MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

17.7.2013 - (COM(2011)0612 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Victor Boştinaru


Menettely : 2011/0274(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0270/2013
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0270/2013
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

(COM(2011)0612 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0612),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0325/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon alueiden komitean 3. toukokuuta 2012 antaman lausunnon[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7‑0270/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Tällä asetuksella perustettavan koheesiorahaston olisi näin ollen osallistuttava ympäristöalan hankkeiden ja Euroopan laajuisten verkkojen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaa koskevat uudet puitteet asetetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] kumoamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012. On tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa puitekehyksessä, kun otetaan huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät.

(2) Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR), Euroopan sosiaalirahastolle (ESR) ja koheesiorahastolle yhteiset säännökset vahvistetaan yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta […] annetussa asetuksessa (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asetetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, mukaan lukien koheesiorahasto, toimintaa koskevat uudet puitteet. Sen vuoksi on tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa puitekehyksessä ottaen huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni voi koheesiorahaston välityksellä osallistua perustamissopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrättyjen unionin ympäristötavoitteiden toteuttamiseen tähtääviin toimiin.

(3) Unioni voi koheesiorahaston välityksellä osallistua toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa perussopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrätyt unionin ympäristötavoitteet, eli toimiin, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä sekä Euroopan laajuisiin verkkoihin liittymättömillä liikenteen aloilla rautatie-, joki- ja meriliikennettä, intermodaalisia liikennejärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hallintaa, puhdasta kaupunkiliikennettä ja julkista liikennettä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Koko unionin liikenneinfrastruktuurin kehittämisen vauhdittamiseksi koheesiorahastosta olisi tuettava Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2013 (jäljempänä ’Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskeva asetus’) tarkoitettuja eurooppalaista lisäarvoa tuottavia liikenneinfrastruktuurihankkeita yhteensä XXX eurolla. Koheesiorahastosta myönnettävässä tuessa olisi noudatettava asetuksen (EU) N:o [...]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 84 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä. Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan asetuksen mukaisesti tukea olisi myönnettävä ainoastaan koheesiorahaston tukeen oikeutetuille jäsenvaltioille soveltaen tähän rahastoon sovellettavia yhteisrahoitusosuuksia.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b) Olisi kuitenkin sovellettava saastuttaja maksaa -periaatetta silloin, kun perussopimuksen 192 artiklan 1 kohtaan perustuviin toimiin liittyy kustannuksia, joiden katsotaan olevan jäsenvaltion viranomaisille kohtuuttomia, ja kun koheesiorahaston rahoitustukea myönnetään 192 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Unioni ja useimmat jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen osapuolia, ja yleissopimus on parhaillaan myös muiden jäsenvaltioiden ratifioitavana. Hankkeiden toteutuksessa on tärkeää, että niiden eritelmissä otetaan huomioon yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Olisi tarpeen antaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia koheesiorahastosta voidaan rahoittaa asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] määriteltyjen temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahaston ulkopuolinen rahoitus tulisi määritellä ja selkeyttää myös sellaisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta laitoksissa, joihin sovelletaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY.

(5) Olisi tarpeen antaa erityiset säännökset siitä, mitä toimia koheesiorahastosta voidaan rahoittaa asetuksessa (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] määriteltyjen temaattisten tavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Investointien, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, ei olisi oltava oikeutettuja koheesiorahaston tukeen, koska ne jo hyötyvät taloudellisesti kyseisen direktiivin soveltamisesta. Tuen ulkopuolelle jättäminen ei saisi rajoittaa mahdollisuutta tukea koheesiorahastosta toimintoja, joita ei ole mainittu direktiivin 2003/87/EY liitteessä I, kuten energiatehokkuusinvestointeja lämmön ja sähkön yhteistuotantoon ja kaukolämpöverkkoihin, älykkäitä energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä ja ilman pilaantumisen vähentämistoimia, vaikka niitä toteuttaisivat samat talouden toimijat ja vaikka kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen olisi yksi niiden välillisistä vaikutuksista tai kyseiset toiminnot olisi lueteltu direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansallisessa suunnitelmassa.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b) Koheesiorahastosta ei olisi myönnettävä tukea investoinneille asumiseen, lukuun ottamatta energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä, koska ne eivät kuulu koheesiorahaston tuen soveltamisalaan sellaisena kuin se on määritelty perussopimuksessa.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 c) Olisi tärkeää varmistaa, että alueellisen, rajat ylittävän ja valtioiden välisen tason erityisriskit otetaan huomioon, kun edistetään riskinhallintainvestointeja.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 d) Olisi varmistettava, että koheesiorahastosta, EAKR:stä, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista ja Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetut toimet täydentävät toisiaan ja tuottavat synergioita, jotta vältetään toimien päällekkäisyys ja jotta erityyppiset infrastruktuurit kytkeytyvät toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti sekä koko unionissa.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan olisi tuettava älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyjen temaattisten tavoitteiden mukaiset ensisijaiset investointikohteet. Olisi vahvistettava näiden ensisijaisten investointikohteiden yksityiskohtaiset tavoitteet, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia ja joiden saavuttamiseen koheesiorahasto osaltaan vaikuttaa. Ensisijaisten investointikohteiden olisi muodostettava perusta operatiivisten ohjelmien sellaisten erityistavoitteiden määrittelylle, joissa otetaan huomioon ohjelma-alueen tarpeet ja ominaispiirteet. EAKR:n ja koheesiorahaston vastaavien temaattisten tavoitteiden mukaiset ensisijaiset investointikohteet olisi yhtenäistettävä ja mahdollistettava yhteinen täytäntöönpano, jotta lisätään joustavuutta ja kevennetään hallinnollista rasitetta.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon edistymistä mittaavat yhteiset indikaattorit olisi asetettava ennen kuin jäsenvaltiot laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

(7) Tässä asetuksessa olisi määriteltävä yhteiset tuotosindikaattorit, jotta voidaan mitata ohjelmien täytäntöönpanon kokonaisedistystä unionin tasolla. Näiden tuotosindikaattorien olisi vastattava tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o .../2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] asiaa koskevien säännösten mukaisesti ensisijaista investointikohdetta ja tuettavan toimenpiteen tyyppiä. Niitä olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla tulosindikaattoreilla ja tarvittaessa ohjelmakohtaisilla tuotosindikaattoreilla.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tällä asetuksella korvataan koheesiorahastosta ja asetuksen (EY) N:o1164/94 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006. Asetus (EY) N:o 1084/2006 olisi selvyyden vuoksi kumottava,

(8) Tällä asetuksella korvataan koheesiorahastosta 11. päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1084/2006. Kyseinen asetus olisi sen vuoksi kumottava. Tämä asetus ei kuitenkaan saisi vaikuttaa sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1084/2006 tai muun 31. päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla, jota on siten sovellettava kyseiseen tukeen tai kyseisiin hankkeisiin niiden päättymiseen saakka. Asetuksen (EY) N:o 1084/2006 mukaisesti esitettyjen tai hyväksyttyjen tukihakemusten olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden ja jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – otsikko ja 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kohde

Koheesiorahaston perustaminen ja kohde

Tässä asetuksessa säädetään kasvu- ja työllisyystavoitteeseen liittyvistä koheesiorahaston tehtävistä ja asetuksen (EU) N:o [ ]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 81 artiklassa tarkoitettuun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen suunnatun tuen laajuudesta.

1. Perustetaan koheesiorahasto, jonka tarkoituksena on unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä asetuksessa säädetään koheesiorahaston tehtävistä ja asetuksen (EU) N:o (EU) N:o [ ]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 81 artiklassa tarkoitettuun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteeseen suunnatun tuen laajuudesta.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Koheesiorahastosta säädetään asetuksessa (EU) N:o [… ]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tässä asetuksessa.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa;

a) ydinvoimaloiden käytöstä poistoa ja rakentamista;

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä;

b) investointeja direktiivin 2003/87/EY liitteen I soveltamisalaan kuuluvista toiminnoista aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi;

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) asumista.

c) asumista, lukuun ottamatta energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä;

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia;

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b) vaikeuksissa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty unionin valtiontukisäännöissä;

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c c) investointeja lentoasemien infrastruktuuriin, elleivät ne liity ympäristönsuojeluun tai ellei niiden yhteydessä tehdä investointeja, jotka ovat tarpeen infrastruktuurin kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Koheesiorahaston tuki Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa tarkoitetuille liikenneinfrastruktuurihankkeille

 

Koheesiorahastosta tuetaan [Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta annetussa] asetuksessa (EU) N:o […]/2013 tarkoitettuja eurooppalaista lisäarvoa tuottavia liikenneinfrastruktuurihankkeita XXX eurolla asetuksen (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [84 artiklan 4 kohdan] mukaisesti.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 16 artiklan mukaisesti koheesiorahastosta tuetaan asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa tarkoitettuihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä seuraavia investointiprioriteetteja:

Asetuksen (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 16 artiklan mukaisesti koheesiorahastosta tuetaan asetuksen (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 9 artiklassa tarkoitettujen temaattisten tavoitteiden mukaisia seuraavia ensisijaisia investointikohteita ottaen huomioon kyseisen asetuksen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetussa kumppanuussopimuksessa kuvatut tarpeet ja mahdollisuudet:

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

a) siirtymistä vähähiiliseen talouteen tuetaan kaikilla aloilla seuraavin keinoin:

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen;

i) uusiutuvista lähteistä saatavan energian tuotannon ja jakelun edistäminen;

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

ii) yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen;

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa;

iii) energiatehokkuuden, älykkään energianhallinnan ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa, myös julkisissa rakennuksissa ja asuntosektorilla;

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matalajännitetasoille;

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matala- ja keskijännitetasoille ja niiden toteuttaminen;

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

v) kaikenlaisten alueiden, erityisesti kaupunkialueiden, vähähiilisten strategioiden edistäminen, mukaan lukien kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta tärkeiden sopeutumistoimien edistäminen;

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – v a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

v a) hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon edistäminen;

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen:

b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen seuraavin keinoin:

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen;

i) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen, mukaan lukien ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat;

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

c) ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen:

c) ympäristön laadun säilyttäminen ja suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen seuraavin keinoin:

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) jätealan merkittäviin investointitarpeisiin vastaaminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

i) investointi jätealaan, jotta täytetään unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset ja vastataan nämä vaatimukset ylittäviin, jäsenvaltioiden osoittamiin investointitarpeisiin;

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) vesialan merkittävien investointitarpeiden ratkaiseminen, jotta unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset täyttyvät;

ii) investointi vesialaan, jotta täytetään unionin ympäristölainsäädännössä asetetut vaatimukset ja vastataan nämä vaatimukset ylittäviin, jäsenvaltioiden osoittamiin investointitarpeisiin;

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän infrastruktuurin kautta;

iii) biologisen monimuotoisuuden suojeleminen ja palauttaminen, maaperän suojeleminen ja ennallistaminen sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen muun muassa Natura 2000:n ja vihreän infrastruktuurin avulla;

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen;

iv) kaupunkiympäristön kehittämistoimet, kaupunkien elvyttäminen, ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja puhdistaminen saasteista (uudistettavat alueet mukaan lukien), ilmansaasteiden vähentäminen ja melua vähentävien toimenpiteiden edistäminen;

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

d) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista seuraavin keinoin:

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin;

i) multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T);

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen;

ii) ympäristöystävällisten (myös hiljaisten) ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien sisävesi- ja meriliikenne, satamat, multimodaaliyhteydet ja lentoasemien infrastruktuuri, kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi;

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen;

iii) kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen ja kunnostaminen sekä melua vähentävien toimenpiteiden edistäminen;

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

e) viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Tämän asetuksen liitteessä on määritelty yhteiset indikaattorit, joita on tarvittaessa käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhteisten indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

1. Tämän asetuksen liitteessä esitettyjä yhteisiä tuotosindikaattoreita, ohjelmakohtaisia tulosindikaattoreita ja tapauksen mukaan ohjelmakohtaisia tuotosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2013 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan ja 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti.

2. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

2. Yhteisten indikaattorien ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Näiden indikaattorien kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot asetetaan vuodelle 2022.

3. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022, mutta ne voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

3. Ensisijaisiin investointikohteisiin liittyvien ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien perustasot määräytyvät uusimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022. Tavoitteet voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

 

3 a. Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 5 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä esitetyn yhteisten tuotosindikaattorien luettelon muuttamiseksi sen mukauttamiseksi perustelluissa tapauksissa niin, että varmistetaan, että ohjelman täytäntöönpanon edistymistä arvioidaan tehokkaasti.

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Asetuksen (EY) N:o 1084/2006 mukaisesti esitetyt tukihakemukset ovat edelleen voimassa.

2. Asetuksen (EY) N:o 1084/2006 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2. Siirretään komissiolle 1. päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Edellä 4 artiklan 3 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006.

Kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006 1. päivästä tammikuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan säännösten soveltamista.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 perustamissopimuksen 177 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2020 perussopimuksen 177 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 1 – alaotsikko 1

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kiinteä jäte

tonni

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kiinteä jäte

tonnia/vuosi

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 1 – alaotsikko 2 – rivi 2

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

 

m3

Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

 

Poistetaan.

Poistetaan.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 1 – alaotsikko 4 – rivi 2

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kriisinehkäisy ja -hallinta

henkilömäärä

Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kriisinehkäisy ja -hallinta

henkilömäärä

Metsäpalojen torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 1 – alaotsikko 6

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Maaperän sulkeminen rakentamisella

hehtaari

Umpeen rakennetut maa-alueet

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Poistetaan.

Poistetaan.

Poistetaan.

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 1 – alaotsikko 7

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Suojelutason parantamiseksi tuettujen luontotyyppien pinta-ala

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 2 – alaotsikko 2 – rivi 2

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten primäärienergian vuosittaisen kulutuksen väheneminen

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 2 – alaotsikko 3

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CO2-ekvivalenttitonni

Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2‑ekvivalenttitonneina

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CO2-ekvivalenttitonni

Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu vuosittainen väheneminen

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 3 – alaotsikko 3

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Kaupunkiliikenne

km

Uusien tai parannettujen raitioteiden ja metrolinjojen kokonaispituus

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

Liite – otsikko 3 – alaotsikko 4

 

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Sisävesi-liikenne

tonneja/km

Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Sisävesiliikenne

km

Uusien tai parannettujen sisävesiliikenneväylien kokonaispituus

  • [1]  EUVL C 191, 26.6.2012, s. 38.
  • [2]  EUVL C 225, 27.7.2012, s. 143.

PERUSTELUT

Komission ehdotus koheesiorahastosta

Komission ehdottamassa koheesiopolitiikkaa koskevassa lainsäädäntöpaketissa koheesiorahasto on osa uusia yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia rahastoja, joihin kuuluvat rakennerahastot, koheesiorahasto sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Kaikkiin näihin rahastoihin sovelletaan yhteisiä säännöksiä useilla ohjelmasuunnittelun ja rahoitushallinnon aloilla. Koheesiorahastoon, Euroopan aluekehitysrahastoon ja Euroopan sosiaalirahastoon sovelletaan jatkossakin yleistä ohjelmasuunnittelua, hallintoa ja seurantaa koskevia erityissääntöjä samalla tavalla kuin nykyisellä ohjelmakaudella.

Vaikka komissio ehdottaa rahastoille uutta kehystä, koheesiorahaston soveltamisala ja tavoitteet eivät muutu merkittävästi nykyisestä ohjelmakaudesta.

Ehdotuksessaan kaikille rahastoille yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi (”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”), joka korvaa nykyisen yleisasetuksen, komissio ehdottaa rahastoille uutta tehtävä- ja tavoiterakennetta, jossa kaikkiin rahastoihin sovelletaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta, mikä osaltaan edistää unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa. Koheesiorahasto edistää tätä tavoitetta ja tehtävää tukemalla jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on alle 90 prosenttia 27 jäsenvaltion keskiarvosta. Koheesiorahaston toiminta kohdistuu kuitenkin myös jatkossa ympäristön ja Euroopan laajuisten liikenneinfrastruktuurien alan hankkeiden taloudelliseen tukemiseen siten, että samalla varmistetaan asianmukainen tasapaino ja otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion erityiset investointi- ja infrastruktuuritarpeet (koheesiorahastoa koskevan asetusehdotuksen 2 artikla).

Tuen laajuutta on kuitenkin jonkin verran muutettu, sillä asetusehdotuksen 2 artiklan 2 kohdassa tuen ulkopuolelle jätetään myös direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluva kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Viittaukset velkojen korkoihin, maan hankintaan siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja palautettavissa olevaan arvonlisäveroon, joista nykyisin säädetään yleisasetuksen 3 artiklan a, b ja e kohdassa, on nyt sisällytetty yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 59 artiklan 3 kohtaan, jota sovelletaan kaikkiin yhteisen strategiakehyksen rahastoihin.

Yksi nykyiseen asetukseen verrattuna uusista piirteistä on koheesiorahastoasetusta koskevan ehdotuksen 3 artikla, jossa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa säädetyn temaattisen keskittämisen periaatteen mukaisesti säädetään, että koheesiorahaston tukeen sovelletaan ensisijaisten investointikohteiden luetteloa edellä määritellyn soveltamisalan mukaisesti ja suhteessa temaattisiin tavoitteisiin, jotka määritellään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklassa. Niitä ovat

a) vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla

b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen

c) ympäristön laadun suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen

d) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

Kaikki nämä tavoitteet jaetaan erityisiin ensisijaisten investointikohteiden alaryhmiin, jotka on lueteltu tavoitteiden jälkeen.

Mukana on nyt erityinen säännös tuesta institutionaalisten valmiuksien parantamiseen, jota pidetään tarpeellisena koheesiopolitiikassa tuettavien hankkeiden koon ja merkityksen vuoksi.

