MIETINTÖ älykkäiden verkkojen kehittämisen paikallisista ja alueellisista seurauksista

10.1.2014 - (2013/2128(INI))

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Elisabeth Schroedter
Valmistelija (*):
Marita Ulvskog, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

Menettely : 2013/2128(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0019/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0019/2014

Keskustelut :

PV 03/02/2014 - 20
CRE 03/02/2014 - 20

Äänestykset :

PV 04/02/2014 - 8.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0065

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

älykkäiden verkkojen kehittämisen paikallisista ja alueellisista seurauksista

(2013/2128(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174, 175, 176, 177, 178 ja 191 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan,

– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen pöytäkirjan N:o 26,

– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013[1],

– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013[2],

– ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013[3],

– ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävästä määrärahasta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1298/2013[4],

– ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013[5].

– ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta yhtymien perustamisen ja toteuttamisen selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013[6],

– ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY [7],

– ottaa huomioon yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (2008/C 82/01),

– ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 muuttamisesta 22. heinäkuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 734/2013[8],

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä”[9],

– ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Älykkäät verkot: innovoinnista käyttöönottoon” (COM(2011)0202),

– ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY[10],

– ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU[11],

– ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Energian sisämarkkinat toimiviksi” (COM(2012)0663),

– ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Uusiutuva energia: merkittävä tekijä Euroopan energiamarkkinoilla” (COM(2012)0271),

– ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 julkaistun komission vihreän kirjan ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030” (COM(2013)0169),

– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Mikrotuotanto – pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto”[12],

– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan ja sen toimijoiden roolista Euroopan uuden energiapolitiikan täytäntöönpanossa[13],

– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman osana koheesiopolitiikkaa toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja vaikutuksesta[14],

– ottaa huomioon 25. tammikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus) (COM(2012)0011),

– ottaa huomioon 14. marraskuuta 2008 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Regions 2020: An assessment of future challenges for EU Regions’ (SEC(2008)2868),

– ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

– ottaa huomioon tausta-asiakirjan, joka sisältää ehdotuksen komission asetukseksi (EU) N:o .../.., annettu XXX, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A7-0019/2014),

A. katsoo, että monet esimerkit parhaista käytännöistä, esimerkiksi Burgenlandin alue, ”MaRes-hanke (Makaronesian tutkimusstrategia) ja Green Islands -hanke, Energy Valley Alankomaissa, Regenerative Model Region Harz Saksassa, Hostětín Tšekin tasavallassa, Orkneyn uusiutuvan energian mikrotuotantoa koskeva hanke Skotlannissa sekä komission Concerto-aloitteessa pilottihankkeita toteuttavat kaupungit ja yhteisöt tai energian tehokasta käyttöä ja hajautettua energiantuotantoa koskeva CO-POWER-aloite, osoittavat, että paikallisista yhteisöistä ja kansalaisista voi tulla ”tuottajakuluttajia”, jotka tuottavat energiaa omaan tarpeeseensa, myyvät energiaa myös verkkoon ja hyödyntävät net metering -menettelyä (tuotettu ylijäämä vähennetään sähkölaskusta), toimivat virtuaalisissa voimalaitoksissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa, saavuttavat suurimman hyödyn ottamalla kaikki toimijat mukaan alueellisten toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, edistävät aktiivista osallistumista ja tietojenvaihtoa sekä kehittävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon sisällytetään muita energiaan liittyviä aloja, kuten liikenne ja asuminen, ja jossa hyödynnetään älykkäitä rahoitustukijärjestelmiä ja luodaan uusia työpaikkoja;

B. muistuttaa hyväksyneensä mietintöjä, jotka koskevat EU:n koheesiopolitiikan ja sen toimijoiden roolia Euroopan uuden energiapolitiikan täytäntöönpanossa ja osana koheesiopolitiikkaa toteutettujen energiatehokkuustoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja vaikutusta;

C. ottaa huomioon, että älykkäiden energiajärjestelmien käytön yhteydessä kerätyt henkilötiedot ovat erittäin arkaluonteisia, koska niitä voidaan käyttää kuluttajakäyttäytymistä koskevien tietojen saamiseen, ja siksi kyseisille tiedoille on varmistettava erityinen suoja;

Uusia mahdollisuuksia alueelliselle taloudelle

1. panee tyytyväisenä merkille, että energian tuotantoa ja kulutusta koskeva ajattelutapa on muuttunut ja alueet ovat siirtyneet jäykästä, peruskuormalogiikkaan perustuvasta perinteisestä mallista vaihtelevaan ja hajautettuun paikallistuotantoon, jossa pienimuotoisen uusiutuvan energian osuus on suuri, tuotanto on joustavaa ja kysynnän mukaista ja varastointi jakautuu laajalle alueelle; katsoo, että kestävän kehityksen säilyttämiseksi ja tulevaisuuden kysynnän vaatimuksiin vastaamiseksi on edistettävä uusia energiantuotannon ja -kulutuksen malleja, jotka perustuvat hajautettuun paikallistuotantoon; korostaa, että ajattelutavan muuttamiseen tarvitaan älykäs verkko, jonka täytäntöönpano olisi sisällytettävä monialaisen ja kattavan lähestymistavan mukaisesti alueelliseen kehitykseen, jotta alueet saavat siitä parhaimman mahdollisen hyödyn ja parhaat mahdolliset markkinamahdollisuudet ja jotta voidaan saavuttaa kestävyyttä, kasvua ja innovointia koskevat tavoitteet;

2. palauttaa mieliin, että monilla EU:n alueilla on laadittu unionin nykyisen kehyksen puitteissa hankkeita, joilla edistetään toisaalta tiettyjen alojen välisiä synergioita ja toisaalta energiankäytön kestävyyttä ja uusiutuvia energialähteitä ja joilla julkiset ja yksityiset kumppanit pyrkivät yhteistyössä selvittämään alueen energia-alan kasvumahdollisuuksia ottamalla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI‑rahastot) varat käyttöön aikaisessa vaiheessa, kohdentamalla kumppanuudet alueelliselle, paikalliselle, kansalliselle ja EU:n tasolle sekä hajauttamalla täytäntöönpanostrategian tehokkaasti käytettävissä olevien paikallisten energiaresurssien hyödyntämiseksi;

3. korostaa älykkäiden verkkojen lukuisia etuja, sillä niiden ansiosta voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä, lisätä uusiutuvan energian ja hajautetun tuotannon osuutta, varmistaa toimitusvarmuus kotitalouksille, luoda edellytykset sähkön tehokkaalle käytölle liikenteessä, auttaa kuluttajia muuttamaan kulutuskäyttäytymistään niin, että he hyötyvät edullisimmista hinnoista ja säästävät samalla energiaa parantamalla siten energiatehokkuutta, sekä säästää sähköä ja alentaa sähköverkkoihin tehtäviä kalliita investointeja käyttämällä energiaa tuotantohuippujen ulkopuolella sekä vauhdittaa EU:n teknologista innovointia ja kehittämistä; painottaa, että kansalaisten on osallistuttava kaikkiin vaiheisiin, myös sellaisen kehittyneen mittausjärjestelmän käyttöönottoon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun, sekä jakeluverkonhaltijoiden ja älyverkkoteknologian toimittajien suunnittelemiin toimiin; huomauttaa myös, että älykkäiden verkkojen käyttö vähentää merkittävästi energian siirtoon ja jakeluun liittyvää energiahäviötä; painottaa, että automaattista verkon uudelleenkonfigurointia voidaan käyttää häiriöiden estämiseksi tai korjaamiseksi sen itse korjautuvan saannon ansiosta; panee kuitenkin merkille, että monilla alueilla kansallisissa tukijärjestelmissä ei aseteta etusijalle tehokkaimpia keinoja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden hyödyntämiseksi kotitalouksissa;

4. korostaa tässä yhteydessä mahdollisuutta tehdä energiaverkkoon maantieteellisiä (tai alueellisia) muutoksia ja edistää älykkäitä verkkoja epäsuotuisilla alueilla, muun muassa syrjäisimmillä alueilla sekä reuna- ja saarialueilla, jotka voivat kehittyä energiankuluttajista energiantuottajiksi ja saada tällä tavoin merkittäviä taloudellisia kilpailuetuja, samalla kun turvataan energian toimitusvarmuus sekä älykkäiden verkkojen käyttöönotto ja käyttö; panee merkille, että erityisesti älykkäiden verkkojen käyttöönotto ja toiminta tarjoavat mahdollisuuksia näille alueille, jotka voivat laskea energiakustannuksiaan;

5. huomauttaa, että verkkoinfrastruktuuri, verkon hallinnointi ja markkinasäännöt on mukautettu fossiilisia polttoaineita käyttävien ja ydinvoimaloiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin ja että tämä on kilpailuhaitta uusiutuvien energialähteiden kaltaisille uusille teknologioille;

6. kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikallisiin älykkäisiin verkkoihin harkiten perusteellisesti investointien lisäämistä käyttämällä ERI-rahastoja ja yksityisiä investointeja kannustavia rahoitusvälineitä sekä ottamaan huomioon kunkin alueen ympäristölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset tarpeet ja erityisominaisuudet, koska kaikille alueille soveltuvaa yksittäistä ratkaisua ei ole; kehottaa toimimaan paikallisella ja alueellisella tasolla joustavasti sellaisten esteiden vähentämiseksi, jotka vaikeuttavat energiantuotantoa ja -varastointia myös yli rajojen koskevien toimenpiteiden ja energiatehokkuutta edistävien toimenpiteiden yhdistämistä, sekä työskentelemään yhdessä muiden alojen, kuten tieto- ja viestintätekniikan alan sekä liikennealan, kanssa; korostaa tässä yhteydessä, että pumppausvarastointi yhdistettynä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen on tärkeää;

7. painottaa, että älykkäiden verkkojen käyttöönotto edellyttää vakaata pitkän aikavälin toimintakehystä; kehottaa komissiota ehdottamaan vuodelle 2030 kunnianhimoisia strategioita, toimintapolitiikkoja ja tavoitteita, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä sekä kasvihuonekaasupäästöjä, jotta investoijille ja alaan liittyville teollisuudenaloille tarjotaan varmuus tulevasta ja edistetään älykästä energiajärjestelmää;

8. palauttaa mieliin, että useimmissa energia-alan etenemissuunnitelman 2050 skenaarioissa uusiutuvan energian hajautetun tuotannon asianmukainen integrointi ei onnistu, ellei kehitetä paikallisia ja alueellisia älykkäitä sähkönjakeluverkkoja erityisesti sen vuoksi, että niillä luodaan tieto- ja virtalähdeyhteyksiä paikallisten sosioekonomisten kehitysalueiden välillä, mikä mahdollistaa joustavan hallinnoinnin ja tarvittavan tuen vaihteleville energialähteille; kehottaa siksi korostamaan enemmän jakeluverkkojen merkitystä; korostaa kuitenkin, että älykkäiden verkkojen kehittäminen edellyttää tehokasta energiansiirtoa tuotantopaikalta lopulliseen käyttöpaikkaan; toteaa lisäksi, että älykkäiden verkkojen tarjoama lisäarvo kasvaa edelleen, koska niillä luodaan paljon laajemmin yhteyksiä esimerkiksi kansallisessa tai jopa EU:n mittakaavassa, ja että sähkön kysynnän ohjaaminen tässä mittakaavassa tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia käyttää kulutuksen vähentymisen tarjoamaa kysyntäjoustoa (tai hyödyntää kulutuslähteitä), kun paikallinen tuotanto on liian alhainen (tai kun sitä on liikaa);

9. vaatii EU:n sisämarkkinoita koskeviin asetuksiin ja direktiiveihin joustavampaa lähestymistapaa, jotta vähennetään esteitä aluekohtaisilta ratkaisuilta, jotka koskevat energian tuotantoon, toimitukseen ja varastointiin sekä energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ja niiden yhdistelmiä, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimukset ja valtioiden rajat ylittävät hankkeet mukaan luettuina;

Älykkäät energiajärjestelmät

10. korostaa, että älykkäiden verkkojen onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi on kehitettävä alueille ja paikallisyhteisöille suunnattuja älykkäitä energiajärjestelmiä koskeva strategia, jossa älykkäät verkot liitetään osaksi alueellista energiajärjestelmää, uusiutuville energialähteille varataan merkittävä osuus ja tuotantokapasiteettia hajautetaan ja joka kattaa kysynnänhallinnan, energiatehokkuustoimenpiteitä, energiasäästöjen lisäämisen, älykkäitä varastointiratkaisuja, liikennealan (sähköisen liikenteen) sekä vaihdon lisäämisen naapuriverkkojen kanssa;

11. panee merkille, että älykkäät mittarit mahdollistavat kaksisuuntaisen viestinnän, mikä mahdollistaa tarkan laskutuksen kuluttajille ja lisää kysyntäpuolen osallistumista, kun kuluttajat mukauttavat kulutustottumuksiaan energiantuotannon huippujen ja aallonpohjien mukaan; korostaa, että kansalaisten olisi saatava täysi hyöty älykkäästä energiajärjestelmästä ja että kansalaisten omistajuus lisää tehokasta käyttäytymistä ja siten yleisesti suurempaa energiansäästöä avointen käytäntöjen kautta; korostaa, että paikallisten, alueellisten tai kansallisten viranomaisten palveluntarjoajina jakeluverkonhaltijat ovat vastuussa tämän yleishyödyllisen palvelun saatavuuden takaamisesta kaikille varmistamalla verkkoturvallisuus ja verkon vakaus;painottaa, että kaikilla kansalaisilla olisi oltava suora pääsy kulutusta ja tuotantoa koskeviin tietoihin, jotta voidaan varmistaa älykkään verkon tehokas, turvallinen ja varma toiminta; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että sähköiset laitteet (muun muassa varsinkin pesukoneet, astianpesukoneet, lämpöpumput ja lämpöakut) pystyvät toimimaan yhdessä älymittarien kanssa siten, että kuluttajille tarjotaan kaikkein edullisimpia hintoja;

12. kehottaa komissiota ja sen älykkäitä verkkoja käsittelevää erityisryhmää saattamaan ajan tasalle tällä hetkellä käytössä olevan älykkäiden verkkojen määritelmän ja laajentamaan sitä niin, että älykäs energiajärjestelmä sisällytetään siihen; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia hallinnoimaan energiankulutusta ja kuormituksen purkua ja työskentelemään älykkääseen energiajärjestelmään perustuvien alueellisten strategioiden hyväksymiseksi;

13. tähdentää, että älykkäiden verkkojen taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi alueiden on yhdistettävä toisiinsa suorat ja välilliset hyödyt sekä liitettävä energia-ala useisiin muihin aloihin, erityisesti asumiseen ja liikenteeseen, mutta myös ympäristöalaan, kaupunkisuunnitteluun, sosiaaliseen osallisuuteen, jätehuoltoon ja rakennusalaan, jotta saavutetaan energiansäästötavoitteet ja samalla mahdollisimman mittava taloudellinen hyöty ja tasapainotetaan alueen energian tarjontaa ja kysyntää;

14. kehottaa kannustamaan innovaatiota ja lisäämään investointeja tieto- ja viestintätekniikan alalla ja vastaamaan näin älyteknologian tärkeimpiin haasteisiin, joihin kuuluu teknologian yhteentoimivuus nykyisen verkon kanssa, sekä sääntelyyn liittyviin haasteisiin; kehottaa komissiota sekä kansallisia ja alueellisia toimijoita luomaan myönteiset sääntely- ja investointikehykset yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen kehittämiseksi;

Myönteiset vaikutukset paikalliseen työllisyyteen

15. kannustaa kaikkia alue- ja paikallisviranomaisia tarkastelemaan älykkäiden energiajärjestelmien hyötyjä ja investoimaan näihin järjestelmiin mahdollisina paikallisten vihreiden ja kestävien työpaikkojen luojina; korostaa, että rakennusteollisuus on yksi tärkeimpiä aloja, jonne syntyy työpaikkoja paitsi älykkäisiin energiaverkkoihin tehtävien suorien investointien ansiosta myös EU:n teknologiakehityksen, innovoinnin ja pienten ja keskikokoisten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyvyn sekä energiatehokkuustoimiin ja korjauksiin tehtävien investointien ansiosta esimerkiksi asuntotuotannon alalla sekä mukauttamalla rakennusteollisuus uusiin teknisiin sovelluksiin energiatehokkaiden asuntojen rakentamista varten;

16. korostaa, että älykkäiden verkkojen käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä ja pääasiassa pk-yrityksistä koostuvan EU:n sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alan teknologiantarjoajien maailmanlaajuista teknologiajohtajuutta;

17. kehottaa kaikkia alueita tarkastelemaan investoimista näissä uusissa työpaikoissa tarvittavaan ammattitaitoon ja koulutukseen ja ottamaan huomioon, että merkittävä määrä uusia paikallisia työpaikkoja voidaan luoda myös tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja liikenteen aloilla sekä aloilla, jotka toimittavat älykkäitä laitteita, infrastruktuureja ja palveluja esimerkiksi uusia laitoksia varten, ja myös välttämään erikoistuneen työvoiman puute ja mahdollistamaan sopeutuminen uusiin tarpeisiin, jotka johtuvat uusien ammattien syntymisestä asianomaisille aloille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita tukemaan uusiutuvien energiamuotojen alalla akateemisen ja ammatillisen tason koulutusaloitteita, joita voisivat olla ympäristötekniikan koulutusohjelmat ja uusien oppisopimusten kehittäminen esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmien asentajille; korostaa, että alueet, jotka toteuttavat onnistuneesti älykkään energiajärjestelmän, voivat houkutella uusia työpaikkoja alueelle perustamalla tähän alaan erikoistuneita teknillisiä korkeakouluja ja tarjoamalla niissä alan erikoiskoulutusta; kehottaa alueita tekemään yhteistyötä älykkään erikoistumisen alalla ja suhtautuu myönteisesti ohjelmiin, joissa tietämystä jaetaan alueiden välillä ja rajojen ylitse; kiinnittää huomiota aloitteisiin, joihin Euroopan teknologiainstituutti pyrkii osaamis- ja innovaatioyhteisön InnoEnergy välityksellä ja jotka koskevat älykkäiden verkkojen tutkimusta ja kehittämistä ja ammattilaisten kouluttamista tällä alalla; kiinnittää myös huomiota uusiin mahdollisuuksiin alueellisten innovaatiojärjestelyiden luomiseksi;

18. korostaa, että älykkäisiin energiajärjestelmiin tehtävät julkiset investoinnit, muun muassa ERI-rahastojen kautta tehtävät investoinnit, voivat edistää mahdollisuuksia luoda paikallisia kestäviä työpaikkoja, luoda synergia- ja kerrannaisvaikutuksia työllisyyteen sekä tarjota pitkän aikavälin paikallista hyötyä alueille talouden, yhteiskunnan ja ympäristön aloilla, ja lisäksi niitä voidaan käyttää välineenä vastattaessa taloudellisiin haasteisiin erityisesti kriisistä kärsivien maiden alueilla;

Kansalaisten rooli

19. painottaa, että älykkään energiajärjestelmän menestys, joka käy ilmi parhaita käytäntöjä ja esimerkkitapauksia koskevista tutkimuksista, perustuu usein paikalliseen omistukseen, jossa omistajia ovat yksittäiset kansalaiset, osuuskunnat, paikallisyhteisöt tai edellä mainitut toimijat yhdessä; toteaa, että tämäntyyppinen omistus lisää investointien hyväksymistä kaikilla älykkäiden energiajärjestelmien osa-alueilla; korostaa, että kansalaisille on annettava laadukkaampia tietoja ja kannustimia, kuten dynaamisia hinnoittelumekanismeja ja asianmukaisia tieto- ja viestintätekniikan välineitä, jotta he voivat osallistua älykkäiden energiainfrastruktuurien, tuotannon sekä energia- ja sähköverkon suunnittelun ja energian jakelun kaikkiin vaiheisiin;

20. korostaa, että älykkäiden verkkojen teknisen luonteen vuoksi on tärkeää tiedottaa käyttäjille ja lisätä heidän tietoisuuttaan, jotta heistä tulee asiantuntevia tuottajakuluttajia, jotka ovat tietoisia näiden verkkojen tarjoamista mahdollisuuksista ja erityisesti niiden yhteydestä älykkäisiin mittareihin; korostaa, että on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta keskiasteen ja ammattikoulutuksen alan oppilaisiin suunnatuilla opetusohjelmilla;

21. kehottaa komissiota poistamaan paikallisen omistuksen esteet sekä sääntelyyn liittyvät ja lainsäädännölliset haasteet voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä ja erityisesti valtiontukisäännöistä; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan paikallisia energiansyöttömahdollisuuksia ja paikallisen energian jakamista, eikä ainoastaan kaksisuuntaisesti verkon ja loppukuluttajan välillä vaan myös yli rajojen ja loppukuluttajina olevien eri yksiköiden välillä, ja kannustamaan tällä tavoin energiantuotannon paikallista omistusta ja paikallisesti tuotetun energian jakamista;

22. painottaa, että älykkäiden energiajärjestelmien täytäntöönpano muuttaa merkittävästi yksityistä ja julkista sektoria, sillä sähkön toimitus yhdistetään tietojen keruuseen ja välitetään tosiaikaisesti; vaatii sen vuoksi kaikille tasoille avoimia menettelyjä, joissa ovat osallisina kaikki toimijat, mukaan luettuina kansalaiset, liikeyritykset, teollisuus, paikallisviranomaiset, jakeluverkonhaltijat, siirtoverkonhaltijat, paikalliset ja alueelliset tietosuojaviranomaiset tai oikeusasiamiehet sekä älyverkkoteknologian toimittajat;

Tietosuoja ja yksityisyys

23. korostaa, että älykkäissä energiajärjestelmissä käsitellään suuria henkilötietomääriä ja monia käyttäjäprofiileja ja että tietoturvaloukkausten riski on niissä suuri; korostaa, että älykkäiden mittareiden on noudatettava erittäin tiukkoja tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia normeja ja että kansalaisilla on oltava valta päättää verkonhaltijoille annettavista tiedoista ja valvoa niitä energiantoimitukselle ehdottomasti tarpeellisten vähimmäistietojen lisäksi; ottaa huomioon huolen erityisesti älykkäiden verkkojen turvallisuudesta ja älykkäiden mittareiden hyödystä kuluttajille ja kehottaa arvioimaan perusteellisemmin tätä alaa sekä jatkamaan tutkimuksia älykkäisiin mittareihin liittyvästä tietosuojasta ja yksityisyydestä; painottaa siksi, että henkilötiedot on suojattava poikkeuksetta niin, että ne pysyvät suojattuina ja turvattuina; korostaa lisäksi, että tietoturvallisuus on integroitava älykkäiden verkkojen käyttöönottostrategioihin;

24. korostaa tarvetta parantaa tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevaa sääntelyä ja käytäntöjä, kun älykkäitä mittausjärjestelmiä asennetaan; korostaa, että kaikkien verkkoon liitettyjen henkilöiden ja kotitalouksien tietosuojan ja yksityisyyden takaaminen on välttämätöntä älykkäiden verkkojen toiminnalle ja käyttöönotolle; painottaa, että kerättyjä tietoja olisi käytettävä ainoastaan sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tietosuojasääntöjen täytäntöönpanosta ja samalla ylläpitämään ja kehittämään synergiavaikutusta tietoliikenne- ja energiaverkkojen välillä sekä suojaamaan yksilöiden oikeudet tällä alalla; korostaa, että tietojen keräämiseen älykkäitä energiajärjestelmiä varten on laadittava normeja, joilla varmistetaan, että vain oleellisia tietoja välitetään sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi ja että niitä ei luovuteta edelleen kolmansille osapuolille, ja joilla taataan asiakkaiden oikeus kerättyjen tietojen tarkasteluun ja poistamiseen, jos tiedot eivät ole enää tarpeellisia tarkoitukseen, jota varten ne kerättiin tai käsiteltiin muulla tavoin, sekä joilla varmistetaan, että kansalaisilla säilyy omistusoikeus heitä koskeviin tietoihin ja päätösvalta siitä, kenelle he myöntävät oikeuden käyttää näitä tietoja;

25. kehottaa komissiota antamaan lisäohjeistusta siitä, miten älykkäitä verkkoja koskevaa henkilökohtaista ja muuta kuin henkilökohtaista tietoa olisi käytettävä EU:n tarkistetun tietosuojalainsäädännön perusteella, ja sovituista säännöistä, jotka koskevat näiden tietojen omistajuutta ja hallinnointia jakeluverkonhaltijoissa, toimittavissa elimissä tai muissa kaupallisissa elimissä;

Tarvittavat puitteet onnistuneita älykkäitä energiajärjestelmiä varten

26. kehottaa komissiota toteuttamaan toimia älykkäiden verkkojen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja keskittymään erityisesti edistämään investointeja ja taloudellisia kannustamia tällä alalla, kehittämään teknisiä standardeja, varmistamaan kuluttajien tietosuoja, luomaan sääntelypuitteet, joilla tarjotaan kannustimia älykkäiden verkkojen käyttöönotolle, takaamaan avoimet ja kilpailukykyiset vähittäismarkkinat kuluttajien edun varmistamiseksi sekä tarjoamaan jatkuvaa tukea teknologian ja järjestelmien innovoinnille;

27. korostaa, että vuosia 2014–2020 koskevissa uusissa ERI-rahastoasetuksissa jäsenvaltiot velvoitetaan keskittämään ERI-rahastojen varoja älykästä, kestävää ja osallistavaa Eurooppaa edistäviin investointeihin; panee merkille, että taloudellisen kehitystasonsa mukaisesti alueiden on varattava maaseuturahaston varoista tietty, jopa vähintään 20 prosentin suuruinen, vähimmäisosuus energiansiirtoon tehtäviin investointeihin keskittyen erityisesti älykkäisiin verkkoihin, uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoon ja jakeluun, energiatehokkuuteen, energiasäästöihin, yhdistettyyn lämpö- ja sähköenergian tuotantoon, vähähiilisiin strategioihin, joissa keskitytään ennen kaikkea kaupunkialueisiin, sekä älykkäistä verkoista saatavan energian jakeluun; korostaa, että julkinen rahoitus on edelleen keskeisessä asemassa kannustettaessa yksityisiä investointeja älykkäitä verkkoja koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä demonstrointihankkeisiin; toteaa, että myös koheesiorahastosta on mahdollista tehdä investointeja tällä alalla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä uutta mahdollisuutta mahdollisimman hyvin; korostaa, että niiden investointien puitteissa, joita keskittämisvelvoite ei koske, Euroopan aluekehitysrahasto voi tukea myös älykkäiden energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmien kehittämistä sekä uusiutuvien energialähteiden hajautetun tuotannon integroimista;

28. painottaa, että ERI-rahastot toimivat investoinnin kannustimina ja että koska useat alueelliset tasot ovat mukana rahoituksessa ja päätöksentekoprosessissa, monitasoisella hallinnolla on tärkeä asema menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta; panee tyytyväisenä merkille Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman tarjoamat uudet rahoitusmahdollisuudet;

29. panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyville yhteisen edun mukaisille älykkäitä verkkoja koskeville hankkeille annetun suuren painoarvon mutta pitää valitettavana, että nykyiseen kaksivuotiseen luetteloon on sisällytetty ainoastaan kaksi älykkäitä verkkoja koskevaa hanketta; korostaa, että jakeluverkkotason älykkäitä verkkoja koskevat hankkeet on otettava huomioon; korostaa, että infrastruktuurihankkeiden on täytettävä kestävyyttä ja kilpailukykyä koskevat kriteerit ja että niiden on perustuttava integroituun lähestymistapaan, joka takaa jakeluverkon haltijoiden osallistumisen niihin; painottaa myös, että Välimeren alueella on tärkeää kehittää pohjoisen ja etelän välisiä energiaverkkojen yhteenliitäntöjä;

30. kehottaa komissiota vähentämään älykkäisiin energiajärjestelmiin tehtävien investointien esteitä ja laajentamaan erityisesti valtiontukiuudistuksiin liittyvää poikkeusta niin, että julkiset tuet sallitaan kaikilla alueellisten ja paikallisten älykkäiden energiajärjestelmien osa-alueilla monialaiset investoinnit ja toimet mukaan luettuina; kehottaa sisällyttämään älykkäät energiajärjestelmät yhdeksi tukimuodoksi tulevaan komission asetukseen tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ja sellaisten asetusten mukauttamisesta, jotka koskevat muita ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvia tukiryhmiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa älykkäiden energiajärjestelmien kehittämisen kanssa;

31. korostaa, että älykkään infrastruktuurin yhteentoimivuudella on keskeinen merkitys, koska sääntelyn epävarmuus ja erilaiset standardit hidastavat älykkään infrastruktuurin leviämistä; kehottaa siksi lisäämään yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välillä; korostaa, että avoimia standardeja tarvitaan yhteentoimivuuden helpottamiseksi sekä teknologiakehityksen ja teknologian käyttöönoton nopeuttamiseksi;

32. kehottaa komissiota toteuttamaan toimia poistaakseen keskeiset esteet, joita ovat yhteentoimivuuden ja standardoinnin puute (standardoidun helpotetun käyttöönoton eli plug and play -järjestelmän avulla olisi mahdollista vähentää kustannuksia ja sallia myös pienten hajautettujen energiaresurssien – Distributed Energy Resources, DER, tai pienten DR-sovelluksien – liitettävyys), uusiin älykkäisiin verkkosovelluksiin liittyvien roolien ja vastuualojen epäselvyys, kustannuksien ja hyödyn jakamiseen ja sen seurauksena myös uusiin liiketoimintamalleihin liittyvä epävarmuus ja kuluttajien haluttomuus osallistua testeihin; katsoo, että tämän lisäksi EU:n sääntelyyn liittyvät järjestelyt saattavat haitata merkittävästi hankkeiden tuloksien toistettavuutta eri maissa;

33. palauttaa mieliin eurooppalaisen älykkään verkon käyttöönoton tukemiseksi vuonna 2011 annetun standardointia koskevan toimeksiannon (Standardization Mandate), joka oli tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2012; suhtautuu myönteisesti toimeksiannon myötä saavutettuun edistykseen mutta painottaa, että on toteutettava lisätoimia; kehottaa komissiota vauhdittamaan yhdessä standardointielimien kanssa niiden toimien päätökseen saattamista ja antamaan uuden toimeksiannon tarvittaessa;

34. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) foorumilla kansallisten jakeluverkonhaltijoiden sääntelyn alalla; panee samalla merkille jakeluverkonhaltijoiden organisaatiomuotojen koko kirjon (joissakin jäsenvaltioissa on vain yksi jakeluverkonhaltija, kun taas toisissa jäsenvaltioissa niitä on yli 800); kannustaa jäsenvaltioita tiiviimpään yhteistyöhön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan yhtenäisestä luokittelujärjestelmästä sen määrittelemiseksi, katsotaanko organisaatio siirtoverkonhaltijaksi, jakeluverkonhaltijaksi vai yhdistetyksi siirto- ja jakeluverkonhaltijaksi;

35. kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen esittää energian kolmannen sisämarkkinapaketin mukaisesti ehdotuksia älykkäiden verkkojen kehittämisestä ja edistämisestä, sillä kun ne on pantu täytäntöön – mikä on komission johdonmukaisella toiminnalla edelleen varmistettava – voitaisiin mahdollistaa enenevässä määrin entistä useampien markkinatoimijoiden osallistuminen ja lisätä kaikkien tietoliikenne- ja energiaverkkojen osalta mahdollista synergiaa käyttöönotossa, kehittämisessä ja ylläpidossa; korostaa kuitenkin, että nämä ehdotukset olisi sisällytettävä rationalisoituun sääntelyjärjestelmään komission laatimien periaatteiden mukaisesti;

36. kehottaa tekemään EU:n, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyötä älykkäiden verkkojen kehittämisessä; uskoo, että älykkäät verkot tarjoavat merkittävän mahdollisuuden edistää EU:n teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten innovointia, tutkimusta ja kehitystä, työpaikkojen luontia ja kilpailukykyä paikallisesti ja alueellisesti;

37. kehottaa alueita luomaan verkostoja ja jakamaan hyötyjä, tietämystä ja parhaita käytäntöjä sekä tekemään yhteistyötä laadittaessa älykkäitä energiajärjestelmiä koskevia kustannus-hyötyanalyysejä ERI-rahastojen alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisesti; kehottaa komissiota perustamaan kansainvälisen verkoston älykkäiden energiajärjestelmien alueita varten; kehottaa rajaseutualueita käyttämään eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän tarjoamaa oikeudellista välinettä ja perustamaan ja hallinnoimaan yhdessä tämäntyyppisenä verkostona yleisen taloudellisen edun mukaisia palveluja uusiutuvan energian, energiasäästöjen ja älykkäiden verkkoinfrastruktuurien alalla;

38. pitää tärkeänä kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisia aloitteita ja toteaa, että tämä sopimus on yleinen eurooppalainen liike, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaiset torjuvat ilmastonmuutosta ja joka perustuu sopimuksen allekirjoittaneiden vapaaehtoiseen sitoumukseen saavuttaa ja ylittää EU:n hiilidioksidipäästöjen 20 prosentin vähennystavoite lisäämällä energiatehokkuutta ja kehittämällä uusiutuvia energialähteitä, joilla tuetaan paikallisviranomaisten toimia kestävän energiapolitiikan toteuttamisessa; painottaa paikallishallintojen ratkaisevaa roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä, etenkin kun otetaan huomioon, että 80 prosenttia energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä liittyy kaupungeissa tapahtuvaan toimintaan;

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä alueiden komitealle.

[1] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
[2] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.
[3] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.
[4] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 256.
[5] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
[6] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.
[7] EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.
[8] EUVL L 204, 31.7.2013, s. 15.
[9] EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1.
[10] EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.
[11] EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.
[12] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0374.
[13] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0017.
[14] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0345.

PERUSTELUT

Nousevien energiahintojen, ilmastonmuutoksen ja sosioekonomisten haasteiden aikana EU:n kaikkien alueiden on löydettävä keinoja taata vakaa ja turvattu energiahuolto, joka on kohtuuhintaista kaikille kansalaisille. Samalla on noudatettava ympäristö- ja kestävyyskriteerejä.

Tarkastellessamme erilaisia älykkäitä energiajärjestelmiä ja älykkäitä verkkoja koskevia aloitteita voimme havaita, että käytettävissä on jo monia ratkaisuja. Jotkin alueet ovat muuttuneet energian ostajista energian toimittajiksi, jotka antavat suuren painoarvon uusiutuvalle energialle ja tarjoavat näin mallin kestävälle energiantuotannolle, jonka avulla vakautetaan energian hinnat ja tuotetaan samalla voittoa.

Tällaisiin esimerkkialueisiin kuuluu Burgenlandin alue Itävallassa. Burgenlandissa sijaitseva Güssing oli aikaisemmin köyhä ja syrjäinen alue, joka on muuttunut kestävyyden malliksi ja joka tuottaa kaiken tarvitsemansa energian uusiutuvista energialähteistä. Madeiran (Portugali), El Hierron (Espanja), Samsøn (Tanska) ja Ikarian (Kreikka) tyyppiset saaret, jotka aikaisemmin tuottivat suuren osan tarvitsemastaan energiasta fossiilisilla polttoaineilla, täyttävät nyt tämän saman energiatarpeen käyttämällä uusiutuvia energialähteitä sekä älykkäitä infrastruktuuri- ja varastointivaihtoehtoja.

Toisena konkreettisena esimerkkinä parhaita käytänteitä soveltavasta mallialueesta on Saksassa sijaitseva Regenerative Model Region Harz, epäsuotuisa alue, jonka ominaispiirteisiin sisältyvät kaikki edellä mainitut osatekijät: pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto ja -jakelu, tutkimus ja kehittäminen, energian varastointi, kulutus ja energian säästäminen (mukaan lukien älykkäät mittarit, kulutuspiikkien muokkaaminen, eristäminen ja sähköinen liikenne).

Muita esimerkkejä kunnista ja alueista, joissa on onnistuttu saavuttamaan energiavarmuus ja vähentämään riippuvuutta tuonnista, ovat Hostětín Tšekin tasavallassa, Orkneyn uusiutuvan energian mikrotuotantoa koskeva hanke Skotlannissa sekä pilottihankkeita toteuttavat kaupungit ja kunnat komission Concerto-ohjelmassa, josta on tuettu 58:a pilottihanketta 23 maassa. Muihin aloitteisiin kuuluu CO-POWER, jonka avulla kansalaiset voivat perustaa uusiutuvia energialähteitä koskevia yhteisöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.

Johtavia alueita ja yhteisöjä tarkasteltaessa voidaan havaita, että menestys saavutetaan usein paikallisviranomaisten, yritysten, teollisuuden sekä paikallisyhteisöjen ja kansalaisten välisen avoimuuden tuloksena. Yhteinen suunnittelu- ja täytäntöönpanotyö, jossa kaikki toimijat ovat osallisina, synnyttää alueilla yhteisvaikutuksia ja parempia pitkän aikavälin etuja sekä takaamalla turvatun ja kohtuuhintaisen energiatuotannon ja energiatoimitukset että tarjoamalla taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä etuja. Siten parhaat tulokset saavutetaan kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa älykäs infrastruktuuri perustuu älykkääseen energiajärjestelmään, joka on osa älykästä alueellista kokonaissuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon myös muut läheiset alat, kuten liikenne, asuminen ja kaupunkisuunnittelu. Sähköbussit voivat toimia paikallisesti tuotetun energian varastointijärjestelminä energiankysynnän ollessa vähäistä, esimerkiksi kun tuuli on voimakasta yöaikaan. Tällä tavoin energiaa varastoidaan ja käytetään paikallisesti. Kansalaisten sekä paikallisyritysten ja suurten teollisuuslaitosten kannustaminen energian säästämiseen, esimerkiksi eristystä parantamalla, mahdollistaa yleiset energiasäästöt. Pyrkimällä lisäksi säästämään energiankulutusta kulutuksen huippuaikoina esimerkiksi käyttämällä koneita öisin kulutushuippuja voidaan siirtää ja päästään eroon toimintalogiikasta, jossa verkkoinfrastruktuuri perustuu yhä suurempiin kysyntähuippuihin. Älykkäät verkot, mukaan lukien älykkäät mittarit ja älykkäät varastointiratkaisut, voivat helpottaa tätä kehitystä, sillä ne mahdollistavat uudentyyppisen, entistä älykkäämmän energiajärjestelmän, jossa energiaa tuotetaan ja käytetään lähellä tuotantopaikkaa sen sijaan, että sitä kuljetetaan pitkiä matkoja, ja jossa kaksisuuntainen tiedonvälitys tuotantopuolen ja kulutuspuolen välillä on mahdollista.

Älykkäillä verkoilla turvataan energiantoimitus ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, ja lisäksi ne tarjoavat paikallisyhteisöille paljon muita etuja, jotka liittyvät työllisyyteen ja vihreisiin työpaikkoihin. Uusiutuvan energian ala on selviytynyt nykyisestä talouskriisistä, ja se voi jatkaa uusien työpaikkojen luomista alueilla, joilla niitä eniten tarvitaan, kuten rannikko- ja maaseutualueilla. Komission vuonna 2009 tekemien laskelmien mukaan sen vuodelle 2020 asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen synnyttäisi alalla noin 2,8 miljoonaa työpaikkaa ja tuottaisi lisäarvoa yhteensä noin 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan uusiutuvan energian neuvosto arvioi raportissaan ”A 100 % Renewable Energy Vision for the European Union”, että jos 45 prosenttia energiasta saadaan vuonna 2030 uusiutuvista energialähteistä, näin luotaisiin 4,4 miljoonaa työpaikkaa, ja jos Euroopan energiajärjestelmä perustuu vuoteen 2050 mennessä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin, ala työllistää silloin 6,1 miljoonaa ihmistä. Lisäksi esimerkiksi rakennusalalla syntyy tai säilyy paikallisia työpaikkoja, jotka liittyvät esimerkiksi asuntoalan energiansäästöjä koskeviin investointeihin.

Alueellisissa energiasuunnitelmissa hyvin huomioon otettu älykkäiden verkkojen käytön lisääminen antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti alueidensa energia- ja verkkosuunnitteluun ja nauttia kyseisten päätösten taloudellisista ja yhteiskunnallisista eduista. Tämän ansiosta kansalaisista tulee ”tuottajakuluttajia”, jotka tuottavat oman energiansa ja käyttävät ja myyvät sitä älykkäässä verkossa.

Kaikki edellä kuvattu osoittaa, että älykkäät verkot voivat olla kulmakivenä kestävää energiaa koskevassa visiossa, johon sisältyy uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, energiasäästöt sekä paikallisesti tuotetun energia tehokkaampi ja erityisesti paikallinen käyttö. Siten älykkäitä energiajärjestelmiä on tarkasteltava yleisenä konseptina, joka tarjoaa huomattavia hyötyjä Euroopan alueille.

On kuitenkin haasteita, joita on käsiteltävä älykkäämpien energiajärjestelmien toteuttamiseksi Euroopan unionin alueilla. Kun luodaan älykkäitä energiajärjestelmiä, jotka perustuvat kaksisuuntaiseen tietojenvaihtoon ja näin ollen loppukäyttäjiä koskeviin tietoihin, tietosuoja ja yksityisyys on taattava ja niitä on lujitettava jatkuvasti kansalaisten vakuuttamiseksi. Yleisemmällä tasolla on käsiteltävä sääntelyyn ja lainsäädäntöön liittyviä haasteita, muun muassa valtiontukia. Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, kun tarkastellaan monialaisia lähestymistapoja, joissa yhdistetään esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan ja energian alat. Kansallisilla rajoilla sijaitsevilla raja-alueilla toteutettavien aloitteiden on vastattava myös moniin sääntelyyn ja lainsäädäntöön liittyviin haasteisiin. Alojen ja maiden väliset rajat on avattava, sillä ainoastaan laajemman kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla voidaan hyödyntää täysimääräisesti älykkäiden energiajärjestelmien täytäntöönpanosta saatavia etuja. Tässä yhteydessä vakaa ja myönteinen sääntely- ja lainsäädäntökehys on välttämätön kaikkien älykkäisiin energiajärjestelmiin liittyvien investointien ja pitkän aikavälin yhteistyön kannalta.

Euroopassa on mahdollista kehittää kestävämpiä alueita ja yhteisöjä. Yhteisten ponnistelujen ansiosta näissä perusteluissa esimerkkeinä mainitut alueet, saaret ja yhteisöt eivät ole enää pioneereja, vaan niistä tulee vallitseva ilmiö vauraammassa, kestävämmässä ja energian suhteen omavaraisemmassa Euroopan unionissa.

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.12.2013)

aluekehitysvaliokunnalle

älykkäiden verkkojen kehittämisen paikallisista ja alueellisista seurauksista
(2013/2128(INI))

Valmistelija (*): Marita Ulvskog(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1. toteaa, että älykkäät verkot ovat syntyneet sen seurauksena, että tieto- ja viestintätekniikka-alan merkitys on kasvanut energia-alan verkonhallinnassa, ja katsoo, että näitä aloja on rohkaistava tekemään jatkossakin yhteistyötä ja lisäämään yhteisvaikutusta esimerkiksi radiotaajuuksien tehokkaassa käytössä kaikkialla Euroopassa ja älykkäissä energiatoiminnoissa tulevassa esineiden internetissä (Internet of Things); kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen älykkäiden verkkojen johdonmukaisen ja tehokkaan käyttöönoton ja toiminnan varmistamiseksi; panee merkille vakavat kysymykset, joita mainittu yhteisvaikutus aiheuttaa tietosuojelun ja yksityisyyden ja korkeampien maksujen kannalta sekä energiaverkkojen verkonhaltijoille, jotka saattavat joutua tilanteeseen, jossa niiden on ostettava tietoa televiestintäyrityksiltä voidakseen täyttää perustehtävänsä eli tehokkaan sähkönjakeluverkon toiminnan takaamisen, ylläpitämisen ja kehittämisen;

2. korostaa, että uusiutuvan energian kasvava osuus Euroopan sähkönjakelujärjestelmässä edellyttää nykyisen verkko- ja tietotekniikkainfrastruktuurin kehittämistä, minkä vuoksi on välttämätöntä lisätä tutkimus- ja kehittämisalan tukea ja toteuttaa ripeästi EU:n laajuinen standardointi;

3. korostaa älykkäiden verkkojen lukuisia etuja, sillä niiden ansiosta voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvan energian ja hajautetun tuotannon osuutta, taata toimitusvarmuus kotitalouksille, luoda edellytykset sähkön tehokkaalle käytölle liikenteessä, auttaa kuluttajia muuttamaan kulutuskäyttäytymistään niin, että he hyötyvät edullisimmista hinnoista ja säästävät samalla energiaa, parantaa energiatehokkuutta, säästää sähkötehoa, vähentää kalliita investointeja sähköverkkoihin käyttämällä energiaa verkon käytön huippuaikojen ulkopuolella, vauhdittaa EU:n teknologista innovointia ja kehittämistä sekä kannustaa kuluttajia ryhtymään ”tuottajakuluttajiksi” eli tuottamaan oman energiansa ja myymään ylijäämäsähkön takaisin markkinoille tai saamaan siitä hyvitystä net metering -menettelyä (tuotettu ylijäämä vähennetään sähkölaskusta) hyödyntäen; huomauttaa myös, että älykkäiden verkkojen käyttö vähentää merkittävästi energian siirtoon ja jakeluun liittyvää energiahäviötä; painottaa, että automaattista verkon uudelleenkonfigurointia voidaan käyttää häiriöiden estämiseksi tai korjaamiseksi (itse korjautuva saanto); korostaa siksi että energia- ja ympäristöpolitiikan keskeinen asema olisi tärkeää ottaa huomioon niin, että aloitetaan lainsäädännön ja nykyisten tavoitteiden yleinen tarkastelu ja rationalisointi;

4. korostaa, että älykkäiden verkkojen käyttöönotto tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä ja pääasiassa pk-yrityksistä koostuvan EU:n sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alan teknologiantarjoajien maailmanlaajuista teknologiajohtajuutta;

5. huomauttaa, että verkkoinfrastruktuuri, verkon hallinnointi ja markkinasäännöt on mukautettu fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden ja ydinvoimaloiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin ja että tämä muodostaa uusiutuvien energialähteiden kaltaisille uusille teknologioille kilpailuhaitan;

6. kehottaa komissiota toteuttamaan toimia poistaakseen keskeiset esteet, joita ovat yhteentoimivuuden ja standardoinnin puute (standardoidun helpotetun käyttöönoton eli plug and play -järjestelmän avulla olisi mahdollista vähentää kustannuksia ja sallia myös pienten hajautettujen energiaresurssien – Distributed Energy Resources, DER, tai pienten DR-sovelluksien – liitettävyys), uusiin älykkäisiin verkkosovelluksiin liittyvien roolien ja vastuualojen epäselvyys, kustannuksien ja hyödyn jakamiseen ja sen seurauksena myös uusiin liiketoimintamalleihin liittyvä epävarmuus ja kuluttajien haluttomuus osallistua testeihin, minkä lisäksi EU:n sääntelyyn liittyvät järjestelyt saattavat haitata merkittävästi hankkeiden tuloksien toistettavuutta eri maissa;

7. korostaa, että tarvitaan pikaisesti uusi nykyaikainen, älykäs ja joustava, kaikki verkon tasot käsittävä energiainfrastruktuuri ja erityisesti älykkäitä verkkoja, jotta saadaan entistä joustavampi varaenergian ja tasapainottavan energian kapasiteetti, mukaan luettuina yksittäiset mikrotuotantoyksiköt ja varastointijärjestelmät, sähkön uudet käyttömuodot (kuten sähköautot) ja kysyntää ohjaavat ohjelmat; korostaa, että energiainfrastruktuuria kehitettäessä ja nykyaikaistettaessa on varmistettava siirtoverkkojen haltijoiden entistä tehokkaampi yhteistyö sekä kaikkien sidosryhmien vahva, avoin, koordinoitu ja varhaisessa vaiheessa tapahtuva osallistuminen; panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineeseen sisältyville yhteisen edun mukaisille älykkäitä verkkoja koskeville hankkeille annetun suuren painoarvon, mutta pitää valitettavana, että nykyiseen kaksivuotiseen luetteloon on sisällytetty ainoastaan kaksi älykkäitä verkkoja koskevaa hanketta; korostaa, että jakeluverkkotason älykkäitä verkkoja koskevat hankkeet on otettava huomioon; korostaa, että infrastruktuurihankkeiden on täytettävä kestävyyttä ja kilpailukykyä koskevat kriteerit ja että niiden on perustuttava integroituun lähestymistapaan, joka takaa jakeluverkon haltijoiden osallistumisen niihin; painottaa myös, että Välimerellä on tärkeää kehittää pohjoisen ja etelän välisiä energiaverkkojen yhteenliitäntöjä;

8. toteaa, että yksityisiä investointeja rajoittaa jatkuva epävarmuus, joka liittyy älykkäiden verkkosovelluksien liiketoiminnalliseen ulottuvuuteen ja kustannuksien ja hyödyn jakamiseen osallistujien kesken;

9. korostaa, että rahoitus on edelleen keskeisessä asemassa kannustettaessa yksityistä investointia älykkäitä verkkoja koskevaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä demonstrointihankkeisiin;

10. palauttaa mieliin, että useimmissa energia-alan etenemissuunnitelman 2050 skenaarioissa uusiutuvan energian hajautetun tuotannon asianmukainen toteuttaminen ei onnistu, ellei kehitetä paikallisia ja alueellisia älykkäitä sähkönjakeluverkkoja erityisesti sen vuoksi, että niillä luodaan tieto- ja virtalähdeyhteyksiä paikallisten sosioekonomisten kehitysalueiden välillä, mikä mahdollistaa joustavan hallinnoinnin ja tarvittavan tuen näille vaihteleville energialähteille, ja kehottaa siksi korostamaan enemmän jakeluverkkojen merkitystä; korostaa kuitenkin, että älykkäiden verkkojen kehittäminen edellyttää tehokasta energiansiirtoa tuotantopaikalta lopulliseen käyttöpaikkaan; toteaa kuitenkin, että älykkäiden verkkojen tarjoama lisäarvo on vieläkin parempi, koska niillä luodaan paljon laajemmin yhteyksiä kansallisessa tai jopa EU:n mittakaavassa, ja että sähkön kysynnän ohjaaminen tässä mittakaavassa tarjoaa enemmän mahdollisuuksia eliminoida kulutusta (kulutuslähteet), kun paikallinen tuotanto on liian alhainen (tai kun sitä on liikaa);

11. kehottaa tekemään EU:n, kansallisen ja alueellisen tason yhteistyötä älykkäiden verkkojen kehittämisessä; uskoo, että älykkäät verkot ovat tärkeä tilaisuus edistää EU:n teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten innovointia, tutkimusta ja kehitystä, työpaikkojen luontia ja kilpailukykyä paikallisesti ja alueellisesti;

12. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista CEER-foorumilla kansallisten jakeluverkonhaltijoiden sääntelyn alalla; kannustaa jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötä, vaikka paneekin merkille jakeluverkonhaltijoiden organisaatiomuotojen koko kirjon (joissakin jäsenvaltioissa on vain yksi jakeluverkonhaltija, kun taas toisissa jäsenvaltioissa niitä on yli 800); kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan yhtenäisestä luokittelusta sen määrittelemiseksi, onko organisaatio siirtoverkonhaltija, jakeluverkonhaltija vai yhdistetty siirto- ja jakeluverkonhaltija;

13. kehottaa komissiota arvioimaan, onko tarpeen esittää energian kolmannen sisämarkkinapaketin mukaisesti ehdotuksia älykkäiden verkkojen kehittämisestä ja edistämisestä, sillä kun ne on pantu täytäntöön – mikä on komission johdonmukaisella toiminnalla edelleen varmistettava – voitaisiin mahdollistaa enenevässä määrin entistä useampien markkinatoimijoiden osallistuminen ja lisätä kaikkien tietoliikenne- ja energiaverkkojen osalta mahdollista synergiaa käyttöönotossa, kehittämisessä ja ylläpidossa; korostaa kuitenkin, että nämä ehdotukset olisi sisällytettävä rationalisoituun sääntelyjärjestelmään komission laatimien periaatteiden mukaisesti;

14. kehottaa komissiota toteuttamaan toimia älykkäiden verkkojen käyttöönoton nopeuttamiseksi ja keskittymään erityisesti edistämään investointeja ja taloudellisia kannustamia tällä alalla, kehittämään teknisiä standardeja, varmistamaan kuluttajien tietosuoja, luomaan sääntelypuitteet, jolla tarjotaan kannustimia älykkäiden verkkojen käyttöönotolle, takaamaan avoimet ja kilpailukykyiset vähittäismarkkinat kuluttajien edun varmistamiseksi sekä tarjoamaan jatkuvaa tukea teknologian ja järjestelmien innovoinnille;

15. huomauttaa, että älykkäät verkot eivät saisi lisätä kuluttajien kustannuksia tai yrityksille kohdistettuja sääntelyvaatimuksia, vaan niiden olisi hyödytettävä kuluttajia tuottamalla heille täsmällistä, avointa, käyttäjäystävällistä ja helposti saatavilla olevaa tietoa antaen heille mahdollisuuden hallinnoida tehokkaasti omaa energiankulutustaan ja -tuotantoaan, ja tähdentää, että energiansäästö olisi otettava huomioon kuluttajien lopullisissa laskuissa; muistuttaa, että verkkojen käytöstä perittävillä maksuilla ohjataan käyttäjien päätöksiä ja että siksi mukautettu hinnoittelu voi vauhdittaa ja koordinoida siirtymistä uusiin energiamuotoihin;

16. korostaa, että älykkäät verkot mahdollistavat kaksisuuntaisen viestinnän sähköntuottajien ja asiakkaiden välillä; pitää tärkeänä, että henkilötietojen suoja – yksityisyyden suoja ja yksilönvapaudet mukaan luettuina – on vahva ja että kuluttajatieto on helposti saatavilla; toteaa, että älykkäät mittarit sekoitetaan usein älykkäisiin verkkoihin ja että sen lisäksi, että älykäs verkko takaa toimitusvarmuuden, se mahdollistaa älykkäämpien energiamarkkinoiden toiminnan ja ajattelumallin muuttamisen siltä osin, miten energiaa tuotetaan ja kulutetaan; kehottaa tekemään enemmän arviointeja tällä alalla ja lisäämään tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa tutkimusta;

17. korostaa tarvetta parantaa tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevaa sääntelyä ja käytäntöjä, kun älykkäitä mittausjärjestelmiä asennetaan; painottaa, että älykkäiden verkkojen toiminnan ja käyttöönoton kannalta on ehdottoman tärkeää, että kaikille verkkoon kytketyille henkilöille ja kotitalouksille taataan tietosuoja ja yksityisyyden suoja; korostaa, että kerättyjä tietoja on käytettävä ainoastaan sähkönjakelun toimitusvarmuuden takaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tietosuojasääntöjen täytäntöönpanosta ja suojaamaan yksilöiden oikeudet tällä alalla;

18. kehottaa komissiota antamaan lisäohjeistusta siitä, miten älykkäitä verkkoja koskevaa henkilökohtaista ja muuta kuin henkilökohtaista tietoa olisi käytettävä EU:n tarkistetun tietosuojalainsäädännön perusteella, ja sovituista säännöistä, jotka koskevat näiden tietojen omistajuutta ja hallinnointia jakeluverkonhaltijoissa, toimittavissa elimissä tai muissa kaupallisissa elimissä;

19. kehottaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia luomaan älykkäiden verkkojen tapaisille tieto- ja viestintäteknisille sovelluksille tarkoitettuja taloudellisia kannustimia ja ottamaan ne käyttöön, jotta voidaan luoda aktiiviset tuottajakuluttajamarkkinat;

20. korostaa, että älykkäiden verkkojen teknisen luonteen vuoksi on tärkeää tiedottaa käyttäjille ja lisätä heidän tietoisuuttaan, jotta heistä tulee asiantuntevia tuottajakuluttajia, jotka ovat tietoisia näiden verkkojen tarjoamista mahdollisuuksista erityisesti kun otetaan huomioon niiden yhteys älykkäisiin mittareihin; korostaa, että on tärkeää lisätä nuorten tietoisuutta keskiasteen ja ammattikoulutuksen alan oppilaisiin suunnatuilla opetusohjelmilla;

21. kiinnittää huomiota aloitteisiin, joihin Euroopan teknologiainstituutti pyrkii osaamis- ja innovaatioyhteisön InnoEnergy välityksellä ja jotka koskevat älykkäiden verkkojen kehittämistä ja ammattilaisten kouluttamista tällä alalla; kiinnittää tässä yhteydessä myös huomiota uusiin mahdollisuuksiin alueellisten innovaatiojärjestelyiden luomiseksi, minkä Euroopan teknologiainstituutti on tehnyt mahdolliseksi kaudella 2014–2020;

22. panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa maaseudun asukkaat kärsivät sähkökatkoksista ja muista ongelmista, jotka johtuvat epäasianmukaisesti ylläpidetyistä verkoista tai riittämättömistä investoinneista; kehottaa komissiota arvioimaan erityisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että älykkäitä verkkoja rakennetaan myös maaseudulle; toteaa kuitenkin, että energia-alan perusinfrastruktuurin kohentamista ja ylläpitämistä olisi jatkettava alueilla, jotka eivät todennäköisesti ole ensisijaisessa asemassa, kun älykkäitä verkkoja otetaan käyttöön;

23. palauttaa mieliin eurooppalaisen älykkään verkon käyttöönoton tukemiseksi vuonna 2011 annetun standardointia koskevan toimeksiannon (Standardization Mandate), joka oli tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2012; suhtautuu myönteisesti toimeksiannon myötä saavutettuun edistykseen mutta painottaa, että on toteutettava lisätoimia; kehottaa komissiota vauhdittamaan yhdessä standardointielimien kanssa niiden toimien päätökseen saattamista ja antamaan uuden toimeksiannon tarvittaessa;

24. pitää tärkeänä vähähiilisen talouden temaattista keskittämistä, johon pyritään Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla ja jonka vuoksi 20 prosenttia tästä rahoituksesta investoidaan energiansiirtoon niin, että keskitytään erityisesti älykkäisiin verkkoihin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	51 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Jan Březina, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Fiona Hall, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Rachida Dati, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Gunnar Hökmark, Ivailo Kalfin, Seán Kelly, Holger Krahmer, Werner Langen, Zofija Mazej Kukovič, Alajos Mészáros, Markus Pieper, Vladimír Remek, Silvia-Adriana Ţicău
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Carl Schlyter

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	18.12.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 4 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Catherine Bearder, Victor Boştinaru, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, María Irigoyen Pérez, Mojca Kleva Kekuš, Constanze Angela Krehl, Iosif Matula, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Markus Pieper, Ovidiu Ioan Silaghi, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Březina, Catherine Grèze, Juozas Imbrasas, Karin Kadenbach, James Nicholson, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, Richard Seeber, Czesław Adam Siekierski, Michael Theurer, Giommaria Uggias, Derek Vaughan
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Carl Schlyter

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö