MIETINTÖ ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset seuraukset

14.2.2014 - (2013/2170(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Sampo Terho

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset seuraukset

(2013/2170(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 7 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 222 artiklan,

–       ottaa huomioon SEU-sopimuksen 24 artiklan ja 42 artiklan 2 kohdan, SEUT‑sopimuksen 122 ja 196 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 222 artiklasta annetun julistuksen 37,

–       ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12. joulukuuta 2003, ja sen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jolle Eurooppa‑neuvosto antoi tukensa 11. ja 12. joulukuuta 2008,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategian, jonka Eurooppa‑neuvosto hyväksyi 25. ja 26. maaliskuuta 2010,

–       ottaa huomioon 19. joulukuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–       ottaa huomioon Pohjois-Atlantin liiton jäsenten puolustuksen ja turvallisuuden strategisen toimintaperiaatteen, joka hyväksyttiin Naton huippukokouksessa Lissabonissa 19. ja 20. marraskuuta 2010,

–       ottaa huomioon Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen Chicagossa 20. toukokuuta 2012 osallistuneiden valtion- ja hallitusten päämiesten antaman Chicagon huippukokouksen julkilausuman,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–       ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7‑0109/2014),

A.     ottaa huomioon, että kysymys ballististen ohjusten torjuntajärjestelmästä (BMD) on nostettu aiemminkin esiin, mutta viime vuosina siitä on tullut ajankohtaisempi, koska ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden sekä ballististen ohjusten leviämisen uhat ovat moninkertaistuneet ja Naton sekä sen eurooppalaisten liittolaisten on vastattava niihin tehokkaasti;

B.     katsoo, että puolustusjärjestelmä ballistisin ja muuntyyppisin ohjuksin tehtäviä hyökkäyksiä vastaan voi merkitä myönteistä kehitystä Euroopan turvallisuudelle nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa, jossa useat valtiolliset ja muut toimijat kehittävät ohjusteknologiaa ja erilaisia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinvoimavaroja (CBRN), joilla pystytään saavuttamaan Euroopan alue;

C.     ottaa huomioon, että Nato kehittää parhaillaan BMD-voimavaroja jatkaakseen kollektiivisen puolustuksen perustehtäväänsä, jolla on tarkoitus varmistaa kattava suoja ja turva kaikille Naton jäseninä olevien Euroopan maiden asukkaille, alueille ja asevoimille ballististen ohjusten leviämisen aiheuttamia kasvavia uhkia vastaan;

D.     ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen elintärkeä panos Naton BMD-järjestelmässä on osoitus Yhdysvaltojen sitoutumisesta Euroopan ja sen liittolaisten turvallisuuteen ja korostaa transatlanttisen siteen merkitystä, ja että Romaniassa kalustoa on jo käytössä ja Puolaan odotetaan sijoitettavan lisää lähitulevaisuudessa;

E.     ottaa huomioon, että yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa kehitetään Natoa täydentäen EU:n ja Naton välillä sovitun strategisen kumppanuuden puitteissa, kuten on vahvistettu 19. joulukuuta 2013 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa;

1.      katsoo, että BMD-teknologian kehittyessä ja sitä käyttöön otettaessa Euroopan turvallisuustilanne muuttuu ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon BMD-järjestelmän seuraukset turvallisuudelleen;

2.      muistuttaa, että Naton BMD-toimia kehitetään ja rakennetaan sen jäsenvaltioiden puolustamiseksi mahdollisilta ballistisin ohjuksin tehtäviltä iskuilta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, ottaen huomioon BMD-kysymykset, jatkamaan Naton kanssa strategista kumppanuutta, jonka pitäisi johtaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden täysimääräiseen suojaan ja turvaan niin, että vältettäisiin tilanne, jossa niille tarjotussa turvallisuudessa olisi eroja;

3.      panee tyytyväisenä merkille, että on onnistuttu luomaan Naton väliaikainen BMD‑valmius, jolla taataan käytettävissä olevin keinoin mahdollisimman laaja suoja Euroopan eteläisten Nato-maiden asukkaiden, alueiden ja asevoimien puolustamiseksi ballistisilta ohjusiskuilta; panee myös tyytyväisenä merkille, että sen tarkoituksena on varmistaa täydellinen suoja ja turva Naton eurooppalaisille jäsenvaltioille vuosikymmenen loppuun mennessä;

4.      korostaa, että EU:n aloitteet, kuten voimavarojen yhdistäminen ja yhteiskäyttö voivat auttaa jäsenvaltioiden yhteistyön lujittamisessa BMD-kysymyksissä sekä yhteisessä tutkimuksessa ja kehityksessä; katsoo, että pitkällä aikavälillä tällainen yhteistyö voi lujittaa lisää eurooppalaista puolustusteollisuutta;

5.      kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, komissiota, Euroopan puolustusvirastoa ja neuvostoa sisällyttämään BMD-kysymykset tulevaan turvallisuusstrategiaan, selvityksiin ja valkoisiin kirjoihin;

6.      tähdentää, että rahoituskriisin ja talousarvioleikkausten vuoksi riittävien puolustusvalmiuksien ylläpitoon ei käytetä tarpeeksi resursseja, minkä vuoksi unionin sotilaalliset valmiudet ja teollinen valmius heikkenevät;

7.      korostaa, että Naton BMD-suunnitelma ei ole millään tavalla kohdistettu Venäjää vastaan ja että Nato on valmis yhteistyöhön Venäjän kanssa kahden ‒ Naton ja Venäjän ‒ riippumattoman ohjuspuolustusjärjestelmän perustamisen pohjalta; korostaa, että vaikka tehokas yhteistyö Venäjän kanssa voi antaa konkreettista hyötyä, sitä on kehitettävä täyden vastavuoroisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin nojautuen, sillä keskinäisen luottamuksen lujittaminen on tärkeää tämän yhteistyön asteittaiselle kehitykselle; katsoo, että tässä yhteydessä Venäjän ohjusten siirtämisellä lähemmäksi Naton ja EU:n rajoja on tavoitteisiin nähden päinvastaisia vaikutuksia;

8.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Naton pääsihteerille.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI))

Ulkoasiainvaliokunta, esittelijä: Sampo Terho

Vähemmistöön jäänyt mielipide, esittäjä Tarja Cronberg (Verts/ALE)

Mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti Naton ballististen ohjusten torjuntajärjestelmää (BMD) koskevaan hankkeeseen ja EU:ta kehotetaan osallistumaan siihen. Siinä pyritään myös edistämään ajatusta Naton BMD-hankkeen yhdistämisestä EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP).

Verts/ALE-ryhmä torjuu mietinnön, koska sen tarkoituksena on

–       tukea pyrkimystä irrottautua Euroopan turvallisuuden jakamattomuudesta luomalla erilaisia suojavyöhykkeitä Eurooppaan laukaistuja ohjuksia vastaan;

–       sivuuttaa se tosiseikka, että Naton BMD-järjestelmän perustaminen on laukaisemassa uutta alueellista, kansainvälistä ja myös avaruudessa tapahtuvaa kilpavarustelua, mikä aiheuttaa alueellista ja maailmanlaajuista epävakautta ja turvattomuutta;

–       oikeuttaa talous- ja rahoituskriisin aikana laajamittaiset taloudelliset ja poliittiset investoinnit järjestelmään, jonka teknistä luotettavuutta ei ole näytetty toteen;

–       tukea Naton BMD-hanketta, joka saattaa maksaa yli 20 miljardia euroa ja näin ollen kuluttaa vähäisiä varoja, jotka olisi parempi investoida aseistariisuntaan, joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseen sekä diplomaattisiin ja muihin ei-sotilaallisiin toimintatapoihin Euroopan turvallisuuden parantamiseksi, kuten joukkotuhoaseettoman Lähi-idän alueen perustamiseen;

–       heikentää meneillään olevaa voimavarojen yhdistämisen ja yhteiskäytön prosessia ja suunnata kriittisiä YTPP-voimavaroja pois SEU-sopimuksen 42 artiklassa määritellyistä tehtävistä BMD-hankkeeseen;

–       edistää ristiriitaista politiikkaa suhteessa Venäjään tarjoamalla yleisesti yhteistyötä mutta kieltämällä Venäjältä osallistumisen BMD-hankkeeseen ja sen jälkeen viittaamalla (Venäjän) lyhyen kantaman ohjuksiin; Tällainen lähestymistapa saattaa johtaa ongelmiin Yhdysvaltojen ja Venäjän tulevissa ydinaseriisuntaa koskevissa neuvotteluissa.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

mietintöluonnokseen ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI))

Ulkoasiainvaliokunta, esittelijä: Sampo Terho

Vähemmistöön jäänyt mielipide, esittäjä Sabine Lösing (GUE/NGL)

Hyvin ristiriitaisessa mietinnössä toisaalta katsotaan, että ohjuskilpi on ”erittäin kallis hanke” ja toisaalta siinä kannatetaan ohjuskilpeä väittämällä, että ”ohjuskilvellä on legitiimejä perusteita”, vaikka se ”saattaa aiheuttaa väärän turvallisuudentunteen”. Mietinnössä korostetaan ydinhyökkäyksen vaaraa (”vain yksi uhkatekijä muiden joukossa”).

Vastustamme tätä mietintöä, sillä siinä annetaan harhaanjohtava ja ristiriitainen kuva nykyisestä tilanteesta ja ohjuskilpeä/puolustuskilpeä/samankaltaista ohjelmaa koskevista erimielisyyksistä. Siinä varoitetaan, että puolustusleikkaukset johtavat teollisten ja sotilaallisten valmiuksien puutteeseen, ja päädytään tukemaan kallista, tehotonta ja hyökkäävää Naton sotilasjärjestelmää.

Vaadimme, että kaikki suunnitelmat ohjuskilven perustamiseksi hylätään, koska tällainen järjestelmä

–       mahdollisesti lietsoo uutta kilpavarustelua ja militarisoi suhteet Venäjään ja muihin maihin ja aiheuttaa huomattavaa vaaraa EU:n jäsenvaltioiden kansoille;

–       kohdentaa väärin valtavia rahamääriä, joita tarvitaan kiireesti sosiaalimenoihin, kehitysapuun jne.

Vaadimme

–       radikaalia aseriisuntaa (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydinaseet mukaan luettuina) EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

–       joukkotuhoaseetonta vyöhykettä Lähi-itään ja Välimeren alueelle;

–       pidättäytymästä sotilasmenojen rahoittamisesta EU:n talousarviosta;

–       kaikkien toimien toteuttamista tiukasti YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

–       EU:n pitämistä tiukasti erillään Natosta (Naton purkamista).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	11.2.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 7 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Sir Robert Atkins, Bastiaan Belder, Hiltrud Breyer, Elmar Brok, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Takis Hadjigeorgiou, Richard Howitt, Jelko Kacin, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Andrey Kovatchev, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Marusya Lyubcheva, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Ria Oomen-Ruijten, Justas Vincas Paleckis, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Bernd Posselt, Hans-Gert Pöttering, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Werner Schulz, Sophocles Sophocleous, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Eleni Theocharous, Geoffrey Van Orden, Sir Graham Watson, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jörg Leichtfried, Doris Pack, Sampo Terho, Janusz Władysław Zemke
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Ivari Padar, Dubravka Šuica