Yleisasetuksen 8 artiklan 3 kohdassa säädetään nykyisestä siirtymäjärjestelmästä. Samalla tavalla yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään, että ne jäsenvaltiot, jotka voivat saada koheesiorahaston rahoitusta vuonna 2013 mutta joiden nimellinen bruttokansantulo henkeä kohti on yli 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, saavat tukea siirtymäkaudella erityisiin tarpeisiin.

Yleisasetuksen 4 artiklan säännökset ehdoista ovat nyt yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen II osaston III ja IV luvussa.

Koheesiorahastoasetusta koskevassa ehdotuksessa on nykyisin voimassa olevaan asetukseen verrattuna muitakin uusia elementtejä. Pyrittäessä tulossuuntautuneempaan prosessiin, jolla varmistetaan, että koheesiopolitiikan ohjelmat on kohdennettu tuloksiin, ja pantaessa rahastoja tehokkaasti täytäntöön komissio ottaa käyttöön – EAKR:n tavoin – koheesiorahastoa koskevia yhteisiä indikaattoreita (koheesiorahastoa koskevan asetusehdotuksen 4 artikla ja liite), jotta voidaan arvioida ohjelmien täytäntöönpanon edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 24 artiklan 3 kohta).

Kolmikantaneuvottelujen tulos

Koheesiorahastoa koskevat kolmikantaneuvottelut pidettiin seuraten mahdollisimman pitkälle kantaa, josta aluekehitysvaliokunta äänesti 12. heinäkuuta 2012. Tulos on erittäin hyvä, sillä siinä voitiin säilyttää suurin osa parlamentin tarkistuksista, varsinkin niistä tärkeimmät.

Neuvotteluissa pyrittiin myös koordinointiin ja synergioihin muiden säännösten kanssa. Erityisesti EAKR:n kanssa voitiin yhtenäistää vastaavat ensisijaiset investointikohteet, minkä ansiosta säännöt ovat yksinkertaisemmat ja edunsaajien on helpompi tulkita niitä.

Koheesiorahaston soveltamisalaa (koheesiorahastoa koskevan asetusehdotuksen 2 artikla) laajennettiin neuvotteluvaltuutuksen mukaisesti koskemaan energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käyttöä myös asuntosektorilla, kuten jo tehdään julkisissa infrastruktuureissa ja yrityksissä, ja mahdollistamaan sen, että ensisijaisiin investointikohteisiin sisällytetään tuki erittäin tehokkaalle kaukolämmitykselle ja lämmön ja sähkön yhteistuotannolle.

Tärkein syy on se, että uusimpien saatavana olevien tietojen, myös komission tietojen, mukaan nykysuuntauksella EU kykenisi saavuttamaan vain alle puolet energiatehokkuuden lisäämistä koskevasta 20 prosentin tavoitteesta vuoteen 2020 mennessä. Koheesiorahaston tuki energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen yksityisasunnoissa olisi kustannustehokkain tapa saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

Samanlainen havainto voidaan tehdä erittäin tehokkaasta kaukolämmön tuotannosta ja lämmön ja sähkön yhteistuotannosta, kun otetaan huomioon niiden merkitys koheesiorahastoon kuuluvissa jäsenvaltioissa, niiden runsaat kehitysmahdollisuudet ja erittäin myönteinen vaikutus ympäristöön, joka voidaan saavuttaa lisäämällä energiatehokkuutta ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja siten edistää päästöjen vähentämistä ja energiavarmuutta.

Neuvoston ja komission alussa osoittamasta vastustuksesta huolimatta säilytettiin maininta tuesta, jota voidaan myöntää koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneinfrastruktuurihankkeisiin koheesiojäsenvaltioissa. Tämä tehtiin, koska jos koheesiorahaston varoja tosiasiassa siirretään, niin ei voida tehdä mainitsematta sitä tässä asetuksessa, vaikka varsinaisista siirtoa koskevista säännöistä on määrä päättää yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 84 artiklassa. Tämä asia riippuu kuitenkin täysin yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta ja monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen tuloksesta siirron toteuttamiskelpoisuuden ja tosiasiallisesti siirrettävien määrien osalta.

EAKR-asetusta koskevan yhdenmukaisuuden vuoksi päätettiin sisällyttää myös koheesiorahastoasetukseen nimenomainen kielto tukea tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia sekä vaikeuksissa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty unionin valtiontukisäännöissä.

Tärkeä muutos, joka sekin noudattaa parlamentin pyyntöä, koskee yritysten mahdollisuutta saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin, sillä nyt on päästy sopimukseen, jonka mukaan myös muut kuin pk-yritykset voivat saada tukea.

Ensisijaisissa investointikohteissa (3 artikla) kiinnitetään erityistä huomiota ympäristökysymyksiin. Sen lisäksi, että tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa asuntosektorilla sekä kaukolämpöä ja energian ja sähkön yhteistuotantoa, saatiin aikaan tärkeä jäte- ja vesialaa koskeva sopimus. Sen mukaan investoinnit näillä aloilla ovat mahdollisia unionin ympäristölainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi ja voivat mennä myös niitä pitemmälle ja koskea jäsenvaltioiden määrittelemiä tarpeita.

Tästä lähestymistavasta tuloksena on myös tuki Natura 2000 -ohjelmalle ja ympäristöystävälliselle liikenteelle.

Makrotaloudellisista ehdoista keskusteltiin perusteellisesti ja lopulta sovittiin, että mahdolliset asiaa koskevat päätökset tehdään yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta käytävissä neuvotteluissa, koska sitä pidetään parhaana foorumina käsittelemään ongelmaa yleisemmästä näkökulmasta.

Lisäksi muiden asetusten neuvotteluryhmien kanssa keskusteltiin useaan otteeseen yhteisistä indikaattoreista, jotta voidaan löytää yhteinen ratkaisu EAKR:lle, Euroopan alueelliselle yhteistyölle ja koheesiorahastolle. Neuvoston ja komission kanssa tehdyssä lopullisessa sopimuksessa hahmotellaan kolmen toimielimen välinen sopimus, jolla varmistetaan, että komission alkuperäistä, asiantuntijoiden kanssa käytyihin pitkiin kuulemisiin perustuvaa liitteitä koskevaa ehdotusta ei muuteta. Kaikki mahdollisesti tarvittavat muutokset voidaan tehdä delegoiduilla säädöksillä.

Toimielinten välisten neuvottelujen aikana loppuunsaatettujen oikeudellisten säännösten lisäksi yhteisiä tuotosindikaattoreita koskevasta tekstistä tehtyyn sopimukseen liitetään seuraava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen julkilausuma EAKR‑asetuksen 6 artiklan, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 15 artiklan ja koheesiorahastoasetuksen 4 artiklan soveltamisesta:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission unionin lainsäätäjille antaman vakuutuksen siitä, että EAKR-asetuksen, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen ja koheesiorahastoasetuksen liitteeseen sisällytettävät yhteiset tuotosindikaattorit perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluprosessiin, johon osallistui komission ja jäsenvaltioiden arvioinnista vastaavia asiantuntijoita, ja että niiden odotetaan periaatteessa pysyvän muuttumattomina.”

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta
(COM(2011)0612 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD))

Valmistelija: Andrea Cozzolino

LYHYET PERUSTELUT

Koheesiorahastosta avustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 177 artiklan ja pöytäkirjan N:o 28 mukaisesti jäsenvaltioita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, investoinneissa TEN-T-liikenneverkkoihin ja ympäristöön. Komission ehdotuksessa esitetään perussopimusta soveltaen, että koheesiorahastosta tuetaan ympäristöalalla investointeja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, riskien ehkäisemiseen, vesi- ja jätealoihin sekä kaupunkiympäristöön. Myös energiainvestoinnit olisivat tukikelpoisia, jos niistä on selvää ympäristönsuojelullista etua. Liikenteen alalla koheesiorahastosta tuetaan komission ehdotuksen mukaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia investointeja sekä sellaisia liikennejärjestelmiä ja kaupunkiliikennettä, jotka aiheuttavat vähän hiilidioksidipäästöjä.

Komissio ehdottaa, että rahastolle osoitetaan 68,7 miljardia euroa (vuoden 2011 kiinteinä hintoina). Määrää ei mainita tässä koheesiorahastoa koskevassa asetuksessa vaan kaikkia rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa asetusehdotuksessa [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [1]. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiorahastolle osoitettiin noin 71 miljardia euroa (vuoden 2011 kiinteinä hintoina).

miljardia euroa vuoden 2011 kiinteinä hintoina

 

 

 

 

 

Monivuotinen rahoituskehys 2007–2013

Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020

Muutos

EAKR

203

183

- 10 %

ESR

78

84

+ 8 %

Koheesiorahasto

71

69

- 3 %

Yhteensä

354

336

- 5,3 %

Pyöristämisen vuoksi yhteenlasketut määrät eivät mahdollisesti vastaa kaikkien esitettyjen lukujen summaa.

Valmistelija pitää määrärahojen vähentämistä valitettavana ja palauttaa mieliin parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa esittämän näkemyksen, että "seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten tarvitaan vähintään 5 prosentin lisäys" vuoden 2013 tasoon nähden, jotta unionin sovitut poliittiset ja oikeudelliset tavoitteet saavutetaan, ja että koheesiopolitiikkaan "nykyisellä rahoitusohjelmakaudella myönnetyt määrät olisi vähintäänkin säilytettävä ennallaan seuraavalla rahoitusohjelmakaudella".

Lisäksi 68,7 miljardin euron kokonaismäärästä 10 miljardia euroa erotettaisiin keskeisten kuljetusverkkojen rahoittamiseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä. On huomattava, että nämä 10 miljardia euroa osoitetaan edelleen jäsenvaltioille, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, mutta ne osoitetaan suoraan keskeisten kuljetusverkkojen rahoittamiseen kyseisissä jäsenvaltioissa ja vähennetään vastaavasti kansallisista rahoitusosuuksista määräsuhteessa. On myös korostettava, että näissä hankkeissa noudatetaan tarkistettuja TEN-T-suuntaviivoja, joista parhaillaan keskustellaan. Lopuksi todettakoon, että näihin 10 miljardiin euroon sovelletaan koheesiorahaston suotuisampia rahoitustuen ehtoja (jopa 85 prosentin osarahoitusosuus, joka on korkeampi kuin Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä sovellettava 50 prosentin osuus).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"1; muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni kykenee huolehtimaan nykyisistä poliittisista painopisteistään ja Lissabonin sopimuksen mukaisista uusista tehtävistä sekä reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin; huomauttaa, että vaikka seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen tasoa korotettaisiin vähintään viisi prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna, voidaan vain rajoitetusti edistää sitä, että unionin sovitut tavoitteet saavutetaan, unionin sitoumukset täytetään ja unionin yhteisvastuullisuuden periaatetta noudatetaan; haastaa neuvoston – ellei se kannata tätä lähestymistapaa – määrittämään selvästi, mitkä sen poliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan hylätä niiden todistetusta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta;

 

_________________

 

1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.

Tarkistus  2

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 b kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 b. muistuttaa erityisesti 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" korostaneensa, että "menestyksellinen ja tehokkaampi koheesiopolitiikka edellyttää riittävästi määrärahoja", ja todenneensa, että "nykyisellä rahoitusohjelmakaudella myönnetyt määrät olisi vähintäänkin säilytettävä ennallaan seuraavalla rahoitusohjelmakaudella";

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa "sijoittamisesta tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten", että "koheesiopolitiikka tuottaa kiistattomasti eurooppalaista lisäarvoa, koska se on vakiinnuttanut paikkansa kasvun ja työpaikkojen luomismekanismina sekä lähentymisen, kestävän kehityksen ja solidaarisuuden välineenä ja on jo vuosikymmeniä ollut yksi unionin tärkeimpiä, näkyvimpiä ja menestyksekkäimpiä politiikkoja". Parlamentti huomautti kuitenkin, että nykyaikaisessa koheesiopolitiikassa on toteutettava lukuisia rakenteellisia uudistuksia erityisesti yksinkertaistamista silmällä pitäen, vastattava unionin keskeisiin haasteisiin ja edistettävä synergiaa käytännössä muiden politiikkojen ja välineiden kanssa. Parlamentti oli vakuuttunut siitä, että EU:n koheesiopolitiikan pitäisi säilyä koko EU:n laajuisena politiikkana, jossa kaikilla EU:n alueilla on mahdollisuus saada käyttöönsä voimavaroja, kokemusta ja tukea.

Perustelu

Aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" 8. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 64 kohta.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b) Euroopan parlamentti korosti 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa lisäksi, että menestyksellinen ja tehokkaampi koheesiopolitiikka edellyttää riittävästi määrärahoja ja että sille nykyisellä rahoitusohjelmakaudella myönnetyt määrät olisi vähintäänkin säilytettävä ennallaan seuraavalla rahoitusohjelmakaudella, jotta voidaan tehostaa toimia EU:n alueiden välisten kehityserojen kaventamiseksi. Monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 koheesiorahastolle osoitettiin 71 miljardia euroa (vuoden 2011 kiinteinä hintoina). Komissio ehdottaa kuitenkin, että rahastolle osoitetaan vuosiksi 2014–2020 68,7 miljardia euroa (vuoden 2011 kiinteinä hintoina), mikä merkitsisi 3 prosentin vähennystä vuosiin 2007–2013 nähden.

Perustelu

Aiheesta "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten" 8. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 67 kohta.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaa koskevat uudet puitteet asetetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] kumoamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012. On tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa puitekehyksessä, kun otetaan huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät.

(2) Rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimintaa koskevat uudet puitteet asetetaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] kumoamisesta […] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […]/2012. On tarpeen määritellä koheesiorahaston toiminnan tavoitteet uudessa puitekehyksessä, kun otetaan huomioon sille perussopimuksessa annetut tehtävät. Olisi myös edistettävä koheesiorahaston ja muiden liikennettä, energiaa, ilmastoa ja ympäristöpolitiikkaa koskevien unionin välineiden ja ohjelmien välistä synergiaa.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unioni voi koheesiorahaston välityksellä osallistua perustamissopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrättyjen unionin ympäristötavoitteiden toteuttamiseen tähtääviin toimiin.

(3) Unionin olisi koheesiorahaston välityksellä myös osallistuttava perustamissopimuksen 11 ja 191 artiklassa määrättyjen unionin ympäristötavoitteiden toteuttamiseen tähtääviin toimiin.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä.

(4) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa asetuksessa (EU) N:o [...]/20121 esitettyjen suuntaviivojen mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä.

 

______________

 

1 EUVL L …

Perustelu

On syytä viitata TEN-T-suuntaviivoihin, joista parhaillaan neuvotellaan.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a) On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa sen oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys osallistujien kannalta. Koska koheesiorahaston toimissa sovelletaan yhteistyössä toteutetun hallinnointitavan periaatetta, jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä laatimasta lisäsääntöjä, jotka tekevät varojen käytöstä edunsaajille monimutkaisempaa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Koheesiorahasto ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

25.10.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Andrea Cozzolino

6.2.2012

Hyväksytty (pvä)

20.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard Ashworth, Francesca Balzani, Reimer Böge, Zuzana Brzobohatá, Andrea Cozzolino, James Elles, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Jutta Haug, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Giovanni La Via, Barbara Matera, Claudio Morganti, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Alda Sousa, László Surján, Helga Trüpel, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Jürgen Klute, Jan Mulder, María Muñiz De Urquiza, Paul Rübig, Peter Šťastný, Theodor Dumitru Stolojan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz

  • [1]  COM(2011) 615.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.6.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta
(COM(2011)0612 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD))

Valmistelija: Cristina Gutiérrez-Cortines

LYHYET PERUSTELUT

Koheesiopolitiikalla on olennainen osa unionin kehityksessä ja merkittävä tehtävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä ehdotus on osa laajempaa lainsäädäntöpakettia, jossa komissio esittää merkittäviä muutoksia koheesiopolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotta sen vaikutus unionin painopistealueisiin olisi mahdollisimman suuri. Uudella kehyksellä pyritään antamaan kaikkia rakennepoliittisia välineitä koskevat yhteiset säännöt. Siinä määritellään joukko Eurooppa 2020 -strategian mukaisia temaattisia tavoitteita sekä annetaan tukikelpoisuutta ja tuloksellisuuden arviointia, seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelyjä sekä hallinnointia ja valvontaa koskevat säännökset.

Ehdotuksessa annetaan yksityiskohtaiset säännökset koheesiorahaston käytön ohjaamiseksi. Koheesiorahasto on rakennepoliittinen väline, jolla autetaan jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, investoimaan liikenneverkkoihin ja ympäristöön.

Asetuksessa määritellään koheesiorahaston toimien soveltamisala. Komission ehdotuksen mukaan ympäristöalalla koheesiorahaston avulla edistetään siirtymistä vähähiiliseen talouteen kaikilla aloilla ja tuetaan investointeja, jotka kohdistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, riskien ehkäisemiseen sekä vesi- ja jätealaan ja kaupunkiympäristöön. Myös energiainvestoinnit ovat tukikelpoisia, jos niistä on selvää ympäristönsuojelullista etua, esimerkiksi jos niillä edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Liikenteen alalla koheesiorahastosta tuetaan Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia investointeja sekä sellaisia liikennejärjestelmiä, jotka aiheuttavat vähän hiilidioksidipäästöjä, ja kestävää kaupunkiliikennettä.

Valmistelija on tyytyväinen komission ehdottamaan uuteen lainsäädäntökehykseen ja ehdotukseen koheesiorahastoa koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä. Valmistelija katsoo kuitenkin, että koheesiopolitiikkaan olisi Euroopan unionin kestävän kehityksen perustavana välineenä suhtauduttava kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon yhtaikaa ympäristönsuojelu, yhdennetyn energiapolitiikan käyttöönotto, työpaikkojen luominen sekä sellaisten kestävien liikennemuotojen ja "älykkäiden kaupunkien" kehittäminen, joilla varmistetaan unionin kansalaisten korkea elämänlaatu. Olisi painotettava enemmän rakennerahastojen käytön ehtoja ja sitä, että niitä olisi hallinnoitava täysin avoimesti niin, että voidaan taata, että jäsenvaltioiden ja alueiden Euroopan unionin valvonnassa käyttämät varat tuottavat parhaat mahdolliset tulokset.

Tätä tarkoitusta varten valmistelija haluaa esittää joukon tarkistuksia parantaakseen koheesiorahastoa koskevaa erityisehdotusta.

Ensinnäkin kokonaisvaltainen lähestymistapa on olennainen kaupunkialueiden kestävän kehityksen kannalta: "älykkäitä kaupunkeja" koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää viipymättä ratkaisuja kysymyksiin, jotka koskevat energiatehokkuutta ja -tuotantoa, esteettömyyttä, avoimia viheralueita, sosiaalista integroitumista sekä ihmisen elinympäristöjen sopeuttamista kestävyyden vaatimuksiin. Siksi tässä on esitetty useita tarkistuksia, joiden avulla koheesiorahaston käyttöä voidaan keskittää paremmin yhdennettyyn kaupunkien kehittämiseen.

Lisäksi valmiuksien luominen ja tekninen apu ovat avainasemassa myönteisten ja kestävien tulosten saavuttamiseksi koheesiorahaston avulla siten, että niillä edistetään rahaston hallinnointiin osallistuvien julkishallintojen ja yksityisten toimijoiden tehokkuutta ja avoimuutta. Unionin olisi koheesiopolitiikkansa täytäntöönpanolla edistettävä hyvää hallintotapaa ja älykästä erikoistumista.

Koheesiorahaston käyttö voi myös olla oiva keino yhtäältä edistää ekosysteemiperustaista suhtautumista luonnon monimuotoisuuden ja maisemien suojeluun ja ennallistamiseen ja toisaalta myötävaikuttaa kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutuksen parantamiseen pyrittäessä sellaisen integroidun alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamiseen, joka kattaa kaupunkien elinympäristön sekä kulttuurisen ja historiallisen perinnön suojelun ja edistämisen.

Lopuksi rahaston tavoitteiden saavuttamista mittaavia yhteisiä indikaattoreita olisi täydennettävä uusilla ja selkeämmillä kestävän kehityksen indikaattoreilla. Sellaisissa indikaattoreissa olisi otettava huomioon koheesiorahaston sekä julkista tukea vastaavien yksityisten investointien avulla aikaansaatujen uusien työpaikkojen määrä. Uusia indikaattoreita olisi myös otettava käyttöön mittaamaan yksiselitteisesti sellaisten kaupunkistrategioiden käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa, joilla pyritään tulevaisuuden "älykkäiden kaupunkien" kehittämiseen.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista, ja samalla pitää tuetun toiminnan ulkoiset kustannukset mahdollisimman alhaisina yhteiskunnalle, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen, uusiutuvaan energiaan ja energiasäästöihin liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) tekninen apu.

c) tekninen apu ja valmiuksien lisääminen.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) tekninen apu Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden ja älykkäiden erikoistumisalojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) asumista.

Poistetaan.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen;

i) uusiutuvan energian tuotannon ja sen jakeluun liittyvän infrastruktuurikapasiteetin sekä tietotekniikan edelleen kehittämisen edistäminen;

Perustelu

Olisi annettava asianmukaista tukea jakelukapasiteetin kehittämiseen, jotta se voidaan varmistaa tuotettujen määrien jakelu ja siten tukea uusiutuvan energian käytön lisäämistä.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

ii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen yrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa;

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa ja yksityisissä infrastruktuureissa;

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa;

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa ja asuinrakennuksissa;

Perustelu

Asuinrakennusten uudistamisen tukeminen ja niiden energiatehokkuuteen investointi auttaisi ihmisiä säästämään energiaa ja myötävaikuttaisi siten EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen ja merkittävällä tavalla vihreiden työpaikkojen luomiseen. Tämä on sitäkin tärkeämpää aikana, jolloin jäsenvaltioiden on toteutettava säästötoimia eikä niillä on varaa tukea tämänkaltaisia investointeja.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iii a) toimet, joilla tuetaan kaupunki- ja maaseutualueilla asuvien ihmisten elinympäristöjen sopeuttamista energiatehokkuusvaatimuksiin ja uusiutuvan energian käyttöön;

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matalajännitetasoille;

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matala- ja keskijännitetasoille;

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

v) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden sekä kestävien, älykkäiden ja yhdennettyjen energiatoimintasuunnitelmien edistäminen, mukaan lukien kestävän kaupunkiliikenteen, puhtaan julkisen liikenteen sekä ilmastomuutosta hillitsevien ja siihen sopeutumista tukevien toimien edistäminen;

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta – v a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

v a) hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan tekniikan kehittämisen tukeminen;

Perustelu

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva tekniikka on ratkaisevan tärkeä fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden ja teollisuuslaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, mutta sitä koskeva tekniikka ei vielä ole kehittynyt ja on aluksi kallis kehittää. Koheesiorahaston varoja ei saisi käyttää fossiilisia polttoaineita käyttävien uusien voimaloiden rakentamiseen, olivatpa ne kuinka tehokkaita tahansa, vaan varat olisi käytettävä sellaisen teknologian kehittämiseen, jonka ainoana päämääränä on hiilidioksidipäästöjen ilmakehään pääsyn estäminen.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen:

b) ekosysteemiin perustuvan ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen:

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen;

i) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kohdennettujen investointien tukeminen, mukaan lukien jokien ja rannikkojen ekosysteemien ennallistaminen tulvilta suojautumistarkoituksessa;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) erityisriskeihin varautumisen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen;

ii) erityisriskeihin varautuminen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistaminen ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen investointien sekä teknisten ja institutionaalisten valmiuksien edistämisen avulla;

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

c) ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen:

c) ympäristön, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen:

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

i a) vesihuollon infrastruktuurin uusimisen edistäminen, jotta parannetaan resurssitehokkuutta, erityisesti historiallisissa kaupungeissa, joissa hävikki vesijakelussa on huomattava.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ii a) vesialan innovoinnin edistäminen ja uuden teknologian asentaminen maanalaisten vesivarojen valvontaa varten.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän infrastruktuurin kautta;

iii) biodiversiteetin, maaperän laadun ja kulttuuriperinnöllisesti arvokkaiden maisemien suojelu ja ennallistaminen sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen muun muassa vihreän infrastruktuurin ja Natura 2000 -verkoston kautta;

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iii a) kaupunki- ja maaseutualueiden välisen vuorovaikutussuhteen edistäminen ympäristön kestävyyden parantamiseksi;

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iii b) sellaisten älykkäitä kaupunkeja koskevien yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden edistäminen, joissa sovelletaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa energiatehokkuutta, esteettömyyttä, viheralueita, elinympäristöjen mukauttamista ja sosiaalista osallisuutta koskeviin kysymyksiin;

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen;

iv) toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen, viheralueiden luominen ja ilmansaasteiden vähentäminen sekä historiallisen ja kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen tähtäävien toimien toteuttaminen;

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – d alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin;

i) multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin, kestävä vesiliikenne mukaan luettuna;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen;

ii) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten yhdennettyjen ja intermodaalisten julkisten paikallisliikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen ja kaupunkien välisen liikenteen edistäminen;

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen tarjoamalla teknistä apua ja parantamalla julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta, jotta koheesiorahaston toimet voidaan panna täytäntöön tehokkaasti ja avoimesti.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi -1 (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

Tuotannolliset investoinnit

 

 

Kasvu ja työpaikat

yritykset

Tukia saavien yritysten määrä

 

EUR

Julkista tukea vastaavat yksityiset investoinnit

 

kokoaikatyötä vastaavat luvut

Rahaston tuella luotujen työpaikkojen määrä

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – sarake 3 – rivi 2

Komission teksti

Tarkistus

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Jätteiden uusiokäytön ja kierrätyskapasiteetin lisäys

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 2 b (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

 

henkilömäärä

Jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä koskevista julkisista järjestelmistä hyötyvän väestön lisäys

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 9 a (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

 

hehtaari

Maa-alue, jonka kyky estää ja hillitä tulvia ja äärimmäisiä sääoloja, on parantunut

 

hehtaari

Maa-alue, jonka kyky torjua ja kestää metsäpaloja, on parantunut

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 12

 

Komission teksti

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Tarkistus

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten meri- ja maa-alueiden luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

 

hehtaari

Uusi vihreä infrastruktuuri

 

m2

Uudet viheralueet kaupunkialueilla

Tarkistus                  32

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 14 a (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

 

prosentti

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksessa

Perustelu

Tämä indikaattori on hyödyllinen Eurooppa 2020 -strategian 20 prosentin tavoitteen saavuttamista koskevan edistyksen mittaamisessa.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 15

 

Komission teksti

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

Tarkistus

 

kWh/vuosi

Rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

Perustelu

Energiatehokkuusindikaattorilla olisi mitattava kaikkien rakennusten, eikä pelkästään julkisten rakennusten suoriutumista.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 15 a (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

 

yritykset

Niiden yritysten, mukaan lukien pk-yritysten, määrä, joiden energiatehokkuus on parantunut

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 18 a (uusi)

 

Komission teksti

 

Tarkistus

Kaupunkialueiden kehitys

 

 

 

henkilömäärä

Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden vaikutusalueilla asuvan väestön määrä

 

m2

Uudet viheralueet kaupunkialueilla

 

henkilömäärä

Väestömäärä alueilla, joiden kulttuuriperinnön vaalimiseen ja historiallisten rakennusten suojeluun on panostettu

 

EUR

Investoinnit kaupunkialueiden taloudellisen toiminnan kiihdyttämiseen

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

Liite – taulukko – rivi 24 – sarake 3

Komission teksti

Tarkistus

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Tuetuilla julkisilla kaupunkiliikennemuodoilla ja kaupunkien välisillä liikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Koheesiorahasto ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

25.10.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Cristina Gutiérrez-Cortines

8.11.2011

Valiokuntakäsittely

7.5.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

20.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elena Oana Antonescu, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Lajos Bokros, Martin Callanan, Nessa Childers, Yves Cochet, Chris Davies, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Zofija Mazej Kukovič, Linda McAvan, Miroslav Ouzký, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Carl Schlyter, Richard Seeber, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Erik Bánki, Cristian Silviu Buşoi, Minodora Cliveti, Gaston Franco, Vittorio Prodi, Birgit Schnieber-Jastram, Rebecca Taylor, Eleni Theocharous, Marita Ulvskog, Anna Záborská, Andrea Zanoni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Véronique Mathieu

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta
(COM(2011)0612/2 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD))

Valmistelija: Patrizia Toia

LYHYET PERUSTELUT

Helmikuussa 2011 kokoontunut energia-asioita käsitellyt Eurooppa-neuvosto korosti, että "energiatehokkuuden osalta on saavutettava vuodelle 2020 asetettu 20 prosentin tavoite, ... joka ei tämänhetkisen edistymisen perusteella näytä toteutuvan. Määrätietoiset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan hyödyntää merkittävät mahdollisuudet päästä suurempaan energiansäästöön rakennusten, liikenteen sekä tuotteiden ja prosessien osalta."

Rakennusten on oltava keskeisellä sijalla EU:n energiatehokkuuspolitiikassa, koska lähes 40 prosenttia lopullisesta energiankulutuksesta (ja 36 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä) syntyy asuintaloissa, toimistoissa, kaupoissa ja muissa rakennuksissa. Lisäksi rakennukset tarjoavat energia-alan jälkeen toiseksi suurimman käyttämättä olevan kustannustehokkaan mahdollisuuden säästää energiaa.

Rakennusalan kustannustehokas energiansäästöpotentiaali (joka kattaa sekä asuin- että muut rakennukset) on arviolta 65 Mtoe[1], mikä vastaa noin 587 miljardin euron yhteenlaskettua investointitarvetta vuosina 2011–2020. Tämä merkitsee noin 60 miljardin euron vuotuista investointitarvetta kyseisen säästöpotentiaalin hyödyntämiseksi.

Valmistelija suosittelee sen vuoksi, että jäsenvaltioille ja alueille annetaan joustomahdollisuus, jotta ne voivat päättää, haluavatko ne keskittää energiatehokkuuteen tekemänsä investoinnit julkisiin infrastruktuureihin ja/tai asuinrakennuksiin.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen.

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen sekä sellaisilla kestävään kehitykseen liittyvillä aloilla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen, joista saadaan selkeitä ympäristöhyötyjä, kuten energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Energiatehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten ottamalla mukaan niin monta julkista ja yksityistä osapuolta kuin mahdollista, pyrkimällä luomaan vipuvaikutuksia ja työpaikkoja ja edistämään vihreää kasvua kilpailukykyisen ja kestävän Euroopan tavoitteen mukaisesti.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä ja jotka osaltaan vähentävät hiilidioksidipäästöjä;

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c a) tekninen apu valmiuksien kehittämiseksi kaupunkien hoidossa.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b) tekninen apu Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja älykkäiden erikoisalojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä;

b) investointeja direktiivin 2003/87/EY liitteen I soveltamisalaan kuuluvasta toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi;

Perustelu

Selkeämpi sanamuoto.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) asumista.

c) asumista, lukuun ottamatta energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä.

Perustelu

Ks. 3 artiklan a kohdan iii alakohtaa koskeva tarkistus.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistäminen;

i) uusiutuvien energialähteiden ja tietotekniikan tuotannon ja jakelun edistäminen;

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa;

iii) energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa ja asuinrakennuksissa;

Perustelu

Kyseisessä kohdassa tarvitaan lisää joustavuutta investointiprioriteettien suhteen.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matalajännitetasoille;

iv) älykkäiden energianjakelujärjestelmien kehittäminen matala- ja keskijännitetasoille;

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

v) kaikenlaisten alueiden, erityisesti kaupunkialueiden, vähähiilisten strategioiden edistäminen, mukaan lukien kestävän kaupunkiliikenteen ja puhtaan julkisen liikenteen sekä lievittämisen kannalta tärkeiden sopeutumistoimien edistäminen;

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

i a) vesihuollon infrastruktuurin uusimisen edistäminen, jotta parannetaan resurssitehokkuutta, erityisesti historiallisissa kaupungeissa, joissa hävikki vesijakelussa on huomattava;

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

ii a) vesialan innovoinnin edistäminen ja uuden teknologian asentaminen maanalaisten vesivarojen valvontaa varten;

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän infrastruktuurin kautta;

iii) biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen suojelu ja ennallistaminen muun muassa vihreän infrastruktuurin ja Natura 2000 ‑verkoston kautta;

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen ja ilmansaasteiden vähentäminen;

iv) toimet, joilla kehitetään kaupunkiympäristöä, muun muassa ympäristövaurioalueiden kunnostaminen, ilmansaasteiden vähentäminen ja historiallisen ja kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen tähtäävät toimet;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – c alakohta – iv a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

iv a) ympäristöalan palvelujen tarjonnan kehittäminen ja tukeminen sekä pk-yritysten ja julkisen sektorin ylläpitämän ympäristönsuojelun tason ja resurssitehokkuuden parantaminen;

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

d) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista seuraavin keinoin:

d) intermodaalisesti kestävän liikenteen ja liikkuvuuden edistäminen poistamalla pullonkauloja ja saattamalla valmiiksi kestävien ja intermodaalisten liikenneinfrastruktuurien vielä puuttuvat rajatylittävät yhteydet seuraavin keinoin:

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

e) institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia, innovointivalmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Liite 1

Komission teksti

 

YKSIKKÖ

NIMI

Ympäristö

 

 

Kiinteä jäte

tonni

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Vesihuolto

henkilömäärä

Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

 

m3

Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen

Jäteveden käsittely

asukasvastineluku

Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys

 

 

 

 

 

 

Kriisinehkäisy ja -hallinta

henkilömäärä

Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

 

henkilömäärä

Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Maaperän ennallistaminen

hehtaari

Ennallistetun maaperän kokonaispinta-ala

Maaperän sulkeminen rakentamisella

hehtaari

Umpeen rakennetut maa-alueet

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Energia ja ilmastonmuutos

 

 

Uusiutuvat energialähteet

MW

Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys

Energiatehokkuus

kotitaloudet

Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

 

käyttäjät

Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CO2-ekvivalenttitonni

Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2-ekvivalenttitonneina

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Maantiet

km

Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Sisävesiliikenne

tonneja/km

Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

Tarkistus

 

YKSIKKÖ

NIMI

Ympäristö

 

 

Kiinteä jäte

tonni

Jätteiden kierrätyskapasiteetin lisäys

Vesihuolto

henkilömäärä

Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

 

m3

Arvioitu vedenjakeluverkoston vuotojen väheneminen

Jäteveden käsittely

asukasvastineluku

Parannetun jäteveden käsittelyn piirissä olevan väestön lisäys

Ympäristöpalvelut

määrä

Ympäristöpalveluja hyödyntävien pk-yritysten ja viranomaisten määrä

Kriisinehkäisy ja -hallinta

henkilömäärä

Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

 

henkilömäärä

Metsäpalojen torjunnasta ja muista torjuntatoimenpiteistä hyötyvä väestö

Maaperän ennallistaminen

hehtaari

Ennallistetun maaperän kokonaispinta-ala

Maaperän sulkeminen rakentamisella

hehtaari

Umpeen rakennetut maa-alueet

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Energia ja ilmastonmuutos

 

 

Uusiutuvat energialähteet

MW

Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys

 

%

Uusiutuvien energialähteiden osuus lopullisesta energiankulutuksesta

Energiatehokkuus

kotitaloudet

Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

 

kWh/vuosi

Julkisten rakennusten primäärienergian kulutuksen väheneminen

 

öljyekvivalenttitonni

Bruttoenergiankulutus aloittain

 

käyttäjät

Älykkäisiin verkkoihin liitettyjen uusien käyttäjien määrä

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CO2-ekvivalenttitonni

Kasvihuonekaasupäästöjen arvioitu väheneminen CO2-ekvivalenttitonneina

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Maantiet

km

Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Sisävesiliikenne

tonneja/km

Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Koheesiorahasto ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

25.10.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Patrizia Toia

15.11.2011

Valiokuntakäsittely

23.4.2012

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Teresa Riera Madurell, Michèle Rivasi, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, António Fernando Correia de Campos, Ioan Enciu, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Seán Kelly, Werner Langen, Mario Pirillo, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jorgo Chatzimarkakis

  • [1]  Ks. komission kuulemisasiakirja "Financial support for Energy efficiency in buildings"; Eichhammer, W. ja muut: Tutkimus energiansäästöpotentiaalista EU:n jäsenvaltioissa, ehdokasmaissa ja ETA-maissa. 2009; Wesselink, B. ja muut: Energy Savings 2020 – How to triple the impact of energy saving policies in Europe. Raportti European Climate Foundation -säätiölle, 2010.

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.6.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta
(COM(2011)0612/2 – C7‑0325/2011 – 2011/0274(COD))

Valmistelija: Michael Cramer

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Tässä asetuksessa annetaan koheesiorahastoa koskevia säännöksiä, ja samalla kumotaan asetus (EY) N:o 1084/2006. Koheesiorahastosta avustetaan jäsenvaltioita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia suhteessa EU-27:n keskiarvoon, investoimaan Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T) ja ympäristöön sekä ympäristöä hyödyttäviin energiahankkeisiin. Jotta voidaan varmistaa, että asetus sopii yhteen TEN-T-liikenneverkoista ja Verkkojen Eurooppa -välineestä annettujen säädösten kanssa, komissio ehdottaa, että koheesiorahaston vuosien 2014–2020 määrärahoista erotetaan 10 miljardia euroa keskeisten kuljetusverkkojen rahoittamiseen osana Verkkojen Eurooppa -välinettä.

Lausunnon valmistelijan kanta

Valmistelija kannattaa komission ehdotusta, mutta vaatii sisällyttämään Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet paremmin EU:n rakennepoliittisiin välineisiin erityisesti rahoitusprioriteettien osalta. Erittäin tärkeää on myös tämän säädöksen ja TEN‑T‑liikenneverkoista (TEN-T) ja Verkkojen Eurooppa -välineestä annettujen säädösten johdonmukaisuus.

Valmistelija kannattaa tuloskeskeistä lähestymistapaa ja (ennakko)ehtojen laajempaa käyttöä, kun halutaan saada aikaan entistä kestävämpi ja tehokkaampi liikenne ja liikkuvuus sekä lisätä turvallisuutta, vähentää melua, noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja suojella ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta.

Noin 24 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu liikenteestä, ja päästöt ovat lisääntyneet 34 prosentilla vuodesta 1990. Koska suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelu ja toteutus vievät paljon aikaa, seuraavien vuosikymmenten liikenne ja liikkuvuus riippuvat lähivuosina tehtävistä investoinneista. Jotta voidaan turvata EU-kansalaisten tulevien sukupolvien elämänlaatu, eurooppalaisissa hankkeissa olisi tuettava kestävyyttä ja keskityttävä liikkuvuusketjuihin, joissa yhdistyvät jalankulku, pyöräily, autojen yhteiskäyttö, yhteiskyydit ja julkinen liikenne ja jotka ovat riittävän joustavia uusien liikkuvuusratkaisujen toteuttamiseksi.

Koska koheesiorahasto ja aluekehitysrahasto ovat suuri liikennerahoituksen lähde, on tärkeää siirtää EU:n rahoituksen prioriteetteja näissä puitteissa ja keskittää investointeja älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen, jotta voidaan välttää jatkossa ulkoiset kustannukset tai ainakin pienentää niitä. Tämä vähentää myös tulevia budjettipaineita alueiden, jäsenvaltioiden ja unionin tasolla. Euroopalla ei ole enää varaa tukea erittäin kalliita ja kauan kestäviä suurhankkeita. Suurten suunnitelmien sijaan EU alkaa toimia älykkäästi.

EU:n lisäarvo on tässä ratkaiseva tekijä, ja lausunnon valmistelija katsoo, että rakennepoliittisella tuella olisi vahvistettava intermodaalisuutta ja poistettava pullonkauloja, saatettava valmiiksi puuttuvat rajatylittävät yhteydet sekä varmistettava, että noudatetaan täysimääräisesti säännöksiä, jotka koskevat turvallisuutta ja ympäristön, ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden suojelua. Siksi on tehostettava ympäristövaikutusten arviointia ja asetettava selkeitä ennakkoehtoja, jotta voidaan kannustaa edunsaajia ja saada heidät tarkastelemaan uudelleen kansallisia, alueellisia ja paikallisia politiikkojaan.

Nämä näkökohdat on sisällytetty seuraaviin tarkistuksiin.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen.

(1) Perussopimuksen 174 artiklan mukaisesti unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Koheesiorahaston tulisi näin ollen osallistua ympäristön ja liikenteen infrastruktuuria koskevien Euroopan laajuisten verkkojen alalla toteutettavien ja eurooppalaista lisäarvoa tuottavien hankkeiden rahoittamiseen.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU9 mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä.

(4) Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien koheesiorahastosta rahoitettavien hankkeiden on oltava unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU9 mukaisia. Toimien keskittämiseksi etusijalle olisi asetettava Euroopan yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka on määritelty kyseisessä päätöksessä, sen jälkeen kun ne on määritelty täsmällisesti ja niiden päätavoitteita on rajattu.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Hankkeita suunniteltaessa, määritettäessä ja toteutettaessa olisi huolehdittava ympäristön esteettömyydestä ja saavutettavuudesta vammaisten henkilöiden kannalta, sellaisina kuin asiaan on viitattu vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 9 artiklassa.

Perustelu

Euroopan unioni ja useimmat jäsenvaltiot ovat vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen osapuolia, ja loputkin jäsenvaltiot ratifioivat parhaillaan sopimusta. Siksi olisi sitouduttava aktiivisesti kaikkien jäljellä olevien esteiden poistamiseen ja hyödynnettävä siinä etenkin koheesiopolitiikkaa.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b) EU:n liikenneala aiheuttaa 24 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä ja sen päästöt ovat lisääntyneet 34 prosentilla vuodesta 19901 lähtien, joten on kohdennettava lisää tukea kestävään liikkuvuuteen siirtymiseen, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka on asetettu komission valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää"2 sekä asiasta 15 päivänä joulukuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa3.

 

__________________

 

1 Ks. Euroopan ympäristökeskus (2009): Report No 9/2009 – Greenhouse gas emission trends and projections in Europe 2009. Tracking progress towards Kyoto targets

 

2 COM2011(144)

 

3 P7_TA(2011)0584

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 c) Kun otetaan huomioon, että kestävien rajat ylittävien yhteyksien, kuten rautatieyhteyksien puuttuvien osuuksien määrä on kasvanut monilla alueilla rautaesiripun hävittyä, EU:n olisi asetettava etusijalle rajat ylittävien yhteyksien j, etenkin uusien jäsenvaltioiden välillä ja uusiin jäsenvaltioihin johtavien yhteyksien elvyttäminen, koska nämä hankkeet tuottavat todellista eurooppalaista lisäarvoa, edistävät ympäristön, ilmaston ja elävän luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja parantavat pääsyä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 d) 90 prosenttia kaikista Euroopan kaupunkien automatkoista on alle kuuden kilometrin pituisia, joten niiden mahdollisia korvaajia ovat jalankulku, pyöräily ja julkinen liikenne;

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 e) Tarvitaan ehdottomasti uusia rahoituspainopisteitä, sillä suuri osa koheesiorahaston liikenneinvestoinneista on aiemmin suunnattu maantieliikenteeseen, vaikka maantieliikenteen osuus unionin liikennealan kaikista hiilidioksidipäästöistä on jo 72 prosenttia1.

 

__________________

 

1 Ks. Euroopan ympäristökeskus (2011): EEA Report No 7/2011 – TERM 2011: transport indicators tracking progress. Towards environmental targets in Europe.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 ‑strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista11, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

(6) Jotta voidaan ottaa huomioon koheesiorahaston erityistarpeet sekä Eurooppa 2020 -strategia, jonka mukaan koheesiopolitiikan tulisi tukea alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatetta ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamista11 samalla kun minimoidaan ulkoiset kustannukset, on tarpeen määrittää asetuksessa (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädettyihin temaattisiin tavoitteisiin sisältyviä investointiprioriteetteja.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 195 artiklan mukaan unioni täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla, erityisesti edistämällä alalla toimivien yritysten kilpailukykyä.

Perustelu

Matkailu on nimenomaisesti määritelty alaksi, jolla unioni voi toimia. Tämän muutoksen pitää näkyä lainsäädännössä ja rahoitussäännöissä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon edistymistä mittaavat yhteiset indikaattorit olisi asetettava ennen kuin jäsenvaltiot laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

(7) Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon edistymistä mittaavat yhteiset indikaattorit olisi Eurooppa 2020 -strategiaan perustuvan tuloshakuisen lähestymistavan mukaisesti asetettava ennen kuin jäsenvaltiot laativat toimenpideohjelmansa. Näitä indikaattoreita olisi täydennettävä ohjelmakohtaisilla indikaattoreilla.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

a) ympäristöinvestoinnit muun muassa kestävään kehitykseen, kestävään matkailuun ja uusiutuvaan energiaan liittyvillä aloilla, joilla on nähtävissä ympäristöhyötyjä;

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – a alakohta – v alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v) kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen;

v) vähähiilisten strategioiden edistäminen alue- ja paikallistasolla sekä maaseudulla ja kaupungeissa etenkin kestävän eri liikennemuotoja hyödyntävän liikenteen ja liikkuvuuden osalta;

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

e) kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista seuraavin keinoin:

e) kestävään, turvalliseen ja ekotehokkaaseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen tähtäävän tehokkaan usean liikennemuodon käytön edistäminen, jossa keskitytään nykyisen infrastruktuurin parantamiseen, rajat ylittävien yhteyksien puutteiden korjaamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista, mukaan luettuina alue- ja paikallistason, maaseudun alueiden ja kaupunkialueiden yhteydet;

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin;

i) kestävän, turvallisen ja tehokkaan useaa liikennemuotoa käyttävän yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin siten, että keskitytään solidaarisuuden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden perusteella Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden verkkoihin integroimiseen ja tällaisten jäsenvaltioiden infrastruktuuritarpeisiin;

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) ympäristöystävällisten ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen, muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen;

ii) liikennealan energiatehokkuuden parantaminen ja kestävään, turvalliseen ja ekotehokkaaseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen tähtäävän tehokkaan usean liikennemuodon käytön kehittäminen, jossa painotetaan käytettävissä olevia intermodaalisia liikenneketjuja, eli julkista liikennettä, kävelyä, pyöräilyä, auton yhteiskäyttöä ja kimppakyytejä; nämä toimet edellyttävät kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman hyväksymistä;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – d alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen;

iii) liikenteen optimaalinen kehittäminen ottamalla käyttöön älykkäitä ja helposti käytettävissä olevia liikennejärjestelmiä, esimerkiksi kehittämällä kattavia, korkealaatuisia ja yhteentoimivia rautatiejärjestelmiä ja etenkin hyödyntämällä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää ja vähentämällä rautateiden rahtiliikenteen melua sen lähteellä; ympäristöystävällisten linja-autopalvelujen ja kestävän vesiliikenteen tukeminen;

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

e a) komission (liikenteen ja liikkumisen pääosaston ja aluepolitiikan pääosaston) koordinointiroolin lujittaminen, jotta voidaan edistää paremmin koheesiorahastosta saatavan rahoituksen vaikuttavuutta ja hyödyntää sen koko potentiaalia;

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tämän asetuksen liitteessä on määritelty yhteiset indikaattorit, joita on tarvittaessa käytettävä asetuksen (EU) N:o […]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yhteisten indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

Komissio laatii lisäksi luettelon yhteisistä indikaattoreista ottaen huomioon muun muassa ulkoisten kustannusten minimoimisen, ilmastonsuojelun sekä onnettomuuksien, ilman pilaantumisen ja melun vähentämisen asetuksen (EU) N:o [...]/2012 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan 3 kohdan sekä yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevasta etenemissuunnitelmasta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman [2011/2096(INI)] mukaisesti. Yhteisten indikaattorien perustasona käytetään nollaa, ja kumulatiiviset tavoitteet asetetaan vuodelle 2022.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022, mutta ne voidaan ilmaista määrällisesti tai laadullisesti.

3. Ohjelman erityisten tulosindikaattorien perustasona käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja, ja tavoitteet asetetaan vuodelle 2022 ja ne on ilmaistava sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

6 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a artikla

 

Arviointi

 

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 Euroopan parlamentille arviointikertomuksen tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Komissio teettää viimeistään kahden vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä jälkiarvioinnin sen vaikutuksista ja eurooppalaisesta lisäarvosta ja toimittaa arviointiraportin Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

Perustelu

Huolehditaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 50 artiklan täytäntöönpanosta.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Liite – 6 rivi

 

Komission teksti

Jäteveden käsittely

asukasvastineluku

Parannetun vesihuollon piirissä olevan väestön lisäys

Tarkistus

Jäteveden käsittely

asukasvastineluku

Jäteveden käsittelyn lisäkapasiteetti

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Liite – 13 rivi

 

Komission teksti

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Sellaisten luontotyyppien pinta-ala, joiden suojelun taso on parantunut

Tarkistus

Luonto ja biologinen monimuotoisuus

hehtaari

Ennallistettujen biotooppien pinta-ala

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

Liite – 22 a rivi (uusi)

 

Komission teksti

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Tarkistus

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

 

määrä

Uudet, uusitut tai parannetut rajatylittävät osuudet

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

Liite – 22 b + 22 c rivi (uusi)

 

Komission teksti

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Tarkistus

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

 

tonnia/km

Rautateiden tavaraliikenteen lisäys

 

matkustajaa/km

Rautateiden henkilöliikenteen lisäys

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

Liite – 22 d rivi (uusi)

 

Komission teksti

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

Tarkistus

Liikenne

 

 

Rautatieliikenne

km

Uusien rautateiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen rautateiden kokonaispituus

 

km

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään kuuluvien rautateiden kokonaispituus

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Liite – 24 a rivi (uusi)

 

Komission teksti

Maantiet

km

Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

Tarkistus

Maantiet

km

Uusien rakennettujen maanteiden kokonaispituus

 

km

Uusittujen tai parannettujen maanteiden kokonaispituus

 

määrä

Uudet, uusitut tai parannetut rajatylittävät osuudet

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

Liite – 25 a rivi (uusi)

 

Komission teksti

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Tarkistus

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

 

prosenttiosuus

Julkisen liikenteen ja jalankulun ja pyöräilyn kaltaisten moottorittomien liikkumismuotojen osuuden muutokset

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Liite – 25 b rivi (uusi)

 

Komission teksti

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

Tarkistus

Kaupunkiliikenne

henkilömatkat

Tuetuilla kaupunkiliikennemuodoilla tehtyjen henkilömatkojen määrän lisäys

 

ekotehokkaammat ajoneuvot

Ekotehokkaamman kaupunkiliikenteen ajoneuvojen määrän lisäys ja infrastruktuurin kehittäminen

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Liite – 26 a rivi (uusi)

 

Komission teksti

Sisävesiliikenne

tonneja/km

Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

Tarkistus

Sisävesiliikenne

tonneja/km

Parannetuilla sisävesiliikenteen väylillä kuljetetun rahdin lisäys

 

henkilömatkat

Sisävesiliikenteen palveluja käyttävien henkilöiden määrän lisäys

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Liite – 26 b rivi (uusi)

 

Komission teksti

 

 

 

Tarkistus

Ilmastovaikutus

miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia

Yhteisrahoitetuilla toimenpiteillä saavutettu muutos kasvihuonekaasupäästöissä

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

Liite – 26 c rivi (uusi)

 

Komission teksti

 

 

 

Tarkistus

Matkailu

euroa

Älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen tehtyjen investointien määrä

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

Liite – 26 d, 26 e, 26 f rivi (uusi)

 

Komission teksti

 

 

 

Tarkistus

Matkailu

euroa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden matkailupalvelujen esteettömyyteen tehtyjen investointien määrä

 

euroa

Pyörätieverkostoon tehtyjen investointien määrä

 

euroa

Luonnonperinnön, kulttuuriperinnön, teollisuusperinnön ja historiallisen perinnön suojeluun tehtyjen investointien määrä

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Koheesiorahasto ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

25.10.2011

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Michael Cramer

24.11.2011

Valiokuntakäsittely

28.2.2012

24.4.2012

18.6.2012

 

Hyväksytty (pvä)

19.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Werner Kuhn, Bogusław Liberadzki, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Peter van Dalen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Gilles Pargneaux, Alfreds Rubiks

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

María Irigoyen Pérez

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Koheesiorahasto ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoaminen

Viiteasiakirjat

COM(2011)0612 – C7-0325/2011 – 2011/0274(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

6.10.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

25.10.2011

EMPL

25.10.2011

ENVI

25.10.2011

ITRE

25.10.2011

 

TRAN

25.10.2011

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

EMPL

27.10.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Victor Boştinaru

21.6.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

22.11.2011

25.1.2012

28.2.2012

20.3.2012

 

26.4.2012

30.5.2012

21.6.2012

11.7.2012

 

26.11.2012

24.1.2013

19.2.2013

19.3.2013

 

23.4.2013

29.5.2013

19.6.2013

 

Hyväksytty (pvä)

10.7.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Catherine Bearder, Jean-Jacob Bicep, Victor Boştinaru, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Jacek Olgierd Kurski, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Andrea Cozzolino, Karima Delli, Cornelia Ernst, Ivars Godmanis, Evžen Tošenovský, Giommaria Uggias

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

18.7.2013