Menettely : 2012/2302(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0248/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0248/2013

Keskustelut :

PV 12/09/2013 - 11
CRE 12/09/2013 - 11

Äänestykset :

PV 12/09/2013 - 13.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0368

MIETINTÖ     
PDF 187kWORD 131k
20.08.2013
PE 510.494v03-00 A7-0248/2013

EU:n luovien toimialojen ja kulttuurialan edistäminen talouskasvun ja työpaikkojen luojina

(2012/2302(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n luovien toimialojen ja kulttuurialan edistäminen talouskasvun ja työpaikkojen luojina

(2012/2302(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) yleiskokouksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tekemän yleissopimuksen (kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista koskeva UNESCOn yleissopimus),

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/515/EY kulttuuri‑ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan yleissopimuksen tekemisestä(1),

–   ottaa huomioon 13. ja 14. marraskuuta 2006 sekä 24. ja 25. toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät(2), erityisesti päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen mahdollisuuksista edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista, ja 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta(3),

–   ottaa huomioon 12. joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1855/2006/EY Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013)(4),

–   ottaa huomioon 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1718/2006/EY Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelman täytäntöönpanosta (Media 2007)(5),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(6),

–   ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta(7),

–   ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(8),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista luovuuden ja innovoinnin innoittajana(9),

–   ottaa huomioon 19. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon tekijänoikeudesta osaamistaloudessa (COM(2009)0532),

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),

–   ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta(10),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(11),

–   ottaa huomioon 10. joulukuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivityksestä ja vahvemmasta eurooppalaisesta teollisuudesta talouden kasvua ja elpymistä varten(12),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness of the European High End Industries” (SWD(2012)0286),

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 30. toukokuuta 2013 antaman lausunnon(13),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0248/2013),

A. ottaa huomioon, että luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla on suuri merkitys unionin taloudelliselle (etenkin pk-yritykset) ja sosiaaliselle kehitykselle, koska ne edistävät innovaatioiden leviämistä muilla aloilla; toteaa, että nämä alat kuuluvat kiinteästi älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevaan Eurooppa 2020 -strategiaan;

B.  ottaa huomioon, että luovat toimialat ja kulttuuriala edistävät osaltaan merkittävästi sosiaalista yhteenkuuluvuutta, luovuutta sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta unionissa;

C. ottaa huomioon, että kulttuuriala on kärsinyt vähiten talouskriisin vaikutuksesta ja osoittautunut yhteiskunnan kehityksen kannalta strategiseksi alaksi;

D. katsoo, että on tunnustettava luovien toimialojen ja kulttuurialan kulttuuriarvo ja niiden suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin, sosiaalisen integraation ja yhteenkuuluvuuden sekä unionin talouskasvun ja työllisyyden kannalta samoin kuin niiden suotuisa vaikutus matkailuun;

E.  toteaa, että Euroopan kulttuuri- ja luovalla tuotannolla on suuri taloudellinen merkitys erittäin monille aloille, muun muassa matkailun, kaupan ja digitaalisen teknologian aloille;

F.  ottaa huomioon, että luovat toimialat ja kulttuuriala kattavat laajan kirjon luovaa toimintaa ja palveluita, joilla on omat rahoitukseen ja kehitysmalleihin liittyvät erityispiirteensä; katsoo siksi, että on tärkeää ottaa huomioon tämä moninaisuus tuki- tai yhteistyöstrategioita laadittaessa, etenkin kun on kyse kansainvälisestä yhteistyöstä;

G. toteaa, että Euroopassa järjestetyt festivaalit tarjoavat mahdollisuuden edistää Euroopan kulttuurituotantoa ja luoda kulttuurista, sosiaalista, taloudellista ja matkailullista arvoa aluetasolla;

H. toteaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala koostuu pääosin pk-yrityksistä, jotka muodostavat unionin talouden selkärangan;

I.   ottaa huomioon, että komissio pani merkille 26. syyskuuta 2012 julkistetussa työasiakirjassaan(14) korkealaatuisen kulttuurialan ja luovan talouden alan (muoti, korut, kellot, hajuvedet ja kosmetiikka, asusteet, nahkatuotteet, huonekalut ja sisustustuotteet, kotitalouskoneet, gastronomia, viinit ja väkevät juomat, autot, veneet, hotellit ja vapaa-ajan vietto, vähittäiskauppa ja huutokauppakamarit ja julkaisutoiminta) tärkeyden, ja katsoo, että huippulaatuun panostavat yritykset voivat olla johtavassa asemassa kaikilla luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla;

J.   katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan työntekijöiden aseman vahvistaminen edistää osaltaan taloudellisen toiminnan jäsentämistä, kestävyyttä ja uskottavuutta sekä työllisyyden vahvistumista;

K. ottaa huomioon, että vaikka liikkuvuus on tärkeä piirre luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla, sillä on kuitenkin lukuisia esteitä eri maissa ja alueilla, mihin liittyy vaikeudet viisumin saannissa, taitelijoiden aseman puuttuminen ja taiteellisen tuotannon erityiset ja vaihtelevat olosuhteet;

L.  katsoo, että nykyiseen kulttuurisen monimuotoisuuden taloutta koskevaan pilottihankkeeseen olisi sisällyttävä katsaus luovien toimialojen ja kulttuurialan ongelmiin ja niiden ratkaisuihin;

M. katsoo, että unionin kansalaisille on tarjottava kulttuuri- ja taidekasvatusta jo pienestä pitäen, jotta he voivat kehittää omaa taiteen ja kulttuurin ymmärrystään, saada oma äänensä kuuluviin ja kasvattaa tietoisuutta Euroopassa läsnä olevien kulttuurien suuresta kirjosta ja kehittää siten omaa luovuuttaan ja ilmaisuaan sekä kulttuurista monimuotoisuutta;

N. katsoo, että oppilaitosten ja luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten välistä yhteistyötä olisi vahvistettava, jotta voidaan ottaa huomioon muuttuneet työvaatimukset ja erityisosaamisen tarve ja edistää siten tiedonvaihtoa ja monialaisen osaamisen aikaansaamista;

O. toteaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat huomattavasti moninaisempia ja runsaampia Euroopassa kuin muualla maailmassa, ja katsoo, että näitä aloja olisi hyödynnettävä kasvun vauhdittamiseksi;

P.  katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan on tärkeää hyödyntää digitaaliaikaan siirtyminen, koska sen myötä tulee uusia vaatimuksia ja palvelutarpeita, joihin vastaamiseksi on kehitettävä uusia liiketoimintamalleja;

Q. toteaa, että kulttuurialan teosten saantia verkossa koskevien uusien taloudellisten mallien kehittäminen kukoistaa, ja katsoo, että sitä olisi edistettävä luomalla vakaa lainsäädäntökehys, jolla edistettäisiin myös investointeja luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan;

R.  katsoo, että luoville toimialoille ja kulttuurialalle on taattava mahdollisuudet vakaisiin, niiden tarpeita vastaaviin rahoitusmuotoihin niiden tulevan kehityksen varmistamiseksi;

S.  katsoo, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat alue- ja paikallistason aluekehitysstrategioiden tärkeä osa-alue sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouskasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

