MIETINTÖ lausunnosta BERECin ja viraston arviointikertomuksesta

13.11.2013 - (2013/2053(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Salvador Sedó i Alabart

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

lausunnosta BERECin ja viraston arviointikertomuksesta

(2013/2053(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission yksiköiden 23. huhtikuuta 2013 julkaiseman valmisteluasiakirjan , joka koskee Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja sen viraston arviointikertomusta (SWD(2013)0152),

–   ottaa huomioon 19. toukokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan,

–   ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu[1],

–   ottaa huomioon sähköisen viestinnän sääntelykehyksen,

–   ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0378/2013),

A. toteaa, että sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) perustettiin edistämään teknisten ja poliittisten suuntaviivojen laatimista sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi siten, että sääntelyviranomaiset olisivat mahdollisimman riippumattomia ja että sääntelykehyksen täytäntöönpano olisi yhtenäisempää koko unionissa;

B.  panee merkille, että arviointikertomuksessa tunnustetaan BERECin ja viraston arvo erityisesti 7 artiklan 7 kohdan a alakohdan menettelyjen osalta sekä tietoverkon neutraaliuden ja kansainvälisten verkkovierailujen alalla;

C. toteaa, että BERECin ja viraston perustamisesta on kulunut vain vähän aikaa;

D. katsoo, että sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen on jatkuva prosessi, jota edesautetaan parhaiten parantamalla kaikkien yksittäisten kansallisten markkinoiden sääntelyn laatua; toteaa, että tässä työssä tehokkain ja kestävin keino (joka samalla varmistaa, että sääntelypäätöksiä pidetään kansallisilla markkinoilla legitiimeinä) on alhaalta ylös suuntautuva lähestymistapa, jota BEREC nykyisin edustaa;

E.  katsoo, että BEREC voi toimia tehokkaasti vain, jos varmistetaan sen riippumattomuus jäsenvaltioista ja unionin toimielimistä;

F.  katsoo, että kansalliset näkökohdat saattavat mutkistaa yhteisten kantojen muodostamista ja vaikeuttaa sopimukseen pääsemistä;

G. katsoo, että BERECillä on tärkeä tehtävä sen edistämisessä, että EU:n sääntelyjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, mikä on välttämätöntä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sisämarkkinoiden toimivalle kehitykselle;

H. katsoo, että viime aikoina tehdyt kansalliset aloitteet ja erityisesti menoarviointiprosessit voisivat vaikuttaa riippumattomuusperiaatteen soveltamiseen;

I.   katsoo, että kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole yhtenäisiä, kun otetaan huomioon, että niiden toimivalta on hyvin erilainen eri valtioissa, sillä jotkut vastaavat vain markkinoiden sääntelystä ja toiset markkinasääntelyn lisäksi myös muun muassa verkkoturvallisuudesta, yksityisyydestä, verkkotunnusten rekisteröinnistä, taajuusalueista ja käyttäjäpalveluista;

J.   katsoo, että BERECin virastoa ei kenties hyödynnetä nykyisin optimaalisesti;

K. panee merkille, että osalla muissa valtioissa sijaitsevista unionin virastoista on sivuyksikkö Brysselissä;

L.  panee merkille, että useimmat asiantuntijatyöryhmien kokouksista on pidetty Brysselissä tai kansallisten sääntelyviranomaisten järjestäminä, ja katsoo, että on tarpeen kehittää videoneuvottelujen järjestämistä;

M. katsoo, että kuluttajien saama hyöty on yksi sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden päätavoitteista;

N. katsoo, että BERECin tekemien Euroopan unionin laajuisten päätösten olisi luotava lisäarvoa Euroopan unionille;

1.  katsoo, että arviointikertomus on kokonaisuutena asianmukainen ja tasapainoinen;

2.  katsoo, että vaatii oman aikansa ennen kuin tarvittavan yhteistyön, yhteensovittamisen ja hallintoon liittyvien epämuodollisten näkökohtien vaikutukset tulevat täysimääräisinä näkyviin;

3.  katsoo, että BERECin ja viraston toiminnassa on silti parantamisen varaa ja myöntää käytettävissä olevien voimavarojen olevan rajallisia; tähdentää kuitenkin, että sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2009/140/EY 7/7a artiklassa tarkoitettu uusi menettely on osoittautunut toimivaksi, mikä oikeuttaa kaksitasoisen rakenteen;

4.  korostaa, että BEREC on unionin virastoista pienin – sille EU:n talousarviosta maksettava rahoitusosuus on ainoastaan 3 768 696 euroa ja sille unionin vuoden 2013 talousarviossa myönnettyjen toimien määrä on 16 – ja että sen ensisijaisena tehtävänä on tarjota hallinnollista tukea BEREC-rakenteelle, joka koostuu kansallisista sääntelyviranomaisista;

