ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina käytettävistä indekseistä

(COM(2013)0641 – C7-0301/2013 – 2013/0314(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0641),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0301/2013),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–       ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–       ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 7. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–       ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–       ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0131/2015),

1.      vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.      pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina käytettävistä indekseistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)      Monien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten hinnoittelu on riippuvainen vertailuarvon tarkkuudesta ja eheydestä. Viitekorkojen vertailuarvojen, kuten LIBOR- ja EURIBOR-viitekorkojen, sekä valuuttojen vertailuarvojen vakavat manipulointitapaukset, jotka aiheuttivat kuluttajille ja sijoittajille merkittäviä tappioita ja heikensivät entisestään kansalaisten luottamusta rahoitusalaan, sekä väitteet energian, öljyn ja valuuttojen vertailuarvojen manipuloinnista osoittavat, että vertailuarvot voivat olla eturistiriitojen kohteita ja että niiden hallintojärjestelmät voivat olla harkinnanvaraisesti toimivia ja heikkoja sekä alttiita manipuloinnille. Puutteet vertailuarvoina käytettävien indeksien tarkkuudessa ja eheydessä tai epäilykset sellaisista voivat heikentää markkinoiden luottamusta, aiheuttaa menetyksiä kuluttajille ja sijoittajille sekä vääristää reaalitaloutta. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa vertailuarvojen ja vertailuarvojen määritysprosessin tarkkuus, selkeys ja eheys.

(2)      Rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/39/EY(4) sisältyy tiettyjä, noteeratun rahoitusvälineen hinnoittelussa käytettävän vertailuarvon luotettavuutta koskevia vaatimuksia. Arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/71/EY(5) sisältyy tiettyjä, liikkeeseenlaskijoiden käyttämiä vertailuarvoja koskevia vaatimuksia. Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/65/EY(6) sisältyy tiettyjä, yhteissijoitusyritysten käyttämiä vertailuarvoja koskevia vaatimuksia. Energian tukkumarkkinoiden eheydestä 25 päivänä lokakuuta 2011 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1227/2011(7) sisältyy tiettyjä tukkukaupan energiatuotteissa käytettävien vertailuarvojen manipuloinnin kieltäviä säännöksiä. Nämä säädökset kattavat kuitenkin ainoastaan tiettyjen vertailuarvojen tietyt kysymykset, eikä niissä puututa kaikkien vertailuarvojen tuottamisprosessissa esiintyviin haavoittuvuuksiin.

(3)      Vertailuarvot ovat erityisen tärkeitä rajatylittävien transaktioiden hinnoittelussa, joten ne edistävät tehokkaiden ja toimivien sisämarkkinoiden syntymistä monenlaisille rahoitusvälineille ja -palveluille. Monia rahoitussopimuksissa, erityisesti kiinnityksissä, viitekorkoina käytettäviä vertailuarvoja tuotetaan yhdessä jäsenvaltiossa, mutta toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevat luottolaitokset ja kuluttajat käyttävät niitä. Lisäksi tällaiset luottolaitokset usein suojaavat riskinsä tai hankkivat rahoitusta kyseisten rahoitussopimusten tekemiseksi rajatylittäviltä pankkien välisiltä markkinoilta. Vain kaksi jäsenvaltiota on antanut vertailuarvoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä, mutta niiden oikeudellisista kehyksissä ilmenee jo nyt eroja eri osa-alueilla, kuten soveltamisalassa. Kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO) sopi ▌ vertailuarvoja koskevista periaatteista vuonna 2013, mutta koska nämä periaatteet ovat kuitenkin tietyssä määrin joustavia niiden tarkan soveltamisalan ja täytäntöönpanokeinojen ▌suhteen, on todennäköistä, että jäsenvaltiot antaisivat kansallista lainsäädäntöä, jonka nojalla nämä periaatteet pantaisiin täytäntöön epäyhdenmukaisesti.

(3 a)   Rahoitusalan vertailuarvojen käyttö ei rajoitu rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun ja rahoitussopimusten tekemiseen. Rahoitusalalla turvaudutaan vertailuarvoihin myös investointirahaston arvonkehityksen arvioinnissa tuoton seuraamiseksi tai salkun koostumuksen määrittämiseksi tai tulosperusteisen palkkion laskemiseksi. Käyttöä on myös indeksien yhdistelmään kuuluvien eri indeksien painotuksen määrittäminen ja tarkistaminen rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen maksun tai arvon määrittämiseksi tai sijoitusrahaston arvonkehityksen mittaamiseksi, koska tällaiseen toimintaan ei liity harkintavallan käyttöä toisin kuin vertailuarvojen tarjontaan. Yksittäisen vertailuarvon sisältävien rahoitusvälineiden hallussapitoa ei pitäisi katsoa vertailuarvon käytöksi.

(4)      Nämä toisistaan poikkeavat lähestymistavat johtaisivat sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen, sillä vertailuarvojen hallinnoijia ja käyttäjiä koskisivat eri jäsenvaltioissa erilaiset säännöt. Tämän vuoksi yhden jäsenvaltion tuottamien vertailuarvojen käyttö saatettaisiin estää toisissa jäsenvaltioissa. Koska rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa käytettyjen vertailuarvojen tarkkuuden ja eheyden varmistamista unionissa koskevaa yhdenmukaistettua kehystä ei ole, on sen vuoksi todennäköistä, että jäsenvaltioiden väliset erot luovat vertailuarvojen tarjonnan osalta esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle.

(5)      EU:n kuluttajansuojasäännökset eivät kata kysymystä rahoitussopimuksissa käytettyjen vertailuarvojen soveltuvuudesta. Koska useissa jäsenvaltioissa on tehty kuluttajavalituksia ja käyty oikeutta soveltumattomien vertailuarvojen käytöstä, on todennäköistä, että perustelluista kuluttajasuojasyistä toteutettaisiin toisistaan poikkeavia kansallisia toimenpiteitä, mikä voisi johtaa sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen eritasoisesta kuluttajansuojasta aiheutuvien toisistaan eroavien kilpailuedellytysten vuoksi.

(6)      Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja sen toimintaedellytysten parantamiseksi erityisesti finanssimarkkinoiden osalta sekä korkeatasoisen kuluttajan- ja sijoittajansuojan varmistamiseksi on sen vuoksi aiheellista luoda sääntelykehys vertailuarvoille unionin tasolla.

(7)      On asianmukaista ja tarpeellista, että nämä säännöt annetaan asetuksen muodossa sen varmistamiseksi, että säännöksiä, joilla asetetaan suoraan vertailuarvojen tuottamiseen, tietolähteisiin ja käyttöön osallistuvia henkilöitä koskevia velvoitteita, sovelletaan yhdenmukaisella tavalla kaikkialla unionissa. Koska vertailuarvojen tarjonnan oikeudelliseen kehykseen sisältyy pakostakin toimenpiteitä, joissa määritellään yksityiskohtaiset vaatimukset vertailuarvojen tarjonnan kaikilla eri osa-alueilla, pienetkin erot jollakin osa-alueella valitussa lähestymistavassa voisivat johtaa merkittäviin esteisiin vertailuarvojen rajatylittävässä tarjonnassa. Käyttämällä asetusta, jota on sovellettava sellaisenaan ilman kansallista lainsäädäntöä, rajoitetaan kansallisen tason toisistaan poikkeavien toimenpiteiden mahdollisuutta, varmistetaan yhtenäinen lähestymistapa ja parempi oikeusvarmuus ja estetään merkittävien esteiden syntyminen vertailuarvojen rajatylittävässä tarjonnassa.

(8)      Tämän asetuksen soveltamisalan olisi oltava mahdollisimman laaja, jotta se tarjoaisi ennalta ehkäisevän sääntelykehyksen. Vertailuarvojen tuottamiseen sisältyy niiden määritysvaiheessa harkintavaltaa ja tuottamiseen voi kohdistua tietyntyyppisiä eturistiriitoja, mistä syystä on olemassa tilaisuus ja kannustimia manipuloida kyseisiä vertailuarvoja. Nämä riskitekijät ovat yhteisiä kaikille vertailuarvoille, joten niille kaikille olisi asetettava asianmukaiset päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa koskevat vaatimukset. Riskiaste kuitenkin vaihtelee, minkä vuoksi kussakin tapauksessa olisi otettava käyttöön tilanteeseen soveltuva lähestymistapa. Koska vertailuarvon haavoittuvuus ja merkitys vaihtelevat ajan mittaan, soveltamisalan rajoittamisella koskemaan tällä hetkellä merkittäviä tai haavoittuvia indeksejä ei voitaisi puuttua riskeihin, joita mikä tahansa vertailuarvo voi vastaisuudessa aiheuttaa. Vertailuarvot, joiden käyttö ei ole yleistä tällä hetkellä, saattavat olla yleisessä käytössä tulevaisuudessa, joten niiden tapauksessa jopa vähäisellä manipuloinnilla voi olla huomattava vaikutus.

(9)      Tämän asetuksen soveltamisalan keskeisenä määräävänä tekijänä olisi oltava se, määrittääkö vertailuarvon tulosarvo rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen arvoa ▌. Tämän vuoksi soveltamisala ei saisi riippua syöttötietojen luonteesta. Taloudellisista syöttötiedoista lasketut vertailuarvot, kuten osakkeiden hinnat, ja muut kuin taloudelliset luvut tai arvot, kuten säähän liittyvät parametrit, olisi näin ollen sisällytettävä soveltamisalaan. Kehyksen olisi katettava näille riskeille altistuvat vertailuarvot mutta siinä olisi myös tunnustettava suuri määrä ympäri maailmaa tuotettavia vertailuarvoja sekä niiden erilaiset vaikutukset rahoitusvakauteen ja reaalitalouteen. Tässä asetuksessa olisi myös säänneltävä oikeasuhteisesti eri vertailuarvoihin sisältyviä riskejä. Tämän asetuksen olisi siten katettava kaikki säännellyillä markkinapaikoilla noteerattujen tai vaihdettavien rahoitusvälineiden hinnoittelussa käytettävät vertailuarvot. Kaikilla tässä asetuksessa esitetyillä viittauksilla päiviin olisi viitattava kalenteripäiviin.

(10)    Monet kuluttajat ovat osapuolina rahoitussopimuksissa, erityisesti kiinnitysvakuudellisissa kulutusluottosopimuksissa, joissa käytetään viitteenä samoille riskeille altistuvia vertailuarvoja. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi katettava indeksit ja vertailuarvot, joita tarkoitetaan [asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivin 2008/48/EY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/.../EU].

(11)    Indeksi tai nykyisten indeksien yhdistelmä, joka ei sisällä uutta syöttötietoa ja jota käytetään rahastojen tai rahoitustuotteiden arvonkehityksen mittaamisessa, olisi katsottava vertailuarvon käytöksi.

(12)    Kaikki vertailuarvojen hallinnoijat voivat altistua eturistiriidoille ja käyttää harkintavaltaa ja kaikilla voi olla käytössään riittämättömät päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelmät. Koska hallinnoijat hallitsevat vertailuarvoprosessia, toimiluvan tai rekisteröinnin edellyttäminen hallinnoijilta ja hallinnoijien valvonta ovat tehokkain keino varmistaa vertailuarvojen eheys.

(13)    Tietolähteisiin voi kohdistua eturistiriitoja, ja ne voivat käyttää harkintavaltaa, joten ne voivat toimia manipuloinnin lähteenä. Vertailuarvon määrittämiseen osallistuminen on vapaaehtoista toimintaa. Jos säädöksellä edellytetään, että tietolähteet muuttavat merkittävästi liiketoimintamallejaan, ne voivat lakata toimittamasta tietoja. Sääntelyn ja valvonnan piiriin jo tässä vaiheessa kuuluvissa yhteisöissä moitteettomien päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelmien vaatimuksen ei odoteta aiheuttavan merkittäviä kustannuksia tai suhteetonta hallinnollista rasitusta. Tämän vuoksi asetuksessa asetetaan tietty velvoite valvotuille tietolähteille.

(14)    Hallinnoijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on vapaaehtoinen määräysvalta vertailuarvon tarjonnassa ja joka erityisesti hallinnoi vertailuarvoa, kerää ja analysoi syöttötietoja, määrittää vertailuarvon ja joko suoraan julkaisee sen tai ulkoistaa sen julkaisun kolmannelle osapuolelle. Kun henkilö ainoastaan julkaisee tai mainitsee vertailuarvon osana toimittajantyötään eikä hänellä on määräysvaltaa kyseisen vertailuarvon tarjontaan, henkilöön ei pitäisi soveltaa tässä asetuksessa hallinnoijille säädettyjä vaatimuksia.

(15)    Indeksi lasketaan laskukaavaa tai muuta menetelmää käyttämällä perustana olevista arvoista. Laskukaavan laadinnassa, laskennassa tai syöttötietojen määrittämisessä käytetään harkintavaltaa. Harkintavalta luo manipulointiriskin, joten kaikki vertailuarvot, joilla on tämä ominaispiirre, olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan. Kun yksittäistä hintaa tai arvoa käytetään rahoitusvälineen viitteenä, esimerkiksi yksittäisen arvopaperin toimiessa option viitehintana, laskentaa, syöttötietoja tai harkintavaltaa ei ole mukana. Tämän vuoksi yksittäiseen hintaan tai yksittäiseen arvoon perustuvia viitehintoja ei pitäisi katsoa tässä asetuksessa tarkoitetuiksi vertailuarvoiksi. Keskusvastapuolien tuottamia viitehintoja tai suoritushintoja ei pitäisi katsoa vertailuarvoiksi, koska niiden avulla määritellään selvitys, vakuudet ja riskienhallinta eikä niillä näin ollen määritellä rahoitusvälineestä maksettavaa määrää tai rahoitusvälineen arvoa.

(16)    Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien riippumattomuutta suhteessa Euroopan keskuspankkijärjestelmään, kun ne käyttävät toimivaltuuksiaan ja suorittavat perussopimuksissa niille annettuja tehtäviä ja velvollisuuksia, sekä kansallisten keskuspankkien riippumattomuutta, joka kyseisen jäsenvaltion tai kolmannen maan perustuslaillisten rakenteiden mukaan kuuluu niille luontaisesti, tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi täysin kunnioitettava.

(17)    ▌ Vertailuarvojen eheyden varmistamiseksi vertailuarvon hallinnoijia olisi vaadittava panemaan täytäntöön riittävät päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyt kyseisten eturistiriitojen valvomiseksi ja vertailuarvojen eheyden luotettavuuden turvaamiseksi. Tehokkaasti valvottuinakin useimpiin hallinnoijiin liittyy jotain eturistiriitoja, ja ne voivat joutua tekemään päätelmiä ja päätöksiä, jotka vaikuttavat sekalaiseen joukkoon sidosryhmiä. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallinnoijilla on riippumaton toiminto, joka valvoo riittävän valvonnan takaavien päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyjen toteutusta ja tehokkuutta.

(18)    Vertailuarvojen manipulointi tai epäluotettavuus voi aiheuttaa vahinkoa sijoittajille ja kuluttajille. Tässä asetuksessa määritellään tätä varten kehys, jonka mukaisesti hallinnoijien ja tietolähteiden on säilytettävä tietoja, ja lisätään avoimuutta koskien vertailuarvon tarkoitusta ja syöttötietoja. Näin edistetään mahdollisten vaateiden tehokasta ja oikeudenmukaista ratkaisua kansallisen tai Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(19)    Tilintarkastus ja tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano edellyttävät jälkikäteen analysointia ja näyttöä. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olisi esitettävä puitteet vertailuarvojen hallinnoijien riittävälle tietojen kirjaamiselle vertailuarvon laskennasta ▌ niin kauan kuin on tarpeen. Todellisuus, jota vertailuarvolla pyritään mittamaan, ja ympäristö, jossa sitä mitataan, muuttuvat todennäköisesti ajan kuluessa. Tämän vuoksi on tarpeen, että vertailuarvojen tarjontaprosessi ja -menetelmät auditoidaan tai arvioidaan määrävälein puutteiden ja mahdollisten parannusten selvittämiseksi. Laiminlyönnit vertailuarvon tarjonnassa voivat vaikuttaa useisiin sidosryhmiin, jotka voivat auttaa kyseisten puutteiden löytämisessä. Tässä asetuksessa olisi tämän vuoksi säädettävä puitteet riippumattoman valitusmenettelyn perustamiselle hallinnoijille, jotta ▌sidosryhmät pystyvät ilmoittamaan vertailuarvon hallinnoijalle valituksistaan ja varmistamaan, että vertailuarvon hallinnoija arvioi kaikkien valitusten aiheellisuuden puolueettomasti.

(20)    Vertailuarvojen tarjontaan liittyy usein tärkeiden toimintojen ulkoistaminen, esimerkkeinä vertailuarvon laskenta, syöttötietojen keruu ja vertailuarvon jakaminen. Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyjen tehokkuuden varmistamiseksi on tarpeen varmistaa, ettei minkäänlainen ulkoistaminen vapauta vertailuarvon hallinnoijaa velvoitteistaan ja vastuistaan ja ettei sen toteuttamistapa heikennä hallinnoijan valmiutta täyttää kyseiset velvoitteet ja vastuut tai asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen valmiutta valvoa niitä.

(21)    Vertailuarvon hallinnoija on syöttötietojen keskeinen vastaanottaja ja kykenee arvioimaan jatkuvasti syöttötietojen eheyttä ja tarkkuutta. ▌

(22)    Hallinnoijan työntekijät voivat tunnistaa tämän asetuksen mahdollisia rikkomisia taikka manipulointiin tai manipulointiyrityksiin mahdollisesti johtavia haavoittuvuuksia. Tämän vuoksi asetuksella on otettava käyttöön kehys, jonka avulla työntekijät pystyvät varoittamaan hallinnoijia luottamuksellisesti mahdollisista tämän asetuksen rikkomisista.

(23)    Syöttötietojen tarjonnan yhteydessä mahdollisesti harjoitettava harkintavalta antaa mahdollisuuden manipuloida vertailuarvoa. Kun syöttötiedot perustuvat transaktioihin, harkintavaltaa on vähemmän, jolloin mahdollisuus manipuloida tietoja pienenee. Yleissääntönä vertailuarvojen hallinnoijien olisi tämän vuoksi käytettävä syöttötietoina mahdollisuuksien mukaan tosisiallisia transaktiotietoja ja muita täydentäviä tietoja vain, kun transaktiotiedot eivät ole riittävät vertailuarvon eheyden ja tarkkuuden varmistamiseksi.

(24)    Vertailuarvon tarkkuus ja luotettavuus mitattaessa talouden todellista tilaa, jota sen on tarkoitus seurata, on riippuvainen käytetyistä menetelmistä ja syöttötiedoista. Tämän vuoksi on tarpeen käyttää avoimia menetelmiä, joilla varmistetaan vertailuarvon luotettavuus ja tarkkuus.

(25)    Menetelmiä voidaan aika ajoin joutua vaihtamaan, jotta varmistetaan vertailuarvon jatkuva tarkkuus, mutta kaikki menetelmämuutokset vaikuttavat vertailuarvon käyttäjiin ja sidosryhmiin. Tämän vuoksi on tarpeen määrittää menettelyt, joita noudatetaan muutettaessa vertailuarvon menetelmiä, mukaan luettuna tarpeelliset kuulemiset, jotta käyttäjät ja sidosryhmät pystyvät toteuttamaan tarvittavat toimet muutosten perusteella tai ilmoittaa hallinnoijalle, mikäli ne ovat huolissaan muutoksista.

(26)    Vertailuarvon eheys ja tarkkuus on riippuvainen tietolähteiden toimittamien syöttötietojen luotettavuudesta ja tarkkuudesta. On ehdottoman tärkeää, että tietolähteiden tällaisiin syöttötietoihin liittyvät velvollisuudet määritellään selvästi, että niihin voidaan luottaa ja että ne ovat johdonmukaiset suhteessa vertailuarvon hallinnoijan valvontaan ja menetelmiin. Tämän vuoksi ▌ vertailuarvon hallinnoijan olisi tarvittaessa ja kun se on mahdollista ja yhteistyössä tietolähteiden kanssa laadittava käytännesäännöt, joissa tarkennetaan nämä vaatimukset ja tietolähteiden velvollisuudet syöttötietojen toimittamisen osalta.

(27)    Monet vertailuarvot määritetään soveltamalla laskentakaavaa, jossa käytetään säännellyiltä markkinapaikoilta, hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä tai ilmoitusjärjestelmästä, energiapörsseistä tai päästöoikeushuutokaupoista toimitettuja syöttötietoja. Näissä tapauksissa nykyisellä sääntelyllä ja valvonnalla varmistetaan syöttötietojen eheys ja avoimuus sekä asetetaan päätöksentekoa ja ohjausta koskevia vaatimuksia ja menettelyjä rikkomusten ilmoittamiseksi. Tämän vuoksi ja edellyttäen, että taustana olevat syöttötiedot ovat kokonaisuudessaan peräisin markkinapaikoilta, joilla sovelletaan kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia, myös kolmansista maista, joiden katsotaan vastaavan unionin säänneltyjä markkinoita, näihin vertailuarvoihin ei pitäisi soveltaa tiettyjä tämän asetuksen velvoitteita, koska halutaan välttää päällekkäistä sääntelyä ja koska niiden valvonnan avulla varmistetaan käytettyjen syöttötietojen eheys.

(28)    Tietolähteisiin voi kohdistua eturistiriitoja, ja ne saattavat käyttää harkintavaltaa syöttötietojen määrittämisessä. Tämän vuoksi on tarpeen, että tietolähteissä käytetään, kun se on mahdollista ja tarpeen, päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyjä, jotta varmistetaan, että ristiriidat pystytään hallitsemaan ja että syöttötiedot ovat tarkkoja, hallinnoijan vaatimusten mukaisia ja validoitavissa

(29)    Erityyppisillä vertailuarvoilla ja eri toimialojen vertailuarvoilla on erilaiset ominaispiirteet, haavoittuvuudet ja riskit. Tämän asetuksen säännöksiä on tarkennettava edelleen yksittäisiä vertailuarvojen toimialoja ja tyyppejä varten. Hyödykkeiden vertailuarvoja käytetään laajalti, ja niillä on toimialakohtaisia ominaispiirteitä, joten on tarpeen määritellä, miten kyseisiä säännöksiä sovelletaan näihin vertailuarvoihin tässä asetuksessa. Lisäksi tässä asetuksessa olisi mahdollistettava tietty joustovara, jotta eri toimialojen vertailuarvoihin sovellettavia eri vaatimuksia voidaan päivittää oikea-aikaisesti kansainvälisen kehityksen mukaisesti, ottaen erityisesti huomioon kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) toiminta.

(29 a) Jotta vertailuarvo voidaan katsoa kriittiseksi tämän asetuksen nojalla, se on katsottava luonteeltaan systeemiseksi tai sitä on käytettävä systeemisesti ja sen on oltava altis manipuloinnille, jotta varmistetaan sääntelyn oikeasuhteisuus.

(30)    Tiettyjen kriittisten vertailuarvojen virheellisyydestä voi aiheutua merkittäviä vaikutuksia rahoitusvakauteen, markkinoiden häiriöttömään toimintaan tai sijoittajiin, joten on tarpeen soveltaa täydentäviä vaatimuksia, jotta varmistetaan näiden kriittisten vertailuarvojen eheys ja selkeys. Nämä kriittisten vertailuarvojen mahdollisesti epävakautta lisäävät vaikutukset voivat kohdistua yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset määrittävät yhdessä EAMV:n kanssa, mitkä vertailuarvot katsotaan kriittisiksi.

(30 a) Kun otetaan huomioon kriittisten vertailuarvojen strateginen merkitys sisämarkkinoiden moitteettomassa toiminnassa, EAMV:lla on oltava toimivalta tehdä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen suoraan hallinnoijaan ja tarvittaessa vertailuarvon tietolähteisiin sovellettavia päätöksiä, jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut tätä asetusta tai on rikkonut unionin lainsäädäntöä.

(31)    Tietojen toimituksen lopettavat tietolähteet voivat heikentää kriittisten vertailuarvojen uskottavuutta, koska näiden vertailuarvojen kyky mitata perustana olevaa todellista markkina- tai taloustilannetta heikentyisi. Asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle olisi siksi annettava valtuudet edellyttää valvotuilta yhteisöiltä pakollista tietojen toimittamista kriittisiä vertailuarvoja varten kyseisen vertailuarvon uskottavuuden säilyttämiseksi. Syöttötietojen pakollisella toimittamisella ei ole tarkoitus velvoittaa valvottuja yhteisöjä tekemään transaktioita tai sitoutumaan niiden tekemiseen.

(31 a) Kun vertailuarvo on luokiteltu kriittiseksi, sen hallinnoijalla voi olla monopoliasema tämän vertailuarvon käyttäjiin nähden. Tämän vuoksi kyseisen kriittisen vertailuarvon toimivaltaisten viranomaisten kollegion olisi valvottava myyntihintaa ja hallinnoijalle aiheutuvia kustannuksia markkinoiden väärinkäytön estämiseksi.

(32)    Jotta vertailuarvojen käyttäjät voivat valita oikein vertailuarvoja ja ymmärtää niiden riskit, heidän on tiedettävä, mitä vertailuarvo mittaa ja mitkä sen haavoittuvuudet ovat. Tämän vuoksi vertailuarvon hallinnoijan olisi julkaistava selvitys, jossa yksilöidään nämä seikat▌. Hallinnoijan olisi asetettava tutkinnan yhteydessä syöttötietonsa pyynnöstä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen saataville.

▌

(34)    Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon IOSCOn rahoitusalan vertailuarvoja koskevat periaatteet, jäljempänä ’rahoitusalaa koskevat IOSCO-periaatteet’, jotka julkaistiin 17 päivänä heinäkuuta 2013, ja öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevat IOSCOn periaatteet, jotka julkaistiin 5 päivänä lokakuuta 2012 (jäljempänä ’IOSCO PRA’-periaatteet), joita käytetään maailmanlaajuisesti vertailuarvoja koskevien sääntelyvaatimusten normina.

(34 a) Fyysisten hyödykkeiden markkinoihin liittyy ainutlaatuisia ominaispiirteitä, jotka on otettava huomioon, jotta vältetään hyödykkeiden vertailuarvojen eheyden vaarantaminen ja kielteiset vaikutukset hyödykemarkkinoiden avoimuuteen, Euroopan toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja kuluttajien etuihin. Sen vuoksi tiettyjä tämän asetuksen säännöksiä ei ole asianmukaista soveltaa hyödykkeiden vertailuarvoihin. IOSCOn yhteistyössä muun muassa Kansainvälisen energiajärjestön ja Kansainvälisen energiafoorumin kanssa hyödykkeiden vertailuarvoja varten laatimat periaatteet on erityisesti suunniteltu sovellettaviksi kaikkiin hyödykkeiden vertailuarvoihin, ja siksi tässä asetuksessa säädetään, että tiettyjä vaatimuksia ei sovelleta hyödykkeiden vertailuarvoihin.

(34 b) Tällä asetuksella perustetaan myös tunnustamista koskeva järjestelmä, jonka avulla kolmanteen valtioon sijoittautuneet vertailuarvojen hallinnoijat voivat tarjota vertailuarvojaan unionissa edellyttäen, että ne täyttävät täysin tässä asetuksessa esitetyt vaatimukset tai asiaankuuluvissa IOSCO-periaatteissa esitetyt ehdot.

(34 c)  Tässä asetuksessa otetaan käyttöön vahvistamisjärjestelmä, jonka avulla unionissa sijaitsevat hallinnoijat, joille on annettu toimilupa tai jotka on rekisteröity asetuksen säännösten mukaisesti, voivat vahvistaa kolmansissa maissa tarjottuja vertailuarvoja tietyin ehdoin. Vahvistamisjärjestelmää olisi sovellettava sellaisiin kolmansien maiden hallinnoijiin, jotka ovat sidossuhteessa unionissa sijaitseviin hallinnoijiin tai tekevät tiivistä yhteistyötä näiden kanssa. Hallinnoijan, joka on vahvistanut kolmannessa maassa tarjottuja vertailuarvoja, olisi vastattava kyseisistä vahvistetuista vertailuarvoista ja varmistettava, että ne täyttävät tässä asetuksessa tarkoitetut asiaankuuluvat ehdot tai että ne täyttävät täysin asiaankuuluvissa IOSCO-periaatteissa esitetyt vaatimukset.

(35)    Hallinnoijan sijaintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi huolehdittava kriittisen vertailuarvon hallinnoijan toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta. Toimivaltaisen viranomaisen olisi rekisteröitävä sellainen hallinnoija ja valvottava sellaista hallinnoijaa, joka tarjoaa pelkästään vertailuarvoja, jotka on määritetty soveltamalla laskentakaavaa, jossa käytetään kokonaan ja suoraan säännellyiltä kauppapaikoilta, hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä tai ilmoitusjärjestelmistä, energiapörsseistä tai päästöoikeushuutokaupoista toimitettuja syöttötietoja, ja/tai hallinnoijaa, joka tarjoaa ainoastaan muita kuin kriittisiä vertailuarvoja. Hallinnoijan rekisteröinnin ei ole tarkoitus vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten harjoittamaan valvontaan. EAMV:n olisi pidettävä yllä unionin tason hallinnoijien rekisteriä.

(36)    Tietyissä olosuhteissa henkilö voi tarjota indeksin tietämättä, että kyseistä indeksiä käytetään rahoitusvälineen vertailuarvona. Näin on erityisesti silloin, kun käyttäjät ja vertailuarvon hallinnoija sijaitsevat eri jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi on tarpeen lisätä vertailuarvojen käyttöä koskevaa avoimuutta. Tämä voidaan toteuttaa parantamalla unionin lainsäädännön edellyttämien esitteiden tai avaintietoasiakirjojen sisältöä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014(8) edellyttämien ilmoitusten ja rahoitusvälineiden luettelon sisältöä.

(37)    Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n käytössä olevat tehokkaat keinot, valtuudet ja resurssit takaavat valvonnan tehokkuuden. Tämän vuoksi asetuksessa olisi erityisesti säädettävä jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kansallisen lain mukaisesti annettavista sekä EAMV:lle annettavista, valvontaa ja tutkintaa koskevista vähimmäisvaltuuksista. Käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen nojalla toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n olisi toimittava objektiivisesti ja puolueettomasti ja tehtävä päätöksensä riippumattomasti.

(38)    Tämän asetuksen rikkomisia tutkittaessa toimivaltaisilla viranomaisilla ja EAMV:lla on oltava mahdollisuus kansallisen lain mukaisesti päästä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tiloihin asiakirjojen takavarikointia varten. Pääsy tällaisiin tiloihin on tarpeen, jos voidaan perustellusti epäillä, että tarkastuksen tai tutkimuksen kohteena olevaan asiaan liittyviä asiakirjoja tai muuta tietoa on olemassa ja sillä voi olla merkitystä osoitettaessa tämän asetuksen rikkomisen tapahtuneen. Pääsy tällaisiin tiloihin on tarpeen, jos henkilö, jolle on jo esitetty tietopyyntö, on laiminlyönyt sen noudattamisen tai kun on perusteltu syy epäillä, ettei esitettävää pyyntöä noudatettaisi tai tietopyynnön kohteena olevat asiakirjat tai tiedot siirrettäisiin pois, niitä muutettaisiin tai ne tuhottaisiin. Mikäli kansallisen lain mukaan tarvitaan kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen ennalta myöntämä lupa, valtuuksia tiloihin pääsystä käytetään oikeusviranomaisen ennakkoluvan saamisen jälkeen.

(39)    Olemassa olevat nauhoitukset puhelinkeskusteluista ja tietoliikennetiedot valvotuilta yhteisöiltä voivat olla ratkaisevia ja usein ainoita todisteita, joiden avulla voidaan tutkia muun muassa tämän asetuksen päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa koskeviin vaatimuksiin liittyviä rikkomisia ja todeta sellaisten tapahtuneen. Tällaisen tietojen ja tallenteiden avulla voidaan osaltaan tarkistaa luovutuksesta vastaavan henkilön ja hyväksymisestä vastaavien henkilöiden henkilöllisyydet sekä se, onko työntekijöiden organisatorinen eriyttäminen toteutettu. Siksi toimivaltaisilla viranomaisilla pitäisi olla mahdollisuus vaatia valvottujen yhteisöjen hallussa olevia tallenteita puhelinkeskusteluista, sähköisiä viestejä tai tietoliikennetietoja tapauksissa, joissa voidaan perustellusti epäillä, että tarkastuksen tai tutkimuksen kohteena olevaan asiaan liittyvillä tallenteilla tai tiedoilla voi olla merkitystä näytettäessä toteen tämän asetuksen rikkomisen tapahtuneen.

(40)    Joitakin tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kolmansissa maissa sijaitseviin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka voivat käyttää vertailuarvoja, olla vertailuarvojen tietolähteitä tai osallistua muulla tavoin vertailuarvoprosessiin. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi sovittava järjestelyistä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa. EAMV:n olisi sovitettava yhteen tällaisten yhteistyöjärjestelyjen edistymistä ja kolmansilta mailta saatujen tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(41)    Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’SEUT-sopimus’ ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (jäljempänä ’perusoikeuskirja’) tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietosuojaa, oikeutta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauteen, elinkeinovapautta, oikeutta suojella omistusoikeutta, oikeutta kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeutta puolustukseen. Tätä asetusta olisi näin ollen tulkittava ja sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Erityisesti silloin, kun tässä asetuksessa viitataan ilmaisunvapautta muissa tiedotusvälineissä koskeviin sääntöihin sekä toimituksellisia ammatteja koskeviin sääntöihin tai käytännesääntöihin, olisi kiinnitettävä huomiota näihin vapauksiin, sillä ne on turvattu unionissa ja jäsenvaltioissa, sellaisina kuin ne on tunnustettu perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja muissa asiaa koskevissa määräyksissä. Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa lehdistöön, muihin tiedotusvälineisiin tai toimittajiin, kun ne tai he ainoastaan julkaisevat tai mainitsevat vertailuarvon osana journalistista toimintaansa eikä niillä tai heillä ole määräysvaltaa kyseisen vertailuarvon tarjontaan.

(42)    Asianosaisilla henkilöillä olisi oltava täysi oikeus puolustautua. Erityisesti menettelyjen kohteena olevien henkilöiden on annettava tutustua havaintoihin, joihin toimivaltaiset viranomaiset ovat perustaneet päätöksen, ja kyseisille henkilöille on annettava oikeus tulla kuulluiksi.

(43)    Vertailuarvojen avoimuus on tarpeen finanssimarkkinoiden vakauteen ja sijoittajansuojaan liittyvistä syistä. Toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY(9) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti. EAMV:n suorittaman tietojen vaihdon tai toimittamisen olisi tapahduttava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001(10) säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

(44)    Jäsenvaltioiden olisi seuraamusjärjestelmien lujittamista finanssipalvelujen alalla koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut periaatteet ja tämän tiedonannon jatkotoimina hyväksytyt unionin säädökset huomioon ottaen säädettävä seuraamuksista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Näiden seuraamusten ja hallinnollisten toimenpiteiden, olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(45)    Tämän vuoksi olisi järjestettävä hallinnolliset toimenpiteet, seuraamukset ja sakot, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden yhteinen lähestymistapa ja lisätään niiden pelotusvaikutusta. Yksittäisissä tapauksissa sovellettavat seuraamukset olisi määriteltävä ottaen tarpeen tullen huomioon sellaiset tekijät kuten tahallisen toiminnan olemassaolo tai puuttuminen, mahdollisesti tunnistetun taloudellisen hyödyn takaisinmaksu, rikkomisen vakavuus ja kesto, mahdolliset raskauttavat tai lieventävät tekijät, tarve varmistaa sakkojen pelotusvaikutus ja tarvittaessa sisällyttää järjestelmään vähennys vastineeksi yhteistyöstä toimivaltaisen viranomaisen kanssa. ▌

(46)    Jotta toimivaltaisten viranomaisten tekemien päätösten pelotusvaikutus kohdistuu suureen yleisöön, ne olisi yleensä julkaistava. Päätöksen julkaiseminen on toimivaltaisille viranomaisille lisäksi tärkeä väline, jolla tiedotetaan markkinatoimijoille, minkälainen käytös katsotaan tämän asetuksen rikkomiseksi, ja jolla levitetään markkinatoimijoille laajalti tietoa asianmukaisesta käytöksestä. Jos julkaisusta uhkaa aiheutua suhteetonta vahinkoa asianosaisille henkilöille, jos se vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkimuksen, toimivaltaisen viranomaisen olisi julkaistava seuraamukset ja toimenpiteet nimettöminä tai lykättävä julkaisua. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus jättää seuraamukset julkaisematta, mikäli nimettömän tai lykätyn julkaisun ei katsota riittävässä määrin takaavan rahoitusmarkkinoiden vakautta. Toimivaltaiset viranomaiset eivät myöskään ole velvollisia julkaisemaan toimenpiteitä, jotka on katsottava vähämerkityksiksi, jolloin niiden julkaiseminen olisi kohtuuttomaksi.

(47)    Kriittisiin vertailuarvoihin voivat osallistua useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat tietolähteet, hallinnoijat ja käyttäjät. Tällaisen vertailuarvon tarjonnan lakkaaminen tai tapahtumat, jotka voivat merkittävästi heikentää sen eheyttä, voi vaikuttaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Se tarkoittaa, että sijaintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen harjoittama tällaisen vertailuarvon valvonta ei ole riittävää ja tehokasta kriittiseen vertailuarvoon sisätyvien riskien hallitsemiseksi. Valvontatietojen tehokas vaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä ja viranomaisten toimien yhteensovittaminen on varmistettava perustamalla toimivaltaisten viranomaisten kollegioita, joita johtaa EAMV. Kollegioiden toimilla on edistettävä tässä asetuksessa voimaan saatettujen sääntöjen yhdenmukaista soveltamista ja valvontakäytäntöjen lähentymistä. EAMV:n oikeudellisesti sitova sovittelu on keskeinen tekijä valvontakäytäntöjen koordinoinnin, yhdenmukaisuuden ja lähentymisen toteuttamisessa. Vertailuarvot voidaan mainita viitteenä rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa, joiden duraatio on pitkä. Tietyissä tapauksissa tällaisia vertailuarvoja ei välttämättä enää saada tarjota tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, koska niiden ominaisuuksia ei voida muokata asetuksen vaatimusten mukaisiksi. Jos tällaisen vertailuarvon tarjonnan jatkuminen kuitenkin kielletään, tuloksena voi olla rahoitusvälineiden tai rahoitussopimuksen irtisanominen tai mitätöityminen, mikä aiheuttaa haittaa sijoittajille. Tämän vuoksi on tarpeen säätää, että tällaisten vertailuarvojen tarjonta voi jatkua siirtymäkauden ajan.

(47 a) Tapauksissa, jossa asetuksella on vaikutusta tai mahdollista vaikutusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011(11) (REMIT-asetus) kattamiin valvottuihin yhteisöihin ja markkinoihin, EAMV:n olisi kuultava täysimääräisesti energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) hyödyntääkseen sen energiamarkkinoita koskevaa asiantuntemusta ja lieventääkseen päällekkäistä sääntelyä.

(47 b) Jollei nykyinen vertailuarvo täytä tämän asetuksen vaatimuksia ja jos vertailuarvon muuttaminen tämän asetuksen vaatimukset täyttäväksi johtaisi ylivoimaiseen esteeseen tai rikkoisi rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtoja, asiaankuuluva toimivaltainen viranomainen voi sallia vertailuarvon käytön jatkamisen, kunnes sen käytön lopettaminen tai sen korvaaminen toisella vertailuarvolla on mahdollista, jotta vältetään kuluttajiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, joita vertailuarvon käytön epäjärjestyksessä tapahtuva ja äkillinen lakkauttaminen aiheuttaisi.

(48)    Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja ehdotuksen teknisten seikkojen tarkentamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet antaa säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti▌. Kun kyseisiä säädöksiä ehdotetaan, huomioon olisi otettava sovellettavat hallinnointia, tietojen toimittamista ja vertailuarvojen käyttöä koskevat kansainväliset normit sekä erityisesti IOSCOn työn tulokset. Suhteellisuusperiaatetta olisi noudatettava erityisesti muiden kuin kriittisten vertailuarvojen ja hyödykkeiden vertailuarvojen tapauksessa.

(49)    Komission olisi hyväksyttävä päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontavaatimuksia koskevat EAMV:n laatimat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään muun muassa kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytettävien yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisältö, delegoiduilla säädöksillä SEUT-sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(50)    Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano sen tietyillä osa-alueilla, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Kyseiset osa-alueet koskevat ▌ kolmansien maiden vertailuarvojen tarjoajiin sovellettavan oikeudellisen kehyksen vastaavuuden varmistamista ja vertailuarvon kriittistä luonnetta. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(12) mukaisesti.

(51)    Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä EAMV:n laatimia teknisiä täytäntöönpanostandardeja, joissa vahvistetaan menettelyt ja muodot toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n välistä tietojenvaihtoa varten, delegoiduilla säännöksillä SEUT-sopimuksen 291 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli luoda johdonmukaista ja vaikuttavaa järjestelmää, jolla puututaan vertailuarvojen sisältämiin haavoittuvuuksiin, koska vertailuarvoihin liittyvien ongelmien kokonaisvaikutukset voidaan nähdä kokonaisvaltaisesti vain unionin tasolla ja koska nämä tavoitteet voidaan siksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 OSASTO KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla Kohde

Tässä asetuksessa säädetään yhteisestä kehyksestä, jolla varmistetaan unionissa rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina käytettävien indeksien tarkkuus ja eheys. Tämän vuoksi asetuksella edistetään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja saavutetaan korkeatasoinen kuluttajan- ja sijoittajansuoja.

2 artiklaSoveltamisala

1.          Tätä asetusta sovelletaan vertailuarvojen tarjontaan, vertailuarvojen syöttötietojen toimittamiseen ja vertailuarvojen käyttöön unionissa.

2.          Tätä asetusta ei sovelleta seuraavien tahojen suorittamaan vertailuarvojen tarjontaan:

a)     keskuspankit, kun ne käyttävät perussopimuksilla ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännöllä annettuja valtuuksiaan ja suorittavat niillä annettuja tehtäviään ja velvollisuuksiaan tai sellaisia tehtäviään ja velvollisuuksiaan, joiden osalta ne ovat kyseisen jäsenvaltion tai kolmannen maan perustuslaillisten rakenteiden mukaan luontaisesti riippumattomia;

a a)  viranomaiset, kun ne antavat vertailuarvoja tai valvovat vertailuarvojen tarjontaa yleisten etujen vuoksi, mukaan luettuina työllistämistoimenpiteitä, taloudellista toimintaa ja inflaatiota koskevat vertailuarvot;

a b)  keskusvastapuolet;

a c)  hallinnoijat, kun ne tarjoavat yksittäisiin hintoihin tai yksittäiseen arvoon perustuvia viitehintoja;

a d)  lehdistö, muut tiedotusvälineet tai toimittajat, kun ne tai he ainoastaan julkaisevat tai mainitsevat vertailuarvon osana journalistista toimintaansa eikä niillä tai heillä ole määräysvaltaa kyseisen vertailuarvon tarjontaan;

a e)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU(13) tarkoitetut luotto-osuuskunnat.

▌

2 a.       Hallinnoijiin ei sovelleta niiden muiden kuin kriittisten vertailuarvojen osalta 5 artiklan 1 kohtaa, 2 kohdan a alakohtaa ja 3 kohdan b, c ja d alakohtaa, 5 a ja 5 b artiklaa, 5 d artiklan b–g alakohtaa, 7 artiklan 1 kohdan a a, b, b a, b b, b c ja c alakohtaa, 7 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, 3 kohdan a ja b alakohtaa, 7 a artiklaa, 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 9 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 11 artiklaa ja 17 artiklan 1 kohtaa.

▌

3 artiklaMääritelmät

1.          Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)     ’indeksillä’ mitä tahansa lukua,

a)      joka on julkaistu tai annettu yleisön saataville;

b)     joka määritellään säännöllisesti kokonaan tai osittain soveltamalla laskukaavaa tai muuta laskentamenetelmää tai arvioimalla; sekä

c)      mikäli määritys perustuu indeksin perustana olevan yhden tai useamman omaisuuserän arvoon, hintoihin, mukaan luettuina arvioidut hinnat, todelliset tai arvioidut korot, tai muihin arvoihin tai tutkimuksiin;

1 a)  ’indeksin tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hallitsee vertailuarvon tarjontaa;

2)     ’vertailuarvolla’ mitä tahansa indeksiä, johon viitaten rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo määritetään▌;

2 a)  ’vertailuarvoryhmällä’ saman hallinnoijan tarjoamaa luonteeltaan samanlaisten syöttötietojen perusteella määritettyjen vertailuarvojen ryhmää, joka tarjoaa saman tai samankaltaisen todellisen markkina- tai taloustilanteen erityisiä mittavälineitä;

3)     ’vertailuarvon tarjonnalla’

a)      vertailuarvon määrittämisen järjestelyjen hallinnoimista; ▌

b)     syöttötietojen keräämistä, analysointia tai käsittelyä vertailuarvon määritystä varten; ja

c)      vertailuarvon määrittämistä soveltamalla laskukaavaa tai muuta laskentamenetelmää tai arvioimalla kyseistä tarkoitusta varten luovutettuja syöttötietoja;

4)     ’hallinnoijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hallitsee vertailuarvon tarjontaa;

5)     ’vertailuarvon käytöllä’

a)     sellaisen rahoitusvälineen liikkeeseen laskua, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään;

b)     rahoitusvälineestä tai rahoitussopimuksesta maksettavan määrän määrittelyä viittaamalla indeksiin tai indeksien yhdistelmään;

c)      osallisuutta rahoitussopimuksessa, jossa viitataan indeksiin tai indeksien yhdistelmään;

d)     investointirahaston arvonkehityksen määrittämistä indeksin tai indeksien yhdistelmän avulla indeksin tai indeksien yhdistelmän tuoton seuraamiseksi tai salkun koostumuksen määrittämiseksi tai tulosperusteisten palkkioiden laskemiseksi;

6)     ’syöttötietojen toimittamisella’ sellaisten syöttötietojen tarjoamista hallinnoijalle tai muulle henkilölle hallinnoijalle luovutettaviksi, jotka eivät ole julkisesti saatavilla ja joita tarvitaan vertailuarvon määrittämisessä ja joita tarjotaan tätä tarkoitusta varten;

7)     ’tietolähteellä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa syöttötietoja, jotka eivät ole säänneltyjä tietoja;

8)     ’valvotulla tietolähteellä’ valvottua yhteisöä, joka toimittaa syöttötietoja unionissa sijaitsevalle hallinnoijalle;

9)     ’luovuttajalla’ luonnollista henkilöä, joka on tietolähteen palveluksessa syöttötietojen toimittamista varten;

9 a)  ’arvioijalla’ hyödykkeen vertailuarvon hallinnoijan työntekijää tai muuta luonnollista henkilöä tai kolmatta osapuolta, jonka palvelut ovat hallinnoijan käytössä tai sen valvonnassa ja joka vastaa menetelmien tai päättelyn soveltamisesta syöttötietoihin ja muihin tietoihin tehdäkseen ratkaisevan arvioinnin tietyn hyödykkeen hinnasta;

10)   ’syöttötiedoilla’ tietoja yhdestä tai useammasta vertailuarvon perustana olevan omaisuuserän arvosta, hinnoista, mukaan luettuina arvioidut hinnat, tai hallinnoijan vertailuarvon määrittämiseen käyttämistä muista arvoista;

11)   ’säännellyillä tiedoilla’ seuraavia:

i)      syöttötietoja, jotka on toimitettu kokonaan

a)   direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdassa määritellystä kauppapaikasta, mutta tämä pätee ainoastaan rahoitusvälineitä koskeviin tietoihin;

b)   direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 52 alakohdassa määritellystä hyväksytystä julkistamisjärjestelystä tai direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1kohdan 53 alakohdassa määritellyltä konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalta pakollisten kaupan jälkeisten avoimuusvaatimusten mukaisesti, mutta tämä pätee ainoastaan kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena oleviin rahoitusvälineisiin liittyviin transaktiotietoihin;

c)   direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 54 alakohdassa määritellystä hyväksytystä ilmoitusjärjestelmästä, mutta tämä pätee ainoastaan kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevia rahoitusvälineitä koskeviin transaktiotietoihin, jotka on julkistettava pakollisten kaupan jälkeisten avoimuusvaatimusten mukaisesti;

d)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY(14) 37 artiklan 1 alakohdan j alakohdassa tarkoitetusta sähköpörssistä;

e)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY(15) 41 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetusta maakaasupörssistä;

f)    komission asetuksen (EU) N:o 1031/2010(16) 26 ▌ tai 30 artiklassa tarkoitetusta huutokauppapaikasta;

g)   asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista, joista komissio on antanut myös täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014(17); tai

h)   kolmannen maan kauppapaikalta, kaupankäyntialustalta, pörssistä, julkistamisjärjestelystä tai ilmoitusjärjestelmästä, jotka vastaavat edellä a–g alakohdassa tarkoitettuja, tai muusta yhteisöstä, kuten transaktiotietojen kokoajilta ja transaktiotietojen kerääjiltä, joiden syöttötiedot ovat jo asianmukaisen valvonnan kohteena; sekä

ii)     direktiivin 2009/65/EU(18) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritysten) osuuksien nettoarvoja.

12)   ’transaktiotiedoilla’ havainnoitavissa olevia hintoja, noteerauksia, indeksejä tai arvoja, jotka kuvaavat keskenään sidossuhteettomien vastapuolten välisiä transaktioita aktiivisilla, kysynnän ja tarjonnan kilpailuvoimien vaikutuksille alttiilla markkinoilla;

13)   ’rahoitusvälineellä’ direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevassa C osassa lueteltuja välineitä, joista on jätetty hakemus ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdan mukaisella kauppapaikalla tai joilla käydään kauppaa direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 24 alakohdan mukaisella kauppapaikalla;

14)   ’valvotulla yhteisöllä’ seuraavia ▌:

a)      direktiivin 2013/36/EY 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä luottolaitoksia;

b)     direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluyrityksiä;

c)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(19) 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakuutusyrityksiä;

d)     direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja jälleenvakuutusyrityksiä;

e)      direktiivin 2009/65/EU(20) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä yhteissijoitusyrityksiä;

f)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU(21) 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia;

g)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä keskusvastapuolia;

h)      asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä kauppatietorekistereitä;

i)       hallinnoijia;

15)   ’rahoitussopimuksella’

a)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY(22) 3 artiklan c kohdassa määriteltyä luottosopimusta;

b)     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/17/EU(23) 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä luottosopimusta;

16)   ’sijoitusrahastolla’ direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja direktiivin 2009/65/EU soveltamisalaan kuuluvia yhteissijoitusyrityksiä;

17)   ’ylimmällä hallintoelimellä’ yhteisöä johtavaa elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja ja jolla on lopullinen päätöksentekovalta sekä toimivalta vahvistaa yhteisön strategia, tavoitteet ja yleiset linjaukset;

18)   ’kuluttajalla’ luonnollista henkilöä, joka tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa rahoitussopimuksissa toimii sellaisessa tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa;

19)   ’pankkien välisten korkokantojen vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu perustana oleva omaisuuserä on korko, jolla pankit voivat anto- tai ottolainata muilta pankeilta;

19 a) ’valuuttojen vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka arvo määrittyy suhteessa yhden valuutan tai valuuttakorin yhdessä valuutassa ilmaistuun hintaan;

20)   ’hyödykkeiden vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu perustana oleva omaisuuserä on komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006(24) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hyödyke, lukuun ottamatta direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 11 kohdassa tarkoitettuja päästöoikeuksia;

20 a) ’perusriskillä’ riskiä, joka liittyy vertailuarvon todellisesta markkina- tai taloustilanteesta, jota vertailuarvolla on tarkoitus mitata, antaman kuvauksen tarkkuuteen;

21)   ’kriittisellä vertailuarvolla’ vertailuarvoa, joka ei perustu säänneltyihin tietoihin ja jonka viitearvo ylittää 13 artiklan 1 kohdassa määritellyt 500 miljardia euroa; tai

         a)   vertailuarvoa, jonka lakkaamisella olisi huomattava haitallinen vaikutus rahoitusvakauteen, markkinoiden asianmukaiseen toimintaan ja reaalitalouteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;

        b)   kriittinen vertailuarvo on luonteeltaan ”kansallinen”, jos sen tuottamisen lakkaamisesta tai sen tuottamisesta sellaisten tietolähteiden tai tietojen avulla, jotka eivät ole tilastollisesti edustavia, aiheutuvat haitalliset vaikutukset rajoittuvat yhteen jäsenvaltioon; Tällöin ei sovelleta 13 artiklan 2 a–2 d kohdassa säädettyä menettelyä.

        Kriittinen vertailuarvo on luonteeltaan ”eurooppalainen”, jos sen tuottamisen lakkaamisesta tai sen tuottamisesta sellaisten tietolähteiden tai tietojen avulla, jotka eivät ole tilastollisesti edustavia, aiheutuvat haitalliset vaikutukset eivät rajoitu yhteen jäsenvaltioon. Tällöin sovelletaan 13 artiklan 2 e, 2 f ja 2 g kohdassa säädettyä menettelyä.

21 a) ’muulla kuin kriittisellä vertailuarvolla’ vertailuarvoa, joka ei täytä 13 artiklan mukaisia kriittisen vertailuarvon kriteerejä;

22)   ’sijainnilla’ oikeushenkilön yhteydessä jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa kyseisen henkilön rekisteröity toimipaikka tai muu virallinen osoite sijaitsee, ja luonnollisen henkilön yhteydessä jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa on kyseisen henkilön verotuksellinen kotipaikka;

22 a) ’viranomaisella’

a)   hallitusta tai viranomaisvallan käyttäjää;

b)   yhteisöä tai henkilöä, joka kansallisen lainsäädännön mukaisesti hoitaa viranomaisen tehtäviä tai jolla on julkisia velvollisuuksia tai tehtäviä tai joka tarjoaa julkisia palveluja, mukaan luettuna inflaatio- ja työllisyysmittarit sekä taloudellisen toiminnan mittarit, hallituksen tai viranomaisen valvonnassa.

2.          Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti tarkoituksena tarkentaa 1 kohdan määritelmien teknisiä seikkoja erityisesti määrittelemällä, mitä indeksin määrittelyn yhteydessä tarkoitetaan yleisön saataville antamisella. Näissä delegoiduissa säädöksissä komissio varmistaa, että ilmaisuilla 'julkistaa’ tai ’antaa yleisön saataville’ tarkoitetaan ’antaa käyttäjien tai mahdollisten käyttäjien muodostaman laajemman yleisön saataville’.

Tarvittaessa komissio ottaa huomioon markkinat tai teknologisen kehityksen sekä vertailuarvoihin liittyvän valvontakäytännön kansainvälisen lähentymisen.

2 a.       Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä luettelon laatimiseksi tämän artiklan 1 kohdan 22 a alakohdassa tarkoitetuista viranomaisista unionissa ja kyseisen luettelon tarkistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4 artiklaAsetuksen soveltamatta jättäminen

indeksin tarjoajiin, jotka eivät ole tietoisia tarjoamiensa vertailuarvojen käytöstä ▌

Tätä asetusta ei sovelleta tarjoamansa indeksin osalta indeksin tarjoajaan, joka ei ole tietoinen eikä olisi kohtuudella voinut tietää indeksin käytöstä 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

▌

▌

II OSASTOVERTAILUARVOJEN EHEYS JA LUOTETTAVUUS

1 luku Hallinnoijien päätöksenteko, ohjaus ja valvonta

5 artikla Päätöksentekoa ja ohjausta

sekä eturistiriitoja koskevat vaatimukset

1.          Hallinnoijalla on oltava selkeät päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyt, joihin sisältyvät selvä organisaatiorakenne, jossa on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti tehtävät ja vastuualueet kaikille vertailuarvon tarjontaan osallistuville toimijoille.

Hallinnoijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tunnistaakseen, ehkäistäkseen tai hallitakseen eturistiriidat hallinnoijan, myös sen johtajien, työntekijöiden ja muiden luonnollisten henkilöiden tai kolmannen osapuolen, joiden palvelut on asetettu sen käyttöön tai valvontaan, sekä tietolähteiden tai käyttäjien välillä, ja varmistettava, että kun vertailuarvoprosessi edellyttää harkintavallan tai päätelmien käyttöä, niitä käytetään riippumattomasti ja tasapuolisesti.

▌

2 a.       Vertailuarvon tarjonnan on oltava operatiivisesti erillään sellaisesta hallinnoijan liiketoiminnasta, joka voi aiheuttaa tosiasiallisen tai mahdollisen eturistiriidan. Jos hallinnoijassa voi muodostua eturistiriita sen omistusrakenteen, hallinnoijaa omistavan tai siinä määräysvaltaa käyttävän yhteisön tai hallinnoijan omistaman tai sen määräysvallassa olevan yhteisön tai sen tytäryrityksen määräysvallan tuottavan omistusosuuden tai muiden toimintojen vuoksi, hallinnoijan on perustettava riippumaton valvontatoimi, johon osallistuvat tasapuolisesti edustettuina erilaiset tunnetut sidosryhmät sekä tilaajat ja tietolähteet. Jollei näitä ristiriitoja pystytä riittävästi hallitsemaan, hallinnoijan on lakkautettava kaikki kyseisiä ristiriitoja aiheuttavat toiminnot tai suhteet tai lopetettava vertailuarvon tuottaminen.

▌

3 a.       Hallinnoijan on julkistettava tai ilmoitettava kaikki olemassa olevat tai mahdolliset eturistiriidat vertailuarvon käyttäjille ja asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle sekä tarvittaessa tietolähteille, mukaan luettuina ristiriidat, jotka johtuvat hallinnoijan omistuksesta tai määräysvallasta hallinnoijassa.

3 b.       Hallinnoijan on omaksuttava ja pantava täytäntöön asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt sekä tehokkaat organisatoriset järjestelyt eturistiriitojen tunnistamiseksi, ilmoittamiseksi, hallitsemiseksi, vähentämiseksi ja välttämiseksi, jotta vertailuarvon määritysten eheyttä ja riippumattomuutta voidaan suojella. Näitä toimintatapoja ja menettelyjä on tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti. Toimintatavoissa ja menettelyissä on otettava huomioon ja käsiteltävä eturistiriidat, vertailuarvon prosessin harkinnanvaraisuuden aste ja vertailuarvon sisältämät riskit sekä

a)     varmistettava hallinnoijan toimittaman tai tuottaman tiedon luottamuksellisuus, johon sovelletaan tämän asetuksen ilmoitus- ja avoimuusvelvoitteita; sekä

b)     erityisesti vähennettävä ristiriitoja, jotka johtuvat hallinnoijan omistuksesta tai määräysvallasta hallinnoijassa tai muista hallinnoijan konserniin liittyvistä eduista tai jotka ovat seurausta muista henkilöistä, jotka voivat käyttää vaikutus- tai määräysvaltaansa hallinnoijaan vertailuarvon määrittämisen osalta.

3 c.        Hallinnoijan on varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät, kun kyse on työntekijöistä ja muista luonnollisista henkilöistä, joiden palvelut ovat sen käytössä tai määräysvallassa ja jotka osallistuvat suoraan vertailuarvon tarjontaan:

a)     heillä on tarvittavat taidot, tiedot ja kokemus heille annetuista tehtävistä ja heitä johdetaan ja valvotaan tehokkaasti;

b)     heihin ei kohdistu asiatonta vaikutusta tai eturistiriitoja ja että näiden henkilöiden palkkiot ja tulosarviointi eivät aiheuta eturistiriitoja tai muulla tavoin vaikuta vertailuarvon prosessin eheyteen;

c)      heillä ei ole henkilökohtaisia etuja tai liikesuhteita, jotka vaarantaisivat hallinnoijan toimintoja;

d)     heillä ei ole lupaa vaikuttaa vertailuarvon määrittämiseen tekemällä osto- tai myyntitarjouksia tai kauppoja henkilökohtaisesti tai markkinaosapuolten puolesta; sekä

e)      heihin sovelletaan tehokkaita menettelyjä, joilla valvotaan tietojen vaihtoa muiden työntekijöiden kanssa, eivätkä he osallistu toimintaan, jossa voi muodostua eturistiriidan vaara.

3 d.       Hallinnoijan on omaksuttava erityiset tarkastusmenettelyt, joilla varmistetaan vertailuarvon määrittävän työntekijän tai henkilön rehellisyys ja luotettavuus, mukaan luettuna esimerkiksi johdon antama sisäinen julkaisulupa ennen vertailuarvon levittämistä tai asianmukainen korvaava ratkaisu esimerkiksi siinä tapauksessa, että vertailuarvo päivitetään päivänsisäisesti tai reaaliaikaisesti.

3 e.        Mitään vertailuarvon sellaista muutosta suhteessa tämän artiklan säännöksiin, joka ei ole olennainen, ei saa katsoa kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen rikkomiseksi. Kriittisen vertailuarvon osalta asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on valta ratkaista, onko muutos olennainen.

5 a artiklaValvontatoimea koskevat vaatimukset

1.          Hallinnoijan on perustettava pysyvä ja tehokas valvontatoimi, jota sen on ylläpidettävä ja jolla varmistetaan kaikkien vertailuarvojen tarjonnan näkökohtien valvonta.

2.          Hallinnoijan on kehitettävä valvontatehtäväänsä koskevat selkeät menetelmät ja ylläpidettävä niitä ja asetettava nämä menetelmät asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saataville.

Menetelmiin sisältyvät seuraavat tärkeimmät osat:

a)     valvontatehtävän toimintaohjeet;

b)     valvontatehtävään valittavien jäsenten valintakriteerit;

c)      yhteenveto valvontatehtäviä hoitavien komiteoiden tai lautakuntien jäsenyyksien yksityiskohdista, samoin mahdolliset ilmoitukset eturistiriidoista ja lautakunnan jäsenten valinta-, nimitys-, irtisanomis- ja korvaamisprosesseista.

3.          Valvontatoimen on toimittava riippumattomasti, ja sille kuuluvat seuraavat vastuut, joita on mukautettava vertailuarvon monimutkaisuuden, käytön ja haavoittuvuuden mukaan:

a)     vertailuarvon määritelmän ja menetelmien arviointi vähintään vuosittain;

b)     vertailuarvon menetelmien muutosten valvonta ja luvan antaminen hallinnoijalle ryhtyä tällaisia muutoksia koskevaan konsultointiin;

c)      hallinnoijan valvontakehyksen sekä vertailuarvon hallinnoinnin ja toiminnan valvonta, ja kun vertailuarvossa hyödynnetään tietolähteitä, 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen käytännesääntöjen valvonta;

d)     vertailuarvon lakkaamiseen liittyvien menettelyjen arviointi ja hyväksyntä, mukaan luettuna kaikki lakkaamista koskeva konsultointi;

e)      vertailuarvon tarjontaan osallistuvien kolmansien osapuolten valvonta, mukaan lukien laskenta- tai levitysedustajat;

f)      sisäisten ja ulkoisten auditointien ja tarkastusten arviointi ja auditointien tuloksissa esiin nousseiden korjaavien toimien toteutuksen seuranta;

g)     syöttötietojen ja tietolähteiden sekä sen seuranta, millä toimilla hallinnoija testaa tai validoi vertailuarvoon käytettävät syöttötiedot, kun vertailuarvossa hyödynnetään tietolähteitä;

h)     tehokkaiden toimenpiteiden toteuttaminen käytännesääntöjen rikkomisissa, kun vertailuarvossa hyödynnetään tietolähteitä; sekä

i)      valvontatoimen tietoonsa saamista tietolähteiden tai hallinnoijien väärinkäytöksistä ja mahdollisista epätavallisista tai epäilyttävistä syöttötiedoista raportoiminen asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, kun vertailuarvossa hyödynnetään tietolähteitä.

4.          Erillisen komitean tai muun asianmukaisen hallintojärjestelyn on vastattava valvontatoiminnosta.

EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään ominaisuudet, jotka valvontatoiminnolla on oltava ja jotka koskevat sen koostumusta sekä sen asemaa hallinnoijan organisaatiorakenteessa, jotta varmistetaan toiminnon eheys ja eturistiriidattomuus.

EAMV tekee eron eri tyyppisten vertailuarvojen ja alojen välillä tämän asetuksen mukaisesti ja ottaa huomioon hallinnoijien omistus- ja määräysvaltarakenteen erot, vertailuarvon tarjonnan luonteen, mittakaavan ja monimutkaisuuden sekä vertailuarvoon liittyvän riskin ja vertailuarvon vaikutuksen, myös vertailuarvojen hallintovaatimuksia koskevan valvontakäytännön kansainvälisen lähentymisen pohjalta.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.          Valvontatoimi voi valvoa useampaa kuin yhtä hallinnoijan tarjoamaa vertailuarvoa edellyttäen, että se muutoin täyttää I ja IV osaston muut vaatimukset.

6.          Mitään vertailuarvon sellaista muutosta suhteessa tämän artiklan säännöksiin, joka ei ole olennainen, ei saa katsoa kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen rikkomiseksi. Kriittisen vertailuarvon osalta asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on valta ratkaista, onko muutos olennainen.

5 b artiklaValvontakehystä koskevat vaatimukset

1.          Hallinnoijalla on oltava valvontakehys, jolla varmistetaan, että vertailuarvo tarjotaan ja julkistetaan tai annetaan saataville tämän asetuksen mukaisesti.

2.          Valvontakehyksen on oltava oikeassa suhteessa tunnistettujen eturistiriitojen suuruuteen, vertailuarvon tarjontaan liittyvän harkinnanvaraisuuden laajuuteen ja vertailuarvon syöttötietojen luonteeseen ja sisällettävä

a)     toimintariskin hallinta;

b)     varamenettelyt ja oikaisumenettelyt sovellettaviksi tilanteessa, jossa vertailuarvon tarjonta keskeytyy.

3.          Jolleivät syöttötiedot ole transaktiotietoja, hallinnoijan on

a)     laadittava toimenpiteet, joilla varmistetaan mahdollisimman laajasti, että tietolähteet noudattavat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja käytännesääntöjä ja syöttötietoihin sovellettavia standardeja;

b)     laadittava toimenpiteet, joilla seurataan syöttötietoja, mukaan luettuina syöttötietojen seuranta ennen vertailuarvon julkaisemista ja syöttötietojen validointi julkistamisen jälkeen virheiden ja poikkeamien havaitsemiseksi.

4.          Valvontakehyksen on oltava dokumentoitu, sitä on arvioitava ja se on saatettava ajan tasalle tarpeen mukaan, ja se on annettava asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen saataville sekä pyynnöstä käyttäjien saataville.

5.          Mitään vertailuarvon sellaista muutosta suhteessa tämän artiklan säännöksiin, joka ei ole olennainen, ei saa katsoa kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen rikkomiseksi. Kriittisen vertailuarvon osalta asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on valta ratkaista, onko muutos olennainen.

5 c artiklaVastuuvelvollisuuskehystä koskevat vaatimukset

1.          Hallinnoijalla on oltava vastuuvelvollisuuskehys, joka kattaa tietojen säilyttämisen, auditoinnin ja arvioinnin, ja valitusprosessi, joka antaa todisteita tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta.

2.          Hallinnoijan on nimitettävä riippumaton sisäinen tai ulkoinen toiminto, jolla on tarvittavat valmiudet arvioida sitä ja raportoida siitä, millä tavoin hallinnoija noudattaa vertailuarvon menetelmiä ja tätä asetusta.

3.          Muiden kuin kriittisten vertailuarvojen osalta hallinnoijan on julkaistava vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa se raportoi siitä, millä tavoin se noudattaa tätä asetusta. Vaatimustenmukaisuusvakuutus kattaa ainakin 5 artiklan 1, 2 a, 3 b, 3 c ja 3 d kohdassa, 5 a ja 5 b artiklassa, 5 d artiklan b–g alakohdassa, 7 artiklan 1 kohdan a a, b, b a, b b, b c ja c alakohdassa, 7 artiklan 2 a, 3 a ja 3 b kohdassa, 7 a artiklassa, 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 11 artiklassa ja 17 artiklan 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

Jos hallinnoija ei täytä 5 artiklan 1, 2 a, 3 b, 3 c ja 3 d kohdassa, 5 a ja 5 b artiklassa, 5 d artiklan b–g alakohdassa, 7 artiklan 1 kohdan a a, b, b a, b b, b c ja c alakohdassa, 7 artiklan 2 a, 3 a ja 3 b kohdassa, 7 a artiklassa, 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 11 artiklassa ja 17 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia, vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on selkeästi todettava, miksi hallinnoijan ei ole asianmukaista täyttää kyseisiä vaatimuksia.

4.          Muun kuin kriittisen vertailuarvon hallinnoijan on nimitettävä riippumaton ulkoinen auditoija arvioimaan hallinnoijan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen paikkansapitävyyttä ja raportoimaan siitä. Tällainen auditointi on toteutettava vähintään joka toinen vuosi ja aina kun vertailuarvossa tapahtuu olennaisia muutoksia.

5.          Hallinnoijan on toimitettava 4 kohdassa tarkoitettujen auditointien tulokset asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallinnoijan on pyynnöstä toimitettava yksityiskohtaiset tiedot 4 kohdassa tarkoitetuista auditoinneista vertailuarvon käyttäjälle tai julkistettava ne. Hallinnoijan on asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai vertailuarvon käyttäjän pyynnöstä toimitettava tai julkistettava yksityiskohtaiset tiedot 4 kohdassa tarkoitetuista arvioinneista.

6.          Asianomainen toimivaltainen viranomainen voi pyytää hallinnoijalta lisätietoja sen muista kuin kriittisistä vertailuarvoista 30 artiklan mukaisesti ja/tai antaa hallinnoijalle suosituksen koskien sitä, miten hallinnoija noudattaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kattamia säännöksiä, kunnes toimivaltainen viranomainen on täysin tyytyväinen. Toimivaltainen viranomainen voi julkistaa suosituksen verkkosivustollaan.

5 d artiklaTietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset

1.          Hallinnoijan on pidettävä kirjaa

a)     kaikista syöttötiedoista;

b)     hallinnoijan ja tarvittaessa arvioijien vertailuarvon määrittämisessä tekemistä päätelmistä ja käyttämästä harkintavallasta;

c)      mahdollisesti huomiotta jätetyistä syöttötiedoista tehdyistä kirjauksista, erityisesti silloin, kun on noudatettu vertailuarvon menetelmien vaatimuksia, ja huomiotta jättämisen syistä;

d)     muista muutoksista standardimenettelyissä ja menetelmissä tai niistä poikkeamisista, myös markkinoiden stressikaudella tai markkinahäiriön aikana tapahtuneista;

e)      hallinnoijien vertailuarvojen määrittämisessä käyttämien luovuttajien ja luonnollisten henkilöiden henkilöllisyydestä;

f)      kaikista asiakirjoista, jotka liittyvät valitukseen; sekä

g)     hallinnoijan palveluksessa olevan henkilön ja vertailuarvon tietolähteiden tai luovuttajien vertailuarvosta käymän asiaankuuluvan viestinnän tallenteista.

2.          Kun vertailuarvo perustuu tietolähteiltä saatuihin tietoihin, myös tietolähteen on pidettävä kirjaa asiaankuuluvasta viestinnästä, mukaan luettuna muiden tietolähteiden kanssa käyty viestintä.

3.          Hallinnoijan on säilytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vähintään viiden vuoden ajan sellaisessa muodossa, että vertailuarvoa koskevat laskelmat on mahdollista toistaa ja ymmärtää perusteellisesti ja suorittaa syöttötietojen, laskelmien, päätelmien ja harkintavallan käytön auditointi tai arviointi. Puhelinkeskustelujen tai sähköisen viestinnän tallenteet on toimitettava keskustelussa tai viestinnässä osallisina olleille henkilöille pyynnöstä ja säilytettävä kolmen vuoden ajan.

5 e artiklaValitusten käsittely

1.          Hallinnoijalla on oltava käytössä ja sen on julkistettava kirjalliset menettelyt, joita sovelletaan hallinnoijan laskentaprosessista tehtyjen valitusten vastaanottoon, tutkimiseen ja kirjaamiseen. Valitusmekanismilla on varmistettava, että

a)     hallinnoijalla on käytössä kirjallisissa valitustenkäsittelyperiaatteissa yksityiskohtaisesti kuvattu mekanismi, jonka avulla sen tilaajat voivat jättää valituksia, jotka koskevat sitä, edustaako yksittäisen vertailuarvon laskentatapa tilastollisesti markkina-arvoa, ehdotettuja vertailuarvon laskennan muutoksia, menetelmien soveltamista yksittäisen vertailuarvon laskentaan ja muita toimituksellisia päätöksiä, jotka koskevat vertailuarvon laskentaprosesseja;

b)     käytössä on valitusten käsittelyn prosessi ja tavoitteellinen aikataulu;

c)      hallinnoija tutkii hallinnoijasta ja sen henkilöstöstä tehdyt viralliset valitukset nopeasti ja oikeudenmukaisella tavalla;

d)     tutkimus suoritetaan erillään niistä henkilöstön jäsenistä, jotka ovat voineet olla osallisina valituksen aiheena olevassa asiassa;

e)      hallinnoijan tavoitteena on oltava saada tutkimuksensa valmiiksi ripeästi;

5 f artiklaTekniset sääntelystandardit hallintoa ja valvontaa koskevista vaatimuksista

EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa tarkennetaan ja täsmennetään 5 artiklan 2 a ja 3 a–3 d kohdassa, 5 a artiklan 2 ja 3 kohdassa, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdassa, 5 c artiklan 2 kohdassa sekä 5 c artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettuja hallintoa ja valvontaa koskevia vaatimuksia. EAMV ottaa huomioon seuraavat:

a)     vertailuarvojen ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vertailuarvojen hallintovaatimuksia koskevan valvontakäytännön kansainvälisen lähentymisen perusteella;

b)     erityyppisten vertailuarvojen ja hallinnoijien erityiset piirteet, myös alakohtaiset erityispiirteet ja käytettyjen syöttötietojen tyypit;

c)      kriittisten ja muiden kuin kriittisten vertailuarvojen välinen ero;

d)     onko vaatimukset jo katettu osittain tai täysin muilla asiaankuuluvilla sääntelyvaatimuksilla, erityisesti säänneltyihin tietoihin perustuvien vertailuarvojen osalta ja erityisesti mutta ei yksinomaan direktiivissä 2014/65/EU tai asetuksessa (EU) N:o 600/2014(25) säädetyillä vaatimuksilla, jotta varmistetaan, ettei hallinnoijille aiheudu päällekkäisiä vaatimuksia tai muita tarpeettomia rasitteita.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

6 artiklaUlkoistaminen

1.          Hallinnoijat eivät saa järjestää vertailuarvon tarjonnan toimintojen ulkoistamista siten, että heikennetään olennaisesti hallinnoijan päätösvaltaa vertailuarvon tarjonnassa tai asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen valmiutta valvoa vertailuarvoa.

▌

3.          Jos hallinnoija ulkoistaa vertailuarvon tarjonnan toimintoja tai merkittäviä palveluja tai tehtäviä jollekin palveluntarjoajalle, hallinnoija on yhä täysin vastuussa kaikkien tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämisestä.

3 a.       Hallinnoijan on ulkoistamisen yhteydessä varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)     palveluntarjoajalla on oltava tarvittavat taidot ja voimavarat sekä lain mukaan edellytettävät luvat harjoittaa ulkoistettuja toimintoja, palveluja tai toimintaa luotettavasti ja ammattitaitoisesti;

b)     hallinnoijan on asetettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saataville vertailuarvojen määritysprosessiin osallistuvan palveluntarjoajan henkilöllisyys ja tehtävät;

c)      palveluntarjoajan on toteutettava asianmukaiset toimet, jos käy ilmi, että palveluntarjoaja ei ehkä hoida ulkoistettuja toimintoja tehokkaasti ja sovellettavien lakien ja asetusten vaatimusten mukaisesti;

d)     hallinnoijan on säilytettävä tarvittava asiantuntemus ulkoistettujen toimintojen tehokasta valvontaa varten ja ulkoistamiseen liittyvien riskien hallitsemiseksi;

e)      palveluntarjoajan on ilmoitettava hallinnoijalle kaikista tapahtumista, joilla voi olla olennainen vaikutus sen valmiuteen hoitaa ulkoistettuja tehtäviä tehokkaasti ja sovellettavien lakien ja asetusten vaatimusten mukaisesti;

f)      palveluntarjoajan on tehtävä ulkoistettuihin toimintoihin liittyvää yhteistyötä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, ja hallinnoijalla sekä asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on oltava tosiasiallinen mahdollisuus saada tutustua ulkoistettuihin toimintoihin liittyviin tietoihin samoin kuin päästä palveluntarjoajan liiketiloihin, ja asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on voitava käyttää näitä pääsyoikeuksia;

g)     hallinnoijan on voitava irtisanoa järjestelyt tarvittaessa.

h)     hallinnoijan on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet, valmiussuunnitelmat mukaan lukien, välttääkseen tarpeettomat operatiiviset riskit, jotka liittyvät palveluntarjoajan osallistumiseen vertailuarvon määritysprosessiin.

2 lukuSyöttötiedot, menetelmät sekä rikkomisten ilmoittaminen

7 artikla Syöttötiedot ▌

1.          Vertailuarvon tarjontaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia syöttötietojen ▌ suhteen:

a)     Syöttötietojen on oltava transaktiotietoja tai, jos se on tarkoituksenmukaisempaa, muuhun kuin transaktioihin perustuvia tietoja, kuten esitettyjä tarjouksia ja todennettavissa olevia arvioita, edellyttäen että ne kuvaavat tarkasti ja luotettavasti markkinoiden tai talouden todellista tilannetta, jota vertailuarvoilla on tarkoitus mitata ▌.

▌

a a)  Edellä a alakohdassa tarkoitettujen syöttötietojen on oltava todennettavissa.

b)     Hallinnoijan on hankittava syöttötiedot luotettavalta ja tilastollisesti edustavalta lautakunnalta tai tietolähteen otoksesta sen varmistamiseksi, että tulokseksi saatava vertailuarvo on luotettava ja edustaa tilastollisesti sitä markkinoiden tai talouden todellista tilannetta, jota vertailuindeksin on tarkoitus mitata ▌.

b a)  Hallinnoijan on käytettävä vain 9 artiklassa tarkoitettuja käytännesääntöjä noudattavilta tietolähteiltä saatavia syöttötietoja.

b b) Hallinnoijan on ylläpidettävä luetteloa henkilöistä, jotka saavat toimittaa syöttötietoja hallinnoijalle, ja menettelyt, joilla arvioidaan tietolähteen ja mahdollisten luovuttajien henkilöllisyyttä.

b c)  Hallinnoijan on varmistettava, että tietolähteet toimittavat kaikki merkitykselliset syöttötiedot.

c)     Jolleivät vertailuarvon syöttötiedot ole transaktiotietoja ja yksittäinen tietolähde on osapuolena yli 50 prosentissa transaktioiden arvosta markkinoilla, joita vertailuarvolla on tarkoitus mitata, hallinnoijan on tarkistettava mahdollisuuksien mukaan, että syöttötiedot kuvaavat kysynnän ja tarjonnan kilpailuvoimien vaikutuksille alttiita markkinoita. Jos hallinnoija katsoo, etteivät syöttötiedot kuvaa kysynnän ja tarjonnan kilpailuvoimien vaikutuksille alttiita markkinoita, sen on joko vaihdettava syöttötietoja, tietolähteitä tai menetelmää varmistaakseen, että syöttötiedot kuvaavat kysynnän ja tarjonnan kilpailuvoimien vaikutuksille alttiita markkinoita, tai keskeytettävä vertailuarvon tarjonta ▌.

▌

2 a.       Hallinnoijan on varmistettava, että syöttötietojen valvontaan sisältyvät

a)     kriteerit, joilla määritellään, kuka voi toimittaa syöttötietoja hallinnoijalle, ja tietolähteiden valitsemisprosessi;

b)     prosessi, jolla arvioidaan tietolähteen syöttötietoja ja estetään tietolähdettä toimittamasta muita syöttötietoja tai sovelletaan tietolähteeseen tarvittaessa muita seuraamuksia vaatimusten noudattamatta jättämisen vuoksi; sekä

c)     prosessi, jolla validoidaan syöttötiedot muun muassa muiden indikaattorien tai tietojen avulla syöttötietojen eheyden ja tarkkuuden varmistamiseksi. Jos vertailuarvo täyttää 14 a artiklan mukaiset kriteerit, tätä vaatimusta sovelletaan ainoastaan, kun sen noudattaminen on kohtuuden rajoissa mahdollista.

▌3 a.     Jos vertailuarvon syöttötiedot saadaan kaupankäyntitoiminnosta, jolla tarkoitetaan mitä tahansa tietolähteiden tai niiden tytäryrityksen osastoa, jaostoa, ryhmää tai henkilöstöä, joka hoitaa hinnoittelu-, kaupankäynti-, myynti-, markkinointi-, ilmoitus-, varainhankinta-, strukturointi- tai välitystoimintaa, hallinnoijan on

a)     hankittava tiedot muista näitä syöttötietoja vahvistavista lähteistä;

b)     varmistettava, että tietolähteillä on riittävät sisäiset valvonta- ja todentamismenettelyt, joilla mahdollistetaan, että:

i)      syöttötiedot validoidaan muun muassa ylempien toimihenkilöiden suorittamissa toistuvissa arvioinneissa, joissa tarkistetaan syöttötiedot, ja sisäiset johdon julkaisulupamenettelyt syöttötietojen toimittamiseksi;

ii)     kaupankäyntitoiminnon ja raportointitoimen henkilöstö on erotettu fyysisesti toisistaan;

iii)   kattavilla konfliktinhallintatoimenpiteillä tunnistetaan, paljastetaan, hallitaan, heikennetään ja estetään olemassa olevat tai mahdolliset kannustimet manipuloida syöttötietoja tai vaikuttaa niihin muulla tavoin, mukaan luettuina palkka- ja palkkiopolitiikka ja eturistiriidat syöttötietojen tarjontatoiminnan ja tietolähteen tai sen tytäryritysten tai näiden päämiesten tai asiakkaiden muun liiketoiminnan välillä;

Ensimmäisen alakohdan a–b alakohtien säännöksiä sovelletaan vertailuarvoihin, jotka täyttävät 14 a artiklan mukaiset kriteerit, ainoastaan, kun näiden säännösten noudattaminen on kohtuuden rajoissa mahdollista.

3 b.       Mitään vertailuarvon sellaista muutosta suhteessa tämän artiklan säännöksiin, joka ei ole olennainen, ei saa katsoa kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen rikkomiseksi. Kriittisen vertailuarvon osalta asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on valta ratkaista, onko muutos olennainen.

3 c.        EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa tarkennetaan tietolähteiden sisäisiä valvonta- ja todentamismenettelyjä, joihin hallinnoijien on pyrittävä 2 a ja 3 a kohdan mukaisesti syöttötietojen eheyden ja tarkkuuden varmistamiseksi.

EAMV ottaa huomioon suhteellisuusperiaatteen muiden kuin kriittisten vertailuarvojen ja hyödykkeiden vertailuarvojen osalta, eri vertailuarvotyyppien erityisyyden, etenkin niiden, jotka perustuvat 14 a artiklan kriteerit täyttäviltä yhteisöiltä saatuihin syöttötietoihin; syöttötietojen luonteen, sen, onko vaatimukset jo katettu osittain tai täysin muilla asiaankuuluvilla sääntelyvaatimuksilla, erityisesti mutta ei yksinomaan direktiivissä 2014/65/EU tai asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyillä vaatimuksilla, jotta varmistetaan, ettei hallinnoijille aiheudu päällekkäisiä vaatimuksia tai muita tarpeettomia rasitteita, sekä vertailuarvoihin liittyvän valvontakäytännön kansainvälisen lähentymisen.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7 a artiklaMenetelmät

1.          Hallinnoijan on käytettävä vertailuarvon määrittämiseen menetelmiä,

a)     jotka ovat selkeitä ja luotettavia;

b)     joiden selvien sääntöjen avulla tunnistetaan, miten ja milloin vertailuarvon määrittämisessä voidaan käyttää harkintavaltaa;

c)     jotka ovat tiukkoja, jatkuvia ja validointikelpoisia, mukaan luettuna toteutumatestaus;

d)     jotka ovat kestäviä ja varmistavat, että vertailuarvo voidaan laskea mahdollisimman vaihtelevissa olosuhteissa;

e)     jotka ovat jäljitettäviä ja todennettavia.

2.          Vertailuarvon menetelmiä kehittäessään vertailuarvon hallinnoijan on

a)     otettava huomioon sellaiset tekijät kuin markkinoiden koko ja normaali likviditeetti, kaupankäynnin tarkasteltavuus ja markkinatoimijoiden positiot, markkinoiden keskittyminen, markkinoiden dynamiikka ja yksittäisen otoksen riittävyys kuvaamaan tilastollisesti sitä todellista markkina- tai taloustilannetta, jota vertailuarvon on tarkoitus mitata;

b)     määritettävä, mitkä ovat kyseisen vertailuarvon yhteydessä aktiiviset markkinat; sekä

c)     määritettävä eri syöttötietotyyppien tärkeysjärjestys.

3.                      Hallinnoijalla on oltava käytössä selvät julkistetut järjestelyt, joissa yksilöidään tilanteet, joissa syöttötietojen määrä tai laatu alittaa vaatimustason, joka on välttämätön vertailuarvon määrittämiseksi tarkasti ja luotettavasti menetelmillä, ja kuvataan, voidaanko vertailuarvo näissä olosuhteissa laskea ja jos voidaan, niin miten.

4.          Mitään vertailuarvon sellaista muutosta suhteessa tämän artiklan säännöksiin, joka ei ole olennainen, ei saa katsoa kyseiseen vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen rikkomiseksi. Kriittisen vertailuarvon osalta asianomaisella toimivaltaisella viranomaisella on valta ratkaista, onko muutos olennainen.

7 b artiklaMenetelmien avoimuus

1.          Hallinnoijan on kehitettävä, käytettävä ja hallinnoitava vertailuarvotietoja ja ‑menetelmiä avoimesti.

Hallinnoijan on julkistettava tasapuolisen ja helpon saatavuuden takaavin keinoin

i)      kunkin vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän osalta sovelletut menetelmät; sekä

ii)     kaikkien ehdotettujen olennaisten menetelmämuutosten osalta konsultointimenettely ja muutoksen syyt, mukaan luettuna sen määrittely, mikä on olennainen muutos ja milloin se ilmoittaa muutoksista käyttäjille.

2.          Jos vertailuarvo täyttää 14 a artiklan mukaiset kriteerit, kyseisen vertailuarvon hallinnoijan on kuvattava ja julkistettava jokaisen laskelman yhteydessä kohtuuden rajoissa ja vertailuarvon asianmukaista julkistamista haittaamatta

a)     tiivis selvitys, joka on riittävän yksityiskohtainen, jotta vertailuarvon tilaaja tai toimivaltainen viranomainen pystyy ymmärtämään, miten laskenta on kehitetty, mukaan luettuina ainakin tarkasteltavien fyysisten markkinoiden koko ja likviditeetti (kuten toimitettujen transaktioiden lukumäärä ja volyymi), volyymin vaihteluväli ja keskiarvo, hinnan vaihteluväli ja keskiarvo ja kunkin laskennassa huomioon otetun syöttötietotyypin ohjeelliset prosenttiosuudet; hinnoittelun menetelmiä koskevat käsitteet on niin ikään ilmoitettava, esimerkiksi ’transaktiopohjainen’, ’korkoeropohjainen’ tai ’interpoloitu tai ekstrapoloitu’; sekä

b)     tiivis selvitys siitä, missä määrin ja millä perustein laskennassa on mahdollisesti käytetty päättelyä, mukaan luettuna mahdolliset päätökset jättää pois syöttötietoja, jotka muutoin täyttivät asianomaisen menetelmän vaatimukset kyseisessä laskennassa, sekä hintojen perustamisesta korkoeroihin tai interpolointiin tai ekstrapolointiin tai osto- tai myyntitarjousten painottamisesta toteutuneita transaktioita enemmän laskennassa.

3.          Jos julkistaminen ei ole sovellettavan teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön mukaista, menetelmä on asetettava asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen saataville.

4.          Jos kriittiseen vertailuarvoon sovellettavaa menetelmää muutetaan olennaisesti, hallinnoijan on ilmoitettava muutoksesta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltaisella viranomaisella on 30 kalenteripäivää aikaa hyväksyä muutos.

7 c artiklaSyöttötietoja ja menetelmiä koskevat tekniset sääntelystandardit

EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla tarkennetaan syöttötietoja koskevaa valvontaa, olosuhteita, joissa transaktiotiedot eivät välttämättä ole riittäviä, sitä, miten tämä voidaan osoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, sekä menetelmien kehittämistä koskevia vaatimuksia ottaen huomioon erityyppiset vertailuarvot ja alat tämän asetuksen mukaisesti. EAMV ottaa huomioon seuraavat:

a)     vertailuarvojen ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vertailuarvojen valvontakäytännön kansainvälisen lähentymisen perusteella;

b)     eri vertailuarvojen ja vertailuarvotyyppien erityispiirteet;

c)     suhteellisuusperiaate muiden kuin kriittisten vertailuarvojen osalta;

d)     vertailuarvojen alttius manipuloinnille käytettyjen menetelmien ja syöttötietojen perusteella;

e)     käyttäjien saatavilla olisi oltava riittävästi yksityiskohtaisia tietoja sen ymmärtämiseksi, miten vertailuarvo tarjotaan, ja vertailuarvon merkittävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi viitearvona;

f)      onko vaatimukset jo katettu osittain tai täysin muilla asiaankuuluvilla sääntelyvaatimuksilla, erityisesti säänneltyihin tietoihin perustuvien vertailuarvojen osalta ja erityisesti mutta ei yksinomaan direktiivissä 2014/65/EU tai asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyillä vaatimuksilla, jotta varmistetaan, ettei hallinnoijille aiheudu päällekkäisiä vaatimuksia tai muita tarpeettomia rasitteita.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8 artiklaRikkomisista ilmoittaminen

1.          Hallinnoijalla on oltava johtajia, työntekijöitä ja muita luonnollisia henkilöitä, joiden palvelut on asetettu sen käyttöön tai valvontaan, koskevat menettelyt, joilla raportoidaan sisäisesti tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön rikkomisista.

2.          Hallinnoijalla on oltava käytössään menettelyt tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön rikkomisesta ilmoittamiseksi asianomaisille viranomaisille.

▌

3 luku Käytännesäännöt ja tietolähteitä koskevat vaatimukset

9 artiklaKäytännesäännöt

1.          Kun vertailuarvo perustuu tietolähteiltä saatuihin tietoihin, hallinnoijan on laadittava mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä tietolähteiden kanssa jokaista vertailuarvoa varten käytännesäännöt, joissa määritellään selvästi ▌ tietolähteiden vastuualueet ▌ suhteessa syöttötietojen tarjontaan, ja varmistettava, että luovuttajat vahvistavat noudattavansa käytännesääntöjä ja että ne antavat tämän vahvistuksen uudelleen, jos käytännesääntöihin tehdään muutoksia.

2.          Käytännesääntöjen on sisällettävä ainakin seuraavat tekijät:

a)   toimitettavien syöttötietojen selvä kuvaus sekä riittävät vaatimukset, joilla varmistetaan syöttötietojen tarjoaminen 7 ja 8 artiklan mukaisesti;

b)   toimintatavat, joilla varmistetaan, että tietolähteet toimittavat kaikki merkitykselliset syöttötiedot; sekä

c)   järjestelmät ja valvonta, jotka tietolähde on velvollinen ottamaan käyttöön, mukaan luettuina

i)    syöttötietojen luovutusmenettelyt, mukaan luettuina tietolähdettä koskevat vaatimukset, joiden mukaan on eriteltävä, ovatko syöttötiedot transaktiotietoja ja ovatko syöttötiedot hallinnoijan vaatimusten mukaisia;

ii)  syöttötietojen tarjoamisessa käytettävää harkintavaltaa koskevat periaatteet;

iii) syöttötietojen validointia koskeva, ennen sen tarjoamista hallinnoijalle sovellettava vaatimus;

iv)  tietojen kirjaamisperiaatteet;

v)   epäilyttävien tietojen raportointia koskevat vaatimukset;

vi)  ristiriitojen hallitsemista koskevat vaatimukset.

2 a.       Hallinnoija voi laatia erilliset käytännesäännöt kullekin tarjoamalleen vertailuarvoryhmälle.

2 b.       Kriittisen vertailuarvon hallinnoijan on toimitettava käytännesäännöt asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 20 työpäivän kuluessa kriittisen vertailuarvon sisällyttämistä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon koskevan päätöksen voimaantulosta. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava 30 päivän kuluessa, täyttääkö käytännesääntöjen sisältö tämän asetuksen vaatimukset.

3.          EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla tarkennetaan 2 kohdassa tarkoitettujen käytännesääntöjen osia erityyppisiä vertailuarvoja varten ja vertailuarvojen ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi.

EAMV ottaa näitä teknisiä sääntelystandardiluonnoksia laatiessaan huomioon suhteellisuusperiaatteen vertailuarvojen ja tietolähteiden erilaisten ominaispiirteiden osalta, muun muassa syöttötietojen ja menetelmien erojen, syöttötietojen manipulointiriskien ja vertailuarvoihin liittyvien valvontakäytäntöjen kansainvälisen lähentymisen osalta. EAMV kuulee ACERia käytännesääntöjen sovellettavuudesta, erityisesti asiaankuuluvien vertailuarvojen osalta.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

▌

11 artikla

Valvottuja tietolähteitä koskevat vaatimukset

1.          Valvottuun tietolähteeseen, joka tarjoaa syöttötietoja kriittistä vertailuarvoa varten, sovelletaan 2 a ja 3 kohdassa vahvistettuja hallintoa ja valvontaa koskevia vaatimuksia.

▌

2.          Valvotulla tietolähteellä on oltava tehokkaat järjestelmät ja valvonta, jolla varmistetaan kaikkien hallinnoijalle toimitettavien syöttötietojen eheys ja luotettavuus, mukaan luettuina

a)     sen valvonta, kuka saa luovuttaa syöttötietoja hallinnoijalle, mukaan luettuna luovuttajaa ylemmän luonnollisen henkilön julkaisulupaprosessi, jos tämä on oikeasuhteista;

b)     luovuttajien asianmukainen koulutus, joka kattaa vähintään tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 596/2014;

c)     ristiriitojen hallitsemismenettelyt, mukaan lukien työntekijöiden organisatorinen erottelu tarvittaessa sekä sen huomioiminen, miten palkka- ja palkkiopolitiikan aiheuttamat vertailuarvon manipuloinnin kannustimet poistetaan;

d)     syöttötietojen tarjoamiseen liittyvien viestintätietojen säilyttäminen asianmukaiselta ajanjaksolta;

e)     vertailuarvoon viittaavilla välineillä kauppaa käyvien yksittäisten kaupankävijöiden ja kaupankäyntiyksiköiden vastuita koskevien tietojen säilyttäminen auditointien ja tutkimusten helpottamiseksi sekä eturistiriitojen hallitsemiseksi;

f)      sisäisiä ja ulkoisia auditointeja koskevien tietojen säilyttäminen.

2 a.       Jolleivät syöttötiedot ole transaktiotietoja tai esitettyjä tarjouksia, valvottujen tietolähteiden on omaksuttava 2 a kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja valvonnan lisäksi toimintatavat, jotka ohjaavat päätelmien ja harkintavallan käyttöä, ja kirjattava syyt päätelmien tai harkintavallan käyttöön, mikäli tämä on oikeasuhteista vertailuarvon ja syöttötietojen luonteen huomioon ottaen.

3.          Valvotun tietolähteen on toimittava täysimääräisesti yhteistyössä hallinnoijan ja asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa vertailuarvon tarjonnan auditoinnin ja valvonnan suhteen, myös 5 c artiklan 3 kohdassa esitetyissä tarkoituksissa ja asettava saataville 2 ja 2 a kohdan mukaisesti säilytetyt tiedot ja aineistot.

4.          EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla tarkennetaan 2, 2 a ja 3 kohdassa esitettyjä, järjestelmiä ja valvontaa koskevia vaatimuksia erityyppisiä vertailuarvoja varten.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

III osasto

KRIITTISIÄ VERTAILUARVOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET ▌

1 luku

Säännellyt tiedot

▌

12 a artiklaSäännellyt tiedot

Kun vertailuarvot määritellään käyttämällä laskukaavaa 3 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan i tai ii alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, 7 artiklan 1 kohdan b, b a ja c alakohtaa, 7 artiklan 2 a ja 3a kohtaa, 8 artiklan 1 kohtaa, 8 artiklan 2 kohtaa ja 9, 11 ja 13 a artiklaa ei sovelleta näiden vertailuarvojen tarjontaan tai tietojen toimittamiseen niitä varten. Tällaisten vertailuarvojen tarjontaan ei sovelleta 5 d artiklan 1 kohdan a alakohtaa niiden syöttötietojen osalta, jotka on toimitettu kokonaan 3 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan mukaisesti. Vaatimuksia ei sovelleta myöskään 5 c artiklan 3 kohdan tarkoituksessa.

2 luku Kriittiset vertailuarvot

13 artikla Kriittiset vertailuarvot

1.          Vertailuarvo, joka ei perustu säänneltyihin tietoihin, katsotaan kriittiseksi vertailuarvoksi seuraavissa olosuhteissa:

a)   vertailuarvoa käytetään sellaisten rahoitusvälineiden tai rahoitussopimusten vertailuarvona, joiden keskimääräinen arvo on vähintään 500 000 000 000 euroa asianmukaisen ajanjakson aikana mitattuna;

b)   vertailuarvo on tunnustettu kriittiseksi 2 a, 2 c ja 2 e–2 g kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa

–       tarkennetaan, miten rahoitusvälineiden markkina-arvo lasketaan;

–       tarkennetaan, miten johdannaisten bruttonimellisarvo lasketaan;

–       tarkennetaan sen ajanjakson pituus, jota käytetään vertailuarvon arvon asianmukaiseen mittaamiseen;

–       tarkistetaan 500 000 000 000 euron kynnysarvoa vähintään [3] vuoden välein tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

▌

2 a.     Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi katsoa sen lainkäyttöalueella hallinnoidun vertailuarvon kriittiseksi vertailuarvoksi, kun sen keskimääräinen nimellisarvo alittaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn määrän, jos se katsoo, että vertailuarvon lakkaamisella olisi merkittävä haitallinen vaikutus markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen sen lainkäyttöalueella. Tässä tapauksessa viranomaisen on ilmoitettava EAMV:lle päätöksestään viiden päivän kuluessa.

2 b.     EAMV julkaisee ilmoituksen 10 päivän kuluessa tämän artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotosta verkkosivustollaan ja päivittää 25 a artiklassa tarkoitettua rekisteriä.

2 c.     Kun kansallisen toimivaltainen viranomainen katsoo, että toisen unionin toimivaltaisen viranomaisen 2 a kohdan mukaisesti tekemällä päätöksellä on merkittävä haitallinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden vakauteen, reaalitalouteen tai kyseisen vertailuarvon valvottuihin tietolähteisiin sen lainkäyttöalueella, se esittää kyseiselle toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle pyynnön tarkastella päätöstä uudelleen. Edellä olevan 2 a kohdan mukaisesti päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen on vastattava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2 d.     Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopimukseen asiassa, pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n tarkasteltavaksi. EAMV toimii asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti 60 päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen tarkasteltavaksi.

2 e.     Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai EAMV katsoo, että toisessa jäsenvaltiossa hallinnoitu vertailuarvo, jonka keskimääräinen nimellisarvo alittaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn määrän, on kuitenkin katsottava kriittiseksi vertailuarvoksi, koska vertailuarvon lakkaamisella olisi merkittävä haitallinen vaikutus markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen sen lainkäyttöalueella, se esittää kyseisen vertailuarvon hallinnoijan osalta toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle pyynnön vertailuarvon luokittelemisesta kriittiseksi. Kyseisen vertailuarvon hallinnoijan osalta toimivaltaisen viranomaisen on vastattava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

2 f.      Edellä olevassa 2 e artiklassa säädetyn menettelyn jälkeen ja jos toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse sopimukseen asiassa, pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen voi saattaa asian EAMV:n tarkasteltavaksi. Sen on toimitettava pyyntönsä tueksi vertailuarvon lakkaamisen vaikutuksista sen lainkäyttöalueella dokumentoitu arviointi, joka käsittää vähintään

a)   erilaiset käyttötarkoitukset markkinatoimijoiden osalta sekä käyttö vähittäismarkkinoilla;

b)   käyttökelpoisen korvaavan markkinavetoisen vertailuarvon saatavuus;

c)   vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvo jäsenvaltiossa sekä sen merkitys jäsenvaltion bruttokansantuotteelle;

d)   vertailuarvon käytön keskittyminen ja tarvittaessa sen tietolähteenä toimimisen keskittyminen jäsenvaltioissa;

e)   muut indikaattorit vertailuarvon lakkaamisen tai epäluotettavuuden mahdollisista vaikutuksista markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen jäsenvaltiossa.

Jos EAMV on pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen, se tarkastelee pyyntöään ja antaa sitovan lausunnon.

2 g.     EAMV antaa sitovan lausunnon vertailuarvon kriittisyydestä [10] viikon kuluessa 2 d kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotosta ja kuultuaan Euroopan järjestelmäriskikomiteaa ja muita asianomaisia toimivaltaisia kansallisia viranomaisia. EAMV toimittaa lausuntonsa komissiolle, kansallisille toimivaltaisille viranomaisille sekä hallinnoijalle kuulemistulosten kanssa. EAMV perustaa lausuntonsa 2 f kohdassa lueteltuihin perusteisiin ja muihin relevantteihin perusteisiin.

2 h.     Kun vertailuarvo on määritelty kriittiseksi, on perustettava toimivaltaisten viranomaisten kollegio 34 artiklan mukaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten kollegion on pyydettävä tarvittavat tiedot, jotta se voi myöntää 23 artiklan mukaisesti toimiluvan, joka mahdollistaa tämän vertailuarvon tarjoamisen noudattaen tässä asetuksessa säädettyjä täydentäviä vaatimuksia, joita sovelletaan vertailuarvoon sen kriittisyyden vuoksi.

2 i.      Toimivaltaisten viranomaisten kollegio tarkistaa vähintään kahden vuoden välein aiemmin kriittisiksi määriteltyjen vertailuarvojen luokituksen.

2 j.      Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa asettaa vertailuarvon hallinnoijalle lisävaatimuksia tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien seikkojen osalta.

13 a artiklaKriittisen vertailuarvon pakollinen hallinnointi

1.          Jos kriittisen vertailuarvon hallinnoija aikoo lopettaa kriittisen vertailuarvonsa tuottamisen, sen on:

a)     ilmoitettava siitä välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä

b)     annettava neljän viikon kuluessa tällaisesta ilmoituksesta arvio siitä, miten vertailuarvo olisi siirrettävä uudelle hallinnoijalle; tai

c)     annettava neljän viikon kuluessa tällaisesta ilmoituksesta arvio siitä, miten vertailuarvon tuottaminen olisi lopetettava, ottaen huomioon 17 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn.

Tämän ajanjakson aikana hallinnoija ei saa lakata tuottamasta vertailuarvoa.

2.          Vastaanotettuaan vertailuarvon hallinnoijan tekemän 1 kohdassa tarkoitetun arvion toimivaltaisen viranomaisen on neljän viikon kuluessa:

a)     tiedotettava siitä EAMV:lle; sekä

b)     tehtävä oma arvionsa siitä, miten vertailuarvo on siirrettävä uudelle hallinnoijalle tai miten sen tuottaminen olisi lopetettava, ottaen huomioon 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun vertailuarvon lakkautusta koskevan hallinnoijan menettelyn.

Tämän ajanjakson aikana hallinnoija ei saa lakata tuottamasta vertailuarvoa.

3.          Sen jälkeen, kun 2 kohdan mukainen arvio on tehty, toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet velvoittaa hallinnoija jatkamaan vertailuarvon julkaisemista siihen asti, kunnes:

a)     vertailuarvon tarjoaminen on siirretty uudelle hallinnoijalle; tai

b)     vertailuarvon tarjoaminen voidaan lopettaa asianmukaisesti; tai

c)     vertailuarvo ei ole enää kriittinen.

Toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa hallinnoijan jatkamaan vertailuarvon julkaisemista rajallisen, enintään 6 kuukauden pituisen ajan, jota toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa pidentää edelleen 6 kuukaudella.

13 b artiklaKriittisten vertailuarvojen hallinnoijien markkinavoiman vähentäminen

1.          Hallinnoijan on kriittisen vertailuarvon tarjontaa hallitessaan kiinnitettävä asianmukaista huomiota markkinoiden eheyttä ja vertailuarvon jatkuvuutta koskeviin periaatteisiin, muun muassa tarpeeseen taata vertailuarvoa käyttävien sopimusten oikeusvarmuus.

2.          Jos kriittistä vertailuarvoa tarjotaan käytettäväksi rahoitussopimuksessa tai rahoitusvälineessä, hallinnoijan on varmistettava, että vertailuarvoja koskevia käyttöoikeuksia ja tietoja tarjotaan kaikille käyttäjille tasapuolisin, kohtuullisin ja syrjimättömin perustein asetuksen (EU) N:o 600/2014 37 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Kriittistä vertailuarvoa koskeva pakollinen tietojen toimittaminen

1.          Yhden tai useamman sellaisen kriittisen vertailuarvon hallinnoijan, joka perustuu pääasiassa valvottujen yhteisöjen toimittamiin syöttötietoihin, on toimitettava joka toinen vuosi toimivaltaiselle viranomaiselle arvio kunkin tarjoamansa kriittisen vertailuarvon kyvystä mitata perustana olevaa todellista markkina- tai taloustilannetta.

2.          Jos yksi tai useampi kriittisen vertailuarvon valvottu tietolähde aikoo lakata toimittamasta syöttötietoja kriittistä vertailuarvoa varten, niiden on viipymättä ilmoitettava siitä kirjallisesti kriittisen vertailuarvon hallinnoijalle ja asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallinnoijan on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimitettava arvio lakkaamisen vaikutuksista vertailuarvon kykyyn mitata perustana olevaa todellista markkina- tai taloustilannetta. Hallinnoijan on myös tiedotettava kriittisen vertailuarvon jäljellä oleville valvotuille tietolähteille tietojen toimittamisen lakkaamista koskevasta ilmoituksesta ja pyrittävä selvittämään, aikovatko muut lakata toimittamasta tietoja.

Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava lakkaamisesta toimivaltaisten viranomaisten kollegiolle ja laadittava oma arvionsa lakkaamisen vaikutuksista kohtuullisen ajan kuluessa. Toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet velvoittaa syöttötietojen toimittamisen lakkaamisesta kriittistä vertailuarvoa varten ilmoittaneet tietolähteet jatkamaan syöttötietojen toimittamista siihen saakka, kunnes toimivaltainen viranomainen on laatinut arvionsa.

3.          Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että kriittisen vertailuarvon edustavuus vaarantuu, sillä on valtuudet

a)     velvoittaa 4 kohdan mukaisesti valvotut yhteisöt, myös yhteisöt, jotka eivät vielä ole asianomaisen kriittisen vertailuarvon tietolähteitä, toimittamaan syöttötietoja hallinnoijalle menetelmän, käytännesääntöjen tai muiden sääntöjen mukaisesti. Tätä vaatimusta sovelletaan asianmukaisen siirtymäkauden ajan, jonka pituus riippuu kyseiseen vertailuarvoon perustuvien sopimusten keskimääräisestä pituudesta, mutta ei ylitä 12 kuukautta siitä päivästä, jona alkuperäinen päätös tietojen toimittamista koskevasta määräyksestä tehtiin;

b)     sen jälkeen, kun tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua siirtymäkautta on tarkasteltu uudelleen 6 kohdan mukaisesti, käyttää mahdollisuutta pidentää pakollisen tietojen toimittamisen ajanjaksoa enintään 12 kuukaudella;

c)      määritellä ajankohta, johon mennessä syöttötiedot on toimitettava, velvoittamatta valvottuja yhteisöjä käymään kauppaa tai sitoutumaan kauppaan;

d)     vaatia hallinnoijaa muuttamaan kriittisen vertailuarvon käytännesääntöjä, menetelmää tai muita sääntöjä vertailuarvon edustavuuden ja selkeyden lisäämiseksi keskusteltuaan hallinnoijan kanssa.

e)      pyytää hallinnoijaa tarjoamaan vertailuarvojen käyttäjille ja asettamaan heidän saatavilleen kirjallinen kertomus toimenpiteistä, joita hallinnoija aikoo toteuttaa vertailuarvon edustavuuden ja selkeyden lisäämiseksi.

4.          Hallinnoijan toimivaltainen viranomainen määrittää 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut valvotut yhteisöt valvottujen yhteisöjen toimivaltaisen viranomaisen avustuksella sen perusteella, missä määrin valvottu yhteisö osallistuu niille markkinoille, joita vertailuarvolla pyritään mittaamaan, sekä sen perusteella, millainen asiantuntemus ja millaiset valmiudet tarjota laadultaan riittäviä syöttötietoja tietolähteellä on. Asianmukaiset vaihtoehtoiset vertailuarvot, joita kriittiseen vertailuarvoon viittaavat rahoitussopimukset ja -välineet voisivat siirtyä käyttämään, on otettava riittävästi huomioon.

5.          Kun vertailuarvo katsotaan kriittiseksi 13 artiklan 2 a–2 d kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, hallinnoijan toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet velvoittaa ainoastaan sen jäsenvaltiossa sijaitsevat valvotut tietolähteet toimittamaan syöttötietoja tämän artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

5 a.       Edellä 3 kohdassa tarkoitettu valvotun yhteisön toimivaltainen viranomainen avustaa hallinnoijan toimivaltaista viranomaista 3 kohdan mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

5 b.       Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun siirtymäkauden loppuun mennessä hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kollegion kanssa tarkistettava, ovatko 3 kohdan a alakohdassa säädetyt toimenpiteet edelleen tarpeen, ja toimitettava päätelmänsä kirjallisen kertomuksen muodossa. Hallinnoijan toimivaltainen viranomainen peruuttaa toimenpiteet, jos

a)     se arvioi, että vertailuarvon käyttöä voidaan jatkaa sen jälkeen, kun syöttötietoja toimittamaan valtuutetut tietolähteet ovat lakanneet toimittamasta tietoja;

b)     se arvioi, että tietolähteet todennäköisesti toimittavat syöttötietoja ainakin yhden vuoden ajan siinäkin tapauksessa, että velvoite peruutetaan;

c)      se arvioi tietolähteitä ja käyttäjiä kuultuaan, että käytettävissä on hyväksyttävä korvaava vertailuarvo ja että kriittisen vertailuarvon käyttäjät voivat siirtyä käyttämään kyseisestä korvaavaa vertailuarvoa kohtuullisin kustannuksin; tällaisen siirtymisen ei katsota merkitsevän voimassa olevan sopimuksen rikkomista; tai

d)     se arvioi, ettei asianmukaisia vaihtoehtoisia tietolähteitä voida löytää ja että asianomaisten valvottujen yhteisöjen tietojen toimittamisen lakkaaminen heikentäisi vertailuarvoa niin paljon, että vertailuarvo olisi lakkautettava.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtien tapauksessa valvottujen yhteisöjen, jotka aikovat lopettaa tietojen toimittamisen, on tehtävä se samana, hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen määrittelemänä päivänä, jonka on oltava 3 kohdan b alakohdassa säädettyjen ajanjaksojen sisällä.

5 c.        Silloin, kun kriittinen vertailuarvo on lakkautettava, kriittisen vertailuarvon kunkin valvotun tietolähteen on jatkettava syöttötietojen toimittamista toimivaltaisen viranomaisen määrittämän asianmukaisen lisäajanjakson ajan, joka ei kuitenkaan ylitä 3 kohdan b alakohdassa säädettyjä ajanjaksoja. Mahdollisten muutosten tai siirtymisten toisen vertailuarvon käyttöön ei katsota merkitsevän voimassa olevan sopimuksen rikkomista.

5 d.       Hallinnoijan on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle niin nopeasti kuin käytännössä on mahdollista, mikäli jokin tietolähteistä rikkoo 2 kohdan vaatimuksia.

14 a artiklaMuilta kuin valvotuilta yhteisöiltä saatuihin tietoihin perustuvat hyödykkeiden vertailuarvot

Jos hyödykkeen vertailuarvo perustuu sellaisten tietolähteiden toimittamiin tietoihin, joista enemmistö ei ole valvottuja yhteisöjä, joiden pääasiallisena liiketoimialana on direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettu sijoituspalvelujen tarjoaminen tai direktiivissä 2013/36/EU tarkoitettu pankkitoiminta, 5 a ja 5 b artiklaa, 5 c artiklan 1 ja 2 kohtaa, 5 d artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 1 kohdan b a ja b c alakohtaa ja 9 artiklaa ei sovelleta.

IV OSASTOAVOIMUUS JA KULUTTAJANSUOJA

15 artiklaVertailuarvoselvitys

1.          Kahden viikon kuluessa 25 a artiklassa tarkoitetusta rekisteriin merkitsemisestä hallinnoijan on julkaistava ▌ vertailuarvoselvitys kustakin vertailuarvosta tai tarvittaessa vertailuarvoryhmästä, jotka on tuotettu ja julkistettu toimiluvan tai rekisteröinnin tai 21 b artiklan mukaisen vahvistuksen tai 21 a artiklan mukaisen tunnustuksen saamiseksi. Hallinnoijan on päivitettävä kunkin vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän vertailuarvoselvitys vähintään joka toinen vuosi. Vertailuarvoselvityksessä

a)     määritellään selvästi ja yksiselitteisesti, mitä markkinoita tai talouden todellista tilannetta vertailuarvo mittaa ja missä olosuhteissa tämä mittaus voi muuttuu epäluotettavaksi;

▌

c)     ▌yksilöidään selvästi ja yksiselitteisesti, missä vertailuarvon osissa voidaan käyttää harkintavaltaa ja minkä perusteiden nojalla tätä harkintavaltaa käytetään ▌;

d)     ilmoitetaan mahdollisuudesta, että tekijät, myös hallinnoijan valvonnan ulkopuoliset ulkoiset tekijät, voivat edellyttää muutoksia vertailuarvoon tai vertailuarvon lakkaamista; ja

e)     ilmoitetaan, että kaikkien vertailuarvoon viittauksen sisältävien rahoitussopimusten tai muiden rahoitusvälineiden olisi kestettävä vertailuarvoon tehtävät muutokset tai vertailuarvon lakkaaminen tai varauduttava muulla tavoin tähän mahdollisuuteen.

2.          Vertailuarvoselvitys sisältää vähintään

a)     määritelmät kaikille vertailuarvoon liittyville keskeisille käsitteille;

b)     tiettyjen vertailuarvon menetelmien omaksumisen syyt ja menettelyt, joilla niitä arvioidaan ja joilla ne hyväksytään;

c)     vertailun määrittämisessä käytetyt perusteet ja menettelyt, mukaan luettuina syöttötietojen kuvaus, erityyppisten syöttötietojen tärkeysjärjestys, vertailuarvon määrittämiseen tarvittavat vähimmäistiedot, mahdollinen ekstrapolointimallien tai -menetelmien käyttö ja menettelyt, joilla tasapainotetaan vertailuarvon indeksin osatekijät;

d)     valvontajärjestelyt ja säännöt, joilla hallitaan hallinnoijan tai mahdollisten tietolähteiden mahdollista harkintavallan tai päätelmien käyttöä, jotta varmistetaan harkintavallan tai päätelmien käytön johdonmukaisuus;

e)     menettelyt, joilla säännellään vertailuarvon määritystä stressitilanteissa tai ajanjaksoina, joina transaktiotietolähteet voivat olla riittämättömiä, epätarkkoja tai epäluotettavia, ja vertailuarvon mahdolliset rajoitukset tällaisina ajanjaksoina;

f)      menettelyt, joilla käsitellään virheet syöttötiedoissa tai vertailuarvon määrityksessä, myös tilanteissa, joissa vertailuarvo on määritettävä uudelleen; sekä

g)     erittelyn vertailuarvon mahdollisista rajoituksista, mukaan lukien sen toiminnasta epälikvideillä tai pirstaloituneilla markkinoilla sekä mahdollisesta syöttötietojen keskittymisestä.

▌

17 artiklaVertailuarvon lakkaaminen

1.          Hallinnoijan on julkaistava edellä 15 artiklassa tarkoitetun vertailuarvoselvityksen kanssa niitä toimia koskeva menettely, joita hallinnoija toteuttaa yksittäisen vertailuarvon muuttuessa tai lakatessa tai 21 a artiklassa tarkoitetun vertailuarvon tunnustamisen taikka 21 b artiklassa tarkoitetun vahvistamisen lakkaamisen yhteydessä. Menettely on myös sisällytettävä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin käytännesääntöihin. Tarvittaessa menettely voidaan laatia vertailuarvoryhmiä varten, ja sitä on päivitettävä ja se on julkaistava aina, kun olennaisia muutoksia tapahtuu.

2.          Valvottujen yhteisöjen, jotka käyttävät vertailuarvoa, on laadittava selkeät kirjalliset suunnitelmat, joissa kuvataan toimet, joita ne toteuttavat, mikäli kyseinen vertailuarvo muuttuu olennaisesti tai sen tuottaminen lakkaa, ja joita ne päivittävät. Kun se on mahdollista ja tarpeen, tällaisissa suunnitelmissa nimetään yksi tai useampi vaihtoehtoinen vertailuarvo, johon voidaan viitata, ja perustellaan, miksi kyseinen vertailuarvo olisi sopiva vaihtoehto. Valvottujen yhteisöjen on toimitettava nämä suunnitelmat pyynnöstä asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja viitattava niihin sopimussuhteessa asiakkaisiin, kun se on mahdollista.

17 a artiklaVertailuarvon asianmukaisuus

Hallinnoijan on varmistettava vertailuarvon tarkkuus suhteessa sillä mitattavan markkina- tai taloustilanteen kuvaukseen 15 artiklassa säädettyjen vertailuarvoselvitystä koskevien vaatimusten mukaisesti.

EAMV julkaisee asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ohjeet, joissa annetaan asianmukaisuuden määritelmä hyväksyttävien perusriskitasojen muodossa.

Komissio julkaisee viimeistään joulukuussa 2015 kertomuksen, jossa analysoidaan voimassa olevia käytäntöjä, jotka koskevat rahoitussopimuksiin liittyvän perusriskin hallintaa sellaisten vertailuarvojen käytön osalta kuten pankkien välisten korkokantojen vertailuarvo ja valuuttojen vertailuarvo, sekä arvioidaan, vähentävätkö direktiivissä 2008/48/EY ja direktiivissä 2014/17/EU annetut liiketoiminnan harjoittamista koskevat säännökset rahoitussopimuksissa käytettyihin vertailuarvoihin liittyvää perusriskiä riittävästi.

▌

V OSASTO TOIMILUVAN SAANEIDEN

TAI REKISTERÖITYNEIDEN HALLINNOIJIEN TAI KOLMANSIEN MAIDEN HALLINNOIJIEN TARJOAMIEN VERTAILUARVOJEN KÄYTTÖ

19 artikla

Vertailuarvon käyttö

1.        Valvottu yhteisö saa käyttää vertailuarvoa tai vertailuarvojen yhdistelmää unionissa viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa ▌, jos niitä ovat tarjonneet 23 artiklan mukaisesti toimiluvan saaneet tai 23 a artiklan mukaisesti rekisteröityneet hallinnoijat tai 20 artiklan tai 21 a artiklan taikka 21 b artiklan mukaisesti ▌kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija.

2.        Jos direktiivin 2003/71/EY tai direktiivin 2009/65/EY mukaisesti julkaistava esite koskee vertailuarvoon viittaavia siirtokelpoisia arvopapereita tai muita sijoituksia, liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai henkilön, joka on jättänyt hakemuksen ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on varmistettava, että esite sisältää myös selkeät ja olennaiset tiedot siitä, onko vertailuarvo rekisteröity tai tarjoaako sitä tämän asetuksen 25 a artiklan tarkoitettuun julkiseen rekisteriin rekisteröity hallinnoija.

3.        EAMV kumoaa toimivaltaisille viranomaisille ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöille antamiensa ohjeiden 49–62 kohdat sekä antamansa pörssilistattuja rahastoja ja muita yhteissijoitusyrityksiin liittyviä asioita koskevat ohjeet(26) tai saattaa ne yhdenmukaisiksi tämän artiklan 1 kohdan kanssa.

20 artiklaVastaavuus

1.          Valvotut yhteisöt saavat käyttää kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamia vertailuarvoja unionissa edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät, ellei 21 a tai 21 b artiklaa sovelleta:

a)     komissio on hyväksynyt 2 tai 2 a kohdan mukaisen vastaavuuspäätöksen▌;

b)     hallinnoijalla on toimilupa tai se on rekisteröity tai sitä valvotaan kyseisessä kolmannessa maassa;

c)     hallinnoija on ilmoittanut EAMV:lle suostumuksensa siihen, että valvotut yhteisöt saavat käyttää sen nykyisiä tai tulevia vertailuarvoja unionissa▌;

d)     hallinnoija on asianmukaisesti rekisteröity 25 a artiklan mukaisesti; ja

e)     tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteistyöjärjestelyt ovat käytössä.

2.          Komissio voi antaa päätöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisella kehyksellä ja valvontakäytännöllä varmistetaan, että

a)     kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt hallinnoijat täyttävät oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka vastaavat tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia, erityisesti ottaen huomioon se, varmistetaanko kolmannen maan oikeuskehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien, 17 päivänä heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ja 5 päivänä lokakuuta 2012 julkaistujen öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevien IOSCO-periaatteiden noudattaminen;

b)     oikeudellisesti sitovia vaatimuksia valvotaan ja ne pannaan täytäntöön kyseisessä kolmannessa maassa keskeytyksettä;

b a)  –  tosiasiallista tietojenvaihtoa ulkomaisten veroviranomaisten kanssa harjoitetaan,

        –  lainsäädäntö ja oikeudelliset ja hallinnolliset määräykset ovat avoimia;

        –  merkittävän paikallisen läsnäolon vaatimus on voimassa; tai

        –  kolmas maa ei ole offshore-rahoituskeskus;

        –  kolmas maa ei ole ottanut käyttöön verotustoimenpiteitä, joiden perusteella veroja ei kanneta lainkaan tai verotus on nimellistä tai etuja myönnetään ilman minkäänlaista todellista taloudellista toimintaa ja merkittävää taloudellista läsnäoloa kyseiset veroedut tarjoavassa kolmannessa maassa;

        –  kolmas maa ei ole rahanpesunvastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

        –  kolmas maa noudattaa täysin OECD:n tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja varmistaa tehokkaan tietojenvaihdon verotuskysymyksissä, mukaan luettuina monenväliset verosopimukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 a.       Komissio voi vaihtoehtoisesti tehdä päätöksen, jossa se toteaa, että kolmannen maan yksittäistä hallinnoijaa tai tiettyjä hallinnoijia tai yksittäistä tai tiettyä vertailuarvoa tai vertailuarvojen ryhmää koskevat erityiset säännöt tai vaatimukset vastaavat tämän asetuksen säännöksiä ja että valvotut yhteisöt unionissa voivat näin ollen käyttää kyseistä yksittäistä hallinnoijaa tai kyseisiä hallinnoijia tai kyseistä yksittäistä tai tiettyä vertailuarvoa tai vertailuarvojen ryhmää.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.          EAMV vahvistaa järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden oikeudelliset kehykset ja valvontakäytännöt on tunnustettu vastaaviksi 2 ja 2 a kohdan mukaisesti. Järjestelyissä on määritettävä ainakin

a)     EAMV:n ja kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tietojenvaihtojärjestelmät, mukaan lukien oikeus saada kaikki EAMV:n pyytämät merkitykselliset tiedot kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneesta hallinnoijasta;

b)     järjestelmä, jota käytetään nopean ilmoituksen antamiseen EAMV:lle siinä tapauksessa, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen katsoo, että kolmannen maan toimiluvan saanut hallinnoija, jota se valvoo, rikkoo toimilupaansa koskevia edellytyksiä tai muuta kansallista lainsäädäntöä;

c)     valvontatoiminnan koordinointia koskevat menettelyt▌.

4.          EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään 3 kohdassa tarkoitettujen yhteistyöjärjestelyjen vähimmäissisältö, jotta varmistetaan, että toimivaltaiset viranomaiset ja EAMV pystyvät käyttämään kaikkia niille tässä asetuksessa säädettyjä valvontaoikeuksia:

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

21 artikla

Kolmannen maan hallinnoijien poistaminen rekisteristä

▐

2.          EAMV peruuttaa 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun hallinnoijan rekisteröinnin▌, jos EAMV:lla on perustellut, asiakirjatodisteisiin perustuvat syyt katsoa, että hallinnoija

a)     ▌toimii tavalla, joka on selvästi sen vertailuarvojen käyttäjien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa; tai

b)     ▌on rikkonut vakavasti kansallista lainsäädäntöä tai muita siihen kolmannessa maassa sovellettavia sääntöjä, joiden nojalla komissio on hyväksynyt 20 artiklan 2 tai 2 a kohdan mukaisen päätöksen.

3.          EAMV voi tehdä päätöksen 2 kohdan nojalla vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)     EAMV on siirtänyt asian kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, eikä tämä ole toteuttanut aiheellisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sijoittajien suojaamiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi unionissa, tai viranomainen ei ole pystynyt osoittamaan, että kyseinen hallinnoija noudattaa vaatimuksia, joita siihen sovelletaan kyseisessä kolmannessa maassa;

b)     EAMV on ilmoittanut kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan peruuttaa hallinnoijan rekisteröinti vähintään 30 päivää ennen rekisteröinnin peruuttamista.

4.          EAMV ilmoittaa muille toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä toimenpiteestä viipymättä ja julkaisee päätöksensä verkkosivustollaan.

21 a artiklaKolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tunnustaminen

1.          Niin kauan kunnes 20 artiklan 2 kohdan mukainen vastaavuuspäätös tehdään, unionin valvotut yhteisöt voivat käyttää kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamia vertailuarvoja unionissa sillä edellytyksellä, että hallinnoija hakee EAMV:ltä tunnustamista etukäteen tämän artiklan mukaisesti.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettua etukäteen annettavaa tunnustusta hakevan kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan on täytettävä tässä asetuksessa esitetyt vaatimukset, mutta se vapautetaan 11, 13 a ja 14 artiklan soveltamisesta. Kun hallinnoija kykenee osoittamaan, että sen tarjoama vertailuarvo perustuu säänneltyihin tietoihin tai on hyödykkeen vertailuarvo, joka ei perustu sellaisten tietolähteiden toimittamiin tietoihin, jotka eivät ole pääasiassa valvottuja yhteisöjä, joiden ryhmän pääasiallisena liiketoimialana on direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettujen sijoituspalvelujen tarjoaminen tai direktiivissä 2013/36/EU tarkoitettu pankkitoiminta, hallinnoijaan sovelletaan 12 a artiklassa ja 14 a artiklassa esitettyjä vertailuarvoja koskevia poikkeuksia.

3.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettua etukäteen annettavaa tunnustusta hakeva kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija voi saada tämän tunnustuksen myös täyttämällä täysin kaikki IOSCO-periaatteissa esitetyt rahoitusalan vertailuarvoja koskevat vaatimukset tai jos hallinnoija täyttää öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevien IOSCOn periaatteiden 14 a artiklan 1 kohdassa vahvistetut kriteerit. Riippumattoman ulkoisen auditoijan on arvioitava vaatimuksien noudattamista ja varmennettava se vähintään joka toinen vuosi ja aina kun vertailuarvoon tehdään olennainen muutos, ja tarkastuskertomukset on lähetettävä EAMV:lle sekä annettava pyynnöstä käyttäjien saataville.

4.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettua etukäteen annettavaa tunnustusta hakevalla kolmannessa maassa sijaitsevalla hallinnoijalla on oltava unioniin sijoittautunut edustaja. Edustajan on oltava luonnollinen henkilö, jolla on kotipaikka unionissa, tai oikeushenkilö, jolla on sääntömääräinen kotipaikka unionissa. Kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan on selvästi nimettävä puolestaan toimiva edustaja kaikkeen viestintään viranomaisten, myös EAMV:n kanssa, sekä toimivaltaisten viranomaisten ja kaikkien muiden asianomaisten henkilöiden kanssa unionissa, mitä tulee hallinnoijan tämän asetuksen mukaisiin velvoitteisiin.

5.          Edellä 1 kohdassa tarkoitettua etukäteen annettavaa tunnustusta hakevan kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan on haettava tunnustusta EAMV:ltä. Tunnustusta hakevan hallinnoijan on toimitettava kaikki 23 tai 23 a artiklassa esitetyt tiedot osoittaakseen EAMV:lle, että se on tunnustamisajankohtaan mennessä toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt täyttääkseen 2 tai 2 a kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ja ilmoitettava luettelo sen nykyisistä tai tulevista vertailuarvoista, joita voidaan käyttää unionissa, sekä, jos hallinnoijaa valvoo kolmannen maan viranomainen, sen valvonnasta kolmannessa maassa vastaava toimivaltainen viranomainen.

EAMV tarkistaa [90] päivän kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta ja kuultuaan asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia, että 2 tai 2 a, 3 ja 4 kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. EAMV voi siirtää tämän tehtävän asianomaiselle toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle.

Jos EAMV katsoo, että edellytykset eivät täyty, se hylkää tunnustamista koskevan hakemuksen ja perustelee hylkäämisen.

Tunnustusta ei myönnetä, elleivät seuraavat lisäedellytykset täyty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kolmannen alakohdan soveltamista:

i)      jos kolmanteen maahan sijoittautunutta hallinnoijaa valvoo kolmannen maan viranomainen, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai EAMV:n ja hallinnoijan kolmannen maan viranomaisen välillä on asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt, joilla varmistetaan vähintään tehokas tiedonvaihto;

ii)     sen kolmannen maan, johon hallinnoija on sijoittautunut, lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset eivät estä toimivaltaista viranomaista tai EAMV:tä harjoittamasta tehokkaasti tämän asetuksen mukaisia valvontatoimintojaan.

6.          Jos kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija aikoo hakea etukäteen annettavaa tunnustusta sillä perusteella, että se täyttää tämän asetuksen vaatimukset sellaisina kuin ne on vahvistettu tämän artiklan 2 kohdassa, ja jos hallinnoija katsoo, että sen tarjoama vertailuarvo voi olla oikeutettu 12 a ja 14 a artiklassa esitettyihin poikkeuksiin, sen on viipymättä ilmoitettava tästä EMV:lle. Sen on toimitettava asiakirjatodisteita väitteensä tueksi.

7.          Kun kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija katsoo, että sen tarjoaman vertailuarvon lakkaamisella olisi merkittävä haitallinen vaikutus markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, se voi hakea EAMV:ltä poikkeusta yhteen tai useampaan tämän asetuksen mukaiseen vaatimukseen tai asiaankuuluvaan IOSCO-periaatteeseen täsmällisen ja rajatun ajanjakson ajaksi, joka on enintään 12 kuukautta. Sen on toimitettava asiakirjatodisteita hakemuksensa tueksi.

EAMV tarkastelee hakemusta 30 päivän kuluessa ja ilmoittaa kolmannen maan hallinnoijalle sovelletaanko siihen poikkeusta yhdestä tai useammasta hakemuksessa esitetystä vaatimuksesta sekä poikkeuksen kestosta.

EAMV voi jatkaa poikkeuksen soveltamisaikaa sen päätyttyä vielä 12 kuukaudella, jos siihen on perusteltu syy.

8.          EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joilla tarkennetaan tunnustamismenettely, 4 kohdassa tarkoitetun hakemuksen muoto ja sisältö, 5 kohdassa vaadittujen tietojen esittäminen sekä mahdollinen tehtävien ja vastuiden siirtäminen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille näiden kohtien mukaisesti.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

21 b artiklaVahvistaminen

1.          Hallinnoija, joka sijaitsee unionissa ja jolle on myönnetty toimilupa 23 artiklan mukaisesti tai joka on rekisteröity 23 a artiklan mukaisesti, voi pyytää toimivaltaista viranomaista vahvistamaan vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän, joita on tarjottu kolmannessa maassa unionissa käytettäviksi, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)     vahvistuksen myöntävä hallinnoija on varmentanut ja pystyy osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että vahvistettavaa vertailuarvoa tai vertailuarvoryhmää tarjotaan noudattaen vaatimuksia, jotka

i)    ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset;

ii)   varmistavat, että rahoitusalan vertailuarvoja koskevia IOSCO:n periaatteita noudatetaan täysin ja että riippumaton ulkoinen auditoija tarkistaa ja varmentaa tämän vähintään joka toinen vuosi tai aina kun vertailuarvoon tehdään olennainen muutos; tai

iii) varmistavat, että öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevia IOSCOn periaatteita noudatetaan täysin ja että riippumaton ulkoinen auditoija tarkistaa ja varmentaa tämän vähintään joka toinen vuosi tai aina kun vertailuarvoon tehdään olennainen muutos, jos vertailuarvo täyttää 14 a artiklan 1 kohdassa säädetyt kriteerit;

b)     vahvistuksen myöntävällä hallinnoijalla on tarvittava asiantuntemus, jota vertailuarvon tarjontaan kolmannessa maassa liittyvän toiminnan tehokas seuranta ja siihen liittyvien riskien hallinta edellyttävät.

2.          Toimilupaa hakevan hallinnoijan on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että haun ajankohtana kaikki 1 kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, mukaan luettuna se, että 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa vaaditut tarkastuskertomukset on laadittu.

3.          Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on 90 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tutkittava vahvistamista koskeva hakemus ja tehtävä päätös sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava EAMV:lle kaikista vertailuarvoista tai vertailuarvoryhmistä, joiden vahvistaminen on hyväksytty, sekä vahvistava hallinnoija.

4.          Sellaista vertailuarvoa tai vertailuarvoryhmää, jolle on myönnetty hyväksyntä, pidetään hyväksynnän myöntävän hallinnoijan tarjoamana vertailuarvona tai vertailuarvoryhmänä.

5.          Hallinnoija, joka on hyväksynyt kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän, vastaa edelleen sen varmistamisesta, että hyväksytty vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä täyttää 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

6.          Jos vahvistuksen myöntävän hallinnoijan toimivaltaisella viranomaisella on perustellut syyt katsoa, että 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, sillä on toimivalta peruuttaa vahvistuksen hyväksyntä, ja sen on ilmoitettava asiasta EAMV:lle. Vahvistuksen lakatessa sovelletaan 17 artiklaa.

VI OSASTOHALLINNOIJIEN TOIMILUPA JA VALVONTA

1 lukuToimilupa

▐

23 artikla

Kriittistä vertailuarvoa koskeva toimilupamenettely

1.          Unionissa sijaitsevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo toimia vähintään yhden kriittisen vertailuarvon hallinnoijana, on esitettävä hakemus sijaintijäsenvaltion tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.          Edellä olevan 1 kohdan mukainen toimilupahakemus on jätettävä ▌30 päivän kuluessa siitä, kun valvottu yhteisö on tehnyt sopimuksen kyseisen hallinnoijan tarjoaman indeksin käyttämisestä viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa ▌.

▌

2 a.       Kun luonteeltaan kansallinen tai eurooppalainen vertailuarvo on määritelty kriittiseksi, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä toimilupa tämän vertailuarvon tarjoamiseksi uudessa oikeudellisessa muodossaan sen jälkeen, kun kaikkien vaatimusten noudattaminen on varmistettu.

3.          Toimilupaa hakevan hallinnoijan on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että se on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi. Sen on myös toimitettava tarvittavat tiedot 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen arvojen laskemiseksi ja mahdollisesti niitä koskeva arvio kunkin vertailuarvon kohdalla.

4.          Asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen on 20 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, sisältääkö hakemus kaikki tarvittavat tiedot, ja ilmoitettava asiasta hakijalle. Jos hakemus on puutteellinen, hakijan on toimitettava asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät lisätiedot.

5.          Asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen on ▌tutkittava lupahakemus ja tehtävä päätös ▌toimiluvan myöntämisestä tai epäämisestä 60 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta.

Toimivaltaisen viranomaisen on viiden päivän kuluessa toimiluvan myöntämistä tai epäämistä koskevan päätöksen tekemisestä ilmoitettava siitä toimilupaa hakeneelle hallinnoijalle. Jos toimivaltainen viranomainen kieltäytyy myöntämästä toimilupaa sitä hakeneelle hallinnoijalle, sen on perusteltava päätöksensä.

5 a.       Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen päättää evätä sellaisen kriittisen vertailuarvon tarjoamista koskevan toimiluvan, jota on jo aiemmin tarjottu ilman kriittisen vertailuarvon asemaa, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi myöntää tilapäisen luvan enintään 6 kuukauden ajanjaksoksi, jonka aikana vertailuarvon tarjoamista voidaan jatkaa aikaisemman mallin mukaisesti samalla kun odotetaan, että tarvittavat vaatimukset täytetään kriittistä vertailuarvoa koskevan toimiluvan myöntämiseksi.

Asianomainen toimivaltainen viranomainen voi jatkaa luvan voimassaoloa enintään 6 lisäkuukaudella.

5 b.       Jos hallinnoija ja/tai tietolähteet eivät täytä kriittiseksi määritellyn vertailuarvon tarjoamisen jatkamiseksi edellytettäviä vaatimuksia edellä tarkoitetun ajanjakson loppuun mennessä, vertailuarvon tarjoaminen lakkaa 17 artiklan mukaisesti.

6.          Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava EAMV:lle kaikista toimilupaa hakeneen hallinnoijan toimiluvan myöntämistä ▌ koskevista päätöksistään kymmenen päivän kuluessa▌.

7.          Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla tarkennetaan edelleen toimilupahakemuksessa ja rekisteröintihakemuksessa ilmoitettavia tietoja ottaen huomioon suhteellisuusperiaate sekä hakijoille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvat kustannukset.

23 a artiklaMuuta kuin kriittistä vertailuarvoa koskeva rekisteröintimenettely

1.          Unionissa sijaitsevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo toimia yksinomaan muiden kuin kriittisten vertailuarvojen hallinnoijana, on esitettävä rekisteröintihakemus sijaintijäsenvaltion tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.          Rekisteröidyn hallinnoijan on aina noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista niitä koskevista olennaisista muutoksista.

3.          Edellä olevan 1 kohdan mukainen hakemus on jätettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun valvottu yhteisö on tehnyt sopimuksen kyseisen henkilön tarjoaman indeksin käyttämisestä viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa tai sijoitusrahaston arvonkehityksen mittaamisessa.

4.          Hakemuksen jättävän hallinnoijan on toimitettava

a)     asiakirjat, joiden perusteella toimivaltainen viranomainen voi varmistua siitä, että se täyttää 5 artiklan 3 a kohdassa, 5 c artiklassa, 6 artiklassa ja soveltuvin osin 7 b artiklassa ja 15 artiklassa esitetyt vaatimukset; sekä

b)     kunkin vertailuarvon osalta viitearvo kokonaisuudessaan tai arvio siitä, kun sellainen on saatavilla.

5.          Asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen on 15 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta arvioitava, sisältääkö hakemus kaikki tarvittavat tiedot, ja ilmoitettava asiasta hakijalle. Jos hakemus on puutteellinen, hakijan on toimitettava asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät lisätiedot.

6.          Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä hakija 15 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta.

7.          Kun asianomainen toimivaltainen viranomainen katsoo, että vertailuarvo olisi luokiteltava 13 artiklan 1 kohdan mukaiseksi kriittiseksi vertailuarvoksi, se ilmoittaa asiasta EAMV:lle ja hallinnoijalle 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta.

8.          Kun rekisteröivä toimivaltainen viranomainen katsoo, että vertailuarvo olisi luokiteltava 13 artiklan 2 a kohdan tai 13 artiklan 2 c kohdan mukaiseksi kriittiseksi vertailuarvoksi, se ilmoittaa asiasta EAMV:lle ja hallinnoijalle 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta ja toimittaa EAMV:lle 13 artiklan 2 a kohdan tai 13 artiklan 2 c kohdan mukaisen arviointinsa.

9.          Kun rekisteröidyn hallinnoijan vertailuarvo luokitellaan kriittiseksi, hallinnoijan on haettava 23 artiklassa tarkoitettua toimilupaa 90 päivän kuluessa 13 artiklan 2 b kohdan mukaisen ilmoituksen tai 13 artiklan 2 g kohdan mukaisen lausunnon vastaanottamisesta.

24 artiklaToimiluvan

tai rekisteröinnin peruuttaminen tai voimassaolon keskeyttäminen

1.          Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava hallinnoijan toimilupa tai rekisteröinti tai keskeytettävä sen voimassaolo, jos hallinnoija

a)     nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole tarjonnut vertailuarvoja 12 edellisen kuukauden aikana;

b)     on saanut toimiluvan tai rekisteröinnin väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

c)     ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen tai rekisteröintiin johtaneita edellytyksiä; tai

d)     on rikkonut vakavasti tai toistuvasti tämän asetuksen säännöksiä.

2.          Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava EAMV:lle päätöksestään seitsemän päivän kuluessa.

2 a.       Kun päätös hallinnoijan toimiluvan tai rekisteröinnin voimassaolon keskeyttämisestä on tehty ja jos vertailuarvon lakkaaminen johtaisi ylivoimaiseen esteeseen, estäisi vertailuarvoon viittaavan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtojen soveltamisen tai muutoin rikkoisi niitä, hallinnoijan sijaintijäsenvaltion asianomainen toimivaltainen viranomainen voi sallia vertailuarvon tarjoamisen siihen asti, kunnes keskeyttämistä koskeva päätös perutaan. Tämän ajanjakson ajan valvottujen yhteisöjen tällaisen vertailuarvon käyttö on sallittua vain niiden rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten osalta, joissa jo viitataan kyseiseen vertailuarvoon. Missään uusissa rahoitussopimuksissa tai rahoitusvälineissä vertailuarvoon ei saa viitata.

2 b.       Kun päätös hallinnoijan toimiluvan tai rekisteröinnin voimassaolon peruuttamisesta on tehty, sovelletaan 17 artiklan 2 kohtaa.

2 luku

Vertailuarvojen ilmoittaminen

25 a artiklaHallinnoijien rekisteri ja vertailuarvon käyttöönotto

1.          EAMV perustaa ja pitää yllä julkista rekisteriä, joka sisältää seuraavat tiedot:

a)     edellä 23 ja 23 a artiklan mukaisesti toimiluvan saaneiden tai rekisteröityjen hallinnoijien henkilöllisyys sekä valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen;

b)     EAMV:lle 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti suostumuksensa ilmoittaneiden hallinnoijien henkilöllisyys sekä valvonnasta vastaava kolmannen maan toimivaltainen viranomainen;

c)     edellä 21 a artiklan mukaisesti tunnustettujen hallinnoijien henkilöllisyys sekä valvonnasta vastaava kolmannen maan toimivaltainen viranomainen;

d)     vertailuarvot, jotka on vahvistettu 21 b artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja vahvistuksen antaneiden hallinnoijien henkilöllisyys.

2.          Ennen kuin valvottu yhteisö käyttää indeksiä vertailuarvona unionissa, yhteisön on varmistettava, että kyseisen indeksin tarjoaja mainitaan EAMV:n verkkosivustolla tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan saaneena, rekisteröitynä tai tunnustettuna hallinnoijana.

3 luku

Valvontayhteistyö

26 artiklaTehtävien siirtäminen toimivaltaisten viranomaisten välillä

1.          Toimivaltainen viranomainen voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 28 artiklan mukaisesti siirtää sille tämän asetuksen nojalla kuuluvia tehtäviään toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle saatuaan tältä etukäteen kirjallisen suostumuksen. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EAMV:lle ehdotetuista siirroista 60 päivää ennen siirron voimaantuloa.

2.          Toimivaltainen viranomainen voi siirtää ▌sille tämän asetuksen nojalla kuuluvia tehtäviä EAMV:lle tämän suostumuksella. ▌

3.          EAMV ilmoittaa jäsenvaltioille ehdotetusta siirrosta seitsemän päivän kuluessa. EAMV julkaisee yksityiskohdat sovitusta siirrosta seitsemän päivän kuluessa ilmoituksesta.

26 a artiklaKansallisten toimivaltaisten viranomaisten syyllistyminen unionin oikeuden rikkomiseen

1.          Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut tätä asetusta tai on soveltanut sitä tavalla, joka vaikuttaa unionin oikeuden rikkomiselta, EAMV voi käyttää asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklassa tarkoitettuja valtuuksiaan kyseisessä artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti, ja se voi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi tehdä kyseisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen valvomille vertailuarvojen hallinnoijille ja kyseisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen valvomille vertailuarvon tietolähteille, jos nämä tietolähteet ovat valvottuja yhteisöjä, osoitettuja yksittäisiä päätöksiä.

2.          Jos asianomainen vertailuarvo on kriittinen vertailuarvo, EAMV varmistaa, että toimivaltaisten viranomaisten kollegion kanssa tehdään yhteistyötä 34 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

27 artiklaToiselta jäsenvaltiolta saatujen tietojen ilmaiseminen

1.          Toimivaltainen viranomainen saa luovuttaa toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta saamiaan tietoja ainoastaan,

a)     jos se on saanut kirjallisen suostumuksen kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta ja tiedot luovutetaan ainoastaan sellaisia tarkoituksia varten, jotka tämä toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt; tai

b)     jos niiden ilmaiseminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

28 artikla

Tutkimuksiin liittyvä yhteistyö

1.          Asianomainen toimivaltainen viranomainen voi pyytää toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta apua, joka koskee paikalla tehtäviä tarkastuksia tai tutkimuksia. Pyynnön vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä yhteistyötä siinä määrin kuin se on mahdollista ja asianmukaista.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta EAMV:lle. Jos tutkimuksella tai tarkastuksella on rajatylittäviä vaikutuksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää EAMV:a huolehtimaan paikalla tehtävän tarkastuksen tai tutkimuksen koordinoinnista.

3.          Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön, joka koskee paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen tekemistä, se voi

a)     tehdä itse paikalla suoritettavan tarkastuksen tai tutkimuksen;

b)     antaa pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen osallistua paikalla suoritettavaan tarkastukseen tai tutkimukseen;

c)     sen on nimitettävä tarkastajat tai asiantuntijat avustamaan paikalla suoritettavassa tarkastuksessa tai tutkimuksessa tai tekemään sellaisen.

4 lukuToimivaltaisten viranomaisten tehtävät

29 artiklaToimivaltaiset viranomaiset

1.          Kunkin jäsenvaltion on nimettävä hallinnoijia ja valvottuja tietolähteitä varten asianomainen toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tästä asetuksesta johtuvien tehtävien suorittamisesta, ja ilmoitettava siitä komissiolle ja EAMV:lle.

2.          Jos jäsenvaltio nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen, sen on selvästi yksilöitävä kunkin tehtävät ja nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa komission, EAMV:n ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista.

3.          EAMV julkaisee verkkosivustollaan luettelon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyistä 25 a artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisista toimivaltaisista viranomaisista.

30 artiklaToimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.          Voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä toimivaltaisilla viranomaisilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava vähintään seuraavat valvonta- ja tutkintavaltuudet:

a)     saada tutustua kaikkiin asiaankuuluviin asiakirjoihin tai muihin tietoihin niiden muodosta riippumatta ja saada tai ottaa jäljennös niistä;

b)     vaatia tai pyytää tietoja kaikilta ▌henkilöiltä, ▌jotka ▌osallistuvat vertailuarvon tarjontaan ja tietojen toimittamiseen sitä varten, myös 6 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetuilta palveluntarjoajilta, sekä heidän päämiehiltään, ja tarvittaessa oikeus kutsua tällainen henkilö kuulusteltavaksi tietojen saamiseksi;

c)     hyödykkeiden vertailuarvojen osalta pyytää tarvittaessa vakiomuotoisia tietoja niihin liittyvillä spot-markkinoilla toimivilta tietolähteiltä ja saada raportteja transaktioista ja päästä suoraan välittäjien järjestelmiin;

d)     tehdä tarkastuksia tai tutkimuksia paikalla muissa kohteissa kuin luonnollisten henkilöiden yksityisasunnoissa;

e)     tulla luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tiloihin takavarikoimaan asiakirjoja ja muita tietoja niiden muodosta riippumatta, jos voidaan perustellusti epäillä, että tarkastuksen tai tutkimuksen kohteeseen liittyvillä asiakirjoilla tai tiedoilla voi olla merkitystä näytettäessä tämän asetuksen rikkomisen tapahtuneen. Mikäli kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaiselta tarvitaan ennakkolupa, kansallisen lainsäädännön nojalla, näitä valtuuksia saadaan käyttää vasta kyseisen ennakkoluvan saannin jälkeen;

f)      vaatia valvottujen yhteisöjen hallussa olevia tallenteita puhelinkeskusteluista ja sähköisistä viesteistä tai muita tietoliikennetietoja;

g)     pyytää varojen jäädyttämistä tai takavarikointia tai molempia;

▌

i)      vaatia väliaikaisesti sellaisen käytännön lopettamista, jonka toimivaltainen viranomainen katsoo olevan tämän asetuksen vastainen;

j)      määrätä väliaikainen ammattitoimintakielto;

k)     toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että yleisölle tiedotetaan vertailuarvon tarjonnasta asianmukaisesti, myös vaatimalla vertailuarvon julkaissutta tai sellaista levittänyttä henkilöä julkaisemaan korjaava selvitys aiemmin toimitetuista tiedoista tai vertailuarvon luvuista;

k a)  arvioida vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja vaatia siihen muutoksia.

2.          Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja toimintojaan ja valtuuksiaan sekä niille 31 artiklassa osoitettua toimivaltaa määrätä seuraamuksia kansallisen lainsäädäntökehyksen puitteissa jollain seuraavista tavoista:

a)     suoraan;

b)     yhdessä muiden viranomaisten kanssa tai markkinoilla toimivien yritysten kanssa;

c)     omalla vastuullaan siirtämällä valtuudet tällaisille viranomaisille tai markkinoilla toimiville yrityksille;

d)     saattamalla asian toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

Käyttäessään kyseisiä valtuuksia toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytössään riittävät ja tehokkaat takeet puolustusoikeuden ja perusoikeuksien toteutumisesta.

3.          Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset toimenpiteet on toteutettu sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tehtäviensä hoitamisen edellyttämät valvonta- ja tutkintavaltuudet.

4.          Henkilön ei katsota rikkovan sopimukseen tai lakiin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin perustuvia tietojen ilmaisemista koskevia rajoituksia luovuttaessaan tietoja 2 kohdan mukaisesti.

31 artiklaHallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

1.          Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti varmistettava, tämän kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan mukaisia toimivaltaisten viranomaisten valvontavaltuuksia, että toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus toteuttaa asianmukaiset hallinnolliset toimenpiteet ja määrätä hallinnolliset seuraamukset ainakin tilanteissa, joissa

a)     tämän asetuksen 5, 5 a, 5 b, 5 c, 5 d, 6, 7, 7 a, 7 b, 8, 9, ▌11, 14, 15, 17, ▌19, 23 ja 23 a artiklaa rikotaan; ja

b)     kieltäydytään yhteistyöstä tutkimuksessa tai suostumisesta tutkimukseen tai 30 artiklan soveltamisalaan kuuluvan tarkastuksen tai pyynnön yhteydessä.

2.          Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen yhteydessä jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti myönnettävä toimivaltaisille viranomaisille valtuudet toteuttaa ainakin seuraavat hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset.

a)     määräys, jossa rikkomisesta vastuussa olevaa hallinnoijaa tai valvottua yhteisöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

b)     vaatimus luopua rikkomisen ansiosta saaduista voitoista tai vältetyistä tappioista, jos ne voidaan määrittää,

c)     julkinen varoitus, jossa ilmoitetaan vastuullinen hallinnoija tai valvottu yhteisö ja rikkomisen luonne;

d)     hallinnoijan toimiluvan peruutus tai keskeytys;

e)     tällaisesta rikkomisesta vastuulliseksi katsotulle luonnolliselle henkilölle määrättävä kielto toimia johtotehtävissä hallinnoijissa tai tietolähteissä;

f)      sellaisten hallinnollisten taloudellisten enimmäisseuraamusten määrääminen, jotka ovat vähintään kolme kertaa suuremmat kuin rikkomisella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää; tai

1)     hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset luonnolliselle henkilölle vähintään

i)   5, 5 a, 5 b, 5 c, 5 d, 6, 7, 7 a, 7 b, 8, 9 ja 11 artiklan, 12 a artiklan 2 kohdan, 14, 15, ▌17, 18, 19 ▌ja 23 artiklan rikkomisesta 500 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen rahayksikkö, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä tämän asetuksen voimaantulopäivänä; tai

ii) 7 artiklan 1 kohdan b ▌alakohdan tai 7 artiklan 4 kohdan rikkomisesta 100 000 euroa tai jäsenvaltioissa. joissa euro ei ole virallinen rahayksikkö, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä tämän asetuksen voimaantulopäivänä;

2)     hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset oikeushenkilölle vähintään

i)   5, 5 a, 5 b, 5 c, 5 d, 6, 7, 7 a, 7 b, 8, 9, ▌11, 14, 15, ▌17, 18, 19▌ ja 23 artiklan rikkomisesta joko 1 000 000 euroa tai 10 prosenttia sen ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi määristä on suurempi; jos oikeushenkilö on emoyrityksenä toimiva yritys tai emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava konsolidoitu tilinpäätös direktiivissä 2013/34/ETY määritellyllä tavalla, kyseisellä yhteenlasketulla vuotuisella liikevaihdolla tarkoitetaan pankkien osalta direktiivin 86/635/EY ja vakuutusyritysten osalta direktiivin 91/674/EY mukaisesti yhteenlaskettua vuotuista liikevaihtoa tai vastaavan tyyppistä tuloa perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymässä uusimmassa konsolidoidussa tilinpäätöksessä, tai jos henkilö on yhdistys, 10 prosenttia sen jäsenten kokonaisliikevaihdosta; tai

ii)  7 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan rikkomisesta 250 000 euroa tai 2 prosenttia ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi määristä on suurempi; jos oikeushenkilö on emoyrityksenä toimiva yritys tai emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava konsolidoitu tilinpäätös direktiivissä 2013/34/ETY määritellyllä tavalla, kyseisellä yhteenlasketulla vuotuisella liikevaihdolla tarkoitetaan pankkien osalta direktiivin 86/635/EY ja vakuutusyritysten osalta direktiivin 91/674/EY mukaisesti yhteenlaskettua vuotuista liikevaihtoa tai vastaavan tyyppistä tuloa perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymässä uusimmassa konsolidoidussa tilinpäätöksessä, tai jos henkilö on yhdistys, 10 prosenttia sen jäsenten kokonaisliikevaihdosta.

3.          Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä komissiolle ja EAMV:lle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät vahvista hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä sellaisista rikkomisista, joihin sovelletaan niiden kansallisen lainsäädännön nojalla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Tässä tapauksessa jäsenvaltiot toimittavat komissiolle ja EAMV:lle merkitykselliset rikosoikeudelliset säännökset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

Niiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle viipymättä kaikista kyseisten sääntöjen muutoksista.

4.          Jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita seuraamusvaltuuksia 1 kohdassa mainittujen lisäksi ja säätää mainitussa kohdassa vahvistettuja suuremmista seuraamuksista.

32 artiklaValvonta- ja seuraamusvaltuuksien käyttö

sekä velvoite tehdä yhteistyötä

1.          Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määritettäessä hallinnollisten seuraamusten tyyppiä, tasoa ja oikeasuhteisuutta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat esimerkiksi

a)     rikkomisen vakavuus ja kesto;

a a)  vertailuarvon kriittisyys rahoitusvakauden ja reaalitalouden kannalta;

b)     vastuullisen henkilön vastuun määrä;

c)     ▌vastuullisen oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuullisen luonnollisen henkilön vuositulot;

d)     vastuullisen henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, sikäli kuin ne voidaan määrittää;

e)     vastuullisen henkilön yhteistyön aste toimivaltaisen viranomaisen kanssa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa henkilön luopuminen saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

f)      kyseisen henkilön aiemmat rikkomiset;

g)     toimenpiteet, joita vastuullinen henkilö on toteuttanut rikkomisen jälkeen sen toistumisen estämiseksi.

2.          Harjoittaessaan seuraamusvaltuuksiaan 31 artiklassa määritellyissä olosuhteissa toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että valvonta- ja tutkintavaltuuksilla ja hallinnollisilla seuraamuksilla saavutetaan tässä asetuksessa tarkoitetut tulokset. Niiden on lisäksi sovitettava toimintansa yhteen, jotta vältetään mahdollinen päällekkäisyys sovellettaessa valvonta- ja tutkintavaltuuksia sekä hallinnollisia seuraamuksia ja sakkoja rajatylittävissä tapauksissa.

2 a.       Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet 31 artiklan mukaisesti vahvistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia kyseisessä artiklassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, niiden on varmistettava, että on otettu käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeusviranomaisiin niiden oikeudenkäyttöalueella ja saada yksityiskohtaisia tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista ja menettelyistä, jotka on käynnistetty tämän asetuksen mahdollisista rikkomisista, ja niiden on toimitettava tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle täyttääkseen velvollisuutensa tehdä yhteistyötä keskenään ja EAMV:n kanssa tätä asetusta sovellettaessa.

2 b.       Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja harjoitettava yhteistyötä tutkinta- tai valvontatoiminnassa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös tehdä yhteistyötä toisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen sakkojen perimistä.

33 artiklaPäätösten julkaiseminen

1.          Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava tämän asetuksen rikkomisen perusteella määrättyä hallinnollista seuraamusta tai toimenpidettä koskeva päätös virallisella verkkosivustollaan välittömästi, kun seuraamuksen saaneelle henkilölle on ilmoitettu päätöksestä. Julkaisuun on sisällytettävä vähintään tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä vastuullisten henkilöiden henkilöllisyys. Tämä velvollisuus ei koske päätöksiä, joissa määrätään luonteeltaan tutkinnallisista toimenpiteistä.

2.          Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että oikeushenkilöiden henkilöllisyyden tai luonnollisten henkilöiden henkilötietojen julkaiseminen on kohtuutonta tällaisten tietojen julkaisemisen oikeasuhteisuutta selvittävän tapauskohtaisen arvioinnin perusteella tai jos julkaiseminen vaarantaa rahoitusmarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkimuksen, toimivaltaisten viranomaisten on

a)     joko lykättävä seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen julkaisua, kunnes julkaisemattomuuden syyt raukeavat;

b)     julkaistava päätös seuraamuksen tai toimenpiteen määräämisestä nimettömänä kansallisen lainsäädännön mukaisella tavalla, mikäli nimettömän julkaisemisen avulla varmistetaan kyseisten henkilötietojen tehokas suojelu; mikäli seuraamus tai toimenpide päätetään julkaista nimettömänä, kyseisten tietojen julkaisemista voidaan lykätä kohtuulliseksi ajaksi, jos arvioidaan, että sen kuluessa syyt nimettömään julkaisemiseen raukeavat;

c)     jätettävä päätös seuraamuksen tai toimenpiteen määräämisestä kokonaan julkaisematta, mikäli katsotaan, etteivät a ja b kohdassa määritellyt vaihtoehdot ole riittäviä varmistamaan

1)     sen, ettei rahoitusmarkkinoiden vakaus vaarannu; tai

2)     tällaisten päätösten julkaisemisen oikeasuhteisuuden verrattuna toimenpiteisiin, jotka katsotaan vähäisiksi.

3.          Mikäli päätökseen määrätä seuraamus tai toimenpide haetaan muutosta asianomaisilta oikeus- tai muilta viranomaisilta, toimivaltaisten viranomaisten on lisäksi julkaistava välittömästi virallisella verkkosivustollaan nämä tiedot ja mahdolliset myöhemmät tiedot muutoksenhaun tuloksesta. Lisäksi on julkaistava päätökset aiemman, seuraamuksen tai toimenpiteen määräämistä koskevan päätöksen kumoamisesta.

4.          Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän artiklan mukainen julkaisu säilyy niiden virallisella nettisivustolla vähintään viiden vuoden ajan julkaisemisesta. Julkaisuun sisältyvät henkilötiedot säilytetään toimivaltaisen viranomaisen virallisella verkkosivustolla ainoastaan tarpeellisen ajan kulloinkin sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

4 a.       Jäsenvaltioiden on toimitettava EAMV:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista 31 artiklan mukaisesti määrätyistä seuraamuksista ja toimenpiteistä. Tätä velvollisuutta ei sovelleta luonteeltaan tutkinnallisiin toimenpiteisiin. EAMV julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet 31 artiklan mukaisesti määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia kyseisessä artiklassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, niiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava EAMV:lle vuosittain tunnistamattomiksi muutetut ja yhdistetyt tiedot kaikista suoritetuista rikostutkinnoista ja määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista. EAMV julkaisee määrättyjä rikosseuraamuksia koskevat tiedot vuosikertomuksessa.

34 artiklaToimivaltaisten viranomaisten

kollegio

1.          Toimivaltaisen viranomaisen on perustettava toimivaltaisten viranomaisten kollegio 30 päivän kuluessa vertailuarvon sisällyttämisestä kriittisten vertailuarvojen luetteloon 25 a artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa tarkoitettuja luonteeltaan kansallisia kriittisiä vertailuarvoja.

2.          Kollegioon kuuluvat hallinnoijan toimivaltainen viranomainen, EAMV ja merkittävimpien tietolähteiden toimivaltaiset viranomaiset.

3.          Muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus päästä kollegion jäseneksi, jos kyseisen ▌ vertailuarvon tarjoamisen lakkaaminen aiheuttaisi merkittäviä haittavaikutuksia kyseisten jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen, markkinoiden asianmukaiseen toimintaan, kuluttajiin tai reaalitalouteen.

Jos toimivaltainen viranomainen aikoo ryhtyä kollegion jäseneksi ensimmäisen alakohdan nojalla, sen on lähetettävä hallinnoijan toimivaltaiselle viranomaiselle pyyntö, jossa osoitetaan kyseisen säännöksen edellytysten täyttyminen. Hallinnoijan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on käsiteltävä pyyntö ja ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanotosta, katsooko se kyseisten vaatimusten täyttyvän. Jos se katsoo, etteivät kyseiset vaatimukset täyty, pyynnön esittänyt viranomainen voi saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi 10 kohdan mukaisesti.

4.          EAMV edistää ja seuraa osaltaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 21 artiklan mukaisesti tässä artiklassa tarkoitettujen valvontakollegioiden tehokasta, vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa. Tätä varten EAMV osallistuu tarpeen mukaan ja on katsottava toimivaltaiseksi viranomaiseksi tässä yhteydessä.

5.          EAMV toimii kollegion kokousten puheenjohtajana, sovittaa kollegion toimet yhteen ja varmistaa riittävän tietojenvaihdon kollegion jäsenten välillä.

6.          Hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on laadittava kollegion puitteissa kirjalliset järjestelyt seuraavista:

a)     toimivaltaisten viranomaisten kesken vaihdettavat tiedot;

b)     toimivaltaisten viranomaisten välinen päätöksentekoprosessi;

c)     tilanteet, joissa toimivaltaisten viranomaisten on kuultava toisiaan;

d)     edellä olevan 14 artiklan 5 a kohdan nojalla tarjottava apu 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Jos hallinnoija tarjoaa useampaa kuin yhtä vertailuarvoa, EAMV voi perustaa yhden kollegion kaikille kyseisen hallinnoijan tarjoamille vertailuarvoille.

7.          Jollei 6 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä päästä sopimukseen, kollegion jäsenet EAMV:a lukuun ottamatta voivat saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi. Hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on otettava asianmukaisesti huomioon EAMV:n kirjallisista yhteensovittamisjärjestelyistä mahdollisesti antamat lausunnot ennen järjestelyjen lopullisesta tekstistä päättämistä. Kirjalliset yhteensovittamisjärjestelyt on esitettävä yhdessä asiakirjassa, joka sisältää riittävät perustelut merkittäville poikkeuksille EAMV:n lausunnosta. Hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjalliset yhteensovittamisjärjestelyt kollegion jäsenille ja EAMV:lle.

8.          Ennen 24 artiklassa ja tarvittaessa 14 ja 23 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista hallinnoijan toimivaltaisen viranomaisen on kuultava kollegion jäseniä. Kollegion jäsenten on pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin yhteisymmärrykseen 6 kohdassa tarkoitetuissa kirjallisissa järjestelyissä täsmennetyn aikataulun puitteissa. EAMV perustaa sovittelumekanismin avustamaan yhteiseen kantaan pääsemistä toimivaltaisten viranomaisten kesken, mikäli ilmenee erimielisyyttä.

▌

9.          Jollei kollegion jäsenten kesken päästä yhteisymmärrykseen▌, toimivaltainen viranomainen, joka ei ole EAMV, voi ▌saattaa asian EAMV:n käsiteltäväksi seuraavissa tilanteissa:

a)     toimivaltainen viranomainen ei ole ilmoittanut olennaisia tietoja;

b)     hallinnoijan toimivaltainen viranomainen on 3 kohdan nojalla tehdyn pyynnön perusteella ilmoittanut pyynnön esittäneelle viranomaiselle, etteivät mainitun kohdan vaatimukset täyty, tai se ei ole reagoinut pyyntöön kohtuullisessa ajassa;

c)     toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen 6 kohdassa määritellyistä seikoista;

d)     ▌23 ja 24 ▌artiklan mukaisesti toteutetusta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

▌

Jos asiaa ei ole ratkaistu 20 päivän kuluessa asian saattamisesta EAMV:n käsiteltäväksi, hallinnoijan toimivaltainen viranomainen tekee lopullisen päätöksen ja toimittaa kirjallisesti päätöksensä yksityiskohtaiset perustelut ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja EAMV:lle.

Jos EAMV katsoo, että toimivaltainen viranomainen on toteuttanut 8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä ole unionin lainsäädännön mukaisia, se toimii asetuksen (EU) N:o 1095/2010 17 artiklan mukaisesti.

9 a.       Kollegioon kuuluva toimivaltainen viranomainen, joka ei hyväksy jotakin 13 a tai 14 artiklan mukaisesti toteutettavaa toimenpidettä, voi saattaa asian EAMV:n tarkasteltavaksi. EAMV voi toimia asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT:n 258 artiklan soveltamista.

9 b.       Kaikkien 13 a tai 14 artiklan nojalla toteutettujen toimenpiteiden on oltava voimassa vähintään siihen asti, kun kollegio pääsee yhteisymmärrykseen 8 a ja 9 a kohdan mukaisesti.

35 artiklaYhteistyö EAMV:n kanssa

1.          Toimivaltaisten viranomaisten on tätä asetusta soveltaessaan tehtävä yhteistyötä EAMV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

2.          Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti toimitettava viipymättä EAMV:lle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

2 a.       Suorittaessaan tehtäväänsä asetuksen (EU) N:o 1227/2011 täytäntöönpanossa ja valvonnassa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) tekee muiden asiaankuuluvien valvojien tavoin yhteistyötä EAMV:n kanssa tämän asetuksen soveltamiseksi, sitä kuullaan teknisten sääntelystandardien ja delegoitujen säädösten laadinnassa ja se toimittaa viipymättä kaikki velvollisuuksiensa täyttämiseen tarvittavat tiedot.

3.          EAMV laatii luonnoksen teknisistä täytäntöönpanostandardeista, joissa määritetään menettelyt ja lomakkeet 2 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten.

EAMV toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [XXXX].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

36 artiklaSalassapitovelvollisuus

1.          Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai toimitettuja luottamuksellisia tietoja koskee 2 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

2.          Salassapitovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen tai sellaisten viranomaisten tai markkinoilla toimivien yritysten tai luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön palveluksessa, joille toimivaltainen viranomainen on siirtänyt valtuuksiaan, myös toimivaltaisen viranomaisen kanssa sopimuksen tehneisiin tilintarkastajiin ja asiantuntijoihin.

3.          Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa luovuttaa muulle henkilölle eikä viranomaiselle, jollei laissa toisin säädetä.

4.          Kaikki toimivaltaisten viranomaisten välillä tämän asetuksen mukaisesti vaihdetut tiedot, jotka koskevat liiketoiminta- tai toimintaolosuhteita ja muita taloudellisia tai henkilökohtaisia asioita, on katsottava luottamuksellisiksi ja niihin on sovellettava salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia, paitsi jos toimivaltainen viranomainen ilmoittaa tietoja toimittaessaan, että tällaiset tiedot saa antaa, tai jos niiden antaminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten.

VII OSASTODELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET

37 artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1.          Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.          Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 2 kohdassa ▌ja 23 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.          Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa ▌ja 23 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.          Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.          Edellä 3 artiklan 2 kohdan ▌ja 23 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

38 artiklaKomiteamenettely

1.          Komissiota avustaa Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.          Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ottaen huomioon mainitun asetuksen 8 artiklan säännökset.

VIII OSASTOSiirtymä- ja loppusäännökset

39 artiklaSiirtymäsäännökset

1.          Vertailuarvoa [tämän asetuksen voimaantulopäivänä] tarjoavan hallinnoijan on haettava 23 tai 23 a artiklan mukaista toimilupaa tai rekisteröintiä [12 kuukauden kuluessa soveltamisen alkamispäivästä].

1 a.       Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on päätettävä, mitkä rekisteröidyistä vertailuarvoista luokitellaan ”kriittisiksi”. Näille vertailuarvoille myönnetään toimilupa 23 artiklan säännösten mukaisesti.

2.          Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimilupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen jättänyt luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi jatkaa nykyisen vertailuarvon tarjoamista, jota valvotut yhteisöt voivat käyttää, jollei toimilupaa evätä tai siihen saakka, kun toimilupa evätään.

3.          Jollei nykyinen vertailuarvo täytä tämän asetuksen vaatimuksia ja jos vertailuarvon muuttaminen tämän asetuksen vaatimukset täyttäväksi johtaisi ylivoimaiseen esteeseen, estäisi vertailuarvoon viittaavaan rahoitussopimuksen tai rahoitusvälineen ehtojen soveltamisen tai muutoin rikkoisi niitä, vertailuarvoa tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön sijaintijäsenvaltion asianomainen toimivaltainen viranomainen voi sallia vertailuarvon käytön jatkamisen nykyisissä rahoitussopimuksissa ja rahoitusvälineissä, kunnes toimivaltainen viranomainen katsoo sen käytön lopettamisen tai sen korvaamisen toisella vertailuarvolla olevan mahdollista ilman että siitä aiheutuu haittaa sopimuksen kummallekaan osapuolelle.

3 a.       Olemassa olevaan vertailuarvoon, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia, ei saa viitata uusissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa [tämän asetuksen voimaantulon] jälkeen.

3 b.       Poiketen siitä, mitä 3 a kohdassa säädetään, uusissa rahoitusvälineissä saa viitata olemassa olevaan vertailuarvoon, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia, yhden vuoden ajan [tämän asetuksen voimaantulopäivän] jälkeen edellyttäen, että tämä rahoitusväline on tarpeen suojaustarkoituksessa, jotta kyseiseen vertailuarvoon viittaavan olemassa olevan rahoitusvälineen riskiä voidaan hallita.

4.          Jollei komissio ole tehnyt 20 artiklan 2 tai 2 a kohdassa tarkoitettua vastaavuuspäätöstä, unionin valvotut yhteisöt käyttävät kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamaa vertailuarvoa vain, jos kyseistä vertailuarvoa käytetään viitteenä olemassa olevissa rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa tämän asetuksen voimaantulohetkellä tai jos sitä käytetään uusissa rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa kolmen vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

39 a artiklaEsitteiden ja avaintietoasiakirjojen päivittämisen määräaika

Edellä oleva 19 artiklan 2 kohta ei vaikuta nykyisiin esitteisiin, jotka on hyväksytty direktiivin 2003/71/EY mukaisesti ennen [tämän asetuksen voimaantuloa]. Ennen [tämän asetuksen voimaantuloa] direktiivin 2009/65/EY nojalla hyväksytyt esitteet ja perustana olevat asiakirjat on päivitettävä heti kun se on mahdollista ja joka tapauksessa viimeistään [[kahdentoista] kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta].

40 artiklaUudelleentarkastelu

1.        Komissio arvioi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2018 tätä asetusta ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle erityisesti seuraavista:

a)     13 artiklassa tarkoitetun kriittisen vertailuarvon ja 14 artiklassa tarkoitetun pakollisen osallistumisjärjestelyn toimivuudesta ja tehokkuudesta sekä 3 artiklassa tarkoitetusta kriittisen vertailuarvon määritelmästä; ja

b)     VI osastossa tarkoitetun valvontajärjestelmän ja 34 artiklassa tarkoitettujen kollegioiden tehokkuudesta sekä sen asianmukaisuudesta, että unionin toimielin valvoo tiettyjä vertailuarvoja.

▌

1 a.       Komissio tarkastelee erityisesti hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen hyödykkeiden vertailuarvoihin sovellettavien kansainvälisten periaatteiden ja vertailuarvojen tarjontaan kolmansissa maissa sovellettavien oikeuskehysten ja valvontakäytäntöjen kehitystä ja laati siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja joka neljäs vuosi sen jälkeen. Kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

41 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 6 kuukauden kuluttua niiden delegoitujen säädösten [voimaantulosta], jotka komissio on antanut tämän asetuksen nojalla.

Sen 13 artiklan 1 kohtaa sekä 14 ja 34 artiklaa sovelletaan kuitenkin [kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta] alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                   Neuvoston puolesta

Puhemies                                                      Puheenjohtaja

▌

(1) EUVL C 113, 15.4.2014, s. 1. (2) EUVL C 177, 11.6.2014, s. 42. (3) * Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla; poistot symbolilla ▌.               [ xxx] (4)               EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1. (5)               EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64. (6)               EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32. (7)              EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1. (8)             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1). (9)               EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. (10)             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. (11)             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1227/2011 energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1). (12)             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338). (14)             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55). (15)             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 9, 14.8.2009, s. 112). (16)            Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1). (17)            Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1348/2014, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014, tietojen ilmoittamisesta energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan 2 ja 6 kohdan täytäntöönpanemiseksi (EUVL L 363, 18.12.2014, s. 121). (18)            Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32). (19)             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1). (20)             EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32. (21)             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1). (22)             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66). (23)            Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/ЕU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34). (24)             Komission asetus (EY) N:o 1287/2006, annettu 10 päivänä elokuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen kirjaamista koskevien sijoituspalveluyritysten velvoitteiden, liiketoimista ilmoittamisen, markkinoiden avoimuuden, rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamisen sekä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta (EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1). (25)            Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84). (26)             1.8.2014, ESMA/2014/937.

Esimerkit LIBOR-viitekoron ja valuuttojen vertailuarvojen manipuloinnista sekä muiden indeksien väitetty manipulointi ovat tuoneet esiin vertailuarvojen merkityksen ja haavoittuvuuden. Vastauksena näitä koskeviin paljastuksiin EU:ssa muutettiin markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä sen selventämiseksi, että vertailuarvojen manipulointi on laitonta, ja tällaisen toiminnan saattamiseksi rikoslainsäädännön piiriin.

Kattava lähestymistapa vertailuarvojen manipulointia koskevaan sääntelyyn ylittää kuitenkin sen, että toiminta pelkästään todetaan laittomaksi. On tarkasteltava myös laajalti käytettyjen vertailuarvojen manipulointiin liittyviä makrotason vakauteen kohdistuvia riskejä. Jos rajallista määrää hyvin laajoja vertailuarvoja käytetään suuressa mittakaavassa jatkuvasti silloinkin, kun niiden haavoittuvuudet ja puutteet ovat tiedossa tai sellaisia epäillään, tämä korostaa joidenkin vertailuarvojen suurta merkitystä rahoitusmarkkinoiden, hyödykemarkkinoiden ja muiden markkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja vakaudelle sekä taloudelle laajemmin. Systeemiset näkökohdat edellyttävät lisää lainsäädäntötoimia ainakin laajemmin käytettyjen vertailuarvojen osalta, hallintojärjestelyjen parantamista sekä eturistiriitojen ja muiden heikkouksien vähentämistä.

Uudessa lainsäädännössä on kuitenkin otettava huomioon, että hyvin suuri määrä yrityksiä sekä kotitalouksia, sijoittajia ja rahoituslaitoksia luottaa päivittäin kaikkialta EU:sta ja sen ulkopuolelta saataviin vertailuarvoihin tehokkaita liiketoimia, kaupankäyntiä, sijoituksia, riskin suojaamista sekä luotonantoa ja luotonottoa varten. Markkinoiden ja laajemman talouden vakauden ja tehokkuuden huomioon ottaen lainsäädäntötoimissa olisi myös vältettävä mahdollisimman paljon unionissa tarjottujen ja käytettyjen vertailuarvojen määrän ja moninaisuuden rajoittamista. Tarvitaan todellakin vertailuarvojen entistä laajempaa saatavuutta joidenkin laajojen vertailuarvojen systeemisen merkityksen vähentämiseksi ja jotta käyttäjät voivat vaatia tehokasta markkinakuria ja estää vertailuarvojen manipuloinnin.

Tästä voidaan johtaa kolme tavoitetta. Ensinnäkin on vahvistettava erityisesti laajasti käytettyjen ja systeemisesti merkittävien vertailuarvojen hallinnointijärjestelmiä ja standardeja ja vähennettävä niiden haavoittuvuutta manipuloinnille ja väärinkäytölle. Toiseksi on lisättävä avoimuutta saattamalla lisää tietoja kaikkien vertailuarvojen käyttäjien saataville, jotta nämä voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Kolmanneksi on pidettävä yllä hyvin moninaisten vertailuarvojen tarjontaa ja saatavuutta soveltamalla hallinnointivaatimuksia oikeasuhteisesti. Tämä käsittää tasavertaisten toimintaedellytysten tarjoamisen kaikille, niin EU:ssa kuin kolmansissa maissa sijaitseville hallinnoijille.

Soveltamisala

Koska kaikentyyppiset vertailuarvot voivat olla ja niiden on todettu olevan manipuloinnille haavoittuvia, asetuksen soveltamisalan on oltava periaatteessa laaja. On kuitenkin tunnustettava, että joissain tapauksissa indeksejä ei pidä katsoa vertailuarvoiksi. Tämä koskee keskusvastapuolien tuottamia sisäisiä viitehintoja tai vertailuarvoja, jotka muodostetaan käyttäen toista indeksiä tai indeksien yhdistelmää lisäämättä uutta syöttötietoa.

Kriittisyyden määrittäminen

On ratkaisevan tärkeää määrittää systeemisesti merkittävät, kriittiset vertailuarvot, jotta voidaan toimia oikeasuhteisesti. Vertailuarvojen kriittisyyden määrittämiseen tarvitaan kaksivaiheista lähestymistapaa. Ensinnäkin hyvin suuren viitearvon vertailuarvot (yli 500 miljardia euroa asianmukaisen ajanjakson aikana) olisi katsottava kriittisiksi. Tällainen tiukka määrällinen kynnysarvo ei kuitenkaan yksin sovellu nopeasti kehittyville markkinoille, joilla myös pienemmän viitearvon vertailuarvot voivat aiheuttaa makrotason vakauteen kohdistuvia riskejä. Tämän vuoksi toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava harkintavaltaa muiden vertailuarvojen sisällyttämisessä kriittisten vertailuarvojen luokkaan sellaisten perusteiden pohjalta, joilla voidaan arvioida vertailuarvon systeemistä riskiä. Näin toimittaessa on tärkeää soveltaa samoja perusteita kaikkialla unionissa. Jos vertailuarvoihin siis liittyy vastuita monissa jäsenvaltioissa, lopullinen päätös niiden kriittisyydestä on tehtävä EU:n tasolla. Puhtaasti kansallisten kriittisten vertailuarvojen osalta päätöksenteko voi tapahtua jäsenvaltioissa.

Oikeasuhteisuus ja avoimuus

Kriittisten vertailuarvojen osalta on asianmukaista asettaa sitovia hallinnointivaatimuksia IOSCOn laatimien kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja niiden perusteella. Näissä vaatimuksissa on sovellettava oikeasuhteista lähestymistapaa ja otettava huomioon, että erityyppiset vertailuarvot käsittävät eri markkina- ja taloustilanteita tai niissä käytetään erilaisia syöttötietoja.

Muiden kuin kriittisten vertailuarvojen osalta olisi painotettava avoimuuden lisäämistä käyttäjien ja loppukäyttäjien (kuluttajat) kannalta. Tämä voidaan toteuttaa edellyttämällä, että tällaisten vertailuarvojen hallinnoijat julkaisevat vertailuarvoselvityksen. Lisäksi hallinnoijien olisi annettava saataville vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka tarkistaa riippumaton auditoija ja jossa kuvataan, missä määrin hallinnoija noudattaa muita hallinnointivaatimuksia. Liiallisten sitovien vaatimusten asettaminen ei-kriittisille indekseille saattaisi johtaa tarpeettomiin ja merkittäviin kustannuksiin. Tällaiset kustannukset voivat vähentää merkittävästi vertailuarvojen tarjontaa, ja kun ne siirrettäisiin loppukäyttäjille, rajoittaa tarjontaa eurooppalaisille yrityksille ja kotitalouksille sekä lisätä rasitetta aikana, jolloin kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisen olisi oltava ensisijainen tavoitteemme.

Tässä yhteydessä tarvitaan myös säänneltyihin tietoihin perustuvia räätälöityjä järjestelyjä vertailuarvoja ja hyödykkeiden vertailuarvoja varten valvomattomien tietolähteiden perusteella. Näiden järjestelyjen on oltava asianomaisten kansainvälisten standardien mukaisia.

Kolmannet maat

Vertailuarvojen suuren määrän saatavuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää rahoitusjärjestelmän ja reaalitalouden tehokkaan toiminnan jatkumiselle, ja siihen on sisällyttävä toimivien säännösten laatiminen kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijille. Tällä hetkellä yksikään EU:n ulkopuolinen lainkäyttöalue ei ole ottanut käyttöön kattavaa lainsäädäntökehystä, eikä merkittävää kehitystä ole havaittavissa lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi lainsäädännön vastaavuuteen perustuva kolmansia maita koskeva järjestely ei todennäköisesti toimisi tällä hetkellä, mutta voi olla mahdollinen tulevaisuudessa. Samalla on taattava tasavertaiset toimintaedellytykset EU:ssa toimiville hallinnoijille. Tarvitaan siis lisävälineitä varmistamaan, että EU:n käyttäjillä on edelleen saatavilla kolmansien maiden vertailuarvoja. Tämän vuoksi olisi sallittava (tietyille hallinnoijille suunnatut tai tiettyjä vertailuarvoja koskevat) osittaiset vastaavuuspäätökset sekä yksittäisten kolmansien maiden hallinnoijien tunnustaminen ainakin siihen saakka, kunnes voidaan tehdä kokonaisia oikeudenkäyttöalueita koskevia vastaavuuspäätöksiä.

LYHYET PERUSTELUT

Indeksit vaikuttavat suoraan tai välillisesti valtaosaan unionin kansalaisista. Indeksien käyttö vaikuttaa kaikkiin rahoitusvälineisiin: johdannaisiin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin sekä fyysisiin ja hyödykemarkkinoihin. Hyödykemarkkinoilla on kuluneiden 10 vuoden aikana tapahtunut hyödykkeisiin perustuvien indeksirahastojen volyymien valtava kasvu.

Erilaiset palveluntarjoajat julkisista laitoksista erityisiin riippumattomiin vertailuarvojen tuottajiin tuottavat nykyään monenlaisia vertailuarvoja eri menetelmillä.

Monista indekseistä ja vertailuarvoista on tullut tosiasiallisia julkisia hyödykkeitä. Niiden yhteiskunnalliset hyödyt olisi maksimoitava samalla kun niiden mahdollisesta vilpillisestä tuottamisesta ja manipuloinnista aiheutuvaa haittaa reaalitaloudelle ja koko yhteiskunnalle olisi valvottava mahdollisimman tarkasti. Väärinkäytöksillä olisi oltava rikosoikeudellisia ja taloudellisia seuraamuksia.

Sääntelyssä on nykyisin selviä puutteita, sillä valvontaviranomaiset valvovat rahoitusvälineitä, mutta eivät niiden indeksien tuottamista ja ohjausta, jotka määrittävät rahoitusvälineiden riskiprofiilin, tuoton ja taloudellisen arvon. Olisi pikaisesti otettava käyttöön indeksejä koskeva asianmukainen sääntely, sillä indeksien käyttö on välttämätöntä investointistrategioiden suunnittelussa ja referenssinä rahoitusvälineille.

Vaikka komission ehdotuksella pyritään säätelemään kaikkien vertailuarvoina käytettävien indeksien tuottamista ja käyttöä, ITRE-valiokunnan oikeudellinen lausunto keskittyy pääasiassa hyödykkeiden hinta-arvioihin, joita tekevät hyödykkeiden hintaraportteja laativat toimistot ja fyysiset energiamarkkinat. Energian tukkumarkkinoiden eheydestä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1227/2011 sisältyy tiettyjä tukkukaupan energiatuotteissa käytettävien vertailuarvojen manipuloinnin kieltäviä säännöksiä. Nämä säännökset eivät kuitenkaan käsittele vertailuarvojen tuottamisprosessissa esiintyviä monenlaisia haavoittuvuuksia.

Hinta-arviointimallit vaihtelevat huomattavasti. Joihinkin sisältyy tosiasiallisia ilmoitettuja transaktioita kun taas toisissa luotetaan ilmoittajiin, jotka arvioivat osto- ja myyntitarjouksia ja tietoja kaupoista, joita esittävät kauppiaat, joille saattaa olla etua markkinoiden ohjaamisesta niin, että sitä voidaan manipuloida.

Väitteet hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen yrityksistä manipuloida hyödykehinta-arvioita ovat toimivaltaisten viranomaisten tutkittavina, ja kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO) on tarkistanut tällaisten toimistojen laatimia arvioita öljyn hinnasta. Tämä manipulointi voi olla vaaraksi paitsi sijoittajalle, myös loppukäyttäjälle tai lopulliselle kuluttajalle, koska se määrää hinnan, jonka taloudet maksavat kaasusta tai muusta energiahuollosta.

Hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen arvioimia vertailuarvohintoja käytetään viitehintoina transaktioissa useilla fyysisillä markkinoilla, erityisesti öljymarkkinoilla, pörsseissä, selvitysyhteisöissä ja pörssin ulkopuolisissa (OTC) hyödykejohdannaissopimuksissa, mikä tekee näistä hinnoista merkityksellisiä kyseisten markkinoiden ja selvitysyhteisöjen toiminnassa.

Hinta-arvioiden käytöllä ja myös vertailuhinnoilla hyödykejohdannaismarkkinoilla on valtava vaikutus useisiin seikkoihin, kuten hyödykejohdannaissopimusten laatimisen riittävyyteen, hinnanmuodostuksen tarkkuuteen ja eheyteen hyödykejohdannaissopimuksissa, joissa viitataan potentiaalisesti puutteelliseen hinta-arvioon, fyysisten johdannaisten hinnoitteluun vaikuttavien useiden tekijöiden seurattavuuteen, mukaan lukien hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen arviointimenetelmät ja -prosessit, ja fyysisten johdannaissopimusten manipulointiherkkyyteen.

Vertailuarvojen eheys on ratkaisevan tärkeää useiden rahoitusvälineiden, kuten koronvaihtosopimusten, hinnoittelulle sekä kaupallisille ja ei-kaupallisille sopimuksille, kuten kiinnityksille. Jos vertailuarvoa manipuloidaan, siitä aiheutuu merkittäviä tappioita osalle sijoittajista, jotka omistavat rahoitusvälineitä, joiden arvo määritellään vertailuarvon perusteella. Lähettämällä harhaanjohtavia merkkejä vertailuarvoon vaikuttavien markkinoiden tilasta voidaan vääristää reaalitaloutta. Vertailuarvot ovat alttiita manipuloinnille, jos vertailuarvoprosessiin liittyy eturistiriitoja ja siinä käytetään harkintavaltaa eikä näitä ole saatettu riittävän päätöksenteon, ohjauksen ja valvonnan piiriin.

Vaikka hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten soveltamisesta indeksien manipulointiin säädetään jo markkinoiden manipulointia koskevassa direktiivissä ja asetuksessa, nyt on tarpeen säännellä ja estää indeksien tuottamiseen ja käyttöön liittyviä manipulointiriskejä. Sijoittajien ja kuluttajien suojelemiseksi on tarpeen, että vertailuarvot ovat selkeitä, luotettavia ja tarkoitukseensa soveltuvia ja että niihin sovelletaan asianmukaista ohjauksen valvontaa. Näiden seikkojen valossa suhtaudumme myönteisesti lainsäädäntöaloitteeseen ja haluaisimme korostaa, että tässä ehdotuksessa olisi noudatettava IOSCO-periaatteita.

Kun otetaan huomioon indeksien levinneisyys ja vaikutus rahoitusjärjestelmäämme ja myös fyysisiin energiamarkkinoihin, nykyinen itsesääntelytilanne on osoittautunut tehottomaksi. Vertailuarvojen tekemisellä säännellyksi toiminnaksi on suuri merkitys luottamuksen palauttamisen ja neutraaliuden/riippumattomuuden toteutumisen kannalta, koska vältetään ja ehkäistään eturistiriitoja, avoimuuden edistämisen kannalta, koska velvoitetaan esittämään kaikki tiedot ja menetelmät yleisölle ja valvojille, sen kannalta, että voidaan turvata indeksien asianmukainen käyttö rahoitusvälineissä ja sopimuksissa loppukäyttäjien suojelemiseksi, ja sen kannalta, että voidaan noudattaa tarkasti yhdenmukaisia menetelmiä ja varmistaa indeksien määrittelyssä käytettävien tietojen laatu.

Edellä esitettyjen seikkojen johdosta tällä ehdotuksella olisi voitava

•   minimoida arviointiprosessin herkkyyttä tekijöille, jotka voivat heikentää hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen arviointien luotettavuutta fyysisten markkina-arvojen osoittimina tai lisätä hyödykejohdannaissopimusten alttiutta manipuloinnille tai hintojen vääristymiselle,

•   auttaa markkinaviranomaista päättämään, kuvaako hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen arvioima hinta, johon hyödykejohdannaissopimuksen ehdoissa viitataan, tarkasti transaktioita fyysisillä markkinoilla, joita arviolla pyritään mittaamaan, ovatko tiedot riittäviä kuvaamaan fyysisiä markkinoita ja ovatko kyseiset tiedot vilpittömiä,

•   auttaa markkinaviranomaista tunnistamaan ja estämää manipulointi tai muu väärinkäyttö ja tarvittaessa toteuttamaan niitä koskevia täytäntöönpanotoimia.

Hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen tekemien arviointien luotettavuuden edistämiseksi ja kyseisten toimistojen pakottamiseksi noudattamaan tässä asetuksessa esitettyjä sääntöjä ja menetelmiä, tuemme voimakkaasti sitä, että markkinaviranomaisten olisi kiellettävä kaupankäynti sellaisilla hyödykejohdannaissopimuksilla, joissa viitataan hyödykkeiden hintaraportteja laativien toimistojen arvioimaan hintaan, ellei kyseinen arviointi ole EU:n lainsäädännön mukainen, tai mikäli on kyse kolmannesta maasta, öljyn hintaraportteja laativille toimistoille laadittujen IOSCO-periaatteiden mukainen.

Katsomme myös, että indeksien tuottamisen eheys edellyttää, että vahvistetaan rajat tietolähteiltä indeksien ja vertailuarvojen hallinnoijalle virtaavan tiedon vapaaehtoisuudelle. Siksi katsomme, että olisi laajennettava sellaisten vertailuarvojen soveltamisalaa, jotka voidaan kattaa pakollisilla syöttötiedoilla.

Vaikka muutokset menetelmiin ovat tarpeen vertailuarvojen laadun varmistamiseksi, ne saattavat häiritä niitä käyttävien markkinatoimijoiden toimintaa. Siksi lopuksi ehdotamme, että otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön menetelmien muuttamisen jälkeisiä siirtymäjaksoja, joiden aikana vertailuarvot lasketaan sekä aiemmalla että uudella menetelmällä.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale Komission teksti Tarkistus (8) Tämän asetuksen soveltamisalan olisi oltava mahdollisimman laaja, jotta se tarjoaisi ennalta ehkäisevän sääntelykehyksen. Vertailuarvojen tuottamiseen sisältyy niiden määritysvaiheessa harkintavaltaa ja tuottamiseen voi kohdistua tietyntyyppisiä eturistiriitoja, mistä syystä on olemassa tilaisuus ja kannustimia manipuloida kyseisiä vertailuarvoja. Nämä riskitekijät ovat yhteisiä kaikille vertailuarvoille, joten niille kaikille olisi asetettava asianmukaiset päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa koskevat vaatimukset. Koska vertailuarvon haavoittuvuus ja merkitys vaihtelevat ajan mittaan, soveltamisalan rajoittamisella koskemaan tällä hetkellä merkittäviä tai haavoittuvia indeksejä ei voitaisi puuttua riskeihin, joita mikä tahansa vertailuarvo voi vastaisuudessa aiheuttaa. Vertailuarvot, joiden käyttö ei ole yleistä tällä hetkellä, saattavat olla yleisessä käytössä tulevaisuudessa, joten niiden tapauksessa jopa vähäisellä manipuloinnilla voi olla huomattava vaikutus. (8) Tämän asetuksen soveltamisalan olisi oltava mahdollisimman laaja, jotta se tarjoaisi ennalta ehkäisevän sääntelykehyksen. Vertailuarvojen tuottamiseen sisältyy niiden määritysvaiheessa harkintavaltaa ja tuottamiseen voi kohdistua tietyntyyppisiä eturistiriitoja, mistä syystä on olemassa tilaisuus ja kannustimia manipuloida kyseisiä vertailuarvoja. Nämä riskitekijät ovat yhteisiä kaikille vertailuarvoille, mutta niiden ilmeneminen määräytyy käytettyjen syöttötietojen mukaan. Vertailuarvoille olisi voitava asettaa päätöksentekoa, ohjausta ja valvontaa koskevat vaatimukset, mutta suhteellisuus tulee kuitenkin säilyttää. Koska vertailuarvon haavoittuvuus ja merkitys vaihtelevat ajan mittaan, soveltamisalan rajoittamisella koskemaan tällä hetkellä merkittäviä tai haavoittuvia indeksejä ei voitaisi puuttua riskeihin, joita mikä tahansa vertailuarvo voi vastaisuudessa aiheuttaa. Vertailuarvot, joiden käyttö ei ole yleistä tällä hetkellä, saattavat olla yleisessä käytössä tulevaisuudessa, joten niiden tapauksessa jopa vähäisellä manipuloinnilla voi olla huomattava vaikutus. Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale Komission teksti Tarkistus (9) Tämän asetuksen soveltamisalan keskeisenä määräävänä tekijänä olisi oltava se, määrittääkö vertailuarvon tulosarvo rahoitusvälineen ja rahoitussopimuksen arvoa tai mittaako se sijoitusrahaston tuottoa. Tämän vuoksi soveltamisala ei saisi riippua syöttötietojen luonteesta. Taloudellisista syöttötiedoista lasketut vertailuarvot, kuten osakkeiden hinnat, ja muut kuin taloudelliset luvut tai arvot, kuten säähän liittyvät parametrit, olisi näin ollen sisällytettävä soveltamisalaan. Kehyksen olisi katettava näille riskeille altistuvat vertailuarvot mutta myös säänneltävä oikeasuhteisesti eri vertailuarvoihin sisältyviä riskejä. Tämän asetuksen olisi siten katettava kaikki säännellyillä markkinapaikoilla noteerattujen tai vaihdettavien rahoitusvälineiden hinnoittelussa käytettävät vertailuarvot. (9) Tämän asetuksen soveltamisalan keskeisenä määräävänä tekijänä olisi oltava se, voidaanko rahoitusvälineen ja rahoitussopimuksen arvoa määrittävän tai sijoitusrahaston tuottoa mittaavan vertailuarvon tulosarvoa manipuloida. Tämän vuoksi soveltamisalan tulisi riippua syöttötietojen luonteesta. Kehyksen olisi katettava näille riskeille altistuvat vertailuarvot mutta myös säänneltävä oikeasuhteisesti eri vertailuarvoihin sisältyviä riskejä. Tämän asetuksen olisi siten katettava kaikki rahoitusvälineiden hinnoittelussa käytettävät vertailuarvot. Hyödykkeitä koskevissa vertailuarvoissa tulisi kuitenkin ottaa huomioon IOSCOn (kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö) 5. lokakuuta 2012 julkaistut periaatteet ”Principles for Oil Price Reporting Agencies” sekä touko- tai kesäkuussa 2014 julkaistava periaatteiden tarkistettu versio. Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) Komission teksti Tarkistus   (9 a) Fyysisillä hyödykkeillä on yksilöllisiä ominaispiirteitä, jotka on otettava huomioon hyödykkeitä koskevien vertailuarvojen eheyden heikentämisen välttämiseksi ja hyödykemarkkinoiden nykyisen avoimuuden takaamiseksi. Tämän asetuksen liite III perustuu siten IOSCOn, Kansainvälisen energiajärjestön ja Kansainvälisen energiafoorumin hyödykkeiden vertailuarvoille laatimiin periaatteisiin, joita on tarkoitus soveltaa erityisesti kaikkiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin hyödykkeiden vertailuarvoihin. Perustelu Fyysisillä hyödykkeillä on yksilöllisiä ominaispiirteitä, jotka on otettava huomioon niitä koskevassa sääntelyssä. Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale Komission teksti Tarkistus (29) Erityyppisillä vertailuarvoilla ja eri toimialojen vertailuarvoilla on erilaiset ominaispiirteet, haavoittuvuudet ja riskit. Tämän asetuksen säännöksiä on tarkennettava edelleen yksittäisiä vertailuarvojen toimialoja ja tyyppejä varten. Pankkien välisen korkokannan vertailuarvoilla on tärkeä tehtävä rahapolitiikan levittämisessä, joten on tarpeen määritellä, miten kyseisiä säännöksiä sovelletaan näihin vertailuarvoihin tässä asetuksessa. Hyödykkeiden vertailuarvoja käytetään laajalti, ja niillä on toimialakohtaisia ominaispiirteitä, joten on tarpeen määritellä, miten kyseisiä säännöksiä sovelletaan näihin vertailuarvoihin tässä asetuksessa. (29) Erityyppisillä vertailuarvoilla ja eri toimialojen vertailuarvoilla on erilaiset ominaispiirteet, haavoittuvuudet ja riskit. Tämän asetuksen säännöksiä on tarkennettava edelleen yksittäisiä vertailuarvojen toimialoja ja tyyppejä varten. Pankkien välisen korkokannan vertailuarvoilla on tärkeä tehtävä rahapolitiikan levittämisessä, joten on tarpeen määritellä, miten kyseisiä säännöksiä sovelletaan näihin vertailuarvoihin tässä asetuksessa. Hyödykkeiden vertailuarvoja käytetään laajalti, ja niillä on toimialakohtaisia ominaispiirteitä, joten on tarpeen määritellä, voidaanko nämä vertailuarvot poistaa tämän asetuksen säännöksistä ja miten se tapahtuisi. Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 a kappale (uusi) Komission teksti Tarkistus   (37 a) Tapauksissa, joissa tämä asetus kattaa tai mahdollisesti kattaa energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1227/2011/EU soveltamisalaan kuuluvat valvotut yhteisöt ja markkinat, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) on kuultava energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER), jotta ACER:n asiantuntemusta voidaan hyödyntää energiamarkkinoilla ja lieventää kaksinkertaista sääntelyä. Perustelu ACER on Euroopan energia-alan sääntelyviranomainen, joten EAMV:n olisi kuultava sitä, kun tämä asetus vaikuttaa Euroopan energiamarkkinoihin. Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 kappale Komission teksti Tarkistus (41) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä 'SEUT-sopimus' ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietosuojaa, oikeutta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauteen, elinkeinovapautta, oikeutta suojella omistusoikeutta, oikeutta kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeutta puolustukseen. Tämän vuoksi tätä asetusta olisi tulkittava ja sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. (41) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä 'SEUT-sopimus' ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, henkilötietosuojaa, oikeutta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauteen, elinkeinovapautta, oikeutta suojella omistusoikeutta, oikeutta kuluttajansuojaan, oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeutta puolustukseen. Tämän vuoksi tätä asetusta olisi tulkittava ja sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Tätä asetusta olisi näin ollen tulkittava ja sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti. Erityisesti silloin, kun tässä asetuksessa viitataan lehdistönvapautta ja ilmaisunvapautta muissa tiedotusvälineissä koskeviin sääntöihin sekä toimituksellisia ammatteja koskeviin sääntöihin tai käytännesääntöihin, olisi kiinnitettävä huomiota näihin vapauksiin, sillä ne on turvattu unionissa ja jäsenvaltioissa, sellaisina kuin ne on tunnustettu perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja muissa asiaa koskevissa määräyksissä. Perustelu Lehdistöä koskeva poikkeus markkinoiden väärinkäyttöä koskevan asetuksen poikkeuksen mukaisesti. Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Tätä asetusta sovelletaan vertailuarvojen tarjontaan, vertailuarvojen syöttötietojen toimittamiseen ja vertailuarvojen käyttöön unionissa. 1. Tätä asetusta sovelletaan vertailuarvojen tarjontaan unionissa, tiettyjen vertailuarvojen syöttötietojen toimittamiseen ja tiettyjen vertailuarvojen käyttöön unionissa. Sen on tarkoitus kattaa IOSCO-periaatteet ja sitä sovelletaan oikeassa suhteessa tiettyjen vertailuarvojen, niiden hallinnoijien ja vertailuarvojen määritysprosessin laajuuteen ja niiden aiheuttamiin riskeihin tietolähteiden lukumäärä ja tyypit mukaan lukien. Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   b a) keskusvastapuolien tuottamiin viitehintoihin tai suoritushintoihin; Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   b b) tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 20 alakohdan mukaisiin hyödykkeiden vertailuarvoihin, jotka ovat 5. lokakuuta 2012 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Oil Price Reporting Agencies” tai 17. heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Financial Benchmarks” mukaisia, siihen asti että EAMV arvioi touko- tai kesäkuussa 2014 julkaistavien tarkistettujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Oil Price Reporting Agencies” ja tämän asetuksen liitteen III perusteella, voidaanko hyödykkeiden vertailuarvot sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan ja miten se tapahtuisi, vai olisiko oma sääntely asianmukainen ja tarpeen. Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Komission teksti Tarkistus 2) ’vertailuarvolla’ mitä tahansa indeksiä, johon viitaten rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo määritetään, tai indeksiä, jota käytetään mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa; 2) ’vertailuarvolla’ mitä tahansa indeksiä, johon viitaten rahoitusvälineen tai rahoitussopimuksen nojalla maksettava määrä tai rahoitusvälineen arvo määritetään, tai indeksiä, jota käytetään mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa; tämä ei koske viitehintoja ja suoritushintoja, jotka ovat peräisin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdan mukaisilta keskusvastapuolilta, eivätkä tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 13 alakohdan mukaisia rahoitusvälineitä; Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta Komission teksti Tarkistus 5) ’vertailuarvon käyttäjällä’ henkilöä, joka laskee liikkeeseen tai omistaa rahoitusvälineen tai on osallisena rahoitussopimuksessa, jossa viitataan vertailuarvoon; 5) ’vertailuarvon käyttäjällä’ henkilöä, jolla on aktiivinen positio rahoitusvälineessä, jossa viitataan vertailuarvoon, tai joka laskee liikkeeseen rahoitusvälineen, jossa viitataan vertailuarvoon; Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 7 alakohta Komission teksti Tarkistus 7) ’tietolähteellä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa syöttötietoja; 7) ’tietolähteellä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa syöttötietoja, joita ei voida pitää 3 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan mukaisina säänneltyinä tietoina; Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 11 alakohta Komission teksti Tarkistus 11) ’säännellyillä tiedoilla’ syöttötietoja, jotka on toimitettu suoraan [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 25 alakohdassa määritellystä markkinapaikasta tai [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määritellystä hyväksytystä julkaisujärjestelystä tai [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määritellystä ilmoitusjärjestelystä kaupan jälkeisiä tietoja koskevien velvoittavien vaatimusten mukaisesti tai direktiivin 2009/72/EY19 37 artiklan 1 alakohdan j alakohdassa tarkoitetusta sähköpörssistä tai direktiivin 2009/73/EY20 41 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetusta maakaasupörssistä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1031/2010 26 artiklassa tai 30 artiklassa tarkoitetusta huutokauppapaikasta; 11) ’säännellyillä tiedoilla’ syöttötietoja, jotka on toimitettu suoraan [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 25 alakohdassa määritellystä markkinapaikasta tai [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määritellystä hyväksytystä julkaisujärjestelystä tai muusta Euroopan unionin ulkopuolisesta säännellystä markkinapaikasta tai [rahoitusmarkkina-asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määritellystä ilmoitusjärjestelystä kaupan jälkeisiä tietoja koskevien velvoittavien vaatimusten mukaisesti tai direktiivin 2009/72/EY19 37 artiklan 1 alakohdan j alakohdassa tarkoitetusta sähköpörssistä tai direktiivin 2009/73/EY20 41 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetusta maakaasupörssistä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1031/2010 26 artiklassa tai 30 artiklassa tarkoitetusta huutokauppapaikasta; tiedot voivat olla transaktiotietoja ja poikkeustapauksissa myös osto- ja myyntitarjouksia; __________________ __________________ 20 EUVL L 9, 14.8.2009, s. 112. 20 EUVL L 9, 14.8.2009, s. 112. Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 14 alakohta – f a alakohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   f a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä markkinaosapuolia; Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 20 alakohta Komission teksti Tarkistus (20) ’hyödykkeiden vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu perustana oleva omaisuuserä on komission asetuksen (EY) N:o 1287/200627 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hyödyke tai hyödykkeet; [rahoitusvälinemarkkinadirektiivin] liitteessä I olevan C jakson 11 kohdassa määriteltyjä päästöoikeuksia ei katsota tässä asetuksessa hyödykkeiksi; 20. ’hyödykkeiden vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu perustana oleva omaisuuserä on komission asetuksen (EY) N:o 1287/200627 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyödyke tai hyödykkeet; [rahoitusvälinemarkkinadirektiivin] liitteessä I olevan C jakson 11 kohdassa määriteltyjä päästöoikeuksia ei katsota tässä asetuksessa hyödykkeiksi; __________________ __________________ 27 EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1. 27 EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1. Perustelu Korjataan komission ehdotuksessa oleva virheellinen viittaus asetukseen (EY) N:o 1287/2006. Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 21 alakohta Komission teksti Tarkistus (21) ’kriittisellä vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jonka tietolähteiden enemmistö on valvottuja yhteisöjä ja jota käytetään viitteenä nimellisarvoltaan vähintään 500 miljardin euron arvoisissa rahoitusvälineissä; 21. ’kriittisellä vertailuarvolla’ vertailuarvoa, joka ei täytä 21 a alakohdan (uusi) objektiivisen vertailuarvon perusteita ja jota käytetään viitteenä nimellisarvoltaan vähintään 500 miljardin euron arvoisissa rahoitusvälineissä; Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – 21 a alakohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   21 a) ’objektiivisella vertailuarvolla’ vertailuarvoa, jossa käytetään pelkästään säänneltyjä syöttötietoja ja tiukasti sääntöihin perustuvaa metodologiaa; Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) hallinnoijalla on oltava selkeät päätöksenteko- ja ohjausjärjestelyt, joihin sisältyvät selvä organisaatiorakenne, jossa on määritelty yksityiskohtaisesti, avoimesti ja kattavasti tehtävät ja vastuualueet kaikille vertailuarvon tarjontaan osallistuville toimijoille. Poistetaan. Hallinnoijan on varmistettava kaikin tarvittavin toimenpitein, ettei mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita vaikuta vertailuarvon tarjontaan ja että vertailuarvon prosessissa mahdollisesti tarvittavaa harkintavaltaa tai päättelyä käytetään riippumattomasti ja rehdisti (”Päätöksenteko, ohjaus ja valvonta sekä eturistiriidat”);   Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – b alakohta Komission teksti Tarkistus b) hallinnoijan on perustettava valvontatoimi, joka kattaa kaikki vertailuarvojen tarjonnan näkökohdat (”Valvonta”); Poistetaan. Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta Komission teksti Tarkistus c) hallinnoijalla on oltava valvontakehys, jolla varmistetaan, että vertailuarvo tarjotaan ja sitä levitetään tämän asetuksen mukaisesti (”Kontrollit”); Poistetaan. Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – d alakohta Komission teksti Tarkistus d) hallinnoijalla on oltava vastuuvelvollisuuskehys, joka kattaa tietojen säilyttämisen, auditoinnin ja arvioinnin, ja valitusprosessi, joka antaa todisteita tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta (”Vastuuvelvollisuus”). Poistetaan. Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus Hallinnoijaa koskevat seuraavat päätöksentekoon ja ohjaukseen liittyvät vaatimukset: Tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia sovelletaan seuraavien ehdot täyttävien vertailuarvojen luokkien hallinnoijiin:   a) kriittisten vertailuarvojen hallinnoijat;   b) EAMV:n ACER:n tiiviin kuulemisen jälkeen määrittelemien ja päivittämien laajasti käytettyjen hyödykkeiden vertailuarvojen hallinnoijat;   c) tärkeimpien vertailuarvojen hallinnoijat;   d) EAMV:n määrittelemien ja päivittämien yksinomaisesti lisensoitujen vertailuarvojen hallinnoijat;   e) IBOR:n, yliyön indeksinvaihtosopimusten, yliyön indeksiluokitusten tai muiden sellaisten vertailuarvojen hallinnoijat, joiden toimivaltainen viranomainen katsoo voivan korvata kyseiset vertailuarvot tai joihin niitä voidaan verrata ja joita käytetään laajasti;   f) sellaisen vertailuarvon hallinnoijat, jolla on suhteellisen vähän luovuttajia ja jonka toimivaltainen viranomainen katsoo alttiiksi manipuloinnille;   g) vertailuarvot, joita toimivaltainen viranomainen on tutkinut ja joiden on todettu perustellun lausunnon nojalla edellyttävän valvontaa haavoittuvuudesta johtuen;   h) sellaisten vertailuarvojen huomattavat määrät, joilla toimivaltainen viranomainen tai EAMV katsoo olevan yhteisesti merkittävä vaikutus sisämarkkinoilla;   i) sellaisten vertailuarvojen hallinnoijat, joita käytetään standardina mittaamaan kyseisten omaisuuserien tai omaisuuserien luokan tai ryhmän tuottoa, joka ei ole kolmannen osapuolen riippumattoman hallinnoijan tuottama, mikäli toimivaltainen viranomainen katsoo, että siihen liittyy huomattavia eturistiriitoja.   EAMV laatii toimivaltaisille viranomaisille suuntaviivoja, jotka koskevat kriteerien soveltamista b –i kohdassa sekä laatii teknisiä sääntelynormeja olosuhteista, joissa a–i kohdassa esitettyjä vaatimuksia voidaan soveltaa asteittain, niistä voidaan luopua tai tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta oikeasuhteisuuteen liittyvistä syistä taikka valvontaa koskevien vaatimuksien tai olemassa olevien päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyjen päällekkäisyyden vuoksi. Niissä esitetään myös luettelot sellaisista elimistä, joihin poikkeuksia sovelletaan, sekä määritetään vastaavat päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontajärjestelyt.   Näitä suuntaviivoja ja teknisiä sääntelystandardeja laatiessaan EAMV ottaa huomioon:   i) tavallisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ), kolmansien maiden keskuspankeille, jäsenvaltioiden kansallisille tilastoviranomaisille ja kolmansien maiden kansallisille tilastoviranomaisille myönnetyt vapautukset;   ii) annetaanko säännellyille markkinoille tai, ACER:n tiiviin kuulemisen jälkeen, energiamarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun asetuksen nojalla säädeltäville yhteisöille kokonainen tai osittainen vapautus;   iii) pitäisikö liitteessä III määriteltyjen säännösten olla tämän asetuksen ainoa hintaraportteja laativiin toimistoihin sovellettava osa;   iv) milloin soveltamisen olisi oltava suhteellista, mukaan lukien asetuksen soveltamisen asteittainen käyttöönotto;   v) miten sääntelykehys toimii vuorovaikutuksessa kolmansien maiden ja kansainvälisen kaupan kanssa. Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta Komission teksti Tarkistus b) Hallinnoijan on hankittava syöttötiedot luotettavalta ja tilastollisesti edustavalta lautakunnalta tai tietolähteen otoksesta sen varmistamiseksi, että tulokseksi saatava vertailuarvo on luotettava ja edustaa tilastollisesti sitä markkinoiden tai talouden todellista tilannetta, jota vertailuindeksin on tarkoitus mitata (”Tilastollisesti edustavat tietolähteet”). b) Hallinnoijan on hankittava syöttötiedot luotettavalta ja tilastollisesti edustavalta lautakunnalta tai tietolähteen otoksesta sen varmistamiseksi, että tulokseksi saatava vertailuarvo on luotettava ja edustaa tilastollisesti sitä markkinoiden tai talouden todellista tilannetta, jota vertailuindeksin on tarkoitus mitata (”Tilastollisesti edustavat tietolähteet”). Mikäli kyseessä ovat transaktiopohjaiset vertailuarvot, hallinnoija saa tiedot kootussa ja nimettömässä muodossa kauppatietorekistereistä ja sääntelyviranomaisilta rahoitusmarkkinadirektiivin 2004/39/EY, energiamarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetun direktiivin (EU) 1227/2011 ja Euroopan markkinarakenneasetuksen (EU) 648/2012 mukaisesti. Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Hallinnoijan on varmistettava, että käytössä on riittävät järjestelmät ja tehokas valvonta, joilla varmistetaan syöttötietojen eheys 2 kohdan soveltamiseksi. 1. Edellä 5 artiklassa tarkoitettujen vertailuarvojen hallinnoijien on varmistettava, että käytössä on riittävät järjestelmät ja tehokas valvonta, jotka on suunniteltu varmistamaan syöttötietojen eheys 2 kohdan soveltamiseksi. Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Hallinnoijan on otettava käyttöön jokaista vertailuarvoa varten käytännesäännöt, joissa määritellään selvästi hallinnoijan ja tietolähteiden vastuualueet ja velvollisuudet suhteessa vertailuarvon tarjontaan ja joihin sisältyy toimitettavien syöttötietojen selvä kuvaus ja ainakin yksi liitteessä I olevassa D jaksossa määritellyistä seikoista. 1. Hallinnoijan on otettava tietolähteiden kanssa yhteistyössä käyttöön jokaista vertailuarvoa varten käytännesäännöt, joissa määritellään selvästi hallinnoijan ja tietolähteiden vastuualueet ja velvollisuudet suhteessa vertailuarvon tarjontaan ja joihin sisältyy toimitettavien syöttötietojen selvä kuvaus ja ainakin yksi liitteessä I olevassa D jaksossa määritellyistä seikoista. Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta Komission teksti Tarkistus 2. Hallinnoijan ja tietolähteiden on allekirjoitettava käytännesäännöt, jotka ovat kaikkia sopimuspuolia sitovat. 2. Hallinnoijan ja tietolähteiden on allekirjoitettava käytännesäännöt, jotka ovat kaikkia sopimuspuolia sitovat, kunhan hallinnoijat ja markkinoita riittävästi edustava määrä tietolähteitä ovat päässeet niistä sopimukseen. Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta Komission teksti Tarkistus Komissio ottaa huomioon vertailuarvojen ja tietolähteiden erilaiset ominaispiirteet muun muassa syöttötietojen ja menetelmien erojen, syöttötietojen manipulointiriskien ja vertailuarvoihin liittyvien valvontakäytäntöjen kansainvälisen lähentymisen osalta. Komissio ottaa huomioon vertailuarvojen ja tietolähteiden erilaiset ominaispiirteet muun muassa syöttötietojen ja menetelmien erojen, tietolähteiden vapaaehtoisuuden, syöttötietojen manipulointiriskien ja vertailuarvoihin liittyvien valvontakäytäntöjen kansainvälisen lähentymisen sekä tämän asetuksen oikeasuhteisuuden osalta.   EAMV laatii ACER:n tiiviin kuulemisen jälkeen suuntaviivoja, jotka koskevat oikeudellisesti sitovien käytännesääntöjen sovellettavuutta, erityisesti ottaen huomioon sääntelemättömät yhteisöt ja hintaraportteja laativat toimistot EU:ssa. Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) Valvotun tietolähteen on varmistettava, ettei mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita vaikuta syöttötietojen tarjontaan ja että mahdollisesti tarvittavaa harkintavaltaa käytetään riippumattomasti ja rehdisti merkityksellisten tietojen pohjalta käytännesääntöjen mukaisesti (”Eturistiriidat”). a) Valvotun tietolähteen on varmistettava, ettei mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita vaikuta syöttötietojen tarjontaan ja että mahdollisesti tarvittavaa harkintavaltaa käytetään tarvittaessa riippumattomasti ja rehdisti merkityksellisten tietojen pohjalta käytännesääntöjen mukaisesti (”Eturistiriidat”). Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – b alakohta Komission teksti Tarkistus b) Valvotulla tietolähteellä on oltava valvontakehys, jolla varmistetaan syöttötietojen eheys, tarkkuus ja luotettavuus ja se, että syöttötiedot tarjotaan tämän asetuksen säännösten ja käytännesääntöjen mukaisesti (”Riittävä valvonta”). b) Valvotulla tietolähteellä on oltava valvontakehys, jolla varmistetaan tarvittaessa syöttötietojen eheys, tarkkuus ja luotettavuus ja se, että syöttötiedot tarjotaan tämän asetuksen säännösten ja käytännesääntöjen mukaisesti (”Riittävä valvonta”). Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta Komission teksti Tarkistus 2. Edellä II osastossa säädettyjen vaatimusten lisäksi hyödykkeiden vertailuarvoihin sovelletaan liitteessä III määriteltyjä erityisvaatimuksia. Poistetaan. Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta – johdantokappale Komission teksti Tarkistus 3. Siirretään komissiolle valta antaa 39 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarkennetaan tai mukautetaan markkinoiden, teknisen kehityksen ja kansainvälisen kehityksen perusteella seuraavia liitteiden II ja III seikkoja: 3. Siirretään komissiolle valta antaa 39 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tarkennetaan tai mukautetaan markkinoiden, teknisen kehityksen ja kansainvälisen kehityksen perusteella seuraavia liitteen II seikkoja: Perustelu Koska hyödykkeillä on yksilöllisiä piirteitä, niitä olisi säänneltävä liitteen III puitteissa. Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta – j alakohta Komission teksti Tarkistus j) vertailuarvon kehityksen perusteet ja menettelyt (liitteessä III oleva 1 a kohta); Poistetaan. Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta – k alakohta Komission teksti Tarkistus k) menetelmään ja menetelmäkuvaukseen sisällytettävät seikat (liitteessä III olevat 1 ja 2 kohta); Poistetaan. Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 kohta – l alakohta Komission teksti Tarkistus l) hallinnoijan vaatimukset, jotka koskevat vertailuarvon laskennan laatua ja eheyttä sekä kuhunkin laskelmaan liitettävän kuvauksen sisältöä (liitteessä III olevat 5 ja 6 kohta). Poistetaan. Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 15 a artikla (uusi) Komission teksti Tarkistus   15 a artikla   Tietojen ilmaiseminen tai levittäminen tiedotusvälineissä   Jos tietoja ilmaistaan tai levitetään ja jos suosituksia annetaan tai levitetään journalistisiin tarkoituksiin, tällaista tiedon ilmaisemista tai levittämistä arvioitaessa on otettava huomioon ilmaisunvapautta sekä tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta koskevat säännöt samoin kuin toimittajan ammattia koskevat säännöt, paitsi jos   a) kyseiset henkilöt tai heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt saavat suoraan tai välillisesti hyötyä tai voittoa kyseisten tietojen ilmaisemisesta tai levittämisestä; tai   b) kyseisten tietojen ilmaisemisella tai levittämisellä pyritään johtamaan markkinoita harhaan rahoitusvälineiden tarjonnan, kysynnän tai hinnan suhteen. Perustelu Tarkistuksessa säädetään lehdistöä koskevasta poikkeuksesta markkinoiden avoimuuden takaamiseksi. Artikla on otettu markkinoiden väärinkäyttöä koskevasta asetuksesta. Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Hallinnoijan on julkaistava vertailuarvon määrittämiseen käytetyt syöttötiedot välittömästi julkaisun jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa julkaisulla olisi vakavia haitallisia seurauksia tietolähteille tai jotka vaikuttaisivat kielteisesti vertailuarvon luotettavuuteen tai eheyteen. Näissä tapauksissa julkaisua voidaan lykätä ajaksi, joka vähentää merkitsevästi kyseisiä seurauksia. Syöttötietoihin sisältyviä henkilötietoja ei julkaista. 1. Hallinnoijan on julkaistava indeksien laatimiseen käytettävä metodologia ja muiden kuin objektiivisten vertailuarvojen osalta lisäksi vertailuarvon käytetyt syöttötiedot välittömästi julkaisun jälkeen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa i) julkaisulla olisi vakavia haitallisia seurauksia tietolähteille tai jotka ii) vaikuttaisivat kielteisesti vertailuarvon luotettavuuteen tai eheyteen tai joissa iii) syöttötiedot vastaavat 3 artiklan 1 kohdan 11 alakohdan mukaisia säänneltyjä tietoja. Hallinnoijan ei tarvitse julkaista tietoja silloin, kun tietojen eheyttä ja luottamuksellisuutta ei voida varmistaa. Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 18 artikla Komission teksti Tarkistus 18 artikla Poistetaan. Soveltuvuuden arvioiminen   1. Jos valvottu yhteisö aikoo tehdä rahoitussopimuksen kuluttajan kanssa, valvotun yhteisön on ensiksi hankittava tarvittavat tiedot kuluttajan tietämyksestä ja kokemuksesta vertailuarvosta, tämän taloudellisesta tilanteesta ja tavoitteista rahoitussopimuksen suhteen sekä 15 artiklan mukaisesti julkaistu vertailuarvoselvitys, ja arvioitava, soveltuuko viittaaminen kyseiseen vertailuarvoon rahoitussopimuksessa kuluttajalle.   2. Jos valvottu yhteisö katsoo 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, ettei vertailuarvo sovellu kuluttajalle, valvotun yhteisön on varoitettava kuluttajaa kirjallisesti ja perustellen.   Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus Valvottu yhteisö saa käyttää vertailuarvoa unionissa viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa tai mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa, jos sen on tarjonnut 23 artiklan mukaisesti toimiluvan saanut hallinnoija tai 21 artiklan mukaisesti rekisteröitynyt kolmannessa maassa sijaitseva hallinnoija. Valvottu yhteisö saa käyttää vertailuarvoa unionissa viitteenä rahoitusvälineessä tai rahoitussopimuksessa tai mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa, mutta muiden kuin objektiivisten vertailuarvojen on oltava 22 artiklan mukaisesti toimilupavaatimuksen alaisen hallinnoijan tarjoamia.   Valvottu yritys saa käyttää myös kolmannessa maassa sijaitsevan rekisteröityneen hallinnoijan objektiivisia vertailuarvoja, kunhan hallinnoija ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että vertailuarvot ovat 17. heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Financial Benchmarks” mukaisia. Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – johdantokappale Komission teksti Tarkistus 1. Valvotut yhteisöt saavat käyttää kolmanteen maahan sijoittautuneen hallinnoijan tarjoamia vertailuarvoja unionissa edellyttäen, että seuraavia ehtoja noudatetaan: 1. Valvotut yhteisöt saavat käyttää kolmanteen maahan sijoittautuneen hallinnoijan tarjoamia vertailuarvoja unionissa, elleivät ne kuulu analogisesti 5 artiklan 1 kohdassa esitettyjen ehdot täyttävien vertailuarvojen luokkaan. Analogisesti ehdot täyttävien vertailuarvojen luokkaan kuuluvia vertailuarvoja voidaan käyttää edellyttäen, että kyseisen kolmannen maan oikeuskehys, valvontakäytäntö tai tuottajan tai hallinnoijan säännöt ovat rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO-periaatteiden tai muiden myöhemmin sovittujen kansainvälisten vertailuarvoja koskevien standardien mukaisia.   Valvotun yhteisön on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen ja EAMV:lle käyttämänsä nykyiset tai tulevat vertailuarvot ja perusteet, joiden mukaan se osoittaa noudattavansa IOSCO-periaatteita tai kansainvälisiä vertailuarvoja koskevia standardeja.   Kolmannen maan vertailuarvojen hallinnoijat voivat toimittaa todisteet IOSCO-periaatteiden noudattamisesta suoraan EAMV:lle, minkä jälkeen valvotut yhteisöt voivat käyttää niitä viitteenä.   EAMV pitää rekisteriä kolmansista maista ja vertailuarvojen tarjoajista, joiden se katsoo olevan luotettavia kansainvälisten standardien noudattamisen osalta ilman lisänäyttöä. EAMV pitää tätä luetteloa ajan tasalla käyttämällä omia tietojaan ja ottaen huomioon valvottujen yhteisöjen toimittamat tai kolmannen maan hallinnoijilta, kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta tai ACER:ltä saadut todisteet. Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä kolmannen maan vertailuarvon käytöstä valvotussa elimessä, jonka rajatylittävä käyttö on laaja-alaista, EAMV voi toteuttaa sitovan sovittelun.   Kuusi kuukautta ennen tämän asetuksen voimaantuloa EAMV laatii raportin IOSCO-periaatteiden täytäntöönpanosta.   Tämän kohdan mukainen menettely tarkistetaan viiden vuoden kuluttua kansainvälisen sääntelyn lähentymisen perusteella ja erityisesti tarkistetaan, jatketaanko sen soveltamisaikaa. Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) komissio on hyväksynyt 2 kohdan mukaisen vastaavuuspäätöksen, jossa tunnustetaan tämän kolmannen maan oikeudellisen kehyksen ja valvontakehyksen vastaavan tämän asetuksen vaatimuksia; Poistetaan. Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – c alakohta Komission teksti Tarkistus c) hallinnoija on ilmoittanut EAMV:lle suostumuksensa siihen, että valvotut yhteisöt saavat käyttää sen nykyisiä tai tulevia vertailuarvoja unionissa, toimittanut luettelon vertailuarvoista, joita saadaan käyttää unionissa, ja ilmoittanut toimivaltaisen viranomaisen, joka on vastuussa sen valvonnasta kolmannessa maassa; Poistetaan. Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – d alakohta Komission teksti Tarkistus d) hallinnoija on asianmukaisesti rekisteröity 21 artiklan mukaisesti; ja Poistetaan. Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – e alakohta Komission teksti Tarkistus e) tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteistyöjärjestelyt ovat käytössä. Poistetaan. Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt hallinnoijat täyttävät oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka vastaavat tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia, erityisesti ottaen huomioon se, varmistetaanko kolmannen maan oikeuskehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien, 17 päivänä heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden noudattaminen; ja a) kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt hallinnoijat täyttävät oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka vastaavat tästä asetuksesta johtuvia vaatimuksia, erityisesti ottaen huomioon se, varmistetaanko kolmannen maan oikeuskehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien, 17 päivänä heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden, öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevien, 5. lokakuuta 2012 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ja hyödykejohdannaismarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa koskevien, 15. syyskuuta 2011 julkaistujen IOSCO- periaatteiden noudattaminen, kun kyse on öljyn tai hyödykkeiden vertailuarvoista; ja Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Hallinnoijan on haettava toimilupaa tarjota vertailuarvoja, jos se tarjoaa indeksejä, joita käytetään tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi viittauksina rahoitusvälineissä tai -sopimuksissa tai mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa. 1. Hallinnoijan on haettava toimilupaa tarjota vertailuarvoja, jos se tarjoaa muita kuin objektiivisia tai objektiivisia vertailuarvoja, jotka eivät ole 17. heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden mukaisia ja joita käytetään viittauksina rahoitusvälineissä tai ‑sopimuksissa tai joita käytetään tai joita on tarkoitus käyttää mittaamaan sijoitusrahaston tuottoa.   Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Hallinnoijan on toimitettava toimilupahakemus hallinnoijan sijaintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 1. Hallinnoijan, jota koskee 22 artiklan 1 kohdan mukainen toimilupavaatimus, on toimitettava toimilupahakemus hallinnoijan sijaintijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – 2 alakohta Komission teksti Tarkistus Käyttäessään kyseisiä valtuuksia toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytössään riittävät ja tehokkaat takeet puolustusoikeuden ja perusoikeuksien toteutumisesta. Käyttäessään kyseisiä valtuuksia toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytössään riittävät ja tehokkaat takeet puolustusoikeuden, luottamuksellisuuden ja perusoikeuksien toteutumisesta. Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 2 a kohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   2 a. Suorittaessaan tehtäväänsä asetuksen (EY) N:o 1227/2011 täytäntöönpanossa ja valvonnassa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto tekee yhteistyötä EAMV:n kanssa tämän asetuksen mukaisesti ja toimittaa viipymättä kaikki velvollisuuksiensa täyttämiseen tarvittavat tiedot. Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 2 kohta Komission teksti Tarkistus 2. Siirretään 3 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen. 2. Siirretään 3 artiklan 2 kohdassa, 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa, 16 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen.   Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 a kohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   1 a. EAMV arvioi 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta 5. lokakuuta 2012 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Oil Price Reporting Agencies” touko- tai kesäkuussa 2014 julkaistavan tarkistetun version ja EAMV:lle suuntaa-antavan tämän asetuksen liitteen III mukaisesti, voidaanko 3 artiklan 1 kohdan 20 alakohdan mukaiset hyödykkeiden vertailuarvot sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan ja miten se tapahtuisi, vai olisiko oma sääntely asianmukainen ja tarpeen. EAMV toimittaa arvioinnin tuloksen parlamentille ja komissiolle. Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 1 b kohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   1 b. Tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa mainitut edellytykset koskevat vertailuarvoja, jotka kolmanteen maahan sijoittautunut hallinnoija tarjoaa, vasta 36 kuukauden siirtymäajan kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, mikäli vertailuarvot täyttävät tämän asetuksen voimaantullessa 17. heinäkuuta 2013 julkaistut IOSCO-periaatteet ”Principles for Financial Benchmarks”. Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 39 artikla – 4 kohta Komission teksti Tarkistus 4. Hallinnoijan sijaintijäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on sallittava vertailuarvon käyttö niin kauan kuin vertailuarvon viitteenä sisältävien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvo on enintään 5 prosenttia kyseiseen vertailuarvon tämän asetuksen voimaantulohetkellä viitteenä sisältäneiden rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvosta. Tällaiseen olemassa olevaan vertailuarvoon ei saa viitata rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. 4. Hallinnoijan sijaintijäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on sallittava vertailuarvon käyttö niin kauan kuin vertailuarvon viitteenä tämän asetuksen voimaantulohetkellä sisältävät rahoitusvälineet ja rahoitussopimukset ovat voimassa. Tällaiseen olemassa olevaan vertailuarvoon ei saa viitata uusissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.   EAMV laatii c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ACER:n tiiviin kuulemisen jälkeen luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään   a) tiedot, jotka hallinnoijan on annettava toimilupahakemuksessa osoittaakseen, että sopimuksen mitätöityminen, ylivoimainen este tai rikkominen on todennäköistä;   b) olosuhteet, joissa rahoitussopimuksen mitätöitymisen, ylivoimaisen esteen ja ehtojen rikkomisen katsotaan tapahtuneen tämän asetuksen mukaisesti;   c) kalibroidut ja oikeasuhtaiset siirtymämenettelyt kriittisten ja toimialakohtaisten vertailuarvojen osalta erityisesti korkokantaa ja hyödykkeitä varten.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, missä on mahdollisuus kolmen kuukauden jatkoon [Omnibus 2 -asetuksen mukaisesti]. Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 1 a kohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   Komissio arvioi kesäkuuhun 2014 mennessä, onko tämä asetus hyödykkeiden vertailuarvojoen osalta yhdenmukainen huhtikuussa 2014 julkaistavan öljyn hintaraportteja laativia toimistoja koskevien IOSCO-periaatteiden loppuraportin kanssa, ja esittää Euroopan parlamentille suosituksensa ja ehdotuksensa, jotka kattavat kansainväliset sopimukset, jos se katsotaan asianmukaiseksi. Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – I osa – 1 kohta Komission teksti Tarkistus 1. Vertailuarvon tarjonnan on oltava operatiivisesti ja toiminnallisesti erillään sellaisesta hallinnoijien liiketoiminnasta, joka voi aiheuttaa tosiasiallisen tai mahdollisen eturistiriidan. Jollei näitä ristiriitoja pystytä hallitsemaan, vertailuarvon toimijan on keskeytettävä kaikki toiminnot tai suhteet, jotka aiheuttavat ristiriitoja, tai keskeytettävä vertailuarvon tuottaminen. 1. Vertailuarvon tarjontaa valvova oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ei saa olla samalla operatiivisesti tai toiminnallisesti vertailuarvon käyttäjä. Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – I osa – 8 kohta – b alakohta Komission teksti Tarkistus b) kaupankäyntitoiminnon ja raportointitoimen henkilöstö on erotettu fyysisesti toisistaan; Poistetaan. Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – II osa – 10 kohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) jos tietolähteet tai käyttäjät omistavat hallinnoijan tai pitävät siinä määräysvaltaa, erillinen neuvosto tai lautakunta, jonka kokoonpanon avulla varmistetaan, että se on riippumaton ja eturistiriidaton. Jos tietolähteet omistavat hallinnoijan tai pitävät siinä määräysvaltaa, tietolähteet eivät saa muodostaa lautakunnan enemmistöä. Jos käyttäjät omistavat hallinnoijan tai pitävät siinä määräysvaltaa, käyttäjät eivät saa muodostaa lautakunnan enemmistöä; a) jos muita kuin transaktiotietoja olevien syöttötietojen tietolähteet omistavat hallinnoijan tai pitävät siinä määräysvaltaa, erillinen neuvosto tai lautakunta, jonka kokoonpanon avulla varmistetaan, että se on riippumaton ja eturistiriidaton; Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – II osa – 10 kohta – b alakohta Komission teksti Tarkistus b) jos tietolähteet tai käyttäjät eivät omista hallinnoijaa eivätkä pidä siinä määräysvaltaa, sisäinen neuvosto tai lautakunta. Sisäisen valvontaneuvoston tai -lautakunnan jäsenenä olevat valvontatoimihenkilöt eivät saa osallistua minkään valvomansa vertailuarvon tarjontaan; b) jos muita kuin transaktiotietoja olevien syöttötietojen tietolähteet eivät omista hallinnoijaa eivätkä pidä siinä määräysvaltaa, sisäinen neuvosto tai lautakunta. Sisäisen valvontaneuvoston tai -lautakunnan jäsenenä olevien valvontatoimihenkilöjen enemmistö ei saa osallistua minkään valvomansa vertailuarvon tarjontaan; Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – II osa – 10 kohta – c alakohta Komission teksti Tarkistus c) jos hallinnoija kykenee osoittamaan, että vertailuarvon luonteen, mittakaavan ja tarjonnan monimutkaisuuden ja vertailuarvon riskin ja vaikutuksen vuoksi a ja b alakohdan vaatimukset eivät ole oikeasuhtaisia, valvontatointa voi harjoittaa valvontatoimihenkilö. Valvontatoimihenkilö ei saa osallistua minkään valvomansa vertailuarvon tarjontaan. c) jos hallinnoija kykenee osoittamaan, että vertailuarvon luonteen, mittakaavan ja tarjonnan monimutkaisuuden ja vertailuarvon riskin ja vaikutuksen vuoksi a ja b alakohdan vaatimukset eivät ole oikeasuhtaisia, valvontatointa voi harjoittaa valvontatoimihenkilö. Näin on erityisesti objektiivisten vertailuarvojen tapauksessa, jolloin hallinnoijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, että vertailuarvot ovat 17. heinäkuuta 2013 julkaistujen IOSCO-periaatteiden ”Principles for Financial Benchmarks” mukaisia. Valvontatoimihenkilö ei saa osallistua minkään valvomansa vertailuarvon tarjontaan. Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi Liite I – A jakso – IV osa – 16 kohta Komission teksti Tarkistus 16. Kriittisten vertailuarvojen yhteydessä hallinnoijan on nimitettävä riippumaton ulkoinen auditoija arvioimaan sitä ja raportoimaan siitä, millä tavoin hallinnoija noudattaa vertailuarvon menetelmiä ja tätä asetusta, jos hallinnoijan vertailuarvotoiminnan laajuus ja monimutkaisuus aiheuttaa merkittävän riskin rahoitusvakaudelle. 16. Tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 21 alakohdan mukaisten kriittisten vertailuarvojen ja muiden kuin objektiivisten vertailuarvojen yhteydessä hallinnoijan on nimitettävä riippumaton ulkoinen auditoija arvioimaan sitä ja raportoimaan siitä, millä tavoin hallinnoija noudattaa vertailuarvon menetelmiä ja tätä asetusta, jos hallinnoijan vertailuarvotoiminnan laajuus ja monimutkaisuus aiheuttaa merkittävän riskin rahoitusvakaudelle. Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi Liite I – B jakso – 1 kohta – f a alakohta (uusi) Komission teksti Tarkistus   f a) hallinnoijan on ilmoitettava asianomais(t)en vertailuarvo(je)n tietolähteille välittömästi ulkoistamisesta. Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi Liite I – C jakso – II osa – 2 kohta – a alakohta Komission teksti Tarkistus a) otettava huomioon sellaiset tekijät kuin markkinoiden koko ja normaali likviditeetti, kaupankäynnin tarkasteltavuus ja markkinatoimijoiden positiot, markkinoiden keskittyminen, markkinoiden dynamiikka ja yksittäisen otoksen riittävyys kuvaamaan tilastollisesti sitä todellista taloustilannetta, jota vertailuarvon on tarkoitus mitata; a) otettava huomioon sellaiset tekijät kuin markkinoiden koko ja normaali likviditeetti, markkinoiden kehitystaso, kaupankäynnin tarkasteltavuus ja markkinatoimijoiden positiot, markkinoiden keskittyminen, markkinoiden dynamiikka ja yksittäisen otoksen riittävyys kuvaamaan tilastollisesti sitä todellista taloustilannetta, jota vertailuarvon on tarkoitus mitata; Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1 kohta Komission teksti Tarkistus Tätä liitettä sovelletaan ”hyödykkeiden vertailuarvoihin”, joilla tarkoitetaan vertailuarvoa, jonka 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu perustana oleva omaisuuserä on komission asetuksen (EY) N:o 1287/200628 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hyödyke tai hyödykkeet. Tämä liite antaa EAMV:lle suunnan sen arviointiin, voidaanko 3 artiklan 1 kohdan 20 alakohdan mukaiset hyödykkeiden vertailuarvot sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan ja miten se tapahtuisi, vai olisiko oma sääntely asianmukainen ja tarpeen. __________________   28 EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1.   Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1 kohta – alaviite 28 Komission teksti Tarkistus 28 EUVL L 241, 2.9.2006, s. 1. Poistetaan. Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1 kohta – e alakohta Komission teksti Tarkistus e) perustelut, joilla valitaan arviointijaksot, jos toimitetut tiedot jäävät menetelmän suositellun transaktiotietojen kynnysarvon tai edellytettävien hallinnoijan laatuvaatimusten alle, mukaan luettuina vaihtoehtoiset arviointimenetelmät, myös teoreettiset estimaattimallit; e) perustelut, joilla valitaan arviointijaksot, jos toimitetut tiedot jäävät menetelmän suositellun transaktiotietojen kynnysarvon tai edellytettävien hallinnoijan laatuvaatimusten alle, mukaan luettuina vaihtoehtoiset arviointimenetelmät, myös teoreettiset estimaattimallit. Perusteluissa selitetään menettelyt, joita käytetään, kun transaktioista ei ole tietoja; Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi Liite III – 6 kohta – johdanto-osa Komission teksti Tarkistus 6. Hallinnoijan on kuvattava ja julkaistava jokaisen laskelman yhteydessä mahdollisuuksien mukaan ja vertailuarvon asianmukaista julkaisua haittaamatta 6. Hallinnoijan on kuvattava ja julkaistava jokaisen laskelman yhteydessä kohtuullisessa ajassa viivyttämättä hintaraporttien määräaikaa Perustelu Tarkistus on hyödykkeitä koskevien IOSCO-periaatteiden mukainen. Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi Liite III – 12 kohta Komission teksti Tarkistus 12. Hallinnoijan on varmistettava, että sen muissa liiketoiminnoissa käytetään menettelyjä ja mekanismeja, joiden tarkoituksena on minimoida sen todennäköisyys, että eturistiriidat vaikuttavat vertailuarvojen laskennan eheyteen. 12. Hallinnoijan on varmistettava, että sen muissa liiketoiminnoissa käytetään asianmukaisia menettelyjä ja mekanismeja, joiden tarkoituksena on minimoida sen todennäköisyys, että eturistiriidat vaikuttavat vertailuarvojen laskennan eheyteen. Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi Liite III – 13 kohta – johdanto-osa Komission teksti Tarkistus 13. Hallinnoijan on varmistettava, että sillä on käytössä erotetut raportointisuhteet johtajien, arvioijien ja muiden työntekijöiden keskuudessa johtajista aina hallinnoijan ylimpään johtoon ja hallintoneuvostoon asti, jotta varmistetaan, että 13. Hallinnoijan on varmistettava, että sillä on käytössä asianmukaiset erotetut raportointisuhteet johtajien, arvioijien ja muiden työntekijöiden keskuudessa johtajista aina hallinnoijan ylimpään johtoon ja hallintoneuvostoon asti, jotta varmistetaan, että

ASIAN KÄSITTELY