Menettely : 2013/2145(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0328/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0328/2013

Keskustelut :

PV 22/10/2013 - 5
CRE 22/10/2013 - 5

Äänestykset :

PV 23/10/2013 - 11.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0437

MIETINTÖ     
PDF 375kWORD 319k
11.10.2013
PE 519.566v03-00 A7-0328/2013(Par1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 – C7‑0260/2013 – 2013/2145(BUD))

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Anne E. Jensen (pääluokka III – Komissio)

Monika Hohlmeier (muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 Otsakkeessa 1 a neuvosto vähensi maksusitoumusmäärärahoja 60 miljoonaa euroa. Vähennykset koskivat pääasiasta tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman tukimenoja, myös Horisontti 2020 -ohjelmaa, pk-yritysten ja yritysten COSME-ohjelmaa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä. Otsakkeen 1 a maksumäärärahoja vähennettiin 426,5 miljoonaa euroa ja tästä 154 miljoonaa euroa kohdistui laajoihin infrastruktuurihankkeisiin, 120,7 miljoonaa euroa Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, 86,9 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja 61,3 miljoonaa euroa muihin ohjelmiin.
 ITRE-valiokunnan mielestä ehdotus ei ole hyväksyttävä eikä vastaa neuvoston maaliskuussa 2013 antamia päätelmiä, joissa se sitoutui säilyttämään tutkimus- ja innovointiohjelmien reaalikasvun vuoden 2013 tasoihin nähden ja korosti tukea pk-yrityksille. Se ei vastaa myöskään parlamentin kanssa vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä tehtyä sopimusta, jossa sovittiin, että COSME-ohjelmaan ja Horisontti 2020 -ohjelmaan osoitetaan vuonna 2014 ennakkorahoitusta.
 Tällä perusteella ITRE äänesti komission ehdottaman talousarvioesityksen palauttamisesta otsakkeen 1 a -ohjelmiin liittyvien toimien osalta, joita neuvosto leikkasi.
 Lisäksi ITRE tuki valmistelijan ehdotusta käyttää otsakkeessa 1 a oleva liikkumavara (125,9 miljoonaa euroa) ja joustovälineen varat (471 miljoonaa euroa) pk-yritysten ja tutkimuksen ja innovaation rahoituksen lisäämiseen. Tähän sisältyy pyynnöt tukea varsinkin seuraavia ensisijaisia tavoitteita:
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 – C7-0260/2013 – 2013/2145(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–   ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–   ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta(4),

–   ottaa huomioon talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman(5),

–   ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2014(6),

–   ottaa huomioon komission 28. kesäkuuta 2013 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (COM(2013)0450),

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan koordinaattoreiden suositukset vuoden 2014 talousarviota koskeviksi kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksiksi,

–   ottaa huomioon neuvoston 2. syyskuuta 2013 vahvistaman ja 11. syyskuuta 2013 parlamentille ilmoittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 (13176/2013 – C7-0260/2013),

–   ottaa huomioon komission 18. syyskuuta 2013 esittämän oikaisukirjelmän nro 1/2013 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0328/2013),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  muistuttaa, että sen painopisteitä vuoden 2014 talousarviossa ovat kestävä talouskasvu, kilpailukyky, työpaikkojen luominen ja nuorisotyöttömyyden torjunta sekä EU:n asema maailmassa; ilmaisee näin ollen uudelleen tukensa toimintalinjoille, joilla edistetään nuorisotyöttömyyden torjuntaa, tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, digitaalistrategiaa, kilpailukykyä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, liikkuvuutta ja ulkoista apua;

2.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikin tavoin, että EU:n talousarviomäärärahat käytetään tehokkaasti ja että niillä rahoitettu toiminta tarjoaa aina selkeää eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi erityisesti jaettava tehtäviä aina kun se on mahdollista ja lisättävä keskinäistä yhteistyötään;

3.  muistuttaa haluavansa varmistaa, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen taso on riittävä ja realistinen, jotta ohjelmat saavat käynnistysvaiheessa tarvittavan rahoituksen eikä niiden toteutus viivästy ja jotta varmistetaan, että vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen aikana käynnistetyt ohjelmat saadaan menestyksekkäästi päätökseen;

4.  pitää näin ollen valitettavana, että neuvosto on jälleen päättänyt leikata unionin talousarvioesityksen määrärahoja tavanomaiseen tapaan kautta linjan vähentämällä maksusitoumusmäärärahoja 240 miljoonaa euroa (-0,2 prosenttia) ja maksumäärärahoja 1 061 miljoonaa euroa (-0,8 prosenttia) vuoden 2014 talousarvioesityksen määristä; toteaa, että tämän seurauksena sekä talousarvion maksusitoumusmäärärahat (‑6 prosenttia) että maksumäärärahat (-6,6 prosenttia) jäävät huomattavasti alle vuoden 2013 talousarvion (lisätalousarviot nro 1 ja 5 mukaan luettuina);

5.  on yllättynyt siitä, että neuvosto jättää kannassaan huomioimatta monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun Erasmus+ -ohjelman, COSME-ohjelman ja Horisontti 2020 ‑ohjelman etupainotuksen ja on vielä vähentänyt joitakin näiden ohjelmien määrärahoista entisestään;

6.  pitää erittäin valitettavana, että neuvosto on leikannut maksusitoumus- ja maksumäärärahoja kaikissa otsakkeissa; palauttaa mieliin, että eniten leikkauksia on tehty otsakkeessa 1 a (-0,36 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja ‑3,6 prosenttia talousarvioesityksen maksumäärärahoista), otsakkeessa 4 (‑0,21 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja -2,5 prosenttia talousarvioesityksen maksumäärärahoista) ja otsakkeessa 5 (-1,78 prosenttia talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoista ja maksumäärärahoista); huomauttaa, että otsakkeisiin 1a ja 4 kuuluu ohjelmia ja aloitteita, jotka ovat tärkeitä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisen samoin kuin EU:n ulkoisen toimintaohjelman kannalta, ja että tällaiset kautta linjan toteutetut leikkaukset vaikuttavat aloitteisiin, jotka ovat parlamentille ensisijaisia näillä kahdella alalla;

7.  tähdentää, että kyseiset leikkaukset ovat täysin ristiriitaisia monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen etupainotteisuustavoitteen kanssa ja lisäksi vastoin parlamentin prioriteetteja, jotka se esitti vuoden 2014 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista antamassaan päätöslauselmassa sekä suosituksissa vuoden 2014 talousarviota koskeviksi kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksiksi;

8.  ei hyväksy neuvoston argumenttia, jonka mukaan ehdotetut leikkaukset koskevat ohjelmia, joissa määrärahoja on jäänyt käyttämättä tai joiden tulokset ovat olleet heikkoja, koska neuvoston maksusitoumusmäärärahaleikkaukset vaikuttavat eniten sellaisten uuden sukupolven monivuotisten ohjelmien toteutukseen, joita ei ole vielä aloitettu; katsoo lisäksi, että neuvoston maksumäärärahaleikkaukset vaikuttavat eniten sellaisten ohjelmien loppuunsaattamiseen, joissa määrärahojen käyttöaste on korkea tai jotka ovat toteutuneet jopa yli odotusten (esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin yhteiset strategiset puitteet, Galileo, Tulli-ohjelma ja Fiscalis-ohjelma otsakkeessa 1 a sekä ESR, EAKR ja koheesiorahasto otsakkeessa 1 b); korostaa erityisesti, että tällaisissa maksumäärärahaleikkauksissa ei huomioida lainkaan unionin toimintalinjojen ja erityisesti koheesiotoimien monivuotista luonnetta; korostaa, että 52 prosenttia vuoden 2014 talousarvioesityksessä pyydetyistä maksumäärärahoista on tarkoitettu vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien loppuunsaattamiseen;

9.   pitää valitettavana satunnaisia leikkauksia, joita neuvosto on ehdottanut hallinnollisiin ja tukitoimintoihin liittyviin kohtiin, joista rahoitetaan keskeisten EU-ohjelmien toteutusta; katsoo, että tällaiset leikkaukset vaarantavat uusien ohjelmien onnistuneen käynnistämisen, koska hallinnollisten valmiuksien puuttuminen saattaa haitata vakavasti EU:n politiikkojen toteuttamista; pitää valitettavana, että jäsenvaltioilla on tapana välittää enemmän mitättömistä ja naurettavista lyhyen tähtäyksen säästöistä kuin pitkän aikavälin tuloksista; palauttaa siksi talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin niihin budjettikohtiin, joissa neuvosto leikkasi hallinnollisia ja tukimenoja;

10.  panee merkille luonnoksen maksumäärärahoja koskevaksi lausumaksi, jonka neuvosto hyväksyi kannassaan vuoden 2014 talousarvioesitykseen; katsoo kuitenkin, että jollei sitä paranneta huomattavasti, se ei voi toimia tyydyttävänä poliittisena takeena sille, että vuonna 2014 on riittävät ja asianmukaiset maksumäärärahat; vakuuttaa sitoutuvansa kääntämään viime vuosien suuntauksen, jossa vuoden lopussa maksattamatta olevat määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään yhteisen poliittisen sitoumuksen käyttää kaikkia monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevassa asetuksessa käytettävissä olevia keinoja, mukaan luettuna ennakoimattomia menoja koskeva liikkumavara ja/tai maksumäärärahojen enimmäismäärän tarkistaminen, jotta ei vaarannettaisi uusia ohjelmia ja jotta samaan aikaan voitaisiin vähentää vuoden lopussa maksattamatta olevia määriä vuoden lopulla;

11. panee tyytyväisenä merkille eräiden jäsenvaltioiden lausunnon, jonka mukaan maksusitoumusten ja maksujen välistä tasapainoa olisi parannettava, ettei jouduttaisi tilanteeseen, jossa unioni ei kykene noudattamaan lakisääteisiä velvoitteitaan; panee tyytyväisenä merkille, että monet neuvoston valtuuskunnat ovat alkaneet tuoda kovaan ääneen esiin samoja huolenaiheita, jotka parlamentti on toistuvasti maininnut edellisten talousarviomenettelyjen aikana;

12. ei voi hyväksyä neuvoston päätöstä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen vähentämisestä; muistuttaa, että sitoumukset ilmentävät unionin poliittisia painopisteitä ja niistä päätettäessä olisi otettava huomioon, että pitkällä aikavälillä talouden laskusuhdanne saattaa kääntyä; katsoo näin ollen, että yleinen periaate olisi palauttaa maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle; aikoo kuitenkin lisätä tiettyjen budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja hieman talousarvioesitystä korkeammalle, jos kyseisistä ohjelmista on välitöntä hyötyä Euroopan kansalaisille ja jos ne tukevat unionin kasvun ja kilpailukyvyn kannalta olennaisen tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisia tavoitteita sekä tavoitteita, jotka ilmentävät yhteiseurooppalaisia arvoja ja solidaarisuutta kolmansia maita kohtaan;

13. vahvistaa näin ollen vuoden 2014 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 142 625 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 136 077 miljoonaa euroa;

14. kehottaa tämän seurauksena ottamaan käyttöön joustovälineestä 274,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja; toteaa, että joustoväline vahvistaa otsakkeessa 1 b vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston tukea odotettaessa lainsäädäntövallan käyttäjän lopullista sopimusta oikeusperustasta, jonka on heijasteltava monivuotisesta rahoituskehyksestä 27. kesäkuuta saavutettua poliittista sopimusta tämän rahaston kokonaismäärärahoista, sekä Kyproksen rakennerahastotukea 27.–28. kesäkuuta 2013 pidetyssä valtioiden ja hallitusten päämiesten kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti; katsoo, että otsakkeessa 4 joustoväline tarjoaa lisätukea Lähi-idälle annettavaan humanitaariseen apuun;

15. aikoo aloittaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä perusteellisen keskustelun talousarvion tuloista, jotka ovat unionin talousarvion olennainen osa, jota ei tulisi tarkastella erillään menoista; pitää tässä suhteessa kyseenalaisina jäsenvaltioiden perusteita pidättää 25 prosenttia perinteisistä omista varoista hallinnollisiin kuluihin ja kehottaa valvomaan näiden varojen käyttöä paremmin; kehottaa budjetoimaan realistisemmin tulot, joita on odotettavissa sakoista, joita komissio määrää unionin kilpailulainsäädäntöä rikkoville yrityksille, ja kannustaa jatkamaan keskustelua talousarvion ylijäämän ottamisesta talousarvioon, jotta enää ei tarvitsisi turvautua monimutkaiseen ja ulkopuolisin silmin katsottuna käsittämättömään menettelyyn, jossa ylijäämä palautetaan jäsenvaltioille vähentämällä se kunkin BKTL-perusteisesta maksuosuudesta;

Maksumäärärahat

16. pitää valitettavana, että neuvosto leikkaa maksumäärärahoja 9,5 miljardia euroa (‑6,6 prosenttia) vuoden 2013 lopulliseen talousarvioon nähden (mukaan luettuina lisätalousarviot nro 1 ja nro 5); huomauttaa, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen määrät jäivät edellistä rahoituskehystä alhaisemmiksi ja että on ehdottoman tärkeää pitää aikaisemmat sitoumukset, mutta neuvosto on tästä piittaamatta noudattanut sokeasti aiempaa strategiaansa ja leikannut maksumäärärahoja keinotekoisesti unohtaen todelliset tarpeet ja yhteisestä hallinnosta koituvat säästöt varmistaakseen, että jäsenvaltiot saavat takaisin sen mitä ovat sijoittaneetkin;

17. katsoo, että tilannetta kärjistää se, että maksumäärärahojen taso on vuonna 2013 jo entuudestaan kriittinen: jo syyskuun alussa määrärahoja on käytetty vuoteen 2012 verrattuna 9 miljardia euroa enemmän ja vuoteen 2011 verrattuna 18 miljardia euroa enemmän; pitää tätä hyvää ja jatkuvasti paranevaa vastaanottokykyä osoituksena siitä, että unionin ohjelmien käytännön toteutus sujuu tällä hetkellä mainiosti; pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että aiemmin sovittujen sitoumusten toteutusta ei vaaranneta leikkaamalla budjetoituja maksumäärärahoja keinotekoisesti;

18. katsoo, että neuvoston kanta, jonka mukaan vuoden 2014 maksumäärärahojen enimmäismäärään jätetään 1 miljardin euron keinotekoinen liikkumavara ei – etenkään tänä vuonna – hyödytä mitään eikä sitä voida perustella mitenkään etenkin, kun otetaan huomioon vuoden 2013 lopulla odotettavissa olevien siirrettävien maksattamatta olevien määrien suuruusluokka;

19. korostaa, että neuvoston kannassa ei oteta huomioon maksumäärärahojen suurta vajetta erityisesti koheesiotoimissa, ja huomauttaa, että komission seulomat ja mukauttamat tuoreimmat ennusteet (syyskuu 2013), jotka jäsenvaltiot itse toimittivat ja jotka koskevat niiden ennen vuoden 2013 loppua jätettäviä maksupyyntöjä, osoittavat, että vuoden 2013 lopussa määrärahoja siirretään todennäköisesti noin 20 miljardia euroa, vaikka lisätalousarvioesityksen nro 2/2013 toinen osa (lisätalousarvioesitys nro 8/2013) hyväksyttäisiin täysimääräisenä; muistuttaa, että vuonna 2014 käytettävissä olevista maksumäärärahoista on vähennettävä vuodelta 2013 siirrettävät oikeutetut maksupyynnöt, mikä rajoittaa maksumäärärahojen määrää entisestään; tähdentää, että tästä aiheutuu vuoden 2014 talousarvioon ankaria paineita varsinkin, kun otetaan huomioon, että saamiset ja yleiset maksattamatta olevat määrät ovat ennennäkemättömän korkealla tasolla;

20. on hämmästynyt, että neuvosto ehdottaa leikkauksia myös Horisontti 2020 -ohjelman, COSME-ohjelman ja ESR:n maksumäärärahoihin, mikä on täysin vastoin monivuotisesta rahoituskehyksestä vastikään tehtyä poliittista sopimusta, jossa sovittiin, että vuosina 2014 ja 2015 näiden ohjelmien rahoitus toteutetaan jossain määrin etupainotteisesti, ja myös vastoin toimielinten korkean tason sitoumusta torjua nuorisotyöttömyyttä; muistuttaa lisäksi, että osa neuvoston leikkauksista koskee budjettikohtia, joiden määrärahoja lisättiin sovittaessa lisätalousarvioesityksen nro 2/2013 ensimmäisestä osasta;

21. vastustaa näin ollen voimakkaasti neuvoston kantaa maksumäärärahoihin ja tarkistaa niitä koskevaa omaa kantaansa varmistaakseen, että enimmäismäärän vähentyminen vuodesta 2013 vuoteen 2014 ei estä vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien ohjelmien asianmukaista toteutusta ja loppuunsaattamista, pitäen mielessä, että komission ehdotuksessa 52 prosenttia maksumäärärahoista kohdennetaan maksattamatta oleviin sitoumuksiin, eikä myöskään uusien ohjelmien käynnistämistä;

22. päättää palauttaa suurimman osan neuvoston leikkaamista talousarvioesityksen maksumäärärahoista; panee merkille, että vaikka vain harvoissa budjettikohdissa maksumäärärahoja on maltillisesti lisätty ja useissa muissa budjettikohdissa vähennetty, maksumäärärahojen enimmäismäärä ei anna mahdollisuutta rahoittaa parlamentin valitsemia painopisteitä asianmukaisesti; on tarkastellut kaikkia maksumäärärahojen uudelleenkohdentamisen mahdollisuuksia ja ehdottaa näin ollen, että joustovälineestä otetaan käyttöön maksumäärärahoina 211 miljoonaa euroa humanitaarista apua varten;

23. toivoo, että 26. syyskuuta 2013 pidetty maksumäärärahoja koskeva toimielinten kokous auttoi parlamenttia ja neuvostoa sopimaan tästä yhteisestä poliittisesta sitoumuksesta ja pääsemään talousarviosovittelussa yhteisymmärrykseen ja välttämään tarpeettomia kiistoja komission lukujen suuruudesta ja laadusta siten, että tasoitetaan tietä mahdollisen maksumäärärahavajeen hoitamiseksi vuoden 2014 talousarviota toteutettaessa;

24. panee tyytyväisenä merkille, että komissio hyväksyi lisätalousarvioesityksen nro 8/2013 (lisätalousarvioesityksen nro 2/2013 toinen osa), jossa vuoden 2013 maksattamattomiin määriin osoitetaan 3,9 miljardin euron lisärahoitus ja joka on yksi ehto monivuotista rahoituskehystä koskevalle äänestykselle; pyytää neuvostoa hyväksymään lisätalousarvion pikaisesti ja täysimääräisesti; palauttaa mieliin monivuotista rahoituskehystä koskevasta poliittisesta sopimuksesta 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kannan, jonka mukaan se ei anna hyväksyntäänsä rahoituskehysasetukselle tai hyväksy vuoden 2014 talousarviota, ennen kuin neuvosto on hyväksynyt lisätalousarvioesityksen nro 8/2013, joka kattaa lisätalousarvioesityksen nro 2/2013 toisen osan;

Otsake 1 a

25. muistuttaa, että lukuun ottamatta suuren mittakaavan infrastruktuurihankkeita otsakkeen 1 a määrärahoja on jo vähennetty talousarvioesityksessä 1,1 miljardia euroa vuoden 2013 talousarvioon verrattuna; pitää valitettavana, että neuvosto on myös päättänyt leikata lisää otsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 60 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen määristä välittämättä valtion ja hallitusten päämiesten äskettäin tekemistä poliittisista sitoumuksista tähän otsakkeeseen liittyvien tavoitteiden hyväksi;

26. korostaa, että osa neuvoston leikkauksista koskee nimenomaan ohjelmia, joita Eurooppa-neuvosto piti strategisen tärkeinä talouskasvun ja elpymisen kannalta, eli Horisontti 2020 ‑ohjelmaa (-43,7 miljoonaa euroa) ja COSME-ohjelmaa (-0,5 miljoonaa euroa); valittaa, että tämä on täysin vastoin monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen kirjainta ja henkeä, koska siinä sovittiin erityisjoustoa koskevista järjestelyistä nuorten työllistymisen helpottamiseksi ja tutkimuksen edistämiseksi;

27. vahvistaa tukevansa tutkimusta, kilpailukykyä, yrittäjyyttä, innovointia ja sosiaalista osallisuutta käsitteleviä EU-ohjelmia, koska nämä alat ovat Eurooppa 2020 ‑strategian ytimessä; päättää näin ollen palauttaa kaikki neuvoston leikkaamat määrät, ettei tätä otsaketta heikennettäisi entisestään; päättää lisäksi lisätä joidenkin budjettikohtien määrärahoja tietyillä ensisijaisilla aloilla, kuten Horisontti 2020, Erasmus +, digitaalistrategia, liikennepolitiikka, työmarkkinavuoropuhelu, EURES, Progress-mikrorahoitusjärjestely, yhteiskunnallinen yrittäjyys, vuosittaiset erityistapahtumat ja Euroopan tilastojen laatu;

28. ottaa käsittelyssään huomioon monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen, jonka nojalla Horisontti 2020 -ohjelmalle myönnetään vuonna 2014 etupainotteisesti 212,2 miljoonaa euroa (106,1 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvostolle ja 106,1 miljoonaa euroa Marie Curie -toimiin), COSME-ohjelmalle 31,7 miljoonaa euroa ja Erasmus + -ohjelmalle 137,5 miljoonaa euroa eli yhteensä 381,4 miljoonaa euroa;

29. hyväksyy myös, että ITERin ja Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion määrärahojen käyttöä myöhennetään vastaavan 381,4 miljoonan euron määrän osalta monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen ja komission oikaisukirjelmän nro 1/2014 mukaisesti vähentämällä ITERin määrärahoista 212,2 miljoonaa euroa ja Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosion määrärahoista 169,2 miljoonaa euroa, joista jälkimmäinen leikkaus sisältyy jo talousarvioesitykseen, vaikka alun perin eri tarkoituksessa;

