Mietintö - A7-0166/2013Mietintö
A7-0166/2013

    MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020: ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”

    6.5.2013 - (COM(2012)0710 – C7‑0392/2012 – 2012/0337(COD)) - ***I

    Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
    Esittelijä: Gaston Franco


    Menettely : 2012/0337(COD)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0166/2013
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0166/2013
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020 ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”

    (COM(2012)0710 – C7‑0392/2012 – 2012/0337(COD))

    (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0710),

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0392/2012),

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

    –   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. maaliskuuta 2013 antaman lausunnon[1],

    –   ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[2],

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

    –   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A7-0166/2013),

    1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

    2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

    3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

    Tarkistus  1

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (5 a) Euroopan parlamentti korosti ”kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta – Parempi ympäristö, parempi elämä” 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa1 kolmea painopistealuetta, joille uusi ohjelma olisi perustettava ja jotka ovat täytäntöönpano ja vahvistaminen, integroiminen ja kansainvälinen ulottuvuus.

     

    ________________

     

    1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0147.

    Tarkistus  2

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (5 b) Aiheesta ”Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2010” (SOER 2010) annetussa Euroopan ympäristökeskuksen raportissa todetaan, että edelleen on suuria ympäristöön liittyviä haasteita, joilla käsittelemättöminä on merkittäviä seurauksia.

    Tarkistus  3

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (6 a) Nykyisen ja tulevan ympäristöpolitiikan tehokas täytäntöönpano on olennaista korkean työllisyyden, kilpailukykyisen talouden, yhteiskunnallisen vakauden sekä rikkaan ja terveellisen ympäristön varmistamiseksi.

    Perustelu

    Kuten asiakirjan eri osissa korostetaan, ympäristöpolitiikka on keskeisessä roolissa varmistettaessa, että EU:ssa vallitsee tulevaisuudessa yhteiskunnallinen vakaus ja että sen kilpailukykyisessä taloudessa huolehditaan korkeasta työllisyydestä sekä rikkaasta ja terveellisestä ympäristöstä. Tarkistuksessa tiivistetään nämä ympäristöpolitiikasta koituvat edut ja tuodaan ne selvemmin esille.

    Tarkistus  4

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 7 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (7) Pitkäaikaista vuoteen 2050 ulottuvaa visiota ajatellen on syytä määrittää unionin ensisijaiset tavoitteet vuoteen 2020. Uuden ohjelman tulisi perustua Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviin aloitteisiin, kuten EU:n ilmasto- ja energiapakettiin, etenemissuunnitelmaan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuonna 2050, vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan, etenemissuunnitelmaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa sekä innovaatiounionia koskevaan lippulaivahankkeeseen.

    (7) Selkeää pitkäaikaista vuoteen 2050 ulottuvaa visiota ajatellen on syytä määrittää unionin ensisijaiset tavoitteet vuoteen 2020, jotta voidaan tarjota vakaat puitteet kestäville investoinneille ja kasvulle. Uuden ohjelman tulisi perustua Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviin aloitteisiin, kuten EU:n ilmasto- ja energiapakettiin, etenemissuunnitelmaan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä vuonna 2050, vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan, etenemissuunnitelmaan kohti resurssitehokasta Eurooppaa sekä innovaatiounionia koskevaan lippulaivahankkeeseen.

    Tarkistus  5

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 8 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (8) Ohjelman tulisi auttaa saavuttamaan ympäristöä koskevat tavoitteet, joista unioni on jo sopinut.

    (8) Ohjelman tulisi auttaa saavuttamaan ympäristöä koskevat tavoitteet, joista unioni on jo sopinut, ja selvittämään politiikan alat, joilla on vielä asetettava lisätavoitteita.

    Tarkistus  6

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 9 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (9) Unioni on sopinut, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (30 prosentilla, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja kehitysmaat osallistuvat pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti), että 20 prosenttia energian kulutuksesta perustuu uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan ja että primaarienergian kulutusta vähennetään 20 prosentilla verrattuna ennustettuihin tasoihin parantamalla energiatehokkuutta.

    (9) Unioni on sopinut, että EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (30 prosentilla, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja kehitysmaat osallistuvat pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti), että 20 prosenttia energian kulutuksesta perustuu uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan ja että primaarienergian kulutusta vähennetään 20 prosentilla verrattuna ennustettuihin tasoihin parantamalla energiatehokkuutta. Näiden sitoumusten soveltamista olisi jatkettava nykyisen ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksen perusteella, jossa asetetaan sitovia tavoitteita vuoteen 2030, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti.

    Tarkistus  7

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 10 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (10) Unioni on sopinut, että EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä ja että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut palautetaan mahdollisuuksien mukaan ennalleen tehostaen samalla EU:n toimia koko maapallon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi.

    (10) Unioni on sopinut, että EU:n luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä ja että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut palautetaan mahdollisuuksien mukaan ennalleen tehostaen samalla EU:n toimia koko maapallon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi. Unioni on sopinut myös pitkäaikaisesta visiosta, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä unionin luonnon monimuotoisuutta ja sen tarjoamia ekosysteemipalveluja – sen luonnonpääomaa – suojellaan, arvostetaan ja palautetaan asianmukaisesti ennalleen siten, että otetaan huomioon niiden itseisarvo ja merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen.

    Perustelu

    Tarkistus pohjautuu komission tiedonantoon (COM(2011)0244), 25. ja 26. toukokuuta 2010 sekä 23. kesäkuuta 2011 hyväksyttyihin neuvoston päätelmiin ja Euroopan parlamentin kantaan, joka ilmaistiin, kun täysistunnossa hyväksyttiin mietintö luonnonpääomasta elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 (2011/2307(INI)).

    Tarkistus  8

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (10 a) Unioni on asettanut tavoitteekseen pysäyttää maapallon metsäkadon vuoteen 2030 mennessä ja rajoittaa trooppisten metsien bruttokadon vähintään puoleen vuoden 2008 tasosta vuoteen 2020 mennessä1.

     

    _______________

     

    1 Ympäristöneuvoston 4 päivänä joulukuuta 2008 pidetty 2912. kokous.

    Tarkistus  9

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 19 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (19) Toimia, joilla pyritään saavuttamaan ensisijaiset tavoitteet, olisi toteutettava hallinnon eri tasoilla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

    (19) Toimia, joilla pyritään saavuttamaan ensisijaiset tavoitteet, olisi toteutettava hallinnon eri tasoilla toissijaisuusperiaatteen ja viimeisimmän tieteellisen kehityksen mukaisesti.

    Tarkistus  10

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 20 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (20) Toiminta muiden kuin valtiollisten toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa ohjelman onnistuminen ja sen ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen.

    (20) Avoimuuteen perustuva toiminta muiden kuin valtiollisten toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa ohjelman onnistuminen ja sen ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen.

    Tarkistus  11

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 21 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (21) Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä ja ekosysteemien huonontumisella unionissa on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön ja niistä aiheutuu kustannuksia koko yhteiskunnalle, erityisesti taloudellisille toimijoille aloilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia ekosysteemipalveluista.

    (21) Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä ja ekosysteemien huonontumisella unionissa on merkittäviä vaikutuksia ei ainoastaan ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin vaan myös tuleviin sukupolviin ja niistä aiheutuu korkeita kustannuksia koko yhteiskunnalle, erityisesti taloudellisille toimijoille aloilla, jotka ovat suoraan riippuvaisia ekosysteemipalveluista. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat ovat myös haaste unionille, koska se on vastuussa syrjäisimmille alueille ja merentakaisille maille ja alueille, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden keskittymiä1, ja koko muulle maailmalle unionin ekologisesta jalanjäljestä sen rajojen ulkopuolella.

     

    _______________

     

    1 Luonnon monimuotoisuuden keskittymät ovat maantieteellisiä alueita, joissa luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Unionin luonnon monimuotoisuudesta 70 prosenttia on syrjäisimmillä alueilla ja merentakaisissa maissa ja alueilla, joilla elää enemmän kotoperäisiä lajeja kuin koko Manner-Euroopassa.

    Tarkistus  12

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 22 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (22) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen unionissa on runsaasti mahdollisuuksia. Tämä helpottaa ympäristöön kohdistuvia paineita ja lisää kilpailua ja synnyttää uusia kasvun lähteitä ja työpaikkoja, kun kustannuksia säästyy kohentuneen tehokkuuden, innovaatioiden kaupallistamisen ja resurssien koko elinkaaren paremman hallinnan ansiosta.

    (22) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseen unionissa on runsaasti mahdollisuuksia. Tämä helpottaa ympäristöön kohdistuvia paineita ja lisää kilpailua ja synnyttää uusia kasvun lähteitä ja työpaikkoja, kun kustannuksia säästyy kohentuneen tehokkuuden, innovaatioiden kaupallistamisen ja resurssien koko elinkaaren paremman hallinnan ansiosta.

    Tarkistus  13

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (22 a) Meriympäristön huonontuminen, mukaan luettuina valtamerien happamoituminen, merien roskaantuminen ja valtamerien melusaaste, on merkittävä uhka unionin meriympäristölle.

     

    Tarkistus  14

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 23 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (23) Ympäristöongelmat ja -vaikutukset aiheuttavat edelleen merkittäviä riskejä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta toimenpiteistä ympäristön tilan parantamiseksi voi olla hyötyä.

    (23) Ympäristöongelmat ja -vaikutukset aiheuttavat yhä enemmän merkittäviä riskejä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta toimenpiteistä ympäristön tilan parantamiseksi voi olla hyötyä ja kaikessa unionin politiikassa olisi kannustettava tällaisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

    Tarkistus  15

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (23 a) Unionin ilmastonmuutospolitiikassa olisi pyrittävä kattavaan lähestymistapaan, jonka mukaisesti kaikkien talouden alojen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjumiseen vuoteen 2050 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen tarjoamien mahdollisuuksien ohella tarvitaan lisätoimia, joilla päästään käsiksi vastuunjakopäätöksen mukaisiin kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin siten, että voidaan edistää vihreitä investointeja ja kannustaa kuluttajia ja muita toimijoita muuttamaan käyttäytymistään.

    Tarkistus  16

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 24 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (24) Ympäristölainsäädännön täysimääräinen ja tasainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa on vakaa investointi ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä talouteen.

    (24) Ympäristölainsäädännön täysimääräinen ja tasainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa ei ole ainoastaan perussopimusten mukainen velvoite vaan myös vakaa investointi ympäristöön ja ihmisten terveyteen sekä talouteen.

    Tarkistus  17

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 25 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (25) Unionin ympäristöpolitiikan tulisi jatkossakin perustua luotettavaan tieteelliseen tietoon.

    (25) Unionin ympäristöpolitiikan tulisi jatkossakin perustua luotettavaan tietämykseen ja tieteelliseen tietoon ja siinä olisi otettava huomioon uudet tieteelliset havainnot.

    Tarkistus  18

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 26 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (26) Ympäristötavoitteita olisi tuettava riittävillä investoinneilla.

    (26) Ympäristötavoitteita olisi tuettava riittävillä investoinneilla ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämistä olisi kannustettava, erityisesti jätehuoltoalalla, kohdentamalla unionin rakennerahaston tukea jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti. Unionin rahoitusta olisi siten asetettava ensisijaisesti saataville jätealan hierarkian ylempien tasojen toimintaa varten (esimerkiksi kierrätyslaitokset olisi asetettava jätteen loppukäsittelyn edelle).

    Tarkistus  19

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 27 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (27) Ympäristönäkökohtien ottaminen huomioon muussa politiikassa on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää muiden alojen politiikoista ja toimista ympäristöön kohdistuvia paineita sekä saavuttaa ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tavoitteet.

    (27) Ympäristönäkökohtien ottaminen huomioon kaikilla politiikan aloilla on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää muiden alojen politiikoista ja toimista ympäristöön kohdistuvia paineita sekä saavuttaa ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tavoitteet.

    Tarkistus  20

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 30 kappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    (30) Osana vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen konferenssin (Rio+20‑huippukokouksen) seurantatoimia uuden yleisen toimintaohjelman olisi tuettava kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, joilla pyritään muuttamaan maailmanlaajuinen talous osallistavaksi vihreäksi taloudeksi kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kontekstissa.

    (30) Uuden yleisen unionin ympäristöalan toimintaohjelman olisi tuettava niiden sitoumusten täyttämistä, jotka on tehty vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20‑huippukokouksessa) sekä unionin ja kansainvälisellä tasolla ja joilla pyritään muuttamaan maailmanlaajuinen talous osallistavaksi vihreäksi taloudeksi kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kontekstissa.

    Tarkistus  21

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (33 a) Unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota komission tiedonannon (COM(2012)0095) ja Euroopan parlamentin aiheesta ”Enemmän hyötyä irti EU:n ympäristötoimenpiteistä: luottamuksen lisääminen parantamalla tietämystä ja reagointia”12 päivänä maaliskuuta 2013 antaman päätöslauselman1 mukaisesti.

     

    ___________

     

    1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0077.

    Tarkistus  22

    Ehdotus päätökseksi

    2 artikla – 1 kohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) muutetaan unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi;

    (b) muutetaan unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi, innovoivaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi;

    Tarkistus  23

    Ehdotus päätökseksi

    2 artikla – 1 kohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) parannetaan ympäristöpolitiikan tieteellistä perustaa;

    (e) parannetaan ympäristöpolitiikan tietämystä ja tieteellistä perustaa;

    Tarkistus  24

    Ehdotus päätökseksi

    2 artikla – 2 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    2 a. Ohjelmalla on varmistettava ympäristönsuojelun ja elämänlaadun korkea taso huolehtimalla kansalaisten oikeudenmukaisesta ja kestävästä hyvinvoinnista.

    Tarkistus  25

    Ehdotus päätökseksi

    2 artikla – 3 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    3. Kaikki ohjelmassa esitetyt toimenpiteet, toimet ja tavoitteet on pantava täytäntöön järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti ja tarvittaessa niistä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi.

    3. Kaikki ohjelmassa esitetyt toimenpiteet, toimet ja tavoitteet on pantava täytäntöön järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti, niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen tutkimukseen ja tarvittaessa niistä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi.

    Tarkistus  26

    Ehdotus päätökseksi

    3 artikla – 1 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    1. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vastuussa sen varmistamisesta, että tässä ohjelmassa esitetyt ensisijaiset tavoitteet saavutetaan. Niiden olisi noudatettava johdonmukaista lähestymistapaa määritettyjen haasteiden ratkaisemiseen. Toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaate, ja ne on toteutettava sillä tasolla, joka sopii tässä ohjelmassa esitettyjen ensisijaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien tulosten saavuttamiseen.

    1. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vastuussa sen varmistamisesta, että tässä ohjelmassa esitetyt ensisijaiset tavoitteet saavutetaan. Niiden olisi noudatettava johdonmukaista lähestymistapaa määritettyjen haasteiden ratkaisemiseen. Toimissa on otettava asianmukaisesti huomioon toimivallan siirtämistä koskeva periaate, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate, ja ne on toteutettava sillä tasolla, joka sopii tässä ohjelmassa esitettyjen ensisijaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien tulosten saavuttamiseen.

    Tarkistus  27

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 4 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    4. On edistytty huomattavasti myös ympäristötavoitteiden sisällyttämisessä unionin muiden alojen politiikkaan ja toimiin. Uudistetussa yhteisessä maatalouspolitiikassa suorat maksut on vuodesta 2003 liitetty viljelijöille esitettyihin vaatimuksiin, joiden mukaan maa on säilytettävä maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja ympäristölainsäädäntöä on noudatettava. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on tullut olennainen osa energiapolitiikkaa, ja edistymistä tapahtuu resurssitehokkuus-, ilmastonmuutos- ja energiatehokkuuskysymysten ottamisessa huomioon muilla aloilla, kuten liikenteessä ja rakentamisessa.

    4. On edistytty huomattavasti myös ympäristötavoitteiden sisällyttämisessä unionin muiden alojen politiikkaan ja toimiin. Uudistetussa yhteisessä maatalouspolitiikassa suorat maksut on vuodesta 2003 liitetty viljelijöille esitettyihin vaatimuksiin, joiden mukaan maa on säilytettävä maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja asiaankuuluvaa ympäristölainsäädäntöä on noudatettava. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on tullut olennainen osa energiapolitiikkaa, ja edistymistä tapahtuu resurssitehokkuus-, ilmastonmuutos- ja energiatehokkuuskysymysten ottamisessa huomioon muilla aloilla, kuten liikenteessä ja rakentamisessa. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota täydentävien ehtojen tehokkaampaan täytäntöönpanoon.

    Tarkistus  28

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 5 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    5. Kuitenkin monet ympäristösuuntaukset EU:ssa ovat edelleen huolestuttavia, eikä tämä johdu vähiten EU:n nykyisen lainsäädännön riittämättömästä täytäntöönpanosta. Niistä lajeista ja luontotyypeistä, joita on arvioitu luontodirektiivin perusteella, ainoastaan 17 prosentin tila on hyvä, ja luonnon pääoman huonontuminen ja häviäminen vaarantaa pyrkimykset saavuttaa EU:n biodiversiteetti- ja ilmastonmuutostavoitteet. Tähän liittyy korkeita kustannuksia, joita ei ole vielä asianmukaisesti arvioitu taloudellisessa tai sosiaalisessa järjestelmässämme. EU:n pinta-alasta 30 prosenttia on erittäin pirstoutunutta, mikä vaikuttaa ekosysteemien välisiin yhteyksiin ja terveyteen sekä niiden mahdollisuuteen tarjota palveluja sekä suotuisia elinympäristöjä lajeille. Vaikka EU:ssa on onnistuttu erottamaan kasvu kasvihuonekaasupäästöistä, resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista, resurssien käyttö on silti edelleen kestämätöntä ja tehotonta eikä jätehuolto toimi asianmukaisesti. Tämän tuloksena EU:n yritykset menettävät merkittäviä mahdollisuuksia, joita resurssitehokkuus tarjoaa kilpailukyvyn, kustannusten alenemisen, tuottavuuden parantamisen ja toimitusvarmuuden osalta. Veden laatu ja ilmansaasteet aiheuttavat edelleen ongelmia monissa osissa Eurooppaa, ja EU:n kansalaiset altistuvat edelleen vaarallisille aineille, jotka mahdollisesti vaarantavat heidän terveytensä ja hyvinvointinsa. Kestämätön maankäyttö kuluttaa hedelmällistä maaperää, ja tällä on vaikutuksia elintarvikkeiden saatavuuteen ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen. Maaperän huonontumisen annetaan suurelta osin jatkua.

    5. Kuitenkin monet ympäristösuuntaukset EU:ssa ovat edelleen huolestuttavia, eikä tämä johdu vähiten EU:n nykyisen lainsäädännön riittämättömästä täytäntöönpanosta. Niistä lajeista ja luontotyypeistä, joita on arvioitu luontodirektiivin perusteella, ainoastaan 17 prosentin tila on hyvä, ja luonnon pääoman huonontuminen ja häviäminen vaarantaa pyrkimykset saavuttaa EU:n biodiversiteetti- ja ilmastonmuutostavoitteet. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisten lajien punaisessa kirjassa on 395 eurooppalaista lajia, jotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi, ja 110 niistä on vaarassa haitallisten vieraslajien vuoksi. Tähän liittyy korkeita kustannuksia, joita ei ole vielä asianmukaisesti arvioitu taloudellisessa tai sosiaalisessa järjestelmässämme. EU:n pinta-alasta 30 prosenttia on erittäin pirstoutunutta, mikä vaikuttaa ekosysteemien välisiin yhteyksiin ja terveyteen sekä niiden mahdollisuuteen tarjota palveluja sekä suotuisia elinympäristöjä lajeille. Merialueiden luontotyypit ja lajit ovat edelleen vaarassa heikentyä ja hävitä ihmisen toiminnasta unionin vesialueille aiheutuvien erilaisten uhkien vuoksi. Vaikka EU:ssa on onnistuttu erottamaan kasvu kasvihuonekaasupäästöistä, resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista, resurssien käyttö on silti edelleen kestämätöntä ja tehotonta eikä jätehuolto toimi asianmukaisesti. Tämän tuloksena EU:n yritykset menettävät merkittäviä mahdollisuuksia, joita resurssitehokkuus tarjoaa kilpailukyvyn, kustannusten alenemisen, tuottavuuden parantamisen ja toimitusvarmuuden osalta. Veden laatu ja ilmansaasteet aiheuttavat edelleen ongelmia monissa osissa Eurooppaa, ja EU:n kansalaiset altistuvat edelleen vaarallisille aineille, jotka vaarantavat heidän terveytensä ja hyvinvointinsa. Kestämätön maankäyttö kuluttaa hedelmällistä maaperää, ja tällä on vaikutuksia elintarvikkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen. Maaperän huonontumisen annetaan suurelta osin jatkua.

    Perustelu

    The ecological and economic justifications for action are compelling. Biological invasions are one of the main drivers of biodiversity loss. Invasive alien species may have far-reaching and harmful effects on the environment and natural resources for generations. Invasive alien species can also affect human life and health and cause serious economic damage to agriculture, forestry and fisheries, which is estimated to be at least EUR 12 billion per year in Europe alone. Postponing effective action further will prevent the EU from achieving its own biodiversity conservation objectives and its global biodiversity commitments.

    (Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

    Tarkistus  29

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 7 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    7. Nykyisessä maailmantaloudessa käytetään luonnonvaroja tuhlaavia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, tavaroiden ja palvelujen kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti ja luonnonvarat vähentyvät; tämän vuoksi keskeisten raaka-aineiden, mineraalien ja energian hinnat nousevat, epäpuhtauksia ja jätettä syntyy yhä enemmän, kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyvät ja maaperän heikentyminen, metsien katoaminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen vahvistuvat. Miltei kaksi kolmannesta maailman ekosysteemeistä heikkenee ja on saatu näyttöä siitä, että luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja typen kiertoon liittyvät maapallon kestävyyden rajat on jo ylitetty. Vettä on vuoteen 2030 mennessä todennäköisesti 40 prosenttia liian vähän, ellei resurssitehokkuutta onnistuta merkittävästi parantamaan. Lisäksi vallitsee riski siitä, että ilmastonmuutos pahentaa näitä ongelmia entisestään ja kustannukset lisääntyvät. Vuonna 2011 osittain ilmastonmuutoksesta johtuvat katastrofit johtivat maailmanlaajuisesti yli 300 miljardin euron taloudellisiin menetyksiin. OECD on varoittanut siitä, että luonnon pääoman jatkuva huonontuminen ja eroosio voivat johtaa peruuttamattomiin muutoksiin, jotka voisivat vaarantaa kahden vuosisadan ajan nousseen elintason ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

    7. Nykyisessä maailmantaloudessa käytetään luonnonvaroja tuhlaavia tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, tavaroiden ja palvelujen kysyntä lisääntyy maailmanlaajuisesti, luonnonvarojen kestävästä hallinnoinnista ei ole säädetty riittävästi kansainvälisellä tasolla ja luonnonvarat vähentyvät; tämän vuoksi keskeisten raaka-aineiden, mineraalien ja energian hinnat nousevat, epäpuhtauksia ja jätettä syntyy yhä enemmän, kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lisääntyvät ja maaperän heikentyminen, metsien katoaminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen vahvistuvat. Miltei kaksi kolmannesta maailman ekosysteemeistä heikkenee ja on saatu näyttöä siitä, että luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja typen kiertoon liittyvät maapallon kestävyyden rajat on jo ylitetty. Vettä on vuoteen 2030 mennessä todennäköisesti 40 prosenttia liian vähän, ellei resurssitehokkuutta onnistuta merkittävästi parantamaan. Lisäksi vallitsee riski siitä, että ilmastonmuutos pahentaa näitä ongelmia entisestään ja kustannukset lisääntyvät1. Vuonna 2011 osittain ilmastonmuutoksesta johtuvat katastrofit johtivat maailmanlaajuisesti yli 300 miljardin euron taloudellisiin menetyksiin. OECD on varoittanut siitä, että luonnon pääoman jatkuva huonontuminen ja eroosio voivat johtaa peruuttamattomiin muutoksiin, jotka voisivat vaarantaa kahden vuosisadan ajan nousseen elintason ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

     

    __________________

     

    1 Jollei mitään toimia toteuteta, ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia koskevan Sternin selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen kokonaiskustannukset vastaavat sitä, että bruttokansantuote supistuisi maailmanlaajuisesti vuosittain vähintään viidellä prosentilla. Kun laajempi riskien ja vaikutusten kirjo otetaan huomioon, luku saattaa nousta jopa 20 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

    Tarkistus  30

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 9 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    9. Jotta tulevaisuudessa voidaan elää hyvin, olisi nyt toteutettava kiireellisiä ja yhtenäisiä toimia ekologisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja niiden hyötyjen maksimoimiseksi, joita ympäristöpolitiikasta voidaan saada taloudelle ja yhteiskunnalle; samalla olisi otettava huomioon maapallon ekologiset rajat. Tämä ohjelma vastaa EU:n sitoumusta siitä, että unionista tulee osallistava vihreä talous, jossa turvataan kasvu ja kehitys, varmistetaan ihmisten terveys ja hyvinvointi, tarjotaan säällisiä työpaikkoja, vähennetään epätasa-arvoa ja investoidaan luonnon pääomaan ja suojellaan sitä.

    9. Jotta tulevaisuudessa voidaan elää hyvin, olisi nyt toteutettava kiireellisiä ja yhtenäisiä toimia ekologisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja niiden hyötyjen maksimoimiseksi, joita ympäristöpolitiikasta voidaan saada taloudelle ja yhteiskunnalle; samalla olisi otettava huomioon maapallon ekologiset rajat. Tämä ohjelma vastaa EU:n sitoumusta siitä, että unionista tulee osallistava vihreä talous, jossa turvataan kasvu ja kehitys, varmistetaan ihmisten terveys ja hyvinvointi, tarjotaan säällisiä työpaikkoja, vähennetään epätasa-arvoa ja investoidaan luonnon monimuotoisuuteen ja sen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin – luonnon pääomaan – ja suojellaan sitä sen itseisarvon vuoksi ja koska se vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen.

    Tarkistus  31

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 10 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    10. Seuraavan vuoteen 2050 ulottuvan vision tarkoituksena on auttaa ohjaamaan toimia vuoteen 2020 ja sen jälkeen: Vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Vaurautemme ja terveellinen ympäristö perustuu innovatiiviseen kierrätystalouteen, jossa mitään ei tuhlata ja jossa luonnonvaroja hallinnoidaan yhteiskunnan sietokykyä parantavilla tavoilla. Vähähiilinen kasvu on jo kauan ollut erotettu resurssien käytöstä, mikä määrää tahdin maailmanlaajuiselle kestävälle taloudelle.

    10. Seuraavan vuoteen 2050 ulottuvan vision tarkoituksena on auttaa ohjaamaan toimia vuoteen 2020 ja sen jälkeen: Vuonna 2050 elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa. Hyvinvointimme ja terveellinen ympäristö perustuvat innovatiiviseen kierrätystalouteen, jossa mitään ei tuhlata ja jossa luonnonvaroja hallinnoidaan yhteiskunnan sietokykyä parantavilla tavoilla. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja suojellaan, arvostetaan ja palautetaan asianmukaisesti ennalleen. Vähähiilinen kasvu on jo kauan ollut erotettu resurssien käytöstä, mikä määrää tahdin maailmanlaajuiselle kestävälle taloudelle. Ekologisesta oikeudenmukaisuudesta huolehditaan unionissa ja sen ulkopuolella. Ympäristöedut ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Ympäristön huonontumisesta aiheutuva rasitus jaetaan oikeudenmukaisesti.

    Tarkistus  32

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 11 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    11. Tämä muutos edellyttää ympäristönäkökohtien täysimääräistä huomioonottamista muilla aloilla, kuten energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, kalastuksessa, taloudessa ja teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa, työllisyydessä ja sosiaalipolitiikassa, jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhdistetty lähestymistapa. EU:n sisäisiä toimia olisi täydennettävä paremmilla maailmanlaajuisilla toimilla ja naapurimaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

    11. Tämä muutos edellyttää ympäristönäkökohtien täysimääräistä huomioonottamista muilla aloilla, kuten energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, kalastuksessa, kansainvälisessä kaupassa, taloudessa ja teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa, työllisyydessä, kaupassa, kehitysyhteistyössä, ulkoasioissa ja turvallisuudessa, sosiaalipolitiikassa sekä koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhdistetty lähestymistapa. EU:n sisäisiä toimia olisi täydennettävä paremmilla maailmanlaajuisilla toimilla ja naapurimaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

    Tarkistus  33

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 12 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    12. EU on käynnistänyt tämän muutoksen pitkän aikavälin yhdennetyillä strategioilla, joilla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviäminen, parantamaan resurssitehokkuutta sekä nopeuttamaan siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta. Komissio on myös ottanut ympäristökysymykset ja -tavoitteet huomioon viimeaikaisissa hankkeissa, joita on toteutettu muilla keskeisillä politiikan alueilla, kuten energia-alalla ja liikenteessä, ja pyrkinyt parantamaan ympäristöhyötyjen saavuttamista maataloutta ja maaseudun kehittämistä, kalastusta ja koheesiota koskevan EU:n politiikan uudistusten avulla tähänastisia tuloksia hyödyntäen.

    12. EU on käynnistänyt tämän muutoksen pitkän aikavälin yhdennetyillä strategioilla, joilla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviäminen, parantamaan resurssitehokkuutta sekä nopeuttamaan siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta. Komissio on myös ottanut ympäristökysymykset ja -tavoitteet huomioon viimeaikaisissa hankkeissa, joita on toteutettu muilla keskeisillä politiikan alueilla, kuten energia-alalla ja liikenteessä, ja pyrkinyt parantamaan ympäristöhyötyjen saavuttamista maataloutta ja maaseudun kehittämistä, kalastusta ja koheesiota koskevan EU:n politiikan uudistusten avulla tähänastisia tuloksia hyödyntäen. Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota täydentäviä ehtoja koskevien määräysten täytäntöönpanoon.

    Tarkistus  34

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 13 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    13. EU on liittynyt useisiin kansainvälisesti sovittuihin ympäristösitoumuksiin, mukaan lukien ne, jotka tehtiin Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20); siellä EU ilmaisi tukensa osallistavalle vihreälle taloudelle, joka on kestävään kehitykseen tähtäävän laajemman strategian keskeinen osa.

    13. EU on liittynyt useisiin monenvälisten ympäristösopimusten mukaisiin oikeudellisesti velvoittaviin sitoumuksiin sekä poliittisesti velvoittaviin ympäristösitoumuksiin, mukaan lukien ne, joista sovittiin Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20). RIO+20:n tuloksia esittelevässä asiakirjassa tunnustetaan osallistava vihreä talous tärkeäksi välineeksi, jolla saadaan aikaan kestävää kehitystä, ja luodaan toimintakehys, joka kattaa kaikki kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta, jotka on sisällytetty tämän ohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Asiakirjassa sovittiin myös kestävän kehityksen tavoitteiden laatimisesta, institutionaalisen järjestelmän lujittamisesta ja rahoitusstrategian kehittämisestä kestävää kehitystä varten. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on nyt varmistettava, että nämä sitoumukset täytetään sekä niiden alueella sisäisten toimien avulla että maailmanlaajuisesti osallistumalla kansainväliseen toimintaan.

    Tarkistus  35

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 14 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    14. Tällä ohjelmalla täydennetään näitä ponnisteluja määrittämällä EU:lle ensisijaiset tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä.

    14. Tällä ohjelmalla täydennetään näitä ponnisteluja määrittämällä EU:lle ensisijaiset tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja vuoteen 2050 ulottuvat suuntaa-antavat etenemistavat. Ohjelmalla varmistetaan täytäntöönpano, kannustetaan kansallisiin toimiin ja autetaan eri toimijoita tekemään kustannustehokkaita investointivalintoja.

    Tarkistus  36

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 15 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    15. Monissa tapauksissa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimia tarvitaan ensisijaisesti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Joissakin muissa tapauksissa tarvitaan lisätoimia EU:n tasolla. Koska ympäristöpolitiikka kuuluu EU:n jaettuun toimivaltaan, yksi ohjelman tavoitteista on saada aikaan yhteisten tavoitteiden yhteinen omistajuus ja varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet yrityksille ja viranomaisille. Selkeät tavoitteet antavat poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille, kuten alueille, kaupungeille, yrityksille ja työmarkkinaosapuolille, sekä yksittäisille kansalaisille toimien selkeän suunnan ja ennustettavat puitteet.

    15. Monissa tapauksissa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimia tarvitaan ensisijaisesti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti edellyttäen, että kansalaisia kuullaan asianmukaisesti ympäristökysymyksistä käytävissä keskusteluissa. Joissakin muissa tapauksissa tarvitaan lisätoimia EU:n tasolla. Koska ympäristöpolitiikka kuuluu EU:n jaettuun toimivaltaan, yksi ohjelman tavoitteista on saada aikaan yhteisten tavoitteiden yhteinen omistajuus ja varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet yrityksille ja viranomaisille. Selkeät tavoitteet ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen antavat poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille, kuten alueille, kaupungeille, yrityksille ja työmarkkinaosapuolille, sekä yksittäisille kansalaisille toimien selkeän suunnan ja ennustettavat puitteet.

    Tarkistus  37

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 16 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    16. EU:n taloudellinen vauraus ja hyvinvointi perustuu sen luonnon pääomaan, kuten ekosysteemeihin, jotka tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluita aina hedelmällisestä maaperästä ja monipuolisesti käytettävistä metsistä tuottavaan maahan ja meriin, pohjavedestä ja puhtaasta ilmasta pölytykseen, tulvien torjuntaan ja ilmaston sääntelyyn sekä suojeluun luonnon katastrofeja vastaan. Luonnon pääoman suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi on annettu runsaasti EU:n lainsäädäntöä, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, ilmanlaatua koskeva ja siihen liittyvät direktiivit sekä luonto- ja lintudirektiivit. Ilmastonmuutokseen, teollisuuden päästöihin ja jätteeseen liittyvällä lainsäädännöllä voidaan vähentää myös niitä paineita, jotka kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, lajeihin ja luontotyyppeihin.

    16. EU:n taloudellinen vauraus ja hyvinvointi perustuvat sen luonnon pääomaan eli sen luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, jotka tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluita aina hedelmällisestä maaperästä ja monipuolisesti käytettävistä metsistä tuottavaan maahan ja meriin, pohjavedestä ja puhtaasta ilmasta pölytykseen, tulvien torjuntaan ja ilmaston sääntelyyn sekä suojeluun luonnon katastrofeja vastaan. Luonnon pääoman suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi on annettu runsaasti EU:n lainsäädäntöä, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi1, nitraattidirektiivi2, meristrategiapuitedirektiivi, ilmanlaatua koskeva ja siihen liittyvät direktiivit sekä luonto- ja lintudirektiivit. Ilmastonmuutokseen, kemikaaleihin, teollisuuden päästöihin ja jätteeseen liittyvällä lainsäädännöllä voidaan vähentää myös niitä paineita, jotka kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, maaperään, lajeihin ja luontotyyppeihin.

     

    __________________

     

    1 Direktiivi 91/271/ETY.

     

    2 Direktiivi 91/676/ETY.

    Tarkistus  38

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 17 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    17. Viimeaikaiset arvioinnit osoittavat kuitenkin, että luonnon monimuotoisuus EU:ssa heikkenee edelleen ja että useimmat ekosysteemit ovat vakavasti heikentyneet. Vuoteen 2020 ulottuvassa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetään tavoitteet ja toimet, joita tarvitaan näiden negatiivisten suuntausten kääntämiseen ja ekosysteemipalvelujen parantamiseen. Strategia on pantava täytäntöön kaikilta osin, jotta EU voi saavuttaa luonnon monimuotoisuutta koskevan yleistavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka itse strategia sisältää toimenpiteitä lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanon parantamiseksi, mukaan lukien Natura 2000 -verkosto, yleistavoitteen saavuttaminen edellyttää kaiken voimassa olevan luonnon pääoman suojeluun tähtäävän lainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa.

    17. Viimeaikaiset arvioinnit osoittavat kuitenkin, että luonnon monimuotoisuus EU:ssa heikkenee edelleen ja että useimmat ekosysteemit ovat vakavasti heikentyneet. Haitallisista vieraslajeista aiheutuu odotettua suurempia uhkia luonnon monimuotoisuudelle, ihmisten terveydelle ja taloudelle. Vuoteen 2020 ulottuvassa luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa esitetään tavoitteet ja toimet, joita tarvitaan luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen sekä ekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen säilyttämiseen, palauttamiseen ennalleen ja parantamiseen. Strategia on pantava täytäntöön kaikilta osin, jotta EU voi saavuttaa luonnon monimuotoisuutta koskevan yleistavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka itse strategia sisältää toimenpiteitä lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanon parantamiseksi, mukaan lukien Natura 2000 -verkosto, yleistavoitteen saavuttaminen edellyttää kaiken voimassa olevan luonnon pääoman suojeluun tähtäävän lainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa.

    Perustelu

    The ecological and economic justifications for action are compelling. Biological invasions are one of the main drivers of biodiversity loss. Invasive alien species may have far-reaching and harmful effects on the environment and natural resources for generations. Invasive alien species can also affect human life and health and cause serious economic damage to agriculture, forestry and fisheries, which is estimated to be at least EUR 12 billion per year in Europe alone. Postponing effective action further will prevent the EU from achieving its own biodiversity conservation objectives and its global biodiversity commitments.

    (Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

    Tarkistus  39

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 18 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    18. Tähänastisista huomattavista vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuvista ponnisteluista huolimatta tavoite siitä, että vesien ”hyvä ekologinen tila” saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, toteutuu todennäköisesti ainoastaan noin 53 prosentissa pintavesimuodostumista EU:ssa. Lisäksi vallitsee riski siitä, että meristrategiapuitedirektiivin tavoite vesien hyvien tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä ei toteudu; tähän ovat syynä muun muassa jatkuva liikakalastus ja merien roskaantuminen Euroopassa. Vaikka EU:n ilmaan ja teollisuuspäästöihin liittyvä politiikka on auttanut vähentämään monenlaista pilaantumista, ekosysteemit kärsivät edelleen liiallisesta typpilaskeumasta ja otsonin aiheuttamasta pilaantumisesta, jotka johtuvat liikenteestä, tehomaataloudesta ja sähköntuotannosta peräisin olevista päästöistä.

    18. Tähänastisista huomattavista ponnisteluista huolimatta vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuva tavoite siitä, että vesien ”hyvä ekologinen tila” saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, toteutuu todennäköisesti ainoastaan noin 53 prosentissa pintavesimuodostumista EU:ssa. Tästä syystä täydentäviä ehtoja koskevia määräyksiä olisi sovellettava myös vesipolitiikan puitedirektiivissä. Meristrategiapuitedirektiivin tavoitteeseen vesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä kohdistuu myös merkittävää painetta; tähän ovat syynä muun muassa jatkuvat ihmisen aiheuttamat uhat, kuten liikakalastus, pilaantuminen (myös vedenalainen melusaaste) ja merien roskaantuminen sekä maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutukset (kuten valtamerien happamoituminen). Vaikka EU:n ilmaan ja teollisuuspäästöihin liittyvä politiikka on auttanut vähentämään monenlaista pilaantumista, ekosysteemit kärsivät edelleen liiallisesta typpi- ja rikkilaskeumasta ja otsonin aiheuttamasta pilaantumisesta, jotka johtuvat liikenteestä, kestämättömistä maatalouskäytännöistä ja sähköntuotannosta peräisin olevista päästöistä.

    Tarkistus  40

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 18 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    18 a. Maa- ja metsätalouden osuus maankäytöstä unionissa on yhteensä 78 prosenttia, ja sillä on edelleen tärkeä rooli luonnonvarojen, luonnon monimuotoisuuden ja erilaisten kulttuurimaisemien säilyttämisessä ja se on ennakkoedellytys ihmisen muulle toiminnalle maaseutualueilla. Metsityksellä on merkittävä rooli maaperän sitomisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja kestävä maatalous taas edistää maaperän suojelua ja parantaa veden laatua. Olisi edistettävä laajaperäisiä ja perinteisiä käytäntöjä, jotka ovat ekologisesti ja ympäristönsuojelun kannalta erittäin arvokkaita, samoin kuin paikallista tuotantoa ja kulutusta, joilla voidaan myös ehkäistä kasvihuonekaasupäästöjä, ja olisi painotettava asianmukaisesti yhdennettyjä ja innovatiivisia maatalouskäytäntöjä, kuten täsmätekniikkoja ja ekologisia lähestymistapoja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maaperän hedelmällisyyden lisäämiseen muiden kuin kemiallisten lannoitteiden avulla, satojen kestävään kasvuun ja palkokasvien käyttöön. Oikeiden toimintatapojen noudattaminen, erityisesti kokonaisvaltaisesti uusittu yhteinen maatalouspolitiikka, mahdollistaa maatalousmaiden hiilen varastointikapasiteetin lisäämisen. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden ala (LULUCF) on ainoa hiiltä sitova ala hiilidioksidin varastointikapasiteettinsa ansiosta.

    Tarkistus  41

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 19 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    19. EU:n luonnon pääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen edellyttää sen vuoksi myös sitä, että ongelmiin puututaan niiden lähteellä, muun muassa sisällyttämällä luonnon pääomaan liittyvät tavoitteet muihin politiikkoihin, varmistamalla, että politiikat ovat johdonmukaisia, ja luomalla yhteisiä hyötyjä. Näitä tavoitteita tuetaan ympäristönäkökohdilla, jotka sisältyvät komission ehdotuksiin erityisesti EU:n maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamiseksi, sekä ehdotuksilla EU:n talousarvion muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Esimerkiksi maaseutualueiden vesiekosysteemien odotetaan hyötyvän siitä, että viljelijöille suoritettavat maksut liitetään vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimusten noudattamiseen, kuten komission ehdotuksissa maatalouspolitiikan uudistamiseksi esitetään. Maatalouspolitiikan muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi edistää myös satokasvien monipuolistamiseen liittyviä ympäristön kannalta suotuisia käytäntöjä, pysyvän nurmen suojelua sekä ekologisesti arvokkaiden maatalousmaiden määrittämistä ja ylläpitoa.

    19. EU:n luonnon pääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen sekä sen todellisen arvon tunnustaminen edellyttävät sen vuoksi myös sitä, että ongelmiin puututaan niiden lähteellä, muun muassa sisällyttämällä luonnon pääomaan liittyvät tavoitteet muiden politiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon sekä varmistamalla, että politiikat ovat johdonmukaisia ja luovat yhteisiä hyötyjä. Näitä tavoitteita tuetaan ympäristönäkökohdilla, jotka sisältyvät komission ehdotuksiin erityisesti EU:n maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamiseksi, sekä ehdotuksilla EU:n talousarvion muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Maaseutualueiden vesiekosysteemien odotetaan hyötyvän siitä, että viljelijöille suoritettavat maksut liitetään vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettuihin puolueettomiin ja mitattavissa oleviin kriteereihin, sillä tiukkojen ympäristövaatimusten täyttämiseen pyrkivällä maataloudella voidaan taata maaperän laatu ja kohentaa sitä kestävästi, suojella maaseutualueiden luonnon monimuotoisuutta ja edistää merkittävästi ilman ja veden laadun parantamista. Maatalouspolitiikan muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi edistää myös satokasvien monipuolistamiseen liittyviä ympäristön kannalta suotuisia käytäntöjä, pysyvän nurmen ja laidunten suojelua, kestävää peltometsätaloutta sekä ekologisesti arvokkaiden maatalousmaiden määrittämistä ja ylläpitoa. Olennaisena osana kestävää maataloutta on tulevien sukupolvien kannalta vastuullinen toiminta, joka sekä säästää luonnonvaroja että on tuottava.

    Tarkistus  42

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 20 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    20. Meriympäristön osalta on todettava, että vaikka meriliikenne tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia aina kalastuksesta, kuljetuksista ja vesiviljelystä raaka-aineisiin, merellä tapahtuvaa energiatuotantoon ja meriympäristön bioteknologiaan, on varmistettava, että niiden hyödyntämisessä otetaan huomioon merien ja rannikoiden ekosysteemien suojelu ja kestävän kehityksen mukainen hoito.

    20. Unioni on ensisijaisesti vastuussa meriympäristöstä, koska sillä on erityisesti merentakaisten maidensa ja alueidensa ansiosta maailman laajimmat merialueet. Vaikka meriliikenne tarjoaa taloudellisia mahdollisuuksia aina kalastuksesta, kuljetuksista ja vesiviljelystä raaka-aineisiin, merellä tapahtuvaa energiatuotantoon ja meriympäristön bioteknologiaan, on varmistettava, että niiden hyödyntämisessä otetaan huomioon merien ja rannikoiden ekosysteemien suojelu ja kestävän kehityksen mukainen hoito. Yhteinen eurooppalainen rannikkoalueiden hoitaminen voi yhdessä merialuesuunnittelun kanssa olla merkittävässä asemassa merellä ja rannikkoalueilla harjoitettavan toiminnan koordinoinnissa sekä merien ja valtamerien eri tehtävien yhteensovittamisessa.

     

    Meriympäristön suojelu on myös viivästynyt, sillä meriympäristöä koskeva Natura 2000 -verkosto, joka oli tarkoitus saattaa valmiiksi vuonna 20121, ei ole vieläkään ympäristön kannalta yhtenäinen eikä toiminnallinen. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä toimia Natura 2000 -verkoston laajentamiseksi merien osalta nykyisen tieteellisen tiedon perusteella ja panneet täytäntöön ohjelmia meriympäristöä koskevan tieteellisen tiedon hankkimiseksi, jotta verkosto voidaan saattaa valmiiksi, ja näitä toimia on jatkettava. Merien suojelualueiden hallinnointia on tehostettava erityisesti Välimerellä.

     

    _______________

     

    1 COM(2006)0216, 22.5.2006.

    Tarkistus  43

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 21 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    21. EU:n ilmastonmuutospolitiikassa olisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen käytettävä laajemmin ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja, jotka hyödyttävät myös luonnon monimuotoisuutta ja muiden ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kun taas muita ympäristötavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu ja vesien suojelu, olisi otettava täysimääräisesti huomioon uusiutuvaa energiaa koskevissa päätöksissä. Lisäksi tarvitaan liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen torjumiseksi.

    21. EU:n ilmastonmuutospolitiikassa olisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen käytettävä laajemmin ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja, jotka hyödyttävät myös luonnon monimuotoisuutta ja muiden ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kun taas muita ympäristötavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu ja maaperän ja vesien suojelu, olisi otettava täysimääräisesti huomioon uusiutuvaa energiaa koskevissa päätöksissä. Lisäksi tarvitaan liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä ilmansaasteiden ja hiilidioksidipäästöjen torjumiseksi.

    Tarkistus  44

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 22 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    22. Maan huonontuminen, pirstaloituminen ja kestämätön käyttö EU:ssa vaarantavat useiden keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjonnan, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät Euroopan haavoittuvuutta ilmastonmuutoksille ja luonnonkatastrofeille. Ne pahentavat myös maaperän huonontumista. Yli 25 prosenttiin EU:n pinta-alasta vaikuttaa veden aiheuttama maaperän eroosio, joka vaarantaa maaperän toimintoja ja vaikuttaa makean veden laatuun. Myös maaperän pilaantuminen ja sen sulkeminen rakentamisella ovat jatkuvia ongelmia. Yli puolen miljoonan alueen eri puolilla EU:ta arvellaan olevan pilaantuneita, ja ennen kuin ne on yksilöity ja arvioitu, ne ovat voivat edelleen aiheuttaa mahdollisesti vakavia ympäristö- ja terveysriskejä. Joka vuosi otetaan käyttöön yli 1 000 km² maata asumis-, teollisuus-, liikenne- tai virkistystarkoituksiin. Näitä pitkän aikavälin muutossuuntauksia on vaikeaa tai kallista kääntää, ja niihin liittyy lähes aina kompromisseja erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välillä. Jäsenvaltioiden maankäytön suunnitteluun liittyvät päätökset olisi tehtävä suuremmassa määrin kestävän kehityksen mukaisesti.

    22. Maan huonontuminen, pirstaloituminen ja kestämätön käyttö EU:ssa ja sen ulkopuolella vaarantavat useiden keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjonnan, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät Euroopan haavoittuvuutta ilmastonmuutoksille ja luonnonkatastrofeille. Ne pahentavat myös maaperän huonontumista ja aavikoitumista. Yli 25 prosenttiin EU:n pinta-alasta vaikuttaa veden aiheuttama maaperän eroosio, joka vaarantaa maaperän toimintoja ja vaikuttaa makean veden laatuun. Myös maaperän pilaantuminen ja sen sulkeminen rakentamisella ovat jatkuvia ongelmia. Yli puolen miljoonan alueen eri puolilla EU:ta arvellaan olevan pilaantuneita, ja ennen kuin ne on yksilöity ja arvioitu, ne voivat edelleen aiheuttaa mahdollisesti vakavia ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia riskejä, mukaan luettuina terveysriskit. Joka vuosi otetaan käyttöön yli 1 000 km² maata asumis-, teollisuus-, liikenne- tai virkistystarkoituksiin. Keinotekoinen maaperän sulkeminen haittaa veden luonnollista kiertoa, koska pintavedet eivät voi enää imeytyä maaperään ja päätyä pohjaveteen. Koska maaperä ei enää kykene imemään ja varastoimaan sadevettä, virtaumien lisääntyminen johtaa tulviin ja pulaan juomavedestä. Näitä pitkän aikavälin muutossuuntauksia on vaikeaa tai kallista kääntää, ja niihin liittyy lähes aina kompromisseja erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välillä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden maankäytön suunnitteluun liittyvissä päätöksissä olisi määriteltävä tarkasti, mille alueille voidaan rakentaa, ja asetettava rajoituksia näiden alueiden koolle. Olisi varattava riittävästi viheralueita, jotta voidaan tasoittaa laajamittaisesta maaperän sulkemisesta vääjäämättä aiheutuvia vaikutuksia, erityisesti ottamalla huomioon luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelu, jotta saavutetaan vuoteen 2050 mennessä tavoite, jonka mukaan uutta maata ei enää otettaisi käyttöön.

     

    Jotta voidaan puuttua maaperän sulkemista koskevaan vakavaan ongelmaan, jäsenvaltioita olisi vaadittava toteuttamaan toimia rakennetun maan vähentämiseksi ja sellaisen maatalousmaan säilyttämiseksi, jota käytetään elintarvikkeiden, rehujen ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon.

    Tarkistus  45

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 23 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    23. Jotta voidaan vähentää merkittävimpiä ihmisten aiheuttamia, maahan, maaperään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvia paineita Euroopassa, toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla otetaan asianmukaisesti huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rio+20‑huippukokouksessa vaadittiin maan huonontumisen kannalta neutraalia maailmaa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pohdittava, miten voidaan parhaiten toteuttaa tällainen sitoumus niiden toimivallan puitteissa sekä käsitellä maaperän laatuun liittyviä kysymyksiä sitovassa oikeudellisessa kehyksessä. Lisäksi on asetettava tavoitteet maan ja maaperän kestävää käyttöä varten.

    23. Jotta voidaan vähentää merkittävimpiä ihmisten aiheuttamia, maahan, maaperään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvia paineita Euroopassa, toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla otetaan asianmukaisesti huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rio+20‑huippukokouksessa tunnustettiin maan hyvän hoitamisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys ja vaadittiin maan huonontumisen kannalta neutraalia maailmaa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi viipymättä pohdittava, miten voidaan parhaiten toteuttaa tällainen sitoumus niiden toimivallan puitteissa sekä miten voidaan käsitellä maaperän laatuun liittyviä kysymyksiä soveltamalla riskiperusteista lähestymistapaa sitovassa oikeudellisessa kehyksessä ja hyödyntämällä maaperän suojelun puitteista ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta annetun komission direktiiviehdotuksen1 vastaavia kohtia. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vaihtamaan tietoja ja kokemuksia. Lisäksi olisi asetettava tavoitteet maan ja maaperän kestävää käyttöä varten.

     

    ________________

     

    1 COM(2006)0232, 22.9.2006.

    Tarkistus  46

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 24 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    24. Vaikka typpi- ja fosforikuormitus EU:ssa on laskenut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, liialliset ravinteiden päästöt vaikuttavat edelleen ilman ja veden laatuun ja niillä on kielteisiä vaikutuksia ekosysteemiin, mikä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisten terveydelle. Erityisesti on kiireellisesti puututtava tehottomasta lannoitteiden hallinnasta ja riittämättömästä jäteveden käsittelystä johtuviin ammoniakin päästöihin, jotta voidaan merkittävästi vähentää ravinteiden päästöjä. Tarvitaan lisätoimia, joilla pyritään hallinnoimaan ravinnekiertoa kustannusten ja resurssien kannalta tehokkaammin ja parantamaan lannoitteiden käytön tehokkuutta. Tämä edellyttää sitä, että parannetaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa näiden haasteiden ratkaisemiseksi, tiukennetaan tarvittaessa standardeja ja käsitellään ravinnekiertoa osana kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään niitä EU:n nykyisiä politiikkoja, joilla voi olla merkitystä liiallisten ravinteiden päästöjen ja rehevöitymisen estämisessä.

    24. Tarvitaan lisätoimia, joilla pyritään hallinnoimaan ravinnekiertoa kustannusten ja resurssien kannalta tehokkaammin ja parantamaan lannoitteiden käytön tehokkuutta sekä luomaan kaupunki- ja maaseutualueiden välinen kestävä ravinnekierto. Tämä edellyttää sitä, että investoidaan tutkimukseen ja parannetaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

    Tarkistus  47

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 24 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    24 a. Monille ohjelman tavoitteille olisi hyötyä vähemmän voimaperäisestä kotieläintuotannosta, sillä se johtaisi typen ja fosforin päästöjen vähenemiseen, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien uhkien pienenemiseen sekä maaperän, ilman ja veden laadun paranemiseen.

    Tarkistus  48

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 25 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    25. Luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian toimilla, joilla pyritään ennallistamaan 15 prosenttia huonontuneista ekosysteemeistä EU:ssa ja lisäämään vihreän infrastruktuurin käyttöä, autetaan vähentämään maa-alueiden pirstaloitumista. Näin vahvistetaan entisestään luonnon pääomaa ja lisätään ekosysteemien kestävyyttä ja voidaan tarjota kustannustehokkaita vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä katastrofiriskien hallitsemiseksi. Sillä välin jäsenvaltioiden pyrkimykset kartoittaa ja arvioida ekosysteemejä ja niiden palveluja ja vuodeksi 2015 suunniteltu ”ei nettohävikkiä” -hanke edistävät luonnon pääoman säilyttämistä eri asteikkojen mukaisesti. Kun ekosysteemipalvelujen taloudellinen arvo otetaan huomioon kirjanpito- ja raportointijärjestelmissä EU:n ja kansallisella tasolla vuoteen 2020 mennessä, luonnon pääomaa EU:ssa voidaan hallita paremmin.

    25. Luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian toimilla, joilla pyritään ennallistamaan 15 prosenttia huonontuneista ekosysteemeistä EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ja lisäämään vihreän infrastruktuurin käyttöä, autetaan vähentämään maa-alueiden pirstaloitumista. Tätä olisi kuitenkin pidettävä vähimmäistavoitteena ja unionin olisi asetettava selvästi korkeampi ennallistamistavoite, joka heijastaisi sen omaa kunnianhimoisempaa yleistavoitetta ja sen vuoteen 2050 ulottuvaa visiota. Lintu- ja luontodirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon lisäksi luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian mukaiset toimet edesauttavat terveiden ja kestävien ekosysteemien luomista ja ylläpitämistä ja niiden tarjoamien palvelujen tehostamista. Näin vahvistetaan entisestään luonnon pääomaa ja lisätään ekosysteemien kestävyyttä ja voidaan tarjota kustannustehokkaita vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä katastrofiriskien hallitsemiseksi. Sillä välin jäsenvaltioiden pyrkimykset kartoittaa ja arvioida ekosysteemejä ja niiden palveluja ja vuodeksi 2015 suunniteltu ”ei nettohävikkiä” -hanke edistävät luonnon pääoman säilyttämistä. Kun ekosysteemipalvelujen taloudellinen arvo otetaan huomioon kirjanpito- ja raportointijärjestelmissä EU:n ja kansallisella tasolla vuoteen 2020 mennessä, luonnon pääomaa EU:ssa voidaan hallita paremmin.

    Tarkistus  49

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ekosysteemipalvelujen huonontuminen pysäytetään, ja ekosysteemejä ja niiden tarjoamia palveluja ylläpidetään ja parannetaan;

    (a) luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja ekosysteemipalvelujen huonontuminen pysäytetään, ja ekosysteemejä ja niiden tarjoamia palveluja ylläpidetään, palautetaan ennalleen ja parannetaan erityisesti Natura 2000 -verkoston täysimääräisellä täytäntöönpanolla ja tehokkaalla suojelulla, joita tuetaan toimintajärjestystä koskevilla puitteilla ja ”ei nettohävikkiä” -periaatteen täytäntöönpanolla;

    Tarkistus  50

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) makeisiin vesiin, jokisuun vaihettumisalueiden vesiin ja rannikkovesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksia rajoitetaan huomattavasti, jotta voidaan saavuttaa ja säilyttää vesien hyvää tila tai vahvistaa sitä, sellaisena kuin se on määritelty vesipolitiikan puitedirektiivissä;

    (b) makeisiin vesiin, jokisuun vaihettumisalueiden vesiin ja rannikkovesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksia rajoitetaan huomattavasti, muun muassa monialaisten toimenpiteiden avulla, jotta voidaan saavuttaa ja säilyttää vesien hyvä tila tai vahvistaa sitä, sellaisena kuin se on määritelty vesipolitiikan puitedirektiivissä;

    Tarkistus  51

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) ilman pilaantumisen vaikutuksia ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen vähennetään edelleen;

    (d) ilman pilaantumisen vaikutuksia ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen vähennetään merkittävästi, jotta saavutetaan kriittisten kuormitusten ja tasojen alapuolella pysymistä koskeva pitkän aikavälin tavoite;

    Tarkistus  52

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – g alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (g) metsät ja niiden tarjoamat palvelut on suojeltu ja niiden kyky kestää ilmastonmuutosta ja metsäpaloja on parantunut.

    (g) metsät ja niiden tarjoamat palvelut on suojeltu ja niitä on hoidettu kestävällä tavalla ja niiden kyky kestää ilmastonmuutosta, metsäpaloja, myrskyjä ja tuholaisia on parantunut.

    Tarkistus  53

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – g a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g a) unionin kansalaiset toimivat aktiivisesti unionin luonnon pääoman suojelun, säilyttämisen ja parantamisen puolesta ja varmistavat, että sen todellinen arvo tunnustetaan.

    Tarkistus  54

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – g b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g b) pölytys pidetään korkealla tasolla ja toteutetaan toimenpiteitä mehiläisten terveyden tukemiseksi ja edistämiseksi sekä tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että käytettäessä kasvinsuojeluaineita, joiden on osoitettu tieteellisen riskianalyysin perusteella vaikuttavan haitallisesti mehiläisyhdyskuntiin, toteutetaan riskin vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

    Tarkistus  55

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) pannaan täysimääräisesti täytäntöön luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia;

    (a) pannaan täysimääräisesti täytäntöön luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia ilman lisäviivytyksiä;

    Tarkistus  56

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a a) toteutetaan täydentäviä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuutta lisäävien maatalouden alojen ja etenkin mehiläistenhoidon suojelemiseksi, edistämiseksi ja tukemiseksi;

    Tarkistus  57

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) pannaan täysimääräisesti täytäntöön suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi;

    (b) pannaan täysimääräisesti täytäntöön vesipolitiikan puitedirektiivi ja suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi muun muassa täydentäviin ehtoihin liittyvien toimenpiteiden avulla;

    Tarkistus  58

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) lisätään ponnisteluja muun muassa sen varmistamiseksi, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä saavutetaan terveet kalakannat, alkaen siitä, että kaikki kalastus tapahtuu vuodesta 2015 alkaen kestävän enimmäistuoton tasolla tai sen alapuolella, ja asetetaan EU:n laajuinen määrällinen tavoite vähentää meren roskaantumista;

    (c) lisätään ponnisteluja muun muassa sen varmistamiseksi, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä saavutetaan terveet kalakannat, alkaen siitä, että kaikki kalastus tapahtuu vuodesta 2015 alkaen kestävän enimmäistuoton tasolla tai sen alapuolella, jotta voidaan torjua pilaantumista, asettaa EU:n laajuinen määrällinen tavoite vähentää meren roskaantumista sekä saattaa merien suojelualueiden verkosto valmiiksi unionissa; lisäksi käynnistetään yhteinen ja johdonmukainen rannikkoalueiden hoitaminen, jolla varmistetaan ympäristönsuojelun sekä meri- ja rannikkoalueiden kestävän hyödyntämisen välinen tasapaino pitkällä aikavälillä;

    Tarkistus  59

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) lujitetaan pyrkimyksiä panna EU:n ilmanlaatua koskeva lainsäädäntö täytäntöön kaikilta osin ja määrittää strategiset tavoitteet ja toimet vuoden 2020 jälkeen;

    (d) pannaan EU:n ilmanlaatua koskeva lainsäädäntö täytäntöön kaikilta osin ja määritetään strategiset tavoitteet ja toimet vuoden 2020 jälkeen;

    Tarkistus  60

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) lisätään ponnisteluja maaperän eroosion vähentämiseksi ja maaperän orgaanisen aineen lisäämiseksi, pilaantuneiden alueiden kunnostamiseksi ja maankäytön näkökohtien sisällyttämiseksi koordinoituun päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot; tätä tuetaan asettamalla tavoitteet, jotka koskevat maata resurssina, sekä maaperän ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet;

    (e) lisätään ponnisteluja maaperän eroosion vähentämiseksi ja maaperän orgaanisen aineen lisäämiseksi, pilaantuneiden alueiden kunnostamiseksi ja maankäytön näkökohtien sisällyttämiseksi koordinoituun päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot; tätä tuetaan asettamalla tavoitteet, jotka koskevat maata resurssina, sekä maaperän ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet;

     

    tehostetaan toimenpiteitä maankäytön vähentämiseksi ja sellaisen maatalousmaan säilyttämiseksi, jota käytetään rehun, elintarvikkeiden ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon;

    Tarkistus  61

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – f alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (f) toteutetaan lisätoimia typen ja fosforin päästöjen vähentämiseksi, mukaan lukien yhdyskunta- ja teollisuusjätevesistä ja lannoitteiden käytöstä peräisin olevat päästöt;

    (f) toteutetaan lisätoimia typen ja fosforin päästöjen vähentämiseksi, mukaan lukien yhdyskunta- ja teollisuusjätevesistä ja lannoitteiden käytöstä peräisin olevat päästöt, ja fosforijätteen hyödyntämiseksi;

    Perustelu

    Fosfori on keskeinen maatalouden yhdiste ja sen hyödyntämistä olisi kannustettava, sillä luonnolliset esiintymät ovat hupenemassa ja yhdyskuntajätevesissä sitä esiintyy merkittäviä määriä.

    Tarkistus  62

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – g a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g a) parannetaan ympäristöpolitiikkaa koskevaa yleisölle suunnattua tiedotusta unionissa, tehostetaan ympäristönsuojelua koskevaa koulutusta jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä ja tuetaan kansalaistoimintaa.

    Tarkistus  63

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – -27 kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    -27. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään edistämään kestävää kasvua, jossa asetetaan etusijalle kilpailukykyisemmän ja resurssitehokkaamman vähähiilisen talouden kehittäminen kahden lippulaivahankkeen avulla, joilla pyritään sovittamaan yhteen ympäristötavoitteet ja teollisuuspolitiikan päämäärät ja jotka ovat ”resurssitehokas Eurooppa” ja ”globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka”1.

     

    _______________

     

    1 COM(2010)0614, 28.10.2010.

    Tarkistus  64

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 27 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    27. Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeella ”Resurssitehokas Eurooppa” pyritään tukemaan siirtymistä kohti taloutta, jossa kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti, talouden kasvu erotetaan kokonaan resurssien ja energian käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, kilpailukykyä parannetaan tehokkuuden ja innovaatioiden avulla ja energiavarmuutta parannetaan. Resurssitehokasta Eurooppaa koskeva etenemissuunnitelma ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen koskeva etenemissuunnitelma ovat tämän aloitteen keskeisiä osia; niissä luodaan puitteet, joita tarvitaan mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

    27. Lippulaivahankkeella ”Resurssitehokas Eurooppa” pyritään tukemaan siirtymistä kohti taloutta, jossa kaikkia resursseja käytetään tehokkaasti, yleistä resurssien käyttöönottoa ja käyttöä vähennetään, talouden kasvu erotetaan kokonaan resurssien ja energian käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, kilpailukykyä parannetaan tehokkuuden ja innovaatioiden avulla ja energia- ja resurssivarmuutta parannetaan. Resurssitehokasta Eurooppaa koskeva etenemissuunnitelma, siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen koskeva etenemissuunnitelma ja jäsenvaltioiden välinen parhaiden käytänteiden vaihto ovat tämän aloitteen keskeisiä osia; niissä luodaan puitteet, joita tarvitaan mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Tarkistus  65

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 27 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    27 a. Eurooppalainen biotalous on älykkään ja vihreän kasvun avain Euroopassa. Biotaloudella on erityisen merkittävä vaikutus unionin alueellisiin talouksiin, ja se edistää taloudellista kasvua ja luo työpaikkoja. Biotalous edellyttää investointeja raaka-aineiden tarjontaketjuihin, jotta varmistetaan raaka-aineiden saatavuus.

    Tarkistus  66

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 28 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    28. Talouden kaikilla aloilla tarvitaan innovaatioita resurssitehokkuuden parantamiseksi tilanteessa, jossa luonnonvarojen hinnat nousevat, luonnonvarat käyvät niukemmiksi ja tarjonta on rajallista. Yritykset ovat innovaatioiden, myös ekoinnovaatioiden, ensisijaisia edistäjiä. Markkinat eivät kuitenkaan pääse tuloksiin yksin. Hallitusten toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota oikeanlaiset olosuhteet ekoinnovaatioille, edistää kestävien yritysten kehittämistä sekä teknologisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.

    28. Talouden kaikilla aloilla tarvitaan innovaatioita resurssitehokkuuden parantamiseksi ja yleisen resurssien käytön vähentämiseksi tilanteessa, jossa luonnonvarojen hinnat nousevat, tuontiriippuvuus lisääntyy, luonnonvarat käyvät niukemmiksi ja tarjonta on rajallista. Raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi on vahvistettava teollisuuden ja jätehuoltoalan välisiä innovaatiokumppanuuksia ja tehostettava tärkeiden teknologian raaka-aineiden kierrätettävyyttä koskevaa tutkimusta. Yritykset ovat innovaatioiden, myös ekoinnovaatioiden, ensisijaisia edistäjiä. Markkinat eivät kuitenkaan pääse tuloksiin yksin. Hallitusten toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota oikeanlaiset oikeudelliset olosuhteet investoinneille ja ekoinnovaatioille, edistää kestävien yritysten kehittämistä, teknologisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja resurssien käyttöä koskevia kestäviä malleja.

    Tarkistus  67

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 29 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    29. Tällä keskeisellä edellytyksellä ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi on myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä. Mahdolliset uudet työpaikat, jotka syntyvät siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamiselle. Työpaikat ympäristöteknologian ja ympäristöpalvelujen aloilla EU:ssa ovat viime vuosina lisääntyneet noin 3 prosentilla vuosittain. Ekoteollisuuden maailmanmarkkinoiden arvioidaan olevan vähintään biljoona euroa, ja sen ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien 10 vuoden aikana. Euroopan yritykset ovat jo kierrätyksen ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisia johtajia, ja niitä tulisi kannustaa hyödyntämään maailmanlaajuisen kysynnän kasvua ekoinnovoinnin toimintasuunnitelman tukemana. Arvioidaan, että uusiutuvien energialähteiden sektorilla pelkästään EU:ssa syntyy yli 400 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

    29. Tällä keskeisellä edellytyksellä ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi on myös merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä. Ympäristöpolitiikkaa on hyödynnettävä yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, jotta voidaan tukea kestävää teollisuutta unionissa. Mahdolliset uudet työpaikat, jotka syntyvät siirryttäessä turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamiselle. Työpaikat ympäristöteknologian ja ympäristöpalvelujen aloilla EU:ssa ovat viime vuosina lisääntyneet noin 3 prosentilla vuosittain. Ekoteollisuuden maailmanmarkkinoiden arvioidaan olevan vähintään biljoona euroa, ja sen ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavien 10 vuoden aikana. Euroopan yritykset ovat jo kierrätyksen ja energiatehokkuuden maailmanlaajuisia johtajia, ja niitä tulisi kannustaa hyödyntämään maailmanlaajuisen kysynnän kasvua ekoinnovoinnin toimintasuunnitelman tukemana. Arvioidaan, että uusiutuvien energialähteiden sektorilla pelkästään EU:ssa syntyy yli 400 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

    Tarkistus  68

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 29 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    29 a. Tämän saavuttamiseksi unionin on luotava edellytykset biopohjaisen teollisuuden kehittämiselle ja ylläpidettävä niitä muun muassa varmistamalla teollisuuden raaka-ainetoimitusten kestävyys1.

     

    _______________

     

    1 COM(2011)0025, 2.2.2011, Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen

    Tarkistus  69

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 29 b kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    29 b. Lisäksi ”kumppanuus vahvempaa eurooppalaista teollisuutta varten” lisää investointeja ja innovaatioita kuudella kasvavalla markkina-alueella, jotka liittyvät vihreään talouteen: puhtaaseen tuotantoon tarkoitettu edistynyt valmistusteknologia, kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia, biopohjaiset tuotteet, kestävät rakennukset ja raaka-aineet, saastuttamattomat ajoneuvot ja alukset sekä älykkäät verkot1.

     

    _______________

     

    1 COM(2012)0582, 10.10.2012, Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten

    Tarkistus  70

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 30 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    30. EU:n ilmasto- ja energiapaketin soveltaminen täysimääräisesti on välttämätöntä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja voidaan luoda kilpailukykyinen vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä. Vaikka EU on tällä hetkellä aikataulussa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä, 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampia tehokkuusparannuksia. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon jatkuvasti lisääntyvä energian kysyntä sekä jatkuva keskustelu siitä, tulisiko maata käyttää elintarvikkeiden vai bioenergian tuotantoon. Uuden energiatehokkuusdirektiivin odotetaan vaikuttavan tähän merkittävästi.

    30. EU:n ilmasto- ja energiapaketin soveltaminen täysimääräisesti on välttämätöntä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut kolme tavoitetta ja voidaan luoda kilpailukykyinen, kestävä ja pitkälti uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä. Vaikka EU on tällä hetkellä aikataulussa kotimaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä ja vaikka se saattaisi päästä jopa parempaan tulokseen, 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampia tehokkuusparannuksia kaikilla tasoilla. Vaikka uuden energiatehokkuusdirektiivin odotetaan vaikuttavan tähän merkittävästi, sitä olisi täydennettävä asettamalla energian käyttöä koskevia vaatimuksia kaikille unionin markkinoille tuotaville energiaan liittyville tuotteille. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon jatkuvasti lisääntyvä energian kysyntä. Energiatehokkuuden lisäksi on parannettava resurssitehokkuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lisääntyvään kilpailuun siitä, tulisiko maata käyttää elintarvikkeiden vai energian tuotantoon. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että puuresursseja, muun muassa energiakäyttöön tarkoitettua biomassaa, hallinnoidaan kestävällä tavalla ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja että samalla otetaan huomioon porrastetun käytön periaate sekä puuresurssien erilaisten käyttötarkoitusten taloudelliset puitteet. Tämä edistäisi vähähiilisen talouden kehittämistä.

    Tarkistus  71

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 31 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    31. Kaikkien talouden alojen on osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, mikäli EU:n haluaa hoitaa oman osuutensa maailmanlaajuisista ponnisteluista. EU:n on sovittava ilmasto- ja energiapolitiikan jatkotoimista vuoden 2020 jälkeen, jotta se voi valmistautua kansainvälisiin neuvotteluihin uudesta oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta sekä luoda jäsenvaltioille ja teollisuudelle selkeät puitteet, joissa ne voivat tehdä tarvittavat keskipitkän aikavälin investoinnit. Näin ollen EU:n on pohdittava vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjä vaihtoehtoja vähennysten toteuttamiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Energia-alan etenemissuunnitelmaa vuoteen 2050 ja liikennettä koskevaa valkoista kirjaa on tuettava vahvoilla poliittisilla puitteilla. Lisäksi jäsenvaltioiden on vielä kehitettävä ja otettava käyttöön pitkän aikavälin kustannustehokkaita vähähiilisen kehityksen strategioita, joilla pyritään saavuttamaan EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna osana maailmanlaajuisia toimia rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen. EU:n päästökauppajärjestelmä on edelleen keskeinen osa EU:n ilmastopolitiikkaa vuoden 2020 jälkeen.

    31. Kaikkien talouden alojen on osallistuttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, mikäli EU:n haluaa hoitaa sitoumuksensa ja saavuttaa tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 8095 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU:n on sovittava kiireellisesti sellaisista uusista ilmasto- ja energiapolitiikan jatkotoimista vuoden 2020 jälkeen, joihin kuuluu päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat kolme oikeudellisesti sitovaa tavoitetta, jotta se voi valmistautua osallistumaan aktiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin uudesta oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta vuoteen 2015 mennessä sekä luoda jäsenvaltioille ja teollisuudelle selkeät oikeudelliset puitteet, joissa ne voivat tehdä tarvittavat keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinnit. Näin ollen EU:n on pohdittava vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjä vaihtoehtoja vähennysten toteuttamiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ehdotettujen virstanpylväiden ja viimeisimpien tieteellisten tietojen mukaisesti. Energia-alan etenemissuunnitelmaa vuoteen 2050 ja liikennettä koskevaa valkoista kirjaa on tuettava vahvoilla poliittisilla puitteilla, virstanpylväillä ja vuosiin 2030, 2040 ja 2050 asetetuilla tavoitteilla. Lisäksi jäsenvaltioiden on vielä kehitettävä ja otettava käyttöön pitkän aikavälin kustannustehokkaita vähähiilisen kehityksen strategioita, joilla pyritään saavuttamaan hiilivapaaseen talouteen siirtymistä koskeva EU:n tavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna osana maailmanlaajuisia toimia rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen. EU:n päästökauppajärjestelmä on edelleen keskeinen osa EU:n ilmastopolitiikkaa vuoden 2020 jälkeen ja sen rakenne on uudistettava, jotta kannustettaisiin investointeja vähähiilisiin ja kestäviin teknologioihin. Täyttääkseen kansainväliset sitoumuksensa unionin on tuettava merkittävästi kehitysmaita niiden toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kehittämällä valmiuksia, antamalla taloudellista apua ja siirtämällä teknologiaa.

    Tarkistus  72

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 33 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    33. Lisäksi pyritään parantamaan edelleen tavaroiden ja palvelujen ympäristönsuojelullista tasoa EU:n markkinoilla niiden koko elinkaaren ajan toimenpiteillä, joilla lisätään ympäristön kannalta kestävien tuotteiden tarjontaa ja saadaan aikaan kuluttajissa merkittävä muutos näiden tuotteiden kysynnän osalta. Tämä saavutetaan käyttämällä tasapainoista yhdistelmää, jossa on mukana kuluttajille ja yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, suunnattuja kannustimia, markkinaperusteisia välineitä ja sääntöjä, joilla vähennetään niiden toimintojen ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. Nykyistä tuotelainsäädäntöä, kuten ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevat direktiivit sekä ympäristömerkkijärjestelmää koskeva asetus, tarkistetaan, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristövaikutuksia sekä resurssitehokkuutta tuotteiden koko elinkaaren ajan, mikä varmistaa yhdenmukaisemmat puitteet kestävää tuotantoa ja kulutusta varten EU:ssa.

    33. Tarvitaan oikeudelliset puitteet, jotka antavat asianmukaisia signaaleja tuottajille ja kuluttajille resurssitehokkuuden edistämisestä ja siirtymisestä kohti palauttavaa kierrätystaloutta. Parannetaan tavaroiden ja palvelujen ympäristönsuojelullista tasoa unionin markkinoilla niiden koko elinkaaren ajan toimenpiteillä, joilla lisätään ympäristön kannalta kestävien tuotteiden tarjontaa ja saadaan aikaan kuluttajien kysynnän merkittävä siirtyminen näihin tuotteisiin. Jotta voitaisiin puuttua kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan säännöstön pirstaleisuuteen ja soveltamisalan rajoituksiin, nykyistä tuotelainsäädäntöä, kuten ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevia direktiivejä sekä ympäristömerkkijärjestelmää koskevaa asetusta on konsolidoitava, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristövaikutuksia sekä resurssitehokkuutta tuotteiden koko elinkaaren ajan. Näitä yhdenmukaisempia oikeudellisia puitteita kestävää tuotantoa ja kulutusta varten on tuettava tavoitteilla ja elinkaari-indikaattoreilla, jotta kannustetaan sekä yrityksiä että kansalaisia toimimaan vastuullisemmin. Optimoidaan pakkaukset, tuetaan resurssitehokkaita liiketoimintamalleja ja vahvistetaan tuottajan vastuuta. Jotta kuluttajille ja loppukäyttäjille annettaisiin vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa, toteutetaan toimia, joilla kehitetään yhdenmukaistettu unionin menetelmä tuotteiden ekologisen jalanjäljen laskemiseksi sekä yksinkertaistettu ja järkeistetty ympäristömerkintäjärjestelmä.

     

     

    Tavaroiden ja palvelujen ympäristönsuojelullisen tason parantaminen unionin markkinoilla saavutetaan käyttämällä tasapainoista yhdistelmää, jossa on mukana kuluttajille ja yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, suunnattuja kannustimia, markkinaperusteisia välineitä ja sääntöjä, joilla vähennetään niiden toimintojen ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. Tässä yhteydessä on otettava käyttöön unionin ja jäsenvaltioiden tasolla asianmukaiset puitteet, joilla helpotetaan pk-yrityksiä parantamaan ympäristönsuojelullista tasoaan1, etenkin tiedotuskampanjoilla ja teknisen tai taloudellisen tuen ohjelmilla, jotka on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille.

     

    _______________

     

    1 ”Pienet ensin” ‑ Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (”Small Business Act”) periaatteen 9 (Annetaan pk-yrityksille valmiudet muuttaa ympäristöuhat mahdollisuuksiksi) mukaisesti, COM(2008)0394, 25.6.2008.

    Tarkistus  73

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 34 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    34. Koska 80 prosenttia kaikista tuotteisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa, EU:n politiikalla olisi varmistettava, että EU:n markkinoille saatetut ensisijaiset tuotteet ovat ”ekologisesti suunniteltuja” siten, että optimoidaan niiden resurssi- ja materiaalitehokkuus ja otetaan huomioon muun muassa kierrätettävyys, kierrätetty sisältö ja kestävyys. Näiden vaatimusten on oltava toteuttamiskelpoisia ja täytäntöönpanokelpoisia. Toimia on tehostettava EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan poistaa ekoinnovoinnin esteet ja hyödyntää kokonaisuudessaan Euroopan ekoteollisuuden potentiaali sekä luoda edellytyksiä vihreille työpaikoille ja kasvulle.

    34. Koska 80 prosenttia kaikista tuotteisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa, EU:n politiikalla olisi varmistettava, että EU:n markkinoille saatetut ensisijaiset tuotteet ovat ”ekologisesti suunniteltuja” siten, että optimoidaan niiden resurssi- ja materiaalitehokkuus ja otetaan huomioon muun muassa kestävyys, korjattavuus, uudelleen käytettävyys, kierrätettävyys, kierrätetyn sisällön käyttö ja purkaminen. Pitkällä aikavälillä tuotteiden ja niiden osien on oltava peräisin kestävistä lähteistä ja suunniteltu uudelleen käytettäviksi tai täysin kierrätettäviksi. Näiden vaatimusten on oltava toteuttamiskelpoisia ja täytäntöönpanokelpoisia. Toimia on tehostettava EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan poistaa ekoinnovoinnin esteet, lisätä kuluttajille annettavan tiedon määrää sekä kuluttajien tietämystä ja hyödyntää kokonaisuudessaan Euroopan ekoteollisuuden potentiaali sekä luoda edellytyksiä vihreille työpaikoille ja kasvulle.

    Tarkistus  74

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 35 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    35. Jotta voidaan luoda puitteet toimille, joilla parannetaan resurssitehokkuusnäkohtia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa pidemmälle, asetetaan tavoitteet kulutuksen yleisten ympäristövaikutusten vähentämiselle erityisesti elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen aloilla. Nämä ovat yhdessä syynä lähes 80 prosenttiin kulutuksen ympäristövaikutuksista. Rio+20-konferenssissa tunnustettiin, että on tarpeen vähentää huomattavasti sadonkorjuun jälkeistä ja muuta elintarvikkeiden hävikkiä ja tuhlausta koko ruokatuotantoketjussa.

    35. Jotta voidaan luoda puitteet toimille, joilla parannetaan resurssitehokkuusnäkökohtia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa pidemmälle, maankäytön jalanjäljen, vesijalanjäljen, materiaalijalanjäljen sekä hiilijalanjäljen mittaaminen ja niitä koskevat tavoitteet on hyväksyttävä vuoteen 2015 mennessä. Ainakin yksi näistä indikaattoreista olisi sisällytettävä eurooppalaiseen ohjausjaksoon vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi asetetaan tavoitteet kulutuksen yleisten ympäristövaikutusten vähentämiselle erityisesti elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen aloilla. Nämä ovat yhdessä syynä lähes 80 prosenttiin kulutuksen ympäristövaikutuksista. Rio+20‑konferenssissa tunnustettiin, että on tarpeen vähentää huomattavasti sadonkorjuun jälkeistä ja muuta elintarvikkeiden hävikkiä ja tuhlausta koko ruokatuotantoketjussa. Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää arvioida ja rajoittaa ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu unionissa sellaisten tuotteiden ja raaka-aineiden kulutuksesta, jotka edistävät todennäköisesti metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä unionin ulkopuolella1.

     

    Komission olisi näin ollen esitettävä kattava strategia tarpeettoman elintarvikkeiden hävikin torjumiseksi ja tarjottava aktiivista tukea jäsenvaltioille liiallisen jätteiden synnyn estämiseksi.

     

    _______________

     

    1 Tämä koskee erityisesti sellaisten tuotujen elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kulutusta, kuten liha, soijapavut, palmuöljy ja metallimalmit, joita ei ole tuotettu kestävällä tavalla. Ks. COM(2008)0645, 17.10.2008, ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi”.

    Tarkistus  75

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 35 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    35 a. Ihmisten syötäväksi soveltuvan viljan syöttäminen tuotantoeläimille ei ole resurssitehokasta, sillä suuri osa viljan ravintoarvosta häviää kasviaineksen muuntuessa eläinainekseksi. Tämä on sekä viljasatojen että niiden tuotantoon käytetyn maaperän, veden ja energian tuhlaavaa käyttöä.

    Tarkistus  76

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 36 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    36. Sen lisäksi, että on asetettu ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia pakollisia vaatimuksia tietyille tuoteryhmille, useimmat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet vapaaehtoisia toimintasuunnitelmia ja monet ovat asettaneet tavoitteita tiettyjä tuoteryhmiä varten. Hallinnon kaikilla tasoilla on kuitenkin vielä paljon varaa vähentää ympäristövaikutuksia ostopäätösten kautta. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi toteutettava lisätoimia saavuttaakseen tavoite siitä, että ympäristöä säästävien julkisten hankintojen perusteita sovelletaan vähintään 50 prosenttiin julkisista tarjouskilpailuista. Komissio arvioi mahdollisuutta antaa lisää alakohtaista lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan pakolliset säännöt ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille myös muissa tuoteluokissa.

    36. Sen lisäksi, että on asetettu ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia pakollisia vaatimuksia tietyille tuoteryhmille, useimmat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet vapaaehtoisia toimintasuunnitelmia ja monet ovat asettaneet tavoitteita tiettyjä tuoteryhmiä varten. Hallinnon kaikilla tasoilla on kuitenkin vielä paljon varaa vähentää ympäristövaikutuksia ostopäätösten kautta. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi toteutettava lisätoimia saavuttaakseen tavoite siitä, että ympäristöä säästävien julkisten hankintojen perusteita sovelletaan vähintään 50 prosenttiin julkisista tarjouskilpailuista. Komissio ehdottaa lisää alakohtaista lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan pakolliset säännöt ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille myös muissa tuoteluokissa.

    Tarkistus  77

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 37 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    37. EU:ssa on vielä runsaasti potentiaalia parantaa jätehuoltoa, jotta voidaan parantaa resurssien käyttöä, avata uusi markkinoita, luoda uusia työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista siten, että samalla vähennetään vaikutuksia ympäristöön. EU:ssa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia on vaarallista. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Loppuosa menee kaatopaikalle tai poltettavaksi. Joissakin jäsenvaltioissa yli 70 prosenttia jätteestä kierrätetään, mikä osoittaa, miten jätettä voidaan käyttää yhtenä EU:n tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle viedään yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

    37. EU:ssa on vielä runsaasti potentiaalia parantaa jätehuoltoa, jotta voidaan parantaa resurssien ja uusioraaka-aineiden käyttöä, avata uusi markkinoita, luoda uusia työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista siten, että samalla vähennetään vaikutuksia ympäristöön. EU:ssa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia on vaarallista. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Loppuosa menee kaatopaikalle tai poltettavaksi. Jätehierarkian mukaan polttamisen ja kaatopaikoille sijoittamisen olisi oltava viimeisiä vaihtoehtoja jätehuollossa. Kaikissa tilanteissa ensisijaisina vaihtoehtoina on pidettävä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Joissakin jäsenvaltioissa yli 70 prosenttia jätteestä kierrätetään, mikä osoittaa, miten jätettä voidaan käyttää yhtenä EU:n tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle viedään yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä.

    Tarkistus  78

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 38 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    38. Jätteen käyttö resurssina, mitä resurssitehokkuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa vaaditaan, edellyttää, että kaikkialla EU:ssa sovelletaan täysimääräisesti EU:n jätelainsäädäntöä, joka perustuu tiukasti jätehierarkiaan ja kattaa erityyppiset jätteet. Lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan vähentää jätteiden tuotantoa asukasta kohden absoluuttisesti, käyttää energian hyödyntämisessä vain kierrätettäväksi kelpaamattomia materiaaleja, lopettaa vähitellen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille, varmistaa korkeatasoinen kierrätys ja kehittää uusioraaka-aineiden markkinoita. Vaarallisia jätteitä on hallittava siten, että minimoidaan merkittävät haittavaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle, kuten Rio+20-huippukokouksessa sovittiin. Tämän saavuttamiseksi eri puolilla EU:ta olisi aiempaa järjestelmällisemmin sovellettava markkinapohjaisia välineitä, jotka suosivat jätteen ehkäisemistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Kierrätystoiminnan esteet EU:n sisämarkkinoilla olisi poistettava, ja olemassa olevia jätteen syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäytön, kierrätyksen, hyödyntämisen ja kaatopaikoille sijoittamisen vähentämistä koskevia tavoitteita olisi arvioitava uudelleen siten, että siirrytään kohti kierrätystaloutta, jossa sovelletaan resurssien porrastettua käyttöä ja vähennetään jäännösjätteen määrä lähelle nollaa.

    38. Jätteen käyttö resurssina, mitä resurssitehokkuutta koskevassa etenemissuunnitelmassa vaaditaan, edellyttää, että kaikkialla EU:ssa sovelletaan täysimääräisesti EU:n jätelainsäädäntöä, joka perustuu tiukasti jätehierarkiaan, ottaa huomioon jätteen muodostumisesta ja jätehuollosta aiheutuvia yleisiä vaikutuksia koskevan elinkaariajattelun ja kattaa erityyppiset jätteet. Lisätoimet, muun muassa ehkäisemistoimet (esim. elintarvikkeiden hävikin vähentämiseksi), ovat tarpeen, jotta voidaan vähentää merkittävästi jätteitä asukasta kohden absoluuttisesti, käyttää energian hyödyntämisessä vain kierrätettäväksi ja kompostoitavaksi kelpaamattomia materiaaleja, lopettaa vähitellen kierrätettävien, kompostoitavien ja palavien materiaalien sijoittaminen kaatopaikoille, lukuun ottamatta tiettyjä vaarallisia jätteitä, joiden turvallisin käsittelymenetelmä on kaatopaikoille sijoittaminen, edistää uudelleenkäyttöä, varmistaa korkeatasoinen kierrätys ja myrkyttömät materiaalikierrot ja kehittää uusioraaka-aineiden markkinoita. Vaarallisia jätteitä on hallittava siten, että minimoidaan merkittävät haittavaikutukset ihmisten terveydelle ja ympäristölle, kuten Rio+20-huippukokouksessa sovittiin. Tämän saavuttamiseksi eri puolilla EU:ta olisi aiempaa järjestelmällisemmin sovellettava sopivaa politiikan välineiden ja markkinapohjaisten välineiden yhdistelmää, joka vastaa viisiportaista jätehierarkiaa, sekä jätehuollon infrastruktuureja koskevaa suunnittelua. Kierrätystoiminnan esteet EU:n sisämarkkinoilla olisi poistettava, ja olemassa olevia jätteen syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäytön, kierrätyksen, hyödyntämisen ja kaatopaikoille sijoittamisen vähentämistä koskevia tavoitteita olisi arvioitava uudelleen siten, että siirrytään kohti kierrätystaloutta, jossa sovelletaan resurssien porrastettua käyttöä ja vähennetään jäännösjätteen määrä lähelle nollaa.

     

    Tarkistus  79

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 39 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    39. Resurssitehokkuuteen on puututtava ensisijaisesti myös vesihuollon alalla, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Vaikka kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat yhä useampiin Euroopan osiin, arviolta 20–40 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta vedestä tuhlataan edelleen esimerkiksi jakeluverkon vuotojen takia. Käytettävissä olevan mallintamisen mukaisesti vedenkäytön tehokkuudessa EU:ssa on vielä huomattavasti parantamisen varaa. Lisäksi kysynnän kasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän Euroopan vesivaroihin kohdistuvia paineita merkittävästi. Tätä taustaa vasten Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että vedenotossa noudatetaan käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen rajoja vuoteen 2020 mennessä; tähän sisältyy se, että parannetaan vedenkäytön tehokkuutta käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten vesivarojen hinnoittelua, jossa otetaan huomioon veden todellinen arvo. Edistymistä helpotetaan nopeuttamalla demonstrointia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan.

    39. Resurssitehokkuuteen on puututtava ensisijaisesti myös vesihuollon alalla, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Vaikka kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat yhä useampiin Euroopan osiin, arviolta 20–40 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta vedestä tuhlataan edelleen esimerkiksi jakeluverkon vuotojen takia. Käytettävissä olevan mallintamisen mukaisesti vedenkäytön tehokkuudessa EU:ssa on vielä huomattavasti parantamisen varaa. Lisäksi kysynnän kasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän Euroopan vesivaroihin kohdistuvia paineita merkittävästi. Tätä taustaa vasten Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että vedenotossa noudatetaan käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen rajoja vuoteen 2020 mennessä; tähän sisältyy se, että parannetaan vedenkäytön tehokkuutta käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten vesivarojen hinnoittelua, jossa otetaan huomioon veden todellinen arvo, ja varmistetaan samalla, että tämä elintärkeä resurssi on jokaisen kansalaisen saatavilla. Erityisesti maataloutta ja energiantuotantoalaa, jotka ovat suurimpia kuluttajia, olisi kannustettava käyttämään vesivaroja tehokkaammin. Edistymistä helpotetaan nopeuttamalla demonstrointia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan. Käytettyjen rasvojen erottamisesta niiden lähteellä, ennen kuin ne päästetään jätevesiverkostoihin, ja käytettyjen rasvojen keräämisestä ja kierrättämisestä on tehtävä vedenkäsittelypolitiikan ensisijainen tavoite.

    Tarkistus  80

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 40 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    40. Pitkäaikainen ja vakaa poliittinen kehys kaikilla näillä aloilla auttaa osaltaan lisäämään investointeja ja toimia, joita tarvitaan, jotta voidaan todella kehittää ympäristöä säästävien tekniikoiden markkinoita ja edistää kestäviä liiketoimintaratkaisuja. Resurssitehokkuuden indikaattoreita ja tavoitteita tarvitaan, jotta julkisen ja yksityisen alan päätöksentekijöille voidaan antaa tarvittavia ohjeita talouden muuntamiseksi. Niistä tulee olennainen osa tätä ohjelmaa, kun niistä sovitaan EU:n tasolla.

    40. Pitkäaikainen ja vakaa poliittinen kehys kaikilla näillä aloilla auttaa osaltaan lisäämään investointeja ja toimia, joita tarvitaan, jotta voidaan todella kehittää ympäristöä säästävien tekniikoiden markkinoita ja edistää kestäviä liiketoimintaratkaisuja. Resurssitehokkuuden indikaattoreita ja maankäytön jalanjälkeä, vesijalanjälkeä, materiaalijalanjälkeä sekä hiilijalanjälkeä koskevia tavoitteita tarvitaan vuoteen 2015 mennessä, jotta julkisen ja yksityisen alan päätöksentekijöille voidaan antaa tarvittavia ohjeita talouden muuntamiseksi. Niistä tulee olennainen osa tätä ohjelmaa, kun niistä sovitaan EU:n tasolla.

    Tarkistus  81

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) EU on saavuttanut vuodelle 2020 asetetut ilmasto- ja energiatavoitteensa ja se pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna osana maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen;

    (a) EU on saavuttanut vuodelle 2020 asetetut ilmasto- ja energiatavoitteensa ja se pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna osana maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen; vuodelle 2030 asetetuista ilmasto- ja energiatavoitteista on sovittu;

    Tarkistus  82

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 1 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) EU:n teollisuudesta aiheutuvaa ympäristöön kohdistuvaa kokonaisvaikutusta on merkittävästi vähennetty kaikilla keskeisillä teollisuudenaloilla ja resurssitehokkuutta on parannettu.

    (b) EU:n teollisuudesta aiheutuvaa ympäristöön kohdistuvaa kokonaisvaikutusta on merkittävästi vähennetty kaikilla keskeisillä teollisuudenaloilla ja resurssitehokkuutta on parannettu ottamalla käyttöön liike-elämän parhaita käytäntöjä palkitsevia markkinakannustimia ja poliittisia kannustimia; resurssitehokkuutta voidaan mitata ja arvioida tuotteen koko tuotantoketjun varrelta ja sen koko elinkaaren ajan.

    Tarkistus  83

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 1 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) tuotannon ja kulutuksen, erityisesti elintarvikealan, asumisen ja liikenteen, kokonaisvaikutuksia ympäristöön on vähennetty;

    (c) tuotannon, teknologian ja innovoinnin rakenteelliset muutokset sekä kulutustottumusten ja elämäntapojen muuttuminen ovat vähentäneet tuotannon ja kulutuksen, erityisesti elintarvikealan, asumisen ja liikenteen, kokonaisvaikutuksia ympäristöön;

    Tarkistus  84

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) metsien tilan heikkeneminen on ehkäisty ja unionin markkinoilta on poistettu hyödykkeet ja tuotteet, joiden epäillään aiheuttavan metsäkatoa;

    Tarkistus  85

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 1 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) jätehuolto on järjestetty turvallisesti ja jätettä käytetään resurssina, henkeä kohti syntyvä jäte vähenee absoluuttisesti, energian talteenotto on rajoitettu kierrätettäväksi kelpaamattomiin materiaaleihin ja kierrätettävien ja kompostoitavien materiaalien sijoittaminen kaatopaikoille on tosiasiallisesti lopetettu;

    (d) jätteen syntyminen on ehkäisty tai jätehuolto on järjestetty turvallisesti ja jätettä käytetään resurssina siten, että ehkäistään ympäristölle ja terveydelle aiheutuvia vahinkoja, henkeä kohti syntyvä jäte vähenee absoluuttisesti, energian talteenotto on rajoitettu kierrätettäväksi ja kompostoitavaksi kelpaamattomiin materiaaleihin ja kierrätettävien, kompostoitavien ja palavien materiaalien sijoittaminen kaatopaikoille on tosiasiallisesti lopetettu, lukuun ottamatta tiettyjä vaarallisia jätteitä, joiden turvallisin käsittelymenetelmä on kaatopaikoille sijoittaminen;

    Tarkistus  86

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) pannaan täysimääräisesti täytäntöön ilmasto- ja energiapaketti ja sovitaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle;

    (a) pannaan täysimääräisesti täytäntöön ilmasto- ja energiapaketti ja sovitaan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle vahvistamalla energia- ja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 asti ohjaava kehys, joka perustuu kasvihuonekaasupäästöjä, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin kolmeen oikeudellisesti sitovaan tavoitteeseen, jotka ovat kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä vuoteen 2050 mennessä koskevassa etenemissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisia;

    Tarkistus  87

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) yleistetään parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttö ja parannetaan toimia, joilla edistetään uusia innovatiivisia teknologioita, prosesseja ja palveluja;

    (b) yleistetään parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttö teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin mukaisesti ja parannetaan toimia, joilla edistetään uusia innovatiivisia teknologioita, prosesseja ja palveluja;

    Tarkistus  88

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b a) vähennetään käytettyjen pakkausten ja kuljetusten määrää tuotteiden elinkaaren aikana;

    Tarkistus  89

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) annetaan lisäpontta julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatiotoimille, joita tarvitaan innovatiivisten teknologioiden, järjestelmien ja liiketoimintamallien käyttöönottoa varten; niillä nopeutetaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen ja alennetaan siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia;

    (c) annetaan lisäpontta julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatiotoimille, joita tarvitaan innovatiivisten teknologioiden, järjestelmien ja liiketoimintamallien käyttöönottoa varten; niillä nopeutetaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen ja alennetaan siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia ja edistetään tuntuvasti elintarvikkeiden hävikin vähentämistä koko elintarvikeketjussa;

    Tarkistus  90

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) asetetaan vuoteen 2015 mennessä resurssitehokkuutta koskevia indikaattoreita ja tavoitteita resurssitehokkuutta koskevan etenemissuunnitelman perusteella; otetaan käyttöön eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sovellettava pääindikaattori ja -tavoite, jota täydennetään maan, hiilen, veden ja materiaalien käyttöä koskevien indikaattoreiden kokoelmalla;

    Tarkistus  91

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) luodaan aiempaa johdonmukaisemmat puitteet kestävää tuotantoa ja kulutusta varten. Tarkistetaan tuotteita koskeva lainsäädäntö, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristönsuojelun tasoa ja tuotteiden resurssitehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan. Asetetaan tavoitteet kulutuksen kokonaisvaikutuksen vähentämiseksi;

    (d) luodaan aiempaa johdonmukaisemmat puitteet kestävää tuotantoa ja kulutusta varten, tarvittaessa myös yhdistämällä olemassa olevat välineet yhdenmukaiseen oikeudelliseen kehykseen. Tarkistetaan tuotteita koskeva lainsäädäntö, jotta voidaan parantaa tuotteiden ympäristönsuojelun tasoa ja tuotteiden resurssitehokkuutta niiden koko elinkaaren ajan. Edistetään ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää kuluttajien keskuudessa parantamalla niiden saatavuutta ja toimivuutta, tekemällä niistä kohtuuhintaisempia ja lisäämällä niiden houkuttavuutta. Edistetään materiaaleja koskevaa porrastetun käytön periaatetta. Laaditaan indikaattorit ja asetetaan tavoitteet kulutuksen kokonaisvaikutuksen vähentämiseksi. Torjutaan elintarvikkeiden hävikkiä. Järkeistetään ja lisätään tuotteiden ympäristömerkintöjä;

    Tarkistus  92

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (d a) otetaan huomioon työmarkkinoiden kehittyminen ja kehitetään vihreään talouteen liittyvien ammattien koulutusohjelmia;

    Tarkistus  93

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – d b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (d b) tehostetaan pyrkimyksiä saavuttaa tavoite siitä, että ympäristöä säästävien julkisten hankintojen perusteita sovelletaan vähintään 50 prosenttiin julkisista tarjouskilpailuista ja luodaan vihreiden hankintaviranomaisten vapaaehtoinen verkosto unionin yrityksiä varten;

    Tarkistus  94

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) pannaan EU:n jätelainsäädäntö kokonaisuudessaan täytäntöön. Tähän sisältyy jätehierarkian soveltaminen ja markkinapohjaisten välineiden ja toimenpiteiden käyttö sen varmistamiseksi, että kaatopaikalle sijoittaminen lopetetaan asteittain käytännöllisesti katsoen kokonaan, energian talteenotossa käytetään vain kierrätettäväksi kelpaamattomia materiaaleja, kierrätettyä jätettä käytetään raaka-aineiden merkittävänä ja luotettava lähteenä, vaarallisen jätteen huolto järjestetään turvallisesti ja sen syntymistä vähennetään, jätteiden laittomat siirrot loppuvat ja ympäristön kannalta suotuisten kierrätystoimien sisämarkkinaesteet EU:ssa on poistettu;

    (e) pannaan EU:n jätelainsäädäntö kokonaisuudessaan täytäntöön ja vahvistetaan sitä sekä vähennetään jätteen määrä lähelle nollaa. Tähän sisältyy jätehierarkian soveltaminen jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti ja markkinapohjaisten välineiden ja toimenpiteiden käyttö jätteiden syntymisen vähentämiseksi, uudelleenkäytön edistämiseksi sekä korkealaatuisen kierrätyksen ja myrkyttömien materiaalikiertojen varmistamiseksi, jotta jätettä voidaan käyttää EU:ssa raaka-aineiden merkittävänä ja luotettavana lähteenä, ja sen varmistamiseksi, että käytettävissä on korkealaatuinen jätteet niiden syntyvaiheessa erotteleva järjestelmä, että energian talteenotto rajoitetaan kierrätettäväksi ja kompostoitavaksi kelpaamattomiin ja muihin kuin biohajoaviin materiaaleihin, että kierrätettävien, kompostoitavien ja palavien materiaalien sijoittaminen kaatopaikoille on tosiasiallisesti lopetettu, lukuun ottamatta tiettyjä vaarallisia jätteitä, joiden turvallisin käsittelymenetelmä on kaatopaikoille sijoittaminen, ja että vaarallisen jätteen syntymistä vähennetään merkittävästi ja sen huolto järjestetään turvallisesti; Jätteiden laittomat siirrot loppuvat (myös tiukemman seurannan avulla) ja ympäristön kannalta suotuisten kierrätystoimien sisämarkkinaesteet EU:ssa on poistettu. Tämä edellyttää unionin jätepolitiikkojen järjestelmällistä uudelleenarviointia kierrätystalouteen siirtymistä koskevan tavoitteen mukaisesti sekä kunnianhimoisten kierrätys- ja ehkäisytavoitteiden asettamista. Yleisölle suunnatuilla erityisillä tiedotustoimilla on saatava ihmiset tiedostamaan tämä asia ja kannustettava heitä toimimaan vastuullisesti, jotta voidaan vähentää pilaantumista ja torjua ympäristön kannalta epäsosiaalista käyttäytymistä. Yleisölle suunnatuilla tiedotustoimilla on myös autettava ihmisiä ymmärtämään kotitalousjätteen lajittelua ja keräämistä koskevat säännöt, jotka olisi muokattava vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeita, ja kannustettava ihmisiä lajittelemaan jätteensä;

    Tarkistus  95

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (e a) kehitetään uusi oikeudellinen väline, jolla edistetään rajallisten biomassaresurssien tehokkaampaa käyttöä yleistä saatavuutta koskevan arvioinnin perusteella ja jolla otetaan käyttöön porrastetun käytön periaate ja tukitoimia sekä varmistetaan, että tietyllä alalla käytetyn biomassan kokonaismäärä ei ylitä määrää, jonka ekosysteemit kykenevät tuottamaan kestävästi;

    Tarkistus  96

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – f alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (f) parannetaan vedenkäytön tehokkuutta vahvistamalla tavoitteet vesistöalueiden tasolla käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten veden hinnoittelua.

    (f) parannetaan vedenkäytön tehokkuutta vahvistamalla tavoitteet vesistöalueiden tasolla ja seuraamalla niiden saavuttamista, laatimalla käsitellyn jäteveden käyttöä koskevat säännöt, käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten veden hinnoittelua, vesipuitedirektiivin 9 artiklan säännösten mukaisesti sekä lisäämällä tietoa, parantamalla hallintoa, tehostamalla investointivalmiuksia ja sisällyttämällä vesikysymykset muihin politiikkoihin;

    Tarkistus  97

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – f a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (f a) laaditaan ja pannaan täytäntöön unionin toimintasuunnitelma, jotta voidaan arvioita ja rajoittaa ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu unionissa sellaisten tuotteiden ja raaka-aineiden kulutuksesta, jotka edistävät todennäköisesti metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä unionin ulkopuolella.

    Tarkistus  98

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 42 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    42. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat hyötyneet merkittävässä määrin EU:n ympäristölainsäädännöstä. Veden ja ilman saastuminen sekä kemikaalit ovat kuitenkin edelleen EU:n kansalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenaiheita. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ympäristön stressitekijät aiheuttavat 15–20 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Euroopan 53 valtiossa. OECD:n mukaan kaupunkien ilmansaasteet aiheuttavat ympäristöongelmista eniten kuolemantapauksia vuoteen 2050 mennessä.

    42. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat hyötyneet merkittävässä määrin EU:n ympäristölainsäädännöstä. Veden ja ilman saastuminen, kemikaalit ja melusaaste ovat kuitenkin edelleen EU:n kansalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenaiheita. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ympäristön stressitekijät aiheuttavat 15–20 prosenttia kaikista kuolemantapauksista Euroopan 53 valtiossa. OECD:n mukaan kaupunkien ilmansaasteet aiheuttavat ympäristöongelmista eniten kuolemantapauksia vuoteen 2050 mennessä.

    Tarkistus  99

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 44 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    44. Tyydyttävänlaatuisen veden saanti on edelleen ongelmallista monilla EU:n maaseutualueilla. Euroopan uimavesien hyvän laadun varmistaminen hyödyttää sekä ihmisten terveyttä että EU:n matkailuteollisuutta. Tulvat aiheuttavat aikaisempaa useammin kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle ja taloudelliselle toiminnalle osittain hydrologisen kierron ja maankäytön muutosten takia.

    44. Tyydyttävänlaatuisen veden saanti on edelleen ongelmallista monilla EU:n maaseutualueilla. Euroopan uimavesien hyvän laadun varmistaminen hyödyttää sekä ihmisten terveyttä että EU:n matkailuteollisuutta. Tulvat aiheuttavat aikaisempaa useammin kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle ja taloudelliselle toiminnalle osittain hydrologisen kierron ja maankäytön muutosten takia. Toimenpiteitä on toteutettava jokirantojen palauttamiseksi luonnon tilaan ja lähialueiden uudelleenmetsittämiseksi, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus veden laatua koskevan unionin lainsäädännön kanssa.

    Tarkistus  100

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 48 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    48. Horisontaalisessa kemikaalilainsäädännössä (REACH-asetus sekä aineiden luokitusta, merkintöjä ja pakkauksia koskeva asetus) säädetään ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun perustasosta ja edistetään muiden kuin eläimillä suoritettavien testien käyttöönoton lisäämistä. Eri kemikaalien (seosten) yhteisvaikutusten, nanomateriaalien, umpieritys(hormoni)järjestelmään vaikuttavien kemikaalien (hormonaaliset haitta-aineet) ja tuotteiden sisältämien kemikaalien vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön vallitsee edelleen epävarmuus. Viime vuosina on saatu lisää todisteita siitä, että näiden haasteiden ratkaisemiseksi on toteutettava toimia, erityisesti, jos EU aikoo saavuttaa maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 sovitut ja Rio+20-huippukokouksessa vahvistetut tavoitteet, joita ovat kemikaalien ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien merkittävien kielteisten vaikutusten minimointi vuoteen 2020 mennessä sekä uusiin ja kehittyviin kysymyksiin ja haasteisiin vastaaminen tehokkaalla, johdonmukaisella ja yhteensovitetulla tavalla. EU kehittää edelleen ja panee täytäntöön toimia, joilla puututaan kemikaalien yhteisvaikutuksiin ja hormonaalisten haitta-aineiden turvallisuusnäkökohtiin. EU kehittää myös kattavaa lähestymistapaa, jolla voidaan minimoida vaarallisten kemikaalien, myös tuotteiden sisältämien kemikaalien, haittavaikutukset. Tämän tukena on kemikaaleille altistumista ja kemikaalien myrkyllisyyttä koskeva laaja tietämys. Nanomateriaalien turvallisuus ja kestävä hallinta varmistetaan osana kattavaa lähestymistapaa, joka sisältää riskienarviointia ja -hallintaa, tiedottamista ja seurantaa. Näillä lähestymistavoilla lisätään tietämystä kemikaaleista ja muodostetaan ennustettavissa oleva kehys, joka ohjaa kestävämpien ratkaisujen kehitystä.

    48. Horisontaalisessa kemikaalilainsäädännössä (REACH-asetus sekä aineiden luokitusta, merkintöjä ja pakkauksia koskeva asetus) säädetään ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun perustasosta ja edistetään muiden kuin eläimillä suoritettavien testien käyttöönoton lisäämistä. Eri kemikaalien (seosten) yhteisvaikutusten, nanomateriaalien, umpieritys(hormoni)järjestelmään vaikuttavien kemikaalien (hormonaaliset haitta-aineet) ja tuotteiden sisältämien kemikaalien kaikista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön vallitsee edelleen epävarmuus. Viime vuosina on saatu lisää todisteita siitä, että näiden haasteiden ratkaisemiseksi on toteutettava toimia, erityisesti, jos EU aikoo saavuttaa maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 sovitut ja Rio+20-huippukokouksessa vahvistetut tavoitteet, joita ovat kemikaalien ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien altistusten minimointi vuoteen 2020 mennessä sekä uusiin ja kehittyviin kysymyksiin ja haasteisiin vastaaminen tehokkaalla, johdonmukaisella ja yhteensovitetulla tavalla. EU kehittää edelleen ja panee täytäntöön toimia, myös teollisuutta koskevia säännöksiä, joilla puututaan kemikaalien yhteisvaikutuksiin ja hormonaalisten haitta-aineiden turvallisuusnäkökohtiin. EU kehittää myös kattavaa lähestymistapaa, jolla voidaan kaikessa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä minimoida vaarallisten kemikaalien, myös tuotteiden sisältämien kemikaalien, haittavaikutukset. Tämän tukena on kemikaaleille altistumista ja kemikaalien myrkyllisyyttä koskeva laaja tietämys ja tässä yhteydessä otetaan huomioon ennalta varautumisen periaate, jonka mukaisesti erityisesti haavoittuvia ryhmiä on suojeltava altistumiselta. Nanomateriaalien turvallisuus ja kestävä hallinta varmistetaan osana kattavaa lähestymistapaa, joka sisältää riskienarviointia ja -hallintaa, tiedottamista ja seurantaa. Näillä lähestymistavoilla lisätään tietämystä kemikaaleista ja muodostetaan ennustettavissa oleva kehys, joka ohjaa kestävämpien ratkaisujen kehitystä.

    Tarkistus  101

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 49 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    49. Samaan aikaan biopohjaisten tuotteiden, kemikaalien ja materiaalien kasvavat markkinat voivat tarjota etuja, kuten alhaisemmat kasvihuonekaasujen päästöt ja uudet markkinamahdollisuudet. On kuitenkin varmistettava, että näiden tuotteiden koko elinkaari on kestävä ja etteivät tuotteet pahenna kilpailua maasta tai lisää päästöjä.

    49. Samaan aikaan biopohjaisten tuotteiden, kemikaalien ja materiaalien kasvavat markkinat voivat tarjota etuja, kuten alhaisemmat kasvihuonekaasujen päästöt ja uudet markkinamahdollisuudet. On kuitenkin varmistettava, että näiden tuotteiden koko elinkaari on kestävä ja etteivät tuotteet pahenna kilpailua maasta ja vedestä tai lisää päästöjä.

    Tarkistus  102

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 51 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    51. Lisäksi ekologisella palautumiskyvyllä ja ilmastonmuutoksen sietokyvyllä, kuten ekosysteemien ennallistamisella ja vihreällä infrastruktuurilla, voi olla merkittäviä yhteiskunnallis-taloudellisia etuja, myös ihmisten terveydelle. Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden, kuten ilmanlaadun, synergiaa sekä mahdollista vuorovaikutusta on hallittava riittävästi. Esimerkiksi ilmastosyistä tai toimitusvarmuuden takia tehtävät polttoainevaihdokset voivat lisätä hiukkas- ja vaarallisten aineiden päästöjä merkittävästi.

    51. Lisäksi ekologisella palautumiskyvyllä ja ilmastonmuutoksen sietokyvyllä, kuten ekosysteemien ennallistamisella ja vihreällä ja sinisellä infrastruktuurilla, voi olla merkittäviä yhteiskunnallis-taloudellisia etuja, myös ihmisten terveydelle. Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden, kuten ilmanlaadun, synergiaa sekä mahdollista vuorovaikutusta on hallittava riittävästi. Esimerkiksi ilmastosyistä tai toimitusvarmuuden takia tehtävät polttoainevaihdokset voivat lisätä hiukkas- ja vaarallisten aineiden päästöjä merkittävästi.

    Perustelu

    Vihreän ja sinisen infrastruktuurin käsitteellä tarkoitetaan verkostoa, joka muodostuu toisiinsa liittyvistä suojelluista maa- ja vesialueista. Se on kestävän maankäytön suunnittelun väline ja edistää osaltaan luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tasoa ja vesialueiden hyvää ekologista tilaa. Ekologisen verkoston käsitteeseen viitataan luonnon monimuotoisuutta koskevissa Aichin tavoitteissa vuosiksi 2011–2020 (tavoite 11).

    Tarkistus  103

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) EU:n ilmanlaatu on parantunut merkittävästi;

    (a) EU:n ulko- ja sisäilmanlaatu on parantunut merkittävästi ja on WHO:n suositusten ja suuntaviivojen mukaisella tasolla;

    Tarkistus  104

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a a) liikenteen valkoisessa kirjassa esitetyt aloitteet on pantu täytäntöön erityisesti sisällyttämällä ulkoiset kustannukset entistä laajemmin hintoihin;

    Perustelu

    Tämä sanamuoto on lainaus resurssitehokkuutta koskevasta etenemissuunnitelmasta COM(2011)0571, sivu 19.

    Tarkistus  105

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 1 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) EU:n melusaaste on merkittävästi vähentynyt;

    (b) EU:n melusaaste on merkittävästi vähentynyt ja on WHO:n suositusten mukaisella tasolla;

    Tarkistus  106

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 1 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) kemikaalien yhteisvaikutuksia ja hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia käsitellään tehokkaasti, vaarallisten aineiden, myös tuotteiden sisältämät kemikaalit, käytöstä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat riskit arvioidaan ja minimoidaan;

    (d) kemikaalien yhteisvaikutuksia ja hormonaalisiin haitta-aineisiin liittyviä turvallisuusnäkökohtia käsitellään tehokkaasti kaikessa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä, vaarallisten aineiden, myös tuotteiden sisältämät kemikaalit, käytöstä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat riskit arvioidaan ja minimoidaan; määritetään pitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan myrkytöntä ympäristöä koskeva tavoite;

    Tarkistus  107

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 1 alakohta – f alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (f) ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa on edistytty merkittävästi.

    (f) ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa on edistytty merkittävästi.

    Tarkistus  108

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (-a) pannaan täytäntöön liikenteen valkoisessa kirjassa esitetyt aloitteet erityisesti sisällyttämällä ulkoiset kustannukset entistä laajemmin hintoihin;

    Tarkistus  109

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) pannaan täytäntöön EU:n ajantasaistettu ja viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaan mukautettu ilmanlaatupolitiikka sekä toimenpiteet ilmansaastumisen ehkäisemiseksi sen lähteellä;

    (a) pannaan täytäntöön EU:n ajantasaistettu ja viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaan mukautettu ilmanlaatupolitiikka ja laaditaan sisäilmanlaatua koskeva unionin strategia sekä pannaan täytäntöön toimenpiteet ilmansaastumisen ehkäisemiseksi sen lähteellä;

    Tarkistus  110

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) jatketaan REACH-asetuksen täytäntöönpanoa siten, että varmistetaan vakaus ja ennustettavuus ja kevennetään pk-yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoinen suojelu sekä kemikaalien vapaa liikkuminen sisämarkkinoilla ja tehdä unionin yrityksistä innovatiivisempia ja kilpailukykyisempiä1;

     

    _____________

     

    1 REACH-yleiskertomus, 5.2.2013, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) 117 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus) 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä tiettyjen REACH-järjestelmän osa-alueiden tarkastelusta REACH-asetuksen 75 artiklan 2 kohdan ja 138 artiklan 2, 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

    Tarkistus  111

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 2 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) kehitetään myrkytöntä ympäristöä koskeva EU:n strategia, jota tuetaan kattavalla tietämyksellä kemikaaleille altistumisesta ja kemikaalien myrkyllisyydestä ja jolla edistetään kestävien vaihtoehtojen innovointia;

    (d) kehitetään vuoteen 2018 mennessä myrkytöntä ympäristöä koskeva EU:n strategia, joka perustuu laaja-alaisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan 1) nanomateriaalien ja vastaavien kehittyneiden materiaalien turvallisuus, 2) mahdollisimman vähäinen altistuminen hormonaalisille haitta-aineille, 3) asianmukaiset sääntelytavat kemikaalien yhteisvaikutusten huomioon ottamiseksi ja 4) mahdollisimman vähäinen altistuminen tuotteiden sisältämille kemikaaleille, mukaan luettuina muun muassa tuontituotteiden kemikaalit, jotta edistetään myrkyttömiä materiaalikiertoja ja vähennetään altistumista sisätilojen haitallisille aineille. Tätä strategiaa olisi tuettava kattavalla tietämyksellä kemikaaleille altistumisesta ja kemikaalien myrkyllisyydestä sekä mahdollisuuksien mukaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä käyttämällä saaduilla tiedoilla, mikä nopeuttaisi tehokasta päätöksentekoa ja edistäisi turvallisten ja kestävien vaihtoehtojen innovointia ja kehittämistä;

    Tarkistus  112

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 52 kohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (d a) standardisoidaan koko unionissa ympäristön ja ihmisten biomonitorointia koskevat tutkimussuunnitelmat ja arviointiperusteet, jotta tätä välinettä voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin unionin ympäristön laadun ja kansalaisten terveydentilan kokonaisarvioinnissa;

    Tarkistus  113

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 54 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    54. EU:n ympäristölainsäädännön käytännön täytäntöönpanon varmistamisesta saadaan kolmenlaista hyötyä: sisämarkkinoilla toimivien taloudellisten toimijoiden toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, innovointi lisääntyy ja eurooppalaiset yritykset saavat näin etulyöntiaseman useilla sektoreilla. Lainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistumisesta aiheutuu sen sijaan korkeita kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 50 miljardia euroa vuodessa. Tähän sisältyvät myös rikkomismenettelyihin liittyvät kustannukset. Pelkästään vuonna 2009 käsittelyssä oli 451 EU:n ympäristölainsäädäntöön liittyvää rikkomismenettelyä. Komissio saa myös paljon valituksia suoraan EU:n kansalaisilta. Useat näistä valituksista olisi parempi käsitellä jäsenvaltion tai paikallisella tasolla.

    54. EU:n ympäristölainsäädännön käytännön täytäntöönpanon varmistamisesta saadaan kolmenlaista hyötyä: sisämarkkinoilla toimivien taloudellisten toimijoiden toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, innovointi lisääntyy ja eurooppalaiset yritykset saavat näin etulyöntiaseman useilla sektoreilla. Lainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistumisesta aiheutuu sen sijaan korkeita kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 50 miljardia euroa vuodessa. Tähän sisältyvät myös rikkomismenettelyihin liittyvät kustannukset. Vuonna 2011 eniten unionin lainsäädännön rikkomisia todettiin ympäristölainsäädännön alalla (299 tapausta), ja niiden osuus oli 17 prosenttia kaikista rikkomistapauksista, ja samana vuonna käynnistettiin 114 uutta ympäristölainsäädäntöön liittyvää rikkomismenettelyä. Komissio saa myös paljon valituksia suoraan EU:n kansalaisilta. Useat näistä valituksista olisi parempi käsitellä jäsenvaltion tai paikallisella tasolla.

    Perustelu

    Luvut ovat peräisin 29. vuosikertomuksesta Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2011) (COM(2012)0714).

    Tarkistus  114

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 55 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    55. Tulevina vuosina onkin pidettävä ensisijaisena EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamista jäsenvaltioiden tasolla. Täytäntöönpanon tasossa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla osallistuvilla on oltava riittävästi tietämystä ja valmiuksia parantaa tämän lainsäädännön tarjoamien hyötyjen toteutumista.

    55. Tulevina vuosina onkin pidettävä ensisijaisena EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamista jäsenvaltioiden tasolla. Täytäntöönpanon tasossa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla osallistuvilla on oltava riittävästi tietämystä, välineitä ja valmiuksia parantaa tämän lainsäädännön tarjoamien hyötyjen toteutumista.

    Tarkistus  115

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 57 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    57. Ensinnäkin parannetaan tapaa, jolla täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään ja jaetaan. Tavoitteena on auttaa yleisöä ja ympäristöalan ammattilaisia ymmärtämään kokonaisuudessaan se, miten kansalliset ja paikalliset viranomaiset panevat unionin sitoumukset täytäntöön. Tietyn yksittäisen jäsenvaltion täytäntöönpanohaasteisiin tarjotaan apua eurooppalaisen ohjausjakson räätälöidyn lähestymistavan tapaan. Esimerkkinä voidaan mainita komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä laadittavat kumppanuuksiin perustuvat täytäntöönpanosopimukset, joissa käsitellään muun muassa taloudellisen avun löytämistä täytäntöönpanoa sekä kehityksen seuraamista koskevia parempia tietojärjestelmiä varten.

    57. Ensinnäkin parannetaan tapaa, jolla täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään ja jaetaan. Tavoitteena on auttaa yleisöä ja ympäristöalan ammattilaisia ymmärtämään kokonaisuudessaan se, miten kansalliset ja paikalliset viranomaiset panevat unionin sitoumukset täytäntöön. Tietyn yksittäisen jäsenvaltion täytäntöönpanohaasteisiin tarjotaan apua eurooppalaisen ohjausjakson räätälöidyn lähestymistavan tapaan. Esimerkkinä voidaan mainita komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välillä laadittavat kumppanuuksiin perustuvat täytäntöönpanosopimukset, joissa käsitellään muun muassa taloudellisen avun löytämistä täytäntöönpanoa sekä kehityksen seuraamista koskevia parempia tietojärjestelmiä varten. Jotta tämä lähestymistapa olisi mahdollisimman vaikuttava, siihen voitaisiin ottaa mukaan paikallisia ja alueellisia viranomaisia esimerkiksi kolmenvälisten kumppanuussopimusten avulla kunkin jäsenvaltion hallintojärjestelmän mukaisesti. Alueiden komitean ja komission perustama tekninen foorumi ympäristöalan yhteistyötä varten helpottaa vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa ja parantaa lainsäädännön täytäntöönpanoa paikallisella tasolla.

    Tarkistus  116

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 59 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    59. Kolmanneksi parannetaan tapaa, jolla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat valitukset käsitellään ja jolla puutteet korjataan kansallisella tasolla.

    59. Kolmanneksi parannetaan ja muutetaan avoimemmaksi ja helpommin ymmärrettäväksi tapaa, jolla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat valitukset käsitellään ja jolla puutteet korjataan kansallisella tasolla.

    Tarkistus  117

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 60 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    60. Neljänneksi parannetaan EU:n kansalaisten mahdollisuutta saattaa ympäristöön liittyvä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä tehostetaan oikeussuojaa kansainvälisten sopimusten ja Lissabonin sopimuksen voimaan tulon johdosta tapahtuneiden muutosten sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeudenkäyntien vaihtoehdoksi suositellaan tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisua.

    60. Neljänneksi parannetaan EU:n kansalaisten mahdollisuutta saattaa ympäristöön liittyvä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä tehostetaan oikeussuojaa Århusin yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten ja Lissabonin sopimuksen voimaan tulon johdosta tapahtuneiden muutosten sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Oikeudenkäyntien vaihtoehdoksi suositellaan tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisua.

    Perustelu

    Århusin yleissopimuksen kaikkien pilareiden on sisällyttävä unionin ympäristöpolitiikan säännöstöön, jotta varmistetaan mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämä on neuvoston 11. kesäkuuta 2012 hyväksymien päätelmien mukaista.

    Tarkistus  118

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) EU:n kansalaisten saatavilla on selkeitä tietoja siitä, miten EU:n ympäristölainsäädäntö pannaan täytäntöön;

    (a) Århusin yleissopimus on pantu täysimääräisesti täytäntöön, jotta varmistetaan, että EU:n kansalaisten saatavilla on selkeitä tietoja siitä, miten EU:n ympäristölainsäädäntö pannaan täytäntöön, ja että he voivat saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja osallistua tiettyihin ympäristön kannalta tärkeisiin päätöksiin;

    Perustelu

    Neuvoston 11. kesäkuuta 2012 hyväksymien päätelmien mukaisesti Århusin yleissopimus olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön, jotta taataan täysimääräisesti kansalaisten muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa.

    Tarkistus  119

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) vaatimus kansallisen tason sääntelyviranomaisten riippumattomuudesta niiden valvoessa unionin ympäristölainsäädännön noudattamista on pantu täytäntöön;

    Perustelu

    Lukuisissa sisämarkkinoita koskevissa unionin direktiiveissä sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetään, että jäsenvaltiot takaavat sääntelyviranomaisen riippumattomuuden ja varmistavat, että viranomainen käyttää valtuuksiaan puolueettomasti ja avoimesti. Katso esimerkiksi direktiivin 2009/73/EY 39 artiklan 4 kohta. Samoja sääntelyviranomaisille osoitettuja vaatimuksia olisi sovellettava EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen valvontaan kansallisella tasolla.

    Tarkistus  120

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 1 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) kansalaisten luottamus ja usko EU:n ympäristölainsäädäntöön parantuu;

    (d) kansalaisten luottamus ja usko EU:n ympäristölainsäädäntöön ja sen noudattamiseen parantuu ja kansalaiset osallistuvat tiiviimmin toimiin ympäristöongelmien ratkaisemiseksi;

    Tarkistus  121

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 2 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) jäsenvaltioiden ja komission välillä tehdään kumppanuuksiin perustuvia täytäntöönpanosopimuksia.

    (b) jäsenvaltioiden ja komission välillä tehdään vapaaehtoisia ja avoimia kumppanuuksiin perustuvia täytäntöönpanosopimuksia ja otetaan niihin mukaan alueellisia ja paikallisia viranomaisia, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ongelmia tai korjaamaan havaittuja puutteita;

    Tarkistus  122

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 2 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) jäsenvaltioissa suoritettavia tehokkaita tarkastuksia ja valvontaa koskevat sitovat perusteet laajennetaan useampiin EU:n ympäristösäädöksiin ja kehitetään EU:n tason täydentävä valmius käsitellä tilanteita, joissa on perusteltua syytä huoleen. Tätä valmiutta tukee ammattilaisten verkosto;

    (c) kannustetaan jäsenvaltioita järkeistämään nykyisiä tarkastusvalmiuksiaan ja vahvistamaan IMPEL-verkkoa; jäsenvaltioissa suoritettavia tehokkaita tarkastuksia ja valvontaa koskevat sitovat perusteet laajennetaan useampiin EU:n ympäristösäädöksiin ja kehitetään EU:n tason täydentävä valmius käsitellä tilanteita, joissa on perusteltua syytä huoleen;

    Tarkistus  123

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) varmistetaan se, että oikeussuojaa koskevat kansalliset säännökset heijastavat Euroopan unionin oikeuskäytäntöä, ja edistetään riitojen ratkaisua tuomioistuinten ulkopuolella, jotta ympäristöriitoihin löydettäisiin sovinnollisia ratkaisuja.

    (e) varmistetaan se, että oikeussuojaa koskevat kansalliset säännökset heijastavat Euroopan unionin oikeuskäytäntöä, ja edistetään riitojen ratkaisua tuomioistuinten ulkopuolella, jotta ympäristöriitoihin löydettäisiin tehokkaita ratkaisuja.

    Tarkistus  124

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – Ensisijainen tavoite 5

    Komission teksti

    Tarkistus

    Ensisijainen tavoite 5: Parannetaan ympäristöpolitiikan tieteellistä perustaa

    Ensisijainen tavoite 5: Parannetaan ympäristöpolitiikan tietämystä ja tieteellistä perustaa

    Tarkistus  125

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 64 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    64. EU:n ympäristöpolitiikan perustana on ympäristön seuranta, ympäristöä koskevat tiedot ja indikaattorit, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvät arvioinnit sekä viralliset tieteelliset tutkimukset ja kansalaisten tiedealoitteet. Merkittävää edistystä on tapahtunut tämän tieteellisen perustan vahvistamisessa, tietämyksen lisäämisessä sekä päätöksentekijöiden ja yleisön luottamuksessa tähän tieteeseen perustuvan politiikan lähestymistapaan, jonka myötä heidän on helpompi ymmärtää monimuotoisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita.

    64. EU:n ympäristöpolitiikan perustana on ympäristön seuranta, ympäristöä koskevat tiedot ja indikaattorit, EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvät arvioinnit sekä viralliset tieteelliset tutkimukset ja kansalaisten tiedealoitteet. Merkittävää edistystä on tapahtunut tämän tietämyksen ja tieteellisen perustan vahvistamisessa, tietoisuuden lisäämisessä sekä päätöksentekijöiden ja yleisön luottamuksessa tähän tieteeseen perustuvan politiikan lähestymistapaan, jonka myötä heidän on helpompi ymmärtää monimuotoisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia haasteita.

    Tarkistus  126

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 65 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    65. EU:n ja kansainvälisellä tasolla olisi toteutettava toimia, joilla voidaan edelleen vahvistaa ja kehittää ympäristön tiedepoliittista yhtymäkohtaa. Esimerkkinä voidaan mainita johtavat tieteelliset neuvonantajat, joita komissio ja muutamat jäsenvaltiot ovat jo nimittäneet.

    65. EU:n ja kansainvälisellä tasolla olisi toteutettava toimia, joilla voidaan edelleen vahvistaa ja kehittää ympäristön tiedepoliittista yhtymäkohtaa. Esimerkkinä voidaan mainita kansallisten ympäristövirastojen, Euroopan ympäristökeskuksen ja sen yhteistyökumppaneiden, ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (EIONET) nykyisen työn optimointi ja johtavat tieteelliset neuvonantajat, joita komissio ja muutamat jäsenvaltiot ovat jo nimittäneet. Lisäksi on tärkeää, että unioni osallistuu aktiivisesti biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevään hallitustenväliseen tiede- ja politiikkafoorumiin (IPBES) tultuaan sen varsinaiseksi jäseneksi, jotta voidaan luoda yhteyksiä luonnon monimuotoisuuden hallinnon paikallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason välille.

    Tarkistus  127

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 66 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    66. Nykykehityksen vauhti ja todennäköisiin tulevaisuuden suuntauksiin liittyvä epävarmuus edellyttävät, että tätä tieteellistä perustaa ylläpidetään ja vahvistetaan sen varmistamiseksi, että EU:n toimintapolitiikka pohjautuu edelleen selkeään käsitykseen ympäristön tilasta, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

    66. Nykykehityksen vauhti ja todennäköisiin tulevaisuuden suuntauksiin liittyvä epävarmuus edellyttävät, että tätä tietämystä ja tieteellistä perustaa ylläpidetään ja vahvistetaan sen varmistamiseksi, että EU:n toimintapolitiikka pohjautuu edelleen selkeään käsitykseen ympäristön tilasta, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

    Tarkistus  128

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 68 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    68. Soveltamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän periaatetta ”tuota kerran, käytä usein” sekä INSPIRE- ja GMES-järjestelmissä käytettäviä paikkatietojen keräämisen ja yhdistämisen yhteisiä lähestymistapoja ja standardeja estetään osaltaan päällekkäisiä toimia ja poistetaan viranomaisilta tarpeetonta hallinnollista taakkaa, kuten myös pyrkimyksillä virtaviivaistaa eri säädösten raportointivelvoitteita. Jäsenvaltioiden olisi saatettava suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi (esimerkiksi ympäristövaikutusten tai strategisten ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä) kootut tiedot paremmin yleisön saataville.

    68. Soveltamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän periaatetta ”tuota kerran, käytä usein” sekä INSPIRE- ja Copernicus-järjestelmissä (entinen GMES-järjestelmä) ja muissa eurooppalaisissa ympäristötietojärjestelmissä (kuten BISE ja WISE) käytettäviä paikkatietojen keräämisen ja yhdistämisen yhteisiä lähestymistapoja ja standardeja estetään osaltaan päällekkäisiä toimia ja poistetaan viranomaisilta tarpeetonta hallinnollista taakkaa, kuten myös pyrkimyksillä virtaviivaistaa eri säädösten raportointivelvoitteita. Jäsenvaltioiden olisi saatettava suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi (esimerkiksi ympäristövaikutusten tai strategisten ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä) kootut tiedot paremmin yleisön saataville.

    Tarkistus  129

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 69 kohta – johdantokappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    69. Tietämyksessä on edelleen merkittäviä aukkoja, ja jotkut niistä liittyvät tämän ohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Onkin tärkeää investoida jatkotutkimukseen näiden aukkojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että viranomaisilla ja yrityksillä on selkeä perusta päätöksilleen, joissa heijastuvat täysimääräisesti todelliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Tiedoissa on neljä selvää aukkoa:

    69. Tietämyksessä on edelleen merkittäviä aukkoja, ja jotkut niistä liittyvät tämän ohjelman ensisijaisiin tavoitteisiin. Onkin tärkeää investoida jatkotutkimukseen näiden aukkojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että viranomaisilla ja yrityksillä on selkeä tietämys tieteen viimeisimmästä kehityksestä, jossa heijastuvat täysimääräisesti todelliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Tiedoissa on neljä selvää aukkoa:

    Tarkistus  130

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 69 kohta – 2 luetelmakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    – Siirtyminen osallistavaan vihreään talouteen edellyttää, että sosiaalistaloudellisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta tarkastellaan asianmukaisesti. Toimintapoliittisten aloitteiden suuntaaminen resurssitehokkuuden parantamiseen ja ympäristöpaineiden vähentämiseen voi tapahtua helpommin, jos parannetaan tietämystä kestävistä kulutus- ja tuotantotavoista ja siitä, miten toimien toteuttamisen tai toimimatta jättämisen kustannukset voidaan ottaa tarkemmin huomioon tai miten yksittäisen henkilön tai yhteiskunnan käyttäytymisen muutoksella voidaan edistää ympäristötavoitteiden toteutumista taikka miten maailmanlaajuiset suuntaukset vaikuttavat Euroopan ympäristöön.

    – Siirtyminen osallistavaan vihreään talouteen edellyttää, että sosiaalistaloudellisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta tarkastellaan asianmukaisesti. Toimintapoliittisten aloitteiden suuntaaminen resurssitehokkuuden parantamiseen ja ympäristöpaineiden vähentämiseen voi tapahtua helpommin, jos parannetaan tietämystä kestävistä kulutus- ja tuotantotavoista ja siitä, miten toimien toteuttamisen tai toimimatta jättämisen kustannukset ja hyödyt voidaan ottaa tarkemmin huomioon tai miten yksittäisen henkilön tai yhteiskunnan käyttäytymisen muutoksella voidaan edistää ympäristötavoitteiden toteutumista taikka miten maailmanlaajuiset suuntaukset vaikuttavat Euroopan ympäristöön.

    Perustelu

    Mikäli halutaan parantaa tietämystä kestävistä kulutus- ja tuotantotavoista, olisi otettava huomioon toimien toteuttamisen tai toimimatta jättämisen kustannukset ja hyödyt.

    Tarkistus  131

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 69 kohta – 3 luetelmakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    – Hormonaalisten haitta-aineiden, seosten, tuotteiden sisältämien kemikaalien ja nanomateriaalien vaikutuksista ihmisten terveydelle ja ympäristölle vallitsee edelleen epävarmuutta. Näiden tietoaukkojen poistamisella voidaan nopeuttaa päätöksentekoa ja edistää kemikaalilainsäädännön laatimista, jotta huolenaiheisiin voitaisiin puuttua paremmin ja samalla edistää kemikaalien kestävää käyttöä. Parempi tietämys ihmisten terveyteen vaikuttavista ympäristötekijöistä mahdollistaisi ennalta ehkäisevien toimien toteuttamisen.

    Vaikka hormonaalisten haitta-aineiden, seosten, tuotteiden sisältämien kemikaalien ja nanomateriaalien kaikista vaikutuksista ihmisten terveydelle ja ympäristölle vallitsee edelleen epävarmuutta, viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että hormonaaliset haitta-aineet vaikuttavat haitallisesti terveyteen, erityisesti lasten kehitykseen. Lisäksi huolta aiheuttavat tuotteiden sisältämien kemikaalien, nanomateriaalien ja vastaavien kehittyneiden materiaalien mahdolliset yhteisvaikutukset. Soveltamalla nykyistä tietämystä ja täydentämällä sitä jatkuvilla pyrkimyksillä poistaa jäljellä olevat tietoaukot muun muassa hyödyntämällä biomonitorointia ja ympäristön seurantaa, jäsenvaltioiden välistä kokemusten vaihtoa ja yhdenmukaistettuja tietovälineitä voidaan nopeuttaa päätöksentekoa ja edistää kemikaalilainsäädännön laatimista, jotta huolenaiheisiin voitaisiin puuttua paremmin ja lisäksi edistää kemikaalien käyttöä koskevaa kestävämpää lähestymistapaa. Parempi tietämys ihmisten terveyteen ja ympäristöön vaikuttavista ympäristötekijöistä ja altistumistasoista mahdollistaisi ennalta ehkäisevien toimien toteuttamisen. Tämä olisi tehtävä käyttämällä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia testimenetelmiä, joilla pyritään vähentämään kokeissa käytettyjen eläinten määrää.

    Tarkistus  132

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 70 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    70. Teknologian nopean ja politiikan etenemisvauhdin ohittavan kehityksen esille tuomat uudet ja kehittyvät asiat, kuten nanomateriaalit, epätavanomaiset energianlähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä sähkömagneettiset aallot, aiheuttavat riskinhallintahaasteita ja eturistiriitoja sekä synnyttävät tarpeita ja odotuksia. Tämä puolestaan voi lisätä yleisön huolestumista ja vihamielisyyttä uusia teknologioita kohtaan. Näin ollen on tarpeen varmistaa laajempi ja suora yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millaisia ympäristölle aiheutuvia riskejä ja millaista mahdollista vuorovaikutusta olemme valmiit hyväksymään, kun otetaan huomioon kehittymässä olevia riskejä ja niiden asianmukaisia käsittelytapoja koskevien tietojen vajavaisuus ja epävarmuus. Systemaattinen lähestymistapa ympäristöriskien hallintaan parantaa EU:n mahdollisuuksia tunnistaa teknologian kehitys ja hyödyntää sitä aikaisessa vaiheessa. Se auttaa myös vakuuttamaan yleisöä.

    70. Teknologian nopean ja politiikan etenemisvauhdin ohittavan kehityksen esille tuomat uudet ja kehittyvät asiat, kuten nanomateriaalit ja vastaavat kehittyneet materiaalit, epätavanomaiset energianlähteet, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä sähkömagneettiset aallot, aiheuttavat riskinhallintahaasteita ja eturistiriitoja sekä synnyttävät tarpeita ja odotuksia. Tämä puolestaan voi lisätä yleisön huolestumista ja vihamielisyyttä uusia teknologioita kohtaan. Näin ollen on tarpeen varmistaa laajempi ja suora yhteiskunnallinen keskustelu siitä, millaisia ympäristölle aiheutuvia riskejä ja millaista mahdollista vuorovaikutusta olemme valmiit hyväksymään, kun otetaan huomioon kehittymässä olevia riskejä ja niiden asianmukaisia käsittelytapoja koskevien tietojen vajavaisuus ja epävarmuus. Systemaattinen lähestymistapa ympäristöriskien hallintaan parantaa EU:n mahdollisuuksia tunnistaa teknologian kehitys ja hyödyntää sitä aikaisessa vaiheessa. Se auttaa myös vakuuttamaan yleisöä.

    Perustelu

    On todennäköistä, että tulevaisuudessa otetaan käyttöön tuntemattomia aineita ja materiaaleja, ja siksi on tärkeää varmistaa, että kyseisiä aineita ja materiaaleja voidaan käsitellä samoin kuin esimerkiksi nanomateriaaleja.

    Tarkistus       133

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – johdantokappale

    Komission teksti

    Tarkistus

    71. Ympäristöpolitiikan tieteellisen perustan parantamiseksi ohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:

    71. Ympäristöpolitiikan tietämyksen ja tieteellisen perustan parantamiseksi ohjelmalla on varmistettava, että vuoteen 2020 mennessä:

    Tarkistus  134

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) politiikan laatijoilla ja yrityksillä on paremmat edellytykset laatia ja panna täytäntöön ympäristö- ja ilmastopolitiikkoja, mukaan lukien mittauskustannukset ja hyödyt;

    (a) politiikan laatijoilla ja yrityksillä on paremmat edellytykset laatia ja panna täytäntöön ympäristö- ja ilmastopolitiikkoja, mukaan lukien toimien toteuttamisen tai toimimatta jättämisen kustannusten ja hyötyjen arvioiminen;

    Tarkistus  135

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) uusien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden vaarojen arviointiin tarkoitetun unionin tutkimusrahoituksen osuutta lisätään.

    Tarkistus  136

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) EU:n ja jäsenvaltioiden tason tutkimuspyrkimykset yhteensovitetaan ja ne suunnataan ympäristötietämyksen keskeisten aukkojen, myös ympäristön kriittisiin pisteisiin liittyvien riskien, poistamiseen;

    (a) tutkimusmäärärahojen leikkauksia vältetään samalla kun EU:n ja jäsenvaltioiden tason tutkimuspyrkimykset yhteensovitetaan, niitä edistetään ja ne suunnataan ympäristötietämyksen keskeisten aukkojen, myös ympäristön kriittisiin pisteisiin liittyvien riskien, poistamiseen, kuten maapallon sietokyvyn rajoja koskevan käsitteen yhteydessä on korostettu;

    Tarkistus  137

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) Riskinhallinnassa sovelletaan systemaattista lähestymistapaa;

    (b) riskinhallinnassa sovelletaan systemaattista ja yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu ennalta varautumiseen, ennaltaehkäisyn periaatteeseen, saastuttaja maksaa -periaatteeseen ja periaatteeseen, jonka mukaan ympäristövahingot korjataan niiden lähteellä, sekä suhteellisuusperiaatteeseen;

    Tarkistus  138

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) Ilmastonmuutosta koskevien tietojen keräämistä, hallintaa ja jakamista yksinkertaistetaan, virtaviivaistetaan ja nykyaikaistetaan.

    (c) ilmastonmuutosta koskevien tietojen keräämistä, hallintaa ja jakamista yksinkertaistetaan, virtaviivaistetaan ja nykyaikaistetaan – mukaan lukien eurooppalaisen yhteisen ympäristötietojärjestelmän kehittäminen ja soveltaminen.

    Tarkistus  139

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) toteutetaan kestävää biomassan saatavuutta ja kilpailevia käyttötapoja ja tarpeita koskeva kattava arviointi.

    Tarkistus  140

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – c b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c b) kehitetään kattavaa tietämystä kemikaaleille altistumisesta ja kemikaalien myrkyllisyydestä myrkytöntä ympäristöä koskevan strategian tukemiseksi.

    (Tarkistus liittyy samojen henkilöiden esittämään, 52 kohdan 2 alakohdan d alakohtaa koskevaan tarkistukseen.)

    Perustelu

    Ympäristöpolitiikan tieteellisen perustan parantamista koskeviin vaatimuksiin olisi lisättävä kattavan tietämyksen kehittäminen kemikaaleille altistumisesta ja kemikaalien myrkyllisyydestä myrkytöntä ympäristöä koskevan strategian tukemiseksi.

    Tarkistus  141

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 74 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    74. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on luotava oikeat olosuhteet sen varmistamiselle, että ympäristökustannukset otetaan huomioon riittävässä määrin ja että yksityissektorille lähetetään oikeat markkinasignaalit ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset. Tämä edellyttää saastuttaja maksaa -periaatteen systemaattisempaa soveltamista. Ympäristön kannalta haitalliset tuet on lopetettava ja verotusta muutettava niin, että työn verottamista vähennetään ja saastuttamisen verottamista lisätään. Koska luonnonvarat ovat yhä enenevässä määrin niukkoja, saattavat niiden omistamiseen tai yksinomaiseen käyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt lisääntyä. Julkiset toimet, joilla varmistetaan, että tällaiset hyödyt eivät ole liiallisia ja että ympäristökustannukset otetaan huomioon, johtavat näiden resurssien tehokkaampaan käyttöön ja auttavat välttämään markkinoiden vääristymistä sekä tuottavat valtiolle tuloja. Ensisijaisia ympäristö- ja ilmastokysymyksiä käsitellään eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, jos niillä on merkitystä maakohtaisia suosituksia saaneiden yksittäisten jäsenvaltioiden kestävän kasvun odotusten osalta. Muita markkinapohjaisia välineitä, kuten ekosysteemipalveluista perittäviä maksuja, olisi käytettävä laajemmin EU:n ja kansallisella tasolla kannustamaan yksityisen sektorin osallistumista ja luonnonvarojen kestävää hallintaa.

    74. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on luotava oikeat olosuhteet sen varmistamiselle, että ympäristökustannukset otetaan huomioon riittävässä määrin ja että yksityissektorille lähetetään oikeat markkinasignaalit ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset. Tämä edellyttää saastuttaja maksaa -periaatteen systemaattisempaa soveltamista. Ympäristön kannalta haitalliset tuet on lopetettava ja verotusta muutettava niin, että työn verottamista vähennetään ja saastuttamisen ja luonnonvarojen kulutuksen verottamista lisätään. Koska luonnonvarat ovat yhä enenevässä määrin niukkoja, saattavat niiden omistamiseen tai yksinomaiseen käyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt lisääntyä. Julkiset toimet, joilla varmistetaan, että tällaiset hyödyt eivät ole liiallisia ja että ympäristökustannukset otetaan huomioon, johtavat näiden resurssien tehokkaampaan käyttöön ja auttavat välttämään markkinoiden vääristymistä sekä tuottavat valtiolle tuloja. Ensisijaisia ympäristö- ja ilmastokysymyksiä käsitellään ottamalla käyttöön eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa pääindikaattoreita, jos näillä kysymyksillä on merkitystä maakohtaisia suosituksia saaneiden yksittäisten jäsenvaltioiden kestävän kasvun odotusten osalta. Muita markkinapohjaisia välineitä, kuten ekosysteemipalveluista perittäviä maksuja, olisi käytettävä laajemmin EU:n ja kansallisella tasolla kannustamaan yksityisen sektorin osallistumista ja luonnonvarojen kestävää hallintaa.

    Tarkistus  142

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 77 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    77 a. Unionin koheesio- ja rakennerahastojen määrärahojen käyttö olisi rajoitettava vuoteen 2020 mennessä hankkeisiin, jotka eivät aiheuta haittaa ympäristölle.

    Perustelu

    EU:n ympäristön säilyttämistä, suojelemista ja parantamista koskevan tavoitteen mukaisesti EU:n varoilla ei pitäisi tukea taloudellisesti hankkeita, jotka ovat tämän tavoitteen vastaisia. Jos tietyn EU:n rahoittaman hankkeen arvioinnissa havaitaan, että ympäristön tila on huonontunut, varat on maksettava takaisin EU:lle.

    Tarkistus  143

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 78 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    78. Euroopan investointipankille (EIB) osana vuoden 2012 kasvu- ja työllisyyssopimusta annettu lisäpääoma on investointien lisärahoituslähde.

    78. Euroopan investointipankille (EIB) osana vuoden 2012 kasvu- ja työllisyyssopimusta annettu lisäpääoma on investointien lisärahoituslähde, joka on käytettävä unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti.

    Tarkistus  144

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 79 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    79. Vuosia 2007–2013 koskeneelta ohjelmakaudelta saadut kokemukset osoittavat, että vaikka ympäristötoimia varten on saatavilla merkittävästi rahoitusta, sen hyödyntäminen kansallisella ja alueellisella tasolla oli alkuvuosina hyvin epätasaista, mikä mahdollisesti vaarantaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen. Jotta tämä ei toistuisi, olisi jäsenvaltioiden sisällytettävä ympäristö- ja ilmastotavoitteensa rahoitusstrategioihinsa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskeviin ohjelmiin, maaseudun kehittämiseen ja meripolitiikkaan, asetettava etusijalle ympäristö- ja ilmastotoimiin suunnattavan rahoituksen varhainen käyttö ja vahvistettava täytäntöönpanoelinten valmiuksia tehdä kustannustehokkaita ja kestäviä investointeja, jotta voidaan varmistaa riittävä ja tarvittava tuki näiden alojen investoinneille.

    79. Vuosia 2007–2013 koskeneelta ohjelmakaudelta saadut kokemukset osoittavat, että vaikka ympäristötoimia varten on saatavilla merkittävästi rahoitusta, sen hyödyntäminen kansallisella ja alueellisella tasolla oli alkuvuosina hyvin epätasaista, mikä mahdollisesti vaarantaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisen. Jotta tämä ei toistuisi, olisi jäsenvaltioiden sisällytettävä ympäristö- ja ilmastotavoitteensa rahoitusstrategioihinsa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskeviin ohjelmiin, maaseudun kehittämiseen ja meripolitiikkaan, asetettava etusijalle ympäristö- ja ilmastotoimiin suunnattavan rahoituksen varhainen käyttö ja vahvistettava täytäntöönpanoelinten valmiuksia tehdä kustannustehokkaita ja kestäviä investointeja, jotta voidaan varmistaa riittävä ja tarvittava tuki näiden alojen investoinneille. On esimerkiksi suositeltavaa käyttää johdonmukaisesti kansallisella tasolla luontodirektiivissä tarkoitettuja toimintasuunnitelmia, jotta voidaan yhdenmukaistaa Natura 2000 ‑verkoston rahoitustarpeet.

    Tarkistus  145

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 79 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    79 a. Yleisesti ottaen olisi ehdotettava toimia, joilla varmistetaan rakennetoimista annettavan unionin rahoituksen tehokas käyttö etenkin vesi-, liikenne-, energiatehokkuus- ja jätealoilla. Esimerkiksi yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurien kohdalla unionin avustuksen ehtona ei ole ollut tukitoimenpiteiden täytäntöönpano eikä EU:n jätepolitiikan tavoitteiden saavuttaminen, mikä on vähentänyt EU:n rahoituksen vaikuttavuutta1.

     

    _______________

     

    1 Ks. asiaa koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositukset, erityiskertomus nro 20/2012 ”Onko yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurihankkeiden rahoitus rakennetoimista vaikuttava tapa auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n jätepolitiikan tavoitteet?” (EUVL C 28, 30.1.2013, s. 2).

    Perustelu

    Ympäristötoimiin tarkoitettua EU:n rahoitusta käytetään usein liian vähän tai tehottomasti.

    Tarkistus  146

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) ympäristölle haitalliset tuet poistetaan vaiheittain ja markkinapohjaisten välineiden, kuten verotuksen, hinnoittelun ja käyttömaksujen, käyttöä lisätään sekä laajennetaan ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen markkinoita ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset;

    (a) komissio ja jäsenvaltiot hyväksyvät viipymättä ja vuoteen 2014 mennessä tämän alakohdan a b alakohdan määritelmän mukaisesti konkreettisia suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti, että kaikki ympäristölle haitalliset tuet poistetaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä ja edistymisestä raportoidaan kansallisten uudistusohjelmien avulla, markkinapohjaisten välineiden kuten hinnoittelun ja käyttömaksujen, käyttöä lisätään ja verotusta muutetaan työn verottamisesta ympäristöverotukseen sekä laajennetaan ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen markkinoita ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset;

    Tarkistus  147

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a a) koheesio- ja rakennerahastojen rahoitus poistetaan vaiheittain vuoteen 2020 mennessä hankkeilta, jotka aiheuttavat haittaa ympäristölle;

    Perustelu

    EU:n ympäristön säilyttämistä, suojelemista ja parantamista koskevan tavoitteen mukaisesti EU:n varoilla ei pitäisi tukea taloudellisesti hankkeita, jotka ovat tämän tavoitteen vastaisia. Jos tietyn EU:n rahoittaman hankkeen arvioinnissa havaitaan, että ympäristön tila on huonontunut, varat on maksettava takaisin EU:lle.

    Tarkistus  148

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a b) komissio määrittelee, että ympäristölle haitalliset tuet ovat ”sellaisen hallituksen toiminnan tulos, jolla annetaan etu kuluttajille tai tuottajille, jotta voidaan täydentää heidän tulojaan tai vähentää heidän kustannuksiaan, mutta rikotaan samalla asianmukaisia ympäristökäytäntöjä”1;

     

    __________________

     

    1 Muokattu OECD:n määritelmästä (1998 ja 2005), IEEP et al. 2007, ks. http://ec.europa.eu/environment/enveco/taxation/index.htm

    Tarkistus  149

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b a) myönnetään enemmän kansallista ja unionin tukea toimille, joilla varmistetaan energiatehokkuus myös kodeissa (lämmöneristys, energiatehokkaat laitteet, pienimuotoisten uusiutuvan energian generaattorien asentaminen jne.);

    Tarkistus  150

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – g a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g a) kehitetään tarjottujen ympäristöpalvelujen vastineita tapauksissa, joissa ne aiheuttavat rajoituksia tai ylimääräisiä investointi- ja hallinnointikustannuksia. Kannustetaan erityisesti suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön ympäristöpalveluja koskevia maksujärjestelmiä, jotta voidaan sovittaa yhteen taloudellista kehitystä ja suojelua koskevat haasteet;

    Perustelu

    Les PSE sont des outils économiques incitatifs dont les expériences pilotes se multiplient. Les propriétaires ou gestionnaires sont payés par les usagers ou les bénéficaires pour la fourniture du service ou pour l'application d'une méthode de gestion spécifique assurant la réalisation du service environnemental désiré. Ils peuvent notamment financer le maintien et le rétablissement des services écosystémiques fournis par les forêts multifonctionnelles, qui entraînent pour les propriétaires privés et les communes des contraintes ainsi que des surcoûts d'investissement et de gestion.

    (Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

    Tarkistus  151

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 86 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b a) pannaan täysimääräisesti täytäntöön strategista ympäristöarviointia koskeva direktiivi1 ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi2.

     

    __________________

     

    1 Direktiivi 2001/42/EY.

     

    2 Direktiivi 85/337/EY.

    Tarkistus  152

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 88 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    88. Useimmilla kaupungeilla on samantyyppisiä ympäristöongelmia, kuten huono ilmanlaatu, korkea melutaso, kasvihuonekaasupäästöt, veden niukkuus, tulvat ja myrskyt, saastuneet maa-alueet, hylätyt teollisuusalueet ja jäte. Samaan aikaan EU:n kaupungit ovat kaupunkikestävyyden uranuurtajia ja usein ympäristöhaasteiden innovatiivisten ratkaisujen pioneereja. Jatkuvasti kasvava määrä Euroopan kaupunkeja on asettanut ympäristön kestävyyden kaupunkikehitysstregioidensa keskiöön.

    88. Useimmilla kaupungeilla on samantyyppisiä ympäristöongelmia, kuten huono ilmanlaatu, korkea melutaso, kasvihuonekaasupäästöt, kaupunki- ja esikaupunkialueiden luonnon monimuotoisuuden kehitys, veden niukkuus, tulvat ja myrskyt, saastuneet maa-alueet, hylätyt teollisuusalueet ja jäte sekä energianhallinta. Samaan aikaan EU:n kaupungit ovat kaupunkikestävyyden uranuurtajia ja usein ympäristöhaasteiden innovatiivisten ratkaisujen pioneereja. Jatkuvasti kasvava määrä Euroopan kaupunkeja on asettanut ympäristön kestävyyden kaupunkikehitysstrategioidensa keskiöön.

    Perustelu

    Kaupunkialueilla jotkin luonnonvaraiset eläinlajit saattavat kadota, kun taas toisten populaatiot saattavat kehittyä hallitsemattomasti. Siksi on tärkeää hoitaa asianmukaisesti kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuutta.

    Tarkistus  153

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 88 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    88 a. Unionin kiihtyvä kaupungistuminen on lisännyt kaupunkilaisten ympäristötietoisuutta ja herättänyt heissä tarpeen luoda uudelleen yhteys luontoon kaupunkiympäristössä. Luonnon monimuotoisuuden suojelusta on näin ollen tullut keskeinen kysymys kaupungeissa. Tähän liittyy luontoulottuvuuden palauttaminen kaupunkiympäristöön, erityisesti uudenlainen kaupunkien viherrakentaminen, viherkattojen ja ‑seinien rakentaminen sekä vihreiden ja sinisten infrastruktuurien kehittäminen. Eurooppalaisten kaupunkien luonnon monimuotoisuuden suojelun tasoa on arvioitava ja parannettava erityisen kaupunkialueille tarkoitetun luonnon monimuotoisuuden indeksin perusteella, esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskevassa konferenssissa Nagoyassa vuonna 2010 esitetyn Singaporen indeksin avulla.

    Perustelu

    Kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuudesta ei ole riittävästi tieteellistä tietoa, mikä jarruttaa sen suojeluun tarkoitettujen hankkeiden kehittämistä.

    Tarkistus  154

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 88 b kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    88 b. Pitkällä aikavälillä unionin on kehitettävä kattava strategia siitä, miten vihreällä ja osallistavalla taloudella voidaan parantaa kaupunkiympäristöjä, keskittymällä kaupunkisuunnittelun sisällyttämiseen osaksi tavoitteita, jotka liittyvät resurssitehokkuuteen, vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kestävään maankäyttöön kaupunkialueilla, jätehuoltoon, ekosysteemien kestävyyteen, vesienhoitoon, ihmisten terveyteen, yleisön osallistumiseen päätöksentekoon ja ympäristökasvatukseen ja ‑tietoisuuteen.

    Tarkistus  155

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) suurin osa EU:n kaupungeista panee täytäntöön kestäviä kaupunkisuunnittelupolitiikkoja.

    (a) suurin osa EU:n kaupungeista panee täytäntöön kestäviä kaupunkisuunnittelu- ja liikennepolitiikkoja kaupunkien kestävää kehitystä koskevan kattavan pitkän aikavälin strategian mukaisesti.

    Tarkistus  156

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) määritellään ja sovitaan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset huomioon ottaen kaupunkien ympäristönsuojeluntason arviointiperusteet;

    (a) määritellään ja sovitaan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ja kaupunkimallien historialliset ja maantieteelliset erityispiirteet huomioon ottaen kaupunkien ympäristönsuojeluntason yhteiset arviointiperusteet ja indikaattorit;

    Tarkistus  157

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a a) parannetaan kaupunkialueiden luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja lisätään yleisön tietoisuutta eläimistön ja kasviston merkityksestä kaupungeissa;

    Tarkistus  158

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – a b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a b) säästetään energiaa rakentamalla älykkäitä rakennuksia ja käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa. Tuetaan kestävää kunnostamista ja rakentamista. Kehitetään ja luodaan eurooppalaisia tieteellisen ja teknisen rakennusasiantuntemuksen verkostoja, jotka perustuvat rakentamista koskevaan yhdennettyyn lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon ympäristö- ja energiavaikutukset, turvallisuus, terveys, käyttäjien tarpeet, innovointi ja taloudellinen kilpailukyky;

    Tarkistus  159

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b a) tuetaan terveydelle suotuisaa ja kestävää liikkuvuutta kaupungeissa ja vähennetään ilmansaasteita ja melusaastetta. Kehitetään ja nykyaikaistetaan kaupunkien joukkoliikenneverkostoja. Valmistellaan paikallisliikenteen järjestelmien sähköistämistä ja otetaan käyttöön sähköajoneuvojen käyttöä koskevia suunnitelmia unionin kaupungeissa. Kehitetään turvallista jalankulku- ja pyöräilyinfrastruktuuria, jotta voidaan kaksinkertaistaa kävelyn ja pyöräilyn kaltaisten aktiivisten liikennemuotojen käyttäjämäärä.

    Perustelu

    Parlamentti on vaatinut toimia kävelyn ja pyöräilyn kaltaisten aktiivisten liikennemuotojen käytön kaksinkertaistamiseksi joulukuussa 2011 antamassaan päätöslauselmassa valkoisesta kirjasta ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (2011/2096(INI)).

    Tarkistus  160

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – b b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b b) kehitetään kattavaa strategiaa siitä, miten vihreällä ja osallistavalla taloudella voidaan parantaa kaupunkiympäristöjä.

    Tarkistus  161

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 91 kohta – 2 alakohta – b c alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (b c) vaihdetaan kaupunkien kesken innovatiivista kehitystä ja kestävää kaupunkiasumista koskevia parhaita käytäntöjä unionin ja kansainvälisellä tasolla.

    Tarkistus  162

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 92 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    92. Ympäristön kestävyys on avainasemassa köyhyyden vähentämisessä sekä hyvinvoinnin ja talouskasvun varmistamisessa. Rio+20‑huippukokouksessa maailman johtajat uusivat sitoumuksensa kestävään kehitykseen ja tunnustivat, että osallistava vihreä talous on merkittävä väline kestävän kehityksen saavuttamisessa ja että terveellä ympäristöllä on erittäin tärkeä rooli varmistettaessa elintarvikkeiden saanti sekä vähennettäessä köyhyyttä. Väestö kasvaa yhä kaupungistuvammassa maailmassa, joten näihin haasteisiin kuuluvat myös veteen, meriin, kestävään maaperään ja ekosysteemien hoitoon, resurssitehokkuuteen (erityisesti jäte), kestävään energiaan sekä ilmastonmuutokseen liittyvien toimien tarve, kuten myös fossiilisille polttoaineille annettavien tukien vaiheittainen poistaminen. Haasteita on käsiteltävä räätälöityjen lähestymistapojen avulla paikallisella, kansallisella tai unionin tasolla. Lisäksi on sitouduttava kansainvälisiin pyrkimyksiin maailmanlaajuisen kestävän kehityksen takaavien ratkaisujen löytämiseksi.

    92. Kestävyyden varmistaminen on yksi kiireellisimmistä haasteista nykymaailmassa, ja se on avainasemassa köyhyyden poistamisessa sekä kaikkien vaurauden ja hyvinvoinnin varmistamisessa. Rio+20‑huippukokouksessa maailman johtajat uusivat sitoumuksensa kestävään kehitykseen ja sen varmistamiseen, että maapallon kestävää tulevaisuutta edistetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. He myös tunnustivat, että osallistava vihreä talous on merkittävä väline kestävän kehityksen saavuttamisessa ja että terveellä ympäristöllä on erittäin tärkeä rooli varmistettaessa elintarvikkeiden saanti sekä vähennettäessä köyhyyttä. Väestö kasvaa yhä kaupungistuvammassa maailmassa, joten näihin haasteisiin kuuluvat myös useisiin aloihin, kuten veteen, meriin, kestävään maaperään ja ekosysteemien hoitoon, resurssitehokkuuteen (erityisesti jäte), kestävään energiaan sekä ilmastonmuutokseen, liittyvien kansainvälisten toimien tarve, kuten ympäristölle haitallisten tukien, myös fossiilisille polttoaineille annettavien tukien, vaiheittainen poistaminen. Sen lisäksi, että nämä sitoumukset muunnetaan toiminnaksi paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla, unioni osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin pyrkimyksiin maailmanlaajuisen kestävän kehityksen takaavien ratkaisujen löytämiseksi.

    Tarkistus  163

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 93 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    93. Rio+20-huippukokouksen tulokset on otettava huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden sisä- ja ulkopoliittisissa prioriteeteissa. Unionin olisi myös tuettava korkean tason poliittisen foorumin perustamista. Se korvaisi vähitellen kestävän kehityksen komission ja seuraisi Rio+20-huippukokouksen tulosten täytäntöönpanoa.

    93. Rio+20-huippukokouksen tulokset on otettava huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden sisä- ja ulkopoliittisissa prioriteeteissa. Unionin olisi myös tuettava korkean tason poliittisen foorumin toimintaa. Se korvaa kestävän kehityksen komission ja seuraa Rio+20-huippukokouksen tulosten täytäntöönpanoa.

    Tarkistus  164

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 94 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    94. Useat tässä ohjelmassa asetetuista ensisijaisista tavoitteista voidaan saavuttaa täysimääräisesti vain osana maailmanlaajuisia toimia ja yhteistyössä kumppanuusmaiden kanssa. Tästä syystä unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava asiaa koskeviin kansainvälisiin, alueellisiin ja kahdenvälisiin prosesseihin vahvalla, keskittyneellä, yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla. Niiden olisi edelleen edistettävä tehokasta ja sääntöihin perustuvaa kehystä maailmanlaajuiselle ympäristöpolitiikalle. Sen tukena olisi oltava tehokkaampi ja strategisempi lähestymistapa, jossa kahdenväliset ja poliittiset dialogit ja yhteistyö suunnataan unionin strategisiin kumppaneihin, ehdokas- ja naapurimaihin, sekä kehitysmaihin, ja johon olisi varattu riittävä rahoitus.

    94. Useat tässä ohjelmassa asetetuista ensisijaisista tavoitteista voidaan saavuttaa täysimääräisesti vain osana maailmanlaajuisia toimia ja yhteistyössä unionin kumppanuusmaiden sekä assosioituneiden maiden ja alueiden kanssa. Tästä syystä unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi osallistuttava asiaankuuluviin kansainvälisiin, alueellisiin ja kahdenvälisiin prosesseihin, kuten kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, vahvalla, keskittyneellä, yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla. Niiden olisi edelleen edistettävä tehokasta ja sääntöihin perustuvaa kehystä maailmanlaajuiselle ympäristöpolitiikalle. Sen tukena olisi oltava tehokkaampi ja strategisempi lähestymistapa, jossa kahdenväliset ja poliittiset dialogit ja yhteistyö suunnataan unionin strategisiin kumppaneihin, ehdokas- ja naapurimaihin, sekä kehitysmaihin, ja johon olisi varattu riittävä rahoitus. Unionin on tehostettava sen maailmanlaajuisia ympäristöalan toimia koskevaa tiedotuspolitiikkaansa.

    Perustelu

    Efforts to combat regional and global environmental problems must cover the whole of the EU’s territory, particularly its outermost regions, but also the Union’s associated Overseas Countries and Territories, given that these territories contain more than 70% of Europe’s biodiversity. These territories can serve as examples and liaison points in their regions for delivering the priority objectives set out in this programme. The OCTs will participate in this programme in accordance with the conditions set out in the Overseas Association Decision.

    (Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

    Tarkistus  165

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 95 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    95. Tämän ohjelman aikajänne vastaa kansainvälisen ilmasto-, biodiversiteetti- ja kemikaalipolitiikan tärkeimpiä vaiheita. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu ei ylittäisi kahden celsiusasteen kattoa, on kasvihuonekaasupäästöjä leikattava vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkin UNFCCC:n osapuolet ovat onnistuneet vähentämään päästöjä vain puolet siitä määrästä, joka piti vähentää vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutosta tuskin saadaan hillittyä ilman päättäväisiä maailmanlaajuisia toimia. Jopa parhaassa mahdollisessa tilanteessa maat kohtaavat jatkossa entistä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksia, koska kasvihuonekaasupäästöt ovat ennätysmäisen suuret. Niiden on siis laadittava strategioita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Durbanin toimintaohjelman puitteissa on tarkoitus sopia vuoteen 2015 mennessä on tarkoitus sopia kaikkiin maihin sovellettavasta kattavasta ja määrätietoisesta sopimuksesta, jonka täytäntöönpano alkaa vuonna 2020. EU on etupainotteisesti sitoutunut tähän prosessiin ja käy esimerkiksi keskusteluja siitä, miten nykyisten päästövähennyssitoumusten suurusero kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä poistetaan, ja siitä, mitä toimia tarvitaan, jotta päästöt pysyvät sellaisena, että kahden celsiusasteen tavoitteessa pysytään. Rio+20‑huippukokouksen seurannan olisi myös edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja siten taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Samaan aikaan EU:n olisi pyrittävä luomaan ja tiivistämään edelleen ilmastonmuutoskumppanuuksia strategisten kumppaneiden kanssa ja toteutettava uusia toimia ympäristö- ja ilmastonäkökohtien valtavirtaistamiseksi kehityspolitiikkansa kanssa.

    95. Tämän ohjelman aikajänne vastaa kansainvälisen ilmasto-, biodiversiteetti- ja kemikaalipolitiikan tärkeimpiä vaiheita. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu ei ylittäisi kahden celsiusasteen kattoa, on kasvihuonekaasupäästöjä leikattava vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkin UNFCCC:n osapuolet ovat onnistuneet vähentämään päästöjä vain puolet siitä määrästä, joka piti vähentää vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutosta tuskin saadaan hillittyä ilman päättäväisiä maailmanlaajuisia toimia. Jopa parhaassa mahdollisessa tilanteessa maat kohtaavat jatkossa entistä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksia, koska kasvihuonekaasupäästöt ovat ennätysmäisen suuret. Niiden on siis laadittava strategioita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Durbanin toimintaohjelman puitteissa on tarkoitus sopia vuoteen 2015 mennessä on tarkoitus sopia kaikkiin maihin sovellettavasta kattavasta ja määrätietoisesta sopimuksesta, jonka täytäntöönpano alkaa vuonna 2020. EU on etupainotteisesti sitoutunut tähän prosessiin ja käy esimerkiksi keskusteluja siitä, miten nykyisten päästövähennyssitoumusten suurusero kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä poistetaan, ja siitä, mitä toimia tarvitaan, jotta päästöt pysyvät sellaisena, että kahden celsiusasteen tavoitteessa pysytään ja otetaan samalla huomioon tieteelliset todisteet, joiden mukaan tarvitaan 1,5 celsiusasteen tavoitetta, jotta voidaan vähentää haavoittuvimpiin maihin kohdistuvia vakavia vaikutuksia. Rio+20‑huippukokouksen seurannan olisi myös edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja siten taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Samaan aikaan EU:n olisi pyrittävä luomaan ja tiivistämään edelleen ilmastonmuutoskumppanuuksia strategisten kumppaneiden kanssa täyttämällä valmiuksien kehittämistä, ilmastorahoitusta ja teknistä tukea koskevat sitoumukset ja toteutettava uusia toimia ympäristö- ja ilmastonäkökohtien valtavirtaistamiseksi ulkopolitiikkansa, myös kauppa- ja kehityspolitiikkansa, kanssa vastavuoroisuuden pohjalta ja yhteiset edut huomioon ottaen. Unionin olisi myös määritettävä rahoituksensa lähteet ja oma osuutensa vihreään ilmastorahastoon UNFCCC:n sitoumuksen yhteydessä.

    Tarkistus  166

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 96 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    96. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) maailmanlaajuiset tavoitteet on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, jotta maailmanlaajuinen biodiversiteetin häviäminen voidaan pysäyttää ja lopulta kääntää sen suunta. EU osallistuu oman osuutensa mukaisesti näihin pyrkimyksiin. EU aikoo saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan kehitysmaille suunnattava biodiversiteettirahoitus on kaksinkertaistettava vuoteen 2015 mennessä ja saavutettu taso ylläpidettävä vuoteen 2020 saakka. Kemikaalien aiheuttamien riskien hallinnan osalta on jo asetettu maailmanlaajuinen tavoite vuodelle 2020. EU jatkaa aktiivista ja rakentavaa rooliaan näiden prosessien tavoitteiden saavuttamiseksi.

    96. Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) maailmanlaajuiset tavoitteet on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, jotta maailmanlaajuinen biodiversiteetin häviäminen voidaan pysäyttää ja lopulta kääntää sen suunta. EU osallistuu oman osuutensa mukaisesti näihin pyrkimyksiin. EU aikoo saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan kehitysmaille suunnattava biodiversiteettirahoitus on kaksinkertaistettava vuoteen 2015 mennessä ja saavutettu taso ylläpidettävä vuoteen 2020 saakka. Unioni jatkaa aavikoitumisen estämiseksi tehdyn YK:n yleissopimuksen (UNCCD) täytäntöönpanon tukemista ja toimii erityisesti maan huonontumisen kannalta neutraalin maailman hyväksi Rio+20‑huippukokouksessa sovitun mukaisesti. Se tehostaa myös toimiaan Rio+20‑huippukokouksessa vahvistetun kemikaalien koko elinkaaren kestävää ja vaarallisen jätteen moitteetonta hallintaa koskevan vuodelle 2020 asetetun maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamiseksi ja siihen liittyvien sopimusten tukemiseksi. EU jatkaa aktiivista ja rakentavaa rooliaan näiden prosessien tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Tarkistus  167

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 96 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    96 a. Unionin olisi osallistuttava proaktiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin, jotka koskevat uusia ja kehittyviä kysymyksiä, erityisesti uusia yleissopimuksia, sopimuksia ja arviointeja, kuten neuvotteluihin UNCLOSin puitteissa tehtävästä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisia alueita koskevasta täytäntöönpanosopimuksesta ja maailman valtamerien tilaa koskevasta arvioinnista.

    Tarkistus  168

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 97 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    97 a. Unionin olisi edelleen tehostettava osallistumistaan aloitteisiin, joilla helpotetaan siirtymistä osallistavaan vihreään talouteen kansainvälisesti ja jotka ovat johdonmukaisia sen sisäpolitiikkojen kanssa, kuten asianmukaisten edellytysten luominen ja BKT:ta täydentävien markkinapohjaisten välineiden ja indikaattoreiden kehittäminen.

    Tarkistus  169

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 98 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    98. EU:n olisi myös hyödynnettävä asemaansa yhtenä maailman suurimmista markkinoista sellaisten politiikkojen ja lähestymistapojen edistämiseksi, jotka vähentävät maapallon luonnonvaroille aiheutuvia paineita. Tämä voidaan toteuttaa muuttamalla tuotanto- ja kulutustapoja sekä varmistamalla, että kauppa- ja sisämarkkinapolitiikat tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja sisältävä kannustimia, jotka saavat muut maat parantamaan ympäristösääntelyn kehystään ja normejaan sekä panemaan ne täytäntöön. EU edistää edelleen kestävää kehitystä neuvottelemalla kansainvälisiin kauppasopimuksiinsa sisältyvistä tätä koskevista säännöksistä ja panemalla ne täytäntöön. EU:n olisi myös harkittava muita toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vähentää vaikutuksia, joita EU:n kulutus aiheuttaa ympäristölle muissa kuin EU-maissa. Esimerkkejä tällaisista toimintavaihtoehdoista ovat metsälainsäädännön noudattamiseen, metsähallintoon ja puukauppaan (FLEGT) liittyvät kumppanuudet, joiden puitteissa on luotu kehys sen varmistamiseksi, että EU:hun tuodaan kumppanimaista ainoastaan laillisesti korjattua puutavaraa.

    98. EU:n olisi myös hyödynnettävä asemaansa yhtenä maailman suurimmista markkinoista sellaisten politiikkojen ja lähestymistapojen edistämiseksi, jotka vähentävät maapallon luonnonvaroille aiheutuvia paineita. Tämä voidaan toteuttaa muuttamalla tuotanto- ja kulutustapoja sekä varmistamalla, että kauppa- ja sisämarkkinapolitiikat tukevat ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja sisältävä kannustimia, jotka saavat muut maat parantamaan ympäristösääntelyn kehystään ja normejaan sekä panemaan ne täytäntöön ja torjumaan ympäristöperusteista polkumyyntiä. Jotta voidaan varmistaa unionin toimenpiteiden ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, taata reilu kilpailu ja estää hiilivuodot ja eurooppalaisten yritysten siirtyminen muualle, olisi tarkasteltava edelleen hiilen sisällyttämismekanismin perustamista WTO:n sääntöjä noudattaen. EU edistää edelleen kestävää kehitystä neuvottelemalla kansainvälisiin kauppasopimuksiinsa sisältyvistä tätä koskevista säännöksistä ja panemalla ne täytäntöön. EU:n olisi myös harkittava muita toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vähentää vaikutuksia, joita EU:n kulutus ja resurssien hyödyntäminen aiheuttavat ympäristölle muissa kuin EU-maissa. Esimerkkejä tällaisista toimintavaihtoehdoista ovat metsälainsäädännön noudattamiseen, metsähallintoon ja puukauppaan (FLEGT) liittyvät kumppanuudet, joiden puitteissa on luotu kehys sen varmistamiseksi, että EU:hun tuodaan kumppanimaista ainoastaan laillisesti korjattua puutavaraa. Tutkitaan myös muita toimintapoliittisia vaihtoehtoja, joilla voidaan vähentää unionin kulutuksen ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisesti. Yleisesti ottaen unioni pyrkii parantamaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä tekijöitä kaikissa toimitusketjuissa.

    Perustelu

    Kilpailun vääristyminen ja ympäristöperusteisen polkumyynnin riskit ovat yhä yleisempiä, ja ne aiheuttavat vahinkoa yrityksille ja työntekijöille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja joiden on siksi noudatettava tiukempia normeja. Hiilen sisällyttämismekanismi auttaisi osaltaan torjumaan riskiä siitä, että hiilidioksidipäästöt siirtyisivät kolmansiin maihin.

    Tarkistus  170

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 1 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) Rio+20-huippukokouksen tulokset sisällytetään täysimääräisesti EU:n ulkosuhteiden politiikkaan ja EU osallistuu tehokkaasti maailmanlaajuisiin toimiin sovittujen sitoumusten, mukaan luettuina Rion yleissopimusten sitoumukset, täyttämiseksi;

    (a) Rio+20-huippukokouksen tulokset sisällytetään täysimääräisesti EU:n sisäpolitiikkaan ja ulkosuhteiden politiikkaan ja EU osallistuu tehokkaasti maailmanlaajuisiin toimiin sovittujen sitoumusten, mukaan luettuina Rion yleissopimusten sitoumukset, täyttämiseksi;

    Tarkistus  171

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) unioni tehostaa entisestään aloitteitaan, joilla helpotetaan maailmanlaajuista siirtymistä osallistavaan vihreään talouteen kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen yhteydessä, ja on merkittävässä asemassa, kun pyritään edistämään kansainvälisiä päämääriä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

    Tarkistus  172

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – -a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) työskennellään kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymiseksi. Niille pitäisi asettaa seuraavia edellytyksiä: a) ne koskevat osallistavan vihreän talouden ensisijaisia alueita ja laajempia kestävän kehityksen tavoitteita, kuten energiaa, vettä, elintarviketurvallisuutta, meriä ja kestävää tuotantoa ja kulutusta, sekä monialaisia asioita, kuten oikeudenmukaisuutta, sosiaalista osallisuutta, ihmisarvoista työtä, oikeusvaltiota sekä hyvää hallintoa; b) ne ovat yleisesti sovellettavissa ja kattavat kaikki kestävän kehityksen kolme alaa; c) niitä arvioidaan ja niihin on liitetty indikaattoreita ja d) ne ovat yhdenmukaisia vuoden 2015 jälkeistä kautta koskevan kehityspolitiikan kehyksen kanssa ja niillä tuetaan ilmastotoimia;

    (a) työskennellään kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymiseksi. Niille pitäisi asettaa seuraavia edellytyksiä: a) ne koskevat osallistavan vihreän talouden ensisijaisia alueita ja laajempia kestävän kehityksen tavoitteita, kuten energiaa, vettä, elintarviketurvallisuutta, meriä ja kestävää tuotantoa ja kulutusta, eläinten hyvinvointi mukaan luettuna, sekä monialaisia asioita, kuten oikeudenmukaisuutta, sosiaalista osallisuutta, ihmisarvoista työtä, oikeusvaltiota sekä hyvää hallintoa; b) ne ovat yleisesti sovellettavissa ja kattavat kaikki kestävän kehityksen kolme alaa; c) niitä arvioidaan ja niihin on liitetty indikaattoreita ja d) ne ovat yhdenmukaisia vuoden 2015 jälkeistä kautta koskevan kehityspolitiikan kehyksen kanssa ja ne ovat muiden kansainvälisten sitoumusten, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevien sitoumusten, mukaisia;

    Tarkistus  173

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – b alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (b) tehostetaan YK:n rakennetta kestävän kehityksen osalta vahvistamalla UNEPia Rio+20-huippukokouksen tulosten mukaisesti ja pyritään siihen, että siitä tulee YK:n erityisjärjestö, ja tukemalla käynnissä olevia toimia monenvälisten sopimusten välisten synergioiden tehostamiseksi;

    (b) tehostetaan YK:n rakennetta kestävän kehityksen ja erityisesti sen ympäristöulottuvuuden osalta a) vahvistamalla edelleen YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP) Rio+20‑huippukokouksen tulosten mukaisesti ja YK:n ympäristökokouksen perustamista koskevan UNEPin hallintoneuvoston päätöksen perusteella ja pyritään siihen, että siitä tulee YK:n erityisjärjestö, b) tukemalla toimia monenvälisten sopimusten välisten synergioiden tehostamiseksi erityisesti kemikaalien ja jätteiden sekä luonnon monimuotoisuuden klusterien alalla ja c) edistämällä vahvaa ja arvovaltaista ympäristönäkökulmaa kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin toiminnassa;

    Tarkistus  174

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – d alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (d) otetaan kumppanimaat mukaan strategisemmalla tavalla. Tässä yhteydessä olisi keskityttävä yhteistyöhön: strategisten kumppaneiden kanssa, jotta voitaisiin edistää parhaita käytänteitä kotimaisessa ympäristöpolitiikassa ja lainsäädännössä ja lähentyä monenvälisissä ympäristöneuvotteluissa; Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden kanssa, jotta voidaan lähentää niiden lainsäädäntöä EU:n keskeisten ympäristö- ja ilmastosäädösten kanssa ja jotta voitaisiin vahvistaa yhteistyötä alueellisten ympäristö- ja ilmastohaasteiden käsittelemiseksi; kehitysmaiden kanssa, jotta voitaisiin tukea niiden pyrkimyksiä suojella luontoa, taistella ilmastonmuutosta vastaan ja vähentää luonnonkatastrofeja sekä panna täytäntöön kansainväliset ympäristösitoumukset osana köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä toimia;

    (d) otetaan kumppanimaat mukaan strategisemmalla tavalla, joka pitää sisällään oikea-aikaisen viestinnän unionin kannasta ja tavoitteista ennen kansainvälisiä konferensseja. Tässä yhteydessä olisi keskityttävä yhteistyöhön: i) strategisten kumppaneiden kanssa, jotta voitaisiin edistää parhaita käytänteitä kotimaisessa ympäristöpolitiikassa ja lainsäädännössä ja lähentyä monenvälisissä ympäristöneuvotteluissa; ii) Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden kanssa, jotta voidaan lähentää niiden lainsäädäntöä EU:n keskeisten ympäristö- ja ilmastosäädösten kanssa ja jotta voitaisiin vahvistaa yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja valmiuksia alueellisten ympäristö- ja ilmastohaasteiden käsittelemiseksi; iii) kehitysmaiden kanssa, jotta voitaisiin tukea niiden pyrkimyksiä suojella luontoa, taistella ilmastonmuutosta vastaan ja vähentää luonnonkatastrofeja sekä panna täytäntöön kansainväliset ympäristösitoumukset osana köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen liittyviä toimia; iv) Rio+20‑huippukokouksessa hyväksytyn kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja koskevan kymmenvuotisen ohjelmakehyksen täytäntöönpanossa;

    Tarkistus  175

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) osallistutaan monenvälisiin ympäristöprosesseihin, kuten UNFCCC:hen, CBD:hen ja kemikaaleja käsitteleviin yleissopimuksiin, sekä toimintaan muilla foorumeilla, kuten Kansainvälisen ilmailujärjestön ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimiin yhdenmukaisemmalla, ennakoivammalla ja tehokkaammalla tavalla sen varmistamiseksi, että voidaan sopia vuotta 2020 koskevien sitoumusten täyttämisestä EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla, ja vuoden 2020 jälkeen toteutettavista kansainvälisistä toimista;

    (e) osallistutaan monenvälisiin ympäristöprosesseihin, kuten UNFCCC:hen, CBD:hen, CITES-sopimukseen, valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä luontotyyppien maailmanlaajuista suojelemista koskeviin lukuisiin hallitusten välisiin yleissopimuksiin ja kemikaaleja käsitteleviin yleissopimuksiin, sekä toimintaan muilla foorumeilla, kuten Kansainvälisen ilmailujärjestön ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön toimiin yhdenmukaisemmalla, ennakoivammalla ja tehokkaammalla tavalla sen varmistamiseksi, että voidaan sopia vuotta 2020 koskevien sitoumusten täyttämisestä EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla, ja vuoden 2020 jälkeen toteutettavista kansainvälisistä toimista, ja edistetään toimia kaikkien keskeisten monenvälisten ympäristösopimusten panemiseksi täytäntöön hyvissä ajoin ennen vuotta 2020;

    Tarkistus  176

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – g alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (g) arvioidaan elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden kulutuksesta EU:ssa aiheutuvia ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisesti sekä mahdollisia tähän liittyviä toimia.

    (g) arvioidaan elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden kulutuksesta EU:ssa aiheutuvia ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisesti sekä mahdollisia tähän liittyviä toimia ja toteutetaan tarvittavia poliittisia toimenpiteitä näissä arvioinneissa tehtyihin havaintoihin puuttumiseksi.

    Tarkistus  177

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – g a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g a) varmistetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen kestävän kehityksen vahvistamiseen maailmanlaajuisesti Rio+20-huippukokouksen julkilausuman1 mukaisesti ja parannetaan ympäristöhallintoa edistämällä alueellisten ja kansallisten aloitteiden kehittämistä;

     

    _______________

     

    1 Rio+20-huippukokouksen julkilausuman 88 kohdan h alakohta.

    Tarkistus  178

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 100 kohta – 2 alakohta – g b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g b) tuetaan päästökauppajärjestelmien ottamista käyttöön ja kehittämistä edelleen koko maailmassa ja mahdollistetaan järjestelmien alueiden välinen verkottuminen.

    Perustelu

    Alueellisten päästökauppajärjestelmien kehittäminen ja verkottuminen edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vihreätä innovointia samalla kun ne auttavat vakauttamaan hiilidioksidin hinnan, varmistamaan kansainvälisesti tasapuoliset toimintaolosuhteet ja tukemaan ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä yhteistyötä.

    Tarkistus  179

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 101 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    101. Komissio varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanoa seurataan Eurooppa 2020 ‑strategian säännöllisen seurantaprosessin puitteissa. Ohjelma arvioidaan ennen vuotta 2020 erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen Ympäristön tila -raportin perusteella.

    101. Olisi luotava kokonaisvaltainen seurantamenettely, jolla valvotaan edistymistä yhdeksän ensisijaisen tavoitteen saavuttamisessa ja johon sisältyy virstanpylväitä ja ohjelman koko täytäntöönpanon ajan jatkuva seuranta. Lisäksi komissio varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanoa seurataan myös Eurooppa 2020 -strategian säännöllisen seurantaprosessin puitteissa. Ohjelma arvioidaan ennen vuotta 2020 erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen Ympäristön tila -raportin perusteella. Komissio raportoi Euroopan parlamentille joka toinen vuosi ympäristöalan toimintaohjelman edistymisestä.

    Tarkistus  180

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 102 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    102. Ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen seurannassa käytettäviä indikaattoreita ovat Euroopan ympäristökeskuksen ympäristön tilan seurannassa käyttämät indikaattorit sekä ne, joilla seurataan nykyisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä voimassa olevan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanoa, mukaan lukien ilmasto- ja energiatavoitteet, luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja resurssitehokkuuden virstanpylväät. Muita indikaattoreita, joilla mitataan Euroopan talouden ja yhteiskunnan resurssitehokkuuden kehittymistä ja sen vaikutusta vaurauteen ja hyvinvointiin, kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa resurssitehokasta Eurooppaa koskevan etenemissuunnitelman puitteissa.

    102. Ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen kehityksen seurannassa käytettäviä indikaattoreita ovat Euroopan ympäristökeskuksen ympäristön tilan seurannassa käyttämät indikaattorit sekä ne, joilla seurataan nykyisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä voimassa olevan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanoa, mukaan lukien ilmasto- ja energiatavoitteet, luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja resurssitehokkuuden virstanpylväät. Jätteen tuotantoa ja käsittelyä koskevien tietojen saatavuutta ja niiden yhdenmukaistamista olisi myös edistettävä EU:n nykyisten tilastoja koskevien säännösten mukaisesti. Muita indikaattoreita, joilla mitataan Euroopan talouden ja yhteiskunnan resurssitehokkuuden kehittymistä ja sen vaikutusta vaurauteen ja hyvinvointiin, kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa resurssitehokasta Eurooppaa koskevan etenemissuunnitelman puitteissa ja vuoteen 2020 ulottuvan luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian yhteisen täytäntöönpanon puitteissa.

    • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
    • [2]  (Hyväksytään alueiden komitean täysistunnossa 30. toukokuuta 2013).

    PERUSTELUT

    Edeltävä unionin ympäristöalan toimintaohjelma päättyi 31. heinäkuuta 2012. Siksi on korkea aika hyväksyä uudet yleiset puitteet vuoteen 2020 saakka ja ehdottaa uutta kunnianhimoista ja realistista vuoteen 2050 ulottuvaa visiota osana Rio+20‑huippukokouksessa käynnistettyä prosessia.

    Ohjelman nimi ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” viittaa filosofiseen pohdintaan ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ja tarpeesta sovittaa yhteen taloudellinen toiminta ja ympäristö kestävän kehityksen käsitteen mukaisesti. Toisin sanoen laput silmillä elämisen sijaan olisi pyrittävä noudattamaan vastuullista elämäntapaa, jossa tiivistyisi sanonta ”emme perineet tätä maailma vanhemmiltamme, vaan se on lainassa lapsiltamme”.

    Kaikki tämä sisältyi jo vuonna 1982 tehtyyn maailman ympäristöasiakirjaan, mutta on selvää, että vielä 30 vuotta myöhemmin on edelleen merkittäviä haasteita, jotka koskevat luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta, ekosysteemien tilan heikkenemistä, energiankulutusta, pilaantumista, jätteitä, terveysriskejä ja ilmastonmuutosta. Samaan aikaan merkittävänä haasteena on kuitenkin säilyttää yksilöiden elinolot nykyisellään Euroopassa ja maailmassa tai parantaa niitä. Miten voimme samanaikaisesti huolehtia maapallosta ja lisätä vaurautta?

    Ympäristöpolitiikan asettaminen etusijalle voi vaikuttaa talouskriisin ja säästötoimien aikana uhkapeliltä, sillä se näyttäytyy toissijaisena painopisteenä tai vaikuttaa jopa rajoittavan ja haittaavan talouskasvua ja työllisyyttä. Tällainen näkemys aiheuttaa kuitenkin erimielisyyttä ja on lyhytnäköinen. Sen sijasta olisi varmasti järkevämpää pyrkiä yhdistämään tehokkaasti ympäristöä koskeva sanoma talouden ja teollisuuden huolenaiheisiin ja koota kaikki sidosryhmät yhteen innovatiivisessa ja edistyksellisessä lähestymistavassa.

    Ympäristötoimiin liittyy merkittäviä kustannuksia – kuten toimimattomuuteen ympäristöalalla – mutta myös etuja, joita julkinen talous ja yksityiset investoijat eivät voi enää sivuuttaa. Siksi ympäristönäkökohdat eivät enää saa olla joustavia muuttujia, vaan ne olisi sisällytettävä heti alkuvaiheessa eri alakohtaisiin politiikkoihin.

    Tarjoamalla yleiset puitteet seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma voi olla samanaikaisesti unionin ympäristömanifesti kansalaisilleen ja muulle maailmalle sekä uuden eurooppalaisen ympäristösopimuksen perustamisasiakirja vuoteen 2020 asti, ja se voi edistää vihreämpää kasvua ja luoda työpaikkoja.

    Vuonna 2009 hyväksyttyyn OECD:n julistukseen sisältyvä vihreän kasvun ajatus ei edusta mitään yksittäistä poliittista suuntausta, ja siitä voitaisiin saavuttaa laaja yhteisymmärrys. Vihreä kasvu perustuu talouteen, jossa käytetään vähemmän tai paremmin energiaa ja raaka-aineita, jossa tuotanto ja kulutus ovat älykkäitä, jossa vältetään haaskausta ja hallitaan jätteitä ja vähennetään siten ympäristöön kohdistuvaa painetta. Se ei tarkoita kasvun vähentymistä vaan päinvastoin resurssien, innovaatioiden ja yritysten kilpailukyvyn tehokasta hyödyntämistä.

    Vihreän kasvun saavuttamiseksi seitsemäs ympäristöalan toimintaohjelma edellyttää lukuisia toimia. On tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät näiden toimien merkityksen. Unionin ympäristölainsäädännön jatkuva kehittyminen ja monimutkaistuminen sekä sääntöjen päällekkäisyys ja moninaisuus aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja yritysten, kaikkien hallinnon tasojen ja yksityishenkilöiden on vaikeaa ymmärtää niitä ja ne herättävät pelkoja. Tämä johtaa myös merkittäviin eroihin täytäntöönpanon tasossa jäsenvaltioissa ja niiden välillä, byrokratiaan sekä tulkintaeroihin ja oikeuskäytäntöön liittyviin ristiriitoihin. Tämän lisäksi saattaa puuttua poliittista tahtoa, koska sitoumukset on tehty unionin tai kansainvälisellä tasolla.

    Vuonna 2011 eniten unionin lainsäädännön rikkomisia todettiin ympäristöalalla (299 tapausta), ja niiden osuus oli 17 prosenttia kaikista rikkomistapauksista, ja samana vuonna käynnistettiin 114 uutta tähän alaan liittyvää rikkomismenettelyä. Rikkomisten kustannukset ovat korkeat sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

    Jotta ympäristölainsäädäntö hyväksyttäisiin laajemmin ja jotta sitä sovellettaisiin tehokkaammin, sen on perustuttava vankkaan tieteelliseen tietoon ja oltava yksinkertaisempaa ja yhtenäisempää. Siinä on kuitenkin samalla noudatettava järkevän sääntelyn periaatteita, ja sen on perustuttava vaikutusten arviointiin, nykyisten politiikkojen arviointiin (”kuntotarkastukset”) ja kilpailuvaikutusten tarkasteluun.

    Lisäksi lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa olisi vahvistettava määrätietoisesti koko EU:ssa. Kansalliset ympäristötarkastusjärjestelmät olisi konsolidoitava, paikallisia ja alueellisia viranomaisia olisi osallistettava aiempaa enemmän ja tarvittaessa olisi järjestettävä EU:n tukea. On myös tärkeää parantaa EU:n rahoituksen käyttöä ja tuloksellisuutta ympäristöalalla, jotta kentällä saavutetaan konkreettisia tuloksia.

    Lisäksi unionin ympäristöpolitiikkaa koskevaan tiedotukseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Tarvitaan laajempaa valistusta, jotta voidaan varmistaa EU:n ympäristövalintojen ymmärrettävyys ja ennakoitavuus, mikä on välttämätöntä kaikkien hallinnon tasojen, yritysten ja investoijien sekä yksittäisten kansalaisten kannalta. Tämä vain parantaisi unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Valistus vahvistaisi lisäksi eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta siinä mielessä, että he olisivat ylpeitä luonnon pääomansa suojelemisesta sekä Euroopan ja maailman ympäristön tilan parantamisesta.

    Lisäksi seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman on lähetettävä maailmalle voimakas poliittinen signaali ja edistettävä osaltaan sellaisen kansainvälisen ympäristöhallinnon luomista, joka ei perustu pelkästään taloudelliseen yhteisvastuuseen. EU:n on saatava kolmansilta mailta vakuutus siitä, että ne sitoutuvat ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin yhtä voimakkaasti kuin EU.

    EU ei voi jäädä yksin kansainvälisellä tasolla toteuttamissaan toimissa, ja sen on voitava luottaa vahvoihin kumppaneihin. Sen on näin ollen vältettävä ympäristödiplomatiassaan liiallista luottavaisuutta kauppaan liittyvissä kysymyksissä WTO:n periaatteita noudattaen. EU:n on siis määriteltävä selvemmin sen markkinoillepääsyn ehdot ja avattava markkinansa vain, jos kolmannet maat osoittavat ympäristövastuunsa ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään ja jos eurooppalaisten yritysten toimintaa ei vaikeuteta vilpillisellä kilpailulla. EU:n on näin ollen kaksinkertaistettava toimensa ympäristöperusteisen polkumyynnin ja hiilivuodon torjumisessa. Eurooppalaisten yritysten kannalta ei olisi reilua tyytyä yksipuolisiin sitoumuksiin, sillä se vähentäisi niiden liiketoimintaa unionissa.

    Lopuksi on todettava, että ympäristönäkökohdat eivät ole vain EU:n ja kolmansien maiden vastuulla, vaan myös yksilön vastuulla. Seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman on palautettava EU:n kansalaiset toiminnan ytimeen. EU:n uuden ohjelman on myös edistettävä seuraavia tavoitteita: unionin kansalaisten valistaminen ja tiedottaminen, kansalaisten osallisuuden lisääminen ja kansalaistoiminnan edistäminen sekä kansalaisten mahdollisuus saattaa ympäristöön liittyvä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Mikä olisi parempi tilaisuus kuin vuosi 2013, Euroopan kansalaisten teemavuosi, kehittää ympäristöä koskevaa kansalaisten yhteishenkeä EU:ssa?

    MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.3.2013)

    ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

    ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020 "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa"
    (COM(2012)0710 – C7‑0392/2012 – 2012/0337(COD))

    Valmistelija: Daciana Octavia Sârbu

    LYHYET PERUSTELUT

    Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa

    Komissio aikoo käynnistää käsiteltävänä olevalla lainsäädäntöehdotuksella seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman vuosiksi 2013–2020. Ensimmäinen tällainen ohjelma käynnistettiin vuonna 1973. Koska kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman oli määrä päättyä heinäkuussa 2012, Euroopan parlamentti antoi 20. huhtikuuta 2012 päätöslauselman[1], jossa kehotettiin esittämään mahdollisimman pian seurantaohjelma, joka mahdollistaisi siirtymisen kestävään tulevaisuuteen, varmistaisi jatkuvuuden ja välttäisi kaikki puutteet. Parlamentti pyysi komissiolta, että tämä pohjaisi tulevan ehdotuksensa seuraavan kolmeen painopistealueeseen: ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja vahvistaminen, ympäristötavoitteiden integroiminen kaikkeen alakohtaiseen politiikkaan sekä ympäristönsuojelun kansainvälinen ulottuvuus.

    Komissio antoi marraskuussa 2012 ehdotuksen päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa". Edellisten ohjelmien tapaan tällä seitsemännellä ympäristöalan toimintaohjelmalla pyritään luomaan kattava kehys erilaisille ympäristöalan toimenpiteille, etenemissuunnitelmille ja säädöksille, joita komissio on viime aikoina julkaissut. Tarkoituksena on, että toimintaohjelmaan sisältyvät kaikki olemassa olevat ympäristöön liittyvät eri politiikanalojen tavoitteet vuodelle 2020 ja että niitä tarkastellaan yhdessä toistensa kanssa. Lisäksi käsiteltävänä oleva ympäristöalan toimintaohjelmaa koskeva ehdotus tarjoaa pitkän aikavälin näkökulman, sillä siinä esitetään visio vuodeksi 2050. Uuden ympäristöohjelman tarkoituksena on vahvistaa ympäristöpolitiikan panosta siihen, että siirrytään kohti resurssitehokasta ja vähähiilistä taloutta, jossa suojellaan ja parannetaan luonnon pääomaa sekä turvataan väestön terveys ja hyvinvointi.

    Komissio määrittää ehdotuksen liitteessä EU:lle ja sen jäsenvaltioille yhdeksän ensisijaista tavoitetta:

    1.  suojellaan, säilytetään ja parannetaan unionin luonnon pääomaa;

    2.  muutetaan unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi;

    3.  suojellaan unionin kansalaisia ympäristöpaineilta sekä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä;

    4.  maksimoidaan unionin ympäristölainsäädännöstä saatavat hyödyt;

    5.  parannetaan ympäristöpolitiikan tieteellistä perustaa;

    6.  varmistetaan investoinnit ympäristöön ja ilmastointipolitiikkaan sekä oikea hinnoittelu;

    7.  parannetaan ympäristönäkökohtien sisällyttämistä muuhun politiikkaan sekä politiikkojen johdonmukaisuutta;

    8.  parannetaan kestävyyttä unionin kaupungeissa;

    9.  parannetaan unionin tehokkuutta alueellisten ja maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.

    Maatalousalan ympäristöhaasteet

    Maatalousalalle kohdistuu merkittäviä paineita, koska elintarvikkeiden globaali kysyntä kasvaa, luonnonvaroja on rajatusti, on toteutettava ympäristönsuojelutoimia ja ilmastonmuutos asettaa omat haasteensa elintarviketuotannossa.

    Maatalous lisää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, mutta sillä on myös yhdessä metsien kanssa kosolti potentiaalia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen hiilen sitojana ja varastoijana. Tutkimus ja innovointi voivat myös olla merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, esimerkiksi maatalouden päästöjä vähentämällä ja parantamalla viljakasvien vastustuskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

    Elintarviketuotannon resurssitehokkuus on välttämätöntä, jotta luonnonvarojen rajallisuudesta aiheutuvat nykyiset ja tulevat haasteet kyetään ratkaisemaan. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman väkiluku kasvaa kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä. Yhdessä kulutustottumusten muuttumisen kanssa tämä merkitsee, että elintarvikkeiden kysyntä kasvaa 70 prosentilla. Siksi on ratkaisevaa, että unionin maataloudessa päästään mahdollisimman hyvään kestävyyteen ja resurssitehokkuuteen.

    On myös syytä muistaa, että elintarvikkeiden hävikki on kasvanut globaalilla tasolla 50 prosenttia vuodesta 1974 lähtien, ja että elintarvikeketjussa ilmenevän hävikin ratkaisemiseksi tarvitaan pikaisia toimia.

    YMP-uudistusta koskevilla lainsäädäntöehdotuksilla pyritään kytkemään suorat tuet julkisten hyödykkeiden tuotantoon ja kohdentamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varat maatalousalan ympäristötoimenpiteisiin. Pyrkimyksenä on edistää myös satokasvien monipuolistamiseen liittyviä ympäristön kannalta suotuisia käytäntöjä, pysyvän nurmen suojelua sekä ekologisesti arvokkaiden maatalousmaiden ja metsäalueiden määrittämistä ja ylläpitoa.

    Unionin on kehitettävä kattava tapa reagoida ilmastonmuutokseen, jotta maatalouden sieto- ja kilpailukyky säilyisi EU:ssa. Näin maatalous pystyy edelleen tuottamaan korkealaatuisia elintarvikkeita ja ympäristö- ja maisemapalveluja sekä myötävaikuttamaan EU:n maaseutualueiden kestävään kehitykseen.

    TARKISTUKSET

    Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

    Tarkistus  1

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 2 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    2. Epäpuhtauspäästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, kuten myös kasvihuonekaasupäästöt viime vuosina. EU:n kemikaalilainsäädäntöä on nykyaikaistettu ja monien myrkyllisten tai vaarallisten aineiden, kuten lyijyn, kadmiumin ja elohopean, käyttöä on rajoitettu useimmissa kotitalouksista löytyvissä tuotteissa. EU:n kansalaiset voivat nauttia vedestä, jonka laatu on parhaimpia maailmassa, ja yli 18 prosenttia EU:n alueesta ja 4 prosenttia sen meristä on nimetty luonnonsuojelualueiksi.

    2. Epäpuhtauspäästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat vähentyneet viime vuosikymmenien aikana, kuten myös kasvihuonekaasupäästöt viime vuosina. EU:n kemikaalilainsäädäntöä on nykyaikaistettu ja monien myrkyllisten tai vaarallisten aineiden, kuten lyijyn, kadmiumin ja elohopean, käyttöä on rajoitettu useimmissa kotitalouksista löytyvissä tuotteissa. EU:n kansalaiset voivat nauttia vedestä, jonka laatu on parhaimpia maailmassa, ja yli 18 prosenttia EU:n alueesta ja 4 prosenttia sen meristä on nimetty luonnonsuojelualueiksi.

    Tarkistus  2

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 5 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    5. Kuitenkin monet ympäristösuuntaukset EU:ssa ovat edelleen huolestuttavia, eikä tämä johdu vähiten EU:n nykyisen lainsäädännön riittämättömästä täytäntöönpanosta. Niistä lajeista ja luontotyypeistä, joita on arvioitu luontodirektiivin perusteella, ainoastaan 17 prosentin tila on hyvä, ja luonnon pääoman huonontuminen ja häviäminen vaarantaa pyrkimykset saavuttaa EU:n biodiversiteetti- ja ilmastonmuutostavoitteet. Tähän liittyy korkeita kustannuksia, joita ei ole vielä asianmukaisesti arvioitu taloudellisessa tai sosiaalisessa järjestelmässämme. EU:n pinta-alasta 30 prosenttia on erittäin pirstoutunutta, mikä vaikuttaa ekosysteemien välisiin yhteyksiin ja terveyteen sekä niiden mahdollisuuteen tarjota palveluja sekä suotuisia elinympäristöjä lajeille. Vaikka EU:ssa on onnistuttu erottamaan kasvu kasvihuonekaasupäästöistä, resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista, resurssien käyttö on silti edelleen kestämätöntä ja tehotonta eikä jätehuolto toimi asianmukaisesti. Tämän tuloksena EU:n yritykset menettävät merkittäviä mahdollisuuksia, joita resurssitehokkuus tarjoaa kilpailukyvyn, kustannusten alenemisen, tuottavuuden parantamisen ja toimitusvarmuuden osalta. Veden laatu ja ilmansaasteet aiheuttavat edelleen ongelmia monissa osissa Eurooppaa, ja EU:n kansalaiset altistuvat edelleen vaarallisille aineille, jotka mahdollisesti vaarantavat heidän terveytensä ja hyvinvointinsa. Kestämätön maankäyttö kuluttaa hedelmällistä maaperää, ja tällä on vaikutuksia elintarvikkeiden saatavuuteen ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen. Maaperän huonontumisen annetaan suurelta osin jatkua.

    5. Kuitenkin monet ympäristösuuntaukset EU:ssa ovat edelleen huolestuttavia, eikä tämä johdu vähiten EU:n nykyisen lainsäädännön riittämättömästä täytäntöönpanosta. Niistä lajeista ja luontotyypeistä, joita on arvioitu luontodirektiivin perusteella, ainoastaan 17 prosentin tila on hyvä. EU:n pinta-alasta 30 prosenttia on erittäin pirstoutunutta, mikä vaikuttaa ekosysteemien välisiin yhteyksiin ja terveyteen sekä niiden mahdollisuuteen tarjota palveluja sekä suotuisia elinympäristöjä lajeille. Vaikka EU:ssa on onnistuttu erottamaan kasvu kasvihuonekaasupäästöistä, resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista, resurssien käyttö on silti edelleen kestämätöntä ja tehotonta eikä jätehuolto toimi asianmukaisesti. Tämän tuloksena EU:n yritykset menettävät merkittäviä mahdollisuuksia, joita resurssitehokkuus tarjoaa kilpailukyvyn, kustannusten alenemisen, tuottavuuden parantamisen ja toimitusvarmuuden osalta. Veden laatu ja ilmansaasteet aiheuttavat edelleen ongelmia monissa osissa Eurooppaa, ja EU:n kansalaiset altistuvat edelleen vaarallisille aineille, jotka mahdollisesti vaarantavat heidän terveytensä ja hyvinvointinsa. Kestämätön maankäyttö kuluttaa hedelmällistä maaperää, ja tällä on vaikutuksia elintarvikkeiden saatavuuteen ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen. Maaperän huonontumisen annetaan suurelta osin jatkua.

    Tarkistus  3

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 9 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    9. Jotta tulevaisuudessa voidaan elää hyvin, olisi nyt toteutettava kiireellisiä ja yhtenäisiä toimia ekologisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja niiden hyötyjen maksimoimiseksi, joita ympäristöpolitiikasta voidaan saada taloudelle ja yhteiskunnalle; samalla olisi otettava huomioon maapallon ekologiset rajat. Tämä ohjelma vastaa EU:n sitoumusta siitä, että unionista tulee osallistava vihreä talous, jossa turvataan kasvu ja kehitys, varmistetaan ihmisten terveys ja hyvinvointi, tarjotaan säällisiä työpaikkoja, vähennetään epätasa-arvoa ja investoidaan luonnon pääomaan ja suojellaan sitä.

    9. Jotta tulevaisuudessa voidaan elää hyvin, olisi nyt toteutettava kiireellisiä ja yhtenäisiä toimia ekologisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja niiden hyötyjen maksimoimiseksi, joita ympäristöpolitiikasta voidaan saada taloudelle ja yhteiskunnalle; samalla olisi otettava huomioon maapallon ekologiset rajat. Tämä ohjelma vastaa EU:n globaalina toimijana antamaa sitoumusta siitä, että unionista tulee kansainvälisestä näkökulmasta osallistava vihreä talous, jossa turvataan kasvu ja kehitys, varmistetaan ihmisten terveys ja hyvinvointi ja elintarvikkeiden laatu (terveellisyyden ja ravintoarvon sekä aistinvaraisen arvioinnin kannalta), tarjotaan säällisiä työpaikkoja, vähennetään epätasa-arvoa ja investoidaan luonnon pääomaan ja suojellaan sitä.

    Tarkistus  4

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 11 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    11. Tämä muutos edellyttää ympäristönäkökohtien täysimääräistä huomioonottamista muilla aloilla, kuten energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, kalastuksessa, taloudessa ja teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa, työllisyydessä ja sosiaalipolitiikassa, jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhdistetty lähestymistapa. EU:n sisäisiä toimia olisi täydennettävä paremmilla maailmanlaajuisilla toimilla ja naapurimaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

    11. Tämä muutos edellyttää ympäristönäkökohtien täysimääräistä huomioonottamista muilla aloilla, kuten energia-alalla, liikenteessä, maataloudessa, kalastuksessa, kansainvälisessä kaupassa, taloudessa ja teollisuudessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa, työllisyydessä ja sosiaalipolitiikassa sekä veropolitiikassa (ympäristöön liittyvät tulot), jotta voidaan luoda johdonmukainen ja yhdistetty lähestymistapa. EU:n sisäisiä toimia olisi täydennettävä paremmilla maailmanlaajuisilla toimilla ja naapurimaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

    Tarkistus  5

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 16 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    16. EU:n taloudellinen vauraus ja hyvinvointi perustuu sen luonnon pääomaan, kuten ekosysteemeihin, jotka tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluita aina hedelmällisestä maaperästä ja monipuolisesti käytettävistä metsistä tuottavaan maahan ja meriin, pohjavedestä ja puhtaasta ilmasta pölytykseen, tulvien torjuntaan ja ilmaston sääntelyyn sekä suojeluun luonnon katastrofeja vastaan. Luonnon pääoman suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi on annettu runsaasti EU:n lainsäädäntöä, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, ilmanlaatua koskeva ja siihen liittyvät direktiivit sekä luonto- ja lintudirektiivit. Ilmastonmuutokseen, teollisuuden päästöihin ja jätteeseen liittyvällä lainsäädännöllä voidaan vähentää myös niitä paineita, jotka kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, lajeihin ja luontotyyppeihin.

    16. EU:n taloudellinen vauraus ja hyvinvointi perustuu sen luonnon pääomaan, kuten luonnollisiin ja maatalouskäytössä oleviin ekosysteemeihin, jotka tarjoavat keskeisiä hyödykkeitä ja palveluita aina hedelmällisestä maaperästä ja monipuolisesti käytettävistä metsistä monipuolisesti käytettävään tuottavaan maahan kaikilla alueilla ja meriin, pohjavedestä ja puhtaasta ilmasta pölytykseen, tulvien torjuntaan ja ilmaston sääntelyyn sekä suojeluun luonnon katastrofeja vastaan. Luonnon pääoman suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja parantamiseksi on annettu runsaasti EU:n lainsäädäntöä, kuten vesipolitiikan puitedirektiivi, meristrategiapuitedirektiivi, ilmanlaatua koskeva ja siihen liittyvät direktiivit sekä luonto- ja lintudirektiivit. Ilmastonmuutokseen, teollisuuden päästöihin ja jätteeseen liittyvällä lainsäädännöllä voidaan vähentää myös niitä paineita, jotka kohdistuvat luonnon monimuotoisuuteen, kuten ekosysteemeihin, lajeihin ja luontotyyppeihin.

    Tarkistus  6

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 18 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    18. Tähänastisista huomattavista vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuvista ponnisteluista huolimatta tavoite siitä, että vesien ”hyvä ekologinen tila” saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, toteutuu todennäköisesti ainoastaan noin 53 prosentissa pintavesimuodostumista EU:ssa. Lisäksi vallitsee riski siitä, että meristrategiapuitedirektiivin tavoite vesien hyvien tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä ei toteudu; tähän ovat syynä muun muassa jatkuva liikakalastus ja merien roskaantuminen Euroopassa. Vaikka EU:n ilmaan ja teollisuuspäästöihin liittyvä politiikka on auttanut vähentämään monenlaista pilaantumista, ekosysteemit kärsivät edelleen liiallisesta typpilaskeumasta ja otsonin aiheuttamasta pilaantumisesta, jotka johtuvat liikenteestä, tehomaataloudesta ja sähköntuotannosta peräisin olevista päästöistä.

    18. Tähänastisista huomattavista vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuvista ponnisteluista huolimatta tavoite siitä, että vesien ”hyvä ekologinen tila” saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, toteutuu todennäköisesti ainoastaan noin 53 prosentissa pintavesimuodostumista EU:ssa. Lisäksi vallitsee riski siitä, että meristrategiapuitedirektiivin tavoite vesien hyvien tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä ei toteudu; tähän ovat syynä muun muassa jatkuva liikakalastus ja merien roskaantuminen Euroopassa. Vaikka EU:n ilmaan ja teollisuuspäästöihin liittyvä politiikka on auttanut vähentämään monenlaista pilaantumista, ekosysteemit kärsivät edelleen liiallisesta typpilaskeumasta ja otsonin aiheuttamasta pilaantumisesta, jotka johtuvat liikenteestä, kestämättömistä maatalouskäytänteistä ja sähköntuotannosta peräisin olevista päästöistä.

    Tarkistus  7

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 19 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    19. EU:n luonnon pääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen edellyttää sen vuoksi myös sitä, että ongelmiin puututaan niiden lähteellä, muun muassa sisällyttämällä luonnon pääomaan liittyvät tavoitteet muihin politiikkoihin, varmistamalla, että politiikat ovat johdonmukaisia, ja luomalla yhteisiä hyötyjä. Näitä tavoitteita tuetaan ympäristönäkökohdilla, jotka sisältyvät komission ehdotuksiin erityisesti EU:n maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamiseksi, sekä ehdotuksilla EU:n talousarvion muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Esimerkiksi maaseutualueiden vesiekosysteemien odotetaan hyötyvän siitä, että viljelijöille suoritettavat maksut liitetään vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimusten noudattamiseen, kuten komission ehdotuksissa maatalouspolitiikan uudistamiseksi esitetään. Maatalouspolitiikan muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi edistää myös satokasvien monipuolistamiseen liittyviä ympäristön kannalta suotuisia käytäntöjä, pysyvän nurmen suojelua sekä ekologisesti arvokkaiden maatalousmaiden määrittämistä ja ylläpitoa.

    19. EU:n luonnon pääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen edellyttää sen vuoksi myös sitä, että ongelmiin puututaan niiden lähteellä, muun muassa sisällyttämällä luonnon pääomaan liittyvät tavoitteet muihin politiikkoihin, varmistamalla, että politiikat ovat johdonmukaisia, ja luomalla yhteisiä hyötyjä. Ympäristönäkökohtia on sisällytetty erityisesti EU:n maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan uudistamisehdotuksiin, sekä ehdotuksiin EU:n talousarvion muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020, jossa olisi myös määrättävä asianmukaisesta talousarviosta näistä näkökohdista huolehtimiseksi. Maaseutualueiden vesiekosysteemien odotetaan hyötyvän vesipolitiikan puitedirektiivin lopullisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä siten, että direktiivi pannaan yhdenvertaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, kuten komission ehdotuksissa maatalouspolitiikan uudistamiseksi esitetään. Maatalouspolitiikan muuttaminen entisestään ympäristöystävällisemmäksi edistää myös ympäristön kannalta suotuisia käytäntöjä suorien tukien ja maaseudun kehittämistä koskevien ohjelmien yhteydessä. Kestävän maatalouden olennaisena osana on tulevien sukupolvien kannalta vastuullinen toiminta, joka sekä säästää luonnonvaroja että on tuottava.

    Tarkistus  8

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 19 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    19 a. Unionin maankäytössä on jo vuosikymmenien ajan edistetty biotooppien säilyttämistä ja monimuotoista kulttuurimaisemaa. Unionin maa- ja metsätaloudessa on viime vuosikymmeninä saatu aikaan lukuisia parannuksia sekä ympäristön että kaikkien merkittävien maatalouspäästöjen kannalta, mikä johtuu osittain tuotantomenetelmien tehostamisesta.

    Tarkistus  9

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 22 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    22. Maan huonontuminen, pirstaloituminen ja kestämätön käyttö EU:ssa vaarantavat useiden keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjonnan, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät Euroopan haavoittuvuutta ilmastonmuutoksille ja luonnonkatastrofeille. Ne pahentavat myös maaperän huonontumista. Yli 25 prosenttiin EU:n pinta-alasta vaikuttaa veden aiheuttama maaperän eroosio, joka vaarantaa maaperän toimintoja ja vaikuttaa makean veden laatuun. Myös maaperän pilaantuminen ja sen sulkeminen rakentamisella ovat jatkuvia ongelmia. Yli puolen miljoonan alueen eri puolilla EU:ta arvellaan olevan pilaantuneita, ja ennen kuin ne on yksilöity ja arvioitu, ne ovat voivat edelleen aiheuttaa mahdollisesti vakavia ympäristö- ja terveysriskejä. Joka vuosi otetaan käyttöön yli 1 000 km² maata asumis-, teollisuus-, liikenne- tai virkistystarkoituksiin. Näitä pitkän aikavälin muutossuuntauksia on vaikeaa tai kallista kääntää, ja niihin liittyy lähes aina kompromisseja erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välillä. Jäsenvaltioiden maankäytön suunnitteluun liittyvät päätökset olisi tehtävä suuremmassa määrin kestävän kehityksen mukaisesti.

    22. Maan huonontuminen, pirstaloituminen ja kestämätön käyttö EU:ssa vaarantavat useiden keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjonnan, uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät Euroopan haavoittuvuutta ilmastonmuutoksille ja luonnonkatastrofeille. Ne pahentavat myös maaperän huonontumista. Yli 25 prosenttiin EU:n pinta-alasta vaikuttaa veden aiheuttama maaperän eroosio, joka vaarantaa maaperän toimintoja ja vaikuttaa makean veden laatuun. Myös maaperän pilaantuminen ja sen sulkeminen rakentamisella ovat jatkuvia ongelmia. Yli puolen miljoonan alueen eri puolilla EU:ta arvellaan olevan pilaantuneita, ja ennen kuin ne on yksilöity ja arvioitu, ne ovat voivat edelleen aiheuttaa mahdollisesti vakavia ympäristö- ja terveysriskejä. Joka vuosi otetaan käyttöön yli 1 000 km² maata asumis-, teollisuus-, liikenne- tai virkistystarkoituksiin. Näitä pitkän aikavälin muutossuuntauksia on vaikeaa tai kallista kääntää, ja niihin liittyy lähes aina kompromisseja erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien tarpeiden välillä. Jäsenvaltioiden maankäytön suunnitteluun liittyvät päätökset olisi tehtävä suuremmassa määrin kestävän kehityksen mukaisesti. Maaperän sulkeminen rakentamisella on alati paheneva ongelma, joten jäsenvaltioiden olisi sitouduttava toteuttamaan toimenpiteitä maankäytön vähentämiseksi ja säilyttämään maa-alat, joita käytetään elintarvikkeiden rehujen ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon.

    Tarkistus  10

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 22 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

    22 a. Yhteensä 78 prosenttia unionin maapinta-alasta on maa- ja metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalous on siis edelleen tärkeässä roolissa luonnonvarojen ja kulttuurimaisemien vaalimisen kannalta, ja se on ennakkoedellytyksenä ihmisen muulle toiminnalle maaseutualueilla. Metsitys on merkittävässä roolissa maaperän sitomisen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, ja kestävä maatalous taas saattaa parantaa maaperän suojelua. Samalla olisi korostettava integroituja ja innovatiivisia maatalouskäytänteitä, kuten täsmätekniikkoja ja ekologista lähestymistapaa, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maaperän hedelmällisyyden lisäämiseen muiden kuin kemiallisten lannoitteiden avulla ja satojen kestävään kasvuun.

    Tarkistus  11

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 23 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    23. Jotta voidaan vähentää merkittävimpiä ihmisten aiheuttamia, maahan, maaperään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvia paineita Euroopassa, toteutetaan toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla otetaan asianmukaisesti huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rio+20–huippukokouksessa vaadittiin maan huonontumisen kannalta neutraalia maailmaa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pohdittava, miten voidaan parhaiten toteuttaa tällainen sitoumus niiden toimivallan puitteissa sekä käsitellä maaperän laatuun liittyviä kysymyksiä sitovassa oikeudellisessa kehyksessä. Lisäksi on asetettava tavoitteet maan ja maaperän kestävää käyttöä varten.

    23. Jotta voidaan vähentää merkittävimpiä ihmisten aiheuttamia, maahan, maaperään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvia paineita Euroopassa, toteutetaan kansallisella tasolla toimia sen varmistamiseksi, että kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla otetaan asianmukaisesti huomioon sekä ympäristö- että sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Rio+20–huippukokouksessa vaadittiin maan huonontumisen kannalta neutraalia maailmaa. Tällainen velvoite voitaisiin täyttää parhaiten EU:n jäsenvaltioissa.

     

    Maaperän laatua koskevat kysymykset voidaan ratkaista toissijaisuusperiaatteen vuoksi parhaiten EU:n jäsenvaltioiden tasolla sovellettavassa sitovassa oikeudellisessa järjestelmässä. Lisäksi on asetettava tavoitteet maan ja maaperän kestävää käyttöä varten.

    Tarkistus  12

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 24 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    24. Vaikka typpi- ja fosforikuormitus EU:ssa on laskenut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, liialliset ravinteiden päästöt vaikuttavat edelleen ilman ja veden laatuun ja niillä on kielteisiä vaikutuksia ekosysteemiin, mikä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisten terveydelle. Erityisesti on kiireellisesti puututtava tehottomasta lannoitteiden hallinnasta ja riittämättömästä jäteveden käsittelystä johtuviin ammoniakin päästöihin, jotta voidaan merkittävästi vähentää ravinteiden päästöjä. Tarvitaan lisätoimia, joilla pyritään hallinnoimaan ravinnekiertoa kustannusten ja resurssien kannalta tehokkaammin ja parantamaan lannoitteiden käytön tehokkuutta. Tämä edellyttää sitä, että parannetaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa näiden haasteiden ratkaisemiseksi, tiukennetaan tarvittaessa standardeja ja käsitellään ravinnekiertoa osana kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään niitä EU:n nykyisiä politiikkoja, joilla voi olla merkitystä liiallisten ravinteiden päästöjen ja rehevöitymisen estämisessä.

    24. Vaikka typpi- ja fosforikuormitus EU:ssa on laskenut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana, merkittävät ravinteiden päästöt vaikuttavat edelleen ilman ja veden laatuun ja niillä on kielteisiä vaikutuksia ekosysteemiin, mikä aiheuttaa suuria ongelmia ihmisten terveydelle. Erityisesti on puututtava luonnollisista prosesseista (lannoitteiden hallinnasta ja jäteveden käsittelystä) johtuviin ammoniakin päästöihin, jotta voidaan merkittävästi vähentää ravinteiden päästöjä. Tarvitaan lisätoimia, joilla pyritään hallinnoimaan ravinnekiertoa kustannusten ja resurssien kannalta tehokkaammin ja parantamaan lannoitteiden käytön tehokkuutta sekä kaupunkialueiden ja maaseudun alueiden kestävän ravintoaineiden kierrätyksen kannalta. Tämä edellyttää sitä, että investoidaan tutkimukseen ja parannetaan EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa näiden haasteiden ratkaisemiseksi, mukautetaan tarvittaessa standardeja ja käsitellään ravinnekiertoa osana kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään niitä Horisontti 2020 ‑ohjelman kaltaisia EU:n nykyisiä politiikkoja, joilla voi olla merkitystä liiallisten ravinteiden päästöjen ja rehevöitymisen estämisessä.

    Tarkistus  13

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) maata hallinnoidaan kestävästi EU:ssa, maaperää suojellaan riittävästi ja pilaantuneiden alueiden kunnostaminen on hyvässä vauhdissa;

    (e) maata hallinnoidaan kestävästi EU:ssa, maaperää suojellaan riittävästi jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden toteuttama pilaantuneiden alueiden kunnostaminen on hyvässä vauhdissa;

    Tarkistus  14

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – g alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (g) metsät ja niiden tarjoamat palvelut on suojeltu ja niiden kyky kestää ilmastonmuutosta ja metsäpaloja on parantunut.

    (g) metsät ja niiden tarjoamat lukuisat palvelut on suojeltu ja niitä hoidetaan kestävästi ja niiden kyky kestää ilmastonmuutosta ja metsäpaloja on parantunut, koska metsät ovat merkittäviä uusiutuvien raaka-aineiden lähteitä.

    Tarkistus  15

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 1 alakohta – g a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (g a) pölytys pysyy tasoltaan hyvänä, ja lisäksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan ja edistetään mehiläisten terveyttä; tarvittaessa toteutetaan toimenpiteitä, joilla rajoitetaan sellaisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä, jotka tieteellisen riskianalyysin mukaan vaarantavat mehiläisyhdyskuntia.

    Tarkistus  16

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – aa alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (a a) toteutetaan täydentäviä toimenpiteitä biologista monimuotoisuutta edistävien maatalouden alojen ja etenkin mehiläistenhoidon suojelemiseksi, edistämiseksi ja tukemiseksi;

    Tarkistus  17

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) lisätään ponnisteluja maaperän eroosion vähentämiseksi ja maaperän orgaanisen aineen lisäämiseksi, pilaantuneiden alueiden kunnostamiseksi ja maankäytön näkökohtien sisällyttämiseksi koordinoituun päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot; tätä tuetaan asettamalla tavoitteet, jotka koskevat maata resurssina, sekä maaperän ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet;

    (e) lisätään kansallisella tasolla ponnisteluja maaperän eroosion vähentämiseksi ja maaperän orgaanisen aineen lisäämiseksi muun muassa pitämällä yllä ja kehittämällä YMP:n maaseudun kehittämisen mukaisia hyväksi osoittautuneita maatalouden ympäristöohjelmia, pilaantuneiden alueiden kunnostamiseksi ja maankäytön näkökohtien sisällyttämiseksi koordinoituun päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot; tätä tuetaan asettamalla tavoitteet, jotka koskevat maata resurssina, sekä maaperän ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tavoitteet; tehostetaan kansallisen tason toimenpiteitä maankäytön vähentämiseksi ja sellaisten maa-alojen säilyttämiseksi, joita käytetään elintarvikkeiden, rehujen ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon;

    Tarkistus  18

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 26 kohta – 2 alakohta – g alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (g) kehitetään ja pannaan täytäntöön EU:n uusi metsästrategia, jossa otetaan huomioon metsiin kohdistuvat erilaiset tarpeet ja niistä saatavat hyödyt ja jolla edistetään entistä strategisempaa lähestymistapaa metsien suojeluun ja parantamiseen.

    Poistetaan.

    Tarkistus  19

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 28 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    28. Talouden kaikilla aloilla tarvitaan innovaatioita resurssitehokkuuden parantamiseksi tilanteessa, jossa luonnonvarojen hinnat nousevat, luonnonvarat käyvät niukemmiksi ja tarjonta on rajallista. Yritykset ovat innovaatioiden, myös ekoinnovaatioiden, ensisijaisia edistäjiä. Markkinat eivät kuitenkaan pääse tuloksiin yksin. Hallitusten toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota oikeanlaiset olosuhteet ekoinnovaatioille, edistää kestävien yritysten kehittämistä sekä teknologisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.

    28. Talouden kaikilla aloilla tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita resurssitehokkuuden parantamiseksi tilanteessa, jossa luonnonvarojen hinnat nousevat, luonnonvarat käyvät niukemmiksi ja tarjonta on rajallista. Maatalouskoneiden alalla tarvitaan energiankulutusta koskevia innovaatioita, jotta voidaan parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja lisäksi on kannustettava maatilojen nykyaikaistamiseen, jotta voidaan ottaa käyttöön innovatiivisia menetelmiä ja tekniikkaa. Yritykset ovat innovaatioiden, myös ekoinnovaatioiden, ensisijaisia edistäjiä. Markkinat eivät kuitenkaan pääse tuloksiin yksin. Hallitusten toimet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota oikeanlaiset olosuhteet ekoinnovaatioille, edistää kestävien yritysten kehittämistä sekä teknologisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin.

    Tarkistus  20

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 30 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    30. EU:n ilmasto- ja energiapaketin soveltaminen täysimääräisesti on välttämätöntä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja voidaan luoda kilpailukykyinen vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä. Vaikka EU on tällä hetkellä aikataulussa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä, 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampia tehokkuusparannuksia. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon jatkuvasti lisääntyvä energian kysyntä sekä jatkuva keskustelu siitä, tulisiko maata käyttää elintarvikkeiden vai bioenergian tuotantoon. Uuden energiatehokkuusdirektiivin odotetaan vaikuttavan tähän merkittävästi.

    30. EU:n ilmasto- ja energiapaketin soveltaminen täysimääräisesti on välttämätöntä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja voidaan luoda kilpailukykyinen vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä. Vaikka EU on tällä hetkellä aikataulussa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä, 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavasti nopeampia tehokkuusparannuksia. Tämä on tärkeää myös, kun otetaan huomioon jatkuvasti lisääntyvä energian kysyntä. Uuden energiatehokkuusdirektiivin odotetaan vaikuttavan tähän merkittävästi.

    Tarkistus  21

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 32 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    32. Kun teollisuudessa otetaan käyttöön parhaita käytettävissä olevia tekniikoita teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin perusteella, voidaan parantaa resurssien käyttötapoja sekä vähentää päästöjä yli 50 000 suuressa teollisuuslaitoksessa EU:ssa, mikä edistää merkittävästi innovatiivisten tekniikoiden kehittämistä, talouden muuttamista ympäristöystävällisemmäksi sekä toimialan kustannusten vähentämistä pitkällä aikavälillä.

    32. Kun teollisuudessa otetaan käyttöön parhaita käytettävissä olevia tekniikoita teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin perusteella, voidaan parantaa resurssien käyttötapoja sekä vähentää päästöjä yli 50 000 suuressa teollisuuslaitoksessa EU:ssa, mikä edistää merkittävästi innovatiivisten tekniikoiden kehittämistä, talouden muuttamista ympäristöystävällisemmäksi sekä toimialan kustannusten vähentämistä pitkällä aikavälillä. Elintarvikekuljetuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan myös vähentää merkittävästi kehittämällä tutkimusta, ottamalla käyttöön maataloustuotteiden lyhyitä toimitusketjuja ja avaamalla paikallisia markkinoita. Lyhyiden toimitusketjujen avulla kyetään takaamaan tuoreemmat ja terveellisemmät elintarvikkeet.

    Tarkistus  22

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 35 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    35. Jotta voidaan luoda puitteet toimille, joilla parannetaan resurssitehokkuusnäkohtia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa pidemmälle, asetetaan tavoitteet kulutuksen yleisten ympäristövaikutusten vähentämiselle erityisesti elintarvikkeiden, asumisen ja liikenteen aloilla. Nämä ovat yhdessä syynä lähes 80 prosenttiin kulutuksen ympäristövaikutuksista. Rio+20-konferenssissa tunnustettiin, että on tarpeen vähentää huomattavasti sadonkorjuun jälkeistä ja muuta elintarvikkeiden hävikkiä ja tuhlausta koko ruokatuotantoketjussa.

    35. Jotta voidaan luoda puitteet toimille, joilla parannetaan resurssitehokkuusnäkökohtia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiaa pidemmälle, asetetaan tavoitteet kulutuksen yleisten ympäristövaikutusten vähentämiselle erityisesti elintarvikkeiden, hävikin vähentämisen, asumisen ja liikenteen aloilla. Nämä ovat yhdessä syynä lähes 80 prosenttiin kulutuksen ympäristövaikutuksista. Rio+20-konferenssissa tunnustettiin, että on tarpeen vähentää huomattavasti sadonkorjuun jälkeistä ja muuta elintarvikkeiden hävikkiä ja tuhlausta koko ruokatuotantoketjussa. Tähän voidaan päästä tuottamalla elintarvikkeisiin liittyvää lisäarvoa ja kehittämällä alueellista markkinointia sekä parantamalla logistiikkaa, kuljetuksia, varastointia ja pakkaamista. Kaikilla elintarvikeketjun osapuolilla, etenkin kauppiailla ja kuluttajilla, on oma roolinsa. Tähän sisältyy myös kohdennettu kuluttajavalistus ja kuluttajille tiedottaminen.

    Tarkistus  23

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 39 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    39. Resurssitehokkuuteen on puututtava ensisijaisesti myös vesihuollon alalla, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Vaikka kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat yhä useampiin Euroopan osiin, arviolta 20–40 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta vedestä tuhlataan edelleen esimerkiksi jakeluverkon vuotojen takia. Käytettävissä olevan mallintamisen mukaisesti vedenkäytön tehokkuudessa EU:ssa on vielä huomattavasti parantamisen varaa. Lisäksi kysynnän kasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän Euroopan vesivaroihin kohdistuvia paineita merkittävästi. Tätä taustaa vasten Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että vedenotossa noudatetaan käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen rajoja vuoteen 2020 mennessä; tähän sisältyy se, että parannetaan vedenkäytön tehokkuutta käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten vesivarojen hinnoittelua, jossa otetaan huomioon veden todellinen arvo. Edistymistä helpotetaan nopeuttamalla demonstrointia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan.

    39. Resurssitehokkuuteen on puututtava ensisijaisesti myös vesihuollon alalla, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila. Vaikka kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat yhä useampiin Euroopan osiin, arviolta 20–40 prosenttia Euroopan käytettävissä olevasta vedestä tuhlataan edelleen esimerkiksi jakeluverkon vuotojen takia. Käytettävissä olevan mallintamisen mukaisesti vedenkäytön tehokkuudessa EU:ssa on vielä huomattavasti parantamisen varaa. Lisäksi kysynnän kasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan lisäävän Euroopan vesivaroihin kohdistuvia paineita merkittävästi. Tätä taustaa vasten Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että vedenotossa noudatetaan käytettävissä olevien uusiutuvien vesivarojen rajoja vuoteen 2020 mennessä; tähän sisältyy se, että parannetaan vedenkäytön tehokkuutta käyttämällä markkinaperusteisia mekanismeja, kuten vesivarojen hinnoittelua, jossa otetaan huomioon veden todellinen arvo. Edistymistä helpotetaan nopeuttamalla demonstrointia ja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita, järjestelmiä ja liiketoimintamalleja, jotka perustuvat vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden sekä YMP:n uudistamista koskevan toisen pilarin mukaisen kilpailukykyisen ja kestävän maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan.

    Tarkistus  24

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 41 kohta – 2 alakohta – c alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (c) annetaan lisäpontta julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatiotoimille, joita tarvitaan innovatiivisten teknologioiden, järjestelmien ja liiketoimintamallien käyttöönottoa varten; niillä nopeutetaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen ja alennetaan siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia;

    (c) annetaan lisäpontta julkisen ja yksityisen sektorin tutkimus- ja innovaatiotoimille, joita tarvitaan innovatiivisten teknologioiden, järjestelmien ja liiketoimintamallien käyttöönottoa varten; niillä nopeutetaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen, joka auttaa vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä elintarvikeketjussa 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä, ja alennetaan siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia;

    Tarkistus  25

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 50 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    50. Ilmastonmuutos pahentaa ympäristöongelmia edelleen, koska se aiheuttaa pitkiä kuivia ja helteisiä kausia, tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja sekä uusia ja vastustuskykyisempiä muotoja ihmisiä, eläimiä tai kasveja uhkaavista taudeista. Erityistoimilla olisi varmistettava, että EU on riittävässä määrin varautunut ilmastonmuutoksesta aiheutuviin paineisiin ja haasteisiin. Ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia olisi vahvistettava. Koska monet alat altistuvat aikaisempaa enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksille, on mukautumiseen ja katastrofien uhkien hallintaan liittyvät näkökohdat sisällytettävä entistä paremmin EU:n toimintapolitiikkoihin.

    50. Ilmastonmuutos pahentaa ympäristöongelmia edelleen, koska se aiheuttaa pitkiä kuivia ja helteisiä kausia, tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja sekä uusia ja vastustuskykyisempiä muotoja ihmisiä, eläimiä tai kasveja uhkaavista taudeista. Erityistoimilla olisi varmistettava, että EU on riittävässä määrin varautunut ilmastonmuutoksesta aiheutuviin paineisiin ja haasteisiin. Ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia olisi vahvistettava. Koska monet alat altistuvat aikaisempaa enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksille, on mukautumiseen ja katastrofien uhkien hallintaan liittyvät näkökohdat sisällytettävä entistä paremmin EU:n toimintapolitiikkoihin. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kaikkein altistuvimpien alojen toimijat, kuten viljelijät, saavat yksityiskohtaisempia tietoja huonojen käytäntöjen aiheuttamista ilmastoriskeistä sekä mahdollisista sopeutumisratkaisuista.

    Tarkistus  26

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 62 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    62. Komissio siis auttaa jäsenvaltioita parantamaan säädösten noudattamista, mutta sen lisäksi se varmistaa omalta osaltaan, että lainsäädäntö on tarkoitukseen soveltuvaa ja viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaista. Tarkoituksena on, että riittävän selvät ja tarkat oikeudelliset velvollisuudet kirjataan asetuksiin, joilla on suoria ja mitattavissa olevia vaikutuksia ja joiden täytäntöönpanossa esiintyy vähemmän epäjohdonmukaisuuksia. Komissio lisää tulostaulujen ja muiden sellaisten keinojen käyttöä, joilla voidaan pitää kirjaa jäsenvaltioiden edistymisestä tiettyjen säädösten täytäntöönpanossa.

    62. Komissio siis auttaa jäsenvaltioita parantamaan säädösten noudattamista, mutta sen lisäksi se varmistaa omalta osaltaan, että lainsäädäntö on oikeasuhteista, tarkoitukseen soveltuvaa ja viimeisimmän tieteellisen tiedon mukaista. Tarkoituksena on, että riittävän selvät ja tarkat oikeudelliset velvollisuudet kirjataan asetuksiin, joilla on suoria ja mitattavissa olevia vaikutuksia ja joiden täytäntöönpanossa esiintyy vähemmän epäjohdonmukaisuuksia. Komissio lisää tiedottamista ja tulostaulujen ja muiden sellaisten keinojen käyttöä, joilla voidaan pitää kirjaa jäsenvaltioiden edistymisestä tiettyjen säädösten täytäntöönpanossa sekä tiedottaa ympäristönsuojelun kannalta myönteisistä suuntauksista.

    Tarkistus  27

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (e a) kehitetään eri toimijoiden välisiä ympäristön- ja luonnonsuojelua koskevia yhteistyöstrategioita ja kannustetaan vaihtamaan laajemmin tietoja hyväksi havaituista käytännöistä;

    Tarkistus  28

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 63 kohta – 2 alakohta – e b alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (e b) arvioidaan säännöllisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan varmistaa, että ympäristölainsäädännön mukaiset toimenpiteet ovat oikeasuhteisia, toteuttamiskelpoisia ja täsmällisesti kohdennettuja.

    Tarkistus  29

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 71 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (c a) ympäristönsuojelun kannalta myönteisistä kehityssuunnista viestitään ja niitä koskevia tietoja levitetään.

    Tarkistus  30

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 75 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    75. Yksityissektoria, erityisesti pk-yrityksiä, olisi myös rohkaistava hyödyntämään EU:n uuden rahoituskehyksen tarjoamia mahdollisuuksia vauhdittaa niiden osallistumista ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti ekoinnovointitoimintojen ja uusien teknologioiden käyttöönoton osalta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ekoinnovointialoitteita olisi edistettävä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, kuten esimerkiksi vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, yhteydessä. Innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevan uuden kehyksen kautta olisi helpotettava yksityissektorin mahdollisuuksia rahoittaa ympäristöinvestointeja, erityisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä investointeja. Euroopan yrityksiä olisi edelleen kannustettava julkaisemaan taloudellisessa raportoinnissaan enemmän ympäristötietoja kuin mitä voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädetään.

    75. Yksityissektoria, erityisesti pk-yrityksiä, olisi myös rohkaistava hyödyntämään EU:n uuden rahoituskehyksen tarjoamia mahdollisuuksia vauhdittaa niiden osallistumista ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti ekoinnovointitoimintojen ja uusien teknologioiden käyttöönoton osalta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ekoinnovointialoitteita olisi edistettävä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, kuten esimerkiksi vesialan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden sekä YMP:n uudistamista koskevan toisen pilarin mukaisen kilpailukykyisen ja kestävän maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, yhteydessä. Innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevan uuden kehyksen kautta olisi helpotettava yksityissektorin mahdollisuuksia rahoittaa ympäristöinvestointeja, erityisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä maaperän suojelemiseen liittyviä investointeja. Euroopan yrityksiä olisi edelleen kannustettava julkaisemaan taloudellisessa raportoinnissaan enemmän ympäristötietoja kuin mitä voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä säädetään.

    Tarkistus  31

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) ympäristölle haitalliset tuet poistetaan vaiheittain ja markkinapohjaisten välineiden, kuten verotuksen, hinnoittelun ja käyttömaksujen, käyttöä lisätään sekä laajennetaan ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen markkinoita ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset;

    (a) maataloustukien ja julkisten hyödykkeiden toimittamisen välistä yhteyttä parannetaan ja markkinapohjaisten välineiden, kuten verotuksen, hinnoittelun ja käyttömaksujen, käyttöä lisätään sekä laajennetaan ympäristöhyödykkeiden ja palvelujen markkinoita ottaen asianmukaisesti huomioon mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset;

    Tarkistus  32

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 82 kohta – 2 alakohta – e alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (e) kehitetään vuoteen 2014 mennessä järjestelmä, jolla raportoidaan ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen, liittyvät menot ja seurataan niitä, ja sovelletaan tätä järjestelmää.

    (e) kehitetään vuoteen 2014 mennessä arviointijärjestelmä, jolla raportoidaan ympäristöön, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen, liittyvät menot ja seurataan niitä, ja sovelletaan tätä järjestelmää.

    Tarkistus  33

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 83 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    83. Vaikka ympäristönsuojelun sisällyttäminen muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ja toimintoihin on ollut kirjattuna unionin perussopimukseen jo vuodesta 1997, Euroopan ympäristön tila kokonaisuudessaan osoittaa, että vaikka kehitys on joillakin aloilla ollut kunnioitettavaa, kaikkia kielteisiä suuntauksia ei kuitenkaan ole pystytty kääntämään. Useiden tämän ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä syvempää ympäristö- ja ilmastonäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin sekä yhdenmukaisempia ja yhtenäisempiä toimintapoliittisia lähestymistapoja, joista saadaan monenkertaisia hyötyjä. Tämän pitäisi auttaa varmistamaan, että vaikeita kompromisseja käsitellään jo varhaisessa vaiheessa eikä vasta täytäntöönpanon yhteydessä ja että sellaisia vaikutuksia, joita ei voida välttää, yritetään hillitä tehokkaammin. Strategista ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi ovat, jos niitä sovelletaan asianmukaisesti, tehokkaita välineitä sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojeluvaatimukset sisällytetään niin suunnitelmiin ja ohjelmiin kuin hankkeisiinkin. Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla, jotka ovat yleensä vastuussa maa- ja merialueiden käyttöä koskevista päätöksistä, on erityisen merkittävä tehtävä arvioitaessa ympäristövaikutuksia ja suojeltaessa, säilytettäessä ja parannettaessa luonnonvaroja sekä pyrittäessä parantamaan ilmastonmuutoksen vaikutusten ja luonnonkatastrofien sietokykyä.

    83. Vaikka ympäristönsuojelun sisällyttäminen muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ja toimintoihin on ollut kirjattuna unionin perussopimukseen jo vuodesta 1997, Euroopan ympäristön tila kokonaisuudessaan osoittaa, että vaikka kehitys on joillakin aloilla ollut kunnioitettavaa, kaikkia kielteisiä suuntauksia ei kuitenkaan ole pystytty kääntämään. Useiden tämän ohjelman ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vielä syvempää ympäristö- ja ilmastonäkökohtien sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin sekä yhdenmukaisempia ja yhtenäisempiä järjestelmällisiä toimintapoliittisia lähestymistapoja, joista saadaan monenkertaisia hyötyjä. Tämän pitäisi auttaa varmistamaan, että vaikeita kompromisseja käsitellään jo varhaisessa vaiheessa eikä vasta täytäntöönpanon yhteydessä ja että sellaisia vaikutuksia, joita ei voida välttää, yritetään hillitä tehokkaammin. Strategista ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi ja ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi ovat, jos niitä sovelletaan asianmukaisesti, tehokkaita välineitä sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojeluvaatimukset sisällytetään niin suunnitelmiin ja ohjelmiin kuin hankkeisiinkin. Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla, jotka ovat yleensä vastuussa maa- ja merialueiden käyttöä koskevista päätöksistä, on erityisen merkittävä tehtävä arvioitaessa ympäristövaikutuksia ja suojeltaessa, säilytettäessä ja parannettaessa luonnonvaroja sekä pyrittäessä parantamaan ilmastonmuutoksen vaikutusten ja luonnonkatastrofien sietokykyä.

    Tarkistus  34

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 85 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    85. Tähän ohjelmaan sisältyy useita ensisijaisia tavoitteita, jotka on suunniteltu parantamaan politiikkojen yhdentämistä. Komissio on sisällyttänyt yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, Euroopan laajuisten verkkojen ja koheesiopolitiikan uudistusehdotuksiin toimenpiteitä, joilla edistetään edelleen ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin. Jotta tämä ohjelma voisi onnistua, näillä politiikoilla olisi edelleen vaikutettava siihen, että ympäristöön liittyvät tavoitteet saavutetaan. Vastaavasti ensisijaisesti ympäristön parantamiseen tähtäävät toimet olisi suunniteltava niin, että ne hyödyttävät aina kun se on mahdollista myös muita toimintapolitiikkoja. Esimerkiksi ekosysteemien ennallistamiseen liittyvät toimet voidaan suunnata hyödyttämään luontotyyppejä ja lajeja sekä hiilidioksidin talteenottoon, samalla kun niillä parannetaan useille talouden sektoreille merkittävien ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kuten pölyttämistä tai veden puhdistusta maatalouden tarpeisiin, tai vihreiden työpaikkojen luomista.

    85. Tähän ohjelmaan sisältyy useita ensisijaisia tavoitteita, jotka on suunniteltu parantamaan entisestään politiikkojen yhdentämistä. Komissio on sisällyttänyt yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, Euroopan laajuisten verkkojen ja koheesiopolitiikan uudistusehdotuksiin toimenpiteitä, joilla edistetään edelleen ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen sisällyttämistä muihin politiikan osa-alueisiin. Jotta tämä ohjelma voisi onnistua, näillä politiikoilla olisi edelleen vaikutettava tuntuvammin siihen, että ympäristöön liittyvät tavoitteet saavutetaan. Vastaavasti ensisijaisesti ympäristön parantamiseen tähtäävät toimet olisi suunniteltava niin, että ne hyödyttävät aina kun se on mahdollista myös muita toimintapolitiikkoja. Esimerkiksi ekosysteemien ennallistamiseen liittyvät toimet voidaan suunnata hyödyttämään luontotyyppejä ja lajeja sekä hiilidioksidin talteenottoon, samalla kun niillä parannetaan useille talouden sektoreille merkittävien ekosysteemipalvelujen tarjontaa, kuten pölyttämistä tai veden puhdistusta maatalouden tarpeisiin, tai vihreiden työpaikkojen luomista.

    Tarkistus  35

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 86 kohta – 2 alakohta – a alakohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    (a) ympäristöön ja ilmastoon liittyvät täydentävät ehdot ja kannustimet sisällytetään EU:n ja jäsenvaltion tason poliittisiin aloitteisiin, mukaan lukien voimassa olevien politiikkojen tarkistukset ja uudistukset sekä uudet aloitteet;

    (a) ympäristöön ja ilmastoon liittyvät täydentävät ehdot ja kannustimet sisällytetään täydellisemmin EU:n ja jäsenvaltion tason poliittisiin aloitteisiin, mukaan lukien voimassa olevien politiikkojen tarkistukset ja uudistukset sekä uudet aloitteet;

    Tarkistus  36

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 87 kohta

    Komission teksti

    Tarkistus

    87. EU on tiheään asuttu ja vuoteen 2020 mennessä 80 prosenttia EU:n väestöstä asuu todennäköisesti kaupungeissa tai kaupunkien lähiympäristöissä. Kaupunkiympäristön tila vaikuttaa suoraan elämänlaatuun. Kaupunkien vaikutukset ulottuvat pitkälle niiden fyysisten rajojen yli, koska ne ovat voimakkaasti riippuvaisia kaupunkien lähiympäristöistä sekä maaseudusta ruuan, energian, tilan ja resurssien tarpeen tyydyttämiseksi sekä jätteiden sijoituspaikkoina.

    87. EU on tiheään asuttu ja vuoteen 2020 mennessä 80 prosenttia EU:n väestöstä asuu todennäköisesti kaupungeissa tai kaupunkien lähiympäristöissä. Kaupunkiympäristön tila vaikuttaa suoraan elämänlaatuun. Kaupunkien vaikutukset ulottuvat pitkälle niiden fyysisten rajojen yli, koska ne ovat voimakkaasti riippuvaisia kaupunkien lähiympäristöistä sekä maaseudusta ruuan, energian, tilan ja resurssien tarpeen tyydyttämiseksi sekä jätteiden sijoituspaikkoina. On siis kiinnitettävä erityistä huomiota maaseutualueiden tilanteen edistämiseen sekä uusien työpaikkojen luomiseen maaseudulle.

    Tarkistus  37

    Ehdotus päätökseksi

    Liite – 89 a kohta (uusi)

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    89 a. Unionin elintarviketurvapolitiikan olisi perustuttava kestävään maatalouteen ja oikeudenmukaiseen kauppaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa luonnonvaroja koskevia paineita, sillä tarvitaan riittävästi elintarvikkeita alati kasvavalle väestölle, jonka kulutustottumukset ovat muutostilassa. Kolmansissa maissa ympäristönsuojelu ei ole riittävällä tasolla, ja niiden proteiinintuontia unioniin voitaisiin vähentää edistämällä proteiinintuotantoa unionissa. Euroopan unioni on sitoutunut kahden- ja monenvälisten asianmukaisten ja lainsäädäntöön perustuvien ympäristösuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen kyseisillä riskialueilla.

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Yleinen unionin ympäristöalan toimintaohjelma vuoteen 2020 “Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”

    Viiteasiakirjat

    COM(2012)0710 – C7-0392/2012 – 2012/0337(COD)

    Asiasta vastaava valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    ENVI

    10.12.2012

     

     

     

    Lausunnon antanut valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    AGRI

    10.12.2012

    Valmistelija

           Nimitetty (pvä)

    Daciana Octavia Sârbu

    6.2.2013

    Valiokuntakäsittely

    4.3.2013

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    25.3.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    32

    0

    4

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Eric Andrieu, José Bové, Luis Manuel Capoulas Santos, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Hynek Fajmon, Mariya Gabriel, Iratxe García Pérez, Julie Girling, Martin Häusling, Peter Jahr, Elisabeth Jeggle, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, George Lyon, Rareş-Lucian Niculescu, Wojciech Michał Olejniczak, Marit Paulsen, Britta Reimers, Ulrike Rodust, Alfreds Rubiks, Giancarlo Scottà, Czesław Adam Siekierski, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Csaba Sándor Tabajdi, Marc Tarabella, Janusz Wojciechowski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    María Auxiliadora Correa Zamora, Spyros Danellis, Jean-Paul Gauzès, Christa Klaß, Astrid Lulling, Jacek Włosowicz, Milan Zver

    • [1]  P7_TA-PROV(2012)0147: Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. huhtikuuta 2012 kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tarkistamisesta ja seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteiden asettamisesta – Parempi ympäristö, parempi elämä (2011/2194(INI)).

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Yleinen unionin ympäristöalan toimintaohjelma vuoteen 2020 ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”

    Viiteasiakirjat

    COM(2012)0710 – C7-0392/2012 – 2012/0337(COD)

    Annettu EP:lle (pvä)

    29.11.2012

     

     

     

    Asiasta vastaava valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    ENVI

    10.12.2012

     

     

     

    Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    EMPL

    10.12.2012

    ITRE

    10.12.2012

    REGI

    10.12.2012

    AGRI

    10.12.2012

     

    PECH

    10.12.2012

     

     

     

    Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

           Päätös tehty (pvä)

    EMPL

    12.12.2012

    ITRE

    17.12.2012

    REGI

    18.12.2012

    PECH

    17.12.2012

    Esittelijä(t)

           Nimitetty (pvä)

    Gaston Franco

    17.12.2012

     

     

     

    Valiokuntakäsittely

    20.3.2013

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    24.4.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    46

    5

    4

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Martina Anderson, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Jo Leinen, Peter Liese, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Andrés Perelló Rodríguez, Mario Pirillo, Frédérique Ries, Oreste Rossi, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Åsa Westlund, Glenis Willmott

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Minodora Cliveti, Gaston Franco, Christel Schaldemose, Sophocles Sophocleous, Alda Sousa, Csaba Sándor Tabajdi, Kathleen Van Brempt, Anna Záborská, Andrea Zanoni

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    6.5.2013