettävänä oleva rahoitusväline menetetään. Tällaisessa tapauksessa säilytysyhteisöllä olisi oltava velvollisuus palauttaa yhteissijoitusyritykselle samantyyppinen rahoitusväline tai vastaava määrä. Vapautuminen varojen menetykseen liittyvästä vastuusta ei saisi enää olla mahdollista, paitsi jos säilytysyhteisö pystyy osoittamaan, että varojen menetys on ”seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta”. Tässä yhteydessä säilytysyhteisöllä ei saisi olla mahdollisuutta vedota sisäisiin tilanteisiin, kuten työntekijän petolliseen toimintaan, vapautuakseen vastuusta.

(22)    Jos säilytysyhteisö siirtää säilytystehtävät ja kolmannen osapuolen säilytettävänä olevat rahoitusvälineet menetetään, säilytysyhteisön olisi oltava tästä vastuussa. Lisäksi olisi vahvistettava, että jos säilytettävänä oleva väline menetetään, säilytysyhteisö on velvollinen palauttamaan samantyyppisen rahoitusvälineen tai vastaavan määrän, vaikka menetys olisi tapahtunut varojen ollessa alisäilyttäjän hallussa. Säilytysyhteisö voi vapautua tästä vastuusta vain, jos se voi osoittaa, että menetys johtui ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei voinut kohtuudella vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Tässä yhteydessä säilytysyhteisöllä ei saisi olla mahdollisuutta vedota sisäisiin tilanteisiin, kuten työntekijän petolliseen toimintaan, vapautuakseen vastuusta. Vastuusta vapautuminen ei saisi olla mahdollista sääntelyn tai sopimussuhteen perusteella, jos säilytysyhteisö tai sen alisäilyttäjä kadottavat varoja.

(23)    Yhteissijoitusyrityksen kaikkien sijoittajien olisi voitava esittää säilytysyhteisön vastuuseen liittyviä vaateita joko suoraan tai välillisesti rahastoyhtiön kautta. Oikeussuojakeinojen käyttö säilytysyhteisöä vastaan ei saisi riippua yhteissijoitusyrityksen oikeudellisesta muodosta (yhtiömuotoisuudesta tai sopimusperusteisuudesta) tai säilytysyhteisön, rahastoyhtiön ja osuudenhaltijoiden välisen oikeudellisen suhteen luonteesta.

(24)     Komissio ehdotti 12 päivänä heinäkuuta 2010 muutoksia sijoittajien korvausjärjestelmistä 3 päivänä maaliskuuta 1997 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 97/9/EY. On olennaisen tärkeää, että 12 päivänä heinäkuuta 2010 annettua ehdotusta täydennetään selventämällä yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön ja alisäilyttäjien velvollisuuksia ja vastuun laajuutta, jotta yhteissijoitusyritysten sijoittajille voidaan antaa korkeatasoinen suoja sen varalta, että säilytysyhteisö ei voi täyttää tässä direktiivissä asetettuja velvoitteitaan.

(24 a)  Komission olisi tämän direktiivin säännösten pohjalta, joissa määritetään säilytysyhteisöjen tehtävien ja vastuiden rajat, tarkasteltava, missä tilanteissa yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisön tai alisäilyttäjän maksukyvyttömyys voisi aiheuttaa yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijoille joko niiden osuuksien nettoarvon alennuksena tai muista syistä sellaisia tappioita, joita ei voida näiden säännösten mukaisesti korvata ja jotka näin ollen voisivat edellyttää nykyisten sijoittajien korvausjärjestelmien laajentamista siten, että ne kattavat vakuutuksen tai jonkinlaisen korvausjärjestelmän, joka suojaa säilyttäjän alisäilyttäjän maksukyvyttömyyttä vastaan. Tarkastelussa olisi edelleen tutkittava, miten voidaan varmistaa, että tällaisissa tilanteissa sijoittajien suoja tai avoimuus on yhdenmukainen riippumatta siitä, millainen välitysketju vallitsee sijoittajan ja maksukyvyttömyyden vaikutuspiiriin kuuluvien siirtokelpoisten arvopapereiden välillä. Kyseisen tarkastelun tulos olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhdessä mahdollisten lainsäädäntöehdotusten kanssa.

(25)    On tarpeen varmistaa, että säilytysyhteisöihin sovelletaan samoja vaatimuksia yhteissijoitusyritysten oikeudellisesta muodosta riippumatta. Yhdenmukaisilla vaatimuksilla olisi parannettava oikeusvarmuutta, lujitettava sijoittajansuojaa ja edistettävä yhdenmukaisia markkinaolosuhteita. Komissio ei ole saanut ilmoitusta, jonka mukaan jokin sijoitusyhtiö olisi käyttänyt hyväkseen poikkeusta yleisestä velvollisuudesta antaa varat säilytysyhteisön haltuun. Sen vuoksi sijoitusyhtiön säilytysyhteisöä koskevia direktiivin 2009/65/EY vaatimuksia olisi pidettävä tarpeettomina.

(26)    Toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava seuraamusjärjestelmien lujittamisesta rahoituspalvelujen alalla 8 päivänä joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon mukaisesti valtuudet määrätä taloudellisia seuraamuksia, jotka ovat riittävän suuria ollakseen oikeasuhteisia ja varoittavia ja kumotakseen vaatimusten vastaisen käyttäytymisen odotetut hyödyt.

(27)    Sen varmistamiseksi, että seuraamuksia sovelletaan jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti, kun päätetään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta, jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki olennaiset olosuhteet.

(28)    Jotta seuraamuksilla olisi varoittavampi vaikutus suureen yleisöön ja jotta suurelle yleisölle voitaisiin tiedottaa sääntöjen rikkomisista, jotka voivat vahingoittaa sijoittajien suojaa, seuraamukset olisi julkistettava, paitsi tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa. Suhteellisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi seuraamukset olisi julkistettava nimettöminä, jos julkistamisesta aiheutuisi suhteetonta vahinkoa osapuolille.

(29)    Mahdollisten rikkomisten havaitsemiseksi toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava tarvittavat tutkintavaltuudet, ja niiden olisi luotava tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista.

(30)    Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa mahdollisia rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyviä jäsenvaltioiden lainsäädännön säännöksiä.

(31)     Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, siten kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään.

(32)     Jotta varmistettaisiin tämän direktiivin tavoitteiden saavuttaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa yksilöidään tiedot, jotka on sisällytettävä säilytysyhteisön ja rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön väliseen vakiosopimukseen, säilytystoimintojen suorittamisen edellytykset mukaan luettuina rahoitusvälinetyypit, joiden olisi kuuluttava säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin, edellytykset, joilla säilytysyhteisö voi hoitaa säilytystehtäviään keskussäilytysyhteisöön kirjattujen rahoitusvälineiden osalta, ja edellytykset, joilla säilytysyhteisön olisi pidettävä tallessa nimellisessä muodossa liikkeeseen lasketut ja liikkeeseenlaskijalle tai rekisteröintiasiamiehelle kirjatut rahoitusvälineet, sekä säilytysyhteisöjen asianmukaista huolellisuutta koskevat tehtävät, tilien erottamista koskeva velvoite, edellytykset, joilla ja olosuhteet, joissa säilytetyt rahoitusvälineet olisi katsottava menetetyiksi, ja sellaisten ulkopuolisten tapahtumien käsite, joihin ei ole kohtuudella voitu vaikuttaa ja joiden seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Näillä delegoiduilla säädöksillä olisi annettava ainakin yhtä korkeatasoinen sijoittajansuoja kuin direktiivin 2011/61/EU mukaisesti hyväksytyillä delegoiduilla säädöksillä. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(33)    Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(34)    Toimiessaan toisistaan riippumattomasti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toteutettavien toimien tavoitteita eli lisätä sijoittajien yhteissijoitusyrityksiä kohtaan tuntemaa luottamusta tiukentamalla säilytysyhteisöjen tehtäviä ja vastuuta koskevia vaatimuksia, parantamalla rahastoyhtiöiden ja sijoitusyhtiöiden palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ottamalla käyttöön sellaisia seuraamuksia koskevat yhteiset standardit, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten tärkeimpiin rikkomisiin. Koska havaittuihin heikkouksiin voidaan puuttua ainoastaan Euroopan tasolla toteutettavilla toimilla ja koska toimet voidaan näin ollen toteuttaa paremmin unionin tasolla, unionin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(35)     Sen vuoksi direktiiviä 2009/65/EY olisi muutettava,

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2009/65/EY seuraavasti:

1)          Lisätään 14 a ja 14 b artikla seuraavasti:

”14 a artikla

1.      Jäsenvaltioiden on vaadittava, että rahastoyhtiöt laativat palkka- ja palkkiopolitiikan ja -käytännöt, jotka ovat sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistävät sitä eivätkä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa rahastoyhtiöiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa, ja että ne soveltavat tällaista politiikkaa ja tällaisia käytäntöjä.

2.      Palkkojen kiinteiden ja muuttuvien osien ja lisäeläke-etuuksien on kuuluttava palkka- ja palkkiopolitiikan ja -käytäntöjen piiriin.

3.      Palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja -käytäntöjä on sovellettava seuraaviin henkilöstöryhmiin, ▌mukaan luettuina kaikki työntekijät tai muut henkilöstön jäsenet, esimerkiksi, mutta ei yksinomaan, väliaikainen tai sopimussuhteinen henkilöstö, rahaston tai alarahaston tasolla:

–    rahastonhoitajat;

–    muut rahaston riskiasemaan vaikuttavia sijoituspäätöksiä tekevät henkilöt;

      muut henkilöt, joilla on valta vaikuttaa tällaiseen henkilöstöön, sijoituspolitiikan neuvonantajat ja analyytikot mukaan lukien;

–    toimiva johto, riskinottajat, valvontatoimintoja hoitavat henkilöt; tai

–    kaikki muut työntekijät tai henkilöstön jäsenet, esimerkiksi, mutta ei yksinomaan, väliaikainen tai sopimussuhteinen henkilöstö, joiden saama kokonaispalkka tai ‑palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan toimivan johdon ja päätöksentekijöiden kanssa ja joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus niiden hoitamien rahastoyhtiöiden tai yhteissijoitusyritysten riskiprofiileihin.

4.      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaan EAMV antaa toimivaltaisille viranomaisille ohjeita, jotka ovat 14 b artiklan mukaisia. Ohjeissa otetaan huomioon komission suosituksessa 2009/384/EY esitetyt moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevat periaatteet sekä rahastoyhtiöiden ja niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten koko, sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus. Laatiessaan ohjeita EAMV tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) kanssa, jotta ohjeet olisivat yhdenmukaiset muita rahoituspalvelualoja, erityisesti luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä varten laadittujen vaatimusten kanssa.

14 b artikla

1.      Laatiessaan ja soveltaessaan 14 a artiklassa tarkoitettua palkka- ja palkkiopolitiikkaa rahastoyhtiöiden on noudatettava seuraavia periaatteita asianmukaisella tavalla ja asianmukaisessa laajuudessa kokoonsa, sisäiseen organisaatioonsa sekä toimintansa luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden:

a)   palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä eikä kannusta riskinottoon, joka on ristiriidassa rahastoyhtiöiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiilien, sääntöjen tai perustamisasiakirjojen kanssa;

b)   palkka- ja palkkiopolitiikka on sopusoinnussa rahastoyhtiön ja sen hoitamien yhteissijoitusyritysten ja tällaisten yhteissijoitusyritysten sijoittajien liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja etujen kanssa, ja siihen sisältyy toimenpiteitä eturistiriitojen välttämiseksi;

c)   valvontatoimintoaan hoitava ylin hallintoelin hyväksyy palkka- ja palkkiopolitiikan yleiset periaatteet ja tarkistaa niitä säännöllisin väliajoin ja on vastuussa kyseisen politiikan täytäntöönpanosta sekä valvoo sitä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä eivät saa toimia palkka- ja palkkiojärjestelmän ensisijaisina valvojina. Ylimmän hallintoelimen jäsenet, jotka hoitavat johtotehtäviä, eivät saa päättää palkka- ja palkkiopolitiikasta. Asianomaisten ylimmän hallintoelimen jäsenten ja työntekijöiden, jotka osallistuvat palkka- ja palkkiopolitiikan laatimiseen ja sen täytäntöönpanoon, on oltava riippumattomia ja heillä on oltava riskienhallintaa sekä palkkoja ja palkkioita koskevaa asiantuntemusta;

d)   palkka- ja palkkiopolitiikan täytäntöönpanosta tehdään vähintään kerran vuodessa keskitetty ja riippumaton sisäinen arviointi, jossa arvioidaan valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen hyväksymien palkka- ja palkkiopolitiikan ja -menettelyjen noudattamista;

d a) kattavat, tarkat ja ajantasaiset tiedot palkka- ja palkkiokäytännöistä ilmoitetaan kaikille sidosryhmille pysyvällä välineellä tai verkkosivustolla, ja pyynnöstä toimitetaan maksuton paperituloste;

e)   valvontatoimintoihin osallistuva henkilöstö saa korvauksen toimintoihinsa liittyvien tavoitteiden saavuttamisen perusteella riippumatta kyseisen henkilöstön valvomien liiketoiminta-alojen tuloksesta;

f)    palkka- ja palkkiokomitea valvoo suoraan riskienhallintaa ja vaatimusten noudattamista koskevia toimintoja hoitavien ylempien toimihenkilöiden palkkaa ja palkkioita;

g)   jos palkka ja palkkiot ovat tulosperusteisia, palkan ja palkkioiden kokonaismäärä perustuu arvioon yksilön riskimukautetusta tuloksesta ja kyseisen liiketoimintayksikön tai yhteissijoitusyrityksen riskimukautetusta tuloksesta sekä rahastoyhtiön riskimukautetusta kokonaistuloksesta, ja yksilökohtaista tulosta arvioitaessa otetaan huomioon sekä taloudelliset että muut perusteet;

h)   tuloksen arviointi toteutetaan osana rahastoyhtiön hoitamien yhteissijoitusyritysten elinkaaren mukaista monivuotista kehystä, jotta arviointi perustuisi pidemmän aikavälin tulokseen ja jotta palkan ja palkkioiden tulosperusteisten osien suoritus jakautuisi sellaiselle ajanjaksolle, jossa otetaan huomioon rahastoyhtiön hoitamien yhteissijoitusyritysten lunastuspolitiikka ja niiden sijoitusriskit;

i)    palkan ja palkkioiden taattu muuttuva osa on poikkeus, sitä maksetaan vain uuden henkilöstön palkkaamisen yhteydessä ja ainoastaan ensimmäisenä vuonna;

j)    palkan ja palkkioiden kiinteät ja muuttuvat osat tasapainotetaan asianmukaisesti keskenään ja riittävän suuri osuus palkan ja palkkioiden kokonaismäärästä säilytetään kiinteänä, jotta pystytään noudattamaan täysin joustavaa muuttuvan palkitsemisen politiikkaa, jonka mukaisesti muuttuva palkkio-osa voidaan myös jättää maksamatta;

j a) toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät palkan ja palkkion kokonaismäärän kiinteiden ja muuttuvien osien asianmukaiset suhteet ottaen huomioon, että palkan ja palkkioiden kokonaismäärän muuttuva osa ei saa olla kiinteää osaa suurempi;

k)   sopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen perustuvat maksut perustuvat pidemmän aikavälin tulokseen, ja ne suunnitellaan siten, että epäonnistumista ei palkita;

l)    muuttuvia palkkio-osia tai muuttuvien palkkio-osien pooleja laskettaessa käytettäviä tuloksen mittausmenetelmiä voidaan mukauttaa kaikentyyppisten nykyisten ja tulevien riskien valossa;

m)  yhteissijoitusyrityksen oikeudellisen muodon sekä sen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaan merkittävä osa ja joka tapauksessa vähintään 50 prosenttia kaikista muuttuvista palkkio-osista maksetaan asianomaisen yhteissijoitusyrityksen osuuksina tai vastaavina omistusosuuksina tai osakkeisiin liittyvinä välineinä tai vastaavina muina kuin käteisvälineinä, paitsi jos yhteissijoitusyrityksen hoito muodostaa vain alle 50 prosenttia rahastoyhtiön hoitamasta kokonaissalkusta, jolloin 50 prosentin vähimmäisrajaa ei sovelleta.

Tässä alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin sovelletaan asianmukaista yhtiöön jätettävää voittoa koskevaa politiikkaa, jonka tarkoituksena on saada kannustimet vastaamaan rahastoyhtiön ja sen hoitamien yhteissijoitusyritysten sekä niiden sijoittajien etuja. Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa rajoituksia näiden välineiden tyypeille ja rakenteille tai tarpeen mukaan kieltää tietyt välineet. Tätä kohtaa sovelletaan sekä n alakohdan mukaisesti lykättyyn muuttuvan palkkio-osan osuuteen että lykkäämättömän muuttuvan palkkio-osan osuuteen;

n)   merkittävä osa eli vähintään 25 prosenttia muuttuvan palkkio-osan maksamisesta lykätään ajanjaksolle, joka on asianmukainen kyseisen yhteissijoitusyrityksen elinkaareen ja lunastuspolitiikkaan nähden, ja se mukautetaan oikealla tavalla kyseisen yhteissijoitusyrityksen riskien luonteeseen.

Tässä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson on oltava vähintään kolmesta viiteen vuotta, paitsi jos kyseisen yhteissijoitusyrityksen elinkaari on lyhyempi; maksamista koskevien lykkäämisjärjestelyjen mukaisesti maksettavan palkan ja palkkioiden käyttöoikeus syntyy maksujen suhteessa; jos muuttuva palkkio-osa on erityisen suuri, määrästä jaksotetaan vähintään 60 prosenttia;

o)   muuttuva palkkio-osa, johon sisältyy osuus, jonka maksamista on lykätty, maksetaan tai oikeus siihen syntyy ainoastaan, jos se on kestävää rahastoyhtiön taloudellisen kokonaistilanteen huomioon ottaen ja perusteltua kyseisen liiketoimintayksikön, yhteissijoitusyrityksen ja yksilön tuloksen huomioon ottaen.

Muuttuvan palkkio-osan kokonaismäärä pienenee huomattavasti, jos rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen taloudellinen tulos heikkenee tai on tappiollinen, kun otetaan huomioon sekä nykyiset korvaukset että vähennykset aiemmin ansaittujen määrien suorituksissa, mukaan luettuina malus- tai takaisinperintäjärjestelyissä;

p)   eläkepolitiikka on sopusoinnussa rahastoyhtiön ja sen hoitamien yhteissijoitusyritysten liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja pitkän aikavälin etujen kanssa.

Jos työntekijä lähtee rahastoyhtiön palveluksesta ennen eläkeikää, kyseisen rahastoyhtiön olisi pidettävä harkinnanvaraiset eläke-etuudet hallussaan viiden vuoden ajan m alakohdassa määriteltyinä välineinä. Jos työntekijä saavuttaa eläkeiän, harkinnanvaraiset eläke-etuudet olisi maksettava työntekijälle m alakohdassa määriteltyinä välineinä viiden vuoden säilytysajan mukaisesti;

q)   henkilöstöltä on vaadittava sitoumus siitä, ettei se käytä henkilökohtaisia suojausstrategioita tai palkkaan ja palkkioihin liittyvää vakuutusta ja vastuuvakuutusta palkka- ja palkkiojärjestelyihinsä sisältyvien riskinsovittamisvaikutusten vähentämiseksi;

r)    muuttuvaa palkkio-osaa ei makseta sellaisten välineiden tai menetelmien kautta, joiden avulla voidaan välttää tämän direktiivin vaatimukset.

1 a.     EAMV valvoo yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa 14 a artiklassa tarkoitettua palkka- ja palkkiopolitiikkaa. Jos tätä direktiiviä rikotaan, EAMV voi toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklassa sille annettujen valtuuksien mukaisesti ja erityisesti antaa toimivaltaisille viranomaisille suosituksia tietyn palkka- ja palkkiopolitiikan väliaikaisesta kieltämisestä tai rajoittamisesta.

2.        Edellä 1 kohdassa esitettyjä periaatteita sovelletaan kaikentyyppisiin rahastoyhtiöiden maksamiin palkkoihin ja palkkioihin ja yhteissijoitusyrityksen osuuksien tai osakkeiden siirtoihin, jotka tehdään sellaisten henkilöstöryhmien etuuksiin, joiden ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus ▌ niiden hoitamien yhteissijoitusyritysten riskiprofiiliin tai riskiprofiileihin, ja joihin luetaan mukaan toimiva johto, riskinottajat, valvontatoimintoja hoitavat henkilöt sekä työntekijät, joiden saama kokonaispalkka tai -palkkio sijoittuu samaan palkka- ja palkkiohaarukkaan toimivan johdon ja riskinottajien kanssa.

3.        Rahastoyhtiöiden, jotka ovat merkittäviä kokonsa tai hoitamiensa yhteissijoitusyritysten koon, sisäisen organisaationsa sekä toimintansa luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden perusteella, on perustettava palkka- ja palkkiokomitea. Palkka- ja palkkiokomitea on muodostettava siten, että se kykenee pätevästi ja riippumattomasti arvioimaan palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja -käytäntöjä sekä riskienhallintaa varten luotuja kannustimia.

           Palkka- ja palkkiokomitea, silloin kun EAMV:n ohjeiden mukaisesti on asianmukaista perustaa tällainen elin, on vastuussa palkkaa ja palkkioita koskevien päätösten valmistelusta, mukaan luettuina päätökset, jotka vaikuttavat rahastoyhtiön tai kyseisen yhteissijoitusyrityksen riskeihin ja riskienhallintaan ja jotka valvontatoimintoaan hoitavan ylimmän hallintoelimen on tehtävä. Palkka- ja palkkiokomitean puheenjohtajana toimii ylimmän hallintoelimen jäsen, joka ei kuulu toimivaan johtoon kyseisessä rahastoyhtiössä. Palkka- ja palkkiokomitean jäsenten on oltava ylimmän hallintoelimen jäseniä, jotka eivät kuulu toimivaan johtoon kyseisessä rahastoyhtiössä. Palkka- ja palkkiokomiteassa on oltava työntekijöiden edustajia, ja sen on varmistettava, että osakkaat voivat sen sääntöjen nojalla toimia yhdessä. Kyseisiä päätöksiä valmistellessaan palkka- ja palkkiokomitean on otettava huomioon sidosryhmien ja sijoittajien edut sekä yleinen etu pitkällä aikavälillä.

2)          Korvataan 20 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

"a) 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säilytysyhteisön kanssa tehty kirjallinen sopimus;”.

3)          Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

1.      Sijoitusyhtiön ja jokaisen hoitamansa sijoitusrahaston osalta rahoitusyhtiön on varmistettava, että sille nimetään yksi säilytysyhteisö tämän luvun säännösten mukaisesti.

2.      Säilytysyhteisö on nimettävä kirjallisella sopimuksella.

Sopimuksessa on oltava säännöt, joissa vahvistetaan sellainen tietojenvaihto, joka katsotaan tarpeelliseksi, jotta säilytysyhteisö voisi hoitaa sen yhteissijoitusyrityksen osalta, jolle se on nimetty säilytysyhteisöksi, sille tässä direktiivissä ja muissa sellaisissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä annetut tehtävät, jotka koskevat säilytysyhteisöjä yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltioissa.

3.      Säilytysyhteisön on

a)   varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen osuuksien myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja peruutuksissa noudatetaan sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä ja rahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja;

b)   varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen osuuksien arvo lasketaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön, rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti;

c)   noudatettava rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön antamia määräyksiä, jolleivät ne ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön tai rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen vastaisia;

d)   varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut suoritetaan yhteissijoitusyritykselle yleisesti käytettyjen määräaikojen kuluessa;

e)   varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen tulot käytetään sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

4.      Säilytysyhteisön on varmistettava, että yhteissijoitusyrityksen rahavirtoja seurataan asianmukaisesti, ja sen on varmistettava erityisesti, että kaikki yhteissijoitusyrityksen osuuksien merkitsemisen yhteydessä sijoittajien suorittamat tai näiden lukuun suoritetut maksut on vastaanotettu ja että kaikki yhteissijoitusyrityksen rahat on kirjattu hoitotileille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)   ne on avattu yhteissijoitusyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä;

b)   ne on avattu direktiivin 2006/73/EY(*) 18 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetussa yhteisössä ja

c)   niitä ylläpidetään direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

Jos hoitotilit avataan yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisön rahoja ja säilytysyhteisön omia rahoja ei saa kirjata tällaisille tileille.

5.      Yhteissijoitusyrityksen varat on annettava säilytysyhteisön tallessapidettäviksi seuraavasti:

a)   niiden [rahoitusvälineiden markkinoista annetussa] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o .../2013 [rahoitusmarkkina-asetus] määriteltyjen rahoitusvälineiden osalta, joita voidaan pitää säilytyksessä, säilytysyhteisön on

i)  pidettävä säilytyksessä kaikkia rahoitusvälineitä, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille, ja kaikkia rahoitusvälineitä, jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle;

ii)  varmistettava, että kaikki rahoitusvälineet, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatulle rahoitusvälinetilille, kirjataan säilytysyhteisön kirjanpitoon yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä avatuille erillisille tileille direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, jotta niiden voidaan milloin tahansa todeta selkeästi kuuluvan yhteissijoitusyritykselle sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

b)   muiden varojen osalta säilytysyhteisön on

i)  todennettava, että yhteissijoitusyritys tai sen lukuun toimiva rahastoyhtiö omistaa varat, arvioimalla yhteissijoitusyrityksen tai rahastoyhtiön toimittamien tietojen tai asiakirjojen perusteella ja ulkopuolisen näytön perusteella, jos sellaista on saatavilla, omistaako yhteissijoitusyritys tai sen lukuun toimiva rahastoyhtiö tällaiset varat;

ii)  pidettävä kirjaa niistä varoista, joiden osalta se katsoo, että yhteissijoitusyritys tai sen lukuun toimiva rahastoyhtiö omistaa tällaiset varat, ja pidettävä kirjanpitonsa ajan tasalla.

5 a.   Säilytysyhteisön on toimitettava rahastoyhtiölle säännöllisin väliajoin kattava luettelo kaikista yhteissijoitusyrityksen nimissä pidetyistä varoista.

5 b.   Säilytysyhteisö tai sellainen kolmas säilytysyhteisö, jolle säilytys on siirretty, ei saa käyttää säilytysyhteisöllä säilytettävänä olevia rahoitusvälineitä uudelleen omaan lukuunsa.

         Tässä artiklassa uudelleen käyttämisellä tarkoitetaan kaikkea yhden liiketoimen yhteydessä toimitettujen rahoitusvälineiden käyttämistä vakuutena toisen liiketoimen yhteydessä kuten, mutta ei yksinomaan, siirtäminen, vakuudeksi antaminen, myyminen ja lainaaminen.

6.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säilytysyhteisön ja/tai minkä tahansa yhteissijoitusyritykselle kuuluvia rahoitusvälineitä säilyttävän säännellyn yhteisön maksukyvyttömyystapauksessa säilytyksessä pidetyt yhteissijoitusyrityksen rahoitusvälineet eivät ole jaettavissa säilytysyhteisön tai säännellyn yhteisön velkojille eivätkä realisoitavissa näiden hyväksi.

7.      Säilytysyhteisö ei saa siirtää 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja toimintojaan kolmansille osapuolille.

Säilytysyhteisö voi siirtää 5 kohdassa tarkoitetut toiminnot kolmansille osapuolille ainoastaan, jos

a)   tehtäviä ei siirretä tämän direktiivin vaatimusten välttämiseksi;

b)   säilytysyhteisö voi osoittaa, että siirrolle on objektiivinen peruste;

säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle se haluaa siirtää osan tehtävistään, ja se noudattaa edelleen kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta arvioidessaan säännöllisesti ja valvoessaan jatkuvasti kolmatta osapuolta, jolle se on siirtänyt osan tehtävistään, ja kolmannen osapuolen järjestelyjä sille siirrettyjen asioiden osalta.

Säilytysyhteisö voi siirtää 5 kohdassa tarkoitetut toiminnot ainoastaan sellaiselle kolmannelle osapuolelle, joka jatkuvasti täyttää seuraavat edellytykset sille siirrettyjen tehtävien hoitamisen aikana:

a)   kolmannella osapuolella on rakenteet ja asiantuntemus, jotka ovat riittävät ja oikeasuhteiset sille uskottujen yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön varojen luonteeseen ja monitahoisuuteen nähden;

b)   5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen säilytystehtävien osalta kolmas osapuoli on tehokkaan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn, vähimmäispääomavaatimukset mukaan luettuina, ja valvonnan alainen asianomaisella oikeudenkäyttöalueella;

c)   kolmannelle osapuolelle tehdään 5 kohdassa tarkoitettujen säilytystehtävien osalta määräajoin ulkopuolinen tarkastus sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineet ovat sen hallussa;

d)   kolmas osapuoli erottaa säilytysyhteisön asiakkaiden varat omista varoistaan ja säilytysyhteisön varoista siten, että niiden voidaan milloin tahansa todeta selkeästi kuuluvan tietyn säilytysyhteisön asiakkaille;

e)   toteuttaa EAMV:n ohjeisiin perustuvat riittävät järjestelyt, jotta kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapauksessa kolmannen osapuolen säilyttämät yhteissijoitusyrityksen varat eivät ole jaettavissa säilytysyhteisön velkojille eivätkä realisoitavissa näiden hyväksi;

f)    kolmas osapuoli noudattaa 5 kohdassa ja 25 artiklassa säädettyjä yleisiä velvoitteita ja kieltoja.

Edellä olevan e alakohdan soveltamiseksi EAMV antaa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti toimivaltaisille viranomaisille ohjeita kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapausta koskevista riittävistä järjestelyistä.

Sen estämättä, mitä kolmannen alakohdan b alakohdassa säädetään, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyjä rahoitusvälineitä, eikä mikään paikallinen yhteisö täytä mainituissa alakohdissa tarkoitettuja tehtävien siirtämistä koskevia vaatimuksia, säilytysyhteisö voi siirtää toimintojaan tällaiselle paikalliselle yhteisölle seuraavia vaatimuksia noudattaen vain siinä laajuudessa kuin kolmannen maan lainsäädäntö sitä edellyttää ja vain niin kauan kuin siirtämistä koskevia vaatimuksia täyttäviä paikallisia yhteisöjä ei ole olemassa:

a)   asianomaisen yhteissijoitusyrityksen sijoittajille on ennen sijoituksen tekemistä asianmukaisesti ilmoitettu toimintojen siirtämisestä, joka on tarpeen kolmannen maan lainsäädännön lakisääteisten rajoitusten vuoksi, sekä tilanteista, joissa se on perusteltua ja siirtämiseen liittyvistä riskeistä;

b)   yhteissijoitusyritys tai sen lukuun toimiva rahastoyhtiö on määrännyt säilytysyhteisön siirtämään tällaisten rahoitusvälineiden säilytyksen tällaiselle paikalliselle yhteisölle.

Kolmas osapuoli voi puolestaan siirtää edelleen nämä toiminnot, jos samoja vaatimuksia noudatetaan. Tällaisessa tapauksessa 24 kohdan 2 kohtaa sovelletaan asianomaisiin osapuoliin soveltuvin osin.

Ensimmäistä, toista, kolmatta, neljättä ja viidettä alakohtaa sovellettaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/26/EY tarkoitettujen palvelujen tarjoamista tai vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden arvopaperien selvitysjärjestelmissä ei katsota säilytystoimintojen siirtämiseksi.”

4)          Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)     korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"2.     Säilytysyhteisön on oltava

a)   direktiivin 2006/48/EY mukaisesti toimiluvan saanut luottolaitos;

b)   sijoituspalveluyritys, johon sovelletaan direktiivin 2006/49/EY 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja omien varojen riittävyyttä koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna operatiivisten riskien pääomavaatimuksia, ja joka on saanut toimiluvan direktiivin 2004/39/EY mukaisesti ja joka tarjoaa myös direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan B osan 1 kohdan mukaisia oheispalveluja, joissa on kyse rahoitusvälineiden säilyttämisestä ja hoidosta asiakkaiden lukuun; tällaisten sijoituspalveluyritysten omien varojen määrän on aina oltava vähintään direktiivin 2006/49/EY 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä.

b a) laitos, joka kuuluu kansallisten keskuspankkien tai muiden toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja jatkuvan valvonnan alaisten laitosten ryhmään, edellyttäen, että kyseisen ryhmän laitoksiin sovelletaan pääomavaatimuksia sekä vastaavanlaisia toiminnan vakautta ja organisaatiota koskevia vaatimuksia kuin a ja b alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin.

Sijoitusyhtiöiden tai hoitamansa yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivien rahastoyhtiöiden, jotka ovat ennen [päivämäärä: 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohdan mukainen määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä] nimenneet säilytysyhteisöksi laitoksen, joka ei täytä tässä kohdassa asetettuja vaatimuksia, on nimettävä kyseiset vaatimukset täyttävä säilytysyhteisö ennen [päivämäärä: yksi vuosi 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen määräajan jälkeen].

3.      Jäsenvaltiot päättävät niistä 2 kohdan b a alakohdassa tarkoitettujen laitosten ryhmistä, joista säilytysyhteisöt voidaan valita.

b)      poistetaan ▌ 4, 5 ja 6 kohta.

5)          Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säilytysyhteisö on vastuussa yhteissijoitusyritykselle ja yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijoille säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen säilytysyhteisön aiheuttamasta tappiosta, jolle 22 artiklan 5 kohdan ▌ mukaisesti säilytettyjen rahoitusvälineiden säilytys on siirretty.

Jos säilytettävänä oleva rahoitusväline menetetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että säilytysyhteisö palauttaa samantyyppisen rahoitusvälineen tai vastaavan määrän viipymättä yhteissijoitusyritykselle tai sen lukuun toimivalle rahastoyhtiölle. Säilytysyhteisö ei ole vastuussa, jos se pystyy osoittamaan, että menetys on seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säilytysyhteisö on vastuussa yhteissijoitusyritykselle ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajille kaikista muista tappioista, joita niille aiheutuu säilytysyhteisön huolimattomuudesta tai sen tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden tahallisesta laiminlyönnistä.

2.      Edellä 22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu toimintojen siirto ei vaikuta säilytysyhteisön vastuuseen.

3.      Edellä 1 kohdassa tarkoitettua säilytysyhteisön vastuuta ei voida poistaa tai rajoittaa sopimuksella.

4.      Edellä olevan 3 kohdan säännöksen vastainen sopimus on mitätön.

5.      Yhteissijoitusyrityksen osuudenhaltijat voivat vedota säilytysyhteisön vastuuseen suoraan tai välillisesti rahastoyhtiön kautta.

5 a.   Mikään tämän artiklan säännös ei ole esteenä sille, että säilytysyhteisö tekee järjestelyjä kattaakseen 1 kohdan mukaiset vastuunsa, edellyttäen että tällaiset järjestelyt eivät rajoita tai vähennä näitä vastuita tai johda viivytykseen säilytysyhteisön velvoitteiden täyttämisessä.

6)          Korvataan 25 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Suorittaessaan toimintojaan rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti, ammattimaisesti, riippumattomasti ja yhteissijoitusyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukaisesti.

Säilytysyhteisö tai yhteisö, jolle se on siirtänyt säilytyksen, ei saa harjoittaa yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön osalta toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriitoja yhteissijoitusyrityksen, sen sijoittajien, sen rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön itsensä välillä, paitsi jos säilytysyhteisö on varmistanut, että keskenään mahdollisesti ristiriitaisten tehtävien suorittaminen on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu toisistaan, ja mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti yhteissijoitusyrityksen sijoittajille.”

7)          Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

1.      Laissa tai sijoitusrahaston säännöissä on säädettävä tai määrättävä edellytyksistä, joilla rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä voidaan vaihtaa, sekä säännöistä, joilla varmistetaan osuudenhaltijoiden suoja tällaisen vaihdon tapahtuessa.

2.      Laissa tai sijoitusyhtiön perustamisasiakirjoissa on säädettävä tai määrättävä edellytyksistä, joilla rahastoyhtiötä voidaan vaihtaa, sekä säännöistä, joilla varmistetaan osuudenhaltijoiden suoja tällaisen vaihdon tapahtuessa.”

8)          Lisätään 26 a ja 26 b artikla seuraavasti:

”26 a artikla

Säilytysyhteisön on pyynnöstä annettava toimivaltaisten viranomaistensa ▌ saataville kaikki tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan ja joita yhteissijoitusyrityksen tai yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiön toimivaltaiset viranomaiset saattavat tarvita ▌. Jos yhteissijoitusyrityksen tai rahastoyhtiön toimivaltaiset viranomaiset ovat eri viranomaisia kuin säilytysyhteisön vastaavat viranomaiset, säilytysyhteisön toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava saamansa tiedot viipymättä yhteissijoitusyrityksen ja rahastoyhtiön toimivaltaisille viranomaisille.

26 b artikla

1.      Siirretään komissiolle valta hyväksyä 112 artiklan mukaisesti ja 112 a ja 112 b artiklan ehtoja noudattaen delegoiduilla säädöksillä toimenpiteitä, joilla tarkennetaan seuraavia seikkoja:

a)   22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kirjalliseen sopimukseen sisällytettävät tähän direktiiviin liittyvät tiedot;

b)   säilytystoimintojen 22 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaista suorittamista koskevat edellytykset, mukaan luettuina

i)  säilytysyhteisön 22 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisten säilytystehtävien piiriin sisältyvien rahoitusvälineiden tyyppi;

ii)  edellytykset, joilla säilytysyhteisö voi suorittaa säilytystoimintojaan keskussäilytysyhteisöön kirjattujen rahoitusvälineiden osalta;

iii) edellytykset, joilla säilytysyhteisön on 22 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti säilytettävä nimellisessä muodossa liikkeeseen lasketut ja liikkeeseenlaskijalle tai rekisteröintiasiamiehelle kirjatut rahoitusvälineet;

c)   22 kohdan 7 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut säilytysyhteisöjen asianmukaista huolellisuutta koskevat tehtävät;

d)   22 artiklan 7 kohdan kolmannen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu tilien erottamista koskeva velvoite;

e)   edellytykset, joilla ja olosuhteet, joissa säilytetyt rahoitusvälineet on katsottava 24 artiklaa sovellettaessa menetetyiksi;

f)    sellaisten ulkopuolisten tapahtumien käsite, joihin ei ole kohtuudella voitu vaikuttaa ja joiden seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta.

f a) riippumattomuusvaatimuksen täyttymisen edellytykset.

9)          Korvataan 30 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Edellä olevia 13, 14, 14 a ja 14 b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin sijoitusyhtiöihin, jotka eivät ole nimenneet tämän direktiivin nojalla toimiluvan saanutta rahastoyhtiötä.”

10)        Poistetaan V luvun 3 jakso.

11)        Lisätään 69 artiklan 3 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Vuosikertomukseen on sisällytettävä myös seuraavat tiedot:

a)     rahastoyhtiön ja sijoitusyhtiön henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikauden aikana eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan sekä edunsaajien määrä ja soveltuvin osin yhteissijoitusyrityksen maksamien voitonjako-osuuksien määrä;

b)     finanssiryhmän, rahastoyhtiön ja tarvittaessa sijoitusyhtiön palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä jaoteltuna 14 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin työntekijäryhmiin tai muiden henkilöstön jäsenten ryhmiin, joiden toiminnalla on olennainen vaikutus yhteissijoitusyrityksen riskiprofiiliin.”

11 a)     Korvataan 78 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) yhteissijoitusyrityksen ja toimivaltaisen viranomaisen tunnistetiedot;”

11 b)     Lisätään 90 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Laissa on säädettävä tai rahaston säännöissä tai sijoitusyhtiön perustamisasiakirjassa on määrättävä, että tällaisen palkan tai palkkion, kulukorvauksen tai kustannusten on oltava sopusoinnussa moitteettoman ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja edistettävä sitä eivätkä ne saa kannustaa riskinottoon, joka on ristiriidassa yhteissijoitusyrityksen riskiprofiilien tai yhteissijoitusyrityksen ja sen sijoittajien liiketoimintastrategian, tavoitteiden, arvojen ja etujen kanssa.

Muuttuva osa saa muuttua ainoastaan rahaston koon tai hoidettavien varojen arvon mukaisesti, paitsi jos yhteissijoitusyrityksen osuuksia jaetaan yksinomaan direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 11 alakohdassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille.

Muiden muuttuvien osien on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)     ne on laskettava asianmukaisen, mahdollisimman tarkasti yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkkua kuvaavan viitearvon pohjalta;

b)     viitekauden on oltava vähintään vuoden pituinen;

c)      niiden on vastattava symmetrisesti suoritusta suhteessa viitearvoon, ja näin ollen viitearvoa paremmasta suorituksesta maksettavan lisäpalkan tai ‑palkkion on oltava yhtä suuri kuin viitearvoa huonommasta suorituksesta vastaavasti tehtävä vähennys; ja

d)     tiedot siitä, millä tavoin muuttuva osa lasketaan, on annettava sijoittajille tiivistetysti ja yleiskielellä sekä tarjousesitteessä että sijoittajille annettavissa avaintiedoissa, ja näistä tiedoista on käytävä ilmi, miten yhteissijoitusyrityksen hyvä ja vastaavasti huono suoritus vaikuttavat symmetrisesti muuttuvaan osaan sekä kuinka muuttuva osa lasketaan, ja näihin tietoihin on sisällyttävä realistisia esimerkkejä yhden vuoden kuluessa kertyneistä absoluuttisista määristä.

Komissio antaa 112 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla täsmennetään yhteissijoitusyrityksille asetettavat normisalkkua ja riittävän vertailukelpoisia viiteindeksejä koskevat vaatimukset, pitoajat sekä se, miten hyvän ja huonon suorituksen symmetrinen vaikutus määritetään.

Tällaisten prosenttiperusteisten palkkojen ja palkkioiden ja muiden muuttuvien palkkio-osien lisäksi rahastoyhtiön pitäisi veloittaa rahastolta vain kustannukset, jotka ovat suoraan yhteydessä sijoitusten säilyttämiseen ja suojaamiseen.”

12)        Muutetaan 98 artikla seuraavasti:

a)     Korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

"(d) vaatia olemassa olevia yhteissijoitusyritysten, rahastoyhtiöiden, sijoitusyhtiöiden tai säilytysyhteisöjen hallussa olevia tallenteita puhelu- ja liikennetiedoista, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY 2 artiklan b alakohdassa, jos on olemassa vakava epäily siitä, että tällaisilla tarkastuksen kohteeseen liittyvillä tallenteilla voi olla merkitystä osoitettaessa, että yhteissijoitusyritykset, rahastoyhtiöt, sijoitusyhtiöt tai säilytysyhteisöt rikkovat tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan; nämä tallenteet eivät saa kuitenkaan koskea sen viestinnän sisältöä, johon ne liittyvät.”

b)     Lisätään 3 kohta seuraavasti:

"3.       Jos 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu puhelu- ja liikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.”

13)        Korvataan 99 artikla seuraavasti:

”99 artikla

1.      Jäsenvaltioiden on annettava hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevat säännöt, jos tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia säännöksiä ei ole noudatettu, sekä varmistettava, että kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 98 artiklan mukaisia toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksia ja jäsenvaltioiden oikeutta säätää ja määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Seuraamusten ja toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun velvoitteita sovelletaan yhteissijoitusyrityksiin, rahastoyhtiöihin, sijoitusyhtiöihin tai säilytysyhteisöihin, seuraamuksia tai toimenpiteitä voidaan rikkomistapauksessa soveltaa ylimmän hallintoelimen jäseniin ja kaikkiin muihin henkilöihin, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikkomisesta.

3.      Toimivaltaisille viranomaisille on annettava kaikki tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi. Käyttäessään seuraamusvaltuuksiaan toimivaltaisten viranomaisten on oltava tiiviissä yhteistyössä keskenään sen varmistamiseksi, että seuraamuksilla tai toimenpiteillä saavutetaan halutut vaikutukset, ja koordinoitava toimintansa käsitellessään rajatylittäviä tapauksia.”

14)        Lisätään 99 a, 99 b, 99 c, 99 d ja 99 e artikla seuraavasti:

”99 a artikla

1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä säädetään seuraamuksista tapauksissa, joissa

a)   yhteissijoitusyrityksen toimintaa harjoitetaan 5 artiklan vastaisesti ilman lupaa;

b)   rahastoyhtiön liiketoimintaa harjoitetaan 6 artiklan vastaisesti ilman etukäteen myönnettyä toimilupaa;

c)   sijoitusyhtiön liiketoimintaa harjoitetaan 27 artiklan vastaisesti ilman etukäteen myönnettyä toimilupaa;

d)   rahastoyhtiöstä hankitaan suoraan tai välillisesti määräosuus tai tätä määräosuutta lisätään siten, että hankkijan osuus äänioikeuksista tai pääomasta on vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia, tai siten, että rahastoyhtiöstä tulee hankkijan tytäryritys, jäljempänä ’ehdotettu hankinta’, eikä tästä ilmoiteta kirjallisesti sen rahastoyhtiön toimivaltaisille viranomaisille, josta hankkija pyrkii joko hankkimaan määräosuuden tai lisäämään sitä, jolloin rikotaan 11 artiklan 1 kohtaa;

e)   rahastoyhtiöstä oleva määräosuus luovutetaan suoraan tai välillisesti tai sitä vähennetään siten, että osuus äänioikeuksista tai pääomasta olisi alle 20, 30 tai 50 prosenttia, tai siten, että rahastoyhtiö lakkaisi olemasta tytäryritys, eikä tästä ilmoiteta toimivaltaisille viranomaisille kirjallisesti, jolloin rikotaan 11 artiklan 1 kohtaa;

f)    rahastoyhtiö on 7 artiklan 5 kohdan b alakohdan vastaisesti saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

g)   sijoitusyhtiö on 29 artiklan 4 kohdan b alakohdan vastaisesti saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

h)   rahastoyhtiö ei heti asiasta tiedon saatuaan ilmoita toimivaltaisille viranomaisille sellaisista sen omaa pääomaa koskevista omistusosuuksien hankinnoista tai niistä luopumisista, joiden vuoksi kyseinen omistusosuus muodostuu direktiivin 2004/39/EY 11 artiklan 10 kohdassa tarkoitettua rajoitusta suuremmaksi tai pienemmäksi, jolloin se rikkoo 11 artiklan 1 kohtaa;

i)    rahastoyhtiö ei ilmoita toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kerran vuodessa sellaisten osakkeenomistajien ja jäsenten nimiä, joilla on hallussaan määräosuuksia, eikä näiden omistusosuuksien suuruuksia, jolloin se rikkoo 11 artiklan 1 kohtaa;

j)    rahastoyhtiö ei noudata 12 artiklan 1 kohdan a alakohtaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti määrättyjä menettelyjä ja järjestelyjä;

k)   rahastoyhtiö ei noudata 12 artiklan 1 kohdan b alakohtaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti määrättyjä rakennetta ja organisaatiota koskevia vaatimuksia;

l)    sijoitusyhtiö ei noudata 31 artiklaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti määrättyjä menettelyjä ja järjestelyjä;

m)  rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö ei noudata 13 ja 30 artiklaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti asetettuja vaatimuksia, jotka liittyvät rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön toimintojen siirtämiseen kolmansille osapuolille;

n)   rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö ei noudata 14 ja 30 artiklaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti määrättyjä käytännesääntöjä;

o)   säilytysyhteisö ei suorita 22 artiklan 3–7 kohtaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia tehtäviään;

p)   sijoitusyhtiö ja kunkin hoitamansa sijoitusrahaston osalta rahastoyhtiö laiminlyö toistuvasti yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikkaa koskevat velvoitteet, jotka on vahvistettu VII lukua koskevilla kansallisilla täytäntöönpanosäännöksillä;

q)   rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö ei sovella riskienhallintamenettelyjä eikä menettelyjä, joilla voidaan arvioida tarkasti ja riippumattomasti vakioimattomien johdannaissopimusten arvo, siten kuin niistä säädetään 51 artiklan 1 kohtaa koskevissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä;

r)    sijoitusyhtiö ja kunkin hoitamansa sijoitusrahaston osalta rahastoyhtiö laiminlyö toistuvasti sijoittajille annettavia tietoja koskevat velvoitteet, jotka on asetettu 68–82 artiklaa koskevien kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;

s)   rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö, joka markkinoi hoitamansa yhteissijoitusyrityksen osuuksia jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltiossa, ei noudata 93 artiklan säädettyä ilmoitusvaatimusta.

2.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin voidaan soveltaa ainakin seuraavia hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä:

a)   julkinen varoitus tai lausuma, jossa ilmoitetaan kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ja rikkomuksen luonne;

b)   määräys, jossa kyseistä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

c)   jos on kyse rahastoyhtiöstä tai yhteissijoitusyrityksestä, rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen toimiluvan peruuttaminen;

d)   väliaikainen tai pysyvä kielto, jonka mukaan kukaan rahastoyhtiön jäsen tai sijoitusyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsen tai muu vastuussa olevana pidetty luonnollinen henkilö ei saa hoitaa toimintoja kyseisissä tai muissa yhtiöissä;

e)   kun on kyse oikeushenkilöstä, tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat hallinnolliset taloudelliset seuraamukset ▌;

f)    kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat hallinnolliset taloudelliset seuraamukset ▌;

g)   hallinnolliset taloudelliset seuraamukset, jotka ovat enintään kymmenen kertaa suuremmat kuin rikkomuksella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää;

99 b artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat viipymättä kaikki tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyjen kansallisten säännösten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset tai toimenpiteet, mukaan luettuina tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä rikkomisesta vastuussa olevien henkilöiden nimet, paitsi siinä tapauksessa, että julkistaminen uhkaa vakavasti rahoitusmarkkinoiden vakautta. Jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille, toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava toimenpiteet ja seuraamukset ilman nimiä.

99 c artikla

1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että ne ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja ottavat huomioon kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan luettuina seuraavat:

a)   rikkomisen vakavuus ja kesto;

b)   vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

c)   vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuosiansiot;

d)   vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden sekä rikoksesta muille henkilöille ja soveltuvissa tapauksissa markkinoiden toiminnalle tai taloudelle yleensä aiheutuneiden vahinkojen suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

e)   vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

f)    vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

2.      EPV antaa toimivaltaisille viranomaisille osoitettuja ohjeita hallinnollisten seuraamusten tai toimenpiteiden tyypistä ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruudesta asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti.

99 d artikla

1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset luovat tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten rikkomisista, ja että toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat yhden tai useamman turvallisen viestintäkanavan tällaisia rikkomuksia koskevien ilmoitusten tekemistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten kanavien kautta ilmoituksen tekevien henkilöiden henkilöllisyys tulee ainoastaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tietoon.

2.      Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin mekanismeihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

a)   erityismenettelyt rikkomisia koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten;

b)   sijoitusyhtiöissä ja rahastoyhtiöissä suoritetuista rikkomisista ilmoittavien kyseisten yhtiöiden työntekijöiden asianmukainen suojelu;

c)   rikkomisista ilmoittavan henkilön henkilötietojen suojaaminen ja sen luonnollisen henkilön henkilötietojen suojaaminen, jonka väitetään olevan vastuussa rikkomisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

2 a.   EAMV tarjoaa yhden tai useamman turvallisen viestintäkanavan tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten rikkomista koskevien ilmoitusten tekemistä varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisten kanavien kautta ilmoituksen tekevien henkilöiden henkilöllisyys tulee ainoastaan EAMV:n tietoon.

2 b.   Vilpittömässä mielessä EAMV:lle tai toimivaltaiselle viranomaiselle 2 a artiklan mukaisesti tehty ilmoitus tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten rikkomisesta ei riko mitään tietojen paljastamista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella taikka lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä aseta ilmoituksen tekevää henkilöä minkäänlaiseen vastuunalaisuuteen ilmoituksen osalta.

3.      Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että laitoksilla on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa rikkomisista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

99 e artikla

1.      Jäsenvaltioiden on toimitettava EAMV:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista 99 artiklan mukaisesti määrätyistä toimenpiteistä tai seuraamuksista. EAMV julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

2.      Jos toimivaltainen viranomainen on julkistanut toimenpiteen tai seuraamuksen, sen on myös ilmoitettava toimenpiteistä tai seuraamuksista EAMV:lle. Jos julkistettu toimenpide tai seuraamus koskee rahastoyhtiötä, EAMV lisää maininnan julkistetusta toimenpiteestä tai seuraamuksesta 6 artiklan 1 kohdalla perustettuun rahastoyhtiöiden luetteloon.

3.      EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamismenettelyjä ja -muotoa.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [lisää päivämäärä].

15)        Lisätään 104 a artikla seuraavasti:

”104 a artikla

1.      Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiiviä 95/46/EY niissä tämän asetuksen nojalla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn.

2.      EAMV:n tämän direktiivin nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001.”

16)        Korvataan 112 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.     Siirretään 12, 14, 43, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklassa tarkoitettu valta hyväksyä delegoituja säädöksiä komissiolle neljäksi vuodeksi 4 päivästä tammikuuta 2011. Siirretään 50 a artiklassa tarkoitettu valta hyväksyä delegoituja säädöksiä komissiolle neljäksi vuodeksi 21 päivästä heinäkuuta 2011. Siirretään 26 b artiklassa tarkoitettu valta hyväksyä delegoituja säädöksiä komissiolle neljäksi vuodeksi […] päivästä […]kuuta […]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.”

17)        Korvataan 112 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 14, 26 b, 43, 50 a, 51, 60, 61, 62, 64, 75, 78, 81, 95 ja 111 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.”

18)        Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.          Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava 1 kohdassa tarkoitettuja lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä […] päivästä [...]kuuta [...].

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.          Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

Jos jäsenvaltioiden toimittamat täytäntöönpanosäädöksiä koskevaan ilmoitukseen liittyvät asiakirja eivät ole riittäviä siihen, että voitaisiin arvioida kaikilta osin, ovatko täytäntöönpanosäännökset tämän direktiivin tiettyjen artiklojen mukaisia, komissio voi EAMV:n pyynnöstä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 soveltamiseksi tai omasta aloitteestaan edellyttää, että jäsenvaltiot toimittavat yksityiskohtaisempia tietoja kyseisten säännösten ja tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanosta.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta ….

Euroopan parlamentin puolesta                   Neuvoston puolesta

Puhemies                                                      Puheenjohtaja

LIITE

Korvataan liitteessä I olevan A luettelon 2 kohta seuraavasti:

"2.     Tiedot säilytysyhteisöstä:

2.1.   Tiedot yhteissijoitusyrityksen säilytysyhteisöstä sekä kuvaus sen tehtävistä;

2.2.   Kuvaus säilytysyhteisön siirtämistä mahdollisista tallessapitotoiminnoista ▌ ja eturistiriidoista, joita tällaisesta siirtämisestä saattaa aiheutua.

Säilytysyhteisö asettaa pyynnöstä saataville tiedot kaikista rahaston varojen säilyttämiseen osallistuvista yhteisöistä sekä mahdollisesti aiheutuvista eturistiriidoista.

(1)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(2)

EUVL C ...

(3)

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ...


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2012)0350 – C7-0178/2012 – 2012/0168(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

3.7.2012

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

11.9.2012

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

11.9.2012

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

JURI

18.9.2012

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Sven Giegold

10.5.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

19.9.2012

22.1.2013

 

 

Hyväksytty (pvä)

21.3.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

5

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elena Băsescu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Othmar Karas, Wolf Klinz, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Sławomir Nitras, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Marianne Thyssen, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sophie Auconie, Lajos Bokros, Herbert Dorfmann, Ashley Fox, Anne E. Jensen, Eva Joly, Thomas Mann, Marisa Matias

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Luís Paulo Alves, Minodora Cliveti, Jens Geier

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

26.3.2013

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö