MIETINTÖ politiikan suunnittelusta ja pitkän aikavälin suuntauksista: talousarviovaikutukset valmiuksien kehittämiseen
16.7.2013 - (2012/2290(INI))
Budjettivaliokunta
Esittelijä: James Elles
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
politiikan suunnittelusta ja pitkän aikavälin suuntauksista: talousarviovaikutukset valmiuksien kehittämiseen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013[1] ja erityisesti valmistelutoimen ”Toimielinten välinen järjestelmä pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi” vuoden 2013 talousarviossa,
– ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan a, b ja e alakohdan sekä sen soveltamissäännöt,
– ottaa huomioon Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen (EUTT) toteuttaman maailmanlaajuisia suuntauksia vuonna 2030 koskevan EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) raportin ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”[2],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0265/2013),
A. toteaa, että käynnissä on nopean muutoksen aika, mikä näkyy vallan, väestörakenteen, ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen ja teknologian dynamiikassa, ja katsoo, että sen vuoksi kaikkien oikeudenkäyttöalueiden poliittisten päättäjien on entistä tärkeämpää lisätä merkittävien maailmanlaajuisten suuntausten tutkimista ja seuraamista koskevia toimia;
B. ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2010 talousarviossa annettiin parlamentin aloitteesta komission tehtäväksi toteuttaa kahden vuoden aikana pilottihanke, jonka tarkoituksena oli tarkastella mahdollisuutta perustaa ”toimielinten välinen järjestelmä, jonka avulla yksilöidään Euroopan unionin käsittelemien merkittävien poliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuunnat”;
C. ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin hankkeelle lupa edetä seuraavaan vaiheeseen, joka on kolme vuotta kestävä valmistelutoimi vuosille 2012–2014, ja toteaa, että valmistelutoimen tavoitteena on perustaa vuoden 2014 loppuun mennessä täysin toimiva ”EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä” (ESPAS), joka kattaa kaikki asianomaiset EU:n toimielimet, ja kehittää poliittisten kysymysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuuntien analysointiin keskittyvien EU:n eri toimielinten ja elinten tutkimusosastojen välistä tiiviimpää yhteistyötä[3];
D. ottaa huomioon, että kestävän toimielinten välisen hallintotason järjestelmän perustaminen tärkeimpien tulevaisuuden poliittista tilannetta muovaavien suuntausten yksilöimiseen ja kartoittamiseen auttaisi EU:n toimielimiä valmistautumaan ja vastaamaan haasteisiin ja määrittämään yhtenäisiä strategiavaihtoehtoja tulevien vuosien varalle ja tukisi niitä tässä toiminnassa;
E. katsoo, että tällainen vakiintunut ja tunnustettu järjestelmä voisi luoda perustan pohdinnalle, joka koskee EU:n talousarvion valmistelua ja poliittisten prioriteettien laatimista vuotuisella ja monivuotisella tasolla siten, että rahoitus yhdistetään suoremmin poliittisiin tavoitteisiin;
F. ottaa huomioon, että naisten vaikutusvaltaa ei voida lisätä ellei heidän oikeuksiaan tunnusteta ja panna kattavasti täytäntöön; toteaa, että ESPAS voisi lisäksi analysoida kattavasti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia haasteita aina poliittisen vaikutusvallan lisäämisestä kaikenlaisen naisten syrjinnän torjuntaan;
G. ottaa huomioon, että ensimmäisessä ESPASin rahoittamassa raportissa ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”, jonka EUTT tilasi, yksilöidään useita maailmanlaajuisia suuntauksia, jotka muovaavat todennäköisesti maailmaa tulevien vuosikymmenten aikana;
H. toteaa, että tällaisia suuntauksia ovat erityisesti yksilön voimaantumisen lisääntyminen, jota teknologian muutos osaltaan edistää, kestävän kehityksen painotuksen lisääntyminen, jonka taustalla ovat resurssien niukkuus ja jatkuva köyhyys ja jota ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat, sekä sellaisen kansainvälisen järjestelmän synty, jonka ominaispiirteitä ovat vallan siirtyminen pois valtioilta ja aiempaa suuremmat hallinnoinnin aukot, koska perinteisillä valtioiden välisten suhteiden mekanismeilla ei kyetä vastaamaan asianmukaisesti yleisiin vaatimuksiin;
1. katsoo, että yhtenäisen ja tehokkaan EU:n politiikan laatiminen riippuu yhä enemmän siitä, kyetäänkö havaitsemaan ajoissa pitkän aikavälin maailmanlaajuiset suuntaukset, jotka vaikuttavat EU:n kohtaamiin haasteisiin ja valintoihin maailmassa, joka on aiempaa monitahoisempi ja jossa ollaan aiempaa riippuvaisempia toisista;
2. pitää tärkeänä, että EU:n toimielimet tekevät tehokkaasti yhteistyötä näiden pitkän aikavälin suuntausten seuraamiseksi ja analysoimiseksi sekä tekevät yhteistyötä ja verkostoituvat muiden vastaavista asioista kiinnostuneiden toimijoiden – myös EU:ssa toimivien ja sen ulkopuolisten tutkimusyhteisöjen – kanssa kolmansissa maissa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että jatketaan sellaisten tehokkaiden valmiuksien kehittämistä koskevaa prosessia, joilla voidaan tarjota riippumatonta ja korkealaatuista toimielinten yhteistä analyysia ja neuvontaa tärkeimmistä suuntauksista, joita poliittiset päättäjät kohtaavat EU-järjestelmässä;
3. panee merkille, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pitkän aikavälin sosioekonomisten strategioiden kehittäminen ja EU:n politiikkojen täytäntöönpano ovat useiden julkisten organisaatioiden vastuulla, ja toteaa, että näitä organisaatioita ovat esimerkiksi EU:n toimielimet, hallitusten ministeriöt, alue- tai paikallishallinnon yksiköt ja erillisvirastot; korostaa, että jäsenvaltioiden elinten ja EU:n toimielinten ohella talouselämän osapuolilla ja työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla sidosryhmillä on oma tehtävänsä pitkän aikavälin strategioiden kehittämisessä; korostaa siksi, että olisi sovellettava monitasoista hallintotapaa;
4. korostaa, että koheesiopolitiikan monivuotisen, pitkän aikavälin ja horisontaalisen luonteen vuoksi sen suunnittelussa on suuntauduttava vahvasti tulevaisuuteen, ja toteaa, että koheesiopolitiikka muodostaa merkittävän osan EU:n talousarviosta, joten sen on oltava näkyvällä paikalla tulevaisuuteen suuntautuvan talousarvion suunnittelussa;
5. katsoo, että koheesiopolitiikan ja muiden alojen politiikan laatiminen riippuu yhä enemmän siitä, että pitkän aikavälin maailmanlaajuiset suuntaukset havaitaan ajoissa; panee tässä yhteydessä merkille useat tulevaisuuteen suuntautuvat raportit, kuten Eurooppa 2030 -hankkeen (mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka) ja maailmanlaajuisia suuntauksia vuonna 2030 koskevan raportin ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”, jonka Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos (EUTT) laati osana EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) hanketta; suosittaa tällaisten raportointialoitteiden tiiviimpää koordinointia;
6. kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman pitkän aikavälin maailmanlaajuisten suuntausten arviointiin ja tuleviin raportteihin, sillä se on keino torjua ihmisoikeusrikkomuksia, syrjintää ja köyhyyttä;
7. on erityisen tyytyväinen tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin hallintotason pilottihankkeessa (2010–2011) ja valmistelutoimessa (2012–2014), joiden tarkoituksena on kehittää EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä (ESPAS), jotta voidaan yksilöidä tärkeimpien EU:n kohtaamien kysymysten pitkän aikavälin suuntauksia, ja suosittaa vahvasti, että tätä prosessia jatketaan nykyisen valmistelutoimen jälkeen; katsoo, että järjestelmään olisi osallistuttava henkilöstöä kaikista asiaankuuluvista EU:n toimielimistä ja elimistä, myös alueiden komiteasta; katsoo, että raportointimekanismeista on keskusteltava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa;
8. kehottaa neljää tällä hetkellä ESPAS-prosessiin osallistuvaa toimielintä ja elintä – komissio, parlamentti, neuvosto ja Euroopan ulkosuhdehallinto – laatimaan ja allekirjoittamaan jonkinlaisen toimielinten välisen sopimuksen, joka voitaisiin parhaimmillaan tehdä keväällä 2014 ja jossa kukin osapuoli sitoutuisi ylläpitämään sopimusta ja osallistumaan siihen yhtäjaksoisesti;
9. korostaa, että ESPAS-järjestelmään osallistuvien toimielinten ja elinten on osoitettava siihen riittävästi henkilöstöä ja varoja kunkin oman talousarvion kautta ja noudattaen täysimääräisesti varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan e alakohtaa ja vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että tätä valmiutta voidaan kehittää tulevina vuosina tavalla, joka ei vaikuta talousarvioon; painottaa, että Euroopan unionin toimielinten on investoitava asiantuntevaan henkilöstöön, jotta voidaan edistää maailmanlaajuisten suuntausten analysointia ja seurantaa sekä asiantuntijuutta vaihtoehtojen tunnistamiseksi ja politiikkasuositusten tekemiseksi Euroopan unionin eri toimielinten tarpeisiin;
10. vaatii, että ESPAS-prosessia ohjaa ja valvoo asianmukaisesti muodostettu toimielintenvälinen johtokunta, joka päättäisi ESPAS-prosessin valtuutuksen ja prioriteetit ja nimittäisi johtajan ja muut toimihenkilöt ja jossa parlamenttia edustaisivat sen niin halutessa sen jäsenet, olettaen, että ESPASin olisi valtuutuksensa puitteissa suoritettava yksityiskohtainen työnsä riippumattomasti;
11. pitää myönteisenä, että ESPAS-prosessin ja sen maailmanlaajuisen verkoston avulla aiotaan kehittää yleinen sähköinen säilytyspaikka, johon kerätään asiakirjoja ja aineistoa useista lähteistä, jotka liittyvät keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksiin, ja joka on poliittisten päättäjien ja kansalaisten vapaasti saatavilla maailmanlaajuisesti;
12. panee tyytyväisenä merkille EU:n toimielinten tiiviimmän hallinnollisen yhteistyön ESPAS-prosessissa ja toteaa, että sen ansiosta valmistelutoimen osana voidaan esitellä ennakointiraportti, jossa analysoidaan pitkän aikavälin suuntauksia ja niiden vaikutuksia EU:n kohtaamiin haasteisiin ja valintoihin vuosina 2014–2019, ja toteaa, että raportti on tarkoitus jättää toimielinten uusille puheenjohtajille vuonna 2014; pitää raportin laatimista onnistuneena ja katsoo, että se olisi laadittava tämän jälkeen vähintään viiden vuoden välein;
13. uskoo, että pysyvään järjestelmään – jonka tavoitteena on tuottaa EU:n toimielimille säännöllisiä analyyseja keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksista, jotta voidaan edistää strategisempaa lähestymistapaa päätöksentekoon – olisi sisällyttävä säännöksiä vuotuisen strategisia suuntauksia koskevan raportin laatimisesta toimielimille ennen unionin tilaa käsittelevää keskustelua ja komission vuotuisen työohjelman julkaisua, jotta voidaan seurata ja arvioida pitkän aikavälin suuntausten muutoksia, ja katsoo, että järjestelmän olisi tarjottava budjettivallan käyttäjälle räätälöityä tietoa valmistauduttaessa vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin sekä mahdollisiin vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksiin;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän mietinnön neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.
PERUSTELUT
”ESPAS antaa vahvan poliittisen signaalin siitä, että Euroopan unioni on valmis toimimaan yli institutionaalisten rajojen, yli sisä- ja ulkorajojen, jotta unioni voi vastata yhdessä uuteen kehitykseen ja haasteisiin.” José Manuel Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja.
1. Talousarviotilanne
Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien luonteesta ja tarkoituksesta säädetään varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa. Pilottihankkeet ovat kokeiluluonteisia hankkeita, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Valmistelutoimilla valmistellaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten piiriin kuuluvia tulevia toimia koskevia ehdotuksia.
EU:n vuoden 2010 talousarvioon sisältyi pilottihanketta koskeva ehdotus, jonka Euroopan parlamentti teki budjettivaliokunnan kautta ja joka hyväksyttiin yhdessä talousarvioasioista myös vastaavan neuvoston kanssa. Pilottihankkeen ”tarkoituksena on perustaa toimielinten välinen järjestelmä, jonka avulla yksilöidään Euroopan unionin käsittelemien merkittävien poliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuunnat. Tarkoituksena on tarjota poliittisten päättäjien käyttöön yhteiset analyysit tärkeiden kysymysten todennäköisistä lopputuloksista”[1].
Pilottihanke toteutettiin onnistuneesti, minkä jälkeen kaksi budjettivallan käyttäjää sopivat parlamentin aloitteesta vuoden 2012 talousarviossa, että hanke voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli kolme vuotta kestävään valmistelutoimeen vuosina 2012–2014. Valmistelutoimen tarkoituksena on ”perustaa toimielinten välinen järjestelmä, jonka avulla yksilöidään Euroopan unionin käsittelemien merkittävien poliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuunnat. Tarkoituksena on tarjota poliittisten päättäjien käyttöön yhteiset analyysit tärkeiden kysymysten todennäköisistä lopputuloksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi nyt lisäksi tarkoituksenmukaista tarkastella yksityiskohtaisesti poliittisten kysymysten keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuuntien analysointiin keskittyvien EU:n eri toimielinten ja elinten tutkimusosastojen välisen tiiviimmän yhteistyön edistämiseen liittyvien erityismekanismien malleja.”[2]
2. Pitkän aikavälin suuntausten arviointi
Maailmassa ja samalla myös Euroopan unionissa on käynnissä nopeiden siirtymien ja muutosten ajanjakso, joka koskee erityisesti valtaa, väestörakennetta, ilmastoa, kaupungistumista ja teknologiaa. Tulevia vuosia leimaa yhä suurempi monitahoisuus ja epävarmuus. Uuteen ja aiempaa haastavampaan maailmanlaajuiseen tilanteeseen vaikuttavat osaltaan yhä globalisoituneemman maailman moninapaisuus, hallinnon monitasoisuus sekä se, että lainsäädännön laatimiseen ja politiikkaan osallistuu vuorovaikutuksessa useita toimijoita.
Tämä uusi maailmanlaajuinen tilanne herättää tavallista enemmän epävarmuutta. Maailmanlaajuisten suuntausten seuraaminen on olennainen osa Euroopan kykyä valmistautua ja vastata tuleviin haasteisiin. Etsiessään ratkaisuja uusiin monitahoisiin haasteisiin päätöksentekijöiden on siten yhä tärkeämpää investoida merkittävien suuntausten seuraamiseen, tarkastelemiseen ja analysoimiseen sekä suunnitella tulevaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa. Merkittävissä maailman pääkaupungeissa useimmat hallitukset ovat kehittäneet jonkinlaisia ennakointivalmiuksia, joita tuetaan hallinnollisesti. EU:n toimielimillä ei ole kuitenkaan ollut koordinoitua lähestymistapaa ennen ESPAS-aloitetta.
Ennusteiden tarkoituksena ei ole ainoastaan ennustaa tulevia tapahtumia, vaan niiden avulla voidaan keskittyä tällä hetkellä tärkeisiin asioihin. Maailmanlaajuisen muutoksen parempi ymmärtäminen auttaisi EU:ta saamaan ja analysoimaan tietoa siten, että se voi tehdä aiempaa paremmin tietoon perustuvia valintoja tärkeissä asioissa.
