Menettely : 2013/2092(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0338/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0338/2013

Keskustelut :

PV 09/12/2013 - 26
CRE 09/12/2013 - 26

Äänestykset :

PV 10/12/2013 - 7.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0534

MIETINTÖ     
PDF 169kWORD 103k
18.10.2013
PE 514.925v02-00 A7-0338/2013

EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta – talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla

(2013/2092(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Angelika Niebler

OIKAISUT/LISÄYKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta – talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla

(2013/2092(INI))

Euroopan parlamentti, joka

   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä avaruusalaa käsittelevän XIX osaston 189 artiklan, jossa mainitaan erityisesti, että ”edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan”,

   ottaa huomioon 28. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”EU:n avaruusteollisuuspolitiikka” (COM(2013)0108),

   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

   ottaa huomioon 28.lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle” (COM(2010)0614),

   ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

   ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa” (COM(2011)0152),

   ottaa huomioon 14. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tarvittavien yhteyksien vahvistaminen EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön välille” (COM(2012)0671),

   ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/578/EY Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen tekemisestä(1),

   ottaa huomioon 11. lokakuuta 2010, 31. toukokuuta 2011, 2. joulukuuta 2011 ja 30. toukokuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kansalaista hyödyttävästä Euroopan unionin avaruusstrategiasta(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0338/2013),

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionille annetaan SEUT-sopimuksen 189 artiklassa nimenomaisesti tehtäväksi avaruuspolitiikan kehittäminen tieteellisen ja teknisen kehityksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja unionin politiikkojen toteuttamisen edistämiseksi;

B.  ottaa huomioon, että EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden kansallinen poliittinen painoarvo ei enää riitä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen kilpailun lisääntyessä Kiinan ja Intian kaltaisten uusien avaruusteollisuusvaltioiden osallistuessa siihen;

C. toteaa, että avaruuspolitiikka on yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiä osa-alueita;

D. ottaa huomioon, että lukemattomat palvelut, joita kansalaiset käyttävät päivittäin, ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia avaruusteollisuudesta; toteaa, että tällaisia palveluja ovat muun muassa televisio, nopeat internetyhteydet, navigointijärjestelmät ja Euroopan laajuinen automaattinen hätäpuhelujärjestelmä eCall;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan avaruusteollisuuden vuotuinen kokonaisliikevaihto on noin 6,5 miljardia euroa ja se työllistää kokoaikaisesti 34 500 korkeasti koulutettua henkilöä; katsoo, että tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tuotava esiin, että avaruusalalla on vahvaa kasvu- ja innovointipotentiaalia ja se synnyttää uusia työpaikkoja, jotka tuottavat huomattavaa lisäarvoa;

F.  toteaa, että avaruuspolitiikan alalla toteutettavien toimien koordinointi EU:n, jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välillä on edelleen riittämätöntä ja että siksi on syntynyt päällekkäisiä rakenteita eikä synergiavaikutuksia ole voitu riittävästi hyödyntää; painottaa, että avaruusalan hallinnointia koskevien rakenteiden selkeyttämisellä saataisiin aikaan huomattavia kustannussäästöjä;

G. ottaa huomioon, että ESA:lla ei hallitusten välisenä organisaationa ole virallisia suhteita Euroopan parlamenttiin eikä siten välitöntä yhteyttä kansalaisiin, joka kaikilla muilla unionin politiikan aloilla on;

H. toteaa, että avaruusteollisuus on investointivaltainen teollisuudenala, jolla kehittämisjaksot ovat tavattoman pitkiä, ja että suunnitteluvarmuus on siksi hyvin tärkeää tälle alalle; katsoo, että vakaa sääntelykehys ja selkeä hallinto edistäisivät suuresti tätä suunnitteluvarmuutta;

I.   toteaa, että eurooppalaisella laukaisujärjestelmällä voidaan osaltaan varmistaa riippumaton pääsy avaruuteen;

J.   toteaa, että EU on nykyisin riippuvainen Euroopan ulkopuolisesta sotilaallisesta GNSS‑satelliittinavigointijärjestelmästä ja että Galileo sai alkunsa ja sitä kehitettiin siviilivalvonnassa ja se myös jää siviilivalvonnan piiriin;

K. toteaa, että kaupallisella myynnillä on eurooppalaiselle avaruusteollisuudelle huomattavasti suurempi merkitys kuin sen tärkeimmille kansainvälisille kilpailijoille;

L.  toteaa, että satelliittivälitteisillä palveluilla on tärkeä merkitys tietojen saattamisessa digitaalisen yhteiskunnan kasvualojen saataville ja että ne myötävaikuttavat Euroopan digitaalistrategian päämäärien saavuttamiseen;

M. ottaa huomioon, että asiantuntijoiden arvioiden mukaan satelliittinavigointi- ja maanseurantapalvelujen markkinoiden liikevaihto voisi kymmenessä vuodessa nousta 300 miljardiin dollariin ja että 6–7 prosenttia EU:n läntisten jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta on jo nyt riippuvaista satelliittinavigoinnista;

N. toteaa, että taajuuksien käytön kansainvälinen koordinointi on yhä tärkeämpää langattomien viestintäpalvelujen kysynnän kasvun sekä radioaaltojen etenemisen fysikaalisten ominaisuuksien ja tähän liittyvän radiotaajuuksien niukkuuden vuoksi;

