LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen antamiseksi Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta
10.4.2014 - (05793/2014 – C7‑0132/2014 – 2012/0199(COD)) - ***II
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Marco Scurria
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen antamiseksi Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta
(05793/2014 – C7‑0132/2014 – 2012/0199(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (05793/2014 – C7‑0132/2014),
– ottaa huomioon alueiden komitean 15. helmikuuta 2012[1] ja 30. marraskuuta 2012[2] antamat lausunnot,
– ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan[3] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0407),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0275/2014),
1. hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;
3. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
4. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
- [1] EUVL C 113, 18.4.2012, s. 17.
- [2] EUVL C 17, 19.1.2013, s. 97.
- [3] Hyväksytyt tekstit 12.12.2013, P7_TA(2013)0590.
PERUSTELUT
Taustaa
Euroopan kulttuuripääkaupunki -aloite luotiin vuonna 1985, ja siitä on tullut yksi tunnetuimmista unionin toiminnoista. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on nimetty yli 40 kaupunkia, mikä korostaa Euroopan kulttuurien rikkautta ja lisää unionin kansalaisten keskinäistä yhteisymmärrystä.
Aloite oli alun perin pelkästään hallitustenvälistä toimintaa. Siitä tuli unionin toimintaa vuonna 1999, kun annettiin säädös, jossa säädettiin järjestyksestä, jonka mukaan jäsenvaltiot olivat oikeutettuja nimeämään kulttuuripääkaupunkeja vuoteen 2019 asti. Säädöstä muutettiin vuonna 2006, jotta voitiin ottaa huomioon unionin vuoden 2004 laajentuminen. Samalla selkeytettiin kulttuuripääkaupunkien valintakriteerejä ja parannettiin valintamenettelyä. Jokainen kulttuuripääkaupunki sai Melina Mercouri -palkinnon (joka on nimetty kyseisen aloitteen tehneen Kreikan entisen kulttuuriministerin mukaan). Vaikka unionin myöntämä rahapalkinto oli pieni (noin 1,5 miljoonaa euroa), sen myöntämisellä ja kaupungin nimeämisellä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut huomattava vipuvaikutus ja se on saanut liikkeelle paljon enemmän yleisöä ja yksityisiä investointeja.
Vuonna 2006 laadittujen Euroopan kulttuuripääkaupunkien valintaa koskevien sääntöjen voimassaolo lakkaa vuonna 2019. Koska nykyiseen valintamenettelyyn sisältyy pitkä valmisteluvaihe, oli tarpeen pyrkiä siihen, että uudet säännöt vuoden 2020 jälkeistä ajanjaksoa varten olisi voitu ottaa käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä.
Komission ehdotus
Komissio esitti heinäkuussa 2012 ehdotuksen toiminnan jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen.
Ehdotuksessa säilytettiin nykyisen toiminnan rakenne ja sisältö, mukaan lukien kronologinen taulukko, jossa vahvistetaan järjestys, jonka mukaan jäsenvaltiot ovat oikeutettuja isännöimään Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa. Valinta perustuu kilpailevien kaupunkien esittämiin vuoden pituisiin kulttuuriohjelmiin, jotka on laadittu erityisesti tätä tapahtumaa varten. Ehdotuksessa säilytettiin myös ehdokaskaupunkien mahdollisuus ottaa toimintaan mukaan niitä ympäröivä alue.
Tärkeimmät komission ehdottamat muutokset koskivat i) kaupunkien nimeämistä (ehdotettiin, että komissio nimeäisi kaupungit neuvoston sijasta), ii) valinta- ja seurantaraadin jäsenyyttä (vähemmän unionin toimielinten valitsemia henkilöitä eikä lainkaan sen maan edustajia, jonka on määrä toimia isäntämaana) ja iii) aloitteen avaamista ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden osallistumiselle (tähän mennessä unionin ulkopuolelta on ollut ainoastaan kaksi kulttuuripääkaupunkia: Stavanger vuonna 2008 ja Istanbul vuonna 2010).
Valiokuntavaihe ja parlamentin ensimmäinen käsittely
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi ehdotusta koskevan mietintönsä 28. toukokuuta 2013. Neuvosto oli jo muodostanut osittaisen yleisnäkemyksensä marraskuussa 2012.
Molempien toimielinten näkemykset olivat hyvin lähellä toisiaan, esimerkiksi näkemykset tarpeesta lisätä kansallista edustusta valinta- ja seurantaraadissa. Toimielinten nimittämien jäsenten määrän (parlamentti 3, neuvosto 3, komissio 3 ja alueiden komitea 1) lisäksi molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät olivat samaa mieltä siitä, että kulttuuripääkaupunkitapahtuman isäntämaana toimivan jäsenvaltion olisi voitava nimittää kaksi edustajaa.
Liettuan puheenjohtajakaudella järjestettiin kaksi kolmikantakokousta. Niissä edistyttiin hyvin useissa kysymyksissä, esimerkiksi seuraavissa:
– eurooppalaisen ulottuvuuden lujittaminen kulttuuripääkaupunkiehdokkaiden vuoden pituisissa ohjelmissa
– infrastruktuuri-investointien pitkän aikavälin kestävyys
– unionin muiden rahoituslähteiden käytön helpottaminen (erityisesti rakennerahastot).
Jäljelle jäi kuitenkin yksi kysymys, josta ei ollut mahdollista päästä sopimukseen, nimittäin kulttuuripääkaupunkien virallinen nimeäminen (11 artikla):
– Parlamentti kannatti komission ehdotusta, jonka mukaan komissio nimeäisi virallisesti Euroopan kulttuuripääkaupungit antamalla täytäntöönpanosäädöksiä (SEUT-sopimuksen 290 artikla) ottaen asianmukaisesti huomioon asiantuntijaraadin suositukset.
– Neuvosto vaati, että se nimeäisi edelleen kulttuuripääkaupungit (nykyisen toiminnan mukaisesti), ja väitti, että sillä oli mahdollisuus nimeämiseen 290 artiklan nojalla. Neuvosto painotti toiminnan hallitustenvälistä alkuperää, vastuuta kulttuuripääkaupunkien rahoituksesta ja tarvetta varmistaa jäsenvaltioiden sitoutuminen prosessiin.
Valiokunta päätti pyytää koko parlamentin tukea ennen neuvottelujen jatkamista tästä vaikeasta kysymyksestä.
Täysistunto päätti hyvin suurella enemmistöllä (577 puolesta, 26 vastaan, 25 tyhjää) hyväksyä 12. joulukuuta 2013 ensimmäisen käsittelyn kantanaan kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön muutettuna siten, että siihen sisällytettiin kaikki ne kohdat, joista oli päästy sopimukseen kahdessa ensimmäisessä kolmikantakokouksessa, ja että siinä säilytettiin komission ehdotus 11 artiklaksi.
Sopimukseen pääseminen toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa
Parlamentin ensimmäisen käsittelyn äänestyksen jälkeen järjestetyssä kolmannessa kolmikantakokouksessa Kreikan puheenjohtajakaudella tammikuussa 2014 päästiin seuraavaan sopimukseen 11 artiklasta:
– Jäsenvaltio, joka toimii kulttuuripääkaupungin isäntämaana, nimeää (neuvoston sijasta) kaupungin asiantuntijaraadin suosituksen perusteella.
– Komissio lisää nimeämismenettelyyn unionin toimielimiin liittyvän ulottuvuuden julkaisemalla kaupungin nimen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
– Irlannin ja Kroatian osalta, jotka toimivat kulttuuripääkaupunkien isäntämaina vuonna 2020, valintamenettelyn määräaikaa on jatkettu.
Sopimus kokonaisuudessaan vahvistettiin COREPER I:n kokouksessa 29. tammikuuta 2014 ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi sen yksimielisesti ylimääräisessä kokouksessaan 6. helmikuuta 2014. Valiokunnan sopimukselle antamasta tuesta ilmoitettiin neuvoston puheenjohtajavaltio Kreikalle 12. helmikuuta sopimukseen pääsemistä toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa koskevalla vakiomuotoisella kirjeellä. Neuvosto vahvisti ensimmäisen käsittelyn kantansa 24. maaliskuuta 2014.
Arviointi ja suositus
Sopimuksessa saatiin aikaan realistinen ja tasapainoinen kompromissi. Se mahdollistaa rationalisoidun valintamenettelyn, kestävät infrastruktuuri-investoinnit ja unionin rahoituksen saannin lisälähteistä, ja kaupungilla on mahdollisuus ottaa toimintaan mukaan sitä ympäröivä alue. Sopimuksessa tunnustetaan myös kulttuuripääkaupungin isäntämaana toimivan jäsenvaltion merkittävä rooli samalla kun turvataan aloitteen eurooppalainen luonne.
Valiokunta suosittaa, että täysistunto kannattaa saavutettua neuvottelutulosta ja hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, joka sisältää sovitun tekstin kokonaisuudessaan ilman muutoksia.
* * *
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskeva unionin toiminta vuosiksi 2020–2033 |
||||
|
Viiteasiakirjat |
05793/1/2014 – C7-0132/2014 – 2012/0199(COD) |
||||
|
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero |
12.12.2013 T7-0590/2013 |
||||
|
Komission ehdotus |
COM(2012)0407 - C7-0198/2012 |
||||
|
Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä) |
2.4.2014 |
||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
CULT 2.4.2014 |
|
|
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Marco Scurria 3.10.2012 |
|
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
10.4.2014 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
15 0 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Malika Benarab-Attou, Piotr Borys, Santiago Fisas Ayxela, Petra Kammerevert, Emilio Menéndez del Valle, Martina Michels, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Hannu Takkula, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Marino Baldini, Birgit Collin-Langen, Malcolm Harbour, Vittorio Prodi |
||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
10.4.2014 |
||||