MIETINTÖ talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2014

6.2.2014 - (2013/2157(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Philippe De Backer
Valmistelija (*): Angelika Werthmann
(*)Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2014

(2013/2157(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 2 kohdan kanssa,

–       ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011[1],

–       ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU[2],

–       ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011[3],

–       ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011[4],

–       ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[5],

–       ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011[6],

–       ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta[7],

–       ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722),

–       ottaa huomioon julkista taloutta koskevien suunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013[8],

–       ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013[9],

–       ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2013 painopisteiden täytäntöönpano”[10],

–       ottaa huomioon 16. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2014” (COM(2013)0800),

–       ottaa huomioon veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman[11],

–       ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman mitattavissa olevia ja velvoittavia sitoumuksia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi EU:ssa koskevasta vaatimuksesta[12],

–       ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston kokouksen (19.–20. joulukuuta 2013) valmistelusta[13],

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–       ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0084/2014),

A.     ottaa huomioon, että komission viimeisimmän syksyn ennusteen mukaan reaalinen BKT on kääntynyt hitaasti kasvuun euroalueella, ja kasvun ennustetaan saavuttavan 1,1 prosenttia vuonna 2014, työttömyyden odotetaan vähenevän ja inflaation ennustetaan jäävän selvästi alle 2 prosentin;

B.     ottaa huomioon, että kehittyvillä markkinoilla kasvu on pysähtymässä, mutta Yhdysvalloissa se on edelleen voimakasta ja Japanissa se pysyttelee plussan puolella;

C.     ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti järjesti kansallisten parlamenttien jäsenille 20.–22. tammikuuta 2014 korkean tason kokouksen (eurooppalaisten parlamenttien viikon yhteydessä), jossa keskusteltiin vuotuisesta kasvuselvityksestä 2014 sekä kasvua ja työpaikkoja koskevista yleisistä talouspoliittisista tavoitteista, jotta pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon toimintalinjojen tehokkuus ja mahdolliset heijastusvaikutukset EU:ssa;

D.     ottaa huomioon komission toteamuksen, jonka mukaan useimpiin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ei päästä edes optimistisimmissa skenaarioissa;

E.     toteaa suhtautuvansa myönteisesti lähentymis- ja kilpailukykyvälineen käyttöönottoon osana pyrkimyksiä lujittaa hallintokehystä;

1.      toteaa, että talouden elpyminen EU:ssa on alkanut, mutta se on vielä haurasta; korostaa, että tarvitaan kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista ja on jatkettava ponnisteluja, jotta toisaalta varmistetaan nykyisen talouden hallintokehyksen noudattaminen ja toisaalta voimistetaan kestävämpää kasvua ja lisätään työpaikkoja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

2.      pitää ilahduttavana, että kasvua edistävän talouden vakauttamisen välttämättömyys on ymmärretty; kehottaa komissiota muuttamaan tämän ensisijaisen tavoitteen konkreettisiksi suosituksiksi jäsenvaltioille ja koko EU:lle, myös talouden sopeutusohjelmissa oleville valtioille, jotta niissä ei käsitellä ainoastaan talouden vakauttamista, vaan myös rakenteellisia uudistuksia, jotka johtavat todelliseen, kestävään ja sosiaalisesti tasapainoiseen kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukyvyn lujittumiseen sekä edesauttavat lähentymistä;

3.      panee merkille, että valtionvelkakirjojen korkoerojen kasvu on vähentänyt huomattavasti julkisen talouden liikkumavaraa monissa jäsenvaltioissa; panee myös merkille, että Euroopan keskuspankin omaksuma rahapolitiikka on auttanut vähentämään valtionvelkakirjojen korkoerojen kasvua; toteaa, että ennakoivan viestinnän avulla EKP säilyttää tämän toimintatavan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja edistää näin osaltaan voimakkaampaa kasvua;

4.      panee merkille, että komissio seuraa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumista kansallisella ja Euroopan unionin tasolla maakohtaisissa suosituksissa ja pitää siten tarkasti silmällä työllisyyttä, tutkimusta ja kehittämistä, koulutusta, köyhyyttä, uusiutuvia energialähteitä ja päästöjen vähentämistä koskevia tavoitteita;

5.      katsoo, että koko EU:n talouden kustannuskilpailukykyä ja muuta kilpailukykyä maailmantaloudessa on edelleen tehostettava lisäämällä erityisesti kilpailua tavara- ja palvelumarkkinoilla, jotta voidaan parantaa tuottavuutta ja resurssitehokkuutta ja laskea hintoja, sekä pitämällä työvoimakustannukset tuottavuuden mukaisina ja varmistamalla makrotalouden sisäisen epätasapainon vähentäminen;

6.      panee merkille vakavia vaikeuksia kokeneiden jäsenvaltioiden toteuttamat kunnianhimoiset rakenneuudistukset; kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan; toteaa, että rakenneuudistuksia koskevia ponnisteluja on jatkettava määrätietoisesti ja niitä on seurattava, jotta varmistetaan uudistuksen tehokkuus ja pohjataan toiminta saavutettuun edistykseen; kannustaa hyväksymään ja panemaan täytäntöön rakenneuudistusohjelmat, jotka edistävät kansallista ja eurooppalaista lähentymistä ja kilpailukykyä ja lisäävät kestävää kasvua ja edistävät työllisyyttä; korostaa ohjelmien ja suunnitelmien nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon tärkeyttä, jotta voidaan torjua työttömyyttä erityisesti nuorten keskuudessa;

7.      korostaa, että on tärkeää käynnistää tai jatkaa johdonmukaisten ja kestävien rakenneuudistusten prosessia keskipitkän ja pitkän aikavälin vakauden saavuttamiseksi; painottaa, ettei EU voi kilpailla yksinomaan yleisillä kustannuksilla tai työvoimakustannuksilla, vaan sen on investoitava enemmän tutkimukseen, innovointiin ja kehittämiseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä resurssitehokkuuteen niin kansallisella kuin Euroopan tasolla;

8.      toistaa vaatimuksensa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädöksestä, joka koskee lähentymistä koskevia suuntaviivoja, joissa asetetaan tietyksi ajanjaksoksi erittäin rajallinen määrä kaikkein kiireisimpiä uudistustoimia koskevia tavoitteita, ja toistaa pyyntönsä siitä, että jäsenvaltiot takaavat, että kansalliset uudistusohjelmat perustuvat edellä mainittuihin lähentymistä koskeviin suuntaviivoihin ja että komissio tarkistaa ne; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kansallisten uudistusohjelmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon; ehdottaa tämän perusteella, että jäsenvaltiot voisivat sitoutua lähentymistä koskevaan kumppanuuteen EU:n toimielinten kanssa, johon liittyisi mahdollisuus uudistustoimien ehdolliseen rahoitukseen; muistuttaa, että tällaisen tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan rahoitusmekanismin kanssa; katsoo, että mahdollisen lisärahoituksen tai mahdollisten lisävälineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava erottamaton osa EU:n talousarviota mutta sovitun monivuotisen rahoituskehyksen määrien ulkopuolella;

9.      ilmaisee huolensa euroalueen jäsenvaltioiden julkisesta ja yksityisestä kokonaisvelkaantuneisuudesta; huomauttaa, että EU:n on mentävä velkojen liialliseen kasautumiseen ja resurssien kuluttamiseen perustuvaa kasvumallia pidemmälle;

10.    kehottaa jäsenvaltioita siksi kiinnittämään talouspolitiikkaa ja -uudistuksia suunnitellessaan erityistä huomiota eurooppalaisten nuoreen sukupolveen kohdistuvaan vaikutukseen, jottei nuorilta riistetä heti alussa heidän tulevaisuudennäkymiään; korostaa, että tarvitaan lisäponnisteluja työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden pitkän aikavälin vaikutusten torjumiseksi;

11.    antaa tunnustusta niille jäsenvaltioiden viranomaisille, jotka ovat menestyksekkäästi panneet täytäntöön makroekonomisia sopeutusohjelmia tai rahoitusalan ohjelmia;

12.    huomauttaa, että rahoitustukiohjelmien onnistuminen edellyttää solidaarisuuden ja ehdollisuuden yhdistelmää, vahva omavastuullisuutta ja sitoutumista uudistamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kuitenkin sisällyttämään rahoitustuen ja väliaikaisen troikkajärjestelmän parannettuun lainsäädäntörakenteeseen, jossa noudatetaan EU:n talouden hallintokehystä ja yhteisön lainsäädäntöä ja taataan siten demokraattinen vastuuvelvollisuus;

13.    korostaa, että talous- ja rahaliitto (EMU) ei ole vielä läheskään valmis, ja muistuttaa komissiota sen velvoitteista ja sitoumuksista, jotka koskevat kasvun ja taloudellisen lähentymisen lisäämistä ja kilpailukyvyn vahvistamista EU:ssa; katsoo, että tämä voitaisiin parhaiten saavuttaa, jos komissio viimein esittäisi ehdotuksia EMU:n loppuun saattamiseksi sen hahmotelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti; toteaa, että EMU:n loppuun saattamisen olisi perustuttava yhteisömenetelmään;

14.    on tietoinen uuden ja tarkistetun EU:n varainhoitoasetuksen saavutuksista rahoituskriisin ratkaisemisessa; panee merkille, että pankkiunionin kolmen pilarin päätökseen saattaminen ja pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevien uusien sääntöjen täytäntöönpano auttavat osaltaan palauttamaan luottamuksen Euroopan pankkialan kestävyyteen;

15.    pitää myönteisenä komission lausuntoa, jonka mukaan vuotuisen kasvuselvityksen 2014 ensisijaisena painopisteenä on kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun ja kilpailukyvyn luominen, mikä johtaa uusien työpaikkojen luomiseen;

16.    yhtyy komission näkemykseen, että jäsenvaltioiden on edelleen pyrittävä toteuttamaan kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista; kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan verojärjestelmiään, vähentämään pieni- ja keskituloisten verotusta ja sosiaaliturvamaksuja ja siirtämään verotusta työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen ja ympäristön kannalta haitallisen toiminnan verottamiseen kasvun, yksityisten investointien ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi, vakauttamispyrkimysten tehostamiseksi ja investointien lisäämiseksi koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan;

17.    kannustaa sopeutusohjelman alaisia jäsenvaltioita jatkamaan kasvua edistävien ja kestävien rakenneuudistusten täytäntöönpanoa tai ryhtymään siihen samalla, kun lisätään ponnisteluja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi; ilmaisee huolestumisensa erityisiä uudistuksia koskevan omavastuullisuuden puutteesta jäsenvaltioissa, joilla on liiallinen budjettivaje tai vaihtotaseen alijäämä; pitää välttämättömänä, että ajanjaksolla 2014–2020 kaikkiin varoihin sovelletaan etupainotteisuuden periaatetta ja välitöntä jakelua, joilla on tarkoitus tehostaa talouskasvua, työllisyyttä ja strategisia investointeja erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä;

18.    korostaa maakohtaisten suositusten, monenvälisen valvonnan, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon sekä vertaisarviointien seurannan ja täytäntöönpanon merkitystä, sillä niiden avulla voidaan herättää keskustelua ja luoda vertaispainetta, mikä ohjaa oikeaan suuntaan tarvittavan lisävauhdin luomiseksi ja uudistusten hyväksymiseksi;

19.    huomauttaa jälleen kerran siitä, että Euroopan talouksien kilpailukykyä sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä edistävien kunnianhimoisten uudistusten puute aiheuttaa liiallista rasitetta tuleville sukupolville; huomauttaa myös, että on tärkeää korjata liiallisen alijäämän ja vaihtotaseen epätasapainon tilanteet;

20.    huomauttaa jälleen kerran, että valtiot ja rahoituslaitokset ovat jatkuvasti haavoittuvaisia toimintaympäristössä, jossa kasvu pysyy alhaisena;

21.    painottaa, että rakenneuudistuksia on täydennettävä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja kestävään energiaan tehtävillä pitkän aikavälin investoinneilla; katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia voidaan myös pitää välineenä edistää investointeja ja luoda älykästä ja kestävää kasvua, jotka täydentävät julkisia investointiohjelmia;

22.    kehottaa toteuttamaan voimakkaampia ja johdonmukaisempia toimia komission laaja-alaisen toimintasuunnitelman pohjalta verovilpin torjunnan tehostamiseksi; kehottaa komissiota sisällyttämään kouriintuntuvia ja mitattavissa olevia tavoitteita Eurooppa 2020 -strategiaan;

23.    painottaa, että rahoituksen saatavuus on erityisesti pk-yritysten kohdalla suurimpia kasvun esteitä EU:ssa; katsoo, että on tarpeen luoda enemmän vaihtoehtoja pankkirahoitukselle parantamalla pääomien tehokasta kohdentamista pääomamarkkinoiden kautta, edistämällä pitkän aikavälin julkisia investointeja ja käyttämällä täysimääräisesti EU:n uusia innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka on tarkoitettu tukemaan pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille; katsoo, että pankkiunionin päätökseen saattamisen olisi edistettävä rahoituksensaantia ja luotava pk-yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet saada rahoitusta; korostaa tarvetta rajoittaa entisestään pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja ottaa jatkuvasti huomioon suhteellisuusperiaate sääntelyjärjestelmien kehittämisen yhteydessä; katsoo, että Euroopan investointipankilla voi olla aktiivisempi rooli reaalitalouden rahoituksensaannin mahdollistamisessa; katsoo, että viimeisimmissä neuvoston kokouksissa esitetyt, erityisesti pk-yrityksille suunnattua rahoitusta koskevat EIP:n ehdotukset voivat olla ja niiden olisi oltava kunnianhimoisempia;

24.    toistaa, että sisämarkkinoiden valmiiksi saattaminen on EU:ssa tärkeää kasvun kannalta; katsoo, että jäsenvaltiot ja komissio eivät ole täyttäneet sitoumuksiaan, jotka koskevat sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista;

25.    korostaa, että hyvin toimivien työvoiman sisämarkkinoiden ja maahanmuuttoa koskevan kestävän toimintamallin puuttuminen haittaavat kasvua EU:ssa; korostaa makrotaloudellisia etuja, joita jäsenvaltiot saavat työmarkkinoidensa nykyaikaistamisesta, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan erityistoimia sellaisten onnistuneiden työvoiman yhteismarkkinoiden luomiseksi, jotka perustuvat työntekijöiden liikkuvuuteen, tehokkaisiin toimintaolosuhteisiin ja sosiaalista lähentymistä kohti korkeampaa tasoa koskevaan periaatteeseen sekä nykyaikaiseen, asiaankuuluvaan ja osallistavaan maahanmuuttopolitiikkaan sekä kansallisella että EU:n tasolla;

26.    kehottaa komissiota selittämään parlamentille, mitä erityistoimenpiteitä se aikoo toteuttaa edistääkseen nopeamman kestävän kasvun ja vahvemman kilpailukyvyn tavoitteita ja saavuttaakseen ne;

27.    katsoo, että kaiken kaikkiaan vuotuinen kasvuselvitys ei ole riittävän yksityiskohtainen eikä tarjoa keinoja tavoitteidensa saavuttamiseen;

28.    panee merkille varoitusmekanismia koskevan kertomuksen; panee merkille EU:n talouden sisäisen epätasapainon vähittäisen korjaantumisen; kiinnittää huomiota myös ulkoiseen epätasapainoon, kuten liialliseen ulkoiseen ylijäämään ja vientimarkkinaosuuksien laskuun useimmissa jäsenvaltioissa;

29.    huomauttaa, että makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tavoitteena on välttää huonosti suunnitellun kansallisen politiikan kielteiset heijastusvaikutukset muihin euroalueen jäsenvaltioihin; on huolestunut siitä, että komissio ei tulostaulusta päätelmiä tehdessään ota riittävässä määrin huomioon sitä, että euroalue ja siihen kuuluvat jäsenvaltiot ovat toisistaan riippuvaisia ja avoimia talouksia;

30.    panee merkille komission arvion, jonka mukaan monia merkittäviä makroekonomisia epätasapainotiloja korjataan parhaillaan; huomauttaa, että EU:n yleisen kilpailukyvyn lujittamiseksi edelleen komission on tarkasteltava jäsenvaltion vaihtotaseen ylijäämää suhteessa muuhun euroalueeseen;

31.    on huolestunut siitä, että useimmat jäsenvaltiot yhä menettävät markkinaosuuksia maailmanlaajuisesti ja että niillä on suuri negatiivinen ulkomainen nettovarallisuusasema; pitää valitettavana, ettei muita tärkeitä piirteitä, joilla on voimakas vaikutus kilpailukykyyn, kuten yksikköpääomakustannuksia, ole vielä integroitu makrotaloudellisen epätasapainon tulostauluun, vaikka parlamentti on pyytänyt tätä toistuvasti;

32.    on yhä huolestunut siitä, ettei liiallisen yksityisen velan vähentämisessä ole edistytty; huomauttaa, että tämä ei ole ainoastaan rahoitusvakautta koskeva huoli vaan myös rajoittaa EU:n kasvupotentiaalia;

33.    korostaa, että poikkeuksellisen alhaisen korkotason jatkuminen kaikilla korkokäyrillä on huolestuttavaa Euroopan kansalaisten säästö- ja eläkejärjestelyjä ajatellen;

34.    panee merkille komission ensimmäisen arvion jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista; korostaa, että alustavien talousarviosuunnitelmien tutkiminen parantaa jäsenvaltioiden talousarviotilanteen monenvälistä valvontaa ja seurantaa;

35.    on huolestunut siitä, että ainoastaan kaksi jäsenvaltiota on saavuttanut keskipitkän aikavälin tavoitteensa; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ja tarvittaessa lujittamaan ponnistelujaan, sillä kasvua edistävä talouden vakauttaminen on välttämätöntä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan;

36.    korostaa, että talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ei saa millään tavoin vaarantaa Euroopan parlamentin eikä kansallisten parlamenttien erioikeuksia; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan jaon olisi oltava selvä ja että Euroopan parlamentti on unionin tasolla vastuuvelvollisuudesta huolehtiva toimielin; kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan parlamentti osallistuu asianmukaisesti ja virallisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosessin eri vaiheisiin, jotta voidaan lisätä päätösten legitiimiyttä;

37.    korostaa, että on vahvistettava demokraattista vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille euroalueen toiminnan olennaisista osista, kuten Euroopan vakausmekanismista, euroryhmän päätöksistä ja rahoitustukiohjelmien valvonnasta ja arvioinnista; pyytää komissiota suorittamaan ja julkaisemaan sisäisen jälkiarvioinnin suosituksistaan ja troikkaan osallistumisestaan;

38.    huomauttaa, että useissa jäsenvaltioissa pääasiallinen ongelma on, että rahoitusmarkkinoiden pirstoutuminen johtaa rahoituksen puutteeseen ja erityisesti pk-yritysten korkeampiin rahoituskustannuksiin; katsoo, että EKP:n olisi säilytettävä ennakoivampi roolinsa pirstoutumisen estämisessä, ja katsoo, että EIP voi edelleen edistää pk-yritysten rahoitusta, yrittäjyyttä, vientiä ja innovaatioita, jotka ovat talouden elpymisen kannalta elintärkeitä;

EU:n talousarvio

39.    panee merkille, että vuotuinen kasvuselvitys 2014 eroaa vain hyvin vähän vuoden 2013 selvityksestä; pitää tästä syystä jälleen kerran valitettavana, ettei komissio ole tehnyt uusia ehdotuksia roolista, joka EU:n talousarviolla voi olla kasvun elvyttämisessä ja työpaikkojen luomisessa, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

40.    pitää valitettavana, että komissio ei ole toimittanut Euroopan parlamentille kattavaa raporttia kesäkuussa 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanosta;

41.    kehottaa komissiota esittämään säännöllisesti ajan tasalle saatetun tulostaulun uusien ohjelmien täytäntöönpanosta, jotta voidaan verrata jäsenvaltioita ja jotta budjettivallan käyttäjä voi tehdä tietoisempia päätöksiä ensisijaisista menoista ja ottaa huomioon havaittavissa olevat suuntaukset;

42.    korostaa, että maksumäärärahojen alhainen taso ja maksujen tiukka yläraja ovat EU:n talousarvion ratkaiseva ongelma, jolla on erityisesti kielteisiä vaikutuksia talouden elpymiseen, sillä viivästyneet maksut ovat haitallisia ensisijaisesti välittömille edunsaajille; korostaa lisäksi, että tämä maksujen alhainen taso EU:n vuoden 2014 talousarviossa on täysin ristiriidassa lainsäätäjien sopimien toimien kanssa, joilla on tarkoitus lisätä tilapäisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien EU:n ohjelmien yhteisrahoitusosuutta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivissä jäsenvaltioissa; muistuttaa tarpeesta varmistaa täytäntöönpanoa ajatellen maksumäärärahojen hallittu kehitys, jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon, sekä tarpeesta hyödyntää tässä yhteydessä tarvittaessa monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyviä eri joustovälineitä; aikoo jatkaa yleisen maksutilanteen perusteellista seurantaa erityisesti ajatellen niiden maksujen suurta määrää, joita vielä tarvitaan edellisen monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien loppuunsaattamiseen;

43.    pitää jälleen kerran valitettavana, että jäsenvaltiot pitävät maksuosuuttaan EU:n talousarviosta vakautustoimiinsa mukautettavana suureena, mikä puolestaan johtaa EU:n talousarvion kasvua edistävien menojen keinotekoiseen vähentämiseen; kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon tämän toistuvan ja vaarallisen suuntauksen, kun se arvioi jäsenvaltioiden talousarviosuunnitelmia, ja ehdottamaan konkreettisia toimia suunnan muuttamiseksi;

44.    muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa unionin talousarvion rahoittamista koskevan uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:oon perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta, jolla tuetaan talouden elpymistä ja uudistustoimia; korostaa tästä syystä pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää. jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen;

45.    muistuttaa, että tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan mekanismin kanssa; katsoo, että mahdollisen lisärahoituksen tai mahdollisten lisävälineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava erottamaton osa EU:n talousarviota mutta sovitun monivuotisen rahoituskehyksen määrien ulkopuolella;

46.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

• [1]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
• [2]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
• [3]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
• [4]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
• [5]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
• [6]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
• [7]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.
• [8]  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
• [9]  EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
• [10]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0447.
• [11]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205.
• [12]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0593.
• [13]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0597.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.1.2014)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2014
(2013/2157(INI))

Valmistelija: Angelika Werthmann

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että vuotuinen kasvuselvitys 2014 eroaa vain hyvin vähän vuoden 2013 selvityksestä; pitää tästä syystä jälleen kerran valitettavana, ettei komissio ole tehnyt uusia ehdotuksia roolista, joka EU:n talousarviolla voi olla kasvun elvyttämisessä ja työpaikkojen luomisessa, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

2.  korostaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2014 käynnistetään vuoden 2014 eurooppalainen ohjausjakso, joka on sen varmistamiseksi perustettu valvontamekanismi, että jäsenvaltiot noudattavat vakaus- ja kasvusopimuksessa, maakohtaisissa suosituksissa ja Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen EU:n sitoumusten mukaista budjetti- ja talouspolitiikkaa;

3.  pitää valitettavana, että komissio ei ole toimittanut Euroopan parlamentille kattavaa raporttia kesäkuussa 2012 hyväksytyn kasvu- ja työllisyyssopimuksen täytäntöönpanosta;

4.  muistuttaa, että uusi monivuotinen rahoituskehys käynnistyy vuonna 2014, ja korostaa tarvetta panna nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön uudet ohjelmat sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta nämä ohjelmat voivat osaltaan vaikuttaa talouden elpymisprosessiin; kehottaa panemaan ripeästi täytäntöön ohjelmat, kuten Horisontti 2020, COSME ja Erasmus+; korostaa, että näillä etupainotteisilla ohjelmilla on vipuvaikutus sekä synerginen ja katalyyttinen asema suhteessa kansallisiin investointeja koskeviin toimintatapoihin;

5.  muistuttaa tarpeesta kiinnittää erityistä huomiota etupainotteisten ohjelmien nopeaan, tehokkaaseen ja asianmukaiseen täytäntöönpanoon, jotta varmistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen erityisesti nuorisotyöttömyyden torjunnan yhteydessä;

6.  kehottaa komissiota esittämään säännöllisesti ajan tasalla olevan tulostaulun uusien ohjelmien täytäntöönpanosta, jotta voidaan verrata jäsenvaltioita ja jotta budjettivallan käyttäjä voi tehdä tietoisempia päätöksiä ensisijaisista menoista ja ottaa huomioon havaittavissa olevat suuntaukset;

7.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan investointipankin tarjoamia lisärahoitusmahdollisuuksia ja uutta – tammikuussa 2014 käynnistettävää – pk‑yrityksiä koskevaa aloitetta sekä uusia innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten hankejoukkolainoja;

8.  korostaa, että maksumäärärahojen alhainen taso ja maksujen tiukka yläraja ovat EU:n talousarvion ratkaiseva ongelma, jolla on erityisesti kielteisiä vaikutuksia talouden elpymiseen, sillä viivästyneet maksut ovat haitallisia ensisijaisesti välittömille edunsaajille; korostaa lisäksi, että tämä maksujen alhainen taso EU:n vuoden 2014 talousarviossa on täysin ristiriidassa lainsäätäjien sopimien toimien kanssa, joilla pyritään lisäämään tilapäisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien EU:n ohjelmien yhteisrahoitusosuutta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivissä jäsenvaltioissa; muistuttaa tarpeesta varmistaa täytäntöönpanoa ajatellen maksumäärärahojen hallittu kehitys, jotta maksattamatta olevia sitoumuksia ei jouduta siirtämään epätavallisen paljon vuoden 2015 talousarvioon, sekä tarpeesta hyödyntää tässä yhteydessä tarvittaessa monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyviä eri joustovälineitä; aikoo jatkaa yleisen maksutilanteen perusteellista seurantaa erityisesti ajatellen niiden maksujen suurta määrää, joita vielä tarvitaan edellisen monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien loppuunsaattamiseen;

9.  pitää jälleen kerran valitettavana, että jäsenvaltiot pitävät maksuosuuttaan EU:n talousarviosta vakautustoimiinsa mukautettavana suureena, mikä puolestaan johtaa EU:n talousarvion kasvua edistävien menojen keinotekoiseen vähentämiseen; kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon tämän toistuvan ja vaarallisen suuntauksen, kun se arvioi jäsenvaltioiden talousarviosuunnitelmia, ja ehdottamaan konkreettisia toimia suunnan muuttamiseksi;

10. muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta voidaan helpottaa unionin talousarvion rahoittamista koskevan uuden omien varojen järjestelmän avulla, sillä se vähentää BKTL:oon perustuvia maksuosuuksia, jolloin jäsenvaltiot voivat selviytyä vakautustoimistaan vaarantamatta EU:n rahoitusta, jolla tuetaan talouden elpymistä ja uudistustoimia; korostaa tästä syystä pitävänsä tärkeänä uutta omia varoja käsittelevää korkean tason työryhmää. jonka olisi johdettava EU:n rahoituksen todelliseen uudistukseen;

11. pitää valitettavana, ettei edellisenä vuonna saavutettu todellista edistystä keskustelussa ”todellisesta talous- ja rahaliitosta”, ja muistuttaa uskovansa, että eurooppalainen ohjausjakso voi menestyä todella vain, jos se on upotettu yhteisömenetelmään ja kansalliset parlamentit ovat kunnolla mukana prosessissa;

12. muistuttaa, että tehokkaamman taloudellisen yhteistyön olisi kuljettava käsi kädessä kannustimeen perustuvan mekanismin kanssa; katsoo, että kaikkien lisärahoitusten tai ‑välineiden, kuten solidaarisuusmekanismin, on oltava kiinteä osa EU:n talousarviota mutta kuitenkin sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien yläpuolella;

13. katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson ja ylipäätään talouden ohjauksen demokratisointia voidaan parantaa sillä, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit ovat vahvasti mukana prosessissa; katsoo kuitenkin, että parlamentaarista valvontaa on parannettava edelleen, jotta ohjausjakson yhteydessä tehtävillä päätöksillä, joilla on suora vaikutus Euroopan kansalaisten elämään, on tarvittava demokraattinen legitiimiys ja vastuuvelvollisuus.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.1.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard Ashworth, Zuzana Brzobohatá, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, José Manuel Fernandes, Věra Flasarová, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, George Lyon, Jan Mulder, Juan Andrés Naranjo Escobar, Andrej Plenković, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Oleg Valjalo, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Da Graça Carvalho, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	30.1.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 0 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marino Baldini, Jean-Paul Besset, Sharon Bowles, Udo Bullmann, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Syed Kamall, Wolf Klinz, Werner Langen, Astrid Lulling, Ivana Maletić, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Marlene Mizzi, Sławomir Nitras, Ivari Padar, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thijs Berman, Fabrizio Bertot, Zdravka Bušić, Philippe De Backer, Herbert Dorfmann, Thomas Mann, Andreas Schwab, Catherine Stihler