Avaruusteollisuuden kehittäminen eurooppalaiset näkökohdat huomioon ottaen

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta; katsoo, että komission olisi keskityttävä joihinkin harvoihin tiedonannossa mainittuihin avaruusteollisuuspolitiikkaa koskeviin toimiin, jotta avaruusteollisuuden tarjoamia talouskasvun mahdollisuuksia voitaisiin todella hyödyntää;

2.  painottaa, että kaikkien tulevan EU:n avaruuspolitiikan hallintoon osallistuvien toimijoiden, kuten komission, Euroopan GNSS-viraston, ESA:n, kansallisten virastojen ja erityisvirastojen, esimerkiksi EUMETSATin, on oltava yhteydessä toisiinsa ja toimittava pitkällä aikajänteellä;

3.  katsoo että kansalliset virastot voisivat esittää tätä asiaa koskevia konkreettisia ehdotuksia, jotta komissio voisi yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden aloitteet ja määritellä unionin laajuisen näkemyksen;

4.  korostaa, että komission on annettava mahdollisimman pian GMES/Copernicus-ohjelmaa ja eri Sentinel-satelliittien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä tätä monimutkaista järjestelmää varten ehdotettua lainsäädännöllistä ja toiminnallista kehystä koskeva selkeä suunnitelma;

5.  tukee komissiota sen pyrkimyksissä toteuttaa toimia johdonmukaisen EU-sääntelykehyksen luomiseksi avaruusalalle; kannattaa todellisten EU:n sisämarkkinoiden luomista avaruusalan tuotteille ja avaruusvälitteisille palveluille; pitää tärkeänä asianomaisten toimien kaavailua ja kehittämistä niin, ettei niiden toteuttamisella haitata eikä vääristetä kaupallisia markkinaolosuhteita; toteaa, että sekä kilpailuneutraliteetti että avoimuus ovat Euroopan avaruuspolitiikan tärkeitä kulmakiviä;

6.  toteaa, että komissio ei ole vielä ryhtynyt horisontaalisiin toimiin avaruuspolitiikan sekä sen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin eri politiikkoihin; kehottaa komissiota korjaamaan tilanteen ottamalla avaruuspolitiikan vastedes huomioon muun muassa televiestinnän, liikenteen, ympäristön, maatalouden, turvallisuusasioiden ja kulttuurin kaltaisilla politiikan aloilla;

7.  panee tyytyväisenä merkille komission lausunnon, että avaruusvälitteinen tietoliikenne, navigointi ja maan havainnointi tarjoaa EU:lle strategisesti tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää EU:n ulkosuhteissa kehitysavun ja humanitaarisen avun aloilla;

8.  kehottaa komissiota käsittelemään ensisijaisesti seuraavia aiheita: institutionaaliset kysymykset, Galileo ja Copernicus, avaruusteollisuus kasvun moottorina ja työllisyyden edistäjänä, avaruustoimien vaikutustenarviointi, itsenäinen pääsy avaruuteen, tutkimus- ja kehitystoiminnan rooli, satelliittiviestintä, avaruusvalvonta ja ‑seuranta sekä avaruusromu;

9.  yhtyy komission tekemään huomioon siitä, että monet avaruusjärjestelmien osista ovat kaksikäyttöisiä tai sotilaskäyttöön soveltuvia ja siksi niihin sovelletaan yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annettua direktiiviä 2009/43/EY(3), sellaisena kuin se on muutettuna 14. joulukuuta 2012 annetulla direktiivillä 2012/47/EU, siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta, sekä kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5. toukokuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 428/2009(4) ja asevientiä koskevaa yhteistä kantaa; on tyytyväinen tiedonannossa esitettyyn ehdotukseen, joka koskee virallisen raportin antamista Euroopan parlamentille kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan valvontajärjestelmän toiminnasta vuoden 2013 loppuun mennessä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan unionin neuvoston tavanomaisten aseiden viennin työryhmää (COARM) selventämään, mitä sääntelykehystä olisi sovellettava kuhunkin tuote- ja teknologialuokkaan;

Institutionaaliset kysymykset

10. antaa tunnustusta niille Eurooppaa hyödyttäville saavutuksille, joihin ESA on avaruusalalla päässyt viime vuosikymmeninä, ja kehottaa muita ESA:han kuulumattomia jäsenvaltioita harkitsemaan ESA:han liittymistä ja yhteistyön tiivistämistä; toteaa kuitenkin, että pitkällä aikavälillä keinoja tehostaa toimintaa ja lisätä poliittista koordinointia ja vastuuta voidaan kehittää tiivistämällä ESA:n ja EU:n yhteistyötä muun muassa kaksinkertaisen työn ja päällekkäisyyksien välttämiseksi; kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti, voidaanko ESA tulevaisuudessa sisällyttää esimerkiksi valtioiden välisenä organisaationa unionin hallintorakenteisiin; katsoo kuitenkin, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä ESA:sta EU:n elintä tai laitosta;

11. puoltaa sitä, että Euroopan unionin olisi tällä välin tiiviissä yhteistyössä ESA:n kanssa koordinoitava enemmän jäsenvaltioiden avaruuspolitiikkaa ja -ohjelmia, jotta voitaisiin ryhtyä soveltamaan todellista eurooppalaista lähestymistapaa; katsoo, että samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että ESA:n ja sen jäsenvaltioiden intressit otetaan huomioon; toteaa, että avaruusteollisuudesta voidaan tehdä kilpailukykyinen ja se saadaan pysymään kilpailukykyisenä vain eurooppalaista lähestymistapaa soveltamalla;

12. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja ESA:ta perustamaan eräänlaisen koordinointiryhmän, jonka jäsenet tapaavat säännöllisesti ja sovittavat avaruusalaa koskevat strategiat ja toimet yhteen, jotta vältetään päällekkäisiä rakenteita, sekä kehittämään kansainvälisiä kysymyksiä ja foorumeita koskevan yhteisen lähestymistavan;

13. toteaa, että avaruusresurssien siviilikäyttöä tai mahdollisia tulevia siviilisovelluksia ei saa vähentää tai rajoittaa sillä perusteella, että niiden käyttö puolustusvoimien tarkoituksiin lisääntyy; kehottaa jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään vanhentunutta vuoden 1967 ulkoavaruussopimusta koskevan uudelleentarkastelun tai laatimaan uuden sääntelykehyksen, jossa otetaan huomioon teknologian kehittyminen 1960-luvun jälkeen;

Galileo ja Copernicus (GMES)

14. korostaa, että Galileo-ohjelman päätökseen saattamista ja Copernicus-ohjelman jatkamista EU:n avaruuspolitiikan lippulaivahankkeina on pidettävä ensisijaisina tavoitteina, jotta ensimmäiset Galileo-palvelut voidaan todellakin vapauttaa kansalaisten käyttöön vuonna 2014;

15. painottaa, että EGNOS on ensimmäinen toimiva eurooppalainen GNSS-ohjelma; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EGNOS-ohjelman käyttöä ja ottamaan sen käyttöön eri aloilla, esimerkiksi liikennealalla;

16. pitää valitettavana, että Euroopan satelliittinavigointiohjelma Galileon kehittämisessä oli viivästyksiä; pitää myönteisenä, että maan kiertoradalle on nyt laukaistu neljä satelliittia; korostaa, että Euroopan avaruusteollisuuden ja erityisesti Galileo-ohjelman tuottamista eduista ja hyödyistä olisi tiedotettava paremmin suurelle yleisölle, ja kehottaa komissiota tulevien Galileo-satelliittien laukaisujen yhteydessä järjestämään korkean profiilin yleisötapahtumia EU:n pääkaupungeissa Galileo-ohjelman ja sen sovellusmahdollisuuksien markkinoimiseksi;

17. korostaa, että EU:n on valistettava kansalaisia, houkuteltava tulevia insinöörejä, levitettävä tietoa EU:n satelliittinavigoinnista ja esitettävä kaikille käyttäjille Galileo- ja EGNOS-perustaisen tekniikan käyttöä mahdollistavia kannusteita;

18. on vakuuttunut siitä, että 27 satelliittiin ja tarvittavaan varasatelliittien määrään ja asianmukaiseen maassa sijaitsevaan infrastruktuuriin perustuva täydellinen toimintavalmius on perusedellytys sille, että Galileo tuottaa lisäarvoa, kun on kyse tarkkuudesta ja palvelujen keskeytymättömyydestä, ja että se hyödyttää siten paljon taloutta ja yhteiskuntaa;

19. pitää valitettavana, että EGNOS-järjestelmä ei nykyisellään kata koko Euroopan unionia ja kehottaa laajentamaan järjestelmää niin, että se kattaa Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan ja että sitä voidaan siten käyttää koko Euroopassa;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan Euroopan parlamentille suunnitelmista käyttää Copernicus-ohjelmaa ja Galileo-ohjelman julkisesti säänneltyä palvelua YTPP-toiminnan ja ‑operaatioiden tukemiseen;

Avaruusteollisuus kasvun moottorina ja työllisyyden edistäjänä

21. toteaa, että erityisesti pk-yritykset, mutta eivät vain ne, tarvitsevat eräänlaista alkurahoitusta julkisista varoista, jotta niillä on riittävästi varoja tehdä pitkäaikaisia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen; on vakuuttunut siitä, että julkinen rahoitus ja se, että avaruusteollisuuden tuotteille ja palveluille on julkisia ostajia, kannustaa innovointiin ja tuottaa siten kasvua ja edistää työpaikkojen luomista;

22. toteaa jälleen, että EU ei saa menettää tilaisuutta kehittää satelliittinavigointijärjestelmän tuotantoketjun loppupään markkinoita, ja korostaa Euroopan GNSS-virastoa koskevan toimintasuunnitelman merkitystä GNSS-markkinoiden laajentamiselle, koska se on ratkaisevan tärkeää EU:n talouden tulevaisuudelle;

23. muistuttaa, että satelliittinavigoinnin uusilla sovelluksilla voidaan lisätä turvallisuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta muun muassa seuraavilla aloilla: lento-, meri- ja tieliikenne, maatalousala, liikenneturvallisuus, maksujen kerääminen, liikenteen ohjaus ja pysäköinnin valvonta, kaluston seuranta, hätäpuhelut, tavaroiden seuranta ja jäljitys, verkkovaraukset, kuljetusten turvallisuus, digitaaliset ajopiirturit, eläinten kuljetukset ja maankäytön kestävyys;

24. panee merkille tiedonannossa mainitun seikan, että 60 prosenttia eurooppalaisten satelliittien elektroniikasta tuodaan tällä hetkellä Yhdysvalloista; kehottaa tekemään aloitteen siitä, kuinka arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja voidaan suojella tässä yhteydessä ja kuinka olemassa olevia julkisia hankintamenettelyjä käytetään sen varmistamiseen, että avaruusinfrastruktuurin ostoa jäsenvaltioista käytetään mahdollisuuksien mukaan avaruusalan kasvun vauhdittamiseen;

25. kehottaa komissiota, ESA:ta, EDA:ta ja jäsenvaltioita myös yksilöimään yhteisen eurooppalaisen riippumattomuuteen tähtäävän prosessin kannalta keskeiset teknologiat ja kehittämään kolmansista maista vähemmän riippuvaisia vaihtoehtoja; muistuttaa riskistä, että erimielisyyksien tapauksessa Yhdysvallat voi sulkea Euroopan avaruusinfrastruktuurin tai estää sen kehittämisen;

26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia Euroopan teollisuudelle komponenttien kehittämiseksi avaruusalalle Euroopan tasolla, jotta voidaan vähentää riippuvuutta tuonnista kolmansista maista;

27. toteaa, että muut teollisuuden alat kuin avaruusteollisuus voivat hyötyä avaruustutkimuksen tuloksena kehitetyistä tuotteista; kehottaa siksi kaikkia asianosaisia kehittämään tietojenvaihtoa avaruusteollisuuden ja muiden teollisuudenalojen toimijoiden välille ja kehittämään yhdessä teknologiaa, joka voi johtaa uraauurtaviin, yhteiskuntaa hyödyttäviin innovaatioihin; painottaa, että olisi tärkeää tiedottaa paremmin, mitä konkreettista hyötyä avaruusteollisuudesta voi olla eurooppalaisten arjessa;

28. korostaa, että erityisesti avaruusvälitteiset palvelut ja robotiikka avaavat monia markkinointimahdollisuuksia etupäässä pienille ja keskisuurille yrityksille;

29. painottaa, että itsenäiset ja älykkäät robottijärjestelmät ovat avainteknologiaa avaruuden tutkimisessa; korostaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvien EU:n varojen tehokasta käyttöä erityisesti markkinaläheisiin toimiin;

30. korostaa, että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn yhtenä perustana on korkeasti koulutetun henkilöstön riittävä saanti; vetoaa siksi kaikkiin asianomaisiin toimijoihin yhteistyön tiivistämiseksi yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä sekä lahjakkaiden nuorten ja erityisesti lahjakkaiden naisten kannustamiseksi sitoutumaan tähän alaan (esimerkiksi perustamalla kansallisia tutkinto-ohjelmia ja koulutustoimia sekä järjestämällä eurooppalaisille ja muille kuin eurooppalaisille tutkijoille tarkoitettuja tutkimuskilpailuja); toteaa lisäksi, että on välttämätöntä hankkia lahjakkaita henkilöitä kolmansista maista (muun muassa houkuttelemalla eurooppalaisia lahjakkaita henkilöitä palaamaan takaisin);

Avaruuteen pääsy

31. korostaa, että avaruuteen pääsy on tärkeää kaikille jäsenvaltioille ja että kaupallinen myynti on tärkeää Euroopan avaruusteollisuudelle; toteaa samalla, että kolmansien maiden institutionaaliset markkinat ovat edelleen osittain suljetut Euroopan avaruusteollisuudelta; korostaa tasapuolisten toimintaedellytysten merkitystä Euroopan avaruusteollisuudelle kansainvälisellä tasolla; kehottaa siksi komissiota edistämään kauppasopimusten (esimerkiksi transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen) yhteydessä vastavuoroisuutta sekä varmistamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset;

32. korostaa eurooppalaisten kantorakettien kehittämisen ja käytön merkitystä itsenäiselle pääsylle avaruuteen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan yhdessä ESA:n kanssa pitkällä aikavälillä siitä, että eurooppalaista kantorakettijärjestelmää ja laukaisupalvelua ylläpidetään ja kehitetään;

33. katsoo, että Euroopan avaruusteollisuuden olisi käytettävä nykyistä eurooppalaista avaruusinfrastruktuuria, joka on osittain rahoitettu eurooppalaisin julkisin varoin;

Tutkimuksen ja kehityksen rooli

34. pitää lisäksi myönteisenä, että uudessa tutkimuksen puiteohjelmassa Horisontti 2020 on määrä investoida 1,5 miljardia euroa avaruustutkimukseen ja -innovointiin; kehottaa lisäksi komissiota varaamaan Horisontti 2020 -ohjelmassa osan määrärahoista satelliittiviestintäsovellusten tutkimukseen ja kehittämiseen;

35. katsoo, että erityisesti tutkimustoimintaa on koordinoitava tehokkaammin EU:n, ESA:n ja jäsenvaltioiden välillä; kehottaa näitä kolmea osapuolta laatimaan yhteisen tutkimusta koskevan ”etenemissuunnitelman” vuoteen 2020 asti sekä määrittelemään avaruuspolitiikan painopistealat ja tavoitteet, joihin yhdessä pyritään, jotta asiaan osallisille toimijoille ja erityisesti avaruusteollisuuden toimijoille taataan suunnitteluvarmuus; painottaa unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön merkitystä;

36. korostaa, että GNSS-sovellusten ja ‑palvelujen kehittäminen on tärkeää sen varmistamiseksi, että Galileon infrastruktuuri-investointeja hyödynnetään täysipainoisesti ja että Galileoa kehitetään täysipainoisesti sen koko kapasiteetti huomioon ottaen; painottaa, että on tarpeen varmistaa, että GNSS-sovellusten tutkimukseen, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon on tarjolla asianmukaista rahoitusta; pitää valitettavana, että EGNOS‑ ja Galileo-järjestelmään perustuvia sovelluksia koskevan tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen vähentäminen viivästyttää huomattavasti teknistä kehitystä ja teollisen kapasiteetin kasvua sekä ympäristön kannalta tehokasta toteuttamista Euroopan unionissa, ja kehottaa siksi komissiota luomaan pk-yrityksille lisää keinoja saada rahoitusta helpommin;

37. toteaa, että innovatiivisten sovellusten kehittämistä Euroopassa jarruttavat erilaiset esteet; muistuttaa siksi komissiota siitä, että maanseuranta- ja satelliittiohjelmien tuottamien avaruusvälitteisten tietojen kaupalliselle käytölle on olemassa markkinat, joita ei ole hyödynnetty; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen näiden esteiden (kuten vastuu avaruusesineiden ja ‑romun aiheuttamasta vahingosta, palvelujen käytettävyyttä koskeva epävarmuus, turvallisuutta ja tietosuojaa koskevat epäilyt, mahdollisuuksien riittämätön tunteminen ja yhteentoimivuuden puuttuminen) selvittämiseksi ja ratkaisuehdotusten esittämiseksi näiden markkinoiden hyödyntämiseksi;

Satelliittiviestintä

38. korostaa, että satelliittiviestinnällä on merkittävä rooli Euroopan avaruusteollisuudessa, koska tämän alan toimeksiannot takaavat avaruusalusten ja kantorakettien jatkuvan käytön ja edistävät siten osaltaan itsenäistä avaruuteen pääsyä koskevan EU:n tavoitteen saavuttamista; toteaa tässä yhteydessä myös, että kaupallisten satelliittien laukaisun yhteydessä syntyy riippumatonta hyötykuormakapasiteettia (”hosted payloads”), jota voidaan käyttää uusien tuotteiden ja uuden teknologian testaamiseen avaruudessa ja joka auttaa siten vähentämään sekä uusien palvelujen tarjolle saattamisen kustannuksia että siihen tarvittavaa aikaa;

39. korostaa, että satelliittiviestintä on tehokas tapa saattaa multimediapalvelut myös niiden elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tahojen ulottuville, joille niitä ei tähän asti ole voitu tarjota maanpäällisen tekniikan avulla;

40. korostaa, että satelliittiverkkojen avulla erityisesti EU:n syrjäisille seuduille luotava kattava laajakaistaverkko auttaa saavuttamaan EU:n digitaalistrategian tavoitteet; kehottaa siksi komissiota varmistamaan teknologiariippumattomuuden noudattamisen siten, että satelliittivälitteiset internetyhteydet otetaan asianmukaisesti huomioon laajakaistayhteyksien laajentamiseen käytettävässä teknologiayhdistelmässä esimerkiksi EU:n koheesiopolitiikan puitteissa;

40. toteaa, että satelliittiviestinnällä on yhä suurempi logistinen merkitys kriisitilanteissa, kuten luonnonkatastrofien yhteydessä, tai sisäisen turvallisuuden takaamisessa, koska siihen perustuvat tietoliikenne- ja viestintäyhteydet ovat korvaamattoman tärkeitä tilanteissa, joissa maanpäällistä infrastruktuuria ei ole tai se on tuhoutunut;

41. kehottaa siksi komissiota tutkimaan, mitä radiotaajuuksia on nykyisin käytettävissä ja mitä radiotaajuuksia tarvitaan satelliittiviestinnässä tulevaisuudessa, sekä huolehtimaan Kansainvälisen televiestintäliiton seuraavassa radioviestintäkonferenssissa siitä, että EU:n ja satelliittiviestintäteollisuuden intressit otetaan asianmukaisesti huomioon maailmanlaajuisten ja alueellisten radiotaajuuksien jaossa;

42. katsoo, että satelliittiviestinnän innovaatiopotentiaalia ei ole vielä läheskään hyödynnetty täysimääräisesti; viittaa uusimman teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, joita ovat muun muassa ”Laser Communication Terminals“ (LCT) ja ”High Throughput Satellites” (HTS), joiden avulla voidaan vastata tarpeeseen vaihtaa yhä suurempia määriä tietoja yhä nopeammin;

43. korostaa, että Eurooppa voi säilyttää teknologisen etumatkansa satelliittiviestinnässä vain, jos alaa koskevaa tutkimusta jatketaan Euroopan tasolla;

Avaruusromu

44. korostaa, että avaruusinfrastruktuurit ovat monien sellaisten palvelujen selkäranka, joita elinkeinoelämä ja yhteiskunta käyttävät päivittäin; toteaa, että näiden infrastruktuurien tuhoutuminen esimerkiksi satelliittien ja muiden avaruusesineiden tai avaruusromun törmäysten vuoksi voisi heikentää elinkeinoelämän toimijoiden ja kansalaisten turvallisuutta;

45. toteaa, että avaruusromusta on tulossa yhä suurempi ongelma; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään avaruuden globaaliin hallinnointiin; kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään kaikkien diplomaattisten kanavien avulla saamaan kolmannet maat allekirjoittamaan Euroopan unionin laatiman ulkoavaruustoiminnan käytännesäännöstön;

46. kehottaa komissiota tukemaan mahdollisimman pian EU:n tasolla vuoden 2013 alussa ehdotetun avaruusvalvonnan ja -seurannan ohjelman perustamista, jotta varmistetaan vähäisempi riippuvuus Yhdysvalloissa sijaitsevista törmäysvaroituksia antavista elimistä;

47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 261, 6.8.2004, s. 63.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0013.

(3)

EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.

(4)

EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.


PERUSTELUT

Avaruusteollisuus on pieni erikoisala, jolla työskentelee vain vajaat 35 000 korkeasti koulutettua henkilöä. Sen vuotuinen liikevaihto on kuitenkin yli 6,5 miljardia euroa. Lukemattomat palvelut ovat joko suoraan tai välillisesti riippuvaisia avaruusperusteisesta tekniikasta. Samalla avaruudesta on tullut kasvun ja innovaation moottori. Monet muut alat hyötyvät avaruusteollisuuden teknisistä saavutuksista. Euroopan elinkeinoelämällä on johtoasema monilla aloilla, kuten satelliittiviestintäpalveluissa.

Yhdysvallat on silti edelleen avaruuslentojen ja avaruustutkimuksen ykkösmaa, mikä johtuu paljolti myös sen siviili- ja sotilasavaruusalaan tekemistä suurista investoinneista. Myös muut maat, kuten Kiina ja Intia, ovat edistyneet huomattavasti avaruuden valloittamisessa. Meidän eurooppalaisten onkin tässä tilanteessa kysyttävä itseltämme, haluammeko vastedeskin säilyttää johtoasemamme tietyillä aloilla tai parhaassa tapauksessa lujittaa sitä vai haluammeko vain seurata muiden maiden perässä.

Euroopan parlamentti on jatkuvasti kannattanut kunnianhimoista avaruuspolitiikka, ja niin se tekee tässäkin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä.

Komissio ehdottaa 28. helmikuuta 2013 antamassaan tiedonannossa monia erilaisia toimia avaruusalan tarjoamien talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Myös Euroopan parlamentti katsoo, että avaruusteollisuus tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia kasvun lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä siten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on tosin tehtävä joitakin tärkeitä valintoja tulevina kuukausina ja vuosina. Tärkeää on ennen kaikkea EU:n, ESA:n ja jäsenvaltioiden toteuttamien avaruusalan toimien koordinoinnin tehostaminen, jotta vältetään päällekkäisiä rakenteita ja saadaan aikaan synergiavaikutuksia. EU tarvitsee todelliset avaruusteollisuuden sisämarkkinat, joilla on johdonmukainen sääntelykehys, kuitenkin ilman että pyritään täydelliseen jäsenvaltioiden säännösten yhdenmukaistamiseen. Tämä dilemma on yksi suurimpia tulevaisuuden haasteita.

Lisäksi Euroopan elinkeinoelämän olisi EU:n politiikan tuella keskityttävä niihin aloihin, jotka jo nyt tarjoavat huomattavaa kasvu- ja innovaatiopotentiaalia. Näitä aloja ovat epäilemättä Euroopan satelliittinavigointiohjelma Galileo, Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus (GMES) ja satelliittiviestintä yleensä.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.9.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

EU:n avaruusteollisuuspolitiikasta – talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla

(2013/2092(INI))

Valmistelija: Tarja Cronberg

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää 28. helmikuuta 2013 annettua komission tiedonantoa aiheesta ”EU:n avaruusteollisuuspolitiikka, talouskasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen avaruusalalla” (COM(2013)0108) tärkeänä askeleena kohti EU:n strategista riippumattomuutta avaruusteknologian alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan sellaisten valmiuksien kehittämiseen, joilla varmistetaan muista riippumaton pääsy avaruuteen unionin kantorakettien ja satelliittien avulla; korostaa, että avaruusalan eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiseen tähtääviä toimia on tuettava, sillä näin voidaan pyrkiä eroon alan äärimmäisestä pirstoutuneisuudesta, joka koskee erityisesti institutionaalista kysyntää; on vakuuttunut, että vain nykyistä kustannustehokkaampi ja vahvempi Euroopan avaruusteollisuus voi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen; painottaa, että unionin avaruusteollisuuspolitiikkaa on kehitettävä edelleen yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa, jotta voidaan varmistaa, että niiden toimet täydentävät toisiaan;