3. ESPASin konsepti
Pilottihankkeen ja valmistelutoimen tarkoituksena on perustaa toimielinten välinen järjestelmä, jonka avulla yksilöidään merkittävien sisä- ja ulkopoliittisten kysymysten pitkän aikavälin kehityssuuntia, jotka muovaavat todennäköisesti tulevaisuutta ja jotka EU:n on otettava huomioon, kun se pyrkii määrittämään yhtenäisiä strategiavaihtoehtoja seuraavalle ohjelmakaudelle. Järjestelmän tarkoituksena ei ole tällöin ennustaa mahdollisia suuntauksia vaan pikemminkin ennakoida niitä ja antaa poliittisten päättäjien käyttöön yhteiset analyysit tällaisten kysymysten todennäköisistä lopputuloksista.
Järjestelmän nimi on ESPAS eli EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä. Se kokoaa yhteen komission, parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja (kutsusta) Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiehiä, ja sen tarkoituksena on kehittää mekanismeja politiikan suunnittelusta vastaavien eri toimielinten ja elinten virkamiesten tiiviimpää ja säännöllisempää yhteistyötä varten. Yhdessä ne pyrkivät vahvistamaan EU:n kollektiivista hallintokapasiteettia sellaisten tärkeiden suuntausten ja haasteiden sekä poliittisten valintojen yksilöimiseksi ja analysoimiseksi, joita Eurooppa ja muu maailma todennäköisesti kohtaavat tulevina vuosikymmeninä.
4. Hallinto
ESPAS-hankkeen hallinto perustuu toimielinten väliseen ryhmään, johon kuuluu komission, parlamentin, neuvoston ja EUH:n edustajia, jotka kunkin toimielimen pääsihteeri on nimennyt. Muiden EU:n elinten edustajia voidaan kutsua ryhmään vieraina (EUH on tällä hetkellä ainoa esimerkki tästä toiminnasta).
Komissio on vastuussa valmistelutoimen toteuttamisesta Eurooppa-politiikan neuvonantajien toimiston (BEPA) avulla. Se huolehtii kaikkien ESPAS-hankkeeseen liittyvien toimien talousarvion täytäntöönpanosta ja päivittäisestä hallinnoinnista varainhoitoasetuksen mukaisesti ja toimielinten välisen ryhmän ohjauksen perusteella. Ryhmän sihteerinä toimii komissio ja puheenjohtajana jonkin toisen toimielimen edustaja, jotta voidaan varmistaa asianmukainen toimielinten välinen tasapaino. Ryhmän kokoontumispaikka kiertää eri toimielinten välillä ryhmän päättämällä tavalla.
5. Pilottihanke
Pilottihankkeen ensimmäisenä askeleena ryhmä pyysi Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitosta (EUTT) arvioimaan pitkän aikavälin kansainvälisiä ja kansallisia, poliittisia ja taloudellisia tilanteita, joissa EU todennäköisesti toimii tulevina vuosikymmeninä. Tuloksena ollut EUTT:n raportti – Global Trends 2030: Citizens in an interconnected and polycentric world – julkaistiin huhtikuussa 2012[3]. Raportissa keskitytään siihen, miten kansalaisten oikeudet, vaatimukset ja odotukset todennäköisesti kehittyvät, sen sijaan, että siinä tarkasteltaisiin perinteisemmällä tavalla valtioiden välisiä suhteita. Raportin mukaan tällä hetkellä on havaittavissa kolme merkittävää maailmanlaajuista suuntausta, jotka muovaavat maailmaa tulevina vuosina ja joihin voidaan vaikuttaa yhtenäisellä poliittisella toiminnalla ja luoda siten eri vaihtoehtoja tulevaisuutta varten.
Havaitut kolme suuntausta ovat
• yksilöiden vaikutusvallan lisääntyminen ja maailmanlaajuisen keskiluokan kasvu
• ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus
• monikeskuksinen maailma, jossa valta on jakautunut.
6. Valmistelutoimi
Valmistelutoimen eteneminen voidaan nykyisellään tiivistää seuraavien otsikoiden alle:
a) Työryhmät
ESPAS-aloitteen valmistelutoimelle on keskeistä edistää ylemmän ja keskitason virkamiesten yhteistyötä sellaisten EU:n toimielinten ja elinten välillä, joiden toimintaan kuuluu tulevaisuuden poliittisten haasteiden ja valintojen sekä niihin vaikuttavien maailmanlaajuisten suuntausten tarkastelu. Tästä syystä perustettiin kolme toimielinten välistä hallintotason työryhmää, joiden on määrä pohtia yhdessä merkittäviä suuntauksia, jotka vaikuttavat unionin toimintapoliittiseen ympäristöön tulevina vuosikymmeninä.
Kuhunkin työryhmään kuuluu enintään 15 virkamiestä. Niissä käsitellään i) taloutta, ii) yhteiskuntaa ja iii) kansainvälistä hallintoa ja valtaa. Työryhmät aloittivat toimintansa lokakuussa 2012 ja jatkavat kokoontumista valmistelutoimen ajan. Niiden tehtävänä on laatia kolme ”suuntauksia koskevaa raporttia”, yksi kustakin aihepiiristä, vuoden 2013 loppuun mennessä. Suuntauksia koskevissa raporteissa yksilöidään tärkeimmät haasteet ja valinnat, jotka EU kohtaa maailmanlaajuisten suuntausten seurauksena. Niistä vuorostaan saadaan tietoja lopulliseen yhteenvetoraporttiin, jonka työryhmä toimittaa EU:n toimielinten uusille puheenjohtajille vuonna 2014.
EU:n toimielinten sisäisten valmiuksien käyttöönottamisen lisäksi komissio hankkii osana valmistelutoimea BEPAn kautta riippumatonta, ulkoista asiantuntijuutta ulkopuolisista ajatushautomoista, joihin kuuluvat muun muassa CEPS, Chatham House (RIIA) ja Rand Corporation. Tämän tarkoituksena on syventää kolmen suuntauksia koskevan raportin sisältämiä analyyseja.
(Työryhmien toiminnasta on saatavilla lisätietoa BEPA Monthly Brief –julkaisun numerossa 62, joka julkaistiin helmikuussa 2013.)
b) Ulkoinen toiminta
Työryhmässä kehiteltyjä ajatuksia varten laaditaan parhaillaan ulkoista toimintaa koskevaa jatkuvaa ohjelmaa, jossa niistä keskustellaan, niitä kokeillaan ja ne vahvistetaan seuraavilla kolmella tavalla:
Ensin EU:n virkamiehet tapaavat kansallisia politiikan suunnittelijoita ja muita asiantuntijoita, jotka osallistuvat politiikan suunnitteluun jäsenvaltioiden hallinnoissa. Tähän ulottuvuuteen sisällytetään tiiviissä yhteistyössä EUH:n kanssa kolmansiin maihin suuntautuvissa EU:n valtuuskunnissa työskentelevät EU:n virkamiehet.
Toiseksi, myöhemmin vuonna 2013, toimielimiin kuulumattomat laajemman EU:n poliittisen yhteisön toimijat tarkastelevat joitakin työryhmän raporttien päähavainnoista. Näihin toimijoihin kuuluu muun muassa johtavia ajatushautomoja, akateemikkoja, kansalaisjärjestöjä, säätiöitä ja suuryrityksiä, joilla on tulevaisuuden suunnittelua koskevia tutkimusvalmiuksia, sekä yleisemmin mielipidejohtajia.
Kolmanneksi ESPAS pyrkii edelleen luomaan yhteyksiä sellaisiin kolmansien maiden hallituksiin ja ajatushautomoihin, jotka tekevät maailmanlaajuisiin suuntauksiin liittyvää työtä ja suunnittelevat tulevaisuuteen suuntautuvaa politiikkaa. Tästä yhteistyöstä on jo esimerkkinä kyseisten suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden kutsuminen Brysselissä helmikuussa 2013 pidettyyn vuotuiseen ESPAS-konferenssiin (ks. ESPASin verkkosivusto).
c) Verkkosivusto
Valmistelutoimen puitteissa ESPAS-verkkosivustosta (www.espas.europa.eu) on tarkoitus tehdä yleinen säilytyspaikka tulevaisuuden suuntauksia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa politiikan suunnittelua koskeville asiakirjoille ja analyyseille. Tällä on tärkeä rooli poliittisille päättäjille ja kansalaisille suunnatussa hankkeen ulkoista toimintaa koskevassa strategiassa.
Yleiseen säilytyspaikkaan kerätään eri EU:n toimielimissä tuotettua pitkäaikaisia suuntauksia koskevaa tietoa ja toimitetaan se yleisön saataville sopivana ajankohtana. Tämä pyrkimys on toimielinten kustannustehokkaampaa tiedonhallintaa ja avoimempaa EU:ta koskevan tavoitteen mukainen. Yleisessä säilytyspaikassa on lisäksi tarkoitus säilyttää muiden EU:n jäsenvaltioissa toimivien strategisten kumppanimaiden (julkisten ja yksityisten) suunnittelukeskusten pääteoksia tulevaisuuden suuntauksista. Tämä avaa eurooppalaiselle yleisölle mahdollisuuden tutustua esimerkiksi Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa tehtyihin ennusteisiin.
7. Valmiuksien parantaminen
Kuinka tällaisen järjestelmän rahoitus voidaan perustella, kun sen tarkoituksena on auttaa muovaamaan EU:n pitkän aikavälin politiikan kehittymistä? Jos tiedetään aiempaa paremmin, mitä pitkän aikavälin suuntauksissa todennäköisesti tapahtuu, EU:n toimielimet voivat saada helpommin enemmän kollektiivista tietämystä poliittisen toimintasuunnitelman uusista prioriteeteista. Tämä on jatkossa yhä tärkeämpää, koska julkisia varoja on saatavilla niukasti todennäköisesti ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Kun tarkoituksena on kehittää valmiuksia toimia heti tietojen tultua saataville, olisi tarkasteltava tapoja, joilla asianmukaista tietoa voidaan antaa poliittisille päättäjille mahdollisimman helposti ymmärrettävissä olevalla tavalla.
Kunhan toimielinten välinen pitkän aikavälin suuntausten tarkastelujärjestelmä on käytössä, se voisi toteuttaa ainakin seuraavia toimia päätöksenteon parantamiseksi unionissa:
= esittää EU:n toimielinten uusille puheenjohtajille poliittisia haasteita koskevan raportin kunkin viiden vuoden institutionaalisen syklin alussa vuodesta 2014 alkaen ja hyödyntää saatua kokemusta
= antaa EU:n toimielimille säännöllisesti tietoa, jolla edistetään pitkän ja keskipitkän aikavälin strategista ajattelua, kerätä ja analysoida asianomaisilta toimielimiltä, kumppaneilta ja sidosryhmiltä saatua tietoa ja laatia säännöllisesti raportteja, joissa voitaisiin esimerkiksi arvioida havaittujen suuntausten todennäköistä talousarviovaikutusta. Vuotuinen strategisia suuntauksia koskeva raportti voisi auttaa valmistelemaan joka syyskuussa käytävää unionin tilaa käsittelevää parlamentin keskustelua sekä seuraamaan ja arvioimaan pitkän aikavälin suuntausten muutoksia. Lisäksi muilla räätälöidyillä tiedoilla voitaisiin auttaa budjettivallan käyttäjää valmistautumaan EU:n vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluihin.
= järjestää maailmanlaajuisista suuntauksista vuotuisen konferenssin, jossa kyseisiä raportteja tarkastellaan ja niistä keskustellaan, mikä auttaisi edistämään ja syventämään EU:n toimielinten välistä yhteistyötä tällä alalla. Lisäksi tällaisen tapahtuman avulla olisi luotava yhteyksiä muihin sellaisiin maihin, jotka tekevät maailmanlaajuisia suuntauksia koskevaa työtä, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta ja tarjota EU:n omaa asiantuntemusta muille maille, jotka yrittävät selvittää strategisia suuntauksia ja muutoksia.
= avustaa näitä prosesseja perustamalla avoimen verkkosivuston, joka toimii kaiken asiaankuuluvan tiedon ja analyysin yleisenä säilytyspaikkana, ylläpitämällä sitä ja antamalla sen laajasti poliittisten päättäjien ja kansalaisten saataville ja linkittämällä sen muihin toimiviin verkkosivustoihin, joilla käsitellään pitkän aikavälin suuntauksia koko maailmassa.
Järjestelmän organisointi ja rahoitus voitaisiin toteuttaa parhaiten neljän nykyisen toimintaan osallistuvan toimielimen ja elimen – komissio, parlamentti, neuvosto ja Euroopan ulkosuhdehallinto – välisen hallinnollista yhteistyötä koskevan sopimuksen perusteella. Sopimus tehtäisiin keväällä 2014 ja kukin toimielin tai elin ylläpitäisi järjestelmää ja osallistuisi siihen yhtäjaksoisesti sekä osoittaisi siihen tarvittavan henkilöstön ja rahoituksen kunkin toimielimen tai elimen omasta talousarviosta tavalla, joka ei vaikuta talousarvioon.
Päätelmä
Esittelijä uskoo, että ESPAS-prosessin edustama yhteistyö on erittäin tärkeää ja että parlamentin olisi tuettava ja edistettävä sitä. Jos ESPAS voidaan perustaa ja sitä voidaan kehittää tässä mietinnössä kuvailtujen vankkojen periaatteiden mukaisesti, se antaa mahdollisuuden tutkia säännöllisemmin ja vakavammin pitkän aikavälin maailmanlaajuisia suuntauksia, edistää entisestään valmiuksia yksilöidä tärkeitä asioita, parantaa yhteistä keskustelua EU:n kohtaamista poliittisista haasteista ja valinnoista sekä lopulta auttaa tekemään parempia päätöksiä nopeammin kansalaisten edun mukaisesti.
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.4.2013)
budjettivaliokunnalle
politiikan suunnittelusta ja pitkän aikavälin suuntauksista: talousarviovaikutukset valmiuksien kehittämiseen
(2012/2290(INI))
Valmistelija: Oldřich Vlasák
EHDOTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee merkille, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pitkän aikavälin sosioekonomisten strategioiden kehittäminen ja EU:n politiikkojen täytäntöönpano ovat useiden julkisten organisaatioiden vastuulla, ja toteaa, että näitä organisaatioita ovat esimerkiksi EU:n toimielimet, hallitusten ministeriöt, alue- tai paikallishallinnon yksiköt ja erillisvirastot; korostaa, että jäsenvaltioiden elinten ja EU:n toimielinten ohella talouselämän osapuolilla ja työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla sidosryhmillä on oma tehtävänsä pitkän aikavälin strategioiden kehittämisessä; korostaa siksi, että olisi sovellettava monitasoista hallintotapaa;
2. toteaa, että olisi varmistettava EU:n harmoninen kehittyminen ja EU:n ohjelmien moitteeton toiminta, ja korostaa, että nämä organisaatiot tarvitsevat nykyaikaisia hallinnon ja johtamisen valmiuksia, jotta ne voivat laatia toisiinsa liittyviä tulevaisuuteen suuntautuvia strategioita, joihin olisi sisällytettävä myös alueille tärkeitä asioita, ja edistää näin eri alojen politiikkojen laatua ja tuloksellisuutta; korostaa, että olisi arvioitava nykyisiä päätöksentekomekanismeja ja hallinnollisia prosesseja, jotta voidaan päätellä, olisiko hallintoa uudenaikaistettava; toteaa kuitenkin, että valmiuksien lisäämisen yhteydessä ei pidä luoda uusia mekanismeja tai elimiä, vaan nykyisiä hallinnollisia prosesseja olisi hyödynnettävä tehokkaammin ja ne olisi sisällytettävä tulevaisuuteen suuntautuviin strategioihin; katsoo, että jäsenvaltiot tarvitsevat nykyaikaisia hallinnon ja johtamisen valmiuksia, jotta voidaan varmistaa EU:n harmoninen kehittyminen ja EU:n ohjelmien moitteeton toiminta; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioihin, joissa on viivästyksiä ja alhainen käyttöaste ohjelmakaudella 2007–2013;
3. korostaa, että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) on saatavilla rahoitusta institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, esimerkiksi henkilöstöhallinnon nykyaikaistamiseen, julkishallinnon roolien ja toimivaltuuksien uudelleenjärjestelemiseen, korruption torjuntaan, yritysten hallinnollisen rasitteen vähentämiseen, alue- ja paikallishallinnon vahvistamiseen, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen tukemiseen, poliittisten prosessien nykyaikaistamiseen ja investointeihin julkisiin investointihankkeisiin eri sähköisen hallinnon aloilla; katsoo, että koheesiopolitiikan rahoituksen tulevien edunsaajien valmistelun olisi oltava nykyisen ohjelmakauden painopiste;
4. katsoo, että sähköisellä hallinnolla voi olla merkittävä rooli valmiuksien kehittämisessä, hallinnon uudenaikaistamisessa ja horisontaalisen ja vertikaalisen koordinaation parantamisessa kansallisten ja unionin tason eri elinten välillä; panee lisäksi merkille, että sähköisen hallinnon täytäntöönpanon on perustuttava jäsenvaltioissa, EU:n toimielimissä ja kansalaisjärjestöissä saatuun runsaaseen kokemukseen;
5. toteaa, että alueiden välisten kehityserojen vähentämisessä on edistytty, mutta korostaa, että niiden välillä on edelleen merkittäviä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen eroja ja nämä erot näkyvät myös kansalaisille tarjottujen julkisten palvelujen laadussa;
6. katsoo, että monivuotinen rahoituskehys on erittäin tärkeä väline Euroopan yhdentymisen pitkän aikavälin suunnittelussa ja sen avulla voidaan ottaa huomioon Eurooppa-perspektiivi ja unionin lisäarvo; kehottaa kuitenkin koordinoimaan paremmin EU:n talousarviota ja jäsenvaltioiden kansallisia talousarvioita ja käyttämään julkisia varoja aina suunnittelusta täytäntöönpanoon siten, että varmistetaan niiden nykyistä parempi täydentävyys, koordinointi ja synergia, aiheuttamatta kuitenkaan varojen päällekkäisyyksiä, ja edistetään tehokkaasti asetettujen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että on tärkeää liittää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet kansallisiin kehitysstrategioihin, jotta varmistetaan, että investoinnit tehdään mahdollisimman tehokkaasti ja vastuullisesti;
7. korostaa, että koheesiopolitiikan monivuotisen, pitkän aikavälin ja horisontaalisen luonteen vuoksi sen suunnittelussa on suuntauduttava vahvasti tulevaisuuteen, ja toteaa, että koheesiopolitiikka muodostaa merkittävän osan EU:n talousarviosta, joten sen on oltava näkyvällä paikalla tulevaisuuteen suuntautuvan talousarvion suunnittelussa;
8. katsoo, että koheesiopolitiikan ja muiden alojen politiikan laatiminen riippuu yhä enemmän siitä, että pitkän aikavälin maailmanlaajuiset suuntaukset havaitaan ajoissa; panee tässä yhteydessä merkille useat tulevaisuuteen suuntautuvat raportit, kuten Eurooppa 2030 -hankkeen (mietintäryhmän raportti Eurooppa-neuvostolle EU:n tulevaisuudesta vuoteen 2030 saakka) ja maailmanlaajuisia suuntauksia vuonna 2030 koskevan raportin ”Global Trends 2030 – Citizens in an Interconnected and Polycentric World”, jonka Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitos (EUTT) laati osana EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) hanketta;
9. suosittaa tällaisten raportointialoitteiden tiiviimpää koordinointia ja sellaisen toimielinten välisen järjestelmän perustamista, jolla yksilöidään pitkän aikavälin suuntauksia EU:n kohtaamissa tärkeissä poliittisissa kysymyksissä; katsoo, että järjestelmään olisi osallistuttava henkilöstöä kaikista asiaankuuluvista EU:n toimielimistä ja elimistä, myös alueiden komiteasta; katsoo, että raportointimekanismeista on keskusteltava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
23.4.2013 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
42 0 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Luís Paulo Alves, Catherine Bearder, Jean-Jacob Bicep, Victor Boştinaru, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Ryszard Czarnecki, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Justina Vitkauskaite, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Joseph Cuschieri, Vasilica Viorica Dăncilă, Karima Delli, James Nicholson, Ivari Padar, Herbert Reul, Elisabeth Schroedter, Richard Seeber, Czesław Adam Siekierski, Patrice Tirolien, Giommaria Uggias, Manfred Weber |
||||
PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.7.2013)
budjettivaliokunnalle
politiikan suunnittelusta ja pitkän aikavälin suuntauksista: talousarviovaikutukset valmiuksien kehittämiseen
(2012/2290(INI))
Valmistelija: Elmar Brok
EHDOTUKSET
Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. katsoo, että tällainen vakiintunut ja tunnustettu järjestelmä voisi toimia perustana keskusteluille EU:n talousarviosta, vuotuisista ja monivuotisista strategisista painopistealoista ja rahoituksen tiukemmasta linkittämisestä poliittisiin tavoitteisiin;
1. korostaa, että EU:n toimielinten on tärkeää tehdä tehokasta yhteistyötä näiden pitkän aikavälin suuntausten seuraamiseksi ja analysoimiseksi sekä tehdä yhteistyötä ja verkostoitua muiden vastaavista asioista kiinnostuneiden Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että kehitetään jatkossakin tehokkaita valmiuksia riippumattoman ja korkealaatuisen analyysin toteuttamiseksi ja lisätään näin toimielinten välistä synergiaa ja tietämystä tärkeimmistä suuntauksista, joita poliittiset päättäjät kohtaavat EU-järjestelmässä;
2. kehottaa ESPAS-prosessiin tällä hetkellä osallistuvaa neljää toimielintä ja elintä (komissiota, parlamenttia, neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa) sitoutumaan jonkinlaiseen toimielinten väliseen sopimukseen, joka voitaisiin ihannetapauksessa tehdä viimeistään keväällä 2014 ja jossa kukin osapuoli lupaisi jatkuvasti ylläpitää sopimusta ja osallistua siihen;
3. vaatii, että ESPAS-järjestelmää ohjaa ja valvoo asianmukaisesti koottu johtokunta, joka määrittelee ESPAS-järjestelmän valtuudet ja painopisteet sekä valitsee sen johtajan ja jossa Euroopan parlamenttia edustavat parlamentin jäsenet, pitäen mielessä, että ESPAS-järjestelmä pystyy täysin itsenäisesti suorittamaan tutkimustehtäviään sille annettujen valtuuksien mukaisesti;
4. painottaa, että on tarpeen lisätä poliittista osallistumista ESPAS-järjestelmän valvontaan, jotta voidaan lisätä poliittista sitoutumista prosessiin;
5. korostaa, että ESPAS-järjestelmään osallistuvien toimielinten ja elinten on vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä varattava budjeteissaan siihen riittävästi henkilöstöä ja varoja noudattaen tarkasti varainhoitoasetusta ja erityisesti sen 54 artiklan 2 kohdan e alakohtaa, jotta varmistetaan, että tätä valmiutta voidaan kehittää tulevina vuosina vaikuttamatta talousarvioon; painottaa, että Euroopan unionin toimielinten on investoitava asiantuntevaan henkilöstöön, jotta voidaan edistää maailmanlaajuisten suuntausten analysointia ja seurantaa sekä asiantuntijuutta vaihtoehtojen tunnistamiseksi ja politiikkasuositusten tekemiseksi Euroopan unionin eri toimielinten tarpeisiin;
6. pitää myönteisenä, että ESPAS-prosessin ja sen maailmanlaajuisen verkoston avulla aiotaan kehittää yleinen sähköinen säilytyspaikka, johon kerätään keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksiin liittyviä asiakirjoja ja aineistoa useista eri lähteistä ja joka saatetaan maailmanlaajuisesti poliittisten päättäjien ja kansalaisten saataville;
7. uskoo, että pysyvään järjestelmään – jonka tavoitteena on tuottaa säännöllisesti analyyseja keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksista ja niiden vaikutuksista EU:n poliittisiin vaihtoehtoihin ja valintoihin, jotta voidaan edistää strategisempaa lähestymistapaa päätöksentekoon – olisi sisällyttävä säännöksiä vuotuisen strategisia suuntauksia koskevan raportin jättämisestä EU:n toimielimille ennen unionin tilaa käsittelevää keskustelua ja komission vuotuisen työohjelman julkaisua; katsoo, että näin voitaisiin seurata ja arvioida pitkän aikavälin suuntausten muutoksia ja tarjota budjettivallan käyttäjälle räätälöityä tietoa vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin valmistautumista sekä mahdollisia vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksia varten.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
9.7.2013 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 2 3 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alfredo Antoniozzi, Andrew Henry William Brons, Zdravka Bušić, Carlo Casini, Andrew Duff, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Daniel Hannan, Stanimir Ilchev, Constance Le Grip, David Martin, Morten Messerschmidt, Sandra Petrović Jakovina, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, Rafał Trzaskowski |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Sandrine Bélier, Elmar Brok, Sylvie Guillaume, Helmut Scholz, György Schöpflin |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Susy De Martini |
||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
11.7.2013 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 3 1 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marta Andreasen, Richard Ashworth, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Lucas Hartong, Jutta Haug, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Claudio Morganti, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Andrej Plenković, Dominique Riquet, Alda Sousa, Oleg Valjalo, Angelika Werthmann, Jacek Włosowicz |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Maria Da Graça Carvalho, Paul Rübig, Catherine Trautmann |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Zdravka Bušić |
||||