MIETINTÖ Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

    6.8.2013 - (2012/2298(INI))

    Liikenne- ja matkailuvaliokunta
    Esittelijä: Michael Cramer

    Menettely : 2012/2298(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0241/2013
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0241/2013
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

    (2012/2298(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi Euroopan liikkuvuuden tulevaisuuden hyväksi – Liikenneteknologiastrategian kehittäminen Euroopalle” (COM(2012)0501),

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon ”Horisontti 2020 – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma” (COM(2011)0808),

    –   ottaa huomioon komission vuonna 2011 antaman valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

    –   ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

       ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan tieliikenneturvallisuudesta 2011–2020[1],

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

    –   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A7-0241/2013),

    A. ottaa huomioon, että komissio on kartoittanut Euroopan liikenneinnovaatiojärjestelmän puutteet;

    B.  katsoo, että investoinnit liikennealan tutkimukseen ja innovointiin ovat samalla investointeja talouteen ja työpaikkojen luomiseen ja voivat näin vaikuttaa kolmella tavalla;

    C. ottaa huomioon, että innovointi on välttämätöntä, jotta voidaan luoda älykkäämpi ja turvallisempi liikennejärjestelmä kansalaisille, vastata liikennealan ympäristöhaasteisiin ja toteuttaa siirtyminen vähähiiliseen talouteen,

    D. ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian ilmasto- ja energiatavoitteet ovat läheisessä yhteydessä liikenneinnovointiin: 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 1990 verrattuna, 20 prosenttia energiaa uusiutuvista energianlähteistä, energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla sekä 50 prosenttia vähemmän liikennekuolemia kuin vuonna 2001;

    E.  katsoo, että tarvitaan käyttäjien asenteiden ja vaatimustason todellista muutosta, jotta saadaan aikaan monien yritysten ja palveluntarjoajien tarvitsema kannustin niiden ajattelumallien muuttamiseksi ja komission tiedonannon (COM(2012)0501) 5.3 kohdassa kuvattujen luovan lähentymisen ja epätodennäköisten yhteyksien tarjoamien innovointimahdollisuuksien hyödyntämiseksi;

    F.  pitää myönteisinä liikenteen valkoisessa kirjassa esitettyjä aloitteita, erityisesti 3.2 kohtaa (”Innovaatioita tulevaisuutta varten – teknologia ja tottumukset”) ja aloitteita 7 (”Multimodaalinen tavaraliikenne: e-rahti”) ja 22 (”Saumatonta liikkuvuutta ovelta ovelle”);

    G. katsoo, että eurooppalaisella strategialla olisi varmistettava tasapaino yhtäältä liikenteen ekologisen jalanjäljen vähentämiseen tähtäävien ja toisaalta vapaan liikkuvuuden Euroopan unionissa takaavien toimien välillä, jotta saadaan aikaan intermodaalinen, yhteenliitetty, yhdennetty ja resurssitehokas yhtenäinen eurooppalainen liikennealue;

    H. ottaa huomioon, että Euroopan unionin tieliikenteessä kuoli vuonna 2012 yli 31 000 ihmistä ja yli 1 500 000 ihmistä loukkaantui, osa heistä vakavasti;

    I.   katsoo, että jo nyt on käytettävissä teknologiaa, joka edistää ”eurooppalaisen liikenneturvallisuusalueen” tavoitteiden saavuttamista, mutta niitä ei vielä ole otettu markkinoilla käyttöön;

    Yleiset periaatteet

    1.  korostaa, että Euroopan tulevaa kestävää liikkuvuutta koskevan Euroopan liikenneteknologiastrategian on edistettävä ensisijaisesti palvelun laatua, vaivatonta käyttöä matkustajille ja yrityksille sekä kestävän liikkuvuuden hyödyntämistä ja että sen on perustuttava unionin tavoitteisiin ja lainsäädäntöön, jotka koskevat energiankulutuksen, liikennemelun, ilmansaasteiden, raaka-aineiden käytön ja kasvihuonekaasujen vähentämistä vuosiin 2020, 2030 ja 2050 mennessä, sekä terveyden ja elämänlaadun parantamista, palvelujen laadun kohentamista, käyttäjien tarpeiden jatkuvasti yksilöllisempää ja parempaa tyydyttämistä ja turvallisuuden tehostamista;

    2.  pitää koko Euroopan taloudelle merkittävien tutkimus- ja innovointihankkeiden osalta tärkeänä, että komissio ja neuvosto tunnustavat Horisontti 2020 -aloitteen merkityksen ja varaavat sitä varten riittävästi rahoitusta;

    3.  vahvistaa, että komission tavoitteena on liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin mukauttaminen vastaamaan paremmin unionin liikennepolitiikan tavoitteita ja kunkin alan etenemissuunnitelmia, mutta katsoo, että komission tiedonannossa ehdotettua lähestymistapaa on sopeutettava jäljempänä määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti;

    4.  katsoo, että tehokkaan Euroopan liikenneteknologiastrategian on katettava kaikki Euroopan unionin alueet, sillä näin varmistetaan, että henkilöt ja tavarat voivat liikkua tehokkaasti, ja myös edistetään todellisten eurooppalaisten sisämarkkinoiden syntyä;