30. katsoo, että joillakin aloilla leikkauksia olisi toteutettava kohdennetusti ja/tai maksusitoumusmäärärahoja olisi otettava varaukseen, ja näitä aloja ovat etenkin talous- ja rahaliittoa koskeva tiedotus (-2 miljoonaa euroa) sekä tilinpäätös- ja tilintarkastusraportointi (määrärahat on otettu varaukseen odotettaessa kyseistä unionin ohjelmaa koskevan sopimuksen tekemistä);

31. ottaa käsittelyssään huomioon lainsäädäntöneuvottelujen nykytilanteen; on erityisesti päättänyt perustaa eräitä uusia p.m.-merkinnällä varustettuja budjettikohtia Horisontti 2020 ‑ohjelmaa varten ja hyväksyy komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014 esitetyt uudet budjettikohdat, jotka ovat myös varustettu p.m.-merkinnöillä; odottaa, että komissio tekee kokonaisvaltaisen ehdotuksen mukauttaakseen talousarvioesityksen kaikkien näiden vuoden 2014 talousarvion sovittelussa käsiteltävien ohjelmien uusiin oikeusperustoihin ja palauttaa parlamentin hyväksymät kohdat sekä täydentää niitä;

32. kannattaa sitä, että Erasmus+-ohjelmaan perustetaan erillinen alamomentti, josta varmistetaan, että tästä ohjelmasta rahoitetut nuorisotoimet olisivat riittävän avoimia, ja siirtää 11,5 prosenttia ohjelman alkuperäisistä määrärahoista tälle nuorisoa koskevalle alamomentille; poistaa neuvoston luoman alamomentin, joka koskee kansallisten virastojen toiminta-avustusten takaamista;

33. on päättänyt palauttaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan aiemman ohjelmakauden nimikkeistön; jakaa tämän vuoksi tämän budjettikohdan ja sen määrärahat kolmeen erilliseen alamomenttiin aiemman mallin mukaisesti;

34. toteaa, että otsakkeeseen 1 a jäi parlamentin käsittelyn jälkeen [65 446 000 euron] liikkumavara;

Otsake 1 b

35. toteaa, että neuvosto ei juuri koskenut maksusitoumusmäärärahoihin (vähennys on ainoastaan -3,3 miljoonaa euroa), mutta vähensi lisää maksumäärärahoja (‑202,2 miljoonaa euroa eli -0,4 prosenttia talousarvioesitykseen verrattuna), mikä koski sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta (‑114,151 miljoonaa euroa eli ‑0,23 prosenttia) ja alueellista yhteistyötä Euroopassa koskevaa tavoitetta (‑84,805 miljoonaa euroa eli -6,19 prosenttia), ja että liikkumavara on kasvanut vain näennäisesti 3,3 miljoonalla eurolla;

36. korostaa, että leikkaukset kohdistuivat rankimmin EAKR:oon (-125,155 miljoonaa euroa) ja koheesiorahastoon (-44,312 miljoonaa euroa) ja että ESR:n määrärahoja leikattiin 32,788 miljoonalla eurolla; pitää erittäin valitettavana, että 69,33 prosenttia kaikista maksumäärärahojen leikkauksista kohdistuu määrärahoihin, jotka on tarkoitettu aiempien kausien ohjelmien loppuunsaattamiseen (ts. 98,7 miljoonaa euroa);

37. pitää valitettavana, että komissio on käyttänyt esirahoituksen perustana Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 sopimaa tasoa, koska kyseistä asiaa käsitellään käynnissä olevissa toimielinten välisissä alakohtaisissa neuvotteluissa, jossa parlamentilla on yhteispäätösmenettelyoikeudet, ja komission ratkaisu saattaa vaarantaa kyseisten neuvottelujen lopputuloksen; muistuttaa esirahoituksen olennaisuudesta, koska jäsenvaltiot ja alueet tarvitsevat riittävästi rahoitusta kauden alussa voidakseen investoida hankkeisiin, joilla edistetään nykyisestä talous- ja finanssikriisistä selviytymistä; toteaa uudelleen, että aluekehitysvaliokunta kannattaa esirahoitusasteen säilyttämistä nykyisen kauden tasolla kriisin jatkuessa;

38. palauttaa mieliin, että suurin osa nykyisistä maksattamatta olevista sitoumuksista liittyy otsakkeeseen 1 b; on hyvin huolissaan siitä, että vuoden 2013 lopussa koheesiotoimiin liittyvien maksamattomien laskujen määrä on arviolta 20 miljardia euroa, mistä on seurauksena suuri alijäämä, joka on vähennettävä nykyisten ohjelmien loppuunsaattamiseen ja uusien ohjelmien käynnistämiseen vuonna 2014 käytettävissä olevista maksumäärärahoista, mikä rajoittaa maksumäärärahojen määrää entisestään; korostaa, että maksumäärärahojen toistuva vaje on ollut pääasiallinen syy maksattamatta olevien määrien ennätyksellisen korkeaan tasoon etenkin kauden 2007–2013 viimeisinä vuosina;

39. ei näin ollen hyväksy neuvoston otsakkeeseen 1 b ehdottamia leikkauksia; katsoo, että ne pahentaisivat maksumäärärahojen vajetta odotettuakin enemmän ja haittaisivat jo toteutuneiden menojen korvaamista edunsaajajäsenvaltioille ja -alueille sekä aiheuttaisivat vakavia seurauksia erityisesti sellaisille jäsenvaltioille, jotka ovat jo nyt taloudellisissa, sosiaalisissa ja rahoitusvaikeuksissa;

40. päättää palauttaa talousarvioesityksen maksusitoumus- ja maksumäärärahat kaikkiin neuvoston tässä otsakkeessa leikkaamiin budjettikohtiin ja lisätä tiettyjen kohtien maksusitoumusmäärärahoja yli talousarvioesityksen suurelta osin oikaisukirjelmän nro 1/2014 mukaisesti myöntämällä Kyprokselle vuodeksi 2014 rakennerahastotukea yhteensä 100 miljoonaa euroa nykyhinnoin;

41. palauttaa mieliin, että Eurooppa 2020 ‑strategiassa on esitetty tavoite vähentää vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 miljoonalla sellaisten ihmisten määrää, jotka elävät köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla; palauttaa lisäksi mieliin, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa poliittisessa sopimuksessa sovittiin, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahoja lisättäisiin enintään yhdellä miljardilla eurolla (jo sovitun 2,5 miljardin lisäksi) kaudella 2014–2020; päättää näin ollen lisätä tämän rahaston määrärahoja kohdentamalla yhteensä 500 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja toimiin, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja lievitetään köyhyyden äärimuotoja unionissa;

42. luo kaksi budjettikohtaa, toisen Itämeren makroaluetta koskeviin unionin strategioihin liittyvää teknistä tukea varten, koska nykyisellä ohjelmakaudella toteutus on ollut menestyksekästä, ja toisen ensimmäistä kertaa myös Tonavan makroaluetta varten (2,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja kumpaankin);

43. panee tyytyväisenä merkille nuorisotyöllisyysaloitteen, josta sovittiin monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevissa neuvotteluissa; pitää välttämättömänä kohdentaa tähän tarkoitukseen riittävästi varoja, jotta aloite voidaan käynnistää välittömästi ennennäkemättömän korkeiden nuorisotyöttömyyslukujen vuoksi; hyväksyy sen tähden nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen etupainotuksen ja myöhentämisen sekä alueellista yhteistyötä Euroopassa koskevien määrärahojen käyttöönoton vastaavan myöhentämisen komission ehdotuksen mukaisesti; muistuttaa, että määrärahoja on lisättävä vuodesta 2016 lähtien, jotta varmistettaisiin aloitteen tehokkuus ja kestävyys;

44. hyväksyy uudet budjettikohdat, joista tarjotaan teknistä tukea kaikille viidelle rakennerahastolle ja jotka on varustettu p.m.-merkinnällä, sekä vastaavat selvitysosat nykyisten budjettikohtien lisäksi, ja katsoo, että tämä vastaa jäsenvaltioiden pyyntöjä, jotka esitettiin komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014; odottaa tämän parantavan uusien ohjelmien toteutusta jäsenvaltioiden tasolla;

45. pitää valitettavana, että parlamentille ei jää tässä otsakkeessa liikkumavaraa, ja muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä koskeva poliittinen sopimus sitoo kaikkia toimielimiä ja että sopimuksen mukaisilla joustovälineillä varmistetaan, että parlamentin ensisijaisina pitämät toimenpiteet käynnistetään ajoissa ja että niihin osoitetaan tarvittava rahoitus;

Otsake 2

46. panee merkille, että otsakkeessa 2 neuvosto leikkasi määrärahoja vähiten, mutta kohdensi leikkaukset joihinkin ohjelmiin, joiden joukossa on parlamentin ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluva Life + -ohjelma (jonka maksumäärärahoja vähennettiin ‑4,07 prosenttia);

47. palauttaa kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrät ja lisää kouluhedelmäjärjestelmälle osoitettuja maksusitoumusmäärärahoja 28 miljoonalla eurolla mukauttaakseen määrärahat kesäkuussa 2013 tehtyyn poliittiseen päätökseen uudesta yhteisestä maatalouspolitiikasta vuosiksi 2014–2020;

48. hyväksyy komission oikaisukirjelmässä nro 1/2014 ehdotetut uudet p.m.-merkinnällä varustetut budjettikohdat, joista tarjotaan teknistä tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle;

Otsake 3

49. muistuttaa, että otsake 3 on monivuotisen rahoituskehyksen määrällisesti pienin otsake, mutta että se kattaa unionin kansalaisten kannalta keskeisiä toimintalinjoja;

50. panee merkille, että komissio ehdotti leikkauksia tämän otsakkeen määrärahoihin jo talousarvioesityksessä; pitää valitettavana, että neuvosto leikkaa maksusitoumusmäärärahoja (5,2 miljoonaa euroa eli -0,24 prosenttia talousarvioesityksestä) ja maksumäärärahoja (10 miljoonaa euroa eli ‑0,6 prosenttia talousarvioesityksestä) vielä lisää;

51. aikoo lähtökohtaisesti palauttaa kaikkiin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrärahat voidakseen varmistaa tässä otsakkeessa käynnissä olevien ohjelmien ja toimien asianmukaisen toteutuksen;

52. ilmaisee jälleen tukevansa painokkaasti ja jatkuvasti riittävää rahoitusta oikeuksiin, kansalaisiin, kulttuuriin ja tiedotusvälineisiin liittyville ohjelmille, joiden määrärahojen käyttöaste on korkea ja jotka tuottavat merkittäviä vipu- ja heijastusvaikutuksia ja selkeää ja todistettavissa olevaa eurooppalaista lisäarvoa sekä kannustavat rajat ylittävää yhteistyötä ja aktiivista kansalaisuutta; on erityisen huolissaan näiden alojen ohjelmiin ja toimiin ehdotetuista leikkauksista; ehdottaa, että määrärahoja lisätään talousarvioesityksen tasoa korkeammalle eräissä kulttuuri- ja media-alan alaohjelmissa eli Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa, oikeuksia ja kansalaisuutta koskevissa ohjelmissa ja multimediatoimissa (maksusitoumusmäärärahoihin ehdotetaan 11,3 miljoonan euron lisäystä);

53. muistuttaa, että EU:n talousarvio on altis useille riskeille, kuten alv-petokset, salakuljetus, väärennökset ja korruptio, jotka liittyvät pääasiassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen; kehottaa ottamaan selkeästi prioriteetiksi petosten ja rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen EU:ssa ja vahvistamaan näin ollen asiaa käsitteleviä EU:n elimiä ja virastoja, jotka osallistuvat näiden uhkien ja niiden taustalla olevien rikollisuuden muotojen tehokkaaseen estämiseen ja torjuntaan;

54. painottaa, että jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä olisi vahvistettava ja että EU:n talousarviossa olisi osoitettava selvästi, että tähän on sitouduttu, myös jäsenvaltioiden riittävällä osuudella rahoituksesta;

55. panee merkille, että otsakkeen liikkumavara ennakoimattomien tilanteiden varalle jää niukaksi;

Otsake 4

56. pitää valitettavana, että neuvosto vähentää otsakkeen 4 määrärahoja (maksusitoumusmäärärahoja -0,21 prosenttia ja maksumäärärahoja ‑2,5 prosenttia), vaikka niitä leikattiin jo talousarvioesityksessä poikkeuksellisen paljon (-12,5 prosenttia maksusitoumusmäärärahoja ja -8,2 prosenttia maksumäärärahoja) vuoden 2013 tasosta; muistuttaa, että otsakkeen 4 osuus on alle 6 prosenttia unionin koko talousarviosta, mutta se heijastaa unionin toimintaa maailmalla;

57. pitää tässä yhteydessä ensisijaisen tärkeänä tiivistää yhteistyötä, lisätä koordinointia ja kehittää synergioita EU:n jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toteuttamien ohjelmien ja hankkeiden kanssa, jotta EU:n ulkoista toimintaa voidaan tehostaa ja jotta voidaan sopeutua nykyisiin budjettirajoituksiin;

58. ei hyväksy neuvoston leikkauksia parlamentin ensisijaisina pitämiin budjettikohtiin ja esittää neuvoston kyseisissä kohdissa vähentämien määrärahojen palauttamista talousarvioesityksen tasolle tai jopa sen yli, kun on kyse tietyistä unionin ulkosuhteiden kannalta strategisesti tärkeistä maksusitoumusmäärärahoista, 233 miljoonan euron kokonaismäärään saakka (humanitaarinen apu, Euroopan naapuruusväline, kehitysyhteistyön rahoitusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline, vakautusväline ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline); pyytää tässä yhteydessä lisäämään määrärahoja kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä katetuille maantieteellisille ja temaattisille alueille, jotta edistettäisiin vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista;

59. katsoo, että jotta Euroopan naapuruuspolitiikkaa voitaisiin toteuttaa tehokkaasti, on varmistettava lisätuen antaminen kumppanimaille, jotka ovat sitoutuneet rakentamaan demokraattisen yhteiskunnan ja toteuttamaan uudistuksia; ottaa huomioon joissakin kumppanuusmaissa jatkuvan vaikean poliittisen tilanteen; katsoo, että lisää tukea on osoitettava myös luottamuksen rakentamiseen ja muihin turvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin sekä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen;

60. muistuttaa, että avoimuus on talousarvion tärkeä perusperiaate; kehottaa sen tähden erittelemään Euroopan unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siten, että kullekin erityisedustajalle osoitetut määrät kävisivät paremmin ilmi; ehdottaa, että erityisedustajia koskevat budjettikohdat siirretään kokonaisuudessaan Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon;

61. ei kannata komission ehdotusta siitä, että maantieteelliset ja temaattiset kohdat jaettaisiin yhtäältä köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen ja toisaalta hallinnollisiin seikkoihin, koska katsoo, että uusi nimikkeistö ei auta erottamaan kehitysyhteistyön tavoitteita keinoista; ehdottaa näin ollen kehitysyhteistyön tarpeita paremmin ilmentävää uutta nimikkeistöä;

62. ehdottaa, että joustovälineestä rahoitettaisiin 50 miljoonalla eurolla todellisia tarpeita, jotka liittyvät unionin osuuteen Lähi-idän rauhanprosessista; muistuttaa näin ollen kannattavansa UNRWA:lle, Palestiinalle ja rauhanprosessille myönnettävän avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua ja riittävää rahoitusta; ehdottaa, että varaukseen otetaan 50 miljoonan euron lisämääräraha odotettaessa, että komissio arvioi palestiinalaishallinnon toimia tukien hallinnoimiseksi ja korruption torjumiseksi; korostaa, että UNRWA:lle on tärkeää antaa tarvittavat resurssit, jotta se voi tarjota keskeisiä palveluja YK:n yleiskokouksen valtuutuksen mukaisesti ja suojata pakolaisten turvallisuutta ja toimeentuloa alueen epävakaassa tilanteessa;

63. katsoo, että tuen avoimuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi olisi suoraa talousarviotukea koskevaa politiikkaa arvioitava kriittisesti ja tarkastusten määrää olisi lisättävä; korostaa, että EU:n olisi peruutettava taloudellinen tukensa petos- ja väärinkäyttötapauksissa;

64. kehottaa lisäämään hätäapuvarauksen maksumäärärahoja (+147 miljoonaa euroa), jotta ei jouduttaisi jälleen tilanteeseen, jossa komissio ei pysty reagoimaan ajoissa äkillisiin humanitaarisiin kriiseihin;

Otsake 5

65. panee hämmästyneenä merkille neuvoston leikkaukset otsakkeen 5 määrärahoihin eli yhteensä -153,283 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina (‑1,8 prosenttia talousarvioesityksen tasosta) ja toteaa, että eniten leikataan eläkkeitä ja Eurooppa-koulujen määrärahoja (-5,2 miljoonaa euroa eli -3,2 prosenttia) sekä toimintalohkojen virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön määrärahoja (-69,7 miljoonaa euroa eli -3,5 prosenttia);

66. panee merkille, että komissio on jo sisällyttänyt talousarvioesitykseensä suuren osan säästöistä, joita koituu uusista henkilöstösäännöistä ja virkoihin tehtävästä 1 prosentin leikkauksesta, josta toimielimet ovat sopineet;

67. pitää neuvoston tekemiä lisäleikkauksia hallintomenoihin perusteettomina ja henkilöstösääntöjen ja sopimusvelvoitteiden sekä unionin uusien toimivaltuuksien ja tehtävien vastaisina; toteaa, että unionin talousarvio saattaa ajautua entistä pahempaan epätasapainoon, jos hallintomenojen ulkopuolelle jätetään vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksiin liittyvät määrät;

68. toteaa etenkin, että jos Euroopan unionin tuomioistuin ratkaisee vireillä olevan, virkamiesten eläkkeitä ja palkanmukautuksia 1. heinäkuuta 2012 lähtien koskevan oikeustapauksen vuonna 2014 komission eduksi, talousarvion otsakkeeseen 5 ei jäisi riittävästi liikkumavaraa ennakoimattomia tilanteita varten; katsoo näin ollen, että neuvosto ei ole saavuttanut hyväksymässään kannassa itse asettamaansa tavoitetta;

69. palauttaa näin ollen talousarvioesityksen tasolle kaikki hallinnollisiin menoihin ja tukimenoihin liittyvät budjettikohdat ja kaikki otsakkeeseen 5 liittyvät kohdat, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, lukuun ottamatta budjettikohtaa ”Palkat ja korvaukset” pääluokassa III, jonka määrärahoja vähennettiin 1,2 miljoonaa euroa, jotta katettaisiin Euroopan kemikaaliviraston osuus II-tyypin Eurooppa-koulujen rahoituksesta;

70. on päättänyt pitää osan määrärahoista varauksessa odotettaessa, että komissio toimittaa erillisvirastoja koskevia tietoja ja ulkomaanavun hallinnointia koskevat kertomukset;

71. jakaa OLAFia koskevan budjettikohdan virkamiehistä aiheutuviin menoihin ja väliaikaisista toimihenkilöistä aiheutuviin menoihin, jotta se ilmentäisi uudessa OLAF-asetuksessa tarkoitettua OLAFin valvontakomitean sihteeristön toimenkuvan laajentamista ja lisääntynyttä itsemääräämisoikeutta;

Erillisvirastot

72. hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että jo komissio on leikannut huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä;

73. katsoo näin ollen, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen nämä eivät enää kykenisi hoitamaan lainsäädäntövallan käyttäjältä saamiaan tehtäviä; ei hyväksy sitä, että neuvosto on leikannut erillisvirastojen määrärahoja kautta linjan, koska niiden tarpeet on arvioitava tapauskohtaisesti;

74. ei voi hyväksyä komission aikomusta vähentää henkilöstöä lisää siirtämällä 1 prosentti viroista ”uudelleenkierrätyspooliin” sen lisäksi, että erillisvirastojen henkilöstöä vähennetään 1 prosentin verran kaikkiin toimielimiin ja elimiin sovellettavan monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen mukaisesti;

75. korostaa, että sovitut henkilöstövähennykset perustuvat henkilöstön määrään ja tehtäviin 31. joulukuuta 2012 ja että nykyisten erillisvirastojen mahdolliset uudet tehtävät tai uusien virastojen perustaminen on rahoitettava lisävaroin;

76. muuttaa näin ollen useimpien erillisvirastojen henkilöstötaulukkoja soveltamalla niihin sovittua 1 prosentin vähennystä; ei kuitenkaan sovella tätä niihin erillisvirastoihin, jotka olivat leikanneet määristä 1+1 prosenttia jo alkuperäisissä pyynnöissään; muistuttaa kuitenkin, että 1 prosentin lisävähennys on otettava huomioon vuoden 2015 talousarviossa, jotta kaikkia erillisvirastoja kohdeltaisiin tasapuolisesti;

77. korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisille jo annetut lisätehtävät sekä tulevat tehtävät, joita niille suunnitellaan käsiteltävinä olevissa lainsäädäntöehdotuksissa, edellyttävät vastaavia määrärahalisäyksiä, jotta ne voivat täyttää valvontaroolinsa tyydyttävästi; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat erilliset budjettikohdat ja niiden olisi oltava taloudellisesti riippumattomia kansallisista jäsenviranomaisista;

78. päättää lisätä vuoden 2014 talousarviossa kolmen rahoitusvalvontaviranomaisen määrärahoja; katsoo, että määrärahojen olisi oltava riittävällä tasolla, jotta viranomaiset suoriutuisivat niille asetetuista tehtävistä, kun uusia asetuksia, päätöksiä ja direktiivejä annetaan nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä selviämiseksi, koska kriisi liittyy kiinteästi rahoitusalan vakauteen;

79. on lisäksi päättänyt lisätä Euroopan meriturvallisuusviraston ja joidenkin otsakkeen 3 erillisvirastojen määrärahoja niille osoitettujen lisätehtävien vuoksi (Frontex, Europol, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto); lisää Euroopan lääkeviraston määrärahoja, koska komissio otti talousarvioesityksessään huomioon käyttötarkoitukseen sidotut tulot, vaikka näin ei pitäisi tehdä, kun on kyse etupäässä maksuista rahoitetuista erillisvirastoista; ennakoi neljännen rautatiepaketin mahdollista voimaantuloa ottamalla varaukseen lisämäärärahoja Euroopan rautatievirastoa varten;

80. kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan selvittääkseen tähän ilmeisen haluttomien jäsenvaltioiden kanssa, mitä erillisvirastoja voitaisiin sulauttaa yhteen tai ainakin sijoittaa uudelleen, jotta tiloja ja tiettyjä hallinnollisia toimintoja voitaisiin yhdistää;

81. edellyttää myös, että komissio antaa uuden rahoitusselvityksen, kun parlamentti ja neuvosto ovat saattaneet päätökseen lainsäädäntömenettelyn, jolla laajennetaan jonkin erillisviraston tehtäviä; on tietoinen siitä, että tehtävien lisääminen saattaa edellyttää lisäresursseja, jotka kummankin budjettivallan käyttäjän on hyväksyttävä;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

82. on analysoinut huolellisesti, miten käynnissä olevat pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat onnistuneet, lukuun ottamatta nykyisten oikeusperustojen piiriin kuuluvia aloitteita, ja on ottanut täysin huomioon komission suorittaman hankkeiden toteutettavuutta koskevan arvioinnin ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran vuoksi;

Muut pääluokat

83. on sitä mieltä, että jokaisen unionin toimielimen talousarviota olisi toimielimen omien erityisten toimivaltuuksien ja sijaintipaikan vuoksi käsiteltävä yksilöllisesti ilman yleispäteviä ratkaisuja ottaen huomioon kunkin toimielimen erityisen kehitysvaiheen, tehtävät, hallintotavoitteet, henkilöstötarpeet ja kiinteistöpolitiikan;

84. huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston olisi asetettava määrärahat riittävälle tasolle, jotta toimielimillä olisi asianmukaiset toimintaedellytykset ja jotta ne voisivat täyttää sisäiset ja ulkopuoliset oikeudelliset velvoitteensa ja taata korkealaatuiset julkiset palvelut unionin kansalaisille, tukien samalla kaikkia mahdollisia säästökohteita ja tehokkuustavoitteita, jotka saavutetaan arvioimalla meneillään olevia ja uusia tehtäviä jatkuvasti uudelleen;

85. panee huolestuneena merkille, että neuvosto vähentää vuoden 2014 talousarvioesityksestä vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatun 1,7 prosentin määrän niiltä toimielimiltä, jotka olivat sisällyttäneet kyseisen mukautuksen vuotuisen vaikutuksen ennakkoarvioihinsa, ottaen erityisesti huomioon, että tuomioistuin on antamassa asiasta päätöksen; palauttaa kyseiset määrät vuoden 2014 talousarvioon osoituksena moitteettomasta ja huolellisesta varainhoidosta; on lisäksi huolissaan toimielinten maksettavaksi mahdollisesti koituvasta pääoma- ja korkomaksujen kasvavasta poistoviiveestä ja panee merkille, että neuvosto ei ole varautunut siihen liittyvään menoerään;

86. pitää näin ollen hyvin huolestuttavana otsakkeen 5 maksumäärärahojen lähes olematonta ja maksusitoumusmäärärahojen riittämätöntä liikkumavaraa sekä hallintomenoille asetettua enimmäismäärää; muistuttaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan mukaisesti hallintomenot ovat jaksottamattomia määrärahoja ja näin ollen kahdesta enimmäismäärästä pienempi on ratkaiseva; kiinnittää huomiota siihen, että maksumäärärahoja on ehkä lisättävä maksamattomien palkanmukautusten kattamiseksi, ja varoittaa, että myös maksusitoumusmäärärahojen kohdalla liikkumavara saattaa aiheuttaa ongelman;

87. pyytää esittämään lisätalousarvion, josta katetaan poistoviive ja vastaavat palkanmukautukset, jos tuomioistuin ratkaisee oikeustapauksen hyväksymällä jälkimmäiset henkilöstösääntöjen mukaisesti; toteaa, että henkilöstösääntöjen hyväksyminen tuo tullessaan joitakin pieniä lisäsäästöjä, joita ei otettu vielä talousarvioesityksessä huomioon; odottaa tästä tarkempia tietoja komission ehdotuksessa oikaisukirjelmäksi nro 2/2014; pyytää, että tuleva poistoviive, joka syntyy, jos tuomioistuin hyväksyy palkanmukautukset, katetaan uusien henkilöstösääntöjen tullessaan tuomista säästöistä; pyytää komissiota lähettämään oikaisukirjelmän nro 2/2014 parlamentille ja neuvostolle ajoissa, jotta sen sisältö voitaisiin ottaa huomioon vuoden 2014 talousarviomenettelyssä;

88. on tyytyväinen, että toimielimet ovat ehdottaneet mahdollisia säästökohteita vaarantamatta kuitenkaan palvelujensa laatua; pitää tervetulleena toimielinten välisen yhteistyön lisäämistä, mistä osoituksena ovat parlamentin, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean neuvottelut niiden poliittisten yhteyksien lisäämisestä ja tehokkuuden parantamisesta sekä henkilöstön liikkuvuuden kannustamisesta, jotta kukin toimielin saisi tukea keskeisiin tehtäviinsä;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

Yleiset puitteet

89. muistuttaa vaatineensa vuoden 2014 ennakkoarviotaan(7) hyväksyessään, että budjettipolitiikassa on noudatettava ankaraa vastuullisuutta, valvontaa ja kurinalaisuutta ja että on ryhdyttävä lisätoimiin uudistusten, säästöjen ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi, jotta talousarvion kasvu voidaan säilyttää lähellä inflaatioastetta;

90. korostaa, että jos EU:n talousarviossa halutaan luoda pitkän aikavälin säästöjä, Euroopan parlamentin ja neuvoston on otettava käsiteltäväksi yhden kotipaikan toteutumista koskeva suunnitelma, kuten on todettu parlamentin päätöslauselmissa ja etenkin 23. lokakuuta 2012 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2013 – kaikki pääluokat(8) ja 6. helmikuuta 2013 vuoden 2014 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – muut pääluokat(9) annetuissa päätöslauselmissa ja 10. toukokuuta 2012 tehdyssä päätöksessä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti(10);

91. on tyytyväinen siihen, että puhemiehistö ja budjettivaliokunta pääsivät yhteisymmärrykseen sovittelukokouksessa 24. syyskuuta 2013; huomauttaa, että parlamentin vuoden 2014 talousarvion kokonaismäärä on 1 783 976 098 euroa ja siinä on nettovähennystä 29 168 108 euroa verrattuna 26. helmikuuta 2013 hyväksyttyyn alustavaan ennakkoarvioon;

92. toteaa, että parlamentin talousarvio vuodeksi 2014 on 1,9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio; huomauttaa, että Kroatian liittyminen aiheuttaa 0,17 prosentin lisäyksen talousarvioon ja vaalikauden vaihtumisesta johtuvat kertakustannukset kasvattavat talousarviota 2,1 prosenttia; tähdentää, että vaikka vaalikauden vaihtuminen vuoden 2014 parlamenttivaalien jälkeen aiheuttaa väistämättä kustannuksia, toimielimen toimintamenojen nettomäärä vähenee 0,37 prosenttia ja odotettu inflaatioaste vähentää sitä vielä entisestään;

93. tähdentää, että parlamentin talousarvioon sisältyy osa vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksiin tarkoitetuista määrärahoista siltä varalta, että tuomioistuin ratkaisee asian tämänsuuntaisesti; on hyvin huolestunut, että neuvosto ei ole halunnut ennakoida näitä menoja omassa talousarviossaan eikä myöskään säilyttää kyseisiä määrärahoja muiden toimielinten talousarvioissa, vaikka ne ovat varotoimi, josta katetaan osittain tuomioistuimen odotetusta päätöksestä aiheutuvat mahdolliset talousarviovaikutukset; huomauttaa myös, että parlamentin toimintamenoihin vuonna 2014 tehty 0,37 prosentin nettovähennys olisi vielä 1,3 prosenttiyksikköä suurempi, jos se ei olisi ennakoinut vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksia koskevaa tuomioistuimen päätöstä;

94. hyväksyy ennakkoarvioon seuraavat mukautukset:

     –   uusien henkilöstösääntöjen ja niistä johtuvien henkilöstötaulukkomuutosten vaikutus;

     –   säästöt Luxemburgissa siirryttäessä PRES-rakennuksesta GEOS-rakennukseen;

     –   Euroopan historian taloa koskevien määrärahojen väheneminen, kun komissio osallistuu käyttökustannuksiin ja kun toteutetaan sisäisiä säästöjä;

     –   “paperittomaan parlamenttiin” liittyvistä työmenetelmistä johtuvat säästöt;

     –   jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisia jäsenten eläkkeitä hallinnoidaan jatkossa henkilöstön eläkkeiden tavoin pääosastoon III kuuluvassa erityisessä budjettikohdassa;

     –   henkilöstö- ja taloudellisten resurssien osoittaminen uudelle tutkimuspalvelujen pääosastolle, kun kahden komitean (Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean) kanssa tehdään aiheesta yhteistyösopimus;

Yhteinen työryhmä

95. on tyytyväinen, että puhemiehistö ja budjettivaliokunta jatkavat työtään parlamentin talousarviota käsittelevässä yhteisessä työryhmässä, joka on osoittautunut uudistusprosessissa hyödylliseksi keskustelufoorumiksi ja jossa voidaan yksilöidä mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta, jotta voitaisiin tasapainottaa parlamentin tehokkuuden lisäämisen edellyttämiä investointeja;

96. muistuttaa, että aikaisemmin työryhmä on kehittänyt onnistuneita strategioita jäsenten matkakustannusten vähentämiseksi;

97. korostaa, että työryhmän päätösten perusteella käynnistettyjä uudistuksia – joita ovat muun muassa toimielinten välinen yhteistyö alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa, ”paperiton parlamentti” -hankkeeseen liittyvät toimet ja verkkokokoukset, rakenteelliset parannukset parlamentin työskentelyjärjestelyihin ja maksujen ulkoistaminen sekä uuden henkilöstöhallintosovelluksen käyttöönotto – olisi jatkettava, jotta tehokkuutta voitaisiin todella parantaa ja jotta voitaisiin vapauttaa voimavaroja ja tarjota jäsenille riippumatonta tieteellistä tukea ja parantaa parlamentin valvontamahdollisuuksia;

Henkilöstösääntöuudistus

98. panee merkille, että henkilöstösääntöjä muutettiin parlamentin ja neuvoston tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tekemällä päätöksellä muun muassa siten, että henkilöstön palkkojen indeksikorotusten laskumenetelmä uudistetaan ja kaikkien toimielinten – parlamentti mukaan luettuna – henkilöstön palkat jäädytetään vuosina 2013 ja 2014, minkä johdosta parlamentin vuoden 2014 talousarvion määrärahoja säästyy 14,5 miljoonaa euroa;

99. ottaa lisäksi huomioon, että henkilöstösäästöihin tehtiin muitakin muutoksia, kuten virkamiesten vuotuisia matkakuluja koskevien sääntöjen muuttaminen, jonka ansiosta säästetään 2,8 miljoonaa euroa, ja urakehityksen ja ylenemisvauhdin mukauttaminen sekä uuden SC-tehtäväryhmän perustaminen, joiden ansiosta säästetään 0,8 miljoonaa euroa;

100.    toteaa, että komission ehdottama 1 prosentin vuotuinen henkilöstövähennys johtaisi parlamentin tapauksessa siihen, että vuonna 2014 henkilöstötaulukosta poistuisi 67 virkaa; panee merkille pääsihteerin 2. syyskuuta 2013 päivätyn muistion puhemiehistölle, jossa pääsihteeri ei puutu jäsenten poliittisen ja hallinnollisen tuen tasapainoon; toteaa, että poliittiset ryhmät ovat jäädyttäneet henkilöstöresurssinsa vuodesta 2012 ja että niiden tarpeet katettiin vain osittain kahtena edellisenä varainhoitovuonna; katsoo, että poliittisten ryhmien henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2014 ja sitä seuraavina vuosina ei saisi olla nykyistä tasoa alempi;

101.    muistuttaa, että se pyysi 17. huhtikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa esittämään budjettivaliokunnalle etenemissuunnitelman tarkistettujen henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosta, kun neuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä on saatettu päätökseen ja henkilöstösääntöuudistuksesta on päästy sopimukseen;

Yhteistyö neuvoa-antavien komiteoiden kanssa

102.    panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean meneillään olevat neuvottelut ja kannustaa niitä laatimaan toimielinten yhteistyösopimuksen kiinteämpää yhteistyötä varten;

103.    korostaa, että neuvoteltavana olevaan yhteistyösopimukseen sisältyvät arvioidut muutokset parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean henkilöstötaulukkoon liittyvät suoraan poliittisen sopimuksen tekemiseen ja ovat riippuvaisia siitä; katsoo, että tämän yhteistyön seurauksena komiteoiden käännöspalveluista voidaan siirtää asteittain pätevää henkilöstöä parlamentin uuteen tutkimuspalvelujen pääosastoon (jonka henkilöstötaulukkoon lisätään vastaavat virat) siirtämällä 80 tointa vapaaehtoisesti ja poistamalla kyseiset virat vaiheittain siirtoja seuraavan vuoden aikana komiteoiden henkilöstötaulukoista;

Varaus ennakoimattomia menoja varten

104.    on päättänyt lisätä parlamentin palkkamenoja koskevaan budjettikohtaan 0,7 miljoonaa euroa, koska näiden henkilöstön siirtojen alkamista tai etenemisvauhtia ei voida vahvistaa riittävän tarkasti vuoden 2014 talousarviomenettelyn aikana, ja ottaa suhteutetun määrän komiteoiden palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa henkilöstösiirtojen etenemistä; ymmärtää, että ennakoimattomia menoja koskevasta varauksesta voitaisiin tarvittaessa siirtää jopa 3,3 miljoonaa euroa palkkamenoja koskevaan budjettikohtaan, jos asiasta vastaava valiokunta näin päättää; odottaa kahden neuvoa-antavan komitean vähentävän vastaavat määrät omista talousarvioistaan, kun siirtohanke etenee ja kun ne pääsevät asiasta parlamentin kanssa poliittiseen sopimukseen;

Jäsenten eläkkeiden siirrot

105.    on vakuuttunut, että entisten jäsenten eläkkeiden hallinnointi ei kuulu parlamentin jokapäiväisiin tehtäviin ja että eläkemenojen mahdollinen nousu vähentää talousarvion avoimuutta; tukee näin ollen sitä, että jäsenten asemaa koskevista säännöistä johtuvien kolmentyyppisten eläkkeiden – vanhuuseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja leskeneläkkeet – hallinnointi siirretään unionin talousarvion pääluokkaan III, vaikka jäsenille tarjotaan edelleen neuvoa ja tukea eläkkeisiin liittyvissä asioissa; korostaa, että eläkkeiden hallinnoinnin keskittäminen yhteen toimielimeen tehostaa hallintoa;

106.    toteaa, että vuonna 2014 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista tiedottaminen edellyttää johdonmukaisia toimenpiteitä; tukee näin ollen vuoden 2014 vaalien osallistumisasteen parantamista, tietojen tarjoamista vaalien ajankohdasta sekä unionin kansalaisten tietoisuuden lisäämistä antamalla heille kaikilla unionin kielillä tietoja äänioikeudesta sekä unionin vaikutuksesta heidän jokapäiväiseen elämäänsä; katsoo, että pitäisi toteuttaa vuoden 2009 ja 2014 vaalien viestintästrategian jälkikäteisarviointi;

Lisäsäästöt

107.    katsoo, että tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina toimielinten talousarvioista on etsittävä kaikki mahdolliset säästökohteet ja on otettava käyttöön uusia käytäntöjä heikentämättä jäsenten työn laatua; muistuttaa kurinalaisuuden näkyvistä osoituksista, joita ovat muun muassa se, ettei henkilöstön virkamatkakorvauksiin ole tehty indeksikorotuksia vuoden 2007 jälkeen ja että jäsenten kaikki korvaukset on jäädytetty vuoden 2011 tasolle nykyisen vaalikauden loppuun saakka; on lisäksi tyytyväinen suunnitelmiin jäädyttää kaikki jäsenille maksettavat korvaukset vuoden 2014 loppuun saakka;

108.    päättää tässä hengessä vähentää parlamentin menoja 9 658 000 eurolla vuoden 2014 talousarvioesitykseen verrattuna;

109.    vähentää kurinalaisuuden hengessä valtuuskuntien määrärahoja ja näin ollen jäsenten valtuuskuntien kokonaismäärää kahtena edellisenä vuonna päätettyjä ja toteutettuja leikkauksiakin enemmän;

Pääluokat IV–X

110.    on tyytyväinen säästötoimiin ja tehokkuuden parantamiseen liittyviin toimiin, joita muut toimielimet ovat jo sisällyttäneet talousarvioesityksiinsä; ottaa huomioon, että tuomioistuimelta odotetaan pian päätöstä vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautuksista, ja palauttaa kyseiset määrät talousarvioon huolellisen ja järkevän varainhoidon periaatteen mukaisesti;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

111.    palauttaa perusvähennyksen kolmeen prosenttiin ja määrärahat 1,43 miljoonaan euroon, jotta tuomioistuin pystyisi hyödyntämään henkilöstötaulukkoaan täysimääräisesti ja jotta varmistettaisiin, että se pystyy hoitamaan asianmukaisesti jatkuvasti kasvavan työmääränsä;

112.    lisää tuomioistuimen palkkoja koskevien budjettikohtien määrärahoja yli talousarvioesityksen, jotta otettaisiin huomioon vuosien 2011 ja 2012 palkanmukautukset, jotka eivät sisältyneet tuomioistuimen alkuperäiseen ennakkoarvioon;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

113.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

114.    on erityisen tyytyväinen, että tilintarkastustuomioistuin on ollut säästäväinen ja löytänyt talousarvioesityksessään sisäisiä säästökohteita;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

115.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

116.    panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välillä meneillään olevat neuvottelut yhteistyösopimuksesta ja kannustaa saamaan ne päätökseen menestyksekkäästi; ottaa osan palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa, että komitea allekirjoittaa yhteistyösopimuksen parlamentin kanssa ja että henkilöstötaulukosta siirretään mahdollisesti asteittain enintään 48 tointa, jotka on merkitty asteriskilla osoituksena siitä, että kyseiset toimet poistetaan henkilöstötaulukosta siirtoa seuraavan vuoden aikana, edellyttäen että sopimus tehdään;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

117.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

118.    panee tyytyväisenä merkille parlamentin ja alueiden komitean välillä meneillään olevat neuvottelut yhteistyösopimuksesta ja kannustaa saamaan ne päätökseen menestyksekkäästi; ottaa osan palkkamäärärahoista varaukseen odotettaessa, että komitea allekirjoittaa yhteistyösopimuksen parlamentin kanssa ja että henkilöstötaulukosta siirretään mahdollisesti asteittain enintään 32 tointa, jotka on merkitty asteriskilla osoituksena siitä, että kyseiset toimet poistetaan henkilöstötaulukosta siirtoa seuraavan vuoden aikana, edellyttäen että lopullinen sopimus tehdään;

119.    palauttaa jäsenten matkakuluja koskeviin budjettikohtiin talousarvioesityksen määrät, jotta varmistettaisiin poliittisen toiminnan pysyminen entisellä tasolla;

120.    toteaa, että Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) ovat perustaneet uuden poliittisen ryhmän alueiden komiteassa; palauttaa mieliin, että kunkin poliittisen ryhmän olisi saatava hallinnollista tukea kokonsa mukaisesti, jotta sen osallistumista poliittiseen toimintaan komiteassa voidaan helpottaa;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

121.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

122.    pitää Euroopan oikeusasiamiehen toimiston suhteellisen pienen koon vuoksi oikeutettuna, että se toteuttaa 5 prosentin henkilöstöleikkauksen viiden vuoden aikana omassa tahdissaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

123.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

124.    pitää Euroopan tietosuojavaltuutetun toimiston suhteellisen pienen koon vuoksi oikeutettuna, että se toteuttaa 5 prosentin henkilöstöleikkauksen viiden vuoden aikana omassa tahdissaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

125.    palauttaa talousarvioesitykseen vuonna 2014 tarvittavat neuvoston käsittelyssä poistettuihin vuosien 2011 ja 2012 henkilöstön palkanmukautuksiin varatut määrät, koska tuomioistuimelta odotetaan asiaan pian ratkaisua;

126.    mukauttaa perusvähennyksen 5,3 prosenttiin (palauttamalla määrärahat noin 0,4 miljoonaan euroon) päätoimipaikkojen osalta ja 2,7 prosenttiin (0,5 miljoonaa euroa) edustustojen osalta ottaen huomioon rekrytointien etenemisen ja operaationaliset tarpeet;

127.    lisää turvatoimiin varattuja määrärahoja 5,4 miljoonalla euroa tietoteknisen ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi ja lisää sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrärahoja 0,6 miljoonalla eurolla;

128.    on tyytyväinen, että Euroopan ulkosuhdehallinto haluaa noudattaa parlamentin ulkoasiainvaliokunnan pyyntöä ottaa Euroopan unionin erityisedustajat ja erityisedustajien henkilöstö ulkosuhdehallinnon talousarvioon ja toimielinrakenteeseen; toteaa, että komission ja neuvoston on saatava aikaan kompromissiratkaisu ja lisäksi on hyväksyttävä asianmukainen oikeusperusta, jotta komission henkilöstöä ja varoja voitaisiin siirtää ulkosuhdehallinnon talousarvioon; ehdottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion ja henkilöstötaulukon vahvistamista;

o

o o

129.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(2)

EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)

EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0304.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0081.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0173.

(7)

Hyväksytyt tekstit, 17. huhtikuuta 2013, P7_TA(2013)0173.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0359.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0048.

(10)

EUVL 286, 17.10.2012, s. 1.


LIITE

YHTEINEN LAUSUMA

Talousarviomenettelyn aikataulu ja sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat vuonna 2013

A. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2014 talousarviomenettelyn keskeisistä päivämääristä:

1.      Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille 11. syyskuuta 2013 mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia oikea-aikaisesti Euroopan parlamentin kanssa.

2.      Euroopan parlamentin budjettivaliokunta äänestää tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 lopussa (lokakuun alussa).

3.      Kolmikantakokous kutsutaan koolle 16. lokakuuta iltapäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

4.      Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43.

5.      Sovittelujakso alkaa 24. lokakuuta. SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 13. marraskuuta 2013.

6.      Sovittelukomitea kokoontuu 4. marraskuuta iltapäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 11. marraskuuta neuvoston isännöimänä. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan kolmikantakokouksissa. Kolmikantakokous on määrä pitää 7. marraskuuta aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa voidaan järjestää muita kolmikantakokouksia.

B.      Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat myös liitteessä esitetyistä sovittelukomitean työskentelyn toimintatavoista, joita sovelletaan, kunnes uusi toimielinten välinen sopimus tulee voimaan.

LIITE

Sovittelukomitean työskentelyn toimintatavat vuonna 2013

1.      Jos Euroopan parlamentti hyväksyy äänestyksessään tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa siihen, että sovittelukomitea kutsutaan koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään sinä päivänä, jolloin täysistuntoäänestys suoritettiin, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. 21 päivää kestävä määräaika lasketaan määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 perusteella.

2.      Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, se vahvistaa kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen edellä kohdassa A.6. tarkoitetulle ensimmäiselle sovittelukomitean kokoukselle suunniteltua päivämäärää. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

3.      Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (valmisteluasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet(1). Nämä asiakirjat sisältävät budjettikohtaiset luvut(2), rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät ja vertailevan asiakirjan, jossa esitetään luvut ja huomautukset tarkistuksineen budjettikohdittain kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Nämä asiakirjat luokitellaan budjettinimikkeistön mukaisesti.

Sovittelukomitealle annettaviin valmisteluasiakirjoihin voidaan liittää muita asiakirjoja(3).

4.      Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä kolmikantakokouksissa

o määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen ulottuvuus,

o keskustellaan aiemmassa luetelmakohdassa yksilöidyistä ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotta päästään yhteisymmärrykseen, joka sovittelukomitean on määrä hyväksyä,

o käsitellään aihekohtaisia kysymyksiä, muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta ja mahdollisesti valmisteluasiakirjojen tai epävirallisten asiakirjojen pohjalta.

Mahdollisuuksien mukaan alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin kolmikantakokouksen aikana tai välittömästi sen jälkeen samalla, kun laaditaan seuraavan kokouksen esityslista. Kolmikantakokousta isännöivä toimielin rekisteröi alustavat päätelmät.

5.      Sovittelukomitean kokouksissa ovat saatavilla mahdollista hyväksyntää varten kolmikantakokousten alustavat päätelmät ja sellaiset budjettikohdat sisältävä asiakirja, joista on päästy kolmikantakokouksissa alustavasti yhteisymmärrykseen.

6. Komissio tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. Tämän vuoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille taataan yhdenvertainen kohtelu ja tiedonsaanti.

7.      Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoitettavasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät

o  budjettikohtaiset luvut kaikista budjettikohdista(4) ja rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät,

o  konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan hyväksyttyjen muutosten numerotiedot ja lopullinen teksti(5).

Sovittelukomitea voi myös hyväksyä mahdollisia yhteisiä lausumia vuoden 2014 talousarviosta.

8.      Yhteinen teksti käännetään kaikille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan hyväksyttäväksi molemmille budjettivallan käyttäjille 14 päivän kuluessa sitä päivää seuraavasta päivämäärästä, jolloin yhteisestä tekstistä päästiin yhteisymmärrykseen 6 kohdan mukaisesti.

Lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen sisällyttämällä yhteisen tekstin liitteet niihin budjettikohtiin, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

9.      Kolmikantakokousta tai sovittelukomitean kokousta isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja kolmikantakokouksiin ad hoc -kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.

Kaikkien kolmen toimielimen yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.

10.    Jotta sovittelukomitean työskentely saataisiin päätökseen, toimielimet toimivat lojaalin yhteistyön hengessä, vaihtavat keskenään asiaankuuluvia tietoja ja asiakirjoja oikea-aikaisesti niin virallisella kuin epävirallisella tasolla ja ylläpitävät säännöllisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla koko talousarviomenettelyn ajan neuvottelijoidensa ennakoivan roolin avulla.

(1)

         Vaiheet ovat seuraavat: varainhoitovuoden 2013 talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan lukien); alkuperäinen talousarvioesitys; neuvoston kanta talousarvioesitykseen; Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät. Vertailua varten alkuperäiseen talousarvioesitykseen sisältyvät vain ne oikaisukirjelmät, jotka on otettu huomioon sekä neuvoston että Euroopan parlamentin käsittelyissä.

(2)

        Teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottavat budjettikohdat esitetään lähtöasiakirjoissa. Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää, sanotun rajoittamatta sovittelukomitean lopullista päätöstä.

(3)

       Näihin kuuluvat neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten osalta toteutettavuutta koskeva komission kirje, maataloutta (ja mahdollisesti muitakin aloja) koskeva oikaisukirjelmä, mahdollisesti komission syksyllä antama talousarvioennustevaroitusta koskeva tiedote sekä mahdolliset neuvoston kantaa ja Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.

(4)

              Budjettikohdat, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan verrattuna, on korostettu.

(5)

        Mukaan lukien sekä neuvoston että Euroopan parlamentin käsittelyissä huomioon otetut oikaisukirjelmät.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahojen merkittävää 12,5 prosentin ja maksumäärärahojen 8,2 prosentin vähennystä vuoden 2013 talousarvioon verrattuna; korostaa, että myös talousarviota koskevan kurinalaisuuden ja rajoitusten lisääntymisen aikana on olennaisen tärkeää säilyttää riittävä rahoitus EU:n maailmanlaajuiselle toiminnalle, jotta unioni voi pitää kiinni sille Lissabonin sopimuksessa määritetyistä tavoitteista; korostaa, että olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta voidaan rajoittaa näitä huomattavia leikkauksia ja niiden vaikutuksia EU:n asemaan maailmanlaajuisena toimijana;

2.  panee merkille, että vuoden 2014 talousarvioesityksen määrät eivät vastaa komission alkuperäisen vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen tavoitteita, joiden mukaisesti EU:n on kehityttävä maailmanlaajuisesti merkittäväksi toimijaksi;

3.  pitää tässä yhteydessä ensisijaisen tärkeänä tiivistää yhteistyötä, lisätä koordinointia ja kehittää synergioita EU:n jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toteuttamien ohjelmien ja hankkeiden kanssa, jotta EU:n ulkoista toimintaa voidaan tehostaa ja jotta voidaan sopeutua nykyisiin budjettirajoituksiin;

4.  painottaa näin ollen, että on tärkeää pyrkiä pitämään EU:n ulkopolitiikan rahoitusvälineitä koskevat maksusitoumusmäärärahat mahdollisimman lähellä vuoden 2013 talousarvion tasoa, jotta varmistetaan, että EU:n kansainvälistä asemaa ei heikennetä tarpeettomasti;

5.  pitää valitettavana, että Euroopan naapuruusvälineen (ENI) rahoitusta vähennetään erityisen paljon, mikä voi vaarantaa merkittävästi suhteita itäisiin ja eteläisiin naapurimaihin, jotka ovat EU:n ulkoisen toiminnan tärkeimpiä painopistealueita; korostaa, että rahoituksen riittämättömyys heikentää ratkaisevasti asiaan liittyvien rahoitusvälineiden keskeisen mekanismin, ”enemmällä enemmän” -periaatteen soveltamista; kehottaa painokkaasti palauttamaan merkittävän osan ENI:n maksusitoumusmäärärahoihin tehdyistä vähennyksistä, myös kansalaisyhteiskunta huomioon ottaen;

6.  korostaa, että eteläisen Välimeren alueella on kiireellinen tarve EU:n aktiiviselle toiminnalle ja että on EU:n etujen mukaista jatkaa kiinteää yhteistyötä ja tukea itäisten naapurimaiden demokratiakehityksen etenemistä, niiden toimia konfliktien ratkaisemiseksi sekä niiden oikeudellista lähentymistä itäisen kumppanuuden maiden kanssa etenkin Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden tulevan huippukokouksen osalta; esittää huolensa sen johdosta, että kun asianomaisten välineiden määrärahoja vähennetään merkittävästi, liikkumavaraa ei juurikaan jää yllättäviin tapahtumiin reagoimiseksi ja siirtymävaiheessa olevien maiden auttamiseen tarvittavan tukitason ylläpitämiseksi, mikä voi heikentää perustavasti EU:n mahdollisuuksia saavuttaa poliittiset tavoitteensa alueella; korostaa, että Välimeren unionin sihteeristön toimia konkreettisten alueellisten sosioekonomisten hankkeiden kehittämiseksi on tarpeen tukea edelleen;

7.  korostaa, että itäisen kumppanuuden Vilnan huippukokousta koskevat odotukset ja tavoitteet edellyttävät tehokkaita jatkotoimia, ja kehottaa näin ollen huolehtimaan rahoitustuen riittävyydestä, jotta unioni voi lunastaa lupauksensa;

8.  pitää valitettavana, että maksusitoumusmäärärahojen leikkausten jakautumista eri välineiden kesken ei juurikaan ole perusteltu, mikä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon valtavat erot leikkausten tasossa; pyytää komissiota selittämään tarkemmin, miksi leikkaukset jakautuvat esitetyllä tavalla;

9.  panee merkille, että otsakkeen 4 liikkumavaraa on supistettu tänä vuonna, minkä vuoksi mahdollisuuksia soveltaa joustavuutta poliittisesti ensisijaisiin tavoitteisiin on aiempaa vähemmän; katsoo, että näin kapea liikkumavara voi rajoittaa parlamentin roolia talousarvioneuvotteluissa;

10. korostaa, että rauhanpyrkimykset ja poliittinen vakaus Lähi-idässä ovat keskeisessä asemassa EU:n ulkopolitiikassa; muistuttaa näin ollen, että tarvitaan UNRWA:lle, Palestiinalle ja rauhanprosessille myönnettävän avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua ja riittävästi määrärahoja;

11. katsoo, että tuen avoimuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi olisi suoraa talousarviotukea koskevaa politiikkaa arvioitava kriittisesti ja tarkastusten määrää olisi lisättävä; korostaa, että EU:n olisi peruutettava taloudellinen tukensa petos- ja väärinkäyttötapauksissa;

12. pitää kyseenalaisena, ovatko hätäapuvaraukselle osoitetut määrärahat riittävät sen varmistamiseen, että EU kykenee reagoimaan nopeasti mahdollisiin välittömiin kriiseihin;

13. suhtautuu myönteisesti säästöihin, joita Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on kyennyt toteuttamaan talousarviossaan, mutta panee huolestuneena merkille kustannusten nousun ja kehottaa ryhtymään toimiin edustustorakennusten ostamiseksi tapauksissa, joissa se on taloudellisesti järkevää; pitää myönteisinä myös pyrkimyksiä vähentää ylempien virkapaikkojen määrää, mutta tähdentää, että toistaiseksi toteutetut toimet eivät vielä riitä; on edelleen sitä mieltä, että EUH:n erityistilanne edellyttää hallinnon jättämistä osittain muille toimielimille asetettujen tiukkojen säästötavoitteiden ulkopuolelle; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan tarkistamisesta vuonna 2013 annettujen suositusten mukaisesti, että komission ja neuvoston sihteeristön perustamien ulkopolitiikkaan liittyvien rakenteiden nykyisiä päällekkäisyyksiä tarkastellaan systemaattisesti ja perinpohjaisesti, sillä niiden poistaminen saattaisi johtaa merkittäviin hallintokustannussäästöihin;

14. korostaa EUH:n tarkasteluun sisältyvien suositusten mukaisesti, että erityisedustajien olisi oltava olennainen osa EUH:ta SEU:n 33 artiklan mukaisesti; ehdottaa, että erityisedustajia koskevan budjettikohdan määrärahoja leikataan 40 prosenttia odotettaessa, että neuvoston kanssa päästään sopimukseen tämän budjettikohdan siirtämisestä EUH:n talousarvioon.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

4.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sir Robert Atkins, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Tarja Cronberg, Mário David, Susy De Martini, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Takis Hadjigeorgiou, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Evgeni Kirilov, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Krzysztof Lisek, Marusya Lyubcheva, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Mirosław Piotrowski, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, Jacek Saryusz-Wolski, Werner Schulz, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Eleni Theocharous, Geoffrey Van Orden, Nikola Vuljanić, Sir Graham Watson, Karim Zéribi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Göran Färm, Roberto Gualtieri, Elisabeth Jeggle, Emilio Menéndez del Valle, Doris Pack, Jean Roatta, Marietje Schaake, Alf Svensson, Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Dubravka Šuica


KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.10.2013)

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 – C7-0260/2013 – 2013/2145(BUD))

Valmistelija: Ricardo Cortés Lastra

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat jälleen vahvistaneet kaikki viralliseen kehitysapuun liittyvät sitoumukset, joita ne ovat tehneet yksin ja yhdessä muiden kanssa, mukaan luettuna sitoumus nostaa virallisen kehitysavun taso vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin; huomauttaa, että sitoumusten vahvistamisen lisäksi jäsenvaltioiden olisi myös noudatettava niitä; ilmaisee uudelleen oman vankan tukensa 0,7 prosentin tavoitteelle ja on päättäväisesti pyrkimästä sitä kohden;

2.   korostaa, että nyt ei ole oikea aika leikata kehitysapua, sillä useat vuosituhannen kehitystavoitteista eivät ole edistyneet läheskään riittävästi ja voimavaroja on kohdennettava yleisen, vuoden 2015 jälkeisen uuden kehityssuunnitelman tavoitteisiin;

3.   pitää erittäin valitettavana, että ehdotukseen monivuotiseksi rahoituskehykseksi sisältyvän Globaali Eurooppa -otsakkeen enimmäismäärä vuodeksi 2014 on huomattavasti alhaisempi kuin vastaava enimmäismäärä vuonna 2013 ja että tästä aiheutuu paineita; korostaa, että säästöjä ei edes tässä tilanteessa saisi toteuttaa erityisen heikossa asemassa olevien kustannuksella ja että virallisen kehitysavun sitoumusten noudattamista koskevista suunnitelmista ei pidä tinkiä; vahvistaa, että kehitys- ja humanitaarisen avun määrärahat on näin ollen säilytettävä vuoden 2013 tasolla;

4.   korostaa, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen luvun maksumäärärahat on asetettava sellaiselle tasolle, että EU pystyy toteuttamaan tehokkaasti poliittiset ja talousarviositoumuksensa;

5.   kiinnittää huomiota humanitaarisen avun erityiseen luonteeseen, sillä sen avulla lievitetään ihmisten akuuttia hätää tai syviä kärsimyksiä, ja toteaa, että tämän luvun määrärahat ovat jatkuvasti aivan liian niukat ja vähenevät yhä; pitää valitettavana, että määrärahojen puute vaarantaa EU:n valmiudet reagoida ajoissa ja tehokkaasti paikoissa, joissa apua tarvitaan välittömästi ja joissa EU on jo päättänyt aloittaa toiminnan tai tehostaa toimintaansa; vaatii korjaamaan tämän epänormaalin tilanteen ja kehottaa neuvostoa hyväksymään hätäapuvarauksen määrärahoihin huomattavan lisäyksen; kehottaa komissiota ottamaan tämän varauksen tarpeen vaatiessa nopeasti käyttöön ja esittämään tarvittaessa lisätalousarviota määrärahojen korottamiseksi;

6.   toteaa, että myös EU joutuu vastaamaan kustannuksista, joita syntyy, jos suuriin kehitys- ja humanitaarisiin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan tehokkaasti ja jos ei toteuteta riittäviä ilmastotoimia, ottaen huomioon, että tämän päivän maailmassa kaikki kytkeytyy kaikkeen; tähdentää näin ollen, että kehitysapu ja humanitaarinen apu sekä ilmastorahoitus, jolla virallista kehitysapua olisi täydennettävä, ovat välttämättömiä pitkän tähtäimen investointeja omien yhteiskuntiemme turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

30.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Thijs Berman, Véronique De Keyser, Charles Goerens, Mikael Gustafsson, Eva Joly, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Alf Svensson, Daniël van der Stoep, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Emer Costello, Enrique Guerrero Salom, Fiona Hall, Edvard Kožušník, Krzysztof Lisek, Isabella Lövin, Gesine Meissner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Josefa Andrés Barea, Tanja Fajon, Danuta Jazłowiecka, Barbara Lochbihler, Marusya Lyubcheva, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Hans-Peter Mayer, Eleni Theocharous


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Peter Šťastný

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   pitää myönteisenä sitä, että halutaan lisätä komission kauppapolitiikan osastoon kuuluvien useiden merkittävien budjettikohtien maksumäärärahoja ja maksusitoumusmäärärahoja, vaikka varoja on niukalti; on kuitenkin huolissaan siitä, että näiden pienten lisäysten avulla ei kenties kyetä varmistamaan, että komissiolla on valmiudet toteuttaa laajennettua kahdenvälistä neuvotteluohjelmaansa, johon sisältyvät neuvottelut vapaakauppasopimuksista Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa, panna vaikuttavalla tavalla täytäntöön EU:n kaupan suojakeinoja ja tehdä kaikkensa auttaakseen vahvistamaan monenkeskistä kauppajärjestelmää laatimalla uusia ehdotuksia ja toteuttamalla konkreettisia aloitteita;

2.   korostaa, että tätä pientä EU:n kauppapolitiikkaa koskevaa budjettikohdan lisäystä olisi täydennettävä riittävin resurssein ja komission henkilökunnan sisäisen siirtämisen avulla; on tyytyväinen ehdotukseen lisätä huomattavasti kaupallisten asioiden parissa toimivan henkilöstön määrää unionin edustoissa, millä on tarkoitus tukea unionin kaupallista ja taloudellista vaikutusvaltaa kolmansissa maissa;

3.   suosittelee, että komission kauppapolitiikan osaston lisäresursseja käytettäisiin osittain lisäämään parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kykyä valvoa asianmukaisesti alati monimutkaisemmaksi käyviä ja yleistyviä EU:n kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja;

4.   pitää valitettavana, että makrotaloudellista rahoitusapua koskevan välineen ja Euroopan naapuruuspolitiikan välineen maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty tuntuvasti, mikä voi heikentää unionin valmiuksia luoda vakautta naapurimaihinsa ja avustaa niitä, mukaan luettuina maat, joiden kanssa unioni neuvottelee pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista; katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikan välineen rahoituksessa olisi sen rajoituksista johtuen keskityttävä kauppaan liittyvään tekniseen tukeen ja apuun unionin kumppaneille erityisesti niissä itäisen kumppanuuden maissa, jotka voisivat pian panna täytäntöön unionin kanssa tehdyt pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset, sekä Euromed-maissa;

5.  pitää myös valitettavana, että kauppaa tukevan avun rahoittaminen vähenee reaalisesti, etenkin kun samaan aikaan myös kehitysyhteistyön rahoitusvälineen rahoitus vähenee tuntuvasti;

6.   toteaa myös, että kumppanuusvälineen (entinen ICI/ICI+) rahoitus lisääntyy merkittävästi, koska kyseisen välineen soveltamisala laajenee; kannattaa kolmansilla markkinoilla toimivia EU:n yrityksiä tukevien toimien merkittävää rahoitusta; suhtautuu myönteisesti siihen, että COSME-ohjelman ja kumppanuusvälineen ehdotetuista varoista voidaan rahoittaa pk-yritysten kansainvälistymistä edistäviä lukuisia toimia, ja muistuttaa, että on olennaista, että pk-yritysten koordinointia käsittelevä foorumi toteutetaan vuoteen 2014 mennessä;

7.   panee kiinnostuneena merkille, että Kiinan ja Intian nykyisistä rakenteista laadittujen perusteellisten arvioiden jälkeen kumppanuusvälineestä rahoitetaan EU:n liiketoimintakeskusten laajentamista Aasiassa sekä Latinalaisen Amerikan liiketoimintakeskuksen perustamista; katsoo, että tällainen uusi rahoitus edellyttää, että komissio ottaa huomioon liiketoimintakeskuksista saadut ensimmäiset kokemukset pk-yrityksiin kohdistuvista tukitoimista, täydentävyydestä EU:n ja jäsenvaltioiden nykyisten julkisten ja yksityisten rakenteiden kanssa sekä näiden hankkeiden kestävyydestä;

8.   pitää valitettavana, että määrärahat, jotka aikaisemmin kuuluivat budjettikohtaan ”Valmistelutoimi – pk-yritysten kansainvälistymismahdollisuudet”, on jaettu eri budjettikohtiin juuri nykyisen talouskriisin aikana, jolloin kansainvälinen kauppa on ainoa mahdollisuus monille pk-yrityksille;

9.   katsoo, että Euroopan globalisaatiorahaston mahdolliselle käytölle vuosina 2014–2020 asetettu vuotuinen enimmäismäärä saattaa vaikuttaa sen tehokkuuteen erityisesti siksi, että Euroopan globalisaatiorahaston tuensaajien soveltamisalaa on laajennettu ennakoiden unionin tulevan kaupan vapauttamisen mahdollisia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia;

10.  kannattaa, että valmistelutointa ”Euro–Välimeri-alueen innovoivat yrittäjät muutoksen puolesta” jatketaan kolmannen vuoden ajan vuoteen 2014 edellyttäen, että rahoituksella edistetään kestävää talouskehitystä, alueellisen yhteistyön syventämistä, työttömyyden vähentämistä sekä koko väestön elintason lisäämistä;

11.  katsoo, että kansainvälisiin tullikysymyksiin on myönnettävä erityismäärärahoja, joilla torjutaan väärennöksiä ja piratismia, koska kyseessä on laillista kaupankäyntiä, kuluttajien terveyttä ja yritysten investointeja uhkaava ilmiö;

12.  katsoo, että on tarpeen lisätä ILO:n määrärahoja parhaiden työelämän normien edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppasopimuksissa edellytetyllä tavalla, mikä on olennaista, jotta kaupasta syntyy vaurautta kansalle;

13. on huolissaan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kyvystä valvoa asianmukaisesti alati monimutkaisemmaksi käyviä ja yleistyviä EU:n kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja ja pitää näin ollen välttämättömänä, että käynnistetään pilottihanke sellaisen kattojärjestön (Trade Watch) perustamiseksi, joka kerää järjestelmällisesti riippumatonta analyyttista aineistoa, jota parlamentin jäsenet tarvitsevat voidakseen hyödyntää parlamentin oikeutta antaa hyväksyntänsä EU:n kauppasopimusten tekemiselle ajoissa ja tietoihin perustuen; katsoo, että tämä on nyt erityisen tärkeää, jotta voidaan valvoa EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteluja kauppasopimuksesta, joka on yksi maailman tärkeimmistä sopimuksista ja joka vaikuttaa hyvin monilla tavoilla kaikkiin aloihin ja edellyttää sen takia julkista valvontaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, David Campbell Bannerman, María Auxiliadora Correa Zamora, George Sabin Cutaş, Yannick Jadot, Metin Kazak, Franziska Keller, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Paul Murphy, Franck Proust, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Salvatore Iacolino, Jörg Leichtfried, Emma McClarkin, Miloslav Ransdorf, Marietje Schaake

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Birgit Collin-Langen, Ingeborg Gräßle, Elisabeth Jeggle, Lena Kolarska-Bobińska


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.10.2013)

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 – C7-0260/2013 – 2013/2145(BUD))

Valmistelija: Jens Geier

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että kun resurssit talous- ja rahoituskriisin vuoksi vähentyvät, unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä niin, että Euroopan unionin yleinen talousarvio voidaan toteuttaa tehokkaasti ja että sitä voidaan asianmukaisesti suojella ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla;

B.   ottaa huomioon, että yksi vuoden 2014 talousarvioesityksen keskeisistä tavoitteista on nopeuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisella parlamentin ja komission välisellä vuoropuhelulla olisi edistettävä toimintakulttuuria komission sisällä;

1.   toteaa, että komission edellisinä vuosina määräämiä rahoitusoikaisuja niille jäsenvaltiolle, jotka eivät onnistuneet toteuttamaan moitteettomia järjestelmiä eivätkä takaisinperintätoimia kaikilla toimintalohkoilla, pantiin vuonna 2012 kumulatiivisesti täytäntöön noin 4,5 miljardia euroa (vuonna 2011 1,8 miljardia euroa)(1);

2.   panee merkille, että huomattava kasvu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa EAKR-ohjelman vuosien 2000–2006 tilien päättämisestä ja siitä aiheutuvista rahoitusoikaisuista(2);

3.   pyytää komissiota ilmoittamaan selvästi, mitkä vuonna 2012 takaisinperityistä määristä on kirjattu tuloiksi unionin tileille tai hyvitetty ja missä määrin rahoitusoikaisut ja vuonna 2012 päätetyt takaisinperintätoimet voivat vaikuttaa vuosien 2013 ja 2014 talousarvioiden maksumäärärahatarpeisiin;

4.   panee merkille, että komission ensimmäisen kerran syyskuussa 2013 hyväksymässä tiedonannossa(3) Euroopan parlamentille julkistetaan käyttäjäystävällisellä tavalla kaikki nimelliset määrät, jotka on edellisen vuoden aikana peritty takaisin rahoitusoikaisuilla ja takaisinperintätoimilla, ja huomauttaa, että tämä on parlamentin vaatima ensisijaisen tärkeä toimi; katsoo, että tässä tiedonannossa olisi osoitettava myös, missä määrin rahoitusoikaisut ja takaisinperintätoimet vaikuttavat talousarvion tulo- ja menopuoleen;

5.   korostaa, että takaisinperittyjä määriä pidetään tuloina, joiden olisi jäätävä unionin talousarvioon ja siten autettava osaltaan vakauttamaan talousarviota; panee merkille, että tämä antaa vahvan viestin jäsenvaltioille ja kannustaa niitä parantamaan hallinto- ja valvontajärjestelmiään; pitää valitettavana, että vaikka jäsenvaltiot itse asiassa käyttävät noin 80 prosenttia talousarviosta, useimmat jäsenvaltiot eivät ole sitoutuneet selvästi osoittamaan jäsenvaltion antamalla ilmoituksella, että varoja on käytetty hyvin;

6.   pyytää komissiolta tietoja kaikista vuoden 2013 aikana vastaanotetuista määristä, jotka perustuvat suurten tupakkayhtiöiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, mukaan luettuina sopimuksissa määrätyt rangaistusmaksut ja EU:n sääntöjä ja säännöksiä rikkovilta yhtiöiltä perityt sakot sekä unionin talousarvioon yhteensä osoitettu määrä;

7.   suhtautuu myönteisesti toimintamenoihin liittyviin, ohjelmia koskeviin selvityksiin, jotka esitettiin vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä ja joihin sisältyy ohjelmiin liittyvien numeeristen tietojen lisäksi tietoja unionin lisäarvosta, toimien vaikutuksesta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden edistämiseen (yleistavoitteet ja lippulaivahankkeet) sekä yleis- ja erityistavoitteista, joita tuetaan indikaattorien ja tavoitteiden avulla; panee merkille, että tämä merkitsee ensimmäistä askelta pantaessa täytäntöön suosituksia, joita talousarvion valvontavaliokunta antoi tarkastellessaan komission vastuuvapautta vuodelta 2011;

8.   panee erityisesti merkille, että varainhoitovuoden 2011 vastuuvapauden myöntämistä komissiolle koskevaan päätökseen liitetyssä päätöslauselmassaan parlamentti kehotti komissiota kehittämään uuden toimintakulttuurin, ehdottamaan selkeää määritelmää eurooppalaiselle lisäarvolle odotettaessa eri toiminta-aloja ja ohjelmia koskevaa väliarviointia ja keskittymään SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisessa arviointikertomuksessa sisäpolitiikan osalta myös Eurooppa 2020 -strategiaan eli unionin talous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä painottamaan erityisesti edistystä, jota on saavutettu lippulaivahankkeiden toteuttamisessa;

9.   pitää ilahduttavana, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sovittiin, että SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukaisessa arviointikertomuksessa ”komissio erottaa toisistaan sisäiset politiikat, joissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategiaan, ja ulkoiset politiikat, ja käyttää enemmän tulosperusteista tietoa, mukaan lukien toiminnantarkastuksen tulokset, arvioidakseen EU:n rahoitustilannetta saavutettujen tulosten pohjalta”;

10. pitää valitettavana, että vuoden 2014 talousarviossa odotetaan maksattamatta olevien määrien lisääntyvän 6 miljardilla eurolla(4); kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä lisääntyy edelleen, ja ehdottamaan toimenpiteitä niiden määrän vähentämiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

2.10.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

12

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Crescenzio Rivellini

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philip Bradbourn, Karin Kadenbach, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Czesław Adam Siekierski, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

María Auxiliadora Correa Zamora, Spyros Danellis, Wolf Klinz, Gesine Meissner

(1)

Katso 5. kesäkuuta 2013 annettu komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2012” (COM(2013)0334).

(2)

Sama.

(3)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan unionin talousavion suojaaminen vuoden 2012 loppuun (COM(2013)0682 lopullinen/2).

(4)

Vertaa työasiakirja BUDG_DT(2013)510689, joka koskee vuoden 2013 maksamatta olevia sitoumuksia ja laskentamenetelmiä.


TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Sven Giegold

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että vaikka talous- ja rahoituskriisi jatkuu Euroopassa, jäsenvaltioiden käyttöön ottamat ankarat säästötoimet ja rohkeat uudistukset alkavat kantaa hedelmää; toteaa, että unionin talousarviota ei ole tarpeen vahvistaa; panee hyvin huolestuneena merkille, että talous- ja rahoituskriisi jatkuu Euroopassa; katsoo, että koska monissa jäsenvaltioissa toteutetut säästötoimet ovat johtamassa talouden supistumiseen, talouskasvua ja työllisyyttä lisääviä unionin talousarvion osatekijöitä on vahvistettava, ne on kohdennettava aikaisempaa paremmin ja niitä on käytettävä tehokkaammin, jotta unioni voi tarjota voimakkaampaa vastasyklistä vakautusta;

2.  korostaa, että vaikka unionin talousarvion kaikissa osissa olisi pyrittävä tehokkuushyötyihin, säästöissä olisi keskityttävä niihin budjettikohtiin, jotka edesauttavat vain vähän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, kuten tulevia investointeja, tutkimusta, innovointia, koulutusta, työpaikkojen luomista, köyhyyden torjuntaa ja kestävää kehitystä; esittää siksi vakavan huolensa sen johdosta, että komissio ehdottaa otsakkeen 1a ”kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” maksumäärärahoihin 9,3 prosentin vähennystä;

3.  palauttaa mieliin, että parlamentti korosti Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011 7. helmikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa, että ”lisäkorotus hyödyttäisi suuresti unionia, joka tarvitsee talouskasvua”;

4.  toteaa kannattaneensa painokkaasti Euroopan valvontaviranomaisten perustamista ja katsoo näiden viranomaisten olevan keskeisiä toimijoita luotaessa vakaampia ja turvallisempia finanssimarkkinoita; katsoo, että unioni tarvitsee tiukempaa ja Euroopan tasolla paremmin koordinoitua valvontaa;

5.  korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisille jo annetut lisätehtävät sekä tulevat tehtävät, joita niille suunnitellaan käsiteltävinä olevissa lainsäädäntöehdotuksissa, edellyttävät vastaavia määrärahalisäyksiä, jotta ne voivat täyttää valvontaroolinsa tyydyttävästi; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat erilliset budjettikohdat ja niistä olisi tultava taloudellisesti riippumattomia kansallisista jäsenviranomaisista;

6.  toteaa, että Euroopan valvontaviranomaisten nykyinen sekarahoitusjärjestelyihin perustuva rahoitusmalli on joustamaton, aiheuttaa hallinnollista rasitusta ja vaarantaa viranomaisten riippumattomuuden;

7.  katsoo, että mikäli Euroopan valvontaviranomaisten toimialoilta keräämistä valvontamaksuista saatuja tuloja käytetään valvontaviranomaisten henkilöstömenojen kattamiseen, kyseisiä työntekijöitä ei pitäisi laskea mukaan kyseisen viranomaisen henkilöstön kokonaismäärään;

8.  kehottaa komissiota kartoittamaan vaihtoehtoja valvontaviranomaisten uudeksi pitkän aikavälin kestäväksi rahoitusmalliksi, jolla turvataan viranomaisten riippumattomuus, kun virastojen toimintaa ja rahoitusjärjestelyjä arvioidaan seuraavan kerran uudelleen; kehottaa komissiota esittämään virastoja koskevan uudelleenarvioinnin tulokset viimeistään 2. tammikuuta 2014;

9.  panee tyytyväisenä merkille riippumattoman asiantuntemuksen ja voimavarojen kehittämisen rahoitusmarkkinoiden sääntelyn alalla, joka edellyttää unionilta lisää rahoitusta jatkuvuuden ja vakautuksen vuoksi;

10. tukee sitä, että Eurostat vahvistaa talousarviotaan korottamalla maksujaan, koska tarvitaan enemmän, nopeammin ja parempia eurooppalaisia tilastoja;

11. korostaa, että jos tietoja salaavien oikeudenkäyttöalueiden ja rajat ylittävän veronkierron torjunnassa aiotaan onnistua, on annettava lisää määrärahoja veroalan kansainväliseen hallintaan ja yhteistyöhön; palauttaa mieliin, että investoinneista tälle alalle saadaan lisätuloja niin jäsenvaltioissa kuin unionissakin;

12. huomauttaa, että Prince-ohjelma (Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva tiedotus) saa huomattavasti määrärahoja, ja katsoo, että niitä olisi leikattava;

13. korostaa, että komission ehdottama tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettava unionin ohjelma vuosiksi 2014–2020 vaatii erityisesti avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia muutoksia, jotta lainsäätäjät voivat hyväksyä sen; pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että ehdotetut määrät otetaan varaukseen ja harkitaan mahdollisuutta leikata määrärahoja ja lyhentää rahoituksen kestoa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

12

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marino Baldini, Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Syed Kamall, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Ivana Maletić, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Marlene Mizzi, Sławomir Nitras, Ivari Padar, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Sari Essayah, Ashley Fox, Danuta Jazłowiecka, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Sirpa Pietikäinen, Andreas Schwab, Emilie Turunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Richard Falbr, Stephen Hughes


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Csaba Őry

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   korostaa, että vuoden 2014 talousarvioesitys on 142,01 miljardin euron suuruisine maksusitoumusmäärärahoineen ja 135,9 miljardin euron suuruisine maksumäärärahoineen 6 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 talousarvio; painottaa, että leikkauksista huolimatta kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä koskevat maksusitoumukset ovat kasvaneet 3,3 prosenttia; pitää kuitenkin valitettavana, että otsakkeen 1 b määrärahoja on vähennetty 13,1 prosenttia;

2.   korostaa, että tarvitaan riittävää monivuotista rahoituskehystä, joka mahdollistaa Eurooppa 2020 -strategian mukaisten sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisen;

3.  iloitsee siitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitettujen määrärahojen maksaminen painottuu aloitteen kahdelle ensimmäiselle vuodelle nuorisotyöttömyyden torjumiseksi; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita hyödyntämään kyseiselle välineelle osoitetut määrärahat tehokkaasti ja ripeästi ja odottaa, että jäsenvaltiot ottavat mahdollisimman pian käyttöön hallinnollisesti kevyitä ohjelmia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

4.   kehottaa komissiota täsmentämään, miten nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevia määrärahoja käytetään, miten suuria määriä osoitetaan suoraan nuorisotakuuseen ja millaista menetelmää sovelletaan vuotuiseen liikkumavaraan, josta on sovittu tätä tarkoitusta varten monivuotisessa rahoituskehyksessä;

5.   pitää myönteisenä, että Euroopan globalisaatiorahaston budjettikohdassa on maksumäärärahoja, vaikka myönnetyn määrän pitäisi olla suurempi; pitää kuitenkin valitettavana monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa rahastolle asetettua vuotuista enimmäismäärää ja toistaa vaatimuksensa, että vuotuinen enimmäismäärä on nostettava 500 miljoonaan euroon, ottaen huomioon, että osa tästä määrästä osoitetaan nuorisotyöttömyyden torjumiseen;

6.  painottaa, että nuorisotyöttömyyden nopean kasvun vuoksi Nuoret liikkeellä -valmistelutoimelle on osoitettava lisää määrärahoja;

7.  korostaa tarvetta vahvistaa lähetettyjen työntekijöiden ja siirtotyöläisten tukemiseen tarkoitettuja maksusitoumuksia valmistelutoimen ”lähetettyjen työntekijöiden ja siirtotyöläisten tietopalvelukeskukset” kautta sekä tehostaa toimia, joilla edistetään henkilöstön osakkuusohjelmia työntekijäomistusta ja työntekijöiden osallistumista koskevan pilottihankkeen avulla;

8.  ehdottaa, että käynnistetään eurooppalaisen työttömyysturvajärjestelmän toteutettavuutta ja lisäarvoa selvittävä pilottihanke ja katsoo, että kyseisestä järjestelmästä voisi kehittyä Euroopan talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden keskeinen osatekijä;

9.  ehdottaa sosiaalimerkkiä koskevaa pilottihanketta sosiaalisen lähentymisen ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi ja pilottihanketta syrjimättömyyttä valvovan elimen perustamiseksi sekä vammaisten oikeuksien edistämiseen ja suojelemiseen pyrkivien kansalaisjärjestöjen verkoston kehittämistä;

10. vaatii lisäämään tukea työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaan Euroopan unionin ohjelmaan (EaSI) sisältyvälle Eures-lohkolle, jotta työttömät nuoret voivat helpommin tutustua muissa maissa avoinna oleviin työpaikkoihin ja liikkuville työntekijöille ja työnantajille voidaan antaa neuvoja rajat ylittävien kumppanuuksien avulla;

11. korostaa tarvetta lisätä taloudellista tukea työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaan EaSI-ohjelmaan sisältyvälle sosiaalisen yrittäjyyden lohkolle sekä etenkin pk-yrityksille, jotta ihmiset voivat osallistua työmarkkinoille ja edistää siten talouskasvua;

12. korostaa, että jäsenvaltioiden ja alueiden köyhyyden torjuminen kuuluu ensisijaisesti kunkin jäsenvaltion omalle vastuulle, vaikka on tärkeää, että myös EU:n tasolla toteutetaan toimia osoituksena poliittisesta solidaarisuudesta, johtajuudesta ja parhaista käytänteistä köyhyyden lisääntymisen torjumiseksi; pitää tämän vuoksi myönteisenä, että on osoitettu lisää rahoitustukea vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle sekä Euroopan sosiaalirahaston sille osalle, joka keskittyy köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Jean-Luc Bennahmias, Phil Bennion, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Minodora Cliveti, Marije Cornelissen, Emer Costello, Frédéric Daerden, Sari Essayah, Richard Falbr, Marian Harkin, Stephen Hughes, Danuta Jazłowiecka, Jean Lambert, Verónica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Ruža Tomašić, Traian Ungureanu, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Malika Benarab-Attou, Richard Howitt, Anthea McIntyre, Ria Oomen-Ruijten, Antigoni Papadopoulou, Csaba Sógor


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Jutta Haug

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020 27. kesäkuuta 2013 tehdyn poliittisen sopimuksen, joka mahdollistaa sen, että politiikan rahoituksessa painotetaan vastedeskin uusia painopistealoja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; panee merkille, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy joustavuutta koskeva tärkeä sopimus, joka mahdollistaa varojen maksimaalisen käytön; toteaa, että jäsenvaltiot ovat tuntuvasti alentaneet määrärahatasoa komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna; on vakuuttunut siitä, että ympäristönsuojelun korkea taso Euroopan unionissa, terveys taloudellisen vaurauden perusedellytyksenä, elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä mekanismit luonnonkatastrofeilta ja ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta suojelemiseksi ovat hyvin tärkeitä EU:n kansalaisille;

2.  korostaa, että monivuotinen rahoituskehys on varainkäyttösuunnitelma, jossa unionin ensisijaiset tavoitteet ilmaistaan rahamäärinä; toteaa, että varainkäyttösuunnitelma ei ole seitsemän vuoden talousarvio vaan vuotuisen varainhoidon perusta; toteaa, että siinä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät, jotka unioni voi käyttää politiikan eri aloilla; toteaa, että varainkäyttösuunnitelma on siksi sekä poliittinen että taloudellinen kehys, josta hyötyy 500 miljoonaa eurooppalaista;

3.  korostaa, että Eurooppaa on autettava selviytymään kriisistä; toteaa, että varainkäyttösuunnitelmalla pyritään kannustamaan ekologisempaan maatalouteen ja luomaan ympäristötietoisempi Eurooppa; toteaa, että ilmastoa koskevien menojen ennakoidaan olevan vähintään 20 prosenttia unionin kokonaismenoista vuosina 2014–2020;

4.  on täysin tietoinen siitä, että nämä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivaltaan kuuluvat politiikanalat ja rahoitusvälineet ovat pieniä eikä niihin kiinnitetä yhtä paljon huomiota kuin muihin ohjelmiin ja rahastoihin; on siksi hyvin valppaana eikä hyväksy lisävähennyksiä budjettikohtien ja ohjelmien määrärahoihin, koska niiden vaikutus olisi kestämätön; kehottaa erityisesti jäsenvaltioita ja alueita näkemään ympäristöä ja ilmaston suojelua koskevat politiikat, toimet ja hankkeet mahdollisuutena lisätä kasvua eikä rasitteena;

5.  kiinnittää huomiota varainhoitovuoden 2014 talousarvioesitykseen, jossa esitetään 142 467 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa; korostaa lisäksi, että maksumäärärahoihin esitetään 136 065 800 000 euroa, mikä on 5,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013; toteaa lisäksi, että vain 10 700 000 000 euroa maksumäärärahoista on varattu uusiin ohjelmiin liittyviin velvoitteisiin ja että 70 700 000 000 euroa on varattu maksattamatta oleviin maksusitoumuksiin;

6.  panee merkille neuvoston kannan varainhoitovuoden 2014 talousarvioesitykseen ja toteaa, että siinä esitetään maksusitoumusmäärärahoiksi 142 226,9 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoiksi 135 004,6 miljoonaa euroa, mikä vähentää entisestään komission alun perin ehdottamia määriä;

7.  on huolestunut siitä, että jos maksumäärärahat osoittautuvat riittämättömiksi, komissio saattaisi päättää olla käyttämättä maksusitoumusmäärärahoja täysimääräisesti, mikä olisi ristiriidassa parlamentin ympäristöalalla sekä terveydenhuollon ja elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden alalla tekemien toistuvien sitoumusten kanssa; katsoo lisäksi, että maksusitoumusten maksamatta jättäminen vahingoittaa unionin mainetta asianomaisten ohjelmien edunsaajien jäädessä ilman tukea;

8.  panee merkille, että hyvin suuri osa ohjelmista, esimerkiksi Pelastuspalvelun rahoitusväline, LIFE-ohjelma ja terveysohjelma, päättyy 31. joulukuuta 2013, vaatii hyväksymään uusia oikeusperustoja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ennen vuoden 2014 alkua varojen varmistamiseksi miljoonille unionin edunsaajille; korostaa, että oikeusperustat on vahvistettava ennen edellä mainittua päivämäärää;

9.  toteaa, että Life-ohjelman osuus vuoden 2014 koko talousarvioesityksestä on 0,28 prosenttia ja 0,68 prosenttia otsakkeesta 2 (maksusitoumusmäärärahoina); huomauttaa, että Life-ohjelman määrärahojen lisäystä vuoteen 2013 verrattuna tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ohjelman soveltamisalaa on laajennettu ja siihen on sisällytetty kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät toimet; toteaa tässä yhteydessä, että osasto 34 on luotu yksinomaan ilmastotoimien pääosaston vastuualueeksi;

10. on erittäin huolestunut neuvoston ehdotuksesta vähentää ympäristötoimiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettuja maksumäärärahoja 10,7 miljoonalla eurolla verrattuna aiempaan, nykyiseen tai ennakoituun toteutukseen; ei hyväksy näiden määrärahojen vähentämistä, koska määrärahojen toteutus on tällä politiikan alalla aina ollut hyvin tyydyttävää; pitää siksi neuvoston perusteluja hatarina ja sen menettelyä pelkkänä laskutoimituksena maksumäärärahojen kokonaismäärän vähentämiseksi;

11. tukee niitä alueita Euroopassa, jotka soveltavat yhdennettyä ympäristöystävällistä liikenne-, ympäristö-, energia- ja jätestrategiaa; ehdottaa, että komissio palkitsisi tavoitteet saavuttaneiden alueiden ponnistelut jakamalla niille joka viides vuosi palkinnon; pyytää komissiota esittämään ensimmäisen luonnoksen palkinnoksi vuoden 2013 loppuun mennessä;

12. katsoo, etteivät kansanterveyden ohjelmaan varatut määrärahat, joiden osuus on 0,04 prosenttia vuoden 2014 talousarvioesityksen sitoumusmäärärahoista, täysin kuvasta terveyden arvoa sinänsä eikä sen merkitystä edellytyksenä kasvun lisäämiselle, mukaan luettuina rajat ylittävät terveysuhat;

13. muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa edistetään ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivaltaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamista toteuttamalla tutkimushankkeita ilmasto-, terveydenhuolto- ja ympäristöalalla; vahvistaa olevansa sitoutunut seuraamaan hankkeiden ja tavoitteiden vastaavuutta sekä täytäntöönpanon edistymistä;

14. katsoo tarpeelliseksi todeta, että otsakkeiden 2 ja 3 osuuksia vuoden 2014 talousarviossa sekä komission ja neuvoston näihin otsakkeisiin monivuotisesta rahoituskehyksestä käytyjen neuvottelujen aikana tekemiä lisäyksiä ja vähennyksiä on pidettävä silmänkääntötemppuina, koska esimerkiksi luku 17 04 (”elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys”) on siirretty otsakkeesta 2 otsakkeeseen 3;

15. korostaa, että toimeenpanovirastot ovat toteuttaneet menestyksekkäästi unionin ohjelmia tai osia niistä; huomauttaa, että terveysohjelman toteutuksesta vastaa vastedes terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto (EAHC) ja että sen lisäksi kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston (EACI) on tarkoitus vastata osittain Life-ohjelman toteutuksesta; painottaa kuitenkin, että vastuun siirtäminen toimeenpanovirastoille ja henkilöstön lähettäminen komissiosta niihin tapahtuu ohjelmien toimintamäärärahojen kustannuksella ja että se samalla vähentää komission hallinnollista taakkaa;

16. korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat hyviä välineitä uusien toimien ja politiikkojen alulle panemiseen; toteaa, että monia ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ideoita on jo pantu täytäntöön menestyksekkäästi; haluaa siksi vastedeskin käyttää näitä välineitä; kannustaa käyttämään täysimääräisesti kussakin otsakkeessa käytettävissä olevaa liikkumavaraa;

17. katsoo, että hajautettujen virastojen on kannettava oma osuutensa säästöistä, kuten muutkin toimielimet tekevät; toteaa, että virastojen välinen tiiviimpi yhteistyö ja jatkuva sitoutuminen tehokkuuden lisäämiseen on jo parantanut varojen käyttöä; on kuitenkin hyvin huolissaan komission hajautettuja virastoja kohtaan omaksumasta suhtautumistavasta, koska niiden määrärahojen ja erityisesti inhimillisiin voimavaroihin tarkoitettujen määrärahojen vähentäminen on epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta verrattuna unionin muihin toimielimiin; ei aio hyväksy sitä, että henkilöstön lisäykset joissakin virastoissa tai vasta perustetuissa virastoissa aiotaan kompensoida henkilöstön vähennyksillä toisissa virastoissa, jotta kaikkien virastojen henkilöstön kokonaismäärää saadaan vähennetyksi 2 prosenttia; toteaa, että komissio (Kroatian liittymisen huomioon ottaen) ehdottaa samalla, että sen omaa henkilöstöä vähennetään vain 0,1 prosentilla; aikoo ryhtyä jälleen arvioimaan kunkin viraston tarpeet tapaus tapaukselta;

18. ei aio noudattaa neuvoston kantaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien erillisvirastojen määrärahojen vähentämiseen 2 051 898 eurolla; pitää neuvoston perusteluja, joiden mukaan vähennys vastaisi palkkoihin vuosina 2011 ja 2012 tehtyjä tarkistuksia, hämäyksenä, koska neuvosto pitää erillisvirastoja hallinnollisena taakkana;

19. panee merkille, että tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisella keskuksella ja Euroopan ympäristökeskuksella on hyvin vakaa rakenne eikä niille ole toistaiseksi tarkoitus antaa merkittäviä lisätehtäviä; toteaa, että komission strategian mukaisesti niiden henkilöstöä vähennetään 2 prosentilla;

20. on tietoinen siitä, että REACH-asetuksen tarkistamisen jälkeen Euroopan kemikaalivirastolle annetaan monia uusia tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa pk-yrityksille annettavan tuen lisäämiseen ja erityistä huolta aiheuttavien kemikaalien yksilöimiseen; on huolestunut siitä, että vuoden 2014 talousarviossa esitetään REACH- ja CLP-toimista vastaavan henkilöstön vähentämistä jopa yli 2 prosentilla (mikä vastaa 10 viran vähentämistä); toteaa lisäksi, että vaikka komissio ilmoitti maksavansa virastolle täysimääräisen tuen tyypin II Eurooppa-kouluille maksettavana tukena otsakkeesta 5, se ei ole soveltanut sitä REACH- ja CLP-toimiin, minkä vuoksi virasto on yksinään joutunut vastaamaan maksuista; katsoo, ettei tällaista menettelyä voida hyväksyä, koska Euroopan kemikaalivirasto ei voi sisällyttää näitä menoja asiaa koskeviin säännöksiin;

21. panee merkille Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle asetetut lisävaatimukset, kuten ympäristöriskiarviointien tekeminen, avoimuuden lisäämistä koskeviin kansalaisten vaatimuksiin vastaaminen ja annettujen lausuntojen riippumattomuuden takaaminen; on tietoinen siitä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen oli aikonut palkata joitakin asiantuntijoita taatakseen mahdollisimman suuren riippumattomuuden mutta että sen täytyi luopua näistä suunnitelmista, koska siltä on tarkoitus vähentää 7 virkaa sen sijaan että olisi vähennetty 4 virkaa, mikä olisi ollut hyväksyttävissä;

22. korostaa, että Euroopan lääkevirasto on yksi toimialaan kytköksissä olevista virastoista, joka ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole saanut yhtään uutta virkaa lääketurvatoimintaa koskevan lainsäädännön täytäntöön panemiseen, mikä on pidentänyt asioiden käsittelyaikoja; ei aio hyväksyä komission menettelyä tässä asiassa eikä myöskään suunniteltua 2 prosentin henkilöstövähennystä (vastaa 12 virkaa), jota on tarkoitus soveltaa koko henkilöstöön, vaikka 5/6 henkilöstöstä rahoitetaan maksuilla;

23. ei ole yleisesti ottaen vakuuttunut siitä, että palvelujen ulkoistaminen, joka vähentäisi henkilöstön määrää henkilöstötaulukoissa, olisi kustannustehokkaampaa pitkällä aikavälillä, koska palveluntarjoajia on valvottava ja ohjattava ja koska ne pyrkivät saamaan voittoa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

4

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Martina Anderson, Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Franco Bonanini, Biljana Borzan, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Yves Cochet, Chris Davies, Esther de Lange, Edite Estrela, Jill Evans, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Jo Leinen, Peter Liese, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Vladko Todorov Panayotov, Gilles Pargneaux, Andrés Perelló Rodríguez, Mario Pirillo, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Dubravka Šuica, Sabine Wils

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mark Demesmaeker, José Manuel Fernandes, Julie Girling, Jutta Haug, Marusya Lyubcheva, Michèle Rivasi, Christel Schaldemose, Renate Sommer, Vladimir Urutchev

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Ashley Fox


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2013)

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 – C7-0260/2013 – 2013/2145(BUD))

Valmistelija: Reinhard Bütikofer

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tähdentää, että parlamentti ei ole vielä antanut hyväksyntäänsä uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä annettavalle asetukselle ja että komission olisi ensin laadittava talousarvioesitys vuodeksi 2014 vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan oman ehdotuksensa perusteella;

2.  pitää erittäin valitettavana, että neuvosto on leikannut 38 miljardilla eurolla otsakkeen 1 a määrärahoja, koska kyseisestä otsakkeesta rahoitetaan innovointia, tutkimusta, infrastruktuuria, pk-yrityksiä, nuorisoa ja koulutusta koskevia unionin keskeisiä politiikkoja, jotka ovat tarpeellisia pyrittäessä vastaamaan nykyiseen talouskriisiin ja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin; korostaa, että otsakkeen 1 a määrärahat olisi hyväksyttävä, sillä niiden avulla voidaan edistää unionin ensisijaisia toimintalinjoja muun muassa seuraavilla aloilla: työttömyyden lieventäminen, unionin teollisuuspolitiikka, tutkimus ja innovointi sekä energia-ala;

3.  haluaisi saada käsityksen vuosina 2007–2013 ja varsinkin varainhoitovuonna 2013 vielä käytettävissä olevien maksumäärärahojen määrästä ja pyytää näin ollen komissiota laatimaan nykyisen rahoituskehyksen 2007–2013 maksumäärärahojen käytöstä rahoitusselvityksen, jossa ilmoitetaan kaudeksi 2007–2012 myönnetyt määrät ja kyseisellä kaudella sidotut määrät, ennakoihin nähden käyttämättä jääneet määrät, vielä sitomatta olevat määrät sekä kaikki maksumäärärahojen käyttöä koskevat rahoitustiedot;

4.  odottaa budjettivallan käyttäjän vahvistavan mahdollisimman suuren joustavuuden, jotta käyttämättä jäävät vuotuiset määrärahat voitaisiin osoittaa otsakkeen 1 a ohjelmiin, etenkin Horisontti 2020 -ohjelmaan, COSME-ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen;

5.  vastustaa voimakkaasti kaikkia pyrkimyksiä kattaa tarvittavat varat otsakkeesta 1 a tehtävin siirroin, jos uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä ei kyetä kattamaan kaikkia meneillään olevaan varainhoitovuoteen liittyviä maksuvaateita;

6.  muistuttaa neuvostoa lausunnostaan, jonka mukaan Horisontti 2020 -ohjelmaan on osoitettava reaalimääräisesti enemmän rahoitusta kuin vuonna 2013; kehottaa näin ollen osoittamaan Horisontti 2020 -ohjelmalle riittävän suuret määrärahat ja vastustaa päättäväisesti kaikkia ehdotuksia asettaa vuoden 2014 enimmäismäärät vuoden 2013 tasoa alemmas; kehottaa komissiota luomaan omat budjettikohdat pk-yritysten tukivälineelle, Tiede yhteiskunnassa -ohjelmalle ja osallistumisen laajentamista koskevalle ohjelmalle sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ekoinnovointialoitteen ja Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman seurannalle;

7.  pyytää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin määrärahat sijoitetaan talousarviossa yhteen budjettikohtaan, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen sidosryhmät saisivat investoinneille vakaat ja ennakoitavissa olevat puitteet;

8.  pyytää osoittamaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille runsaasti määrärahoja, jotta saavutettaisiin kriittinen massa, jota tarvitaan suunnitteilla olevien uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista varten;

9.  katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineellä on tärkeä rooli unionin talouden elpymisessä; kehottaa lisäämään tälle rahoitusvälineelle myönnettävää määrää, jotta voidaan houkutella muita julkisia ja yksityisiä investointeja; kehottaa keskittymään varsinkin uusiutuvia energianlähteitä sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuria koskeviin hankejoukkolainoihin ja myöntämään riittävästi rahoitusta älykkäitä verkkoja varten ottaen etenkin huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset tieto- ja viestintätekniikka-alan kanssa;

10. korostaa, että pk-yritysten ongelmiin on puututtava kunnianhimoisen COSME-ohjelman avulla; katsoo, että nyt ehdotettu rahoitus ei ole riittävällä tasolla, ja toistaa kantansa, jonka mukaan ohjelmaan osoitetut määrärahat olisi kaksinkertaistettava monivuotisen rahoituskehyksen aikana; kehottaa osoittamaan ainakin 60 prosenttia COSME-ohjelman määrärahoista kaikkein tehokkaimpiin rahoitusvälineisiin, koska rahoituksen saanti on nyt erityisen vaikeaa; vaatii, että mikrorahoitusohjelmia (kuten eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely ja JASMINE) jatketaan monivuotisessa rahoituskehyksessä; ehdottaa myös, että Euroopan sosiaalirahaston, globalisaatiorahaston, nuorisotakuun ja nuorille yrittäjille tarkoitetun Erasmus-ohjelman kaltaisia, yrittäjyyttä edistäviä nykyisiä ja uusia välineitä verkostoidaan tiiviimmin, jotta voitaisiin tarjota kansallisia ja paikallisia kannustimia ja saataisiin aikaan synergiaa;

11. vaatii osoittamaan unionin suuriin infrastruktuurihankkeisiin (kuten Galileo, ITER ja Kopernikus) monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä enemmän rahoitusta, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa tarvittaessa käyttöön lisää määrärahoja, ja katsoo, että unionin muiden ohjelmien rahoitus ja toteutus eivät saisi vaarantua, jos kustannukset ylittyvät näissä suuren luokan hankkeissa;

12. katsoo, että hallintoa ja menojen koordinointia on parannettava unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden välillä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi; kehottaa käyttämään optimaalisesti unionin nykyistä rahoitusta ja keskittymään unionin lisäarvoon, tehokkaaseen järkeistämiseen ja kerrannaisvaikutuksiin ja kehottaa jäsenvaltioita asianmukaiseen ja ripeään toteutukseen; pyytää seuraamaan tutkimukseen, innovointiin, teollisuuspolitiikkaan, pk-yrityksiin, energiaan ja TVT-infrastruktuureihin tehtäviä investointeja talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa.

PERUSTELUT

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (jäljempänä ITRE-valiokunta) esitti vuoden 2014 talousarvioesitystä koskevat prioriteettinsa 20. kesäkuuta 2013 antamassaan lausunnossa vuoden 2014 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista ja ne ovat edelleen voimassa budjettikohtia koskevassa ITRE:n lausunnossa. Talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksia koskevan äänestyksen tulos on tämän perusteluosan liitteenä.

ITRE-valiokunta hyväksyi tarkistuksia neuvoston muuttamiin budjettikohtiin 2. syyskuuta 2013. Neuvoston 18. heinäkuuta 2013 hyväksymä kanta koski useita ITREn toimivaltaan kuuluvia budjettikohtia. Maksusitoumusmäärärahoja leikattiin yhteensä 240,68 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 1,06 miljardia euroa komission talousarvioesityksestä vuodeksi 2014.


Otsakkeessa 1 a neuvosto vähensi maksusitoumusmäärärahoja 60 miljoonaa euroa. Vähennykset koskivat pääasiasta tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman tukimenoja, myös Horisontti 2020 -ohjelmaa, pk-yritysten ja yritysten COSME-ohjelmaa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä. Otsakkeen 1 a maksumäärärahoja vähennettiin 426,5 miljoonaa euroa ja tästä 154 miljoonaa euroa kohdistui laajoihin infrastruktuurihankkeisiin, 120,7 miljoonaa euroa Horisontti 2020 ‑ohjelmaan, 86,9 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja 61,3 miljoonaa euroa muihin ohjelmiin.

ITRE-valiokunnan mielestä ehdotus ei ole hyväksyttävä eikä vastaa neuvoston maaliskuussa 2013 antamia päätelmiä, joissa se sitoutui säilyttämään tutkimus- ja innovointiohjelmien reaalikasvun vuoden 2013 tasoihin nähden ja korosti tukea pk-yrityksille. Se ei vastaa myöskään parlamentin kanssa vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä tehtyä sopimusta, jossa sovittiin, että COSME-ohjelmaan ja Horisontti 2020 -ohjelmaan osoitetaan vuonna 2014 ennakkorahoitusta.

Tällä perusteella ITRE äänesti komission ehdottaman talousarvioesityksen palauttamisesta otsakkeen 1 a -ohjelmiin liittyvien toimien osalta, joita neuvosto leikkasi.

Lisäksi ITRE tuki valmistelijan ehdotusta käyttää otsakkeessa 1 a oleva liikkumavara (125,9 miljoonaa euroa) ja joustovälineen varat (471 miljoonaa euroa) pk-yritysten ja tutkimuksen ja innovaation rahoituksen lisäämiseen. Tähän sisältyy pyynnöt tukea varsinkin seuraavia ensisijaisia tavoitteita:

· budjettikohta 02 02 01: tuki COSME-ohjelmaan kuuluvalle Erasmus nuorille yrittäjille ‑aloitteelle (+20 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +6 miljoonaa euroa maksumäärärahoina)

· budjettikohta 02 02 02: tuki COSME-ohjelmaan kuuluville rahoitusvälineille (+60 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +40 miljoonaa euroa maksumäärärahoina)

· budjettikohta 02 04 02 03: pk-yritysten innovaatioiden edistäminen (+30 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +20 miljoonaa euroa maksumäärärahoina)

· uusi budjettikohta 02 04 02 04, josta tuetaan nimenomaan pk-yrityksiä koskevan välineen toteuttamista Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä; tästä sovittiin neuvoston kanssa Horisontti 2020:ta koskevissa neuvotteluissa (+320 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +160 miljoonaa euroa maksumäärärahoina)

· uusi budjettikohta 32 04 03 02, josta varmistetaan Älykäs energiahuolto Euroopassa ‑ohjelman jatkuvuus erillisenä energia-alan ohjelmana Horisontti 2020:n yhteydessä; tästä sovittiin neuvoston kanssa Horisontti 2020:ta koskevissa neuvotteluissa (+110 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +60 miljoonaa euroa maksumäärärahoina)

· uusi budjettikohta 08 02 04 01 monialaisen Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten ‑ohjelman perustamiseksi Horisontti 2020:n yhteydessä; tästä sovittiin neuvoston kanssa Horisontti 2020:ta koskevissa neuvotteluissa (+60 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja +35 miljoonaa euroa maksumäärärahoina).

Lisäksi ITRE kannatti määrärahojen lisäystä tieto- ja viestintätekniikan laajakaistainvestoinneille Verkkojen Eurooppa ‑välineessä.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

ITRE-valiokunta on käsitellyt ja arvioinut kaikki jäsenten ehdottamat pilottihankkeet ja valmistelutoimet ja hyväksynyt kolme uutta pilottihanketta ja valmistelutointa, jotka koskevat valiokunnan poliittisia painopisteitä ja joista voi kehittyä tulevaisuudessa EU:n toimia ja ohjelmia:

· Pilottihanke – Teknis-taloudelliset mallit monia lähteitä yhdistäville kaukolämpöverkostoille (perustuu nykyiseen budjettikohtaan 07 02 77 25, 2 000 000 euroa). Pilottihankkeen tavoitteena on lisätä kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen tehokkuutta kehittämällä seuraavan sukupolven kaukolämpö- ja jäädytysverkostoja.

· Pilottihanke – REIsearch (Research Excellence Innovation Framework) – Eurooppalaisen tutkimusalueen kilpailukyvyn tehostaminen lisäämällä tutkijoiden, kansalaisten, teollisuuden ja päättäjien välistä viestintää (perustuu nykyiseen budjettikohtaan 09 03 77 01, 1 200 000 euroa). Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa Euroopan aineettoman pääoman täysimääräistä käyttöä uuden median avulla, mikä hyödyttäisi kansalaisia, yrittäjiä ja tutkijoita.

· Valmistelutoimi – Aluestrategia Pohjanmeren aluetta varten (perustuu budjettikohtaan 13 03 41, 1 200 000 euroa). Valmistelutoimen tavoitteena on analysoida alueen kasvupotentiaali ja käyttää tulokset sen selvittämiseen, millaista lisäarvoa yhteinen makroaluestrategia Pohjanmeren alueelle toisi tulevaisuudessa ottaen huomioon, että vahvalla Pohjanmeren alueella on potentiaalia toimia kasvun moottorina Euroopassa ja edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.

Näiden pilottihankkeiden ja valmistelutoimien lisäksi ITRE on pyytänyt säilyttämään maksumäärärahojen tason nykyisessä valmistelutoimessa Erasmus nuorille yrittäjille (budjettikohdassa 02 02 77 03, +665 000 euroa) vähintään vuoden 2013 tasolla, jotta varmistettaisiin, että aiempien vuosien velvoitteet kyetään täyttämään.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Dimitrios Droutsas, Christian Ehler, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Fiona Hall, Jacky Hénin, Romana Jordan, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elisabetta Gardini, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Eija-Riitta Korhola, Bernd Lange, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Hannu Takkula, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Britta Reimers


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Ildikó Gáll-Pelcz

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin, että viimeaikainen talouden laskusuhdanne on paljastanut, että sisämarkkinoilla on lukuisia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia, jotka kaikki ovat vähentäneet kuluttajien ja kansalaisten luottamusta; panee merkille talousarviorajoitukset, jotka unionissa nykyään vallitsevat; kehottaa huolehtimaan siitä, että maksusitoumukset ja maksut tuovat selkeää lisäarvoa ja edustavat mahdollisimman tehokasta varainkäyttöä, ja pyytää, että talousarvion määrärahat käytetään paremmin tukemalla riittävästi älykästä ja kestävää kasvua koskevaa strategiaa;

2.  on vakuuttunut siitä, että kuluttajapolitiikka on unionin keskeinen prioriteetti ja että tämän alan määrärahojen olisi näin ollen oltava huomattavat; kehottaa tässä yhteydessä komissiota kiinnittämään asianmukaista huomiota Euroopan parlamentin 11. kesäkuuta 2012 hyväksymässä mietinnössä Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista (2012/2133(INI)) kaudelle 2014–2020 esitettyihin yksityiskohtiin;

3.   kehottaa säilyttämään komission monivuotisessa rahoituskehyksessä alun perin ehdottamat määrärahat kuluttajapolitiikkaa koskevalle toimintaohjelmalle (eli 197 000 000 euroa); katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 kaavaillusta liikkumavarasta on tarpeen käyttää rajoitettu osa (koko rahoituskauden aikana 40 miljoonaa euroa otsakkeen 3 koko liikkumavarasta, joka on 686 900 000 euroa) verkkovälitteistä vaihtoehtoista riidanratkaisua (ODR) koskevan monikielisen välineen rahoittamiseen; palauttaa mieliin, että neuvosto ja parlamentti sopivat tästä monikielisestä välineestä ja parlamentti hyväksyi sen 12. maaliskuuta 2013 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta; huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeelle osoitetun liikkumavaran käyttö on sopusoinnussa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, budjettiyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimusluonnoksen kanssa (II osa, B jakso, 16 kohta);

4.   panee merkille ”sisämarkkinafoorumin” tärkeyden ja kehottaa jatkamaan sen valmistelutoimea vuonna 2014 (1 200 000 euroa sekä maksusitoumusmäärärahoina että maksumäärärahoina); huomauttaa, että kyseinen foorumi olisi sisällytettävä käynnissä olevaan unionin tason kampanjaan, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta kuluttajien oikeuksista ja eduista;

5.   pitää tärkeänä, että luodaan uusi pilottihanke ”matkailutietoja sisältävä Your Europe Travel (YET) -sovellus mobiililaitteisiin”, jotta voidaan tarjota yleistä tietoa rajat ylittävistä asioista millä tahansa EU:n virallisista kielistä ns. yhdestä palvelupisteestä ja auttaa matkailijoita ongelmissa, joita he kohtaavat ulkomailla, kun heidän mahdollisuutensa käyttää tieto- ja neuvontapalveluja ovat rajoitetut (650 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 350 000 euroa maksumäärärahoina); katsoo, että tässä hankkeessa olisi keskityttävä todellisiin rajat ylittäviin tilanteisiin ja tarjottava kuluttajille käytännön tietoja kysymyksistä, jotka ulottuvat matka- ja viisumitiedoista, matkustajien ja kuluttajien oikeuksista, sairaanhoitokorteista, maksujärjestelmistä ja liikennemerkeistä Euroopan kuluttajakeskuksiin, jotka voivat tarjota apua ja neuvontaa kussakin EU:n jäsenvaltiossa sekä Norjassa ja Islannissa;

6.  suhtautuu myönteisesti sisämarkkinoiden hallintovälineiden rahoituksen lisäämiseen (momentti 12 02 02); korostaa, että SOLVIT on osoittanut tehokkuutensa kansalaisiin vaikuttavien ongelmien ratkaisussa; toistaa tukensa sisämarkkinavälineitä koskevalle budjettikohdalle ja katsoo, että olisi ponnisteltava lujemmin SOLVITin integroimiseksi entistä tiiviimmin kansallisella ja unionin tasolla saatavilla oleviin tukipalveluihin ja täytäntöönpanovälineisiin;

7.  katsoo, että reaalitalouden tukemisen olisi oltava unionin keskeinen prioriteetti; kehottaa maksimoimaan sen, miten pk-yritykset käyttävät näitä määrärahoja;

8.   huomauttaa, että pk-yritykset vastaavat suurimmasta osasta yksityisen sektorin tuotannosta ja työpaikoista ja että ne pitävät luottoehtoja tällä hetkellä erityisen kovina lainatakuiden, pääoman riittävyyden ja riskin välttämiseen liittyvien muutosten vaikuttaessa pk-yritysten lainansaantiin; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita säilyttämään COSME-ohjelman määrärahat sekä palauttamaan budjettikohdan 02 01 04 01;

9.  panee merkille, että Tulli-ohjelman määrärahat on syytä pitää vakaina, mikä tarkoittaa, että ainakin komission alun perin ehdottama määrä eli 548 080 000 euroa osoitetaan ohjelmaan; korostaa, että ohjelman alkuperäistä yleistavoitetta eli tulliunionin toiminnan tukemista ja sisämarkkinoiden lujittamista on vahvistettava uusilla erityistavoitteilla ja toiminnallisilla tavoitteilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Claudette Abela Baldacchino, Adam Bielan, Preslav Borissov, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Cornelis de Jong, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, María Irigoyen Pérez, Philippe Juvin, Hans-Peter Mayer, Franz Obermayr, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Emilie Turunen, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ildikó Gáll-Pelcz, Liem Hoang Ngoc, Pier Antonio Panzeri, Olle Schmidt, Marc Tarabella, Wim van de Camp, Patricia van der Kammen


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Isabelle Durant

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että liikenneinvestoinnit ovat olennaisia pitkän aikavälin kasvun säilyttämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi ja että asia on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon talouskriisi ja siitä aiheutuva suurtyöttömyys;

2.  korostaa, että unionin talousarviosta liikenteen alan erillisvirastoille maksettavan maksuosuuden olisi oltava oikeassa suhteessa unionin lainsäätäjien niille antamiin lisävelvollisuuksiin; painottaa tässä yhteydessä, että unionin päätöksiin, jotka koskevat merien pilaantumisen tutkimista sekä öljyn- ja kaasuntuotannon avomerilaitoksia Euroopan meriturvallisuusviraston toimivaltuuksien yhteydessä, olisi liitettävä riittävät talousarviomäärärahat ja riittävää henkilöstöä koskevat suunnitelmat; ottaa huomioon, että neljäs rautatiepaketti tulee voimaan ja tähdentää siksi, että Euroopan rautatievirastolle on luotava tarvittavat edellytykset valmistautua sille uskottaviin uusiin tehtäviin; pitää siksi valitettavana, että viraston talousarviota aiotaan vähentää viidellä prosentilla vuoteen 2013 verrattuna (24 871 400 eurosta 23 573 064 euroon); muistuttaa, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevan sopimuksen nojalla erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston talousarvioon;

3.  muistuttaa lisäksi, että lainsäädäntövallan käyttäjä on osoittanut eräille EU:n virastoille, kuten Euroopan lentoturvallisuusvirastolle (EASA) tehtäviä, jotka ovat keskeisiä unionin ja sen teollisuuden toimivuuden kannalta; toteaa, että jopa 80 prosenttia EASAn talousarviosta ja henkilöstöstä rahoitetaan ilmailualalta perittävillä palkkioilla ja maksuilla; pyytää siksi budjettivallan käyttäjää ottamaan asian huomioon ja rajaamaan talousarviota ja henkilöstöä koskevat vähennykset unionin rahoittamaan talousarvion osaan, jolloin EASAn kaltaiset unionin virastot voivat ottaa palvelukseen riittävästi henkilöresursseja kyetäkseen hoitamaan edellytetyt tehtävät, joista ilmailuala on jo maksanut;

4.  tähdentää, että liikennealaa koskevassa unionin talousarviossa on keskityttävä infrastruktuurihankkeisiin, jotka tuottavat kasvua ja lisäävät Euroopan talouden kilpailukykyä; pitää etenkin talousvaikeuksien aikana olennaisena, että veronmaksajat saavat vastinetta unionin varoille ja että keskitytään toteutettavissa oleviin keskeisiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka kohentavat unionin kansalaisten elämää;

5.  tähdentää, että kun infrastruktuurihankkeisiin myönnetään osarahoitusta Verkkojen Eurooppa ‑välineen määrärahoista sekä koheesiorahastoista ja alueellisista varoista, komission on sovellettava tiukasti eurooppalaista lisäarvoa, ilmastovaikutuksia ja taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevaa analyysia, ympäristölainsäädäntöä sekä ulkoisten kustannusten minimointia koskevia perusteita ja asettaa etusijalle rajat ylittävien puutteellisten ratayhteyksien ajantasaistamisen tai elvyttämisen;

6.  palauttaa mieliin, että neuvoston monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen yhteydessä esittämät Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahojen leikkaukset eivät ole johdonmukaisia sen pitkän luettelon kanssa, johon on koottu vuoteen 2030 mennessä toteutettavat liikenteen infrastruktuurihankkeet; toteaa, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen olisi mahdollistettava merkittävää eurooppalaista lisäarvoa tuottavien hankkeiden tukeminen ja sen avulla voidaan edistää kasvua ja työllisyyttä Euroopassa sekä välittömästi (hankkeiden itsensä vuoksi syntyvät työpaikat) että välillisesti (infrastruktuurin käyttäminen), mistä odotetaan koituvan hyötyä unionille ja sen jäsenvaltioille; muistuttaa lisäksi, että neuvosto kieltäytyi neuvotteluissa lisäämästä rahoitusvälineiden paremman käytön edellyttämää vipuvaikutusta, mikä saattaa joissain tapauksissa mahdollistaa rahoituksen lisäämisen;

7.  pitää myönteisenä, että Verkkojen Eurooppa ‑välineestä ja TEN-T:stä on päästy sopimukseen, koska tämä mahdollistaa investoinnit keskeisiin hankkeisiin, jotka tuottavat paljon eurooppalaista lisäarvoa luotaessa kestävämpää ja integroidumpaa eurooppalaista liikenneverkkoa; tähdentää, että Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan momentin 06 02 01 otsakkeita ja sovittuja määriä on mukautettava välineestä käytyjen neuvottelujen tuloksen mukaisesti erityisesti yhteentoimivuuden osalta ja yhteentoimivuus olisi siirrettävä alamomentilta 06 02 01 03 alamomentille 06 02 01 01;

8.  tähdentää, että varsinkin liikennemuotosiirtymän, yleisen esteettömyyden, yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden, yhdennetyn lipunmyyntijärjestelmän sekä kestävyyden (kasvihuonekaasupäästöjen ja melusaasteen vähentäminen) aloilla harjoitettava innovointi ja tutkimus ovat ratkaisevan tärkeitä liikenne- ja matkailualan kannalta; painottaa siksi, että on puolustettava määriä, jotka on kohdennettu liikenteeseen Horisontti 2020 ‑ohjelman vastaavissa budjettikohdissa;

9.  tähdentää, että älykkäät liikennejärjestelmät, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetussa direktiivissä 2010/40/EU, on otettava käyttöön laajassa mitassa, jotta Euroopan liikenne olisi ekotehokasta;

10. kehottaa kehittämään maantieliikenteen alalla edelleen älykkäitä liikennejärjestelmiä, erityisesti Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS), jokiliikenteen tietopalvelua, laivaliikenteen ohjaus- ja informaatiopalveluja (VTMIS), eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanketta (SESAR) ja älykästä liikennejärjestelmää (ITS), millä mahdollistetaan logistiikan älykäs käyttö ja vähennetään liikenteen ympäristövaikutuksia sekä liikenteenkäyttäjille aiheutuvia kustannuksia; kehottaa kehittämään infrastruktuuria, jota tarvitaan sähkökäyttöistä liikennettä varten, junat, raitiovaunut, johdinautot, sähköiset polkupyörät ja sähköautot mukaan lukien; katsoo, että muiden kuin lainsäädännöllisten (hallinnollisten ja teknisten) esteiden määrää on pienennettävä;

11. kannattaa EU:n tasolla yhdenmukaistettujen matkustajien oikeuksien vahvistamista kaikkia liikennemuotoja varten, minkä pitäisi johtaa yhteiseen peruskirjaan, joka on hyvin kaikkien tiedossa; pitää siksi valitettavana, että komissio ehdottaa kyseisen budjettikohdan maksusitoumusmäärärahojen vähentämistä 38 prosentilla (26 150 000 eurosta 16 019 000 euroon), sillä aihe on erityisen herkkä unionin kansalaisille;

12. korostaa, että on tärkeää luoda infrastruktuuri, jonka avulla kehitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden verkko, jolla edistetään kestävää kehitystä ja lisätään unionin energiaomavaraisuutta; kehottaa edistämään innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä Euroopan tasolla, jotta edellä mainitut tavoitteet kyetään saavuttamaan;

13. pitää valitettavana, että matkailulla ei ole edelleenkään omaa budjettikohtaa, vaikka se on kuulunut unionin toimivaltaan Lissabonin sopimuksen tultua voimaan; kehottaa komissiota sisällyttämään kestävää matkailua (pehmeä liikkuvuus, pyöräilyreittiverkostot, ekomatkailu ja luonnonsuojelu) koskevien valmistelutoimien tulokset mitä pikimmin COSME-ohjelmaan; kehottaa komissiota tukemaan Euroopan matkailualan monipuolisuutta sekä keskittymällä kulttuuri- ja luonnonperinnön ja erityisesti teollisen ja historiallisen perinnön näkökohtiin, myös erityisten rahoitusaloitteiden avulla, että keskittymällä seuraamaan valmistelutoimea, joka koskee esteettömyyttä kaikille ja varsinkin liikuntarajoitteisille henkilöille ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleville henkilöille;

14. kehottaa komissiota tekemään aloitteen niin kutsuttua kestävää matkailua (pehmeä liikkuvuus, pyöräilyreittiverkostot, ekomatkailu ja luonnonsuojelu) koskevien valmistelutoimien tulosten seuraamiseksi ja toivoo, että sen myöhemmässä vaiheessa keskitytään kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä teollisen ja historiallisen perinnön näkökohtiin, ja kehottaa seuraamaan valmistelutoimea, joka koskee esteettömyyttä kaikille ja varsinkin liikuntarajoitteisille henkilöille ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleville henkilöille;

15. katsoo, että innovatiivisia rahoitusvälineitä olisi käytettävä paremmin, sillä ne voivat olla ratkaisevassa asemassa, kun tiettyjä infrastruktuurihankkeita toteutetaan; korostaa, että tällaisia välineitä voidaan käyttää yksityisen pääoman hankkimiseen, millä kompensoidaan julkisen talouden vakauttamiseksi toteutetuista jäsenvaltioiden ja unionin tason toimista aiheutuvaa julkisten varojen niukkuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Franco Frigo, Mathieu Grosch, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Gesine Meissner, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Patricia van der Kammen, Dominique Vlasto, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Phil Bennion, Spyros Danellis, Michel Dantin, Isabelle Durant, Geoffrey Van Orden, Janusz Władysław Zemke


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2013)

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014

(13176/2013 - C7-0260/2013 - 2013/2145(BUD))

Valmistelija: Georgios Stavrakakis

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Unionin talous on hiljalleen toipumassa ja eräitä positiivisia suuntauksia on havaittavissa, mutta täydellinen toipuminen ottaa oman aikansa. Komissio suosittelee tässä yhteydessä keskittymistä vuoden 2013 vuotuisessa kasvuselvityksessä yksilöityyn viiteen painopisteeseen, eli ”eriytettyihin kasvua edistäviin strategioihin julkisen talouden vakauttamiseksi”, ”talouden normaalin luotottamisen palauttamiseen”, ”nykyisen ja tulevan kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen”, ”työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttumiseen” ja ”julkishallinnon nykyaikaistamiseen”.

Unionin eri politiikkojen aloja ja etenkin koheesiopolitiikkaa mukautetaan Eurooppa 2020 ‑strategiaan ja komissio korostaa, että kyseinen politiikan ala saattaa edistää merkittävästi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Komissio toteaa myös, että koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää alueiden välisiä eroja ja edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Komissio muistuttaa myös, että nykyisten ohjelmien menestyksekäs sulkeminen edellyttää, että maksumäärärahojen taso on asianmukainen, jotta EU voi huolehtia edunsaajia koskevista rahoitusvelvoitteistaan.

Valmistelija tähdentää, että unionin keskeisiin investointivälineisiin kuuluva koheesiopolitiikka tuottaa kiistatta lisäarvoa, edistää pitkän aikavälin rakennekehitystä ja toimii kasvun ja uuden työpaikkojen luomisen katalysaattorina, millä voidaan auttaa unionin jäsenvaltioita ja alueita selviämään nykyisestä finanssi- ja talouskriisistä. Siksi on syytä huolehtia riittävästä rahoituksen tasosta, joka mahdollistaa maksamatta olevien määrien vähentämisen erityisesti otsakkeessa 1 b, jossa on hyvin paljon maksamatta olevia määriä.

Talousarvioesitys

Komissio on budjettitarpeita arvioidessaan ottanut huomioon monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevat määräykset ja enimmäismäärät, sellaisina kuin ne ovat ehdotettuina 7.–8. helmikuuta 2013 annetuissa neuvoston päätelmissä ja sellaisina kuin toimielimet pääsivät niistä poliittiseen sopimukseen 27. kesäkuuta 2013.

Valmistelija katsoo, että vaikka vuoden 2014 talousarvioesityksen hyväksymisen olosuhteet ovat poikkeukselliset, komissio on edelleen se toimielin, jolla on tarvittavat tiedot kaikkien alueiden todellisista budjettitarpeista. Hän kyseenalaistaa kuitenkin sen, onko komissio ottanut laskelmissaan huomioon, miten monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa olevien erityisresurssien etupainotteisuus ja ehdotettu osarahoitusosuuden lisäys vaikuttavat vakavissa rahoitusvakausvaikeuksissa oleviin tai vakavien rahoitusvakausvaikeuksien uhkaamiin jäsenvaltioihin ja miten ehdotettu automaattisen vapauttamisen jatkaminen yhdellä vuodella vaikuttaa eräisiin jäsenvaltioihin.

Varojen jakautuminen rahastojen kesken

Varat jakautuvat ehdotuksen mukaan eri määrärahojen ja rahastojen kesken seuraavalla tavalla:

Otsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu kokonaismäärä on 47 560,6 miljoonaa euroa (-13.5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna), rakennerahastojen (EAKR:n ja ESR:n) maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 38 088,2 miljoonaa euroa, josta 1 804,1 miljoonaa euroa kohdennetaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen, 8 922,4 miljoonaa euroa koheesiorahastoon ja 365,1 miljoonaa euroa vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaisen avun rahastoon.

Ehdotettu maksumäärärahojen kokonaistaso 51 093,7 miljoonaa euroa on selvästi vähäisempi (-9,3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna) ja se perustuu kauden 2007–2013 arvioituihin välimaksuihin (46 765, 5 miljoonaa euroa eli 91,4 prosenttia otsakkeen 1 b mukaisista arvioiduista kokonaismaksumäärärahoista), maksumäärärahojen 83 prosentin vähennykseen kauden 2000–2006 sulkemista varten sekä uuteen aloitteeseen esirahoituksen vähentämisestä yhdellä prosentilla EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston yhteydessä (tai 1,5 prosenttia jäsenvaltioille rahoitusapuna).

Valmistelija pitää valitettavana, että komissio on käyttänyt esirahoituksen perustana Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 annetuissa päätelmissä sovittua tasoa, koska kyseistä asiaa käsitellään koheesiopolitiikan tulevaisuutta käsittelevissä toimielinten välisissä alakohtaisissa neuvotteluissa, jotka kuuluvat yhteispäätösmenettelyn piiriin, ja komission ratkaisu saattaa vaarantaa kyseisten neuvottelujen lopputuloksen.

Valmistelija pitää myös yllättävänä, että vaikka yli puolet maksumäärärahoista (52 prosenttia) on tarkoitettu aiemmista sitoumuksista johtuvien EU:n velvoitteiden täyttämiseen, maksattamatta oleva määrä, RAL, kasvaa edelleen.

Lienee syytä todeta, että komission kokonaisarvio perustuu olettamukseen, että esityksessä lisätalousarvioksi 2/2013 pyydetty maksumäärärahojen korottaminen 11,2 miljardilla eurolla toteutuu vuoden 2013 aikana täysimääräisenä, mikä on erittäin tärkeää juuri otsakkeen 1 b kannalta.

Tärkeimmät poliittiset tulokset vuotta 2014 silmällä pitäen

Komissio asettaa vuoden 2014 talousarvion toteuttamiselle neljä ensisijaista tavoitetta: nuoria ja pk-yrityksiä koskevien toimien tehostaminen, vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten uusien ohjelmien käynnistäminen, unionin velvoitteiden täyttäminen sekä hallintomenojen karsiminen. Eräs näkyvimmistä uuden rahoituskehyksen mukaisista toimista on uusi nuorisotyöllisyysaloite, jota varten komissio ehdottaa etupainotteisesti kahdelle ensimmäiselle vuodelle kaikkiaan 6 miljardin euron maksusitoumusmäärärahoja siten, että vuonna 2014 niitä myönnetään 3,4 miljardia euroa.

Koheesiopolitiikkaa mukautetaan Eurooppa 2020 -strategiaan, ja tämän perusteella komissio pyrkii hyväksymään ja käynnistämään uudet ohjelmat ajoissa, maksimoimaan koheesiopolitiikan vaikutukset ja tehostamaan strategista ohjelmasuunnittelua varmistamalla saatava eurooppalainen lisäarvo ja parantamalla varainkäytön laatua.

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että vuoden 2014 talousarvioesityksen 1 b otsakkeeseen otetut määrät eivät välttämättä riitä unionille perussopimuksessa asetettujen aluepolitiikkaa koskevien vähimmäistarpeiden ja -tavoitteiden täyttämiseen;

2.  pitää huolestuttavana, että otsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 13,5 prosentilla 47 560,6 miljoonaan euroon ja maksumäärärahoja 9,3 prosentilla 51 093,7 miljoonaan euroon vuoteen 2013 verrattuna; toteaa, että maksumäärärahoihin sisältyy kauden 2007–2013 välimaksuihin kohdennettavat 46 765,5 miljoonaa euroa ja 83 prosentin vähennys (592 miljoonaan euroon) kauden 2000–2006 sulkemista varten;

3.  toteaa, että komission mukaan vuotta 2014 koskeva talousarvioesitys on siirtymäkauden talousarvioesitys, jossa yli puolet maksumäärärahoista (52 prosenttia) kohdennetaan jäljellä olevien sitoumusten täyttämiseen ja vanhojen ohjelmien loppuun saattamiseen; pitää kuitenkin yllättävänä, että maksattamatta oleva määrä (RAL) kasvaa edelleen;

4.  pyytää lisäselvityksiä siitä, onko komissio ottanut laskelmissaan huomioon, miten monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa olevien erityisresurssien etupainotteisuus ja ehdotettu osarahoitusosuuden lisäys vaikuttavat vakavissa rahoitusvakausvaikeuksissa oleviin tai vakavien rahoitusvakausvaikeuksien uhkaamiin jäsenvaltioihin ja miten ehdotettu automaattisen vapauttamisen jatkaminen yhdellä vuodella vaikuttaa eräisiin jäsenvaltioihin;

5.  pitää valitettavana, että komissio on käyttänyt esirahoituksen perustana Eurooppa-neuvoston helmikuussa 2013 sopimaa tasoa, koska kyseistä asiaa käsitellään käynnissä olevissa toimielinten välisissä alakohtaisissa neuvotteluissa, jotka kuuluvat yhteispäätösmenettelyn piiriin, ja komission ratkaisu saattaa vaarantaa kyseisten neuvottelujen lopputuloksen; muistuttaa esirahoituksen olennaisuudesta, koska jäsenvaltiot ja alueet tarvitsevat riittävästi rahoitusta kauden alussa voidakseen investoida hankkeisiin, joilla edistetään nykyisestä talous- ja finanssikriisistä selviytymistä; toteaa uudelleen, että aluekehitysvaliokunta kannattaa esirahoitusasteen säilyttämistä nykyisen kauden tasolla kriisin jatkuessa;

6.  toteaa parlamentin kantana olevan, että monivuotisen rahoituskehyksen asetusta ei kenties hyväksytä äänestyksessä, ellei saada ehdottomia takeita siitä, että vuotta 2013 koskevat jäljellä olevat maksupyynnöt katetaan täysimääräisesti; vaatii neuvostoa noudattamaan poliittista sitoumustaan ja hyväksymään viipymättä uuden lisätalousarvion, jotta vältettäisiin sellainen maksumäärärahojen vaje, joka voisi johtaa unionin talousarvion rakenteelliseen alijäämään vuoden 2013 lopulla; ilmoittaa, että parlamentti ei anna hyväksyntäänsä rahoituskehysasetukselle eikä hyväksy varainhoitovuoden 2014 talousarviota, ennen kuin neuvosto on hyväksynyt tämän uuden lisätalousarvion, joka kattaa komission yksilöimän jäljellä olevan vajeen;

7.  panee merkille, että nuorten työllisyyttä edistävää ohjelmaa, josta päätettiin 27.–28. kesäkuuta 2013 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, sovelletaan alueisiin, joilla nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia, ja pitää sen vuoksi välttämättömänä, että Eurostat kerää nämä tilastot kaikista Euroopan alueista toisin kuin tällä hetkellä;

8.  pyytää komissiota tukemaan kaikkia aluekehitysvaliokunnan otsakkeeseen 1 b ehdottamia pilottihankkeita, valmistelutoimia ja teknisen avun toimia ja toteuttamaan ne.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Charalampos Angourakis, Catherine Bearder, John Bufton, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Iñaki Irazabalbeitia Fernández, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Jacek Olgierd Kurski, Petru Constantin Luhan, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Miroslav Mikolášik, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Tomasz Piotr Poręba, Ovidiu Ioan Silaghi, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, Joseph Cuschieri, Ivars Godmanis, Juozas Imbrasas, Karin Kadenbach, Andrey Kovatchev, James Nicholson, Heide Rühle, Elisabeth Schroedter, Richard Seeber, Giommaria Uggias, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

António Fernando Correia de Campos, Sabine Verheyen


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.9.2013)

budjettivaliokunnalle

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(13176/2013 - C7-0260/2013 - 2013/2145(BUD))

Valmistelija: Vasilica Viorica Dăncilă

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että Eurooppa-neuvoston vahvistettua kokouksessaan 7. ja 8. helmikuuta 2013 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 enimmäismäärät on todennäköistä, että käytännössä kaikkien yhteisen maatalouspolitiikan tärkeimpien menoluokkien määrärahoja vähennetään vuonna 2014, mukaan luettuna suorat tuet, markkinatoimet ja maaseudun kehittäminen;

2.  panee merkille, että vuoden 2014 talousarvioesityksessä otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 1,1 prosenttia ja maksumäärärahoja 2,3 prosenttia vuodesta 2013;

3.  panee merkille, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annettavaa maaseudun kehittämisen rahoitusta vähennetään vuoden 2014 talousarvioesityksessä 5,5 prosenttia maksusitoumus- ja 10,8 prosenttia maksumäärärahojen osalta;

4.  vaatii tässä yhteydessä neuvostoa pitämään kiinni lupauksistaan osoittaa varainhoitovuoden 2013 talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja unionin maksattamatta olevien sitoumusten hoitamiseen hyväksymällä tarvittaessa kolmas lisätalousarvioesitys, joka komission on määrä antaa vuoden 2013 lokakuun puolivälissä;

5.  toteaa jälleen että maksattamatta olevien sitoumusten määrän hallintaan saaminen on vuosien 2014–2020 uuden ohjelmajakson menestyksekkään käynnistämisen ennakkoedellytys, etenkin kun otetaan huomioon maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen maksumäärärahojen vähentäminen vuoden 2014 talousarvioesityksessä;

6.  pyytää komissiota seuraamaan tilannetta tarkasti, jotta varmistetaan, että vuoden 2014 talousarvioesityksessä kaavailtu maksumäärärahojen 10,8 prosentin vähennys ei vaikuta kielteisesti jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin käynnistää menestyksekkäästi maaseudun kehittämisohjelmiaan ja erityisesti toteuttaa investointeja;

7.  toteaa, että vaikka Euroopan maatalouden tukirahaston rahoittamien suorien tukien ja markkinatoimien määrärahoja lisätään 0,3 prosenttia vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna niin maksusitoumusten kuin maksujenkin osalta, komission on selitettävä tarkkaan, mihin käytännön toimiin on ryhdyttävä, jotta voidaan kattaa EU–12:ssa toteutettavasta suorien tukien vaiheittaisesta poistamisesta ja maatalouden kriisirahaston perustamisesta johtuva määrärahatarpeen lisääntyminen;

8.  pitää erityisesti valitettavana ”rahoituskurimekanismin” soveltamista, minkä seurauksena suuri osa unionin maanviljelijöistä joutuu tyytymään siihen, että heille maksetut suorat tuet ovat 5 prosenttia pienemmät varainhoitovuonna 2014;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoden 2014 talousarviossa maatalousalan kriisivaraukseen osoitetut varat, jotka jäävät tämän seurauksena käyttämättä, saadaan seuraavan varainhoitovuoden aikana täysimääräisesti käyttöön suorina maksuina;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan maataloustuotteiden hintojen merkittäviä, maanviljelijöiden tuloihin kielteisesti vaikuttavia heilahteluja, ja ryhtymään tarvittaessa pikaisiin ja tehokkaisiin vastatoimiin;

11. pitää myönteisinä toimia, joilla edistetään maataloustuotteiden hintojen seuraamiseen tarkoitetun eurooppalaisen välineen käyttöönottoa, ja pyytää komissiota tiedottamaan säännöllisesti parlamentille ja neuvostolle kyseisen välineen toiminnasta ja tuloksista sekä varmistamaan, että kyseiset tiedot julkistetaan mahdollisimman laajasti;

12. pitää myönteisenä määrärahojen osoittamista mehiläishoidon tukemiseen ja toivoo, että jäsenvaltiot hyödyntävät niitä tehokkaasti;

13. korostaa, että saataville asetetut varat ja tehdyt sitoumukset olisi yhdistettävä mahdollisimman tiiviisti toisiinsa, jotta Euroopan maatalouden kilpailukyvyn ja kestävyyden lisäämistä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa;

14. kehottaa yhdenmukaistamaan mahdollisimman pian 28 jäsenvaltion suorat tuet kaikilta osin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Eric Andrieu, Liam Aylward, José Bové, Vasilica Viorica Dăncilă, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Hynek Fajmon, Mariya Gabriel, Iratxe García Pérez, Julie Girling, Martin Häusling, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Elisabeth Köstinger, Agnès Le Brun, Mairead McGuinness, James Nicholson, Wojciech Michał Olejniczak, Britta Reimers, Ulrike Rodust, Alfreds Rubiks, Giancarlo Scottà, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Alyn Smith

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Maria do Céu Patrão Neves


KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin talousarviosta vuodeksi 2014 – Pääluokka III – Komissio

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Crescenzio Rivellini

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee merkille, että komissio oli myöhässä vuoden 2014 talousarvioesityksen laadinnassa, ja toteaa, että kyseinen viive johtui monivuotista talousarviokehystä vuosiksi 2014–2020 koskevista neuvotteluista;

2.   panee merkille meri- ja kalatalousasioita koskevan uuden talousarviorakenteen;

3.   vaatii, että vuoden 2014 talousarviomäärärahat mitoitetaan äskettäin uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan haasteiden mukaisiksi ja yhdennetyn meripolitiikan kehittämisen kannalta riittäviksi;

4.   kehottaa siksi jäsenvaltioita huolehtimaan unionin eri rahastojen, muun muassa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, välisestä synergiasta, jotta ne pystyvät vastaamaan yleisesti Euroopan tasolla vallitsevan talouskriisin vaativiin haasteisiin ja tarpeeseen edistää unionin rannikko- ja merialueiden kehitystä sekä kalastusalan kestävyyttä ja kilpailukykyä;

5.   korostaa parlamentin pyytämien pilottihankkeiden merkitystä ja kehottaa komissiota jatkamaan toimia niiden toteuttamiseksi;

6.   panee merkille, että valvonnasta ja tietojenkeruusta aiheutuvien jäsenvaltioiden menojen tukemisen hallinnointitavassa on siirrytty suorasta hallinnoinnista hallinnointiin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; katsoo, että tällä muutoksella olisi helpotettava sitä, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön velvoitteensa tällä alalla, mikä on olennaista YKP:n moitteettoman toiminnan kannalta;

7.   panee merkille, että huomattavia määriä kestävää kalastusta koskeville kumppanuussopimuksille tarkoitettuja määrärahoja on otettu varaukseen; kehottaa komissiota jatkamaan kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja, jotta voidaan pikaisesti tehdä kestäviä ja molempia osapuolia hyödyttäviä kalastussopimuksia, jotta talousarvioon otetut määrärahat tulevat käytetyiksi ja EU:n kalastuslaivasto voi hyötyä maksimaalisesti vuoden 2014 kalastuskaudesta;

8.   panee merkille, että suurin osa vuoden 2014 talousarvioesitykseen otetuista maksumäärärahoista käytetään kauden 2007–2013 ohjelmien tarpeiden kattamiseen; toteaa, että nämä maksumäärärahat ovat välttämättömiä aikaisempien sitoumusten täyttämiseksi;

9.   pitää valitettavana neuvoston ehdotusta leikata välttämättömiä maksumäärärahoja vuoden 2014 talousarviossa, koska sillä on erityinen vaikutus edellisen ohjelmakauden aikana käynnistettyihin hankkeisiin ja ohjelmiin; toteaa, että vaikutus kohdistuu erityisesti Euroopan kalatalousrahaston ja kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa) toimenpiteiden loppuun saattamiseen, koska vuoden 2014 talousarvioesityksessä maksumäärärahat ovat jo alle vuoden 2013 tason;

10. pitää valitettavana neuvoston ehdotusta leikata vuoden 2014 talousarvion määrärahoja, koska se vaikuttaa kyseisen ensimmäisen vuoden aikana haitallisesti uuteen ohjelmaan, jolla on tarkoitus tukea poliittisia uudistuksia ja aloitteita Eurooppa 2020 -strategian painopisteiden mukaisesti;

11. vaatii näin ollen palauttamaan komission vuoden 2014 talousarvioesityksen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Antonello Antinoro, Kriton Arsenis, Chris Davies, Carmen Fraga Estévez, Dolores García-Hierro Caraballo, Marek Józef Gróbarczyk, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Crescenzio Rivellini, Raül Romeva i Rueda, Struan Stevenson, Isabelle Thomas, Nils Torvalds

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean Louis Cottigny, Iñaki Irazabalbeitia Fernández, Jens Nilsson, Nikolaos Salavrakos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jan Kozłowski


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.      ottaa huomioon, että 2014 on ensimmäinen vuosi, kun uusia monivuotisia ohjelmia käynnistetään ja pannaan täytäntöön yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison, urheilun, kulttuurin, median ja kansalaisuuden aloilla; pitää myönteisenä, että urheilun eurooppalaista ulottuvuutta tuetaan ensimmäistä kertaa unionin ohjelmalla; korostaa, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen on oltava riittäviä takaamaan ohjelmien täysimittainen toiminta heti ohjelmakauden alusta lähtien;

2.      vaatii, että käyttöön annetaan riittävät maksumäärärahat vuoden 2014 poliittisten sitoumusten asianmukaiseen ja täysimääräiseen täytäntöönpanoon;

3.      korostaa, että uusi koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian menestyksen kannalta; palauttaa mieliin, että liikkuvuudelle on aiemmin ollut erityisen suurta kysyntää Erasmus-ohjelmassa; tähdentää tämän ohjelman ja nuorisotyöllisyysaloitteen merkitystä nuorten työllistämisessä; kehottaa siksi kiinnittämään erityistä huomiota liikkuvuuteen osoitettujen maksumäärärahojen tasoon ja takausjärjestelyyn liittyvän järjestelyjen vastuuvelvollisuuteen ensimmäisestä vuodesta lähtien; korostaa kuitenkin, että nämä ohjelmat eivät voi korvata rakenteellisia toimia ja uudistuksia, joilla on sovitettava koulutusjärjestelmät ja työmarkkinat tulevaisuuden haasteisiin jäsenvaltioissa;

4.      palauttaa mieliin ongelmat, joita liittyy elinikäistä oppimista koskevien ohjelmien, erityisesti Erasmus-ohjelman, maksumäärärahojen riittämättömään tasoon vuoden 2012 lisätalousarviossa ja vuoden 2013 talousarviossa; kehottaa neuvostoa varmistamaan ohjelman asianmukaisen täytäntöönpanon ja ottamaan huomioon korkeat toteutusasteet;

5.      vaatii, että määrärahat nuorisotoimiin otetaan erilliseen budjettikohtaan, mikä on niiden erityistavoitteiden mukaista;

6.      katsoo, että Special Olympics -kilpailuja olisi tuettava erillisestä budjettikohdasta, jotta voidaan turvata EU:n rahoitus tälle eurooppalaiselle tapahtumalle Special Olympics -kilpailujen tukemisesta Euroopan unionissa vuonna 2009 annetun Euroopan parlamentin kannanoton mukaisesti;

7.      korostaa, että Luova Eurooppa -ohjelmalla on merkittävä asema kulttuurialalla ja luovilla aloilla, mikä osaltaan vaikuttaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja myös talouteen; pitää valitettavana, että tämän ohjelman maksusitoumusmäärärahojen taso komission talousarvioesityksessä on merkittävästi alhaisempi kuin sen edeltäjien määrärahojen taso vuonna 2013, ja kehottaa lisäämään määrärahojen määrää;

8.      pitää valitettavana, että komission talousarvioesityksessä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman maksusitoumusmäärärahojen taso vuodeksi 2014 on alhaisempi kuin vuonna 2013; kehottaa lisäämään määrärahojen määrää;

9.      korostaa, että Euroopan unionin viestintäpolitiikka on keskeisessä asemassa, kun unionia tuodaan lähemmäksi kansalaisiaan ja lisätään heidän tietoisuuttaan ja ymmärrystään unionin päätöksentekomenettelystä ja edistetään heidän osallistumistaan siihen; kehottaa lisäämään toimielinten välistä yhteistyötä viestintäpolitiikan alalla vuoden 2014 vaaleja ajatellen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Santiago Fisas Ayxela, Lorenzo Fontana, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marietje Schaake, Marco Scurria, Hannu Takkula, Sabine Verheyen, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Ivo Belet, Seán Kelly, Iosif Matula, Elisabeth Morin-Chartier

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Raffaele Baldassarre, Marino Baldini, Preslav Borissov, Jens Nilsson


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Jan Mulder

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää valitettavana otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) maksusitoumusmäärärahojen vähentymistä 9,4 prosentilla ja maksumäärärahojen vähentymistä 11,9 prosentilla vuoden 2013 talousarvion verrattuna, sillä otsakkeen määrärahoilla vahvistetaan unionin kansalaisuuden käsitettä luomalla vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue sekä alue, jossa on saatavilla julkisia perushyödykkeitä ja -palveluita; katsoo, että talouskriisin aikana ja Euroopan parlamentin tulevia vaaleja silmällä pitäen tätä käsitettä on vahvistettava entisestään;

2.  katsoo että on vaikea esittää kantaa talousarvioesitykseen, kun useimmista ohjelmien ja rahastojen oikeusperustoista vielä neuvotellaan;

3.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikin tavoin, että EU:n talousarviomäärärahat käytetään tehokkaasti ja että niillä rahoitettu toiminta tarjoaa aina selkeää eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi erityisesti jaettava tehtäviä aina kun se on mahdollista ja lisättävä keskinäistä yhteistyötään;

4.  painottaa, että jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä olisi vahvistettava ja että EU:n talousarviossa olisi osoitettava selvästi, että tähän on sitouduttu, myös jäsenvaltioiden riittävällä osuudella rahoituksesta;

5.  vaatii erillisvirastoille riittäviä resursseja toteuttaa äskettäin hyväksytyt järjestelmät ja hankkeet; katsoo siten, että Frontex-viraston määrärahoja olisi lisättävä niin, että sillä on riittävät voimavarat hoitaa yleiseurooppalaista rajavalvontajärjestelmää Eurosuria; katsoo, että riittävien määrärahojen turvin Eurosurilla voidaan vähentää EU:hun salaa saapuvien laittomien maahanmuuttajien ja merta ylittäessään kuolleiden laittomien maahanmuuttajien määrää sekä tukea rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemistä; katsoo lisäksi, että Europolin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) määrärahoja olisi lisättävä, jotta vastikään perustetun Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen, hiljattain hyväksytyn turvapaikkapaketin ja mainituille kolmelle virastolle paketissa asetettujen uusien tehtävien hoitamisen edellyttämä rahoitus voidaan varmistaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Philipp Albrecht, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Arkadiusz Tomasz Bratkowski, Carlos Coelho, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Salvatore Iacolino, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Timothy Kirkhope, Juan Fernando López Aguilar, Svetoslav Hristov Malinov, Véronique Mathieu Houillon, Anthea McIntyre, Nuno Melo, Roberta Metsola, Claude Moraes, Antigoni Papadopoulou, Georgios Papanikolaou, Jacek Protasiewicz, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Renate Sommer, Rui Tavares, Nils Torvalds, Wim van de Camp, Axel Voss, Renate Weber, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrew Henry William Brons, Anna Maria Corazza Bildt, Mariya Gabriel, Monika Hohlmeier, Stanimir Ilchev, Iliana Malinova Iotova, Franziska Keller, Jan Mulder, Jens Rohde, Marie-Christine Vergiat, Manfred Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Davor Ivo Stier


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.9.2013)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2014 – kaikki pääluokat

(2013/2145(BUD))

Valmistelija: Morten Messerschmidt

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat vakavissa budjettivaikeuksissa ja että unionin talousarvion on heijastettava sitä; ottaa huomioon myös, että unionin talousarvio on muun muassa erinomainen väline investointien edistämiseen ja että sitä olisi kriisiaikoina vahvistettava;

B.  toteaa, että Lissabonin sopimuksella talousarviomenettelyyn tehtyjä muutoksia on kunnioitettava;

1.  korostaa, että vuosi 2014 on vaalivuosi ja että talousarviossa on sovellettava johdonmukaista lähestymistapaa Euroopan parlamentin vaaleista tiedottamiseen; kehottaa antamaan vaalikampanjan yhteydessä kansalaisille kaikilla unionin kielillä tietoja äänioikeudesta ja siitä, miten unioni vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä, sekä Euroopan parlamentin roolista toimielimenä;

2.  pyytää vuoden 2009 vaalien viestintästrategian arviointia ja painottaa, että samanlainen arviointi on tarpeen laatia vuoden 2014 vaaleista;

3.  toteaa, että vuosi 2013 on Euroopan kansalaisten teemavuosi, ja pyytää, että vuoden 2014 talousarviomäärärahoja käytettäisiin myös edellä mainitun aloitteen perusteelliseen arviointiin;

4.  pitää valitettavana eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen edelleen liittyviä ongelmia ja korostaa, että itse aloitteiden lisäksi talousarviossa on asetettava etusijalle niistä tiedottaminen; toteaa, että logistiset ongelmat ovat olleet valtavan suuria ja että ne on ratkaistava, jotta voidaan parantaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen suosiota ja luotettavuutta;

5.  katsoo, että avoimuus on sisällytettävä läpäisyperiaatteella kaikkien unionin toimielinten talousarviomenettelyihin; pitää valitettavana, että täydestä avoimuudesta ei ole vieläkään päästy sopimukseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

4.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Andrew Henry William Brons, Ashley Fox, Roberto Gualtieri, Enrique Guerrero Salom, Gerald Häfner, Stanimir Ilchev, Constance Le Grip, Paulo Rangel, Søren Bo Søndergaard, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Luis Yáñez-Barnuevo García

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zuzana Brzobohatá, Dimitrios Droutsas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Marino Baldini, Susy De Martini, Andrej Plenković


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

9.10.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

3

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard Ashworth, Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Jean Louis Cottigny, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Vojtěch Mynář, Juan Andrés Naranjo Escobar, Dominique Riquet, Alda Sousa, Derek Vaughan, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Frédéric Daerden, Ivana Maletić, Paul Rübig, Peter Šťastný, Nils Torvalds

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Ildikó Gáll-Pelcz, Oldřich Vlasák

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö