MIETINTÖ ehdotuksesta Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta

14.1.2014 - (COM(2013)0312 – C7‑0195/2013 – 2013/0164(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Vittorio Prodi

Tarkistukset

• 001-031 (PDF - 252 KB)
• 001-031 (DOC - 284 KB)
• 032-032 (PDF - 411 KB)
• 032-032 (DOC - 253 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta

(COM(2013)0312/2 – C7‑0195/2013 – 2013/0164(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0312),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 189 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0195/2013),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A7-0027/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) on ollut maan seurantaan liittyvä hanke, jota johtaa unioni ja joka toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn kanssa. GMES-ohjelma sai alkunsa toukokuussa 1998, jolloin Euroopan avaruustoiminnan kehittämiseen osallistuvat instituutiot antoivat yhteisen julistuksen, nk. Bavenon manifestin. Manifestissa peräänkuulutettiin pitkäaikaista sitoutumista avaruussijoitteisten ympäristönseurantapalvelujen kehittämiseen, jossa hyödynnetään ja kehitetään edelleen eurooppalaista osaamista ja teknologiaa. Vuonna 2005 unioni teki strategisen valinnan riippumattoman eurooppalaisen maanseurantakapasiteetin kehittämisestä, jotta voidaan tarjota palveluja ympäristö- ja turvallisuusalalla8; tämän tuloksena annettiin 22 päivänä syyskuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/20109 Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013).	(1) Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) on ollut maan seurantaan liittyvä hanke, jota johtaa unioni ja joka toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn kanssa. GMES-ohjelma sai alkunsa toukokuussa 1998, jolloin Euroopan avaruustoiminnan kehittämiseen osallistuvat instituutiot antoivat yhteisen julistuksen, nk. Bavenon manifestin. Manifestissa peräänkuulutettiin pitkäaikaista sitoutumista avaruussijoitteisten ympäristönseurantapalvelujen kehittämiseen, jossa hyödynnetään ja kehitetään edelleen eurooppalaista osaamista ja teknologiaa. Vuonna 2005 unioni teki strategisen valinnan riippumattoman eurooppalaisen maanseurantakapasiteetin kehittämisestä yhdessä ESAn kanssa, jotta voidaan tarjota palveluja ympäristö- ja turvallisuusalalla8; tämän tuloksena annettiin 22 päivänä syyskuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/20109 Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013).
__________________	__________________
8 KOM(2005) 565 lopullinen, 10.11.2005	8 KOM(2005) 565 lopullinen, 10.11.2005
9 EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.	9 EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.
Perustelu
GMES on alusta lähtien ollut EU:n johtama EU:n ja ESAn yhteinen ohjelma. Noin 60 prosenttia avaruusalan investoinneista on tähän mennessä saanut ESAn rahoitusta.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ -tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin edistämällä avaruusvalvonnan ja ‑seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX] täytäntöönpanoa.	(9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ -tietoja. Ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman kattavasti avaruudesta suoritettavaan seurantaan liittyvää jäsenvaltioiden kapasiteettia ja palveluja. Ohjelmassa olisi myös hyödynnettävä eurooppalaisten kaupallisten aloitteiden valmiuksia sekä edistettävä elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Lisäksi Copernicus-sentinellien mahdollisuus käyttää Euroopan tiedonvälityssatelliittijärjestelmää tulee nopeuttamaan tiedonsiirtoa ja siten vahvistamaan edelleen valmiuksia vastata lähes reaaliaikaisia tietoja koskevaan lisääntyvään käyttäjäkysyntään. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta, jatkuvasta saatavuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin osoittamalla EGNOS/Galileo-järjestelmän ohella, niiden täyttä toimivuutta vaarantamatta, tästä ohjelmasta mahdollisimman paljon määrärahoja avaruusvalvonnan ja ‑seurannan tukiohjelman perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä [XXX] perustettuun ohjelmaan. Jotta voidaan tukea Euroopan avaruusteollisuuden ja avaruuspalvelujen mahdollisimman kattavaa kehittämistä ja saada paras vastine rahalle sekä parhaat tulokset Copernicus-ohjelman kehittämisestä, olisi sovellettava julkisia hankintoja koskevia periaatteita, mitoitettava sopimukset asianmukaisesti ja käytettävä alihankkijoita.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Copernicus-toimiin vuosiksi 2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta.	(10) Copernicus-toimiin vuosiksi 2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta. Jos syntyy uusia, ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, unionin rahoitusosuuksia ei saisi lisätä muiden ohjelmien kustannuksella ja ne olisi näin ollen katettava monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen käytettävissä olevien enimmäismäärien välisestä liikkumavarasta. Tulosten maksimoimiseksi ja ohjelman täytäntöönpanovaiheissa syntyneen osaamisen ja ammattitaidon hyödyntämiseksi olisi tutkittava tulevaa suunnittelua varten uusia organisaatiomalleja, kuten yhteistä avaruusteknologia-aloitetta ja Euroopan investointipankin avulla kehitettyä monivuotista rahoitussuunnitelmaa, jolla varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden pitkän aikavälin taloudellinen sitoutuminen.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Selkeyden vuoksi ja kustannusten valvomisen helpottamiseksi Copernicus-ohjelman määrärahat olisi jaoteltava eri luokkiin tässä asetuksessa vahvistettujen erityisten tavoitteiden mukaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat varojen uudelleen kohdentamista yhdestä erityisestä tavoitteesta toiseen, jos poikkeama on yli viisi prosenttiyksikköä, ja joissa määritellään työohjelmissa huomioon otettavat rahoituksen painopisteet.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Copernicus-ohjelman kansainvälinen ulottuvuus on erityisen merkityksellinen data- ja informaatiovaihdon samoin kuin seurantainfrastruktuurin käyttömahdollisuuksien kannalta. Tällainen vaihtojärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin tiedonostojärjestelmä ja vahvistaa ohjelman globaalia ulottuvuutta.	(13) Copernicus-ohjelman kansainvälinen ulottuvuus on erityisen merkityksellinen data- ja informaatiovaihdon samoin kuin seurantainfrastruktuurin käyttömahdollisuuksien kannalta. Tällainen vaihtojärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin tiedonostojärjestelmä ja vahvistaa ohjelman globaalia ulottuvuutta. Lisäksi olisi syytä varmistaa, että näin vaihdettua dataa ja informaatiota suojataan asianmukaisesti.
Perustelu
Esittelijä ottaa tässä käyttöön vastavuoroisuutta koskevan vaatimuksen. Vaikka termin käytön myötä lähetetään voimakas poliittinen viesti, se uhkaa kuitenkin johtaa ongelmiin ja toisistaan poikkeaviin tulkintoihin. Tästä syystä se halutaan korvata tekstissä juridisesti asianmukaisemmilla termeillä.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Komissiolla olisi oltava yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi määriteltävä ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja valvonta.	(16) Komissiolla olisi oltava yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi etukäteen määriteltävä selkeästi ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja valvonta. Tähän olisi kuuluttava myös erityistoimet yleisen tietoisuuden lisäämiseksi avaruusohjelmien merkityksestä ja niiden läsnäolosta jokapäiväisessä elämässämme. Komission en olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin kaikki ohjelmaa koskevat olennaiset tiedot.
Perustelu
Suuren yleisön tietoisuus avaruusohjelmista ja sen niille antama tuki on ratkaisevan tärkeää ohjelmien määrärahojen perustelemiseksi ja avaruusohjelmiin liittyvien tuotteiden käytön edistämiseksi.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Kun otetaan huomioon Copernicus-ohjelman yhteistyökumppanuusulottuvuus ja jotta vältettäisiin teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyys, ohjelman täytäntöönpano olisi siirrettävä tahoille, joilla on asianmukainen tekninen ja ammatillinen kapasiteetti.	(17) Kun otetaan huomioon Copernicus-ohjelman yhteistyökumppanuusulottuvuus ja jotta vältettäisiin teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyys, ohjelman täytäntöönpano olisi siirrettävä tahoille, joilla on asianmukainen tekninen ja ammatillinen kapasiteetti, kuten Euroopan GNSS-virastolle (GSA), joka voisi omaksua aktiivisen roolin tiiviissä yhteistyössä maanseurannan osaamiskeskusten kanssa Copernicus-ohjelman tulevassa täytäntöönpanossa.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Copernicus-ohjelman täytäntöönpanossa komissio voi – kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi – tukeutua toimivaltaisiin unionin virastoihin, jollaisia ovat esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA), Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (FRONTEX), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) sekä Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC), tai muihin asianmukaisiin elimiin, joille tehtävät voidaan siirtää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/201212 58 artiklan mukaisesti. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.	(18) Copernicus-ohjelman täytäntöönpanossa komissio voi – kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi – tukeutua toimivaltaisiin unionin virastoihin, jollaisia ovat esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA), Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (FRONTEX), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan GNSS-virasto (GSA) sekä Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC), tai muihin asianmukaisiin elimiin, joille tehtävät voidaan siirtää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/201212 58 artiklan mukaisesti. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.
__________________	__________________
12 EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.	12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Jotta Copernicus-ohjelman tavoite voitaisiin saavuttaa kestävällä tavalla, on tarpeen koordinoida Copernicus-toimintaan osallistuvien eri kumppanien toimia sekä kehittää, perustaa ja tarjota palvelu- ja seurantakapasiteetti, joka vastaa käyttäjien tarpeita. Tähän liittyen komitean olisi autettava komissiota huolehtimaan unionin, jäsenvaltioiden ja hallitusten välisten järjestöjen Copernicus-panostusten koordinoinnista hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä kapasiteettia ja määrittelemällä sellaiset puutteet, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla. Sen olisi myös avustettava komissiota Copernicus-ohjelman yhdenmukaisen täytäntöönpanon seurannassa.	(19) Jotta Copernicus-ohjelman tavoite voitaisiin saavuttaa kestävällä tavalla, on tarpeen koordinoida Copernicus-toimintaan osallistuvien eri kumppanien toimia sekä kehittää, perustaa ja tarjota palvelu- ja seurantakapasiteetti, joka vastaa käyttäjien tarpeita. Tähän liittyen komitean olisi autettava komissiota huolehtimaan unionin, jäsenvaltioiden, yksityisen sektorin ja hallitusten välisten järjestöjen Copernicus-panostusten koordinoinnista hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä kapasiteettia ja määrittelemällä sellaiset puutteet, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla. Sen olisi myös avustettava komissiota Copernicus-ohjelman yhdenmukaisen täytäntöönpanon seurannassa.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Copernicus-ohjelman olisi oltava julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön mukainen, ja sillä olisi ennen kaikkea pyrittävä saamaan rahalle vastinetta, hallitsemaan kustannukset ja minimoimaan riskit sekä parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava tavoitteena vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko teollisessa hankintaketjussa sekä osallistumismahdollisuuksien tasapainoinen tarjonta teollisuudelle kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja muut kuin suuret järjestelmäintegraattorit. Olisi vältettävä mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä tai pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista, koska se nostaisi tarjottavien palvelujen hintaa ja vaarantaisi Copernicus-ohjelman kestävyyden pitkällä aikavälillä.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Aihe	Aihe ja soveltamisala
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tällä asetuksella perustetaan maanseurantaohjelma, Copernicus-ohjelma, ja annetaan säännöt sen toteutuksesta.	Tällä asetuksella perustetaan maanseuranta- ja valvontaohjelma, Copernicus-ohjelma, ja annetaan säännöt sen toteutuksesta, toiminnasta ja hyödyntämisestä.
	Copernicus-ohjelmalla varmistetaan GMES-ohjelmalla toteutettujen toimien jatkuvuus, ja se käsittää seuraavat osat:
	a) palvelukomponentti, jolla huolehditaan tietojen saatavuudesta seuraavilla aloilla: ilmakehän seuranta, ilmastonmuutoksen seuranta, hätätilanteiden hallinta, maakartoitus, meriympäristön seuranta ja turvallisuus;
	b) avaruuskomponentti, jolla huolehditaan avaruudesta käsin tapahtuvasta kestäväpohjaisesta havainnoinnista a alakohdassa mainituilla palvelualueilla;
	c) in situ -komponentti, jolla varmistetaan ilmaan, mereen ja maanpinnalle sijoitettujen laitteiden, miehittämättömät laitteet mukaan lukien, avulla tehtyjen havaintojen koordinoitu saatavuus a alakohdassa mainituilla palvelualueilla sekä avaruudesta käsin tapahtuvan seurannan kalibrointi- ja validointitehtävät.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Yleiset tavoitteet	Tavoitteet
1. Copernicus-ohjelmalla edistetään seuraavia yleistavoitteita:	1. Copernicus-ohjelmalla edistetään seuraavia yleistavoitteita:
a) suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin;	a) seurataan ja suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja väestönsuojelutoimiin;
b) tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä.	b) tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla vapaata tiedonvaihtoa ja kaupallisten sovellusten kehittämistä. Sen avulla edistetään myös vahvan ja tasapainoisen avaruusteollisuuden kehittämistä kaikkialla unionissa säilyttäen samalla sen kansainvälinen kilpailukyky niin, että maksimoidaan eurooppalaisten yritysten mahdollisuudet kehittää ja tarjota innovatiivista avainteknologiaa ja varmistetaan unionille riippumaton ympäristötietojen saanti.
	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi Copernicus-ohjelmalla on oltava seuraavat erityiset tavoitteet:
2. Avaruudesta suoritettavan seurannan tuloksena saadun alkuperäisen datan ja informaation ja käytettävissä olevista in situ -tiedoista tuotettujen tietojen, jäljempänä ’Copernicus-data ja -informaatio’, on oltava tarkkoja ja luotettavia, niitä on toimitettava pitkäaikaisesti ja kestävästi, ja niiden on vastattava Copernicus-käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin. Tietojen on oltava saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti tässä asetuksessa tai sen perusteella määritettyjen edellytysten mukaisesti.	a) toimitetaan tarkkoja ja luotettavia tietoja pitkällä aikavälillä jatkuvalla ja kestävällä tavalla, joka vastaa sellaisten Copernicus-käyttäjäyhteisöiden vaatimuksiin kuin eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset yksiköt, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla, hallitusten virastot, yliopistot, tutkimuslaitokset sekä kaupalliset ja yksityiset käyttäjät.
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisilla Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla.
	b) huolehditaan kestävästä ja luotettavasta avaruudesta saatujen tietojen sekä itsenäisestä unionin maanseurantakapasiteetista saatujen tietojen saatavuudesta niin, että noudatetaan yhdenmukaisia teknisiä eritelmiä ja käytetään perustana olemassa olevia eurooppalaisia ja kansallisia resursseja ja valmiuksia ja täydennetään niitä tarpeen mukaan;
4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla tulosindikaattoreilla:	3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla tulosindikaattoreilla:
a) saataville asetettu data ja informaatio ympäristöä, pelastuspalvelua ja turvallisuutta koskevien palvelutason toimitusvaatimusten mukaisesti;	a) saataville asetettu data ja informaatio ympäristöä, pelastuspalvelua ja turvallisuutta koskevien palvelutason toimitusvaatimusten mukaisesti;
	b) erityisen avaruusinfrastruktuurin toteuttaminen käytettävien satelliittien ja tuotettavien tietojen osalta ottaen huomioon käytettävissä olevat määrärahat;
	c) Copernicus-tietojen kysyntä mitattuna käyttäjien määrällä, käytettyjen tietojen määrällä sekä tietojen jakelun laajentamisella unionin toimielimissä sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja elinten piirissä;
	d) Copernicus-tietojen käyttö unionin toimielimissä ja muissa elimissä, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimesta, tutkimuslaitoksissa, kansainvälisissä järjestöissä ja yksityisissä laitoksissa, käyttäjäkunnan laajeneminen, käyttäjätyytyväisyys sekä unionin kansalaisten saama hyöty;
b) eurooppalaisten toimintaketjun loppupään toimijoiden markkina-asema ja kilpailukyky.	e) markkina-asema, uusien markkinoiden luominen ja kilpailukyky.
	(Tekninen huomautus: 3 artikla poistetaan.)
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Copernicus-palvelujen ala	Copernicus-ohjelman toiminta
	I osa – palvelut
Copernicus-palveluihin, joita tarkoitetaan 3 artiklan 1 kohdassa, kuuluvat seuraavat:
1. Operatiiviset palvelut:	1. Copernicus-palveluihin kuuluvat seuraavat:
a) Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta maailmanlaajuisesti. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa.	a) Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta maailmanlaajuisesti niin, että erityistä huomiota kiinnitetään metsien lehvästöihin. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon erityisesti lämpötilaprofiilit huomioon ottaen, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa.
b) Meriympäristön seurantapalveluilla tarjotaan tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta ja dynamiikasta sekä maailman valtamerillä että Euroopan alueilla.	b) Meriympäristön seurantapalveluilla tarjotaan tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta ja dynamiikasta maailman valtamerillä, napa-alueilla ja Euroopan alueilla, ja samalla kiinnitetään erityistä huomiota jätevirtoihin.
c) Maakartoituspalveluilla tarjotaan tietoa biodiversiteetin, maaperän, vesien, metsien ja luonnonvarojen ympäristönseurannan tueksi maailmanlaajuiselta tasolta paikallistasolle sekä ympäristö-, maatalous-, kehitys-, energia-, kaupunkisuunnittelu-, infrastruktuuri- ja liikennepolitiikan yleistä täytäntöönpanoa varten.	c) Maakartoituspalveluilla tarjotaan tietoa biodiversiteetin, maaperän, vesien, kryosfäärin, metsien, maatalouskäytäntöjen ja luonnonvarojen ympäristönseurannan tueksi maailmanlaajuiselta tasolta paikallistasolle sekä ympäristö-, maatalous-, kehitys-, energia-, kaupunkisuunnittelu-, infrastruktuuri- ja liikennepolitiikan yleistä täytäntöönpanoa varten.
d) Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan tietoa tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja -ennusteiden tarjoamista ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa.	d) Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan tietoa tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja -ennusteiden tarjoamista ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa.
e) Hätätilanteiden hallintapalvelulla tarjotaan tietoa hätätilanteiden hallintaa varten eri tyyppisistä katastrofeista, kuten ilmastoon liittyvistä tai geofysikaalisista, ihmisen tahallaan tai tahattomasti aiheuttamista tai muista humanitaarisista kriiseistä, sekä ehkäisy-, valmius-, reagointi- ja jälkihoitotoimia varten.	e) Hätätilanteiden hallintapalvelulla tarjotaan tietoa hätätilanteiden hallintaa varten eri tyyppisistä katastrofeista, kuten ilmastoon liittyvistä tai geofysikaalisista, ihmisen tahallaan tai tahattomasti aiheuttamista tai muista humanitaarisista kriiseistä, sekä ehkäisy-, valmius-, reagointi- ja jälkihoitotoimia varten.
f) Turvallisuuspalveluilla tarjotaan tietoa Euroopan turvallisuushaasteiden tueksi parantamalla kriisien ehkäisy-, valmius- ja reagointivalmiuksia etenkin rajavalvonnan ja merialueiden valvonnan osalta, mutta myös unionin ulkoisten toimien tueksi havaitsemalla ja seuraamalla alueiden välisiä turvallisuusuhkia, riskinarvioinnilla ja varhaisvaroitusjärjestelmillä sekä kartoittamalla ja seuraamalla raja-alueita.	f) Turvallisuuspalveluilla tarjotaan tietoa Euroopan turvallisuushaasteiden tueksi parantamalla kriisien ehkäisy-, valmius- ja reagointivalmiuksia etenkin rajavalvonnan ja merialueiden valvonnan osalta, mutta myös unionin ulkoisten toimien tueksi havaitsemalla ja seuraamalla alueiden välisiä turvallisuusuhkia, riskinarvioinnilla ja varhaisvaroitusjärjestelmillä sekä kartoittamalla ja seuraamalla raja-alueita.
	Palveluilla ei saa olla tärkeysjärjestystä. Palveluja tuotetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti noudattaen voimassa olevia kansallisia valtuuksia kaikilta osin. Niiden on sen vuoksi mahdollistettava sellaisten hajautettujen ja kustannustehokkaiden toimintaketjun loppupään palveluiden kehittäminen, joihin yhdistetään tarpeen mukaan unionin tasolla olemassa olevat avaruus-, in situ- ja viitetiedot ja jäsenvaltioiden kapasiteetti päällekkäisyyksien välttämiseksi.
2. Kehitystoimet koostuvat operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamisesta, mukaan luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien välttämisestä tai vähentämisestä.	2. Jotta varmistetaan tämän osan 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittyminen ja se, että julkinen sektori hyväksyy ne, on toteutettava myös seuraavat toimet:
	a) kehitystoimet, joilla pyritään operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamiseen, mukaan luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien välttämiseen tai vähentämiseen;
3. Tukitoimet koostuvat toimenpiteistä, joilla edistetään operationaalisten palvelujen käyttöä käyttäjien parissa ja toimintaketjun loppupään sovellusten kautta, sekä tiedotus- ja tiedonjakelutoimista.	b) tukitoimet, joilla edistetään operationaalisten Copernicus-palveluiden käyttöä, viestintä ja tietojen levittäminen mukaan lukien, ja kehitetään standardimenettelyjä ja -välineitä, joiden avulla Copernicus-tiedot voidaan yhdistää käyttäjien työnkulkuun, kun kyseessä ovat:
	i) julkiset viranomaiset, joiden tehtävänä on tämän osan 1 kohdassa tarkoitettujen julkisten palveluiden tai politiikanalojen määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta;
	ii) muut käyttäjät ja toimintaketjun loppupään sovellukset;
	iii) Euroopan GNSS-virasto (GSA) yhteistyössä maanseurannan osaamiskeskusten kanssa.
	II osa – Avaruuskomponentti
	Copernicus-ohjelman avaruuskomponentti tarjoaa avaruudesta suoritettavaa seurantaa 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se palvelee pääasiassa tämän artiklan I osan 1 kohdassa tarkoitettuja operationaalisia palveluja. Copernicus-ohjelman avaruuskomponentti sisältää seuraavat toimet:
	a) Tarjotaan avaruudesta suoritettavaa seurantaa, mukaan luettuna seuraavat:
	i) asianomaisten Copernicus-hankkeiden loppuunsaattaminen, ylläpito ja toiminta, myös satelliittien toimeksiannot, satelliittien seuranta ja valvonta, tietojen vastaanotto, käsittely, arkistointi ja jakelu sekä jatkuva kalibrointi ja validointi;
	ii) in situ -tietojen tarjoaminen avaruudesta suoritettavan seurannan kalibrointia ja validointia varten;
	iii) asianomaisia Copernicus-hankkeita koskevaa tietoa täydentävän osallistuvia tutkimushankkeita koskevan tiedon tarjoaminen, arkistointi ja jakelu;
	iv) Copernicus-avaruusinfrastuktuurin ylläpito;
	b) Toteutetaan toimia vastauksena käyttäjien kehittyviin tarpeisiin, mukaan luettuna seuraavat:
	i) seurannassa olevien aukkojen yksilöiminen ja uusien avaruustutkimushankkeiden eritelmät käyttäjien vahvistettujen vaatimusten sekä olemassa olevan tai suunnitellun avaruusinfrastruktuurin perusteella;
	ii) Copernicus-avaruuskomponentin nykyaikaistamiseen ja täydentämiseen tähtäävä kehitystyö, mukaan luettuna avaruusinfrastruktuurin uusien parannettujen elementtien suunnittelu ja hankinta sekä vuoden 2025 jälkeen käyttöön otettava infrastruktuuri.
	c) Edistetään satelliittien suojaamista törmäysriskiä vastaan panemalla täytäntöön avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (XXX).
	III osa – In situ -komponentti
	Copernicus-ohjelman in situ ‑komponentti sisältää seuraavat toimet:
	a) in situ -tietojen keräämisen ja tarjoamisen koordinointi ja yhdenmukaistaminen, in situ -tietojen tarjoaminen operationaalisille palveluille, mukaan luettuna kolmannen osapuolen in situ -tiedot kansainvälisellä tasolla;
	b) in situ -seurantatietojen palveluvaatimuksia koskeva tekninen apu komissiolle;
	c) yhteistyö in situ -toimijoiden kanssa in situ -seurantainfrastruktuuriin ja ‑verkostoihin liittyvien kehitystoimien johdonmukaisuuden edistämiseksi.
	d) sellaisten in situ -havaintojen puutteiden tunnistaminen ja käsittely, joita ei voida korjata olemassa olevien infrastruktuurien ja verkkojen avulla.
	(Tekninen huomautus: 5 ja 6 artikla poistetaan.)
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Copernicus-ohjelmalle vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).	1. Copernicus-ohjelman täytäntöönpanoon ja sen toimintaan liittyvien riskien kattamiseen vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina neuvoston asetuksen N:o [...]13a [14 artiklan] mukaisesti. Tästä määrästä osoitetaan toimintamäärärahoja 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin erityisiin tavoitteisiin, joita ovat:
	a) 4 artiklan I osan 1 kohdassa tarkoitetut käyttäjien tarpeita vastaavat operatiiviset palvelut, [X]%;
	b) avaruudesta suoritettavan seurannan tulosten kestävä ja luotettava saatavuus, [X%].
	____________________
	13a Neuvoston asetus N:o [...] vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L ...).
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jos ilmenee, että erityisiin tavoitteisiin kohdennetuista määristä on poikettava yli viiden prosenttiyksikön verran, komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän jakauman muuttamiseksi.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä työohjelmissa huomioon otettavien rahoituksen painopisteiden määrittelemiseksi. Ensimmäinen delegoitu säädös annetaan ennen …*.
	______________
	* EUVL: pyydetään lisäämään päivämäärä, joka on vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Copernicus-ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot ja erityisesti selvityksistä ja kokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja viestintämenot sekä tietojen käsittelyyn ja tiedonvaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät menot. Tämän asetuksen mukaisesti viestintätoimiin myönnettyjä resursseja voidaan myös käyttää oikeasuhteisesti unionin poliittisia prioriteetteja koskevan toimielinten viestintätoiminnan kattamiseen.	3. Copernicus-ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot ja erityisesti selvityksistä ja kokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja viestintämenot sekä tietojen käsittelyyn ja tiedonvaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät menot.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 7 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a artikla
	Unionin rahoituksen muodot
	1. Unionin rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:
	a) delegointisopimukset;
	b) avustukset;
	c) julkisia hankintoja koskevat sopimukset.
	2. Unionin rahoituksen myöntämisessä on varmistettava aidon kilpailun, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.
	3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen unionin rahoituksen myöntämisestä, arviointiprosessista ja tarjouskilpailujen sekä tämän artiklan perusteella tehtyjen sopimusten tuloksista sopimusten myöntämisen jälkeen.
Perustelu
Selkeyden ja avoimuuden vuoksi tarkistuksessa toistetaan aiemman GMES-asetuksen (EU) N:o 911/2010 säännökset.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 8 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Komission työohjelma	Komission tehtävät
1. Komissio hyväksyy työohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.	1. Komissiolla on yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Se määrittää ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja valvoo sen täytäntöönpanoa, etenkin kustannusten, aikataulun, tulosten ja 16 artiklan mukaisten turvallisuusintressien osalta. Komissio antaa jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille kaikki asiaankuuluvat ohjelmaa koskevat tiedot vuotuisessa täytäntöönpanon tuloksia koskevassa raportissa. Raportti käsittää riskien hallintaan, kokonaiskustannuksiin, kunkin Copernicus-infrastruktuuriin kuuluvan merkittävän osan vuosittaisiin käyttökustannuksiin, aikatauluun ja tuloksiin sekä julkisiin hankintoihin liittyvät tiedot. Raportin on oltava myös Copernicus-komitean saatavissa.
	2. Komissio hyväksyy, määrittelee ja tarvittaessa ajantasaistaa pitkän aikavälin suunnitelman, joka käsittää 4 artiklan I osan 1 kohdan mukaisia palveluja koskevat tekniset vastuualueet. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Päättäessään vuotuisen työohjelman määrärahoista komissio ottaa tarvittaessa huomioon pitkän aikavälin suunnitelman.
	3. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä parantaakseen datan ja informaation vaihtoa niiden välillä ja lisätäkseen Copernicus-ohjelmassa käytettävissä olevan datan ja informaation määrää.
	4. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä edistääkseen jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-datan ja -informaation käytössä ja niiden maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksia. Tällaiset toimet eivät saa vääristää kilpailua. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
	5. Komissio hallinnoi unionin puolesta ja sen toimivallan alalla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin ja varmistaa Copernicus-ohjelman koordinoinnin jäsenvaltioiden, unionin ja kansainvälisen tason toimien kanssa.
	6. Komissio koordinoi jäsenvaltioiden panoksia, joilla tähdätään palvelujen operationaaliseen toteuttamiseen ja sekä julkisista että yksityisistä seurantainfrastruktuureista saatavien sellaisten tietojen pitkän aikavälin saatavuuteen, joita tarvitaan palvelujen toteuttamiseen.
	7. Komissio varmistaa Copernicus-ohjelman täydentävyyden ja johdonmukaisuuden luomalla yhteyksiä asiaan liittyvien unionin toimintalinjojen, välineiden, ohjelmien ja toimien kanssa sen varmistamiseksi, että ne hyötyvät Copernicus-palveluista.
	8. Komissio ottaa käyttäjät mukaan ja kuulee kaikkia sidosryhmiä avoimesti ja säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä käyttäjävaatimukset ja seurata käyttäjien tyytyväisyyttä unionin ja kansallisella tasolla. Siksi 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Copernicus-komitea valvoo erityistä Copernicus-datan jakeluinfrastruktuuria, joka perustuu kansallisten/alueellisten yhteyspisteiden verkostoon ja jonka tehtävänä on tiedon jakelun varmistaminen ja koordinointi.
	9. Komissio antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä operationaalisten palvelujen edellyttämien tietovaatimusten vahvistamisesta ja säätää niiden kehittämisestä.
	10. Komissio huolehtii taloudellisista resursseista Copernicus-ohjelman rahoitusta varten.
	11. Komissio toteuttaa asianmukaisia toimia, joiden avulla varmistetaan yksityisten resurssien täysi osallistuminen Copernicus-ohjelman ja sen yleisten tavoitteiden tukemiseen, mikä mahdollistaa toimintaketjun keskiosan ja loppupään alojen kasvun.
	12. Komissio edistää pitkän aikavälin vakaata sijoitusympäristöä ja kuulee sidosryhmiä, jos se päättää muuttaa Copernicus-asetuksen soveltamisalaan kuuluvia data- ja tietopalvelutuotteita.
	13. Komissio tukee paikallisille viranomaisille suunnattua Copernicus-dataa ja ‑palveluita koskevaa laajaa tiedotuskampanjaa, jossa muun muassa korostetaan niiden merkitystä alueellisen hallinnoinnin ja julkisen politiikan kannalta. Tässä kehyksessä olisi laadittava kattava yleiskatsaus unionin nykyisestä ympäristölainsäädännöstä ja erityisesti INSPIRE-direktiivistä ja ilmanlaatudirektiivistä, joiden täytäntöönpanoa varten paikallisviranomaiset tarvitsevat Copernicus-järjestelmän tietoja.
	14. Komissio hyväksyy työohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
	(Tekninen huomautus: 9 ja 11 artikla poistetaan.)
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Euroopan avaruusjärjestön tehtävät
	Komissio tekee asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen, jossa määrätään komission ESAlle siirtämiä tehtäviä koskevista yleisistä ehdoista liittyen seuraaviin seikkoihin:
	a) Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin rakenne, kehittäminen ja hankinnat;
	b) avaruuskomponentin järjestelmäarkkitehtuurin määrittely käyttäjien vaatimusten perusteella;
	c) saatujen varojen hoito;
	d) seuranta- ja valvontamenettelyt;
	e) asianomaisten tutkimushankkeiden toteuttamiseen liittyvän hankintaprosessin antaminen sopivan tahon tehtäväksi, lukuun ottamatta EUMETSATin toteuttamia hankkeita.
	Komissio voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan mukaisesti antaa ESAlle toimivallan toimia hankintaviranomaisena Copernicus-avaruuskomponentin kehittämisen yhteydessä. ESAlla on tällöin valta tehdä sen tehtäväksi siirrettyjen hankintatehtävien täytäntöönpanoa ja koordinointia koskevia päätöksiä.
	2. Tällainen tehtävien siirtoa koskeva sopimus välitetään Copernicus-komitealle kuulemista varten sekä Euroopan parlamentille.
	ESA antaa komissiolle järjestelmällistä tietoa suunnitelmista, kustannuksista ja aikatauluista, ja se osoittaa korjaavat toimet, jotka toteutetaan, jos suunniteltujen talousarvioiden, toiminnan ja aikataulun välillä on ristiriitoja.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi antaa 4 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan toimivaltaisten unionin elinten hoidettavaksi, kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tällaisia virastoja ovat	1. Komissio voi antaa tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla 4 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan seuraavien toimivaltaisten unionin elinten, unionin virastojen tai laitosten hoidettavaksi, kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen, mandaatin ja hallinnointikapasiteetin vuoksi:
a) Euroopan ympäristökeskus (EEA);	a) Euroopan ympäristökeskus (EEA);
b) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex);	b) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex);
c) Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA);	c) Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA);
d) Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC).	d) Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC).
	d a) Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus
	d b) Euroopan GNSS-virasto (GSA)
2. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.	2. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon markkinatilanne sekä tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin. Nämä unionin elimet ja laitokset voivat avata niiden tehtäväksi annetut toiminnot kilpailulle julkisia hankintoja koskevien periaatteiden mukaisesti.
3. Tämän artiklan mukaisesti poikkeuksellisesti toimivaltaisille unionin elimille annetut budjetin täytäntöönpanotehtävät on sisällytettävä tällaisen unionin elimen työohjelmaan tiedotusta varten.	3. Tämän artiklan mukaisesti poikkeuksellisesti toimivaltaisille unionin elimille annetut budjetin täytäntöönpanotehtävät on sisällytettävä tällaisen unionin elimen työohjelmaan tiedotusta varten.
4. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 5 artiklan b alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin kehittämistehtävien hoitamisen Euroopan avaruusvirastolle ESAlle.
5. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 5 artiklan a alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin operationaalisten tehtävien hoitamisen ESAlle ja Euroopan sääsatelliittijärjestölle (EUMETSAT).	5. Komissio antaa osittain tai kokonaan 4 artiklan II osan a alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin operationaalisten tehtävien hoitamisen ESAlle ja Euroopan sääsatelliittijärjestölle (EUMETSAT) niiden asiantuntemuksen mukaan.
6. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 6 artiklassa kuvattujen in situ ‑komponentin toimintojen hoitamisen 4 artiklassa kuvatuille palvelujen tarjoajille.	6. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 4 artiklan III osassa kuvattujen in situ ‑komponentin toimintojen hoitamisen mainitun artiklan I osan kohdassa kuvatuille palvelujen tarjoajille.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Toimijoiden valvonta	Julkiset hankinnat
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Toimijoiden valitukset, jotka koskevat sopimusten ja avustusten myöntämistä tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen tai työohjelman toteuttamisessa, voidaan toimittaa komissiolle. Tällainen valitus voi kuitenkin koskea vain tarkoituksellista väärinkäytöstä, törkeää huolimattomuutta tai petosta, ja se voidaan toimittaa vasta kun kaikki muut toimijan käytössä olevat valituskeinot on käytetty.	Julkisia hankintoja koskevat yleiset säännöt
	Yleiset periaatteet
	1. Rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan unionin keskeisten turvallisuusetujen tai yleisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka unionin vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi, Copernicus-ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja erityisesti vapaata osallistumista ja tervettä kilpailua koskevia yleisiä periaatteita koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailun järjestämistä avoimen ja oikea-aikaisen tietojen antamisen pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja sopimuksentekoperusteiden ja sellaisten muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille.
	2. Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomaisten on tarjouspyynnöissään pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:
	a) edistetään koko unionissa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti uusien osallistujien ja pk-yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös kannustamalla tarjoajia käyttämään alihankintaa;
	b) vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;
	c) hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja saatuja kokemuksia sekä toimialan kokemusta ja pätevyyttä ohjelman alkuvaiheessa saatu kokemus mukaan lukien ja taataan samalla tarjouskilpailusääntöjen noudattaminen;
	d) käytetään useita toimittajia aina, kun se on tarkoituksenmukaista ohjelman, sen kustannusten ja aikataulun paremman yleisen hallinnan varmistamiseksi;
	e) otetaan tarvittaessa huomioon tarjouspyynnön kohteena olevan tuotteen, palvelun tai urakan käytännön elinkaaren kokonaiskustannukset niin, ettei arvossa oteta huomioon pelkästään kustannuksia.
	Erityiset säännökset
	1. Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen
	Hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi silloin, kun jonkin yrityksen aikaisempi osallistuminen toimiin, jotka liittyvät tarjouspyynnön kohteeseen,
	a) saattaa antaa kyseiselle yritykselle etuoikeutetusta tiedosta johtuvaa huomattavaa etua, mikä voi synnyttää huolta tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumisesta; tai
	b) vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuedellytyksiin tai hankintasopimusten tekemisen tai toteuttamisen puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.
	Nämä toimenpiteet eivät saa vääristää kilpailua eivätkä vaarantaa tasapuolista kohtelua tai yrityksistä, niiden liikesuhteista ja kustannusrakenteesta kerättyjen tietojen luottamuksellisuutta. Toimenpiteissä otetaan huomioon suunnitellun sopimuksen luonne ja yksityiskohdat.
	2. Tietoturva
	Kun hankintasopimukset edellyttävät ja/tai sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, hankintaviranomaisen tai -yksikön on määritettävä tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvallisuuden varmistamiseksi vaaditulla tasolla.
	3. Tarjonnan luotettavuus
	Hankintaviranomaisen on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimuksensa, jotka liittyvät toimitusten tai palvelujen tarjonnan luotettavuuteen sopimuksen toteuttamista varten.
	4. Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset
	a) Hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.
	b) Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset ja palvelut, sekä yksi tai useampi osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Hankinta-asiakirjoissa on mainittava monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Niissä on määriteltävä erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai hinnan määrittämistä koskevat säännöt sekä urakan, toimitusten ja palvelujen toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kussakin vaiheessa.
	c) Kiinteämääräistä osaa koskevat velvoitteet ovat osa yhdenmukaista kokonaisuutta kuten myös kunkin ehdollisen vaiheen velvoitteet, ja niiden yhteydessä on otettava huomioon aiempien vaiheiden velvoitteet.
	d) Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Jos ehdollisen osan vahvistaminen viivästyy tai jos sitä ei vahvisteta, toimeksisaaja voi saada odotusajalta tai sopimuksen noudattamatta jättämisestä korvauksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.
	e) Jos hankintaviranomainen toteaa, että johonkin tiettyyn osaan liittyviä rakennusurakoita, toimituksia ja palveluja ei ole suoritettu, se voi vaatia vahingonkorvausta ja irtisanoa sopimuksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.
	5. Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset
	a) Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka korvataan – kaikilta tai joiltakin osin – todellisten kustannusten perusteella enimmäishintaan asti, b alakohdassa säädetyin edellytyksin.
	Tällaisista sopimuksista maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten kokonaismäärän korvaamisesta. Näiden kustannusten lisäksi korvataan joko kiinteä määrä, joka kattaa yleiskustannukset ja voiton, tai määrä, johon sisältyvät yleiskustannukset ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuva kannustuspalkkio.
	b) Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun on objektiivisesti mahdotonta määrittää tarkka kiinteä hinta ja jos voidaan hyväksyttävästi osoittaa, että kiinteä hinta olisi epätavallisen korkea hankintasopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska
	i) sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä; tai
	ii) sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.
	c) Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Se voidaan ylittää ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja hankintaviranomaisen ennakkohyväksynnällä.
	d) Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvia sopimuksia koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on täsmennettävä
	i) sopimuksen luonne eli että kyseessä on sopimus, joka perustuu kokonaan tai osittain todellisten kustannusten korvaamiseen enimmäishinnan asettamissa rajoissa;
	ii) todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuvan sopimuksen osalta ne sopimuksen osat, jotka korvataan todellisten kustannusten perusteella;
	iii) enimmäishinta;
	iv) sopimuksentekoperusteet, joiden perusteella on voitava arvioida alustavan kokonaistalousarvion, korvattavien kustannusten, kustannusten määrittämismekanismien sekä tarjouksessa mainitun voiton toteutumisen todennäköisyyttä;
	v) kustannuksiin sovellettavan, a ala kohdassa tarkoitetun lisäkorvauksen tyyppi;
	vi) tarjoajan arvioimien, sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta koskevat säännöt ja menettelyt e alakohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti;
	(vii) kirjanpitosäännöt, joita tarjoajien on noudatettava;
	viii) jos todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuva sopimus muunnetaan lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi, muuntamista koskevat parametrit.
	e) Kustannukset, joita toimeksisaaja esittää todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvien sopimusten toteuttamisen aikana, ovat korvauskelpoisia ainoastaan, jos
	i) ne ovat tosiasiallisesti aiheutuneita sopimuksen voimassaolon aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisista sopimuksen täyttämisen edellyttämistä laitteista, infrastruktuurista ja aineettomista hyödykkeistä, jotka voidaan katsoa korvauskelpoisiksi niiden koko hankinta-arvoon saakka;
	ii) ne mainitaan alustavassa talousarviossa, jota on mahdollisesti myöhemmin tarkistettu alkuperäiseen sopimukseen liitetyillä lisäsopimuksilla;
	iii) ne ovat sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömiä;
	iv) ne johtuvat sopimuksen toteuttamisesta ja kohdennetaan siihen;
	v) ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ne on kirjattu toimeksisaajan kirjanpitoon ja määritetty tarjouseritelmässä ja sopimuksessa mainittujen kirjanpitosäännösten mukaisesti;
	vi) ne ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;
	vii) ne eivät ole sopimusehtojen vastaisia;
	viii) ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden osalta.
	Toimeksisaaja vastaa omasta kustannuslaskennastaan sekä kirjanpidostaan ja kaikkien muiden sellaisten asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä, joilla voidaan osoittaa, että korvattaviksi esitetyt kustannukset ovat todellisia ja tässä artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisia. Kustannukset, joita toimeksisaaja ei pysty perustelemaan, katsotaan korvaukseen oikeuttamattomiksi, eikä niitä korvata.
	f) Hankintaviranomainen vastaa seuraavista tehtävistä, joilla varmistetaan todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvien sopimusten asianmukainen toteuttaminen:
	i) se määrittää mahdollisimman realistisen enimmäishinnan, joka kuitenkin antaa riittävästi joustovaraa teknisistä riskeistä johtuvien kustannusten kattamiseksi;
	ii) se muuntaa todellisten kustannusten perusteella osittain korvattavan sopimuksen lopulliseen kiinteään hintaan kokonaan perustuvaksi sopimukseksi heti kun tällainen lopullinen kiinteä hinta on sopimuksen toteuttamisen aikana mahdollista vahvistaa; tätä varten se määrittää muuntamista koskevat parametrit, joilla todellisten kustannusten perusteella korvattavana tehty sopimus voidaan muuttaa lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi;
	iii) se ottaa käyttöön seuranta- ja valvontamenettelyjä, joilla luodaan etenkin kustannusten ennakointi- ja seurantamalli;
	iv) se määrittelee asianmukaiset periaatteet, välineet ja menettelyt sopimuksen toteuttamista varten ja erityisesti toimeksisaajan tai sen alihankkijoiden sopimusten toteuttamisen aikana esittämien kustannusten yksilöintiä ja niiden korvauskelpoisuuden tarkastamista sekä sopimuksen tarkistamista varten;
	v) se varmistaa, että toimeksisaaja ja sen alihankkijat noudattavat sopimuksessa määrättyjä kirjanpitosääntöjä sekä velvollisuutta toimittaa todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat;
	vi) se huolehtii sopimuksen toteuttamisen aikana jatkuvasti siitä, että iv alakohdassa mainitut periaatteet, välineet ja menettelyt ovat tehokkaita.
	6. Lisäsopimukset
	Hankintaviranomainen ja toimeksisaajat voivat muuttaa sopimusta lisäsopimuksella edellyttäen, että kyseinen lisäsopimus täyttää kaikki seuraavat ehdot:
	a) sillä ei muuteta sopimuksen kohdetta;
	b) se ei vaaranna sopimuksen taloudellista tasapainoa;
	c) sillä ei oteta käyttöön sellaisia ehtoja, jotka – jos ne olisivat sisältyneet alkuperäisiin hankinta-asiakirjoihin – olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.
	7. Alihankinta
	a) Hankintaviranomaisen on pyydettävä tarjoajaa teettämään osa sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä ja etenkin uusia osallistujia ja pk-yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.
	b) Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Hankintaviranomaisen on näitä prosenttiosuuksia määrittäessään varmistettava, että ne ovat oikeassa suhteessa sopimuksen kohteeseen ja arvoon, ottaen huomioon asianomaisen toimialan luonne ja erityisesti todettu kilpailutilanne ja teollinen potentiaali.
	c) Jos tarjoaja toteaa tarjouksessaan, ettei se aio teettää alihankintana mitään sopimuksen osaa tai että se aikoo teettää alihankintana b alakohdassa mainittua vaihteluväliä pienemmän osuuden, sen on perusteltava aikomuksensa hankintaviranomaiselle. Hankintaviranomainen toimittaa nämä tiedot komissiolle.
	d) Hankintaviranomainen voi hylätä ehdokkaan valitsemat alihankkijat pääsopimuksen tekomenettelyä koskevassa vaiheessa tai sopimuspuoleksi valitun tarjoajan valitsemat alihankkijat. Hankintaviranomainen antaa kirjalliset perustelut hylkäämiselle, joka voi perustua ainoastaan pääsopimuksen tarjoajien valinnassa sovellettaviin kriteereihin.
Tarkistus                  25 Ehdotus asetukseksi 14 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Copernicus-data ja -informaatio on asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti seuraavien rajoitusten mukaisesti:	Copernicus-data ja -informaatio on asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti erityisesti hätätilanteiden ja kehitysavun yhteydessä noudattaen täysin unionin tietosuojapolitiikkaa ja seuraavien rajoitusten mukaisesti:
a) kolmannen osapuolen dataan ja informaatioon liittyvät lisenssiehdot;	a) kolmannen osapuolen dataan ja informaatioon liittyvät lisenssiehdot;
b) datan ja informaation formaatit, ominaisuudet ja jakelutavat;	b) datan ja informaation formaatit, ominaisuudet ja jakelutavat;
c) unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuusintressit ja ulkosuhteet;	c) unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuusintressit ja ulkosuhteet;
d) Copernicus-dataa ja -informaatiota tuottavan järjestelmän häiriöiden vaara turvallisuus- tai teknisistä syistä.	d) Copernicus-dataa ja -informaatiota tuottavan järjestelmän häiriöiden vaara turvallisuus- tai teknisistä syistä.
	Komissio toteuttaa 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä kaikkia asianomaisia sidosryhmiä kuullen arvioinnin tämän tietopolitiikan vaikutuksesta eurooppalaisiin tiedonsiirto- ja palvelumarkkinoihin. Arviointi voi tarvittaessa johtaa tietopolitiikan tarkistamiseen.
	ESAn GMES-avaruuskomponenttiohjelman osallistujamaiden nykyiset oikeudet käyttää Copernicus Sentinel ‑tietoja pysyvät voimassa.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.	4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. Euroopan parlamentille tiedotetaan näiden tarkastusten ja tutkimusten tuloksista.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Unioni tai erikseen nimetty elin tai rahasto on kaikkien Copernicus-ohjelmassa luotujen tai kehitettyjen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistaja, ellei kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista muuta johdu ja ottaen tapauksen mukaan huomioon olemassa olevat omistusoikeudet.	1. Unioni tai erikseen nimetty elin on kaikkien Copernicus-ohjelmassa luotujen tai kehitettyjen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistaja, ellei kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista muuta johdu ja ottaen tapauksen mukaan huomioon olemassa olevat omistusoikeudet.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 19 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissiota voivat avustaa loppukäyttäjien edustajat, riippumattomat asiantuntijat, etenkin turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvien kansallisten virastojen edustajat, etenkin kansalliset avaruusvirastot, ja antaa sille tarvittavaa teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta.	1. Komissiota voivat avustaa asiaa varten perustettu elin (’käyttäjäfoorumi’), johon kuuluu väli- ja loppukäyttäjien edustajia, riippumattomia asiantuntijoita etenkin turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvien kansallisten virastojen edustajia, etenkin kansallisia/alueellisia avaruusvirastoja ja niiden yhteenliittymiä, ja ne voivat antaa sille tarvittavaa teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta erityisesti käyttäjävaatimusten yksilöinnin, määrittelyn ja validoinnin osalta. Muita sidosryhmiä voidaan kutsua osallistumaan toimintaan tarkkailijoina. Komissio huolehtii käyttäjäfoorumin puheenjohtajuudesta ja sen sihteeristön tehtävistä. Käyttäjäfoorumi vahvistaa työjärjestyksensä. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Copernicus-komitealle toimitetaan tiedoksi kaikki sen pöytäkirjat.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jotta maanseurantateknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten viranomaisten että pk-yritysten kannalta, komissiota avustaa erityinen Copernicus-tietojen jakelua käsittelevä verkko, joka käsittää kansallisia ja alueellisia elimiä ja jota valvoo Copernicus-komitea.
	ESAn sekä ohjelman tehtävistä vastaavien toimijoiden edustajat osallistuvat Copernicus-komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.
	Unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan tarpeen mukaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta Copernicus-komitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään 15 artiklan 1 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.	2. Siirretään 8 artiklan 8 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle ohjelman kestoajaksi.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio laatii 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä arviointiraportin Copernicus-ohjelmasta rahoitettujen kaikkien tehtävien tavoitteiden saavuttamisesta; siinä on käsiteltävä niiden tuloksia ja vaikutuksia, Euroopan tasolla saatua lisäarvoa ja resurssien käytön tehokkuutta. Arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä toimenpiteiden panosta 2 ja 3 artiklassa kuvattuihin tavoitteisiin.	1. Komissio laatii 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä arviointiraportin Copernicus-ohjelmasta rahoitettujen kaikkien tehtävien tavoitteiden saavuttamisesta; siinä on käsiteltävä niiden tuloksia ja vaikutuksia, Euroopan tasolla saatua lisäarvoa, resurssien käytön tehokkuutta sekä mahdollista kustannusten ylittymistä. Arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä toimenpiteiden panosta 2 artiklassa kuvattuihin tavoitteisiin sekä organisaatiorakenteen toimintaan ja käytettävien palveluiden laajuuteen. Arviointiin sisällytetään analyysi 14 artiklan vaikutuksesta eurooppalaisiin data- ja palvelumarkkinoihin ja siihen liitetään tarpeen mukaan ehdotuksia tämän asetuksen muuttamisesta. Arviointiraportin tulokset muodostavat perustan tämän asetuksen muuttamista koskevalle komission ehdotukselle, joka on esitettävä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020.

PERUSTELUT

Koska tietojen hallinnalla ja asianmukaisella käytöllä on tällä hetkellä merkittäviä geopoliittisia vaikutuksia, unioni tarvitsee kapasiteettia, jonka avulla se voi arvioida politiikkaansa itsenäisesti luotettavalla ja nopealla tavalla. Copernicus-ohjelma (GMES‑ohjelman uusi nimi) on tällainen infrastruktuuri, kattava eurooppalainen maanseurantajärjestelmä. Komission ehdotus merkitsee satelliittiryhmän toiminnallisen vaiheen alkamista. Päätavoite on hyödyttää Euroopan kansalaisia monilla alueilla ja erityisesti ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Samalla järjestelmässä on säilytettävä siviiliulottuvuus. Kuitenkin joitakin kiistanalaisempia osia, kuten hallintaa ja tietopolitiikkaa, on hiottava kitkattoman kehityksen mahdollistamiseksi. Itse asiassa jos Copernicus- järjestelmä on prioriteettina sekä teollisuus- että ympäristöpolitiikassa ja se on lippulaivahanke, kuten komissio väittää, täytyy ihmetellä, miksi ehdotuksen alkuperäistä budjettia on pienennetty lähes 35 prosenttia. Kaiken kaikkiaan avaruussektorilla on merkittävästi työpaikkoja sekä relevanttia tutkimustoimintaa, ja Copernicus yksin tuottaa 3,2 euroa jokaista käytettyä euroa kohden. Eikö nyt ole aika pyrkiä laajentamaan Euroopan taloutta? Eikö nyt ole sellaisten suurten taloudellisten hankkeiden aika, jotka voivat johtaa Euroopan ulos ongelmallisesta tilanteesta? Tarkistuksissa esittelijä ehdottaa, että tarkastellaan tulevaisuutta varten vaihtoehtoisia organisaatioon, hallintaan ja rahoitukseen liittyviä malleja, jotta voidaan ottaa vastuu pitkän aikavälin sitoutumisesta ja tasapainoisesta hallinnasta. Koska asetuksessa on jo säännöksiä, jotka koskevat avaruusvalvonnalle ja -seurannalle tarkoitettua budjettikohtaa – se on keskeisellä sijalla Euroopan avaruusinfrastruktuurien ja itsenäisten toimintojen kannalta – esittelijä katsoo, että Copernicus-ohjelmana liittyviä tutkimustoimia on parempi rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelman avaruutta koskevista varoista tässä ohjelman uudessa vaiheessa.

Suurin osa tarkistuksista on sellaisia, että niiden avulla mukautetaan asiakirjan rakennetta aiempiin asetuksiin ja hyödynnetään Galileo-ohjelman hyväksymisprosessin aikana saatuja kokemuksia. Tämä koskee erityisesti julkisiin hankintoihin liittyviä toimia ja ESAn, joka on komission tärkeä kumppani tässä hankkeessa, roolin kuvausta. Yleisesti ottaen esittelijä on yrittänyt ottaa huomioon eri sidosryhmien kantoja ja tasapainottaa tekstiä niin, että saadaan aikaan entistä paremmin edustava malli teollisuuden ja paikallisviranomaisten kannalta. Samalla varmistetaan myös, että infrastruktuuri otetaan käyttöön suunnitellulla tavalla ja että samalla pyritään saavuttamaan ohjelman strategiset, teollisuutta koskevat, taloudelliset sekä yhteiskunnalliset tavoitteet. Siksi on toteutettu toimia, joiden avulla ohjelmassa edistetään Euroopan tason lähentymistä, parannetaan avoimuutta sekä demokraattista vastuuvelvollisuutta. Komissiolla on toimivalta hyväksyä täytäntöönpanotoimia edistääkseen jäsenvaltioiden lähentymistä ohjelman datan ja informaation käytössä ja varmistaakseen maanseurantapalveluihin liittyvän teknologian ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksia. Samalla, kun komissio kantaa kokonaisvastuun ohjelmasta ja sen koordinoinnista, säädetään tehtävien siirrosta tavalla, joka helpottaa kolmansien osapuolten osallistumista. Joidenkin sidosryhmien entistä tärkeämpi osa päätöksentekomenettelyissä vaarantaisi eettisen tasapainon niiden tahojen välillä, jotka toisaalta päättävät osallistumista koskevista säännöistä ja toisaalta ovat osanottajia.

On kuitenkin tärkeää, että komissio edistää Euroopan suuren yleisön ja yksityisten sidosryhmien laajaa osallistumista ja mahdollistaa toimintaketjun keskiosan ja loppupään alojen kasvun ja tukee uusien markkinoiden luomista. Tässä yhteydessä esittelijä ehdottaa, että luodaan erityinen Copernicus-tietojen jakamisesta vastaava verkko, joka koostuu kansallisista ja alueellisista elimistä. Se tukisi maanseurantateknologian käyttöä paikallisten viranomaisten sekä pk-yritysten toimesta.

Asianmukaisen tietopolitiikan avulla Copernicus voi myös edistää Euroopan maanseurantapalveluihin liittyvää teollisuutta ja käyttäjäpalveluteollisuutta auttaen niitä kehittymään johtaviksi maailmassa. Täysimääräinen, avoin ja maksuton tietopolitiikka on tärkeä osa Copernicus-asetusta, kun otetaan huomioon, että periaatteessa eurooppalaisten ei pitäisi joutua maksamaan samoista tiedoista kahdesti. Asianmukaisessa tietopolitiikassa on kuitenkin otettava huomioon strategisia ja taloudellisia seikkoja, eikä se saa myöskään haitata Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Tietojen saannin vastavuoroisuus sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu järjestelmään, on tehokas tapa varmistaa tasapuolinen kilpailu. Olisi säädettävä tätä periaatetta koskevista poikkeuksista hätätilanteita ja väestönsuojeluun liittyviä tilanteista varten sekä sellaisia tilanteita varten, joissa nähdään unionin muuta politiikkaa koskevaa lisäarvoa, mikä koskee erityisesti kehitysapuun liittyviä toimia. Asetuksessa säädetään jo siitä, että komissio neuvottelee muita seikkoja koskevista sopimuksista kolmansien tahojen kanssa, minkä ansiosta tällaisen periaatteen ottaminen mukaan on helppoa.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.11.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta
(COM(2013)0312/2 – C7‑0195/2013 – 2013/0164(COD))

Valmistelija: Maria Da Graça Carvalho

LYHYET PERUSTELUT

Copernicus on ohjelma, jota ehdotetaan Euroopan maanseurantaohjelman GMES:n seuraajaksi. GMES oli alun perin osa tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaa ja vuonna 2010 se vahvistettiin avaruuspolitiikan toimintaohjelmaksi.

Ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa avaruudesta suoritettavan seurannan ja in situ -havaintojen perusteella dataa ja informaatiota, jolla edistetään ympäristönsuojelua, pelastuspalvelua ja turvallisuutta – ja lopulta talouskasvua.

Toisin kuin vuosien 2014–2020 muiden rahoitusohjelmien kohdalla, komissio esitti Copernicus-ohjelmaa koskevan asetusehdotuksen vasta sen jälkeen, kun neuvottelut uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä saatiin päätökseen. Kun toimielimet hyväksyvät monivuotisen rahoituskehyksen, otsakkeeseen 1 a kuuluvassa budjettikohdassa osoitetaan Copernicus-ohjelmaan 3,786 miljoonaa euroa vuoden 2011 hinnoin (4,291 miljoonaa euroa nykyhinnoin) seitsemäksi vuodeksi.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä tehty sopimus myös takaisi, että tämä määrä voidaan erottaa EU:n talousarvion muista menoista. Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamiseen liittyvässä asetusehdotuksessa laaja-alaisia hankkeita koskevaan artiklaan kuuluvan Copernicus-ohjelman enimmäismäärä on 3,786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hinnoin). Sama määrä sisältyy komission ehdotukseen Copernicus-asetukseksi. Lisäksi toimielinten välisen sopimuksen luonnoksessa tarkoitettua 10 prosentin lainsäädännöllistä joustavuutta (määrä, jonka verran vuotuinen talousarvio voi poiketa ohjelman viitemäärästä) ei sovelleta suuriin hankkeisiin.

Valmistelija haluaa budjettivallan käyttäjälle lisätakeita, edellyttäen kuitenkin, että ohjelma käynnistetään nopeasti. Ehdotetuilla tarkistuksilla pyritään lisäämään Copernicuksen rahoitusmallin avoimuutta ja parlamentille annettavaa tiedotusta ja parlamentin osallistamista etenkin, kun Copernicuksen määrärahoja jaetaan ja sen menoja arvioidaan ja kun unionin rahoitusmuotoina käytetään delegointisopimuksia, avustuksia ja julkisia hankintoja.

Valmistelija ehdottaa myös, että käyttäjät ja sidosryhmät otettaisiin virallisesti mukaan toimintaan perustamalla GMES-asetuksessa vahvistettu ”käyttäjäfoorumi”.

Koska Copernicus-satelliitit ovat erityisen alttiita törmäyksille, valmistelija vaatii osoittamaan Copernicuksesta osuuden avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelmalle.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti Tarkistus (9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ -tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin edistämällä avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX]11 täytäntöönpanoa. (9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ -tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin osoittamalla EGNOS/Galileo-järjestelmän ohella tästä ohjelmasta eniten määrärahoja avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX]11 täytäntöönpanoon. ______________ __________________ 11 EUVL C… , …, s… 11 EUVL C… , …, s…
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti Tarkistus (10) Copernicus-toimiin vuosiksi 2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta. (10) Suuriin hankkeisiin vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013 [14 artiklan] mukaisesti kuuluviin Copernicus-toimiin ja niihin mahdollisesti liittyviin riskeihin vuosiksi 2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta. Jos syntyy uusia, ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, unionin rahoitusosuuksia ei saisi lisätä muiden ohjelmien kustannuksella ja ne olisi näin ollen katettava monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen käytettävissä olevien enimmäismäärien välisestä liikkumavarasta.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (10 a) Selkeyden vuoksi ja kustannusten valvomisen helpottamiseksi Copernicus-ohjelman määrärahat olisi jaoteltava eri luokkiin tässä asetuksessa vahvistettujen erityisten tavoitteiden mukaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat varojen uudelleen kohdentamista yhdestä erityisestä tavoitteesta toiseen, jos poikkeama on yli viisi prosenttiyksikköä, ja joissa määritellään työohjelmissa huomioon otettavat rahoituksen painopisteet.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti Tarkistus (16) Komissiolla olisi oltava yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi määriteltävä ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja valvonta. (16) Komissiolla olisi oltava yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi etukäteen määriteltävä selkeästi ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja valvonta. Siihen olisi sisällytettävä myös erityistoimia yleisen tietoisuuden lisäämiseksi avaruusohjelmien merkityksestä ja niiden läsnäolosta jokapäiväisessä elämässämme. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikea-aikaisesti kaikki ohjelmaa koskevat olennaiset tiedot.
Perustelu
Suuren yleisön tietoisuus avaruusohjelmista ja sen niille antama tuki on ratkaisevan tärkeää ohjelmien määrärahojen perustelemiseksi ja avaruusohjelmiin liittyvien tuotteiden käytön edistämiseksi.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti Tarkistus (25) Voidakseen lisätä Copernicuksen arvoa käyttäjien kannalta komission apuna olisi oltava väli- ja loppukäyttäjien edustajia, jäsenvaltioiden asiantuntijoita, myös asianmukaisista kansallisista virastoista, tai riippumattomia asiantuntijoita. (25) Voidakseen lisätä Copernicuksen arvoa käyttäjien kannalta komission apuna olisi oltava erillinen elin (”käyttäjäfoorumi”), johon kuuluu väli- ja loppukäyttäjien edustajia, jäsenvaltioiden asiantuntijoita, myös asianmukaisista kansallisista virastoista, ja riippumattomia asiantuntijoita. Muita asiaankuuluvia sidosryhmiä voidaan kutsua osallistumaan työskentelyyn tarkkailijoina.
Perustelu
Uuteen asetukseen olisi otettava aiemmassa GMES-asetuksessa (EU) N:o 911/2010 perustettu ”käyttäjäfoorumi”.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – c alakohta
Komission teksti Tarkistus c) Edistetään satelliittien suojaamista törmäysriskiä vastaan. c) Edistetään satelliittien suojaamista törmäysriskiä vastaan panemalla täytäntöön avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös [XXX].
Perustelu
Copernicus-ohjelmasta olisi osoitettava rahoitusta avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelmaan.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Copernicus-ohjelmalle vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). 1. Copernicus-ohjelman täytäntöönpanoon ja sen toimintaan liittyvien riskien kattamiseen vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen N:o [...] [14 artiklan] mukaisesti. Tästä määrästä osoitetaan toimintamäärärahoja 3 artiklassa määriteltyihin erityisiin tavoitteisiin, joita ovat:   a) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käyttäjien tarpeita vastaavat operatiiviset palvelut, [X]%;   b) avaruudesta suoritettavan seurannan tulosten kestävä ja luotettava saanti, [X%].
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Jos ilmenee, että erityisiin tavoitteisiin kohdennetuista määristä on poikettava yli viiden prosenttiyksikön verran, komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän jakauman muuttamiseksi.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 b. Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä työohjelmissa huomioon otettavien rahoituksen painopisteiden määrittelemiseksi. Ensimmäinen delegoitu säädös annetaan ennen …*.   ______________   *EUVL: lisätään päivämäärä, joka on vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 7 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   7 a artikla   Unionin rahoituksen muodot   1. Unionin rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:   a) delegointisopimukset;   b) avustukset;   c) julkisia hankintoja koskevat sopimukset.   2. Unionin rahoituksen myöntämisessä on varmistettava aidon kilpailun, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.   3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen unionin rahoituksen myöntämisestä, arviointiprosessista ja tarjouskilpailujen sekä tämän artiklan perusteella tehtyjen sopimusten tuloksista sopimusten myöntämisen jälkeen.
Perustelu
Selkeyden ja avoimuuden vuoksi tarkistuksessa toistetaan aiemman GMES-asetuksen (EU) N:o 911/2010 säännökset.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   7 a. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille oikea-aikaisesti kaikki ohjelmaa koskevat olennaiset tiedot, jotka liittyvät etenkin riskien hallintaan, kustannuksiin, aikatauluun ja tuloksiin.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   6 a. Tehtävät siirretään muille elimille asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 ja 60 artiklassa tarkoitettujen delegointisopimusten mukaisesti. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tästä etukäteen.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.	4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. Euroopan parlamentille tiedotetaan näiden tarkastusten ja tutkimusten tuloksista.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 17 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   17 a artikla   Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavat tiedot   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen Copernicus-ohjelman täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä kaikki tiedot ohjelmista ja etenkin seuraavat tiedot:   a) riskien hallinta, kokonaiskustannukset, vuotuiset käyttökustannukset, aikataulu ja tulokset 11 artiklan mukaisesti;   b) 12 artiklan mukaisesti tehtyjen delegointisopimusten toimivuus;   c) 7 a artiklassa tarkoitetut julkiset hankinnat.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – otsikko
Komission teksti Tarkistus Komission avustaminen Käyttäjäfoorumi
Perustelu
Uuteen asetukseen olisi otettava aiemmassa GMES-asetuksessa (EU) N:o 911/2010 perustettu ”käyttäjäfoorumi”.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissiota voivat avustaa loppukäyttäjien edustajat, riippumattomat asiantuntijat, etenkin turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvien kansallisten virastojen edustajat, etenkin kansalliset avaruusvirastot, ja antaa sille tarvittavaa teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta. 1. Komissiota voi avustaa erillinen elin (”käyttäjäfoorumi”), johon kuuluu väli- ja loppukäyttäjien edustajia, riippumattomia asiantuntijoita, etenkin turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvia kansallisten virastojen edustajia, etenkin kansallisia avaruusvirastoja, ja antaa sille tarvittavaa teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta. Muita sidosryhmiä voidaan kutsua osallistumaan toimintaan tarkkailijoina.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Komissio huolehtii käyttäjäfoorumin puheenjohtajuudesta ja sen sihteeristön tehtävistä. Käyttäjäfoorumi vahvistaa työjärjestyksensä. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Copernicus-komitealle toimitetaan tiedoksi kaikki sen pöytäkirjat.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Väliarviointi annetaan 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä ja siinä on arvioitava asianmukaisesti mahdolliset kustannusten ylitykset.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Copernicus-ohjelma
Viiteasiakirjat	COM(2013)0312 – C7-0195/2013 – 2013/0164(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 1.7.2013
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 1.7.2013
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Maria Da Graça Carvalho 27.6.2013
Hyväksytty (pvä)	14.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Jean-Luc Dehaene, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Lucas Hartong, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Jan Mulder, Vojtěch Mynář, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Dominique Riquet, Alda Sousa, Derek Vaughan, Angelika Werthmann, Jacek Włosowicz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Frédéric Daerden, Edit Herczog, Paul Rübig, Peter Šťastný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Pablo Arias Echeverría, Jean-Paul Besset, Arkadiusz Tomasz Bratkowski, Zdravka Bušić, Jolanta Emilia Hibner, Helmut Scholz, Tadeusz Zwiefka

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.11.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta
(COM(2013)0312 – C7‑0195/2013 – 2013/0164(COD))

Valmistelija: Elisabetta Gardini

LYHYET PERUSTELUT

Maanseurantatietojen jatkuva, oikea-aikainen ja luotettava saatavuus on olennaista planeettamme ympäristön ja ilmaston dynamiikkojen ymmärtämiseksi ja ratkaisevien tietojen saamiseksi luonnonkatastrofien tai humanitaaristen kriisien aiheuttamissa hätätilanteissa. Nämä tiedot tarjoavat vahvan pohjan tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi ympäristön, ilmaston, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuustoimien aloilla kansallisella ja unionin tasolla. Eurooppalainen maanseurantaohjelma Copernicus on jatkoa asetuksella (EU) N:o 911/2010 perustetulle GMES-ohjelmalle. Sen tavoitteena on nimenomaan taata näiden tietojen saatavuus täysimääräisesti ja avoimesti.

Copernicus koostuu monitahoisesta kokonaisuudesta tietoja useista lähteistä kerääviä järjestelmiä: maanseurantaan tarkoitetut satelliitit ja maanpinnalla, merellä tai ilma-aluksissa sijaitsevista laitteista. Se työstää näitä tietoja ja tarjoaa käyttäjille luotettavia ja ajantasaistettuja tietoja liitännäispalvelujen kautta kuudella aihealueella: maapalvelut, ilmakehä, ilmastonmuutos, hätätilanteiden hallinta ja turvallisuus. Palveluilla tuetaan laajaa valikoimaa sovelluksia seuraavilla aloille: ympäristönsuojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen vaikutusten hillitseminen, kaupunkialueiden hallinnointi, alue- ja paikallissuunnittelu, maatalous, metsätalous, terveys, liikenne, kestävä kehitys, pelastuspalvelu ja matkailu.

Copernicus mahdollistaa myös erityistä lisäarvoa tuovat kaupalliset ja julkiset sovellukset ja luo kaupallisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä edistää innovointia ja kasvua. Ohjelma on osa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa.

Parlamentti hylkäsi päätöslauselmassaan ehdotuksen jättää ohjelman rahoitus monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle. Sen seurauksena komission asetusehdotuksessa taataan ohjelman rahoitus kaudelle 2014–2020, niin että määrärahojen enimmäismäärä on 3 786 000 000 euroa. Ehdotuksessa pyritään määrittämään paremmin ohjelman tavoitteet ja sen hallintotapa komission roolista lähtien.

Lausunnon valmistelija kannattaa komission ehdotuksen päämääriä ja sisältöä ja katsoo, että kyseessä on tärkeä edistysaskel siinä, että taataan Euroopan unionille, sen kansalaisille ja yrityksille edut, joita maanseurantatietojen täysimääräisestä ja avoimesta saatavuudesta on. Esitetyillä tarkistuksilla pyritään parantamaan joitakin ehdotuksen näkökohtia ja selkeyttämään ja vahvistamaan ehdotusta erityisesti niiden alojen suhteen, joilla parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on toimivaltainen, eli ympäristö, ilmasto, pelastuspalvelu ja Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) rooli.

Eritoten täsmennetään ilmakehän ja ilmastonmuutoksen seurantapalvelujen määritelmiä ja korostetaan, että on tärkeää käyttää jäsenvaltioissa jo olevia tietoja ja valmiuksia tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi silloin, kun se on teknisesti mahdollista ja tietojen oikea-aikaisuus voidaan taata. On myös tärkeää, että Copernicus-ohjelman in situ -komponentin koordinointi annetaan nimenomaisesti EEA:n tehtäväksi.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti Tarkistus (5) Copernicus-ohjelman tavoitteena on tarjota ympäristö- ja turvallisuusalaa koskevia tarkkoja ja luotettavia tietoja, jotka on räätälöity käyttäjien tarpeiden mukaan ja jotka tukevat muuta unionin politiikkaa, etenkin sisämarkkinoihin, liikenteeseen, ympäristöön, energiaan, pelastuspalvelutoimiin, kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja humanitaarisiin avustustoimiin liittyvää. Siinä hyödynnetään Euroopassa olemassa olevaa kapasiteettia, jota täydennetään uusilla yhteisesti kehitetyillä resursseilla. (5) Copernicus-ohjelman tavoitteena on tarjota oikeaan aikaan ympäristöä, ilmastonmuutosta, pelastuspalvelu- ja turvallisuusalaa koskevia tarkkoja, luotettavia ja ajan tasalla olevia tietoja, jotka on räätälöity käyttäjien tarpeiden mukaan ja jotka tukevat muuta unionin politiikkaa, etenkin sisämarkkinoihin, liikenteeseen, ympäristöön, ilmastoon, energiaan, pelastuspalvelutoimiin, kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, vaarojen ehkäisyyn ja hallintaan sekä humanitaarisiin avustustoimiin liittyvää politiikkaa. Siinä hyödynnetään Euroopassa olemassa olevaa kapasiteettia, jota täydennetään uusilla yhteisesti kehitetyillä resursseilla.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi alueelliset toimivaltaiset viranomaiset on otettava mukaan täysivaltaisina kumppaneina.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti Tarkistus (9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ -tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin edistämällä avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX]11 täytäntöönpanoa. (9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, ilmaston, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia in situ ‑mittauksista ja kaukokartoituksesta saatavia tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin edistämällä avaruusvalvonnan ja -seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX]11 täytäntöönpanoa. ____________ _____________ 11EUVL L […], [...], s. [...]. 11EUVL L […], [...], s. [...].
Perustelu
Tieteellinen kattavuus edellyttää, että in situ -tietoja täydennetään kaukokartoituksella.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Kaikista Copernicus-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvistä politiikoista ja erityisesti tietopolitiikasta olisi tiedotettava selkeästi ja avoimesti kaikille sidosryhmille.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Copernicus-ohjelman puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava käyttäjien saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, jotta voidaan edistää niiden käyttöä ja jakamista ja vahvistaa maanseurantamarkkinoita Euroopassa, etenkin toimintaketjun loppupään sektorilla, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen.	(21) Copernicus-ohjelman puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava käyttäjien saataville helppokäyttöisessä muodossa täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, jotta voidaan edistää niiden käyttöä ja jakamista ja vahvistaa maanseurantamarkkinoita Euroopassa, etenkin toimintaketjun loppupään sektorilla, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin; a) seurataan ympäristöä ja ilmastoa, suojellaan ympäristöä, rajoitetaan ilmaston lämpenemistä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin;
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti Tarkistus b) tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä. b) tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten maanseurantasovellusten kehittämistä.
Perustelu
On aiheellista täsmentää, minkä tyyppisiin kaupallisiin sovelluksiin viitataan.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   b a) tuetaan jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa sekä kansainvälistä toimintaa, kuten maailmanlaajuista maanhavainnointijärjestelmää (GEOSS), ja sovitetaan ne yhteen Copernicus-ohjelman kanssa;
Perustelu
On hyvin tärkeää, että Copernicus-toimet sovitetaan yhteen vastaavien maailmanlaajuisten aloitteiden kanssa. Näin ollen on aiheellista viitata tähän yksiselitteisesti johdanto-osan lisäksi artiklaosassa.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b b) tuetaan kilpailukykyisen eurooppalaisen avaruusteollisuuden kehittämistä, jonka avulla unioni voi säilyttää riippumattomuutensa ja johtajuutensa maailmanlaajuisesti sekä edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovatiivisten palvelujen luomista.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Avaruudesta suoritettavan seurannan tuloksena saadun alkuperäisen datan ja informaation ja käytettävissä olevista in situ -tiedoista tuotettujen tietojen, jäljempänä ’Copernicus-data ja ‑informaatio’, on oltava tarkkoja ja luotettavia, niitä on toimitettava pitkäaikaisesti ja kestävästi, ja niiden on vastattava Copernicus-käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin. Tietojen on oltava saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti tässä asetuksessa tai sen perusteella määritettyjen edellytysten mukaisesti.	2. Avaruudesta suoritettavan seurannan tuloksena saadun alkuperäisen datan ja informaation ja käytettävissä olevista in situ -mittauksista ja kaukokartoituksesta saatavien tietojen, jäljempänä ’Copernicus-data ja -informaatio’, on oltava tarkkoja ja luotettavia, niitä on toimitettava pitkäaikaisesti ja kestävästi, ja niiden on vastattava Copernicus-käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin. Tietojen on oltava saatavilla helppokäyttöisessä muodossa täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti tässä asetuksessa tai sen perusteella määritettyjen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisilla Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla.	3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisilla Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, delegointi, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta maailmanlaajuisesti. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa. a) Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta, stratosfäärin otsonikato mukaan lukien, maailmanlaajuisesti. Niiden avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja niiden tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemian ja Maan dynamiikan seurantaa.
Perustelu
Stratosfäärin otsonikato in ilmakehän kemian keskeinen tekijä, joka on nimenomaisesti mainittava. Tieteellisestä näkökulmasta ilmakehän seurannan on lisäksi katettava koko Maan dynamiikka, johon muun muassa ilmastomuuttujat kuuluvat tärkeänä tekijänä.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti Tarkistus d) Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan tietoa tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja -ennusteiden tarjoamista ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa. d) Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan tietoa, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja ennustemallien tarjoamista ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa.
Perustelu
Copernicus-ohjelman ilmaston seurantapalveluilla on myös edistettävä tieteelliseen mallinnukseen perustuvia ennusteita.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   Palvelujen tarjoamisen on oltava kustannustehokasta ja hajautettua, ja tarpeen mukaan unionin tasolla on hyödynnettävä jäsenvaltioissa jo olevia tietoja ja valmiuksia. Sellaisten uusien tietojen hankkimista, jotka ovat päällekkäisiä nykyisten lähteiden kanssa, on vältettävä, paitsi jos nykyisten tai päivitettävissä olevien tietokokonaisuuksien käyttö ei ole teknisesti mahdollista tai kustannustehokasta taikka ne eivät ole oikea-aikaisesti käytettävissä.
Perustelu
Olemassa olevien tietojen valmiuksien käyttö päällekkäisyyksien välttämiseksi voi tehdä ohjelmasta kustannustehokkaamman ja muutenkin tehokkaamman. Olisi kuitenkin taattava mahdollisuus kerätä tietoja keskitetysti, jos se on teknisesti välttämätöntä tai jos olemassa olevat tiedot eivät ole käytettävissä tai päivitettävissä oikea-aikaisesti.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kehitystoimet koostuvat operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamisesta, mukaan luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien välttämisestä tai vähentämisestä.	2. Tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimet koostuvat operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamisesta, mukaan luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien välttämisestä tai vähentämisestä.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tukitoimet koostuvat toimenpiteistä, joilla edistetään operationaalisten palvelujen käyttöä käyttäjien parissa ja toimintaketjun loppupään sovellusten kautta, sekä tiedotus- ja tiedonjakelutoimista.	3. Tukitoimet koostuvat toimenpiteistä, joilla edistetään operationaalisten palvelujen käyttöä käyttäjien parissa ja toimintaketjun loppupään sovellusten kautta, sekä tiedotus- ja tiedonjakelutoimista ja kannustimista nykyaikaisten sovellusten kehittämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi Copernicus-ohjelman mahdollisuuksista yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä parantaakseen datan ja informaation vaihtoa niiden välillä ja lisätäkseen Copernicus-ohjelmassa käytettävissä olevan datan ja informaation määrää.	1. Komissio tekee toimivaltaisten alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa yhteistyötä parantaakseen datan ja informaation vaihtoa niiden välillä ja lisätäkseen Copernicus-ohjelmassa käytettävissä olevan datan ja informaation määrää.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ehdokasmaat sekä mahdolliset ehdokasmaat näiden maiden unionin ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehtyjen puitesopimusten tai assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjojen mukaisesti;	b) ehdokasmaat sekä mahdolliset ehdokasmaat näiden maiden unionin ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehtyjen puitesopimusten tai assosiaatiosopimusten mukaisesti;
Perustelu
Vaatimus lisäpöytäkirjoista on estänyt Euroopan ympäristökeskuksen kanssa yhteistyötä tekevien maiden, kuten Länsi-Balkanin maiden, osallistumisen GMES-ohjelman alkuvaiheeseen. Tämä on virhe, jota ei pidä toistaa Copernicus-ohjelman uudessa vaiheessa.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio ottaa käyttäjät mukaan ja kuulee heitä avoimesti ja säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä käyttäjävaatimukset unionin ja kansallisella tasolla.	5. Komissio ottaa käyttäjät mukaan ja kuulee heitä avoimesti ja säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä käyttäjävaatimukset kaikilla tasoilla.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Komissio huolehtii siitä, että Copernicus-ohjelma tunnetaan riittävän hyvin unionissa ja jäsenvaltioissa sekä alueellisella ja paikallisella tasolla.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio voi antaa 4 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan toimivaltaisten unionin elinten hoidettavaksi, kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tällaisia virastoja ovat	1. Komissio voi antaa 4 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan toimivaltaisten unionin elinten hoidettavaksi niiden nykyisten vastuualojen mukaisesti, kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tällaisia virastoja ovat
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) Euroopan GNSS-virasto (GSA).
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 6 artiklassa kuvattujen in situ ‑komponentin toimintojen hoitamisen 4 artiklassa kuvatuille palvelujen tarjoajille.	6. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 6 artiklassa kuvattujen muualla kuin avaruudessa tapahtuvan toiminnan komponentin toimintojen hoitamisen 4 artiklassa kuvatuille palvelujen tarjoajille, erityisesti Euroopan ympäristökeskukselle (EEA), silloin kun tarvitaan yleistä koordinointia.
Perustelu
On tärkeää täsmentää, että Euroopan ympäristökeskus voi ja sen täytyy hoitaa välttämätöntä yleistä koordinointia Copernicus-ohjelman muualla kuin avaruudessa tapahtuvan toiminnan komponentin osalta.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Copernicus-data ja -informaatio on asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti seuraavien rajoitusten mukaisesti:	Copernicus-data ja -informaatio on asetettava saataville helppokäyttöisessä muodossa täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti seuraavien rajoitusten mukaisesti:

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Copernicus-ohjelma
Viiteasiakirjat	COM(2013)0312 – C7-0195/2013 – 2013/0164(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 1.7.2013
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 1.7.2013
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Elisabetta Gardini 19.9.2013
Valiokuntakäsittely	24.10.2013
Hyväksytty (pvä)	27.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	54 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Elena Oana Antonescu, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Lajos Bokros, Franco Bonanini, Biljana Borzan, Yves Cochet, Spyros Danellis, Esther de Lange, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Holger Krahmer, Corinne Lepage, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Miroslav Ouzký, Gilles Pargneaux, Andrés Perelló Rodríguez, Pavel Poc, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Kārlis Šadurskis, Carl Schlyter, Richard Seeber, Salvatore Tatarella, Thomas Ulmer, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Erik Bánki, Gaston Franco, Julie Girling, Eduard-Raul Hellvig, Marusya Lyubcheva, Jiří Maštálka, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Alojz Peterle, Vittorio Prodi, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Anna Záborská, Andrea Zanoni

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Copernicus-ohjelma
Viiteasiakirjat	COM(2013)0312 – C7-0195/2013 – 2013/0164(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	28.5.2013
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 1.7.2013
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 1.7.2013	ENVI 1.7.2013
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Vittorio Prodi 3.9.2013
Valiokuntakäsittely	14.10.2013
Hyväksytty (pvä)	28.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	50 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Jan Březina, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Fiona Hall, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Rachida Dati, Ioan Enciu, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Gunnar Hökmark, Ivailo Kalfin, Seán Kelly, Holger Krahmer, Werner Langen, Zofija Mazej Kukovič, Alajos Mészáros, Markus Pieper, Vladimír Remek, Silvia-Adriana Ţicău
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Carl Schlyter
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	14.1.2014