MIETINTÖ sukupuoleen perustuvista murhista: puuttuuko naisia?

28.6.2013 - (2012/2273(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
Esittelijä: Antigoni Papadopoulou

Menettely : 2012/2273(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0245/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0245/2013

Keskustelut :

PV 07/10/2013 - 19
CRE 07/10/2013 - 19

Äänestykset :

PV 08/10/2013 - 9.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0400

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sukupuoleen perustuvista murhista: puuttuuko naisia?

(2012/2273(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan, jossa korostetaan jäsenvaltioille yhteisiä arvoja, kuten moniarvoisuutta, syrjimättömyyttä, suvaitsevuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisvastuuta sekä naisten ja miesten tasa-arvoa,

ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan, jossa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa,

– ottaa huomioon SEUT:n 19 artiklan, jossa viitataan sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

– ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW),

– ottaa huomioon neljännen naisten maailmankokouksen 15. syyskuuta 1995 hyväksymät Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman[1] sekä 18. toukokuuta 2000, 10. maaliskuuta 2005 (Peking+10)[2] ja 25. helmikuuta 2010 (Peking+15)[3] antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen vaihteen huippukokouksessa syyskuussa 2000 hyväksytyt vuosituhannen kehitystavoitteet ja erityisesti tavoitteen, joka koskee sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusvallan lisäämistä edellytyksenä nälän, köyhyyden ja sairauksien poistamiselle niin, että toteutetaan

tasa-arvo kaikilla koulutuksen tasoilla ja kaikenlaisessa työssä sekä taataan yhtäläinen resurssien hallinta ja yhtäläinen edustus julkisessa elämässä ja politiikassa,

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän Euroopan

tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020,

– ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

– ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä,

– ottaa huomioon Euroopan unionin suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi, sekä kuolemanrangaistuksesta, kidutuksesta, muusta julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta, ihmisoikeuksien puolustamisesta, ihmisoikeusvuoropuhelusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, lasten oikeuksien edistämisestä ja suojelusta sekä naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjinnän muotojen torjumisesta,

– ottaa huomioon 2. joulukuuta 1998 annetut neuvoston päätelmät, joissa vahvistetaan, että Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon vuosiarviointi perustuu määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin ja viitearvoihin,

– ottaa huomioon 2.–3. kesäkuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät, joissa jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä institutionaalisia mekanismeja ja luomaan puitteet Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon arvioinnille, jotta edistymistä voitaisiin seurata entistä johdonmukaisemmin ja järjestelmällisemmin,

– ottaa huomioon 5.–6. joulukuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten suorittaman Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon tarkastelusta ja erityisesti niiden liitteenä olevan puheenjohtajavaltio Portugalin laatiman kertomuksen, joka sisälsi naisia ja köyhyyttä koskevia indikaattoreita,

– ottaa huomioon komission 21. syyskuuta 2010 esittelemän naisten ja miesten tasa-arvostrategian vuosiksi 2010–2015 sekä sen liitteenä olevan valmisteluasiakirjan strategian täytäntöönpanotoimenpiteistä,

– ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka käsittelee sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa (2010–2015),

– ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman 10-vuotistarkistuksen yhteydessä 4. helmikuuta 2005 annetun sukupuolten tasa-arvoasioista vastaavien EU-ministerien yhteisen julkilausuman, jossa muun muassa vahvistetaan uudelleen vahva tuki ja sitoutuminen Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täysimittaiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon,

– ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän YK:n yleiskokouksen toimikunnan 57. istunnossaan 15. maaliskuuta 2013 hyväksymät päätelmät, joissa erityisesti tunnustetaan ensimmäistä kertaa kansainvälisessä tekstissä sukupuoleen liittyvät murhat eli ”naismurhat”,

– ottaa huomioon sukupuolen valitsemisen ehkäisemisestä vuonna 2011 annetun

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA),

YK:n lastenrahaston (UNICEF), UN Women -naisjärjestön ja Maailman terveysjärjestön (WHO) yhteisen julkilausuman ”Preventing gender-biased sex selection”,

– ottaa huomioon vuonna 1994 pidetyn Kairon kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) julistuksen ja toimintaohjelman, keskeiset toimet sen täytäntöönpanon jatkamiseksi sekä YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 65/234 kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin jatkotoimista vuoden 2014 jälkeen (joulukuu 2010),

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman sukupuolten

tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä kehitysyhteistyössä[4] ja erityisesti

sen 37 kohdan,

– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta[5] ja erityisesti sen 76 kohdan, jossa korostetaan, että on estettävä naisiin ja tyttöihin kohdistuva kaikkinainen syrjintä ja väkivalta, myös raskauksien keskeyttäminen lapsen sukupuolen perusteella,

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[6],

– ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista murhien torjumisessa[7],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0245/2013),

A. toteaa, että sukupuolineutraalilla termillä ‘sukupuoleen perustuva murha’ viitataan tietyn sukupuolen edustajien järjestelmälliseen, tarkoitukselliseen ja sukupuoleen perustuvaan joukkomurhaamiseen, joka on kasvava ongelma monissa maissa ja jonka seuraukset ovat kohtalokkaat, mutta josta kerrotaan liian harvoin; toteaa, että tässä mietinnössä tarkastellaan nimenomaan sukupuolen valitsemista koskevien käytäntöjen syitä, nykysuuntauksia, seurauksia ja keinoja torjua niitä; korostaa, että nämä käytännöt ilmenevät myös lapsenmurhina ja sukupuolen valintaa ilmentävänä väkivaltana (myös muita termejä, kuten ’naismurhat’, joista parlamentti on jo aikaisemmin laatinut erityisen mietinnön[8], on muissa yhteyksissä käytetty viitattaessa naisten ja tyttöjen tappamiseen naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan äärimmäisenä ilmentymänä);

B. korostaa, että vaikka hiljattain on annettu lainsäädäntöä sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen estämiseksi, tyttöjä syrjitään edelleen suhteettoman paljon ja armotta sukupuolen perusteella ja syrjintä ulottuu usein jopa niiden tyttösikiöiden abortointiin, joiden sukupuoli on selvillä, ja tyttövauvojen hylkäämiseen tai

surmaamiseen pelkästään sukupuolen vuoksi;

C. ottaa huomioon arviot, joiden mukaan maailman väestöstä ”puuttui” jo vuonna 1990 väestörakenteellisesti yli 100 miljoonaa naista sukupuoleen perustuvien murhien vuoksi[9]; ottaa huomioon, että uusimpien arvioiden mukaan kyseinen luku on kasvanut lähes 200 miljoonaan maailman väestöstä ”puuttuvaan” naiseen[10];

D. ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvat murhat ovat maailmanlaajuinen huolenaihe ja niitä esiintyy Aasian ja Euroopan lisäksi myös Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa; katsoo, että sukupuoleen perustuvia murhia tapahtuu kaikkialla, missä raskaana olevat naiset joko tarkoituksellisesti tai painostuksesta päättävät olla synnyttämättä tyttövauvoja, koska näitä pidetään vain taakkana yhteiskunnalle;

E. ottaa huomioon, että sukupuolijakauma on erityisen vääristynyt Aasiassa ja etenkin Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa; toteaa, että vuonna 2012 Kiinassa syntyi 113 poikaa 100:aa tyttöä kohti ja Intiassa ja Vietnamissa 112 poikaa 100:aa tyttöä kohti[11];

F. ottaa huomioon, että joissakin Euroopan maissa sukupuolijakauma on erityisen vääristynyt, mistä ovat esimerkkinä Albania, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia, joissa vuonna 2012 syntyi 112 poikaa 100 tyttöä kohti[12];

G. ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvien murhien käytäntö on yleisimmin juurtunut syvälle niihin kulttuureihin, joille on ominaista poikalasten suosiminen, sukupuolten välinen eriarvoisuus, tyttärien jatkuva syrjintä ja heitä vastaan käytettävät stereotypiat,

ja joissain tapauksissa valtioihin, joissa sovelletaan pakkopolitiikkaa;

H. katsoo, että poikalasten suosiminen on syvälle juurtunutta ja kuuluu osana vanhoihin perinteisiin, joiden taustalla ovat esimerkiksi perimyskäytännöt, ikääntyvien vanhempien pojiltaan saama taloudellinen tuki ja turva, sukunimen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle ja suvun jatkuminen sekä välttyminen talousahdingolta, jos tyttäriä ei ole eikä heistä tarvitse maksaa perinteiden mukaan suuria myötäjäisiä;

I. katsoo, että puutteellinen sosiaaliturva ja perheille tarjolla olevat vakuutusvaihtoehdot voivat monissa kulttuureissa johtaa harhaanjohtavasti poikien suosimiseen ja sukupuoleen perustuvien käytäntöjen soveltamiseen;

J. katsoo, että sukupuolen valitsemiseen liittyvät käytännöt heikentävät sukupuolten välistä tasapainoa yhteiskunnissa ja vinouttavat väestön sukupuolijakaumaa ja että niillä on taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; toteaa, että sukupuolijakauman epätasapaino vaikuttaa pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen vakauteen ja johtaa laajemmin rikollisuuden, turhautumisen, väkivallan, ihmiskaupan, seksiorjuuden ja raiskauksien lisääntymiseen;

K. toteaa, että jatkuva poikia suosiva patriarkaalinen kulttuuri pitää yllä stereotypioita, demokratiavajetta ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta sekä syrjii naisia, mikä estää näitä saamasta kaikilta osin yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla elämänaloilla;

L. toteaa, että sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen esiintyminen, erittäin nuorten tyttöjen tavallista suurempi kuolleisuus ja se, että koulun aloittavia tyttöjä on vähemmän kuin poikia, voi olla merkkinä vallitsevasta poikien suosimisen kulttuurista joissakin yhteiskunnissa; katsoo, että on selvitettävä, liittyykö näihin ilmiöihin muitakin tyttöihin kohdistuvia demokratiavajeita ja onko tytöillä poikia huonommat mahdollisuudet saada ravintoa, koulutusta, terveydenhuoltoa, asianmukaiset saniteettitilat, puhdasta vettä, sairaanhoitoa ja sosiaaliturvaa, ja määritettävä ilmiöiden taustalla olevat syyt, jotta voidaan löytää tehokkaita keinoja niiden torjumiseen;

M. toteaa, että monissa maissa vallitsevaan naisten väestörakenteelliseen vajeeseen ei voida puuttua, koska niissä ei ole luotettavia syntyvyys- ja kuolevuustilastoja;

N. ottaa huomioon, että naisten vaikutusvallan lisäämisellä edesautetaan käyttäytymisen ja yhteiskunnan muutoksen edistämistä sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen lakkauttamiseksi pitkällä aikavälillä;

O. korostaa, että sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen lakkauttaminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää moninaisia toisiinsa liittyviä tarkastelutapoja ja menetelmiä, myös erityiskoulutusta terveydenhuoltohenkilöstölle, jotta tämä voi tarjota neuvontaa ja torjua sukupuolen valitsemiseen liittyviä käytäntöjä EU:ssa ja koko maailmassa;

P. toteaa, että neuvonta, poliittiset toimenpiteet ja hyvät käytänteet, kuten tyttöjen arvoa korostava Kiinan Care for Girls -tiedotuskampanja ja rahallisia kannustimia köyhien perheiden tyttöjen koulutukseen tarjoava Intian Balika Samriddhi Yojana -ohjelma ovat erittäin tärkeitä pyrittäessä muuttamaan tyttöihin ja naisiin liittyviä käyttäytymismalleja;

Q. toteaa, että Etelä-Korea on hyvä esimerkki maasta, jossa on pystytty korjaamaan sukupuolijakauman huomattavaa vääristymistä: 100:aa tyttöä kohti syntyi 114 poikaa vuonna 1994 ja vuonna 2010 vain 107 poikaa[13];

1. painottaa, että sukupuoleen perustuvat murhat ovat rikoksia ja vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia ja että niihin puuttumiseen tarvitaan tehokkaita keinoja, joilla myös kitketään pois patriarkaalisen kulttuurin taustalla olevat perimmäiset syyt;

2. painottaa kaikkien valtioiden ja hallitusten velvoitetta edistää ja suojella ihmisoikeuksia ja torjua syrjintää, sillä se on lähtökohta kaikkinaisen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi;

3. kehottaa hallituksia kehittämään ja soveltamaan toimenpiteitä, joilla edistetään perusteellista asennemuutosta naisiin suhtautumisessa, jotta voidaan torjua tuhoisia uskomuksia ja käyttäytymistapoja, joista seuraa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa;

4. kehottaa hallituksia luokittelemaan naismurhat ja sukupuoleen perustuvat murhat nimenomaisesti rikoksiksi sekä laatimaan ja panemaan täytäntöön lainsäädäntötoimenpiteitä, jotta naistappotapaukset tutkitaan, niihin syyllistyvät tuomitaan ja varmistetaan, että eloonjääneet uhrit pääsevät helposti terveydenhuoltopalvelujen piiriin ja saavat pitkäaikaista tukea;

5. korostaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen sekä Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman mukaisesti perheen tai yhteisön harjoittama naisten painostaminen sukupuoleen perustuvaan aborttiin katsotaan yhdeksi fyysisen ja henkisen väkivallan muodoksi;

6. toteaa, että sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen poistaminen on monimutkaista ja siihen tarvitaan monia toisiinsa kytkeytyviä linjauksia ja menetelmiä, jotka ulottuvat perimmäisten syiden ja niille maille tyypillisten kulttuurisidonnaisten ja sosioekonomisten tekijöiden selvittämisestä, joissa suositaan poikalapsia/miehiä, tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman puolustamiseen sekä lakien ja säädösten käyttöön ottamiseen; toteaa yleisesti ottaen, että ainoa tapa estää pysyvästi sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen leviämistä on edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa yhteiskunnissa;

7. korostaa tarvetta tutkia tieteellisesti ja selvittää perusteellisesti sukupuoleen perustuvien käytäntöjen perimmäisiä syitä sekä edistää sukupuolen valitsemiseen ja sen yhteiskunnallisiin pitkän aikavälin vaikutuksiin mahdollisesti johtavien maakohtaisten tapojen ja perinteiden tutkimusta, ja kehottaa komissiota tukemaan kyseistä tieteellistä tutkimusta;

8. vaatii yksityiskohtaista selvitystä sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen taustalla vaikuttavista taloudellisista syistä; kehottaa lisäksi hallituksia puuttumaan aktiivisesti sellaisiin rasitteisiin, jotka kohdistuvat perheisiin ja jotka voivat johtaa näin miesten ylijäämään;

9. korostaa, että on laadittava sukupuolen valinnan vastaista lainsäädäntöä, johon olisi sisällytettävä naisille suunnattuja sosiaalisen suojelun paketteja, voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon parempi valvonta sekä ilmiön kulttuuristen ja sosioekonomisten syiden nykyistä parempi huomioon ottaminen, jotta tähän ongelmaan voidaan puuttua pysyvästi ja kokonaisvaltaisesti siten, että ylläpidetään sukupuolten tasa-arvoa ja kannustetaan kansalaisyhteiskuntaa aktiiviseen osallistumiseen;

10. kehottaa hallituksia korjaamaan demokratiavajetta ja lainsäädännön puutteita, torjumaan pysyviä esteitä, joilla tyttölapsia syrjitään, takaamaan naisille perintöoikeuden, panemaan täytäntöön kansallista lainsäädäntöä, jolla naisille taataan yhdenvertaisuus miesten kanssa lain edessä kaikilla elämänaloilla, sekä lisäämään tyttöjen ja naisten taloudellista, koulutukseen liittyvää ja poliittista vaikutusvaltaa;

11. kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään kaikentyyppisiä aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietoa sukupuolisyrjinnästä ja sukupuoleen perustuvista murhista ja etsimään tehokkaita keinoja niiden torjumiseksi tarjoamalla ohjausta, apua, sopivia toimintamalleja ja rahoitusta osana komission toimia, jotka koskevat ulkosuhteita, humanitaarista apua ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista kaikissa yhteyksissä;

12. toteaa, että naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien edistämättä jättämisellä sekä sosiaalisten normien ja rakenteiden muuttamispyrkimysten puutteella on vakavia oikeudellisia ja eettisiä sekä terveyteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia sekä mahdollisesti vakavia pidemmän aikavälin seurauksia, jotka vahingoittavat kyseisiä yhteiskuntia;

13. korostaa, että useiden tutkimusten mukaan epätasapainoinen sukupuolijakauma voi johtaa avioliittotarkoituksessa tai seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavan ihmiskaupan, naisiin kohdistuvan väkivallan, lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen sekä

HI-viruksen/AIDSin ja muiden sukupuolitautien lisääntymiseen ja uhata näin yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta; painottaa, että sukupuolijakauman epätasapaino on näin ollen uhka yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle, ja kehottaa siksi tarkastelemaan perusteellisesti tämän yhä kasvavan miesten ylijäämän mahdollisia vaikutuksia terveyteen, talouteen ja turvallisuuteen;

14. kannattaa sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan lainsäädännön asianmukaisia uudistuksia sekä niiden täytäntöönpanon jatkuvaa seurantaa erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa ja siirtymätalousmaissa;

15. kehottaa komissiota työskentelemään aktiivisesti sukupuolta koskeviin ennakkoluuloihin perustuvan sukupuolen valitsemisen estämiseksi ja pyytää, että se ei tee tätä rajoittamalla lisääntymisterveyspalvelujen ja -tekniikan saatavuutta vaan edistämällä niiden vastuullista käyttöä; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön ja vahvistamaan suuntaviivoja, tarjoamaan terveydenhuoltohenkilöstölle erityiskoulutusta neuvonnan antamiseen sukupuolen valintaan liittyvistä käytännöistä ja niiden estämiseen lukuun ottamatta niitä harvoja perusteltuja tapauksia, joissa kyse on sukupuolisidonnaisesta geneettisestä sairaudesta; kehottaa komissiota estämään sukupuolen valitsemiseen ja/tai voiton tavoitteluun liittyvän tekniikan käyttämisen ja edistämisen;

16. painottaa, että lainsäädännöllä sukupuolen valitsemisen hallitsemiseksi tai rajoittamiseksi on suojeltava naisten oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyden tekniikkaan ja palveluihin ilman heidän aviomiestensä lupaa, että tällainen lainsäädäntö on pantava tehokkaasti täytäntöön ja että lain rikkomisesta on määrättävä asianmukaiset seuraamukset;

17. kehottaa soveltamaan klinikoiden ja sairaaloiden itsesääntelyä koskevia entistä tiukempia suuntaviivoja ja kannustaa hallituksia ja lääketieteellistä yhteisöä tekemään tiiviimmin yhteistyötä ja osallistumaan aktiivisemmin toimintaan, jolla pyritään estämään vaikuttavasti sukupuolen valitsemisen käyttäminen taloudellisen hyödyn saamiseksi;

18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnistamaan ne eurooppalaiset klinikat, joissa tehdään sukupuoleen perustuvia abortteja, toimittamaan tätä toimintaa koskevia tilastotietoja sekä laatimaan luettelon niiden parhaista käytänteistä niiden ehkäisemiseksi;

19. toteaa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen tarjoamalla heille yhtäläiset mahdollisuudet erityisesti koulutuksessa ja työmarkkinoilla on olennaisen tärkeää seksismin torjumiseksi ja sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa miesten ja naisten tasa-arvon periaate toteutuu; korostaa, että koulutustason nostaminen, työmahdollisuuksien lisääminen ja yhtenäistettyjen terveydenhuoltopalvelujen, kuten naisille suunnattujen seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltopalvelujen, parantaminen ovat ratkaisevia tekijöitä sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen, kuten aborttien ja lapsenmurhien, poistamisessa, yleisen talouskasvun saavuttamisessa kehitysmaissa ja köyhyyden vähentämisessä; korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja miesten osallistuminen tähän pyrkimykseen ovat tärkeitä sukupuolten epätasa-arvon torjunnassa sekä toimintatapojen ja sosiaalisten käytäntöjen muuttamisen edistämisessä, sillä näin sukupuolen valintaa koskevat käytännöt voidaan pitkällä aikavälillä poistaa;

20. kehottaa sen vuoksi komissiota edistämään sellaista koulutus- ja yhteiskuntajärjestelmää, jossa kumpaakin sukupuolta kunnioitetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti ja jossa molempia sukupuolia arvostetaan kykyjensä ja potentiaalinsa vuoksi ilman stereotypioita ja syrjintää siten, että samalla edistetään sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista kaikissa yhteyksissä, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kumppanuutta;

21. kehottaa komissiota ja asianomaisia kansainvälisiä järjestöjä tukemaan naisten vaikutusvaltaa lisääviä koulutusohjelmia, joiden avulla naiset voivat oppia arvostamaan itseään, hankkia tietoa, tehdä päätöksiä ja ottaa vastuun omasta elämästään, terveydestään ja työn saamisesta ja jotka tarjoavat heille mahdollisuuden elää taloudellisesti riippumattomina;

22. kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja kolmansien maiden hallituksia kehittämään tiedotuskampanjoita, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvon periaatetta ja joilla pyritään lisäämään tietoa siitä, että pariskunnan molempien osapuolten on kunnioitettava toisen ihmisoikeuksia ja erityisesti omistusoikeutta, oikeutta tehdä työtä, oikeutta asianmukaiseen terveydenhuoltoon sekä oikeutta lainkäyttöön ja koulutukseen;

23. muistuttaa vuosituhannen kehitystavoitteista ja painottaa, että oikeus koulutukseen ja oikeus terveydenhuoltoon, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, kuuluvat ihmisen perusoikeuksiin; korostaa, että vuosituhannen kehitystavoitteita koskevissa vuoropuheluissa ja kertomuksissa sekä muilla kokemusten vaihtoon tarkoitetuilla kansainvälisillä foorumeilla on käsiteltävä erityisesti ja nimenomaisesti sukupuoleen perustuvia murhia ja sukupuolen valitsemista;

24. korostaa, että naisten mahdollisuus käyttää oikeuksiaan on väistämättä kytköksissä heidän valmiuteensa tehdä itsenäisiä päätöksiä puolisostaan riippumatta, minkä vuoksi on erittäin tärkeää taata naisille mahdollisuus koulutukseen, työhön ja terveydenhuoltoon sekä oikeus pankkitiliin ilman muiden lupaa tai suostumusta;

25. toteaa, että lapset ja etenkin tytöt menehtyvät joskus huonon tai riittämättömän hoidon takia, ja kehottaa kumppanimaiden hallituksia pienentämään lasten ja etenkin tyttöjen sairaanhoitoon liittyviä terveydenhuoltokustannuksia;

26. kehottaa hallituksia parantamaan naisten mahdollisuuksia saada erityisesti synnytystä edeltävää ja äideille suunnattua terveydenhuoltoa sekä koulutusta, mahdollisuuksia viljellä maata saada lainoja ja pienluottoja sekä mahdollisuuksia liiketoimintaan ja omistusoikeuksia;

27. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota yhteishenkeä edistävien olojen luomiseen kehitysmaissa muun muassa perustamalla eläkekassoja, joiden avulla vähennetään perheisiin ja yksittäisiin ihmisiin kohdistuvia taloudellisia rasitteita ja vastaavasti riippuvuutta poikalapsista ja näiden suosimista;

28. panee merkille, että sukupuolen valitsemiseen liittyviä käytäntöjä esiintyy edelleen myös vaurailla alueilla, joiden väestö on lukutaitoista;

29. kannustaa kehittämään naisille ja perheille tukijärjestelmiä, joiden avulla naisille voidaan antaa tietoa ja neuvontaa sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen vaaroista ja haitoista sekä tukea neuvonnan avulla naisia, joita saatetaan painostaa naispuolisten sikiöiden abortointiin;

30. kannustaa kansalaisyhteiskuntaa ja julkishallinnon virastoja toteuttamaan yhteisiä toimia, joilla edistetään tiedotus- ja valistuskampanjoita sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen haittavaikutuksista äidille;

31. kehottaa komissiota antamaan teknistä ja taloudellista tukea innovatiivisiin toimiin ja koulutusohjelmiin, joilla pyritään virittämään keskustelua ja lisäämään ymmärrystä tyttöjen ja poikien samanarvoisuudesta hyödyntämällä kaikkia käytössä olevia medioita ja sosiaalisia verkostoja ja joihin osallistuu ja joiden kohderyhmänä on nuoria ihmisiä sekä uskonnollisia ja hengellisiä johtajia, opettajia, yhteisöjen johtajia ja muita vaikutusvaltaisia henkilöitä, ja pyrkimään näin eri yhteiskuntien kulttuuriin perustuvien sukupuolten tasa-arvoa koskevien näkemysten muuttamiseen ja syrjimättömyyden korostamiseen;

32. kehottaa Euroopan unionia sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen keskeiseksi painopisteeksi kaikkiin kumppanuuksiinsa ja vuoropuheluihinsa kehitysmaiden kanssa ja kiinnittämään näihin asioihin huomiota kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen sisällytetyn kehotuksen mukaisesti; katsoo lisäksi, että sukupuolinäkökulma on otettava huomioon budjettituen kaikissa vaiheissa esimerkiksi siten, että edistetään vuoropuhelua kehitysmaiden naisjärjestöjen kanssa ja otetaan käyttöön sukupuolen mukaan eriteltyjä indikaattoreita;

33. kehottaa asianomaisten valtioiden viranomaisia parantamaan sukupuolijakauman seurantaa ja sitä koskevien tilastotietojen keräämistä sekä ryhtymään toimiin mahdollisen epätasapainon korjaamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä unionia, YK:n virastoja ja muita kansainvälisiä kumppaneita ja kumppanimaiden hallituksia tiivistämään yhteistyötään;

34. kehottaa komissiota ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä toteuttamaan tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet tai muut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pakkoabortit ja sukupuolen valitsemisen vuoksi tehtävät raskauden keskeytykset, joille ei ole saatu raskaana olevan naisen tietoista ennakkosuostumusta tai joihin liittyvää menettelyä hän

ei ymmärrä, määritellään rikokseksi;

35. kehottaa hallituksia ja kaikkia asianomaisia sidosryhmiä varmistamaan, että sukupuolen valitsemista koskeva lainsäädäntö pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että lakia rikkoville määrätään asianmukaiset seuraamukset;

36. kehottaa komissiota edistämään yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen ja elinten, kuten YK:n, WHO:n, UNICEFin, OHCHR:n, UNFPA:n ja UN Womenin kanssa sukupuolen valitsemiseen liittyviin käytäntöihin puuttumiseksi ja niiden perimmäisten syiden torjumiseksi kaikissa maissa; kehottaa komissiota myös verkostoitumaan hallitusten, parlamenttien, eri sidosryhmien, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen, naisjärjestöjen sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa lisätäkseen tietoisuutta sukupuoleen perustuvista murhista ja niiden ehkäisemiskeinoista;

37. kehottaa komissiota ja EUH:ta tekemään yhteistyötä edellä mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voidaan puuttua sukupuolen valitsemiseen liittyviin käytäntöihin ja torjua niiden perimmäisiä syitä kaikissa maissa; kehottaa komissiota myös verkostoitumaan hallitusten, parlamenttien, eri sidosryhmien, tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen, naisjärjestöjen sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, sillä näin voidaan lisätä tietoa sukupuoleen perustuvista murhista ja niiden ehkäisemiskeinoista;

38. korostaa, että neuvoteltaessa kolmansien maiden kanssa humanitaarisen avun paketeista, komission ja EUH:n olisi asetettava sukupuoleen perustuvat murhat ensisijaisesti tarkasteltavaksi asiaksi, johon asianomaisten kolmansien maiden on puututtava, sillä näin niitä velvoitettaisiin ottamaan ensisijaiseksi tavoitteeksi sukupuoleen perustuvien murhien estämisen; kehottaa lisäksi EUH:ta ja komissiota lisäämään asiaa koskevaa tietoa ja painostamaan ehkäisevien toimien toteuttamiseen;

39. kehottaa unionia ja sen kumppanimaita parantamaan syntyneiden sukupuolijakauman seurantaa ja sitä koskevaa tiedonkeruuta kehitysyhteistyön kautta sekä ryhtymään viipymättä toimiin mahdolliseen epätasapainoon puuttumiseksi; painottaa, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevat ihmisoikeuslausekkeet olisi myös sisällytettävä kansainvälisiin kauppa- ja yhteistyösopimuksiin;

40. kehottaa Euroopan unionia varmistamaan oikeuksiin perustuvan toimintatavan, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, keskeisenä kysymyksenä vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevaan kehityspoliittiseen ohjelmaan sekä kiinnittämään erityistä huomiota naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisäämiseen ja oikeuksien, myös seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien, sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, kunnioittamiseen ja toteutumiseen edellytyksinä sukupuoleen perustuvien murhien torjunnalle;

41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

[1] EYVL C 59, 23.2.2001, s. 258.
[2] EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 247.
[3] EUVL C 348 E, 21.12.2010, s. 11.
[4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0103.
[5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0489.
[6] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0503.
[7] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2007)0431.
[8] Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2007 päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista ilmiön torjumisessa. Parlamentti tuomitsi naismurhat jälleen joulukuussa 2010 hyväksytyssä vuosittaisessa ihmisoikeusraportissaan. Naismurhat mainitaan myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta laadituissa EU:n suuntaviivoissa, jotka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. Huhtikuussa 2009 EU:n puheenjohtajavaltio antoi lausunnon, jossa se ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenkäynnin käynnistämiseen, ja kesäkuussa 2010 Euroopan unionin korkea edustaja Catherine Ashton esitti EU:n puolesta julkilausuman, jossa hän ilmaisi huolensa Latinalaisen Amerikan naismurhista, tuomitsi kaikki sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot ja kammottavat naismurhiin liittyvät rikokset ja ilmoitti pitävänsä myönteisenä Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota.
[9] Amartya Sen, More Than 100 Million Women Are Missing, The New York Review of Books, Vol. 37, No. 20, (20.12.1990), saatavilla osoitteessa: http://www.nybooks.com/articles/3408
[10] YK:n tiedote ”International Women’s Day 2007”, saatavilla osoitteessa http://www.un.org/events/women/iwd/2007/factsfigures.shtml.
[11] Maailmankartta, johon on merkitty maakohtaiset sukupuolijakaumat: http://en.worldstat.info/World/List_of_countries_by_Sex_ratio_at_birth.
[12] http://en.worldstat.info/World/List_of_countries_by_Sex_ratio_at_birth
[13] YK:n kehitysohjelma (UNFPA), Report of the International Workshop on Skewed Sex Ratios at Birth: Addressing the Issue and the Way Forward, lokakuu 2011.

PERUSTELUT

Sukupuolineutraalilla termillä ”sukupuoleen perustuva murha” tarkoitetaan jommankumman sukupuolen edustajien tarkoituksellista murhaamista heidän sukupuolensa vuoksi.

Uusimpien sukupuolijakaumaa koskevien arvioiden mukaan maailman väestöstä ”puuttuvien” naisten lukumäärä on kasvanut noin 200 miljoonaan. Lukumäärä on kasvanut huomattavasti vuodesta 1990, jolloin se oli 100 miljoonaa. Tyttöihin kohdistuu edelleen häikäilemätöntä syrjintää, joka ilmenee syntymättömän lapsen sukupuolen selvittämisenä ja tyttölasten abortointina, hylkäämisenä tai surmaamisena pelkästään sukupuolen perusteella.

Sukupuolen valitseminen voidaan tehdä ennen raskauden varmistumista, raskauden aikana määrittelemällä sukupuoli ennen syntymää ja abortoimalla lapsi tai synnytyksen jälkeen surmaamalla lapsi tai jättämällä hänet heitteille. Sukupuolen valitsemista käytetään joskus perhesuunnitteluun liittyvistä syistä, mutta paljon useammin sen taustalla on järjestelmällinen poikalasten suosiminen, koska tytärtä pidetään eräiden kulttuuriperinteiden mukaan taakkana.

Sukupuoleen perustuvat murhat ovat maailmanlaajuinen ongelma ja niitä esiintyy Aasian ja Euroopan lisäksi myös Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Maissa, joissa näitä käytäntöjä esiintyy, ylitetään usein normaali sukupuolijakauma, joka on 106 poikaa 102 syntyvää tyttöä kohti. Esimerkiksi vuonna 2011 Kiinassa syntyi 113 poikaa 100:aa tyttöä kohti ja Intiassa vastaava luku oli 112 poikaa 100:aa tyttöä kohti.

On kuitenkin syytä suhtautua epäilevästi arvioihin aborttien ja syntymää edeltävien sukupuolen valitsemiseen liittyvien käytäntöjen määrästä, koska syntyvien lasten sukupuolijakaumaan voi vaikuttaa moni muukin tekijä. Tytön syntymä saatetaan jättää ilmoittamatta, ja tiedot pian syntymän jälkeen surmatuista tai adoptoitavaksi annetuista tyttölapsista saattavat myös jäädä puuttumaan. Useimmissa maissa ei ole saatavissa luotettavia syntymärekisteritietoja, vaikka niiden tilastoissa käytettäisiinkin termiä ”syntyneiden sukupuolijakauma”. Sen vuoksi lasten sukupuolijakaumaa

(0–4-vuotiaat tai 0–6-vuotiaat) koskevat tiedot katsotaan arvioiksi. Sukupuolijakaumaan voi vaikuttaa myös se, että osa tytöistä jätetään huomiotta väestönlaskennoissa ja että tyttöjä syrjitään ruoan antamisessa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat terveydenhuollon käytännöt, jotka aiheuttavat synnytyksen jälkeistä kuolleisuutta tyttövauvoilla.

Perimmäiset syyt

Tämän ilmiön pääasiallinen syy on syvälle juurtunut poikien suosiminen, jonka taustalla ovat kulttuuriset tekijät ja taloudelliset tekijät ja jota vahvistavat syntyvyyden väheneminen ja perhekoon rajoittamispaineet. Eräissä kulttuureissa vallitsee itsepintainen näkemys, jonka mukaan poika voi tarjota taloudellista tukea ikääntyville vanhemmille, koska joidenkin perinteiden mukaan vain pojilla on oikeus perintöön. Tämä näkemys on erityisen vahva maissa, joissa ei ole sosiaaliturva- ja vakuutusjärjestelmiä. Lisäksi perheen sukunimen säilyttävän pojan katsotaan olevan kunniaksi suvulle.

Monissa maissa vallitseva itsepintainen poikien suosimisen kulttuuri vahvistaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja naisille epäsuotuisia stereotypioita, minkä vuoksi naisia saamasta kaikilta osin yhdenvertaista kohtelua työnsaannin ja/tai koulutusmahdollisuuksien osalta. Tyttöihin kohdistuu monia demokratiavajeita, koska heidän mahdollisuutensa saada ravintoa, koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä käyttää terveyttä edistäviä resursseja kuten asianmukaisia saniteettitiloja, puhdasta vettä, sairaanhoitoa ja sosiaaliturvaa, ovat poikia huonommat. Kaikki nämä epäkohdat vaarantavat tyttöjen terveyden ja hyvinvoinnin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja voivat johtaa siihen, että naisten kuolleisuus on suurempi kuin miesten.

Asianmukainen lainsäädäntö ja sen käytännön täytäntöönpano ovat olennaisia tekijöitä sukupuolen valitsemisen ja siihen liittyvien käytäntöjen sääntelyssä. Lääkärit ja laitteiden toimittajat keräävät voittoja sukupuolen valitsemiseen liittyvistä menettelyistä, mikä vaikeuttaa niiden torjumisen valvontaa.

Sukupuoleen perustuvien murhien seuraukset

Väestön sukupuolijakauman vääristymisellä on monia seurauksia. Se johtaa miesvaltaiseen väestöön, millä puolestaan on taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Miesten on vaikea löytää puolisoa, mikä johtaa pakkoavioliittoihin, prostituutioon ja avioliittotarkoituksessa tai seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavaan ihmiskauppaan. Näin loukataan ihmisoikeuksia ja aiheutetaan yhteiskunnallista levottomuutta. Miesten suosiminen ja naisten painostaminen poikien synnyttämiseen johtaa myös suuriin itsemurhalukuihin osassa kyseisiä maita.

Sukupuoleen perustuvien murhien torjuminen

Sukupuolta koskeviin ennakkoluuloihin perustuvan sukupuolen valitsemisen estäminen edellyttää komissiolta, hallituksilta, kansalaisyhteiskunnalta, kansainvälisiltä järjestöiltä ja kaikilta muilta sukupuolten tasa-arvoa edistäviltä tahoilta vahvaa sitoutumista sekä jatkuvia ja yhteisiä toimia. Sukupuolijakauman epätasapaino on osoituksena tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, jota ei voida hyväksyä, ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Jos sukupuoleen perustuvien murhien perimmäisiin syihin ja poikia suosivien kulttuurien taustatekijöihin ei puututa tehokkaasti eikä niitä poisteta, näiden rikosten ja vakavien ihmisoikeuksien loukkausten tekeminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Ensimmäisenä ja kiireellisimpänä tehtävänä on perimmäisten syiden perusteellinen tieteellinen tutkiminen. On välttämätöntä kannustaa luotettavien tilastotietojen keräämiseen syntyvien lasten sukupuolijakaumasta, lapsikuolleisuudesta ja havaituista sukupuolen valitsemiseen liittyvistä käytännöistä mikrotasolla, alueellisella tasolla ja kansallisella tasolla. Kerääminen olisi aloitettava pienistä ryhmistä esimerkiksi maaseutukylissä ja olisi myös edistettävä määrällisiä ja laadullisia analyysejä syiden ja seurausten tutkimiseksi alueellisella tasolla. Näitä tietoja käytetään vankan tietopohjan luomiseen huolellisesti suunniteltua ja yhteensovitettua toimintatapojen kehittämistä ja toimintaa varten.

Toiseksi terveysalan ammattilaisten järjestöjen olisi edistettävä asianmukaisten tekniikoiden vastuullista käyttöä ottamalla käyttöön ja parantamalla ohjeita sekä tarjoamalla terveydenhuoltohenkilöstölle erityiskoulutusta, jotta sukupuolen valitsemiseen liittyvät käytännöt voitaisiin estää terveyslaitoksissa. Lisäksi lääkärin ammatin harjoittamisen olisi oltava luvanvaraista. Tiedot laitteistoista ja klinikoista sekä niiden käytöstä olisi rekisteröitävä ja rekisterien tarkistamiseen olisi käytettävä tiettyjä menettelyjä. Sukupuolen selvittäminen ja sukupuolen valitsemiseen liittyvät käytännöt tuottavat voittoa lääkäreille ja sukupuolen selvittämiseen ja sukupuolen valitsemiseen käytettävien lääketieteellisten laitteiden toimittajille, minkä vuoksi sukupuolen valitsemiseen liittyvien palvelujen mainostaminen olisi kiellettävä. Lisäksi olisi ryhdyttävä toimiin, joilla estetään sukupuolen valitsemiseen liittyvän toiminnan harjoittaminen kannattavana liiketoimintana.

Kolmanneksi olisi otettava käyttöön tyttöjä ja naisia tukevia toimenpiteitä, joilla edistetään sellaista koulutus- ja yhteiskuntajärjestelmää, jossa naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia kohdellaan yhdenvertaisesti ja jonka opetusmateriaaleissa vältetään antamasta stereotyyppistä kuvaa naisista ja miehistä. Näin vahvistetaan naisten mahdollisuuksia toimia täysipainoisesti ja yhdenvertaisen kumppanuuden ehdoilla yhteiskunnassa. Komission ja kaikkien asianomaisten kansainvälisten järjestöjen olisi tuettava virallisia ja epävirallisia koulutusohjelmia. Tähän kuuluu naisten tukeminen ja valmiuksien tarjoaminen, jotta naiset voisivat oppia arvostamaan itseään, hankkia tietoa, tehdä päätöksiä ja ottaa vastuun omasta terveydestään. Lisäksi tarvitaan sukupuolten välistä keskinäistä kunnioitusta seksuaalisuuteen ja hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa, ja miehiä on myös ohjattava ymmärtämään naisten terveyden tärkeä merkitys.

Neljänneksi valtioiden olisi kehitettävä ja edistettävä lainsäädäntöä ja toimintakehyksiä, joiden avulla voidaan puuttua sukupuolen valitsemisen taustalla olevan epätasa-arvon perimmäisiin syihin. Uusia toimintalinjoja tarvitaan esimerkiksi perintölainsäädäntöön, myötäjäisiin sekä ikääntyvien taloudelliseen turvaan ja muuhun sosiaaliseen suojeluun liittyvissä asioissa. Samalla on varmistettava, että lainsäädännössä ja toimintalinjoissa sitoudutaan ihmisoikeuksien noudattamiseen ja sukupuolten tasa-arvoon. Riippuvuus poikalapsista ja poikalasten suosiminen vähenee, jos luodaan vanhuuseläkejärjestelmä, jonka avulla pariskunnat voivat kerätä eläkesäästöjä, ja tarjotaan muita asianmukaisia tukitoimenpiteitä ja -mahdollisuuksia. Olisi varmistettava lainsäädäntötoimenpiteiden avulla, että pakkoabortit ja sukupuolen valitsemisen vuoksi tehtävät raskauden keskeytykset, joille ei ole saatu raskaana olevan naisen tietoista ennakkosuostumusta ja joihin liittyvää menettelyä hän ei ymmärrä, määritellään rikokseksi. On erityisen tärkeää taata, että sukupuolen valitsemista koskeva lainsäädäntö pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että lakia rikkoville määrätään asianmukaiset seuraamukset.

Viidenneksi komission olisi tuettava neuvontaa ja tiedotustoimintaa, joilla viritetään keskustelua sosiaalisissa verkostoissa ja kansalaisyhteiskunnassa yleensä. Näin vahvistetaan ja levitetään yksimielistä näkemystä siitä, että tytöt ja pojat ovat samanarvoisia.

Lopuksi on välttämätöntä, että komissio ja EU:n edustustot sisällyttävät sukupuoleen perustuvat murhat asianomaisten kolmansien maiden kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun. Ne on sisällytettävä keskeisenä kysymyksenä myös vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevaan kehityspoliittiseen ohjelmaan.

Näissä sukupuoleen perustuvien murhien torjumiseen tähtäävissä toimissa Etelä-Korea on jo näyttänyt rohkaisevaa esimerkkiä. Maa on hyvää vauhtia pääsemässä normaaliin sukupuolijakaumaan, vaikka tilanne on siellä ollut lähes yhtä vinoutunut kuin Kiinassa. Tämä on saavutettu muuttamalla kulttuuria: poikien suosiminen on muuttunut vanhanaikaiseksi ja tarpeettomaksi naisten koulutuksen, syrjintää koskevien kanteiden ja yhtäläisiä oikeuksia edistävien tuomioiden myötä.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Anna ZÁBORSKÁ

Sukupuoleen perustuva murha tarkoittaa aborttia, joka tehdään sikiön sukupuolen perusteella. Katson, että sukupuoleen perustuva murha on maailmanlaajuinen huolenaihe kaikkialla, missä raskaana olevat naiset joko tarkoituksellisesti tai painostuksesta päättävät olla synnyttämättä tyttöjä. Ilmiöstä aiheutuu yhteiskunnalle taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia (väestörakenteen epätasapaino, abortin jälkeinen lääkehoito, abortin jälkeisen syndrooman hoito, rintasyöpäriskin kasvaminen ja naisten itsemurhien lisääntyminen). Siksi on syytä parantaa naisten mahdollisuuksia saada terveydenhuoltopalveluja etenkin raskauden ja äitiyden aikana. Hoitohenkilökunnalla ja -laitoksilla on oltava oikeus omantunnon syihin perustuvaan kieltäytymiseen, ja valtio on vastuussa sen varmistamisesta, että potilaat pääsevät ajoissa lailliseen lääketieteelliseen hoitoon erityisesti raskausajan ja äitien terveyteen liittyvissä hätätilanteissa. Kehotan komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kunnioittamaan täysin kansallisten hallitusten ilmaisemia seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevaan oikeuteen liittyviä epäilyksiä asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja ohjelmien alalla. Lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa todetaan, että jokaisella lapsella on sukupuoleen katsomatta oikeus asianmukaiseen lailliseen suojeluun sekä enne syntymää että sen jälkeen. Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-34/10 antaman ratkaisun mukaan ihmisen munasolua on heti sen hedelmöittymisestä lähtien pidettävä ihmisalkiona, koska hedelmöittyminen on omiaan käynnistämään ihmisen kehitysprosessin.

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.6.2013)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

sukupuoleen perustuvista murhista: puuttuuko naisia?
(2012/2273(INI))

Valmistelija: Corina Creţu

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee erittäin huolestuneena merkille sukupuolijakauman vääristyneisyyden eri puolilla maailmaa varsinkin Kiinassa ja Intiassa, missä poikalasten suosiminen ja tästä johtuvat sukupuoleen perustuvat murhat ovat johtaneet lähes 200 miljoonan naisen ”puuttumiseen”[1];

2. toteaa, että sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen poistaminen on monimutkaista ja siihen tarvitaan monia toisiinsa kytkeytyviä linjauksia ja menetelmiä, jotka ulottuvat muun muassa perimmäisten syiden ja niille maille tyypillisten kulttuurisidonnaisten ja sosioekonomisten tekijöiden selvittämisestä, joissa suositaan poikalapsia/miehiä, tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman puolustamiseen sekä lakien ja säädösten käyttöön ottamiseen; toteaa yleisesti ottaen, että ainoa kestävä tapa estää sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen kehittymistä pidemmälle on edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa yhteiskunnissa;

3. muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on yksi vuosituhannen kehitystavoitteista, ja korostaa, että sukupuoleen perustuvat abortit ovat uhka tähän tavoitteeseen pääsemiselle;

4. korostaa, että useiden tutkimusten mukaan epätasapainoinen sukupuolijakauma voi johtaa avioliittotarkoituksessa tai seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavan ihmiskaupan, naisiin kohdistuvan väkivallan, lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen sekä HI-viruksen/AIDSin ja muiden sukupuolitautien lisääntymiseen ja uhata näin yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta; kehottaa sen vuoksi tarkastelemaan perusteellisesti tämän jatkuvasti kasvavan miesten ylijäämän mahdollisia vaikutuksia terveyteen, talouteen ja turvallisuuteen;

5. toteaa, että lapset ja etenkin tytöt menehtyvät joskus huonon tai riittämättömän hoidon takia, ja kehottaa kumppanimaiden hallituksia pienentämään lasten ja etenkin tyttöjen sairaanhoitoon liittyviä terveydenhuoltokustannuksia;

6. toteaa, että naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien edistämättä jättämisellä sekä sosiaalisten normien ja rakenteiden muuttamispyrkimysten puutteella on vakavia oikeudellisia ja eettisiä sekä terveyteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia sekä mahdollisesti vakavia pidemmän aikavälin seurauksia, jotka vahingoittavat yhteiskuntia, joissa nämä normit ja rakenteet ovat vallalla;

7. kehottaa Euroopan unionia sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen painopisteeksi tarkasti kaikkiin kumppanuuksiinsa ja vuoropuheluihinsa kehitysmaiden kanssa ja kiinnittämään niihin huomiota kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti; katsoo lisäksi, että sukupuolinäkökulma on otettava huomioon budjettituen kaikissa vaiheissa esimerkiksi edistämällä vuoropuhelua kehitysmaiden naisjärjestöjen kanssa ja ottamalla käyttöön sukupuolen mukaan eriteltyjä indikaattoreita; tähdentää, että koulutustason nostaminen, työmahdollisuuksien lisääminen ja yhtenäistettyjen terveydenhuoltopalvelujen, kuten naisille suunnattujen seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltopalvelujen, parantaminen ovat ratkaisevia tekijöitä sukupuolen valintaa koskevien käytänteiden, kuten aborttien ja lapsenmurhien, poistamisessa, yleisen talouskasvun saavuttamisessa kehitysmaissa ja köyhyyden vähentämisessä; korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja miesten osallistuminen ovat tärkeitä sukupuolten epätasa-arvon torjunnassa sekä toimintatapojen ja sosiaalisten käytäntöjen muuttamisen edistämisessä, jotta sukupuolen valintaa koskevat käytännöt voidaan pitkällä aikavälillä poistaa;

8. korostaa, että sukupuolen valinnan rajoittamiseen tähtäävillä toimilla ei pidä hankaloittaa tai rajoittaa naisten oikeutta laillisen seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon tekniikoihin ja palveluihin;

9. korostaa, että on laadittava sukupuolen valinnan vastaista lainsäädäntöä, johon on sisällytettävä naisille suunnattuja sosiaaliturvapaketteja, voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon parempi valvonta sekä ilmiön kulttuuristen ja sosioekonomisten syiden nykyistä tarkempi huomioon ottaminen, jotta tähän ongelmaan voidaan puuttua pysyvällä ja kokonaisvaltaisella tavalla siten, että ylläpidetään sukupuolten tasa-arvoa ja kannustetaan kansalaisyhteiskuntaa aktiiviseen osallistumiseen;

10. kehottaa unionia ja sen kumppanimaita parantamaan syntyneiden sukupuolijakauman seurantaa ja sitä koskevaa tiedonkeruuta kehitysyhteistyön kautta sekä ryhtymään viipymättä toimiin mahdolliseen epätasapainoon puuttumiseksi; kehottaa tässä yhteydessä unionia, Yhdistyneiden kansakuntien virastoja ja muita kansainvälisiä kumppaneita ja kumppanimaiden hallituksia tiivistämään yhteistyötään;

11. korostaa, että kaikilla oikeudellisilla tai poliittisilla pyrkimyksillä hallita tai rajoittaa sukupuolen valintaa on myös suojeltava naisten oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon tekniikoihin ja palveluihin ilman, että puolisolta tarvitaan lupaa;

12. kehottaa kumppanimaiden hallituksia torjumaan sukupuoleen perustuvia murhia vahvistamalla naisten asemaa kansalaisyhteiskunnassa realistisella politiikalla ja edistämällä naisten koulutusta sekä torjumaan naisten syrjintää varsinkin työmarkkinoilla;

13. kehottaa kumppanimaiden hallituksia tekemään kansainvälistä yhteistyötä petosten, korruption ja naiskaupan torjumiseksi;

14. vaatii yksityiskohtaista selvitystä sukupuolen valintaa koskevien käytäntöjen taustalla vaikuttavista taloudellisista perussyistä; kehottaa lisäksi hallituksia puuttumaan aktiivisesti rasitteisiin, jotka voivat kohdistua perheisiin ja johtaa näin miesten ylijäämään;

15. kehottaa unionia, kansainvälisiä organisaatioita, kansallisia hallituksia ja muita asianosaisia osapuolia tekemään yhteistyötä, jolla varmistetaan kattava sosiaaliturva kehitysmaiden asukkaille varsinkin eläke-, sairaus- tai satovakuutuksen muodossa ja tarjotaan näin vankempi taloudellinen turva kaikille ihmisille sekä vähennetään miesten suosimista;

16. kehottaa kehitysapua saavia valtioita, etenkin niitä, joissa sukupuoleen perustuvat murhat ovat keskeinen ongelma, sitoutumaan sukupuoleen perustuvien murhien poistamiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.5.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Corina Creţu, Véronique De Keyser, Charles Goerens, Mikael Gustafsson, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Bill Newton Dunn, Andreas Pitsillides, Maurice Ponga, Jean Roatta, Alf Svensson, Keith Taylor, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kriton Arsenis, Philippe Boulland, Emer Costello, Isabella Lövin

[1] YK:n tiedote ”International Women’s Day 2007”, saatavilla osoitteessa: http://www.un.org/events/women/iwd/2007/factsfigures.shtml.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.6.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 11 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Zita Gurmai, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Elisabeth Morin-Chartier, Norica Nicolai, Angelika Niebler, Siiri Oviir, Raül Romeva i Rueda, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mariya Gabriel, Katarína Neveďalová, Antigoni Papadopoulou, Eleni Theocharous
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Jill Evans, Anna Hedh

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö