– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2013)0071),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0049/2013),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0230/2013),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. kehottaa komissiota osoittamaan kattavassa vaikutustenarvioinnissa ja kustannushyötyanalyysissä, että tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan yhteistyön ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita;
3. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
4. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
5. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
6. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(1)Komissio pani vuonna 2011 merkille, että kaikilla tasoilla käytiin keskustelua finanssialan uusista veroista.Keskustelun taustalla on halu varmistaa finanssialan osallistuminen kohtuullisella ja tuntuvalla osuudella kriisin kustannusten kattamiseen sekä se, että finanssialaa verotetaan tasapuolisesti suhteessa muihin aloihin, kannustaa finanssilaitoksia olemaan harjoittamatta toimintaa, johon liittyy liian suuria riskejä, täydentää tulevien kriisien välttämiseen tähtääviä sääntelytoimenpiteitä sekä kerätä lisätuloja yleisiin talousarvioihin tai erityisiin toimenpidepoliittisiin tarkoituksiin.
(1)Komissio pani vuonna 2011 merkille, että kaikilla tasoilla käytiin keskustelua finanssialan uusista veroista.Keskustelun taustalla on halu varmistaa finanssialan osallistuminen kohtuullisella ja tuntuvalla osuudella kriisin kustannusten kattamiseen sekä se, että finanssialaa verotetaan tasapuolisesti suhteessa muihin aloihin, kannustaa finanssilaitoksia olemaan harjoittamatta toimintaa, johon liittyy liian suuria riskejä, täydentää tulevien kriisien välttämiseen ja keinottelun vähentämiseen tähtääviä sääntelytoimenpiteitä sekä kerätä lisätuloja yleisiin talousarvioihin muun muassa osana julkisen talouden vakauttamista tai erityisiin toimenpidepoliittisiin tarkoituksiin pyrittäessä kohti kestävyyttä sekä kasvun, koulutuksen ja työllisyyden stimulointia etenkin nuorisotyöllisyyden osalta. Finanssitransaktioveron käyttöönotolla siis parannetaan jako- ja ohjausmahdollisuuksia, koska se täydentää asianmukaisesti sääntelyn uudistamista koskevia nykyisiä aloitteita.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(1 a) Eurooppa-neuvoston 8 päivänä helmikuuta 2013 esittämissä päätelmissä monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 esitettiin, että osa finanssitransaktioveron tuloista olisi kohdennettava unionin talousarvioon todellisina omina varoina. Finanssitransaktioverosta saatujen tulojen käyttö unionin omina varoina on mahdollista tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn nojalla ainoastaan, jos tämä pienentäisi osallistuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamia kansallisia osuuksia samalla määrällä ja jos vältettäisiin osallistuvien jäsenvaltioiden suhteettomat maksuosuudet ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin verrattuna. Kun finanssitransaktiovero on toteutettu unionissa, siitä saatavat omat varat olisi lisättävä kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden kansallisiin maksuosuuksiin, jotta unionin investointeja varten voidaan saada uusia rahoituslähteitä vähentämättä osallistuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksaman kansallisen osuuden määrää.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(1 b) Ennen finanssitransaktioveron käyttöönottoa komission olisi osoitettava, että tiiviimpi yhteistyö ei haittaa sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sen olisi myös osoitettava, että tiiviimpi yhteistyö ei luo esteitä tai aiheuta syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristä niiden välistä kilpailua. Komission olisi esitettävä uusi pätevä analyysi ja vaikutustenarviointi yhteisen finanssitransaktioveron käyttöönottoa koskevan ehdotuksen vaikutuksista niin osallistuviin ja ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin kuin sisämarkkinoihin kokonaisuudessaan.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(2 a) Finanssitransaktioveron tavoitteet voidaan todella saavuttaa vain, jos vero otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti. Tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen yhdentoista jäsenvaltion kesken on siksi vasta ensimmäinen askel kohti unionin laajuista ja viime kädessä maailmanlaajuista finanssitransaktioveroa. Unioni kannattaa jatkuvasti finanssitransaktioveron käyttöönottoa maailmanlaajuisesti ja kehottaa ottamaan asian G20-maiden ja G8-maiden huippukokouksen esityslistalle.
Perustelu
Euroopan parlamentti totesi 23. toukokuuta 2012 vahvistamassaan kannassa ja 12. joulukuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa, että finanssitransaktiovero voi todella saavuttaa tavoitteensa vain, jos se otetaan käyttöön maailmanlaajuisesti. Siksi unionin on syytä pyrkiä siihen, että asiasta keskustellaan ja se ratkaistaan G20-maiden ryhmässä.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(3) Jotta voidaan estää vääristymät, joita aiheutuu osallistuvien jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamista toimenpiteistä ottaen huomioon, että asianomaisista finanssitransaktioista valtaosa on sellaisia, joiden liikkuvuus on erittäin suuri, ja parantaa sitä kautta sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, on tärkeää, että osallistuvissa jäsenvaltioissa kannettavan finanssitransaktioveron perusominaisuudet yhdenmukaistetaan unionin tasolla. Samalla olisi pyrittävä välttämään kannustimet verokeinotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden välillä ja finanssimarkkinoiden väliset vääristymät kyseisissä valtioissa sekä mahdollisuudet kaksinkertaiseen verotukseen tai verottamatta jättämiseen.
(3) Monet yhdestätoista osallistuvasta jäsenvaltiosta ovat jo ottaneet tai ovat ottamassa käyttöön finanssitransaktioveron jossain muodossa. Jotta voidaan estää vääristymät, joita aiheutuu osallistuvien jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamista toimenpiteistä ottaen huomioon, että asianomaisista finanssitransaktioista valtaosa on sellaisia, joiden liikkuvuus on erittäin suuri, ja parantaa sitä kautta sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, on tärkeää, että osallistuvissa jäsenvaltioissa kannettavan finanssitransaktioveron perusominaisuudet yhdenmukaistetaan unionin tasolla. Samalla olisi pyrittävä välttämään kannustimet verokeinotteluun osallistuvien jäsenvaltioiden välillä ja finanssimarkkinoiden väliset vääristymät kyseisissä valtioissa sekä mahdollisuudet kaksinkertaiseen verotukseen tai verottamatta jättämiseen.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(3 a) Koska unionin rahoitusmarkkinoiden sääntely on edistynyt huomattavasti (esimerkiksi asetus (EU) N:o .../2013 [vakavaraisuusasetus], direktiivi 2013/36/EU ja tämä asetus), osallistuvien jäsenvaltioiden, jotka ovat viimeaikaisen rahoituskriisin vuoksi ottaneet käyttöön pankkitoiminnasta perittäviä maksuja, olisi tarkasteltava uudelleen tällaisten verojen tarpeellisuutta ja niiden yhteensopivuutta unionin oikeuden ja sisämarkkinoiden sääntöjen ja tavoitteiden kanssa.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(3 b) Finanssitransaktioverojen mahdollinen yhdenmukaistaminen osallistuvien jäsenvaltioiden kesken ei saisi johtaa ekstraterritoriaaliseen verotukseen, jolla puututaan muiden, ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden mahdolliseen veropohjaan.
Perustelu
Ekstraterritoriaalinen verotus tarkoittaa veroseurausten laajentamista veroa täytäntöönpanevien maiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Tämä on aggressiivisen verokilpailun muoto, jota yleensä pidetään tarpeettomana ja haitallisena. Valtioiden ei pitäisi loukata muiden valtioiden verotusoikeuksia.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(4)Sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja erityisesti vääristymien välttäminen osallistuvien jäsenvaltioiden välillä edellyttää, että finanssitransaktioveroa sovelletaan väljästi määritettyyn joukkoon finanssilaitoksia ja ‑transaktioita, kauppaan, jota käydään laajalla valikoimalla rahoitusvälineitä, mukaan lukien strukturoidut tuotteet sekä jäsennellyillä markkinoilla että pörssin ulkopuolella, ja myös kaikkien johdannaissopimusten tekemiseen ja kyseisten toimien olennaisiin muutoksiin.
(4)Sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen ja erityisesti vääristymien välttäminen sekä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuden, riskin siirtämisriskin ja suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön vähentäminen, osallistuvien jäsenvaltioiden välillä edellyttää, että finanssitransaktioveroa olisi sovellettava väljästi määritettyyn joukkoon finanssilaitoksia ja -transaktioita, kauppaan, jota käydään laajalla valikoimalla rahoitusvälineitä, mukaan lukien strukturoidut tuotteet sekä jäsennellyillä markkinoilla että pörssin ulkopuolella, ja myös kaikkien johdannaissopimusten tekemiseen, mukaan lukien hinnanerosopimukset, valuuttatransaktiot valuuttamarkkinoillaja spekulatiiviset termiinikaupat, ja kyseisten toimien olennaisiin muutoksiin.
Perustelu
Valuuttatransaktioita koskeva poikkeus on yhä taloudellisesti katsottuna kyseenalainen, koska kansainvälisten valuuttakauppojen määrä spot-markkinoilla oli vuonna 2010 päivittäin 1,5 biljoonaa dollaria. Määrä on kolmasosa kaikesta päivittäisestä valuuttakaupasta, jonka arvo on neljä miljardia dollaria. Huippunopean algoritmikaupan merkitys kasvaa varsinkin spot-markkinoilla, ja se on yksi syy transaktioiden määrän kasvuun kriisin alusta lähtien.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(8)Lukuun ottamatta johdannaissopimusten tekemistä tai niiden olennaista muuttamista kaupankäynti ensimarkkinoilla sekä kansalaisten ja yritysten kannalta merkitykselliset transaktiot, kuten vakuutussopimusten tekeminen, kiinnitysluotot, kulutusluotot tai maksupalvelut, olisi jätettävä finanssitransaktioveron soveltamisalan ulkopuolelle, jotta kyseisellä verolla ei haitattaisi yritysten ja valtioiden pääomanhankintaa ja jotta vältettäisiin sen vaikutukset kotitalouksiin.
(8)Lukuun ottamatta johdannaissopimusten tekemistä tai niiden olennaista muuttamista kaupankäynti ensimarkkinoilla sekä kansalaisten ja yritysten kannalta merkitykselliset transaktiot, kuten vakuutussopimusten tekeminen, kiinnitysluotot, kulutusluotot tai maksupalvelut, olisi jätettävä finanssitransaktioveron soveltamisalan ulkopuolelle, jotta kyseisellä verolla ei haitattaisi yritysten ja valtioiden pääomanhankintaa ja jotta vältettäisiin sen kielteiset vaikutukset kotitalouksiin ja reaalitalouteen.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(13 a) Säänneltyjen markkinoiden ja erityisesti tiukasti säännellyn, valvotun ja avoimen pörssikaupan aseman lujittamiseksi sääntelemättömään, vähemmän valvottuun ja vähemmän avoimeen pörssin ulkopuoliseen kauppaan nähden jäsenvaltioiden olisi sovellettava pörssin ulkopuoliseen (OTC) kauppaan korkeampia verokantoja. Näin mahdollistetaan kaupankäynnin siirtyminen markkinoilta, joita säännellään vain vähän tai ei lainkaan, säännellyille markkinoille. Korkeampia verokantoja ei pitäisi soveltaa OTC-johdannaisten finanssitransaktioihin, jos ne vähentävät objektiivisesti riskejä ja siten hyödyttävät reaalitaloutta.
Perustelu
Euroopan parlamentti totesi 23. toukokuuta 2012 vahvistamassaan kannassa, että pörssikauppaa olisi lujitettava sääntelemättömään, valvomattomaan ja vähemmän avoimeen pörssin ulkopuoliseen kauppaan nähden. Siksi OTC-johdannaisiin olisi sovellettava korkeampaa verokantaa. Korkeampaa verokantaa ei pitäisi soveltaa OTC-johdannaisiin, jotka hyödyttävät reaalitaloutta.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(15 a) Muut kuin rahoitusalan yritykset toteuttavat merkittäviä transaktioita rahoitusmarkkinoilla vähentääkseen liiketoimintaansa suoraan liittyviä riskejä. Finanssitransaktioveroa ei pitäisi soveltaa näihin laitoksiin, kun ne toteuttavat tällaisia transaktioita. Jos muut kuin rahoitusalan yritykset kuitenkin toteuttavat spekulatiivisia transaktioita, jotka eivät liity niiden liiketoimintaa koskevan riskin vähentämiseen, niitä olisi kohdeltava samoin kuin rahoituslaitoksia ja finanssitransaktioveroa olisi sovellettava.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(15 b) Jotta veron välttämisestä voidaan tehdä kallista ja vähätuottoista ja jotta voidaan varmistaa parempi täytäntöönpanon valvonta, kotipaikka- ja liikkeeseenlaskuperiaatetta olisi täydennettävä ”laillisen omistusoikeuden siirron periaatteella”.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 c kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(15 c) Komission olisi tarvittaessa ryhdyttävä kolmansien maiden kanssa neuvotteluihin finanssitransaktioveron kantamisen mahdollistamiseksi. Komission olisi myös tarkistettava yhteistyöhaluttomien oikeudenkäyttöalueiden määritelmäänsä ja päivitettävä veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua koskevaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(16) Vähimmäisverokannat olisi asetettava riittävän korkealle tasolle yhteiselle finanssitransaktioverolle asetetun yhdenmukaistamistavoitteen saavuttamiseksi. Niiden olisi kuitenkin samalla oltava riittävän matalia, jotta siirtämisriskit olisivat mahdollisimman pienet.
Poistetaan.
Perustelu
Jotta voidaan välttää tiiviimmän yhteistyön piiriin kuuluvan yhteisen finanssitransaktioverojärjestelmän vääristyminen, sovellettavien verokantojen olisi oltava yhdenmukaiset.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(19)Veropetosten ja veronkierron estämiseksi osallistuvat jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä.
(19)Veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun, kuten korvaamisen, estämiseksi osallistuvat jäsenvaltiot olisi velvoitettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(19 a) Komission olisi perustettava kaikkien unionin jäsenvaltioiden, komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, ESMA) edustajista koostuva asiantuntijatyöryhmä (FTV-komitea), joka arvioi tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa sekä pyrkii estämään veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ja säilyttämään sisämarkkinoiden eheyden. FTV-komitean olisi valvottava finanssitransaktioita havaitakseen 14 artiklassa määriteltyjä väärinkäytöksiä, ehdottaakseen asianmukaisesti vastatoimia ja tarvittaessa koordinoidakseen niiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Komitean olisi hyödynnettävä täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä verotuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn alalla sekä kansainvälisten järjestöjen, mukaan luettuina OECD ja Euroopan neuvosto, veroyhteistyövälineitä. Osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien olisi tarpeen mukaan voitava muodostaa alaryhmä, jotta voidaan käsitellä finanssitransaktioveron toteutukseen liittyviä aiheita, jotka eivät koske ulkopuolelle jääviä jäsenvaltioita.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(19 b) Jäsenvaltiot ovat velvollisia hallinnolliseen yhteistyöhön verotuksen alalla direktiivin 2011/16/EU mukaisesti ja keskinäiseen avunantoon veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä direktiivin 2010/24/EU mukaisesti.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti
Tarkistus
(21)Jotta voidaan antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä tietyillä teknisillä aloilla, kun kyseessä ovat rekisteröinti-, kirjanpito- ja ilmoitusvelvoitteet sekä muut velvoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veroviranomaisille maksettava finanssitransaktioverovelka maksetaan tosiasiallisesti, ja jotta näitä sääntöjä voidaan tarvittaessa mukauttaa hyvissä ajoin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä niiden toimenpiteiden määrityksestä, jotka ovat tarpeen tätä tarkoitusta varten.On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että neuvosto saa tarvittavat asiakirjat hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(21)Jotta voidaan antaa yksityiskohtaisempia sääntöjä tietyillä teknisillä aloilla, kun kyseessä ovat rekisteröinti-, kirjanpito- ja ilmoitusvelvoitteet sekä muut velvoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että veroviranomaisille maksettava finanssitransaktioverovelka maksetaan tosiasiallisesti, ja jotta näitä sääntöjä voidaan tarvittaessa mukauttaa hyvissä ajoin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia säädöksiä niiden toimenpiteiden määrityksestä, jotka ovat tarpeen tätä tarkoitusta varten.On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, ettätarvittavat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
Perustelu
Tarkistuksella palautetaan parlamentin oikeudet SEUT-sopimuksen 290 artiklan ja delegoituja säädöksiä koskevan yhteisen sopimuksen johdanto-osan kappaleen mukaisesti.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Komission teksti
Tarkistus
c) johdannaissopimusten tekemistä ennen nettoutusta tai selvitystä;
c) johdannaissopimusten, mukaan lukien hinnanerosopimukset ja spekulatiiviset termiinikaupat, tekemistä ennen nettoutusta tai selvitystä;
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
c a) valuuttatransaktiot valuuttamarkkinoilla;
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti
Tarkistus
e) takaisinostosopimusta, takaisinmyyntisopimusta sekä arvopapereiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista koskevaa sopimusta;
e) takaisinostosopimusta, takaisinmyyntisopimusta sekä arvopapereiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista koskevaa sopimusta, mukaan lukien peruutetut toimeksiannot, kun harjoitetaan huippunopeaa algoritmikauppaa;
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
3 a) ’valtionlainan liikkeeseenlaskijalla’ asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määriteltyä valtionlainan liikkeeseenlaskijaa;
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
3 b) ’valtionlainalla’ asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa määriteltyä valtionlainaa;
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
7 a) ’pk-yritysten kasvumarkkinoilla’ monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, joka on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinoiksi [rahoitusmarkkina]direktiivin .../.../EU 35 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
12 a) ’huippunopealla algoritmikaupalla’ rahoitusvälineillä tapahtuvaa algoritmista kaupankäyntiä nopeuksilla, joissa järjestelmän fyysisestä viipeestä toimeksiantojen välittämiseksi, peruuttamiseksi tai muuttamiseksi tulee ratkaiseva tekijä siltä osin, missä ajassa ohje ilmoitetaan kauppapaikkaan tai liiketoimi toteutetaan;
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 12 b alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
12 b) ’huippunopealla kaupankäyntistrategialla’ sellaista kaupankäyntistrategiaa rahoitusvälineellä omaan lukuun käytävää kauppaa varten, johon liittyy huippunopea algoritmikauppa ja joka täyttää vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
i) siinä käytetään läheisyys- tai lähipalveluja taikka välitöntä markkinoillepääsyä;
ii) se liittyy vähintään 50 prosentin päivittäiseen salkun kiertonopeuteen;
iii) peruutettujen toimeksiantojen osuus (osittaiset peruutukset mukaan lukien) on yli 20 prosenttia;
iv) suurin osa otetuista positioista puretaan samana päivänä;
v) yli 50 prosenttia toimeksiannoista tai liiketoimista toteutetaan kauppapaikoissa, jotka tarjoavat alennuksia toimeksiannoille, joista saadaan likviditeettiä ja jotka ovat oikeutettuja tällaisiin alennuksiin.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta
Komission teksti
Tarkistus
2. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitetun toimen on katsottava johtavan yhteen finanssitransaktioon. Kunkin mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetun vaihdon on katsottava johtavan kahteen finanssitransaktioon. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa tarkoitetun toimen olennaisen muutoksen on katsottava olevan samantyyppinen uusi toimi kuin alkuperäinen toimi. Muutoksen katsotaan olevan olennainen erityisesti silloin, kun siihen sisältyy vähintään yhden osapuolen korvaaminen, kun toimen kohde tai soveltamisala, sen ajallinen soveltamisala mukaan lukien, tai sovittu vastike muuttuu tai kun alkuperäinen toimi olisi johtanut suurempaan veroon, jos se olisi toteutettu muutetussa muodossaan.
2. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a, b, c ja e alakohdassa tarkoitetun toimen on katsottava johtavan yhteen finanssitransaktioon. Kunkin mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetun vaihdon on katsottava johtavan kahteen finanssitransaktioon. Kunkin 1 kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa tarkoitetun toimen olennaisen muutoksen on katsottava olevan samantyyppinen uusi toimi kuin alkuperäinen toimi. Muutoksen katsotaan olevan olennainen erityisesti silloin, kun siihen sisältyy vähintään yhden osapuolen korvaaminen, kun toimen kohde tai soveltamisala, sen ajallinen soveltamisala mukaan lukien, tai sovittu vastike muuttuu tai kun alkuperäinen toimi olisi johtanut suurempaan veroon, jos se olisi toteutettu muutetussa muodossaan. Kun keskusvastapuoli tai muu selvitysyhteisö tai selvitysjärjestelmän hoitaja tai yhteentoimivat järjestelmät, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, tekevät transaktioille novaation määrittämistä tai selvittämistä varten, tätä ei pidetä tässä kohdassa tarkoitettuna olennaisena muutoksena.
Perustelu
Keskusvastapuolten ja selvitysyhteisöjen selvittämistehtävää koskeva täsmennys.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – d alakohta
Komission teksti
Tarkistus
d) kun finanssitransaktioiden keskimääräinen vuotuinen arvo ei kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna ole yli 50 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta nettoliikevaihdosta kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 78/660/ETY 28 artiklassa, kyseisen yrityksen, laitoksen, elimen tai henkilön pyynnöstä voidaan katsoa, ettei se ole tai ettei se enää ole finanssilaitos.
d) kun finanssitransaktioiden keskimääräinen vuotuinen arvo ei kahtena peräkkäisenä kalenterivuonna ole yli 20 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta nettoliikevaihdosta kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 78/660/ETY 28 artiklassa, kyseisen yrityksen, laitoksen, elimen tai henkilön pyynnöstä voidaan katsoa, ettei se ole tai ettei se enää ole finanssilaitos.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
d a) laskettaessa tässä kohdassa tarkoitettua finanssitransaktioiden keskimääräistä vuotuista arvoa ei oteta huomioon finanssitransaktioita, jotka on mainittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien sääntelystandardien osalta 19 päivänä joulukuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013* 10 artiklassa . Tämä rajoitetaan muihin kuin OTC-johdannaisiin.
____________
* EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11.
Perustelu
Markkinarakennetoimija-asetuksen esimerkin mukaisesti finanssitransaktioita, jotka auttavat suojautumaan suoraan finanssialan ulkopuolisen vastapuolen liiketoimintaan liittyviltä riskeiltä, ei pitäisi ottaa huomioon laskettaessa keskimääräistä arvoa.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
1 a. Siinä tapauksessa, että finanssitransaktioveroa sovelletaan muissa kuin yhdessätoista osallistuvassa jäsenvaltiossa, sitä laajennetaan muihin jäsenvaltioihin vastavuoroisin ehdoin.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti
Tarkistus
a) keskusvastapuolet, kun ne hoitavat keskusvastapuolen tehtävää;
a) keskusvastapuolet, kun ne hoitavat keskusvastapuolen tehtävää, tai muut selvitysyhteisöt tai selvitysjärjestelmän hoitajat tai yhteentoimivat järjestelmät, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, kun ne hoitavat määrittämiseen, mukaan luettuna mahdollinen novaatio, tai selvittämiseen liittyvää tehtäväänsä;
Perustelu
Keskusvastapuolten ja selvitysyhteisöjen selvittämistehtävää koskeva täsmennys.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
c a) pk-yritysten kasvumarkkinat;
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
c b) toimija, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu käymään kauppaa jatkuvasti omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan (markkinatakaaja), kun tämä toteuttaa keskeistä funktiota epälikvideillä obligaatioilla ja osakkeilla asemassaan likviditeetin tarjoajana, kuten on määritelty markkinatakaajan ja sen kauppapaikan välisessä sopimuksessa, jossa finanssitransaktio toteutetaan, ja kun transaktio ei ole osa huippunopeaa kaupankäyntistrategiaa.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään edellytykset sille, että rahoitusväline katsotaan epälikvidiksi tätä direktiiviä sovellettaessa.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 4 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
g a) rahoitusvälineen omistajan hallintaoikeutta koskevat transaktiot ja kaikki vastaavat toiminnot, jotka kattavat rahoitusvälineeseen liittyvän riskin siirrot, ryhmän yksiköiden tai hajautettujen pankkien verkoston yksiköiden välillä, jos transaktiot toteutetaan kansallisessa tai unionin lainsäädännössä asetetun oikeudellisen tai vakavaraisuusvaatimuksen noudattamiseksi.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
e a) se on osallistuvaan jäsenvaltioon c alakohdan mukaisesti sijoittautuneen laitoksen sivukonttori;
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti
Tarkistus
g)se on sellaisen finanssitransaktion osapuolena joko omaan tai toisen henkilön lukuun taikka transaktion osapuolen nimissä, joka koskee jotakin direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettua rahoitusvälinettä tai kyseisen jäsenvaltion alueella liikkeeseen laskettua strukturoitua tuotetta, lukuun ottamatta mainitun osan 4–10 kohdassa tarkoitettuja välineitä, joilla ei ole järjestäytynyttä kaupankäyntijärjestelmää.
g)se on sellaisen finanssitransaktion osapuolena joko omaan tai toisen henkilön lukuun taikka transaktion osapuolen nimissä, joka koskee jotakin direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa tarkoitettua rahoitusvälinettä tai kyseisen jäsenvaltion alueella liikkeeseen laskettua strukturoitua tuotetta.
Perustelu
Ehdotetulla tarkistuksella pyritään varmistamaan, että kaikki johdannaisvälineet, myös direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan C osan 4–10 kohdassa tarkoitetut välineet, kuuluvat liikkeeseenlaskuperiaatteen piiriin.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
2 a. Tämän direktiivin soveltamiseksi rahoitusvälinettä pidetään osallistuvan jäsenvaltion alueella liikkeeseenlaskettuna, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a) se on arvopaperi tai tällaiseen arvopaperiin liittyvä johdannainen ja arvopaperin liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa;
b) se on muu kuin a alakohdassa tarkoitettu johdannainen ja se on otettu kaupankäynnin kohteeksi järjestäytyneessä kaupankäyntijärjestelmässä, ja kaupankäyntijärjestelmän puitteissa käytävään kauppaan sovellettava yleinen laki on kyseisen jäsenvaltion laki;
c) se on muu kuin a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline, jonka selvittämisestä vastaa keskusvastapuoli tai muu määrittämis- tai selvittämisjärjestelmä, sellaisena kuin ne on määritelty direktiivissä 98/26/EY, kun kyseiseen keskusvastapuoleen tai järjestelmään sovellettava laki on kyseisen jäsenvaltion laki;
d) se on muu kuin a–c alakohdassa tarkoitettu rahoitusväline, ja laki, jota sovelletaan sopimukseen, jonka mukaisesti kyseisellä rahoitusvälineellä tapahtunut transaktio on toteutettu, on kyseisen jäsenvaltion laki;
e) se on strukturoitu rahoitusväline ja vähintään 50 prosenttia rahoitusvälineen kohde-etuuksista liittyy rahoitusvälineisiin, jotka on laskenut liikkeeseen oikeushenkilö, jonka kotipaikka on osallistuvassa jäsenvaltiossa.
Perustelu
Rahoitusvälineiden, johdannaisten ja strukturoitujen rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun käsite on määriteltävä ja sitä on erityisesti laajennettava siten, että se kattaa kaikki kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvät liikkeeseenlaskutapaukset.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
4 a artikla (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
4 a artikla
Omistusoikeuden siirtyminen
1. Finanssitransaktio, josta ei ole kannettu finanssitransaktioveroa, katsotaan oikeudellisesti toteuttamiskelvottomaksi eikä se johda kohde-etuuden omistusoikeuden siirtymiseen.
2. Finanssitransaktion, josta ei ole kannettu finanssitransaktioveroa, ei katsota täyttävän keskusselvityksen vaatimuksia OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 [markkinarakenneasetus] mukaisesti eikä luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevista vakavaraisuusvaatimuksista ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013 [vakavaraisuusasetus] mukaisia omia varoja koskevia vaatimuksia.
3. Jos käytössä on automaattinen sähköinen maksujärjestelmä, jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat ottaa käyttöön automaattisen sähköisen järjestelmän finanssitransaktioveron kantamista ja omistusoikeuden siirtymistä koskevia todistuksia varten riippumatta siitä, osallistuuko niihin maksuselvitysosapuolia.
Perustelu
Jotta veronkiertoa koskevaa riskiä voidaan vähentää, finanssitransaktioveroon olisi sisällytettävä järjestelmä, jolla varmistetaan, että rahoitusvälineen ostoa tai myyntiä koskevat sopimukset katsotaan toteuttamiskelvottomiksi, jos veroa ei ole maksettu. Tämän järjestelmän perusteella rahoitusväline, josta ei ole maksettu veroa, ei sovellu keskusselvitykseen, mikä aiheuttaisi veronkiertäjälle moninkertaisesti suuremmat kustannukset kuin veron maksaminen.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti
Tarkistus
Kyseisten verokantojen on oltava vähintään
Kyseisien verokantojen on oltava
a) 0,1 prosenttia 6 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta;
a) 0,1 prosenttia 6 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta, lukuun ottamatta 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa mainittuja finanssitransaktioita, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta;
b) 0,01 prosenttia 7 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta.
b) 0,01 prosenttia 7 artiklassa tarkoitettujen finanssitransaktioiden osalta;
b a) 0,01 prosenttia 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa mainittujen finanssitransaktioiden osalta, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.
Perustelu
Jotta voidaan välttää tiiviimmän yhteistyön piiriin kuuluvan yhteisen finanssitransaktioverojärjestelmän vääristyminen, sovellettavien verokantojen olisi oltava yhdenmukaiset.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
3 a. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, osallistuvien jäsenvaltioiden on sovellettava 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin OTC-transaktioihin 2 kohdassa tarkoitettuja verokantoja korkeampaa verokantaa. Korkeampaa verokantaa ei sovelleta OTC-johdannaisia koskeviin finanssitransaktioihin, jotka vähentävät asetuksen (EU) N:o 149/2013 10 artiklassa tarkoitettuja riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla.
Perustelu
OTC-transaktioihin olisi sovellettava korkeampia verokantoja, jotta voidaan vahvistaa säänneltyjen kauppapaikkojen käyttöä OTC-transaktioihin verrattuna. Näin täydennettäisiin unionin pyrkimyksiä ohjata kauppavirtoja säännellyille, valvotuille ja avoimemmille markkinoille, ja parlamentti on todennut asian kannassaan (23. toukokuuta 2012). OTC-johdannaisia, joita käytetään suojaamaan transaktioita reaalitaloutta varten, auttavat vähentämään riskejä, joten niihin ei pitäisi soveltaa korkeampaa verokantaa.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta
Komission teksti
Tarkistus
2.Komissio voi antaa16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, jotka osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava1 kohdan nojalla.
2.Komissio antaa16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, jotka osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava1 kohdan nojalla.
Perustelu
Rekisteröinti-, kirjanpito- ja raportointivelvoitteiden yhdenmukaistaminen on toivottavaa, jotta varmistetaan finanssitransaktioveron maksamista käytännössä veroviranomaisille.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 5 kohta
Komission teksti
Tarkistus
5.Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että finanssitransaktioverovelka maksetaan osallistuvien jäsenvaltioiden määrittämille tileille ajoissa
5.Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että finanssitransaktioverovelka maksetaan osallistuvien jäsenvaltioiden määrittämille tileille ajoissa
a)hetkellä, jona verovelka syntyy, jos transaktio suoritetaan sähköisesti;
a)hetkellä, jona verovelka syntyy, jos transaktio suoritetaan sähköisesti;
b)kaikissa muissa tapauksissa kolmen työpäivän kuluessa hetkestä, jona verovelka syntyy.
b)kaikissa muissa tapauksissa kolmen työpäivän kuluessa hetkestä, jona verovelka syntyy.
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdenmukaisista menetelmistä finanssitransaktioverovelan kantamista varten.Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään yhdenmukaisista menetelmistä finanssitransaktioverovelan kantamista sekä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemistä varten. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä lisätoimia. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset annetaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Perustelu
Finanssitransaktioveron kantamisen menetelmien olisi oltava yhdenmukaiset, jotta taataan veron merkittävyys.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
6 a. Veroviranomaisiin finanssitransaktioveron käyttöönoton johdosta kohdistuva hallinnollinen rasitus on pidettävä mahdollisimman pienenä. Komission kannustaa tätä varten kansallisia veroviranomaisia tekemään yhteistyötä.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 6 b kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
6 b. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ja Eurostatille laitoksen tyypin mukaan jaoteltuna niiden transaktioiden määrä, joista saadut tulot on kerätty. Niiden on julkistettava nämä tiedot.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta
Komission teksti
Tarkistus
Osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä veropetosten ja veronkierron estämiseksi.
Osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
15 a artikla (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
1. Komissio perustaa kaikkien jäsenvaltioiden, komission, EKP:n ja ESMA:n edustajista koostuvan asiantuntijatyöryhmän (FTV-komitea), joka avustaa osallistuvia jäsenvaltioita tämän direktiivin tehokkaassa täytäntöönpanossa sekä pyrkii estämään veropetoksia, veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua ja säilyttämään sisämarkkinoiden eheyden.
2. FTV-komitea arvioi tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia sisämarkkinoihin ja selvittää veronkiertojärjestelyjä, myös 14 artiklassa määriteltyjä väärinkäytöksiä, ehdottaakseen aiheellisissa tapauksissa vastatoimia hyödyntäen täysimääräisesti unionin lainsäädäntöä verotuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn alalla sekä kansainvälisten järjestöjen veroyhteistyövälineitä.
3. Voidakseen arvioida finanssitransaktioveron tehokasta täytäntöönpanoa osallistuvat jäsenvaltiot voivat muodostaa FTV-komiteaan alikomitean, johon kuuluun osallistuvien jäsenvaltioiden edustajia. Alikomitea on vastuussa yksinomaan finanssitransaktioveron tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista, jotka eivät vaikuta ulkopuolelle jääviin jäsenvaltioihin.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 kohta
Komission teksti
Tarkistus
2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 19artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä lukien valta antaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.
2. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 21artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä lukien valta antaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 3 kohta
Komission teksti
Tarkistus
3.Neuvosto voiperuuttaa milloin tahansa11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto.Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä.Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaamilloin tahansa11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto.Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä.Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 kohta
Komission teksti
Tarkistus
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi neuvostolle.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 5 kohta
Komission teksti
Tarkistus
5.Edellä olevan11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä.Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
5.Edellä olevan11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Perustelu
Tarkistuksella palautetaan parlamentin oikeudet SEUT-sopimuksen 290 artiklan ja delegoituja säädöksiä koskevan yhteisen sopimuksen vakiomuotoisen A artiklan mukaisesti. Korjataan myös 2 kohdassa mainittu voimaantulopäivämäärä.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta
Komission teksti
Tarkistus
1. Komissio toimittaa neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen.
1. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 kohta
Komission teksti
Tarkistus
Kyseisessä kertomuksessa komissio tarkastelee vähintään finanssitransaktioveron vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, finanssimarkkinoihin ja reaalitalouteen sekä ottaa huomioon finanssialan verotuksessa tapahtuneen kansainvälisen kehityksen.
Kyseisessä kertomuksessa komissio tarkastelee vähintään finanssitransaktioveron vaikutuksia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, finanssimarkkinoihin ja reaalitalouteen sekä ottaa huomioon finanssialan verotuksessa tapahtuneen kansainvälisen kehityksen. Tämän tarkastelun tulosten perusteella tehdään tarvittavat mukautukset.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
Komissio arvioi myös tiettyjen säännösten vaikutusta, kuten finanssitransaktioveron asianmukaista soveltamisalaa ja eläkerahastojen verokantaa, ja ottaa asianmukaisesti huomioon erilaiset riskiprofiilit ja liiketoimintamallit.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
Edellä 2 artiklan 1 kohdan 3 a alakohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,05 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2017 asti.
Edellä 2 artiklan 1 kohdan 8 alakohdan f alakohdassa tarkoitettujen laitosten 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,05 prosenttia ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu verokanta on 0,005 prosenttia 1 päivään tammikuuta 2017 asti.
PERUSTELUT
Vuoden 2008 maailmanlaajuinen rahoituskriisi nosti esiin heikkoudet, joita rahoituspalvelujen sääntelyn pitkäaikainen vähentäminen oli aiheuttanut. Kriisi levisi nopeasti reaalitalouteen ja aiheutti vakavia seurauksia kasvun, työllisyyden ja julkistalouden kannalta. Veronmaksajat joutuivat pelastamaan horjuvia rahoituslaitoksia suojellakseen järjestelmän vakautta.
Samanaikaisesti oltiin yleisesti yhtä mieltä siitä, että rahoitusalaa verotettiin vähemmän kuin muita talouden aloja, koska sen toiminta on alv-vapaata, ja että sen olisi osallistuttava oikeudenmukaisemmalla tavalla kriisin kustannuksiin. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti kehotti vuonna 2010 ensimmäistä kertaa ottamaan käyttöön finanssitransaktioveron (FTV) Berèsin välimietinnössä rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä. FTV on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja progressiivinen vero ja se on sopivin väline siirtämään taakkaa veronmaksajilta rahoitusalalle, koska sillä on monia tehtäviä:
– Se voi luoda merkittäviä uusia tuloja(1) siirtämällä taakkaa työstä ja tuottavasta taloudesta, kun pyritään voimakkaasti julkisen talouden vakauttamiseen.
– Vero voisi auttaa estämään raskaasti vivutettuja ja haitallisia spekulatiivisia transaktioita, ja se voi näin ollen auttaa asianmukaisen sääntely- ja valvontajärjestelmän rinnalla vakauttamaan markkinoita ja suuntaamaan alan uudelleen kohti tuottavia pitkän aikavälin investointeja.
– Se on ensimmäinen askel kohti sisämarkkinoiden hajanaisuuden vähentämistä välillisen verotuksen alalla. Monet jäsenvaltiot ovat jo ottaneet FTV:n käyttöön eri muodoissa, mikä voi haitata kilpailua unionissa.
Näistä syistä Euroopan parlamentti totesi innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla tasolla ja Euroopan tasolla 8. maaliskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (P7_TA-PROV (2011)0080), että ”EU:n olisi edistettävä transaktiomaksun käyttöönottoa maailmanlaajuisesti; katsoo, että jos siinä ei onnistuta, EU:n olisi ensimmäisenä askeleena toteutettava transaktiomaksu unionin tasolla”.
Syyskuussa 2011 komissio vastasi lainsäädäntöehdotuksella, jossa esitettiin EU:n laajuisen FTV:n käyttöönottoa. Jäsenvaltioiden kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen kävi ilmeiseksi, että verotuksen alaa koskeva yksimielisyysvaatimus ei mahdollistanut hyväksyntää lähitulevaisuudessa. Komission alkuperäisestä ehdotuksesta antamassaan mietinnössä parlamentti oli todennut olevansa valmis tukemaan sitä, että jäsenvaltioiden ryhmä voisi ottaa FTV:n käyttöön tiiviimmän yhteistyömenettelyn puitteissa. Lokakuussa 2012 yksitoista jäsenvaltiota päätti edetä FTV:n käyttöönotossa käyttämällä tiiviimpää yhteistyötä ensimmäistä kertaa verotuksen alalla. Joulukuussa 2012 Euroopan parlamentti hyväksyi muodollisesti näiden yhdentoista maan pyynnön ja tammikuussa 2013 myös ECOFIN näytti vihreää valoa. Helmikuussa 2013 komissio hyväksyi tarkistetun ehdotuksensa FTV:n käyttöön ottamisesta 11 jäsenvaltiossa.
Tarkistettu komission ehdotus
Tiiviimpää yhteistyötä koskevissa aiesopimuksissaan osallistuvat jäsenvaltiot pyysivät, että tarkistetun komission ehdotuksen olisi perustuttava alkuperäiseen ja että olisi vältettävä veronkiertoa, vääristymiä ja siirtymistä toiselle lainkäyttöalueelle.
Parlamentti yhtyy täysin näihin tavoitteisiin. Alkuperäisessä mietinnössään EU-27:n FTV:stä se tuki:
• laaja-alaista FTV:tä, joka kattaa kaikki rahoitusalan toimijat, kaikki rahoitustuotteet ja kaikki rahoitusmarkkinat, jotta vältetään porsaanreiät ja rahoitusvälineiden korvaaminen toisilla
• veropetosten ja veronkierron minimointia siten, että ei-toivottu toiminta muutetaan suurituottoisesta ja vähäriskisestä toiminnasta pienituottoiseksi ja suuririskiseksi toiminnaksi.
Komission tarkistetussa ehdotuksessa nämä tavoitteet suurelta osin täyttyvät. Parlamentti pitää tervetulleena, että yksi sen keskeisistä ehdotuksista on sisällytetty tarkistettuun ehdotukseen – liikkeeseenlaskuperiaatteen käyttöönotto siten, että vero kohdistetaan kaikkiin transaktioihin, jotka liittyvät rahoitusvälineeseen, jonka toimija laskee liikkeelle osallistuvan jäsenvaltion alueella.
Jotta mietinnössä voidaan johdonmukaisesti noudattaa parlamentin kantaa ja FTV:n käyttöönoton yleisiä tavoitteita, siinä vahvistetaan komission ehdotusta pyrkimällä sulkemaan joitakin porsaanreikiä ja vahvistamalla mekanismeja, joilla torjutaan veropetoksia ja veronkiertoa:
– Liikkeeseenlaskuperiaatteeseen liittyvän porsaanreiän sulkeminen
Vaikka on tervetullutta, että komissio on lisännyt ehdotukseen liikkeeseenlaskuperiaatteen, OTC-johdannaisten poissulkeminen avaa porsaanreiän, joka voisi olla haitaksi veron onnistumisen kannalta. Se on vastoin periaatetta ”kaikki rahoitusalan toimijat, kaikki rahoitustuotteet ja kaikki rahoitusmarkkinat” ja kannustaa siirtämään kaupankäynnin avoimilta markkinoilta OTC-kauppaan ja tekee siten tyhjäksi äskettäin esitetyt sääntelyaloitteet, joilla pyritään johdannaismarkkinoiden kehittämiseen. Tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi FTV:llä olisi myös liikkeeseenlaskuperiaatetta noudatettaessa oltava laaja soveltamisala, mukaan luettuina OTC-johdannaiset.
– Omistajuusperiaatteen palauttaminen
Komissio ei sisällyttänyt tekstiin parlamentin ehdotusta ”omistajuusperiaatteesta”, jonka inspiraationa oli Yhdistyneen kuningaskunnan onnistunut ”Stamp Duty”. ”Omistajuusperiaatteen” mukaan finanssitransaktio, josta ei ole kannettu FTV:tä, ei ole laillisesti täytäntöönpanokelpoinen eikä johda kohde-etuuden omistusoikeuden siirtymiseen.
Komissio väittää, että omistajuusperiaatetta ei voida sisällyttää direktiiviin, koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ole hallinnollisia järjestelyjä sen täytäntöönpanon valvomiseen. Tämä on kuitenkin FTV:n onnistumisen avainelementti, ja jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että ne ottavat käyttöön tarvittavat järjestelyt, jotta se voi toimia. Tämä ei ole kansallinen vero – se on ensimmäinen alueellinen FTV, ja jäsenvaltioiden, jotka ovat poliittisesti sitoutuneet sen täytäntöönpanoon, olisi saatava se toimimaan. Omistajuusperiaate on avain pyrittäessä nostamaan veropetosten kustannukset niin korkealle, että niillä on tehokas pelotevaikutus.
– Kotipaikkaperiaatteen vahvistaminen
Myös kotipaikkaperiaatetta voitaisiin vahvistaa täsmentämällä, että FTV-lainkäyttöalueelle rekisteröidyt unionin rahoituslaitosten sivuliikkeet kuuluvat FTV:n soveltamisalaan. Tämä on tärkeää sen selkeyttämiseksi, että FTV-lainkäyttöalueen ulkopuolella sijaitsevia sivuliikkeitä ei voida käyttää veronkiertoon.
– FTV-komitea
Se, että FTV:tä ei sovelleta yhdenmukaisesti kaikissa 27 jäsenvaltiossa vaan ainoastaan yhdessätoista, merkitsee sitä, että on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisten veropetosten ja veronkierron estämiseen. On ratkaisevan tärkeää varmistaa veronkantomekanismin mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus ja tehokkuus, koska yhdessä jäsenvaltiossa ilmenevät heikkoudet heikentäisivät veron onnistumismahdollisuuksia ja voisivat jopa johtaa keinotteluun FTV-alueen sisällä.
Esittelijä ehdottaa, että tähän pyritään pakollisilla delegoiduilla täytäntöönpanosäädöksillä (eikä komission harkinnan mukaan) sekä perustamalla asiantuntijatyöryhmä (FTV-komitea), joka koostuu osallistuvien jäsenvaltioiden, komission, ESMA:n ja EKP:n edustajista. Tämän komitean tehtävänä on valvoa direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, havaita veronkiertojärjestelyt ja ehdottaa vastatoimia. FTV-komitea tutkii myös, miten parhaalla tavalla hyödyntää olemassa olevaa unionin lainsäädäntöä rahoituspalvelujen alalla (markkinarakennetoimija-asetus, rahoitusmarkkinadirektiivi, rahoitusmarkkina-asetus) ja verotuskysymyksissä tehtävää yhteistyötä veronkannon mahdollistamiseksi.
Resurssien hallinta
Komission ehdotuksessa ei viitata suoraan tulojen hallinnointiin. EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa komissio on kuitenkin ehdottanut, että osa FTV-tuloista käytetään unionin todellisina omina varoina. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä voidaan nyt edetä unionin omien varojen suhteen ja vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa painetta aikana, jolloin tätä kipeimmin tarvitaan. Lisäksi EU-johtajien hiljattain käymissä neuvotteluissa ennen 7. ja 8. helmikuuta 2013 pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta ilmeni selvästi, että todellisten omien varojen järjestelmän perustaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan taata, että EU:n painopisteet heijastuvat asianmukaisesti EU:n talousarviossa.
FTV-varojen käyttö omina varoina on mahdollista myös tiiviimmän yhteistyön tapauksessa. Yhdentoista osallistujamaan kansallisia BKTL-osuuksia vähennettäisiin kunkin maan vastaavalla FTV-määrällä. Tämä vapauttaisi merkittäviä summia kansallisiin talousarvioihin ja helpottaisi siten julkisen talouden vakauttamista tai muiden painopisteiden rahoittamista.
Komission mukaan FTV:llä voidaan koota jopa 57 miljardia euroa, jos se pannaan täytäntöön 27 jäsenvaltiossa ja 31 miljardia euroa, jos se pannaan täytäntöön tiiviimmän yhteistyön puitteissa 11 jäsenvaltiossa.
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.5.2013)
talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla
Komissio esitti kesäkuussa 2011 paketin, joka sisältää ehdotuksia unionin omien varojen järjestelmän uudistamiseksi. Sen perustana oli muun muassa ajatus finanssitransaktioiden verotusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta jäsenvaltioissa ottamalla käyttöön finanssitransaktiovero. Komissio esitti, että kaksi kolmasosaa kyseisen veron avulla kerätyistä tuloista otettaisiin unionin talousarvioon omina varoina.
Euroopan parlamentti antoi 23. toukokuuta 2012 myönteisen lausunnon komission ehdotuksesta direktiiviksi finanssitransaktioveron käyttöönotosta. Neuvoston kokouksissa 22. kesäkuuta ja 10. heinäkuuta 2012 saatiin kuitenkin varmuus siitä, että edelleen oli olennaisia mielipide-eroja siitä, oliko unionin tasolla tarpeen ottaa käyttöön yhteinen finanssitransaktioverojärjestelmä, ja että yhdenmukaistetun finanssitransaktioveron periaate ei saisi neuvoston yksimielistä kannatusta lähitulevaisuudessa.
Yhteensä 11 jäsenvaltiota päätti ottaa yhdenmukaistetun finanssitransaktioveron käyttöön, ja komissio käynnisti tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn kyseisen veron käyttöönottamiseksi vain näissä jäsenvaltioissa. Tämä direktiiviehdotus koskee tiiviimmän yhteistyön toteuttamista finanssitransaktioveron alalla, ja siinä noudatetaan neuvoston 22. tammikuuta 2013 antamaa lupaa, joka myönnettiin Euroopan parlamentilta 12. joulukuuta 2012 saadun hyväksynnän jälkeen. Pohjimmiltaan ehdotus muistuttaa finanssitransaktioveron käyttöönottoa koskevaa komission alkuperäistä ehdotusta, mutta siihen on tehty tarvittavat mukautukset, jotta voidaan ottaa huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden pienempi määrä.
Omia varoja koskevat näkökohdat
Parlamentti on useissa yhteyksissä toistanut kantansa, jonka mukaan nykyistä omien varojen järjestelmää on ehdottomasti uudistettava. Perussopimuksen(1) hengen ja kirjaimen vastaisesti noin 85 prosenttia unionin tuloista muodostuu nykyään jäsenvaltioiden maksuosuuksista eikä aidoista omista varoista. Sen vuoksi ”oikeudenmukaisen palautuksen” logiikka on tullut kaiken talousarviota koskevan unionin päätöksenteon keskeiseksi elementiksi, mikä on synnyttänyt suuren joukon alennuksia ja perusteettomia poikkeuksia.
Uusimmassa päätöslauselmassaan (maaliskuu 2013) parlamentti palautti jälleen kerran mieliin, että on tärkeää ryhtyä jälleen noudattamaan perussopimusta, ja kehotti ottamaan käyttöön omien varojen järjestelmän, josta vähintään 60 prosenttia rahoitetaan omista varoista. Parlamentti vaatii myös neuvotteluja omien varojen uudistamista koskevasta sitovasta etenemissuunnitelmasta, jossa määritellään prosessin seuraavat vaiheet. Ottamalla käyttöön aidot omat varat varmistetaan, että unionilla on käytettävissään riittävästi rahoitusta, jotta se kykenee noudattamaan sitoumuksiaan ja saavuttamaan tavoitteensa kasvattamatta välttämättä unionin talousarviota.
Vaikka finanssitransaktioveroa ei tässä vaiheessa oteta käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, sen keräämisestä osallistuvissa jäsenvaltioissa syntyvä tuotto (arviolta 31 miljardia euroa vuodessa) voitaisiin käyttää kokonaan tai osittain unionin talousarvion rahoittamiseen, mikä vähentäisi vastaavasti BKTL-maksuosuuksia ja auttaisi saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan unionin talousarvio rahoitetaan omin varoin. Finanssitransaktioveroa koskeva komission ehdotus vastaa useimpia aidoille omille varoille asetettuja perusteita, jotka mainitaan Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta annetussa parlamentin päätöslauselmassa(2). Niitä ovat erityisesti riittävyys, vakaus, havainnollisuus ja yksinkertaisuus, alhaiset toimintakustannukset, tehokas resurssien jako, vertikaalinen ja horisontaalinen tasapuolisuus sekä oikeudenmukaiset maksuosuudet.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(24 a) Jotta unionilla olisi omia riippumattomia rahoituslähteitä, joiden avulla unionin toimintalinjojen tavoitteet ja unionin talousarvio saadaan paremmin vastaamaan toisiaan, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklassa määrätään, finanssitransaktioverosta saatavat varat olisi osoitettava kokonaan tai ainakin osittain unionin talousarvioon aitoina omina varoina.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 b kappale (uusi)
Komission teksti
Tarkistus
(24 b) Tässä direktiivissä ei käsitellä finanssitransaktioverosta saatavien tulojen hallinnointia.Kun kuitenkin otetaan huomioon komission vuonna 2011 esittämät lainsäädäntöehdotukset EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta sekä Euroopan parlamentin 13 päivänä maaliskuuta 2013 antama päätöslauselma Eurooppa-neuvoston 7.–8.helmikuuta antamista monivuotista rahoituskehystä koskevista päätelmistä1, ainakin osa finanssitransaktioverosta saatavista tuloista olisi osoitettava unionin talousarvioon aitoina omina varoina.Jos finanssitransaktioverosta saadut tulot käytetään kokonaan tai osittain aitoina omina varoina, tämä pienentää samassa suhteessa kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamia BKTL-maksuosuuksia – riippumatta niiden unionin talousarvioon maksamasta finanssitransaktioveroon perustuvasta maksuosuudesta – jolloin jäsenvaltioiden valtiontalouteen kohdistuva rasitus pienenee.
4 a.Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että finanssitransaktioverosta unionin omina varoina käytettävä osuus siirretään unionin talousarvioon finanssitransaktioveroon perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä annetun neuvoston asetuksen […/…]1 mukaisesti.
_____________
1 COM (2011)0738.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta
Komission teksti
Tarkistus
Komissio toimittaa neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen.
Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran31 päivään joulukuuta 2016 mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja tarvittaessa ehdotuksen.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko
Tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen finanssitransaktioveron alalla
Marta Andreasen, Richard Ashworth, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vojtěch Mynář, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Alda Sousa, László Surján, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan ensimmäinen kohta: ”Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.”
Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, Udo Bullmann, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Syed Kamall, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Sławomir Nitras, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet
Herbert Dorfmann, Sari Essayah, Vicky Ford, Robert Goebbels, Krišjānis Kariņš, Mojca Kleva Kekuš, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Marisa Matias, Claudio Morganti, Nils Torvalds