SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen tekemisestä takaisinottoa koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta

3.4.2014 - (05287/2014 – C7‑0044/2014 – 2013/0267B(NLE)) - ***

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Norica Nicolai

Menettely : 2013/0267B(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0265/2014
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0265/2014
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen tekemisestä takaisinottoa koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta

(05287/2014 – C7‑0044/2014 – 2013/0267B(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (05287/2014),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen (06151/2010),

–       ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 ja 100 artiklan, 191 artiklan 4 kohdan, 207 ja 212 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7‑0044/2014),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 81 artiklan 2 kohdan sekä 90 artiklan 7 kohdan,

–       ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A7-0265/2014),

1.      antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

1. Euroopan parlamentin rooli prosessissa

EU:n ja Korean tasavallan väliset suhteet perustuvat Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen kauppaa ja yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 2001.

Komissio neuvotteli uuden puitesopimuksen Korean tasavallan kanssa sen jälkeen, kun neuvosto oli hyväksynyt neuvotteluvaltuutuksen 7. toukokuuta 2008.

Neuvottelut Korean kanssa saatiin päätökseen ja sopimusluonnoksen teksti parafoitiin 14. lokakuuta 2009. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen Soulissa 10. toukokuuta 2010, ja neuvosto hyväksyi samana päivänä päätöksen sopimuksen tilapäisestä soveltamisesta.

Komissio jätti käsiteltäväksi ehdotuksensa neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä parlamentin hyväksynnällä 25. heinäkuuta 2013.

Esittelijä panee merkille, että neuvosto päätti 10. helmikuuta 2014 jakaa kyseisen sopimuksen tekemisen kahdeksi eri päätökseksi ja lisätä oikeusperustoja, jolloin myös hyväksyntämenettely Euroopan parlamentissa jaetaan kahteen osaan. Ne ovat pääasiallinen osa, johon ei sisälly takaisinottoa koskevia kysymyksiä, ja toinen, jossa käsitellään yksinomaan takaisinottoa koskevia kysymyksiä, jotka neuvoston mukaan kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan. Erillinen ehdotus päätökseksi liittyy sopimuksen 33 artiklan 2 kohtaan, ja se käsitellään näin ollen erillisessä hyväksyntämenettelyssä.

Neuvosto toimitti kaksi ehdotusta päätökseksi parlamentille 12. helmikuuta 2014.

Esittelijä pitää myönteisenä sitä, että kaikissa jäsenvaltiossa on saatu ratifiointimenettelyt päätökseen helmikuuhun 2014 mennessä.

Esittelijä pahoittelee sitä, että allekirjoittamisen jälkeen kesti lähes neljä vuotta, ennen kuin parlamenttia konsultoitiin asiasta, minkä vuoksi meneillään olevan vaalikauden loppuun mennessä ei ehditä laatia täysipainoista mietintöön liitettävää päätöslauselmaa EU:n ja Korean suhteista, vaikka tämä on muodostunut perinteeksi kansainvälisten sopimusten tapauksessa. Esittelijä kehottaa parlamenttia harkitsemaan seurantapäätöslauselman laatimista seuraavalla vaalikaudella, jotta se voi esittää täysimääräisesti arvionsa puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja antaa samalla suosituksia neuvostolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

Kunnioittaen jäsenvaltioiden valtaoikeuksia ratifiointiprosessissa esittelijä pahoittelee sitä, että neuvosto edelleenkin viivyttelee parlamentin kuulemisessa silloin, kun on kyse sekasopimuksista, jollainen EU:n ja Korean välinen puitesopimuskin on, siihen asti, kunnes lähes kaikkien jäsenvaltioiden parlamentit ovat ratifioineet ne. Mitkään perussopimusten määräykset tai muu oikeusperusta eivät oikeuta tällaisia viivästyksiä.

Esittelijä palauttaa mieliin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaan parlamentti antaa hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle sen jälkeen, kun ne on allekirjoitettu, ja ennen kuin neuvosto tekee päätöksen niiden tekemisestä. Parlamentti voi aloittaa hyväksyntämenettelyn vasta sen jälkeen, kun unionin neuvottelija (komissio tai korkea edustaja) on esittänyt neuvostolle ehdotuksen sopimuksen tekemiseksi, minkä jälkeen neuvosto toimittaa asiaa koskevan pyynnön parlamentille. Käytännössä ehdotusten ja pyyntöjen toimittaminen usein viivästyy pitkiksi ajoiksi, minkä vuoksi unionin kanta kolmansiin maihin saattaa vaikuttaa epäselvältä ja mikä voi murentaa unionin ulkoisten toimien legitiimiyttä. On tärkeää painottaa sitä, ettei parlamentin hyväksyntä ole sidoksissa jäsenvaltioissa tapahtuvaan ratifiointiin, eikä parlamentin hyväksyntää saa asettaa sille alisteiseksi.

2. Lyhyt arvio EU:n ja Korean välisestä puitesopimuksesta

Yleisesti ottaen esittelijä on tyytyväinen vuodesta 2010 harjoitettuun strategiseen kumppanuuteen ja EU:n ja Korean väliseen merkittävään poliittiseen ja taloudelliseen sekä enenevässä määrin myös kulttuuriseen yhteistyöhön, josta oli osoituksena marraskuussa 2013 pidetty EU:n ja Korean seitsemäs huippukokous, joka järjestettiin 50-vuotisten diplomaattisuhteiden kunniaksi.

Suhteiden tärkeyttä korostaa se, että Etelä-Korea oli ensimmäinen Aasian maa, joka allekirjoitti EU:n kanssa puite- ja vapaakauppasopimukset.

EU:n ja Korean vapaakauppasopimus, joka täydentää puitesopimusta, allekirjoitettiin vuonna 2010 ja se tuli väliaikaisesti voimaan vuonna 2011. Esittelijän mielestä sen väliaikainen soveltaminen oli valtava menestys.

Uusi puitesopimus perustuu yhteisiin periaatteisiin, kuten tasavertaisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen, molemminpuoliseen etuun sekä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Sopimus luo pohjan poliittisen, taloudellisen ja alakohtaisen yhteistyön vahvistamiselle seuraavilla politiikanaloilla:

•   rauha ja turvallisuus, konfliktien ehkäisy ja kriisinhallinta

•   kauppa

•   ympäristöasiat

•   energia, tiede ja tekniikka

•   hyvä hallinto

•   matkailu ja kulttuuri

•   siirtolaisuus

•   terrorismin vastainen toiminta sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta.

Sopimus tehostaa yhteistyötä sellaisissa globaaleissa haasteissa, joihin vastattaessa sekä Korean että EU:n rooli tulee koko ajan tärkeämmäksi, muun muassa G20-ryhmässä.

Esittelijä pitää myönteisenä tietoverkkouhkia koskevaa lukua ja arvelee, että puitesopimuksen myötä toteutettava yhteistyö osoittautuu turvallisen verkkoympäristön tulevan kehityksen kannalta elintärkeäksi.

Sopimuksen puitteissa on määrä aloittaa säännöllinen tehostettu poliittinen vuoropuhelu, johon liittyy myös jatkuva valtuuskuntien vaihto Euroopan parlamentin ja Korean tasavallan parlamentin välillä.

Uuden puitesopimuksen ansiosta EU voi saada lisää vastuuta ja vaikutusvaltaa Korean niemimaalla. Esittelijä haluaa tässä yhteydessä korostaa tehostuvaa yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden tuomisessa Korean niemimaalle, mihin sisältyy myös joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Esittelijä pitää niin ikään myönteisenä myöhemmin tehtävää erillistä Korean ja EU:n välistä sopimusta, jonka myötä Korea voi ensimmäisenä Aasian maana osallistua EU:n kriisinhallintaoperaatioihin.

Edellä mainitut seikat ja näkökohdat huomioon ottaen esittelijä suosittelee, että parlamentti antaa hyväksyntänsä sille, että neuvosto tekee edellä mainitun sopimuksen EU:n puolesta.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.1.2014)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen puitesopimuksen tekemisestä
(COM(2013)0551 – C7‑0000/2014 – 2013/0267(NLE))

Valmistelija: Robert Sturdy

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan (jäljempänä Korea) välinen kauppaa ja yhteistyötä koskeva uusi puitesopimus allekirjoitettiin 10. toukokuuta 2010 Soulissa. Sopimus olisi ratifioitava EU:ssa ja kansallisella tasolla sekä pantava täysimääräisesti ja viipymättä täytäntöön.

Tässä puitesopimuksessa vahvistetaan entisestään EU:n ja Korean kahdenvälisiä suhteita 1. heinäkuuta 2011 voimaan tulleen EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen soveltamisalan ulkopuolella, ja sen odotetaan parantavan liiketoimintaympäristön yleistä laatua ja edistävän molempia osapuolia hyödyttäviä kauppa- ja investointivirtoja.

EU ja Korea ovat vapaakauppasopimuksen avulla poistaneet perusteettomia muihin kuin tulleihin perustuvia kaupan ja investointien esteitä, ja niiden olisi jatkettava yhteistyötä esteiden ehkäisemiseksi. Molempien osapuolten olisi oltava edelleen aktiivisesti mukana säännöllisin väliajoin järjestettävässä sääntelyä koskevassa vuoropuhelussa, joitta voidaan varmistaa kansainvälisesti hyväksyttyihin normeihin perustuvat tasavertaiset toimintaedellytykset ja tällä tavoin vähentää sääntöjen noudattamisesta yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja suojella kansalaistensa ostovoimaa.

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukyvyn parantaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä yritysten kansainvälistymisen kannalta ja toteuttamiskelpoinen keino saada aikaan kestävää kasvua ja luoda työpaikkoja niin EU:ssa kuin Koreassa. Sen vuoksi olisi jatkettava yhteisiä ponnisteluja, joilla rajoitetaan kilpailunvastaisia ja muita epäoikeudenmukaisia kauppakäytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa kestävää kehitystä edistävää avointa ja oikeudenmukaista kauppaa koskevan yhteisen tavoitteen kanssa.

EU:n ja Korean välisiä synergioita olisi edistettävä puitesopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Meneillään olevissa useammankeskisissä ja monenvälisissä neuvotteluissa, esimerkiksi useammankeskistä palvelusopimusta ja WTO:n tietotekniikkasopimusta koskevissa neuvotteluissa mutta ei kuitenkaan niihin rajoittuen, tämä voi edistää kehittyneiden talouksien välisiä toteuttamiskelpoisia kompromissiratkaisuja monenvälisen kauppajärjestelmän yleiseksi hyödyksi.

On tärkeää lisätä suoria ulkomaisia investointeja kauppaan liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen sekä ympäristöteknologioiden, tuotteiden ja palvelujen edistämiseen, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ja ympäristömerkintä mukaan luettuina, jotta avoimella ja oikeudenmukaisella kaupalla edistetään luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden vastuullista hallintaa.

Molempien osapuolten olisi helpotettava maantieteellisten merkintöjen kaltaisten teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröintiä ja suojelua ja lisättävä ponnisteluja väärennösten ja laittomien liiketoimien torjumiseksi. Huumeiden lähtöaineita koskevan kahdenvälisen sopimuksen tekeminen edistäisi myös tätä päämäärää.

******

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa esittämään parlamentille, että se antaa hyväksyntänsä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.1.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Badia i Cutchet, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, María Auxiliadora Correa Zamora, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Metin Kazak, Franziska Keller, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Paul Murphy, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Henri Weber, Jan Zahradil, Paweł Zalewski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Catherine Bearder, Béla Glattfelder, Syed Kamall, Elisabeth Köstinger, Katarína Neveďalová, Tokia Saïfi, Peter Skinner, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Sophie Auconie

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2014

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Hiltrud Breyer, Arnaud Danjean, Mark Demesmaeker, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Krzysztof Lisek, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Ria Oomen-Ruijten, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, György Schöpflin, Marek Siwiec, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Nikola Vuljanić, Sir Graham Watson

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pilar Ayuso, Christa Klaß, Gabriel Mato Adrover, Vittorio Prodi, Czesław Adam Siekierski, Ioannis A. Tsoukalas, Luis de Grandes Pascual