2.  korostaa, että on tarpeen selkeyttää erityisesti strategisia ja geopoliittisia tavoitteita koskevia EU:n päämääriä, ennen kuin tehdään päätöksiä uusista aloitteista ja EU:n talousarviomäärärahoista; panee merkille, että tiedonannossa ei määritellä EU:n avaruusteollisuuspolitiikan ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) välistä suhdetta; katsoo, että EU:n avaruuspolitiikkaa olisi pidettävä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) vahvuutena, sillä se tuottaa synergiaa avaruuden siviili- ja sotilastoimien välille ja heijastaa siten YTPP:lle ominaista siviili- ja sotilastoimintaan liittyvää kaksoisroolia; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa määrittelemään selkeästi tämän alan mahdollisen panoksen YTPP:hen, siviili-sotilassynergioiden luonteen ja tason, tällaisen teknologian roolin humanitaarisen avun operaatioiden tehokkaassa käynnistämisessä ja konflikteja tai luonnonmullistuksia seuraavien muuttovirtojen ja niille tyypillisten piirteiden ennakoimisessa sekä merkityksen YTPP-operaatioille ja muut EU:n toimet ja tehtävät konfliktineston, asevalvonnan, joukkotuhoaseiden teknologioiden leviämisen estämisen, terrorismin torjunnan ja rajavalvonnan aloilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan Euroopan parlamentille suunnitelmista käyttää Copernicus-ohjelmaa ja Galileo-ohjelman julkisesti säänneltyä palvelua YTPP-toiminnan ja operaatioiden tukemiseen;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään Euroopan parlamenttia ajan tasalla siitä, kuinka sotilaallinen avaruusalan yhteistyö voitaisiin toteuttaa pysyvän jäsennellyn yhteistyön puitteissa; suosittaa lisäämään komission, Euroopan avaruusjärjestön (ESA), Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) välistä yhteistyötä avaruusresurssien yhteisessä kehittämisessä ja hyödyntämisessä YTPP-toimien ja operaatioiden tukemiseksi;

4.  panee tyytyväisenä merkille komission lausunnon, että avaruusvälitteinen tietoliikenne, navigointi ja maan havainnointi tarjoaa EU:lle strategisesti tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää EU:n ulkosuhteissa kehitysavun ja humanitaarisen avun aloilla;

5.  korostaa Copernicus-ohjelman (ennen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmää, GMES) turvallisuusulottuvuutta erityisesti, kun on kyse sovelluksista, jotka liittyvät kriisien ehkäisemiseen ja niihin vastaamiseen, humanitaariseen apuun ja yhteistyöhön, konfliktien ehkäisemiseen, kansainvälisten sopimusten noudattamisen valvonta sekä merten valvonta mukaan lukien;

6.  kehottaa komissiota pitäytymään Galileo-ohjelman aikataulussa ja rahoituskehyksessä; pitää tärkeänä sen radionavigointia ja paikantamista koskevan toiminnon kaksoiskäyttöä, johon kuuluu sekä siviili- että sotilaskäyttöön tarkoitettuja sovelluksia, ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuutta käyttää julkisesti säänneltyä palvelua (PRS) sotilastarkoituksiin; painottaa, että on tarpeen selventää, missä määrin PRS:ää ja muita palveluja aiotaan käyttää EU:n ulkopuolisiin YTPP:n tai kansallisiin sotilastoimiin;

7.  panee merkille tiedonannossa mainitun seikan, että 60 prosenttia eurooppalaisten satelliittien elektroniikasta tuodaan tällä hetkellä Yhdysvalloista; kehottaa tekemään aloitteen siitä, kuinka arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja voidaan suojella tässä yhteydessä ja kuinka olemassa olevia julkisia hankintamenettelyjä käytetään sen varmistamiseen, että jäsenvaltioista ostettua avaruusinfrastruktuuria käytetään mahdollisuuksien mukaan avaruusalan kasvun vauhdittamiseen; on tietoinen siitä, että avaruusalan työntekijät ovat erittäin korkeasti koulutettuja ja teknisesti hyvin ammattitaitoisia; toteaa kuitenkin, että alalla on edelleen tiettyjä avaintoimintoja koskevan erityisosaamisen puutetta, esimerkiksi eri insinööri- ja fysiikan tutkintojen aloilla, mihin on puututtava; kehottaa komissiota, ESA:ta, EDA:ta ja jäsenvaltioita myös yksilöimään yhteisen eurooppalaisen riippumattomuuteen tähtäävän prosessin kannalta keskeiset teknologiat ja kehittämään kolmansista maista vähemmän riippuvaisia vaihtoehtoja; muistuttaa riskistä, että erimielisyyksien tapauksessa Yhdysvallat voi sulkea Euroopan avaruusinfrastruktuurin tai estää sen kehittämisen;

8.  yhtyy komission tekemään huomioon siitä, että monet avaruusjärjestelmien osista ovat kaksikäyttöisiä tai sotilaskäyttöön soveltuvia ja siksi niihin sovelletaan yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annettua direktiiviä 2009/43/EY(1), sellaisena kuin se on muutettuna 14. joulukuuta 2012 annetulla direktiivillä 2012/47/EU, siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta, sekä kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5. toukokuuta 2009 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 428/2009(2) ja asevientiä koskevaa yhteistä kantaa; on tyytyväinen tiedonannossa esitettyyn ehdotukseen, joka koskee virallisen raportin esittämistä Euroopan parlamentille kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan valvontajärjestelmän toiminnasta vuoden 2013 loppuun mennessä. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan unionin neuvoston tavanomaisten aseiden viennin työryhmää (COARM) selventämään, mitä sääntelykehystä olisi sovellettava kuhunkin tuote- ja teknologialuokkaan;

9.  on yhtä mieltä siitä, että on keskityttävä avaruustutkimuksen ja -innovoinnin tukemiseen seitsemännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa ja että sitä on pidettävä edellytyksenä tämän alan tulevalle kehitykselle; kannattaa myös 3 786 miljardin varaamista monivuotisessa rahoituskehyksessä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän Copernicus-ohjelmalle, jolla on määrä tuottaa luotettavia, ajantasaisia ja täsmällisiä palveluja globaalin ympäristön hallintaa varten ja jonka avulla pyritään ymmärtämään ja hillitsemään ilmastonmuutoksen seurauksia ja tukemaan kriiseihin vastaamista;

10. toteaa, että avaruusresurssien siviilikäyttöä tai mahdollisia tulevia siviilisovelluksia ei saa vähentää tai rajoittaa sillä perusteella, että niiden käyttö puolustusvoimien tarkoituksiin lisääntyy; kehottaa jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään vanhentunutta vuoden 1967 ulkoavaruussopimusta koskevan uudelleentarkastelun tai ehdottamaan uutta sääntelykehystä, jossa otetaan huomioon teknologian kehittyminen 1960-luvun jälkeen; painottaa myös, että satelliittien ja avaruusromun määrän kasvu on lisännyt yhteentörmäysten riskiä, jonka vähentämiseksi on ryhdyttävä viipymättä toimiin; pitää myönteisenä komission aloitetta ehdottaa eurooppalaisen avaruusvalvonta- ja seurantapalvelun (SST) perustamiseen ja toiminnan tukemiseen tähtäävän organisaatiokehyksen luomista; on tyytyväinen EU:n tukemaan monenväliseen aloitteeseen avaruuteen liittyvää toimintaa koskevien kansainvälisten käytännesääntöjen luomiseksi keinona ottaa käyttöön toimintaa avaruudessa sääntelevät normit, ja katsoo, että aloitteen tavoitteena on parantaa avaruustoimintaympäristön turvallisuutta ja kestävyyttä korostamalla, että avaruudessa tapahtuvassa toiminnassa on noudatettava tiukasti varotoimenpiteitä ja toimittava vastuullisuutta ja asianmukaista avoimuutta noudattaen, sillä näin voidaan rakentaa luottamusta avaruusalan toimijoiden välille maailmanlaajuisesti; katsoo, että mahdollisissa uusissa säännöksissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden näkökannat, minkä lisäksi säännösten on oltava strategisesti muotoiltuja ja avaruusalan pitkän aikavälin kehityksen huomioon ottavia, ja niillä on ehkäistävä tehokkaasti asevarustelukilpa ulkoavaruudessa sekä varmistettava kielto, joka koskee häiriöiden aiheuttamista avaruusesineille;

11. muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita, että avaruusasioita koskevaa kansainvälistä yhteistyötä on syvennettävä; kehottaa lisäämään yhteistyötä myös kumppanimaiden, kuten Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa, sillä näin voidaan vahvistaa rauhanomaista avaruusalan yhteistyötä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

6

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pino Arlacchi, Elmar Brok, Jerzy Buzek, Susy De Martini, Mark Demesmaeker, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Takis Hadjigeorgiou, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Evgeni Kirilov, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Vytautas Landsbergis, Ryszard Antoni Legutko, Sabine Lösing, Marusya Lyubcheva, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Raimon Obiols, Justas Vincas Paleckis, Pier Antonio Panzeri, Alojz Peterle, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Fiorello Provera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Werner Schulz, Sophocles Sophocleous, Laurence J.A.J. Stassen, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Eleni Theocharous, Geoffrey Van Orden, Nikola Vuljanić

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Charalampos Angourakis, Jean-Jacob Bicep, Biljana Borzan, Kinga Gál, Metin Kazak, Barbara Lochbihler, Emilio Menéndez del Valle, Norbert Neuser, Doris Pack, Jean Roatta, Potito Salatto, Marietje Schaake, Alf Svensson, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

José Manuel Fernandes, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Isabella Lövin, Antonio Masip Hidalgo, Antigoni Papadopoulou, Jarosław Leszek Wałęsa

(1)

EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.

(2)

EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

7.10.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Fabrizio Bertot, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Kent Johansson, Romana Jordan, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Angelika Niebler, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Adina-Ioana Vălean

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Badia i Cutchet, Antonio Cancian, António Fernando Correia de Campos, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Marian-Jean Marinescu, Alajos Mészáros, Mario Pirillo, Laurence J.A.J. Stassen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Ramon Tremosa i Balcells

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö