MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä

4.10.2013 - (COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Marian-Jean Marinescu

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 422 KB)
• 001-001 (DOC - 245 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä

(COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0814),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0464/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 28. maaliskuuta 2012 antaman lausunnon[1],

–   on kuullut alueiden komiteaa,

–   ottaa huomioon neuvoston edustajan 11. syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0321/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julkilausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

PE-CONS No/YY - 2011/0392(COD)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

ASETUS (EU) N:o .../2013,

annettu … päivänä …kuuta …,

Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[3],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)         Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jotka ovat Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä ja EGNOS-järjestelmä, jäljempänä ’järjestelmät’. Nämä järjestelmät pohjautuvat Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’. Kumpikin infrastruktuuri koostuu satelliiteista ja maa-asemien verkostosta.

(2)  Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä toimii riippumatta muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä ja edistää siten muun muassa unionin strategista riippumattomuutta, mitä Euroopan parlamentti ja neuvosto painottivat vuonna 2007.

(3)         EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä ’GNSS-järjestelmät’, avointen signaalien laatua sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaalien laatua näiden ollessa käytettävissä. EGNOS-ohjelman palvelujen olisi katettava ensisijaisesti ne jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tässä yhteydessä luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira.

(4)  Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa ohjelmille.

(5)         Koska ohjelmat ovat pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jota seuraa järjestelmien käyttövaihe, niitä varten tarvitaan erityinen oikeusperusta, jolla vastataan niiden tarpeisiin ennen kaikkea hallintotavan ja turvallisuuden osalta, varmistetaan moitteeton varainhoito ja edistetään järjestelmien käyttöä.

(6)  Eurooppalaisissa satelliittinavigointiohjelmissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjottavat palvelut edistävät osaltaan monenlaista taloudellista ja sosiaalista toimintaa, muun muassa Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(7)         ▌Ohjelmat ovat teollisuuspolitiikan väline ja kuuluvat Eurooppa 2020 -strategiaan, kuten todetaan 17 päivänä marraskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle”▌. Ne sisältyvät myös 4 päivänä huhtikuuta 2011 annettuun komission tiedonantoon ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”▌. Ohjelmat tuottavat unionin taloudelle ja kansalaisille monenlaisia etuja, yhteensä arviolta 130 miljardin euron arvosta vuosina 2014–2034.

(7 a)   Satelliittinavigointijärjestelmiä hyödynnetään kasvavassa määrin yhä useammilla talouden aloilla, etenkin liikenteessä, televiestinnässä, maataloudessa ja energia-alalla. Järjestelmistä voivat hyötyä myös viranomaiset useilla aloilla, esimerkiksi pelastus- ja poliisitoiminnassa, kriisinhallinnassa ja rajaturvallisuuden alalla. Satelliittinavigoinnin käytön kehittämisestä on valtaisa hyöty taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: avaruusalan markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty, GNSS-sovellusten ja ‑palvelujen tuotantoketjun loppupään markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty sekä välillinen hyöty, joka seuraa uusien sovellusten syntymisestä muilla aloilla tai teknologian siirrosta muille aloille, jotka molemmat luovat uusia markkinamahdollisuuksia muilla aloilla, kasvattavat koko toimialan tuottavuutta ja tuottavat yleistä hyötyä vähentämällä ympäristön pilaantumista ja kohentamalla turvallisuutta ja käyttövarmuutta. Siksi unionin on tärkeää tukea näihin järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Näin unionin kansalaiset voivat hyötyä järjestelmistä ja luottamus ohjelmiin säilyy. Sovellusten kehittämiseen liittyvän tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoitusvälineeksi soveltuu [tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020)] … päivänä …kuuta … annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../2013[4], jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Sen sijaan tarkoin määrätty alkupään osa tutkimus- ja kehitystoiminnasta, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka mahdollistavat sovellusten kehittämisen eri talouden aloilla, olisi rahoitettava ohjelmille tämän asetuksen nojalla kohdennetuista varoista. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saa vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa ja käyttöä.

(8)  Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän monilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen voisi aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa ja tappioita monille talouden toimijoille. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, joita saatetaan käyttää häirintätarkoituksessa. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja sen kansalaisten turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti huomioon ▌ohjelmissa perustettavien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä .

(9)         Galileo-ohjelma koostuu määrittelyvaiheesta, joka on jo saatettu päätökseen, kehittämis- ja validointivaiheesta, joka päättyy vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta, joka alkoi vuonna 2008 ja päättynee vuonna 2020, sekä käyttövaiheesta, joka on tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014/2015 alkaen, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020. Järjestelmän ensimmäiset neljä satelliittia on määrä rakentaa ja laukaista kiertoradalleen kehittämis- ja validointivaiheen aikana ja koko satelliittien ryhmä saada paikoilleen rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana; järjestelmää täydennetään käyttövaiheen aikana. Järjestelmään liittyvää maassa sijaitsevaa infrastruktuuria kehitetään ja käytetään vastaavasti.

(10)  EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava ”safety of life” -palvelu maaliskuussa 2011. EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen maantieteellinen peittoalue voitaisiin teknisten ja rahoitusrajoitteiden sallimissa rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tätä laajentamista maailman muille alueille ei kuitenkaan pidä rahoittaa talousarviomäärärahoista, jotka on kohdennettu ohjelmille [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta] ... päivänä …kuuta … annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2013[5] nojalla, eikä sen pidä viivästyttää peittoalueen ulottamista jäsenvaltioiden maantieteellisesti Euroopassa sijaitseville alueille.

(10 a)    Galileon ihmishengen turvaavan palvelun alkuperäistä kuvausta, joka perustuu eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 683/2008[6], on mukautettu, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus muiden GNSS-järjestelmien kanssa, täyttää tehokkaasti ihmishengen turvaavan palvelun käyttäjien tarpeet ja vähentää vaadittavan infrastruktuurin monimutkaisuutta, riskejä ja kustannuksia.

(10 b)  Jotta EGNOSin ihmishengen turvaavaa palvelua alettaisiin käyttää mahdollisimman paljon, se olisi tarjottava perimättä suoria käyttäjämaksuja. Galileon julkisesti säännelty palvelu (PRS-palvelu) olisi myös tarjottava maksutta seuraaville, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä 25 päivänä lokakuuta 2011 annetun päätöksen N:o 1104/2011/EU[7] 2 artiklassa tarkoitetuille PRS-palveluun osallistujille: jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja asianmukaisesti valtuutetut unionin virastot. Tämän ei pitäisi katsoa vaikuttavan päätöksessä N:o 1104/2011/EU vahvistettuihin määräyksiin PRS-vastuuviranomaisen toimintakustannuksista.

(11)       Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ja vaikuttamatta strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen, ▌ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos asiasta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

(12)  Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että unioni on kaiken ohjelmissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Aineettoman omaisuuden omistamista koskeva säännös ei kuitenkaan kata aineettomia oikeuksia, joita ei voida siirtää asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti. Unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta tätä asetusta noudattaen ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, antaa tämä omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai haltuun. Se voi erityisesti siirtää ohjelmien puitteissa tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeuden kolmansille osapuolille. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.

(12 a)   Tämän asetuksen säännökset omistajuudesta eivät koske ohjelmien ulkopuolella luotua tai kehitettyä omaisuutta. Mainitulla omaisuudella voi kuitenkin joissain tapauksissa olla merkitystä ohjelmien toteutuksen kannalta. Jotta voidaan edistää uuden teknologian kehittämistä ohjelmien ulkopuolella, komission olisi kannustettava kolmansia osapuolia ilmoittamaan sille tällaisesta aineettomasta omaisuudesta ja tarvittaessa neuvoteltava omaisuuden asianmukaisesta käytöstä tapauksissa, joissa se olisi ohjelmien kannalta hyödyllistä.

(13)       ▌Unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[8] mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmien mahdollisiin erityistavoitteisiin liittyviä lisäelementtejä ▌. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.

(14)  Jotta voidaan varmistaa ohjelmien jatkuvuus ja vakaus sekä ottaa huomioon niiden eurooppalainen ulottuvuus ja niiden luontainen unionin tason lisäarvo, tarvitaan riittävästi rahoitussuunnittelukaudesta toiseen jatkuvaa rahoitusta. On myös syytä ilmoittaa rahamäärä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuun saattamiseen ja molempien järjestelmien käytön rahoittamiseen.

(15)  Euroopan parlamentti ja neuvosto ▌päättivät▌ [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o .../2013 pohjalta osoittaa enintään [7,07173 miljardia] euroa käyvin hinnoin ohjelmiin liittyvien toimien rahoittamiseen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Mainittu kokonaismäärä olisi selvyyden vuoksi ja kustannusten hallitsemiseksi jaettava osiin. Joustavuuden edistämiseksi ja ohjelmien sujuvan toteutuksen varmistamiseksi komission olisi kuitenkin voitava kohdentaa varoja uudelleen menoluokasta toiseen. Ohjelmien toimiin olisi sisällytettävä myös järjestelmien ja niiden käytön suojaaminen, satelliittien laukaisu mukaan lukien. Tästä syystä ohjelmille varatusta talousarviosta voitaisiin rahoittaa osa kustannuksista, joita sellaisten palvelujen, joilla kyseinen suojaaminen voidaan varmistaa ▌, hyödyntäminen edellyttää, siinä määrin kuin varoja on käytettävissä tiukan kustannushallinnan tuloksena ja edellä mainitun, [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o .../2013 [x] artiklassa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tämä rahoitusosuus olisi käytettävä vain tietojen ja palvelujen tuottamiseen eikä infrastruktuurin hankintaan. Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelmien jatkoa varten rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä [xx] päivänä [yy]kuuta 201[z] budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen [17] kohdan sekä [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta] annetun asetuksen (EU) N:o .../2013 [14] artiklan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan.

(16)  On tarpeen määrittää toimet, joita varten ohjelmille tällä asetuksella vuosiksi 2014–2020 kohdennettuja unionin talousarviomäärärahoja myönnetään. Määrärahoja olisi myönnettävä pääasiassa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin toimiin, kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet mukaan luettuina, ja Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttöön, mukaan luettuina kyseistä vaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet, sekä EGNOS-järjestelmän käyttöön liittyviin toimiin. Lisäksi rahoitusta olisi myönnettävä tiettyihin muihin ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin, esimerkiksi tukeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-piirisarjoja tai ‑vastaanottimia sekä tarvittaessa paikannuksessa ja integriteetin valvonnassa käytettäviä ohjelmistomoduuleja. Nämä tekijät muodostavat rajapinnan infrastruktuurien tarjoamien palvelujen ja tuotantoketjun loppupään sovellusten välillä ja helpottavat sovellusten kehittämistä eri talouden aloilla. Niiden kehittäminen vauhdittaa sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen maksimointia, sillä se helpottaa tarjottujen palvelujen tuloa markkinoille. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus noudatetusta kustannushallintastrategiasta.

(17)  On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eikä etenkään velvoitteita, jotka liittyvät palvelujen suorittamisesta tai järjestelmien kuulumisesta unionin omistukseen aiheutuvaan vastuuseen ▌, etenkin järjestelmien toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti.

(18)       On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata ▌Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalle osoitetuista varoista rahoitettavia toimia, joita ovat esimerkiksi järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Kyseisillä toimilla voidaan optimoida ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttöä, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä. Komission olisi varmistettava avoimuus ja selvyys ohjelmien eri osien rahoittamiseen soveltuvien rahoituslähteiden suhteen.

(19)  Järjestelmien tuottamat tulot, joita saadaan etenkin Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoamasta kaupallisesta palvelusta, olisi tuloutettava unionille sen varmistamiseksi, että sen aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja ne olisi käytettävä ohjelmien tavoitteiden tukemiseen. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.

(20)       Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia ja/tai viivästyksiä aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten pyydetään 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ”eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys”[9] ja 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ▌ja kuten todetaan 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ▌”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”.

(21)  ▌Ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää vastuun- ja tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti.

(22)       Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden yleisestä valvonnasta. Näin ollen sen olisi hallinnoitava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja, valvottava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista ja varmistettava selkeä vastuun- ja tehtävänjako erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä. Sitä varten on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä ▌. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla siirtää tiettyjä tehtäviä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja erityisesti sen [x] artiklan mukaisesti.

(22 a)  Ottaen huomioon järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkityksen ohjelmien kannalta ja sen vaikutuksen järjestelmien turvallisuuteen, tämän infrastruktuurin sijainnin määrittämisen pitäisi olla yksi komissiolle annettavista erityistehtävistä. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin rakentamisessa ja käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi. Tällaisen infrastruktuurin sijoituspaikkaa valittaessa olisi otettava huomioon maassa sijaitsevan infrastruktuurin optimaaliseen maantieteelliseen jakautumiseen liittyvät maantieteelliset ja tekniset rajoitukset ja mahdolliset kyseisiin tehtäviin soveltuvat olemassa olevat laitokset ja laitteet sekä varmistettava kunkin maa-aseman turvallisuustarpeiden ja kunkin jäsenvaltion kansallisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen.

(23)  Euroopan GNSS-virasto perustettiin ▌asetuksella (EU) N:o 912/2010[10] ▌ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi ja huolehtimaan tietyistä ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettu elin ja jota näin ollen koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille olisi osoitettava tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen ja viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi. Sen olisi osaltaan tehtävä järjestelmiä tunnetuksi ja markkinoitava niitä, myös luomalla yhteyksiä ohjelmiin sisältyvien palvelujen käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin, sekä kerättävä tietoja näiden tarpeista ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehityksestä. Lisäksi sen olisi hoidettava tehtävät, joita komissio ▌sille siirtää yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena on muita ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä ja etenkin järjestelmien käyttövaiheisiin liittyviä tehtäviä, mukaan lukien ohjelmien operatiivinen hallinnointi, sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla ja ohjelmiin liittyvien perustekijöiden kehittämisen edistäminen. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Vastuu ohjelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja niiden käytöstä olisi siirrettävä Euroopan GNSS-virastolle vähittäin, ja sen edellytyksenä olisi oltava tehtävien luovuttamista koskevan asianmukaisen tarkastelun suorittaminen onnistuneesti päätökseen ja Euroopan GNSS-viraston valmius ottaa tehtävät vastaan, jotta voidaan varmistaa ohjelmien jatkuvuus. EGNOSin osalta tehtävät olisi siirrettävä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014, ja Galileon tapauksessa siirtämisen on määrä tapahtua vuonna 2016.

(24)  Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten unionin olisi tehtävä ESAn kanssa ▌tehtävien siirtoa koskeva sopimus, jossa vahvistetaan ESAn tehtävät kyseisessä vaiheessa. Komission olisi unionin edustajana aktiivisesti pyrittävä tekemään kyseinen tehtävien siirtoa koskeva sopimus kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä. Jotta komissio voisi ▌käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Koska on kyse unionin kokonaan rahoittamista toimista, kyseisillä ehdoilla olisi taattava vastaavantasoinen tarkastusvalta kuin se, jota vaadittaisiin, jos ESA olisi unionin virasto.

(24 a)    Ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston olisi sovittava ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka koskevat ESAn tehtäviä järjestelmien tulevien sukupolvien kehittämisen ja järjestelmien nykyistä sukupolvea koskevan teknisen tuen antamisen alalla. Näiden järjestelyjen olisi oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisia. Järjestelyjen ei pidä kattaa ESAn tehtävää suhteessa tutkimukseen ja teknologiaan liittyviin toimiin eikä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettuihin infrastruktuureihin liittyvän kehitys- ja tutkimustoiminnan varhaisia vaiheita. Näiden toimien rahoitukseen ei pidä käyttää ohjelmille varattua talousarviota vaan esimerkiksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmalle osoitettuja varoja.

(25)  Vastuu ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP[11], jota on tarkistettava ohjelmien ja niiden hallintotavan muutosten sekä Lissabonin sopimuksen huomioon ottamiseksi, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komission tehtävänä on etenkin perustaa järjestelmät, joilla voidaan taata asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksiä hoitavien eri tahojen välillä.

(25 a)    Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi turvallisuusasioissa kuultava asiaankuuluvia jäsenvaltioiden turvallisuusasiantuntijoita.

(26)       Kun otetaan huomioon EUH:n erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sitä voidaan pitää sopivana elimenä avustamaan komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, järjestelmien ja ohjelmien turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2010/427/EU[12] ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään. Komission olisi varmistettava, että EUH osallistuu täysimääräisesti sen toimiin turvallisuuteen liittyvien tehtävien täytäntöönpanossa ulkosuhteiden alalla. Tätä varten EUH:lle olisi tarjottava kaikki tarvittava tekninen tuki.

(26 a)   Tietojen turvallisen välittämisen varmistamiseksi tämän asetuksen soveltamisalalla asiaa koskevilla turvallisuussäännöksillä olisi taattava vähintään vastaava EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[13] liitteessä säädetyillä turvallisuussäännöksillä ja neuvoston päätöksen 2011/292/EU[14] liitteissä säädetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että sen kansallisia turvallisuussäännöksiä sovelletaan kaikkiin sen alueella asuviin luonnollisiin henkilöihin ja kaikkiin sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät ohjelmia koskevia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja. ESAn turvallisuussääntöjen ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätöksessä 2011/C 304/05[15] säädettyjen turvallisuussääntöjen olisi katsottava vastaavan päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä vahvistettuja turvallisuussäännöksiä ja päätöksen 2011/292/EU liitteissä vahvistettuja neuvoston turvallisuussääntöjä.

(26 b)   Tämä asetus ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskevien nykyisten ja tulevien sääntöjen soveltamista. Tässä asetuksessa ei myöskään velvoiteta jäsenvaltioita jättämään huomiotta valtiosääntönsä asettamia vaatimuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin.

(27)       Ohjelmille osoitettujen unionin varojen, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komissio ei voi ylittää, kohdentamisessa on erityisen tärkeää noudattaa tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja etenkin neuvotella sopimuksia, joilla taataan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät suoritukset, ohjelmien sujuva toteutus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Kulloisenkin hankintaviranomaisen olisi aktiivisesti pyrittävä varmistamaan nämä seikat.

(28)  Koska ohjelmat rahoitetaan pääsääntöisesti unioni varoin, niissä tehtävissä julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja pyrittävä ennen kaikkea saamaan paras vastine rahalle, hallitsemaan kustannuksia ja minimoimaan riskit, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Olisi varmistettava vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko toimitusketjussa ja tarjottava tasapuoliset osallistumismahdollisuudet toimialan toimijoille kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti uudet osallistujat ja pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’. Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmiin liittyviä riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, on syytä käyttää tarpeen mukaan useita eri toimittajia. Lisäksi olisi turvattava Euroopan teollisuuden kehitys ja edistettävä sitä kaikilla satelliittinavigointiin liittyvillä aloilla unionin tekemiä kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Sopimuksen heikkojen toteuttamistulosten tai toteutumattomuuden riskiä olisi pienennettävä mahdollisimman paljon. Tätä varten toimeksisaajien olisi osoitettava luotettavuutensa sopimusten toteuttamisessa sekä tehtyjen sitoumusten että sopimuksen keston osalta. Hankintaviranomaisten olisi sen vuoksi aina tarpeen mukaan yksilöitävä toimitusten ja palvelujen tarjoamisen luotettavuutta koskevat vaatimukset. Arkaluonteisten tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa hankintaviranomaiset voivat asettaa näille hankinnoille erityisvaatimuksia, erityisesti tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Unionin toimialojen olisi voitava käyttää unionin ulkopuolisia toimittajia tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä julkisen sektorin investointeja ja toimialan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa hankittua, mutta varmistettava samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(28 a)  Jotta voidaan paremmin arvioida hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai rakennusurakan kokonaiskustannuksia, pitkän aikavälin toimintakustannukset mukaan lukien, hankintamenettelyssä olisi aina, kun se on tarkoituksenmukaista, otettava huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai rakennettavan kohteen koko elinkaaren aikaiset kustannukset käyttäen kustannustehokkuuteen perustuvaa arviointimallia, kuten elinkaarilaskentaa, kun hankinnoissa käytetään valintaperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Tätä varten hankintaviranomaisen olisi varmistettava, että menetelmä, jolla tuotteen, palvelun tai rakennettava kohteen elinkaarikustannukset on tarkoitus laskea, mainitaan nimenomaisesti sopimusasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ja että sen avulla on mahdollista tarkistaa tarjoajien toimittamien tietojen paikkansapitävyys.

(29)  Satelliittinavigointiteknologia on ▌ monimutkaista ja jatkuvasti kehittyvää. Sen vuoksi ohjelmissa tehtyihin hankintasopimuksiin liittyy epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin koska kyseisissä sopimuksissa saatetaan tehdä kauaskantoisia laitteisto- tai palveluhankintoja. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeen säätää julkisia hankintoja koskevista erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 säännösten lisäksi. Hankintaviranomaisen olisi tällä tavalla voitava palauttaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet silloin, kun yhdellä tai useammalla yrityksellä on jo ennen tarjouskilpailua etuoikeutettua tietoa kyseiseen tarjouspyyntöön liittyvistä toimista. Sen olisi myös voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus ja vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelmille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten olisi toivottavaa tehdä sopimukset sen muotoisina, ettei niissä määrätä kiinteää, lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia suojalausekkeita.

(30)  On syytä vahvistaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa ohjelmien tai palvelujen toteutumisen. On myös syytä selventää, että asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU[16] 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että Galileo-ohjelman nojalla perustetun järjestelmän edellyttämä radiotaajuus on saatavilla ja suojattu niin, että tähän järjestelmään perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(31)  Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, unionin on voitava tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti etenkin ohjelmien sujuvan täytäntöönpanon, tiettyjen turvallisuuteen ja hinnoitteluun liittyvien kysymysten ratkaisemisen, unionin kansalaisille tarjottavien palvelujen optimoimisen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttämisen varmistamiseksi. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai täytäntöönpanovaiheessa komissio voi pyytää apua EUH:lta, ESAlta ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien asettamissa rajoissa.

(32)       On syytä vahvistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat käyttää samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

(33)  Unioni perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa nimenomaisesti tunnustetaan perusoikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Ohjelmissa olisi varmistettava henkilötietojen ja yksityisyyden suoja.

(34)       Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(35)       Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tarpeen antaa säännöllisesti tietoja ohjelmien täytäntöönpanosta ja eritoten riskihallinnasta, kustannuksista, aikataulusta ja tuloksista. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista ▌annetun, tämän asetuksen liitteenä olevan yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(36)  Komission olisi toteutettava sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointeja ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

(37)       Jotta voidaan ▌varmistaa järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi asetettavia korkean tason tavoitteita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(38)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[17] mukaisesti.

(39)       Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina komissiota avustamaan perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean, jäljempänä ’komitea’, työhön. Samoista syistä unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien olisi myös voitava osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Kyseiset Euroopan GNSS-viraston, ESAn, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat eivät saa osallistua komitean äänestyksiin.

(40)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien perustaminen ja käyttö, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(41)       Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002[18] perustettu Galileo-yhteisyritys lopetti toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2006, ja yrityksen lakkauttamismenettelyt on nyt saatettu päätökseen. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 876/2002 olisi kumottava.

(42)       Ohjelmien arviointitarve ja säädökseen tehtävien muutosten merkittävyys huomioon ottaen sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetus (EY) N:o 683/2008 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla [entisen 2 artiklan teksti]

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin kuuluvien järjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevat säännöt sekä erityisesti hallintotapaa ja unionin rahoitusosuutta koskevat säännöt.

2 artikla [entisen 1 artiklan teksti]

Eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ja -ohjelmat

1.          Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin, Galileoon ja EGNOSiin, sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen kahden eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän eli Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän ja EGNOS-järjestelmän määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa sekä niiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamisessa.

Näillä ohjelmilla pyritään myös maksimoimaan Euroopan satelliittinavigointiohjelmien sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt etenkin edistämällä järjestelmien käyttöä ja niihin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä.

2.          Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä ja maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) itsenäinen infrastruktuuri, joka koostuu ryhmästä satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuisesta verkostosta.

3.          EGNOS-järjestelmä on alueellisen satelliittinavigointijärjestelmän infrastruktuuri, joka seuraa ja korjaa olemassa olevista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä lähetettyjä avoimia signaaleja sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaaleja näiden tultua saataville. Se koostuu maa-asemista ja useista geostationaarisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista.

4.  Galileo-ohjelman erityistavoitteina on varmistaa, että ohjelmaan perustuvassa järjestelmässä lähetettyjä signaaleja käyttämällä voidaan ▌

a)      tarjota avoin palvelu (”open service”, OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin;

b)     edistää Galileon avoimen palvelun signaalien avulla ja/tai yhteistyössä muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa ihmishengen turvaavien sovellusten käyttäjille tarkoitettuja integriteetin valvontapalveluja kansainvälisiä normeja noudattaen;

c)      tarjota kaupallinen palvelu (”commercial service”, CS), jonka avulla voidaan kehittää kaupalliseen tai ammattikäyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

d)  tarjota julkisesti säännelty palvelu (”public regulated service”, PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta, maksutta jäsenvaltioille, neuvostolle, komissiolle, EUH:lle ja tarpeen mukaan asianmukaisesti valtuutetuille unionin virastoille; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja. Muilta päätöksen N:o 1104/2011/EU 2 artiklassa tarkoitetuilta PRS-palveluun osallistujilta mahdollisesti perittävät käyttömaksut määritetään tapauskohtaisesti ja asianmukaiset määräykset vahvistetaan kyseisen päätöksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävissä sopimuksissa;

e)      myötävaikuttaa COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun (”search and rescue service”, SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.

5.  EGNOS-ohjelman erityisinä tavoitteina on

a)     varmistaa, että EGNOS-järjestelmässä lähetettyjä signaaleja käyttämällä voidaan

         i)      tarjota avoin palvelu (OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin EGNOS-järjestelmän peittoalueella;

         ii)     tarjota kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu (”EGNOS data access service”, EDAS), jonka avulla voidaan osaltaan kehittää kaupalliseen tai ammattikäyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin sen avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

  iii)  tarjota ihmishengen turvaava palvelu ("safety-of-life service", SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu, joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja, täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää sellaisten järjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOS-järjestelmän tehostamalla peittoalueella;

b)     ensisijaisesti tarjota nämä toiminnot mahdollisimman pian jäsenvaltioiden maantieteellisesti Euroopassa sijaitsevilla alueilla.

EGNOS-järjestelmän maantieteellinen peittoalue voidaan teknisen toteutettavuuden rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tällaisen laajentamisen kustannuksia, käyttökustannukset mukaan lukien, ei voida kattaa 10 artiklassa tarkoitetuista varoista. Laajentaminen ei saa viivästyttää EGNOS-järjestelmän maantieteellisen peittoalueen ulottamista jäsenvaltioiden maantieteellisesti Euroopassa sijaitseville alueille.

3 artikla

Galileo-ohjelman vaiheet

Galileo-ohjelma koostuu seuraavista vaiheista:

a)          määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmän rakenne ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

b)          kehittämis- ja validointivaihe, joka on määrä saattaa päätökseen vuonna 2013 ja joka käsittää ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja laukaisemisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla; ▌

c)          rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka on määrä saattaa päätökseen vuoteen 2020 mennessä ja joka käsittää

i)  kaiken avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin, etenkin 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavien satelliittien sekä vaadittavien varasatelliittien, rakentamisen, toteuttamisen ja suojaamisen sekä tähän liittyvän kehittävän ylläpidon ja toimenpiteet;

ii)     kaiken maassa sijaitsevan infrastruktuurin, etenkin satelliittien ohjaamiseksi ja satelliittien tuottamien radionavigointitietojen käsittelemiseksi tarvittavan infrastruktuurin sekä palvelukeskusten ja muiden maassa sijaitsevien keskusten, rakentamisen, toteuttamisen ja suojaamisen sekä tähän liittyvän kehittävän ylläpidon ja toimenpiteet;

iii)    käyttövaiheen valmistelut, mukaan lukien 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjontaan liittyvät valmistelevat toimet;

d)          käyttövaihe, joka käsittää

i)      avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinnan, ▌huollon, jatkuvan parantamisen, kehittämisen ja suojaamisen, mukaan lukien täydentämisen ja vanhentumisen hallinta;

ii)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, etenkin palvelukeskusten ja muiden maassa sijaitsevien keskusten, verkkojen ja laitosten, hallinnan, huollon, jatkuvan parantamisen, kehittämisen ja suojaamisen, mukaan lukien täydentämisen ja vanhentumisen hallinta;

iii)    järjestelmän tulevien sukupolvien kehittämisen ja 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittämisen;

iv)    ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardoinnin;

v)      edellä olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen ja kaupallistamisen;

vi)    yhteistyön muiden GNSS-järjestelmien kanssa sekä

vii)   kaikki muut toimet, joita tarvitaan kyseisen järjestelmän kehittämiseksi ja ohjelman sujuvan toteutuksen varmistamiseksi.

▌Tämä vaihe käynnistetään vaiheittain vuosien 2014 ja 2015 aikana, jolloin tarjotaan ensimmäisiä avoimen palvelun, etsintä- ja pelastuspalvelun ja julkisesti säännellyn palvelun palveluja. Näitä ensimmäisiä palveluja parannetaan vähitellen ja 2 artiklan 4 kohdan erityistavoitteissa täsmennetyt muut toiminnot toteutetaan vaiheittain päämääränä saavuttaa täysi toimintavalmius vuoteen 2020 mennessä.

4 artikla

EGNOS-järjestelmän käyttövaihe

EGNOS-järjestelmän käyttövaihe käsittää pääasiassa

a)          avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinnan, huollon, jatkuvan parantamisen, kehittämisen ja suojaamisen, mukaan lukien täydentämisen ja vanhentumisen hallinta;

b)          maassa sijaitsevan infrastruktuurin, etenkin verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinnan, huollon, jatkuvan parantamisen, kehittämisen ja suojaamisen, mukaan lukien täydentämisen ja vanhentumisen hallinta;

c)  järjestelmän tulevien sukupolvien kehittämisen ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittämisen;

d)          ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardoinnin;

e)          edellä olevan 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen ja kaupallistamisen;

f)           kaikki järjestelmän ja sen käytön luotettavuuden takaavat tekijät;

g)          koordinointitoimet, jotka liittyvät 2 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen.

5 artikla

Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1.          Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen on oltava teknisesti yhteensopivia ja yhteentoimivia.

2.  Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen on oltava ▌yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tästä määrätään 28 artiklan nojalla tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa.

▌

6 artikla

Omistus

Unioni on kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja, ja kolmansien osapuolten kanssa tehdään tarvittaessa sopimuksia, jotka koskevat olemassa olevia omistusoikeuksia.

Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen välityksellä tässä artiklassa tarkoitetun omaisuuden optimaalisen käytön. Se hallinnoi ohjelmiin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ja ottaa huomioon tarpeen suojata ja arvostaa unionin tekijän- ja teollisoikeuksia, kaikkien sidosryhmien etuja sekä markkinoiden ja uusien teknologioiden yhdenmukaista kehitystä. Tätä tarkoitusta varten komissio varmistaa, että ohjelmien nojalla tehtäviin sopimuksiin sisällytetään mahdollisuus siirtää ohjelmien puitteissa tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeus kolmansille osapuolille.

II LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

7 artikla

Rahoitettava toiminta

1.          Tämän asetuksen nojalla ohjelmille vuosiksi 2014–2020 kohdennetut unionin talousarviomäärärahat myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:

a)      toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman 3 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetun rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätökseen saattamiseen;

b)     toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman 3 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettuun käyttövaiheeseen ▌;

c)      toimet, jotka liittyvät EGNOS-ohjelman 4 artiklassa tarkoitettuun käyttövaiheeseen;

c a)   toimet, jotka liittyvät ohjelmien hallinnointiin ja seurantaan.

1 a.  Ohjelmille kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista rahoitetaan 10 artiklan 1 a kohdan mukaisesti myös toimia, jotka liittyvät perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

2.          Ohjelmille kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan myös komissiolle aiheutuvat ohjelmien hallinnoinnin ja 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointikustannukset. Näitä kustannuksia voi aiheutua erityisesti seuraavista:

a)      selvitykset ja asiantuntijatapaamiset;

b)     tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan luettuna toimielinten välinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin; kyseisillä toimilla on pyrittävä luomaan synergiaa unionin muiden asiaankuuluvien toimintalinjojen kanssa;

c)      tietotekniikkaverkot, jotka on tarkoitettu tietojen käsittelyyn tai vaihtoon;

d)  muu komissiolle annettava tekninen tai hallinnollinen apu ohjelmien hallinnointia varten.

3.          ▌Ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset on määritettävä selkeästi. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ▌kullekin 1, 1 a ja 2 kohdassa mainitulle toiminnalle osoitetut unionin varat, mukaan lukien varaus ennakoimattomia menoja varten; se ilmoittaa myös, miten kyseiset varat on käytetty.

8 artikla

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoitus

1.          Unioni rahoittaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvät 7 artiklan 1, 1 a ja 2 kohdassa tarkoitetut toimet 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi 10 artiklan ▌mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoitusosuuksia muista mahdollisista rahoituslähteistä, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut rahoituslähteet mukaan lukien.

2.  Jäsenvaltiot voivat pyytää saada myöntää Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisärahoitusta lisäelementtien kattamiseksi erityistapauksissa edellyttäen, että tästä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästyksiä ohjelman toteutukseen. Komissio määrittää jäsenvaltion pyynnön perusteella 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, täyttyvätkö edellä mainitut edellytykset. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.

3.          Myös kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myöntää Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisärahoitusta. Niiden osallistumista koskevat ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 28 artiklassa tarkoitetuissa kansainvälisissä sopimuksissa.

3 a.       Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu lisärahoitus on ulkoista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, josta säädetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 2 kohdassa.

▌

10 artikla

Talousarviovarat

1.          Unionin kohdentama enimmäismäärä 7 artiklan 1, 1 a ja 2 kohdassa mainittujen toimien toteuttamiseen ja niihin liittyvien riskien kattamiseen on käyvin hinnoin laskettuna [7,07173 miljardia] euroa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Tämä määrä jaetaan menoluokkiin seuraavasti:

a)     edellä olevan 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin [1,93 miljardia] euroa käyvin hinnoin;

b)     edellä olevan 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin [3 miljardia] euroa käyvin hinnoin;

c)      edellä olevan 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimiin [1,58 miljardia] euroa käyvin hinnoin;

d)     edellä olevan 7 artiklan 1 kohdan c a alakohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin [0,56173 miljardia] euroa käyvin hinnoin.[19]

1 a.   Ohjelmille kohdennetuista talousarviomäärärahoista, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan lukien, rahoitetaan 7 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuja toimia enintään 100 miljoonalla eurolla kiintein hinnoin, mikä ei vaikuta Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämiseen mahdollisesti varattuihin määriin.

1 b.       Komissio voi kohdentaa varoja uudelleen 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetusta menoluokasta toiseen enintään 10 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä. Jos uudelleen kohdennettavien varojen yhteenlaskettu määrä on ylittämässä 10 prosentin osuuden 1 kohdassa mainitusta enimmäismäärästä, komissio kuulee 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle varojen uudelleenkohdentamisesta menoluokkien välillä.

2.          Määrärahat käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 säännösten mukaisesti.

3.          Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.

3 a.   Komissio hallinnoi tämän artiklan 1 kohdan mukaisia varoja avoimesti ja kustannustehokkaasti. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen noudatetusta kustannustenhallintastrategiasta.

11 artikla

Ohjelmien tuottamat tulot

1.          Järjestelmien käytön tuottamat tulot tuloutetaan unionille, ja ne maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan ohjelmille ja erityisesti 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen. Jos tulojen määrä osoittautuu suuremmaksi kuin ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen tarvittava määrä, Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät kohdentamisperiaatteen mukauttamisen komission ehdotuksen pohjalta.

2.          Yksityisen sektorin yritysten kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan määrätä tulojen jakamista koskevasta järjestelystä.

3.  Talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaaville tahoille suoritettujen ennakkomaksujen tuottamat korot kohdennetaan toimiin, joista on sovittu tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa tai muussa komission ja kyseisen tahon välillä tehdyssä sopimuksessa. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaavien tahojen on avattava tilejä, joista varat ja vastaavat korot voidaan yksilöidä.

III LUKU

OHJELMIEN JULKINEN HALLINNOINTI

12 artikla

Ohjelmien hallinnointiperiaatteet

Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)          selkeä tehtävien ja vastuun jako eri osallistujatahojen eli komission, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä kokonaisvastuun ollessa komissiolla;

b)   vilpitön yhteistyö a alakohdassa tarkoitettujen tahojen ja jäsenvaltioiden välillä;

c)          ohjelmien tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien osallistujatahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan ohjelmien tavoitteita noudattaen;

d)          olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen optimointi ja järkeistäminen, jotta vältetään teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyydet;

e)          parhaiden käytäntöjen mukaisten projektinhallintajärjestelmien ja ‑tekniikoiden käyttö ohjelmien täytäntöönpanon valvontaan erityisvaatimusten perusteella ja alan asiantuntijoiden tuella.

13 artikla

Komission tehtävät

1.          Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelmista. Se hallinnoi ▌tämän asetuksen mukaisesti kohdennettuja varoja ja valvoo kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista etenkin kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kokonaisvastuun sekä tämän asetuksen muissa säännöksissä tarkoitettujen erityistehtävien lisäksi komissio

a)      ▌varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmiin osallistuvien tahojen välillä ja siirtää tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla ▌15 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut tehtävät Euroopan GNSS-virastolle ja ▌16 artiklassa tarkoitetut tehtävät ESAlle;

b)     varmistaa ohjelmien oikea-aikaisen täytäntöönpanon niille osoitettujen varojen puitteissa ja 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten se perustaa ja ottaa käyttöön ohjelmiin liittyvien ▌riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen soveltuvat asianmukaiset välineet ja tarvittavat rakenteelliset toimenpiteet;

c)      ▌hoitaa unionin puolesta ja toimivaltaansa kuuluvilla aloilla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin organisaatioihin,

d)     toimittaa jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille hyvissä ajoin kaiken ohjelmiin liittyvän tärkeän tiedon erityisesti riskinhallinnan, kokonaiskustannusten, kunkin Galileo-infrastruktuuriin kuuluvan merkittävän osan vuosittaisten käyttökustannusten, tulojen, aikataulun ja tulosten osalta, sekä katsauksen 12 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen projektinhallintajärjestelmien ja ‑tekniikoiden täytäntöönpanoon;

d a)  arvioi mahdollisuuksia edistää Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiä ja varmistaa niiden käyttö eri talouden aloilla sekä selvittää keinoja hyödyntää järjestelmien tuottamia hyötyjä.

3.  Varmistaakseen 3 artiklassa tarkoitettujen Galileo-ohjelman vaiheiden ja 4 artiklassa tarkoitetun EGNOS-ohjelman käyttövaiheen sujuvan etenemisen komissio vahvistaa tarvittaessa toimenpiteet, joilla

a)      hallitaan ja vähennetään ohjelmien etenemiseen liittyviä ominaisriskejä [merkitsemätön teksti on peräisin komission ehdotuksen c alakohdasta];

b)     määritetään keskeiset päätöksentekovaiheet ohjelmien täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten,

c)      määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti turvallisuusvaatimusten mukaisesti avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen ja varmistetaan sen käyttö [merkitsemätön teksti on peräisin komission ehdotuksen a alakohdasta];

c a)   määritetään tekniset ja toiminnalliset eritelmät, jotka ovat tarpeen 2 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen toimintojen suorittamiseksi ja järjestelmien parannusten toteuttamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus

1.          Komissio varmistaa ohjelmien turvallisuuden, mukaan lukien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden. Tätä varten komissio

             a)     ottaa huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja ‑sääntöjä ja sisällyttää ne kaikkiin ohjelmiin;

             b)     varmistaa, että näiden vaatimusten ja sääntöjen kokonaisvaikutukset tukevat ohjelmien sujuvaa etenemistä etenkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun osalta;

             c)      perustaa eri osallistujatahojen väliset koordinointijärjestelyt;

  d)   ottaa huomioon voimassa olevat turvallisuussäännöt ja ‑vaatimukset, jotta yleinen turvallisuustaso ei laskisi ja kyseisiin sääntöihin ja vaatimuksiin perustuvien järjestelmien toiminta ei häiriintyisi.

2.        Komissio antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa asetetaan korkean tason tavoitteet 1 kohdassa tarkoitetun ohjelmien turvallisuuden varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 15 ja 17 artiklan sekä ▌päätöksen N:o 1104/2011/EU▌ 8 artiklan soveltamista. ▌

2 a.       Komissio hyväksyy tarvittavat tekniset eritelmät ja muut toimenpiteet 2 kohdassa tarkoitettujen korkean tason tavoitteiden toteuttamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.          EUH avustaa edelleen komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoidossa päätöksen 2010/427/EU 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ▌.

15 artikla

Euroopan GNSS-viraston tehtävät

1           ▌Euroopan GNSS-virasto ▌huolehtii seuraavista tehtävistä komission hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti:

a)      se varmistaa ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 ja 17 artiklan soveltamista:

i)      turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan suorittama turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä asetuksen (EU) N:o 912/2010 III luvun mukaisesti ▌; tätä varten se aloittaa turvallisuusmenettelyjen toteuttamisen ja seuraa sitä sekä suorittaa järjestelmien turvallisuustarkastuksia;

ii)  asetuksen (EU) N:o 912/2010 6 artiklan d alakohdassa tarkoitetun Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen käyttö tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja vaatimusten sekä 17 artiklassa tarkoitetun yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;

b)     se huolehtii päätöksen N:o 1104/2011/EU 5 artiklassa säädetyistä ▌ tehtävistä ▌ ja avustaa komissiota ▌mainitun päätöksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)      ▌se osallistuu ohjelmien rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen ja kaupallistamiseen muun muassa toteuttamalla tarvittavan markkina-analyysin eritoten viraston vuosittain laatimassa sovellus- ja palvelumarkkinoita koskevassa kertomuksessa, luomalla tiiviit yhteydet järjestelmien käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin heidän tarpeidensa kartoittamiseksi, seuraamalla satelliittinavigointisovellusten tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehitystä ja laatimalla toimintasuunnitelman, jolla käyttäjäyhteisö saadaan käyttämään 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja palveluita ja johon sisältyy etenkin asiaankuuluvia sertifiointiin ja standardointiin liittyviä toimia.

1 a.  Euroopan GNSS-virasto huolehtii myös muista ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien ohjelmien hallinnointitehtävät, ja on vastuussa niistä. Komissio siirtää mainitut tehtävät virastolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tehtävien siirtoa koskevan päätöksen perusteella hyväksytyllä tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella; näitä tehtäviä ovat

a)     operatiiviset toimet, mukaan lukien järjestelmäinfrastruktuurin hallinta, huolto ja jatkuva parantaminen, sertifiointi ja standardointi sekä 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjonta;

b)     osallistuminen palvelujen kehittämisen sekä järjestelmien ja tulevien järjestelmäsukupolvien kehittämis- ja käyttöönottotoimien määrittelyyn, hankinnat mukaan lukien;

c)  järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämisen edistäminen sekä näiden sovellusten ja palvelujen tunnetuksi tekeminen, mukaan lukien GNSS-sovellusten ja ‑palvelujen alan eurooppalaisten huippuosaamiskeskusten määrittäminen, yhdistäminen verkostoksi ja kyseisen verkoston koordinointi, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä tällaiseen edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen liittyvien toimenpiteiden arviointi;

d)     perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen edistäminen.

1 b.       Edellä 1 a kohdassa tarkoitetuilla tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla Euroopan GNSS-virastolle siirretään riittävän laaja itsehallinto ja toimivalta, etenkin hankintaviranomaisena, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 7 kohdan ja 60 artiklan säännösten puitteissa. Näissä sopimuksissa vahvistetaan lisäksi yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan, ja erityisesti toteutettavat toimet, asiaankuuluva rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet sekä toimenpiteet, joita sovelletaan sopimusten täytäntöönpanon ollessa kustannusten, keston ja tulosten osalta puutteellista, sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt.

Mainituilla seuranta- ja valvontatoimenpiteillä on mahdollistettava etenkin kustannusten ennakointi ja seuranta, säännöllinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista ja aikataulusta ja, jos ero suunnitelmien mukaisiin talousarvioihin, tuloksiin ja aikatauluun on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

1 c.        Euroopan GNSS-virasto sopii ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi ohjelmien käyttövaihetta varten. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle Euroopan GNSS-viraston sopimista käytännön järjestelyistä ja niihin tehtävistä muutoksista. Euroopan GNSS-virasto voi tarpeen mukaan harkita muiden julkisen tai yksityisen sektorin toimijoiden käyttämistä.

2.  Edellä 1 ja 1a kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi Euroopan GNSS-virasto asettaa tehtäväkenttänsä rajoissa teknisen asiantuntemuksensa komission käyttöön ja antaa komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, joita se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen, myös 13 artiklan 2 kohdan d a alakohdassa tarkoitettua järjestelmien edistämistä ja käytön varmistamista koskevaa arviointia varten.

3.          Jäljempänä olevan 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuullaan tämän artiklan 1 a kohdassa tarkoitetusta tehtävien siirtoa koskevasta päätöksestä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle ilmoitetaan etukäteen komission edustaman unionin ja Euroopan GNSS-viraston välillä tehtävistä tehtävien siirtoa koskevista sopimuksista.

3 a.       Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä yksityisen sektorin yritysten kanssa tehtävät sopimukset, mukaan lukien alihankintaan liittyvät tiedot.

16 artikla

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

1.           Komissio tekee 3 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettua Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten viipymättä ESAn kanssa ▌tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ESAn tehtävät erityisesti järjestelmän suunnittelun, kehittämisen ja hankintojen osalta. Sopimus ESAn kanssa tehdään komission asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 61 artiklan mukaisesti hyväksymän tehtävien siirtoa koskevan päätöksen nojalla.

a)  Tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan, siltä osin kuin 1 kohdan nojalla siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttaminen edellyttävät, yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan, ja erityisesti järjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen ja hankintoihin liittyvät toteutettavat toimet, asiaankuuluva rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet sekä toimenpiteet, joita sovelletaan sopimusten täytäntöönpanon ollessa kustannusten, keston ja tulosten osalta puutteellista, sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt.

Seuranta- ja valvontatoimenpiteillä on mahdollistettava esimerkiksi kustannusten ennakointi- ja seurantamalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista ja aikataulusta, ja jos ero suunnitelmien mukaisiin talousarvioihin, tuloksiin ja aikatauluun on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

  b)  Jäljempänä olevan 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuullaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tehtävien siirtoa koskevasta päätöksestä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle ilmoitetaan etukäteen komission edustaman unionin ja ESAn välillä tehtävistä ▌ tehtävien siirtoa koskevasta sopimuksesta.

             c)      Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä sopimukset, jotka ESAn on määrä tehdä yksityisen sektorin yritysten kanssa, mukaan lukien alihankintaan liittyvät tiedot.

4 a.       Edellä olevan 3 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettua ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston ja ESAn sopimissa, 15 artiklan 1 c kohdassa tarkoitetuissa käytännön järjestelyissä on käsiteltävä ESAn tehtäviä tämän vaiheen aikana ja yhteistyötä, jota se tekee Euroopan GNSS-viraston kanssa seuraavissa asioissa:

a)  toimintaperiaate, suunnittelu, seuranta, hankinnat ja validointi järjestelmien tulevia sukupolvia kehitettäessä;

b)     tekninen tuki nykyisten järjestelmäsukupolvien käytössä ja huollossa.

Näiden järjestelyjen on oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistamien toimenpiteiden mukaiset.

Näistä järjestelyistä ja kaikista niihin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

4 b.       Komissio voi pyytää ESAlta teknistä asiantuntemusta ja tietoja, joita se tarvitsee tämän asetusten mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen ja 4 a kohdassa tarkoitettujen käytännön järjestelyjen soveltamista.

IV LUKU

UNIONIN TAI JÄSENVALTIOIDEN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SEIKAT

17 artikla

Yhteinen toiminta

Tapauksissa, joissa järjestelmien käyttö saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja menettelyjä.

18 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien säännösten soveltaminen

Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)          kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisilla turvallisuussäännöksillä taataan vähintään vastaava EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin ▌ päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom▌ liitteessä säädetyillä turvallisuussäännöksillä ja ▌päätöksen 2011/292/EU[20] liitteissä säädetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

b)  jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussäännösten hyväksymisestä;

c)          kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmia koskevia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla taataan vähintään vastaava suoja kuin päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä säädetyillä komission turvallisuussäännöksillä ja päätöksen 2011/292/EU liitteissä säädetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. ▌Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussääntöjen vastaavuus määritellään unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja päätöksen 2011/292/EU 12 artikla huomioon ottaen tehdyssä tietoturvallisuussopimuksessa;

d)  luonnolliselle henkilölle, yksityiselle oikeussubjektille, kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle voidaan tarvittaessa myöntää tapauskohtaisesti pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin kyseisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, vaikuttamatta päätöksen 2011/292/EU 12 artiklan ja päätöksen 2001/844/EY liitteessä esitettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

V LUKU

JULKISET HANKINNAT

I JAKSO

Ohjelmien rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat yleiset säännökset

19 artikla

Yleiset periaatteet

Rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan unionin keskeisten turvallisuusetujen tai yleisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka unionin vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi, Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja molempien ohjelmien käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja erityisesti vapaata osallistumista ja tervettä kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjoamista avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja sopimuksentekoperusteiden ja sellaisten muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille ▌.

20 artikla

Erityistavoitteet

Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomaisten on tarjouspyynnöissään pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

a)          edistetään koko unionissa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti uusien osallistujien ja pk-yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös kannustamalla tarjoajia käyttämään alihankintaa;

b)          vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja ▌riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;

c)          hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja kertynyttä tietoa sekä toimialan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheessa hankittua, mutta varmistetaan samalla, että kilpailutussääntöjä noudatetaan;

c a)       käytetään useita toimittajia aina, kun se on tarkoituksenmukaista ohjelmien, niiden kustannusten ja aikataulun paremman yleisen hallinnan varmistamiseksi;

c b)       otetaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista, huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai rakennettavan kohteen koko elinkaaren aikaiset kustannukset.

2 JAKSO

Ohjelmien rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat erityissäännökset

21 artikla

Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen

Hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi silloin, kun jonkin yrityksen aikaisempi osallistuminen toimiin, jotka liittyvät tarjouspyynnön kohteeseen,

a)          saattaa antaa kyseiselle yritykselle etuoikeutetusta tiedosta johtuvaa huomattavaa etua, mikä voi synnyttää huolta tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumisesta; tai

b)          vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuedellytyksiin tai hankintasopimusten tekemisen tai toteuttamisen puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.

Nämä toimenpiteet eivät saa vaarantaa tervettä kilpailua, tasapuolista kohtelua eikä yrityksistä, niiden liikesuhteista ja kustannusrakenteesta kerättyjen tietojen luottamuksellisuutta. Toimenpiteissä otetaan huomioon suunnitellun sopimuksen luonne ja yksityiskohdat.

21 a artikla

Tietoturvallisuus

Kun hankintasopimukset edellyttävät ja/tai sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, hankintaviranomaisen tai ‑yksikön on määritettävä tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvallisuuden varmistamiseksi vaaditulla tasolla.

21 b artikla

Toimitusten ja palveluntarjonnan luotettavuus

Hankintaviranomaisen on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimuksensa, jotka liittyvät toimitusten tai palvelujen tarjonnan luotettavuuteen sopimuksen toteuttamista varten.

22 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.          Hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.  Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset ja palvelut, sekä yksi tai useampi ▌osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi sekä tavarantoimitusten ja palvelujen toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.          Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.          Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Jos ehdollisen osan vahvistaminen viivästyy tai jos sitä ei vahvisteta, toimeksisaaja voi saada odotusajalta tai sopimuksen noudattamatta jättämisestä korvauksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.

4 a.   Jos hankintaviranomainen toteaa, että johonkin tiettyyn osaan liittyviä rakennusurakoita ja palveluja ei ole suoritettu, se voi vaatia vahingonkorvausta ja irtisanoa sopimuksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.

23 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.          Hankintaviranomainen voi ▌valita sopimuksen, joka korvataan – kaikilta tai joiltakin osin – todellisten kustannusten perusteella enimmäishintaan asti, 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Tällaisista sopimuksista maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Näiden kustannusten lisäksi korvataan joko kiinteä määrä, joka kattaa yleiskustannukset ja voiton, tai määrä, johon sisältyvät yleiskustannukset ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuva kannustuspalkkio.

2.  Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun on objektiivisesti mahdotonta määrittää tarkka kiinteä hinta ja jos voidaan hyväksyttävästi osoittaa, että kiinteä hinta olisi epätavallisen korkea hankintasopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)      sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä; tai

b)     sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

3.          Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Se voidaan ylittää ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja hankintaviranomaisen ennakkohyväksynnällä.

4.  Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvia sopimuksia koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on täsmennettävä

a)      sopimuksen luonne eli että kyseessä on sopimus, joka perustuu kokonaan tai osittain todellisten kustannusten korvaamiseen enimmäishinnan asettamissa rajoissa;

b)     todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuvan sopimuksen osalta ne sopimuksen osat, jotka korvataan todellisten kustannusten perusteella;

c)      enimmäishinta;

d)     sopimuksentekoperusteet, joiden perusteella on voitava arvioida alustavan kokonaistalousarvion, korvattavien kustannusten, kustannusten määrittämismekanismien sekä tarjouksessa mainitun voiton toteutumisen todennäköisyyttä;

e)  välittömiin kustannuksiin sovellettavan, 1 kohdassa tarkoitetun lisäkorvauksen tyyppi;

f)      tarjoajan arvioimien, sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta koskevat säännöt ja menettelyt 5 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti;

g)      kirjanpitosäännöt, joita tarjoajien on noudatettava;

h)      jos todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuva sopimus muunnetaan lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi, muuntamista koskevat parametrit.

5.          Kustannukset, joita toimeksisaaja esittää todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvien sopimusten toteuttamisen aikana, ovat korvauskelpoisia ainoastaan, jos ne

a)      ▌ovat tosiasiallisesti aiheutuneet sopimuksen voimassaolon aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisista sopimuksen täyttämisen edellyttämistä laitteista, infrastruktuurista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden koko hankinta-arvo voidaan katsoa korvauskelpoiseksi;

b)  ▌mainitaan alustavassa talousarviossa, jota on mahdollisesti myöhemmin tarkistettu alkuperäiseen sopimukseen liitetyillä lisäsopimuksilla;

c)      ▌ovat sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömiä;

d)     ▌johtuvat sopimuksen toteuttamisesta ja kohdennetaan siihen;

e)      ▌ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ne on kirjattu toimeksisaajan kirjanpitoon ja määritetty tarjouseritelmässä ja sopimuksessa mainittujen kirjanpitosäännösten mukaisesti;

f)      ▌ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;

g)      ▌eivät ole sopimusehtojen vastaisia;

h)      ▌ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden osalta.

Toimeksisaaja vastaa omasta kustannuslaskennastaan sekä kirjanpidostaan ja kaikkien muiden sellaisten asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä, joilla voidaan osoittaa, että korvattaviksi esitetyt kustannukset ovat todellisia ja tässä artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisia. Kustannukset, joita toimeksisaaja ei pysty perustelemaan, katsotaan korvaukseen oikeuttamattomiksi, eikä niitä korvata.

6.          Hankintaviranomainen vastaa seuraavista tehtävistä, joilla varmistetaan todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvien sopimusten asianmukainen toteuttaminen:

a)      se määrittää mahdollisimman realistisen enimmäishinnan, joka kuitenkin antaa riittävästi joustovaraa teknisistä riskeistä johtuvien kustannusten kattamiseksi;

b)     se muuntaa todellisten kustannusten perusteella osittain korvattavan sopimuksen lopulliseen kiinteään hintaan kokonaan perustuvaksi sopimukseksi heti, kun tällainen lopullinen kiinteä hinta on sopimuksen toteuttamisen aikana mahdollista vahvistaa; tätä varten se määrittää muuntamista koskevat parametrit, joilla todellisten kustannusten perusteella korvattavana tehty sopimus voidaan muuttaa lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi;

c)  se ottaa käyttöön seuranta- ja valvontamenettelyjä, joilla luodaan etenkin kustannusten ennakointi- ja seurantamalli;

d)     se määrittelee asianmukaiset periaatteet, välineet ja menettelyt sopimusten täytäntöönpanoa varten ja erityisesti toimeksisaajan tai sen alihankkijoiden sopimusten toteuttamisen aikana esittämien kustannusten yksilöintiä ja niiden korvauskelpoisuuden tarkastamista sekä lisäsopimusten tekemistä varten;

e)      se varmistaa, että toimeksisaaja ja sen alihankkijat noudattavat sopimuksessa määrättyjä kirjanpitosääntöjä sekä velvollisuutta toimittaa todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat, joissa tulee antaa todenmukainen kuva tileistä;

f)      se huolehtii sopimuksen toteuttamisen aikana jatkuvasti siitä, että d alakohdassa mainitut periaatteet, välineet ja menettelyt ovat tehokkaita.

24 artikla

Lisäsopimukset

Hankintaviranomainen ja toimeksisaajat voivat muuttaa sopimusta ▌lisäsopimuksella edellyttäen, että kyseinen lisäsopimus täyttää kaikki seuraavat ehdot:

a)          sillä ei muuteta sopimuksen kohdetta;

b)          se ei vaaranna sopimuksen taloudellista tasapainoa;

c)          sillä ei oteta käyttöön sellaisia ehtoja, jotka – jos ne olisivat sisältyneet alkuperäisiin hankinta-asiakirjoihin – olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.

25 artikla

Alihankinta

1.          Hankintaviranomaisen on pyydettävä tarjoajaa teettämään osa sopimuksen kohteesta ▌alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä ja etenkin uusia osallistujia ja pk-yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään. ▌

1 a.       Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Hankintaviranomaisen on näitä prosenttiosuuksia määrittäessään varmistettava, että ne ovat oikeassa suhteessa sopimuksen kohteeseen ja arvoon, asianomaisen toimialan luonteeseen ja erityisesti todettuun kilpailutilanteeseen ja teolliseen potentiaaliin.

1 b.  Jos tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, ettei se aio teettää alihankintana mitään sopimuksen osaa tai että se aikoo teettää alihankintana 1 a kohdassa mainittua vähimmäisprosenttiosuutta pienemmän osuuden, sen on perusteltava ratkaisunsa hankintaviranomaiselle. Hankintaviranomainen toimittaa nämä tiedot komissiolle.

2.          Hankintaviranomainen voi hylätä ehdokkaan valitsemat alihankkijat pääsopimuksen tekomenettelyä koskevassa vaiheessa tai sopimuspuoleksi valitun tarjoajan valitsemat alihankkijat. Hankintaviranomaisen on annettava kirjalliset perustelut hylkäämiselle, joka voi perustua ainoastaan kriteereihin, joita sovelletaan valittaessa tarjoajia pääsopimusta varten.

VI LUKU

MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

26 artikla

Ohjelmasuunnittelu

▌Komissio hyväksyy ▌vuotuisen työohjelman, joka sisältää suunnitelman tarvittavien toimien toteuttamisesta 2 artiklan 4 kohdassa säädettyihin Galileo-ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi 3 artiklassa vahvistettujen vaiheiden mukaisesti sekä 2 artiklan 5 kohdassa säädettyihin EGNOS-ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Vuotuisessa työohjelmassa määrätään myös kyseisten toimien rahoituksesta.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

27 artikla

Jäsenvaltioiden toimet

▌

▌           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki ohjelmien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaaminen ja joiden on vastattava vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään neuvoston direktiivissä 2008/114/EY[21] tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka saattaisivat haitata ohjelmia tai järjestelmiä käyttämällä tarjottavia palveluja ja eritoten infrastruktuurien käytön jatkuvuutta.

28 artikla

Kansainväliset sopimukset

Unioni voi tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia ▌kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

29 artikla

Tekninen apu

Hoitaakseen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut teknisluontoiset tehtävät komissio voi käyttää tarvitsemaansa teknistä apua ja varsinkin avaruusalan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten valmiuksia ja asiantuntemusta sekä apua, jota voivat antaa riippumattomat asiantuntijat ja ▌tahot, jotka pystyvät antamaan selvityksiä ja puolueettomia lausuntoja ohjelmien etenemisestä.

Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot kuin komissio eli ennen kaikkea Euroopan GNSS-virasto ja ESA voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

30 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

1.          Komissio huolehtii siitä, että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja taataan järjestelmiä suunniteltaessa, toteutettaessa ja käytettäessä ja että asianmukaiset takeet tästä sisällytetään järjestelmiin.

2.          Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä ja erityisesti yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[22] sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[23].

31 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.          Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.          Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta tämän asetuksen puitteissa rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96[24] säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

32 artikla

Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1.          Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen ohjelmien täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä kaikki tiedot ohjelmista ja etenkin riskinhallinnasta, kokonaiskustannuksista, vuosittaisista käyttökustannuksista, tuloista, aikataulusta ja tuloksista, kuten 13 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään, sekä 15 artiklan 1 a kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjen tehtävien siirtoa koskevien sopimusten toimivuudesta. Siinä on esitettävä

a)     edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti katsaus ohjelmille osoitettujen varojen kohdentamiseen ja käyttöön;

b)     edellä olevan 10 artiklan 3 a kohdan mukaisesti tiedot komission noudattamasta kustannustenhallintastrategiasta;

c)  arvio teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnasta;

d)     edellä olevan 13 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti katsaus projektinhallintajärjestelmien ja ‑tekniikoiden, myös riskinhallintajärjestelmien ja ‑tekniikoiden, täytäntöönpanoon;

e)      ohjelmien sosiaalisten ja taloudellisten hyötyjen maksimointitoimien arviointi.

2.          Komissio ilmoittaa 15 artiklan 3 a kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä sopimukset, jotka Euroopan GNSS-virasto ja ESA tekevät yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Lisäksi komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)     varojen uudelleenkohdentamisesta menoluokkien välillä 10 artiklan 1 b kohdan mukaisesti;

b)     edellä olevan 8 artiklan 2 kohdan soveltamisen mahdollisista vaikutuksista Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin.

33 artikla

Tämän asetuksen täytäntöönpanon arviointi

1.          Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan arviointikertomuksen, jonka pohjalta tehdään päätös tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä ja joka koskee seuraavia seikkoja:

a)  kyseisten toimenpiteiden tavoitteiden täyttyminen niin tulosten kuin vaikutustenkin osalta;

b)     resurssien käytön tehokkuus;

c)      unionin tasolla saatava lisäarvo.

Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa järjestelmiin liittyvän tekniikan kehitystä, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden asianmukaisuutta sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon aikaisempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.

2.  Arvioinnissa otetaan huomioon 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettuja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteita koskeva edistyminen seuraavanlaisten tulosindikaattoreiden perusteella:

a)      Galileo-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta:

i)      sen infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönotto:

–       toiminnassa ja käytettävissä olevien satelliittien määrä, käytettävissä olevien maassa sijaitsevien varasatelliittien määrä verrattuna tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistettuun satelliittien suunniteltuun määrään;

–       maassa sijaitsevan infrastruktuurin osien (kuten maa-asemien ja ohjauskeskusten) todellinen käytettävyys verrattuna suunniteltuun käytettävyyteen;

ii)   palvelutaso:

–       eri palvelujen käytettävyyden kartoitus palveluittain verrattuna palvelun määrittelevään asiakirjaan,

iii)   kustannukset:

–       ohjelman kutakin merkittävää kustannuserää kohti esitettävä kustannustehokkuusindeksi, joka kuvaa todellisten kustannusten ja budjetoitujen kustannusten välistä suhdetta;

iv)    aikataulu:

–       ohjelman kutakin merkittävää osaa kohti esitettävä aikataulua koskeva tehokkuusindeksi, joka perustuu tehtyjen työsuoritusten budjetoitujen kustannusten ja aikataulun mukaisten työsuoritusten budjetoitujen kustannusten vertailuun.

    v)  markkinataso:

                              –                markkinoiden kehityssuuntaus, joka perustuu Galileo- ja EGNOS-vastaanottimien prosenttiosuuteen niiden vastaanotinmallien yhteenlasketusta määrästä, jotka sisältyvät Euroopan GNSS-viraston 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti laatimaan markkinoita koskevaan kertomukseen.

b)     EGNOS-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta:

i)      sen peittoalueen laajentaminen:

–       peittoalueen laajentamisen eteneminen verrattuna sovittuun peittoalueen laajentamissuunnitelmaan;

ii)  palvelutaso:

–       palvelujen käytettävyyttä kuvaava indeksi, joka perustuu niiden lentoasemien määrään, joilla EGNOS-pohjaiset lähestymismenetelmät ovat käytettävissä, verrattuna niiden lentoasemien kokonaismäärään, joilla sovelletaan EGNOS-pohjaisia lähestymismenetelmiä;

iii)   kustannukset:

–       kustannustehokkuusindeksi, joka kuvaa varsinaisten kustannusten ja budjetoitujen kustannusten välistä suhdetta;

iv)    aikataulu:

–       aikataulua koskeva tehokkuusindeksi, joka perustuu tehtyjen työsuoritusten budjetoitujen kustannusten ja aikataulun mukaisten työsuoritusten budjetoitujen kustannusten vertailuun.

3.          Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvat tahot toimittavat komissiolle tiedot, joita tarvitaan asianomaisten toimien seurantaa ja arviointia varten.

VII LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

34 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.          Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.          Siirretään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.

3.          Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.          Edellä olevan 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

35 artikla

Komiteamenettely

1.          Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.          Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.          Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajat osallistuvat komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

5.          Edellä ▌28 artiklassa tarkoitetuissa unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan tarpeen mukaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta komitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

5 a.     Komitea kokoontuu säännöllisesti, mieluiten neljästi vuodessa ja neljännesvuosittain. Komissio esittää kussakin kokouksessa kertomuksen ohjelman edistymisestä. Näissä kertomuksissa esitetään yleiskatsaus ohjelman tilanteeseen ja sen kehitykseen erityisesti riskihallinnan, kustannusten, aikataulun ja tulosten kannalta. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä vähintään kerran vuodessa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tulosindikaattorit.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Kumoamiset

1.          Kumotaan asetus (EY) N:o [876/2002 ja asetus (EY) N:o] 683/2008 1 päivästä tammikuuta 2014.

1 a.       Kaikki asetuksen (EY) N:o [876/2002 tai asetuksen (EY) N:o] 683/2008 perusteella hyväksytyt toimenpiteet pysyvät voimassa.

2.          ▌

             Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 683/2008 pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta                              Neuvoston puolesta

Puhemies                                                              Puheenjohtaja

LIITE

Vastaavuustaulukko

▌ Asetus (EY)N:o 683/2008▌	▌Tämä asetus▌
1 artikla	1 artikla
2 artikla	2 artikla
3 artikla	3 artikla
4 artikla	8 artikla
5 artikla	4 artikla
6 artikla	9 artikla
7 artikla	5 artikla
8 artikla	6 artikla
9 artikla	7 artikla
10 artikla	10 artikla
11 artikla	11 artikla
12 artiklan 1 kohta 12 artiklan 2 ja 3 kohta	12 artikla 13 artikla
13 artiklan 1 kohta 13 artiklan 2 ja 3 kohta 13 artiklan 4 kohta	13 artikla 14 artikla 17 artikla
14 artikla	18 artikla
15 artikla	26 artikla
16 artikla	15 artikla
17 artikla	19–25 artikla
18 artikla	16 artikla
19 artikla	35 artikla
20 artikla	30 artikla
21 artikla	31 artikla
22 artikla	32 artikla
23 artikla
24 artikla	37 artikla
Liite	1 artikla

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komissionyhteinen julkilausuma

TOIMIELINTEN VÄLISESTÄ GALILEO-PANEELISTA

1. Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien tärkeyden, ainutlaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska unioni on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja ohjelmat rahoitetaan vuosina 2014–2020 kokonaisuudessaan unionin talousarviosta, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pitävät kyseisten kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä tarpeellisena.

2. Toimielinten välisen Galileo-paneelin päämääränä on auttaa kutakin toimielintä täyttämään velvoitteensa. Tätä varten perustetaan toimielinten välinen Galileo-paneeli, jonka tehtävänä on seurata tiiviisti

a) edistymistä eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttamisessa erityisesti ESAn suhteen, etenkin hankinta- ja urakkasopimusten täytäntöönpanon osalta;

b) kolmansien maiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan säännösten soveltamista;

c) satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelua;

d) hallinnointijärjestelyjen tehokkuutta; sekä

e) työohjelman vuosittaista tarkistamista.

3. Voimassa olevien sääntöjen mukaisesti toimielinten välinen Galileo-paneeli noudattaa pidättyvyyttä erityisesti tiettyjen tietojen kaupallisen luottamuksellisuuden ja arkaluontoisuuden huomioon ottaen.

4. Komissio ottaa huomioon toimielinten välisen Galileo-paneelin esittämät näkemykset.

5. Toimielinten välinen Galileo-paneeli koostuu seitsemästä edustajasta, joista

–  kolme on neuvostosta

–  kolme on Euroopan parlamentista

–  yksi on komissiosta.

Se kokoontuu säännöllisesti (periaatteessa neljä kertaa vuodessa).

6. Toimielinten välisen Galileo-paneelin toiminta ei vaikuta jo vakiintuneisiin vastuualueisiin tai toimielinten välisiin suhteisiin.

• [1]  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 179.
• [2]              EUVL C 181, 21.6.2012, s. 179.
• [3]              Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty… .
• [4]              EUVL .....
• [5]              EUVL ...
• [6]              EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.
• [7]              EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1.
• [8]              EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
• [9]              EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 9.
• [10]            EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.
• [11]            EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30.
• [12]            EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.
• [13]           EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.
• [14]           EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17.
• [15]           EUVL C 304, 15.10.2011, s. 7.
• [16]            EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7.
• [17]            EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
• [18]            EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.
• [19]  Joista enintään 113 miljoonaa euroa (käyvin hinnoin) GSA:n hallinnointimenoihin.
• [20]            EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17.
• [21]            EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.
• [22]            EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.
• [23]            EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
• [24]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

PERUSTELUT

Euroopan unionin satelliittinavigointipolitiikka tarjoaa unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, joista toinen on perustettu Galileo-järjestelmän ja toinen EGNOS-järjestelmän mukaisesti. Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) teknologia ja sen kyky tarjota erittäin luotettavia ja tarkkoja paikan, nopeuden ja ajan määrityksiä ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä tehostamaan monen taloudenalan toimintaa monilla kansalaisten jokapäiväistä elämää koskettavilla aloilla.

Suunnitelmista poiketen Galileo-ohjelma ei ole täysin toimintavalmis vuoteen 2013 mennessä. Koska vuonna 2008 annetussa GNSS-asetuksessa ei määritellä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien vuoden 2013 jälkeisiä rahoitus- ja hallintopuitteita, tarvitaan uutta oikeusperustaa, jotta järjestelmiä voidaan käyttää, ylläpitää ja hallinnoida pitkällä aikavälillä.

Esittelijä kannattaa vahvasti tavoitetta perustaa ensimmäinen siviilivalvonnassa oleva maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), joka on täysin riippumaton muista olemassa olevista järjestelmistä ja yhteentoimiva muiden navigointijärjestelmien kanssa ja jonka on tarkoitus tuottaa keskeytymättömiä GNSS-palveluja.

Satelliittinavigointi on jo nyt ensisijaisen tärkeää Euroopan liikenteelle ja teollisuudelle, eikä Euroopan pidä enää olla riippuvainen Yhdysvaltojen GPS-järjestelmän ja Venäjän GLONASS-järjestelmän paikannus-, navigointi- aikapalveluista. Eurooppalaisia GNSS-palveluita on tuotettava käyttämällä eurooppalaista infrastruktuuria, jonka luotettavuus ei riipu Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan sotilaallisista prioriteeteista.

Rahoitus ja talousarviojärjestelyt

Tätä GNNS-asetusta koskeva komission rahoitusehdotus sisältää keskimäärin yhden miljardin euron vuosittaiset määrärahat (vuoden 2011 hinnoissa) seitsemän vuoden rahoituskaudeksi 2014–2020.

Esittelijä ehdottaa määrärahojen jakamista ohjelman eri osa-alueiden mukaan:

–   toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman avaruus- ja täydentämissegmentteihin, mukaan luettuina muun muassa viitekokoonpano, välttämättömät varaosat, varaosien toimittaminen avaruuteen, vanhentumisesta johtuva osien vaihtaminen ja uuden satelliittisukupolven kehittäminen,

–   toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman maanpäälliseen segmenttiin ja palvelusegmenttiin, mukaan luettuina 18–24 satelliitin hallintakapasiteetin kehittäminen, ihmishengen turvaavan palvelun ja kaupallisen palvelun uudelleenprofilointi, käyttöönotto- ja käyttövaihe, asemien käyttö, huoltokeskusten käyttöönotto (toimintakeskus, maanmittaus ja ajanmääritys), palvelukeskus, paikan päällä tarvittava huolto, toimintakeskusten henkilöstö, avaruussegmentin ylläpito, televerkon käyttäminen ja järjestelmätuki; toimet, jotka liittyvät ohjelman sosioekonomisten hyötyjen maksimointiin;

–   EGNOS-järjestelmän hyödyntämiseen liittyvät toimet, muun muassa järjestelmän toimintaa ja ylläpitoa koskeva käyttöoikeussopimus, teknologian päivittäminen ja vanhentuminen ottaen huomioon järjestelmän eri versiot, transpondereiden käyttöoikeussopimus ja palvelujen maantieteellisen peittoalueen laajentaminen; toimet, jotka liittyvät ohjelman sosioekonomisten hyötyjen maksimointiin;

–   toimet, jotka liittyvät ohjelmien hallintaan, muun muassa suunnitteluun ja hankintoihin, järjestelmään, turvallisuuskeskusten hallintaan, käytön hallintaan ja hallinnointikustannuksiin.

Varoja hallinnoivalle komissiolle olisi varmistettava riittävä joustavuus kohdentaa enintään 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta uudelleen segmenttien välillä.

Määrärahojen alkuperäinen jako ei sisältänyt ohjelmien sosiaalisten ja taloudellisten etujen maksimointitoimia loppukäyttäjätason sovellusten markkinoilla siitä lähtien, kun Galileo-palvelut käynnistyvät vuonna 2014.

Tarvittavan sovellustuen arvo on noin 300 miljoonaa euroa (noin 150 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehittämiseen ja noin 150 miljoonaa euroa sovellusten käytön edistämiseen ja EGNSS-teknologian käyttöönottoon kaikkialla EU:n alueella). Tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattavat varat olisi määriteltävä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa.

Ohjelman hallinto

Komission rooli

Komissio hallinnoi ohjelmille osoitettuja varoja ja valvoo kaikkien ohjelmaan sisältyvien toimien, myös Euroopan GNSS-virastolle (GSA) ja Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) siirrettyjen, täytäntöönpanoa.

Komission, GSA:n ja ESAn roolien on oltava selkeitä ja toisensa poissulkevia tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi. Olisi myös vältettävä jo komission yksiköiden, ESAn ja GSA:n olemassa olevien palvelujen kanssa päällekkäisten palvelujen tuottamista. Komission olisi keskityttävä ohjelman valvontaan, tärkeimpien ohjelmatavoitteiden määrittämiseen, rahoitus- ja hankintasääntöjen määrittämiseen, tärkeimpien rahoitusvarojen jakamiseen sekä hallinnointirakenteen määrittämiseen ja valvontaan.

Komission tulee hyödyntää GSA:n palveluja siten, että GSA vastaa GNSS:n käyttäjäliittymästä, palvelujen tuottamisesta, infrastruktuurin toiminnasta, sovellusten kehittämisestä ja on aktiivisesti vastuussa GNSS:n käyttöönotosta eri aloilla.Asetuksella olisi edistettävä asteittaista käyttöönottoa siten, että ensi vaiheessa käynnistetään välittömästi ja kiireellisesti tarvittavat toimet (EGNOSin ja Galileon turvallisuuskeskusten toiminta) ennen siirtymistä muihin luonteeltaan erilaisiin teknisiin ja ohjelmatoimiin.

Komission olisi luotettava unionin avaruusvirastona toimivaan ESAan ja siirrettävä sille tekninen vastuu ja sopimusvastuu ohjelmien suunnittelusta, tutkimuksen ja teknologian ehdottamisesta ja täytäntöönpanosta, kehittämisestä, käyttöönottotoimista sekä teknisen tuen antamisesta GSA:lle infrastruktuuriin liittyvissä tehtävissä. ESAlla on jo mainittujen toimien edellyttämät rakenteet ja toimintakyky.

GSA:n rooli

GSA on GNSS-järjestelmän hyödyntäjä, joka keskittyy ohjelmien sosiaalisten ja taloudellisten etujen maksimointiin. Varoja hallinnoivalle komissiolle olisi varmistettava riittävä joustavuus kohdentaa uudelleen varoja, jotka on tarkoitettu käyttöönoton ja hyödyntämisen riskien (satelliittien käyttöhäiriöt, laukaisuun liittyvät riskit, viivästykset, hyödyntämiseen liittyvät ennakoimattomat riskit) kattamiseen ja joita ei ole käytetty mainittuihin tarkoituksiin, niin että näillä varoilla tuetaan ohjelmien sosiaalisten ja taloudellisten etujen maksimointia.

GSA:n tehtävänä on

–   varmistaa turvallisuussertifiointi turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan avulla ja varmistaa Galileo-turvallisuuskeskuksen toiminta;

–   edistää ja markkinoida palveluja sekä toteuttaa markkina-analyysi, kerätä käyttäjien tarpeita ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehittymistä koskevia tietoja ja luoda läheiset suhteet EGNNS-järjestelmän käyttäjiin ja mahdollisiin käyttäjiin.

Eurooppalaisen GNSS-teknologian käyttöönottoa ja sen sovellusten käyttöä edistävien toimien olisi kuuluttava tämän asetuksen piiriin, ja niiden olisi perustuttava seuraaviin Euroopan GNSS-järjestölle määrättyihin tehtäviin:

–   laatia ja hallinnoida suunnitelmaa, joka perustuu eri sovellusmarkkinoiden ensisijaisiin tavoitteisiin ja jonka mukaan hyväksytään sovellusalaa koskeva etenemissuunnitelma;

–   määrittää alat, joilla GNSS-järjestelmän käyttö voisi tuottaa sosiaalisia ja taloudellisia etuja, ja esittää komissiolle suuntaviivat sääntelytoimiksi, jotka voitaisiin ottaa käyttöön EU:n tasolla tai mukauttaa siten, että mainittuja etuja voidaan hyödyntää;

–   testata ja sertifioida sovelluksia EU:n etua silmällä pitäen;

–   hallinnoida EGNNS-järjestelmälle osoitettuja T&K-määrärahoja, joilla tuetaan satelliittinavigointimarkkinoiden sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja käyttämistä siten, että erityisenä painopisteenä ovat pk-yritykset, mainittuun tarkoitukseen varatut Horisontti 2020 -puiteohjelman varat mukaan luettuina;

–   toteuttaa toimia, joiden tavoitteena on EGNSS-teknologian käyttöönotto kaikkialla EU:n alueella, EGNSS:n sovellusten ja palvelujen tiettyihin osiin keskittyvien eurooppalaisten huippuosaamiskeskusten määrittäminen ja yhdistäminen, keskusten verkoston hallinta sekä julkisten viranomaisten, yliopistojen, tutkimuskeskusten, käyttäjäyhteisöjen ja teollisuuden asiantuntemuksen hyödyntämiseksi siten, että erityisesti keskitytään pk-yrityksiin.

ESAn rooli

ESAn tehtävänä on

–   määrittää ja ehdottaa ohjelmien tarpeita vastaavia teknisiä ratkaisuja;

–   hallinnoida infrastruktuurin kehittämistä ohjelmatavoitteiden mukaisesti;

–   neuvotella infrastruktuurin toimittajien kanssa ja hallinnoida niiden kanssa tehtäviä sopimuksia;

–   arvioida muita kansainvälisiä järjestelmiä;

–   ehdottaa ja toteuttaa tulevia kehitys- ja valmistelutehtäviä;

–   ylläpitää ja kehittää Euroopan teknistä osaamista erityisesti tutkimusta ja teknologiaa koskevilla toimilla;

–   antaa hyödyntäjälle teknistä tukea ja neuvontaa operaatiotason toimia varten.

ESA tekee yhteistyötä Euroopan GNSS-viraston kanssa sovittujen työskentelyjärjestelyjen perusteella, myös kun tehtävät on täysin siirretty Euroopan GNSS-virastolta ESAlle.

Mainitut työskentelyjärjestelyt koskevat erityisesti seuraavia ESAn tehtäviä:

–   toimintaperiaate, suunnittelu, seuranta ja validointi tulevien järjestelmäsukupolvien kehitystyössä;

–   tekninen tuki nykyisten järjestelmäsukupolvien käytössä ja huollossa.

Loppuhuomautukset

Esittelijä pitää ehdottomana ensisijaisena tavoitteena varmistaa, että EGNOS-järjestelmä kattaa kaikki jäsenvaltioiden alueet. EGNOS-järjestelmä on mahdollisimman pian ulotettava koskemaan koko EU:n aluetta. Peittoalue olisi ulotettava koskemaan myös ehdokasvaltioiden alueita sekä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien kolmansien maiden alueita.

Tähän asetusehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin tiivistelmän mukaan 6–7 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n yhteenlasketusta BKT:sta eli 800 miljardia dollaria on jo nyt riippuvainen Yhdysvaltojen GPS-järjestelmästä. Ehdotetussa muodossaan GNSS-ohjelman nettotuotto unionille on 68,63 miljardia euroa (käyvin hinnoin vaikutustenarviointeja koskevien suuntaviivojen mukaisesti) järjestelmän toimintakaudella 2014–2034. Tästä syystä näiden markkinoiden laajentamista koskeva Euroopan GNSS-viraston (GSA:n) liiketoimintasuunnitelma on ehdottoman välttämätön.

Galileon ja EGNOSin menestys mitataan käyttäjien lukumäärällä ja tyytyväisyydellä. Käyttöä varten tarvitaan ehdottomasti rakenne, joka sisältää palvelun laadusta ja jatkuvuudesta vastaavan pysyvän ja rakenteelliseen käyttäjäliittymän.

Esittelijä korostaa, että viivästyksiä, kustannusten nousua ja hyötyjen menettämistä olisi vältettävä.

Näin ollen on ehdottoman tärkeää ylläpitää hyvää hallintotapaa ja edistää eurooppalaisen GNSS-järjestelmän etujen korostamista markkinoilla.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.7.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä
(COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD))

Valmistelija: Sampo Terho

LYHYET PERUSTELUT

Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa käynnistetyt eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ovat Euroopan unionin lippulaivahankkeita. Unioni hallinnoi niitä, ja niiden tarkoituksena on taata niin unionin kuin jäsenvaltioiden strateginen riippumattomuus ja itsenäisyys erityisesti maailmanlaajuisen navigoinnin ja paikannuksen aloilla.

Euroopan tämänhetkinen riippuvuus Yhdysvaltojen GPS-järjestelmästä on ollut Galileo-hankkeen keskeinen peruste alusta alkaen. Rauhan aikoina ja normaalioloissa tämä riippuvuus ei ole niinkään ongelmallista, mutta kriisiaikoina ja hätätilanteissa on hyvin tärkeää, että muun muassa turvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla on käytettävissään eurooppalaisten hallinnoima luotettava järjestelmä, joka näin toisi lisäarvoa unionin ja sen jäsenvaltioiden kriisinhallintaan.

Galileo-ohjelmaan liittyy poliittisia, operatiivisia, teollisia ja teknisiä näkökohtia sekä lisäksi turvallisuus- ja puolustuspotentiaalia. Galileo-järjestelmän pääasiallisia turvallisuusetuja ovat erityisesti paikannus ja navigointi sekä tuki etsintä- ja pelastuspartioille (SAR) ja YTPP-operaatioille. Valmistelija katsoo, että Euroopan komission ehdotuksessa olisi pitänyt käsitellä viimeksi mainittua seikkaa syvällisemmin ja että valmiuksien kaksikäyttönäkökohtia olisi tarkasteltava.

Lisäksi Galileo-ohjelman on arvioitu maksavan kokonaisuudessaan noin 20 miljardia euroa, joista suuri osa on jo käytetty. Valmistelija kehottaa tämän vuoksi unionia ja jäsenvaltioita hyödyntämään järjestelmän koko potentiaalia. Järjestelmän turvallisuuspotentiaalin käytön olisi oltava jäsenvaltioille vapaaehtoista, ja niiden olisi päätettävä järjestelmän käytöstä. Jotkut voivat päättää olla hyödyntämättä järjestelmän tätä näkökohtaa, mutta tietyt jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa sen käyttöä kohtaan. Lainsäätäjän velvollisuus olisi tarjota niille opastusta ja mahdollisuus siihen. Mitä tulee unioniin ja sen ohjelmiin, valmistelija katsoo kuitenkin, että Galileon valmiuksien ja potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen olisi oltava pakollista. Valmistelija kannattaa avoimuutta tässä asiassa, sillä on ilmeistä, että eurooppalaiset turvallisuusjoukot puolustusvoimat mukaan luettuina tulevat käyttämään eurooppalaisia satelliittinavigointijärjestelmiä.

Siviilihallinnon olisi valvottava Galileo-järjestelmää. Valmistelija katsoo kuitenkin sopivaksi lisätä siviili- ja puolustustahojen välistä synergiaa ja parantaa eri ohjelmien välistä koordinointia. Viime kädessä kyse on siitä, kuinka järjestelmää voidaan hallinnoida parhaalla mahdollisella tavalla, jotta sen itsenäisyys on taattu kriisi- ja hätätilanteissa. Onkin tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi Libyan konfliktista saadut kokemukset ja opetukset tulevien satelliittinavigointijärjestelmien osalta. Kattavia etuja saadaan jakamalla hallinnointi ja valvonta. Tämän osalta olisi tarkasteltava mahdollisuutta yhdistää satelliittinavigointijärjestelmät asiantuntijatasolla Euroopan ulkosuhdehallintoon sen tehtävän ja valtuuksien mukaisesti.

TARKISTUKSET

Ulkoasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja ‑paikannusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttö. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on kokonaan riippumaton muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä.	(2)Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja ‑paikannusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttö, jota eri eurooppalaiset toimijat, valtiot ja viranomaiset voivat käyttää. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumatta, joten se edistää osaltaan unionin strategista itsenäisyyttä, mitä Euroopan parlamentti ja neuvosto painottivat vuonna 2007.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Unioni pitää itsestään selvänä, että mitään avaruuspolitiikkaa ei voida toteuttaa erillään muista asiaankuuluvista avaruusalan toimijoista. Kansainvälinen yhteistyö on olennainen osa Galileo-ohjelmaa, ja komission olisi tiiviissä yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa johdettava edelleen strategisten kumppaneiden ja kehittyvien avaruusvaltojen kanssa käytävää avaruutta koskevaa vuoropuhelua.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Neuvosto korosti 1 päivänä joulukuuta 2011 antamissaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevissa päätelmissä, että Euroopan unionin edellytetään entistä useammin olevan yhä kykenevämpi, yhtenäisempi ja strategisempi maailmanlaajuinen toimija, toisti, että kattava lähestymistapa on jatkuvasti tarpeen, ja painotti, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeyden vuoksi sen on saatava tuekseen riittävät ja asianmukaiset voimavarat, mikä koskee sekä henkilöstöä, voimavaroja että analyyttista tiedustelutukea. Neuvosto oli lisäksi tyytyväinen jäsenvaltioiden sitoutumiseen tiettyihin Euroopan puolustusviraston (EDA) tukemiin konkreettisiin hankkeisiin seuraavilla aloilla: tiedustelu, taktinen tiedustelu ja valvonta, myös avaruustilannetietoisuus ja sotilaallinen satelliittiviestintä, ja totesi odottavansa, että kyseiset hankkeet määritellään konkreettisesti mahdollisimman pian ja että nykyisten aloitteiden pohjalta kehitetään muita voimavarojen yhdistämishankkeita seuraavilla aloilla: merivalvonta ja satelliittiviestintä.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) Neuvosto pyysi 25 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan 7. avaruusneuvoston päätöslauselmassa Euroopan komissiota ja Eurooppa-neuvostoa Euroopan puolustusviraston avustamina tutkimaan yhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa tapoja tukea nykyisiä ja tulevia kriisinhallinnan voimavaratarpeita tarjoamalla kustannustehokkaita mahdollisuuksia vahvojen, turvallisten ja reaktiivisten avaruusvoimavarojen ja -palvelujen (jotka käsittävät satelliittiviestinnän, maanhavainnoinnin, paikannuksen ja ajanmäärityksen) käyttöön hyödyntäen tarvittaessa tehokkaasti kaksikäyttösynergioita. Neuvosto oli siksi tyytyväinen EU:n satelliittikeskuksen EU:n operaatioille antamaan kasvavaan tukeen ja suositteli sopivien järjestelyjen luomista EU:n satelliittikeskuksen EU:n operaatioille tarjoamien palvelujen tehostamiseksi ja kansallisten ohjelmien kuvantamiseen tutustumisen helpottamiseksi. Neuvosto tunnusti myös Euroopan talouden ja politiikan, erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kasvavan riippuvuuden avaruusresursseista ja avaruusinfrastruktuurien ratkaisevan luonteen Euroopan riippumattoman päätöksenteon kannalta ja sen, että olisi määriteltävä ja otettava käyttöön asianomaiset toimenpiteet näiden resurssien seuraamiseksi ja suojaamiseksi jo niiden kehittämisen alkuvaiheessa.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska ohjelmat ovat nyt pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, niitä varten tarvitaan erityinen oikeusperusta, joka vastaa niiden tarpeisiin ennen kaikkea hallintotavan osalta ja varmistaa moitteettoman varainhoidon.	(5) Koska ohjelmat ovat nyt pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, niitä varten tarvitaan erityinen oikeusperusta, joka vastaa niiden tarpeisiin ennen kaikkea hallintotavan, yhteisomistajuuden ja -käytön sekä järjestelmien turvallisuuden osalta ja varmistaa moitteettoman varainhoidon.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.	(6) Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla. Palveluiden käyttöä unionin ja jäsenvaltioiden toimesta muilla aloilla, kuten poliisiasioissa, rajavalvonnassa, kriisinhallinnassa ja puolustuksessa, olisi rohkaistava ja painotettava enemmän siviili- ja puolustusalan yhteistyötä.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua vahingonteon kohteeksi. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.	(8) Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa. Galileo- ja EGNOS-ohjelmat edistävät molemmat osaltaan merkittävästi unionin strategista riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua valtiollisten ja muiden kuin valtiollisten toimijoiden vahingonteon kohteeksi. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja kansalaisten turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti ja kaikkien järjestelmän käyttäjien sopimalla tavalla huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä. Valmiuksia olisi kehitettävä niin jäsenvaltioissa kuin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikankin (YTPP) puitteissa, jotta voidaan estää naamioidut ja/tai häiritsevät hyökkäykset julkisesti säännellyn palvelun (PRS) salattuja signaaleja vastaan ja varmistaa elintärkeän infrastruktuurin turvallisuus. Komission ja neuvoston olisi tästä syystä luotava asianmukaiset menettelyyn liittyvät turvallisuusedellytykset, jotta avointa palvelua voidaan rajoittaa maantieteellisesti tai se voidaan kytkeä pois vahingonteon estämiseksi.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.	(11) Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa. Yhteentoimivuuden olisi oltava järjestelmien strategista riippumattomuutta koskevan tavoitteen mukaista.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että se on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.	(12) Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, olisi Euroopan GNSS-järjestelmän hallinnon ja toiminnan pysyttävä unionin siviilivalvonnan piirissä ja on aiheellista säätää, että se on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Galileo on ensimmäinen kokonaan siviilikäyttöön tarkoitettu paikannusjärjestelmä. Eräät Galileon palveluista, erityisesti PRS-palvelu, ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä ja niitä voidaan käyttää myös turvallisuuden puolustustarkoituksiin ja sovelluksiin jäsenvaltioissa ja niillä voidaan tukea YUTP:n operaatioita, myös kriisinhallintatehtäviä ja humanitaarisia tehtäviä. Galileo on keskeisessä osassa, mikäli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan sisältyvät yhteisvastuuta ja keskinäistä avunantoa koskevat lausekkeet pannaan täytäntöön.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Periaatteessa unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmiin liittyviä lisäelementtejä, joita ne itse haluavat ja jotka voivat koskea esimerkiksi järjestelmien arkkitehtuuria tai tiettyjä turvallisuuteen liittyviä lisätarpeita. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.	(13) Periaatteessa unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmiin liittyviä lisäelementtejä, joita ne itse haluavat ja jotka voivat koskea esimerkiksi järjestelmien arkkitehtuuria tai tiettyjä turvallisuuteen liittyviä lisätarpeita. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen siinä määrin kuin osallistuminen ei vaikuta unionin satelliittinavigointijärjestelmän riippumattomuuteen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eli erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, etenkin ylivoimaisen esteen tai täydellisen toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti.	(17) On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eli erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, etenkin ylivoimaisen esteen tai täydellisen toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti ja tiedottaa niistä neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Vastuu ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP, jota voidaan tarvittaessa mukauttaa ohjelmien ja niiden hallintotavan kehittymiseen sekä Lissabonin sopimukseen, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komission tehtävänä on etenkin perustaa järjestelmät, joilla voidaan taata asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksiä hoitavien eri tahojen välillä.	(25)Vastuu ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP, jota on ehdottomasti mukautettava ohjelmien ja niiden hallintotavan kehittymiseen sekä Lissabonin sopimukseen, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komission tehtävänä on etenkin perustaa järjestelmät, joilla voidaan taata asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksiä hoitavien eri tahojen välillä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(25 a) On erittäin tärkeää arvioida uudelleen neuvoston yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP, sillä siinä ei oteta huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantuloa eikä etenkään unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämistä tai Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista. Yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP kuvaillaan sellaisia poikkeuksellisia ja kiireellisiä tapauksia, joissa järjestelmän toiminta tai käyttö uhkaa unionin tai sen jäsenvaltion turvallisuutta tai joissa järjestelmän toiminta on vaarassa erityisesti kansainvälisen kriisin johdosta. Yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP 3 ja 4 artiklassa käsitellään määräyksiä, menettelyjä ja toimenpiteitä, jotka on toteutettava, jos unionin tai jäsenvaltion turvallisuus on uhattuna, erityisesti jos PRS-vastaanottimia katoaa, käytetään väärin tai niihin ei voi luottaa, ja kyseisissä artikloissa tarkoitetun kiireellisen menettelyn mukaisesti olisi unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan asemaa selkeytettävä. Yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP muutettaessa olisi otettava huomioon myös Euroopan ulkosuhdehallinnon asiantuntemus varhaisvaroituksen, tilannetietoisuuden, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) PRS-palvelun käyttöön sekä sen kehittämiseen ja valmistukseen liittyvien kaksikäyttölaitteiden, tekniikan ja ohjelmistojen vientiä unionin ulkopuolelle olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan sellaisia kolmansia maita, jotka on asianmukaisesti valtuutettu käyttämään PRS-palvelua unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla, siitä riippumatta, mainitaanko kyseisiä laitteita, ohjelmistoja tai tekniikkaa kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/20091 liitteessä I1. Unionin luettelo valvotuista tuotteista perustuu Wassenaarin järjestelyn, Australia-ryhmän (AG) ja ohjusteknologian valvontajärjestelyn (MTCR) kaltaisten kansainvälisten vientivalvontajärjestelmien hyväksymiin valvontaluetteloihin.
	__________________
	1 EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(30 a) PRS-järjestelmän tarjoamilla palveluilla voi olla suuri merkitys erilaisissa asejärjestelmissä erityisesti navigointiin ja ohjaukseen liittyen. Siksi on tärkeää, että komissio, neuvosto, Euroopan ulkosuhdehallinto ja jäsenvaltiot toimivat noudattaen vuonna 1967 tehtyä ulkoavaruussopimusta ja että jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto tehostavat toimiaan kansainvälisen oikeudellisen kehyksen mahdolliseksi tarkistamiseksi tai vaihtoehtoisesti pyrkivät uuteen sopimukseen tai säännöstöön, jossa otettaisiin huomioon 1960-luvun jälkeen saavutettu tekninen kehitys ja jolla estettäisiin tehokkaasti kilpavarustelu avaruudessa. Unionin olisi myös vahvistettava ulkoavaruussopimuksella luotua oikeudellista kehystä avaruusinfrastruktuurin rauhanomaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi. Unionin olisi näin ollen parannettava valmiuksiaan varmistaakseen yhdessä kumppaneidensa kanssa avaruustilannetietoisuuden avaruuden monenvälisen valvontajärjestelmän puitteissa.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, unionin on voitava tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti etenkin ohjelmien sujuvan etenemisen, unionin kansalaisille tarjottavien palvelujen optimoimisen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttämisen varmistamiseksi. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai toteutusvaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, Euroopan avaruusjärjestöltä ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien asettamissa rajoissa.	(31)Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, unionin on voitava tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti etenkin ohjelmien sujuvan etenemisen, unionin kansalaisille tarjottavien palvelujen optimoimisen, järjestelmän aukottoman turvallisuuden sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttämisen varmistamiseksi ja tulojärjestelmän sääntelemiseksi. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai toteutusvaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, Euroopan avaruusjärjestöltä ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien asettamissa rajoissa ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin 218 artiklan mukaiset oikeudet. Näiden sopimusten on erityisesti oltava unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan etujen mukaisia. Sen olisi myös otettava huomioon järjestelmän eräiden palveluiden, kuten PRS-palvelun, arkaluonteinen ja strateginen luonne ja varmistettava siten, että sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä annetussa neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 vahvistettuja vaatimuksia ja suuntaviivoja noudatetaan tinkimättä.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) sellaisen julkisesti säännellyn palvelun ("public regulated service", PRS) tarjoaminen, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja;	(d) sellaisen julkisesti säännellyn palvelun ("public regulated service", PRS) tarjoaminen, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille erityisesti sellaisia sovelluksia varten, joissa käsitellään arkaluonteista sisältöä tai jotka ovat strategisesti merkittäviä ja jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja;
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Järjestelmät ja niiden toiminta ovat turvallisia.	1. Järjestelmät ja niiden toiminta ovat turvallisia ottaen huomioon vaikutukset unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan etuihin.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(ii) Galileon turvallisuuskeskuksen käyttö 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja vaatimusten sekä 17 artiklassa tarkoitetun yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;	(ii) Galileon turvallisuuskeskuksen käyttö 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja vaatimusten sekä 17 artiklassa tarkoitetun parhaillaan tarkistettavana olevan yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 16 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	16 a artikla
	Euroopan parlamentin rooli
	Euroopan parlamentti valvoo talousarvion valvontaa koskevan toimivaltansa ja temaattisen toimintansa puitteissa asianomaisten valiokuntiensa kautta järjestelmän perustamista, toteuttamista ja toimintaa, ja asiaan liittyvien elinten on tiedotettava sille säännöllisin väliajoin ohjelman etenemisestä.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 18 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	18 a artikla
	Käyttö turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin
	1. Toimeenpanevat virastot panevat täytäntöön erityiset säännökset, joita sovelletaan tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ja unioni käyttävät järjestelmiä turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin, ja jotka koskevat tekniikoita, ohjausjärjestelmiä sekä käyttöä operaatioissa ja tehtävissä, jotta tämän tyyppisen käytön turvallisuus voidaan varmistaa.
	2. Komissio hyväksyy sitovia turvallisuustoimenpiteitä järjestelmän luotettavuuden takaamiseksi tapauksissa, joissa turvallisuusalan toimijat käyttävät järjestelmää.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on pidätyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka saattaisivat haitata ohjelmien sujuvaa etenemistä, etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien osalta ja kun on kyse infrastruktuurien toiminnan jatkuvuudesta.	1. Jäsenvaltioiden on pidätyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka saattaisivat haitata ohjelmien sujuvaa etenemistä, etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien osalta ja kun on kyse infrastruktuurien toiminnan jatkuvuudesta, tai jotka saattaisivat haitata unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan etuja.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet EU:n strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi, jotta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alojen siviili- ja sotilastoimijat voivat pitkällä aikavälillä hyödyntää täysimääräisesti Galileo-ohjelman julkisia ja turvallisuuden kannalta kriittisiä palveluja.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 b) Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet unionin avaruusinfrastruktuurin suojelemisen varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden on erityisesti edistettävä ulkoavaruutta koskevaa oikeudellista kehystä ja noudatettava ulkoavaruudessa tapahtuvaa toimintaa koskevien EU:n menettelysääntöjen pääperiaatteita, mukaan luettuna kielto vaikuttaa haitallisesti avaruusesineisiin, kielto harjoittaa haitallista avaruusromua tuottavaa toimintaa, avaruusromun vähentämistä koskevien YK:n suuntaviivojen noudattaminen sekä ulkoavaruutta koskevaa avoimuutta ja turvallisuutta edistävien toimenpiteiden kehittäminen.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 28 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Unioni voi tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia, etenkin yhteistyösopimuksia, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.	Unioni voi tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia, etenkin yhteistyösopimuksia, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on otettava huomioon ohjelmien strateginen luonne, sen on oltava unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaista ja siinä on kunnioitettava vastavuoroisuuden periaatetta. Euroopan parlamenttia on tapauksen mukaan kuultava tai Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Neuvotellessaan sopimuksista tai tehdessään sopimuksia kolmansien maiden kanssa unionin on varmistettava, että sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä annetussa neuvoston yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP1 ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/20092 vahvistettuja vaatimuksia ja suuntaviivoja noudatetaan tinkimättä.
	Unionin on edistettävä ulkoavaruussopimuksella luotua oikeudellista kehystä avaruusinfrastruktuurin rauhanomaisen ja turvallisen käytön varmistamiseksi. Unionin on näin ollen parannettava valmiuksiaan varmistaakseen yhdessä kumppaneidensa kanssa avaruustilannetietoisuuden avaruuden monenvälisen valvontajärjestelmän puitteissa.
	____________
	1 EUVL L 335, 13.12.08, s. 99.
	2 EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Teknisen avun osalta on kunnioitettava unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan etuja.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 arviointikertomuksen, jonka pohjalta tehdään päätös tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä ja joka koskee seuraavia seikkoja:	1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 väliarviointikertomuksen sekä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 arviointikertomuksen, jonka pohjalta tehdään päätös tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä ja joka koskee seuraavia seikkoja:
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön edustajat voivat osallistua komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.	4. Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön edustajat voivat osallistua komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin. Euroopan ulkosuhdehallinnon, Euroopan puolustusviraston, Euroopan parlamentin tai kansallisten turvallisuus- ja puolustusasioiden asiantuntijoiden edustajat voivat tarvittaessa osallistua komitean työhön tarkkailijoina.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Komissio toimittaa edellä 1 kohdassa mainitulle komitealle kaiken asiaankuuluvan tiedon ohjelmista oikea-aikaisesti.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttaminen ja käyttö
Viiteasiakirjat	COM(2011)0814 – C7-0464/2011 – 2011/0392(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 15.12.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Sampo Terho 6.3.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012	29.5.2012	20.6.2012
Hyväksytty (pvä)	5.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	47 4 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pino Arlacchi, Elmar Brok, Jerzy Buzek, Tarja Cronberg, Arnaud Danjean, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Evgeni Kirilov, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Ryszard Antoni Legutko, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Mario Mauro, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Ria Oomen-Ruijten, Pier Antonio Panzeri, Alojz Peterle, Bernd Posselt, Hans-Gert Pöttering, Libor Rouček, Tokia Saïfi, Nikolaos Salavrakos, Werner Schulz, Marek Siwiec, Geoffrey Van Orden, Kristian Vigenin, Sir Graham Watson, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Charalampos Angourakis, Jean-Jacob Bicep, Véronique De Keyser, Andrew Duff, Tanja Fajon, Carmen Romero López, Helmut Scholz, Indrek Tarand, Dominique Vlasto, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Catherine Bearder, Petru Constantin Luhan

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.6.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä
(COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD))

Valmistelija: Maria Da Graça Carvalho

LYHYET PERUSTELUT

EU vastaa eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) perustamisesta ja omistaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmät. Parlamentti ja neuvosto ovat useaan otteeseen vahvistaneet, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat EU:n omaisuutta ja sen vastuulla. Galileo- ja EGNOS‑ohjelmat on lisäksi nimetty unionin lippulaivahankkeiksi, ja ne ovat erottamaton osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Siksi lausunnon valmistelija kannattaa komission ehdotusta siitä, että ohjelmien rahoitusta jatketaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020.

Komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä sisältyy ohjelmille 7 miljardin euron enimmäismäärä maksusitoumusmäärärahoja vuoden 2011 hintoina (noin 7,9 miljardia käypinä hintoina). Komissio on myös korostanut, ettei unionin talousarviosta osoiteta lisämäärärahoja. Jos kustannukset ylittyvät, ohjelmia on joko mukautettava käytettävissä oleviin varoihin tai monivuotisesta rahoituskehyksestä annettua asetusta on muutettava neuvoston yksimielisellä päätöksellä ja parlamentin antamalla hyväksynnällä. Määrä on siis esitetty erillään muista menoista unionin talousarviossa eikä ohjelmiin sovelleta joustoa otsakkeiden sisällä.

On syytä palauttaa mieliin, että monivuotista rahoituskehystä 2007–2013 tarkistettiin Galileo‑ohjelman osalta 1,3 miljardilla eurolla (käypinä hintoina) vuoden 2007 lopussa parlamentin ja neuvoston pitkällisten ja sitkeiden neuvottelujen tuloksena. Tarkistamista pidettiin välttämättömänä, koska ohjelmassa oli merkittäviä kustannusylityksiä, jotka oli katettava osittain monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen avulla.

Jotta kustannusylitysten mahdollisuus olisi jatkossa mahdollisimman pieni, komission ehdotukseen sisältyy ohjelmille 1 005 miljoonan euron (käypinä hintoina) rahoituskehykset mahdollisten rakennus- ja käyttöönottoriskien kattamiseksi. Valmistelija panee merkille myös komission näkemyksen, että rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen, jossa Galileo nyt on, liittyy pienempi kustannusylitysriski kuin aiemmin kehitysvaiheessa. Jotta voidaan huolehtia mahdollisista ennakoimattomista uusista rahoitusvelvoitteista ja turvata ohjelmien eurooppalainen identiteetti, valmistelija katsoo, että tällaiset velvoitteet olisi katettava monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen käytettävissä olevien enimmäismäärien välisestä marginaalista.

Valmistelija ehdottaa tarkistuksia komission ehdotukseen. Erityisesti olisi pidettävä budjettivallan käyttäjä (ei siis vain jäsenvaltioiden edustajien komitea) ajan tasalla asetuksen täytäntöönpanovaiheissa, jotta tämä voi käyttää täysimääräisesti valvonta- ja suunnittelutoimivaltaansa. Tässä on syytä korostaa, että komission on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle riittävän ajoissa etukäteen mahdollisista hallitsemattomista riskeistä, jotka voivat aiheuttaa ohjelmiin merkittäviä poikkeamia erityisesti kustannusarvioiden ja aikataulujen osalta. Valmistelija on myös ehdottanut vähimmäisvaatimuksia komission parlamentille ja neuvostolle toimittaman vuotuisen kertomuksen suhteen. Näihin kuuluvat päivitys riskien arvioinnista ja valvonnasta ja arvio riskien mahdollisista vaikutuksista kustannusarviosta ja aikataulusta poikkeamiseen.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. korostaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoituskehys on lainsäädäntövallan käyttäjälle vain ohjeellinen eikä sitä voida vahvistaa ennen kuin on päästy sopimukseen ehdotuksesta asetukseksi monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020;
Perustelu
Käsittelyn jatkaminen yksittäisten politiikanalojen tai erityiskysymysten pohjalta ei saisi hämärtää yleisnäkemystä kysymyksistä, joista on neuvoteltava yleisesti eli joiden osalta mitään ei voida pitää sovittuna ennen kuin kaikesta on sovittu. Kun on päästy sopimukseen monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta, parlamentti ja neuvosto sopivat käsiteltävinään olevista yksittäisistä säädösehdotuksista ja niiden rahoituskehyksistä ja hyväksyvät ne lopullisesti.
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Sijoittaminen tulevaisuuteen: uusi monivuotinen rahoituskehys kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten"1; muistuttaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan riittävästi lisävaroja, jotta unioni voi huolehtia nykyisistä poliittisista prioriteeteista ja Lissabonin sopimuksesta johtuvista uusista tehtävistä sekä varautua odottamattomiin tilanteisiin; haastaa neuvoston – ellei se kannata tätä lähestymistapaa – määrittämään selvästi, mitkä sen poliittisista painopisteistä tai hankkeista voitaisiin kokonaan hylätä niiden todistetusta eurooppalaisesta lisäarvosta huolimatta;
	_______________
	1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0266.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Näille ohjelmille olisi annettava riittävästi rahoitusta, sillä ne ovat tärkeitä, niillä on unionin tason ulottuvuus ja ne tuottavat unionin tason lisäarvoa.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Periaatteessa unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS‑ohjelman käyttövaihe. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmiin liittyviä lisäelementtejä, joita ne itse haluavat ja jotka voivat koskea esimerkiksi järjestelmien arkkitehtuuria tai tiettyjä turvallisuuteen liittyviä lisätarpeita. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.	(13) Periaatteessa unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS‑ohjelman käyttövaihe. [Unionin vuotuiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] … 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/2012 mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmiin liittyviä lisäelementtejä, joita ne itse haluavat ja jotka voivat koskea esimerkiksi järjestelmien arkkitehtuuria tai tiettyjä turvallisuuteen liittyviä lisätarpeita. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen yhteisen edun periaatteen mukaisesti.
Perustelu
Mukautus uuteen varainhoitoasetukseen.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Ohjelmien jatkumisen varmistamiseksi olisi vahvistettava asianmukainen rahoituskehys, jolla unioni voi jatkaa ohjelmien rahoitusta. On myös syytä ilmoittaa rahamäärä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuun saattamisen ja molempien järjestelmien käytön rahoittamiseen.	(14) Pitkät toteutusajat ja näihin hankkeisiin jo tehdyt investointisitoumukset huomioon ottaen rahoituksen suunnittelun johdonmukaisuus ja siihen sitoutuminen useiksi rahoitussuunnittelukausiksi ovat tärkeitä seikkoja, jotta voidaan varmistaa ohjelmien suunnittelun jatkuvuus ja organisatorinen vakaus. Ohjelmien jatkumisen varmistamiseksi olisi vahvistettava asianmukainen rahoituskehys, jolla unioni voi jatkaa ohjelmien rahoitusta. On myös syytä esittää enimmäisrahamäärä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuun saattamisen ja molempien järjestelmien käytön rahoittamiseen.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eli erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, etenkin ylivoimaisen esteen tai täydellisen toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti.	(17) On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eli erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, etenkin ylivoimaisen esteen tai täydellisen toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti. Tällaiset ennakoimattomat rahoitusvelvoitteet olisi katettava omien varojen ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien välisestä marginaalista.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Järjestelmien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille sen varmistamiseksi, että sen aiemmat investoinnit saadaan takaisin. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.	(19) Järjestelmien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille sen varmistamiseksi, että sen aiemmat investoinnit saadaan takaisin. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti voitaisiin lisäksi hyväksyä tulojen jakamista koskeva järjestely ja sisällyttää se kaikkiin yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa parlamentin päätöslauselmassa pyydetään ja kuten todetaan 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio.	(20) Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet ohjelmien edistymistä viime vuosina, lisätään ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa parlamentin päätöslauselmassa pyydetään ja kuten todetaan 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio. Rakennus- ja käyttöönottoriskit on arvioitu noin 1 005 miljoonaksi euroksi (käypinä hintoina) ja sisällytetty ohjelmien rahoituskehykseen. Jos näille ohjelmille tarvitaan lisärahoitusta, sitä ei saisi ottaa unionin talousarviosta rahoitettavien menestyksekkäiden pienten hankkeiden määrärahoista. Näiden riskien takia tarvittava lisärahoitus olisi katettava omien varojen ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien välisestä marginaalista.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Unionin olisi tehtävä Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotinen tehtävien siirtoa koskeva sopimus, joka kattaa ohjelmien tekniset ja ohjelmointinäkökohdat. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Koska on kyse unionin kokonaan rahoittamista toimista, kyseisten ehtojen olisi taattava vastaavantasoinen tarkastusvalta kuin se, jota vaadittaisiin, jos Euroopan avaruusjärjestö olisi unionin virasto.	(24) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti komissiolle olisi siirrettävä valta tehdä unionin puolesta Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotinen tehtävien siirtoa koskeva sopimus, joka kattaa ohjelmien tekniset ja ohjelmointinäkökohdat. Jotta komissio voisi käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Koska on kyse unionin kokonaan rahoittamista toimista, kyseisten ehtojen olisi taattava vastaavantasoinen tarkastusvalta kuin se, jota vaadittaisiin, jos Euroopan avaruusjärjestö olisi unionin virasto.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Ohjelmille osoitettujen unionin varojen, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komissio ei voi ylittää, kohdentamisessa on erityisen tärkeää noudattaa tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja etenkin neuvotella sopimuksia, joilla taataan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät suoritukset, ohjelmien saumaton jatkuvuus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Hankintaviranomaisen olisi aktiivisesti pyrittävä varmistamaan nämä seikat.	(27) Ohjelmille osoitettujen unionin varojen, jotka muodostavat monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevan asetusehdotuksen 14 artiklassa vahvistetun enimmäismäärän, jota komissio ei voi ylittää, kohdentamisessa on erityisen tärkeää noudattaa tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja etenkin neuvotella sopimuksia, joilla taataan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät suoritukset, ohjelmien saumaton jatkuvuus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Hankintaviranomaisen olisi aktiivisesti pyrittävä varmistamaan nämä seikat.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Komission olisi toteutettava arviointeja ohjelmien tavoitteiden saavuttamista varten toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.	(36) Komission olisi toteutettava sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointeja ohjelmien tavoitteiden saavuttamista varten toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.
Perustelu
Ohjelmien asianmukaista arviointia varten on tarpeen määrittää asianmukaiset indikaattorit.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Galileo-ohjelman erityistavoitteiden saavuttamisasteen määrittämiseksi käytetään seuraavia indikaattoreita ja tavoitteita:
	a) toiminnassa olevien satelliittien kokonaismäärä: 18 satelliittia vuoteen 2015 mennessä, 30 vuoteen 2019 mennessä;
	b) käytössä olevan maainfrastruktuurin kehitysversio: versio 2 vuoteen 2015 mennessä;
	c) toteutuneiden palvelujen määrä: kolme ensimmäistä palvelua vuoteen 2015 mennessä, viisi vuoteen 2020 mennessä.
Perustelu
Ohjelmien asianmukaista arviointia varten on tarpeen määrittää asianmukaiset indikaattorit ja tavoitteet. Ehdotetut indikaattorit sisältyvät komission säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EGNOS-ohjelman erityistavoitteiden saavuttamisasteen määrittämiseksi käytetään seuraavia indikaattoreita ja tavoitteita:
	– sertifioinnista vastaaville viranomaisille esitettyjen palveluja koskevien muutosten määrä: 3 vuodesta 2014 vuoteen 2020.
Perustelu
Ohjelmien asianmukaista arviointia varten on tarpeen määrittää asianmukaiset indikaattorit ja tavoitteet. Ehdotetut indikaattorit sisältyvät komission säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Nämä kulut eivät saa ylittää yhtä prosenttia ohjelmille kohdennetuista unionin kokonaismäärärahoista.
Perustelu
70 miljoonaa euroa pitäisi riittää näiden tehtävien hoitamiseen.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jotta voidaan selkeästi määrittää ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset, komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle vuosittain kullekin 1 ja 2 kohdassa mainitulle toimelle osoitetut unionin varat.	3. Jotta voidaan selkeästi määrittää ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset, komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen budjettivallan käyttäjälle ja 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle vuosittain kullekin 1 ja 2 kohdassa mainitulle toimelle osoitetut unionin varat.
	(Tätä tarkistusta sovelletaan kaikkialla tekstissä: 8 artiklan 2 kohta, 16 artiklan 4 kohta; perustelut ovat samat.)
Perustelu
Komissiota avustaa Euroopan GNSS-komitea. Hyvän julkisen hallinnon varmistamiseksi on taattava ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyys, ripeä päätöksenteko, tietojen tasapuolinen saatavuus ja avoimuus. Euroopan GNSS-komitea perustettiin eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 19 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Määrärahat käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännösten mukaisesti.	2. Määrärahat käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] säännösten mukaisesti.
Perustelu
Mukautus uuteen varainhoitoasetukseen.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Yksityisen sektorin yritysten kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan sopia tulojen jakamista koskevasta järjestelystä.	2. Tulojen jakamista koskevat järjestelyt hyväksytään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti. Yksityisen sektorin yritysten kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan sopia tällaisesta tulojen jakamista koskevasta järjestelystä.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tekee asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisen tehtävien siirtoa koskevan komission päätöksen nojalla Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotisen tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen. Sopimus kattaa ohjelmien toteuttamiseen liittyvät siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttamisen erityisesti Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saattamisen osalta.	1. Komissio tekee delegoidulla säädöksellä asetuksen (EU) N:o XXX/2012 [uusi varainhoitoasetus] XX artiklan mukaisen tehtävien siirtoa koskevan komission päätöksen nojalla Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotisen tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen. Sopimus kattaa ohjelmien toteuttamiseen liittyvät siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttamisen erityisesti Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saattamisen osalta.
Perustelu
Euroopan avaruusjärjestön kanssa tehtävä sopimus on ohjelmien menestyksellisen toteuttamisen kannalta erittäin tärkeä. Sopimusehdot voitaisiin vahvistaa säädöksessä, mutta liiallisen sääntelyn välttämiseksi on asianmukaista siirtää tämä valta komissiolle.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäljempänä olevan 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuullaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta toimivallan siirtoa koskevasta päätöksestä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komitealle ilmoitetaan komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä tehtävästä monivuotisesta tehtävien siirtoa koskevasta sopimuksesta.	Poistetaan.
Perustelu
Ei komiteamenettelyä delegoidun säädöksen tapauksessa.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 32 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta.	Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta. Kertomuksessa on esitettävä muun muassa
	a) arvio ohjelmien toteuttamisesta ja edistymisestä 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisessa;
	b) päivitys riskien arvioinnista ja valvonnasta ja arvio riskien mahdollisista vaikutuksista kustannusarviosta ja aikataulusta poikkeamiseen;
	c) yhteenveto kaikista budjettivallan käyttäjälle 7 artiklan 3 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 4 kohdan nojalla toimitetuista tiedoista;
	d) arvio 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn monivuotisen tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen toimivuudesta.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Seuratakseen tarkkaan eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteutusta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat säännöllisesti toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle riittävän ajoissa etukäteen, mikäli se katsoo, että asiaan voi liittyä hallitsemattomia riskejä tai muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ohjelmiin merkittäviä poikkeamia erityisesti kustannusarvioiden ja aikataulujen osalta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttaminen ja käyttö
Viiteasiakirjat	COM(2011)0814 – C7-0464/2011 – 2011/0392(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 15.12.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Maria Da Graça Carvalho 6.2.2012
Valiokuntakäsittely	25.4.2012
Hyväksytty (pvä)	31.5.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Lucas Hartong, Jutta Haug, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Claudio Morganti, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Dominique Riquet, Alda Sousa, László Surján, Jacek Włosowicz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Jürgen Klute, Paul Rübig, Peter Šťastný, Gianluca Susta

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.7.2012)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä
COM(2011)0814 – C7‑0464/2011 – 2011/0392(COD))

Valmistelija: Jacqueline Foster

LYHYET PERUSTELUT

I.         Komission ehdotus

Nykyisessä ehdotuksessa asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä säädetään Galileo- ja EGNOS- (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) ohjelmien hallintomallista ja niiden rahoituksesta ajanjaksoksi 2014–2020.

Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttö. Se koostuu määrittelyvaiheesta, joka on jo päättynyt, kehittämis- ja validointivaiheesta, jonka on määrä päättyä vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta, joka alkoi vuonna 2008 ja päättynee vuonna 2020, sekä käyttövaiheesta, joka on tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014/2015 alkaen, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020.

EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien signaalien laatua. EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava "safety of life" -palvelu maaliskuussa 2011.

II.       Esittelijän yleinen kanta

Lausuntoluonnoksen valmistelija on tyytyväinen komission ehdotukseen uudesta asetuksesta, jonka tavoitteena on kattaa seuraavan monivuotisen rahoituskauden ohjelmien tarpeet, jotka liittyvät erityisesti hallintoon ja moitteettomaan varainhoitoon, sekä toistaa EU:n sitoumus varmistaa näiden järjestelmien päätöksen saattaminen ja toiminta vuoteen 2020 mennessä.

On korostettava, että kaikki EU:n kansalaiset voivat hyötyä useista erilaisista EGNOS- ja Galileo-ohjelmiin sisältyvistä palveluista. Euroopassa satelliittinavigoinnin käyttäjien on nykyään käytettävä sellaisista järjestelmistä tulevia satelliittisignaaleja, jotka eivät ole EU:n valvomia ja joita ei ole ensisijaisesti suunniteltu eurooppalaisia käyttötarkoituksia varten. Kyseisten järjestelmien käytettävyys saattaa olla puutteellista erityisesti tiheään asutuilla kaupunkialueilla. Ne eivät myöskään aina anna riittäviä takeita eurooppalaisille siviilikäyttäjille tarjotun palvelun laadusta, täsmällisyydestä ja jatkuvuudesta.

On pantava myös merkille, että eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien rakentamisen ja käyttöönoton odotetaan tarjoavan suoria etuja sadoille yrityksille kaikkialla Euroopassa, myös yhä suuremmalle määrälle pk-yrityksiä, sekä luovan tuhansia korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Nämä järjestelmät ovat myös erityisen tärkeitä Euroopan laajuisen tiedon laajentamiselle satelliittinavigointitekniikan alalla sekä avaruuspolitiikkaan liittyvän asiantuntemuksen ylläpitämiselle koko Euroopan laajuisesti. Tuotantoketjun loppupää ja sovellusten levittäminen yhdessä satelliittinavigoinnin kanssa tarjoavat eurooppalaisille yrityksille ja teollisuudenaloille ainutlaatuisen tilaisuuden luoda kasvua.

Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteet ovat saaneet laajaa tukea, ja näin ollen valmistelija ehdottaa rajallista määrää tarkistuksia, joiden laaja tavoite on vahvistaa ja selkiyttää ohjelmien julkista hallinnointia ja moitteetonta varainhoitoa sekä korostaa niiden merkitystä kuljetusalalle.

i) Ohjelmien julkinen hallinnointi

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti. Komissio suunnittelee osoittavansa Euroopan GNSS-virastolle tehtävän ohjelmien käytöstä ajanjaksoksi 2014–2020. Jotta virasto voisi kehittää toimintaedellytyksiään, on varmistettava, että sillä on tarvittavat henkilöresurssit voidakseen hoitaa tämän asetuksen sille osoittamaa yhä laajempaa toimivaltaansa. On korostettava, että viraston tulevalla uudelleensijoittamisella ei pitäisi olla kielteistä vaikutusta sen työvoimaan ja asiantuntemuksen tasoon.

ii) Ohjelmien merkitys kuljetusalalle

Eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle. Näiden ohjelmien odotetaan tarjoavan lukuisia etuja kuljetusalalle, toisin sanoen seuraaville:

a) Maantieliikenne

–  tehostetaan maantieliikennettä ja vähennetään liikenneruuhkia

–  parannetaan reaktioaikoja liikenneonnettomuuksien sattuessa

–  helpotetaan vaarallisten tavaroiden kuljetuksen valvontaa

–  avustetaan kuljettajia heidän matkasuunnitelmissaan tarjoamalla täsmällisempiä liikennetietoja

–  parannetaan tietullijärjestelmiä ja sähköisiä maksunkeruujärjestelmiä

–  lyhennetään matkustusaikoja ja polttoaineen kulutusta

b) Rautatieliikenne

– toteutetaan automatisoitu raidevalvonta

– avustetaan toimintojen tehostamisessa, kuten raiteiden kunnon ja yleisten turvavaatimusten parantamisessa

– vähennetään viivästyksiä ja toimintakuluja ja lisätään samalla raiteiden kapasiteettia

– annetaan matkustajille tarkempia tietoja junien saapumisaikatauluista

c) Meriliikenne ja sisävesiliikenne

– parannetaan liikenteen hallintaa, etenkin satamissa tai ruuhkaisilla liikennekäytävillä

– tehostetaan meriliikenteen turvallisuutta

– parannetaan laivojen seurantaa ja pelastusoperaatioita

– tarjotaan tarkkoja tietoja öljyvahinkojen sattuessa

d) Ilmaliikenne

– parannetaan ja helpotetaan siviili-ilma-alusten mahdollisuuksia käyttää pieniä ja syrjäseutujen lentoasemia

– toimitaan kokonaisvaltaisessa asemassa yhteisen ilmatilan politiikassa ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeessa (SESAR)

– parannetaan liikenteenhallintaa ja toiminnallista turvallisuutta lentoasemilla.

iii) Rahoitus

Komissio on arvioinut ajanjakson 2014–2020 unionin rahoitusosuudeksi 7,897 miljoonaa euroa. Siihen sisältyvät pääosin Galileo-ohjelman käyttöönotto- ja käyttövaiheet sekä EGNOS-järjestelmän käyttö. Ohjelmien julkista hallinnointia ja moitteetonta varainhoitoa on syytä vahvistaa, jotta voidaan välttää kustannusten ylityksiä ja viivästyksiä, jotka ovat vaikuttaneet ohjelmien etenemiseen viime vuosien aikana.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus       1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat erityisen tärkeitä liikennesovelluksissa, joita ovat muun muassa älykkäät liikennejärjestelmät. Maantieliikenteessä ne ovat keskeisiä liikenneturvallisuuden ja liikenteen hallinnan parantamisen sekä ruuhkien, matka-aikojen ja polttoaineen kulutuksen vähentämisen kannalta ja eläinkuljetusten valvonnassa. Rautatieliikenteessä ne voivat mahdollistaa raidevalvonnan automatisoinnin, parantaa turvallisuutta, vähentää viivästyksiä ja käyttökustannuksia sekä tarjota matkustajille nykyistä tarkempia tietoja. Meriliikenteessä ja sisävesiliikenteessä ne lisäävät turvallisuutta, vahvistavat satamapalvelukapasiteettia, mahdollistavat meriliikenteessä konttialusten paikantamisen ja tarjoavat tarkkoja sijaintietoja onnettomuustapauksissa. Lentoliikenteessä ne parantavat siviili-ilmailu-alusten mahdollisuuksia hyödyntää pieniä lentoasemia ja syrjäseutujen lentoasemia ja ovat keskeisessä asemassa yhtenäisen ilmatilan politiikan kehittämisessä. Avaruusalalla ne mahdollistavat kantorakettien lentoratojen navigaatiotarkkuuden parantamisen. Kun otetaan huomioon yhä kasvava tehokkaan ja yhdennetyn eurooppalaisen liikenneverkon tarve, on erittäin tärkeää varmistaa, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmillä käyttöönotettuja liikennesovelluksia kehitetään edelleen. Näin unionin kansalaiset voivat hyötyä järjestelmistä ja luottamus ohjelmiin säilyy.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua vahingonteon kohteeksi. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.	(8) Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa ja tappioita monille talouden toimijoille. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua vahingonteon kohteeksi. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.
Tarkistus       3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) EGNOS-järjestelmän maantieteellinen soveltamisala on laajennettava asteittain kattamaan koko unionin alue ja siihen liittyvien teknisten ja taloudellisten rajoitteiden ja kansainvälisten sopimusten vuoksi myös unionin naapurialueille, erityisesti yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan kuuluvien kolmansien maiden alueille.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.	(11) Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että se on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.	(12) Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, rahoituksen olisi oltava avointa ja on aiheellista säätää, että unioni on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 varoista rahoitettavia toimia, joita ovat esimerkiksi järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Kyseisillä toimilla voidaan optimoida ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttöä, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä.	(18) On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 varoista rahoitettavia toimia, joita ovat esimerkiksi järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Kyseisillä toimilla voidaan optimoida ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttöä, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista eurooppalaisissa yrityksissä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Sen vuoksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on osoitettava riittävä rahoitus Galileo- ja EGNOS-järjestelmiä hyödyntävien markkinalähtöisten sovellusten kehittämiseksi sekä eurooppalaisiin että kansainvälisiin käyttötarkoituksiin.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden poliittisesta seurannasta. Näin ollen sen olisi hallittava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja ja huolehdittava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamisesta ja tehtävien selkeästä jakamisesta erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. Sitä varten on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä, jotka luetellaan esimerkinomaisesti. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla siirtää tiettyjä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja erityisesti sen 54 artiklan mukaisesti.	(22) Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden yleisestä seurannasta. Näin ollen sen olisi hallittava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja ja huolehdittava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamisesta ja tehtävien selkeästä jakamisesta erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä, jotta voidaan välttää päällekkäiset vastuut. Sitä varten on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä, jotka luetellaan esimerkinomaisesti. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla siirtää tiettyjä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja erityisesti sen 54 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi huolehtimaan tietyistä ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettu elin ja jota näin ollen koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille on tarpeen osoittaa tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen, viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi sekä sen osuuteen järjestelmien kaupallistamisessa. Lisäksi on aiheellista, että se hoitaa tehtävät, joita komissio voi sille siirtää yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena ovat muut erilaiset ohjelmiin liittyvät erityistehtävät, esimerkiksi järjestelmien käyttövaiheisiin liittyvät tehtävät sekä sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.	(23) Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi huolehtimaan tietyistä ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettu elin ja jota näin ollen koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille on tarpeen osoittaa tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen, viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi sekä sen osuuteen järjestelmien kaupallistamisessa. Lisäksi on aiheellista, että se hoitaa tehtävät, joita komissio voi sille siirtää yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena ovat muut erilaiset ohjelmiin liittyvät erityistehtävät, esimerkiksi järjestelmien käyttövaiheisiin liittyvät tehtävät sekä sovellusten ja palvelujen kehittäminen ja edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että virastolla on tarvittavat henkilöresurssit, joilla on tarvittava asiantuntemus, jotta henkilöstö voi hoitaa tämän asetuksen mukaiset uudet tehtävänsä. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tarpeen antaa säännöllisesti tietoja ohjelmien toteuttamisesta. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti.	(35) Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi annettava säännöllisesti tietoja ohjelmien toteuttamisesta, muun muassa niiden kustannuksista ja riskeistä, kolmansien maiden kanssa tehtävistä kansainvälisistä sopimuksista, satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelusta sekä hallintojärjestelyjen tehokkuudesta. Huomioon olisi otettava erityisesti ihmishengen turvaavan SoL-palvelun ("safety-of-life service") kahden ohjelman erityistavoitteet. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti. Paneelia olisi jatkettava kolmen toimielimen yhteistyön mahdollistamiseksi niin, että voidaan seurata näiden ohjelmien toteuttamista. Komissio osallistuu edelleen paneelin kokousten valmisteluun ja antaa tarpeen mukaan toimielinten pyynnöstä yksityiskohtaisia tietoja.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen kahden eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän eli Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän ja EGNOS-järjestelmän määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa sekä niiden turvallisuuden takaamisessa.	1. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen kahden eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän eli Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän ja EGNOS-järjestelmän määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa sekä niiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamisessa.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun ("safety-of-life service", SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä;	(b) sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun ("safety-of-life service", SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä käyttäjille ilmainen palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä;
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ("search and rescue service", SAR) osallistuminen poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.	(e) COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ("search and rescue service", SAR) osallistuminen poimimalla ja paikantamalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun (SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä peittoalueella.	(c) sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun (SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä käyttäjille ilmainen palvelu täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä peittoalueella.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 2 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tällä asetuksella vahvistetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin kuuluvien järjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevat säännöt ja erityisesti hallintotapaa ja unionin rahoitusosuutta koskevat säännöt.	Tällä asetuksella vahvistetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin kuuluvien järjestelmien toteuttamista ja käyttöä koko unionin alueella koskevat säännöt ja erityisesti hallintotapaa ja unionin rahoitusosuutta koskevat säännöt.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) käyttövaihe, joka käsittää infrastruktuurin hallinnan, järjestelmän huollon, jatkuvan parantamisen ja sen uusimisen sekä suojaamisen, ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardisoinnin, palvelujen tarjoamisen ja kaupallistamisen sekä kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja ohjelman sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi; tavoitteena on, että tämä vaihe käynnistetään ja ensimmäisiä palveluja tarjotaan vaiheittain vuosien 2014 ja 2015 aikana.	(d) käyttövaihe, jonka avulla varmistetaan sovellusten käyttöönotto. Käyttövaihe käsittää infrastruktuurin hallinnan, järjestelmän huollon, jatkuvan parantamisen ja sen uusimisen sekä suojaamisen, ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardisoinnin, palvelujen kehittämisen, tarjoamisen ja kaupallistamisen sekä kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän ja sen sovellusten kehittämisessä ja ohjelman sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi; tavoitteena on, että tämä vaihe käynnistetään ja ensimmäisiä palveluja tarjotaan vaiheittain vuosien 2014 ja 2015 aikana ja varmistaa, että kaikki palvelut ovat saatavilla vuoteen 2020 mennessä.
Perustelu
Tarkistuksella halutaan korostaa sovellusten kehittämistä, sillä se on tärkeä tekijä käyttövaiheessa.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvat järjestelmät, verkot ja palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.	2. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvat järjestelmät, verkot ja palvelut ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki Galileo-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.	2. Jäsenvaltiot voivat myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki Galileo-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki EGNOS-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.	2. Jäsenvaltiot voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki EGNOS-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Ohjelmien yleiset hallintopuitteet	Poistetaan.
Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu periaatteeseen, jonka mukaan tehtävät jaetaan selkeästi eri osallistujatahojen eli komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä.
Perustelu
Nämä säännökset on liitetty 12 artiklan b alakohtaan (uusi).
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Ohjelmien yleiset hallintopuitteet
	Ohjelmien yleiset hallintopuitteet ovat seuraavat:
	(a) tämän asetuksen tehtäviä hoitavat elimet ovat komission ohella erityisesti Euroopan GNSS-virasto ja Euroopan avaruusjärjestö;
	(b) komissiolla on kokonaisvastuu ohjelmista. Se hallinnoi tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja, valvoo kaikkien ohjelmiin liittyvien toimien täytäntöönpanoa ja vastaa 13 artiklassa tarkoitetuista tehtävistä ja muista tämän asetuksen mukaisista säädöksistä;
	(c) Euroopan GNSS-virasto vastaa 15 artiklassa tarkoitetuista tehtävistä ja niiden täytäntöönpanosta. Ohjelmien operationaalinen hallinnointi perustuu tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin komission ja Euroopan GNSS-viraston välillä;
	(d) Euroopan avaruusvirastoa pyydetään tarkoituksenmukaisin menetelmin yhdessä komission ja Euroopan GNSS-viraston kanssa hoitamaan tietyt tehtävät, jotka liittyvät suunnitteluun, kehitykseen ja hankintaan ohjelmien täytäntöönpanon ja käytön yhteydessä 16 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 12 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 b artikla
	Ohjelmien hallinnoinnin periaatteet
	Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:
	(a) tehtävien selkeä jako eri elinten kesken niin, että komissiolla on kokonaisvastuu;
	(b) rakentava yhteistyö 12 a artiklassa tarkoitettujen elinten ja jäsenvaltioiden välillä;
	(c) ohjelmien toteuttamisen perusteellinen valvonta sekä kustannusten ja aikataulun noudattaminen kaikkien ohjelmaan osallistuvien tahojen keskuudessa.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio vastaa ohjelmien etenemisestä. Se hallinnoi ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti kohdennettuja varoja ja huolehtii siitä, että kaikki ohjelmiin sisältyvät toimet toteutetaan.	Poistetaan.
Perustelu
Nämä säännökset on liitetty 12 artiklan a alakohtaan (uusi).
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten tehtävien sekä tämän asetuksen muissa säännöksissä tarkoitettujen tehtävien lisäksi komission tehtäviin kuuluvat tämän asetuksen nojalla seuraavat erityistehtävät:	2. Edellä 12 a artiklassa tarkoitetun kokonaisvastuun sekä tämän asetuksen muissa säännöksissä tarkoitettujen tehtävien lisäksi komissio hoitaa seuraavat erityistehtävät:
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a) se varmistaa ohjelmien oikea-aikaisen toteuttamisen varattujen resurssien puitteissa ja 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti;
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a) määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti ja varmistetaan sen toiminta;	(a) määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti avoimen ja läpinäkyvän prosessin avulla ja varmistetaan järjestelmien toiminta;
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) järjestelmien käytön osalta se osallistuu palvelujen kaupallistamiseen, mukaan lukien tarvittavan markkina-analyysin toteuttaminen;	(c) järjestelmien käytön osalta se osallistuu palvelujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen, mukaan lukien tarvittavan markkina-analyysin toteuttaminen;
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(ii) satelliittinavigointimarkkinasovellusten ja -palvelujen edistäminen.	(ii) satelliittinavigointimarkkinasovellusten ja ‑palvelujen kehityksen edistäminen ja seuraaminen sekä niiden tunnetuksi tekeminen.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan siltä osin kuin siirrettyjen tehtävien ja talousarvion toteuttaminen edellyttää Euroopan GNSS-virastolle osoitettujen varojen hallinnoinnin yleiset ehdot ja erityisesti toteutettavat toimet, niihin liittyvä rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet, sopimusten puutteelliseen täytäntöönpanoon, jotka liittyvät kustannuksiin, aikatauluun ja noudattamiseen, sovellettavat toimenpiteet sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat järjestelyt.
	Seuranta- ja valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi arvio tilapäisestä talousarviosta, säännöllinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista ja aikataulusta, ja jos suunniteltujen määrärahojen, toteutumisen ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen puitteissa.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Euroopan GNSS-virasto voi tarvittaessa osallistua yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa erityisjärjestelyihin, jotta ne voivat hoitaa niille tässä asetuksessa tarkoitetut tehtävät ohjelmien käyttövaihetta varten.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;	(b) vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a) noudatetaan tarvittaessa kahteen tarjoukseen perustuvaa hankintamenettelyä, jotta voidaan vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta ja varmistaa ohjelmien, niiden kustannusten ja aikataulujen parempi kokonaisvalvonta; menettely olisi vahvistettava soveltuvissa tapauksissa tarjouspyynnössä erityiseksi valintaperusteeksi.
Perustelu
Kahteen tarjoukseen perustuva hankintamenettely olisi määriteltävä tarjouspyynnössä selvästi pyynnön julkaisun yhteydessä, jotta varmistetaan kaikkien toimijoiden ja tarjouspyyntöön vastaavien kannalta mahdollisimman suuri avoimuus.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Hankintaviranomaisten on pyrittävä säännöllisesti toteuttamaan asetuksen 1 kohdan mukaiset tavoitteet tarjouspyynnöissään, ja niitä on käytettävä valintaperusteina.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin sisältyy kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus sekä yksi tai useampi tiettyjen ehtojen mukaan toteutettava osa. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti kuhunkin osaan liittyvien suoritusten kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi sekä suoritusten toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.	2. Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin sisältyy kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus ja sitoumus toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät urakat ja palvelut sekä yksi tai useampi tiettyjen talousarvio- ja toteutusehtojen mukaan toteutettava osa. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti kuhunkin osaan liittyvien suoritusten kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi sekä suoritusten toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jos hankintaviranomainen huomaa, että johonkin tiettyyn osaan liittyviä urakoita ja palveluja ei ole suoritettu, se voi vaatia vahingonkorvausta ja irtisanoa sopimuksen.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hankintaviranomainen voi pyytää jokaista tarjoajaa teettämään osan sopimuksen kohteesta sen eri tasojen osalta alihankintana yrityksissä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään. Tämä alihankinnan vähimmäisosuus ilmoitetaan vaihteluvälinä, jolle annetaan vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Vaihteluväli määräytyy suhteessa sopimuksen kohteeseen ja arvoon sekä asianomaisen toimialan luonteeseen, erityisesti todettuun kilpailutilanteeseen ja teolliseen potentiaaliin.	Poistetaan.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jos tarjoaja esittää tarjouksessaan, ettei se aio teettää mitään osaa sopimuksen kohteesta alihankintana eikä käyttää alihankkijoina pk-yrityksiä tai uusia tarjoajaehdokkaita, tai aikovansa teettää alihankintana vähemmän kuin 1 kohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden, sen on perusteltava asia hankintaviranomaiselle. Hankintaviranomainen toimittaa nämä tiedot komissiolle.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Hoitaakseen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut teknisluontoiset tehtävät komissio voi käyttää tarvitsemaansa apua, jota voivat antaa varsinkin avaruusalan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asiantuntijat, riippumattomat asiantuntijat sekä sellaiset tahot, jotka pystyvät antamaan selvityksiä ja puolueettomia lausuntoja ohjelmien etenemisestä.	Hoitaakseen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut teknisluontoiset tehtävät komissio voi käyttää tarvitsemaansa apua, jota voivat antaa varsinkin avaruusalan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asiantuntijat, riippumattomat asiantuntijat sekä sellaiset tahot, jotka ovat toimivaltaisia antamaan selvityksiä ja puolueettomia lausuntoja ohjelmien etenemisestä.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta.	Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kun komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen, se esittää samanaikaisesti kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta sekä antaa tietoa niiden kustannuksista ja riskeistä, kolmansien maiden kanssa tehtävistä kansainvälisistä sopimuksista, satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelusta sekä hallintojärjestelyjen tehokkuudesta.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden asianmukaisuutta sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon aikaisempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.	Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa alan teknologista kehitystä, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden asianmukaisuutta sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon aikaisempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 5 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.	2. Siirretään 5 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viiden vuoden ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta siirron jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttaminen ja käyttö
Viiteasiakirjat	COM(2011)0814 – C7-0464/2011 – 2011/0392(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.12.2011
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 15.12.2011
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Jacqueline Foster 19.12.2011
Valiokuntakäsittely	30.5.2012	9.7.2012
Hyväksytty (pvä)	10.7.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Antonio Cancian, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Ádám Kósa, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Laurence J.A.J. Stassen, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Peter van Dalen, Artur Zasada
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Spyros Danellis, Isabelle Durant

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttaminen ja käyttö
Viiteasiakirjat	COM(2011)0814 – C7-0464/2011 – 2011/0392(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	30.11.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.12.2011
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 15.12.2011	BUDG 15.12.2011	TRAN 15.12.2011
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Marian-Jean Marinescu 26.1.2012
Valiokuntakäsittely	21.3.2012	19.6.2012
Hyväksytty (pvä)	18.9.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Fabrizio Bertot, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Edit Herczog, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Herbert Reul, Paul Rübig, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Badia i Cutchet, Antonio Cancian, Yves Cochet, António Fernando Correia de Campos, Ioan Enciu, Elisabetta Gardini, Jolanta Emilia Hibner, Seán Kelly, Bernd Lange, Marian-Jean Marinescu, Mario Pirillo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	María Irigoyen Pérez, Cecilia Wikström
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	4.10.2013