VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä
18.6.2013 - (COM(2012)0035 – C7‑0000/2013 – 2012/0022(APP))
Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Evelyn Regner
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä
(COM(2012)0035 – C7‑0000/2013 – 2012/0022(APP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (COM(2012)0035),
– ottaa huomioon komission vaikutustenarvioinnin, joka liittyy ehdotukseen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta 2011 antaman kannanoton keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseen,
– ottaa huomioon vertailevaa ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevältä Max Planck -instituutilta ja Heidelbergin yliopistolta tilatun toteutettavuustutkimuksen säätiöiden eurooppalaisen perussäännön käyttöönotosta (2008),
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-386/04, Centro di Musicologia Walter Stauffer v. Finanzamt München für Körperschaften[1], C-318/07, Hein Persche v. Finanzamt Lüdenscheid[2] ja C-25/10, Missionswerk Werner Heukelbach eV v. Belgian valtio[3],
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (unionin kansalaisuus)[4],
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2012 antaman lausunnon[5],
– ottaa huomioon alueiden komitean 29. marraskuuta 2012 antaman lausunnon[6],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A7-0223/2013),
A. ottaa huomioon, että unionissa on noin 110 000 yleishyödyllistä säätiötä, joiden omaisuus on yhteensä arviolta 350 miljardia euroa, joiden menot ovat yhteensä noin 83 miljardia euroa ja jotka työllistävät 750 000–1 000 000 eurooppalaista;
B ottaa kuitenkin huomioon, että osa säätiöiden työntekijöistä on vapaaehtoisia, joille ei makseta heidän panoksestaan;
C. ottaa huomioon, että unionissa yleisen edun hyväksi toimivien säätiöt ja niiden toiminta ovat erityisen tärkeitä koulutuksen, opetuksen, tutkimuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, historiallisten muistojen vaalimisen ja kansojen välisen sovinnon, ympäristönsuojelun, nuorison ja urheilun sekä kulttuurin ja taiteen aloilla ja että monien niiden toteuttamien hankkeiden vaikutukset ulottuvat paljon kansallisia rajoja pitemmälle;
D. ottaa huomioon, että unionissa on yli 50 erilaista siviili- ja vero-oikeuden piiriin kuuluvaa lakia ja lukuisia monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka säätiöiden mukaan aiheuttavat jopa 100 miljoonan euron vuotuiset neuvontakustannukset, jotka siten eivät enää ole käytettävissä yleishyödyllisiin tarkoituksiin;
E. ottaa huomioon, että kalliita ja pitkällisiä menettelyjä aiheuttavat oikeudelliset, verotukselliset ja hallinnolliset esteet sekä asianmukaisen sääntelyn puute johtavat siihen, että säätiöt eivät harjoita tai niiden on vaikea harjoittaa tai kehittää toimintaa toisessa jäsenvaltiossa;
F. katsoo, että aikoina, jolloin valtion varat ovat niukat erityisesti kulttuurin ja taiteellisen toiminnan, koulutuksen ja urheilun aloilla, säätiöiden taloudellinen ja sosiaalinen panos on välttämätön, vaikka säätiöt ainoastaan tukevat valtion yleishyödyllistä toimintaa eivätkä voi korvata sitä;
G. ottaa huomioon, että ehdotuksessa ei esitetä verolainsäädännön yhdenmukaistamista vaan pikemminkin syrjintäkiellon soveltamista siten, että eurooppalaisiin säätiöihin ja niiden lahjoittajiin sovelletaan automaattisesti ja periaatteessa samaa verosääntelyä ja verotuksellisia etuja kuin kansallisiin yleishyödyllisiin laitoksiin;
H. ottaa huomioon, että yhteisen eurooppalaisen säätiön perussäännön käyttöönotto helpottaisi valtavasti resurssien, tiedon ja varojen yhdistelemistä ja siirtoa sekä niiden toiminnan harjoittamista kaikkialla unionissa;
I. pitää komission ehdotusta myönteisenä ja katsoo sen olevan merkittävä askel siihen suuntaan, että säätiöiden on helpompi tukea yleishyödyllisiä tarkoituksia kaikkialla EU:ssa;
J. toteaa, että ehdotettu perussääntö on vapaaehtoinen eurooppalainen oikeudellinen muoto, jota voivat käyttää säätiöt ja rahoittajat, joilla on toimintaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, mutta se ei korvaa eikä yhdenmukaista olemassa olevia säätiölakeja;
K. katsoo, että taloudellisesti vaikeina aikoina on yhä tärkeämpää, että säätiöillä on käytettävissään oikeat välineet, joiden avulla ne voivat harjoittaa yleishyödyllisiä tarkoituksia edistävää toimintaa unionin tasolla sekä yhdistää resursseja ja jotka samalla vähentävät kustannuksia ja oikeudellista epävarmuutta;
L. pitää ehdottoman tärkeänä, että eurooppalaisten säätiöiden (FE) toiminta on kestävää ja pitkäjänteistä ja ne todella toimivat ainakin kahdessa jäsenvaltiossa, sillä muuten niiden erityisasemalle ei olisi perusteita;
M. katsoo, että eräät komission ehdotuksen termit ja määritelmät vaativat selvennystä;
N. katsoo, että eurooppalaisen säätiön luotettavuuden ja uskottavuuden parantamiseksi komission ehdotus vaatii joitakin lisäyksiä ja mukautuksia, jotka koskevat esimerkiksi oikeussääntöjen ja eettisten sääntöjen noudattamista, toimimista pelkästään yleishyödyllisissä tarkoituksissa, rajatylittävää osatekijää, vähimmäisvaroja ja tarvetta säilyttää nämä varat periaatteessa koko eurooppalaisen säätiön olemassaoloajan, varojen maksamista ajoissa koskevaa sääntöä, vähimmäiskestoa ja korvauksen maksamista eurooppalaisen säätiön hallituksen tai elinten jäsenille;
O. pitää velkojien suojaa ja työntekijöiden suojelua olennaisen tärkeänä ja katsoo, että niistä on pidettävä kiinni eurooppalaisen säätiön koko olemassaoloajan;