Luovien toimialojen ja kulttuurialan menestyksen edellytykset

1.  muistuttaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat saaneet aikaan hyviä taloudellisia tuloksia ja edistäneet merkittävästi sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että ne luovat edelleen työpaikkoja etenkin nuorille sekä synnyttävät melkoista innovointipotentiaalia talouksia parhaillaan koetteleviin talousarvion kurinalaisuutta koskeviin unionin vaatimuksiin liittyvistä vaikeuksista huolimatta;

2.  korostaa, että on tärkeää saada tuoreita ja luotettavia tilastotietoja luovista toimialoista ja kulttuurialasta, etenkin niiden todellisesta tilanteesta, niiden erityispiirteistä ja niiden asemasta ja mahdollisuuksista työllisyyden ja kasvun edistäjinä sekä niiden taloudellisista vaikutuksista muihin aloihin, jotta voidaan päättää sopivimmasta poliittisesta toiminnasta näiden alojen tehokkaaksi edistämiseksi; suosittaa luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevan seurantakeskuksen tai tietokannan perustamista;

3.  pyytää komissiota jatkamaan luovien toimialojen ja kulttuurialan taloudellista ja sosiaalista merkitystä koskevien tutkimusten tekemistä ja tietojen keräämistä erityisesti useita talouden aloja kattavana tekijänä;

4.  pitää valitettavana, että komissio ehdottaa luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevassa tiedonannossaan(15) toimia, jotka eivät ole riittävän kauaskantoisia ja joiden vaikutus on melko vähäinen; korostaa, että näiden alojen näkymiä on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä ja että on tarpeen laatia huolellisesti suunniteltu ja konkreettinen, Eurooppa 2020 -strategian mukainen toimenpideohjelma; huomauttaa, että unionin, jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten tuki kulttuurin luomiselle on elintärkeää;

5.  ottaa huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen mahdollisuuksia käsittelevän foorumin ja kehottaa komissiota kutsumaan sen pohjalta koolle laajennetun foorumin, joka keräisi yhteen näiden alojen toimijoita ja jonka tarkoituksena olisi pohtia konkreettisia ratkaisuja ja osallistua aktiivisesti jäsennellyn keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikkaohjelman laatimiseen;

6.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita korostamaan luovien toimialojen ja kulttuurialan ratkaisevaa merkitystä innovoinnissa, jotta voidaan luoda monialaisia yhteyksiä, tuottaa kasaantumis- ja klusterivaikutuksia sekä tarjota uusia investointi- ja työllistymismahdollisuuksia;

7.  katsoo, että innovoivaa tutkimusta olisi tuettava, jotta voidaan saavuttaa uusia markkinoita tarjoamalla innovatiivisia ja luovia tuotteita;

8.  katsoo, että muihin aloihin liittyvien synergiavaikutusten luomisen tukeminen ja edistäminen on ratkaisevan tärkeää talouskasvun vauhdittamisen kannalta; korostaa tässä yhteydessä kulttuurimatkailun merkitystä vaurauden luomisessa, kulttuuriperintömme tunnetuksi tekemisessä ja kulttuuritapahtumiin, kuten festivaaleihin, osallistumisessa sekä kielten opiskeluun liittyvässä matkailussa;

9.  korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat muodostavat hyvin epäyhtenäisen kokonaisuuden, ja katsoo, että tilannetta on pyrittävä korjaamaan tukemalla yhteisen identiteetin kehittymistä siten, että rohkaistaan yhteistuotantohankkeisiin ja luodaan edellytykset näiden alojen toimijoiden yhteiselle vuoropuhelulle ja vaihdolle, jotta voidaan luoda toimijoiden välisiä uusia yhteyksiä ja mahdollistaa näiden ja muiden talouden alojen vastavuoroinen osaamisen ja tietämyksen siirtäminen; painottaa, että näiden aloitteiden avulla olisi voitava tuoda näiden alojen yhteiset intressit esiin kuitenkin niin, että otetaan huomioon kulttuurinen moninaisuus, jota olisi arvostettava sen rikkauden, innoittavan voiman ja kehitysmahdollisuuksien vuoksi, koska se kokonaisuudessaan auttaa yhteisen eurooppalaisen identiteetin syntymistä;

10. katsoo, että on erittäin tärkeää edistää luovien yritysten väliselle yhteistyölle välttämätöntä keskinäistä tietämystä ja osaamisen ja tietämyksen siirtoa kilpailukyvyn klustereiden, laadukkaiden aloitteiden ja verkostoitumisen avulla siten, että luodaan luovien alojen ja kulttuurialan yhteistä kulttuuria ja rohkaistaan eri alojen yhteistyötä, jotta ne kykenevät vastaamaan tehokkaammin uusiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin;

11. kannustaa kehittämään alueellista sitoutumista ja alojen välistä osaamisen vaihtoa perustamalla klustereita sekä tehostamaan vuorovaikutusta, jotta saadaan houkuteltua investoijia ja jotta kulttuurialaa ja luovia toimialoja edustavat yritykset (hyvin pienet yritykset, pk-yritykset, kansalaisjärjestöt ja kulttuurilaitokset) pystyvät edelleen tukemaan kasvua ja luomaan työpaikkoja;

12. huomauttaa, että valtaosa luovien toimialojen ja kulttuurialan yrityksistä on pk-yrityksiä, ja painottaa, että niille on siksi annettava erityistä tukea tässä yhteydessä;

13. katsoo, että Eurooppa on kulttuurisesti poikkeuksellinen luovien toimialojen ja kulttuurialan ansiosta, ja vaatii, että unioni ja jäsenvaltiot edistävät niiden näkyvyyttä ja antavat niille tunnustusta;

14. kiinnittää huomiota luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevien sääntöjen kirjoon ja suosittaa, että toteutetaan toimia sääntöjen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi unionissa;

Luovien toimialojen ja kulttuurialan ammattilaisten työolot

15. huomauttaa, että luovien alojen ja kulttuurialan ammattilaisille on taattava sellainen sosiaalinen asema, että heillä on tyydyttävät työolot ja he voivat hyötyä asianmukaisista verotukseen, työoikeuksiin, sosiaaliturvaan ja tekijänoikeuksiin liittyvistä toimenpiteistä, jotta heidän liikkuvuuttaan EU:ssa voitaisiin parantaa;

16. katsoo, että on tarkasteltava itsenäisten taiteilijoiden oikeudenmukaista rahoitusta ja oikeudenmukaisia korvauksia koskevia toimia; katsoo myös, että on koordinoitava itsenäisiä taiteilijoita koskevia eri eurooppalaisia sosiaaliturvajärjestelmiä entistä tehokkaammin ottaen huomioon heidän työnsä erittäin liikkuvan luonteen;

17. kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan sosiaaliturvajärjestelmiään luovan alan, erityisesti digitaalisen alan, todellisuuteen ja ottamaan huomioon, että luovilla aloilla työskentelevien henkilöiden on usein vaihdeltava palkkatyöntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan aseman välillä tai oltava kummassakin asemassa samanaikaisesti;

18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että luovien toimialojen ja kulttuurialan työntekijät voivat saada sairausvakuutuksen ja (vapaaehtoisen) työttömyysvakuutuksen ja että heidän on mahdollista kuulua itsenäisten ammatinharjoittajien työeläkejärjestelmien ja henkilökohtaisten eläkejärjestelmien piiriin kohtuullisten ehtojen mukaisesti;

