Menettely : 2013/2150(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0070/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0070/2014

Keskustelut :

PV 27/02/2014 - 8
CRE 27/02/2014 - 8

Äänestykset :

PV 27/02/2014 - 10.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0178

MIETINTÖ     
PDF 175kWORD 110k
30.1.2014
PE 519.712v02-00 A7-0070/2014

erityistoimista naisten aseman kehittämiseksi yhteisessä kalastuspolitiikassa

(2013/2150(INI))

Kalatalousvaliokunta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Dolores García-Hierro Caraballo, Raül Romeva i Rueda

(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 51 artikla)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

erityistoimista naisten aseman kehittämiseksi yhteisessä kalastuspolitiikassa

(2013/2150(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan kalatalousrahastoon (EKTR) sovellettavan lainsäädännön ja erityisesti neuvoston asetukset (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007, joissa vahvistetaan kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevat säännöt ja edellytykset(1),

–   ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU(2),

–   ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta(3),

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä(4),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (COM(2011)0804) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston siitä hyväksymät kannat,

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2011)0810) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston siitä hyväksymät kannat,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Naisten ja miesten tasa‑arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman ”Naisverkostot: kalastus, maanviljely ja monipuolistuminen”(5),

–   ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta(6),

–   ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta(7),

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta koskevasta kattavasta tiedonannosta(8),

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan 1. joulukuuta 2010 järjestämän kuulemisen aiheesta ”Naiset ja kalastusalan kestävä kehitys”,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan Euroopan parlamentissa 14. lokakuuta 2013 järjestämän kuulemisen aiheesta ”Naisten aseman kehitys unionin kalastus- ja vesiviljelyalalla”,

   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa‑arvon valiokunnan parlamentin työjärjestyksen 51 artiklan nojalla käymät yhteiset keskustelut,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa‑arvon valiokunnan mietinnön (A7-0070/2014),

A. katsoo, että naisten työpanosta kalastus- ja vesiviljelyalalla ei ole tunnustettu ja että tämä työpanos on yhä yleisesti ottaen näkymätöntä, vaikka se tuo huomattavasti taloudellista lisäarvoa ja parantaa lukuisten unionin yhteisöjen ja alueiden ja erityisesti kalastuksesta riippuvaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä;

B.  ottaa huomioon, että kalastusalalla työskentelee jäsenvaltioissa yli 100 000 naista, joista noin neljä prosenttia toimii pyynnin ja kalastusalusten toimintaan liittyvien töiden parissa esimerkiksi verkonkutojina, satamatyöntekijöinä tai pakkaajina, ja noin 30 prosenttia vesiviljelyn – pääasiassa kahlaten harjoitettavan äyriäistenpyynnin – parissa sekä noin 60 prosenttia jalostusteollisuudessa;

C. ottaa huomioon, että naisten kalastus- ja vesiviljelyalalla perinteisesti suorittamat työtehtävät ovat rankkoja, kuten kahlaten harjoitettava äyriäistenpyynti, perinteinen kalanmyynti eri paikoissa kiertäen, myyntikojuissa tai kaupoissa, kalastusverkkojen valmistus ja korjaus (verkonkutojat), saaliin purkaminen aluksista sekä sen lajittelu ja pakkaaminen erityisen vaikeissa sääoloissa;

D. ottaa huomioon, että tilastoissa enimmäkseen aliarvioidaan naisten työtilannetta joillakin näistä aloista ja että yleinen talouskriisi ja työttömyys joissakin jäsenvaltioissa ovat kasvattaneet entisestään näitä lukuja, lisänneet naisten osallistumista kalastusalan toimintoihin ja erityisesti kahlaten harjoitettavaan äyriäistenpyyntiin perheen tulojen täydentämiseksi tai jopa niiden varmistamiseksi;

E.  panee merkille naisten osallistumisen kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin toimintoihin ja erityisesti verkkojen valmistukseen ja korjaukseen, kalojen purkamiseen aluksesta ja niiden lajitteluun, alusten tuotehankintojen organisointiin, kalojen käsittelyyn, jalostukseen, pakkaamiseen ja markkinoille saattamiseen sekä kalastusyritysten johtamiseen;