5.  palauttaa mieliin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta (COM(2007)0699 – C6-0428/2007 – 2007/0249(COD)) 29. toukokuuta 2008 annetun budjettivaliokunnan lausunnon, jossa vastustettiin uuden viraston perustamista;

6.  katsoo, että kansalliset sääntelyviranomaiset ovat tärkeitä sääntelyjärjestelmälle, sillä kansallisissa markkinoissa on muuttumattomia verkkotopologiaan liittyviä eroja, ja ne eroavat myös kuluttajakysynnässä, väestönkehityksessä jne.; korostaa, että järjestelmällisen yhteistyön takaamiseksi unionin sisällä ja näin ollen sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan itsenäisiä sääntelyviranomaisia, jotka ovat erikoistuneet aloittain ja joilla on riittävät voimavarat;

7.  katsoo, että BEREC on ratkaisevassa asemassa sääntelyjärjestelmässä kokonaisuutena, jonka tehtävä on yhdenmukaistaa kansalliset tosiseikkoihin ja sääntelyyn liittyvät erot, jotta voidaan saattaa loppuun sähköisen viestinnän sisämarkkinat;

8.  suosittelee, että BERECin asema ja etenkin sen suhde kansallisiin sääntelyviranomaisiin määritellään paremmin ja että sitä vahvistetaan laajentamalla BERECin vastuualaa, esimerkiksi arvioimalla 7/7a artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission kanssa tehtävän nykyisen yhteistyön tehokkuutta, jotta voidaan helpottaa yhteisten kantojen määrittelemistä sisämarkkinoita koskevan lähestymistavan vahvistamiseksi;

9.  katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävien parempi yhdenmukaistaminen niin, että niiden toimivalta ulotetaan relevantteihin sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden turvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyviin osa-alueisiin, voisi parantaa BERECin toimintaa ja markkinatoimijoiden ennustettavuutta;

10. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota takaamaan, että kansallisten sääntelyviranomaisten itsenäisyyttä kansallisella tasolla ja unionin tasolla vahvistetaan eikä heikennetä, sillä tämä on ainoa keino taata BERECin yleinen riippumattomuus;

11. katsoo, että BERECin ja viraston rooleja ja rakennetta pitäisi sopeuttaa sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamisen etenemisen mukaan;

12. kehottaa komissiota varmistamaan BERECin riippumattomuuden unionin toimielimistä tulevissa ehdotuksissa, jotka koskevat BERECin toimivaltaa ja tehtäviä;

13. katsoo, että BERECin on toimittava unionin kansalaisten edun nimissä ja että näin ollen olisi vahvistettava sen vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille, joka on ainoa välittömillä vaaleilla valittu unionin kansalaisten etuja edustava toimielin;

14. suosittelee, että BEREC vahvistaa sisäistä vastuuvelvollisuuttaan määrittelemällä selkeästi tavoitteensa vuosittaisessa työohjelmassaan ja esittelemällä vuosikertomuksessaan saavutuksensa ja edistymisensä näiden tavoitteiden täyttämisessä;

15. painottaa, että BERECin on yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden vuoksi parannettava asialistansa painopisteitä ja edistettävä viestintää kaikkien asianmukaisten sidosryhmien kanssa vuosittaisen työohjelman kehitysvaiheessa;

16. katsoo, että BERECillä pitäisi olla enemmän vapautta tehdä strategisia päätöksiä, mikä edellyttää muiden valmiuksien lisäksi, että BERECin olisi tuotettava omia analyysejä ja tutkimuksia, joiden perusteella nämä päätökset tehdään, jotta päätöksentekoprosessi suuntautuisi enemmän ylhäältä alas ja olisi itsenäisempää;

17. korostaa, että BERECin neuvoa-antava rooli sähköisen viestinnän alaa koskevien lainsäädäntöehdotusten valmistelutyössä olisi järjestelmällistettävä;

18. katsoo, että BERECin ulkoista viestintää tulisi selkeyttää ja parantaa, jotta voidaan kannustaa sidosryhmiä osallistumaan kaikilla tasoilla politiikan suunnitteluun;

19. suosittelee, että Brysselissä sijaitsevan Euroopan viestintähallintojen yhteistyöryhmän (IRG) rooli vakiinnutetaan ja samalla varmistetaan, että se ei mene päällekkäin BEREC‑virastolle annettujen tehtävien kanssa;

20. suosittelee, että lisätään etätyöskentelyä, videoneuvotteluja ja muiden etätyössä käytettävien sähköisen viestinnän välineiden käyttöä kustannusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi;

21. suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat BERECille ja kansallisille sääntelyviranomaisille riittävän rahoituksen;

22. katsoo, että BEREC-viraston sijainti ei ole esteenä Euroopan unionin toimielinten päivittäisen sähköistä viestintää koskevan työskentelyn seuraamiselle, mikä on erityisen tärkeää BERECille, ja että tämä ei haittaa BEREC-viraston tehokasta käyttöä edellyttäen, että lisätään sähköisen viestintäteknologian käyttöä;

23. katsoo, että BEREC-viraston tehtävää tulisi arvioida uudelleen ja tehostaa sitä ja se tulisi määritellä tarkemmin ottaen erityisesti huomioon BERECin tarkastuksesta saatavat tulokset tähän liittyen;

24. suosittelee, että tehdään tarvittavat muutokset ja arvioidaan voimavarojen tarve, jotta BEREC-virasto voisi tukea tehokkaammin ja vaikuttavammin BERECin merkittävää työtä, sen sijaan, että se tarjoaa vain hallinnollista tukea;

25. katsoo, että kaikessa BEREC-viraston sijaintia koskevassa keskustelussa tulisi ottaa huomioon kysymys sen riippumattomuudesta unionin toimielimistä ja jäsenvaltioista sekä toimielinten, virastojen ja muiden laitosten kotipaikkojen tasapuolisen jakautumisen periaatteen noudattaminen;

26. katsoo, että toimintaa on yhdenmukaistettava enemmän, jotta toimijat voivat hyödyntää paremmin mittakaavaetuja, ja että BERECillä tulisi olla merkittävä asema tässä prosessissa;

27. katsoo, että tarvitaan selkeää ja vankkaa lainsäädäntökehystä sisämarkkinoiden kehittämiseksi niin, että kilpailu lisääntyy ja kuluttajille tarjotut palvelut parantuvat;

28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 45.
• [2]  EUVL L 337, 18.12.2009, s. 337.

PERUSTELUT

Tämän asiakirjan tarkoituksena on kertoa esittelijän alustavista näkemyksistä BERECin ja viraston arviointiin (SWD(2013)152) asiaa koskevan keskustelun lisäämiseksi, jotta voidaan laatia tasapainoinen mietintö.

Esittelijä on kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että BEREC toimii yleisesti hyvin. BEREC (ja sen edeltäjät) ovat ilmeisesti mahdollistaneet kansallisten sääntelyviranomaisten keskinäisen luottamuksen syventymisen, minkä ansiosta BERECin tavoitteet on mahdollista toteuttaa tehokkaammin. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää keskustelua siitä mahdollisuudesta että BERECille ja sen rakenteelle asetetaan aiempaa laajempia sisämarkkinaorientoituneita tavoitteita. Toisaalta omia ongelmiaan tuntuvat aiheuttavan BEREC-virasto ja sen suhde BERECiin.

Toisaalta arviointikertomuksessa annetaan arvo BERECin ja viraston niiden perustamisvuodesta 2009 asti tekemälle työlle erityisesti 7 artiklan 7 kohdan a alakohdan menettelyjen osalta sekä tietoverkon neutraaliuden ja kansainvälisten verkkovierailujen alalla.

Toisaalta taas arvioinnissa osoitetaan, että edelleen on parantamisen varaa. Tämä voi johtua siitä, että BERECin perustamisesta on vain vähän aikaa (se perustettiin sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän viimeisimmän tarkistuksen tuloksena). Näyttää kuitenkin olevan mahdollista pohtia tiettyjä enemmän rakenteeseen liittyviä näkökohtia, erityisesti seuraavan sähköistä viestintää koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän yleisarvioinnin yhteydessä.

Parannettavia seikkoja

Riippumattomuus sekä kansallisten ja Euroopan unionin etujen väliset mahdolliset ristiriidat.

Arviointikertomuksen mukaan BERECin itsenäinen rooli on kyseenalainen.

BERECin riippumattomuutta on tarkasteltava a) EU:n toimielinten, b) kansallisten sääntelyviranomaisten ja c) jäsenvaltioiden (kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisen riippumattomuuden kautta) näkökulmista.

Vaikuttaa siltä, että riippumattomuus EU:n toimielimistä on jo varmaa. Syy sille, että tämä riippumattomuus on taattua, näyttäisi kuitenkin samalla kyseenalaistavan riippumattomuuden kansallisista sääntelyviranomaisista (ja niiden kautta jäsenvaltioista). Syynä on nimittäin se, että BEREC muodostuu kansallisista sääntelyviranomaisista. Tästä huolimatta BERECin on kaikessa toiminnassaan ajettava samoja tavoitteita kuin kansallisten sääntelyviranomaisten ja otettava myös EU:n laajuinen lähestymistapa käsittelemiinsä asioihin. Arvioinnin mukaan sen on edistettävä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sisämarkkinoiden parempaa toimintaa pyrkimällä varmistamaan, että sähköistä viestintää koskevaa EU:n sääntelyjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti. Tämä tuo esille kysymyksen mahdollisesta ristiriidasta kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisia markkinoita koskevan roolin ja BERECin kansainvälisiä markkinoita koskevan roolin välillä. Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla on tiettyjä etuja, sillä se takaa yhteyden takaisin kansallisiin markkinoihin päin. Joustavuus antaa kansallisille sääntelyviranomaisille mahdollisuuden ottaa huomioon kansalliset olosuhteet. Sitä vastoin kansalliset näkökohdat voivat vaikeuttaa yksimielisen kannan muodostamista ja näin heikentää selkeää EU:n sisämarkkinoita koskevaa lähestymistapaa. Viime aikoina on tehty kansallisia aloitteita, erityisesti menoarviointiprosessiin liittyen, jotka voisivat vaikuttaa riippumattomuusperiaatteen soveltamiseen.

Vastuut

Mistä BERECin tulisi olla vastuussa? BERECin on tarkoitus ilmoittaa kantansa tärkeisiin kysymyksiin, määritellä painopistealat ja neuvoa EU:n toimielimiä sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisessa. Arvioinnissa todetaan, että BERECin on oltava vastuussa omista tavoitteistaan ja ehdotetaan, että BEREC ilmoittaa seuraavaa vuotta koskevat sitoumuksensa ja kertoo yksityiskohtaisesti saavutuksistaan vuosikertomuksessa.

Sijainti

BEREC-viraston sijainti voi olla esteenä Euroopan unionin toimielinten päivittäisen sähköistä viestintää koskevan työskentelyn seuraamiselle, vaikka sähköinen viestintä on erityisen tärkeä mielenkiinnonkohde BERECille.

Lähestymistavat

Mietintöluonnoksessa BERECin ja viraston arviointia koskevasta lausunnosta voidaan katsoa olevan kaksi pääasiallista lähestymistapaa.

Staattinen lähestymistapa

Jos ollaan sitä mieltä, että BERECin nykyinen rakenne on hyvin määritelty ja onnistunut eikä suuria muutoksia tarvita, voidaan puuttua vain kysymyksiin, joihin voidaan tehdä vähittäisiä muutoksia puuttumatta nykyiseen rakenteeseen. Muutoksilla pyrittäisiin pääasiassa ratkaisemaan tehottomuutta, esimerkiksi selkeyttämällä BEREC-viraston käyttöä, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään liittyviä rooleja sekä BERECin asemaa tietyissä kysymyksissä.

Evolutiivinen lähestymistapa

Lähestymistavan mukaan ollaan sitä mieltä, että BERECin rakenne on onnistunut, mutta se voitaisiin määritellä tarkemmin. Mietinnössä voitaisiin siinä tapauksessa ehdottaa joitain muutoksia ilman, että kajottaisiin perusrakenteeseen. Voitaisiin mahdollisesti antaa lisää vapauksia sääntelyelimelle strategisten päätösten tekemisessä, jotta päätöksentekoprosessi suuntautuisi enemmän ylhäältä alas ja BERECin jo vakiintunut näkyvyys Brysselissä vahvistuisi.

Molemmissa lähestymistavoissa on kysymys BEREC-virastosta sekä sen roolista, tehokkuudesta ja sijainnista. Arviointikertomuksessa todetaan, että viraston roolia ei ole muutettu. Sen tarkoitus on joko toimia puhtaasti hallinnollisena apuna tai se ottaa näkyvämmän roolin BERECin työn laatimisessa ja toimittamisessa. Tämä kysymys on sekä rakenteellinen – viraston rooli BERECiä koskevassa asetuksessa – että käytännöllinen siinä mielessä, että se liittyisi läheisesti viraston houkuttelevuuteen erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaamiseksi ja säilyttämiseksi, mihin puolestaan voidaan vaikuttaa viraston sijainnilla. Tehokkuuden osalta BEREC-viraston on noudatettava samoja monimutkaisia menettelyjä kuin sitä paljon suurempien virastojen. Henkilöstötaulukon mukaan virastossa on 28 virkaa, joista 24 on täytetty 31. joulukuuta 2012 lähtien.

Arviointikertomuksen mukaan 11 virkaa on varattu viraston omaan hallinnolliseen tukeen ja vain seitsemästä kahteentoista virkaa voidaan käyttää BERECin ja sen yhdentoista asiantuntijatyöryhmän tukemiseen. On myös huomautettava, että vaikka virastoa oli varauduttu käyttämään kokoustiloina Riikassa vuonna 2012, kaikki asiantuntijaryhmien kokoukset pidettiin joko Brysselissä tai kansallisten sääntelyviranomaisten järjestäminä. Vuoden aikana seitsemästä kahteentoista BEREC-viraston henkilökunnan jäsentä, jotka avustivat asiantuntijatyöryhmiä, osallistuivat 103 asiantuntijatyöryhmäkokokseen ja matkustivat säännöllisesti Brysseliin.

On todettava, että myös kansalliset sääntelyviranomaiset toimivat Euroopan viestintähallintojen yhteistyöryhmässä

(IRG). Belgian lainsäädännön alaisuudessa toimivan IRG:n sihteeristö on Brysselissä ja siellä on kaksi työntekijää (joita unionin säännöt ja menettelyt, joita BEREC-viraston on noudatettava, eivät koske). IRG:n sihteeristö tuo BERECille näkyvyyttä Brysselissä.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.10.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

lausunnosta BERECin ja viraston arviointikertomuksesta
(2013/2053(INI))

Valmistelija: Jutta Haug

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) virasto on unionin virastoista pienin – sille EU:n talousarviosta maksettava rahoitusosuus on ainoastaan 3 768 696 euroa ja sille unionin vuoden 2013 talousarviossa myönnettyjen toimien määrä on 16 – ja että sen ensisijaisena tehtävänä on tarjota hallinnollista tukea BEREC-rakenteelle, joka koostuu kansallisista sääntelyviranomaisista;

2.  muistuttaa, että neuvosto pitää EU:n virastojen toimipaikkaa valitessaan liian usein perusteena joidenkin jäsenvaltioiden intressejä sen sijaan, että valinta perustuisi objektiivisiin ja taloudellisiin kriteereihin ja käytettävissä olevaan kapasiteettiin liittyviin käytännön näkökohtiin;

3.  muistuttaa syrjäisen sijaintipaikan kielteisistä sivuvaikutuksista, kuten siitä, että sijaintipaikalle on heikot liikenneyhteydet, henkilöstön jäsenten lapsille on harvoin riittävästi soveltuvia koulunkäyntimahdollisuuksia, puolisoiden mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat riittämättömät, sosiaaliturvan ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus puolisoille ja lapsille on riittämätön ja virkamatkakustannukset ovat korkeat, minkä vuoksi pätevää henkilökuntaa on vaikea saada;

4.  toteaa lisäksi, että kaupungeissa, joissa ei ole muita EU:n toimielimiä tai elimiä, sijaitseville pienille virastoille aiheutuu moitteettoman varainhoidon varmistamiseen liittyviä lisäongelmia, koska niillä ei ole kumppaneita, joiden kanssa jakaa hallintoresursseja tai tehdä muunlaista yhteistyötä, joten ne eivät pysty saamaan aikaan synergiaa;

5.  palauttaa mieliin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustamisesta (COM(2007)0699 – C6‑0428/2007 – 2007/0249(COD)) 29. toukokuuta 2008 annetun budjettivaliokunnan lausunnon, jossa vastustettiin uuden viraston perustamista;

6.  ehdottaa, että arviointiprosessin yhteydessä tarkastellaan uudelleen sekä toimipaikan valintaa että päätöstä sellaisen viraston perustamisesta, jonka perimmäisenä tehtävänä on toimia BERECin sihteeristönä; pitää sen vuoksi aiheellisena keskustella mahdollisuudesta joko perustaa BEREC-sihteeristö komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastoon, koska siten voitaisiin välttää erillisen viraston rakenteeseen liittyvät yleiskustannukset ja säästää unionin talousarviovaroja, tai muuttaa BEREC unionin toimielimistä ja jäsenvaltioista riippumattomaksi elimeksi, jolla olisi todelliset kattavat valtuudet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.10.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zuzana Brzobohatá, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Lucas Hartong, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Jan Mulder, Vojtěch Mynář, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Andrej Plenković, Alda Sousa, Oleg Valjalo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Da Graça Carvalho, Paul Rübig, Georgios Stavrakakis

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	5.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Vladimir Urutchev
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jerzy Buzek, Ioan Enciu, Andrzej Grzyb, Roger Helmer, Seán Kelly, Bernd Lange, Zofija Mazej Kukovič, Franck Proust, Algirdas Saudargas
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Nikos Chrysogelos