Menettely : 2015/0029(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0237/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0237/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/09/2015 - 8.7
CRE 09/09/2015 - 8.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0303

SUOSITUS     ***
PDF 172kWORD 81k
22.7.2015
PE 557.162v03-00 A8-0237/2015

esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(06040/2015 – C8-0077/2015 – 2015/0029(NLE))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Pablo Zalba Bidegain

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(06040/2015 – C8-0077/2015 – 2015/0029(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06040/2015),

–       ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta (06041/2015),

–       ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0077/2015),

–       ottaa huomioon ... antamansa päätöslauselman(1) , joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 99 artiklan 2 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–       ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0237/2015),

1.      antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Maailman kauppajärjestölle.

LYHYET PERUSTELUT

Kaupan helpottamista koskeva sopimus, joka tehtiin yhdeksännessä WTO:n ministerikokouksessa joulukuussa 2013, on ensimmäinen monenkeskinen sopimus sen jälkeen, kun WTO perustettiin vuonna 1995. Asia otettiin ensimmäistä kertaa WTO:n asialistalle Singaporen ministerikokouksessa vuonna 1996, ja sen jälkeen se on sisällytetty myös Dohan julistukseen, jossa WTO:n jäsenet sitoutuivat tekemään sopimuksen tästä asiasta.

Kaupan helpottamista koskeva sopimus ei ole innovatiivinen sopimus pelkästään siksi, että se on ensimmäinen WTO:n alaisuudessa neuvoteltu monenkeskinen sopimus uusista säännöistä sen jälkeen, kun järjestö perustettiin lähes 20 vuotta sitten. Se edustaa uraauurtavaa lähestymistapaa, koska siinä

–       sallitaan kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden luokitella sitoumuksiaan ja määritellä niiden täytäntöönpanon ajoitus

–       yhdistetään joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen teknisen tuen antamiseen

–       kehotetaan avunantajamaita, kehitysavun antajia sekä kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita, jotka ovat WTO:n jäseniä, toteuttamaan yhteisiä toimia näiden avustamiseksi sopimuksen joidenkin määräysten täytäntöönpanemisessa

–       perustetaan asiantuntijaryhmä, joka arvioi jäsenen tilannetta, kun ilmoitetut täytäntöönpanokaudet ovat kuluneet umpeen, ja käytetään kaupan helpottamista koskevan sopimuksen valmistelukomiteaa foorumina, jossa vaihdetaan kokemuksia ja pohditaan asioita.

Sopimuksella pyritään ”positiiviseen integraatioon” erityiskäytäntöjen avulla, ja sen sijaan, että pidättäydyttäisiin käyttämästä tiettyjä politiikkatoimia, se sisältää noin 40 määräystä tavaroiden liikkumisen, luovutuksen ja tulliselvityksen nopeuttamiseksi, mukaan luettuina määräykset lakien, asetusten ja menettelyjen julkaisemisesta, sähköisen maksun käytöstä, muodollisuuksien ja asiakirjavaatimusten vähentämisestä tai yhdenmukaisuudesta rajamenettelyjen soveltamisessa.

Tämä edellyttää avoimuuden lisäämistä ja tulliviranomaisten välisen yhteistyön tehostamista. Tavaroiden kauttakuljetusta koskevat määräykset ovat erityisen kiinnostavia sisämaavaltioille, jotka pyrkivät käymään kauppaa naapurimaiden satamien kautta.

Olisi myös otettava huomioon, että kaupan helpottamista koskevassa sopimuksessa korostetaan ”sitovaa oikeutta” aikaisempaa vähemmän ja keskitytään enemmän yhteistyöhön, jolla pyritään saamaan aikaan hyviä käytäntöjä, joita hallitukset voivat tukea ja noudattaa.

Erityis- ja erilliskohtelu

Kaupan helpottamista koskevassa sopimuksessa käsitellään eroja WTO:n jäsenten valmiuksissa panna täytäntöön määräyksiä ja sallitaan kunkin kehitysmaan ja vähiten kehittyneen maan määritellä itse, milloin kukin suunniteltu tekninen toimenpide pannaan vaiheittain täytäntöön. Määräykset jakautuvat kolmeen eri luokkaan, jotka ovat

–       luokka A: määräykset, jotka jäsen panee täytäntöön sopimuksen tullessa voimaan (tai vähiten kehittyneen maan tapauksessa vuoden kuluessa voimaantulosta)

–       luokka B: määräykset, jotka jäsen panee täytäntöön siirtymäajan jälkeen sopimuksen tultua voimaan

–       luokka C: määräykset, jotka jäsen panee täytäntöön tiettynä päivämääränä siirtymäajan jälkeen sopimuksen tultua voimaan ja jotka edellyttävät avun hankkimista ja valmiuksien kehittämisen tukemista.

Luokkiin B ja C kuuluvien määräysten osalta jäsenen on ilmoitettava määräysten täytäntöönpanopäivämäärät faktatietolomakkeiden mukaisesti.

Tekninen ja taloudellinen tuki

Kaupan helpottamista koskevan sopimuksen keskeinen osa on se, että avunantajamaat antavat teknistä tukea kehitysmaille ja vähiten kehittyneille maille tukimekanismin kautta. Maailmanpankilla on keskitulotason maita varten järjestelmä, josta voidaan myöntää vuosittain enintään 30 miljoonaa euroa, joista kolmannes tulee EU:lta. EU on sitoutunut antamaan yli 400 miljoonaa euroa tukea viiden vuoden jakson aikana. Lisäksi Maailmanpankki ja UNCTAD ovat myös korvamerkinneet varoja tähän tarkoitukseen, ja myös jäsenvaltiot myöntävät varoja käytettäväksi.

Keskeisenä kysymyksenä on eri varojen asianmukaisen koordinoinnin varmistaminen. Rahoitus on vastaanottajalähtöistä, ja kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden on määriteltävä erityiset painopistealueet. Maailman tullijärjestö voi asiantuntijapuolelta tarjota valmiuksien kehittämiseen liittyvää apuaan ja asiantuntemustaan niitä tarvitseville maille.

Päätelmät

Sopimus osoittaa innovatiivisen kykynsä ottaessaan huomioon täytäntöönpanovalmiuksien erot eri maissa ja kehottaessaan kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita määrittelemään, milloin ne soveltavat sopimuksen erityismääräyksiä, ja yhdistäessään joidenkin toimenpiteiden täytäntöönpanon siihen, että kehittyneet maat antavat apua.

Kaupan helpottamista koskevan sopimuksen voimaantulo edellyttää, että sen ratifioi kaksi kolmasosaa näistä WTO:n 160 jäsenestä, jotka sopivat siitä yhdeksännessä ministerikokouksessa.

25.6.2015

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(06040/2015 – C8-0077/2015 – 2015/0029(NLE))

Esittelijä: Doru-Claudian Frunzulică

LYHYET PERUSTELUT

Miltei vuosikymmenen kestäneet neuvottelut kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta saatiin päätökseen Maailman kauppajärjestön 9. ministerikokouksessa joulukuussa 2013. Sopimus on vuonna 2001 käynnistetyn Dohan kehityskierroksen tähän mennessä tärkein tulos ja monille kehitysmaille kierroksen pääasiallisin hyötyjä aikaansaava tekijä.

Kaupan helpottamista koskevaa sopimusta voidaan pitää historiallisena ainakin kahdesta syystä. Se on ensimmäinen uusi sopimus, joka on tehty sen jälkeen, kun WTO perustettiin vuonna 1995, ja lisäksi se merkitsee askelta eteenpäin monenvälisen kaupankäyntijärjestelmän reagointikyvyssä kehitysmaiden huolenaiheisiin nähden. Itse asiassa erityisesti kehitysmaihin ja vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvien jäsenten uusien sitoumusten täytäntöönpanoa harkittiin ennakkoon, ja esitetyt täytäntöönpanojoustot ovat ennennäkemättömiä WTO:n tasolla.

Erityisesti tullimenettelyjen ja -sääntöjen virtaviivaistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi sopimukseen on sisällytetty noin 40 määräystä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa tavaroiden liikkumista rajojen yli sekä varmistaa, että kauppavirrat ovat mahdollisimman sujuvia ja ennakoitavia. Tämä edellyttää avoimuuden lisäämistä ja tulliviranomaisten välisen yhteistyön tehostamista. Tavaroiden kauttakuljetusta koskevat määräykset ovat erityisen kiinnostavia sisämaavaltioille, jotka pyrkivät käymään kauppaa naapurimaiden satamien kautta.

Kun sopimus on pantu täytäntöön, sen pitäisi lisätä kauppavirtoja, kasvattaa tullien kantamisesta saatuja tuloja kaupan suuremman volyymin ja petosten paremman havaitsemisen ansioista ja parantaa tullihallintojen tehokkuutta. Avoimuus ja automaatioon liittyvät toimenpiteet auttavat torjumaan rajoilla ilmenevää korruptiota. OECD on arvioinut, että kaupan helpottamista koskevassa sopimuksessa määrättyjen kaikkien toimenpiteiden toteuttaminen vähentäisi kehitysmaiden kaupan kokonaiskustannuksia 13–15,5 prosenttia ja potentiaaliset hyödyt olisivat huomattavasti suuremmat kuin enimmäkseen vähäiset kustannukset.

Kaupankäynnin helpottamisen, nopeuttamisen ja entistä halvemmaksi tekemisen ohella hallinnollisten esteiden poistamisella oletettavasti autetaan kehitysmaita ja niiden yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, integroitumaan entistä paremmin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin arvoketjuihin ja näin hyödyntämään kansainvälistä kauppaa entistä enemmän.

Erityis- ja erilliskohtelu

Täytäntöönpanon osalta sopimus sisältää kauaskantoisia määräyksiä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityis- ja erilliskohtelusta. Yhdistämällä teknisten toimenpiteiden täytäntöönpano sitä koskeviin valmiuksiin siinä otetaan käyttöön uusi ja ainutlaatuinen räätälöityjä sitoumuksia koskeva lähestymistapa, jonka pitäisi toimia tulevien sopimusten vertailukohtana. Pelkkien siirtymäaikojen myöntämisen sijaan kaupan helpottamista koskevassa sopimuksessa annetaan kunkin kehitysmaihin ja vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvan jäsenen päättää itse teknisen toimenpiteen vaiheittaisesta täytäntöönpanosta. Lisäjoustojen avulla on mahdollista jatkaa täytäntöönpanon viivyttämistä, jos mailla on vaikeuksia pysyä aikataulussa.

Merkittävä määrä kehitysmaita on jo toimittanut ilmoituksensa luokkaan A kuuluvista sitoumuksista – eli toimenpiteistä, jotka on pantava täytäntöön kaupan helpottamista koskevan sopimuksen voimaantulon yhteydessä – ja ensimmäiset kaksi vähiten kehittyneiden maiden toimittamaa ilmoitusta on otettu vastaan. On myös nähtävissä tervetulleita merkkejä siitä, että suurimmat kehittyvät taloudet eivät hae siirtymäaikoja tai taloudellista tukea täytäntöönpanoa varten.

Lukuun ottamatta automaatiota (sähköinen tulli, keskitetty palvelupiste) suurin osa helpottavimmista toimenpiteistä on yleensä melko yksikertaisia ja edullisia – useimmissa maissa ne eivät edellytä merkittäviä määriä tukea, ja ne pitäisi voida panna täytäntöön joko välittömästi tai kohtuullisten siirtymäaikojen jälkeen. Hyödyt ovat jälleen täytäntöönpanosta riippuvaisia. Maat, jotka ovat tietoisia eduista sekä tarttuvat tilaisuuteen ja hyödyntävät rahoitusta rakenteidensa uudistamiseksi, saavat täyden hyödyn.

Tekninen ja taloudellinen tuki

Kaupan helpottamista koskevalla sopimuksella pyritään varmistamaan täytäntöönpanoa koskevien joustojen ohella se, että WTO:n kehitysmaihin ja vähiten kehittyneisiin maihin kuuluville jäsenille annettaan teknistä ja taloudellista tukea, jolla niitä autetaan tehostamaan valmiuksiaan uudistusten täytäntöönpanemiseksi.

EU on johtavana kaupan helpottamista koskevan tuen myöntäjänä luvannut vastata merkittävästä osasta sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista kehitysmaiden rahoitustarpeista ja säilyttää viiden vuoden aikana vähintään 400 miljoonaa euroa kauppaan liittyvän tukensa (kauppaa tukeva kehitysapu) osana. EU jatkaa alueellisten ja kansallisten ohjelmiensa ohella kaupan helpottamista koskevien uudistusten tukemista erityisesti WTO:n, Maailmanpankin ja UNCTADin kautta.

Kun otetaan huomioon lukuisten kansainvälisten rahoituslaitosten ja organisaatioiden osallistuminen sekä merkittävät lupaukset tukea kaupan helpottamista koskevien sopimusten täytäntöönpanoa, avun koordinointi on avainasemassa, jotta vältetään riski, että rahoituksesta liian hajanaista, kuten myös tukivirtojen seuranta ja sitä koskeva raportointi.

Päätelmät

Samalla kun uuden sopimuksen odotetaan vähentävän merkittävästi kaupankäynnin aikaa ja kustannuksia ja näin auttavan kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden yrityksiä pääsemään hyödyntämään uusia vientimahdollisuuksia, valmistelija katsoo, että se hyödyntää ensisijaisesti niitä maita, jotka käyvät kauppaa ja panevat sitoumukset nopeasti täytäntöön. Loppujen lopuksi nykyaikaistamispyrkimykset luultavasti kantavat hedelmää kaikissa maissa.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella valmistelija suosittelee antamaan hyväksynnän sopimuksen tekemiselle.

******

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa suosittelemaan, että parlamentti antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.6.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Charles Goerens, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Rübig

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.7.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Eleonora Forenza, Yannick Jadot, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Emma McClarkin, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Artis Pabriks, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bendt Bendtsen, Reimer Böge, Klaus Buchner, Nicola Danti, Edouard Ferrand, Gabriel Mato, Frédérique Ries, Fernando Ruas, Lola Sánchez Caldentey, Marita Ulvskog, Jarosław Wałęsa, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Lars Adaktusson, Laura Agea, Elisabetta Gardini

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0000.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö