MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

24.6.2013 - (COM(2011)0873 – C7‑0506/2011 – 2011/0427(COD)) - ***I

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Jan Mulder

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 286 KB)
• 001-001 (DOC - 202 KB)
• 002-002 (PDF - 79 KB)
• 002-002 (DOC - 174 KB)
• 003-004 (PDF - 83 KB)
• 003-004 (DOC - 302 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

(COM(2011)0873 – C7‑0506/2011 – 2011/0427(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0873),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0506/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7‑0232/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET^[1]*

komission ehdotukseen

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)         Euroopan rajavalvontajärjestelmää, jäljempänä 'Eurosur', tarvitaan vahvistamaan tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 ▌^[2]1perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä 'virasto', kanssa. Eurosur tarjoaa näille viranomaisille ja virastolle infrastruktuurin ja välineet, joita tarvitaan tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta ja auttaa varmistamaan muuttajien suojelu ja pelastamaan muuttajien henkiä ▌.

(1 a)      Matkustaminen pienillä merikelvottomilla veneillä on lisännyt eteläisillä meriulkorajoilla hukkuneiden maahantulijoiden määrää räjähdysmäisesti. Eurosurin olisi parannettava huomattavasti viraston ja jäsenvaltioiden teknisiä ja operatiivisia valmiuksia havaita näitä pieniä aluksia sekä parannettava jäsenvaltioiden reaktiokykyä siirtolaisten ja pakolaisten pelastamiseksi, mikä auttaisi vähentämään huomattavasti merellä menehtyneiden muuttajien määrää.

(2)         Jäsenvaltioiden olisi perustettava kansalliset koordinointikeskukset ▌, jotta niiden ja viraston välinen yhteistyö ja tiedonvaihto rajavartioinnin alalla tehostuisi. Eurosurin moitteettoman toiminnan kannalta on keskeisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka vastaavat kansallisen lainsäädännön nojalla ulkorajojen vartioinnista, toimivat yhteistyössä kansallisten koordinointikeskusten välityksellä.

(3)         Tämä asetus ei saisi estää jäsenvaltioita antamasta kansallisille koordinointikeskuksilleen vastuuta myös ilmarajojen vartiointia koskevan tiedonvaihdon ja yhteistyön koordinoinnista ja rajanylityspaikoilla tehtävistä tarkastuksista.

(3 a)      Tässä asetuksessa edellytetään, että virasto parantaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen kaltaisten muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, jotta Euroopan tasolla jo käytettävissä olevia tietoja, valmiuksia ja järjestelmiä, kuten Euroopan maanseurantaohjelmaa, voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

(4)  Tämä asetus on osa EU:n ulkorajojen yhdennettyä rajaturvallisuusmallia ja Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiaa. Eurosurilla kehitetään myös osaltaan EU:n merialueen vartiointia koskevaa yhteistä tiedonvaihtoympäristöä, sillä se tarjoaa laajemmat puitteet meritilannetietoisuudelle eri alojen julkisten viranomaisten tiedonvaihdon kautta EU:ssa.

(4 a)      Jotta varmistetaan, että Eurosuriin sisältyvät tiedot ovat mahdollisimman täydelliset ja ajantasaiset erityisesti kolmansien maiden tilanteen osalta, viraston olisi tehtävä yhteistyötä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa. Tätä varten Euroopan unionin edustustojen ja toimistojen olisi toimitettava virastolle kaikki Eurosurin kannalta tärkeät tiedot.

(5)          Viraston tulisi antaa tarvittavaa tukea Eurosurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ja tarvittaessa yhteisen tiedonvaihtoympäristön kehittämiseksi, järjestelmien yhteentoimivuus mukaan lukien, erityisesti perustamalla Eurosur-puitteet, pitämällä niitä yllä ja koordinoimalla niitä.

(5 a)      Virastolle olisi annettava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit, jotta se voisi täyttää sille tästä asetuksesta aiheutuvat lisätehtävät asianmukaisesti.

(6)         Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artiklassa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, joita ovat muun muassa oikeus elämään, ihmisarvon kunnioittaminen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto, ihmiskaupan kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaamiseen, asiakirjojen saantioikeus, oikeus turvapaikkaan, suoja palauttamis- ja karkottamistapauksissa, palauttamiskiellon periaate, syrjimättömyys ja lapsen oikeudet. Jäsenvaltioiden ja viraston olisi sovellettava tätä asetusta kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(6 a)      Perusoikeusvaltuutettu ja neuvoa-antava ryhmä saavat asetuksen (EY) N:o 2007/2004 26 a artiklan 4 kohdan mukaisesti käytettäväkseen kaikki perusoikeuksien kunnioittamista koskevat tiedot, jotka liittyvät kaikkeen viraston Eurosurin yhteydessä toteuttamaan toimintaan.

(6 b)      Tässä asetuksessa tunnustetaan, että muuttoreittejä käyttävät myös kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt.

(7)         Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa tulisi käyttää henkilötietojen vaihtoon ainoastaan poikkeustilanteissa. Sen olisi perustuttava voimassa oleviin kansallisiin ja EU:n säännöksiin ja noudatettava niihin sisältyviä erityisiä tietosuojavaatimuksia. Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY ▌, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[3] ja ▌rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS[4] sovelletaan tapauksissa, joissa kohdennetummat välineet, kuten asetus (EY) N:o 2007/2004, eivät takaa täydellistä tietosuojaa.

(8)         Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa Eurosurin perustamista koskevaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

(9)         Jotta Eurosur voitaisiin ottaa maantieteellisesti asteittain käyttöön, velvoitetta nimetä ja hallinnoida kansallisia koordinointikeskuksia olisi sovellettava kahdessa toisiaan seuraavassa vaiheessa: ensin jäsenvaltioissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltioiden eteläisillä ▌ja ▌itäisillä ▌ulkorajoilla, ja toisessa vaiheessa muissa jäsenvaltioissa ▌.

(9 a)      Tämä asetus sisältää säännöksiä yhteistyöstä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska järjestelmällinen ja jatkuva yhteistyö ja tiedonvaihto näiden maiden ja etenkin Välimeren alueen maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää Eurosurin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. On tärkeää, että jäsenvaltioiden ja naapureina olevien kolmansien maiden välisessä yhteistyössä ja tiedonvaihdossa noudatetaan täysimääräisesti perusoikeuksia ja etenkin palauttamiskiellon periaatetta.

(9 b)      Tämä asetus sisältää säännöksiä mahdollisesta Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtävästä tiiviistä yhteistyöstä, jolla voitaisiin edistää Eurosurin tavoitteiden saavuttamista.

(9 c)      Viraston ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tämän asetuksen täytäntöönpanossa mahdollisimman hyvin nykyisiä henkilöstöä ja teknisiä apuvälineitä koskevia valmiuksia sekä unionin tasolla että kansallisesti.

(9 d)      Komission olisi arvioitava säännöllisesti tämän asetuksen täytäntöönpanon tuloksia sen määrittämiseksi, missä määrin Eurosurin tavoitteet on saavutettu.

(10)       Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ▌Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei ▌sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan▌. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, ▌Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(11)       Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, ▌joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[5] mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, ▌se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ▌.

(12)       Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä ▌, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[6] mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen▌, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin ▌.

(13)       Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta ▌Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[7] 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan. Norjan osalta 5 artiklan 1 kohtaa olisi sovellettava 2 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.

(14)       Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[8] ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY[9] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)       Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[10] ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU[11] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(16)       Tämän asetuksen täytäntöönpano ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon eikä niihin jäsenvaltioiden velvoitteisiin, jotka johtuvat Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksesta, ihmishengen turvallisuutta merellä koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta, kansainvälisestä etsintä- ja pelastuspalveluja merellä koskevasta yleissopimuksesta, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta ja sen maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvaa maahanmuuttajien salakuljetusta koskevasta lisäpöytäkirjasta, pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevasta yleissopimuksesta sekä muista asiaankuuluvista kansainvälisistä sopimuksista.

(17)       Tämän asetuksen täytäntöönpano ei vaikuta Schengenin rajasäännöstöön eikä viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavan meriulkorajojen vartioinnin sääntöihin ▌,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet jäsenvaltioiden ja viraston väliselle tiedonvaihdolle ja yhteistyölle tilannetietoisuuden parantamiseksi ja reaktiokyvyn lisäämiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden ▌ulkorajoilla, jäljempänä 'Eurosur', tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta ja auttaa varmistamaan muuttajien suojelu ja pelastamaan muuttajia.

2 artikla

Soveltamisala

1.          Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden meri- ja maaulkorajojen vartiointiin, mukaan lukien luvattomien rajanylitysten seuranta, havaitseminen, tunnistaminen, jäljittäminen, estäminen ja pysäyttäminen ▌tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta ja auttaa suojaamaan ja pelastamaan muuttajia.

1 a.       Tätä asetusta voidaan soveltaa myös ilmarajojen valvontaan sekä rajanylityspaikoilla tehtäviin tarkastuksiin, jos jäsenvaltiot toimittavat vapaaehtoisesti Eurosurille kyseisiä tietoja.

2.          Tätä asetusta ei sovelleta oikeudellisiin tai hallinnollisiin toimenpiteisiin, joita jäsenvaltioiden vastuussa olevat viranomaiset ovat toteuttaneet havaittuaan rajat ylittävää rikollista toimintaa tai ulkorajat luvattomasti ylittäviä henkilöitä.

3.          Jäsenvaltioiden ja viraston on tätä asetusta soveltaessaan noudatettava perusoikeuksia, myös palauttamiskiellon ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteita ja tietosuojavaatimuksia. Niiden on annettava etusija lasten, yksin matkustavien alaikäisten, ihmiskaupan uhrien, välitöntä lääkintäapua tarvitsevien, kansainvälistä suojelua tarvitsevien, merihädässä olevien sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeille.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

-a)         'virastolla' asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa;

a)          'tilannetietoisuudella' kykyä seurata, havaita, tunnistaa, jäljittää ja ymmärtää rajat ylittävää laitonta toimintaa, jotta reagointitoimenpiteille voidaan määrittää perusteet uusien tietojen ja jo saadun tietämyksen yhdistämisen pohjalta ja jotta voidaan paremmin vähentää menehtyneiden muuttajien määrää ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä;

b)          'reaktiokyvyllä' kykyä toteuttaa toimia laittoman rajat ylittävän toiminnan torjumiseksi jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä, mukaan lukien keinot ja määräajat, joiden avulla ▌kyetään reagoimaan riittävän hyvin;

c)          'tilannekuvalla' graafista käyttöliittymää, jossa esitetään eri viranomaisilta, valvontalaitteista ja ‑järjestelmistä sekä muista lähteistä saadut miltei reaaliaikaiset tiedot ▌, jotka jaetaan viestintä- ja tiedotuskanavia pitkin muille viranomaisille tilannetietoisuuden saavuttamiseksi ja reaktiokyvyn tukemiseksi jäsenvaltioiden ulkorajoilla ja rajan läheisellä alueella;

d)          'rajat ylittävällä rikollisuudella' vakavaa ▌ rajat ylittävää rikollisuutta jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä ▌;

e)          'ulkorajaosuudella' jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokoisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä tai sellaisena kuin kansallinen koordinointikeskus tai muu vastuussa oleva kansallinen viranomainen on sen vahvistanut;

f)           'rajan läheisellä alueella' jäsenvaltioiden ulkorajojen ulkopuolella sijaitsevaa maantieteellistä aluetta ▌;

fa)         'kriisitilanteilla' luonnononnettomuuksia tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja, onnettomuuksia, humanitaarisia tai poliittisia kriisejä ja muita sellaisia vakavia tilanteita jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus ulkorajojen valvontaan;

fb)         'erityistapahtumalla' tilannetta, joka liittyy laittomaan muuttoliikkeeseen tai rajat ylittävään rikollisuuteen tai jossa muuttajien henki on vaarassa jäsenvaltioiden ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä.

II OSASTO

PUITTEET

I LUKU

Osat

4 artikla

Eurosur-puitteet

1.          Jäsenvaltioiden ja viraston on käytettävä tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön rajavartioinnin alalla ja nykyiset tiedonvaihto- ja yhteistyömekanismit huomioon ottaen Eurosur-puitteita ▌, joihin kuuluvat seuraavat osat:

a)      kansalliset koordinointikeskukset ▌;

b)     kansalliset tilannekuvat;

c)      viestintäverkko;

d)     Euroopan tilannekuva;

e)      rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva;

f)      valvontavälineiden yhteinen käyttö.

2.          Kansallisten koordinointikeskusten on toimitettava virastolle viestintäverkon kautta kansallisista tilannekuvistaan ▌tiedot, joita tarvitaan Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen ja ylläpitoon.

3.          Virasto antaa kansallisille koordinointikeskuksille viestintäverkon kautta rajattoman pääsyn tarkastelemaan Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa.

4.          Edellä 1 kohdassa luetellut osat luodaan ja niitä pidetään yllä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

5 artikla

Kansallinen koordinointikeskus

1.          Kunkin jäsenvaltion on nimettävä ▌kansallinen koordinointikeskus sekä hallinnoitava sitä ja pidettävä sitä yllä; koordinointikeskus koordinoi ja vaihtaa tietoja kaikkien niiden viranomaisten kanssa, joilla on vastuu ulkorajojen vartioinnista kansallisesti, sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa. Jäsenvaltion on ilmoitettava keskuksen perustamisesta komissiolle, joka puolestaan tiedottaa asiasta muille jäsenvaltioille ja virastolle.

2.          Kansallinen koordinointikeskus ovat yhteyspiste tiedonvaihdolle ja yhteistyölle muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa Eurosurin puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista ▌.

3.          Kansallisen koordinointikeskuksen on

a)      huolehdittava oikea-aikaisesta tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä kaikkien niiden kansallisten viranomaisten välillä, jotka ovat vastuussa ulkorajojen vartioinnista, ▌sekä muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa;

aa)   huolehdittava oikea-aikaisesta tietojenvaihdosta kansallisen tason etsintä- ja pelastustoimista vastaavien sekä lainvalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa.

b)     osallistuttava resurssien ja henkilöstön tehokkaaseen ja tulokselliseen hallintaan;

c)      luotava kansallinen tilannekuva 9 artiklan mukaisesti ja pidettävä sitä yllä;

d)     tuettava ▌kansallisten rajavartiointitoimien suunnittelua ja toteuttamista;

e)      koordinoitava kansallista rajavartiointijärjestelmää ▌kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

f)      edistettävä tässä asetuksessa tarkoitettujen kansallisten rajavartiointitoimien vaikutusten säännöllistä mittaamista;

g)      koordinoitava operatiivisia toimia muiden jäsenvaltioiden kanssa tämän kuitenkaan vaikuttamatta viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaan.

4.          Kansallisen koordinointikeskuksen on oltava toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

6 artikla

Virasto

1.          Virasto

a)       perustaa Eurosurin viestintäverkon ja pitää sitä yllä 7 artiklan mukaisesti;

b)     luo Euroopan tilannekuvan ja pitää sitä yllä 10 artiklan mukaisesti;

c)      luo rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ja pitää sitä yllä 11 artiklan mukaisesti;

d)     koordinoi valvontavälineiden yhteistä käyttöä 12 artiklan mukaisesti.

2.          Virasto on 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

7 artikla

Viestintäverkko

1.          Virasto perustaa viestintäverkon ja pitää sitä yllä tarjotakseen viestintä- ja analysointivälineitä ja mahdollistaakseen arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen ja salaisiksi luokiteltujen tietojen ▌vaihdon suojatusti ja miltei reaaliajassa kansallisten koordinointikeskusten kanssa ja niiden kesken. Verkko on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa ja sen puitteissa on pystyttävä toteuttamaan seuraavat toimet:

a)      kahden- ja monenvälinen tiedonvaihto miltei reaaliajassa;

b)     audio- ja videokokousten pitäminen;

c)      arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen, lähettäminen ja muokkaus;

d)     EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojattu käsittely, säilyttäminen, lähettäminen ja muokkaus RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tasoon tai vastaaviin kansallisiin luokitustasoihin saakka samalla kun varmistetaan, että turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään erillisessä ja asianmukaisesti valtuutetussa osassa viestintäverkkoa.

2.          Virasto tarjoaa teknistä tukea ja varmistaa, että viestintäverkko on yhteentoimiva kaikkien muiden asiaankuuluvien viraston hallinnoimien viestintä- ja tietojärjestelmien kanssa.

3.          Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 11 d artiklan mukaisesti virasto vaihtaa, muokkaa ja tallettaa viestintäverkkoon arkaluonteisia mutta turvallisuusluokittelemattomia sekä turvallisuusluokiteltuja tietoja.

3 a.       Kansalliset koordinointikeskukset vaihtavat, muokkaavat ja tallettavat viestintäverkkoon arkaluonteisia mutta turvallisuusluokittelemattomia sekä turvallisuusluokiteltuja tietoja noudattaen sääntöjä ja normeja, jotka ▌vastaavat komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta tehdyn komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom ▌ säännöksiä.

4.          Viestintäverkkoa käyttävien jäsenvaltioiden viranomaisten, virastojen ja muiden elinten on varmistettava, että turvallisuusluokiteltuja tietoja käsiteltäessä noudatetaan viraston soveltamia turvallisuussääntöjä ja -normeja vastaavia sääntöjä ja normeja.

II LUKU

Tilannetietoisuus

8 artikla

Tilannekuvat

1.          Kansalliset tilannekuvat, Euroopan tilannekuva ja rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva laaditaan kokoamalla, arvioimalla, keräämällä, analysoimalla, tulkitsemalla, tuottamalla, havainnollistamalla ja jakamalla tietoja.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kuvat sisältävät seuraavat tietokerrokset:

a)      tapahtumatietokerros ▌;

b)     operatiivisten tietojen kerros ▌;

c)      analyysitietokerros ▌.

9 artikla

Kansallinen tilannekuva

1.          Kansallisen koordinointikeskuksen on laadittava kansallinen tilannekuva ja pidettävä sitä yllä, jotta kaikki ulkorajojen valvonnasta ja erityisesti vartioinnista kansallisesti vastuussa olevat viranomaiset saisivat tehokkaita, tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja ▌.

2.          Kansallinen tilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)      kansallinen rajavartiointijärjestelmä ▌kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)     ulkorajojen vartioinnista vastuussa olevien kansallisten viranomaisten hallinnoimat liikkumattomat ja liikkuvat valvontalaitteet;

c)      rajavartiointia ja muita seurantatehtäviä suorittavat partiot;

d)     paikalliset, alueelliset ja muut koordinointikeskukset;

e)      muut asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset ja järjestelmät, mukaan lukien yhteyshenkilöt, operatiiviset yhteyskeskukset ja yhteyspisteet;

f)      virasto;

g)      kansalliset koordinointikeskukset muissa jäsenvaltioissa ▌;

ga)   kolmansien maiden viranomaiset 18 artiklassa tarkoitettujen kahden- ja monenvälisten sopimusten ja alueellisten verkostojen perusteella;

▌

i)       alusten ilmoitusjärjestelmät niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti;

j)      muut asiaankuuluvat eurooppalaiset ja kansainväliset organisaatiot;

k)     muut lähteet.

3.          Kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)      luvattomien rajanylitysten välitaso, joka sisältää kansallisen koordinointikeskuksen käytettävissä olevia tietoja muuttajien henkeä uhkaavista erityistapahtumista;

b)     rajat ylittävän rikollisuuden välitaso ▌;

c)      kriisitilanteiden välitaso ▌;

d)     muiden tapahtumien välitaso, joka sisältää tietoja tunnistamattomista ja epäilyttävistä ajoneuvoista, aluksista ja muista kulkuneuvoista ja henkilöistä kyseisen jäsenvaltion ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä, sekä muista tapahtumista, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus ulkorajojen valvontaan.

4.          Kansallinen koordinointikeskus antaa kullekin kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerroksen erityistapahtuman vaikutukselle suuntaa-antavan tason, joka on "matala", "keskitaso" tai "korkea". Kaikista erityistapahtumista on ilmoitettava virastolle.

5.        Kansallisen tilannekuvan operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)      omien voimavarojen, mukaan lukien lainvalvontaoperaatiota avustavat sotilaalliset voimavarat, ja toiminta-alueiden välitaso, joka sisältää tietoja ▌omien voimavarojen sijainnista, ▌asemasta ja tyypistä sekä mukana olevista viranomaisista. Lainvalvontaoperaatiota avustavien sotilaallisten voimavarojen yhteydessä kansallinen koordinointikeskus voi tällaisista voimavaroista vastuussa olevan kansallisen viranomaisen pyynnöstä päättää rajata tällaisten tietojen saannin tahoihin, joilla on tiedonsaantitarve ▌;

▌

c)      ympäristöä koskevien tietojen välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista kyseisen jäsenvaltion ulkorajoilla tai tarjoaa pääsymahdollisuuden tarkastelemaan näitä tietoja.

5 a.       Operatiivisten tietojen kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan EU RESTRICTED -turvaluokkaan.

6.          Kansallisen tilannekuvan analyysitietokerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)      informaation välitaso, joka sisältää tämän asetuksen soveltamisen kannalta tärkeimmät tapahtumat ja indikaattorit;

b)     analyysien välitaso, joka sisältää analyysiraportteja, riskinluokittelun suuntauksia, alueellisia havaintoja ja tilannekatsauksia, joilla on merkitystä tämän asetuksen soveltamisen kannalta;

c)      tiedustelutiedon välitaso, joka sisältää analysoituja tietoja, joilla on merkitystä tämän asetuksen soveltamisen kannalta ja erityisesti vaikutustasojen määrittämiseksi ▌ulkorajaosuuksille ▌;

d)     kuvien ja paikkatietojen välitaso, joka sisältää referenssikuvia, taustakarttoja, ▌analysoitujen tietojen validoinnin ja muutosanalyysejä (maapallon havainnointikuvia) sekä muutosten jäljitystietoja, paikannustietoja ja ulkorajojen läpäisevyyttä koskevia karttoja.

7.          Kansallisen tilannekuvan analyysitietokerroksen tiedot ja operatiivisten tietojen kerroksen ympäristöä koskevat tiedot voivat perustua Euroopan tilannekuvassa ja rajan läheisen alueen yhteisessä tiedustelutilannekuvassa annettuihin tietoihin.

▌

9.          Naapurijäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten on jaettava toistensa kanssa suoraan ja miltei reaaliajassa vierekkäisiä ulkorajaosuuksia koskevat tilannekuvat seuraavilta osin:

a)       ▌erityistapahtumat ▌ja muut tapahtumatietokerrokseen sisältyvät merkittävät tilanteet;

▌

d)     taktista riskianalyysiä koskevat raportit sellaisina kuin ne sisältyvät analyysitietokerrokseen.

9 a.     Naapurijäsenvaltioiden kansalliset koordinointikeskukset voivat jakaa toistensa kanssa suoraan ja miltei reaaliajassa vierekkäisiä ulkorajaosuuksia koskevat tilannekuvat, jotka liittyvät operatiivisten tietojen kerrokseen sisältyviin tietoihin vierekkäisillä ulkorajaosuuksilla toimivien omien voimavarojen sijainnista, asemasta ja tyypistä.

10 artikla

Euroopan tilannekuva

1.          Virasto laatii Euroopan tilannekuvan ja pitää sitä yllä voidakseen toimittaa kansallisille koordinointikeskuksille tehokkaita, tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja ja analyysejä ▌.

2.          Euroopan tilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)      kansalliset tilannekuvat tässä artiklassa vaaditussa määrin ▌,

b)     virasto;

ba)   Euroopan komissio, joka toimittaa strategisia tietoja rajavalvonnasta, myös ulkorajojen valvonnan puutteista;

bb)   Euroopan unionin edustustot ja toimistot;

c)      muut asiaankuuluvat 17 artiklassa tarkoitetut unionin elimet, toimistot ja virastot ja kansainväliset organisaatiot;

d)     muut lähteet.

3.          Euroopan tilannekuvan tapahtumatietokerrokseen sisältyy seuraavia seikkoja koskevia tietoja:

a)      erityistapahtumat ▌, jotka sisältyvät kansallisen tilannekuvan tapahtumatietokerrokseen ▌;

b)     ▌erityistapahtumat ja muut tapahtumat, jotka sisältyvät rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan ▌;

c)      ▌erityistapahtumat viraston koordinoiman yhteisen operaation, pilottihankkeen tai nopean toiminnan toiminta-alueella.

4.          Virasto ottaa huomioon Euroopan tilannekuvassa tietylle erityistapahtumalle kansallisen koordinointikeskuksen laatimassa kansallisessa tilannekuvassa määritellyn vaikutustason.

5.          Euroopan tilannekuvan operatiivisten tietojen kerros koostuu seuraavista välitasoista:

a)      omien voimavarojen välitaso, joka sisältää tietoja viraston yhteisiin operaatioihin, pilottihankkeisiin ja nopeaan toimintaan osallistuvien tai viraston käytettävissä olevien voimavarojen sijainnista, aikataulusta, ▌asemasta ja tyypistä, sekä käyttöönottosuunnitelman, joka sisältää tiedot toiminta-alueesta, partiointiaikatauluista ja viestintäkoodeista;

b)     operaatioiden välitaso, joka sisältää tietoja viraston koordinoimista yhteisistä operaatioista, pilottihankkeista ja nopeasta toiminnasta, myös tehtävänmäärityksestä, sijainnista, asemasta, kestosta, jäsenvaltioista ja muista mukana olevista toimijoista sekä päivittäiset ja viikoittaiset tilanneraportit, tilastotiedot ja viestimille tarkoitetut tiedotuspaketit;

c)      ympäristöä koskevien tietojen välitaso, joka sisältää tietoja maasto- ja sääolosuhteista jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

5 a.       Euroopan tilannekuvan operatiivisten tietojen kerroksen omia voimavaroja koskevat tiedot luokitellaan EU RESTRICTED -turvallisuusluokkaan.

6.          Euroopan tilannekuvan analyysitietokerros on rakenteeltaan samanlainen kuin kansallinen tilannekuva.

▌

11 artikla

Rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva

1.          Virasto laatii rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ja pitää sitä yllä voidakseen toimittaa kansallisille koordinointikeskuksille tehokkaita, tarkkoja ja oikea-aikaisia tietoja ja analyysejä rajan läheisestä alueesta ▌.

2.          Rajan läheisen alueen yhteinen tiedustelutilannekuva kootaan seuraavista lähteistä kerätyistä tiedoista:

a)      kansalliset koordinointikeskukset, mukaan lukien jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiltä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kautta saadut tiedot ja raportit;

           ▌

ba)   Euroopan unionin edustustot ja toimistot;

c)      virasto, mukaan lukien yhteyshenkilöidensä toimittamat tiedot ja raportit;

d)     muut asiaankuuluvat 17 artiklassa tarkoitetut unionin elimet, toimistot ja virastot ja kansainväliset organisaatiot;

e)      kolmansien maiden viranomaiset 18 artiklassa tarkoitettujen kahden- ja monenvälisten sopimusten ja alueellisten verkostojen perusteella ja kansallisten koordinointikeskusten välityksellä;

f)      muut lähteet.

3.          Rajan läheisen alueen yhteiseen tiedustelutilannekuvaan voi sisältyä tietoja, joka on ilmarajojen vartioinnin ▌ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtävien tarkastusten kannalta oleellista.

4.          Rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan tapahtumatietokerros, operatiivisten tietojen kerros ja analyysitietokerros ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin Euroopan tilannekuva.

5.          Virasto määrittää ohjeellisen vaikutustason kullekin erityistapahtumalle rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan tapahtumatietokerroksessa. Virasto ilmoittaa kansallisille koordinointikeskuksille kaikista erityistapahtumista rajan läheisellä alueella ▌.

▌

12 artikla

Valvontavälineiden yhteinen käyttö

1.          Virasto koordinoi ▌valvontavälineiden yhteistä käyttöä, jotta kansalliset koordinointikeskukset ja se itse saavat ulkorajoja ja rajan läheistä aluetta koskevia valvontatietoja säännöllisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

2.          Virasto toimittaa kansalliselle koordinointikeskukselle sen pyynnöstä pyytävän jäsenvaltion ulkorajoista ja rajan läheisestä alueesta tietoja, jotka voidaan saada seuraavasti:

a)      riskianalyysin ja tietojen avulla laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen käytettävien alusten ja muiden kulkuneuvojen maihinnousu- tai läpikulkupaikoiksi määritettyjen, kolmansissa maissa sijaitsevien nimettyjen satamien ja rannikoiden valikoiva seuranta;

b)     sellaisen aluksen tai muun kulkuneuvon jäljittäminen avomerellä, jota epäillään käytettävän tai jota on havaittu käytetyn laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen;

c)      nimettyjen merialueiden seuranta sellaisten alusten ja muiden kulkuneuvojen havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi, joita epäillään käytettävän tai joita on havaittu käytetyn laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen;

d)     nimettyjen merialueiden ja maaulkorajoilla sijaitsevien alueiden ympäristöarviointi seuranta- ja partiointitoiminnan optimoimiseksi;

e)      riskianalyysin ja tietojen avulla mahdollisiksi laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen käytettäviksi lähtö- tai läpikulkupaikoiksi määritettyjen, ulkorajojen nimettyjen läheisten alueiden valikoiva seuranta.

3.          Virasto toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot yhdistämällä ja analysoimalla tietoja, jotka voidaan saada seuraavista järjestelmistä ja valvontalaitteista ja -järjestelmistä:

a)      alusten ilmoitusjärjestelmät niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti;

b)     satelliittikuvat;

c)      mihin tahansa ▌ajoneuvoon, alukseen tai muuhun kulkuneuvoon asennetut valvontalaitteet.

4.          Virasto voi evätä kansallisen koordinointikeskuksen pyynnön teknisistä, taloudellisista tai operatiivisista syistä. Virasto ilmoittaa oikea-aikaisesti kansalliselle koordinointikeskukselle tällaisen epäämisen syyt.

5.          Virasto voi omasta aloitteestaan käyttää 2 kohdassa tarkoitettuja valvontavälineitä kerätäkseen tietoja, jotka ovat oleellisia rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan kannalta.

12 a artikla

Henkilötietojen käsittely

1.          Kun kansallista tilannekuvaa käytetään henkilötietojen käsittelyyn, kyseisiä tietoja on käsiteltävä direktiivin 95/46/EY[12], neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS ja asiaankuuluvien tietosuojaa koskevien kansallisten säännösten mukaisesti.

2.          Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa voidaan käyttää henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan, kun on kyse laivojen tunnistusnumeroista.

Henkilötietoja on käsiteltävä asetuksen (EY) N:o 2007/2004 11 c a artiklan mukaisesti. Tietoja on käsiteltävä ainoastaan alusten havaitsemiseksi, tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004 11 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin. Ne on poistettava automaattisesti seitsemän päivän, tai mikäli aluksen jäljittämiseen tarvitaan lisäaikaa, kahden kuukauden kuluttua siitä, kun virasto on vastaanottanut asiaa koskevat tiedot.

III LUKU

Reaktiokyky

13 artikla

Ulkorajaosuuksien määrittely

Tämän asetuksen soveltamiseksi kukin jäsenvaltio jakaa maa- ja meriulkorajansa rajaosuuksiin, jotka on ilmoitettava virastolle.

14 artikla

Ulkorajaosuuksien vaikutustasojen määrittely

1.          Virasto määrittelee oman riskianalyysinsä perusteella ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa seuraavat vaikutustasot kullekin jäsenvaltioiden maa- tai meriulkorajaosuudelle tai muuttaa niitä:

a)      matala vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on vähäinen vaikutus rajaturvallisuuteen;

b)     keskitason vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on kohtuullisen merkittävä vaikutus rajaturvallisuuteen;

c)      korkea vaikutustaso, mikäli kyseisellä rajaosuudella tapahtuvilla laittomaan maahanmuuttoon tai rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvillä erityistapahtumilla on merkittävä vaikutus rajaturvallisuuteen.

2.          Kansallinen koordinointikeskus arvioi säännöllisin väliajoin, onko rajaosuuksien vaikutustasoa tarvetta muuttaa, ottamalla huomioon kansalliseen tilannekuvaan sisältyvät tiedot.

3.          Virasto esittää ▌ulkorajoille määritellyt vaikutustasot Euroopan tilannekuvassa.

15 artikla

Vaikutustasoja vastaava reaktio

1.          Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ulkorajaosuuksilla toteutettu vartiointi ▌toiminta vastaa määriteltyjä vaikutustasoja seuraavasti:

a)      Kun ulkorajaosuudelle on määritelty matala vaikutustaso, ulkorajojen vartioinnista vastaavien kansallisten viranomaisten on järjestettävä säännöllinen vartiointi riskianalyysin perusteella ja varmistettava, että raja-alueella pidetään valmiudessa riittävästi henkilöstöä ja resursseja jäljittämistä, tunnistamista ja pysäyttämistä varten.

b)     Kun ulkorajaosuudelle on määritelty keskitason vaikutustaso, ulkorajojen vartioinnista vastaavien kansallisten viranomaisten on a alakohdassa toteutettujen toimenpiteiden lisäksi varmistettava aiheellisten valvontatoimenpiteiden toteuttaminen asianomaisella rajaosuudella. Kyseisiä toimenpiteitä toteutettaessa asiasta on ilmoitettava vastaavasti kansalliselle koordinointikeskukselle. Kansallisen koordinointikeskuksen on koordinoitava annettua tukea 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

c)      Kun ulkorajaosuudelle on määritelty korkea vaikutustaso, asianomaisen jäsenvaltion on b alakohdassa toteutettujen toimenpiteiden lisäksi varmistettava kansallisen koordinointikeskuksen kautta, että kyseisellä ulkorajaosuudella toimiville kansallisille viranomaisille annetaan kansallisesti tarvittava tuki ja että tehostettuja valvontatoimenpiteitä toteutetaan. Asianomainen jäsenvaltio voi pyytää viraston tukea, jollei asetuksessa (EY) N:o 2007/2004 yhteisten operaatioiden tai nopeiden toimien käynnistämiseksi asetetuista edellytyksistä muuta johdu.

2.          Kansallisen koordinointikeskuksen on ilmoitettava virastolle säännöllisesti 1 kohdan c alakohdan mukaisesti toteutetuista kansallisista toimenpiteistä ▌.

3.          Jos sellaiselle ulkorajaosuudelle on määritelty keskitason tai korkea vaikutustaso, jonka vieressä on toisen jäsenvaltion tai sellaisen maan rajaosuus, jonka kanssa on tehty 17 a ja 18 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia tai alueellisia verkostoja, kansallinen koordinointikeskus ottaa yhteyttä naapurissa sijaitsevan jäsenvaltion kansalliseen koordinointikeskukseen tai naapurissa sijaitsevan maan toimivaltaiseen viranomaiseen ja pyrkii koordinoimaan tarvittavia rajat ylittäviä toimenpiteitä.

4.          Kun jäsenvaltio esittää 1 kohdan c kohdan mukaisen pyynnön, virasto voi kyseiseen pyyntöön vastatessaan tukea kyseistä jäsenvaltiota erityisesti seuraavasti:

a)      sille annetaan etusija valvontavälineiden yhteisessä käytössä;

b)     Euroopan rajavartijaryhmien käyttöönottoa koordinoidaan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti;

c)      viraston käytössä olevien teknisten apuvälineiden käyttö taataan asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti;

d)     koordinoidaan muiden jäsenvaltioiden tarjoamaa mahdollista lisätukea.

5.          Virasto arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vaikutustasojen määrittelyä sekä kansallisella ja EU:n tasolla toteutettuja vastaavia toimenpiteitä riskianalyysiraporteissaan.

IV OSASTO

ERITYISSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tehtävien jakaminen muille viranomaisille jäsenvaltioissa

1.          Jäsenvaltiot voivat antaa alueellisille, paikallisille, toiminnallisille tai muille viranomaisille, jotka pystyvät tekemään operatiivisia päätöksiä, tehtäväksi tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn varmistamisen toimialueellaan, mukaan lukien 5 artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdassa tarkoitetut tehtävät ja toimivalta ▌.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion päätös ei saa vaikuttaa kansallisen koordinointikeskuksen kykyyn tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja muiden kansallisten koordinointikeskusten ja viraston kanssa.

3.          Kansallisella tasolla määritellyissä ennalta määritetyissä tapauksissa kansallinen koordinointikeskus voi antaa 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle luvan viestiä ja vaihtaa tietoja toisen jäsenvaltion alueellisten viranomaisten tai kansallisen koordinointikeskuksen tai kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa sillä edellytyksellä, että se tiedottaa säännöllisesti omalle kansalliselle koordinointikeskukselleen tästä viestinnästä ja tiedonvaihdosta.

17 artikla

Viraston yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa

1.          Virasto käyttää muiden unionin elinten, toimistojen ja virastojen ja kansainvälisten organisaatioiden käytössä jo olevia tietoja, valmiuksia ja järjestelmiä näitä koskevien oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

2.          Virasto tekee 1 kohdan mukaisesti yhteistyötä erityisesti seuraavien unionin elinten, toimistojen ja virastojen ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa:

a)      Euroopan poliisivirasto (Europol) ▌rajat ylittävää rikollisuutta koskevien tietojen vaihtamiseksi, jotta se voidaan lisätä Euroopan tilannekuvaan;

b)     Euroopan unionin satelliittikeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto valvontavälineiden yhteisen käytön osalta;

c)      Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja unionin elimet, toimistot ja virastot, mukaan lukien Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto, jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä tietoja;

d)     kansainväliset organisaatiot, jotka voivat toimittaa virastolle Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan ylläpitämisen kannalta tärkeitä tietoja.

2 a.       Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti virasto voi tehdä yhteistyötä huumausaineasioissa toimivan merenkulun analysointi- ja operaatiokeskuksen (MAOC-N) ja Välimeren huumeidentorjunnan koordinointikeskuksen (CeCLAD-M) kanssa rajat ylittävää rikollisuutta koskevien tietojen vaihtamiseksi, jotta se voidaan lisätä Euroopan tilannekuvaan.

3.          Viraston ja 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen sekä kansainvälisten organisaatioiden välillä vaihdetaan tietoja 7 artiklassa tarkoitetun viestintäverkon tai muiden sellaisten viestintäverkkojen kautta, jotka täyttävät saatavuus-, luottamuksellisuus- ja luotettavuuskriteerit.

4.          Viraston ja 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettujen unionin elinten, toimistojen ja virastojen sekä kansainvälisten organisaatioiden välistä yhteistyötä säännellään toimintamenettelyillä asetuksen (EY) N:o 2007/2004 sekä kyseistä unionin elintä, toimistoa ja virastoa tai kansainvälistä organisaatiota koskevan oikeusperustan mukaisesti. Turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyn osalta näillä menettelyillä on varmistettava, että kyseinen unionin elin, toimisto, virasto ja kansainvälinen organisaatio noudattaa viraston soveltamia turvallisuussääntöjä ja -normeja vastaavia sääntöjä ja normeja.

5.          Edellä 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut unionin elimet, toimistot ja virastot saavat käyttää Eurosurin kautta saatuja tietoja ainoastaan oikeudellisten puitteidensa rajoissa ja perusoikeuksia kunnioittaen, tietosuojavaatimukset mukaan lukien.

17 a artikla

Yhteistyö Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa

1.          Tätä asetusta sovellettaessa tiedonvaihto ja yhteistyö Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa voidaan toteuttaa Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja yhden tai usean naapurijäsenvaltion välillä tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten pohjalta tai kyseisiin sopimuksiin perustuvien alueellisten verkostojen välityksellä. Jäsenvaltioiden kansalliset koordinointikeskukset toimivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastaavan viranomaisen kanssa Eurosurin puitteissa käytävän tiedonvaihdon yhteyspisteinä. Tehdyistä sopimuksista on ilmoitettava komissiolle.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten on rajoituttava yksinomaan seuraavien tietojen vaihtoon jäsenvaltion kansallisen koordinointikeskuksen ja Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä:

a)     tiedot, jotka sisältyvät jäsenvaltion kansalliseen tilannekuvaan, siltä osin kuin ne toimitetaan virastolle Euroopan tilannekuvaa ja rajan läheisen alueen yhteistä tiedustelutilannekuvaa varten;

b)     Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan keräämät tiedot, jotka ovat tärkeitä Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan kannalta;

c)      edellä 9 artiklan 9 kohdassa säädetyt tiedot.

3.          Minkä tahansa muun jäsenvaltion tai viraston, joka on toimittanut tietoja Eurosurin puitteissa eikä kuulu 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin, on hyväksyttävä ennalta se, että kyseisiä tietoja voidaan jakaa Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sopimuksen perusteella.

4.          Mitään tämän artiklan nojalla vaihdettuja tietoja ei saa lähettää tai jollakin muulla tavoin ilmoittaa kolmansille maille tai muille kolmansille osapuolille.

5.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin on sisällytettävä säännöksiä rahoituskustannuksista, joita aiheutuu Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisesta kyseisten sopimusten täytäntöönpanoon.

18 artikla

Yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden kanssa

 1)       Tätä asetusta sovellettaessa jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja ja tehdä yhteistyötä yhden tai useamman naapurina olevan kolmannen maan kanssa. Tämä tiedonvaihto ja yhteistyö on toteutettava kahden- tai monenvälisten sopimusten pohjalta tai kyseisiin sopimuksiin perustuvien alueellisten verkostojen välityksellä. Jäsenvaltioiden kansalliset koordinointikeskukset toimivat naapureina olevien kolmansien maiden kanssa ▌käytävän tiedonvaihdon yhteyspisteinä.

1 aa)   Ennen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekemistä jäsenvaltioiden on ilmoitettava niistä komissiolle, joka varmistaa, että Eurosurin kannalta merkitykselliset sopimusten osat ovat tämän asetuksen mukaisia. Tehdyistä sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, joka antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja virastolle.

1 a.       Kyseiset sopimukset on tehtävä noudattaen täysimääräisesti asiaa koskevaa unionin oikeutta ja perusoikeuksia ja kansainvälistä suojelua koskevaa kansainvälistä oikeutta, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta.

1 b.       Henkilötietojen vaihto kolmansien maiden kanssa rajoittuu Eurosurin puitteissa tiukasti siihen, mikä on tämän asetuksen soveltamiseksi ehdottomasti välttämätöntä. Se on toteutettava direktiivin 95/46/EY[13], neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS ja asiaankuuluvien tietosuojaa koskevien kansallisten säännösten mukaisesti.

2.          Tämän artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 2 kohdan ga alakohdan mukainen sellainen tiedonvaihto, jossa annetaan kolmannelle maalle tietoja, joita voidaan käyttää tunnistamaan henkilöitä tai henkilöryhmiä, joiden kansainvälistä suojelua koskevaa pyyntöä tarkastellaan tai joita vakavasti uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus tai muu perusoikeuksien loukkaus, on kiellettyä.

3.          Tämän artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan ▌ga alakohdassa tarkoitettu tiedonvaihto toteutetaan naapureina olevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten edellytyksiä noudattaen.

4.          Minkä tahansa muun jäsenvaltion tai viraston, joka on toimittanut tietoja Eurosurin puitteissa eikä kuulu 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin tai 9 artiklan 2 kohdan ga alakohdassa tarkoitettuihin verkostoihin, on hyväksyttävä ennalta se, että kyseisiä tietoja voidaan jakaa kolmannen maan kanssa osana kyseistä sopimusta tai verkostoa. Pyyntö olla vaihtamatta kyseisiä tietoja kyseessä olevan kolmannen maan kanssa sitoo jäsenvaltioita ja virastoa.

4 b.       Mitään tämän artiklan nojalla vaihdettuja tietoja ei saa lähettää tai jollakin muulla tavoin ilmoittaa muille kolmansille maille tai kolmansille osapuolille.

5.          Valvontavälineiden yhteisestä käytöstä saatujen tietojen vaihtamiseen kolmansien maiden kanssa sovelletaan kyseisiä välineitä ja järjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä ja sääntöjä sekä direktiivin 95/46/EY, asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS asiaa koskevia säännöksiä.

19 artikla

Käsikirja

1.          Euroopan komissio toimittaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, viraston ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen kanssa Eurosurin toteuttamista ja hallintoa varten käytännön käsikirjan, jäljempänä 'käsikirja', joka sisältää teknisiä ja operatiivisia ohjeita, suosituksia ja parhaita käytänteitä myös kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Euroopan komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.

2.          Euroopan komissio voi jäsenvaltioita ja virastoa kuultuaan päättää luokitella käsikirjan osia turvallisuusluokkaan EU RESTRICTED komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

20 artikla

Seuranta ja arviointi

1.          Tätä asetusta sovellettaessa virasto ja jäsenvaltiot varmistavat, että käytössä on menettelyt Eurosurin teknisen ja operatiivisen toiminnan seuraamiseksi suhteessa tavoitteisiin, jotka koskevat riittävän tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn saavuttamista ulkorajoilla ja perusoikeuksien kunnioittamista, mukaan lukien palauttamiskiellon periaate.

2.          Virasto antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen Eurosurin toiminnasta 1 päivänä joulukuuta 2015 ja tämän jälkeen joka toinen vuosi.

3.          Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle Eurosuria koskevan kokonaisarvion 1 päivänä joulukuuta 2016 ja tämän jälkeen neljän vuoden välein. Kokonaisarviossa arvioidaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja ▌perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista jäsenvaltioissa ja viraston toimesta ▌ sekä perusoikeuksien noudattamista ja vaikutusta niihin, sekä annetaan kustannushyötyarvio. Arvioon liitetään tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskevia asianmukaisia ehdotuksia.

4.          Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle tiedot, joita se tarvitsee 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseksi. Viraston on toimitettava komissiolle 3 kohdassa tarkoitetun arvion laatimiseen tarvittavat tiedot.

20 a artikla

Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 2007/2004 seuraavasti:

1.          Korvataan 2 artiklan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:

"i)    tarvittavan tuen antaminen Euroopan rajavalvontajärjestelmän kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi ja tarvittaessa yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi, järjestelmien yhteentoimivuus mukaan lukien, erityisesti perustamalla Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX mukaiset Eurosur-puitteet, pitämällä niitä yllä ja koordinoimalla niitä.

2.          Lisätään uusi 11 ca artikla seuraavasti:

"11 ca artikla

Henkilötietojen käsittely Eurosurin puitteissa

Virasto voi käsitellä henkilötietoja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXX 12 a artiklan 2 kohdan mukaisesti; tätä asetusta sovelletaan 11 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä noudattaen. Erityisesti tällaisten tietojen käsittelyssä on noudatettava tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, ja viraston käsittelemien henkilötietojen välittäminen eteenpäin tai niiden muu ilmaiseminen kolmansille maille on kielletty."

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.          Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.          Tätä asetusta sovelletaan 2 päivästä joulukuuta 2013.

3.          Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 2 päivästä joulukuuta 2013 jäsenvaltioihin, jotka sijaitsevat ▌eteläisillä ▌ja itäisillä ▌ulkorajoilla (Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Slovakia, Slovenia, Suomi, Unkari ja Viro).

4.          Asetuksen 5 artiklan 1 kohtaa sovelletaan muihin jäsenvaltioihin ▌ 1 päivästä joulukuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                       Neuvoston puolesta

Puhemies                                                        Puheenjohtaja

LIITE

Eurosur-puitteiden eri osia luotaessa, hallinnoitaessa ja ylläpidettäessä on otettava huomioon seuraavat periaatteet:

a)          Etuyhteisöjen periaate: Kansalliset koordinointikeskukset ja virasto muodostavat erityisiä etuyhteisöjä tietojen vaihtamiseksi ja yhteistyön toteuttamiseksi osana Eurosuria. Etuyhteisöjä käytetään, kun organisoidaan eri kansallisten koordinointikeskusten ja viraston tiedonvaihtoa yhteisten tavoitteiden, vaatimusten ja etujen edistämiseksi.

b)          Johdonmukaisen hallinnon ja olemassa olevien rakenteiden käytön periaatteet: Virasto varmistaa, että Eurosur-puitteiden eri osat toimivat johdonmukaisesti, esimerkiksi antamalla ohjausta ja tukea kansallisille koordinointikeskuksille ja edistämällä informaation ja tekniikan yhteentoimivuutta. Eurosurin puitteissa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia järjestelmiä ja valmiuksia, jotta voidaan optimoida unionin talousarvion käyttö ja välttää päällekkäisyydet. Sitä perustettaessa varmistetaan, että se vastaa kaikilta osin merivalvontaa koskevan yhteisen tiedonvaihtoympäristön aloitetta ja edistää ja hyödyntää näin koordinoitua ja kustannustehokasta lähestymistapaa monialaiselle tiedonvaihdolle unionissa.

c)          Tiedonvaihdon ja tietovarmuuden periaatteet: Eurosurin puitteissa käyttöön annetut tiedot ovat kaikkien kansallisten koordinointikeskusten ja viraston käytettävissä, ellei ole vahvistettu erityisrajoituksia tai sovittu niistä . Kansalliset koordinointikeskukset takaavat kansallisesti, Euroopan tasolla ja kansainvälisesti vaihdettavien tietojen saatavuuden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden. Virasto takaa Euroopan tasolla ja kansainvälisesti vaihdettavien tietojen saatavuuden, luottamuksellisuuden ja luotettavuuden.

d)          Palvelulähtöisyyden ja standardoinnin periaatteet: Eurosurin eri valmiuksia toteutetaan palvelulähtöisesti. Viraston on varmistettava mahdollisimman pitkälti, että Eurosur-puitteet perustuvat kansainvälisesti sovittuihin standardeihin.

e)          Joustavuuden periaate: Eurosurin organisaatio, informaatio ja tekniikka suunnitellaan siten, että Eurosurin sidosryhmät voivat reagoida muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja järjestelmällisesti.

LIITE LUONNOKSEEN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Euroopan parlamentin lausuma

Euroopan parlamentti korostaa, että EU:n toimielinten pitäisi säädösteksteissä pyrkiä käyttämään asianmukaista ja neutraalia terminologiaa käsiteltäessä kysymyksiä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden alueella ilman jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämää voimassaolevaa lupaa oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin. Tällaisissa tapauksissa EU:n toimielinten olisi vältettävä termin ”illegal” käyttämistä, kun vaihtoehtoinen sanamuoto on mahdollinen, ja käytettävä termiä ”irregular migrants” aina, kun viitataan henkilöihin.

• [1] ^* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
• [2] ¹ Neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004, annettu 26 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta (EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1).
• [3]  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
• [4]  EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.
• [5]  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.
• [6]  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.
• [7]  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
• [8]  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
• [9]  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.
• [10]  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
• [11]  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.
• [12]  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
• [13]  EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

PERUSTELUT

Vapaa liikkuvuus kuuluu Euroopan unionin perusperiaatteisiin, ja mahdollisuus liikkua EU:n alueella ilman sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia on yksi EU:n parhaista saavutuksista. Tätä vapautta harjoitetaankin ahkerasti, ja mielipidemittaukset osoittavat, että matkustusvapautta pidetään yhtenä tärkeimmistä EU:n tuomista eduista. Kun ajatellaan myös talouttamme, vapaa liikkuvuus on keskeistä sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta. Schengeniä ei voida peruuttaa. Sitä olisi sen sijaan vahvistettava paremmalla EU:n ulkorajahallinnolla, jossa varmistetaan, että jäsenvaltioiden kesken vallitsee täysi keskinäinen luottamus.

Sen vuoksi esittelijä on yleisesti ottaen komission ehdotuksen kannalla. Tiedonvaihto ja jäsenvaltioiden sekä asiaan liittyvien virastojen välisen yhteistyön parantaminen ovat olennaisessa asemassa, kun pyritään parantamaan taakanjakoa EU:n ulkorajahallinnossa. Niillä on myös tärkeä merkitys siinä mielessä, että ne auttavat jäsenvaltioita noudattamaan kansainvälistä merilainsäädäntöä ja pelastamaan muuttajien henkiä.

Esittelijä aikoo vahvistaa seuraavia seikkoja:

1) Direktiivin soveltamisala

Esittelijä kannattaa rajan läheisten alueiden sisällyttämistä Eurosuriin, rajanylityspaikat/lentoasemat mukaan luettuina, mutta katsoo, että tämän olisi tapahduttava vasta myöhemmin. Toistaiseksi tämän olisi oltava valinnaista jäsenvaltioille. Esittelijä kannattaa myös, että asetukseen otetaan uudelleentarkastelulauseke ja säännös kertomuksesta, jossa arvioidaan, mitä vaikutuksia sisällyttämisestä on, ja ehdotetaan mahdollisesti muutoksia asetukseen.

2) Yhteistyö muiden virastojen kanssa

Esittelijä kannattaa voimakkaasti yhteistyötä muiden virastojen kanssa, erityisesti Europolin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen kanssa.

3) Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä naapureina olevien kolmansien maiden kanssa yhteistyötä muuttajien henkien suojelemiseksi sekä laittoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Sopimuksista on ilmoitettava komissiolle.

4) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osallistuminen

Esittelijä kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin mahdollisuutta osallistua Eurosuriin. Yhteistyö olisi toteutettava Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan sekä yhden tai usean naapurijäsenvaltion välillä tehtävien kahden- tai monenvälisten sopimusten pohjalta.

5) Henkilötiedot

Esittelijä vaatii, että henkilötietoja olisi vaihdettava ja käsiteltävä Eurosurin kautta vain tarvittaessa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja että asianmukaisista suojatoimenpiteistä on huolehdittava. Esittelijä katsoo myös, että kolmansien maiden kanssa ei pitäisi vaihtaa lainkaan henkilötietoja.

6) Määritelmät

Esittelijä jätti käsiteltäväksi eräitä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on määritellä paremmin eräät käsitteet, kuten ”erityistapahtuma” ja ”pysäyttäminen”. Esittelijä katsoo myös, että tilanteet, joissa on syntynyt erityistä painetta, on määriteltävä paremmin, ja korostaa, että ”matalan”, ”keskitason” ja ”korkean” vaikutustason arviointi olisi tehtävä Frontexissa.

7) Toimien yhteensovittaminen

Esittelijä kannattaa yhden kansallisen koordinointikeskuksen nimeämistä kuhunkin jäsenvaltioon huolehtimaan Eurosur-yhteistyöstä, mutta katsoo, että jäsenvaltioille olisi annettava suhteellisen joustavat mahdollisuudet huolehtia sisäisestä alueellisesta organisaatiosta.

8) Perusoikeudet

Esittelijä on lisännyt muutamia viittauksia asiaa koskevaan EU:n turvapaikka-asioita (mukaan lukien palauttamiskiellon periaatetta) ja palauttamismenettelyitä käsittelevään lainsäädäntöön, jota olisi sovellettava pysäyttämisen jälkeen.

9) Vastuuvelvollisuus

Esittelijä kannattaa, että asetusta tarkastellaan uudelleen neljän vuoden välein, ja että Euroopan parlamentille annetaan kertomus.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.10.2012)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rajavartiointijärjestelmän (Eurosur) perustamisesta
(COM(2011)0873 – C7‑0506/2011 – 2011/0427(COD))

Valmistelija: Dominique Riquet

LYHYET PERUSTELUT

1. Ehdotuksen soveltamisala

Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) koskeva ehdotus on osa unionin pyrkimyksiä parantaa jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaisten reaktiokykyä (Schengen-alueen) ulkorajoilla. Sen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita saamaan täyden tietoisuuden ulkorajojensa tilanteesta ja edistää yhtenäisempää ja järjestelmällisempää jäsenvaltioiden keskinäistä sekä jäsenvaltioiden ja viraston välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä. Rajavalvonnan ulkoisen ulottuvuuden yhteydessä Eurosurin tarkoituksena on tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamista ja niiden rajavalvonta- ja hallinnointivalmiuksien vahvistamista sellaisilla aloilla, joilla on suora vaikutus unioniin (esimerkiksi liittää kolmansien maiden järjestelmät ja infrastruktuurit unionin järjestelmiin ja infrastruktuureihin, jotta tietoa voidaan vaihtaa säännöllisesti).

2. Täytäntöönpano

Eurosurin eri osien täytäntöönpanosta vastaavat pääasiassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto[1] (Frontex) ja jäsenvaltiot vuonna 2008 Eurosurista annetun tiedonannon[2] mukaisesti.

Eurosuria ei ole tarkoitettu unionin rahastoksi, kuten sen rinnakkaisohjelmat "sisäisen turvallisuuden rahasto" ja "turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto", vaan Eurosurin tarkoituksena olisi tarjota yhteinen tekninen kehys ja kehittää standardeja, joiden avulla voidaan järkeistää yhteistyötä ja 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa toimivaa unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten välistä viestintää. Ehdotetun Eurosur‑asetuksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 lopussa. Säädösehdotukseen liitetty rahoitusselvitys[3] koskee vain vuosia 2014–2020, vaikka asetuksen perusteluissa käsitellään rahoitusta myös nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana, sillä Eurosur käynnistettiin pilottihankkeena vuonna 2011. Rahoitusselvityksen mukaan Eurosurin rahoitusta vuosiksi 2014–2020 ei oteta erillisestä budjettikohdasta, vaan kahdesta unionin talousarvion lähteestä (jotka ovat jo olemassa tai jotka perustetaan):

•   Tällä hetkellä jäsenvaltiot saavat tukea ulkorajarahaston määrärahoista (budjettikohta 18 02 06) nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti (vuoden 2013 loppuun). Vuodesta 2014 alkaen perustettaisiin uusi budjettikohta (18 02 XX XX – "Sisäisen turvallisuuden rahasto – raja- ja viisumiasiat") vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaiseen uuteen talousarviorakenteeseen. Osalla tätä budjettikohtaa rahoitettaisiin Eurosurin eri osien kehittämistä (esimerkiksi kansallisten koordinointikeskusten perustamista).

•   Toisaalta Frontexin (budjettikohta 18 02 03 02) pitäisi käyttää omaa talousarviotaan viestintäverkon ja muiden Eurosurin horisontaalisten osien luomiseen, esimerkiksi Euroopan tilannekuvan ja rajan läheisen alueen yhteisen tiedustelutilannekuvan luomiseen. Tarvittaessa täydentävää tukea saadaan sisäisen turvallisuuden rahastosta (suora tai välillinen keskitetty varainhoito).

Arvioitu kokonaisvaikutus unionin menoihin seitsemän vuoden aikana (2014–2020) on noin 244,021 miljoonaa euroa. Noin 112 miljoonaa euroa katettaisiin uuden budjettikohdan "Sisäisen turvallisuuden rahasto – raja- ja viisumiasiat" määrärahoista ja 132 miljoonaa euroa Frontexin määrärahoista (budjettikohta 18 02 03 02). Tämä on varsin merkittävä osuus Frontexin koko seitsemän vuoden talousarviosta, joka on 614 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi komissio ehdotti monivuotisessa rahoituskehyksessä nykyiseen otsakkeeseen 3 A ohjeellista 10 911 miljoonan euron talousarviota vuosiksi 2014–2020.

Tähän määrään sisältyvät rahoitusohjelmien määrärahat ja sisäasioiden alalla toimivien unionin virastojen määrärahat. Virastojen osuus on 1,572 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Henkilöresurssien arvioitu tarve Eurosurin puitteiden täytäntöönpanoa varten (Eurosurin päivittäisen hallinnoinnin seuranta ja tukeminen) on vain kaksi AD-virkaa, jotka sijoitetaan komission päätoimipaikkaan sisäasioiden pääosastosta. Ehdotuksen mukaan tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä. Valmistelija korostaa, että jos lisäresurssit osoittautuvat välttämättömiksi, niiden on oltava sellaisia, että toimea hallinnoiva pääosasto voi saada ne käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3. Valmistelijan kanta

Valmistelija tukee Eurosurin jatkamista ja kehittämistä, sillä unionin toiminnalla saavutetaan epäilemättä eurooppalaista lisäarvoa rajavalvonnan alalla pelkästään kansallisiin toimenpiteisiin verrattuna. Laiton maahanmuutto ja rajat ylittävä rikollisuus ovat luonteeltaan ilmiöitä, jotka ulottuvat jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolelle.

On kuitenkin huomattava, että Eurosuria varten ehdotettu rahoitusjärjestely on hyvin monimutkainen. Monimutkaisuus johtuu kolmesta mahdollisesta hallinnointitasosta (suora keskitetty hallinnointi, välillinen keskitetty hallinnointi ja yhteinen hallinnointi) sekä rahoituksen määräajasta (nykyinen monivuotinen rahoituskehys ja vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys), jonka vuoksi rahoitus perustuu eri rahoituspuitteisiin näiden kahden ajanjakson aikana.

Niin kauan kuin vuoden 2013 talousarviota ei ole hyväksytty, on vaikeaa arvioida, millaisia määriä asianomaisista budjettikohdista otetaan nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä (ulkorajarahasto, Frontex, seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma ja kehitysyhteistyön rahoitusväline). Kustannusten jakautuminen esitellään Eurosurista annetun komission ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa[4], mutta se ei sisälly itse ehdotukseen.

Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen varainkäytön yhteydessä ja riippumatta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen tuloksista valmistelija pitää valitettavana, että komissio ei mainitse talousarviota Eurosur-ehdotuksen oikeudellisesti sitovassa osassa.

Lisäksi valmistelija korostaa, että ehdotuksesta puuttuvat resurssien jakoperusteet kansallisiin koordinointikeskuksiin ja naapurissa sijaitseviin kolmansiin maihin liittyvän varainkäytön yhteydessä.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"1; toistaa, että uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen on otettava riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä poliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen myötä tulleista uusista tehtävistä sekä vastaamaan ennakoimattomiin tilanteisiin; huomauttaa, että vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen tasoa korotettaisiin vähintään viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna, voidaan vain rajoitetusti edistää sitä, että unionin sovitut tavoitteet saavutetaan, unionin sitoumukset täytetään ja unionin yhteisvastuullisuuden periaatetta noudatetaan; haastaa neuvoston – ellei se kannata tätä lähestymistapaa – määrittämään selvästi, mitkä sen poliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan hylätä niiden todistetusta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta;
	_______________
	1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. korostaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen1 47 kohtaa olisi sovellettava Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston ("virasto") toimivaltuuksien laajentamiseen; korostaa, että lainsäädäntövallan käyttäjän päätökset toimivaltuuksien laajentamisesta eivät saa vaikuttaa budjettivallan käyttäjän päätöksiin vuotuisessa talousarviomenettelyssä;
	________________
	1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
Tarkistus  3 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 c kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 c. kehottaa komissiota antamaan uuden rahoitusselvityksen, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäädännöllisen sopimuksen tulos, jotta voidaan täyttää viraston ja komission yksiköiden määräraha- ja henkilöstötarpeet;
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan rajavartiointijärjestelmää, jäljempänä ’Eurosur’, tarvitaan vahvistamaan tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten sekä näiden ja 26 päivänä lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex), jäljempänä ’virasto’, välillä. Eurosurin olisi tarjottava näille viranomaisille ja virastolle infrastruktuuri ja välineet, joita tarvitaan tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantamiseksi, kun pyritään havaitsemaan ja estämään laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä suojaamaan ja pelastamaan maahantulijoiden henkiä unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla.	(1) Euroopan rajavartiointijärjestelmää, jäljempänä 'Eurosur', tarvitaan vahvistamaan tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten sekä näiden ja 26 päivänä lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex), jäljempänä 'virasto', välillä. Eurosurin olisi tarjottava näille viranomaisille ja virastolle infrastruktuuri ja välineet, joita tarvitaan tilannetietoisuuden ja reaktiokyvyn parantamiseksi, kun pyritään havaitsemaan ja estämään laitonta muuttoliikettä ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä auttamaan siten paremmin suojaamaan ja pelastamaan maahantulijoiden henkiä unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Virastolle olisi annettava riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit, jotta se voisi täyttää sille tästä asetuksesta aiheutuvat lisätehtävät asianmukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 29 ja 30 artiklassa tarkoitetussa viraston talousarvion laatimista, toteutusta ja valvontaa koskevassa menettelyssä olisi sen vuoksi otettava nämä tehtävät asianmukaisesti huomioon. Budjettivallan käyttäjän olisi varmistettava parhaiden tehokkuutta koskevien standardien toteutuminen.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Unionin ja jäsenvaltioiden varainkäyttöä sisäasioiden alalla olisi koordinoitava paremmin, jotta voidaan optimoida niiden omien talousarvioiden käyttö. Tämän pitäisi tukea niiden varainkäytön täydentävyyttä, tehokkuutta ja näkyvyyttä. Eurosurin olisi hyödynnettävä etenkin mahdollisimman hyvin nykyisiä henkilöstöä ja teknisiä apuvälineitä koskevia valmiuksia sekä unionin tasolla että kansallisesti ja tuettava samalla siviili- ja sotilasalan yhteistyötä.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Unionin talousarvion käyttöön Eurosurin täytäntöönpanossa liittyvien mekanismien olisi oltava avoimia ja vastuullisia ja niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 c) Olisi varmistettava järjestelmän moitteeton varainhoito ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano sekä säilytettävä oikeusvarmuus ja kaikkien osallistujien pääsy järjestelmään.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 d) Komission olisi arvioitava säännöllisesti Eurosurin täytäntöönpanon tuloksia selkeiden, yksinkertaisten ja mitattavissa olevien indikaattoreiden avulla. Näiden indikaattoreiden olisi muodostettava perusta sen arvioinnille, missä määrin järjestelmän tavoitteet on saavutettu.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet, jäljempänä ’Euroopan rajavartiointijärjestelmä’ tai ’Eurosur’, jäsenvaltioiden viranomaisten ja viraston väliselle tiedonvaihdolle ja operatiiviselle yhteistyölle, jotta tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla voidaan parantaa.	Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset puitteet, jäljempänä 'Euroopan rajavartiointijärjestelmä' tai 'Eurosur', jäsenvaltioiden viranomaisten ja viraston väliselle tiedonvaihdolle ja operatiiviselle yhteistyölle, jotta tilannetietoisuutta ja reaktiokykyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla voidaan parantaa ja auttaa siten paremmin suojaamaan ja pelastamaan maahantulijoiden henkiä unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – g kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	g) "virastolla" neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) viestintäverkko;	c) tiedonvaihto- ja viestintäverkko;
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Liite – b kohta
Komission teksti	Tarkistus
b) Johdonmukaisen hallinnon ja olemassa olevien rakenteiden käytön periaatteet: Virasto varmistaa, että Eurosur-puitteiden eri osat toimivat johdonmukaisesti, esimerkiksi antamalla ohjausta ja tukea kansallisille koordinointikeskuksille ja edistämällä informaation ja tekniikan yhteentoimivuutta. Eurosurin puitteissa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia järjestelmiä ja valmiuksia. Sitä perustettaessa varmistetaan, että se vastaa kaikilta osin merivalvontaa koskevan yhteisen tiedonvaihtoympäristön aloitetta ja edistää ja hyödyntää näin koordinoitua ja kustannustehokasta lähestymistapaa monialaiselle tiedonvaihdolle EU:ssa.	b) Johdonmukaisen hallinnon ja olemassa olevien rakenteiden käytön periaatteet: Virasto varmistaa, että Eurosur-puitteiden eri osat toimivat johdonmukaisesti, esimerkiksi antamalla ohjausta ja tukea kansallisille koordinointikeskuksille ja edistämällä informaation ja tekniikan yhteentoimivuutta. Eurosurin puitteissa käytetään mahdollisimman paljon olemassa olevia järjestelmiä ja valmiuksia, jotta voidaan optimoida unionin talousarvion käyttö ja välttää päällekkäisyydet. Sitä perustettaessa varmistetaan, että se vastaa kaikilta osin merivalvontaa koskevan yhteisen tiedonvaihtoympäristön aloitetta ja edistää ja hyödyntää näin koordinoitua ja kustannustehokasta lähestymistapaa monialaiselle tiedonvaihdolle EU:ssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0873 – C7-0506/2011 – 2011/0427(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 2.2.2012
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 2.2.2012
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Dominique Riquet 15.2.2012
Hyväksytty (pvä)	10.10.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Jutta Haug, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Dominique Riquet, Potito Salatto, Alda Sousa, Helga Trüpel, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Jürgen Klute, Georgios Papastamkos, Nils Torvalds, Catherine Trautmann

• [1]  Perustettiin 26. lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 (EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1).
• [2]  Komission tiedonanto 13. helmikuuta 2008 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta "Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) luominen" – COM(2008)0068 lopullinen.
• [3]  Säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys, COM(2011)0873, s. 25.
• [4]  SEC(2011)1536.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan rajavalvontajärjestelmän (EUROSUR) perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2011)0873 – C7-0506/2011 – 2011/0427(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	12.12.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 2.2.2012
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 2.2.2012	DEVE 2.2.2012	BUDG 2.2.2012
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	AFET 6.3.2012	DEVE 25.1.2012
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Jan Mulder 9.2.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012	3.9.2012	11.10.2012	27.11.2012
	19.6.2013
Hyväksytty (pvä)	19.6.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 8 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Philipp Albrecht, Rita Borsellino, Emine Bozkurt, Arkadiusz Tomasz Bratkowski, Salvatore Caronna, Philip Claeys, Carlos Coelho, Ioan Enciu, Tanja Fajon, Hélène Flautre, Kinga Gál, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Ágnes Hankiss, Anna Hedh, Salvatore Iacolino, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Timothy Kirkhope, Juan Fernando López Aguilar, Baroness Sarah Ludford, Svetoslav Hristov Malinov, Véronique Mathieu Houillon, Anthea McIntyre, Nuno Melo, Roberta Metsola, Antigoni Papadopoulou, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Renate Sommer, Rui Tavares, Nils Torvalds, Kyriacos Triantaphyllides, Axel Voss, Renate Weber, Josef Weidenholzer, Tatjana Ždanoka, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Elena Oana Antonescu, Dimitrios Droutsas, Monika Hohlmeier, Jan Mulder, Marco Scurria
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Jürgen Creutzmann, Jelko Kacin
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	24.6.2013