P. katsoo, että työntekijöiden edustuksen suhteen olisi vahvistettava viittausta eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) 6. toukokuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/38/EY[7], jotta tulisi selväksi, että sovelletaan kyseisen direktiivin menettelysääntöjä; katsoo lisäksi, että säännösten rikkomisesta olisi määrättävä ankarammat seuraamukset esimerkiksi asettamalla eurooppalaisen säätiön rekisteröinnin ehdoksi direktiivin 2009/38/EY vaatimusten täyttäminen eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003[8] 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti; katsoo, että tämän lisäksi tarvitaan säännöksiä, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista eurooppalaisen säätiön elimiin eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8. lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY[9] mukaisesti, jotta estetään eurooppalaisen säätiön muodon väärinkäyttö siihen, että henkilöstölle ei myönnetä oikeutta henkilöstöedustukseen tai siltä poistetaan kyseinen oikeus;
Q. pitää säännöstä vapaaehtoistyöntekijöiden edustuksesta eurooppalaisessa säätiössä tervetulleena, sillä alalla toimii 2,5 miljoonaa vapaaehtoistyöntekijää;
R. katsoo, että vapaaehtoistyöntekijöiden lisääntyvä osallistuminen säätiöiden toimintaan ja heidän arvokas panoksensa edistää säätiöiden yleishyödyllisten tavoitteiden saavuttamista; ottaa erityisesti huomioon, että yhä useampien nuorten on työskenneltävä vapaaehtoisina saadakseen ensimmäisen työkokemuksensa ja että siksi säätiöiden kannattaisi harkita tapoja ja välineitä, jotka auttava nuoria saamaan tarvittavat tiedot voidakseen työskennellä tehokkaammin, esimerkiksi eurooppalaisen työntekijäneuvoston kautta;
S. katsoo tarpeelliseksi selventää, että eurooppalaisen säätiön sääntömääräisen kotipaikan ja keskushallinnon on oltava samassa jäsenvaltiossa, jotta estetään se, että sääntömääräinen kotipaikka erotetaan keskushallinnosta tai pääasiallisesta toimipaikasta, ja samalla myös helpotetaan valvontaa, sillä eurooppalaista säätiötä valvoo sen jäsenvaltion valvontaviranomainen, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka;
T. katsoo, että eurooppalaisen säätiön tarkoituksena ei pitäisi olla eurooppalaisten poliittisten puolueiden rahoittaminen;
U. katsoo, että verotuksessa lähtökohtana pitäisi olla Euroopan unionin tuomioistuimen kehittämän syrjimättömyysperiaatteen soveltaminen; toteaa säätiöalan olevan tietoinen siitä, että ehdotettu yhdenvertaisen verokohtelun automaattinen soveltaminen lisäisi eurooppalaisen säätiön perussäännön houkuttelevuutta vähentämällä huomattavasti verorasitetta ja hallinnollista taakkaa, jolloin se ei olisi pelkästään siviilioikeudellinen väline; toteaa tämän toimintatavan kuitenkin olevan hyvin kiistanalainen neuvostossa, sillä jäsenvaltiot ovat haluttomia sallimaan puuttumisen omiin verolakeihinsa; toteaa siksi, että vaikuttaa aiheelliselta olla hylkäämättä mahdollisia vaihtoehtoisia skenaarioita;
V. pitää tärkeänä, että neuvottelut tästä tärkeästä säädöksestä etenevät nopeasti, jotta säätiöalalle voidaan tarjota tämä uusi väline, jota selvästi odotetaan innokkaasti;
1. rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia mahdollisuuksia ja pyrkimään perussäännön nopeaan ja kattavaan sekä avoimuuden kaikin tavoin takaavaan käyttöönottoon, jotta voidaan poistaa rajat ylittäviä säätiöiden toiminnan esteitä ja perustaa uusia säätiöitä täyttämään unionissa asuvien ihmisten tarpeita tai edistämään yleishyödyllisiä tarkoituksia tai yleistä etua; korostaa, että perussäännön käyttöönotto auttaisi osaltaan panemaan täytäntöön todellisen EU:n kansalaisuuden ja raivaisi tietä eurooppalaisen järjestön perussäännölle;
2. korostaa, että eurooppalaisen säätiön olisi osaltaan edistettävä todellisen eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin kehittymistä;
3. muistuttaa, että vaikka eurooppalaisen säätiön myötä luodaan uusi oikeudellinen muoto, se olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa jo olemassa olevissa rakenteissa;
4. pitää myönteisenä, että perussäännössä asetetaan avoimuutta, tilivelvollisuutta, valvontaa ja varojen käyttöä koskevat vähimmäisnormit, jotka vastaavasti voivat toimia eräänlaisina laaatumerkkeinä sekä kansalaisten että lahjoittajien kannalta ja siten varmistaa luottamuksen eurooppalaisiin säätöihin ja edistää niiden toimintojen kehittämistä unionissa kaikkien kansalaisten eduksi;
5. korostaa säätiöiden mahdollisuuksia tarjota työtä nuorille, joiden työttömyys on saavuttamassa hälyttävän tason;
6. kehottaa säätämään asetuksessa, että rahoitusvalvontaa säätiöön nähden harjoittava jäsenvaltio on vastuussa siitä, että käytännössä säätiötä johdetaan tiukasti sen perussäännön mukaisesti;
7. toteaa, että ei ole vielä luotu mahdollisuutta olemassa olevien eurooppalaisten säätiöiden yhdistämiseen;
8. viittaa tässä yhteydessä erityisesti tarpeeseen asettaa painopisteeksi säätiöiden kestävyys, uskottavuus ja elinkelpoisuus sekä valvonnan tehokkuus, jotta voidaan pönkittää eurooppalaista säätiötä kohtaan tunnettua luottamusta, ja pyytää siksi neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat suositukset ja muutokset:
i) olisi säilytettävä 25 000 euron vähimmäispääomavaatimus säätiön koko olemassaoloajan;
ii) eurooppalaisen säätiön olemassaolon pituus olisi jätettävä avoimeksi kaikissa jäsenvaltiossa, tai, jos säätiön perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, se olisi perustettava vähintään neljän vuoden pituiseksi ajanjaksoksi; lyhempi ajanjakso, joka on vähintään kaksi vuotta, olisi sallittava ainoastaan silloin, kun se on riittävästi perusteltu ja sillä varmistetaan säätiön tehtävän toteuttaminen;
iii) säätiön perussääntöön olisi voitava tehdä muutoksia, mikäli voimassa oleva perussääntö ei enää vastaa säätiön toimintaa, mutta muutoksia voisi tehdä ainoastaan säätiön johtokunta; jos eurooppalaisella säätiöllä on 31 artiklassa tarkoitettuja muita elimiä, niiden olisi voitava osallistua perussäännön muutoksista päättämiseen;
iv) olisi säädettävä komission ehdotuksen mukaisesti, että on vältettävä eturistiriitojen syntymistä säätiön ja perustajasta riippumattomien elinten välillä, millä tarkoitetaan sellaisia elimiä, jotka eivät ole liike-, sukulaisuus- tai muussa suhteessa perustajaan; samalla olisi kuitenkin otettava huomioon, että säätiö voidaan perustaa perhepiirissä, jolloin säätiön perustaminen edellyttää suurta luottamusta sen perustajan ja johtoryhmän jäsenten välillä, jotta säätiön perustaja voi olla varma säätiön tarkoituksen toteutumisesta kuolemansa jälkeen;
v) niiden säätiöiden osalta, joilta vaaditaan tilintarkastusta, kynnysarvossa olisi otettava huomioon säätiön kokonaisvarat, vuosittaiset tulot ja työntekijöiden lukumäärä; niiden säätiöiden osalta, jotka jäävät tämän kynnysarvon alapuolelle, riittää riippumaton tilintarkastus;
vi) perussäännössä olisi määrättävä tiedottamisesta vapaaehtoistyöntekijöille; perussäännössä olisi myös kannustettava vapaaehtoistyötä johtavana periaatteena;
vii) olisi lisättävä säännös, jonka mukaan eurooppalaisen säätiön hallituksen tai muiden elinten jäsenille maksettavien korvausten on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia; olisi vahvistettava erityiset perusteet, joiden avulla korvauksen kohtuullisuus ja oikeasuhteisuus määritellään;
viii) työntekijöiden edustuksen osalta neuvottelumenettely, joka ehdotuksen 38 ja 39 artiklan mukaan koskee vain unionissa työskenteleville työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan, olisi ulotettava koskemaan työntekijöiden osallistumista eurooppalaisen säätiön elimiin; sen lisäksi, että ehdotuksen 38 ja 39 artiklassa nyt viitataan eurooppalaisen yritysneuvoston perustamista koskeviin menettelyihin, olisi viitattava myös neuvoston direktiivin 2001/86/EY mukaisiin menettelyihin, jotta varmistetaan työntekijäedustus eurooppalaisen säätiön elimissä;
ix) ehdotuksen 38 artiklassa oleva säännös työntekijöiden edustamisesta olisi säilytettävä; vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoistoiminnan käsitettä olisi selkeytettävä;
x) tehokkaan valvonnan edistämiseksi eurooppalaisen säätiön sääntömääräinen kotipaikka ja hallinnointipaikka olisi sijoitettava samaan jäsenvaltioon kuin mihin se on sijoittautunut;
xi) ehdotus olisi rajattava – kuten ala on esittänyt – siviilioikeudelliseen välineeseen siten, että samalla kuitenkin vahvistetaan – parlamentin ehdotuksen mukaisesti – joitakin yleishyödyllisyyden käsitteen perustekijöitä, joita esiintyy jäsenvaltioissa, niin että vastaavuuden tunnustaminen jäsenvaltioissa helpottuu;
xii) ehdotusta neuvoston asetukseksi olisi muutettava seuraavasti:
Muutos 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
(15 a) Hallituksen jäsenet huolehtivat tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden sekä perussäännön ja kaikkien FE:n kannalta merkityksellisten oikeudellisten ja eettisten toiminta- ja menettelytapasääntöjen noudattamisesta. Tätä varten he laativat organisaatiorakenteita ja sisäisiä toimenpiteitä sääntöjen rikkomisen estämiseksi ja rikkomistapausten paljastamiseksi. |
Muutos 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
(18) Jotta FE voi hyödyntää sisämarkkinoita täysimääräisesti, sen olisi voitava siirtää sääntömääräinen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen. |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
Muutos 3 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
1) ’varoilla’ tarkoitetaan konkreettista tai muuta kuin konkreettista resurssia, joka voidaan omistaa tai jota voidaan hallita arvon tuottamiseksi; |
1) ’varoilla’ tarkoitetaan konkreettista tai muuta kuin konkreettista resurssia, joka voidaan omistaa tai jota voidaan hallita taloudellisen ja/tai sosiaalisen arvon tuottamiseksi; |
Perustelu | |
Varmistetaan varojen määritelmän laaja tulkinta, joka ei ole riippuvainen taloudellisen arvon tuottamisesta. | |
Muutos 4 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
2) ’yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömällä taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan FE:n taloudellista toimintaa, joka ei palvele suoraan yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta; |
2) ’yleishyödylliseen tarkoitukseen liittymättömällä taloudellisella toiminnalla’ tarkoitetaan FE:n taloudellista toimintaa, joka ei ole tavanomaista omaisuudenhoitoa, kuten investointeja joukkovelkakirjoihin, osakkeisiin tai kiinteään omaisuuteen, ja joka ei palvele suoraan yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta; |
Muutos 5 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
5) ’yleishyödyllisellä yhteisöllä’ tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua säätiötä, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja/tai vastaavanlaista yleishyödyllistä oikeushenkilöä ilman jäsenyyttä; |
5) ’yleishyödyllisellä yhteisöllä’ tarkoitetaan yksinomaan jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua säätiötä, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, ja/tai vastaavanlaista yleishyödyllistä oikeushenkilöä ilman jäsenyyttä; |
Muutos 6 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
b a) 30 artiklan mukaisesti nimettyjen toimitusjohtajien nimet; |
Muutos 7 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – s a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
s a) terrorismin ja väkivallan uhrien tukeminen; |
Perustelu | |
Terrorismin ja väkivallan uhrien tukemista pidetään erittäin tärkeänä yleishyödyllisenä tarkoituksena, joka on lisättävä luetteloon, koska sitä ei voida sisällyttää mihinkään luettelossa jo olevaan tarkoitukseen. Myös uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen ymmärryksen, yhteisvastuun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi olisi lisättävä luetteloon, koska se ei sisälly ehdotettuihin tarkoituksiin. | |
Muutos 8 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – s b alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
s b) uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen. |
Perustelu | |
Terrorismin ja väkivallan uhrien tukemista pidetään erittäin tärkeänä yleishyödyllisenä tarkoituksena, joka on lisättävä luetteloon, koska sitä ei voida sisällyttää mihinkään luettelossa jo olevaan tarkoitukseen. Myös uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen ymmärryksen, yhteisvastuun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi olisi lisättävä luetteloon, koska se ei sisälly ehdotettuihin tarkoituksiin. | |
Muutos 9 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
Se voidaan perustaa ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin, joita varten sen varat on peruuttamattomasti varattu: |
Se voidaan perustaa ainoastaan yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista, joita varten sen varat on peruuttamattomasti varattu: |
Muutos 10 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
2 a. FE ei korvaa kohtuuttomia kuluja eikä kuluja, jotka eivät ole sen yleishyödyllisen tarkoituksen mukaisia. FE ei myöskään täytä tehtäväänsä yleishyödyllisenä yhteisönä, mikäli siitä on hyötyä ainoastaan pienelle joukolle yksilöitä. |
Muutos 11 Ehdotus asetukseksi 6 artikla | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
Rekisteröintihetkellä FE harjoittaa tai sen sääntömääräisenä tavoitteena on harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. |
FE harjoittaa tai vähintäänkin sen sääntömääräisenä tavoitteena on harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Jos FE:llä on rekisteröintihetkellä pelkästään sääntömääräisenä tavoitteena harjoittaa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, sen on tällöin osoitettava uskottavasti, että se harjoittaa kahden vuoden kuluessa toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Tätä aikarajaa ei sovelleta tapauksiin, joissa toiminnan myöhempi aloittaminen on perusteltua ja oikeasuhteista FE:n tarkoituksen mukaisen toiminnan harjoittamiseksi. FE on joka tapauksessa velvollinen aloittamaan toimintansa ja jatkamaan sen harjoittamista vähintään kahdessa jäsenvaltiossa koko olemassaolonsa ajan. |
Perustelu | |
Poistetaan sana ”rekisteröitymishetkellä”, koska eurooppalainen säätiö harjoittaa toimintaansa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, ja tämän ehdon on täytyttävä aina. | |
Muutos 12 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
2. FE:n varojen on oltava vähintään 25 000 euroa. |
2. FE:n varojen on oltava vähintään 25 000 euroa. Sen on säilytettävä nämä vähimmäisvarat koko olemassaolonsa ajan, paitsi jos se on perustettu tietyksi ajanjaksoksi 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
Muutos 13 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
FE:n on käytettävä 70 prosenttia kullakin tilikaudella saaduista tuloista neljän seuraavan vuoden kuluessa, paitsi jos perussäännössä on määritetty erityinen hanke, joka toteutetaan kuuden seuraavan vuoden kuluessa. |
Muutos 14 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
2. FE perustetaan määrittämättömäksi ajanjaksoksi, tai, jos sen perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, tietyksi vähintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. |
2. FE perustetaan määrittämättömäksi ajanjaksoksi, tai, jos sen perussäännössä nimenomaisesti näin määrätään, tietyksi vähintään neljän vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. Mikäli FE:n tavoitteet voidaan saavuttaa rajoitetun ajan kuluessa ja tämä perustellaan asianmukaisesti, FE voidaan perustaa vähintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi. |
Muutos 15 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
d a) tiedot menettelyistä, joilla henkilöstöedustusta koskevat järjestelyt määritellään direktiivin 2009/38/EY mukaisesti. |
Muutos 16 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
3. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava sulautumista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut sulautumista koskeva pyyntö, joka johtaisi kansallisen yleishyödyllisen yhteisön perustamiseen. |
3. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava sulautumista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut sulautumista koskeva pyyntö, joka johtaisi kansallisen yleishyödyllisen yhteisön perustamiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdottomasti evättävä sulautumista koskeva pyyntö yksinomaan sillä perusteella, että 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät ole tämän asetuksen mukaisia tai velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. |
Muutos 17 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
1. FE voidaan perustaa muuntamalla jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut yleishyödyllinen yhteisö, jos se on sallittua muunnettavan yhteisön perussäännön nojalla. |
1. FE voidaan perustaa muuntamalla jäsenvaltioon laillisesti sijoittautunut yleishyödyllinen yhteisö, jos sitä ei ole nimenomaisesti kielletty perussäännön nojalla ja jos se ei ole vastoin perustajan tahtoa. |
Perustelu | |
Perussäännössä ei aina määrätä muuntamisesta, koska ei voida määrätä oikeudellisesta seikasta, jota ei ole vielä olemassa. Tällainen epävarma oikeudellinen käsite on esimerkiksi eurooppalaisen säätiön muuntaminen. | |
Muutos 18 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
3. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava muuntamista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut yleishyödyllisen yhteisön perussäännön muuttamista koskeva pyyntö. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava muuntamista koskevaan pyyntöön samoja menettelyjä ja periaatteita kuin jos kyseessä olisi ollut yleishyödyllisen yhteisön perussäännön muuttamista koskeva pyyntö. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdottomasti evättävä muuntamista koskeva pyyntö yksinomaan sillä perusteella, että 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat eivät ole tämän asetuksen mukaisia tai velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. |
Muutos 19 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
1. Jos olemassa oleva perussääntö osoittautuu epäasianmukaiseksi FE:n toiminnan kannalta, hallitus voi päättää sen muuttamisesta. |
1. Jos olemassa oleva perussääntö osoittautuu epäasianmukaiseksi FE:n toiminnan kannalta, hallitus voi päättää sen muuttamisesta. Jos FE:llä on 31 artiklassa tarkoitettuja muita elimiä, niiden on voitava osallistua perussäännön muutoksista päättämiseen. |
Muutos 20 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta – g alakohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
g) perustajaorganisaatioiden nimet, tarkoitukset ja osoitteet, jos ne ovat oikeushenkilöitä, tai vastaavat merkitykselliset julkisten elinten tiedot; |
g) perustajien etunimi, sukunimet ja osoitteet, jos he ovat luonnollisia henkilöitä; perustajaorganisaatioiden nimet, tarkoitukset ja yhtiön kotipaikat, jos ne ovat oikeushenkilöitä, tai vastaavat merkitykselliset julkisten elinten tiedot; |
Perustelu | |
Kyseisessä g alakohdassa ei ole mainintaa perustajien henkilötiedoista silloin, kun nämä ovat luonnollisia henkilöitä. Siksi nämä tiedot on lisättävä. Termi ”osoitteet” ei ole oikeudellinen käsite, ja se on korvattava ”yhtiön kotipaikalla”. Tästä huolimatta annetaan tiedot myös organisaatioiden olemassaolosta ja sijainnista ja tarvittaessa myös muista kotipaikoista tai toimipaikoista. | |
Muutos 21 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
2 a. FE voidaan rekisteröidä vasta, kun on osoitettu, että se noudattaa tämän asetuksen V luvusta johtuvia FE:n henkilöstöedustusta koskevia velvoitteita. |
Muutos 22 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
1. Perustaja ja muut hallituksen jäsenet, joilla on mahdollisesti perustajaan tai toisiinsa liike- tai perhesuhde tai muu suhde, joka voi luoda tosiasiallisen tai mahdollisen eturistiriidan, esimerkiksi heikentää heidän arviointikykyään, eivät voi olla enemmistönä hallituksessa. |
1. Perustaja ja muut hallituksen jäsenet, joilla on mahdollisesti perustajaan tai toisiinsa liikesuhde tai muu suhde, joka voi luoda minkä tahansa eturistiriidan, esimerkiksi heikentää heidän arviointikykyään, eivät voi olla enemmistönä hallituksessa. |
Muutos 23 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
3. Mitään suoraa tai epäsuoraa etua ei voida myöntää perustajalle, hallituksen tai valvontaelimen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai tilintarkastajalle, eikä siirtää henkilölle, jolla on liikesuhde tai läheinen perhesuhde heidän kanssaan, jollei kyseistä etuutta käytetä heidän tehtäviensä hoitamiseen FE:ssä. |
3. Mitään etua ei voida myöntää perustajalle, hallituksen tai valvontaelimen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai tilintarkastajalle, eikä siirtää henkilölle, jolla on liikesuhde tai läheinen perhesuhde heidän kanssaan, jollei kyseistä etuutta käytetä heidän tehtäviensä hoitamiseen FE:ssä. |
Perustelu | |
Jos tietyiltä säätiön hallintoon yhteydessä olevilta henkilöiltä ja heidän perheenjäseniltään kielletään mahdollisuus hyötyä säätiöistä, saattaa syntyä tilanteita, jotka ovat epäoikeudenmukaisia ja/tai jotka aiheuttavat sosiaalista syrjintää. Tällä tavalla estetään se, että syntyy suuri määrä säätiöitä, joiden perustamisen syynä on täyttää säätiön jonkin perustajajäsenen perheessä olevia määrättyjä tarpeita. | |
Muutos 24 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
2. FE:n on laadittava vuosittaiset tilinpäätökset ja vuotuinen toimintakertomus sekä toimitettava ne toimivaltaiseen kansalliseen rekisteriin ja valvontaviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
Muutos 25 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
4. FE:n vuosittaiset tilit tarkastaa yksi tai useampi lakisääteisten tilintarkastusten tekemiseen hyväksytty henkilö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti säädettyjen kansallisten säännösten nojalla. |
4. FE:n vuosittaiset tilit tarkastaa yksi tai useampi lakisääteisten tilintarkastusten tekemiseen hyväksytty henkilö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti säädettyjen kansallisten säännösten nojalla, jos FE ylittää yhden seuraavista arviointiperusteista: |
|
|
a) 2 miljoonan euron vuosittaiset tulot; tai |
|
|
b) 200 000 euron varat; tai |
|
|
c) työntekijöitä tilikauden aikana keskimäärin 50. |
|
|
FE:issä, jotka eivät ylitä mitään näistä arviointiperusteista, voidaan käyttää tilintarkastajan sijasta riippumatonta tarkastajaa. |
Muutos 26 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
5. Hallituksen asianmukaisesti hyväksymät vuosittaiset tilit ja tilien tarkastamisesta vastaavan henkilön antama lausunto sekä toimintakertomus on julkistettava. |
5. Hallituksen asianmukaisesti hyväksymät vuosittaiset tilit ja toimintakertomus on julkistettava. Tilien tarkastamisesta vastaavan henkilön lausunto on julkistettava sääntömääräisen kotipaikan jäsenvaltion säännösten mukaisesti. |
Perustelu | |
34 artiklassa säädetään tarkastuksen toimittamisesta. Se, miten tarkastus toimitetaan, määräytyy edelleen sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa FE:n sääntömääräinen kotipaikka on. Lainsäädännöissä on suuria eroja, ja niissä säädetyt julkistamisvelvoitteet poikkeavat toisistaan esimerkiksi siinä, onko lausunto julkistettava kokonaisuudessaan vai ainoastaan osittain. | |
Muutos 27 Ehdotus asetukseksi 35 artikla | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
FE:n sääntömääräisen kotipaikan ja keskushallinnon tai pääasiallisen toimipaikan on sijaittava Euroopan unionissa. |
FE:n sääntömääräisen kotipaikan on sijaittava Euroopan unionissa samassa jäsenvaltiossa kuin sen keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka. FE:llä on oltava toimintaa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja merkityksellistä toimintaa jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka ja keskushallinto sijaitsevat, mutta se voi harjoittaa toimintaa myös EU:n ulkopuolella. |
Muutos 28 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
|
e a) siirron mahdolliset vaikutukset henkilöstöedustukseen. |
Muutos 29 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 5 kohta – 2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi evätä siirron ainoastaan sillä perusteella, etteivät edellisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty. |
Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi evätä siirron ainoastaan sillä perusteella, etteivät edellisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty. Sen on lisäksi evättävä siirto, jos velkojien ja työntekijöiden oikeuksia ei ole suojattu riittävällä tavalla. |
Muutos 30 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 2 kohta – 1–2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
FE:n, jolla on enintään 200 työntekijää, on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto vähintään kahdessa jäsenvaltiossa olevien 20 työntekijänsä tai näiden työntekijöiden edustajien pyynnöstä. |
FE:n on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto, jos vähintään 10 prosenttia sen kahdessa jäsenvaltiossa olevista työntekijöistä tai näiden työntekijöiden edustajat pyytävät sitä. |
|
FE:n, jolla on yli 200 työntekijää, on perustettava eurooppalainen yritysneuvosto, jos vähintään 10 prosenttia sen kahdessa jäsenvaltiossa olevista työntekijöistä tai näiden työntekijöiden edustajat pyytävät sitä. |
|
Muutos 31 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 2 kohta – 3 alakohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
Eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY liitteessä I olevan 1 kohdan a–e alakohdassa esitettyjä toissijaisia määräyksiä koskevia kansallisia toimia. |
Eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseen sovelletaan direktiivin 2009/38/EY 5 ja 6 artiklaa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY liitteessä I olevan 1 kohdan a–e alakohdassa esitettyjä toissijaisia määräyksiä koskevia kansallisia toimia. |
Muutos 32 Ehdotus asetukseksi 38 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
3. FE:n viralliseen vapaaehtoistoimintaan pitkäaikaisesti osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden edustajille myönnetään tarkkailijan asema eurooppalaisessa yritysneuvostossa. Edustajia on oltava vähintään yksi sellaista jäsenvaltiota kohden, jossa on vähintään kymmenen tällaista vapaaehtoistyöntekijää. |
Poistetaan. |
Muutos 33 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
2. Kun FE:n velkojille on maksettu kaikki velat, jäljelle jäävät FE:n varat siirretään toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, jolla on samankaltainen yleishyödyllinen tarkoitus, tai käytetään muulla tavoin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka ovat mahdollisimman lähellä tarkoituksia, joita varten FE perustettiin. |
2. Kun FE:n velkojille on maksettu kaikki velat, jäljelle jäävät FE:n varat siirretään toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, jolla on samankaltainen yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on samassa jäsenvaltioissa, jossa se on rekisteröity, tai käytetään muulla tavoin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, jotka ovat mahdollisimman lähellä tarkoituksia, joita varten FE perustettiin. |
Perustelu | |
Kun eurooppalainen säätiö lopetetaan, mahdolliset jäljelle jäävät varat on siirrettävä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, jonka kotipaikka on samassa jäsenvaltiossa, jossa eurooppalainen säätiö on rekisteröity. Tällä tavalla pyritään varmistamaan se, että omaisuus, joka on koottu EU:ssa yleisen edun puolustamiseksi, pysyy EU:ssa myös säätiön lopettamisen jälkeen. | |
Muutos 34 Ehdotus asetukseksi 45 artikla | |
|
Komission teksti |
Muutos |
|
Kukin jäsenvaltio nimittää valvontaviranomaisen, joka valvoo kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä FE:itä, ja ilmoittaa niistä komissiolle. |
Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman valitsemansa viranomaisen, joka vastaa kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen FE:iden tehokkaasta valvonnasta, ja ilmoittaa niistä komissiolle. |
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.4.2013)
oikeudellisten asioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä
(COM(2012)0035 – 2012/0022(APP))
Valmistelija: Nadja Hirsch
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta 2011 antaman kannanoton keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimiseen,
– ottaa huomioon vertailevaa ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevältä Max Planck ‑instituutilta ja Heidelbergin yliopistolta tilatun toteutettavuustutkimuksen säätiöiden eurooppalaisen perussäännön käyttöönotosta (2008),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä,
– ottaa huomioon komission vaikutustenarvioinnin, joka liittyy ehdotukseen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-386/04, Centro di Musicologia Walter Stauffer v. Finanzamt München für Körperschaften[1], C-318/07, Hein Persche v. Finanzamt Lüdenscheid[2] ja C-25/10, Missionswerk Werner Heukelbach eV v. Belgian valtio[3],
– ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (Euroopan kansalaisuus),
A. ottaa huomioon, että unionissa on noin 110 000 yleishyödyllistä säätiötä, joiden omaisuus on yhteensä arviolta 350 miljardia euroa, joiden yhteiset menot ovat noin 83 miljardia euroa ja jotka työllistävät 750 000–1 000 000 eurooppalaista;
B. ottaa kuitenkin huomioon, että osa säätiöiden työntekijöistä on vapaaehtoisia, joille ei makseta heidän ajastaan;
C. ottaa huomioon, että unionissa yleisen edun hyväksi toimivien säätiöt ja niiden toiminta ovat erityisen tärkeitä koulutuksen, opetuksen, tutkimuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, historiallisten muistojen vaalimisen ja kansojen välisen sovinnon, ympäristönsuojelun, nuorison ja urheilun sekä kulttuurin ja taiteen aloilla ja että monien niiden toteuttamien hankkeiden vaikutukset ulottuvat paljon kansallisia rajoja pitemmälle;
D. ottaa huomioon, että unionissa on yli 50 erilaista siviili- ja vero-oikeuden piiriin kuuluvaa lakia ja lukuisia monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka säätiöiden mukaan aiheuttavat jopa 100 miljoonan euron vuotuiset neuvontakustannukset, jotka siten eivät enää ole käytettävissä yleishyödyllisiin tarkoituksiin;
E. ottaa huomioon, että kalliita ja pitkällisiä menettelyjä aiheuttavat oikeudelliset, verotukselliset ja hallinnolliset esteet sekä tarkoituksenmukaisten oikeudellisten välineiden puute johtavat siihen, että säätiöt eivät harjoita tai niiden on vaikea harjoittaa tai kehittää toimintaa toisessa jäsenvaltiossa;
F. katsoo, että aikoina, jolloin valtion varat ovat niukat erityisesti kulttuurin ja taiteellisen toiminnan, koulutuksen ja urheilun aloilla, säätiöiden taloudellinen ja sosiaalinen panos on välttämätön, vaikka säätiöt ainoastaan tukevat valtion yleishyödyllistä toimintaa eivätkä voi korvata sitä;
G. ottaa huomioon, että ehdotuksessa ei esitetä verolainsäädännön yhdenmukaistamista vaan pikemminkin syrjintäkiellon soveltamista siten, että eurooppalaisiin säätiöihin ja niiden lahjoittajiin sovelletaan automaattisesti ja periaatteessa samaa verosääntelyä ja verotuksellisia etuja kuin kansallisiin yleishyödyllisiin laitoksiin;
H. ottaa huomioon, että yhteisen eurooppalaisen säätiön perussäännön käyttöönotto helpottaisi valtavasti resurssien, tiedon ja varojen yhdistelemistä ja siirtoa sekä yleiseurooppalaisen toiminnan käytännön toteuttamista;
Suositukset
1. pitää myönteisenä, että neuvostossa käytävät neuvottelut eurooppalaisen säätiön perussäännöstä ovat Irlannin puheenjohtajakaudella jälleen saaneet vauhtia;
2. rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään tarjoutuneen tilaisuuden ja pyrkimään perussäännön nopeaan ja kattavaan sekä avoimuuden kaikin tavoin takaavaan käyttöönottoon, jotta voidaan poistaa säätiöiden toiminnan rajat ylittäviä esteitä ja perustaa uusia säätiöitä täyttämään EU:ssa asuvien ihmisten tarpeita tai edistämään yleishyödyllisiä tarkoituksia tai yleistä etua; korostaa, että perussäännön käyttöönotto auttaisi toteuttamaan todellisen EU:n kansalaisuuden ja valmistelisi tietä eurooppalaisen järjestön perussäännölle;
3. korostaa, että eurooppalaisen säätiön olisi osaltaan edistettävä todellisen eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin kehittymistä;
4. muistuttaa, että eurooppalaisen säätiön oikeudellinen muoto on uusi, mutta sen täytäntöönpanon on kuitenkin tarkoitus tapahtua jäsenvaltioissa jo olemassa olevien rakenteiden kautta;
5. palauttaa mieleen ehdotukset, joita esitettiin mietinnössä Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodesta 2011, ja kehottaa komissiota ottamaan nämä ehdotukset huomioon käytännössä;
6. pitää myönteisenä, että perussäännössä asetetaan avoimuutta, tilivelvollisuutta, valvontaa ja varojen käyttöä koskevat vähimmäisnormit, jotka vastaavasti voivat toimia laadun merkkeinä tai takeina sekä kansalaisten että lahjoittajien kannalta ja siten varmistaa luottamus eurooppalaisiin säätöihin ja edistää toimintojen kehittämistä unionissa kaikkien kansalaisten eduksi;
7. korostaa säätiöiden mahdollisuuksia tarjota työtä nuorille, joiden työttömyys on saavuttamassa hälyttävän tason;
8. katsoo, että säätiön kestävyys, uskottavuus ja elinkelpoisuus sekä valvonnan tehokkuus on asetettava tärkeimmiksi kriteereiksi, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista säätiötä kohtaan tunnettua luottamusta, ja kehottaa siksi
– säilyttämään 25 000 euron vähimmäispääomavaatimuksen säätiön koko olemassaoloajan,
– ottamaan niiden säätiöiden osalta, joilta vaaditaan tilinpäätöksen tarkastusta, kynnysarvossa huomioon säätiön kokonaisvarat, vuosittaiset tulot ja työntekijöiden lukumäärän; niiden säätiöiden osalta, jotka jäävät tämän kynnysarvon alapuolelle, riittää riippumaton tilintarkastus,
– jättämään vapaaehtoistyöntekijät työntekijöiden osallistumista koskevien sääntöjen ulkopuolelle; perussäännössä olisi kuitenkin kannustettava vapaaehtoistyötä johtavana periaatteena,
– vaatimaan, että säätiön perussääntöä voi säätiön perusolemuksen osalta muuttaa ainoastaan säätiön johtokunta,
– sallimaan eurooppalaisen säätiön perustamisen missä tahansa jäsenvaltiossa periaatteessa ainoastaan rajoittamattomaksi ajaksi ja sallimaan poikkeuksen tästä ainoastaan silloin, kun aikarajoitus on riittävästi perusteltu ja mahdollistaa täysin säätiön tehtävän toteuttamisen,
– säätämään komission ehdotuksen mukaisesti, että on vältettävä eturistiriitojen syntymistä säätiön ja perustajasta riippumattomien elinten välillä, millä tarkoitetaan sellaisia elimiä, jotka eivät ole liike-, sukulaisuus- tai muussa suhteessa perustajaan; samalla olisi kuitenkin otettava huomioon, että säätiö voidaan perustaa perhepiirissä, jolloin säätiön perustaminen edellyttää suurta luottamusta sen perustajan ja johtoryhmän jäsenten välillä, jotta säätiön perustaja voi olla varma säätiön tarkoituksen toteutumisesta kuolemansa jälkeen,
– sijoittamaan eurooppalaisen säätiön perustamis- ja hallinnointipaikan samaan jäsenvaltioon kuin mihin se on perustettu tehokkaan valvonnan hengessä;
9. kehottaa säätämään asetuksessa, että finanssivaltaa säätiöön nähden käyttävä jäsenvaltio on vastuussa siitä, että säätiötä johdetaan tiukasti sen perussäännön mukaisesti;
10. toteaa, että mahdollisuutta olemassa olevien eurooppalaisten säätiöiden yhdistämiseen ei ole vielä luotu;
11. painottaa, että ehdotettu verotus, joka ei sisällä verolainsäädännön yhdenmukaistamista, mahdollistaa eurooppalaisten säätiöiden tasapainoisen kohtelun kaikkialla unionissa;
12. katsoo, että eurooppalaisten säätiöiden väliset kumppanuudet voivat merkitä sitä, että niiden on helpompi saada resursseja, myös unionin rahastoista, saavuttaakseen tarkoitukset, joita varten ne on perustettu;
13. tukee automaattisesti sovellettavan syrjimättömän verotuksen soveltamista ilman vertailukelpoisuuden tutkimista, ja kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään tähän, koska yhteisen säätiön perussäännön koko potentiaali voidaan hyödyntää vain tällä tavoin.
PERUSTELUT
Säätiöillä on Euroopan unionissa tärkeä tehtävä. Ne toimivat keskeisillä aloilla, joita ovat koulutus, tutkimus, sosiaaliala, terveys, ympäristönsuojelu, kykyjen edistäminen, nuoriso ja urheilu, taide ja kulttuuri. Niiden tuotoista tai lahjoitusvaroista investoidaan suuria summia yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ne tarjoavat kohdennettua tukea, käynnistävät hankkeita tai toimivat itse esimerkiksi ajatushautomoina. Ne muodostavat EU:ssa merkittävän kansalaisyhteiskunnan työantajan ja toimivat lukuisien vapaaehtoisten auttajien panoksen turvin.
Säätiöt toimivat yhä useammin myös ylikansallisesti, sillä harvat niiden toiminta-aloista noudattavat kansallisia rajoja: terveyden edistäminen, ilmastonmuutos, kansalaisoikeudet, kulttuuri, elokuva ja viestimet ovat vain muutamia esimerkkejä aloista, joilla säätiöt toimivat kansalaisten hyväksi. Useassa jäsenvaltiossa toimimaan pyrkivät säätiöt tai lahjoittajat, jotka haluavat antaa rahaa hyvän asian puolesta oman maansa ulkopuolella, kohtaavat kuitenkin esteitä. Yleishyödyllisyyttä ei ilman muuta tunnusteta kaikkialla. Lisäksi tunnustaminen vaatii monimutkaisia, kalliita ja aikaavieviä menettelyjä, eikä siviili- ja vero-oikeudellisia esteitä voida ratkaista ilman intensiivistä (oikeudellista tai verotuksellista) neuvontaa. Tähän kuluvat varat eivät enää ole käytettävissä yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Komissio esitti 8. helmikuuta 2012 ehdotuksen eurooppalaisen säätiön perussäännöstä, jolla poistetaan nämä esteet, helpotetaan säätiöiden rajatylittävää toimintaa sekä yksinkertaistetaan lahjoitusvarojen siirtoa. Uuden säätiön perussäännön on määrä olla olemassa kansallisen sääntelyn rinnalla, ja sen täytäntöönpano ja valvonta tapahtuvat olemassa olevia rakenteita mukauttamalla. Eurooppalaisen säätiön (FE) on toimittava vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja sen pääoman on oltava vähintään 25 000 euroa. FE-tunnuksen on määrä toimia eräänlaisena laatumerkkinä kansalaisten ja lahjoittajien kannalta, kun määritellään muun muassa avoimuutta, tilivelvollisuutta, rekisteröintiä, valvontaa ja tilinpäätöstä koskevat vähimmäisnormit. Verolainsäädännön osalta sovelletaan kolmea unionin tuomioistuimen tuomiota tai niiden perusteluja, jotka koskevat ulkomaalaisten säätiöiden syrjimätöntä verotusta automaattisesti ja ilman vertailukelpoisuuden tutkimista.
Valmistelija tukee komission ehdotusta ja haluaisi lähettää jäsenvaltioille vahvan viestin siitä, että näiden on pikaisesti pantava eurooppalaisen säätiön perussääntö täytäntöön. Valmistelija korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisen säätiön kestävyyden ja elinkelpoisuuden sekä tehokkaan valvonnan merkitystä, jotta säätiöiden arvostusta ja niitä kohtaan tunnettua luottamusta voidaan parantaa.
Hän kannattaa sitä, että kulttuurivaliokunta voi kansalaisten äänitorvena antaa asiasta vastaavan oikeudellisten asioiden valiokunnan rinnalla suosituksia sisältävän lausunnon tästä asiasta. Hän korostaa etuja, joita perussäännön hyväksyminen tarjoaa eri osapuolille.
– Kansalaisten kannalta: Säätiöiden rajatylittävän toiminnan kalliiden esteiden purkamisen myötä yleishyödyllisten tavoitteiden täyttämiseen jää käytettäväksi enemmän rahaa.
– Lahjoittajien kannalta: Rajatylittävät lahjoitukset aiheuttavat vähemmän kustannuksia ja hallintomenoja. Lahjoittajat voivat pitää FE-tunnusta laadun merkkinä.
– Säätiöiden kannalta: Ne hyötyisivät oikeusvarmuuden lisääntymisestä, kun laaditaan tyhjentävä luettelo oikeudellisesti ja verotuksellisesti vastavuoroisesti hyväksytyistä yleishyödyllisistä tavoitteista, ja säästävät hallinto- ja neuvontakuluja ja voisivat siten paremmin yhdistellä ja siirtää resursseja ja tietoa. FE-tunnuksen käyttö laadun merkkinä voi stimuloida rajatylittävää toimintaa ja lahjoittamista.
– Jäsenvaltioiden kannalta: säästöpaineista huolimatta tulevaisuudessa olisi käytettävissä enemmän varoja sellaisilla tärkeillä aloilla kuin koulutus, tutkimus, sosiaaliala, terveys, kulttuuri ja ympäristönsuojelu.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
23.4.2013 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
25 0 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Zoltán Bagó, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Monika Panayotova, Gianni Pittella, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Milan Zver |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Ivo Belet, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Seán Kelly |
||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
30.5.2013 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 1 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Mary Honeyball, Eva Lichtenberger, József Szájer, Axel Voss |
||||