F.  muistuttaa pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman 30 kohdassa esittämästään pyynnöstä, että jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon naisten taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman merkitys kalastusalalla, jotta naiset voivat saada sosiaalietuuksia, ja huomauttaa, että naisten aktiivinen osallistuminen erilaisiin kalastukseen liittyviin toimintoihin edistää toisaalta kalastusalan säilyttämistä ja jatkumista ja toisaalta perinteiden ja erityiskäytäntöjen säilyttämistä sekä eri alueiden kulttuurisen monimuotoisuuden suojelemista;

G. muistuttaa 12. syyskuuta 2012 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa esittämästään vaatimuksesta, että naisten osallistumista kalastus- ja vesiviljelyalan tuottajajärjestöjen toimintaan olisi lisättävä;

H. muistuttaa pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman 31 kohdassa esittämästään vaatimuksesta, että Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) olisi myönnettävä rahoitusta, jolla edistetään naisten osallistumista kalastusalalle, tuetaan naisten yhdistyksiä ja ammatillista koulutusta sekä parannetaan naisten asemaa kalastusalalla tukemalla maalla toteutettavia toimia sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät kalastukseen ja kaikkiin sen vaiheisiin;

I.   muistuttaa pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman 39 kohdassa esittämästään kehotuksesta, että komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että naiset hyötyisivät palkkatasa-arvosta sekä muista työhön liittyvistä oikeuksista ja sosiaalisista ja taloudellisista oikeuksista, mukaan luettuina riskit kattava vakuutus ja toimenpiteet sellaisten vähennyskerrointen soveltamiseksi, joiden avulla on mahdollista siirtyä varhaiseläkkeelle työn hankalista olosuhteista johtuen (yötyö, vaarallisuus, tuotantorytmistä aiheutuvat aikataulut ja kalastusmahdollisuudet), sekä muistuttaa vaatineensa tiettyjen sairauksien tunnustamista ammattitaudeiksi;

J.   panee merkille, että tilastotiedot työpanoksesta ja erityisesti sen jakautumisesta sukupuolittain tiettyjen toimintojen yhteydessä sekä tilastotiedot pienimuotoisesta rannikkokalastuksesta, laajaperäisestä vesiviljelystä ja niihin liittyvistä toiminnoista jäävät toissijaisiksi muun muassa saaliita, purettavia määriä ja tonnimääriä koskeviin tilastotietoihin verrattuna;

K. ottaa huomioon, että unionin ja jäsenvaltioiden tilastotiedot kalastuksen, vesiviljelyn ja niihin liittyvien alojen työvoimasta eivät ole riittävän täydellisiä, yhtenäistettyjä tai yksityiskohtaisia antamaan tietoja siitä, mikä on naisten työpanos näillä aloilla;

L.  panee merkille, että naisten kalastus- ja vesiviljelyalalla tekemästä työstä ja merkittävästä taloudellisesta panoksesta huolimatta naisille ei ole taattu riittävää sosiaaliturvaa ja työsuojelua, eikä heidän ammatillista ja työhön liittyvää asemaansa ole tunnustettu asianmukaisella tavalla;

M. panee merkille, että naiset kärsivät kalastusalalla taloudellisesta syrjinnästä ja että he saavat miehiä pienempää palkkaa samojen työtehtävien suorittamisesta;

N. panee merkille, että naisten tekemää työtä kalastusalalla ei ole usein tunnustettu oikeudellisesti ja että naisille ei ole taattu tällaisille työtehtäville ominaisten ja erityisten riskien ja terveydellisten haittojen mukaista sosiaaliturvaa;

