MIETINTÖ johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevista neuvotteluista
26.3.2014 - (2014/2021(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Alojz Peterle
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevista neuvotteluista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Haagissa vuonna 1991 pidetyn ensimmäisen kahdenvälisen huippukokouksen ja tuolloin hyväksytyn yhteisen julistuksen EY:n ja Japanin suhteista,
– ottaa huomioon Brysselissä vuonna 2001 pidetyn kymmenennen kahdenvälisen huippukokouksen, jossa hyväksyttiin EU:n ja Japanin toimintasuunnitelma ”Yhteisen tulevaisuutemme hahmottelu”, jossa asetettiin tavoitteiksi rauhan ja turvallisuuden edistäminen, talous- ja kauppakumppanuuden vahvistaminen, maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen sekä ihmisten ja kulttuurien yhteensaattaminen,
– ottaa huomioon, että neuvosto antoi 29. marraskuuta 2012 valtuudet käydä neuvotteluja EU:n ja Japanin strategisesta kumppanuussopimuksesta ja että neuvottelut käynnistettiin 25. maaliskuuta 2013 Brysselissä,
– ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2013 käynnistetyt neuvottelut EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksesta,
– ottaa huomioon Tokiossa 19. marraskuuta 2013 pidetyn EU:n ja Japanin 21. huippukokouksen,
– ottaa huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Itä-Aasiassa koskevat suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2012,
– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman toisesta strategisesta energiakatsauksesta[1] ja 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Japanin tilanteesta ja erityisesti ydinvoimaloiden hätätilanteesta[2],
– ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten[3],
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta Japanissa[4],
– ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppasuhteista[5],
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja EUH:lle EU:n ja Kanadan strategisesta kumppanuussopimuksesta käytävistä neuvotteluista[6],
– ottaa huomioon tuhoisan maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin, joka 11. maaliskuuta 2011 tuhosi huomattavia osia Japanin rannikosta ja johti Fukushiman ydinvoimalan tuhoon;
– ottaa huomioon työjärjestyksen 90 artiklan 4 kohdan ja 48 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0244/2014),
A. toteaa, että Japani on ollut vuodesta 2003 lähtien EU:n strateginen kumppani;
B. toteaa, että EU:lla ja Japanilla on erityinen vastuu rauhan, vakauden ja vaurauden edistämisestä nopeasti muuttuvassa maailmassa;
C. toteaa, että EU ja Japani tekevät jo nyt yhteistyötä monella alalla, joita ovat esimerkiksi tulliyhteistyö ja oikeudellinen apu rikosasioissa, tiede ja teknologia, internetin turvallisuus, akateeminen yhteistyö ja tutkimusyhteistyö, ydinenergian rauhanomainen käyttö, liikemaailman yhteydet sekä kansalaisten yhteyksien edistäminen;
D. ottaa huomioon, että EU:lla ja Japanilla on samat demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevat arvot, joiden kaikkien pitäisi muodostaa keskeinen osa mahdollisessa osapuolten välisessä sopimuksessa, jolla pyritään luomaan luja kehys suhteille;
E. ottaa huomioon, että Japani on ”aktiivisena rauhan edistäjänä” lisännyt toimiaan kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi kansainvälisen yhteistyön puitteissa;
F. ottaa huomioon, että Japani ja Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato) allekirjoittivat huhtikuussa 2013 ensimmäisen yhteisen poliittisen julistuksensa, jossa viitattiin kriisinhallintaan, katastrofiapuun, rauhantukioperaatioihin, kyberpuolustukseen ja merenkulun turvatoimiin mahdollisina yhteistyöaloina;
G. toteaa, että Japani on myös aktiivinen jäsen Aasian kehityspankissa (ADB), Afrikan kehityspankissa (AfDB), Latinalaisen Amerikan kehityspankissa (IADB), YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissiossa (ESCAP) ja monessa muussa YK:n erityisvirastossa sekä Aasia–Eurooppa-kokouksessa (ASEM) ja Aasian yhteistyövuoropuhelussa (ACD); ottaa huomioon, että Japani on ollut Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen sen perustamisesta lähtien (1995) ja että se on myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) sekä G8-ryhmän ja G20-ryhmän jäsen;
H. toteaa, että Japanilla ja sen naapureilla Kiinalla, Venäjällä ja Etelä-Korealla on kiistaa Itä-Aasian merialueilla sijaitsevista saarista;
1. suosittaa neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle, että:
Strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut
a) tehostetaan EU:n ja Japanin suhteita viemällä kattavaa strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut ajoissa päätökseen; määritellään sopimuksen aito strateginen ulottuvuus, jossa korostetaan EU:n ja Japanin suhteiden ainutlaatuisia näkökohtia,
b) pyritään luomaan tiiviimpiä suhteita varten pitkäaikainen kehys, jolla edistetään merkittävästi poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden syventämistä ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia kummankin alueen kansalaisille, ja kiinnitetään erityistä huomiota talouspolitiikan koordinointiin maailmanlaajuisesti,
c) lisätään merkittävästi alueellisen yhteistyön ja alakohtaisten vuoropuhelujen määrää ja kattavuutta,
Poliittinen vuoropuhelu
d) vahvistetaan uudelleen yhteiset arvot ja tavoitteet sekä vastuu maailmanlaajuisen rauhan, vakauden, parlamentaarisen demokratian, kestävän kehityksen ja vahvan monenvälisen järjestelmän edistämisestä; jatketaan yhteistyötä YK:n uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, mukaan lukien turvallisuusneuvosto; todetaan, että yhä moninapaisemmalle maailmalle on ominaista hyvin monien alueellisten ja kansallisten toimijoiden, mukaan lukien EU ja Japani, kasvava merkitys, ja kehotetaan tehostamaan yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisellä areenalla,
e) syvennetään ja tehostetaan yhteistyötä poliittisissa ja turvallisuutta sekä rauhaa koskevissa kysymyksissä, mukaan luettuna tietojen jakaminen, asesulku, aseistariisunta ja joukkotuhoaseiden hävittäminen, kyberturvallisuus ja kansainvälisen rikollisuuden, kuten ihmis- ja huumekaupan sekä piratismin ja terrorismin, torjuminen,
f) sitoudutaan maailmanlaajuisen kehitysavun tärkeimpinä tuenantajina tiiviimpään yhteistyöhön ja kehityspolitiikan ja interventioiden koordinoimiseen pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, missä ihmisten turvallisuutta koskeva näkökulma on oleellinen,
g) tutkitaan mahdollisuuksia yhteistyön tehostamiseen maailmanlaajuisissa turvallisuuskysymyksissä, mukaan lukien kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoimet,
h) tehdään yhteistyötä siviilikriisinhallinnan, pelastuspalvelun, luonnonkatastrofeihin ja ihmisen toiminnasta aiheutuneisiin katastrofeihin reagoimisen, humanitaarisen avun ja kriisienjälkeistä jälleenrakennustyötä koskevien aloitteiden yhteydessä; tehostetaan kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä katastrofiriskin vähentämisessä,
i) ilmaistaan EU:n jäsenvaltioiden syvä huoli Fukushiman ydinonnettomuuden tuhoisista vaikutuksista; kehotetaan Japanin hallitusta tiedottamaan kansainväliselle yhteisölle mahdollisimman tarkasti ja kattavasti saatavissa olevat tiedot reaktorialueen tilanteesta ja pilaantumisen tasosta,
j) edistetään yhteisesti yhteistyötä muilla monenvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa, G8- ja G20-ryhmässä, Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF); pyritään yhdessä edistämään maailmanlaajuista talouden elpymistä, työpaikkojen luomista ja monenvälisiä kaupan sääntöjä,
k) lisätään käytännön yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä hankkeissa strategisilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Afrikassa ja Keski-Aasiassa, tähän asti tehdyn onnistuneen yhteistyön pohjalta,
l) tehdään yhteistyötä YK:n Rio +20 -konferenssin päätösten täytäntöönpanemiseksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi,
Alueelliset vuoropuhelut
m) tuetaan Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liiton (ASEAN) yhdentymistä ja korostetaan ASEANin alueellisen foorumin ja Itä-Aasian huippukokouksen roolia keskinäisen ymmärtämyksen edistämisessä Aasiassa ja myös alueen ulkopuolisten kumppaneiden, kuten EU:n, ottamisessa mukaan vuoropuheluun,
n) korostetaan, että Japanin suhde naapureihinsa on ratkaisevaa Itä-Aasian vakauden ja turvallisuuden kannalta sekä yleensä koko maailman turvallisuuden kannalta,
o) muistutetaan, että Itä-Aasian vakaus ja liennytys on selvästi myös Euroopan etujen mukaista; kannustetaan kaikkia asianomaisia osapuolia liennyttämään Itä-Kiinan meren jännitteitä käymällä kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuvaa rauhanomaista vuoropuhelua, pidättymään kaikesta voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta ja sopimaan sotilaallisten toimien hillitsemisestä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain odottamatonta; korostetaan luottamuksen rakentamisen ja ennaltaehkäisevän diplomatian merkitystä; tähdennetään, että kansainvälisen merenkulun vapaus on elintärkeää kansainvälisen kaupan kannalta ja että tätä vapautta on kunnioitettava,
p) jatketaan työtä kohti kestävää rauhaa ja turvallisuutta ydinaseettomalla Korean niemimaalla ja vaaditaan Korean demokraattista kansantasavaltaa lopettamaan kaikki olemassa olevat ydinohjelmat,
Ihmisoikeudet ja perusvapaudet
q) vahvistetaan jälleen, että ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien kunnioittaminen, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltion periaatteet ovat yhteisiä arvoja, ja tehdään yhteistyötä näiden arvojen edistämiseksi ja suojelemiseksi,
r) edistetään sukupuolten tasa-arvoa demokratian keskeisenä osatekijänä,
s) neuvotellaan sopimukseen määräys vastavuoroisista ehdoista sekä poliittisia lausekkeita ihmisoikeuksista ja demokratiasta, millä vahvistetaan uudelleen molemminpuolinen sitoutuminen kyseisiin arvoihin; hyväksytään asianmukaisia turvatakeita, joilla varmistetaan sopimuksen vakaus ja varmistetaan, että kumpikaan osapuoli ei voi väärinkäyttää niitä; edellytetään EU:n asiaan soveltaman yhteisen lähestymistavan hengessä, että tällaisten ehtojen asettamisen olisi oltava osa Japanin kanssa tehtävää strategista kumppanuussopimusta,
Taloudellinen, ympäristöä koskeva, tieteellinen ja kulttuurinen yhteistyö
t) sisällytetään sopimukseen kattava järjestelmä tieteen, teknologian, liiketoiminnan ja tutkimuksen yhteistyötä varten, jotta voidaan lisätä innovointipotentiaalia, tehdään yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi liikenneongelmiin,
u) tutkitaan mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön satelliittinavigointijärjestelmien alalla,
v) tehostetaan kahdenvälistä kauppaa ja yhteistyötä politiikoissa, joilla edistetään turvallista, varmaa ja kestävää energiantuotantoa, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, ydinturvallisuuden sääntelykehystä ja ydinlaitosten stressitestejä, energia-alan tutkimusta, mukaan lukien kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER) koskeva hanke, ja hiilidioksidin talteenottoa,
w) edistetään yhteistyötä pikaisen ja kattavan ja kestävän maailmanlaajuisen ratkaisun löytämiseksi ilmastonmuutokseen myös siten, että kaikki osapuolet vähentävät voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä,
x) toimitaan yhteistyössä kalavarojen kestävän hallinnan alalla,
y) edistetään harvinaisten maametallien ja muiden kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuista hallintaa ja tutkimusta koskevaa yhteistyötä,
z) tähdennetään kyberavaruuden merkitystä ilmaisunvapauden ja oikeudenmukaisen sosiaalisen kehityksen edistämisessä,
a a) edistetään molempien osapuolten yleistä tuntemusta ja näkyvyyttä toistensa alueella; tehostetaan kahdenvälistä kulttuurista ja akateemista vaihtoa, nuorisovaihtoa, henkilökohtaista vuorovaikutusta ja vaihtoa urheilun alalla,
a b) vaihdetaan kokemuksia ja parhaita käytänteitä siitä, miten vastataan ikääntyvän ja aktiivisen väestön tarpeisiin,
a c) käsitellään terveyttä erityisenä yhteistyön ja yhteisten pyrkimysten alana ottamalla käyttöön keinoja, joilla yhdistetään ja vaihdetaan parasta saatavilla olevaa lääketieteellistä osaamista, bioteknologia mukaan luettuna, jotta kyetään reagoimaan ikääntyvien yhteiskuntien terveyshaasteisiin,
Muut määräykset
a d) kuullaan Euroopan parlamenttia parlamentaarista yhteistyötä koskevista säännöksistä,
a e) sisällytetään strategiseen kumppanuussopimukseen täytäntöönpanoa koskevat selkeät vertailuarvot ja sitovat määräajat ja säädetään valvontamekanismeista, säännöllinen raportointi Euroopan parlamentille mukaan luettuna,
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
18.3.2014 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
47 0 9 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Sir Robert Atkins, Hiltrud Breyer, Elmar Brok, Tarja Cronberg, Susy De Martini, Mark Demesmaeker, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Anneli Jäätteenmäki, Jelko Kacin, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Ryszard Antoni Legutko, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Marusya Lyubcheva, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Mirosław Piotrowski, Bernd Posselt, Hans-Gert Pöttering, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, Werner Schulz, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Inese Vaidere, Johannes Cornelis van Baalen, Geoffrey Van Orden, Nikola Vuljanić, Sir Graham Watson, Boris Zala |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Laima Liucija Andrikienė, Marije Cornelissen, Tanja Fajon, Jo Leinen, Barbara Lochbihler, Jacek Protasiewicz, Potito Salatto, Marietje Schaake, Alejo Vidal-Quadras |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Judith Sargentini |
||||