MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta
27.5.2013 - (COM(2012)0725 – C7‑0004/2013 – 2012/0342(NLE)) - *
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Sirpa Pietikäinen
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta
(COM(2012)0725 – C7‑0004/2013 – 2012/0342(NLE))
(Kuuleminen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2012)0725),
– ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman valtiontukien uudistamisesta[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0004/2013),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0180/2013),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Tarkistus 1 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(1) Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian27 täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä perussopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999, joka on annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä läpinäkyvässä ympäristössä. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten laajentumisten ja talous- ja finanssikriisin, perusteella joitakin asetuksen näkökohtia olisi muutettava, jotta komission toiminnan tehokkuus lisääntyisi. |
(1) Valtiontukisääntöjen perusteellinen uudistaminen edistää osaltaan sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian27 täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista, ja sen yhteydessä perussopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999, joka on annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, kodifioitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä läpinäkyvässä ympäristössä. Kyseisen asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen ja viimeaikaisen kehityksen, kuten laajentumisten ja talous- ja finanssikriisin, perusteella joitakin asetuksen näkökohtia olisi muutettava, jotta komissiolla olisi käytettävissään nykyaikaiset ja tehokkaammat valtiontukien tarkastelun ja valvonnan välineet. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(1 a) On tärkeää, että komissio keskittää huomionsa valtiontukitapauksiin, jotka saattavat vääristää sisämarkkinoiden kilpailua. Tämä tavoite vastaa komission 8 päivänä toukokuuta 2012 antamaa tiedonantoa EU:n valtiontukiuudistuksesta, ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen 17 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa. Näin ollen komission olisi pidättäydyttävä tarkastelemasta toimenpiteitä, jotka koskevat pieniä yrityksiä ja joiden vaikutukset ovat yksinomaan paikallisia erityisesti silloin, kun toimenpiteiden päätavoitteet ovat sosiaalisia ja ne eivät aiheuta sisämarkkinoiden vääristymistä. Komission olisi siksi voitava jättää tutkimatta tällaiset tapaukset ja erityisesti sen tietoon saatetut kantelut myös silloin, kun sinnikkäät kantelijat vastaavat jokaiseen huomautusten esittämistä koskevaan pyyntöön. Komission olisi kuitenkin tarkasteltava tapauksia, jotka useat kantelijat ovat saattaneet sen tietoon, ja sen olisi pidettävä huolta siitä, ettei liian monia toimintoja vapauteta valtiontukia koskevasta tarkastelusta. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(1 b) Jäsenvaltiot tulkitsevat tällä hetkellä eri tavoin sitä, miten määritellään palvelut, joissa kyseessä ei ole todellinen taloudellinen etu ja joissa markkinavetoista tarjontaa ja/tai kysyntää ei katsota olevan. Tällaisiin palveluihin ei pitäisi soveltaa valtiontukisääntöjä. Epäselvä tilanne on aiheuttanut ongelmia erityisesti kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille palveluntarjoajille, koska niiltä evätään valtiontuki mahdollisen kantelun pelossa, mikä on näissä tapauksissa aiheetonta. Komission olisi valtiontukisääntöjen uudistamisen yhteydessä kehotettava jäsenvaltioita arvioimaan "markkinatestillä", onko kyseisillä palveluilla todellista markkinakysyntää ja/tai -tarjontaa, ja avustettava jäsenvaltioita tässä. Tämä näkökohta olisi otettava huomioon myös silloin, kun komissio arvioi tietyn kantelun käsiteltäväksi ottamista. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(1 c) Tämän asetuksen oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 109 artikla, mahdollistaa vain parlamentin kuulemisen eikä yhteispäätösmenettelyä siten kuin muilla markkinoiden yhdentymisen ja taloudellisen sääntelyn aloilla Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Tätä demokratiavajetta ei voida hyväksyä, kun kyse on ehdotuksista, jotka koskevat komission mahdollisuuksia valvoa kansallisten ja paikallisten vaaleilla valittujen viranomaisten päätöksiä ja toimenpiteitä erityisesti perusoikeuksiin liittyvien yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta. Tämä vaje olisi korjattava, kun perussopimusta tulevaisuudessa muutetaan. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton luomista koskevassa komission suunnitelmassa odotetaan perussopimuksen muutosehdotuksia vuoteen 2014 mennessä. Tällaiseen ehdotukseen olisi sisällyttävä muun muassa erityinen ehdotus, jolla 109 artiklan nojalla hyväksytyt muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset muunnetaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyiksi säädöksiksi. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(3) Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti perusteellisen arvioinnin kohteena olevien uusien tai teknisesti monimutkaisten toimenpiteiden osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yritystä, yritysten yhteenliittymää tai jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä, ottaen ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa. |
(3) Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti perusteellisen arvioinnin kohteena olevien uusien tai teknisesti monimutkaisten toimenpiteiden osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia yritystä, yritysten yhteenliittymää tai jäsenvaltiota toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä, ottaen ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tapauksessa. Tällaiset valtuudet ovat jo olemassa kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa varten, ja on väärin, että niitä ei ole olemassa valtiontukilainsäädännön täytäntöönpanoa varten, koska valtiontuki voi olla sisämarkkinoiden kannalta yhtä vääristävää kuin perussopimuksen 101 tai 102 artiklan rikkomiset. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(3 a) Euroopan parlamentti ilmoitti jo 17 päivänä tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa valtiontukien uudistamisesta tukevansa sitä, että komissio kerää tiedot suoraan markkinatoimijoilta, jos sen käytettävissä olevat tiedot eivät riitä. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(3 b) Näiden uusien tutkimusvaltuuksien tasapainottamiseksi komission olisi oltava vastuussa Euroopan parlamentille. Komission olisi tiedotettava parlamentille säännöllisesti meneillään olevista tutkimusmenettelyistä. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(4) Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja tai uhkasakkoja. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava perussopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen. |
(4) Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja tai uhkasakkoja. Tällaisten seuraamusten tasoa arvioidessaan komission olisi tehtävä toimijoiden välille ero sen mukaan, mikä on niiden rooli tapauksessa ja yhteys siihen. Lievempiä seuraamuksia olisi sovellettava kolmansiin osapuoliin, jotka komissio itse saattaa tapauksen piiriin pyytämällä niiltä tietoa, koska tällaiset kolmannet osapuolet eivät kytkeydy tutkimukseen samalla tavalla kuin väitetty edunsaaja ja kantelijaosapuoli. Lisäksi komission olisi otettava asianmukaisella tavalla huomioon kunkin tapauksen erityispiirteet, noudattamisesta sekä kullekin kohteelle aiheutuvat kustannukset samoin kuin suhteellisuusperiaate erityisesti pienten tai keskisuurten yritysten tapauksessa. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava perussopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 9 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(9) Komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen perussopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. |
(9) Komissio voi omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen perussopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä kantelut ovat tärkeä tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. Siksi on tärkeää, että kantelujen esittämiselle ei aseteta liian paljon tai liian muodollisia rajoituksia. Erityisesti yksittäisten kansalaisten olisi edelleen voitava esittää kanteluja helppokäyttöisen ja käyttäjäystävällisen menettelyn avulla. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 10 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(9 a) Jäsenvaltioilla olisi oltava kannustin ilmoittaa valtiontukitoimista, eikä niitä pitäisi rangaista aiheettomasti, jos komissio käyttää kohtuuttomasti aikaa ilmoitetun tuen tutkimiseen. Jos komission päätöstä ei saada kuuden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, kyseistä tukea koskevassa mahdollisessa myöhemmässä takaisinperintäpäätöksessä olisi osoitettava, että ilmoitus on ollut epätäydellinen ja että jäsenvaltio ei ole vastannut tietopyyntöihin asianmukaisella tavalla. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 11 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(11) Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. |
(11) Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat perussopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Olisi kuitenkin vältettävä "asianomaisen osapuolen" käsitteen liian kapeaa tulkintaa. Kaikkia kantelijoita olisi vaadittava toimittamaan tietty vähimmäismäärä tietoja helppokäyttöisessä ja käyttäjäystävällisessä muodossa, joka komission olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäännöksessä. Jos kantelijat eivät esitä huomautuksia tai toimita tietoja, jotka osoittavat sääntöjenvastaisen tuen olemassaolon tai tuen väärinkäytön, joka saattaa vääristää sisämarkkinoiden kilpailua, komission olisi voitava katsoa kantelu peruutetuksi. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 12 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
|
(11 a) Komission olisi harkittava kolmannen osapuolen esittämän kantelun tutkimista, jos esitetään riittävästi todisteita sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisestä. | |||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||
Tarkistuksella pyritään ottamaan huomioon asianomaisen osapuolen ja kolmannen osapuolen ero. | ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 13 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(13) Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkimuksia. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä toimialatutkimusten olisi perustuttava sellaisten julkisesti saatavilla olevien tietojen ennakkoarviointiin, jotka viittaavat siihen, että useissa jäsenvaltioissa esiintyy tiettyyn toimialaan tai tietyn tukivälineen käyttöön liittyviä valtiontukiongelmia, esimerkiksi että tietyllä toimialalla olemassa olevat tai tiettyyn tukivälineeseen liittyvät tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkimusten ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla. |
(13) Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista täydentää komissiolla jo olevia valtuuksia ottamalla käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkimuksia. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä toimialatutkimusten olisi perustuttava sellaisten julkisesti saatavilla olevien tietojen ennakkoarviointiin, jotka viittaavat siihen, että useissa jäsenvaltioissa esiintyy tiettyyn toimialaan tai tietyn tukivälineen käyttöön liittyviä valtiontukiongelmia, esimerkiksi että tietyllä toimialalla olemassa olevat tai tiettyyn tukivälineeseen liittyvät tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Koska myös Euroopan parlamentin jäsenet voivat suorien vaalipiiriyhteyksiensä kautta saada tietoa valtiontukikäytäntöjen mahdollisista eroista tietyllä alalla, Euroopan parlamentille olisi myös annettava valtuudet pyytää komissiota tarkastelemaan kyseistä alaa. Jotta parlamentti pysyy ajan tasalla tutkimusten suhteen, komission olisi näissä tapauksissa lähetettävä parlamentille väliselontekoja, joissa annetaan yksityiskohtaisia tietoja tutkimusten edistymisestä. Tällaisten tutkimusten ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 14 Ehdotus neuvoston asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | ||||||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||
(14) Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukilainsäädännön soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Nämä huomautukset olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt. |
(14) Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukilainsäädännön soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan perussopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Näiden huomautusten, jotka eivät ole sitovia, antamisessa olisi noudatettava kansallisia menettelysääntöjä ja käytäntöjä, joihin kuuluvat myös osapuolten oikeudet turvaavat säännöt. | |||||||||||||||||||||
Tarkistus 15 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 a artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 16 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 a artikla – 5 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 17 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 1 kohta – a alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 18 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 1 kohta – b alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 19 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 6 b artikla – 3 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 20 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 4 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||
Tarkistuksella pyritään ottamaan huomioon asianomaisen osapuolen ja kolmannen osapuolen ero. | ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 21 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 4 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 659/1999 14 kohta – 1 a kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 22 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 artikla – 2 kohta – 1 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 23 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 artikla – 2 kohta – 2 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 24 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 10 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 25 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 10 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 20 a artikla – 1 kohta – 2 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 26 Ehdotus neuvoston asetukseksi 1 artikla – 11 kohta Asetus (EY) N:o 659/1999 23 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta | ||||||||||||||||||||||
|
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0026.
PERUSTELUT
SEUT:n 107 ja 108 artiklassa määritellään valtiontukea koskevat säännöt siten, että 107 artikla sisältää valtiontuen määritelmän ja perusteet, joiden mukaan tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, ja 108 artiklassa määrätään menettelytapaperiaatteista, joiden mukaan komissio voi varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat sovittuja sääntöjä. Näiden artiklojen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaisemmat menettelysäännöt on esitetty asetuksessa (EY) N:o 659/1999. Tätä ns. menettelytapa-asetusta ei ole muutettu merkittävästi sen jälkeen, kun se hyväksyttiin vuonna 1999.
Tässä käsiteltävä ehdotus asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta muodostaa osan laajempaa valtiontukien uudistusta ja noudattaa komission tiedonantoa EU:n valtiontukiuudistuksesta. Sääntöjen uudistamisen yleisenä tavoitteena on, että valtiontuet auttavat paremmin Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa ja talousarvion vakauttamisessa. Ehdotus vaikuttaa pääasiassa valtiontuen valvonnan tehokkuuteen.
Komission ehdottamat parannukset ovat kaksitahoisia: yhtäältä niillä pyritään parantamaan kantelujen käsittelyä ja toisaalta varmistamaan tietojen tehokas ja luotettava kerääminen markkinoilta. Molemmilla pyritään ratkaisemaan kantelumenettelyssä koetut ongelmat, lisäämään menettelyn nopeutta, tehokkuutta ja avoimuutta sekä auttamaan komissiota todella keskittymään “isoihin kaloihin” – tapauksiin, jotka ovat tärkeimpiä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamisen kannalta.
Esittelijä tukee yleisesti ottaen komission ehdotusta ja sen tavoitteita ja ehdottaa vain vähäisiä muutoksia asetusluonnokseen. Kun pyritään huolehtimaan sisämarkkinoidemme moitteettomasta toiminnasta ja takaamaan se, että sääntöjenvastainen valtiontuki ei haittaa EU:n sisäistä kilpailua, on erittäin tärkeää, että komissiolla on käytettävissään tehokkaat keinot varmistaa, että jäsenvaltioiden valtiontuki noudattaa sovittuja sääntöjä.
Valtiontukea koskevien sääntöjen yleisen uudistamisen osana esittelijä korostaa myös kysymystä, joka liittyy valtiontukea koskevien sääntöjen erilaisiin tulkintoihin joissakin jäsenvaltioissa, sekä erityistapausta, jossa tästä epäselvästä tilanteesta joutuvat kärsimään jotkin sellaiset palvelut, joissa ei ole kyse todellisesta taloudellisesta edusta. Valtiontukea koskevia sääntöjä ei pitäisi soveltaa palveluihin – joita usein tarjoaa kolmas sektori valtion tarjoaman avun turvin – kun markkinavetoista tarjontaa ja/tai kysyntää ei koeta olevan. Epäselvä tilanne on aiheuttanut ongelmia erityisesti kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomille palveluntarjoajille, koska niiltä evätään valtiontuki mahdollisen kantelun pelossa, mikä on näissä tapauksissa aiheetonta. Komission olisi vaadittava, että jäsenvaltiot selkeyttävät tätä tilannetta ”markkinatestillä”, jossa arvioidaan, onko kyseisillä palveluilla todellista markkinakysyntää ja/tai -tarjontaa, ja avustettava jäsenvaltioita tässä.
Kantelujen käsittelyn parantaminen
Tällä hetkellä komission on tutkittava kaikki väitetyt valtiontukisääntöjen rikkomistapaukset riippumatta siitä, mistä lähteestä tiedot ovat peräisin; kantelun jättämiseen ei liity mitään muotovaatimuksia. Tämä on johtanut siihen, että komissiolle on jätetty runsaasti kanteluita, joista monenkaan taustalla eivät ole todelliset kilpailuun liittyvät seikat tai joista ei esitetä riittävästi todisteita, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa resurssit ovat sidottuina tutkimuksiin ja ohjautuvat usein pois todellisista kilpailuun liittyvistä kysymyksistä, ja tällöin menettelyt myös venyvät.
Tämän korjaamiseksi komissio ehdottaa, että kantelijoiden on tulevaisuudessa esitettävä tietty määrä pakollisia tietoja ja osoitettava samalla, että he ovat asianomaisia osapuolia väitettyä valtiontuen väärinkäyttöä koskevassa tapauksessa. Jos tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty, tapausta ei luokitella kanteluksi, jolloin komissiolla ei enää ole velvollisuutta antaa muodollista päätöstä. Esittelijä tukee tätä, mutta ehdottaa lisäksi komission vapauttamista velvollisuudesta tehdä muodollinen päätös tapauksessa, jossa tietojen asianmukaisesti esittämisestä huolimatta on selvää, että valtiontukia koskevia sääntöjä ei ole rikottu.
Jotta voidaan auttaa varmistamaan sääntöjen johdonmukainen täytäntöönpano kansallisella tasolla, komissio ehdottaa lisäksi käytännöllisempiä välineitä, joilla tuetaan kansallisia tuomioistuimia päätöksenteossa. Ehdotuksessa annetaan siten nimenomaisesti kansallisille tuomioistuimille oikeus saada komissiolta tietoja valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamista varten, mutta siinä otetaan myös käyttöön komission oikeus antaa kirjallisia tai suullisia lausuntoja kansallisille tuomioistuimille. Esittelijä katsoo, että nämä ehdotukset ansaitsevat täyden tuen, ja ehdottaa ainoastaan sanamuodon selkeyttämistä kansallisten tuomioistuinten ehdottoman itsenäisyyden suhteen.
Tehokas ja luotettava tietojen kerääminen markkinoilta
Komissio ehdottaa uutena elementtinä välineitä, joilla varmistetaan, että se voi nopeasti ja tehokkaasti saada tarvitsemansa tiedot tuen sääntöjenmukaisuuden arviointia varten. Ns. markkinatietoja koskevien välineiden (MIT) käytön avulla komissio voi vaatia tietoja muilta tahoilta kuin kyseiseltä jäsenvaltiolta. Antitrustilainsäädäntöä vastaavasti tähän säännökseen kytkeytyy mahdollisuus määrätä seuraamuksia harhaanjohtavan tiedon esittämisestä tai vastaamatta jättämisestä.
Esittelijä pitää tätä uutta säännöstä keskeisenä valtiontukiuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska sillä varmistetaan, että komissio pystyy suorittamaan tutkimukset nopeammin ja täsmällisemmin. Esittelijä tukee myös seuraamusten käyttöönottoa; seuraamusten tasoa arvioitaessa olisi kuitenkin erotettava toisistaan yhtäältä asianomaiset osapuolet ja toisaalta kolmannet osapuolet.
Komissio esittää myös horisontaalisen lähestymistavan käyttöä tulevissa tutkimuksissaan siten, että otetaan käyttöön erityinen oikeusperusta, jonka turvin voidaan käynnistää tutkimuksia, jotka koskevat talouden aloja ja tukityyppejä. Tätä on pidettävä tervetulleena, koska tietyn alan valtiontukitilanteen selvittäminen auttaa valtiontuen myöhemmässä soveltamisessa sekä tulevissa tutkimuksissa. Koska myös parlamentin jäsenet voivat suorien vaalipiiriyhteyksiensä kautta saada tietoa valtiontukikäytäntöjen mahdollisista eroista tietyllä alalla, ehdotamme myös parlamentille oikeutta pyytää komissiota tarkastelemaan tiettyä alaa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
20.5.2013 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
35 0 2 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Burkhard Balz, Elena Băsescu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Syed Kamall, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Herbert Dorfmann, Vicky Ford, Sophia in ‘t Veld, Sirpa Pietikäinen, Rui Tavares, Nils Torvalds |
||||