MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (tulvat Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa)
15.12.2014 - (COM(2014)0648 – C8-0223/2014 – 2014/2161(BUD))
Budjettivaliokunta
Esittelijä: José Manuel Fernandes
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan mukaisesti (tulvat Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa)
(COM(2014)0648 – C8-0223/2014 – 2014/2161(BUD))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0648 – C8-0223/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1] ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 10 artiklan,
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] ja erityisesti sen 11 kohdan,
– ottaa huomioon parlamentin ja neuvoston 8. joulukuuta 2014 antamat yhteiset päätelmät,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0075/2014),
1. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
2. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1] ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[2] ja erityisesti sen 11 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Euroopan unioni on perustanut Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.
(2) Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[3] 10 artiklan nojalla rahaston varoja voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).
(3) Asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön.
(4) Serbia on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamisesta tulvien takia.
(5) Kroatia on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamisesta tulvien takia.
(6) Bulgaria on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamisesta tulvien takia,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2014 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 79 726 440 euroa maksusitoumusmäärärahoina.
Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2015 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 79 726 440 euroa maksumäärärahoina.
2 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
PERUSTELUT
Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamista Serbiassa ja Kroatiassa toukokuussa 2014 ja Bulgariassa kesäkuussa 2014 esiintyneiden tulvien johdosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 11 kohdan perusteella.
Toukokuussa 2014 ankarat sääolot koettelivat laajoja alueita Serbian tasavallassa ja vähäisemmässä määrin Kroatiaa ja aiheuttivat miesmuistiin pahimmat tulvat, jotka tuhosivat valtavasti julkista ja yksityistä infrastruktuuria sekä vahingoittivat satojatuhansia kotitalouksia. Kuukausi tämän jälkeen kärsittiin osissa Bulgarian tasavaltaa rankkasateista, joiden sademäärä oli jopa nelinkertainen kuukausittaiseen keskiarvoon verrattuna ja jotka aiheuttivat vakavia tulvia ja tuhoja.
Komissio on arvioinut kaikki kolme hakemusta perusteellisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (jäljempänä ”asetus”), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014, ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti.
Tulvat ovat luonnon aiheuttamia ja kuuluvat näin ollen solidaarisuusrahaston soveltamisalan piiriin.
Serbia – Toukokuussa 2014 ankarat sääolot koettelivat laajoja alueita Serbian tasavallassa ja aiheuttivat miesmuistiin pahimmat tulvat, jotka tuhosivat valtavasti julkista ja yksityistä infrastruktuuria sekä vahingoittivat satojatuhansia kotitalouksia. Eniten kärsineet talouden toimialat olivat energia-ala, kaivostoiminta ja maatalous, mutta tulvat aiheuttivat merkittävää vahinkoa myös liikenneinfrastruktuurille (tiet, sillat ja rautatiet) sekä lukuisille tulvien torjuntaan ja rannikon suojeluun tarkoitetuille rakenteille.
Serbian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 1,1 miljardia euroa. Luku perustuu viranomaisten yhdessä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kanssa välittömästi katastrofin jälkeen toteuttaman jälleenrakennustarpeita koskevan arvioinnin tuloksiin. Tämä on 3,8 prosenttia suhteessa Serbian BKTL:ään ja ylittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, joka on vuonna 2014 Serbian tapauksessa 174,7 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska arvioitu välittömien vahinkojen kokonaismäärä ylittää käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, kyse on asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ”suuresta luonnonkatastrofista”. Rahoitustukea saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen.
Kroatia – Serbiaa koetelleet sääolot vaikuttivat myös Kroatian itäosissa ja aiheuttivat vakavaa, vaikkakaan eivät yhtä suurta, vahinkoa. Tulvan seurauksena asuintalot, liikekiinteistöt, kuntien laitokset ja perusrakenteet sekä maatalouden viljelykasvit ja karjaeläimet kärsivät huomattavia vahinkoja. Yli 26 000 henkilöä oli evakuoitava. Tulva rikkoi energiaverkkoja, vaurioitti vakavasti teitä ja siltoja ja/tai hautasi niitä alleen maan- ja mutavyöryissä. Noin 2 700 asuinrakennusta ja yli 4 000 maatilarakennusta jäi tulvaveden alle, ja monet niistä kärsivät rakenteellisia vaurioita.
Kroatian viranomaiset arvioivat, että katastrofi on aiheuttanut kaikkiaan 297,6 miljoonan euron välittömät vahingot. Tämä on 0,7 prosenttia suhteessa Kroatian BKTL:ään ja ylittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, joka on vuonna 2014 Kroatian tapauksessa 254,2 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska arvioitu välittömien vahinkojen kokonaismäärä ylittää käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, kyse on ”suuresta luonnonkatastrofista”.
Mitä tulee katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon, Kroatia on parhaillaan panemassa täytäntöön tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23. lokakuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/60/EY (”tulvadirektiivi”). Tulvariskien alustava arviointi on suoritettu. Tulvavaara- ja tulvariskikartat on laadittu kahdelle koealueelle ja niitä ollaan parhaillaan laatimassa muita alueita varten. Tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat valmisteluvaiheessa, mutta vielä niitä ei ole vahvistettu.
