MIETINTÖ EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta
13.5.2015 - (2015/2001(INI))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Gabrielius Landsbergis
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle neuvotteluista EU:n ja Venäjän uudesta sopimuksesta[1], 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Venäjän harjoittamasta painostuksesta itäisen kumppanuuden maita kohtaan (Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä)[2], 6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän huippukokouksesta[3], 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Ukrainan tilanteesta sekä Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden nykytilasta[4] ja 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman venäläisen oppositiojohtajan Boris Nemtsovin murhasta ja Venäjän demokratian tilasta[5],
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston, ulkoasiainneuvoston ja G7-maiden johtajien Ukrainan tilanteesta ja Venäjän-suhteista antamat päätelmät ja julkilausumat kuluneiden 18 kuukauden aikana,
– ottaa huomioon Minskissä 5. ja 19. syyskuuta 2014 sekä 12. helmikuuta 2015 tehdyt sopimukset[6],
– ottaa huomioon Naton Walesin-huippukokouksessa 5. syyskuuta 2014 annetun julkilausuman,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien 27. maaliskuuta 2014 hyväksymän päätöslauselman[7] ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston 17. helmikuuta 2015 hyväksymän päätöslauselman[8],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0162/2015),
A. ottaa huomioon, että EU on vuosikausia pyrkinyt rakentamaan molempia osapuolia hyödyttävää strategista kumppanuutta Venäjän kanssa yhteisten arvojen ja periaatteiden, kuten demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen, sekä yhteisten etujen pohjalta; ottaa huomioon, että EU on edelleen avoin tällaiselle suhteelle ja siihen johtavalle vuoropuhelulle ja toivoo voivansa palata yhteistyösuhteeseen Venäjän kanssa, kunhan Venäjän viranomaiset täyttävät kansainväliset ja oikeudelliset velvoitteensa;
B. ottaa huomioon, että vastauksena Venäjän vuonna 2008 Georgiaan kohdistamaan alueellisen koskemattomuuden loukkaukseen ja edelleen jatkuvaan miehitykseen georgialaisilla Abhasian ja Tshkinvalin alueilla/Etelä-Ossetiassa sekä vuoden 2008 tulitaukosopimuksesta johtuvien Venäjän velvoitteiden noudattamatta jättämiseen – ja niistä huolimatta – EU päätti lisätä yhteistyötä jatkaakseen toimintaa Venäjän kanssa niin, että molemmat osapuolet hyötyvät; ottaa huomioon, että rajoittavien toimenpiteiden sijasta on syvemmän yhteistyön kehittämiseksi käynnistetty ja syvennetty eräitä aloitteita, kuten yhteisiä alueita koskeva aloite, nykyaikaistamista koskeva kumppanuus, neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä uudesta sopimuksesta ja ihmisoikeusvuoropuhelu;
C. ottaa huomioon, että Venäjä on – Krimin itseensä laittomasti liittämällä (teko, jonka EU on jyrkästi tuominnut ja jota ei tulla tunnustamaan) ja käymällä Ukrainaa vastaan sotaa, johon venäläiset sotilas- ja turvallisuusyksiköt suoraan ja epäsuorasti osallistuvat, ja tahallaan suvereenin ja riippumattoman naapurivaltion vakautta horjuttaen – syvästi vahingoittanut suhteitaan EU:hun vaarantamalla Euroopan turvallisuutta koskevat keskeiset periaatteet loukkaamalla rajoja ja rikkomalla kansainvälisiä sitoumuksiaan, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjasta, Helsingin päätösasiakirjasta, Budapestin muistiosta, uutta Eurooppaa koskevasta vuoden 1990 Pariisin peruskirjasta ja kahdenvälisestä ystävyyttä, yhteistyötä ja kumppanuutta koskevasta sopimuksesta johtuvia sitoumuksiaan; ottaa huomioon, että Krimin ja Itä-Ukrainan humanitaarinen tilanne on heikentynyt huomattavasti ja tuhansia ihmishenkiä on menetetty;
D. ottaa huomioon, että Venäjä osallistuu suoraan tai epäsuorasti useisiin naapurialueidensa kuten Transnistrian, Etelä-Ossetian, Abhasian ja Vuoristo-Karabahin jäätyneisiin konflikteihin, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa kyseisten naapurimaiden kehitykselle ja vakaudelle ja niiden lähentymiselle Euroopan unioniin;
E. ottaa huomioon, että Venäjä – hyvien naapuruussuhteiden hengen ja kansainvälisen oikeuden, sääntöjen ja standardien vastaisesti – on toteuttanut tahallisesti toimia, joilla se pyrkii horjuttamaan naapureittaan laittomilla kauppasaarroilla tai tekemällä lähentymissopimuksia separatististen tai irtautuneiden alueiden kanssa ja jotka perustuvat Venäjän oppiin, jonka mukaan sillä on oikeus suojella venäläisiä maanmiehiään ulkomailla;
F. ottaa huomioon, että vastauksena Krimin Venäjään laittomalle liittämiselle ja Ukrainaa vastaan käynnistettyyn hybridisotaan EU on päättänyt asteittain tiukentuvista rajoittavista toimenpiteistä; ottaa huomioon, että vastauksena Venäjän aggressioon moni muu maa on päättänyt samanlaisista pakotteista;
G. ottaa huomioon, että pitkällä aikavälillä on pyrittävä EU:n ja Venäjän rakentavaan suhteeseen molempien osapuolten etujen mukaisesti, jotta voidaan vastata yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, uusi teknologinen kehitys sekä terrorismin, äärimmäisyysliikkeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta; ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän yhteistyö on tuottanut positiivisia tuloksia eräillä aloilla kuten pohjoisessa ulottuvuudessa ja rajatylittävässä yhteistyössä; ottaa huomioon, että Venäjä on toiminut rakentavasti Irania koskevissa viime aikojen neuvotteluissa;
H. ottaa huomioon, että näitä rajoittavia ja kohdennettuja toimenpiteitä ei ole suunnattu Venäjän kansaa vastaan, vaan tiettyjä Venäjän johtoon liittyviä henkilöitä ja yrityksiä vastaan, jotka hyödyntävät suoraan talous- ja puolustusalalla nykyistä pattitilannetta Ukrainan kanssa, ja niillä pyritään muuttamaan Venäjän politiikkaa ja toimia, jotka kohdistuvat yhteisiin naapurialueisiimme; ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan vakauden horjuttamista koskevat pakotteet olisi poistettava heti, kun Venäjä on pannut kokonaan täytäntöön Minskin sopimusten määräykset; ottaa huomioon, että näitä pakotteita tiukennetaan, jos Venäjä päättää jatkaa suoraan tai epäsuorasti Ukrainan vakauden horjuttamista ja sen alueellisen koskemattomuuden vahingoittamista; ottaa huomioon, että Krimin laittomaan Venäjään liittämiseen liittyvät pakotteet säilytetään siihen asti, kunnes niemimaa on palautettu Ukrainalle;
I. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön täysjäsenenä sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen allekirjoittajamaana sitoutunut noudattamaan demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita; ottaa huomioon, että EU on vankkumatta tukenut Venäjän liittymistä ja osallistumista erilaisiin kansainvälisiin organisaatioihin ja foorumeihin, kuten G8-maihin, G20-maihin ja Maailman kauppajärjestöön; ottaa huomioon, että Venäjän sisällyttäminen näihin elimiin on luonut jännitteitä siksi, että Venäjä on toistuvasti rikkonut sääntöjä esimerkiksi siten, että se on jättänyt noudattamatta Maailman kauppajärjestön normeja ja velvoitteita (määräämällä useita syrjiviä toimenpiteitä yksittäisiä EU:n jäsenvaltioita ja muita naapurustonsa maita vastaan) ja jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota eikä ole turvannut perustavia ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän väliset ihmisoikeuskeskustelut eivät ole tuottaneet konkreettisia tuloksia;
J. ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaate on yksi Euroopan unionin perustavaa laatua olevista periaatteista ja tarkoittaa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista että myös kansainvälisen oikeuden noudattamista, sen varmistamista, että lakien noudattamista ja soveltamista valvotaan asianmukaisesti ja sitä, että oikeuslaitos on riippumaton ja puolueeton; katsoo, että nämä vaatimukset eivät täyty Venäjällä, jossa viranomaiset eivät huolehdi oikeusvaltion periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittamisesta ja jossa poliittiset oikeudet, kansalaisvapaudet ja tiedotusvälineiden vapaus ovat heikentyneet viime vuosina; toteaa, että viime aikoina on annettu säädöksiä, joissa on tulkinnanvaraisia säännöksiä, joilla opposition ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toimintaa rajoitetaan entisestään; ottaa huomioon, että äskettäin säädetty laki, jolla kriminalisoidaan niin sanottu homoseksuaalinen propaganda, on lisännyt homofobista ja homo- ja biseksuaalisiin sekä trans- ja intersukupuolisiin henkilöihin (HLBTI-henkilöihin) kohdistuvaa väkivaltaa ja vihapuhetta, joihin viranomaiset eivät ole puuttuneet; ottaa huomioon, että Krimin laittoman Venäjään liittämisen jälkeen ihmisoikeuksien, mukaan lukien ilmaisun-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kunnioittaminen on heikentynyt vakavasti niemimaalla ja että tämä vaikuttaa erityisesti Krimin tataariyhteisöön;
K. ottaa huomioon, että huomattava oppositiojohtaja Aleksei Navalny asetettiin syytteeseen ja tuomittiin käyttäen tekaistuja todisteita ja että häntä on jatkuvasti peloteltu ja häiritty muun muassa vangitsemalla hänen veljensä; ottaa huomioon, että hänen johtamaansa edistyspuoluetta on estetty osallistumasta seuraaviin parlamenttivaaleihin; ottaa huomioon, että Ukrainan parlamentin jäsentä Nadija Savtšenkoa pidetään laittomasti vankeudessa Venäjällä, millä rikotaan kansainvälistä oikeutta;
L. ottaa huomioon, että korruptioindeksissä Venäjän federaatio on sijalla 136 kaikkiaan 175 maasta, minkä vuoksi Venäjä herättää vakavaa huolta kansainvälisen korruption ja rahanpesun osalta, mikä puolestaan on uhka unionin talouksille ja niiden eheydelle;
M. ottaa huomioon, että Venäjä käy aktiivisesti hybridisotaa ja on siten tarkoituksellisesti sumentanut sotilaallisen ja puolisotilaallisen sekä poliittisen aktivismin toiminnan rajoja;
N. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapautta maailmassa mittaavassa indeksissä 2014 Venäjän federaatio sijoittui 148:ksi 180:sta; ottaa huomioon, että valtion valvonnassa olevien tiedotusvälineiden rahoitusta on laajennettu ja lisätty merkittävästi; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajien, riippumattomien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, poliittisten vastustajien, riippumattomien tiedotusvälineiden ja tavallisten kansalaisten aloitteita ja toimia rajoitetaan tai vaikeutetaan usein; ottaa huomioon, että tila ilmaista itsenäisiä ja moniarvoisia mielipiteitä on kaventunut ja jatkuvasti uhattuna; ottaa huomioon, että eurooppalainen demokratiarahasto käsittelee venäläisten tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, ja huomauttaa, että rahastoa ja sen kumppaneita kehotetaan kehittämään uusia tiedotusvälineisiin liittyviä aloitteita;
O. ottaa huomioon, että venäläisten suihkuhävittäjien vastuuton toiminta lähellä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ilmatilaa uhkaa siviililentojen turvallisuutta ja saattaa vaarantaa unionin ilmatilan turvallisuuden; ottaa huomioon, että Venäjä on suorittanut laajamittaisia provosoivia sotilasoperaatioita EU:n välittömässä läheisyydessä ja että julkisuuteen on tuotu Venäjän armeijan uhkauksia jopa ydinasehyökkäyksistä; ottaa huomioon, että Venäjä on keskeyttänyt osallistumisensa tavanomaisten aseiden rajoittamisesta käytäviin TAE-sopimusneuvotteluihin ja rikkonut keskipitkän matkan ohjusten poistamista koskevaa INF-sopimusta;
P. ottaa huomioon, että energia, joka on tärkeässä ja strategisessa asemassa EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa, on Venäjän ulkopolitiikan keskeinen väline; ottaa huomioon, että ulkoisia paineita koskeva EU:n kestävyys voidaan saavuttaa monipuolistamalla energiatoimituksia ja vähentämällä riippuvuutta Venäjästä; katsoo, että EU:n on toimittava yksimielisesti ja osoitettava vahvaa sisäistä solidaarisuutta energiaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä;
Q. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on aktiivisesti edistänyt Euraasian talousunionia; toteaa, että tätä taloudellisen yhdentymisen hanketta ei pidä katsoa kilpailuksi Euroopan unionin kanssa;
1. muistuttaa, että Venäjän suora ja epäsuora osallistuminen aseelliseen konfliktiin Ukrainassa ja Krimin laiton liittäminen Venäjään yhdessä Georgian alueellisen koskemattomuuden loukkaamisen, eurooppalaisten naapurien taloudellisen pakottamisen ja poliittisen epävakauttamisen kanssa merkitsevät demokraattisten periaatteiden ja perusarvojen sekä kansainvälisen oikeuden tarkoituksellista loukkaamista; katsoo, että tämän vuoksi EU ei voi palata hoitamaan asioita niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja että EU:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin arvioida kriittisesti uudelleen suhteitaan Venäjään muun muassa siten, että laaditaan mahdollisimman nopeasti pehmeään voimaan perustuva valmiussuunnitelma, jotta voidaan vastata Venäjän aggressiiviseen ja hajaantumista aiheuttavaan politiikkaan, ja kattava suunnitelma EU:n tulevista suhteista Venäjään ja kumppaneihin Itä-Euroopassa; korostaa, että Ukrainan konflikti voidaan ratkaista ainoastaan poliittisesti;
2. painottaa tässä yhteydessä, että Venäjää ei Krimiä ja Itä-Ukrainaa koskevien toimiensa takia enää voida kohdella eikä pitää strategisena kumppanina; panee merkille, että strategisten kumppanuuksien on perustuttava keskinäiseen luottamukseen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen siten, että otetaan huomioon demokratia, valtioiden itsemääräämisoikeus ja vapaus valita sisäinen perustuslaillinen järjestys ja ulkopoliittinen suunta, valtioiden rajojen loukkaamattomuus, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja kansainvälisen diplomatian ja kaupan periaatteet;
3. on erittäin huolissaan siitä, että Venäjä on nyt avoimesti asettunut asemaan, jossa se toimii kansainvälisen demokraattisen yhteisön ja sen lakiin perustuvan järjestyksen kilpailijana, eikä vähiten siten, että se pyrkii piirtämään uudelleen Euroopan sisäisiä rajoja; pitää huolestuttavana Venäjällä viime vuosina kehittynyttä oppositioaktivisteihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, vähemmistöihin ja naapurikansoihin kohdistuvaa vihan ilmapiiriä sekä ihmisoikeustilanteen ja oikeusvaltion heikentymistä; tuomitsee kritiikkiä esittävien vainoamisen väkivallalla, oikeudenkäynneillä, vangitsemisilla ja muilla valtion käyttämillä toimilla;
4. katsoo, että pitkällä aikavälillä rakentava ja ennustettava suhde EU:n ja Venäjän välillä on mahdollinen ja molempia osapuolia hyödyttävä, erityisesti kun otetaan huomioon olemassa olevat poliittiset, kaupalliset sekä liikenne- ja energia-alan suhteet, ihmisten väliset suhteet esimerkiksi Erasmus+-ohjelman ja viisumivapautta koskevien yhteisten toimien[9] kautta, rajatylittävä yhteistyö, ilmastonmuutos, ympäristö ja alakohtainen yhteistyö; ottaa huomioon, että vastavuoroiset pakotteet vahingoittavat molempia talouksia, että on käsiteltävä yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita ja etuja ja että Euroopan turvallisuutta koskevien näkemysten jakautumista aiheuttava luonne voidaan muuttaa lisäämällä vuoropuhelua; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EU:n ja Venäjän yhteistyön positiivisia tuloksia useilla aloilla, kuten terrorismin, äärimmäisyysliikkeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudessa, ydinneuvotteluissa Iranin kanssa ja Lähi-idän rauhanprosessissa; kehottaa Venäjää osallistumaan rakentavalla tavalla Syyrian konfliktia koskevan ratkaisun etsimiseen;
5. painottaa, että EU:n ja Venäjän suhteiden on vastedes perustuttava kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vuoropuheluun, jonka avulla EU olisi valmis käynnistämään uudelleen yhteistyön Venäjän viranomaisten kanssa useilla yhteisen edun mukaisilla erityisalueilla; painottaa, että yhteistyön jatkaminen edellyttää, että Venäjä kunnioittaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, Krimi mukaan lukien, soveltaa täysimääräisesti Minskin sopimuksia (joihin sisältyy Ukrainan viranomaisten täydellinen rajavalvonta, Venäjän joukkojen ja aseiden pois vetäminen ehdoitta ja kapinallisryhmille annettavan tuen välitön lopettaminen) ja lopettaa vakautta horjuttavat sotilaalliset ja turvallisuuteen liittyvät toimet EU:n jäsenvaltioiden rajoilla; korostaa, että Etyj on osoittanut kykenevänsä osallistumaan kriisin ratkaisemiseen; korostaa, että tällaista mahdollisesti uudistunutta yhteistyötä ei saa toteuttaa kansainvälisten periaatteiden, unionin arvojen, normien ja kansainvälisten sitoumusten kustannuksella; painottaa, että EU:n on selvästi määriteltävä Venäjään kohdistamansa odotukset, erityisesti kansainvälisen oikeuden ja sopimusvelvoitteiden kunnioittamisen osalta toimien ennustettavana kumppanina sekä toimenpiteet, joita se aikoo toteuttaa 31. joulukuuta 2015 jälkeen, jos Venäjä ei kunnioita sitoumuksiaan (tai aiemmin, jos kehitys kentällä on vakavaa) ja EU:n tarjoama uudelleen käynnistettävä yhteistyö, jos Venäjä noudattaa sitoumuksiaan; painottaa, että tällaisessa yhteistyössä olisi noudatettava täysimääräisesti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja;
6. kiittää jäsenvaltioita niiden osoittamasta solidaarisuudesta ja yhtenäisyydestä suhteessa Krimin laittomaan Venäjään liittämiseen ja Venäjän suoraan osallistumiseen sotaan Ukrainassa, vastatoimien hyväksymisen ja laajentamisen sallimiseen ja sitoutumiseen Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon; kehottaa jäsenvaltioita pitämään tämän yhtenäisyyden säilyttämisen ehdottomana painopisteenä ja pidättymään kahdenvälisistä suhteista ja sopimuksista, jotka voisivat haitata tätä yhtenäisyyttä tai joita voitaisiin pitää yhtenäisyyttä haittaavina; toistaa, että jäsenvaltioiden sekä ehdokasvaltioiden välinen toimien yhtenäisyys ja solidaarisuus ovat oleellisen tärkeitä sille, että varmistetaan EU:n politiikkojen uskottavuus, legitiimisyys ja tehokkuus ja EU:n kyky sietää ulkoisia haasteita ja paineita, samalla kun edistetään syvempää ja yhteistyöhön perustuvaa suhdetta itäisiin kumppanimaihin;
7. painottaa tässä yhteydessä, että EU:n yhdentymisen ja sen sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhtenäisyyden syventäminen on keskeisessä asemassa EU:n yhtenäisemmän, vaikuttavamman ja menestyksekkäämmän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta myös Venäjää kohtaan; kehottaa siksi jäsenvaltioita jatkamaan ja tehostamaan toimiaan, joilla pyritään tehokkaasti poistamaan päätöksenteon pullonkaulat ja lujittamaan yhteisiä politiikkoja myös ehdokasvaltioiden kanssa erityisesti kaupan, rahoituspalvelujen ja -transaktioiden, muuttoliikkeen, energian, ulkoisten rajojen hallinnan, tiedottamisen ja verkkoturvallisuuden aloilla;
8. toistaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille kehotuksensa hyödyntää täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen määräyksiä ja välineitä, jotta voidaan tehostaa unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja strategista luonnetta; on lisäksi täysin vakuuttunut siitä, että ihmisoikeuksien keskeinen asema EU:n ulkoisen toiminnan kaikissa näkökohdissa on edellytys sille, että EU:ta arvostetaan uskottavana globaalina toimijana;
9. toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että energiapolitiikalla on merkittävä osa EU:n ulkopolitiikassa; antaa siksi lujan tukensa vahvan Euroopan energiaunionin pikaiselle luomiselle ja erityisesti kansallisten energiaverkkojen yhteenliittämiselle, jotta voidaan vähentää yksittäisten jäsenvaltioiden huomattavaa riippuvuutta ulkoisista energiantoimittajista, erityisesti Venäjästä; on vakuuttunut siitä, että eurooppalaisen solidaarisuuden haasteet ja heikkoudet voidaan voittaa ja että yksittäisten jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden altistumista energian käyttämiselle poliittisen ja diplomaattisen painostuksen välineenä voidaan vastustaa tehokkaasti ainoastaan soveltamalla täysimääräisesti EU:n energialainsäädäntöä ja erityisesti panemalla täytäntöön kolmas energiapaketti ja saattamalla valmiiksi vapaat, avoimet, integroidut, synkronoidut, energiatehokkaat (asianmukainen osuus uusiutuvaa energiaa) ja kestävät unionin energian sisämarkkinat, joilla toimitukset ovat monipuolisia ja joilla kilpailulainsäädäntöä on sovellettava yksiselitteisesti; kehottaa EU:ta tarjoamaan riittävää tukea niille energiayhteisön sopimuspuolille, jotka ovat sitoutuneet EU:n energia-alan säännöstön täytäntöönpanoon, jotta voidaan parantaa niiden neuvotteluasemaa ulkoisiin energiantoimittajiin nähden;
10. painottaa, että on tarpeen ja tärkeää keskeyttää puolustusyhteistyö Venäjän kanssa sen aggressiivisen asenteen vuoksi, ja kehottaa jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita pidättymään päätöksistä, jotka vaarantaisivat tämän yhteisen kannan; katsoo siksi, että vaikka Venäjän kanssa tehdyt puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset ovat luonteeltaan kahdenvälisiä, niitä olisi arvioitava huolellisesti unionin tasolla, jotta voidaan määritellä asian- ja johdonmukainen lähestymistapa; panee tässä suhteessa merkille EU:n ja Naton yhteistyön merkityksen;
11. on erittäin huolissaan median ja internetin vapauden yhä lisääntyvistä rajoituksista, verkkomedian kiristyvästä valvonnasta, puolueettoman uutisoinnin tukahduttamisesta ja journalismin normien rapautumisesta Venäjällä sekä ulkomailla olevan venäjänkielisen yleisön saatavilla olevan tiedon lisääntyvästä keskittymisestä valtion omistamien tiedotusvälineiden käsiin; tuomitsee sen, että ukrainalaisten ja tataarien tv-kanavien lähetystoiminta on kielletty Krimillä;
12. toistaa kehotuksensa Venäjän propagandan analyysi- ja seurantavalmiuksien kehittämisestä ja parantamisesta erityisesti venäjän kielellä, jotta voidaan tunnistaa tarkoituksellisesti puolueellinen tiedottaminen EU:n eri kielillä sekä vastata siihen nopeasti ja asianmukaisesti; kehottaa komissiota varaamaan viipymättä riittävän rahoituksen konkreettisia hankkeita varten, joilla torjutaan Venäjän propagandaa ja väärää tietoa EU:n sisällä ja ulkopuolella ja tarjotaan objektiivista tietoa itäisten kumppanimaiden yleisölle, ja kehittämään asianmukaisia välineitä strategista viestintää varten; pitää tässä yhteydessä myönteisenä 20. maaliskuuta 2015 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiä toimintasuunnitelmasta Venäjän harhaanjohtavien tiedotuskampanjoiden torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan myös koordinoidun mekanismin, jolla kerätään, seurataan ja raportoidaan tietoja – taaten näiden toimien läpinäkyvyyden – Venäjän antamasta taloudellisesta, poliittisesta ja teknisestä tuesta poliittisille puolueille ja muille organisaatioille EU:n sisällä, jotta voidaan arvioida Venäjän sekaantumista ja vaikutusta poliittiseen elämään ja yleiseen mielipiteeseen EU:ssa ja itäisissä kumppanimaissa, ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä;
13. on erittäin huolissaan Venäjän johdon hyväksymistä yhä intensiivisemmistä kontakteista ja yhteistyöstä Euroopan populististen, fasististen ja äärioikeistoon kuuluvien puolueiden ja Venäjän kansallismielisten joukkojen välillä; tiedostaa, että se merkitsee vaaraa EU:n demokraattiselle ja oikeusvaltioon perustuvalle arvojärjestelmälle; kehottaa tässä yhteydessä EU:n elimiä ja jäsenvaltioita torjumaan näiden ”kansallismielisten internationaalien” uhkaavan muodostumisen;
14. on erittäin huolestunut siitä, että Venäjä tukee radikaalin ja äärimielisen aineksen toimintaa ja rahoittaa sitä EU:n jäsenvaltioissa; suhtautuu äärioikeiston äskettäin Pietarissa järjestämään kokoontumiseen loukkauksena niiden miljoonien venäläisten muistoa kohtaan, jotka uhrasivat henkensä maailman pelastamiseksi natsivallalta;
15. kehottaa EU:ta tukemaan hankkeita, joilla pyritään edistämään ja kehittämään korkeita journalistisia normeja, tiedotusvälineiden vapautta sekä puolueetonta ja luotettavaa tiedottamista Venäjällä ja lakkauttamaan propaganda EU:ssa ja itäisissä kumppanuusmaissa; kehottaa komissiota antamaan käyttöön asianmukaista rahoitusta aloitteille, joilla kehitetään korkealaatuisia venäjänkielisiä vaihtoehtoja Venäjän valtion hallitsemille tiedotusvälineille, jotta voidaan tarjota venäjää puhuvalle yleisölle uskottavia ja riippumattomia tiedon lähteitä;
16. toistaa, että oikeusvaltioperiaatteen tinkimätön kunnioittaminen on EU:n ydinperiaate ja kulmakivi, ja kehottaa soveltamaan sitä tiukasti, nopeasti ja ehdottomasti, jos tapahtuu mikä tahansa sääntöjen rikkominen; kehottaa komissiota samalla päättäväisyydellä soveltamaan vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatetta sisämarkkinoilla, myös Gazpromia vastaan käytävässä oikeudenkäynnissä; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että Venäjän on suhtauduttava rakentavasti jäsenyyteensä Maailman kauppajärjestössä ja noudatettava täysimääräisesti jäsenyydestä johtuvia sitoumuksia muun muassa lopettamalla perusteettomat kaupan rajoitukset ja takaamalla syrjimätön pääsy Venäjän markkinoille;
17. kehottaa Venäjää toimimaan täydessä yhteistyössä kansainvälisen yhteisön kanssa lennon MH17 pudottamista koskevissa tutkimuksissa ja tuomitsee kaikki yritykset tai päätökset armahduksen myöntämisestä niille, jotka on todettu syyllisiksi, tai heidän syytteeseen asettamisensa viivästyttämisestä; kehottaa uudelleen Venäjää palauttamaan viipymättä Smolenskissa maahan syöksyneen Puolan hallituksen lentokoneen mustat laatikot; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ottamaan nämä pyynnöt esiin kaikissa kahdenvälisissä kontakteissa Venäjän viranomaisten kanssa;
18. kehottaa Venäjän federaation hallitusta tunnustamaan HLBTI-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja ahdistelua koskevan ongelman laajuuden ja vakavuuden, sitoutumaan toimien toteuttamiseen tällaisten väärinkäytöksien lopettamiseksi ja kumoamaan 29. kesäkuuta 2013 annetun lain N:o 135-FZ (ˮhomopropagandalakiˮ) säännökset, joilla kielletään HLBTI-suhteita koskeva tiedotus; kehottaa ulkosuhdehallintoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita ottamaan esille homofobiaa ja HLBTI-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat kysymykset asiaankuuluvien venäläisten virkamiehien kanssa järjestetyissä tapaamisissa, myös korkeimmalla tasolla; kehottaa ulkosuhdehallintoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita kesäkuussa 2013 annettujen EU:n suuntaviivojen mukaisesti edistämään ja suojaamaan HLBTI-henkilöiden kaikkia ihmisoikeuksia sekä edistämään kaikenlaisen HLBTI-henkilöihin kohdistuvan väkivallan torjumista auttamalla väkivallan uhreja ja takaamalla heille oikeussuojan, tukemalla kansalaisyhteiskunnan ja hallituksien aloitteita, jotka koskevat väkivaltatapauksien seurantaa, ja kouluttamalla lainvalvontahenkilöstöä;
19. ilmaiseen syvän huolestumisensa ihmisoikeuksia, mukaan lukien ilmaisunvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvaputta koskevien oikeudet ja HLBTI-henkilöiden oikeudet, koskevan tilanteen sekä oikeusvaltion kunnioittamisen heikentymisestä Venäjällä ja Krimillä laittoman Venäjään liittämisen jälkeen ja pitää tässä yhteydessä mielessä, että yhteiskunta rikastuu aidon ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kehittymisen kautta; tuomitsee jyrkästi hallituksen jatkuvan toisinajattelijoiden tukahduttamisen, jonka kohteena ovat riippumattomat kansalaisjärjestöt ja joka tapahtuu niin sanotun ”ulkomaisia agentteja koskevan lain” avulla, ja aktivistien, poliittisten vastustajien ja hallituksen arvostelijoiden jatkuvan ja monitahoisen painostamisen; kiinnittää erityistä huomiota Anna Politkovskajan, Natalia Estemirovan, Boris Nemtsovin, Sergei Magnitskin, Alexander Litvinenkon ja muiden murhiin; vaatii tutkimaan asianmukaisesti ja riippumattomasti kaikki poliittisten aktivistien, journalistien ja ilmiantajien murhat ja saattamaan syylliset oikeuden eteen ja osoittamaan siten, että rankaisemattomuutta torjutaan tinkimättä, ja harkitsemaan kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä, jos tehdyt tutkimukset eivät ole kansainvälisten normien mukaisia; kehottaa jälleen neuvostoa täyttämään sitoumuksensa näiden periaatteiden puolustamisesta ja hyväksymään varapuheenjohtajan / korkean edustajan esityksestä, joka on tehtävä viipymättä, rajoittavia toimia niitä virkamiehiä kohtaan, jotka olivat mukana hyvin dokumentoidussa Magnitskin tapauksessa; korostaa, että Venäjän velvollisuus ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion normien noudattamiseen johtuu suoraan sen jäsenyydestä YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Etyjissä;
20. painottaa, että on tärkeää antaa jatkuvaa poliittista ja taloudellista tukea riippumattoman kansalaisyhteiskunnan aktivisteille, ihmisoikeusaktivisteille, bloggaajille, riippumattomalle medialle, avoimesti näkemyksensä esittäville tutkijayhteisön jäsenille ja julkisuuden henkilöille ja kansalaisjärjestöille, jotta voidaan edistää demokraattisia arvoja, perusvapauksia ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja miehitetyllä Krimillä; kehottaa komissiota suunnittelemaan kunnianhimoisempaa taloudellista apua Venäjän kansalaisyhteiskunnalle olemassa olevista ulkoisista rahoitusvälineistä; kehottaa EU:ta ojentamaan kätensä niille Venäjän virkamiehille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka ovat taipuvaisia kehittämään kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuvan näkemyksen poliittisista ja diplomaattisista suhteista EU:n kanssa; korostaa, että on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ihmisten välisiä yhteyksiä ja suhteiden nykytilasta huolimatta säilytettävä voimakas vuoropuhelu ja yhteistyö EU:n ja Venäjän opiskelijoiden ja tutkijoiden, kansalaisyhteiskuntien ja paikallisviranomaisten välillä, jotta lievennetään jännitteitä ja parannetaan keskinäistä ymmärrystä;
21. kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöä, jolla kielletään unionin ulkopuolisia poliittisia tai taloudellisia toimijoita rahoittamasta poliittisia puolueita unionissa;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille sekä itäisten kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0505.
- [2] 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0383.
- [3] 3 Hyväksytyt tekstit, P7_TA-PROV(2014)0101.
- [4] 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2014)0025.
- [5] 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2015)0074
- [6] kolmen osapuolen yhteysryhmän tapaamisissa aikaansaatuja tuloksia koskevan pöytäkirjan, joka allekirjoitettiin 5. syyskuuta 2014 ja Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan paketin, joka hyväksyttiin 12. helmikuuta 2015.
- [7] YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/68/262 Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta
- [8] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma S/RES/2202(2015)
- [9] Yhteiset toimet sekä Venäjän että Euroopan unionin kansalaisten lyhytaikaisen matkustamisen viisumivapauden toteuttamiseksi.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
11.5.2015 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
53 10 3 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Lars Adaktusson, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Mark Demesmaeker, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Michael Gahler, Iveta Grigule, Richard Howitt, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Afzal Khan, Andrey Kovatchev, Ilhan Kyuchyuk, Ulrike Lunacek, Andrejs Mamikins, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Pașcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Alyn Smith, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Eleni Theocharous, László Tőkés, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Luis de Grandes Pascual, Angel Dzhambazki, Andrzej Grzyb, Takis Hadjigeorgiou, Liisa Jaakonsaari, Marek Jurek, Gabrielius Landsbergis, Peter Liese, Marietje Schaake, Igor Šoltes, Renate Sommer |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Louis Aliot, Birgit Collin-Langen, Ismail Ertug, Giorgos Grammatikakis, Heidi Hautala, Kostadinka Kuneva, Costas Mavrides, Clare Moody, Gabriele Preuß, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Flavio Zanonato, Inês Cristina Zuber |
||||