    5.  katsoo, että tutkimuksen ja innovoinnin käyttäminen liikennepolitiikan luomisessa ja täytäntöönpanossa tehokkaammin, yhdenmukaisemmin ja kohdistetummin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vastata uusiin olosuhteisiin, luopua tavanomaisesta ajattelusta ja keskittyä uraauurtaviin ideoihin ja jotta käyttäjille voidaan siten tarjota tarpeita vastaavia innovatiivisia liikenneratkaisuja, jotka täyttävät käytettävyyden, kannattavuuden, uskottavuuden, laadun ja jatkuvuuden vaatimukset;

    6.  kannustaa komissiota luomaan tutkimukselle ja innovoinnille myönteisen kehyksen, jossa luodaan tasapuolisia, tehokkaita ja innovatiivisia hinnoittelujärjestelmiä kaikille liikkuvuus- ja liikennemuodoille, erityisesti sisällyttämällä ulkoiset kustannukset ottaen huomioon ”saastuttaja maksaa” ja ”käyttäjä maksaa” -periaatteet;

    7.  kannattaa komission ehdottamaa liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin seuranta- ja tietojärjestelmää (TRIMIS) ja katsoo, että siihen olisi sisällytettävä käyttäjien näkemykset, jotka ovat ihanteellinen väline havaita tottumusten muodostamat innovoinnin esteet, tunnistaa mahdollisuuksia ja levittää uusia palvelumahdollisuuksia, jotka edistävät yhteiskunnan asennemuutosta kestävää liikennettä kohtaan;

    8.  korostaa, että teknologiaan lukkiutuminen voi haitata liikenneinnovaatioiden potentiaalin täysimittaista hyödyntämistä ja uusien innovatiivisten ideoiden syntymistä; katsoo siten, että unionin toimien olisi oltava teknologisesti neutraaleja suhteessa liikenteen vaihtoehtoiseen teknologiaan (”teknologianeutraalius”), että ensisijaisista tavoitteista ja rahoituksesta on päätettävä tietyillä liikenteenaloilla käytettyjen teknologioiden koko elinkaaren tulosten perusteella ja että yhdenmukaistamistoimet eivät saa haitata liikennealan innovatiivisten ratkaisujen ja vaihtoehtojen kehittämistä, energiayhdistelmän monimuotoisuutta ja älykkään viestintäteknologian käyttöönottoa;

    9.  korostaa, että innovointiketjua on tehostettava ja taloudellisten kannustimien kaltaisiin toimiin on investoitava nykyistä enemmän, jotta yrityksiä ja julkisia elimiä voidaan auttaa omaksumaan uusia ratkaisuja ja innovatiivista teknologiaa ja, jotta siten voidaan poistaa käyttöönoton ja markkinoille pääsyn esteet (”sitoumukset kaikista vaiheista”); kehottaa komissiota siksi ryhtymään toimiin sen pohdintansa mukaisesti, että liikennealan koko innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseksi ja innovatiivisten yritysten tukemiseksi tukea olisi suunnattava myös markkinoille pääsyyn, demonstrointiin ja uusien ratkaisujen täysimääräiseen käyttöönottoon ja että asiaankuuluvilla hallinto- ja rahoitusvälineillä voidaan taata tutkimustulosten nopea hyödyntäminen;

    10. katsoo, että kaikkien unionin alueiden ja niiden työvoiman olisi hyödyttävä tällaisesta strategiasta, ja korostaa, että erityisesti aiempaa puhtaampia liikennemuotoja kehitettäessä on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja mahdollisuudet; kehottaa alempien tasojen viranomaisia ja sidosryhmiä luomaan innovoinnin edistämiseen tähtääviä kumppanuuksia kestävän liikkuvuuden alalla;

    11. kehottaa tukemaan tehokkaammin pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja innovointitoimintaa erityisesti helpottamalla unionin varojen saatavuutta ja vähentämällä hallinnollista rasitusta ja korostaa, että työllisyyttä ja kestävää kasvua on luotava ja ylläpidettävä tutkimus- ja innovointitoimilla;

    12. pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan EU:n rakenne- ja investointirahastoista tehdyt investoinnit avaavat suuria mahdollisuuksia unionin alueille kestävän liikkuvuuden kehittämisessä älykkään erikoistumisen alalla;

    13. kannustaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia laatimaan tutkimus- ja innovointistrategioita, jotka perustuvat älykkään erikoistumisen käsitteeseen, jotta voidaan varmistaa rakennerahastojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen ja tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin investointien välisiä yhteisvaikutuksia;

    14. muistuttaa siksi, että innovatiivista teknologiastrategiaa on harkittava tarkkaan kyseisten alueiden tunnuspiirteiden ja erikoisuuksien pohjalta, mikä tarkoittaa sitä, että yksi ja sama yleispätevä malli ei riitä; toteaa, että esimerkiksi alueellisista erityisongelmista kärsiviin alueisiin, kuten saari- ja vuoristoalueisiin, syrjäisiin alueisiin ja harvaan asuttuihin alueisiin liittyy erityyppisiä taloudellisia ja muita mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia liikkuvuusratkaisuja; korostaa tässä yhteydessä, että kestävään liikenneinfrastruktuuriin on myönnettävä riittävät määrärahat;

    15. korostaa tarvetta yksinkertaistaa edelleen tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alueellisella, paikallisella ja rajatylittävällä tasolla, jotta voidaan ottaa käyttöön selkeä ja avoin lainsäädäntökehys;

    16. korostaa, että ponnistuksia tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrän vähentämiseksi on jatkettava hellittämättä; kehottaa painokkaasti komissiota tarkastelemaan parlamentin suurella enemmistöllä hyväksymiä ehdotuksia tieturvallisuuden parantamiseksi ja toteuttamaan ne;

    17. katsoo, että on oikein ja tärkeää saada aikaan muutos liikenneteknologiassa; korostaa kuitenkin, että tämä muutos on saatava aikaan uuden resurssitehokkaan tekniikan kannustimilla eikä kielloilla;

    18. korostaa, että uudentyyppisiä liikenneratkaisuja koskevien innovaatioiden tai hyväksi havaittujen menetelmien uudenlaisten yhdistelmien pohdintaa ei saa rajoittaa kielloilla;

    Yleiset toimenpiteet

    19. katsoo, että kestävää liikkuvuutta koskevien tutkimus- ja innovointitoimien olisi perustuttava yhdentymisen periaatteeseen, erityisesti uusien rajatylittävien yhteyksien luomiseen (yhteenliitännät) ja järjestelmien sisäisten ja niiden välisen toimivuuden lisäämiseen (yhteentoimivuus) sekä siihen, että asetetaan tavoitteeksi kullekin reitille sopivimman ja kestävimmän liikennemuodon yhdistelmän löytäminen (inter- ja komodaalisuus);

    20. muistuttaa, että EU:n on kehitettävä todellinen yhteinen liikennepolitiikka ja varmistettava näin liikenteen tarkoituksenmukaisuus Euroopan unionin alueilla ja niiden välillä ja sen johdonmukaisuus kokonaisuudessaan paikallisilla, alueellisilla, kansallisilla ja unionin tasoilla; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että liikennemuotojen yhdistelmässä turvataan siirtyminen todelliseen kestävään liikkuvuuteen;

    21. korostaa, että tämän strategian on perustuttava yhtenäiseen malliin, jossa alueiden välisiin yhteyksiin sekä puuttuviin rajat ylittäviin yhteyksiin on kiinnitetty erittäin paljon huomiota, myös maantieteellisesti hajanaisilla alueilla, ja jossa innovatiivisilla ratkaisuilla sekä multimodaalisella liikenteellä voidaan vähentää alueellisia eroja, edistää työvoiman liikkuvuutta ja lisätä alueellista yhteenkuuluvuutta; on tietoinen siitä, että nykyisellään liikenneverkoissa on huomattavia alueiden välisiä eroja, ja kiinnittää huomiota tarpeeseen investoida kestävään liikenneteknologiaan ja ratkaisuihin alueilla, joilla on erityisiä haittatekijöitä, siten, että otetaan huomioon myös Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyvät mahdollisuudet;

    22. painottaa, että tutkimuksessa ja innovoinnissa on keskityttävä myös kestävien infrastruktuurin osien kehittämiseen, jotta voidaan tukea siirtymistä puun tai yhdistelmämateriaalien kaltaisten uusiutuvien alkutuotteiden käyttöön rautatieinfrastruktuurin osina (esim. ajojohtojärjestelmä- tai opastepylväissä, laitureiden tai siltojen rakennusmateriaalina); toteaa, että tämä kattaa myös tutkimus- ja innovointitoimet, joilla pyritään kehittämään ratapölkkyjen kylläste, joka olisi vaihtoehto kreosootille, jonka käyttö kielletään EU:n lainsäädännöllä vuodesta 2018 alkaen;

    23. korostaa, että uusien liikkuvuuskonseptien omaksumiseen ei voida pakottaa ja kestävämmän toiminnan edistämiseksi tarvitaan tutkimuksen tehostamista seuraavilla aloilla: ekologis-sosiaalinen tietämys ja kaupunki- ja aluesuunnittelu sekä liikkumisen kysyntään ja käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävä teknologia, jonka tavoitteena on ohjata paremmin liikennevirtoja muun muassa uusilla liikenteenhallintavälineillä, saumattomilla ovelta ovelle liikkuvuusketjuilla, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita, taloudellisilla ja älykkäillä ajojärjestelmillä ja sekä tosiajassa toimivilla tieto- ja viestintätekniikoilla;

    24. pitää keskeisen tärkeänä, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat liikenteeseen ja liikkuvuuteen sovellettavan innovaatiopolitiikan eurooppalaiseen hallinnointiin; korostaa, että nämä viranomaiset voivat tarjota tärkeää kokemusta ja osaamista sekä teknologioiden, infrastruktuurien, ajoneuvojen ja henkilöiden yhdentämisen että liikkuvuutta koskevien uusien sosiaalisten mallien edistämisen aloilla; toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat tunnistaa polttavimmat liikkuvuuden ongelmat, joiden hallinnoinnista ne ovat vastuussa, että ne suorittavat jatkuvasti kokeiluja, ottavat käyttöön hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia ideoita ja ovat kohtaamiensa tilanteiden monimuotoisuuden vuoksi erityisen tottuneita innovointiin;

    25. korostaa oikeudenmukaisen intramodaalisen ja intermodaalisen kilpailun ja nykyisiin liiketoimintamalleihin liittyvien etujen aiheuttamien esteiden tutkimisen tarvetta liikenteen alalla, mukaan lukien erityisesti sellaisten teknologisten välineiden tutkimus, joita tarvitaan parantamaan kabotaasiliikenteen sääntöjen johdonmukaista noudattamista ja valvontaa, parantamaan tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä ja alalla työskentelevien työoloja;

    26. painottaa, että tarvitaan kiireesti innovatiivisia ratkaisuja kaikkien liikennemuotojen melun vähentämiseksi erityisesti sen lähteellä unionin kansalaisten terveyden ja elämänlaadun suojelemiseksi sekä väestön hyväksynnän saamiseksi; viittaa tässä yhteydessä painokkaasti yhtenäisestä Euroopan liikennealueesta antamaansa päätöslauselmaan, jossa vaadittiin vähentämään raideliikenteen melua, tärinää ja energiankulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (suhteessa vuoden 2010 viitearvoihin) ja korostaa jälleen, että melupäästöillä on oltava alusta alkaen merkittävä rooli kehitettäessä uusia liikennealan teknologioita, konsepteja ja infrastruktuureita;

    27. on vakuuttunut siitä, että infrastruktuurin ja ajoneuvojen vuorovaikutukseen keskittyvä innovatiivinen teknologia voi vähentää merkittävästi liikenneonnettomuuksia, melua ja tärinää, energiankulutusta, pakokaasupäästöjä ja ilmastovaikutusta;

    28. vahvistaa, että siirtyminen puhtaamman energian käyttämiseen liikenteen ja liikkuvuuden teknologioissa olisi yhdistettävä tehokkaaseen suunnitteluun ja ajoneuvojen parempaan muotoiluun; korostaa energiansäästön potentiaalia, jota tarjoavat innovatiiviset ideat, kuten energiankeruutoimet, joissa hyödynnetään uusiutuvien energiamuotojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön mahdollisuuksia;

    29. korostaa, että uusien liikenneinfrastruktuurien rakentamisen lisäksi tutkimus- ja kehittämiskonseptien yhteydessä on otettava huomioon nimenomaisesti korjaamista, kunnossapitoa ja laadullista parantamista koskevat näkökohdat (esim. varustaminen älykään liikenteenohjauksen mahdollistavilla komponenteilla ja ajoneuvosta infrastruktuuriin suuntautuvan viestinnän mahdollistavalla teknologialla);

    30. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota investoimaan älykkäiden liikennejärjestelmien tutkimukseen ja huolehtimaan siitä, että ne myös otetaan käyttöön, jotta voidaan vähentää liikenneruuhkia, parantaa liikenteen ekotehokkuutta Euroopassa ja lisätä liikenneturvallisuutta;

    31. kehottaa komissiota tutkimaan konttien ja muiden kuljetussäiliöiden sekä kaikkien liikennemuotojen ajoneuvojen mittojen yhtenäistämistä yhteentoimivuuden ja intermodaalisuuden parantamiseksi;

    32. kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden käyttöön käsikirjan, joka sisältää hyviksi havaittuja käytäntöjä ilmanlaatudirektiivissä säädettyjen raja-arvojen noudattamiseksi;

    Erityistoimenpiteet

    33. pitää tärkeänä henkilökohtaista liikkuvuutta koskevia tutkimus- ja innovointitoimia ja korostaa, että liikenteen käyttäjien käyttäytyminen on ratkaisevan tärkeää; kehottaa luomaan kannustimia kestävän, fyysisesti aktiivisen, turvallisen ja terveyttä edistävän liikenteen ja liikkuvuuden valitsemiseksi, jotta voidaan kehittää innovatiivisia lähestymistapoja, joilla edistetään ympäristöystävällistä julkista liikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, ottaen huomioon kaupunki- ja esikaupunkialueiden sekä kaupunkien välisten ja maaseutualueiden tarpeet ja erityispiirteet; pitää tärkeänä, että parannetaan liikennepalvelujen yhteentoimivuutta ja että tyyppihyväksynnästä vastaavat viranomaiset käsittelevät tällä teknis-hallinnollisella alalla mahdollisesti syntyviä ongelmia erityisen herkästi ja kiireellisesti, jotta markkinoille saadaan uusia liikennevaihtoehtoja, joilla on nämä ominaisuudet;

    34. korostaa, että unionin toimielinten on toimittava hyvien käytäntöjen esikuvina omissa liikkuvuudenhallintapalveluissaan ja että niiden on hallinnoitava näitä toimia ja niiden tuloksia avoimesti niin, että siitä tulee tunnusomainen piirre toimielinten toiminnassa;

    35. korostaa tarvetta edistää kestävän liikenteen alan menestyksekkäitä käytänteitä ja tehostaa yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa sellaisten alueiden kesken, joilla on samankaltainen kasvupotentiaali; suosittaa, että paikallisviranomaiset perustavat toimintansa nykyisistä hyvistä käytänteistä saatuihin esimerkkeihin ja laativat niiden pohjalta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

    36. katsoo, että Galileon kaltaisten eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien olisi oltava keskeisessä asemassa älykkään ja tehokkaan liikenteen kehittämisessä Euroopassa;

    37. tukee tutkimus- ja innovointitoimia, joilla voidaan edistää siirtymistä ajoneuvojen omistamisesta epätavalliseen liikennevälineiden käyttöön ja uudenlaisiin liikennepalvelumuotoihin, kuten autojen ja polkupyörien yhteiskäyttöön; kehottaa komissiota edistämään tehokkaammin henkilökohtaisen liikkuvuuden kollektiivisia muotoja ja yksilöllisempiä julkisia ja kollektiivisia liikennejärjestelmiä;

    38. kehottaa laajentamaan tutkimustoimet koskemaan verotusta ja hallintoa, jotta saadaan aikaan luovia vero- ja maksukannustimia sekä yksityishenkilöille että sellaisten tuotteiden, palvelujen ja/tai sisältöjen valmistajille tai tuottajille, joilla edistetään pyöräilyä ja kävelyä ja soveltuvissa tapauksissa niiden yhdistämistä julkiseen liikenteeseen sekä muita kestävän liikkuvuuden muotoja;

    39. korostaa jälleen, että on tarpeen kehittää ja tukea multimodaalista matkustamista avoimen datan ratkaisuihin perustuvilla yhdennetyillä ja sähköisillä tiedotus- ja lipunmyyntijärjestelmillä; huomauttaa, että tämän alan tutkimus- ja innovointitoimet olisi suunnattava erityisesti esteettömyyteen, yhteentoimivuuteen, kohtuuhintaisuuteen, hintojen selkeyteen, käyttäjäystävällisyyteen ja tehokkuuteen;

    40. korostaa tarvetta kehittää innovatiivisia pitkäikäisiä infrastruktuuriratkaisuja – tiedotus-, maksu- ja varausjärjestelyjen pitemmälle kehittäminen mukaan lukien – joissa otetaan erityisesti huomioon kaikkien matkustajien ja varsinkin vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuuden parantaminen tilanteissa, joissa kuljetetaan pyörätuoleja, lastenrattaita, polkupyöriä tai raskaita matkalaukkuja;

    41. kannattaa vapaasti käytettäväksi annettavia tietoja julkisen liikenteen aikatauluista ja viivästyksistä, jotta kolmannet osapuolet voivat kehittää matkustajien mukavuuden parantamiseksi erilaisia telematiikan sovelluksia, kuten reaaliaikaista tiedonjakelua tiettyyn määränpäähän pääsemisestä käyttämällä eri liikennemuotoja tai eri liikennemuotojen ekologisen jalanjäljen vertailua matkustettaessa tiettyyn määränpäähän;

    42. korostaa, että kaupunkialueiden ja asuinalueiden liikenteen ja liikkuvuuden innovoinnin kehittämisen yhteydessä olisi keskityttävä terveyteen ja elämänlaatuun, mukaan luettuna kaikille taattava kohtuullinen tila, hiljaisempi ympäristö ja puhtaampi ilma;

    43. muistuttaa komissiota kiireellisestä tarpeesta parantaa kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta ja erityisesti heikommassa asemassa olevien, kuten lasten, ikääntyneiden henkilöiden, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden tai vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden turvallisuutta; kannattaa tutkimus- ja innovointihankkeita, joissa tekniset ratkaisut yhdistyvät älykkäisiin kuljettajiin ja näiden käyttäytymiseen perustuviin toimintamalleihin;

    44. katsoo, että maanteiden ruuhkautumisen vähentämiseksi kaupunkialueilla ja erittäin tiiviisti asutuilla alueilla on nykyisten liikennevälineiden tehokkuuden parantamisen lisäksi tärkeää, että teknologisen edistyksen avulla mahdollistetaan vaihtoehtoiset liikenneratkaisut ja edistetään niiden käyttöä;

    45. rohkaisee komissiota edistämään voimakkaasti innovointia päästöttömien laivojen, erityisesti lauttojen, risteilyalusten ja merenkulkualusten, alalla tuulesta, auringosta ja aalloista saatavan uusiutuvan energian pohjalta yhdistettynä polttokennoteknologioihin;

    46. kehottaa komissiota keskittämään tutkimuksensa siihen, että kaikkien liikennemuotojen päästöjen terveys- ja ilmastovaikutuksia vähennetään edelleen;

    47. katsoo, että johdonmukaisessa ja tehokkaassa Euroopan liikenneteknologiastrategiassa on noudatettava Eurooppa 2020 -strategiaa (COM(2010)2020) sekä vuotta 1990 koskevia vähennystavoitteita, minkä lisäksi sen on oltava kaikilta osin yhdenmukainen liikenteen valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” kanssa (COM(2011)0144) alueellisen yhteenkuuluvuuden ja tasapainoisen kehityksen osalta; katsoo, että sen avulla olisi voitava vähentää energiankulutusta, liikenteen melua, liikenteen tarpeita, ilmansaasteita sekä kasvihuonekaasupäästöjä; katsoo, että tätä tarkoitusta varten EU:n on asetettava sitovia tavoitteita vuosille 2020, 2030 ja 2050;

    48. painottaa tarvetta vahvistaa tutkimusta ja innovointia sisävesiliikenteen alalla, erityisesti puhtaiden alusten ja teknologioiden kehittämiseksi matalan syväyksen navigointiin, kuten kestävään jokiliikenteeseen mukautetut alukset (RASSIN), mikä tarjoaisi mahdollisuuden säästöihin sisävesiliikenneinfrastruktuurissa;

    49. pitää myönteisenä komission ehdotusta perustaa liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin seuranta- ja tietojärjestelmä (TRIMIS); korostaa, että helposti saatavilla olevien tietojen säännöllinen, vapaa ja luotettava toimittaminen aluetason poliittisille päättäjille on tärkeää; pitää valitettavana, että toistaiseksi liikennehankkeiden EU-rahoitusta koskeviin tietoihin tutustuminen on ollut erittäin hankalaa;

    50. suosittaa komissiolle sellaisten aloitteiden laatimista, joiden yhteydessä määritellään ja rahoitetaan kestävän kaupunkikehityksen hankkeita, kuten RegioStars-palkinnot;

    51. korostaa, että kattavaa eurooppalaista strategiaa on tuettava alhaalta ylöspäin paikallis- ja alueviranomaisten sekä jäsenvaltioiden hallitusten hyvin valmistelluilla yhdennetyillä liikennestrategioilla; katsoo, että tällaisten strategioiden suunnittelua olisi tuettava unionin rahastoista;

    52. katsoo, että kaikkea julkista tukea on myönnettävä voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti, kuten tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa sekä liikenne- ja infrastruktuuritoiminnan rahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti; katsoo kuitenkin, että valtiontukia koskevissa unionin säännöissä on otettava myös riittävällä tavalla huomioon tiettyjen alueiden erityiset haittatekijät;

    53. korostaa, että komission on parannettava toimintojaan tutkimus- ja innovointitoimista saatavan tiedon siirtämiseksi halukkaille käyttäjille (kuten pk-yrityksille tai tutkimusinstituuteille) perustamalla klusteritietokanta, joka tarjoaa selkeästi luokitellun yleiskatsauksen kaikista EU:n rahoittamista tutkimus- ja innovointihankkeista;

    54. pitää tärkeänä uusia aloitteita, kuten liikenteen ja logistisen kapasiteetin yhdistämistä tehokkaampaa tavarankuljetusta varten; kehottaa komissiota puuttumaan tällaisille aloitteille mahdollisesti aiheutuviin esteisiin;

    55. painottaa päästöstandardien merkitystä tiettyjen liikennemuotojen, kuten henkilöautojen, osalta; katsoo, että samanlaista lähestymistapaa olisi tarkasteltava myös lento- ja laivaliikenteen osalta;

    56. kannattaa liikennealan turvallisuusratkaisuja koskevien tutkimusten ja innovoinnin jatkamista suhteellisuus-, syrjimättömyys- ja tietosuojaperiaatteita kunnioittaen;

    57. tukee komission ehdottamaa konseptia ja sen toimenpiteitä Euroopan liikenneteknologiastrategian luomiseksi; huomauttaa painokkaasti, että tästä ei kuitenkaan synny delegoitujen säädösten tai vastaavien säädösten oikeusperustaa ja että komission ehdottamat toimenpiteet voidaan hyväksyä ainoastaan yhteispäätösmenettelyä noudattaen;

    58. kehottaa komissiota ottamaan huomioon tässä mietinnössä vahvistetut ensisijaiset tavoitteet valmistellessaan strategista eurooppalaista liikenneteknologiasuunnitelmaa ja tulevan toiminnan vaihtoehtoja;

    59. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

    PERUSTELUT

    Tässä mietinnössä käsitellään komission tiedonantoa "Tutkimus ja innovointi Euroopan liikkuvuuden tulevaisuuden hyväksi - Liikenneteknologiastrategian kehittäminen Euroopalle"

    Esittelijä on erityisen huolestunut siitä, pystyykö unioni saavuttamaan tavoitteensa, jotka koskevat energiankulutuksen, liikennemelun, ilmansaasteiden, kasvihuonekaasupäästöjen, onnettomuuksien ja maankäytön vähentämistä ja joilla vähennetään liikenteen vaikutusta ilmastonmuutokseen ja edistetään unionin kansalaisten terveyttä ja elämänlaatua.

    Esittelijä myöntää, että tutkimuksen ja innovoinnin mukauttamisessa liikennepolitiikan tarpeisiin on edelleen suuria haasteita. Esittelijä korostaa tarvetta kunnioittaa yleisiä periaatteita, kuten teknologianeutraaliutta, täydentävyyttä, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Esittelijä on erityisen huolestunut siitä, että tutkimustyön päällekkäisyys kansallisella ja unionin tasolla estää kiireesti tarvittavaa edistymistä ja vaatii, että tutkimuksen ja innovoinnin resursseja on käytettävä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti.

    Esittelijä katsoo myös, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ansaitsevat osakseen erityistä huomiota ja että niille olisi taattava paremmat tutkimusmahdollisuudet erityisesti soveltamalla joustavia menettelyjä ja vähentämällä hallinnollista rasitusta unionin rahoituksen hakemismenettelyjen yhteydessä. Yritykset tarvitsevat tukea ennen kaikkea uusien ratkaisujen ja innovatiivisen teknologian omaksumisen yhteydessä siten, että tehokkuutta edistetään ja investointeja lisätään.

    Esittelijä tuntee huolta myös siitä, että unioni saattaa menettää johtoasemansa tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä muille kansainvälisille toimijoille. Esittelijä kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään, jotka koskevat koordinointia ja investointeja, joiden avulla voidaan paremmin hyödyntää liikennetutkimusta, millä edistetään markkinoille pääsyä ja käyttöönottoa. Esittelijä kehottaa myös unionin toimielimiä kehittämään nykyistä enemmän pilottihankkeita omissa liikkuvuudenhallintapalveluissaan.

    Esittelijä on vakuuttunut siitä, että Euroopan liikenneteknologiastrategiaa on kiireellisesti sovellettava mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan saavuttaa taloudellista etua, ympäristöetuja ja yhteiskunnallista edistystä sekä edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Myös unionin kilpailukykyä voitaisiin tehostaa tutkimushankkeilla, joissa "sitoumukset kaikista vaiheista" otetaan huomioon.

    Lopuksi esittelijä korostaa antavansa vahvan tukensa tutkimukselle ja innovoinnille, jonka tarkoituksena on vähentää riippuvuutta liikkuvuudesta paremmalla aluesuunnittelulla, tiedotusstrategioilla sekä uusilla käyttäytymismalleilla. Yhdennettyjen tiedotus- ja lipunmyyntijärjestelmien mahdollisuuksia olisi tutkittava enemmän ja mainitun teknologian käyttöä olisi edistettävä kaikkialla Euroopassa. Liikenneteknologiastrategiassa olisi annettava etusija heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten vaivatonta, kestävää ja turvallista liikkuvuutta koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille.

    ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.6.2013)

    liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

    Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi
    (2012/2298(INI))

    Valmistelija: Jean-Jacob Bicep

    EHDOTUKSET

    Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1.  muistuttaa, että EU:n on kehitettävä todellinen yhteinen liikennepolitiikka ja varmistettava näin liikenteen tarkoituksenmukaisuus Euroopan unionin alueilla ja niiden välillä ja sen johdonmukaisuus kokonaisuudessaan paikallisilla, alueellisilla, kansallisilla ja unionin tasoilla; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan, että liikennemuotojen yhdistelmässä turvataan siirtyminen todelliseen kestävään liikkuvuuteen;

    2.  korostaa tarvetta edistää kestävän liikenteen alan menestyksekkäitä käytänteitä ja tehostamaan yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa sellaisten alueiden kesken, joilla on samankaltainen kasvupotentiaali; suosittaa, että paikallisviranomaiset perustavat toimintansa nykyisistä hyvistä käytänteistä saatuihin esimerkkeihin ja laativat niiden pohjalta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

    3.  katsoo, että tehokkaan Euroopan liikenneteknologiastrategian on katettava kaikki Euroopan unionin alueet, sillä näin varmistetaan, että henkilöt ja tavarat voivat liikkua tehokkaasti, ja myös edistetään todellisten eurooppalaisten sisämarkkinoiden syntyä;

    4.  katsoo, että johdonmukaisessa ja tehokkaassa Euroopan liikenneteknologiastrategiassa on noudatettava Eurooppa 2020 -strategiaa (COM(2010)2020) sekä vuotta 1990 koskevia vähennystavoitteita, minkä lisäksi sen on oltava kaikilta osin yhdenmukainen liikenteen valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” kanssa (COM(2011)0144) alueellisen yhteenkuuluvuuden ja tasapainoisen kehityksen osalta; katsoo, että sen avulla olisi voitava vähentää energiankulutusta, liikenteen melua, liikenteen tarpeita, ilmansaasteita sekä kasvihuonekaasupäästöjä; katsoo, että tätä tarkoitusta varten EU:n on asetettava sitovia tavoitteita vuosille 2020, 2030 ja 2050;

    5.  korostaa, että tämän strategian on perustuttava yhtenäiseen malliin, jossa alueiden välisiin yhteyksiin sekä puuttuviin rajat ylittäviin yhteyksiin on kiinnitetty erittäin paljon huomiota, myös maantieteellisesti hajanaisilla alueilla, ja jossa innovatiivisilla ratkaisuilla sekä multimodaalisella liikenteellä voidaan vähentää alueellisia eroja, edistää työvoiman liikkuvuutta ja lisätä alueellista yhteenkuuluvuutta; on tietoinen siitä, että nykyisellään liikenneverkoissa on huomattavia alueiden välisiä eroja, ja kiinnittää huomiota tarpeeseen investoida kestävään liikenneteknologiaan ja ratkaisuihin alueilla, joilla on erityisiä haittatekijöitä, siten, että otetaan huomioon myös Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyvät mahdollisuudet;

    6.  katsoo, että kaikkien Euroopan alueiden ja niiden työvoiman olisi hyödyttävä tällaisesta strategiasta, ja korostaa, että erityisesti aiempaa puhtaampia liikennemuotoja kehitettäessä on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja mahdollisuudet; kehottaa alempien tasojen viranomaisia ja sidosryhmiä luomaan innovoinnin edistämiseen tähtääviä kumppanuuksia kestävän liikkuvuuden alalla;

    7.  pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan EU:n rakenne- ja investointirahastoista tehdyillä investoinneilla luodaan Euroopan alueille merkittäviä mahdollisuuksia kehittää kestävään liikkuvuuteen sovellettavaa älykästä erikoistumista;

    8.  kannustaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia laatimaan tutkimus- ja innovointistrategioita, jotka perustuvat älykkääseen erikoistumiseen, jotta voidaan varmistaa rakennerahastojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen ja tehostaa julkisen ja yksityisen sektorin investointien välisiä yhteisvaikutuksia;

    9.  muistuttaa siksi, että innovatiivista teknologiastrategiaa on harkittava tarkkaan alueiden tunnuspiirteiden ja erikoisuuksien pohjalta, sillä yhdellä ja samalla yleispätevällä mallilla ei tässä yhteydessä saada aikaan toivottuja tuloksia; toteaa, että esimerkiksi saari- ja vuoristoalueisiin, syrjäisiin alueisiin sekä harvaan asuttuihin alueisiin liittyy erityyppisiä mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen edellyttää tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia liikkuvuusratkaisuja, joiden avulla voidaan vapauttaa alueellisista erityisongelmista kärsivien alueiden taloudellinen potentiaali; korostaa tässä yhteydessä, että kestävään liikenneinfrastruktuuriin on myönnettävä riittävät määrärahat;

    10. painottaa tarvetta yksinkertaistaa edelleen tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen liittyviä hallinnollisia menettelyjä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alueellisella, paikallisella ja rajatylittävällä tasolla, jotta voidaan ottaa käyttöön selkeä ja avoin lainsäädäntökehys;

    11. katsoo, että maanteiden ruuhkautumisen vähentämiseksi kaupunkialueilla ja erittäin tiiviisti asutuilla alueilla on nykyisten liikennevälineiden tehokkuuden parantamisen lisäksi tärkeää, että teknologisen edistyksen avulla mahdollistetaan vaihtoehtoiset liikenneratkaisut ja edistetään niiden käyttöä;

    12. korostaa, että kattavaa eurooppalaista strategiaa on tuettava alhaalta ylöspäin paikallis- ja alueviranomaisten sekä jäsenvaltioiden hallitusten hyvin valmistelluilla yhdennetyillä liikennestrategioilla; katsoo, että tällaisten strategioiden suunnittelua olisi tuettava unionin rahastoista;

    13. katsoo, että kaupunkien ja maaseudun kestävään kehitykseen tähtäävän kumppanuuden (RURBAN) mukaisella Euroopan unionin liikenneteknologiastrategialla olisi pyrittävä varmistamaan liikkuvuus kaikilla alueilla ja erityisesti kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan estää niiden autioituminen, mikä on myös yhtenäisen alueellisen yhteenkuuluvuuden edun mukaista, ja jotta voidaan vapauttaa koko Euroopan kasvupotentiaali;

    14. pitää myönteisenä komission ehdotusta perustaa liikenteen tutkimuksen ja innovoinnin seuranta- ja tietojärjestelmä (TRIMIS); korostaa, että helposti saatavilla olevien tietojen säännöllinen, vapaa ja luotettava toimittaminen aluetason poliittisille päättäjille on tärkeää; pitää valitettavana, että toistaiseksi liikennehankkeiden EU-rahoitusta koskeviin tietoihin tutustuminen on ollut erittäin hankalaa;

    15. suosittaa komissiolle sellaisten aloitteiden laatimista, joiden yhteydessä määritellään ja rahoitetaan kestävän kaupunkikehityksen hankkeita, kuten RegioStars-palkinnot;

    16. katsoo, että kaikkea julkista tukea on myönnettävä asiaankuuluvan voimassa olevan valtiontukia koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti, myös tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa sekä liikenne- ja infrastruktuuritoiminnan rahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti; katsoo kuitenkin, että valtiontukia koskevissa unionin säännöissä on otettava myös riittävällä tavalla huomioon tiettyjen alueiden erityiset haittatekijät.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    30.5.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    41

    0

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Luís Paulo Alves, Jean-Jacob Bicep, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Martina Anderson, Vasilica Viorica Dăncilă, Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska, Elisabeth Schroedter, Patrice Tirolien, Evžen Tošenovský, Giommaria Uggias, Manfred Weber, Iuliu Winkler

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Albert Deß, Takis Hadjigeorgiou, Katarína Neveďalová

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    18.6.2013

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    35

    2

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, David-Maria Sassoli, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Phil Bennion, Spyros Danellis, Eider Gardiazábal Rubial, Gilles Pargneaux, Alfreds Rubiks, Sabine Wils