Bulgaria – Kuukausi tämän jälkeen koettiin osissa Bulgariaa rankkasateita, joiden sademäärä oli jopa nelinkertainen kuukausittaiseen keskiarvoon verrattuna ja jotka aiheuttivat voimakkaita tulvia. Energian, vesihuollon ja vesivarojen, televiestinnän, liikenteen, terveyden, koulutuksen, hätäpalveluiden ja kulttuuriperinnön aloilla sekä luonnonsuojelualueilla julkiset infrastruktuurit ja laitteet kärsivät vahinkoa. Tulvaveden kuljettamien maa-ainesten ja jätteiden kasaumat, viemäreiden ylivuodot ja jätevesipäästöt ovat heikentäneet elinoloja katastrofialueilla.
Bulgarian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 311,3 miljoonaa euroa. Tämä on 0,8 prosenttia suhteessa Bulgarian BKTL:ään ja ylittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, joka on vuonna 2014 Bulgarian tapauksessa 232,5 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:ään vuoden 2012 tietojen perusteella). Koska arvioitu välittömien vahinkojen kokonaismäärä ylittää käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, kyse on ”suuresta luonnonkatastrofista”.
Mitä tulee katastrofin luonteeseen liittyvän katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon, Bulgaria on saattanut tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY (”tulvadirektiivi”) vuonna 2010 osaksi kansallista lainsäädäntöään ja on toteuttanut kaikilla vesienhoitoalueilla tulvariskien alustavan arvioinnin soveltaen ympäristö- ja vesiasioiden ministeriön kehittämää menetelmää tulvavaaran ja -riskin arvioimiseksi.
Bulgarian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vakuutukset korvaavat terveysalalla aiheutuneita vahinkoja noin 2,3 miljoonan euron edestä. Vastaava määrä on vähennetty tukikelpoisista kustannuksista.
Tutkittuaan hakemukset[1] ja otettuaan huomioon sen, minkä verran tukea rahastosta voidaan enintään myöntää, sekä arvioituaan mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen komissio esittää, että Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja otetaan käyttöön yhteensä 79 726 440 euroa.
Solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa määritettiin solidaarisuusrahaston vuosikertomuksessa (2002–2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.
Ehdotetaan, että sovelletaan edellä mainittuja prosenttiosuuksia ja myönnetään seuraavat tukimäärät:
|
Katastrofi |
Välittömät vahingot (milj. euroa) |
Suur-katastrofin kynnysarvo (milj. euroa) |
Tuki-kelpoisten toimien kokonais-kustannukset (milj. euroa) |
Kynnys-arvon alle jäävältä osuudelta 2,5 % välittömistä vahingoista (euroa) |
Kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 % välittömistä vahingoista (euroa) |
Tukikattoa sovelletaan |
Ehdotetun tuen kokonais-määrä (euroa) |
|
|
Serbia |
1 105,622 |
174,649 |
381,967 |
4 366 225 |
55 858 380 |
ei |
60 224 605 |
|
|
Kroatia |
297,629 |
254,229 |
108,799 |
6 355 725 |
2 604 000 |
ei |
8 959 725 |
|
|
Bulgaria |
311,328 |
232,502 |
285,440 |
5 812 550 |
4 729 560 |
ei |
10 542 110 |
|
|
YHTEENSÄ |
|
79 726 440 |
||||||
Tämä on toinen ehdotus varojen käyttöönottopäätökseksi vuonna 2014, ja edellä ehdotettu tuen kokonaismäärä on monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen säännösten mukainen, sillä asetuksessa varoja on osoitettu yhteensä 530,6 miljoonaa euroa (500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina).
Näin ollen ehdotetaan, että solidaarisuusrahaston varoja otetaan käyttöön kussakin tapauksessa ja että Kroatian ja Bulgarian osalta vuoden 2014 talousarvioon otetaan yhteensä 19 501 835 euron suuruiset määrärahat budjettikohtaan 13 06 01 ja Serbian osalta vastaavasti 60 224 605 euron määrärahat (liittymisneuvotteluja käyville maille tarkoitettuun) budjettikohtaan 13 06 02, kummassakin tapauksessa sekä maksusitoumusmäärärahoina että maksumäärärahoina.
Koska solidaarisuusrahasto on monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline, olisi kyseiset määrärahat otettava talousarvioon yli vastaavien monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien.
Samaan aikaan tämän solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa komissio on esittänyt lisätalousarvioesityksen (LTE nro 7/2014, 17. lokakuuta 2014) ottaakseen vuoden 2014 talousarvioon vastaavat maksusitoumusmäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa määrätään, ja maksumäärärahat siirretään vuoden 2015 talousarvioon. Neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen nro 7/2014, joka koskee tämän päätöksen rahoitusta, muuttaa komission alkuperäistä ehdotusta. Parlamentin kanta vahvistetaan, kun se hyväksyy kantansa lisätalousarvioesitykseen nro 7/2014.
Esittämällä tämän ehdotuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi komissio aloittaa yksinkertaistetun trilogimenettelyn 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. Se pyrkii näin varmistamaan kummankin budjettivallan käyttäjän hyväksynnän sekä tarpeelle käyttää rahaston varoja että pyydetylle määrälle.
Esittelijä suosittelee, että tämän mietinnön liitteenä oleva komission päätösehdotus hyväksytään.
- [1] C(2014)7380.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
15.12.2014 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 1 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Sophie Montel, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Pina Picierno, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Marco Valli, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Tamás Deutsch, Pablo Echenique, Ernest Maragall, Andrej Plenković, Sergei Stanishev, Nils Torvalds |
||||