MIETINTÖ vetoomusvaliokunnan vuonna 2012 käsittelemistä asioista

24.9.2013 - (2013/2013(INI))

Vetoomusvaliokunta
Esittelijä: Edward McMillan-Scott

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 88 KB)
• 001-001 (DOC - 286 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vetoomusvaliokunnan vuonna 2012 käsittelemistä asioista

(2013/2013(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan käsittelemistä asioista,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24, 227, 228, 258 ja 260 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 202 artiklan 8 kohdan,

–   ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0299/2013),

A. ottaa huomioon, että ellei perussopimuksen pöytäkirjasta N:o 30 muuta johdu, Euroopan unionin perusoikeuskirja on ollut oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen[1] tultua voimaan; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaisesti perusoikeuskirja koskee ”unionin toimielimiä ja laitoksia… sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta”; toteaa, että kyseinen perussopimus muodostaa myös oikeusperustan EU:n liittymiselle Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönotolle;

B.  katsoo, että vetoomusvaliokunnan velvollisuutena on jatkuvasti arvioida uudelleen ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa rooliaan erityisesti demokratian periaatteiden kehittämisessä esimerkiksi siten, että kansalaiset osallistuvat aktiivisemmin EU:n päätöksentekoprosessiin sekä lisätään avoimuutta ja vastuullisuutta; ottaa huomioon, että tavanomaisessa toiminnassaan valiokunta tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, komission, Euroopan oikeusasiamiehen ja muiden elinten kanssa varmistaakseen, että EU:n lainsäädännön henkeä ja kirjainta noudatetaan täysimääräisesti;

C. toteaa, että vuonna 2012 vetoomusvaliokunnassa merkittiin luetteloon 1 986 vetoomusta, joista valtaosa koski perusoikeuksia, ympäristöä, sisämarkkinoita sekä talous- ja sosiaalikriisiä; ottaa huomioon, että 1 406 vetoomusta otettiin käsiteltäväksi, ja näistä 853 vetoomusta toimitettiin komissiolle tarkempia tutkimuksia varten SEUT-sopimuksen 258 ja 260 artiklan nojalla ja 580:ää vetoomusta ei otettu käsiteltäväksi; ottaa huomioon, että ainakin viiden vuonna 2012 esitetyn vetoomuksen aiheet annettiin Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perussopimuksen 258 ja 260 artiklan mukaisesti; toteaa, että unionin yleisen tuomioistuimen 14. syyskuuta 2011 asiassa T308/07 antama tuomio osoitti, että myös parlamentin tekemät menettelyä koskevat päätökset kuuluvat tuomioistuinvalvonnan piiriin; toteaa, että tässä mietinnössä esitettävän tilastollisen analyysin mukaan eniten jätettiin vetoomuksia, jotka koskevat koko EU:ta (27,3 prosenttia), ja seuraavaksi eniten vetoomuksia, jotka koskevat Espanjaa (15,0 prosenttia), Saksaa (12,5 prosenttia) ja Italiaa (8,6 prosenttia);

D. toteaa, että perusoikeuksien alalla vetoomusvaliokunta kiinnitti vuonna 2012 runsaasti huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin, lasten oikeuksiin, kuluttajien oikeuksiin, omistusoikeuksiin, oikeuteen liikkua vapaasti ilman minkäänlaista syrjintää, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen sekä oikeuteen tutustua asiakirjoihin ja saada tietoa sekä poliittiseen yhdistymisvapauteen ja oikeuteen liittyä ammattijärjestöön; toteaa, että talouskriisin vuoksi on esitetty useita vetoomuksia, jotka liittyvät sosiaalisiin ongelmiin, esimerkiksi asumiseen, työllisyyteen ja säästäjien harhaanjohtamiseen pankkialalla;

E.  ottaa huomioon, että kansalaisten esittämistä vetoomuksista ilmenee, että vammaisuuteen, vähemmistöryhmään tai etniseen ryhmään kuulumiseen, sukupuoleen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää esiintyy jatkuvasti;

F.  katsoo, että Euroopan unionin syrjinnänvastaiset aloitteet, kuten EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille 2011, on otettava pikaisesti osaksi kansallisia strategioita ja katsoo, että kyseisiä aloitteita on jatkuvasti seurattava ja tarkistettava taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen muutosten mukaan;

G. katsoo, että saastumisen ja ympäristön väärinkäytön aiheuttamaa uhkaa ei voida ympäristönsuojelussa korostaa liikaa, sillä niistä aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille sekä kansanterveydelle pitkäaikaisia ja usein hengenvaarallisia uhkia; toteaa, että biologisen monimuotoisuuden alalla tietyt jäsenvaltiot eivät ole vielä nimenneet kaikkia vähimmäisvaatimuksena olevia Natura 2000 ‑suojelualueita tai toteuttaneet täysin näiden alueiden tehokasta suojelua; ottaa huomioon saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät tavoitteet; toteaa, että vetoomusvaliokunta kiinnitti vuonna 2012 runsaasti huomiota jäte- ja vesilainsäädännön täytäntöönpanoon sekä ympäristöä ja kansanterveyttä koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin;

H. toteaa, että on tarpeen suojella luonnonvaroja, jotta voidaan välttää maapallon tulevaisuuden vaarantuminen; pitää tärkeänä, että ennalta varautumisen periaate asetetaan etusijalle geneettisesti muutettujen organismien ja nanoteknologian aloilla;

I.   toteaa, että Italiaan suuntautunut tiedonhankintamatka toi korostetusti esiin sen, että Italian kaikkien asiasta vastaavien viranomaisten on kiireellisesti löydettävä kestävä ratkaisu Rooman maakunnan jätehuoltotarpeisiin ja varmistettava näin, että kansalaisten terveyttä ja ihmisarvoa kunnioitetaan; toteaa, että vaikka Napolin hätätila on jo saatu purettua, Campanian alueella on vielä monta haastetta, jotka liittyvät jätehuoltoa koskevan kattavan lähestymistavan osalta direktiivissä 2008/98/EY (jätehuollon puitedirektiivi) säädettyyn jätteiden hierarkiaan ja Euroopan unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2010 antamaan päätökseen;

J.   ottaa huomioon, että vaikka komissio voi tarkistaa EU:n lainsäädännön noudattamisen kaikilta osin vasta jäsenvaltion viranomaisten tehtyä lopullisen päätöksensä, erityisesti ympäristöasioissa on tärkeää tarkistaa varhaisessa vaiheessa, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset soveltavat asianmukaisesti kaikkia Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia olennaisia menettelyvaatimuksia, ja myös soveltaa ennalta varautumisen periaatetta;

K. toteaa, että vetoomusvaliokunnan työn tuloksena parlamentti on julistanut veden julkiseksi hyödykkeeksi; toteaa, että oikeutta veteen koskeva eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäisenä saavuttanut miljoonan Euroopan kansalaisen allekirjoituksen rajan;

L.  katsoo, että on estettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen korvaamattomasti erityisesti Natura 2000 -alueilla; ottaa huomioon jäsenvaltioiden sitoumuksen huolehtia luontotyyppidirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisten erityissuojelualueiden suojelusta;

M. toteaa puolustaneensa saastuttaja maksaa -periaatetta 13. joulukuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästeollisuudesta (perustuu vastaanotettuun vetoomukseen)[2];

N. katsoo, että parlamentin ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta huolimatta komissio vaikuttaa haluttomalta antamaan täsmällistä tietoa toiminnastaan ja tekemistään päätöksistä vetoomuksiin liittyvissä ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevissa rikkomusmenettelyissä; pitää tätä merkittävänä huolenaiheena, kun otetaan huomioon ekosysteemeille ja terveydelle mahdollisesti aiheutuva korjaamaton vahinko ja tuho; katsoo, että unionin toimielinten olisi tarjottava enemmän tietoa ja oltava EU:n kansalaisille avoimempia;

O. toteaa, että vuosi 2013 on julistettu Euroopan kansalaisten teemavuodeksi; katsoo, että juuri Euroopan unionin kansalaiset ja asukkaat, yksin tai yhdessä, kykenevät arvioimaan hyvin unionin lainsäädännön tehokkuutta sellaisena kuin sitä sovelletaan ja osoittamaan mahdolliset puutteet, jotka haittaavat lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ja oikeuksien täysimääräistä käyttämistä; ottaa huomioon asiakirjan ”Euroopan kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – edistetään luottamusta ja kasvua” sisällön; katsoo, että tämän perusedellytyksenä on unionin lainsäädäntöä koskevan tiedon tarjoaminen kansalaisille tarkoituksenmukaisesti;

P.  toteaa, että edellä mainitusta syystä vetoomusvaliokunta käytti vuonna 2012 runsaasti aikaa ja energiaa keskustellakseen Euroopan kansalaisuuden merkityksestä ja että unionin kansalaisuus liittyy läheisesti SEUT-sopimuksen III osassa tarkoitettuun täydelliseen vapauteen liikkua ja oleskella Euroopan unionissa mutta käsittää myös lukuisia muita oikeuksia ja hyödyttää kansalaisia, jotka pysyvät kotimaassaan; toteaa vetoomusten osoittavan, että Euroopan unionin kansalaiset ja asukkaat kohtaavat edelleen laajalle levinneitä ja konkreettisia esteitä käyttäessään erityisesti rajatylittäviä oikeuksiaan ja että tämä vaikuttaa päivittäin suoraan tuhansien talouksien elämään ja hyvinvointiin;

Q. ottaa huomioon, että vetoomusmenettelyllä voidaan täydentää muita kansalaisten käytettävissä olevia unionin välineitä, kuten mahdollisuutta tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai valitus komissiolle; toteaa, että vetoomusvaliokunta tekee yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen, parlamentin muiden valiokuntien, eurooppalaisten toimielinten, toimijoiden ja verkostojen sekä jäsenvaltioiden kanssa;

R.  katsoo, että vetoomusmenettely voi ja sen pitääkin täydentää tulevaisuudessakin muita kansalaisten käytettävissä olevia oikeussuojamekanismeja, joista voidaan mainita esimerkiksi komissiolle tai Euroopan oikeusasiamiehelle tehtävät kantelut; pitää varsinkin sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoa (SOLVIT) merkittävänä välineenä, jota Euroopan unionin kansalaiset voivat käyttää ratkaistakseen nopeasti ongelmat, jotka johtuvat viranomaisten virheellisestä sisämarkkinalainsäädännön soveltamisesta, ja tämän vuoksi on saatava edistystä aikaan kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjensä riitauttamien asioiden ratkaisemisessa kollektiivisesti; toteaa, että yhteinen verkkoportaali ”Näin käytät oikeuksiasi” sisältää tärkeää tietoa kansalaisille, jotka haluavat tehdä kantelun unionin lainsäädännön soveltamisesta;

S.  ottaa huomioon, että kaikkien EU:n kansalaisten ja asukkaiden perussopimuksen nojalla taatun vetoomusoikeuden toimiala ja toimintatapa eroavat muista kansalaisten saatavilla olevista oikeussuojakeinoista, kuten kantelun tekemisestä komissiolle tai oikeusasiamiehelle;

T.  katsoo, että kansalaisten osallistumista Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin on lisättävä unionin legitiimiyden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi,

U. ottaa huomioon, että osallistuvan demokratian uusi väline, eurooppalainen kansalaisaloite, tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012 ja vuoden 2012 aikana rekisteröitiin kaikkiaan kuusitoista aloitetta; panee merkille, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden esittäjät ovat tuoneet esiin merkittäviä huolenaiheita, jotka liittyvät itse allekirjoitusten keräämisessä kohdattuihin teknisiin ongelmiin; katsoo, että vetoomusvaliokunnalla on keskeinen rooli riittävästi tuenilmaisuja saaneita aloitteita koskevien julkisten kuulemisten järjestäjänä;

V. katsoo, että selkeästi jäsenneltyä ja laajalti julkaistua tietoa ei selvästikään ole saatavilla riittävästi ja unionin kansalaisten tietämys oikeuksistaan on puutteellista; toteaa, että edellä mainitut seikat estävät ratkaisevasti Euroopan unionin kansalaisuuden aktiivista harjoittamista; toteaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden olisi noudatettava kokonaisvaltaisemmin tiedotus- ja valistusvelvoitteitaan;

W. katsoo, että Euroopan unionin kansalaisilla ja asukkailla on oikeus edellyttää, että ongelmiin, jotka he esittävät vetoomusvaliokunnalle, voidaan löytää ratkaisu kohtuullisen ajan kuluessa Euroopan unionin lainsäädännön puitteissa ja erityisesti että valiokunnan jäsenet puolustavat vetoomuksen esittäjän luonnonympäristöä, terveyttä, liikkumisvapautta, ihmisarvoa sekä perusoikeuksia ja -vapauksia; toteaa, että valiokuntatyöskentelyn tehokkuus riippuu oleellisesti sen sihteeristön toiminnan nopeudesta ja perusteellisuudesta ja että sitä voitaisiin parantaa varsinkin optimoimalla vetoomusten käsittelyajat ja systematisoimalla niiden arviointimenettely; katsoo, että vastaanotettavien vetoomusten määrän kasvaessa jatkuvasti joka vuosi tähän tarkoitukseen olisi käytettävä enemmän resursseja ja valiokunnan kokousaikaa; katsoo, että vetoomusten käsittelyn jatkuvuus on taattava myös vaalikausien vaihtuessa ja siitä johtuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä; ottaa huomioon, että Espanjassa on esitetty useita vetoomuksia, jotka koskevat Francon ajan uhreja ja ryöstettyjä lapsia;

X. panee merkille, että jotkin vetoomukset kulkevat ratkaisemattomina komission, parlamentin, unionin tuomioistuimen ja kansallisten viranomaisten välillä jättäen vetoomuksen esittäjät epävarmuuteen ilman merkkiäkään päätöksen saamisesta;

Y. toteaa, että perustavanlaatuisiin demokraattisiin oikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen – joita suojellaan jäsenvaltioissa Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella – liittyviä rikkomuksia käsittelevien vetoomusten määrä on noussut huomattavasti, mikä osoittaa, että EU:n kansalaiset luottavat yhä enenevissä määrin yhteisön toimielimiin perusoikeuksiensa puolustajina;

Z.  katsoo, että yksityishenkilöillä ja paikallisyhteisöillä sekä vapaaehtoisjärjestöillä ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet arvioida niihin sovellettavan EU:n lainsäädännön tehokkuutta ja ilmoittaa mahdollisista oikeudellisista aukoista, jotka on analysoitava, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön nykyistä parempi, yhdenmukaisempi ja yhtenäinen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa;

*         *         *

1.  panee merkille, että Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden vuonna 2012 esittämät vetoomukset keskittyivät tapauksiin, joissa perusoikeuksia, ympäristöä, sisämarkkinoita ja omistusoikeuksia koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä väitettiin rikotun; katsoo vetoomusten osoittavan, että Euroopan unionin lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano tai virheellinen soveltaminen on edelleen yleistä ja laajalle levinnyttä;

2.  panee merkille, että esitetyt vetoomukset koskevat usein perusoikeuksia ja niissä otetaan esiin etenkin sellaisia kysymyksiä, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden oikeuksiin, lasten oikeuksiin, omistusoikeuksiin, oikeuteen liikkua vapaasti ja siirtää sosiaalietuuksia koskevia oikeuksia ilman minkäänlaista syrjintää millä tahansa perusteella, ilmaisunvapauden ja yksityisyyden turvaamiseen, yhdistymisvapauteen sekä oikeuteen tutustua asiakirjoihin ja saada tietoa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan edellä mainitut oikeudet asianmukaisesti täytäntöön ja kunnioittamaan niitä perussopimuksen määräysten mukaisesti ja kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin velvoittaakseen sellaiset jäsenvaltiot, joissa kyseisiä oikeuksia ei täysin kunnioiteta, kuromaan umpeen kansallisen lainsäädännön ja Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksien välinen ero;

3.  katsoo, että Euroopan oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan kaltaisen, Euroopan parlamentin verkkosivuston kautta saatavilla olevan vuorovaikutteisen oppaan avulla saatettaisiin pystyä vähentämään sellaisten vetoomusten määrää, joiden aiheet eivät liity EU:n toimialaan;

4.  vahvistaa vetoomusvaliokunnan keskeisen tehtävän yksilöidä tuomioistuinten ulkopuolisia oikeussuojakeinoja kansalaisia varten ja tarkastella käytännössä sitä, miten Euroopan unionin kansalaiset näkevät Euroopan unionin, mikä puolestaan antaa tietoa siitä, tuottaako EU:n lainsäädäntö todella odotetut tulokset ja vastaako se sitä, mitä kansalaiset EU:lta odottavat;

5.  kehottaa vetoomusvaliokuntaa tutkimaan ERT-oikeuskäytäntölinjan vaikutuksia vetoomusten käsiteltäväksi ottamisen edellytysten täyttymiseen, mikä takaa unionin kansalaisille – vaikka kyse olisi puhtaasti kansallisesta lainsäädännöstä – kattavamman suojan, jos kansalliset päätökset vaikuttavat EU:n kansalaisoikeuksien käyttämiseen; kehottaa selvittämään, mitkä tosiasialliset esteet estävät unionin kansalaisia saamasta unionin tuomioistuimelle esitettävillä ennakkoratkaisupyynnöillä luotettavia tulkintoja unionin oikeutta koskevista, kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä;

6.  kehottaa, että valiokunnan työskentelyn parantamisen yhteydessä olisi luotava menettely, jolla taataan tiedonkeruumatkojen jälkeen jokaisen matkalle osallistuneen jäsenen oikeus esittää saadut tiedot omasta näkökulmastaan sekä jokaisen valiokunnan jäsenen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vetoomusvaliokunnan tekemien päätelmien yhteydessä;

7.  aikoo päättäväisesti tehdä vetoomusmenettelystä tehokkaamman, avoimemman ja puolueettoman sekä vetoomusvaliokunnan jäsenten osallistumisoikeudet säilyttäen sellaisen, että myös vetoomusten käsittelyn eri menettelyvaiheet kestävät tuomioistuinten suorittaman tarkastelun;

8.  korostaa, että kansalaisiin kohdistuu jatkuvasti syrjintää uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, vähemmistöryhmään kuulumisen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella; varoittaa erityisesti, että romaniväestön sosiaalisessa integroitumisessa on edelleen esteitä kaikkialla unionin alueella; kehottaa siksi komissiota helpottamaan hallitusten välistä yhteistyötä tällä alalla, tarjoamaan riittävästi rahoitusta romaniväestön sosiaalista integroitumista edistävien kansallisten strategioiden toteuttamista varten sekä valvomaan aktiivisesti näiden strategioiden tosiasiallista toteuttamista jäsenvaltioissa;

9.  kehottaa komissiota esittämään säädösehdotuksen, jolla ratkaistaan lopullisesti väestörekisteriasiakirjojen ja niiden vaikutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät ongelmat, sekä kunnioittamaan tässä yhteydessä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yksittäisten jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisia perinteitä;

10. kehottaa uudelleen jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheidensä vapaa liikkuvuus ilman seksuaaliseen suuntautumiseen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää; kehottaa jäsenvaltioita uudelleen panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/38/EY 2 ja 3 artiklassa myönnetyt oikeudet niin, että ne kattavat eri sukupuolta olevien puolisoiden lisäksi myös rekisteröidyn kumppanin, kotitalouden jäsenen tai sellaisen kumppanin, jonka kanssa Euroopan unionin kansalaisella on asianmukaisesti todistettu vakituinen suhde, myös silloin kun pari on samaa sukupuolta, vastavuoroisen tunnustamisen, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, ihmisarvon sekä yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen periaatteiden perusteella; vaatii komissiota tässä yhteydessä varmistamaan, että direktiiviä sovelletaan tiukasti ja tarvittaessa tarkistetaan vastaavasti tätä tarkoitusta varten, ja että velvoitteitaan laiminlyöviä jäsenvaltioita vastaan aloitetaan mahdollisesti rikkomusmenettely;

11. panee merkille, että vetoomuksissa usein käsitelty aihe on ympäristö, mikä osoittaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset jättävät toistuvasti huolehtimatta luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelusta sekä siitä, että turvataan kansanterveyden korkeimmat standardit; panee erityisesti merkille, että jätehuollosta, vedestä, ydinenergian ja geenitekniikan mahdollisista vaaroista, suojelluista lajeista sekä ympäristöä ja kansanterveyttä koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, esimerkiksi hydraulisen murtamisen avulla tapahtuvan liuskekaasun hyödyntämisen alalla, esitetään paljon vetoomuksia; kehottaa komissiota vahvistamaan ympäristöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja varsinkin varmistamaan sen moitteeton täytäntöönpano; pitää valitettavana, että jotkin jäsenvaltiot eivät pyrkimyksistään huolimatta ole löytäneet kestäviä ratkaisuja jätehuoltoa koskeviin ongelmiin;

12. kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta jäsenvaltiot ymmärtäisivät veden olevan julkinen hyödyke; katsoo, että ennalta varautumisen periaatetta on noudatettava tarkasti käytettäessä bioteknologiaa ja nanoteknologiaa tuotteissa, jotka voivat vahingoittaa vakavalla tavalla kuluttajien terveyttä;

13. odottaa, että ympäristövaikutusten arviointia koskevaa tarkistettua direktiiviä, jolla tarkistetaan direktiiviä 2011/92/EU, vahvistetaan tarjoamalla selkeämpiä parametreja, ja odottaa ennen kaikkea, että jäsenvaltiot panevat direktiivin asianmukaisesti täytäntöön;

14. katsoo, että kiireellisiä vetoomuksia varten on kehitettävä menetelmiä, jotka mahdollistavat tiedonkeruumatkat myös Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä olevana pitkänä istunnottomana aikana sekä – vetoomuksen luonteen edellyttäessä – myös istunnottomana aikana kesällä (esimerkiksi Damülsissa tiedonkeruumatkan ajankohta rajoittui kesäkuukausiin);

15. suhtautuu myönteisesti Napolin hätätilan päättymiseen ja uusiin jätehuoltoa koskeviin aloitteisiin ja odottaa, että Campanian alueen sitkeisiin ongelmiin löydetään asianmukainen ratkaisu, nimittäin perustamalla kattava alueellinen jätehuoltolaitos jätehuollon puitedirektiivissä säädetyn jätteiden hierarkian ja Euroopan unionin tuomioistuimen maaliskuussa 2010 antaman päätöksen mukaisesti; on edelleen vakavasti huolissaan Lazion alueen jätehuoltoa koskevasta lähestymistavasta, etenkin Malagrottan kaatopaikan sulkemisen jatkotoimista;

16. panee lisäksi merkille, että Euroopan unionin kansalaiset kohtaavat edelleen esteitä sisämarkkinoilla, erityisesti käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yksilöinä, tavaroiden ja palvelujen tuottajina ja kuluttajina sekä työntekijöinä, kuten romanialaisina ja bulgarialaisina työntekijöinä, jotka kohtaavat edelleen rajoituksia tiettyjen jäsenvaltioiden työmarkkinoilla; huomauttaa erityisesti, että rajatylittävä oikeudellinen yhteistyö ja sen tehokkuus ovat edelleen keskeisiä huolenaiheita; toteaa kaiken kaikkiaan, että entistä vahvempi rajatylittävä yhteistyö ja yhdenmukaistaminen auttavat huomattavasti kansalaisten oikeuksien turvaamista ja talouden elvyttämistä;

17. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään tieto- ja viestintätekniikan saatavuutta kuluttajille, ja varmistamaan samalla asianmukaiset turvallisuutta ja avoimuutta koskevat takuut ja ennen kaikkea parantamaan julkisen sektorin verkkosivustojen saavutettavuutta;

18. panee merkille, että vetoomusvaliokunta on pyrkinyt tuomaan julki monien kansalaisten toiveen sellaisesta Euroopan unionin lainsäädäntökehyksestä, joka tarjoaisi sekä lemmikkieläimille että irrallaan tavatuille eläimille kattavampaa turvaa ja parannuksia eläinten hyvinvointiin;

19. pitää tärkeänä Espanjan rannikkolakia käsittelevän työryhmän perustamista, sillä se voi tasoittaa tietä vastaaville aloitteille tulevaisuudessa; toteaa, että työryhmä on tutkinut tarkkaan asiaa koskevia vetoomuksia ja kyseiseen lakiin tehtäviä muutoksia; korostaa jälleen kerran, että tässä yhteydessä on tärkeää olla suorassa yhteydessä Espanjan kansallisiin viranomaisiin, ja painottaa tulevan tehostetun yhteistyön ehdotonta välttämättömyyttä paremman tasapainon löytämiseksi omistusoikeuksien ja niiden sosiaalisen merkityksen välille sekä parempien ratkaisujen löytämiseksi, kun perimmäinen tavoite eli ympäristönsuojelu edellyttää pakkolunastusta; ilmaisee huolensa siitä, ettei Espanjan parlamentin hyväksymä uusi rannikkolaki onnistu ratkaisemaan vetoomuksen esittäjien huolenaiheita ja ettei Espanjan rannikkoalueiden ympäristönsuojelua koskevia jatkosuunnitelmia ole laadittu;

20. korostaa tarvetta säännellä tehokkaasti rannikkoalueiden suojelua, mutta toteaa, että rannikkolaki ei vastaa niitä tavoitteita, joihin sillä pyritään, sillä se vaikuttaa historialliseen perintöön ja perinteisiin yhteisöihin ja vaikuttaa haitallisesti pienten rannikkokylien asukkaisiin, jotka ovat aina eläneet kestävässä rinnakkainelossa meren ja sen ekosysteemien kanssa;

21. suhtautuu myönteisesti valiokunnan Berliiniin suuntautuneesta tiedonhankintamatkasta tehtyihin päätelmiin nuorison ja perheiden hyvinvoinnista ja varsinkin rajatylittävistä huoltajuusasioista; panee kuitenkin merkille, että jatkuvasti saapuvista tätä aihetta koskevista vetoomuksista päätellen rajatylittäviä huoltajuusasioita koskeva ongelma on selvästi edelleen olemassa ja samanlaisia tapauksia on tuotu valiokunnan tietoon muistakin jäsenvaltioista, varsinkin Tanskasta; panee lisäksi merkille, että Tanskan tapauksessa on kyse myös Tanskassa asuvista ulkomaalaisista ja että tässä yhteydessä on todistettu lapsikaappauksia (myös ulkomailta);

22. katsoo, että parempi hallinto ja tehokkaammat oikeussuojakeinot liittyvät suoraan avoimuuteen ja tiedon saatavuuteen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti;

23. pitää tärkeänä, että vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten kanssa lisätään ja että jäsenvaltioiden viranomaisia kannustetaan tarvittaessa saattamaan EU:n lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamaan sitä täysin avoimesti; korostaa komission ja jäsenvaltioiden yhteistyön merkitystä, mutta ilmaisee tyytymättömyytensä siihen, että tietyt jäsenvaltiot laiminlyövät EU:n ympäristölainsäädännön saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanon;

24. panee edellä mainitun perusteella merkille, että yleistä mielipidettä mittaavan Eurobarometri-tutkimuksen mukaan vain 36 prosenttia unionin kansalaisista katsoo olevansa hyvin perillä oikeuksistaan ja vain 24 prosenttia kokee olevansa hyvin perillä siitä, mitä he voivat tehdä, jos heidän oikeuksiaan ei kunnioiteta; korostaa siksi, että tiedon saatavuutta on välttämättä parannettava ja kansallisten sekä Euroopan unionin eri toimielinten työnjakoa selvennettävä, jotta vetoomukset ja kantelut osataan osoittaa oikeisiin elimiin;

25. kehottaa komissiota erityisesti muokkaamaan ”Näin käytät oikeuksiasi” -verkkoportaalia käyttäjäystävällisemmäksi ja tiedottamaan sen olemassaolosta Euroopan unionin kansalaisille;

26. pitää tarpeellisena entistä käytännöllisemmän ja näkyvämmän vetoomusverkkoportaalin perustamista vuoden 2013 loppuun mennessä vetoomusmenettelyn käyttämisen helpottamiseksi sekä vetoomuksia, niiden julkista levittämistä ja vetoomusmenettelyä koskevaa vuorovaikutteista lähestymistapaa sekä muita oikeussuojamekanismeja koskevan arvokkaan tiedon tarjoamiseksi; kehottaa lisäämään vetoomusoikeuden näkyvyyttä parlamentin verkkosivuston aloitussivulla;

27. painottaa, että vetoomusvaliokunnalla on muiden toimielinten, elinten ja välineiden, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen, Euroopan oikeusasiamiehen, komission ja tutkintavaliokuntien, rinnalla itsenäinen ja selvästi määritelty rooli jokaisen yksittäisen kansalaisen yhteyspisteenä; korostaa myös, että vetoomusvaliokunnan on jatkossakin oltava kiinnekohta kansalaisille, joiden oikeuksia väitetään loukatun;

28. suhtautuu myönteisesti valiokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen rakentavaan yhteistyöhön, esimerkiksi Wienin lentoasemaa koskevan Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen tapauksessa, joka koskee ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin asianmukaista soveltamista; kannattaa oikeusasiamiehen toimia, jotka koskevat Euroopan unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa tapahtuneita hallinnollisia epäkohtia; kehottaa jatkamaan tätä työtä täysin riippumattomasti kuten tähänkin asti;

29. toteaa, ettei kaikilla EU:n kansalaisilla ole kansallisella tasolla oikeusasiamiestä, jolla on laajennettu toimivalta, minkä vuoksi kaikilla unionin kansalaisilla ei ole samanlaisia oikeussuojakeinoja käytettävissään; katsoo, että jos jokaisessa jäsenvaltiossa olisi kansallinen oikeusasiamies, näiden oikeusasiamiesten eurooppalainen verkosto tukisi merkittävällä tavalla Euroopan oikeusasiamiehen työtä;

30. suhtautuu myönteisesti jatkuvaan yhteistyöhön komission kanssa EU:n lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa koskevien vetoomusten käsittelyssä; korostaa kuitenkin, että valiokunnan asiantuntijoille on kerrottava rikkomusmenettelyjä koskevasta kehityksestä kattavasti ja hyvissä ajoin; pyytää komissiota pitämään vetoomuksia ja kanteluita samanarvoisina rikkomusmenettelyjen käynnistämisen suhteen; kehottaa lisäksi komissiota toimittamaan valiokunnalle yksityiskohtaiset tiedot ja tilastollisen selvityksen kaikista komission tutkimista kanteluista; korostaa, että vetoomusoikeuden täydellinen kunnioittaminen edellyttää sitä, että komissio antaa pyydettäessä perusteellisen analyysin ja vastauksen, jossa se arvioi paitsi muodollisia tai menettelyyn liittyviä kysymyksiä myös asian olennaista sisältöä;

31. korostaa, että mahdollisuus käyttää EU:n toimielinten hallussa olevaa tietoa sellaisena kuin se määritellään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 kiinnostaa ensisijaisesti niitä kansalaisia, joiden tavoitteena on ymmärtää paremmin päätöksentekoprosessia, etenkin kun kysymyksessä on hanke, jolla on ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia; katsoo, että komissio voisi lisätä tutkimuksia ja rikkomusasioita koskevien tietojen saatavuutta vaarantamatta tutkimusten tarkoitusta ja että erittäin tärkeä yleinen etu voisi hyvin olla riittävä peruste näihin asiakirjoihin tutustumiselle, erityisesti tapauksissa, joissa voi olla kyse perusoikeuksista, ihmisten tai eläinten terveydestä ja ympäristön suojelemisesta peruuttamattomalta vahingolta tai keskeneräisestä oikeudenkäynnistä, joka koskee vähemmistön syrjintää tai ihmisarvon loukkaamista, kunhan suojataan liikesalaisuudet sekä oikeustapauksiin, kilpailuasioihin ja henkilöstöasiakirjoihin liittyvät arkaluonteiset tiedot;

32. kehottaa komissiota soveltamaan ennalta varautuvaa sekä ennalta ehkäisevää lähestymistapaa arvioidessaan hankkeita, joilla on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai kansanterveyteen, tekemällä varhaisessa vaiheessa yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa; panee merkille mahdollisuuden määrätä vetoomuksen käsittelyvaiheessa toiminta lopetettavaksi, jos se uhka aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa;

33. panee erityisesti merkille SOLVIT-ongelmanratkaisuverkon suuren merkityksen sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien paljastamisessa ja ratkaisussa; kannustaa lisäämään tämän EU-tason välineen käyttöä varmistamalla, että jäsenvaltiot huolehtivat riittävän henkilöstön järjestämisestä kansallisiin SOLVIT-keskuksiin; toteaa, että on myös kehitettävä keinoja kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjensä riitauttamien asioiden ratkaisemiseksi kollektiivisesti;

34. tähdentää, että perussopimuksen mukainen Euroopan unionin toimielinten toimintakenttä sellaisena kuin oikeudellinen yksikkö on sen vahvistanut 29. helmikuuta 2012 antamassaan lausunnossa on enemmän kuin pelkkä unionin toimivaltuuksien summa; ottaa huomioon myös parlamentin oikeudellisen yksikön näkemyksen, että parlamentilla on oikeus tehdä sisäisiä hallinnollisia päätöksiä, joiden tarkoituksena on luoda menettely kansalaisten jättämien vetoomusten käsittelyä varten; pitää näin ollen valitettavana sitä, ettei asiasta vastaava parlamentin yksikkö ole toteuttanut 21. marraskuuta 2012 annettua päätöslauselmaa vetoomusvaliokunnan vuonna 2011 käsittelemistä asioista[3] niiden kansalaisten jättämien vetoomusten osalta, jotka koskevat asioita, jotka eivät kuulu EU:n toimialaan; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa T-280/09 antaman tuomion, jonka nojalla vetoomus on laadittava riittävän selkeästi ja täsmällisesti, jotta se voidaan ymmärtää oikein SEUT-sopimuksen 227 artiklan ehtoja noudattaen;

35. kehottaa jäsenvaltioita täysimittaiseen avoimuuteen Euroopan unionin lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamisessa sekä katsoo tämän tavoitteen kannalta välttämättömäksi parantaa vastavuoroisuuteen perustuvaa komission varhaista yhteistyötä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten kanssa;

36. pitää valitettavana, että eurooppalaiset kansalaisaloitteet kohtaavat byrokraattisia esteitä sen vuoksi, ettei tietoteknistä tukea ole tarjolla; pitää erityisen valitettavana, että tällaista kansalaisten käsissä olevaa välinettä käytetään hyvin eri tavoin, mikä johtuu jäsenvaltioiden erilaisista hallinnoista ja menettelytavoista;

37. suhtautuu myönteisesti Euroopan kansalaisten teemavuoteen 2013; kehottaa sekä unionin että jäsenvaltioiden kaikkia toimielimiä ja elimiä parantamaan tänä vuonna Euroopan unionin kansalaisille ja asukkaille tarjottavia palveluita perussopimuksissa vahvistettujen periaatteiden ja tässä mietinnössä esitettyjen tosiasioiden perusteella sekä lisäämään viestintää;

38. huomauttaa, että vetoomusmekanismi ei ole pelkästään palvelu vaan myös jokaisen Euroopan unionin kansalaisen ja asukkaan oikeus; lupaa tehdä vetoomusmenettelystä entistä tehokkaamman, avoimemman ja puolueettoman mutta säilyttää samalla vetoomusvaliokunnan jäsenten osallistumisoikeudet, jotta vetoomusten käsittelytapa kestää oikeudellisen tarkastelun myös menettelyoikeudelliselta kannalta;

39. korostaa, että tiedonhankintamatkoilla on oleellinen merkitys vetoomusmenettelyssä sekä parlamentaarisena osallistumisoikeutena että velvollisuutena vetoomuksen esittäjiä kohtaan; vahvistaa jo vetoomusvaliokunnan aiemmassa mietinnössä esitetyn tarpeen tiedonhankintamatkojen valmistelua, toteutusta ja arviointia koskeville tarkemmille kirjallisille menettelysäännöille, joilla varmistetaan, että kaikilla tiedonhankintamatkalle osallistuneilla jäsenillä on oikeus esittää oma näkemyksensä saaduista tiedoista ja että kaikilla valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vetoomusvaliokunnan tekemistä päätelmistä ja suosituksista;

40. kehottaa parlamentin puheenjohtajakokousta vahvistamaan vetoomusvaliokunnan tutkivaa roolia;

41. pitää julkisten kuulemisten järjestämistä hyödyllisenä tapana tutkia tarkasti vetoomusten esittäjien esille ottamia kysymyksiä; kiinnittää huomiota esimerkiksi epätavanomaisten energialähteiden tutkimista ja hyödyntämistä koskevaan julkiseen kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltiin Euroopan unionin kansalaisten vetoomuksissa esiin nostamia tämän alan huolenaiheita; toteaa, että jäsenvaltioilla on oikeus valita energialähteensä ja että tarvitaan parempaa EU:n laajuista koordinointia, kun toteutetaan EU:n koko energiapolitiikan kolmea tavoitetta, jotka ovat kilpailukyky, kestävyys ja toimitusvarmuus;

42. odottaa innokkaasti riittävästi tuenilmaisuja saaneita eurooppalaisia kansalaisaloitteita koskevien julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämistä yhdessä asiasta vastaavan lainsäädäntövaliokunnan kanssa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 197 a artiklan mukaisesti; katsoo edelleen, että tämä uusi väline vahvistaa unionin demokraattisia toimielimiä ja tekee Euroopan unionin kansalaisuuden käsitteestä mielekkään;

43. on kuitenkin huolissaan byrokraattisista ja teknisistä esteistä, joita kansalaiset ovat kohdanneet eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönoton jälkeisinä kuukausina; kehottaa näin ollen komissiota harkitsemaan vakavasti asetuksen (EU) N:o 211/2011 22 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun aikaistamista;

44. korostaa, että eurooppalaisten kansalaisaloitteiden tilanne on tarkistettava säännöllisesti, jotta menettelyä voidaan parantaa ja jotta tehokkaat ratkaisut voidaan löytää mahdollisimman nopeasti kaikkien mahdollisten menettelyn eri vaiheisiin liittyvien esteiden poistamiseksi;

45. katsoo, että vetoomusvaliokunta voisi parhaiten huolehtia tehtävästään ja vastuustaan ja valiokunnan näkyvyyttä, tehokkuutta, vastuullisuutta ja avoimuutta voitaisiin parhaiten lisätä, jos valiokunnan valmiuksia tuoda Euroopan unionin kansalaisille tärkeitä kysymyksiä täysistunnon käsiteltäväksi lisättäisiin ja sen mahdollisuuksia kuulla todistajia, toteuttaa tutkimuksia ja järjestää kuulemistilaisuuksia parannettaisiin;

46. päättää vakaasti tutkia, tarvitaanko edellä mainittujen työjärjestyksen 202 artiklan mukaisia tiedonhankintamatkoja ja täysistunnossa käsiteltäviä päätöslauselmaesityksiä koskevien muodollisten vaatimusten toteuttamiseksi työjärjestyksen muuttamista;

47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetoomusvaliokunnille ja oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

• [1]  EUVL C 306, 17.12.2007.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0510.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0455.

PERUSTELUT

Vetoomusoikeus

Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeus vedota Euroopan parlamenttiin joko yksilöinä tai yhdistysten puolesta on sekä sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (227 artikla) että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (44 artikla) myönnetty pitkäaikainen oikeus. Vetoomusoikeus on tärkeä demokratian väline, sillä se tarjoaa Euroopan parlamentin jäsenille käytännön näkökulman kansalaisia koskeviin asioihin ja osoittaa samalla, että Euroopan parlamentti on valmis suoraan toimintaan kansalaisten oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi.

Vetoomusvaliokunnan jäsenet tarkistavat jokaisesta esitetystä vetoomuksesta, täyttyvätkö siinä käsiteltäväksi ottamisen edellytykset, analysoivat vetoomuksen sisällön ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin. Usein käytetty toimenpide on suora vuoropuhelu muiden Euroopan parlamentin valiokuntien ja toimielinten kanssa. Etenkin komissiota pyydetään usein tutkimaan vetoomuksen kohteena olevaa asiaa tai antamaan siitä lausunto. Valiokunta voi myös olla yhteydessä kansallisiin viranomaisiin tai pysyviin edustustoihin, järjestää tiedonhankintamatkoja ja laatia valiokunta-aloitteisia mietintöjä. Jäsenet pyrkivät vastaamaan vetoomusten esittäjille antamalla päätelmiä tai suosituksia tai ohjaamalla heidät muiden toimielinten tai laitosten puoleen.

Vetoomusvaliokunta merkitsi luetteloon 1986 vetoomusta vuonna 2012. Tässä on huomattava nousu vuodesta 2011, jolloin vetoomuksia merkittiin luetteloon 1 414. Yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat vetoomusten luetteloon merkitsemistä ja käsiteltäväksi ottamista, maita, joita vetoomukset koskevat, vetoomusten esittäjien kansalaisuuksia, kieliä sekä vetoomusten jättämisen muotoa samoin kuin vetoomusten pääasiallisia aiheita, on esitetty tämän mietinnön tilastoliitteessä.

Kansalaisuuden merkitys

Vuonna 2012 vetoomusvaliokunnan (PETI) jäsenet käyttivät paljon aikaa ja energiaa keskustellakseen kansalaisuuden merkityksestä ja niistä esteistä, joita Euroopan unionin kansalaiset yhä kohtaavat pyrkiessään käyttämään oikeuksiaan.

Vetoomusvaliokunta oli erityisen tyytyväinen eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönottoon 1. huhtikuuta 2012. Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen rajatylittävän osallistavan demokratian väline, ja se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti unionin toimintalinjojen ja lainsäädännön laatimiseen. Tässä kehityksessä PETI-valiokunnalla on ensisijaisen tärkeä rooli sellaisten julkisten kuulemistilaisuuksien riippumattomana järjestäjänä, jotka koskevat riittävästi tuenilmaisuja saaneiden kansalaisaloitteiden aihepiirejä, yhdessä asiasta vastaavan lainsäädäntövaliokunnan kanssa. Toukokuussa jäsenet keskustelivat komission varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin kanssa. Tämä ilmoitti keskustelun aikana, että ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite, eurooppalaista nuorisopolitiikkaa koskeva Fraternity 2020 -aloite, oli symbolisesti rekisteröity.

Vetoomusvaliokunta ehdotti maaliskuun täysistunnossa Brysselissä tärkeää keskustelua, jonka aikana Euroopan parlamentti hyväksyi vetoomusvaliokunnan valiokunta-aloitteisen mietinnön katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010 (esittelijä: Adina-Ioana Vălean). Mietintö, johon antoivat lausuntonsa kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta, painottui EU:n kansalaisten liikkumisvapautta ja perusoikeuksien turvaamista koskeviin kysymyksiin, ja siinä käsiteltiin erityisesti samaa sukupuolta olevien parien sekä romaniväestön oikeuksien toteumista estäviä tekijöitä. Mietinnön tarkoituksena on lisätä osaltaan tietoisuutta ja keskustelua kansalaisuuden merkityksestä Euroopan unionissa.

Alkuvuodesta PETI-valiokunta osallistui myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työhön antamalla lausunnot kahdesta keskeisestä mietinnöstä. Lausunnossaan, joka koski vuoden 2013 nimeämistä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi, PETI-valiokunta kehotti ryhtymään toimenpiteisiin, jotta unionin kansalaiset saisivat tietää valiokunnan ja Euroopan oikeusasiamiehen työstä ja osaisivat näin paremmin hyödyntää ja puolustaa unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan (valmistelija: Nikolaos Salavrakos). Toinen lausunto koski perusoikeus- ja kansalaisuusohjelman perustamista kaudelle 2014–2020, ja siinä PETI-valiokunta vaati lisäämään selkeät viittaukset vammaisten henkilöiden oikeuksiin sekä varaamaan riittävästi rahoitusta ja jakamaan ohjelman kautta myönnetyt varat harkitusti ja avoimesti. Näistä molemmista aiheista on esitetty useita vetoomuksia (valmistelija: Adina-Ioana Vălean).

Jatkaakseen keskustelua kansalaisuuden merkityksestä Euroopan unionissa PETI-valiokunta päätti järjestää yhteisen kuulemistilaisuuden kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja komission kanssa 19. helmikuuta 2013.

o       Talouskriisin vaikutus kansalaisuuden merkitykseen

Vuonna 2012 talouskriisi vaikutti edelleen syvästi useimpiin Euroopan unionin alueisiin ja vähensi nopeasti satojen tuhansien talouksien hyvinvointia. Tämä tosiasia on saanut monet Euroopan unionin kansalaiset epäilemään niin jäsenvaltioiden kuin Euroopan unioninkin demokraattisten toimielinten tilaa sekä tapaa, jolla Euroopan parlamentin päätökset tehdään.

Syyskuussa vetoomusvaliokunta käsitteli pitkään vetoomusta, joka koski juuri edellä kuvattua kysymystä. Yli 10 000 kansalaisen allekirjoittamassa vetoomuksessa kannatetaan taloudellisen liittohallinnon perustamista Euroopan unioniin. Kyseisellä finanssipoliittisella liitolla olisi demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille, ja se toisi mukanaan kilpailukykyä ja työllisyyttä lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Vetoomuksen esittäjät kannattivat myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan perustamista vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen.

Keskustelun aikana PETI-valiokunnan jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että nykyinen talouskriisi loukkaa sekä kansalaisten taloudellisia oikeuksia että heidän sosiaalisia ja poliittisia oikeuksiaan, jotka on myönnetty perussopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Epäilemättä demokratian rapautuminen tuntuu laajalti koko unionin alueella, ja laajaa julkista keskustelua kaivataan kipeästi.

Edellä esitetyistä syistä PETI-valiokunta päätti ehdottaa, että vuonna 2013 järjestettäisiin julkinen kuulemistilaisuus kansalaisten oikeuksista ja talouskriisistä. Yhdessä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa järjestettävään kuulemistilaisuuteen osallistuu kansalaisia kaikista jäsenvaltioista, ja siinä käsitellään sellaisia keinoja ja välineitä, joilla lisätään demokraattista vastuuta ja osallistumista.

o       Hyvän hallinnon ja EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon vaatimus

Oikeus hyvään hallintoon on perusoikeus, jolla varmistetaan, että kansalaisten kysymykset, ongelmat ja muut asiat käsitellään puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Viime vuosina monet vetoomukset ovat osoittaneet, että kansalaiset joutuvat yhä useammin suoraan tekemisiin unionin hallinnon kanssa ja että heidän tällöin kohtaamansa mielivaltaisuus, oikeudellinen epävarmuus ja avoimuuden puute saattavat vähentää Euroopan unionin kansalaisten luottamusta unionin toimielimiä kohtaan. Tämän vuoksi PETI-valiokunta antoi huhtikuussa oikeudellisten asioiden valiokunnalle lausunnon, jossa se ilmaisi huolensa, että oikeutta hyvään hallintoon ei turvata tarpeeksi. Lausunnossa suhtauduttiin myönteisesti ehdotukseen uudesta hallinnollista menettelyä koskevasta säännöksestä mutta samalla korostettiin rikkomismenettelyjä ja eturistiriitoja koskevien erityissäännösten tarvetta (valmistelija: Margrete Auken).

Euroopan unionin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano on myös olennainen edellytys, jotta varmistetaan demokraattisen hallinnon legitimiteetti ja kansalaisten täysimääräinen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan. Erillisessä lausunnossaan oikeudellisten asioiden valiokunnalle PETI-valiokunnan jäsenet huomauttivat, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt käyttävät edelleen vetoomusmekanismia ilmoittaakseen ja valittaakseen siitä, että jäsenvaltioiden viranomaiset eri tasoilla eivät noudata unionin lainsäädäntöä. PETI-valiokunnan jäsenet korostivat erityisesti, että kansalaiset eivät edelleenkään juuri tunne rikkomusmenettelyjä ja että he ovat epävarmoja sekä yhteisön oikeuden sovellettavuudesta tapauksissa, joissa unionin säädöksiä ei ole saatettu ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöä, että perusoikeuskirjan nykyisestä soveltamisalasta. PETI-valiokunta vaati näin ollen, että pyrittäisiin konkreettisesti lisäämään avoimuutta tarjoamalla paremmin saataville valituksia, rikkomusasiakirjoja ja muita valvontamekanismeja koskevia tietoja (valmistelija: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg).

Perusoikeuksien kunnioittaminen

Aiempien vuosien tapaan perusoikeudet ovat edelleen vetoomusvaliokunnan vastaanottamien vetoomusten pääasiallinen aihe. Vuonna 2012 esitettiin 500 vetoomusta, joissa ilmoitettiin jonkinasteisesta perusoikeuksien loukkauksesta ja pyydettiin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja sopimuksissa vahvistettujen eurooppalaisten arvojen parempaa turvaamista. Tämä on 25,1 prosenttia kaikista vuonna 2012 esitetyistä vetoomuksista, kun vastaava luku oli 21 prosenttia vuonna 2011, 20,4 prosenttia vuonna 2010 ja 22,3 prosenttia vuonna 2009.

Euroopan unionilla ja sen toimielimillä on velvollisuus noudattaa, suojella ja edistää unionin kansalaisten perusoikeuksia sekä taata ne. Vetoomusvaliokunnalla on tärkeä rooli tämän velvollisuuden noudattamisessa, sillä sen erityistehtävänä on etsiä tuomioistuinlaitoksen ulkopuolisia oikeussuojakeinoja vetoomusten esittäjien puolesta ja auttaa näin kansalaisia käyttämään perusoikeuksiaan sekä soveltamaan asianmukaisesti perusoikeuskirjan ja perussopimusten arvoja ja periaatteita.

Tätä tehtäväänsä vetoomusvaliokunta toteutti antamalla kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle lausunnon perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2010–2011) (valmistelija: Adina-Ioana Vălean). Lausunnossa kiinnitettiin huomiota kansalaisiin kohdistuvaan jatkuvaan syrjintään uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, vähemmistöryhmään kuulumisen, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Lisäksi siinä pidettiin valitettavana tiedotusvälineiden vapauden rajoittamista, joka yleisesti heikentää tiedotusvälineiden tasapuolisuutta. Mietinnössä muistutettiin myös, että kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionin alueella, ja korostettiin, että sosiaaliturvaetuuksien, eläkkeiden ja terveydenhuollon siirrettävyys sekä ammattipätevyyden ja henkilötietoja koskevien asiakirjojen sekä niiden vaikutusten tunnustaminen ovat tärkeitä oikeuksia.

o       Vammaisten henkilöiden oikeudet

Vetoomusvaliokunta osallistui aktiivisesti kolmanteen Euroopan vammaisparlamenttiin 5. joulukuuta 2012. Monet vetoomukset kertovat vammaisten henkilöiden kohtaamista vaikeuksista ja siitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa vahvistetut perusoikeudet ja -vapaudet eivät toteudu heidän kohdallaan. PETI-valiokunnan jäsenet suhtautuvatkin erittäin vakavasti velvollisuuteensa luoda kehykset yleissopimuksen täytäntöönpanolle ja viittaavat työssään siihen järjestelmällisesti.

Vammaisparlamentin aikana PETI-valiokunnan jäsenet huomauttivat, että kansalaiset tuovat säännöllisesti vetoomusvaliokunnan tietoon puutteita nykyisen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteutumisessa. Nämä puutteet estävät heitä käyttämästä Euroopan unionin kansalaisen oikeuksiaan, kuten normaalia osallistumista opetukseen sekä mahdollisuutta tehdä työtä, hankkia vakuutus tai rahoitusta tai käyttää julkisia kulkuneuvoja.

PETI-valiokunnan jäsenet muistuttivat osallistujia siitä, että jo vuonna 2009 valiokunta vastaanotti yli miljoonan henkilön allekirjoittaman vetoomuksen, jossa pyydettiin vammaisille henkilöille laajempaa turvaa kaikilla Euroopan unionin politiikan aloilla. Toisessa, tuoreemmassa vetoomuksessa ilmoitettiin, että jotkin jäsenmaat käyttävät väärin EU:n rakennerahastoja, mikä hankaloittaa vammaisstrategian tavoitteiden toteuttamista. PETI-valiokunta kehotti komissiota tekemään esteettömyydestä vammaisten henkilöiden kannalta edellytyksen kaikissa Euroopan unionin rahoittamissa hankkeissa.

o       Sananvapauden ja yksityisyyden turvaaminen

Yksi kiistellyimmistä aiheista Euroopan parlamentissa vuoden 2012 alkupuolella oli keskustelu kansainvälisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA). PETI-valiokunnan puheenjohtaja Erminia Mazzoni ja ACTA-sopimuksen Euroopan parlamentin esittelijä David Martin, joka on asiasta vastaavan kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen, ottivat helmikuussa virallisesti vastaan vetoomuksen, jonka oli allekirjoittanut yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä. Vetoomuksen allekirjoittajat vastustivat ACTA-sopimusta sillä perusteella, että se olisi loukannut sananvapauteen ja yksityisyyteen liittyviä kansalaisten perusoikeuksia. Sinä päivänä, jolloin vetoomus luovutettiin, lehdistölle annettuja lausuntoja julkaistiin ja levitettiin laajasti.

Kesäkuussa asiasta keskusteltiin PETI-valiokunnan kuukausittaisessa kokouksessa. Paikalla oli vetoomuksen esittäjiä, jotka varoittivat parlamentin jäseniä, että vuonna 2012 Euroopan unionin toimielinten vastuullisuus ja kyky vastata kansalaisten tarpeisiin punnittaisiin. Kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenet, myös esittelijä David Martin, pahoittelivat, ettei komissio ollut yrittänyt tarkistaa ACTA-sopimuksen sisältöä, vaikka kansalaiset olivat esittäneet laajasti kritiikkiä ja ilmaisseet huolestuneisuutensa. PETI-valiokunnan jäsenistä selvä enemmistö oli lopulta ACTA-sopimuksen hylkäämisen kannalla, ja valiokunta päätti välittää kyseisen kannan asiasta vastaaville Euroopan parlamentin lainsäädäntövaliokunnille.

Kaikki viisi asiasta vastaavaa lainsäädäntövaliokuntaa (kehitysyhteistyövaliokunta, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, oikeudellisten asioiden valiokunta sekä kansainvälisen kaupan valiokunta) hylkäsivät sopimuksen omissa kokouksissaan. Heinäkuun täysistunnossa koko Euroopan parlamentti hylkäsi ACTA-sopimuksen ylivoimaisella enemmistöllä: 478 ääntä vastaan ja vain 39 puolesta (146 tyhjää).

o       Asiakirjojen ja tietojen saatavuus

Marraskuussa vetoomusvaliokunta käsitteli vetoomusta, joka koski EU:n perusoikeuskirjassa turvattua perusoikeutta saada tutustua asiakirjoihin. Kyseinen tapaus koski yli 80-vuotiasta Espanjan kansalaista, jonka isä oli pidätetty ja teloitettu Espanjan sisällissodan aikana (1936–1939) ja joka kertoi PETI-valiokunnan jäsenille, että kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset olivat evänneet häneltä oikeuden saada tutustua asiakirjoihin, joiden hän väitti olevan olemassa.

Vaikka komissio pahoitteli, että tapaus ei kuulu Euroopan unionin toimivallan piiriin, PETI-valiokunta viittasi sekä perusoikeuskirjaan että 14. syyskuuta 2011 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan asiakirjojen julkisuudesta, jossa jo korostettiin, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät useinkaan kunnioita kansalaisten oikeutta tietoon, ja vaadittiin jäsenvaltioiden tasolle lisää avoimuutta. Keskustelun päätteeksi PETI-valiokunta päätti ottaa yhteyttä kansallisiin viranomaisiin niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla ja kehottaa niitä helpottamaan vetoomuksen esittäjän tutkimuksia ja varmistamaan, että Espanja allekirjoittaa ja ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen virallisten asiakirjojen saatavuudesta (CETS nro 205).

o       Yhdistymisvapauteen liittyvien valintojen kunnioittaminen

Sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa myönnetään kansalaisille oikeus yhdistymisvapauteen. Toisinaan vetoomusvaliokunnalle lähetetään silti vetoomuksia, joissa pyydetään kunnioittamaan negatiivisia vapauksia. Vuonna 2012 PETI-valiokunta jatkoi työtään sellaisen pitkäaikaisen vetoomuksen parissa, joka on tästä hyvä esimerkki.

Vuonna 2008 ruotsalainen kristillisten yrittäjien yhdistys kertoi, että yhdistyksen jäseniä oli uhattu ja peloteltu, koska he kieltäytyvät allekirjoittamasta Ruotsin ammattiyhdistysten tekemiä työehtosopimuksia uskonnollisista syistä. He katsoivat, että vapaus olla kuulumatta mihinkään yhdistykseen on samanarvoinen yksilöllinen oikeus kuin yhdistymisvapauskin, ja pyysivät näin ollen kunnioitusta negatiiviselle yhdistymisvapaudelleen. Vaikka komissio pysyy kannassaan, että kyse on Ruotsin sisäisestä asiasta, jolla ei ole yhteyttä Euroopan unionin lainsäädäntöön, PETI-valiokunnan jäsenet ovat edelleen huolissaan mahdollisesta kansalaisten perusoikeuksien rikkomisesta ja jatkoivat vuonna 2012 vetoomuksen käsittelyä esittämällä komissiolle suullisesti vastattavan kysymyksen ja lupaamalla keskustella asiasta vuoden 2013 alkupuolella.

Tämä vetoomus on muistutus siitä, että vetoomusvaliokunnan työ eroaa huomattavasti komission ja oikeuslaitoksen työstä. Jotta kansalaisuuden käsitteellä olisi konkreettinen merkitys, PETI-valiokunnan jäsenten tärkein velvollisuus on tutkia vetoomuksissa esitettyjä vaatimuksia etenkin perusoikeuksien turvaamisen kannalta ja varmistaa, että EU:n lainsäädännön käsittely ja tulkinta toimielinten tasolla ei muutu joustamattomaksi, jähmeäksi tai kansalaisten arkielämästä irrallaan olevaksi.

o       Omistusoikeudet

Vuoden 2012 alussa vetoomusvaliokunta perusti epävirallisen työryhmän, johon kuului jäseniä kaikista poliittisista ryhmistä, keskustelemaan pitkään esillä olleesta kysymyksestä, joka koski omistusoikeuksien kunnioittamista Espanjassa ja erityisesti maan rannikkolakia.

Maaliskuun ja marraskuun välillä pidettiin kuusi kokousta, joissa jäsenet käsittelivät 79:ää asiasta esitettyä vetoomusta. Esiin nousi paljon erilaisia kysymyksiä, varsinkin kiinteistönomistajien oikeudellinen epävarmuus sellaisen lain takia, jota on vetoomusten mukaan sovellettu taannehtivasti ja monien vetoomusten esittäjien tapauksissa mielivaltaisesti.

Huhtikuussa työryhmä järjesti keskustelun kahden Espanjan maatalous-, elintarvike- ja ympäristöministeriön edustajan kanssa. Kuten rannikkoasioista vastaava valtiosihteeri oli työryhmälle ilmoittanut, hallitus ehdotti rannikkolakiin muutoksia lokakuussa. Vuoden 2012 loppuun mennessä lakiluonnos oli kansallisen lainsäädäntömenettelyn tarkistusvaiheessa.

Vuoropuhelu Espanjan viranomaisten kanssa on yleisesti ottaen osoittautunut myönteiseksi. Keskustelun ylläpitämiseksi ja vetoomusten esittäjien perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi työryhmä päätti vuoden lopussa jatkaa työtään järjestämällä alkuvuodesta 2013 (21.–22. maaliskuuta) tiedonhankintamatkan Madridiin, jossa PETI-valiokunnan valtuuskunta tapaa vetoomusten esittäjiä, viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Ympäristön ja kansanterveyden suojelun tärkeys

Vetoomusvaliokunta katsoo vakaasti, että kaikkien viranomaisten aina paikallistasolta Euroopan unionin tasolle velvollisuutena on varmistaa, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemimme säilytetään ja niitä kohennetaan, ei vain erityisesti suojeltaviksi määrätyillä alueilla vaan myös kaikkialla muualla.

Ympäristönsuojelua ei mitenkään voida erottaa kansanterveyden edistämisestä. Saasteet ja ympäristön väärinkäyttö altistavat kansalaiset pitkäaikaisille ja usein hengenvaarallisille terveysriskeille. Vetoomusvaliokunta suhtautuu erittäin vakavasti kansalaisten oikeuteen terveelliseen ympäristöön ja pitää siksi terveysriskejä erottamattomana osana hankkeiden ja toimenpiteiden ympäristövaikutuksia koskevaa asianmukaista arviointia.

Euroopan unionin kansalaisten arkielämä ja elinkeinot ovat erittäin riippuvaisia ympäristön tilasta, ja vastuu korkealaatuisen suojelun takaamisesta kuuluu kiistattomasti jäsenvaltioiden viranomaisille. Nämä seikat tulevat esiin siinä, että selvä enemmistö vetoomusvaliokunnalle toimitetuista vetoomuksista koskee ympäristöä. Vuonna 2012 tästä laajasta aihepiiristä esitettiin kaikkiaan 279 vetoomusta, mikä on 14,1 prosenttia kaikista vetoomuksista. Vastaava luku oli 18,4 prosenttia vuonna 2011, 14,9 prosenttia vuonna 2010 ja 11,9 prosenttia vuonna 2009. Keskeisiä monissa vetoomuksissa käsiteltyjä aiheita ovat saasteet (57), jätteet (37), suojelu ja säilyttäminen (31), vaikutustenarviointi (23) ja vesi (24).

PETI-valiokunnan puheenjohtaja Erminia Mazzoni puhui 5. joulukuuta alueiden komitean kokouksessa, jossa käsiteltiin seitsemättä ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa ja keinoja EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi. Puheenjohtaja korosti PETI-valiokunnan puolesta ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa direktiivissä myönnettyä kansalaisten oikeutta tulla kuulluksi monissa erilaisissa hankkeissa, jotka saattavat vaikuttaa ympäristöön. Liian usein PETI-valiokunnalle esitetyissä vetoomuksissa kansalaiset pitävät valitettavana sitä, ettei merkittävien julkisten ja yksityisten rakennusurakoiden yhteydessä ole järjestetty julkista kuulemista. Lisäksi puheenjohtaja Mazzoni kehotti komissiota valvomaan Euroopan alueen jätehuoltosuunnitelmia tarkemmin, sillä monissa vetoomuksissa on ilmoitettu jätteitä koskevien direktiivien järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä. Puheenjohtaja muistutti komissiota vielä toimielinten sopimuksesta, jonka mukaan kattava ja yksityiskohtainen selvitys rikkomusmenettelyjen syistä ja tilanteesta on toimitettava parlamentille hyvissä ajoin.

Vuonna 2012 PETI-valiokunnan jäsenet olivat selkeästi sitä mieltä, että parempi ympäristöhallinto ja tehokkaammat oikeussuojamekanismit liittyvät suoraan avoimuuteen ja tiedon saatavuuteen. PETI-valiokunnan lausunnossa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle aiheesta ”Enemmän hyötyä irti EU:n ympäristötoimenpiteistä: luottamuksen lisääminen parantamalla tietämystä ja reagointia” korostettiin, että tiedottamisen ja avoimuuden tiukat vaatimukset ovat ehdottomia edellytyksiä sille, että kansalaiset antavat hyväksyntänsä EU:n ympäristöpolitiikalle (valmistelija: Giles Chichester).

o       Jätehuoltokäytännöt Italiassa – PETI-valiokunnan tiedonhankintamatka vuonna 2012

Jätehuolto on ollut toistuva ja yleistynyt aihe viime vuosien vetoomuksissa. Vuonna 2009 sitä käsiteltiin 18 vetoomuksessa ja vuonna 2012 jo 37 vetoomuksessa. PETI-valiokunta käytti tähän kysymykseen paljon aikaa ja resursseja jo vuonna 2011, ja työ huipentui helmikuussa 2012 Euroopan parlamentin hyväksyessä valiokunnan valiokunta-aloitteisen mietinnön vetoomuksen esittäjien esiin tuomista kysymyksistä jätehuoltodirektiivin ja siihen liittyvien direktiivien soveltamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa (esittelijä: Carlos José Iturgaiz Angulo).

Italian monissa suhteissa riittämättömät jätehuoltokäytännöt saivat kuitenkin vetoomusvaliokunnan jatkamaan tätä aihepiiriä koskevien vetoomusten tutkimista vuonna 2012. Alkuvuodesta jäsenet käsittelivät uusia vetoomuksia, jotka koskivat Campanian ja Lazion alueiden jätehuoltoa ja laittomia kaatopaikkoja. Vetoomusten esittäjät ja Italian viranomaiset osallistuivat keskusteluihin, joiden aikana komissio ilmaisi tyytymättömyytensä Italian edistymiseen sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi vuonna 2007 tuomion, jonka mukaan Italian oli noudatettava jätehuoltodirektiiviä. Lokakuussa 2012 komissio päätti haastaa Italian uudelleen Euroopan unionin tuomioistuimeen ja vaatia sakkorangaistusta, koska Italian viranomaiset eivät ole toimineet edellisen tuomion mukaisesti.

Edellä kuvatuista syistä PETI-valiokunta päätti tehdä tiedonhankintamatkan Campanian ja Lazion alueille. Valtuuskuntamatka tehtiin 29.–31. lokakuuta 2012, ja siihen osallistui kolme jäsentä (valtuuskunnan johtaja Judith Merkies, Margrete Auken ja PETI-valiokunnan puheenjohtaja Erminia Mazzoni) sekä seitsemän mukana matkustavaa jäsentä kyseisestä jäsenvaltiosta (Roberta Angelilli, Alfredo Antoniozzi, Clemente Mastella, Roberto Gualtieri, Guido Milana, David-Maria Sassoli ja Niccolò Rinaldi). Valtuuskunta vieraili Malagrottan, Monti dell'Ortaccion, Riano Pian dell'Olmon ja A.M.A. Via Salarian kaatopaikoilla lähellä Roomaa ja tapasi vetoomusten esittäjiä ja viranomaisia sekä Roomassa että Napolissa.

Palattuaan valtuuskunta ilmaisi paheksuvansa Lazion alueen jätehuoltokäytäntöjä, etenkin liiallista riippuvuutta kaatopaikoista. Se ilmaisi myös olevansa syvästi huolissaan alueellisten ja maakuntatason viranomaisten selvästä kyvyttömyydestä toimia avoimemmin ja yhdenmukaisemmin yhdessä kuntien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sellaisen toimivan jätehuoltostrategian luomiseksi, joka perustuu jätteen vähentämiseen, lajitteluun ja kierrätykseen ja johon kuuluu myös kompostointi ja biomekaaninen jätteidenkäsittely. Jäsenet tunnustivat kuitenkin, että nykyisen ympäristöministerin lähestymistapa asiaan on myönteinen ja rakentava ja että se ansaitsee tukea komissiolta ja Euroopan parlamentilta.

Valtuuskunta oli myös sitä mieltä, että Lazion alueen asiamiehen asema ja vaikutusvalta on epäsuhtainen väestön kohtaamiin todellisiin ongelmiin nähden, kun otetaan huomioon kauan jatkunut hämmästyttävän huono hallinto ja se, että poikkeustilanteita varten myönnetyt lisävaltuudet ovat haitallisia ja monin paikoin räikeässä ristiriidassa EU:n jätelainsäädännön kanssa. Lisäksi jäsenet totesivat, että yksityistäminen on osaltaan vaikuttanut jätehuollon syöksykierteeseen, jolla on tuhoisa vaikutus paikalliseen väestöön, ja hyödyttänyt ainoastaan järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimivia ryhmiä, toisin sanoen mafiaa.

Muiden suositusten lisäksi valtuuskunta kehotti Italian viranomaisia käynnistämään rakentavan vuoropuhelun vetoomusten esittäjien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja muistutti, että kansalaisilla on oikeus tulla kuulluksi. Valtuuskunta kehotti komissiota tarjoamaan riittävästi rahoitusta Napolin kunnallisten viranomaisten pyrkimysten tukemiseksi sekä aloittamaan näitä kustannuksia koskevat säännölliset, vuosittaiset tilintarkastukset ja julkistamaan niiden tulokset kansalaisille avoimessa rekisterissä. Valtuuskunta suositteli myös, että armeija vetäytyy jätepolitiikasta kokonaan ja että alueen asiamiehelle poikkeuslainsäädännöllä annettu toimivalta perutaan välittömästi.

o       Ympäristöä ja kansanterveyttä koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi

Vuonna 2012 vetoomusvaliokunta käsitteli jälleen kerran monia vetoomuksia kansalaisilta, jotka kärsivät tiettyjen hankkeiden tai toimenpiteiden vaikutuksista ympäristöön tai terveyteen tai olivat huolissaan niistä. Vuonna 2012 esitetyistä vetoomuksista ainakin 23 kuuluu erityisesti tähän luokkaan.

Esimerkiksi maaliskuun valiokuntakokouksessa jäsenet toivottivat uudelleen tervetulleeksi irlantilaisen viljelijän, joka oli esittänyt vetoomuksen vuonna 2006. PETI-valiokunta vieraili maatilalla vuonna 2007, ja siitä lähtien jäsenet ovat tukeneet vetoomuksen esittäjää hänen pyrkimyksissään tulla kuulluksi ja saada anteeksipyyntö, koska läheisen tehtaan myrkyllisillä päästöillä on ollut tuhoisa vaikutus viljelijän ja hänen perheensä terveyteen. Myös Irlannin viranomaiset ja Irlannin viljelijäliiton entinen puheenjohtaja osallistuivat keskusteluun, jonka päätteeksi PETI-valiokunnan jäsenet päättivät hankkia riippumattoman arvion tällä hetkellä saatavilla olevista tiedoista.

Myös Italian Tarrantosta kotoisin olevat vetoomuksen esittäjät ovat huolissaan liiallisten teollisuussaasteiden vaikutuksista paikallisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Heidän vetoomuksensa koskee erään terästehtaan erittäin korkeita dioksiinipäästöjä, jotka altistavat yli 20 000 perhettä kroonisen sairauden riskille. Teollisuudesta ja yritystoiminnasta vastaava komission jäsen Antonio Tajani ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Amalia Sartori osallistuivat vetoomuksen käsittelyyn lokakuussa. Vetoomus sai PETI-valiokunnan jäsenet antamaan Euroopan parlamentille päätöslauselmaesityksen uudesta kestävästä ja kilpailukykyisestä terästeollisuudesta.

Louhintaluvat ovat yleensä saaneet kielteisen vastaanoton lähialueen asukkailta, jotka usein ovat alusta alkaen huolissaan toiminnan ympäristövaikutuksista. PETI-valiokunta on lisäksi pannut merkille, että tähän kysymykseen liittyvissä vetoomuksissa valitetaan usein ympäristövaikutusten arvioinneista, joita pidetään epätarkkoina ja yksipuolisina, jos niitä on edes toteutettu. Lisäksi paikallisen väestön kuulemisessa ja tiedon saatavuudessa kerrotaan järjestelmällisesti olevan puutteita. Vuonna 2012 PETI-valiokunta käsitteli useita vetoomuksia, jotka koskivat louhintatoimintaa muun muassa Ranskan Angoulêmessa ja Espanjan Oenciassa.

Toinen vetoomus, josta käytiin huomattava keskustelu marraskuussa, koski ranskalaiselle energiayhtiölle myönnettyä lupaa säilöä 120 000 tonnia hiilidioksidia Ranskan Jurançoniin. Vetoomuksen esittäjät varoittivat, että tuleva säilytyspaikka sijaitsee seismisellä alueella keskellä viininviljelysaluetta. Vetoomuksen esittäjien mukaan samanlaiset hankkeet Saksassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa on keskeytetty niiden ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamien merkittävien uhkien vuoksi. PETI-valiokunnan jäsenet vaativat komissiota tutkimaan tapausta tarkemmin.

Energia-alalla liuskeöljyn ja -kaasun kartoittaminen ja hyödyntäminen hydraulisella murtamisella aiheuttaa vakavaa huolta ja vastustusta joka puolella Euroopan unionia. Vetoomuksia ovat viime vuosina esittäneet Ranskan, Romanian, Puolan, Bulgarian, Yhdistyneen kuningaskunnan, Saksan ja Espanjan kansalaiset. Vetoomusten esittäjien mielestä EU:n nykyinen hydraulista murtamista koskeva lainsäädäntö on riittämätöntä ja siinä on huolestuttavia puutteita ja porsaanreikiä. Vetoomusten esittäjät korostavat erityisesti, että tärkeitä osia EU:n ympäristölainsäädännöstä, kuten vesipuitedirektiiviä ja ympäristövaikutusten arviointia koskevaa direktiiviä, ei ole tarkistettu asianmukaisesti, jotta ne kattaisivat tämän uuden tekniikan vaikutukset ja uhat ja kykenisivät vastaamaan niihin. Lisäksi vetoomuksen esittäjät väittävät, että liuskeöljyn ja -kaasun kartoittaminen ja hyödyntäminen on vastoin muutosta kohti hiilivapaata yhteiskuntaa, joka on heidän mielestään ainoa mahdollinen vaihtoehto ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vetoomusten esittäjät pyysivät vetoomusvaliokuntaa vaatimaan liuskeöljyn ja -kaasun kartoittamisen ja hyödyntämisen keskeyttämistä välittömästi ja myöhemmin sen kieltämistä lainsäädännöllä.

Koska tämä kysymys on kiireellinen ja koskettaa monia kansalaisia ja jäsenvaltioita, PETI-valiokunta järjesti 9. lokakuuta 2012 seminaarin liuskekaasusta yhdessä Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön kanssa. Paikalla oli ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan esittelijöiden lisäksi vetoomusten esittäjiä, asiantuntijoita, alan edustajia sekä jäsenvaltioiden viranomaisia. PETI-valiokunta tarjosi kaikille osanottajille foorumin, jossa vertailla, rinnastaa ja asettaa vastakkain eri näkemyksiä, ja otti tyytyväisenä vastaan politiikkayksikön aiheesta valmisteleman kertomuksen.

On lisäksi huomioitava, että vetoomusvaliokunta käsitteli vuoden loppupuolella kahta Irlannin kansalaisten esittämää vetoomusta, joiden käsittelyä jatketaan tiedonhankintamatkalla vuonna 2013. Toinen on vuonna 2006 esitetty pitkän aikavälin vetoomus, joka koskee Shannon-joen suualueelle kertynyttä, läheisen alumiinitehtaan toiminnasta syntynyttä myrkyllistä lietettä. Vetoomuksen esittäjät varoittavat, että liete saastuttaa pohjavettä ja Shannon-jokea vakavasti ja korjaamattomalla tavalla. Toinen vetoomus koskee rakennushanketta, jossa tunnetulle tulvariskialueelle on määrä luoda tiheä rakennuskanta. Paikalliset asukkaat pelkäävät nyt, että tulvat uhkaavat heidän kotejaan. Ennen vuoden 2013 tiedonhankintamatkan ajankohdan varmistumista PETI-valiokunnan jäsenet päättivät pyytää Irlannin pysyvältä edustustolta ja Irlannin parlamentin tutkinta-, tarkkailu- ja vetoomusasioista vastaavalta valiokunnalta lausuntoja kyseisistä aiheista.

o       Vesilainsäädännön täytäntöönpano

Alkuvuodesta vetoomusvaliokunta osallistui ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työhön laatimalla lausunnon EU:n vesilainsäädännön täytäntöönpanosta (valmistelija: Nikolaos Chountis). Lausunnossa katsotaan, että vesi on ihmiskunnan yhteinen resurssi ja julkinen hyödyke, eikä sitä saisi käyttää taloudellisen hyödyn hankkimiseen. Lisäksi PETI-valiokunnan jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että veden olisi oltava kaikille kuuluva perusoikeus ja että kestävä vesivarojen käyttö on ympäristön ja terveyden kannalta välttämätöntä ja että sillä on perustava merkitys ilmaston säätelyssä.

Vesipuitedirektiivin nopea ja asianmukainen täytäntöönpano on siten PETI-valiokunnan jäsenten keskeinen huolenaihe, varsinkin kun kansalaiset toistuvasti toimittavat näyttöä direktiivin monin paikoin puutteellisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Jo tammikuussa, saatuaan vetoomuksen Yhdistyneestä kuningaskunnasta, PETI-valiokunta päätti ottaa yhteyttä Skotlannin hallitukseen ja asiasta vastaavaan aluehallintoon pyytääkseen selvitystä juomavesidirektiivin ja vesipuitedirektiivin puutteellisesta täytäntöönpanosta. Toukokuussa PETI-valiokunta kuuli espanjalaisia vetoomuksen esittäjiä, joiden mukaan Jaénin lähistöllä otetaan luvattomasti vettä laittomista kaivoista ja että tämä toiminta voi vakavasti haitata Natura 2000 -aluetta.

PETI-valiokunnan lausunnossa kehotettiin komissiota lopettamaan erityisesti sellaiset tuet, jotka eivät kannusta veden tehokkaaseen käyttöön, ja osoittamaan sen sijaan varoja erityisesti köyhälle väestönosalle ja maaseutuväestölle kohdennettuihin tukiin, jotta vettä olisi kaikkien saatavilla kohtuuhintaan. Samalla PETI-valiokunta kehotti komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan vesien kemiallisten saasteiden valvontaa ja niistä ilmoittamista sekä pyysi komissiota laatimaan etenemissuunnitelman vesivarojen tehokkaammaksi hallinnaksi sekä suunnitelman EU:n vesien turvaamiseksi. Strategioiden olisi perustuttava vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon, EU:n veden niukkuutta ja kuivuutta koskevan politiikan sekä EU:n vesienhoitoa koskevan sopeutumispolitiikan perinpohjaiseen uudelleentarkasteluun.

Vetoomusvaliokunta päätti myös tehdä vuonna 2013 tiedonhankintamatkan Galiciaan, Espanjaan tutkiakseen vetoomuksia, joissa ilmoitetaan monien rannikkoalueiden, varsinkin useiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden jokisuiden ja myös Natura 2000 ‑alueen, kärsivän veden korkeasta saastepitoisuudesta.

Kansalaiset sisämarkkinoilla

o       Rajojen ylitys

Vetoomukset osoittavat, että Euroopan unionin kansalaiset kohtaavat edelleen esteitä käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yksilöinä, työntekijöinä sekä tavaroiden ja palvelujen tuottajina ja kuluttajina. Vuonna 2012 sisämarkkinoihin liittyviä vetoomuksia esitettiin 143, mikä on noin 7,2 prosenttia kaikista vetoomuksista. Vastaava luku oli 8,2 prosenttia sekä vuonna 2011 että vuonna 2010 ja 7,4 prosenttia vuonna 2009.

Monissa sisämarkkinoita koskevissa vetoomuksissa viitataan erityisesti henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen (37 prosenttia kaikista sisämarkkinoita koskevista vetoomuksista), tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen (12 prosenttia) tai pätevyyksien tunnustamiseen (22 prosenttia). PETI-valiokunnan jäsenet vastaanottivat esimerkiksi Espanjasta vetoomuksen, jossa valitettiin, että EU:n alueella käytössä olevat useat erilaiset tietullijärjestelmät luovat esteitä henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Komissio ilmoitti vetoomuksen esittäjille ja PETI-valiokunnalle, että se seuraa kyseistä aihetta jatkuvasti edistääkseen tiemaksukäytäntöjen yhdenmukaistamista.

Maaliskuussa PETI-valiokunnan lausunnossa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle Euroopan kansalaisten ja yritysten 20 suurimmasta sisämarkkinoiden toimintaa koskevasta huolenaiheesta korostettiin, että jäsenvaltiot jättävät toistuvasti saattamatta EU-lainsäädäntöä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä tai panematta sitä täytäntöön, ja kehotettiin komissiota ryhtymään välittömästi asianmukaisiin toimiin, jos näin tapahtuu (valmistelija: Simon Busuttil).

Vetoomusvaliokunta saa myös valituksia rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön tehottomuudesta. Marraskuussa käsitellyssä tapauksessa Portugalin kansalainen ilmoitti työskennelleensä 16 vuotta Pohjanmerellä sijaitsevalla porauslautalla alankomaalaisen yrityksen palveluksessa. Hänen työnantajansa ei kuitenkaan ilmoittanut häntä sosiaaliturvajärjestelmään ja riisti häneltä näin hänen etuutensa. Komissio totesi, että tapauksessa oli perusteet rikkomusmenettelylle ja että Euroopan unionin tuomioistuin on määrännyt seuraamuksia vetoomuksen esittäjän hyväksi.

o       Kuluttajien oikeuksien turvaaminen

Kuluttajien oikeuksien parantaminen ja turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää kansalaisten arkielämälle. Vuonna 2012 tätä aihetta koskevia vetoomuksia esitettiin 101, mikä on noin 5,1 prosenttia kaikista vetoomuksista. Vastaava luku oli 3,9 prosenttia vuonna 2011, 5,1 prosenttia vuonna 2010 ja 5 prosenttia vuonna 2009.

Kansalaiset odottavat Euroopan unionin alueelta ostamiensa tuotteiden ja palveluiden olevan varmasti laadukkaita ja turvallisia, mutta aivan liian usein esiintyy harhaanjohtavia merkintöjä, syrjiviä myyntikäytäntöjä, liian alhaista turvallisuustasoa, viivästyksiä ja väärää tietoa asiakaspalvelussa sekä selkeitä väärinkäytöksiä liiketoiminnassa. Heinäkuussa PETI-valiokunnan jäsenet käsittelivät esimerkiksi viiden vetoomuksen ryhmän Italian kansalaisilta, jotka kertoivat, että ajoneuvovastuuvakuutukset olivat joillakin Italian alueilla huomattavasti kalliimpia kuin muualla. PETI-valiokunnan jäsenet ovat huolissaan siitä, että tämä käytäntö on syrjivä ja loukkaa kuluttajansuojaa, ja jatkavat siksi vuoropuhelua kansallisten viranomaisten ja komission kanssa tutkiakseen vetoomusten sisältöä tarkemmin.

Lisäksi vetoomukset osoittavat, että tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö ja yhdenmukaistaminen edistävät huomattavasti kuluttajien oikeuksien turvaamista. Marraskuussa PETI-valiokunta otti tyytyväisenä vastaan ehdotuksia erään vetoomuksen esittäjältä, joka valitti lentoyhtiöiden tavasta suhtautua matkatavaroiden katoamiseen ja siitä, että EU:n lentokentiltä katoaa ilmeisesti yhä enemmän matkatavaroita. Matkatavaroihin liittyvät kysymykset ovat johtaneet julkiseen kuulemiseen asiaa koskevan asetuksen mahdollisesta tarkistuksesta. PETI-valiokunnan jäsenet kehottivat siksi komissiota edelleen välittämään matkustajille tietoa sovellettavista säännöistä ja valvomaan jäsenvaltioiden toimia, jotta näitä sääntöjä varmasti noudatetaan.

Eläinten hyvinvointi Euroopan unionissa

Vuonna 2012 vetoomusvaliokunta kiinnitti paljon huomiota eläinten hyvinvointiin. Alkuvuodesta PETI-valiokunta osallistui maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan työhön laatimalla lausunnon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015 (valmistelija: Victor Boștinaru).

Lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että EU:n kansalaisilta kaikista jäsenvaltioista saadaan yhä enemmän vetoomuksia, joissa pyydetään eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevien asetusten tiukentamista, jotta nykyiset puutteet voidaan korjata. PETI-valiokunta kiinnitti huomiota muun muassa nykyään sallittuihin näytöksiin, joista aiheutuu eläimille tarpeetonta rasitusta tai vammoja ja/tai joissa eläimiä kuolee. Tällaisia näytöksiä ovat esimerkiksi härkätaistelut. Lisäksi valiokunta viittasi kulkukoirien ja -kissojen suureen määrään, mikä ei selvästikään kuulu eläinten hyvinvointia koskevan Euroopan unionin puitelain piiriin.

Koska EU:n kansalaiset olivat esittäneet paljon vetoomuksia lemmikkieläinten ja irrallaan tavattujen eläinten suojelua koskevan EU:n säädöskehyksen luomiseksi, PETI-valiokunta jätti kesäkuussa parlamentin käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen lemmikkieläinten ja irrallaan tavattujen eläinten suojelua koskevan EU:n säädöskehyksen luomisesta, jonka parlamentti hyväksyi heinäkuussa. Päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan unionia ja jäsenvaltioita ratifioimaan lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus ja komissiota laatimaan lemmikkieläinten ja irrallaan tavattujen eläinten suojelua koskeva EU:n säädöskehys.

Kansalaisten tavoittaminen

Vetoomusvaliokunta korostaa mitä painokkaimmin, että vetoomustyökalun näkyvyyttä on lisättävä Euroopan unionin kansalaisten keskuudessa. PETI-valiokunnan jäsenten työhön kuuluu vetoomusten aiheiden tutkimisen lisäksi myös tietoisuuden lisääminen Euroopan unionin kansalaisten ja asukkaiden oikeuksista. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että Euroopan unionin kansalaisuutta käsittelevän Flash-Eurobarometrin 365 mukaan vuonna 2012 vain hieman yli kolmasosa (36 prosenttia) kansalaisista katsoi olevansa hyvin perillä oikeuksistaan. Eurobarometri paljasti lisäksi, että lähes yhdeksän kymmenestä kansalaisesta (89 prosenttia) oli tietoinen oikeudesta tehdä valitus komissioon, Euroopan parlamenttiin tai Euroopan oikeusasiamiehelle.

Lisätäkseen näkyvyyttään PETI-valiokunta on vuonna 2012 edelleen aktiivisesti jatkanut yhteydenpitoa kansalaisten ja vetoomusten esittäjien kanssa monin eri tavoin. Tässä työssä on ollut useita painopisteitä:

o       Vetoomusten esittäjien kutsuminen valiokunnan kokouksiin

Kolmen aikaisemman vuoden tapaan kaikkiin valiokunnan kuukausittaisiin kokouksiin vuonna 2012 osallistui vetoomuksen esittäjiä. Vetoomusten esittäjien osallistumista valiokunnan kokouksiin ei edellytetä, mutta heidän läsnäolonsa aktivoi keskustelua tehokkaasti. Asiasta vastaavan jäsenvaltion viranomaisten sekä muiden asianomaisten läsnäolo on yhtä lailla toivottavaa. On syytä huomata, että PETI-valiokunta on ainoa valiokunta, joka järjestelmällisesti tarjoaa kansalaisille keinon saattaa huolenaiheensa suoraan Euroopan parlamentin jäsenten tietoon ja mahdollistaa monenvälisen, täysin avoimen vuoropuhelun EU:n toimielinten, kansallisten viranomaisten ja vetoomusten esittäjien kesken.

o       Tiedonhankintamatkat

PETI-valiokunnan valtuuskunnat tekevät noin yhdestä neljään matkaa vuodessa vetoomuksissa käsitellyille seuduille. Nämä matkat ovat oleellinen osa valiokunnan työtä. Päätös valtuuskuntamatkasta syntyy tavallisesti tarpeesta saada lisää tietoa vetoomuksista, joita on käsitelty valiokunnan kokouksissa. Matkat vaativat monen viikon valmistelun, jotta varmistetaan, että valiokunnan jäsenet ja muut osallistujat pääsevät vierailemaan vetoomukseen liittyvillä paikoilla ja tapaamaan vetoomuksen esittäjiä, kansallisia viranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Matkat ovat lyhyitä ja tiiviitä, ja myöhemmin niistä keskustellaan valiokunnan kokouksissa sekä laaditaan päätelmiä ja suosituksia sisältävä työasiakirja.

Vuonna 2012 vetoomusvaliokunta teki kaksipäiväisen valtuuskuntamatkan Italian Campanian ja Lazion alueille tutustuakseen jätehuoltokysymyksiin (katso tarkempi kuvaus kohdasta Jätehuoltokäytännöt Italiassa – PETI-valiokunnan tiedonhankintamatka vuonna 2012).

Vuonna 2013 PETI-valiokunta on päättänyt lähettää valtuuskunnat Espanjan Galiciaan tutustumaan useisiin joensuihin ja tarkastelemaan veden saastumiseen liittyviä kysymyksiä; Espanjan Madridiin jatkamaan vuoropuhelua Espanjan viranomaisten kanssa rannikkolaista; Kreikkaan tutkimaan jätehuollosta tehtyjä vetoomuksia; Puolaan (vuodelta 2012 siirretty matka) tarkastelemaan useita avokaivoshankkeita Ala-Sleesiassa; ja Irlantiin tutustumaan veden saastumiseen Corkin ja Kilkennyn ympäristössä Irlannin parlamentin vetoomusvaliokunnan kutsusta.

o       Sähköisen tiedonsaannin parantaminen

Vetoomusvaliokunnan www-sivustolla on runsaasti tietoa oikeudesta esittää vetoomus sekä vetoomuksen käsiteltäväksi ottamisen ja käsittelyn etenemisestä. Kansalaiset voivat myös jättää vetoomuksia www-sivuston kautta täyttämällä lyhyen ja selkeän lomakkeen. Vuonna 2012 esitetyistä vetoomuksista 70 prosenttia toimitettiin sähköisesti ja loput postitse. Luku on kasvanut 58 prosentista vuonna 2011 ja 63 prosentista vuosina 2010 ja 2009.

Parantaakseen vetoomusprosessin saavutettavuutta PETI-valiokunta jatkaa työtään uuden Internet-portaalin suunnittelun ja käyttöönoton parissa. Uudella www-sivustolla annetaan uutta tietoa, mutta etenkin sen kautta tarjotaan uusia palveluita, kuten tietoa esitetyistä vetoomuksista ja mahdollisuus lisätä niihin uusia allekirjoituksia. Kansalaisten kannalta www-sivusto tarjoaa mahdollisuuden osallistua mutta myös saada tietoa, koska Internet-portaalissa kerrotaan avoimesti kansalaisten huolenaiheista ja PETI-valiokunnan pyrkimyksistä vastata niihin.

o       PETI-valiokunnan tiedotteen ja vuosikertomuksen julkaisu

PETI Journal -tiedotteesta on ilmestynyt kuusi numeroa, ja sitä on jaettu yli 1 500:lle sidosryhmiin kuuluvalle. PETI Journalia jaetaan valiokunnan kokouksissa ja muissa tapahtumissa, ja sen on saatavilla valiokunnan verkkosivustolla ja se julkaistaan myös sosiaalisen median, esimerkiksi Facebookin kautta. Noin puolet vastaanottajista on Euroopan parlamentin jäseniä tai henkilöstön jäseniä ja loput EU:n muiden toimielinten henkilöstöä, vetoomusten esittäjiä ja muita asianomaisia suuren yleisön jäseniä.

Vetoomusvaliokunnan vuosikertomus julkaistiin suurelle yleisölle jaettavassa käyttäjäystävällisessä muodossa ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kyseinen vuosikertomus saavutti 18 000 kansalaista, mikä on merkittävä määrä. Valiokunta toivoo, että käsillä olevalla vuosikertomuksella 2012 on vielä tätäkin enemmän lukijoita.

o       Interaktiivisuuden lisääminen

Valiokunnan kokousten lähettäminen Internetin välityksellä on vetoomusvaliokunnalle erittäin tärkeää. Monet vetoomukset ovat useiden henkilöiden allekirjoittamia, eivätkä allekirjoittajat aina voi matkustaa Brysseliin ollakseen läsnä kokouksissa. Siksi kokousten välittäminen suoratoistolähetyksenä tarjoaa monille kansalaisille mahdollisuuden seurata keskustelua suorana internetin välityksellä. PETI-valiokunta pyrkii jatkossakin lisäämään tietoisuutta valiokunnan kokousten ja tapahtumien suoratoistosta internetissä sekä suoratoistolähetysten seuraamista, sillä näin voidaan saavuttaa mahdollisimman paljon asianomaisia osapuolia.

Lisätäkseen näkyvyyttä ja interaktiivisuutta PETI-valiokunta välittää tietoa ja vastaa yhteydenottoihin sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Noin 2 500 ihmistä, pääosin tavallisia kansalaisia, seuraa päivityksiä, ”tykkää” niistä sekä jakaa ja kommentoi niitä, ja päivitykset saavuttavat maailmanlaajuisesti yli 1,5 miljoonaa ihmistä.

PETI-valiokunta tekee myös kaikkensa osallistuakseen vuosittaiseen avointen ovien päivään. Lauantaina 12. toukokuuta 2012 jäsenet ja sihteeristön työntekijät ottivat vastaan satoja vierailijoita, jotka tulivat sisäasioiden pääosaston tiedotuspisteelle kuulemaan Euroopan parlamentin työstä sekä vetoomusoikeudesta.

o       Yhteistyö Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa jäsenvaltioissa

Jäsenvaltioissa toimivilla Euroopan parlamentin tiedotustoimistoilla on keskeinen tehtävä tarjota kansalaisyhteiskunnalle ja viranomaisille mahdollisuus käyttää kaikkia parlamentin palveluita kotipaikkakunnallaan. Varsinkin tiedonhankintamatkoillaan PETI-valiokunta tekee yhteistyötä paikallisten tiedotustoimistojen kanssa välittääkseen kansalaisille tietoa ja järjestääkseen lehdistötilaisuuksia. Myös kansalaiset toimittavat toisinaan vetoomuksia kansalliselle Euroopan parlamentin tiedotustoimistolle, joka lähettää ne edelleen PETI-valiokunnalle.

TILASTOLIITE

Yhteenveto taulukoista

Taulukko 1. Vetoomusten merkitseminen luetteloon ja käsiteltäväksi ottaminen

Taulukko 2. Vetoomukset sen mukaan, missä muodossa ne on esitetty

Taulukko 3. Vetoomukset aiheittain

Taulukko 3 a. Pääasialliset aiheet vuonna 2012

Taulukko 3 b. Muut aiheet vuonna 2012

Taulukko 4. Vetoomukset sen mukaan, mitä maata ne koskevat

Taulukko 5. Vetoomukset vetoomuksen esittelijän kansalaisuuden mukaan

Taulukko 6. Vetoomukset sen kielen mukaan, jolla ne on esitetty

Taulukko 7. Vetoomukset sen mukaan, minä vuonna ne merkittiin luetteloon ja missä vaiheessa ne ovat nyt

Taulukko 8. Yleisön osallistuminen valiokunnan kokouksiin ja korvaukset

Taulukko 1. Vetoomusten merkitseminen luetteloon ja käsiteltäväksi ottaminen (2009–2012) sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

	2009		2010		2011		2012
ESITETTYJÄ VETOOMUKSIA YHTEENSÄ	1924	-	1746	-	2091	-	2322	-
joista ei merkitty luetteloon*	0	0,0%	91	5,2%	677	32,4%	337	14,5%
joista merkitty luetteloon vetoomuksina	1924	100,0%	1655	94,8%	1414	67,6%	1986	85,5%
LUETTELOON MERKITTYJÄ VETOOMUKSIA YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-
EI OTETTU KÄSITELTÄVÄKSI	816	42,4%	667	40,3%	416	29,4%	580	29,2%
OTETTU KÄSITELTÄVÄKSI	1108	57,6%	988	59,7%	998	70,6%	1406	70,8%
EI KÄSITELTÄVÄKSI OTETTUJA VETOOMUKSIA YHTEENSÄ	1108	-	988	-	998	-	1406	-
asian käsittely lopetettu vastaamalla suoraan	424	38,3%	405	41,0%	315	31,6%	510	36,2%
välitetty komissiolle lausuntoa varten	710	64,1%	607	61,4%	649	65,0%	853	60,7%
välitetty muualle lausuntoa varten	29	2,6%	26	2,6%	26	2,6%	59	4,2%
välitetty muualle tietojen saamista varten	211	19,0%	184	18,6%	162	16,2%	297	21,1%
* Esitettyjä vetoomuksia, jotka eivät ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 227 artiklan mukaisia (entinen EY:n perustamissopimuksen 194 artikla), ei merkitä luetteloon vetoomuksina.

Taulukko 2. Vetoomukset sen mukaan, missä muodossa ne on esitetty (2009–2012), sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Esitysmuoto	2009		2010		2011		2012
Sähköisesti	1204	63%	1046	63%	815	58%	1387	70%
Paperimuodossa	720	37%	609	37%	599	42%	599	30%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-

Taulukko 3. Vetoomukset aiheittain (2009–2012) sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Taulukko 3 a. Pääasialliset aiheet vuonna 2012

Aihe (järjestyksessä vuoden 2012 prosenttiosuuden mukaan)	2009		2010		2011		2012
Perusoikeudet	430	22,3%	338	20,4%	297	21,0%	500	25,1%
Vammaisuus	0	0,0%	0	0,0%	1	0,1%	10	0,5%
Oikeusasiat	159	8,3%	125	7,6%	131	9,3%	242	12,2%
Omaisuuskysymykset	106	5,5%	61	3,7%	51	3,6%	47	2,4%
Ympäristö	229	11,9%	246	14,9%	260	18,4%	279	14,1%
Vaikutustenarvioinnit	40	2,1%	43	2,6%	26	1,8%	23	1,2%
Saasteet	53	2,8%	48	2,9%	49	3,5%	57	2,9%
Suojelu ja säilyttäminen	48	2,5%	62	3,7%	38	2,7%	31	1,6%
Jätteet	18	0,9%	25	1,5%	25	1,8%	37	1,9%
Vesi	11	0,6%	14	0,8%	19	1,3%	24	1,2%
Sisämarkkinat	142	7,4%	135	8,2%	116	8,2%	143	7,2%
Tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus	17	0,9%	22	1,3%	19	1,3%	17	0,9%
Henkilöiden vapaa liikkuvuus	71	3,7%	52	3,1%	33	2,3%	53	2,7%
Pätevyyden tunnustaminen	20	1,0%	23	1,4%	24	1,7%	31	1,6%
Terveys	104	5,4%	83	5,0%	74	5,2%	110	5,5%
Kuluttajien oikeudet	96	5,0%	84	5,1%	55	3,9%	101	5,1%
Eläinten hyvinvointi	37	1,9%	34	2,1%	36	2,5%	60	3,0%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-

Taulukko 3. Vetoomukset aiheittain (2009–2012) sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä (jatkuu)

Taulukko 3 b. Muut aiheet vuonna 2012

Aihe (aakkosjärjestyksessä englannin mukaisesti)	2009		2010		2011		2012
Maatalous	22	1,1%	21	1,3%	21	1,5%	31	1,6%
Turvapaikka-asiat	6	0,3%	12	0,7%	6	0,4%	12	0,6%
Kilpailu	25	1,3%	20	1,2%	14	1,0%	27	1,4%
Perussopimus- ja toimielinasiat	26	1,4%	27	1,6%	26	1,8%	63	3,2%
Kulttuuri ja perintö	35	1,8%	26	1,6%	21	1,5%	25	1,3%
Talous- ja raha-asiat	27	1,4%	26	1,6%	53	3,7%	75	3,8%
Koulutus	47	2,4%	46	2,8%	53	3,7%	48	2,4%
Työllisyys	105	5,5%	62	3,7%	45	3,2%	74	3,7%
Energia	30	1,6%	24	1,5%	43	3,0%	48	2,4%
Laajentuminen	5	0,3%	1	0,1%	1	0,1%	0	0,0%
Yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sukupuoli	14	0,7%	12	0,7%	6	0,4%	6	0,3%
Ulkosuhteet	38	2,0%	18	1,1%	16	1,1%	26	1,3%
Rahoituspalvelut	26	1,4%	19	1,1%	24	1,7%	45	2,3%
Kalastus- ja meriasiat	11	0,6%	5	0,3%	9	0,6%	6	0,3%
Elintarviketurvallisuus	3	0,2%	9	0,5%	7	0,5%	12	0,6%
Petokset ja korruptio	22	1,1%	32	1,9%	25	1,8%	66	3,3%
Maahanmuutto	38	2,0%	37	2,2%	45	3,2%	33	1,7%
Teollisuus ja yritystoiminta	45	2,3%	33	2,0%	21	1,5%	48	2,4%
Tietoyhteiskunta ja viestimet	33	1,7%	26	1,6%	27	1,9%	27	1,4%
Toimielimet	36	1,9%	30	1,8%	17	1,2%	64	3,2%
Eläkkeet	51	2,7%	68	4,1%	30	2,1%	51	2,6%
Henkilökohtaiset asiat	216	11,2%	191	11,5%	97	6,9%	150	7,6%
Aluepolitiikka	13	0,7%	10	0,6%	8	0,6%	7	0,4%
Tutkimus ja innovointi	9	0,5%	3	0,2%	1	0,1%	6	0,3%
Palauttaminen	27	1,4%	9	0,5%	1	0,1%	3	0,2%
Turvallisuus	10	0,5%	8	0,5%	10	0,7%	21	1,1%
Sosiaaliasiat	93	4,8%	77	4,7%	78	5,5%	89	4,5%
Verotus	61	3,2%	63	3,8%	48	3,4%	67	3,4%
Kauppa	9	0,5%	8	0,5%	6	0,4%	18	0,9%
Liikenne	101	5,2%	101	6,1%	69	4,9%	91	4,6%
Kaupunkialueiden kehitys	77	4,0%	35	2,1%	28	2,0%	11	0,6%
Äänestysoikeudet ja vaalit	23	1,2%	4	0,2%	7	0,5%	8	0,4%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-

Taulukko 4. Vetoomukset sen mukaan, mitä maata ne koskevat (2009–2012), sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Jäsenvaltio (aakkosjärjestyksessä englannin mukaisesti)	2009		2010		2011		2012
Itävalta	34	1,8%	36	2,2%	18	1,3%	19	1,0%
Belgia	30	1,6%	28	1,7%	12	0,8%	21	1,1%
Bulgaria	56	2,9%	36	2,2%	52	3,7%	55	2,8%
Kypros	13	0,7%	18	1,1%	10	0,7%	14	0,7%
Tšekin tasavalta	13	0,7%	15	0,9%	15	1,1%	18	0,9%
Tanska	14	0,7%	25	1,5%	14	1,0%	21	1,1%
Viro	4	0,2%	7	0,4%	3	0,2%	4	0,2%
Euroopan unioni	404	21,0%	285	17,2%	311	22,0%	542	27,3%
Suomi	20	1,0%	26	1,6%	11	0,8%	18	0,9%
Ranska	73	3,8%	62	3,7%	64	4,5%	77	3,9%
Saksa	299	15,5%	273	16,5%	183	12,9%	249	12,5%
Kreikka	74	3,8%	71	4,3%	48	3,4%	79	4,0%
Unkari	25	1,3%	36	2,2%	23	1,6%	62	3,1%
Irlanti	37	1,9%	27	1,6%	22	1,6%	28	1,4%
Italia	177	9,2%	183	11,1%	138	9,8%	170	8,6%
Latvia	11	0,6%	7	0,4%	3	0,2%	8	0,4%
Liettua	14	0,7%	7	0,4%	8	0,6%	19	1,0%
Luxemburg	4	0,2%	3	0,2%	4	0,3%	7	0,4%
Malta	9	0,5%	13	0,8%	9	0,6%	21	1,1%
Alankomaat	35	1,8%	12	0,7%	20	1,4%	25	1,3%
Puola	100	5,2%	66	4,0%	104	7,4%	80	4,0%
Portugali	37	1,9%	26	1,6%	30	2,1%	31	1,6%
Romania	143	7,4%	102	6,2%	106	7,5%	146	7,4%
Slovakia	19	1,0%	7	0,4%	8	0,6%	18	0,9%
Slovenia	12	0,6%	6	0,4%	7	0,5%	6	0,3%
Espanja	279	14,5%	288	17,4%	216	15,3%	298	15,0%
Ruotsi	17	0,9%	16	1,0%	13	0,9%	17	0,9%
Yhdistynyt kuningaskunta	83	4,3%	66	4,0%	60	4,2%	73	3,7%
EU:n ulkopuoliset maat yhteensä	95	4,9%	84	5,1%	74	5,2%	70	3,5%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ*	1924	-	1655	-	1414		1986	-
* Huom. ”Luetteloon merkittyjä yhteensä” ei ole summa, jossa lasketaan yhteen ”vetoomukset sen mukaan, mitä maata ne koskevat”.

Taulukko 5. Vetoomukset vetoomuksen esittelijän kansalaisuuden mukaan (2009–2012) sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Jäsenvaltio (aakkosjärjestyksessä englannin mukaisesti)	2009		2010		2011		2012
Itävalta	38	2,0%	25	1,5%	24	1,7%	29	1,5%
Belgia	27	1,4%	29	1,8%	22	1,6%	33	1,7%
Bulgaria	54	2,8%	40	2,4%	49	3,5%	57	2,9%
Kypros	8	0,4%	8	0,5%	4	0,3%	7	0,4%
Tšekin tasavalta	6	0,3%	9	0,5%	10	0,7%	14	0,7%
Tanska	13	0,7%	17	1,0%	11	0,8%	11	0,6%
Viro	3	0,2%	2	0,1%	3	0,2%	2	0,1%
Suomi	26	1,4%	25	1,5%	12	0,8%	15	0,8%
Ranska	79	4,1%	78	4,7%	78	5,5%	92	4,6%
Saksa	496	25,8%	409	24,7%	315	22,3%	475	23,9%
Kreikka	78	4,1%	69	4,2%	49	3,5%	74	3,7%
Unkari	17	0,9%	31	1,9%	26	1,8%	62	3,1%
Irlanti	31	1,6%	27	1,6%	16	1,1%	34	1,7%
Italia	219	11,4%	215	13,0%	166	11,7%	241	12,1%
Latvia	11	0,6%	8	0,5%	3	0,2%	8	0,4%
Liettua	8	0,4%	12	0,7%	6	0,4%	21	1,1%
Luxemburg	2	0,1%	0	0,0%	4	0,3%	7	0,4%
Malta	11	0,6%	11	0,7%	6	0,4%	7	0,4%
Alankomaat	44	2,3%	18	1,1%	23	1,6%	31	1,6%
Puola	129	6,7%	94	5,7%	125	8,8%	99	5,0%
Portugali	32	1,7%	25	1,5%	24	1,7%	33	1,7%
Romania	152	7,9%	101	6,1%	102	7,2%	140	7,1%
Slovakia	14	0,7%	4	0,2%	7	0,5%	11	0,6%
Slovenia	10	0,5%	4	0,2%	7	0,5%	7	0,4%
Espanja	237	12,3%	261	15,8%	204	14,4%	311	15,7%
Ruotsi	13	0,7%	11	0,7%	12	0,8%	17	0,9%
Yhdistynyt kuningaskunta	122	6,3%	91	5,5%	80	5,7%	105	5,3%
EU:n ulkopuoliset maat yhteensä	44	2,3%	31	1,9%	26	1,8%	43	2,2%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-
* Huom. Kansalaisuudella tarkoitetaan vetoomuksen ”pääesittäjän” kansalaisuutta.

Taulukko 6. Vetoomukset sen kielen mukaan, jolla ne on esitetty (2009–2012), sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Kieli (järjestyksessä vuoden 2012 prosenttiosuuden mukaan)	2009		2010		2011		2012
saksa	548	28,5%	430	26,0%	348	24,6%	498	25,1%
englanti	343	17,8%	295	17,8%	263	18,6%	360	18,1%
espanja	237	12,3%	260	15,7%	200	14,1%	303	15,3%
italia	203	10,6%	199	12,0%	145	10,3%	224	11,2%
ranska	107	5,6%	100	6,0%	91	6,4%	123	6,2%
romania	110	5,7%	72	4,4%	74	5,2%	105	5,3%
puola	116	6,0%	86	5,2%	112	7,9%	86	4,3%
kreikka	61	3,2%	58	3,5%	41	2,9%	68	3,4%
unkari	16	0,8%	23	1,4%	16	1,1%	53	2,7%
bulgaria	37	1,9%	25	1,5%	38	2,7%	37	1,9%
hollanti	46	2,4%	23	1,4%	22	1,6%	28	1,4%
portugali	27	1,4%	19	1,1%	17	1,2%	28	1,4%
liettua	7	0,4%	5	0,3%	2	0,1%	15	0,8%
suomi	19	1,0%	21	1,3%	6	0,4%	11	0,6%
slovakki	11	0,6%	4	0,2%	6	0,4%	10	0,5%
ruotsi	8	0,4%	5	0,3%	10	0,7%	10	0,5%
tšekki	4	0,2%	5	0,3%	1	0,1%	7	0,4%
latvia	7	0,4%	6	0,4%	1	0,1%	5	0,3%
tanska	9	0,5%	13	0,8%	8	0,6%	4	0,2%
sloveeni	4	0,2%	3	0,2%	7	0,5%	4	0,2%
katalaani	0	0,0%	1	0,1%	0	0,0%	4	0,2%
viro	1	0,1%	1	0,1%	2	0,1%	2	0,1%
monikielinen	1	0,1%	1	0,1%	3	0,2%	1	0,1%
malta	2	0,1%	1	0,1%	1	0,1%	0	0,0%
LUETTELOON MERKITTYJÄ YHTEENSÄ	1924	-	1655	-	1414	-	1986	-

Taulukko 7. Vetoomukset sen mukaan, minä vuonna ne merkittiin luetteloon (1997–2012) ja missä vaiheessa ne ovat nyt*, sekä vastaavat prosenttiosuudet kaikista luetteloon merkityistä

Luetteloon merkitsemisvuosi	Luette-loon merkittyjä yhteensä	Käsittely kesken		Käsittely päätetty
2012	1986	894	45,0%	1092	55,0%
2011	1414	299	21,1%	1115	78,9%
2010	1655	176	13,5%	1480	86,5%
2009	1924	141	9,3%	1783	90,7%
2008	1886	109	7,5%	1777	92,5%
2007	1506	102	8,0%	1506	92,0%
2006	1021	44	4,4%	977	95,6%
2005	1016	28	2,8%	988	97,0%
2004	2002	15	1,6%	987	98,4%
2003	1315	6	0,5%	1309	99,5%
2002	1601	4	0,3%	1597	99,7%
2001	1132	0	0,0%	1132	100,0%
2000	908	1	0,1%	907	99,9%
1999	934	1	0,1%	933	99,9%
1998	1127	2	0,2%	1125	99,8%
1997	1306	1	0,1%	1305	99,9%
Tilanne 1.7.2013.

Taulukko 8. Yleisön osallistuminen valiokunnan kokouksiin ja korvaukset (2009–2012)

	2009	2010	2011	2012
Osallistujia yhteensä	245	243	242	234
joista vetoomuksen pääesittäjiä	86	89	148	62
Korvauksia saaneita vetoomuksen esittäjiä	24	12	10	22
Korvausten määrä	€10 665	€5 710	€6 513	€13 447

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.9.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Margrete Auken, Heinz K. Becker, Victor Boştinaru, Philippe Boulland, Michael Cashman, Giles Chichester, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Iñaki Irazabalbeitia Fernández, Carlos José Iturgaiz Angulo, Peter Jahr, Lena Kolarska-Bobińska, Miguel Angel Martínez Martínez, Erminia Mazzoni, Edward McMillan-Scott, Roberta Metsola, Jaroslav Paška, Nicole Sinclaire, Jarosław Leszek Wałęsa, Angelika Werthmann, Rainer Wieland, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pablo Arias Echeverría, Birgit Collin-Langen, Vicente Miguel Garcés Ramón, Norica Nicolai, Ioannis A. Tsoukalas