19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään luovien toimialojen ja kulttuurialan sosiaaliturvan vähimmäisehtoja ja työehtosopimuksia muun muassa asettamalla näiden ehtojen noudattamisen julkisen tuen saamisen ehdoksi;

Koulutus

20. korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää kehittää koulutus-, oppisopimus- ja pätevöitymisjärjestelmiään, jotta kulttuuri- ja taideaineiden opiskelijat saavat täysipainoisen koulutuksen, joka vastaa nykyisen työelämän tarpeita, ja jotta liiketoiminta ja opetus tuodaan lähemmäksi toisiaan ja varmistetaan tehokas täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että tietotekniikan opetuksessa olisi kiinnitettävä riittävää huomiota verkkosisältöjen mahdollisuuksiin (esimerkiksi uhkapelit);

21. katsoo, että osana kulttuuri-, taide- ja luovien alojen koulutusta on välttämätöntä myös opettaa taitoja, jotka ovat luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten perustamisen edellytys;

22. katsoo, että on olennaisen tärkeää edistää käsityön, taiteen ja kulttuurin alan koulutusta opiskelijoiden ja koululaisten vanhempien keskuudessa sekä oppilaitoksissa ja palauttaa todelliset uran ja vaurauden luonnin mahdollisuudet muun muassa perustamalla asianomainen seurantakeskus tai tietokanta;

23. painottaa luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan liittyvien käsityöläisammattien säilyttämisen ja edistämisen merkitystä;

24. kehottaa komissiota tunnustamaan sellaisen korkeaa ammattitaitoa vaativan työn erityisluonteen, jolla luodaan työpaikkoja Euroopassa ja joka perustuu kaikille huippuluokan luovien toimialojen ja kulttuurialan yrityksille yhteisiin neljään kriteeriin: innovointi ja luovuus, huippuosaaminen ja esteettisyys, tietotaito ja teknologia sekä koko uran kestävä oppiminen sekä tietämyksen edistäminen;

25. katsoo, että on vahvistettava koulutusalan (etenkin korkeakoulujen – niiden itsenäisyyttä kunnioittaen), tutkimuskeskusten, oppilaitosten sekä luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten (myös pk-yritysten) välisiä yhteyksiä, jotta näistä työpaikkoja synnyttävistä aloista tulisi kilpailukykyisempiä ja voitaisiin saada aikaan entistä osallistavampia monialaisia ja monitieteellisiä yhteisvaikutuksia erityisesti luomalla vaihdolle, alakohtaisille taitoyhteenliittymille s ja kumppanuuksille toimintaympäristö, jossa osallistujia voidaan auttaa ajattelemaan ja toimimaan tavalla, joka johtaa todennäköisesti yhteiseen menestykseen, ja jotta voidaan lisätä unionin inhimillisen pääoman arvoa, varmistaa toimijoiden keskinäinen osaaminen, tunnistaa erityisosaaminen, ymmärtää paremmin työn ja osaamisen kehitys sekä rohkaista yrittäjyyttä;

26. kehottaa komissiota luomaan korkeakoulujen sekä luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten välisiä alakohtaisia taitoyhteenliittymiä;

27. kehottaa komissiota luomaan ammatillisten oppilaitosten sekä luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten osaamisyhteenliittymiä;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jouduttamaan kulttuuri- ja taidealan opintojen, ammatillisen pätevyyden ja tutkintojen vastavuoroista tunnustamista;

29. muistuttaa, että on tärkeää tukea kulttuuri- ja medialukutaitoa jo pienestä pitäen koko elämän ajan, jotta luovuus ja lahjakkuus sekä kulttuuriin liittyvä kiinnostus saadaan esiin;

30. korostaa, että on edistettävä kiireellisesti nuorten luojien luovuutta ja tuettava julkista osallistumista kulttuurin luomisessa;

31. katsoo, että taide- ja kulttuurikasvatus on tarpeen kulttuurin demokratisoinnin ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi yksilöiden ja yhteisöjen ilmaisun keinona ja vuoropuheluna sekä keinona edistää keskinäistä ymmärrystä; painottaa lisäksi, että taide- ja kulttuurikasvatuksen avulla koululaiset oppivat kehittämään itseään kehittämällä taiteellisia kykyjään, tapaamalla taiteilijoita, tarkastelemalla taideteoksia ja vierailemalla paikoissa, joissa on kulttuurista arvoa;

32. kehottaa komissiota ja neuvostoa harkitsemaan eurooppalaisen asiantuntijarekisterin luomista eurooppalaisen asiantuntijuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja luovien toimialojen ja kulttuurialan toimijoita kehittämään tällaista asiantuntijuutta koskevaa koulutusta;

Luovien toimialojen ja kulttuurialan rahoitus

33. katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan, erityisesti näiden alojen pk-yritysten, asianmukaisten rahoitusjärjestelmien aikaansaaminen ja varmistaminen sekä tehokkaiden täytäntöönpanovälineiden käyttöönotto on välttämätöntä; painottaa, että luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevia julkisia tukitoimia on jatkettava ja vahvistettava ja mahdollistettava siten kestävä korkealaatuinen itsenäinen luova työ; kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään aineettomien tuotantojen arviointimenetelmiä, erityisesti perustamalla asianomaisen seurantakeskuksen tai tietokannan, ja harkitsemaan kulttuurin investointipankin perustamista;

34. viittaa tässä yhteydessä myös uusiin vaihtoehtoihin, kuten joukkorahoitukseen ja ‑investointeihin;

35. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon luovien toimialojen ja kulttuurialan asianmukaisen tuen ja rahoituksen tarpeen sosiaali- ja talouspolitiikoissaan;

36. katsoo, että on vahvistettava luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevaa unionin rahoitusta myös talouskriisin aikana; pyytää nimenomaan Euroopan parlamenttia pyrkimään kunnianhimoisen ja kattavan kulttuurialan talousarvion aikaansaamiseen; pyytää siksi, ettei neuvosto leikkaa Luova Eurooppa -ohjelmaa koskevassa komission ehdotuksessa esitettyä talousarviota;

37. korostaa, että on tärkeää kehittää liiketoiminnan rahoittamista ja hallintoa koskevia konsultointi- ja neuvontapalveluja, jotta pk-yrityksiä ja erittäin pieniä yrityksiä voidaan auttaa käsittelemään hyvän hallintotavan edellyttämiä työkaluja, jotta voidaan parantaa kulttuurialan tuotteiden ja palvelujen luomista, tuotantoa ja levitystä;

38. katsoo, että jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien ammattihenkilöiden olisi parannettava luovien toimialojen ja kulttuurialan toimijoiden hankkeiden suunnittelukykyä tarjoamalla ammatillista koulutusta tai perustamalla asianmukaisia organisaatioita auttamaan rahoitussuunnitelmien laatimisessa;

39. pitää myönteisinä ehdotuksia Luova Eurooppa-, COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin sisällytettävistä lainansaantimahdollisuuksista, koska nämä välineet tarjoavat monipuolisempia rahoitusmahdollisuuksia luoville toimialoille ja kulttuurialalle;

40. katsoo, että on rahoituslaitoksissa on lisättävä tietämystä luovien toimialojen ja kulttuurialan erityispiirteistä, jotta niiden on helpompi saada rahoitus yksityisistä rahoituslähteistä;

41. pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet ja suosittelee useiden sellaisten eri rahoitusmuotojen, esimerkiksi julkisten ja yksityisten kumppanuuksien, käyttämistä, joihin sovelletaan avoimuusvaatimuksia ja joiden käyttö ei estä tarpeellisen julkisen rahoituksen saantia siten, että otetaan käyttöön pieniin organisaatioihin sovellettavia lainatakuujärjestelmiä ja tutkitaan mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten joukkorahoitusta;

42. kehottaa jäsenvaltioita keksimään vaihtoehtoisia tapoja kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoittamiseen erityisesti kriisiaikoina; katsoo, että tässä yhteydessä sponsorointi voisi olla oiva vaihtoehtoinen ratkaisu;

43. katsoo, että audiovisuaalialalla on hyvin tärkeää, että audiovisuaaliset palvelut sisällytetään unionin audiovisuaalisten teosten rahoitukseen, jotta voidaan tukea luovaa työtä; katsoo, että tämän vahvistamiseksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi(16) olisi saatettava selkeästi osaksi kansallista lainsäädäntöä, siitä johtuvat kustannukset huomioon ottaen;

44. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön suotuisan sääntelykehyksen sekä erityisesti luomaan suotuisan liiketoimintaympäristön luovien toimialojen ja kulttuurialan pk-yrityksille huojentamalla niiden hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä rasitteita;

45. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan verojen yhdenmukaista koskevia pyrkimyksiään ja erityisesti toteuttamaan toimia kulttuurituotteiden verotusta koskevien jäsenvaltioiden välisten erojen poistamiseksi;

46. muistuttaa, että näillä aloilla toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja katsoo, että on välttämätöntä ottaa käyttöön niille soveltuva verotuskohtelu, jotta voidaan edistää niiden kasvua ja estää niiden häviäminen;

47. muistuttaa, että rakennerahastoista on mahdollisuus tukea merkittävästi kulttuuria, luovuutta ja innovointia unionissa, sillä kulttuuriperustaiset investoinnit voivat saada rahoitusta kaikista kolmesta koheesiopolitiikan tavoitteesta, joita ovat lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys;

48. pitää valitettavana joidenkin jäsenvaltioiden ehdotusta Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän rahoituksen leikkaamisesta 8,2 miljardilla eurolla tulevassa rahoituskehyksessä, koska sillä olisi kielteisiä vaikutuksia laajakaistainfrastruktuurin laajentamisen tukemiseen ja siten myös luovia toimialoja ja kulttuurialaa koskevien verkkoliiketoiminnan mallien kehittämiseen;

49. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota käyttämään olemassa olevia ja tulevia välineitä ja ohjelmia, kuten Media-ohjelmaa tai Luova Eurooppa -ohjelman takuumekanismia, ja toteuttamaan erityisiä toimia helpottaakseen luovien toimialojen ja kulttuurialan toimijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta näiden välineiden avulla ja kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisimman tehokkaaseen tukijärjestelmien digitointiin hakemusten jättämisen, arvioinnin ja käsittelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan pienentämiseksi;

50. kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan kunnianhimoisen tason uudelle Media-ohjelmalohkolle monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020);

Digitointiin, globalisaatioon ja kansainvälisiin markkinoihin liittyvät mahdollisuudet ja haasteet

51. uskoo, että digitaaliset ja verkkotyökalut ja -alustat tarjoavat luoville toimialoille ja kulttuurialalle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien kohderyhmien tavoittelemiseen sekä markkinoiden laajentamiseen niin unionissa kuin kolmansissa maissa;

52. painottaa, että 27 erilaisen teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointijärjestelmän olemassaolo on erityinen rasite unionin luoville toimialoille ja kulttuurialalle ja että nykyistä pirstoutunutta järjestelmää on uudistettava, jotta helpotetaan pääsyä sisältöihin ja lisätään niiden (maailmanlaajuista) leviämistä siten, että taiteilijat, luovan toiminnan harjoittajat, kuluttajat, yritykset ja yleisö voivat hyötyä digitaalisesta kehityksestä, uusista jakelukanavista, uusista liiketoimintamalleista ja muista mahdollisuuksista;

53. katsoo, että uudenaikainen ja tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmä on digitaaliaikana luovien toimialojen ja kulttuurialan kilpailukyvyn välttämätön edellytys, ja toteaa, että se antaa mahdollisuuden taata kaikille oikeudenhaltijaryhmille asianmukainen korvaus ja kuluttajille vaivattomasti laaja kirjo erilaista laillista sisältöä ja monipuoliset kielelliset ja kulttuuriset valinnanmahdollisuudet;

54. korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ei saisi uhata internetin neutraaliutta;

55. painottaa, että kulttuuriteoksiin tutustumista koskevien innovatiivisten digitaalipalvelujen käyttö on yleistynyt huomattavasti, ja katsoo, että on varmistettava sellaisen luotettavan toimintaympäristön luominen, jolla rohkaistaan investointeja luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan, työpaikkojen luomiseen unionissa ja innovatiivisten liiketoimintamallien edistämiseen;

56. pyytää tämän vuoksi komissiota luomaan sääntelykehyksen, jossa on otettu huomioon näiden alojen erityispiirteet, sekä yhdenmukaistamaan ja uudistamaan tekijänoikeuslainsäädäntöä, jotta voidaan parantaa pääsyä sisältöihin ja vahvistaa luovan toiminnan harjoittajien asemaa ja valintamahdollisuuksia; kehottaa parempaan vastuunjakoon koko digitaalisessa arvoketjussa niin, että luovien toimialojen ja kulttuurialan kilpailukyky otetaan asianmukaisesti huomioon;

57. korostaa tässä yhteydessä tekijänoikeusorganisaatioiden merkitystä kulttuuriperinnön saattamisessa kaikkien ulottuville varmistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan noudattamisen ja yksinkertaistamalla käyttäjiä koskevia menettelyitä;

58. muistuttaa luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan sisältyvistä kansainvälisen yhteistyön ja viennin mahdollisuuksista ja siitä, että on unionin etujen mukaista edistää alan ammattilaisten, myös kolmansien maiden ammattilaisten, välistä vaihtoa, sekä houkutella ja kehittää luovia kykyjä; muistuttaa luovien toimialojen ja kulttuurialan merkittävästä roolista eurooppalaisen kulttuurin ja sen vetovoiman levittämisessä ja edistämisessä;

59. painottaa, että on pyrittävä taiteilijoiden aseman vastavuoroiseen tunnustamiseen ja tarkastelemaan, kuinka heille voidaan tarjota mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja kuinka voidaan parhaiten hyödyntää koulutusohjelmia, verkostoitumista ja luovien toimialojen ja kulttuurialan ammattilaisten, erityisesti kulttuurialan toimijoiden sekä taiteilijoiden ja teosten vapaata liikkuvuutta;

60. pitää välttämättömänä, että EU ja sen jäsenvaltiot pitävät kiinni mahdollisuudesta säilyttää ja kehittää kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikkaansa olemassa olevien lainsäädännön, normien ja sopimusten, mukaan lukien kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen puitteissa; katsoo siksi, että kulttuuri- ja audiovisuaaliset palvelut, myös verkossa saatavat palvelut, on jätettävä selvästi unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten ulkopuolelle; korostaa tässä yhteydessä, että kulttuuri- ja audiovisuaaliala on pidettävä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvotteluvaltuuksien ulkopuolella, ja huomauttaa, että kulttuuri- ja luovan alan teokset eivät ole mihin tahansa muihin tuotteisiin verrattavissa olevia tuotteita;

61. painottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tarpeen suunnitella ja laatia vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen mukaisesti toimia, joilla edistetään kulttuurin moninaisuutta digitaaliaikaan soveltuvalla tavalla;

62. painottaa, että on vahvistettava teosten digitointia, jotta ihmiset pääsevät tutustumaan mahdollisimman moneen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön kuuluvaan teokseen;

63. korostaa kulttuuridiplomatian tärkeyttä ja sitä, että EU:n on toimittava globaalina tekijänä unionin luovien toimialojen ja kulttuurialan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistämiseksi;

64. kehottaa komissiota ehdottamaan soveltuvia välineitä, joiden avulla luovat toimialat ja kulttuuriala voisi edistää vientiä kansainvälisille markkinoille sopivilla ehdoilla;

65. kehottaa käyttämään Euroopan ulkosuhdehallintoa luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämiseen;

66. huomauttaa, että kulttuurialalla on välillisiä vaikutuksia muihin talouden aloihin; kehottaa siksi luovia toimialoja ja kulttuurialaa tehostamaan yhteistyötään muiden alojen, muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alan ja matkailualan, kanssa, jotta ne voivat vastata digitaaliajan, globalisaation ja kansainvälisille markkinoille pääsyn tuomiin haasteisiin;

Paikallinen ja alueellinen kehitys

67. korostaa alueellisen kulttuuripolitiikan ja luovaa toimintaa koskevan politiikan merkitystä ja paikallis-, alue- ja makroalueviranomaisten keskeistä roolia luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisessä ja tukemisessa siten, että kiinnitetään myös asianmukaista huomiota populaarikulttuuriin sekä hyödynnetään sopivia välineitä ja asianmukaisia rahoitusjärjestelyitä; arvostaa julkisten hallintojen aloitteita, jotka koskevat alueellisen liiketoiminnan tukirakenteiden kehittämistä myös EU:n rahoittamien hankkeiden avulla;

68. korostaa, että kulttuurialan ja luovan toiminnan alojen olisi sisällyttävä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaalis-taloudellisiin strategioihin; tähdentää, että eri politiikanaloja, kuten teollisuus- ja koulutuspolitiikkaa, innovointipolitiikkaa, matkailupolitiikkaa sekä alueellisen kehittämisen, kaupunkisuunnittelun, paikallisen kehittämisen ja maankäytön suunnittelun politiikkoja olisi koordinoitava entistä tehokkaammin; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sisällyttämään luovat toimialat ja kulttuurialan omiin keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisiin strategioihinsa;

69. korostaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat rajat ylittävän luonteensa ansiosta kiinnostavia viestinnän välineitä ja maailmanlaajuisesti tärkeitä niin maailman taloudelle kuin kestävälle, älykkäälle ja osallistavalle kasvulle, innovoinnille, yrittäjyydelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle; painottaa, että luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla on suuria paikallisia ja alueellisia kasvumahdollisuuksia, jotka avaavat uusia markkinoita näiden alojen yrittäjille ja edistävät siten kulttuurialan työllisyyttä;

70. katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan eri kyvyt sekä luovaa toimintaa harjoittavien ja tekniikan yhteistoiminta ovat usein paikallisia ja siksi niitä olisi tuettava perustamalla paikallisia ja alueellisia foorumeja, verkostoja, klustereita, yrityshautomoita ja kumppanuuksia, jotka edistäisivät synergiaa, auttaisivat löytämään luovuuden ja innovoinnin rahoitusmekanismeja ja tukisivat vapaiden työpaikkojen hallinnointia ja rahoitusmahdollisuuksia;

71. korostaa kulttuurin merkitystä kaupunkien sosiaalisessa ja taloudellisessa elvyttämisessä; kehottaa komissiota tukemaan kaupunkihallintojen vertaisoppimista, jotta voidaan edistää paikallishallintojen päätöksentekijöiden välistä hyvien käytänteiden vaihtoa;

72. katsoo, että kulttuurin infrastruktuurin uudenaikaistamisella voidaan auttaa kaupunkialueiden elvyttämistä niin sosiaalisella kuin taloudellisella tasolla;

73. suosittaa piilossa olevan taloudellisen potentiaalin hyödyntämistä luovilla toimialoilla, jotta voidaan parantaa kaupunkien ja alueiden elämänlaatua;

74. kehottaa omaksumaan alueelliseen dynamiikkaan perustuvan lähestymistavan, jotta kaikki toimijat (muun muassa taiteilijat, paikallisviranomaiset, eri ammattiryhmien edustajat) saataisiin osallistumaan kulttuuriasioiden hallintoon paikallis- ja aluetasolla;

75. tuo esiin, että luovat toimialat ja kulttuuriala voivat mahdollisina uusien ja parempien työpaikkojen luojina alueilla myötävaikuttaa sosiaaliseen ja alueelliseen yhdentymiseen; on huolestunut siitä, että näitä luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan liittyviä näkökohtia ei ole analysoitu eikä tuettu riittävästi; painottaa, että näitä aloja koskevien tilastotietojen keruu on riittämätöntä kaikilla tasoilla ja tilanne on pahin alue- ja paikallistasolla; tähdentää, että on analysoitava tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan, jotta näillä aloilla osattaisiin sopeutua uuteen teknologiseen ympäristöön ja seurata tekniikan kehitystä;

76. korostaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala, erityisesti pk-yritykset, tukevat merkittävästi paikallista, alueellista ja (jäsenvaltioiden) rajat ylittävää kasvua ja kehitystä, erityisesti edistämällä kulttuuriperintöä, matkailua ja osaamiskeskuksia, sillä ne lisäävät alueiden kiinnostavuutta kiinnittämällä erityistä huomiota rikkaan kulttuuriperinnön omaaviin alueisiin, auttavat muokkaamaan sosioekonomisia rakenteita, synnyttävät uutta toimintaa ja edistävät vakaiden ja kestävien työpaikkojen syntymistä; huomauttaa, että tämä koskee ennen kaikkea matkailualaa, sillä vahvan kulttuurialan omaavat kaupungit ja alueet ovat erityisen kiinnostavia matkailijoille;

77. korostaa opetusjärjestelmien merkitystä varhaislapsuudesta lähtevälle luovuuden edistämiselle sekä taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämiselle ja katsoo, että ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa olisi pyrittävä herättämään kiinnostusta luovien toimialojen teoksiin ja tuotteisiin; painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava tärkeä koulutuksellinen ja kulttuurinen rooli tässä kehityksessä, jossa kulttuuria ja luovuutta käsitellään alue- ja kaupunkikehityksen olennaisena osana, koska nämä viranomaiset ovat usein vastuussa esi- ja perusasteen opetuksesta; tähdentää aikuisten epävirallisen oppimisen merkitystä sellaisten taitojen kehittämisessä, jotka auttavat heitä sopeutumaan alituisessa muutoksen tilassa oleviin työmarkkinoihin;

78. korostaa, että tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatava rahoitus olisi käytettävä luovien toimialojen ja kulttuurialan vahvistamiseen sekä näiden alojen ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten instituutioiden ja hallintojen välisen yhteistyön mahdollisuuksien tukemiseen, jotta näistä aloista saadaan enemmän taloudellista, sosiaalista, koulutuksellista ja kulttuurista hyötyä; kiinnittää huomiota syrjäisimpiin alueisiin, joissa luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten perustaminen ja kehittäminen on hankalampaa;

79. katsoo, että tiettyjen kansallisten ja alueellisten elokuvatukien yhteydessä esitetyt alueellistamisvaatimukset auttavat säilyttämään kulttuurin ja maantieteellisen sijainnin välisen yhteyden ja että nämä vaatimukset olisi pidettävä ennallaan vuonna 2001 annetussa elokuva-alaa koskevassa tiedonannossa(17) asetettujen ehtojen mukaisesti;

80. toteaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat vahvan muutoksen tilassa, minkä ansiosta on mahdollista luoda klustereita, jotka vauhdittavat edistystä sekä kaupunkien ja alueiden kehitystä;

81. tuo esiin, että luovat toimialat ja kulttuuriala myötävaikuttavat Euroopan valtavan kulttuurisen, historiallisen ja rakennustaiteellisen perinnön vaalimiseen ja hoitamiseen; tähdentää irtaimen kulttuuriperinnön eli kautta aikojen aina tähän päivään saakka valmistettujen ihmiskunnan luovuutta ilmentävien esineiden merkitystä; korostaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat tärkeitä EU:n matkailualan kehitykselle ja houkuttelevat runsaasti matkailijoita sekä EU:sta että sen ulkopuolelta; katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan olisi niiden tuoman lisäarvon ansiosta saatava huomattavaa tukea tulevasta EU:n talousarviosta sekä vuosiksi 2014–2020 laadittujen kansallisten ja alueellisten ohjelma-asiakirjojen perusteella, koska nämä alat tarjoavat merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia;

82. korostaa, että on tarpeen vaalia jokaisen alueen kansallista perintöä ja edistää sen kulttuurisisällön tunnettuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla;

83. katsoo, että luovien ihmisten, tuotteiden ja palvelujen olisi oltava osana EU:n kulttuurista monimuotoisuutta vahvojen unionin sisämarkkinoiden ja hyvin kehittyneiden alueiden sekä paikallisten talouksien perusta, koska ne voivat myötävaikuttaa uuden taloudellisen toiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiseen; kehottaa hyödyntämään tehokkaammin luovia toimialoja ja kulttuurialaa uusien investointien ja monien eri lahjakkuuksien houkuttelemiseksi Eurooppaan; tähdentää, että luovien toimialojen ja kulttuurialan yrittäjien ei ole helppo saada rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyviä toimia, joilla tuetaan luovaa taloutta sekä uusia, unionin markkinoille soveltuvia luovien toimialojen ja kulttuurialan liiketoimintamalleja, jotka mahdollistaisivat taiteilijoiden ja luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla työskentelevien liikkuvuuden ja auttaisivat heitä voittamaan eri verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmiin sekä kielieroihin liittyvät esteet ja edistäisivät maiden ja kulttuurien välistä ymmärrystä;

o

o        o

84. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 201, 25.7.2006, s. 15.

(2)

EUVL C 311, 21.12.2007, s. 7.

(3)

EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.

(4)

EUVL L 372, 27.12.2006, s. 1.

(5)

EUVL L 327, 24.11.2006, s. 12.

(6)

EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32.

(7)

EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223.

(8)

EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 25.

(9)

Asiak. 8749/1/09 REV 1 ja 8749/1/09 REV 1 COR 1.

(10)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.

(11)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142.

(12)

Asiak. 17566/12.

(13)

CdR 2391/2012.

(14)

SWD(2012)0286.

(15)

KOM(2012)0537.

(16)

EUVL C 95, 15.4.2010, s. 1; oikaistu versio julkaistu virallisessa lehdessä L 263, 6.10.2010, s.15.

(17)

EYVL C 43, 16.2.2002, s. 6.


PERUSTELUT

Luovat toimialat ja kulttuuriala pitävät sisällään monenlaisia ja monenkokoisia organisaatioita, jotka toimivat hyvin vaihtelevilla aloilla, joista voidaan mainita esimerkiksi arkkitehtuuri, taidekäsityö, kulttuuriperintö, muotoilu, festivaalit, elokuva, televisio, musiikki, kuvataide, esittävät taiteet, arkistot ja kirjastot, julkaisutoiminta ja radio. Euroopan kilpailukykyraportin 2010 mukaan näiden alojen osuus BKT:stä on 4,5 prosenttia ja ne työllistävät 8,5 miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa. Monissa tutkimuksissa on käynyt ilmi näiden alojen suuri taloudellinen merkitys. Niiden kasvuluvut ovat keskimääräistä suuremmat, kun Eurooppa kamppailee taloudellisen taantuman kourissa.

Näillä aloilla on myös keskeinen asema innovoinnin elvyttäjinä ja vauhdittajina. Niiden myönteiset vaikutukset eivät rajoitu yksinomaan kulttuuriin ja luoviin aloihin, vaan ne ulottuvat lukuisille talouden aloille. Kulttuuri ja luovat toimialat ovat dynaamisen ja kukoistavan Euroopan lähettiläitä. Ne joutuvat kuitenkin vastaamaan lukuisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä digitaaliaikaan, globalisaatiosta, markkinoiden voimakkaasta kulttuurisesta ja kielellisestä pirstoutumisesta ja vaikeuksista saada rahoitusta.

Kun otetaan huomioon nämä haasteet, on tärkeää muuttaa luovista toimialoista ja kulttuurialasta käytävää julkista keskustelua ja niistä vallitsevia julkisia ja poliittisia näkemyksiä. On aika näyttää, että nämä alat tuottavat lisäarvoa ja työpaikkoja, jotka eivät yleensä ole siirrettävissä muualle, että niillä on todellista yhteiskunnallista arvoa ja että Euroopan digitaalinen tulevaisuus on riippuvainen niistä.

Komission ehdotus

Komission tiedonanto ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle”(1) on jatkoa vuonna 2010 julkaistulle vihreälle kirjalle kulttuuri- ja luovan alan teollisuudesta sekä sitä vuonna 2011 seuranneelle julkiselle kuulemiselle. Tiedonannossa esitetään uusi strategia, jonka tarkoituksena on ottaa näihin aloihin kätkeytyvä potentiaali tehokkaasti käyttöön talouskasvun vauhdittamiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Kulttuurialan ja luovien toimialojen asemaa Euroopan unionin sosioekonomisen kehityksen moottorina ei vieläkään täysin tunnusteta.

Tiedonannossa käsitellään eräitä aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää uudenaikaista sääntely-ympäristöä, vahvistaa näiden alojen kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia ja maksimoida niiden myönteinen vaikutus koko talouteen.

Lisäksi komissio esittää suosituksia, joiden tarkoituksena on luoda kulttuurialalle ja luoville toimialoille suotuisat toimintaedellytykset. Tässä yhteydessä mainitaan kuusi keskeistä taustatekijää: muuttuvat taitotarpeet, rahoituksen saatavuus, uusien liiketoimintamallien levittäminen, kohdeyleisön laajentaminen, kansainvälistyminen ja monialaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen.

Tiedonanto osoittaa, että komissio haluaa käyttää luovia toimialoja ja kulttuurialaa innoittajina, joiden avulla voidaan tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä eri alojen kesken. Näitä aloja ovat etenkin kulttuuri, koulutus, teollisuus, talouselämä, matkailu, kaupunki- ja aluekehitys sekä aluesuunnittelu.

Komissio haluaa unionin varoin lisätä näille aloille myönnettyjä tukia ja käyttää siihen etenkin ”Luova Eurooppa" -ohjelman (jonka määrärahat ovat 1,8 miljardia euroa vuosina 2014–2020) varoja sekä koheesiopolitiikan varoja.

Esittelijän kanta

Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin pohtia toimenpiteitä, joilla voitaisiin tarvittavalla tavalla edistää kulttuurialaa ja luovia toimialoja ja siten tukea kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa.

Esittelijä antaa komissiolle tukensa, kun tämä kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tiedonannossa esitetyt toimenpiteet kaikilla aluetasoilla ja tarvittaessa yhdessä kaikkien julkisten ja yksityisten osapuolten kanssa.

Eräät ehdotuksen kohdat edellyttävät todennäköisesti kuitenkin joitakin lisäparannuksia ja ‑täsmennyksiä. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

1. Luovien toimialojen ja kulttuurialan menestyksen edellytykset

Esittelijä pitää valitettavana, että näitä aloja ei ole määritelty kovin täsmällisesti ja että niistä ei ole olemassa luotettavia tilastotietoja. Tästä syystä olisi aiheellista laatia täsmällinen selvitys kulttuurialasta ja luovista toimialoista ja liittää siihen numerotiedot kustakin alasta ja sen osa-alueista. Näin voitaisiin arvioida luovien toimialojen ja kulttuurialan kokonaisvaikutusta Euroopan talouteen ja etenkin sitä, kuinka paljon ne synnyttävät työpaikkoja niin välittömästi kuin välillisesti ja miten ne vaikuttavat taloudelliseen toimintaan (liikevaihto) koko unionin alueella. Lisäksi olisi aiheellista laatia kuvaukset luovien toimialojen ja kulttuurialan eri sektoreista, jotta voitaisiin selvittää, miten kukin näistä aloista näkyy arkipäivässä, kunkin alan taloudellinen painoarvo niiden välittömästi ja välillisesti synnyttämien työpaikkojen määrällä mitattuna sekä kunkin alan digitalisoitumisaste.

2. Koulutuksen merkitys

Esittelijä katsoo, että Eurooppa on kulttuurisesti poikkeuksellinen luovien toimialojen ja kulttuurialan ansiosta, ja vaatii, että unioni ja jäsenvaltiot edistävät sen vuoksi niiden näkyvyyttä ja antavat niille tunnustusta. Esittelijä katsoo lisäksi, että kaikilla on oltava paremmat mahdollisuudet tutustua kulttuuriin ja saada taidekasvatusta jo pienestä pitäen.

Esittelijä ehdottaa, että tieteenharjoittamisessa ja työelämässä tarvittavien taitojen ja pätevyyksien näkyvyydestä huolehditaan. Lisäksi hän kehottaa lisäämään talouselämän ja koulutusjärjestelmän yhteisvaikutuksia. Hän ehdottaa myös, että näiden alojen kilpailukykyä pyritään parantamaan perustamalla vuorovaikutusta, yhteenliittymiä ja kumppanuuksia edistävä foorumi. Tämä on tärkeää, koska luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla on osaamiseen liittyvää vipuvaikutusta.

3. Luovien toimialojen ja kulttuurialan rahoitus

Esittelijä pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tiedostamaan sen, että rahoituksen saatavuus on erittäin tärkeä tekijä näiden alojen kannalta. On siis tarpeen luoda suotuisa sääntely- ja verokehys, käyttää kaikkia välineitä ja ohjelmia sen varmistamiseksi, että luovat toimialat ja kulttuuriala saavat helpommin rahoitusta näiden välineiden avulla, ja löytää uusia rahoitusmalleja ja tavat tukea niitä, etenkin kun otetaan huomioon, että teosten luomiseen liittyy aina riskinotto. Unionin on kannustettava sijoittajia tukemaan luovia toimialoja ja kulttuurialaa.

4. Haasteet

Esittelijä myöntää, että haasteet on muunnettava uusiksi kasvu- ja työllisyysnäkymiksi, ja pyytää kehittämään tai vahvistamaan erilaisia välineitä, joiden avulla kulttuuriala ja luovat toimialat pysyvät paremmin digitalisoitumisen ja globalisaation tahdissa. On ensisijaisen tärkeää suojella immateriaalioikeuksia ja luoda vientiä ja kansainvälistymistä edistäviä välineitä Euroopan kulttuurisen poikkeuksellisuuden suojelemiseksi. On ehdottomasti tarpeen kannustaa kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita tutkimaan ja vahvistamaan näkyvyyttään kansainvälisillä markkinoilla muun muassa kehittämällä kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

5. Paikallinen ja alueellinen kehitys

Esittelijä katsoo, että luovat toimialat ja kulttuuriala tukevat osaltaan kulttuurin ja alueiden kehittymistä, ja kannustaa jäsenvaltioita ja kuntia edistämään ja tukemaan näitä aloja, jotka vaikuttavat monin tavoin alueisiin kokonaisuudessaan. On syytä ottaa huomioon näiden alojen monitahoisuus ja luoda kokemusten vaihtoa varten verkostoja, jotta vahvistetaan kaupunkien, kulttuurin, luovien toimialojen ja talouden välisiä yhteyksiä.

Lopuksi

Laajan taloudellisen kriisin aikana uskomme yhteiseen Eurooppaan horjuu. Esittelijän mielestä juuri tällaisena aikana on olennaisen tärkeää tukea kulttuurialaa ja luovia toimialoja, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä Euroopassa nyt ja tulevaisuudessa.

Esittelijä toivoo hartaasti, että myös komissio ja jäsenvaltiot sisäistävät tämän ja noudattavat eri politiikanalat yhdistävää toimintatapaa, sillä kulttuuria ei kuulu pitää muista aloista erillisenä alana; kulttuuri on sitä vastoin merkittävä tekijä ja Euroopan kulttuuripääkaupungit toimivat tämän yhdentymisen laboratorioina.

Luovia toimialoja ja kulttuurialaa on käytettävä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen moottoreina, ja niiden avulla pyritään myös kestävään kehitykseen ja siten edistämään sekä sosiaalista että taloudellista hyvinvointia.

Näillä aloilla on eurooppalainen ja myös kansainvälinen ulottuvuus. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että niihin liittyvän vahvan kansallisen identiteetin rinnalla kehitettäisiin myös jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön perustuvia toimia, jotka ulottuvat yli rajojen.

On osoitettu, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Siksi on tärkeää uskoa, että asianomaiset poliittiset toimijat osaavat toimia yhdessä mahdollisimman yksimielisesti sen tavoitteen hyväksi, että luovat toimialat ja kulttuuriala saavat keskeisen aseman Euroopassa, jotta pystytään paremmin valmistautumaan uusiin globaalin maailman haasteisiin.

(1)

COM(2012)0537.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.6.2013)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

EU:n luovien toimialojen ja kulttuurialan edistäminen talouskasvun ja työpaikkojen luojina

(2012/2302(INI))

Valmistelija: Oldřich Vlasák

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat rajat ylittävän luonteensa ansiosta kiinnostavia viestinnän välineitä ja maailmanlaajuisesti tärkeitä niin maailman taloudelle kuin kestävälle, älykkäälle ja osallistavalle kasvulle, innovoinnille, yrittäjyydelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle; painottaa, että luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla on suuria paikallisia ja alueellisia kasvumahdollisuuksia, jotka avaavat uusia markkinoita näiden alojen yrittäjille ja edistävät siten kulttuurialan työllisyyttä;

2.  korostaa, että luovien toimialojen ja kulttuurialan olisi sisällyttävä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaalis-taloudellisiin strategioihin; tähdentää, että eri politiikanaloja, kuten teollisuus- ja koulutuspolitiikkaa, innovointipolitiikkaa, matkailupolitiikkaa sekä alueellisen kehittämisen, kaupunkisuunnittelun, paikallisen kehittämisen ja maankäytön suunnittelun politiikkoja olisi koordinoitava entistä tehokkaammin; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sisällyttämään luovat toimialat ja kulttuurialan omiin keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisiin strategioihinsa;

3.  korostaa, että tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta saatava rahoitus olisi käytettävä luovien toimialojen ja kulttuurialan vahvistamiseen sekä näiden alojen ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten instituutioiden ja hallintojen välisen yhteistyön mahdollisuuksien tukemiseen, jotta näistä aloista saadaan enemmän taloudellista, sosiaalista, koulutuksellista ja kulttuurista hyötyä; kiinnittää huomiota syrjäisimpiin alueisiin, joissa luovien toimialojen ja kulttuurialan yritysten perustaminen ja kehittäminen ei ole niin yksinkertaista;

4.  tuo esiin, että luovat toimialat ja kulttuuriala voivat mahdollisina uusien ja parempien työpaikkojen luojina alueilla myötävaikuttaa sosiaaliseen ja alueelliseen yhdentymiseen; on huolestunut siitä, että näitä luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan liittyviä näkökohtia ei ole analysoitu eikä tuettu riittävästi; painottaa, että näitä aloja koskevien tilastotietojen keruu on riittämätöntä kaikilla tasoilla ja tilanne on pahin alue- ja paikallistasolla; tähdentää, että on analysoitava tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia luoviin toimialoihin ja kulttuurialaan, jotta näillä aloilla osattaisiin sopeutua uuteen teknologiseen ympäristöön ja kehitykseen;

5.  katsoo, että luovien ihmisten, tuotteiden ja palvelujen olisi oltava osana EU:n kulttuurista monimuotoisuutta vahvojen unionin sisämarkkinoiden ja hyvin kehittyneiden alueiden sekä paikallisten talouksien perusta, koska ne voivat myötävaikuttaa uuden taloudellisen toiminnan ja uusien työpaikkojen syntymiseen; kehottaa hyödyntämään tehokkaammin luovia toimialoja ja kulttuurialaa uusien investointien ja monien eri lahjakkuuksien houkuttelemiseksi Eurooppaan; tähdentää, että luovien toimialojen ja kulttuurialan yrittäjien ei ole helppo saada rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyviä toimia, joilla tuetaan luovaa taloutta sekä uusia, unionin markkinoille soveltuvia luovien toimialojen ja kulttuurialan liiketoimintamalleja, jotka mahdollistaisivat taiteilijoiden ja luovilla toimialoilla ja kulttuurialalla työskentelevien liikkuvuuden ja auttaisivat heitä voittamaan eri verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmiin sekä kielieroihin liittyvät esteet ja edistäisivät maiden ja kulttuurien välistä ymmärrystä;

6.  katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan eri kyvyt sekä luovaa toimintaa harjoittavien ja tekniikan yhteistoiminta ovat usein paikallisia ja siksi niitä olisi tuettava perustamalla paikallisia ja alueellisia foorumeja, verkostoja, klustereita, yrityshautomoita ja kumppanuuksia, jotka edistäisivät synergiaa, auttaisivat löytämään luovuuden ja innovoinnin rahoitusmekanismeja ja tukisivat vapaiden työpaikkojen hallinnointia ja rahoitusmahdollisuuksia;

7.  tuo esiin, että luovat toimialat ja kulttuuriala myötävaikuttavat Euroopan valtavan kulttuurisen, historiallisen ja rakennustaiteellisen perinnön vaalimiseen ja hoitamiseen; tähdentää irtaimen kulttuuriperinnön eli kautta aikojen aina tähän päivään saakka valmistettujen ihmiskunnan luovuutta ilmentävien esineiden merkitystä; korostaa, että luovat toimialat ja kulttuuriala ovat tärkeitä EU:n matkailualan kehitykselle ja houkuttelevat runsaasti matkailijoita sekä EU:sta että sen ulkopuolelta; katsoo, että luovien toimialojen ja kulttuurialan olisi niiden tuoman lisäarvon ansiosta saatava huomattavaa tukea tulevasta EU:n talousarviosta sekä vuosiksi 2014–2020 laadittujen kansallisten ja alueellisten ohjelma-asiakirjojen perusteella, koska nämä alat tarjoavat merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia;

8.  korostaa opetusjärjestelmien merkitystä varhaislapsuudesta lähtevälle luovuuden edistämiselle sekä taide- ja kulttuurikasvatuksen edistämiselle ja katsoo, että ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa olisi pyrittävä herättämään kiinnostusta luovien toimialojen teoksiin ja tuotteisiin; painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava tärkeä koulutuksellinen ja kulttuurinen rooli tässä kehityksessä, jossa kulttuuria ja luovuutta käsitellään alue- ja kaupunkikehityksen olennaisena osana, koska nämä viranomaiset ovat usein vastuussa esi- ja perusasteen opetuksesta. tähdentää aikuisten epävirallisen oppimisen merkitystä sellaisten taitojen kehittämisessä, jotka auttavat heitä sopeutumaan alituisessa muutoksen tilassa oleviin työmarkkinoihin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

30.5.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Luís Paulo Alves, Jean-Jacob Bicep, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martina Anderson, Vasilica Viorica Dăncilă, Karin Kadenbach, Lena Kolarska-Bobińska, Elisabeth Schroedter, Patrice Tirolien, Evžen Tošenovský, Manfred Weber, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Albert Deß, Takis Hadjigeorgiou, Katarína Neveďalová


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.6.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zoltán Bagó, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Monika Panayotova, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Liam Aylward, Ivo Belet, Nadja Hirsch, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Kay Swinburne, Inês Cristina Zuber

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö