MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi

27.9.2013 - (COM(2011)0610/2 – C7‑0324/2011 – 2011/0272(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Joachim Zeller

Tarkistukset

• 001-048 (PDF - 250 KB)
• 001-048 (DOC - 271 KB)
• 049-051 (PDF - 100 KB)
• 049-051 (DOC - 164 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi

(COM(2011)0610/2 – C7‑0324/2011 – 2011/0272(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0610/2),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 175 artiklan, 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0324/2011),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   ottaa huomioon alueiden komitean 15. helmikuuta 2012 antaman lausunnon[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A7-0309/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 viite
Komission teksti	Tarkistus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen alakohdan sekä 209 artiklan 1 kohdan ja 212 artiklan 1 kohdan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen alakohdan,
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Olisi huomattava, että EAYY:t saattavat edistää koko unionin sopusointuista kehitystä ja erityisesti sen alueiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä auttaa osaltaan saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet. Ne voivat myös vaikuttaa myönteisesti alueellisen yhteistyön esteiden vähentämiseen niillä alueilla, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, joihin kuuluvat myös syrjäisimpien alueiden erityistilanteet, ja niillä voidaan myös vahvistaa yhteistyötä kolmansien maiden, merentakaisten maiden ja alueiden sekä unionin raja-alueiden välillä muun muassa hyödyntämällä unionin ulkoisen yhteistyön ohjelmia.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Tähän mennessä perustetuista EAYY:istä saadut kokemukset osoittavat, että tätä uutta oikeudellista välinettä käytetään myös muiden EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon liittyvässä yhteistyössä. EAYY:iden vaikuttavuutta ja tehokkuutta olisi lisättävä laajentamalla niiden toiminnan luonnetta.	(5) Tähän mennessä perustetuista EAYY:istä saadut kokemukset osoittavat, että tätä uutta oikeudellista välinettä käytetään myös muiden unionin politiikkojen täytäntöönpanoon liittyvässä yhteistyössä, muun muassa koheesiopolitiikkaan kuulumattomien ohjelmien tai niiden osien täytäntöönpanossa unionin rahoitustuen avulla. EAYY:iden vaikuttavuutta ja tehokkuutta olisi lisättävä laajentamalla niiden toiminnan luonnetta, poistamalla jäljellä olevat esteet ja helpottamalla EAYY:iden perustamista ja toimintaa samalla kun säilytetään jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa niitä EAYY:iden toimia, joita voidaan harjoittaa ilman unionin rahoitustukea. Olisi muistettava, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1083/2006 mukaan EAYY:illä on kussakin jäsenvaltiossa laajin oikeuskelpoisuus, johon kuuluu myös mahdollisuus tehdä sopimuksia muiden EAYY:iden tai muiden oikeussubjektien kanssa yhteisten yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi muun muassa makroalueellisten strategioiden entistä tehokkaamman toiminnan varmistamiseksi.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) EAYY:t toimivat luontaisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Ennen muutoksia EAYY-asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että sopimuksessa ja perussäännössä voidaan määrätä, mitä lakia sovelletaan mihinkin kysymyksiin ja että etusijalla on – kyseisessä artiklassa säädetyssä lakien soveltamisjärjestyksessä – sen jäsenvaltion, jossa EAYY:n kotipaikka on, kansallinen lainsäädäntö; tämä asia olisi näin ollen selkeytettävä. Sovellettavaa lakia koskevat määräykset olisi laajennettava koskemaan EAYY:n toimia ja toimintaa.	(6) EAYY:t toimivat luontaisesti useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Tämän vuoksi EAYY-asetuksessa säädetään mahdollisuudesta määrätä sopimuksessa ja perussäännössä, mitä lakia sovelletaan mihinkin kysymyksiin. Olisi selvennettävä, missä tapauksessa etusijalla on – kyseisessä artiklassa säädetyssä lakien soveltamisjärjestyksessä – sen jäsenvaltion, jossa EAYY:n kotipaikka on, kansallinen lainsäädäntö. Sovellettavaa lakia koskevat määräykset olisi laajennettava koskemaan EAYY:n toimia ja toimintaa edellyttäen, että jäsenvaltio voi harjoittaa oikeudellista valvontaa kussakin yksittäisessä tapauksessa.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) EAYY-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat olla EAYY:n jäseniä edellyttäen, että ne katsotaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, joten EAYY-yhtymien avulla voidaan tulevaisuudessa yhteisesti hallinnoida yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tai infrastruktuureja. Myös muut yksityis- tai julkisoikeudelliset toimijat voivat siis olla EAYY:n jäseniä. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun direktiivin 2004/17/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ’julkiset yritykset’ olisi myös luettava mukaan.	(8) EAYY-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan yksityisoikeudelliset yhteisöt voivat olla EAYY:n jäseniä edellyttäen, että ne katsotaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, joten EAYY-yhtymien avulla voidaan tulevaisuudessa yhteisesti hallinnoida erityisesti yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tai infrastruktuuriin liittyviä palveluja. Myös muut yksityis- tai julkisoikeudelliset toimijat voivat siis olla EAYY:n jäseniä. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ’julkiset yritykset’ olisi myös luettava mukaan samoin kuin yleistä taloudellista etua koskevia palveluja tuottavat yritykset muun muassa koulutuksen ja sairaanhoidon aloilla sekä sellaisilla sosiaalisiin tarpeisiin liittyvillä aloilla, jotka koskevat terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa, lastenhoitoa, työmarkkinoille pääsyä ja työmarkkinoille palaamista, sosiaalista asuntotuotantoa sekä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien hoitoa ja sosiaalista osallistamista.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannen kohdan mukaan mainittuun määräykseen perustuvaan lainsäädäntöön ei voida sisällyttää kolmansien maiden yhteisöjä. EAYY-asetuksessa ei nimenomaisesti kielletä kolmansien maiden yhteisöjä osallistumasta tämän asetuksen mukaisesti muodostettuun EAYY:hyn, jos se sallitaan kolmannen maan lainsäädännössä tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa.	(9) Asetus (EY) N:o 1082/2006 ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä kolmansista maista peräisin olevien yhteisöjen osallistumisesta tämän asetuksen mukaisesti eli vähintään kahdesta jäsenvaltiosta peräisin olevien jäsenten välillä muodostettuun EAYY:hyn. Ottaen huomioon niiden säännösten yhdenmukaistaminen, joilla säännellään yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehtävää yhteistyötä – pääasiassa eurooppalaisen naapuruuden välineen (ENI) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) nojalla tehtävän rajat ylittävän yhteistyön puitteissa, mutta myös EKR:n täydentävän rahoituksen ja Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisen valtioiden välisen yhteistyön puitteissa, jossa yhteistyöohjelmien perusteella ENI:n ja IPA:n määrärahoja siirretään niiden yhdistämiseksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahoihin – olisi nimenomaisesti säädettävä jäsenvaltion, myös sen syrjäisimpien alueiden, naapureina olevien kolmansien maiden jäsenten osallistumisesta vähintään kahden jäsenvaltion välillä perustettuun EAYY:hyn. Tämän olisi oltava mahdollista, jos se sallitaan kolmannen maan lainsäädännössä tai vähintään yhden osallistuvan jäsenvaltion ja kolmannen maan välisissä sopimuksissa.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Kokemuksen mukaan jäsenvaltioiden jäsenkelpoisia elimiä vastaavien kolmansien maiden viranomaisten tai muiden elinten osallistuminen on aiheuttanut vaikeuksia täytäntöönpanossa. Kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin olevien jäsenten perustamaan EAYY:hyn osallistuminen on kuitenkin vain yksi osa unionin sisäistä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Näin ollen osallistumista olisi selkeytettävä käyttämättä SEUT-sopimuksen eri oikeusperustaa.	(10) Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja sellaisen alueellisen yhteistyön tehostamiseksi, johon sisältyy yksi tai useampi rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön muoto EAYY:n jäsenten välillä, olisi sallittava jäsenvaltion, myös sen syrjäisimpien alueiden, naapureina olevien kolmansien maiden osallistuminen EAYY:hyn. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien mukaisilla toimilla, joita unioni yhteisrahoittaa, olisi siis edelleen pyrittävä koheesiopolitiikan tavoitteisiin, vaikka toimet toteutettaisiin osittain tai kokonaisuudessaan unionin alueen ulkopuolella, jolloin myös EAYY:n toimintaa harjoitetaan ainakin jossain määrin unionin alueen ulkopuolella. Tässä yhteydessä ja tapauksen mukaan sellaisen EAYY:n toiminnalla, jossa on myös jäseniä vähintään yhden jäsenvaltion, myös sen syrjäisimpien alueiden, naapureina olevista kolmansista maista, edistetään lähinnä satunnaisesti unionin ulkoista toimintapolitiikkaa, kuten kehitysyhteistyötä tai taloudellista ja teknistä sekä rahoitusyhteistyötä koskevia tavoitteita, sillä yhteistyöohjelmissa ja sen seurauksena EAYY:n toiminnassa – vaikka vähintään yhden jäsenvaltion, myös sen syrjäisimpien alueiden, naapureina olevat kolmannet maat osallistuisivatkin siihen – olisi keskityttävä ensisijaisesti unionin koheesiopolitiikan tavoitteisiin.
	Näin ollen vain yhden jäsenvaltion, myös sen syrjäisimpien alueiden, ja yhden tai useamman kolmannen maan välistä mahdollista kehitysyhteistyötä tai taloudellista ja teknistä sekä rahoitusyhteistyötä koskevat tavoitteet ainoastaan täydentävät jäsenvaltioiden, myös niiden syrjäisimpien alueiden, välisen koheesiopolitiikkaan perustuvan alueellisen yhteistyön tavoitteita. Siksi SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmas alakohta on riittävä oikeusperusta asetuksen antamista varten.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Euroopan alueellista yhteistyötä on vuodesta 1990 tuettu koheesiopoliittisin rahoitusvälinein, jolloin yhteistyö on aina ollut mahdollista rajallisessa määrässä tapauksia vain yhden jäsenvaltion ja jonkin kolmannen maan välillä. Näin ollen oikeudellinen väline EAYY olisi avattava myös tällaisia yhteistyömuotoja varten.	Poistetaan.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Koska kaudella 2014–2020 tulee saataville erityinen lisämääräraha unionin syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön, kolmansien maiden viranomaisten ja elinten ohella mukana pitäisi olla myös SEUT-sopimuksen liitteessä II lueteltuja merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’merentakaiset alueet’, viranomaisia ja elimiä. Perussopimuksen 203 artiklassa sallitaan tällainen yhteistyö.	(12) Sen jälkeen kun merentakaisen maan tai alueen (MMA) kansallisten, alueellisten, alialueellisten ja paikallisten viranomaisten ja järjestöjen ja tarvittaessa muiden julkisten elinten tai laitosten, mukaan lukien julkisten palvelujen tarjoajat, osallistuminen EAYY:hyn on hyväksytty merentakaisten alueiden assosiaatiosta unioniin tehdyn neuvoston päätöksen (EU) N:o …/2013 (MMA-assosiaatiopäätös) [...] artiklan perusteella ja ottaen huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 on määrä vahvistaa erityisellä lisämäärärahalla unionin syrjäisimpien alueiden yhteistyötä naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden ja joidenkin SEUT-sopimuksen liitteessä II lueteltujen naapurissa sijaitsevien MMA:iden kanssa, oikeudellinen väline EAYY olisi avattava myös MMA:ista peräisin oleville jäsenille. Oikeusvarmuuden ja avoimuuden vuoksi olisi määritettävä erityisiä hyväksymismenettelyjä MMA:sta peräisin olevien jäsenten liittymisestä EAYY:hyn sekä tarvittaessa erityisiä sääntöjä lainsäädännöstä, jota sovelletaan asianomaiseen EAYY:hyn, jossa on jäseniä myös MMA:sta.
	__________________
	1 Tarkka viittaus määritetään myöhemmin MMA-assosiaatiopäätöksestä käytävien neuvottelujen edettyä.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) EAYY-asetuksessa erotettiin toisistaan sopimus, jossa vahvistetaan perustettavan EAYY:n peruselementit, ja perussääntö, jossa vahvistetaan täytäntöönpanoelementit. Perussäännön oli silti sisällettävä kaikki sopimuksen määräykset. Siksi olisi täsmennettävä, että sopimus ja perussääntö ovat kaksi erillistä asiakirjaa, ja vaikka kumpikin on lähetettävä jäsenvaltioille, hyväksymismenettely olisi rajattava sopimukseen. Lisäksi eräiden elementtien, jotka tällä hetkellä sisältyvät perussääntöön, olisikin sen sijaan sisällyttävä sopimukseen.	(13) EAYY-asetuksessa erotetaan toisistaan sopimus, jossa vahvistetaan perustettavan EAYY:n peruselementit, ja perussääntö, jossa vahvistetaan täytäntöönpanoelementit. Perussäännön on silti sisällettävä kaikki sopimuksen määräykset. Olisi täsmennettävä, että sopimus ja perussääntö ovat kaksi erillistä asiakirjaa, ja vaikka kumpikin on lähetettävä jäsenvaltioille, hyväksymismenettely olisi rajattava sopimukseen. Lisäksi eräiden elementtien, jotka tällä hetkellä sisältyvät perussääntöön, olisikin sen sijaan sisällyttävä sopimukseen.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) EAYY:iden perustamisesta saatu kokemus on osoittanut, että jäsenvaltioiden suorittaman hyväksynnän kolmen kuukauden määräaikaa on harvoin noudatettu. Määräaika olisi siksi pidennettävä kuuteen kuukauteen. Jotta kyseisen määräajan jälkeen syntyisi oikeusvarmuus, sopimus olisi katsottava hyväksytyksi hiljaisella sopimuksella. Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia sääntöjä hyväksynnässä noudatettavaan menettelyyn, ja ne voivat luoda erityisiä sääntöjä EAYY-asetuksen täytäntöön panevien kansallisten sääntöjen puitteissa, joten poikkeuksia kuuden kuukauden jälkeistä hiljaista sopimusta koskevaan sääntöön ei pitäisi sallia.	(14) EAYY:iden perustamisesta saatu kokemus on osoittanut, että jäsenvaltioiden antaman hyväksynnän kolmen kuukauden määräaikaa on harvoin noudatettu. Määräaika olisi siksi pidennettävä kuuteen kuukauteen. Jotta kyseisen määräajan jälkeen syntyisi oikeusvarmuus, sopimus olisi tarvittaessa katsottava hyväksytyksi hiljaisella sopimuksella asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltion, jossa EAYY:n ehdotetun kotipaikan on määrä sijaita, olisi kuitenkin muodollisesti hyväksyttävä sopimus. Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia sääntöjä hyväksynnässä noudatettavaan menettelyyn, ja ne voivat luoda erityisiä sääntöjä EAYY-asetuksen täytäntöön panevien kansallisten sääntöjen puitteissa, joten poikkeuksia kuuden kuukauden jälkeistä hiljaista sopimusta koskevaan sääntöön ei tässä asetuksessa säädettyjä lukuun ottamatta pitäisi sallia.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Olisi täsmennettävä, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus, paitsi jos ne katsovat, että mukaan tulevan jäsenen osallistuminen ei ole EAYY-asetuksen, EAYY:n toimintaa koskevien sopimusluonnoksessa vahvistettujen unionin lainsäädännön muiden säännösten tai mukaan tulevan jäsenen toimivaltaa koskevasta kansallisesta aineellisesta oikeudesta tehdyn sopimusluonnoksen mukaista, tai että tällainen osallistuminen ei ole perusteltua kyseisen jäsenvaltion yleisen edun tai yhteiskuntapolitiikan vuoksi, ja tarkastelusta olisi jätettävä pois kaikki kansalliset lait, joissa edellytetään muita tai tiukempia sääntöjä ja menettelyjä kuin EAYY-asetuksessa.	(15) Olisi täsmennettävä, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimus, paitsi jos ne katsovat, että mukaan tulevan jäsenen osallistuminen ei ole EAYY-asetuksen, EAYY:n toimintaa koskevien sopimusluonnoksessa vahvistettujen unionin lainsäädännön muiden säännösten tai mukaan tulevan jäsenen valtuuksia ja toimivaltaa koskevan kansallisen aineellisen oikeuden säännösten mukaista, tai että tällainen osallistuminen ei ole perusteltua kyseisen jäsenvaltion yleisen edun tai yhteiskuntajärjestyksen vuoksi, tai että perussääntö ei ole sopimuksen mukainen, ja tarkastelusta olisi jätettävä pois kaikki kansalliset lait, joissa edellytetään muita tai tiukempia sääntöjä ja menettelyjä kuin EAYY-asetuksessa.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Koska EAYY-asetusta ei voida soveltaa kolmansissa maissa tai merentakaisilla alueilla, olisi täsmennettävä, että jäsenvaltion, jossa ehdotetun EAYY:n kotipaikka tulee sijaitsemaan, olisi lainsäädäntönsä nojalla perustettujen mukaan tulevien jäsenten osallistumista hyväksyessään taattava, että kyseisissä kolmansissa maissa tai merentakaisilla alueilla sovelletaan vastaavia edellytyksiä ja menettelyjä kuin EAYY-asetuksessa tai kansainvälisissä sopimuksissa, eritoten Euroopan neuvoston säännöstössä. Olisi myös täsmennettävä, että jos osallistujina on useita jäsenvaltioita ja yksi tai useampi kolmas maa tai merentakainen alue, olisi pidettävä riittävänä, että tällainen sopimus on tehty kyseisen kolmannen maan tai merentakaisen alueen ja yhden osallistuvan jäsenvaltion välillä.	(16) Koska EAYY-asetusta ei voida soveltaa kolmansissa maissa, olisi täsmennettävä, että jäsenvaltion, jossa ehdotetun EAYY:n kotipaikan on määrä sijaita, olisi lainsäädäntönsä nojalla perustettujen mukaan tulevien jäsenten osallistumista hyväksyessään varmistettava kuulemalla muita asianomaisia jäsenvaltioita, joiden lainsäädännön mukaisesti mukaan tulevat jäsenet on muodostettu, että kyseisissä kolmansissa maissa sovelletaan vastaavia edellytyksiä ja menettelyjä kuin EAYY-asetuksessa tai Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kansainvälisissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa, riippumatta siitä, ovatko ne myös unionin jäsenvaltioita, Madridin puiteyleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen perusteella. Olisi myös täsmennettävä, että jos osallistujina on useita jäsenvaltioita ja yksi tai useampi kolmas maa, olisi pidettävä riittävänä, että tällainen sopimus on tehty kyseisen kolmannen maan ja yhden osallistuvan jäsenvaltion välillä.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) MMA:iden ja unionin jäsenvaltioiden välisten sidosten vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden olisi osallistuttava MMA:ista mukaan tulevien jäsenten osallistumista koskeviin hyväksymismenettelyihin. Jäsenvaltion olisi sen ja MMA:n välisen erityisen hallintosuhteen mukaisesti joko hyväksyttävä tulevan jäsenen osallistuminen tai annettava jäsenvaltiolle, jossa EAYY:n kotipaikka sijaitsee, kirjallinen vahvistus siitä, että MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet mukaan tulevan jäsenen osallistumisen tässä asetuksessa vahvistettuja vastaavien edellytysten ja menettelyjen mukaisesti. Samaa menettelyä olisi sovellettava sellaiseen MMA:sta mukaan tulevaan jäseneen, joka haluaa liittyä olemassa olevaan EAYY:hyn.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Jotta kannustetaan uusia jäseniä liittymään olemassa olevaan EAYY:hyn, olisi yksinkertaistettava menettelyjä sopimusten muuttamiseksi tällaisissa tapauksissa. Muutoksista ei siis tarvitsisi ilmoittaa kaikille osallistuville jäsenvaltioille, vaan ainoastaan sille jäsenvaltiolle, jonka kansallisen lainsäädännön nojalla uusi mukaan tuleva jäsen perustetaan. Jos uusi mukaan tuleva jäsen on peräisin kolmannesta maasta tai merentakaiselta alueelta, tällaista yksinkertaistamista ei pitäisi soveltaa, jotta kaikki osallistuvat jäsenvaltiot voivat tarkistaa, onko liittyminen sen yleisen edun tai yhteiskuntapolitiikan mukaista.	(17) Jotta kannustetaan uusia jäseniä liittymään olemassa olevaan EAYY:hyn, olisi yksinkertaistettava menettelyjä sopimusten muuttamiseksi tällaisissa tapauksissa. Jos uusi jäsen on peräisin jäsenvaltiosta, joka on jo hyväksynyt sopimuksen, muutoksista ei siis tarvitsisi ilmoittaa kaikille osallistuville jäsenvaltioille, vaan ainoastaan sille jäsenvaltiolle, jonka kansallisen lainsäädännön nojalla uusi mukaan tuleva jäsen perustetaan, sekä sille jäsenvaltiolle, jossa EAYY:n kotipaikka sijaitsee. Sopimukseen myöhemmin tehtävistä muutoksista olisi ilmoitettava kaikille asianomaisille jäsenvaltioille. Jos uusi mukaan tuleva jäsen on peräisin jäsenvaltiosta, joka ei ole vielä hyväksynyt sopimusta, tai kolmannesta maasta tai merentakaiselta alueelta, tällaista yksinkertaistamista ei pitäisi soveltaa, jotta kaikki osallistuvat jäsenvaltiot voivat tarkistaa, onko liittyminen sen yleisen edun tai yhteiskuntajärjestyksen mukaista.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) EAYY:n tehtävät olisi laajennettava kattamaan alueellisen yhteistyön yleisen helpottamisen ja edistämisen, mihin kuuluu alueellisten ja paikallisten kysymysten strateginen suunnittelu ja hallinnointi koheesiopolitiikan ja unionin muiden politiikkojen mukaisesti; näin edistettäisiin Eurooppa 2020 -strategiaa tai makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoa. Lisäksi olisi täsmennettävä, että vähintään yhden jäsenen kussakin edustettuna olevassa jäsenvaltiossa olisi osoitettava pätevyytensä EAYY:n tehokkaan täytäntöönpanon tietyllä osa-alueella.	(19) EAYY:n tehtävät olisi laajennettava kattamaan alueellisen yhteistyön yleisen helpottamisen ja edistämisen, mihin kuuluu alueellisten ja paikallisten kysymysten strateginen suunnittelu ja hallinnointi koheesiopolitiikan ja unionin muiden politiikkojen mukaisesti; näin edistettäisiin Eurooppa 2020 -strategiaa tai makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoa. EAYY:n olisi voitava toteuttaa toimia, jotka saavat muuta rahoitustukea kuin unionin koheesiopolitiikan tarjoama tuki. Lisäksi olisi täsmennettävä, että jokaisen jäsenen kussakin edustettuna olevassa jäsenvaltiossa olisi osoitettava toimivaltansa EAYY:n tehokkaan täytäntöönpanon tietyllä osa-alueella, ellei jäsenvaltio tai kolmas maa hyväksy osallistumista siten, että jäsenellä ei ole toimivaltuuksia kaikkiin sopimuksessa eriteltyihin tehtäviin.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Vaikka on vahvistettu, että EAYY:n tehtävät eivät koske muun muassa ’sääntelyvaltuuksia’, joilla voi olla erilaiset oikeudelliset seuraamukset eri jäsenvaltioissa, olisi kuitenkin täsmennettävä, että EAYY:n yleiskokous saa määrittää EAYY:n hallinnoiman infrastruktuurin osan käytön ehdot ja edellytykset, käyttäjien maksettaviksi tulevat maksut mukaan luettuina.	(22) Vaikka on vahvistettu, että EAYY:n tehtävät eivät koske muun muassa ’sääntelyvaltuuksia’, joilla voi olla erilaiset oikeudelliset seuraamukset eri jäsenvaltioissa, olisi kuitenkin täsmennettävä, että EAYY:n yleiskokous saa, jos EAYY:n sopimuksissa niin nimenomaisesti määrätään, kansallista ja unionin lainsäädäntöä noudattaen määrittää EAYY:n hallinnoiman infrastruktuurin osan käytön ehdot ja edellytykset tai ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti yleistä taloudellista etua koskevia palveluja voidaan tarjota, käyttäjien maksettaviksi tulevat maksut mukaan luettuina.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Olisi täsmennettävä, ettei sopimuksessa tulisi ainoastaan toistaa viitettä yleisesti sovellettavaan lainsäädäntöön kuten 2 artiklassa jo säädetään, vaan siinä olisi myös lueteltava unionin tai kansalliset erityissäännöt, joita sovelletaan EAYY:hyn oikeushenkilönä tai sen toimintaan. Lisäksi olisi täsmennettävä, että tällainen kansallinen lainsäädäntö tai säännöt voivat olla sen jäsenvaltion lainsäädäntö tai säännöt, jossa sääntömääräiset elimet käyttävät toimivaltuuksiaan, varsinkin jos johtajan alaisuudessa työskentelevä henkilöstö on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa EAYY:n kotipaikka on, taikka jossa EAYY toteuttaa toimiaan tai jossa se hallinnoi yleistä taloudellista etua koskevia palveluja tai infrastruktuureja.	(24) Olisi täsmennettävä, ettei sopimuksessa pitäisi ainoastaan toistaa viitettä yleisesti sovellettavaan lainsäädäntöön kuten 2 artiklassa jo säädetään, vaan siinä olisi myös lueteltava unionin tai kansalliset säännöt, joita sovelletaan EAYY:hyn oikeushenkilönä tai sen toimintaan. Lisäksi olisi täsmennettävä, että tällainen kansallinen lainsäädäntö tai säännöt voivat olla sen jäsenvaltion lainsäädäntö tai säännöt, jossa sääntömääräiset elimet käyttävät toimivaltuuksiaan, varsinkin jos johtajan alaisuudessa työskentelevä henkilöstö on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa EAYY:n kotipaikka on, tai sopimuksessa eriteltyjen tehtävien perusteella toteutettaviin EAYY:n toimiin suoraan liittyvä sovellettava unionin ja kansallinen lainsäädäntö jäsenvaltiossa, jossa se hallinnoi yleistä etua koskevia palveluja tai infrastruktuureja.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) Olisi selkeytettävä, että sopimuksen – eikä siis perussäännön – olisi sisällettävä EAYY:n henkilöstöä koskevat säännöt sekä henkilöstöhallinnon ja työhönoton järjestelyjä koskevat periaatteet. EAYY:iden käytettävissä on useita vaihtoehtoja. Henkilöstöhallintoa ja työhönottoa koskevia erityisjärjestelyjä pitäisi kuitenkin käsitellä perussäännössä.	(26) Asian merkitys huomioon ottaen olisi täsmennettävä, että sopimuksen, eikä siis perussäännön, olisi sisällettävä EAYY:n henkilöstöä koskevat säännöt sekä henkilöstöhallinnon ja työhönoton järjestelyjä koskevat periaatteet. Olisi oltava mahdollista säätää, että sopimuksessa voidaan vahvistaa eri vaihtoehtoja sääntöjen valinnasta. Henkilöstöhallintoa ja työhönottoa koskevia erityisjärjestelyjä olisi käsiteltävä perussäännössä.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Jäsenvaltioiden olisi käytettävä enemmän sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 16 artiklassa säädettyjä mahdollisuuksia myöntää yhteisellä sopimuksella poikkeuksia kyseisen asetuksen 11–15 artiklasta (Sovellettavan lainsäädännön määrittäminen) tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien eduksi ja katsottava EAYY:iden henkilöstö tällaiseksi henkilöryhmäksi.	(27) Jäsenvaltioiden olisi käytettävä enemmän sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 säädettyjä mahdollisuuksia myöntää yhteisellä sopimuksella poikkeuksia kyseisessä asetuksessa säädetystä sovellettavan lainsäädännön määrittämisestä tiettyjen henkilöiden tai henkilöryhmien eduksi ja katsottava EAYY:iden henkilöstö tällaiseksi henkilöryhmäksi.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Olisi selkeytettävä, että sopimuksen – eikä siis perussäännön – olisi sisällettävä jäsenen vastuuta koskevat järjestelyt rajoitetun vastuun EAYY:n tapauksessa.	(28) Asian merkitys huomioon ottaen olisi täsmennettävä, että sopimuksen, eikä siis perussäännön, olisi sisällettävä jäsenen vastuuta koskevat järjestelyt rajoitetun vastuun EAYY:n tapauksessa.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) EAYY:t, joiden jäsenillä on rajoitettu vastuu, olisi erotettava selkeämmin niistä, joiden jäsenillä on rajoittamaton vastuu. Jotta ne EAYY:t, joiden jäsenillä on rajoitettu vastuu, voisivat toteuttaa mahdollisesti velkaa synnyttäviä toimia, jäsenvaltioiden olisi lisäksi saatava vaatia, että tällaiset EAYY:t ottavat asianmukaisen vakuutuksen, joka kattaa kyseisenlaiselle toiminnalle ominaiset riskit.	(31) EAYY:t, joiden jäsenillä on rajoitettu vastuu, olisi erotettava selkeämmin niistä, joiden jäsenillä on rajoittamaton vastuu. Jotta ne EAYY:t, joiden jäsenillä on rajoitettu vastuu, voisivat toteuttaa mahdollisesti velkaa synnyttäviä toimia, jäsenvaltioiden olisi lisäksi saatava vaatia, että tällaiset EAYY:t ottavat asianmukaisen vakuutuksen tai että niillä on asianmukainen rahoitusvakuus, joka kattaa kyseisenlaiselle toiminnalle ominaiset riskit.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) Olisi asetettava uusi määräaika seuraavaa kertomusta varten. Koska komissio pyrkii enenevässä määrin noudattamaan näyttöön perustuvaa politiikkaa, kyseisessä kertomuksessa olisi käsiteltävä tärkeimpiä arviointiin liittyviä kysymyksiä kuten tehokkuutta, vaikuttavuutta, eurooppalaista lisäarvoa, merkitsevyyttä ja kestävyyttä. Olisi myös täsmennettävä, että ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 307 artiklan ensimmäinen alakohta kyseinen kertomus olisi toimitettava myös alueiden komitealle.	(33) Olisi asetettava uusi määräaika seuraavaa kertomusta varten. Koska komissio pyrkii enenevässä määrin noudattamaan näyttöön perustuvaa politiikkaa, kyseisessä kertomuksessa olisi käsiteltävä tärkeimpiä arviointiperusteita kuten tehokkuutta, vaikuttavuutta, eurooppalaista lisäarvoa, merkitsevyyttä ja kestävyyttä. Vaikuttavuuden katsotaan kattavan myös komission eri yksiköiden sisäiset ja komission ja muiden elinten, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon, väliset toimenpiteet, joilla jaetaan tietoa EAYY-välineestä. Olisi myös täsmennettävä, että ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 307 artiklan ensimmäinen alakohta kyseinen kertomus olisi toimitettava myös alueiden komitealle.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Olisi täsmennettävä, että olemassa olevat EAYY:t eivät ole velvollisia mukauttamaan sopimustaan ja perussääntöään EAYY-asetukseen tehtyihin muutoksiin.	(34) Olisi täsmennettävä, että olemassa olevat EAYY:t eivät välttämättä mukauta sopimustaan ja perussääntöään EAYY-asetukseen tehtyihin muutoksiin.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Jotta voimassa olevat kansalliset säännöt voidaan mukauttaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ennen kuin Euroopan alueellisen yhteisön tavoitteen mukaiset ohjelmat on toimitettava komissiolle, kyseisen asetuksen soveltaminen olisi aloitettava kuusi kuukautta sen voimaantulopäivän jälkeen.	(36) Jotta voimassa olevat kansalliset säännöt voidaan mukauttaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ennen kuin Euroopan alueellisen yhteisön tavoitteen mukaiset ohjelmat on toimitettava komissiolle, tämän asetuksen soveltaminen olisi aloitettava kuusi kuukautta sen voimaantulopäivän jälkeen. Jäsenvaltioiden olisi voimassa olevia kansallisia säännöksiään mukauttaessaan varmistettava, että nimetään EAYY:iden hyväksymisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja että niiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelyjen mukaisesti kyseisten viranomaisten olisi oltava samoja elimiä, jotka vastaavat ilmoitusten vastaanottamisesta tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(36 a) Tämän asetuksen tehokkuuden, vaikuttavuuden, merkitsevyyden, eurooppalaisen lisäarvon ja yksinkertaistamismahdollisuuksien tarkastelua varten komission olisi laadittava asetuksen soveltamisesta kertomus, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018. Tämä kertomus olisi laadittava asianmukaisten kuulemisten, myös asiantuntijoiden kuulemisen perusteella. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan tämän asetuksen soveltamisen arvioinnissa käytettävien indikaattoreiden luettelo.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 1 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. EAYY:n tavoitteena on helpottaa ja edistää 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsentensä välistä alueellista yhteistyötä, johon sisältyy yksi tai useampi rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön muoto, tavoitteenaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.”. 2. EAYY:n tavoitteena on helpottaa ja edistää erityisesti 3 artiklan 1 kohdassa määritettyjen jäsentensä välistä alueellista yhteistyötä, johon sisältyy yksi tai useampi rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön muoto, tavoitteenaan unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.”.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus ”1. EAYY:n toimiin ja toimintaan sovelletaan ”1. EAYY:n sääntömääräisten elinten toimiin sovelletaan a) tätä asetusta ja tarvittaessa EAYY:n toimintaa koskevaa unionin muuta lainsäädäntöä; a) tätä asetusta; b) 8 artiklassa tarkoitetun sopimuksen määräyksiä silloin, kun se tässä asetuksessa nimenomaisesti sallitaan; b) 8 artiklassa tarkoitettua sopimusta silloin, kun se tässä asetuksessa nimenomaisesti sallitaan; ja c) niiden asioiden osalta, jotka eivät kuulu tai jotka kuuluvat vain osittain tämän asetuksen soveltamisalaan, sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa EAYY:n kotipaikka on, tai silloin, kun se tässä asetuksessa sallitaan, sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa sääntömääräiset elimet käyttävät toimivaltaansa tai jossa EAYY toteuttaa toimiaan. c) niiden asioiden osalta, jotka eivät kuulu tai jotka kuuluvat vain osittain tämän asetuksen soveltamisalaan, sen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, jossa EAYY:n kotipaikka sijaitsee.   Sovellettavaa lakia määritettäessä EAYY katsotaan siihen jäsenvaltioon kuuluvaksi yhteisöksi, jossa sen kotipaikka on.”. Jos on tarpeen määrittää unionin tai kansainvälisen yksityisoikeuden nojalla sovellettava laki, EAYY katsotaan siihen jäsenvaltioon kuuluvaksi yhteisöksi, jossa sen kotipaikka on.”.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1082/2006 2 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   2 a) Lisätään kohta seuraavasti:   ”1 a. EAYY:n toimintaan 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi unionin sisällä sovelletaan unionin lainsäädäntöä ja 8 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa määritettyä kansallista lainsäädäntöä.   Toiminnassa, jota yhteisrahoitetaan unionin talousarviosta, noudatetaan sen soveltamista koskevan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön vaatimuksia.”.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti Tarkistus e) kolmansista maista tai merentakaisilta alueilta peräisin olevat kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai elimet tai d alakohdassa tarkoitettuja vastaavat julkiset yritykset 3 a artiklan 1 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.”. e) kolmansista maista peräisin olevat kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai elimet tai d alakohdassa tarkoitettuja vastaavat julkiset yritykset 3 a artiklassa vahvistetuin edellytyksin.”.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   e a) sovellettavan kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti yleistä taloudellista etua koskevia palveluja tuottavat yritykset.”.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 3 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus ”2. EAYY:n on koostuttava jäsenistä, jotka sijaitsevat vähintään kahden jäsenvaltion alueella, jollei 3 a artiklan 2 kohdassa toisin säädetä.”. ”2. EAYY:n on koostuttava jäsenistä, jotka sijaitsevat vähintään kahden jäsenvaltion alueella, jollei 3 a artiklan 2 ja 5 kohdassa toisin säädetä.”.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 3 a artikla
Komission teksti Tarkistus “3 a artikla “3 a artikla Kolmansista maista tai merentakaisilta alueilta peräisin olevien jäsenten liittyminen Kolmansista maista tai merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta (MMA) peräisin olevien jäsenten liittyminen 1. EAYY voi 4 artiklan 3 a kohdan mukaisesti koostua jäsenistä, jotka ovat peräisin vähintään kahdesta jäsenvaltiosta ja yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta tai merentakaiselta alueelta, jossa kyseiset jäsenvaltiot ja kolmannet maat tai merentakaiset alueet yhdessä toteuttavat alueellisia yhteistyötoimia tai unionin tukemia ohjelmia. 1. EAYY voi 4 artiklan 3 a kohdan mukaisesti koostua jäsenistä, jotka ovat peräisin vähintään kahdesta jäsenvaltiosta ja yhdestä tai useammasta vähintään yhden jäsenvaltion, sen syrjäisimmät alueet mukaan luettuina, naapurissa sijaitsevasta kolmannesta maasta, jossa kyseiset jäsenvaltiot ja kolmannet maat toteuttavat yhdessä alueellisia yhteistyötoimia tai unionin tukemia ohjelmia.   1 a. Tässä asetuksessa kolmannen maan tai MMA:n katsotaan olevan jäsenvaltion tai jäsenvaltion syrjäisimmän alueen naapuri, jos kolmannella maalla tai MMA:lla ja jäsenvaltiolla on yhteinen maaraja tai jos sekä kolmas maa ja/tai MMA että jäsenvaltio ovat jäsenkelpoisia yhteisen merirajat ylittävän, valtioiden välisen Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelman mukaisesti tai jonkin muun rajat ylittävän, meren ylittävän tai merialtaan yhteistyöohjelman mukaisesti, myös silloin, kun niitä erottavat kansainväliset vedet. 2. EAYY voi koostua ainoastaan yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä kolmannesta maasta tai merentakaiselta alueelta peräisin olevasta jäsenestä, jos kyseinen jäsenvaltio katsoo tällaisen EAYY:n soveltuvan kyseisen kolmannen maan tai merentakaisen alueen kanssa tehtävään alueelliseen yhteistyöhön tai kahdenvälisiin suhteisiin.”. 2. EAYY voi koostua ainoastaan yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä tai useammasta jäsenvaltion tai sen syrjäisimpien alueiden naapurissa sijaitsevasta kolmannesta maasta peräisin olevasta jäsenestä, jos kyseinen jäsenvaltio katsoo tällaisen EAYY:n soveltuvan rajat ylittävän tai valtioiden välisen yhteistyön yhteydessä tehtävään alueelliseen yhteistyöhön tai kahdenvälisiin suhteisiin kyseisten kolmansien maiden kanssa.   2 a. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös jäsenvaltion tai sen syrjäisimpien alueiden naapureina olevien kolmansien maiden välisiin merirajoihin.   2 b. EAYY voi 4 a artiklan mukaisesti ja tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen koostua myös jäsenistä, jotka ovat peräisin yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta, niiden syrjäisimmät alueet mukaan luettuina, ja yhdestä tai useammasta MMA:sta, minkä lisäksi jäseniä voi olla myös yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta.   2 c. EAYY voi 4 a artiklan mukaisesti ja tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen koostua myös jäsenistä, jotka ovat peräisin vain yhdestä jäsenvaltiosta tai sen syrjäisimmiltä alueilta ja yhdestä tai useammasta MMA:sta, minkä lisäksi jäseniä voi olla myös yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta.   2 d. EAYY:tä ei voida perustaa vain jäsenvaltiosta ja yhdestä tai useammasta kyseiseen jäsenvaltioon sidoksista olevasta MMA:sta peräisin olevien jäsenten välillä.”.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 4 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus ”3. Mukaan tulevan jäsenen tehtyä 2 kohdan mukaisen ilmoituksen asianomaisen jäsenvaltion on perustuslailliset rakenteensa huomioon ottaen hyväksyttävä sopimus ja mukaan tulevan jäsenen osallistuminen EAYY:hyn, paitsi jos se katsoo, että tällainen osallistuminen ei ole tämän asetuksen, muun EAYY:n toimintaa koskevan unionin lainsäädännön tai mukaan tulevan jäsenen toimivaltaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaista tai että tällainen osallistuminen ei ole perusteltua kyseisen jäsenvaltion yleisen edun tai yhteiskuntapolitiikan vuoksi. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava syyt sopimuksen hyväksymättä jättämiselle tai ehdotettava sopimukseen tarvittavia muutoksia, jotka mahdollistavat mukaan tulevan jäsenen osallistumisen. ”3. Mukaan tulevan jäsenen tehtyä 2 kohdan mukaisen ilmoituksen ilmoituksen vastaanottaneen jäsenvaltion on valtiosääntöoikeudelliset rakenteensa huomioon ottaen hyväksyttävä mukaan tulevan jäsenen osallistuminen EAYY:hyn ja sopimus, paitsi jos se katsoo, että   a) tällainen osallistuminen tai sopimus ei ole seuraavien mukaista:   i) tämä asetus   ii) EAYY:n toimia ja toimintaa koskeva unionin lainsäädäntö tai   iii) mukaan tulevan jäsenen valtuuksia ja toimivaltaa koskeva kansallinen lainsäädäntö;   b) tällainen osallistuminen ei ole perusteltua kyseisen jäsenvaltion yleisen edun tai yhteiskuntapolitiikan vuoksi tai   c) perussääntö ei ole sopimuksen mukainen.   Jos jäsenvaltio ei hyväksy sopimusta, sen on ilmoitettava syyt sopimuksen hyväksymättä jättämiselle ja tarvittaessa ehdotettava sopimukseen tarvittavia muutoksia. Jäsenvaltion on tehtävä päätös kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona 2 kohdan mukainen hakemus on vastaanotettu. Jos asianomainen jäsenvaltio ei tee päätöstä asetetussa määräajassa, sopimus katsotaan hyväksytyksi. Jäsenvaltion on tehtävä päätös kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona 2 kohdan mukainen ilmoitus on vastaanotettu. Jos ilmoituksen vastaanottanut jäsenvaltio ei ilmoita vastustavansa asiaa asetetussa määräajassa, sopimus katsotaan hyväksytyksi. Jäsenvaltion, jossa EAYY:n ehdotetun kotipaikan on määrä sijaita, on kuitenkin muodollisesti hyväksyttävä sopimus ennen kuin EAYY voidaan perustaa.   Jäsenvaltion mahdollisesti esittämä lisätietopyyntö keskeyttää määräajan. Keskeytysaika alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona jäsenvaltio on lähettänyt huomautuksensa mukaan tulevalle jäsenelle, ja kestää siihen asti, kun mukaan tuleva jäsen on vastannut huomautuksiin. Määräaika ei kuitenkaan keskeydy, mikäli mukaan tuleva jäsen on toimittanut vastauksensa jäsenvaltion huomautuksiin kymmenen päivän kuluessa keskeytysajan alkamisesta. Päättäessään mukaan tulevan jäsenen osallistumisesta EAYY:hyn jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia sääntöjään.”. Päättäessään mukaan tulevan jäsenen osallistumisesta EAYY:hyn jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia sääntöjään.”.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 4 a artikla – 3 a kohta
Komission teksti Tarkistus ”3 a. Kun on kyse EAYY:stä, johon mukaan tulevat jäsenet ovat peräisin kolmansista maista tai merentakaisilta alueilta, sen jäsenvaltion, jossa EAYY:n ehdotettu kotipaikka tulee sijaitsemaan, on varmistettava, että 3 a artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät ja että kolmas maa tai jäsenvaltio, jonka lainsäädännön nojalla merentakaiselta alueelta peräisin oleva mukaan tuleva jäsen on perustettu, ovat hyväksyneet mukaan tulevan jäsenen osallistumisen tässä asetuksessa säädettyjä vastaavin edellytyksin ja menettelyin, tai vähintään yhden jäsenvaltion, jonka lainsäädännön nojalla tuleva jäsen on perustettu, ja tällaisen kolmannen maan tai merentakaisen alueen välisen sopimuksen mukaisesti. Tällöin sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa.”. ”3 a. Kun on kyse EAYY:stä, johon mukaan tulevat jäsenet ovat peräisin kolmansista maista, sen jäsenvaltion, jossa EAYY:n ehdotetun kotipaikan on määrä sijaita, on muita asianomaisia jäsenvaltioita kuulemalla varmistettava, että 3 a artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät ja että kolmas maa on hyväksynyt mukaan tulevan jäsenen osallistumisen   i) tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä vastaavien edellytysten ja menettelyjen mukaisesti tai   ii) vähintään yhden sellaisen jäsenvaltion, jonka lainsäädännön nojalla mukaan tuleva jäsen on perustettu, ja tällaisen kolmannen maan välisen sopimuksen mukaisesti.”.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – c alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 4 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus ”5. Jäsenet sopivat 8 artiklassa tarkoitetusta sopimuksesta ja varmistuvat johdonmukaisuudesta jäsenvaltioiden antaman hyväksynnän tai niiden ehdottamien muutosten kanssa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti. ”5. Jäsenet sopivat 8 artiklassa tarkoitetusta sopimuksesta ja varmistuvat johdonmukaisuudesta hyväksynnän kanssa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – c alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 4 artikla – 6 kohta
Komission teksti Tarkistus 6. EAYY ilmoittaa sopimukseen tai perussääntöön tehdyt muutokset jäsenvaltioille, joiden lainsäädännön nojalla sen jäsenet on perustettu. 6. EAYY ilmoittaa sopimukseen tai perussääntöön tehdyt muutokset jäsenvaltioille, joiden lainsäädännön nojalla sen jäsenet on perustettu. Kyseisten jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimuksen muutokset tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen lukuun ottamatta yksinomaan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uuden jäsenen liittymistä. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä sopimuksen muutokset tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.     6 a. Uusien jäsenten liittymiseen olemassa olevaan EAYY:hyn sovelletaan seuraavia säännöksiä: Jos olemassa olevaan EAYY:hyn liittyy uusi jäsen sopimuksen jo hyväksyneestä jäsenvaltiosta, ainoastaan sen jäsenvaltion, jonka lainsäädännön nojalla uusi jäsen on perustettu, on hyväksyttävä liittyminen. Tällöin sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa. a) Sopimuksen jo hyväksyneestä jäsenvaltiosta peräisin olevan uuden jäsenen liittyessä osallistumisen hyväksyy 3 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ainoastaan se jäsenvaltio, jonka lainsäädännön nojalla uusi jäsen on perustettu, ja asiasta ilmoitetaan jäsenvaltiolle, jossa EAYY:n kotipaikka sijaitsee.   b) Jäsenvaltiosta, joka ei ole vielä hyväksynyt sopimusta, peräisin olevan uuden jäsenen liittyessä sovelletaan 6 kohdassa vahvistettua menettelyä. Jos olemassa olevaan EAYY:hyn liittyy uusi jäsen kolmannesta maasta tai merentakaiselta alueelta, kaikkien jäsenvaltioiden, jotka ovat jo hyväksyneet sopimuksen, on hyväksyttävä liittyminen. Tällöin sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa.”. c) Kolmannesta maasta peräisin olevan uuden jäsenen liittyessä jo olemassa olevaan EAYY:hyn se jäsenvaltio, jossa EAYY:n kotipaikka sijaitsee, tarkastelee liittymistä 3 kohdan a alakohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.”.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1082/2006 4 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   5 a) Lisätään artikla seuraavasti:   ”4 a artikla   MMA:sta peräisin olevien jäsenten osallistuminen   Kun on kyse EAYY:stä, johon mukaan tuleva jäsen on peräisin MMA:sta, sen jäsenvaltion, johon MMA on sidoksissa, on varmistettava, että 3 a artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät, ja sen suhteesta MMA:han riippuen joko   a) hyväksyttävä mukaan tulevan jäsenen osallistuminen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tai   b) annettava jäsenvaltiolle, jossa EAYY:n ehdotetun kotipaikan on määrä sijaita, kirjallinen vahvistus siitä, että MMA:n toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet tulevan jäsenen osallistumisen tässä asetuksessa vahvistettuja vastaavien edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.”.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 6 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 5 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Sopimus ja perussääntö ja niihin myöhemmin tehdyt muutokset on rekisteröitävä ja/tai julkaistava siinä jäsenvaltiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa asianomaisen EAYY:n kotipaikka on. EAYY saa oikeushenkilön aseman päivänä, jona rekisteröinti tai julkaiseminen suoritetaan, sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin. Jäsenten on ilmoitettava sopimuksen rekisteröimisestä tai julkaisemisesta asianomaisille jäsenvaltioille, komissiolle ja alueiden komitealle. 1. Sopimus ja perussääntö ja niihin myöhemmin tehdyt muutokset on rekisteröitävä ja/tai julkaistava siinä jäsenvaltiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa asianomaisen EAYY:n kotipaikka on. EAYY saa oikeushenkilön aseman päivänä, jona rekisteröinti tai julkaiseminen suoritetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomaisen EAYY:n kotipaikka on, sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin. Jäsenten on ilmoitettava sopimuksen rekisteröimisestä tai julkaisemisesta asianomaisille jäsenvaltioille ja alueiden komitealle. 2. EAYY:n on varmistettava, että komissiolle lähetetään kymmenen työpäivän kuluessa sopimuksen rekisteröimisestä tai julkaisemisesta tämän asetuksen liitteessä olevan mallin mukainen pyyntö. Komissio toimittaa sen jälkeen Euroopan unionin julkaisutoimistoon kyseisen pyynnön julkaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ilmoituksen EAYY:n perustamisesta sekä tämän asetuksen liitteessä vahvistetut tiedot.”. 2. EAYY:n on varmistettava, että alueiden komitealle lähetetään kymmenen työpäivän kuluessa sopimuksen rekisteröimisestä tai julkaisemisesta tämän asetuksen liitteessä olevan mallin mukainen pyyntö. Alueiden komitea toimittaa sen jälkeen Euroopan unionin julkaisutoimistoon kyseisen pyynnön julkaista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ilmoituksen EAYY:n perustamisesta sekä tämän asetuksen liitteessä vahvistetut tiedot.”.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 8 kohta – a alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 7 artikla – 2–3 kohta
Komission teksti Tarkistus ”2. EAYY toimii sille annettujen tehtävien puitteissa, jotka ovat alueellisen yhteistyön helpottaminen ja edistäminen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja jotka sen jäsenten on määriteltävä sillä perusteella, että kyseiset tehtävät sisältyvät toimivaltuuksiin, jotka vähintään yhdellä jäsenellä kustakin kyseisessä EAYY:ssä edustettuna olevasta valtiosta on kansallisen lainsäädännön mukaisesti. ”2. EAYY toimii sille annettujen tehtävien puitteissa, jotka ovat alueellisen yhteistyön helpottaminen ja edistäminen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi sekä sisämarkkinoiden esteiden poistaminen ja jotka sen jäsenten on määriteltävä siten, että ne sisältyvät kaikkien jäsenten toimivaltuuksiin, ellei jäsenvaltio tai kolmas maa hyväksy kansallisen lainsäädäntönsä nojalla perustetun jäsenen osallistumista, vaikka tällä ei olisi toimivaltuuksia kaikkiin sopimuksessa eriteltyihin tehtäviin. 3. EAYY voi toteuttaa erityisiä jäsentensä välisiä alueellisen yhteistyön toimia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tavoitteen mukaisesti, riippumatta siitä, osallistuuko unioni niiden rahoitukseen. 3. EAYY voi toteuttaa erityisiä jäsentensä välisiä alueellisen yhteistyön toimia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tavoitteen mukaisesti, riippumatta siitä, osallistuuko unioni niiden rahoitukseen. EAYY:n tehtäviin voi kuulua erityisesti unionin Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja/tai koheesiorahastosta osarahoittamien alueellisen yhteistyön ohjelmien tai niiden osien tai toimien täytäntöönpano. EAYY:n tehtäviin voi kuulua ensisijaisesti unionin Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja/tai koheesiorahastosta osarahoittamien alueellisen yhteistyön ohjelmien tai niiden osien tai toimien täytäntöönpano. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niitä tehtäviä, joita EAYY voi suorittaa ilman unionin rahallista tukea. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi sulkea pois unionin koheesiopolitiikan vuosien 2014–2020 osalta hyväksyttyihin investointiprioriteetteihin kuuluvia toimia.”. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niitä tehtäviä, joita EAYY voi suorittaa ilman unionin rahoitustukea. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi 13 artiklaa rajoittamatta sulkea pois tehtäviä, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o […]/2013 [EAY-asetus] 6 artiklassa tarkoitettuja investointiprioriteetteja.”.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 8 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti Tarkistus ”EAYY:n 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yleiskokous voi kuitenkin määrittää EAYY:n hallinnoiman infrastruktuurin osan käytön ehdot ja edellytykset, mukaan luettuna käyttäjien maksettaviksi tulevat maksut.”. ”Sovellettavan kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu EAYY:n yleiskokous voi kuitenkin määrittää EAYY:n hallinnoiman infrastruktuurin osan käytön ehdot ja edellytykset tai ehdot ja edellytykset, joiden mukaan yleistä taloudellista etua koskevia palveluja tarjotaan, mukaan luettuna käyttäjien maksettaviksi tulevat maksut.”
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 9 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus ”2. Sopimuksessa on mainittava ”2. Sopimuksessa on mainittava a) EAYY:n nimi ja kotipaikka; a) EAYY:n nimi ja kotipaikka; b) se maantieteellinen alue, jolla EAYY voi suorittaa tehtäviään; b) se maantieteellinen alue, jolla EAYY voi suorittaa tehtäviään; c) EAYY:n toiminnan tavoite ja tehtävät; c) EAYY:n toiminnan tavoite ja tehtävät; d) sen toiminnan kesto ja sen purkamisen edellytykset; d) EAYY:n kesto ja sen purkamisen edellytykset; e) luettelo sen jäsenistä; e) luettelo EAYY:n jäsenistä;   e a) luettelo EAYY:n elimistä ja niiden toimivaltuuksista; f) sopimuksen tulkintaan ja täytäntöönpanoon erityisesti sovellettava unionin tai kansallinen lainsäädäntö; f) sopimuksen tulkintaan ja täytäntöönpanoon sovellettava unionin lainsäädäntö ja sen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö, jossa EAYY:n kotipaikka on;   f a) sovellettava unionin lainsäädäntö ja sen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö, jossa EAYY:n sääntömääräiset elimet toimivat; g) tarvittaessa kolmansien maiden tai merentakaisten alueiden osallistumista koskevat järjestelyt; g) tarvittaessa järjestelyt kolmansista maista tai MMA:ista peräisin olevien jäsenten osallistumista varten, mukaan lukien sovellettavan lain määrittäminen, jos EAYY suorittaa tehtäviään kolmansissa maissa tai MMA:issa; h) sen toimintaan erityisesti sovellettava unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö, joka voi olla sen jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa sääntömääräiset elimet käyttävät toimivaltuuksiaan tai jossa EAYY toteuttaa toimiaan; h) sopimuksessa eriteltyjen tehtävien puitteissa toteutettuihin EAYY:n toimiin suoraan liittyvä sovellettava unionin lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö; i) EAYY:n henkilöstöä koskevat säännöt sekä henkilöstöhallinnon ja työhönoton järjestelyjä koskevat periaatteet; i) EAYY:n henkilöstöä koskevat säännöt sekä henkilöstöhallinnon ja työhönoton järjestelyjä koskevat periaatteet; j) rajoitetun vastuun EAYY:n tapauksessa jäsenten vastuuta koskevat järjestelyt 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti; j) EAYY:n ja sen jäsenten vastuuta koskevat järjestelyt 12 artiklan mukaisesti; k) vastavuoroista tunnustamista koskevat asianmukaiset järjestelyt, myös julkisten varojen hoidon valvontamenettely; ja k) vastavuoroista tunnustamista koskevat asianmukaiset järjestelyt, myös julkisten varojen hoidon valvontamenettely; ja l) sopimuksen muuttamista koskevat menettelyt, joiden on oltava 4 ja 5 artiklassa säädettyjen velvoitteiden mukaiset. l) perussäännön hyväksymistä ja sopimuksen muuttamista koskevat menettelyt, joiden on oltava 4 ja 5 artiklassa säädettyjen velvoitteiden mukaiset. Jos EAYY vain hallinnoi yhteistyöohjelmaa tai sen osaa Euroopan unionin koheesiopolitiikan puitteissa tai jos EAYY:n toiminta liittyy alueiden väliseen yhteistyöhön tai verkostoihin, b alakohdan mukaisia tietoja ei vaadita. Jos EAYY:n tehtävät koskevat yksinomaan asetuksen (EU) N:o […]/2013 [EAY-asetus] mukaisen yhteistyöohjelman tai sen osan hallinnointia tai jos EAYY liittyy alueiden väliseen yhteistyöhön tai verkostoihin, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei vaadita. EAYY:n henkilöstöä koskevat seuraavat i alakohdassa tarkoitetut säännöt:   a) sen jäsenvaltion säännöt, jossa EAYY:n kotipaikka on;   b) sen jäsenvaltion säännöt, johon EAYY:n henkilöstö on tosiasiallisesti sijoittautunut; tai   c) sen jäsenvaltion säännöt, jonka kansalaisia henkilöstö on.   Jotta samassa paikassa työskentelevää henkilöstöä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, kansallista julkis- tai yksityisoikeudellista sääntelyä voidaan täydentää EAYY:n vahvistamilla tapauskohtaisilla säännöillä.”.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 10 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti: Korvataan 9 artikla seuraavasti:   ”1. EAYY:n jäsenten on hyväksyttävä sopimukseen perustuva EAYY:n perussääntö yksimielisesti ja sopimuksen mukaisesti. ”2. Perussäännön on käsitettävä ainakin seuraavat asiat: 2. Perussäännön on käsitettävä ainakin seuraavat asiat: a) EAYY:n elinten toimintaa ja niiden toimivaltuuksia koskevat määräykset sekä jäsenten edustajien lukumäärä asianomaisissa elimissä; a) EAYY:n elinten toimintaa ja niiden toimivaltuuksia koskevat määräykset sekä jäsenten edustajien lukumäärä asianomaisissa elimissä; b) EAYY:n päätöksentekomenettelyt; b) EAYY:n päätöksentekomenettelyt; c) työkieli tai -kielet; c) EAYY:n työkieli tai -kielet; d) sen toimintaa koskevat järjestelyt; d) EAYY:n toimintaa koskevat järjestelyt;   e) henkilöstöhallintoa ja työhönottoa koskevat erityisjärjestelyt; e) EAYY:n henkilöstöhallintoa ja työhönottoa koskevat menettelyt; f) kunkin EAYY:n jäsenen rahoitusosuutta koskevat järjestelyt; f) EAYY:n jäsenten rahoitusosuutta koskevat järjestelyt; g) talousarviota ja kirjanpitoa koskevat säännöt kunkin jäsenen osalta; g) EAYY:n jäsenten talousarviota ja kirjanpitoa koskevat säännöt; h) EAYY:n tilinpidon riippumattoman ulkopuolisen tilintarkastajan nimeäminen; h) EAYY:n tilinpidon riippumattoman ulkopuolisen tilintarkastajan nimeäminen; ja i) jäsenten vastuuta koskevat järjestelyt 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ja   j) perussäännön muuttamista koskevat menettelyt, joiden on oltava 4 ja 5 artiklassa säädettyjen velvoitteiden mukaiset.”. j) EAYY:n perussäännön muuttamista koskevat menettelyt, joiden on oltava 4 ja 5 artiklassa säädettyjen velvoitteiden mukaiset.”.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 12 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 12 artikla
Komission teksti Tarkistus Muutetaan 12 artikla seuraavasti: Muutetaan 12 artikla seuraavasti: a) Lisätään 1 kohtaan seuraava alakohta: a) Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”EAYY vastaa kaikista veloistaan.” ”EAYY vastaa kaikista veloistaan.” b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: b) Korvataan 2 kohta seuraavasti: "2. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, sikäli kuin EAYY:n varat eivät riitä sen vastuiden kattamiseen, sen jäsenet ovat vastuussa EAYY:n veloista niiden luonteesta riippumatta siten, että kunkin jäsenen osuus määräytyy suhteessa sen rahoitusosuuteen. Rahoitusosuuksia koskevat järjestelyt vahvistetaan perussäännössä. "2. Sikäli kuin EAYY:n varat eivät riitä sen vastuiden kattamiseen, sen jäsenet ovat vastuussa EAYY:n veloista niiden luonteesta riippumatta siten, että kunkin jäsenen osuus määräytyy suhteessa sen rahoitusosuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Rahoitusosuuksia koskevat järjestelyt vahvistetaan perussäännössä. Jäsenet voivat sitoutua perussäännössä siihen, että sen jälkeen kun niiden jäsenyys EAYY:ssä on päättynyt, ne ovat vastuussa niistä velvoitteista, jotka ovat syntyneet niiden jäsenyyden aikaisesta EAYY:n toiminnasta. Jäsenet voivat sitoutua perussäännössä siihen, että sen jälkeen kun niiden jäsenyys EAYY:ssä on päättynyt, ne ovat vastuussa niistä velvoitteista, jotka ovat syntyneet niiden jäsenyyden aikaisesta EAYY:n toiminnasta. 2 a. Jos vähintään yhden EAYY:n jäsenellä on rajoitettu vastuu tai ei vastuuta ollenkaan sen kansallisen lainsäädännön perusteella, jonka nojalla jäsen on perustettu, myös muut jäsenet voivat rajoittaa vastuutaan sopimuksessa. 2 a. Jos vähintään yhdellä jäsenvaltiosta peräisin olevalla EAYY:n jäsenellä on rajoitettu vastuu sen kansallisen lainsäädännön perusteella, jonka nojalla jäsen on perustettu, myös muut jäsenet voivat rajoittaa vastuutaan sopimuksessa, jos se on mahdollista tämän asetuksen täytäntöön panevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sellaisen EAYY:n nimeen, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, on lisättävä sanat ”rajoitettu vastuu”. Sellaisen EAYY:n nimeen, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, on lisättävä sanat ”rajoitettu vastuu”. Sellaisen EAYY:n, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, sopimus, perussääntö ja kirjanpito on julkistettava ainakin samalla tavoin kuin sellaisen muuntyyppisen oikeussubjektin osalta, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu ja joka on perustettu sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jossa asianomaisen EAYY:n kotipaikka on. Sellaisen EAYY:n, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, sopimus, perussääntö ja kirjanpito on julkistettava ainakin samalla tavoin kuin sellaisen muuntyyppisen oikeussubjektin osalta, jolla on rajoitettu vastuu sen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jossa asianomaisen EAYY:n kotipaikka on. Sellaisen EAYY:n osalta, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, jäsenvaltiot voivat vaatia, että EAYY ottaa asianmukaisen vakuutuksen kyseisen EAYY:n toiminnalle ominaisten riskien kattamiseksi.”. Sellaisen EAYY:n osalta, jonka jäsenillä on rajoitettu vastuu, asianomaiset jäsenvaltiot voivat vaatia, että EAYY ottaa asianmukaisen vakuutuksen tai että sillä on asianmukainen jäsenvaltioon sijoittautuneen pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä takuu tai siihen sovelletaan julkisyhteisön tai jäsenvaltion takuuksi antamaa välinettä, joka kattaa EAYY:n kyseisenlaiselle toiminnalle ominaiset riskit.”.
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 14 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 16 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus ”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. ”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan lukien hyväksynnästä vastaavista toimivaltaisista viranomaisista päättäminen kyseisten jäsenvaltioiden oikeudellisten ja hallinnollisten järjestelyjen mukaisesti.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 14 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 16 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut säännökset, sikäli kuin ne koskevat jäsenvaltiota, johon MMA on sidoksissa, koskevat myös tämän asetuksen tosiasiallista soveltamista sen MMA:n osalta, joka sijaitsee muiden jäsenvaltioiden tai näiden syrjäisimpien alueiden naapurissa, ottaen huomioon jäsenvaltion suhde MMA:han.”.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 15 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 17 artikla
Komission teksti Tarkistus ”Komissio toimittaa vuoden 2018 puolivälissä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta, tehokkuudesta, vaikuttavuudesta, merkitsevyydestä, eurooppalaisesta lisäarvosta ja yksinkertaistamismahdollisuuksista. ”Komissio toimittaa 1 päivään elokuuta 2018 mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle tämän asetuksen soveltamisesta kertomuksen, jossa arvioidaan indikaattorien perusteella asetuksen tehokkuutta, vaikuttavuutta, merkitsevyyttä, eurooppalaista lisäarvoa ja yksinkertaistamismahdollisuuksia. Arviointikertomusten on perustuttava indikaattoreihin, jotka komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 17 a artiklan mukaisesti.”. Siirretään komissiolle valta antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja indikaattoreita koskevia delegoituja säädöksiä 17 a artiklan mukaisesti.”.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 16 kohta Asetus (EY) N:o 1082/2006 17 a artikla
Komission teksti Tarkistus Lisätään 17 a artikla seuraavasti: Lisätään 17 a artikla seuraavasti: ”17 a artikla ”17 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään tässä asetuksessa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen. 2. Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 5. Edellä olevan 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä ilmoitettuna päivänä. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle aikomuksestaan olla vastustamatta säädöstä. Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Delegoitua säädöstä vastustava toimielin esittää syyt vastustukselleen.”. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.”.

• [1]  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 53.
• [2]  EUVL C 113, 18.4.2012, s. 22.

PERUSTELUT

Asetuksen tarkistamisessa on päästy eteenpäin puheenjohtajavaltio Irlannin ja komission vaikeiden mutta hedelmällisten kolmikantakeskustelujen jälkeen.

REGI-valiokunnassa sovitun mandaatin mukaisesti valiokunnan neuvottelutiimi onnistui pitämään kiinni asetuksen tarkistamisen päätavoitteista, jotka ovat säännösten yksinkertaistaminen, oikeusvarmuus ja joustavuus säännösten soveltamisessa sekä EAYY:n ja sen tulevien jäsenten kohtaaman byrokratian vähentäminen.

Esittelijä haluaa esittää yhteenvedon tärkeimmistä saavutuksista parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion välisissä EAYY-asetusneuvotteluissa.

Yksi mietintöön sisältyvistä merkittävimmistä parannuksista koskee EAYY:n hyväksymismenettelyä; EAYY hyväksytään hiljaisella sopimuksella sen jälkeen kun kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on ollut kuusi kuukautta aikaa tarkastella asiaa. Muutos antaa oikeudellista varmuutta hakijoille, jotka ovat usein kärsineet menettelyssä ilmenneistä häiriöistä ja perusteettomista viiveistä. (Tästä säännöstä on kuitenkin olemassa sellainen poikkeus, että jäsenvaltion, jossa EAYY:n ehdotetun kotipaikan on määrä sijaita, olisi kuitenkin muodollisesti hyväksyttävä sopimus.) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julkilausumassa, joka lisätään neuvottelujen päätteeksi, kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan uusien EAYY:iden selkeät, tehokkaat ja avoimet hyväksymismenettelyt asetetussa määräajassa.

Lisäksi uudessa asetuksessa erotetaan toisistaan perussääntö ja sopimus. Muodollinen hyväksyntä tarvitaan vain sopimukselle, ei perussäännölle, mikä vähentää jäsenten hallinnollista taakkaa ja helpottaa ja nopeuttaa hyväksymismenettelyä. Jo hyväksymismenettelyssä oleviin EAYY:ihin sovelletaan siirtymäsäännöksiä.

Myös EAYY:iden henkilöstön työhönottoa koskevia säännöksiä selvennetään. Jäsenet voivat valita yhtymän kotipaikan lainsäädännön, henkilöstön työskentelypaikan lainsäädännön tai henkilöstön kansallisen lainsäädännön välillä. Tämän säännöksen (jota on jo voinut soveltaa mutta jota ei ole pantu täytäntöön jäsenvaltioiden tietämättömyyden vuoksi) tueksi annetaan kolmen toimielimen toinen yhteinen julkilausuma. Sillä lopetetaan asetuksen joskus mielivaltainen ja laiton tulkinta jäsenvaltioissa.

EAYY:t ovat avoimia kaikille yleisen edun mukaisia palveluja (yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja) tuottaville julkisille yrityksille, myös yksityisoikeudellisille yrityksille. Neuvosto on hyväksynyt parlamentin asiasta esittämät tarkistukset, joilla helpotetaan ja kannustetaan alueellista yhteistyötä julkisen liikenteen alalla, energia- ja vesihuoltoalalla sekä terveydenhoito- ja koulutusalalla.

Kolmansien maiden osallistumisesta ehdotettiin selkeää, täsmällistä ja entistä kattavampaa määritelmää, josta päästiin myös sopimukseen. Unionin ja myös sen syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden naapureina olevat kolmannet maat voivat päästä mukaan EAYY:ihin riippumatta siitä, onko mukana kumppaneita yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta.

Yksinkertaistetuilla ja selkeytetyillä säännöillä päästään tarvittavaan oikeusvarmuuteen ja luodaan parempia kannustimia, jotta tulevat kumppanit tehostaisivat alueellista yhteistyötä unionissa ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisillä alueilla.

Alueiden komitean pitää rekisteriä EAYY:istä, ja sen EAYY-foorumi tarjoaa tukea ja neuvontaa niin nykyisille kuin uusille EAYY:ille.

Jotta voidaan helpottaa niiden jäsenten osallistumista, joilla on rajoitettu vastuu, jäsenvaltiot saavat pyytää pankin tai julkisyhteisön antamaa asianmukaista vakuutusta tai takuuta.

Lisäksi toteutetaan koordinoituja toimenpiteitä, joilla valistetaan toimielimiä, jäsenvaltioita ja alueita EAYY:iden tarjoamista alueellisen yhteistyön mahdollisuuksista, jotta voidaan parantaa EAYY:n eri mahdollisuuksien näkyvyyttä.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Danuta Maria Hübner

Puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta

BRYSSEL

Asia:               Lausunto seuraavan ehdotuksen oikeusperustasta: Eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 4. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokuntaa harkitsemaan oikeusperustan mahdollista muuttamista edellä mainittuun lainsäädäntöehdotukseen.

Komission ehdottama oikeusperusta pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 209 artiklan 1 kohtaan ja 212 artiklan 1 kohtaan sekä saman sopimuksen 175 artiklaan.

Aluekehitysvaliokunnan äänestyksessä 10. heinäkuuta 2013 päivätystä mietintöluonnoksesta hyväksyttiin muutos, jossa SEUT-sopimuksen 175 artiklaa pidettiin asetuksen ainoana oikeusperustana. Tähän asiakirjaan liittyvien myöhempien kolmikantaneuvotteluiden aikana kaikki kolme instituutiota pääsivät yhteisymmärrykseen oikeusperustasta.

I – Taustaa

Asetuksen (EY) N:o 1082/2006 pohjalta syntyi yhteisön tasolla toimiva yhteistyöväline, jonka tavoitteena oli luoda yhteisön alueelle oikeushenkilön asemassa olevia yhteistoiminnallisia yhtymiä, joita kutsutaan ”eurooppalaisiksi alueellisen yhteistyön yhtymiksi” (EAYY), ja siten päästä yli alueellista yhteistyötä haittaavista tekijöistä.

Kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti komission oli raportoitava 1. elokuuta 2011 mennessä asetuksen soveltamisesta ja mahdollisista muutosehdotuksista.

Siksi komissio toimitti 29. heinäkuuta 2011 kertomuksen kyseisen asetuksen[1] soveltamisesta. Kertomuksessa nostettiin esille paranneltavia osa-alueita, ja tässä tapauksessa komission ehdotus sisältääkin suositeltuja muutoksia asetukseen: erityisesti Lissabonin sopimus on otettava huomioon, tiettyjä sekaannusta aiheuttaneita seikkoja on yksinkertaistettava ja selkeytettävä ja EAYY:iden perustamiseen ja toimintaan liittyvää näkyvyyttä ja viestintää on parannettava. Komissio ehdottaa lisäksi EAYY:iden toiminnan tavoitteiden laajentamista kaikkiin alueellisen yhteistyön näkökohtiin (sen sijaan, että ”ensisijaisesti” hallinnoitaisiin Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:N rahoittamia ohjelmia ja hankkeita) ja sellaisten oikeusperustojen tarjoamista, joiden kautta kolmansien maiden viranomaiset ja alueet voivat osallistua yhtymään jäseninä.

II – Asiaa koskevat sopimuksen artiklat

Seuraavat SEUT-sopimuksen artiklat esitetään oikeusperustana komission ehdotuksessa (alleviivaukset lisätty):

175 artikla

Jäsenvaltiot harjoittavat talouspolitiikkaansa ja sovittavat sitä yhteen siten, että myös 174 artiklassa tarkoitetut tavoitteet saavutetaan. Unionin politiikan ja toiminnan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä sisämarkkinoiden toteuttamisessa otetaan huomioon 174 artiklassa tarkoitetut tavoitteet ja osallistutaan niiden toteuttamiseen. Unioni tukee myös tätä toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa rakennerahastojen (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto), Euroopan investointipankin ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden kautta.

Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi kertomuksen siitä, miten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty, sekä siitä, miten tässä artiklassa määrätyt eri keinot ovat myötävaikuttaneet siihen. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia.

Jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

209 artikla

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka voivat koskea kehitysmaiden kanssa toteutettavia monivuotisia yhteistyöohjelmia tai aihekohtaisia ohjelmia.

           [...]

212 artikla

1. Unioni tekee muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden kanssa taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä, mukaan lukien apu erityisesti rahoituksen alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten ja varsinkaan 208–211 artiklan määräysten soveltamista. Tähän kuuluvat toimet ovat unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia, ja ne toteutetaan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

3. Unioni ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Unionin yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia unionin ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin.

Ensimmäisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia.

SEUT-sopimuksen 174 artiklassa todetaan seuraavaa (alleviivaukset lisätty):

174 artikla

Edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi.

Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.

Asianomaisista alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

III – Ehdotetut oikeusperustat

SEUT-sopimuksen 175 artikla toimii tiettyjen toimien oikeusperustana, joilla vahvistetaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, jota tarvitaan rakennerahastojen ulkopuolella. Kyseisiin toimiin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.

SEUT-sopimuksen 209 artikla toimii unionin kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamisen oikeusperustana. Tarvittavaan toimeen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.

SEUT-sopimuksen 212 artikla toimii muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden kohdalla oikeusperustana taloudelliselle, tekniselle ja rahoitusyhteistyölle, mukaan lukien apu erityisesti rahoituksen alalla. Tähän kuuluvat toimet ovat unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia, ja ne toteutetaan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Tarvittavaan toimeen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.

IV – Oikeusperustaa koskeva oikeuskäytäntö

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö”[2]. Säädös voidaan näin ollen kumota sillä perusteella, että sille on valittu väärä oikeusperusta.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on ratkaistava,

1. pyritäänkö ehdotuksella kahteen eri tarkoitukseen tai onko siinä kaksi eri osatekijää, joista toista voidaan pitää pääasiallisena tai määräävänä tarkoituksena tai osatekijänä ja toista toisarvoisena vai

2. voidaanko osoittaa, että toimella on samanaikaisesti useampia tavoitteita tai useampia tekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen.

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ensimmäisessä tapauksessa säädöksen on perustuttava yhteen ainoaan oikeusperustaan, nimittäin siihen, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai osatekijä edellyttää. Toisessa tapauksessa säädöksen on taas perustuttava tavoitteiden mukaisesti eri oikeusperustoihin.[3]

V – Asetusehdotuksen tavoitteet ja sisältö

Asetuksen (EY) N:o 1082/2006 johdanto-osassa, jota ehdotuksella muutetaan, todetaan seuraavaa (alleviivaukset lisätty):

(1) Perustamissopimuksen 159 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että perustamissopimuksessa tarkoitetun taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen toteuttamiseksi voidaan päättää mainitun artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista rahastojen ulkopuolista erityistoimista. Koko yhteisön sopusointuinen kehitys sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen edellyttävät alueellisen yhteistyön tehostamista. Tässä tarkoituksessa olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden olosuhteiden parantamiseksi, joissa alueellista yhteistyötä koskevia toimia pannaan täytäntöön.

Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan 1. joulukuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 159 artiklan kolmas kohta muuttui SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmanneksi kohdaksi.

Ehdotuksen johdanto-osan kappaleissa 9–11 todetaan seuraavaa:

(9) SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannen kohdan mukaan mainittuun määräykseen perustuvaan lainsäädäntöön ei voida sisällyttää kolmansien maiden yhteisöjä. EAYY-asetuksessa ei nimenomaisesti kielletä kolmansien maiden yhteisöjä osallistumasta tämän asetuksen mukaisesti muodostettuun EAYY:hyn, jos se sallitaan kolmannen maan lainsäädännössä tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa.

(10) Kokemuksen mukaan jäsenvaltioiden jäsenkelpoisia elimiä vastaavien kolmansien maiden viranomaisten tai muiden elinten osallistuminen on aiheuttanut vaikeuksia täytäntöönpanossa. Kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin olevien jäsenten perustamaan EAYY:hyn osallistuminen on kuitenkin vain yksi osa unionin sisäistä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Näin ollen osallistumista olisi selkeytettävä käyttämättä SEUT-sopimuksen eri oikeusperustaa.

(11) Euroopan alueellista yhteistyötä on vuodesta 1990 tuettu koheesiopoliittisin rahoitusvälinein, jolloin yhteistyö on aina ollut mahdollista rajallisessa määrässä tapauksia vain yhden jäsenvaltion ja jonkin kolmannen maan välillä. Näin ollen oikeudellinen väline EAYY olisi avattava myös tällaisia yhteistyömuotoja varten.

Kolmikantaneuvotteluiden tuloksena johdanto-osan kappale 11 poistettiin ja johdanto-osan kappaleet 9–11 muotoiltiin uudelleen seuraavasti (alleviivaukset lisätty):

(9) Asetus (EY) N:o 1082/2006 ei sisällä yksityiskohtaisia sääntöjä kolmansista maista peräisin olevien yhteisöjen osallistumisesta tämän asetuksen mukaisesti eli vähintään kahdesta jäsenvaltiosta peräisin olevien jäsenten välillä muodostettuun EAYY:hyn.

Ottaen huomioon niiden sääntöjen yhdenmukaistamisen, joilla säännellään yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehtävää yhteistyötä – pääasiassa eurooppalaisen naapuruuden välineen (ENI) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) nojalla tehtävän rajat ylittävän yhteistyön puitteissa, mutta myös EKR:n täydentävän rahoituksen ja Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisen valtioiden välisen yhteistyön puitteissa, jossa yhteistyöohjelmien perusteella ENI:n ja IPA:n määrärahoja siirretään niiden yhdistämiseksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) määrärahoihin – olisi nimenomaisesti säädettävä jäsenvaltion ja sen syrjäisimpien alueiden naapureina olevien kolmansien maiden jäsenten osallistumisesta vähintään kahden jäsenvaltion välillä perustettuun EAYY:hyn.

Tämän pitäisi olla mahdollista, jos se sallitaan kolmannen maan lainsäädännössä tai vähintään yhden osallistuvan jäsenvaltion ja kolmannen maan välisissä sopimuksissa.

(10) Unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja sellaisen alueellisen yhteistyön tehostamiseksi, johon sisältyy yksi tai useampi rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön muoto EAYY:n jäsenten välillä, tulisi sallia jäsenvaltion ja sen syrjäisimpien alueiden naapureina olevien kolmansien maiden osallistuminen EAYY:hyn. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien mukaisilla toimilla, joita EU yhteisrahoittaa, tulisi siis edelleen pyrkiä koheesiopolitiikan tavoitteisiin, vaikka toimet toteutettaisiinkin osittain tai kokonaisuudessaan unionin alueen ulkopuolella, jolloin myös EAYY:n toimintaa harjoitetaan ainakin jossain määrin unionin alueen ulkopuolella. Tässä yhteydessä ja tarpeen mukaan sellaisen EAYY:n toiminnalla, jossa on myös jäseniä vähintään yhden jäsenvaltion ja sen syrjäisimpien alueiden naapureina olevista kolmansista maista, edistetään EU:n ulkoista toimintapolitiikkaa (kehitysyhteistyötä tai taloudellista ja teknistä sekä rahoitusyhteistyötä koskevat tavoitteet) lähinnä satunnaisesti, koska yhteistyöohjelmien ja sen seurauksena EAYY:n toiminnassa (vaikka vähintään yhden jäsenvaltion ja sen syrjäisimpien alueiden naapureina olevat kolmannet maat osallistuivatkin siihen) tulisi keskittyä EU:n koheesiopolitiikan tavoitteisiin. Näin ollen vain yhden jäsenvaltion (ja sen syrjäisimpien alueiden) ja yhden tai useamman kolmannen maan välistä mahdollista kehitysyhteistyötä tai taloudellista ja teknistä sekä rahoitusyhteistyötä koskevat tavoitteet ainoastaan täydentävät jäsenvaltioiden (mukaan lukien syrjäisimmät alueet) välisen koheesiopolitiikkaan perustuvan alueellisen yhteistyön tavoitteita. Siksi SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmas alakohta on riittävä oikeusperusta asetuksen hyväksymistä varten.

Ehdotuksen tavoitteena on siksi jatkuvuuden varmistamisen ja selkeyden parantamisen lisäksi säätää nimenomaisesti jäsenvaltion naapureina olevien kolmansien maiden osallistumisesta vähintään kahden jäsenvaltion välillä perustettuun EAYY:hyn ottaen huomioon, että Euroopan alueellisten yhteistyöohjelmien alaisilla toimilla tulisi edelleen pyrkiä koheesiopoliittisiin tavoitteisiin, vaikka toimet toteutettaisiin unionin alueen ulkopuolella.

Siksi ehdotus asetukseksi sisältää muutoksia, jotka koskevat sovellettavaa lakia ja EAYY:n oikeushenkilön luonnetta, perustamista, kokoonpanoa, organisaatiota, tehtäviä ja EAYY:n aseman saamista, kolmansien maiden osallistumista, sääntöjä julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, toimivaltaan liittyviä ongelmia ja raportointia (mukaan lukien komission delegoiduilla säädöksillä hyväksymät indikaattorit).

Oikeudellinen yksikkö huomauttaa, että niin EAKR-asetus kuin ehdotus asetukseksi Euroopan alueellisesta yhteistyöstä perustuu koheesiopolitiikan oikeusperustaan, ja kolmansien maiden osallistuminen nähdään ainoastaan toisarvoisena eikä siksi anna aihetta unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaan liittyvien oikeusperustojen lisäämiselle.

VI – Asianmukaisen oikeusperustan määrittäminen

Ensin on huomattava, että kaikki mainitut vaihtoehdot oikeusperustaksi noudattavat tässä tapauksessa tavallista lainsäätämisjärjestystä. Käsiteltävä aihe ei näin ollen liity parlamentin rooliin tai oikeuksiin lainsäätäjänä, sillä lopputuloksesta huolimatta parlamentti toimisi lainsäädäntövallan käyttäjänä.

Kyse on pikemminkin siitä, muuttaisiko lisätavoite mahdollistaa kolmansien maiden osallistuminen EAYY:hyn asetuksen kokonaistavoitetta siten, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamisen tai kyseisen politiikan mukaisten toimien seuraukset liitettäisiin erottamattomasti alkuperäiseen tavoitteeseen lujittaa unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ilman, että mikään tavoitteista olisi toiseen nähden toissijainen ja välillinen.

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa todettiin, että kolmansien maiden osallistuminen kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin olevien jäsenten perustamaan EAYY:hyn on kuitenkin vain yksi osa unionin sisäistä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Siksi näyttääkin siltä, että komissio sisällytti SEUT-sopimuksen 209 ja 212 artiklan oikeusperustaan tarkoituksenaan tehdä kehitysyhteistyöhön liittyvistä seikoista ainoastaan toissijaisia ja välillisiä koheesiopolitiikkaan nähden. Tämänkaltainen lähestymistapa olisi edellä mainitun tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön vastainen; mikäli pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai osatekijä on selvästi tunnistettavissa, kun taas toinen on ainoastaan toisarvoinen, säädöksen on perustuttava yhteen ainoaan oikeusperustaan, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai osatekijä edellyttää.

Koska taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on selkeästi säädöksen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus ja osatekijä ja kehitysyhteistyö ainoastaan toissijainen, SEUT-sopimuksen 209 ja 212 artiklaa ei voida sisällyttää oikeusperustaan. Tätä kantaa tukee se tosiasia, että EAKR-asetuksen ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön asetusehdotuksen oikeusperustat eivät sisällä kyseisiä artikloja.

Tätä taustaa vasten tulisi kuitenkin huomata, että parlamentin, neuvoston ja komission neuvottelemat oikeusperustaan liittyvät johdanto-osan kappaleet vaikuttavat melko vaikeaselkoisilta ja tarpeettoman yksityiskohtaisilta otettaessa huomioon, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimen oikeusperustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena. Järkevän sääntelyn ohjelman puitteissa, jonka mukaan luonnoksen on oltava yksinkertainen ja selkeä, kyseisiä johdanto-osan kappaleita voitaisiin ja tulisi lyhentää siten, että ne sisältäisivät ainoastaan ehdotettujen toimenpiteiden asianmukaisen tarkoituksen ja sisällön. Säädöksen johdanto-osan kappaleiden ei tulisi etenkään sisältää muotoiluja, jotka voitaisiin ymmärtää tuomioistuimelle osoitettuina vetoomuksina, varsinkin, kun otetaan huomioon, että toteutuksen ilmoitettuna tavoitteena oli oikaista komission tekemä virhe liittyen sen ehdotuksen sisältämään oikeusperustaan.

VII – Ratkaisuehdotus

Edellä mainitun analyysin valossa SEUT-sopimuksen 175 artiklan 3 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

Johdanto-osan kappaleet 9 ja 10 voitaisiin rajoittaa toteamaan, että säädöksen tarkoitus ja sisältö mahdollistavat jäsenvaltioiden naapureina olevien kolmansien maiden jäsenten osallistumisen vähintään kahden jäsenvaltion välille perustettuun EAYY:hyn samalla, kun kyseisillä toimilla pyritään saavuttamaan koheesiopolitiikkaan liittyvät tavoitteet, vaikka toimia toteutettaisiin unionin alueen ulkopuolella.

VIII – Suositukset

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 17. syyskuuta 2013. Kyseisessä kokouksessa valiokunta yksimielisesti päätti[4] suositella asetuksen ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi” asianmukaiseksi oikeusperustaksi SEUT-sopimuksen 175 artiklan 3 kohtaa.

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

• [1]  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 soveltaminen, COM(2011)0462.
• [2]  Asia C-45/86, komissio v. neuvosto (yleiset tullietuudet) ECR 1987, s. 1439, 5. kohta; asia C-440/05, komissio v. neuvosto, ECR 2007, I-9097; asia C-411/06, komissio v. parlamentti ja neuvosto, tuomio 8.9.2009 (EUVL C 267, 7.11.2009, s. 8).
• [3]  Ks. edellä mainittu asia C-411/06, kohdat 46–47.
• [4]  Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Raffaele Baldassarre (varapuheenjohtaja), Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu (varapuheenjohtaja), Françoise Castex (varapuheenjohtaja), Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Jiří Maštálka, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Francesco Enrico Speroni, Dimitar Stoyanov, József Szájer, Alexandra Thein, Axel Voss, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka, Olle Schmidt (työjärjestyksen 187 artiklan 2 kohdan mukaisesti).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttaminen yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi
Viiteasiakirjat	COM(2011)0610 – C7-0324/2011 – 2011/0272(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	6.10.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 25.10.2011
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 25.10.2011	EMPL 25.10.2011
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	DEVE 7.11.2011	EMPL 27.10.2011
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Joachim Zeller 21.6.2011
Oikeusperustan kyseenalaistaminen        JURI-lausunto annettu (pvä)	JURI 17.9.2013
Valiokuntakäsittely	23.11.2011	25.1.2012	28.2.2012	20.3.2012
	29.5.2012	21.6.2012	11.7.2012	26.11.2012
	24.1.2013	19.3.2013	23.4.2013	29.5.2013
	19.6.2013
Hyväksytty (pvä)	10.7.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Catherine Bearder, Jean-Jacob Bicep, Victor Boştinaru, John Bufton, Nikos Chrysogelos, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Jacek Olgierd Kurski, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrea Cozzolino, Karima Delli, Cornelia Ernst, Ivars Godmanis, James Nicholson, Evžen Tošenovský
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	27.9.2013