O. muistuttaa pienimuotoisesta kalastuksesta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksesta 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman 42 kohdassa esittämästään kehotuksesta, että komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimiin naisten kalastusalalla tekemän työn oikeudellisen ja sosiaalisen tunnustuksen edistämiseksi ja parantamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että perheyrityksissä täysi- tai osa-aikaisesti työskenteleville naisille tai puolisoitaan avustaville naisille, jotka edistävät siten omaa ja perheensä taloudellista kestävyyttä, myönnetään oikeudellisesti tunnustettu asema ja vastaavat sosiaalietuudet kuin itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville henkilöille erityisesti soveltamalla direktiiviä 2010/41/EU ja että heille taataan sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, mukaan luettuina palkkatasa-arvo, työn (väliaikaisesta tai lopullisesta) keskeytyksestä maksettavat työttömyysavustukset, eläkeoikeus, työ- ja perhe‑elämän yhteensovittaminen, vanhempainvapaa ja sosiaaliturva, ilmaiset terveydenhuoltopalvelut, työterveys ja työturvallisuus sekä vakuutus, joka kattaa riskit merellä;

P.  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä vaatimuksen, että naisten kalastusalalla tekemän työn oikeudellista ja sosiaalista tunnustusta sekä palkkausta on parannettava, naisille on myönnettävä samat oikeudet kuin miehille ja perheyrityksen ylläpitämiseen osallistuville kalastajien aviopuolisoille ja elinkumppaneille on myönnettävä sama oikeudellinen asema ja siihen liittyvät sosiaalietuudet kuin itsenäisille ammatinharjoittajille;

1.  vaatii komissiota käynnistämään erityisen kalastuksesta riippuvaisia alueita koskevan tilasto-ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota pienimuotoiseen rannikkokalastukseen, perinteisiin pyyntimenetelmiin ja erityisiin myyntikanaviin, äyriäistenpyytäjien, verkonkutojien ja pienimuotoisen kalastuksen ja siihen liittyvien toimintojen työntekijöiden työhön ja sosiaalisiin ja työolosuhteisiin, jotta voidaan arvioida naisten tekemän työn erityisvaatimukset ja parantaa näiden luonteeltaan hyvin rankkojen työtehtävien sosiaalista tunnustamista;

2.  katsoo, että kalastusalan töitä koskevien ja sukupuolen, työtehtävien ja sopimussuhteiden (itsenäinen ammatinharjoittaja, palkkatyöläinen, osa-aikainen työntekijä, täysiaikainen työntekijä, satunnaisesti töitä tekevä työntekijä) mukaan eriteltyjen tilastotietojen keruuta ja arviointia on kehitettävä, jotta voidaan arvioida naisten työpanos kalastus- ja vesiviljelyalalla;

3.  vaatii komissiota varmistamaan, että sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keruu koskee myös pyyntialaa ja että otetaan käyttöön uusia indikaattoreita, kuten ikä, koulutustaso ja aviopuolison tai kumppanin toimiala;

4.  katsoo, että on määriteltävä selvästi tilastoindikaattorit, joita käytetään työvoimatietojen keräämiseen kalastuksesta, vesiviljelystä ja niihin liittyviltä aloilta; pitää myös tarpeellisena laatia yhdenmukaistetut tilastolliset indikaattorit unionin tasolla ja kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan hyvissä ajoin täydelliset tiedot näiden indikaattoreiden mukaisesti;

5.  vaatii komissiota ja neuvostoa tunnustamaan naisten oikeudellisen ja sosiaalisen aseman kalastus- ja vesiviljelyalalla sekä kestävässä kehityksessä kalastuksesta riippuvaisilla alueilla, jotta voidaan poistaa kaikki naisten tasapuolista osallistumista vaikeuttavat taloudelliset, hallinnolliset ja sosiaaliset esteet;

6.  vaatii komissiota ja neuvostoa kannustamaan jäsenvaltioita määrittämään ja tunnustamaan ammattitaudeiksi nivelongelmat, selkävaivat ja reumasairaudet, jotka ovat seurausta vaativista ilmastollisista olosuhteista, joissa äyriäistenpyytäjien, verkonkutojien, satamatyöntekijöiden, pakkaajien, jalostusyrityksissä työskentelevien naisten, jalostajien, kalastajien ja myyjien on työskenneltävä, sekä raskaiden painojen nostelemisesta aiheutuvat vauriot ja sairaudet;

7.  vaatii komissiota tunnustamaan, että naisten tekemä työ auttaa parantamaan kalastustuotteiden jäljitettävyyttä, mikä puolestaan lisää kuluttajien tietoisuutta ja takaa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden paremman laadun ja turvallisuuden sekä tarjoaa kalastusalueille uusia taloudellisia, gastronomisia ja matkailuun liittyviä mahdollisuuksia;

8.  kehottaa perustamaan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja/tai muiden välineiden kautta) erityisiä tukimekanismeja, joita voidaan käyttää hätätilanteissa (luonnonkatastrofit), ja korvausmekanismeja, joilla autetaan mies- ja naispuolisia kalastajia ja heidän perheitään väliaikaisten kalastuskieltojen aikana, erityisesti alueilla, joilla kalastus on ainoa tulonlähde;

9.  katsoo, että naisverkostojen kautta toteutettavaa naisten yhdistystoimintaa on edistettävä ja tuettava taloudellisesti kansallisella ja unionin tasolla, jotta voidaan lisätä naisten aseman näkyvyyttä kalastusalalla, lisätä yleisön tietoisuutta naisten panoksesta tällä alalla ja helpottaa kokemusten vaihtoa ja jotta naisten tarpeista ja vaatimuksista voidaan viestiä paikallishallinnoista unionin toimielimille asti;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan rahoituksen saantia kalastuksessa, vesiviljelyssä ja niihin liittyvillä aloilla toimiville naisjärjestöille, jotta ne voivat toteuttaa ideoitaan, vahvistaa organisaatiorakenteitaan ja ottaa yhteyttä muihin naisjärjestöihin kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi;

11. katsoo, että naisten tehokasta osallistumista neuvoa-antaviin elimiin ja toimikuntiin, päätöksentekoelimiin sekä edustaviin, alueellisiin ja ammatillisiin elimiin on lisättävä ja vahvistettava, jotta voidaan taata naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon julkisella ja yksityisellä sektorilla;

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) 2013–2020

12. toteaa, että vain yksi jäsenvaltio on hyödyntänyt Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintalinjan 4 tarjoamia mahdollisuuksia sellaisten hankkeiden rahoittamiseksi, joiden edunsaajia ovat naiset, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään EMKR:n tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan

•   soveltaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa periaatetta toimintaohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa

•   helpottaa naisten osallistumista kalastusalalle uudistamalla alaa ja tarjoamalla asianmukaisia tiloja (kuten pukeutumistiloja aluksilla ja satamissa)

•   tukea esimerkiksi verkonkutojina, satamatyöntekijöinä ja pakkaajina työskentelevien naisten yhdistyksiä ja naisverkostoja

•   tukea hankkeita kahlaten harjoitettavan äyriäistenpyynnin työolosuhteista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi, mukaan luettuna työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

•   tukea hankkeita naisten aseman parantamiseksi ja monimuotoistamiseksi sekä heidän arvostukseksensa lisäämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla  

•   parantaa naisten ja nuorten koulutuksen saatavuutta rahoittamalla erityiskoulutusta, ammattikoulutusta ja tunnustamalla ammatillisesti heidän toimintansa; tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä menettelyjä ammatillisen pätevyyden virallisesti tunnustavien todistusten saamiseksi ja perustettava koulutuskeskuksia näille ammateille, joita tavallisesti yhteisöissä hoitavat naiset

•   tarjota tytöille parempia työmahdollisuuksia ja tukea sukupolvenvaihdosta erityisesti kehittämällä meriympäristön kannalta kestäviä työtehtäviä

•   edistää erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalalla työskentelevien naisten ammatillista koulutusta, jotta voidaan parantaa naisten mahdollisuuksia päästä kalastusalan johtotehtäviin sekä vaativiin teknisiin ja hallinnollisiin tehtäviin ja saada niistä samaa palkkaa kuin miehet

•   parantaa naisten asemaa kalastusalalla tukemalla erityisesti maissa suoritettavia työtehtäviä ja kalastukseen liittyviä toimintoja tuotannossa, jalostuksessa, markkinoille saattamisessa ja myynnissä

•   edistää naisten käynnistämiä liiketoiminta-aloitteita ja tarvittaessa tiettyjen kalastusalaan liittyvien toimintojen taloudellista monipuolistamista, muun muassa museologiaan, kulttuuriperinteisiin, käsityöläisyyteen, gastronomiaan ja ravintola-alaan liittyviä toimintoja

•   edistää liiketoiminta-aloitteita muiden toimintojen kuin kalastustoimintojen alalla niillä rannikkoalueilla, jotka ovat menettäneet työpaikkoja kalastusalan uudistuksen toteuttamisen seurauksena;

13. vaatii jäsenvaltioita helpottamaan sellaisten halpakorkoisten lainojen saamista, joiden avulla voidaan ratkaista erityiset ongelmat, joita naisilla on EMKR:n yhteydessä osaksi kansallisia ohjelmia mahdollisesti sisällytettävien hankkeiden rahoittamisessa;

14. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan naisten liiketoiminta-aloitteita edistämällä mikroluottojärjestelyjen saantia ja antamalla riittävästi tietoa rahoitusmahdollisuuksista;

15. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä paikallisen infrastruktuurin kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi, taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi alueilla, joilla harjoitetaan kalastusta, ja erityisesti kalastuksesta täysin riippuvaisilla alueilla, jotta varmistetaan niiden kestävä kehitys ja torjutaan samalla köyhyyttä yleisesti ja erityisesti siellä, missä se vaikuttaa naisiin ja lapsiin, ja kehottaa jäsenvaltioita myös ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa;

16. esittää uudelleen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti 2020” (2014‑2020) koskevan menettelyn yhteydessä muodostetut kannat, joiden mukaan naisten ja erityisesti meriympäristön tutkimuksen parissa ammatikseen työskentelevien naisten osallistumista tutkimustyöhön, hankkeisiin ja tieteenaloihin on lisättävä;

17. pyytää jäsenvaltioita

•   tunnustamaan oikeudellisesti niiden naisten työn, jotka tukevat taloudellisesti perhettä tai jotka tukevat perhettä työnsä kautta, vaikka eivät saakaan palkkaa

•   takaamaan tuet naisille myöntämällä heille työttömyystukea töiden loppuessa (tilapäisesti tai pysyvästi), eläkeoikeuden, mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä, vanhempainvapaan (parisuhteen virallisesta asemasta riippumatta), sosiaaliturvan ja maksuttoman terveydenhuollon sekä suojan meri- ja kalastusalalla työskentelemisestä aihetuvilta vaaroilta;

18. muistuttaa yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman 28 kohdassa esittämästään vaatimuksesta, että unionin olisi toimittava WTO:ssa sen puolesta, että naisia syrjiviin toimenpiteisiin syyllistyville maille määrätään seuraamuksia, ja saman päätöslauselman 45 kohdassa esittämästään kehotuksesta, että komission olisi varmistettava kalastussopimusten neuvottelemisen yhteydessä, että rantavaltiot osoittavat merkittävän osan alakohtaisista tuista naisten aseman tunnustamiseksi, edistämiseksi ja monipuolistamiseksi kalastusalalla, sekä varmistamaan naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan periaatteen soveltamisen erityisesti koulutuksen ja rahoituksen ja luoton saannin suhteen;

19. kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin sukupuoliulottuvuus otetaan huomioon ja varmistetaan talouskumppanussopimuksissa, joihin on sisällytetty kalastusala;

Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskeva perusasetus

20. vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että uuden yhteisen kalastuspolitiikan kalavarojen saatavuutta koskevia tavoitteita noudatetaan sellaisten ekologisten, sosiaalisten, taloudellisten ja läpinäkyvien kriteerien perusteella, joihin on sisällytetty naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat periaatteet;

21. vaatii jäsenvaltioita tunnustamaan naisten aseman työntekijöinä tilanteissa, joissa toiminta keskeytyy tilapäisesti, mukaan lukien biologiset tauot;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2010/41/EU noudattamisen, jotta kalastusalalla täysi- tai osa-aikaisesti perheyrityksessä työskentelevät tai aviopuolisoitaan tai kumppaneitaan auttavat naiset, jotka osallistuvat tällä tavoin oman ja perheensä talouden ylläpitämiseen tai jotka tekevät tällaista työtä elinkeinonaan ilman perheenjäseniä, saavat itsenäisille ammatinharjoittajille kuuluvan oikeudellisen tunnustuksen ja vastaavat sosiaalietuudet;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)

EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(2)

EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.

(3)

P7_TA(2013)0040.

(4)

P7_TA(2012)0333.

(5)

P6_TA(2005) 0532.

(6)

P7_TA(2012)0460.

(7)

P7_TA(2012)0461.

(8)

P7_TA(2012)0336.


PERUSTELUT

Tämän mietinnön tavoitteena on koota yhteen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseen liittyviä kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan tietoja, suosituksia ja aloitteita, jotka liittyvät naisten sosioekonomiseen asemaan kalastus- ja vesiviljelyalalla.

Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnassa toteutettuihin erityistoimenpiteisiin sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi yhteisessä kalastuspolitiikassa ovat kuuluneet viime vuosina muun muassa Euroopan parlamentin ja kalatalousvaliokunnan päätöslauselma aiheesta ”Naisverkostot: kalastus, maanviljely ja monipuolistaminen” (2004/2263(INI)), Euroopan kalatalousrahasto vuosiksi 2007–2013 ja erityisesti kalatalousvaliokunnan aiheesta naiset ja kalatalousalan kestävä kehitys vuonna 2010 järjestämä kuuleminen, jossa tuotiin esille naisten kalastusalalla kärsimät vaikeat olosuhteet ja tarve lisätä naisten osallistumista kaikilla kalastuspolitiikan osa-alueilla.

Kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan yhteinen kuuleminen naisten asemasta kalastus- ja vesiviljelyalalla unionissa järjestettiin 14. lokakuuta 2013. Kuulemisessa arvioitiin naisten tilannetta kalastusalalla, naisten asemaa uusien mahdollisuuksien luomiseksi rannikkoyhteisöissä, naisverkostojen luomisen ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen tukitoimenpiteisiin liittyviä uusia asioita, sukupuoliulottuvuuden sisällyttämistä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja erityisesti sen toimintalinjan 4 täytäntöönpanon eri vaiheisiin sekä yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseen liittyviä tulevaisuudennäkymiä.

Parhaillaan käynnissä olevan yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen osalta on nostettava esille pienimuotoista kalastusta ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta koskeva mietintö (2011/2292(INI)), johon on koottu käsitteitä, joilla on suuri merkitys naisten asemalle kalastusalalla ja jotka liittyvät naisten sosiaalisten ja työolosuhteiden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aseman tai yleisen viestinnän parantamiseen (2011/2290(INI)). Mietinnössä osoitettiin, että naisten kalastusalalla tekemän työn oikeudellista ja sosiaalista tunnustamista, työn merkityksen tunnustamista ja naisten asemaa perheiden taloudessa niin avioliitoissa kuin muissa suhteissa on parannettava.

Vaikka naisten sosioekonominen merkitys kalastus- ja vesiviljelyalalle on suuri, suunnitelmissa, ohjelmissa ja kalastusta koskevassa lainsäädännössä viitataan harvoin konkreettisesti kalastusalaan liittyvien töiden saatavuuden yhdenvertaisiin olosuhteisiin naisille.

Naisten tekemä työ kalastusalalla ja siihen liittyvissä tehtävissä on usein näkymätöntä, sillä naiset työskentelevät yhdessä kumppaninsa kanssa perheyrityksissä, joiden taloudellinen tilanne on käymässä entistä vaikeammaksi. Näissä tapauksissa ei makseta palkkaa eikä sosiaalietuuksia. Tämän lisäksi tämä toiminta on joillekin naisille ainoa toimeentulon muoto.

Naisten asemaa kalastusalalla koskevien tilastotietojen niukkuus ja puute on merkittävä este naisten tekemän työn ja taloudellisen panoksen arvioimiseksi. Tämän vuoksi on vaikea perehtyä yksityiskohtaisesti naisten nykyiseen työtilanteeseen kalastus- ja vesiviljelyalalla, koska tietoja ei ole tarjolla sukupuolen tai kalastusalalla tehtävän työn mukaan eriteltyinä ja koska tiedoissa keskitytään enemmän kalastusalan tuotantoon.

Yhteisen kalastuspolitiikan olisi edistettävä meriympäristön suojelua ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi) mukaisesti. Tämän perusteella naisten panos työntekijöinä pienimuotoisessa kalastuksessa on otettava huomioon, koska sillä on merkitystä kyseisen direktiivin täytäntöönpanon kannalta, sillä tällainen työ on sopusoinnussa ympäristön kanssa.

Lisäksi on otettava huomioon, että naiset ja nuoret kärsivät eniten nykyisenkaltaisesta talouskriisistä ja taantumasta ja että naisten ja nuorten työmahdollisuudet, palkkataso ja työolosuhteet heikentyvät tällaisessa tilanteessa ensimmäisten joukossa.

Unionissa on nykyisin joitakin kalastusalalla toimivia naisyhdistyksiä ja -järjestöjä, jotka puolustavat naisten yhdenvertaisia oikeuksia ja antavat neuvontapalveluja sekä tarjoavat naisille mahdollisuuden pitää yhteyttä toisiinsa, tehostaa koordinointia ja saada tukia. Vuonna 2008 unionissa oli 18 paikallisella tai alueellisella tasolla aktiivista järjestöä, neljä kansallista järjestöä, yksi kansallinen verkosto, kolme monikansallista verkostoa ja yksi Euroopan laajuinen verkosto.

Unionin laajin naisverkosto on AKTEA, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa naisten näkyvyyttä kalastus- ja vesiviljelyalalla ja niihin liittyvien toimintojen parissa, lisätä tietoisuutta naisten työpanoksesta näillä aloilla, osallistaa naisia näiden alojen päätöksentekomenettelyihin ja vaihtaa kokemuksia.

Koulutus on yksi tärkeimmistä tekijöistä työympäristön kehittämiseksi ja ammattimaistamiseksi. Naisten pienimuotoisen kalastuksen parissa tekemät työtehtävät on järjestettävä toiminnan jatkumista yhteiskunnassa edistävien virallisten kurssien avulla. Lisäksi on korostettava sen merkitystä, että kalastusalalla työskentelevät naiset opettelevat käyttämään tietoteknisiä työkaluja, joita tarvitaan yritysten toiminnassa ja perheen talousasioissa ja niiden hallinnoinnissa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) vuosiksi 2013–2020 on juuri käsitelty, ja se on unionin kalastus- ja vesiviljelyalan pääasiallinen rahoitusväline.

Jäsenvaltioiden on varmistettava tämän uuden EMKR:n puitteissa, että nuorilla ja naisilla on yhtäläinen pääsy kalastusalan jatkokoulutukseen, jotta he voivat parantaa asemiaan kalastusalan työmarkkinoilla ja varmistaa mahdollisuutensa saada ylennys ja osallistua kaikkien edustuselimien toimintaan.

Lisäksi on varmistettava tuet naisten määrän, luottamuksen ja sosiaalisen tunnustuksen lisäämiseksi kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien naisyhdistysten toiminnan edistämistä ja ylläpitämistä varten.

Esille on myös nostettava meriympäristön tutkijoiden osallistumisen merkitys erityisesti naisten kalastusalalle työllistymisen ja kalavarojen tilan osalta, jotka ovat molemmat erittäin tärkeitä meriympäristön kestävän hyödyntämisen kannalta ja ehkäisevät ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia.

EMKR:a koskevan asetuksen 79 artiklassa todetaan, että tukikelpoisia ovat muun muassa tieteellisiin arviointeihin ja YKP:n täytäntöönpanoon liittyvät toiminnot, kansalliset monivuotiset näytteenotto-ohjelmat ja tieteelliset merentutkimushankkeet. On kuitenkin todettava, että on tärkeää, että uudessa EMKR:ssa varmistetaan jatkuva tietojen keruu ja analysointi naisten työllistymisestä kalastus- ja vesiviljelyalalle sekä sosioekonomisesta panoksesta kyseiselle alalle. Tämän vaatimuksen noudattaminen auttaisi noudattamaan myös EMKR:n liitteessä III olevia yleisehtoja, joiden mukaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on toteutettava ja pantava täytäntöön tehokkaalla tavalla selkeä strategia, joka perustuu muun muassa sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen ja indikaattoreiden keruuseen ja arviointiin ja konkreettisiin tietoihin perustuvien sukupuolipolitiikkojen laatimiseen.

Uuden EMKR:n avulla on myös edistettävä tukien myöntämistä kaikille naisille, jotka ovat osallistuneet näkymättömällä tavalla perheidensä talouden hoitamiseen aviopuolisoina tai elinkumppaneina.

Yhteisen kalastuspolitiikan uuden perusasetuksen 2 artiklassa säädetään asetuksen soveltamisessa käytettävät yleiset periaatteet ja 7 artiklassa säädetään tavoitteet luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle ja toimenpiteet kalastustoiminnasta merten luonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää lisätä äyriäistenpyytäjien toiminnan arvostusta, koska he hyödyntävät kalavaroja kestävällä tavalla ja kunnioittavat kalakantoja ja niiden uudistumista sekä tietävät hyvin, että pyyntirajojen ylittämisen seurauksena heidän työnsä loppuisi tulevaisuudessa varojen ehtymisen myötä.

Uuden yhteisen kalastuspolitiikan avulla olisi pyrittävä noudattamaan tavoitteita, jotka liittyvät yhdenvertaisuuden periaatteeseen, naisten sosioekonomisen aseman historialliseen tunnustamiseen kalastusalalla, sukupuolten väliseen syrjimättömyyteen, tarvittaviin työttömyyteen liittyviin sosiaalisiin toimenpiteisiin ja tukiin, naisten määrän lisäämiseen lautakunnissa, neuvoa-antavissa komiteoissa, naisten osallistumiseen yhdistysten toimintaan ja tarvittavien rahoitusvälineiden ja sosiaalisten toimenpiteiden sekä työntekijöille biologisten taukojen aikana maksettavien tukien kartoittamiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta olevan selvää, että kalastusalalla työskentelevien naisten puolesta on tehtävä vielä paljon työtä. Naisten työolosuhteita on säädeltävä, ja ne on yhdenmukaistettava miesten työolosuhteiden kanssa. Lisäksi on varmistettava, että tulevat sukupolvet kokevat alan työolosuhteet houkutteleviksi, ja tunnustettava heidän osuutensa kalastuksen kestävässä kehityksessä. Siksi on välttämätöntä, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksessa luodaan perusta sellaisten tukien, suuntaviivojen, koulutussuunnitelmien ja -ohjelmien käyttöönottamiseksi, tunnustuksen osoittamiseksi ja yhdenvertaisten oikeuksien takaamiseksi, jotka ovat tarpeen kalastusalalla työskentelevien naisten paremman ja vakaamman tulevaisuuden takaamiseksi.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.1.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Kriton Arsenis, Edit Bauer, Alain Cadec, Marije Cornelissen, Edite Estrela, Carmen Fraga Estévez, Pat the Cope Gallagher, Dolores García-Hierro Caraballo, Iratxe García Pérez, Mikael Gustafsson, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Isabella Lövin, Astrid Lulling, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Elisabeth Morin-Chartier, Krisztina Morvai, Angelika Niebler, Siiri Oviir, Antonyia Parvanova, Maria do Céu Patrão Neves, Ulrike Rodust, Raül Romeva i Rueda, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Struan Stevenson, Isabelle Thomas, Jarosław Leszek Wałęsa, Marina Yannakoudakis, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Anne Delvaux, Iñaki Irazabalbeitia Fernández, Nicole Kiil-Nielsen, Christa Klaß, Antolín Sánchez Presedo, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Elisabetta Gardini, Anna Hedh

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö