MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

28.7.2015 - (COM(2015)0286 – C8-0156/2015 – 2015/0125(NLE)) - *

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Ska Keller

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

(COM(2015)0286 – C8 0156/2015 – 2015/0125(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2015)0286),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0156/2015),

–       ottaa huomioon budjettivaliokunnan kirjeen,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–       ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0245/2015),

1.      hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.      hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.      pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.      pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.      pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.      kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 a viite (uusi)

Komission teksti Tarkistus   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen I luvun ja 18 ja 19 artiklan,

Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (2 a) Tässä päätöksessä suunnitellut solidaarisuustoimet ovat sitovia SEUT‑sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan ja 80 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (4 a) Sisäisiä siirtoja hätätilanteessa koskevat väliaikaiset toimenpiteet ovat vain osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen Euroopan muuttoliikeagendasta 13. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ja tulevan Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön mukaisesti. Euroopan parlamentti korostaa, että kaikki kokonaisvaltaisen lähestymistavan ulottuvuudet ovat tärkeitä ja että niitä pitäisi edistää rinnakkain. Eurooppa-neuvosto sopi 25. ja 26. kesäkuuta pidetyssä kokouksessa erityisesti, että ottaen huomioon vallitsevan hätätilanteen ja sitoumuksen vahvistaa solidaarisuutta ja vastuuta Italiasta ja Kreikasta siirretään kahden vuoden aikana tilapäisesti ja poikkeuksellisesti muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä. Jäsenvaltioiden olisi sovittava sitovista kiintiöistä tällaisten henkilöiden jakamiseksi.

Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti Tarkistus (5) Euroopan parlamentti toisti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin on perustettava Välimeren viimeisimpien tragedioiden johdosta toteuttamansa toimet yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteille ja tehostettava tämän alan toimiaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. (5) Euroopan parlamentti toisti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin on perustettava Välimeren viimeisimpien tragedioiden johdosta toteuttamansa toimet yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteille ja tehostettava tämän alan toimiaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä niiden perusteiden mukaisesti, joilla määritetään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/20131 a mukaisesti. Euroopan parlamentti kehotti laatimaan sitovat kiintiöt turvapaikanhakijoiden jakamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken.   ______________   1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja ‑menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti Tarkistus (7) Jäsenvaltioista varsinkin Italian ja Kreikan alueelle on Välimeren viimeaikaisten traagisten tapahtumien vuoksi saapunut ennennäkemättömän suuria määriä siirtolaisia, myös kansainvälistä suojelua hakevia ja sitä selvästi tarvitsevia henkilöitä, mikä aiheuttaa niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin huomattavaa painetta. (7) Jäsenvaltioista varsinkin Italian ja Kreikan alueelle on Välimeren viimeaikaisten traagisten tapahtumien vuoksi saapunut ennennäkemättömän suuria määriä siirtolaisia, myös kansainvälistä suojelua hakevia ja sitä selvästi tarvitsevia henkilöitä, mikä aiheuttaa niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin huomattavaa painetta ja osoittaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 haitallisen vaikutuksen ensimmäiselle vastaanottajamaalle unionissa, mikä valitettavasti ei ole vielä johtanut asetuksen soveltamisen keskeyttämiseen tai edes siihen, että viittaus ensimmäiseen vastaanottajamaahan unionissa poistetaan. Kuitenkin turvapaikanhakijoiden määrä on voimakkaassa kasvussa muissakin unionin jäsenvaltioissa.

Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (7 a) Asiantuntijoiden ennusteet osoittavat, että muuttopaine lisääntyy lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä unionin meri- ja maaulkorajoilla.

Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti Tarkistus (8) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’Frontex’, tietojen mukaan suurin osa EU:n rajojen laittomista ylityksistä vuonna 2014 tapahtui keskisen ja eteläisen Välimeren reittien kautta. Vuonna 2014 pelkästään Italiaan saapui yli 170 000 laitonta siirtolaista, mikä on 277 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Tasaista kasvua havaittiin myös Kreikassa, jossa maahan saapui yli 50 000 laitonta siirtolaista, mikä on 153 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 ensimmäisiä kuukausia koskevat tilastot vahvistavat tämän selkeän suuntauksen Italian osalta. Kreikassa laittomat rajanylitykset lisääntyivät vuoden 2015 ensimmäisten kuukausien aikana niin voimakkaasti, että ne vastasivat 50:tä prosenttia kaikista laittomista rajanylityksistä vuonna 2014 (rajanylityksiä oli vuoden 2015 ensimmäisten neljän kuukauden aikana lähes 28 000 ja vuonna 2014 lähes 55 000). Huomattava osuus kaikista näillä kahdella alueella havaituista laittomista siirtolaisista oli sellaisten maiden kansalaisia, joiden hakemukset Eurostatin tietojen perusteella hyvin usein hyväksytään (vuonna 2014 syyrialaisia ja eritrealaisia, joiden hakemusten hyväksymisaste on unionin tasolla yli 75 prosenttia, oli yli 40 prosenttia Italiaan saapuneista ja yli 50 prosenttia Kreikkaan saapuneista laittomista siirtolaisista). Eurostatin mukaan Kreikassa oleskeli vuonna 2014 laittomasti 30 505 syyrialaista, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 8 220. (8) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’Frontex’, tietojen mukaan suurin osa EU:n rajojen laittomista ylityksistä vuonna 2014 tapahtui keskisen ja eteläisen Välimeren reittien kautta. Vuonna 2014 pelkästään Italiaan saapui yli 170 000 laitonta siirtolaista, mikä on 277 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013, ja heidän joukossaan oli yli 26 100 lasta, joista ilman huoltajaa oli noin 13 000, eli 7,6 prosenttia kaikista siirtolaisista. Tasaista kasvua havaittiin myös Kreikassa, jossa maahan saapui yli 50 000 laitonta siirtolaista, mikä on 153 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2015 ensimmäisiä kuukausia koskevat tilastot vahvistavat tämän selkeän suuntauksen Italian osalta. Tammikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana laittomat rajanylitykset lisääntyivät Italiassa 5 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kreikassa laittomat rajanylitykset lisääntyivät vuoden 2015 ensimmäisten kuukausien aikana niin voimakkaasti, että lisäys oli yli kuusinkertainen edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja lähes 140 prosenttia korkeampi koko edelliseen vuoteen verrattuna (76 293 tammikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana Frontexin tietojen mukaan, verrattuna vuoden 2014 kokonaismäärään, joka oli lähes 55 000). Huomattava osuus kaikista näillä kahdella alueella havaituista laittomista siirtolaisista oli sellaisten maiden kansalaisia, joiden hakemukset Eurostatin tietojen perusteella hyvin usein hyväksytään (vuonna 2014 syyrialaisia ja eritrealaisia, joiden hakemusten hyväksymisaste on unionin tasolla yli 75 prosenttia, oli yli 40 prosenttia Italiaan saapuneista ja yli 50 prosenttia Kreikkaan saapuneista laittomista siirtolaisista). Tammikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana syyrialaisten ja eritrealaisten osuus Italiaan saapuneista oli 30 prosenttia ja Kreikkaan saapuneista lähes 60 prosenttia. Eurostatin mukaan Kreikassa oleskeli vuonna 2014 laittomasti 30 505 syyrialaista, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 8 220.

Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti Tarkistus (10) Frontexin tietojen mukaan toinen merkittävä reitti unioniin vuonna 2014 oli Länsi-Balkanin reitti, jota pitkin tehtiin 43 357 laitonta rajanylitystä. Koska tätä reittiä saapuvista siirtolaisista 51 prosenttia on kosovolaisia, suurin osa heistä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarvitse kansainvälistä suojelua. (10) Frontexin tietojen mukaan toinen merkittävä reitti unioniin vuonna 2014 oli Länsi-Balkanin reitti, jota pitkin tehtiin 43 357 laitonta rajanylitystä. Laittomien rajanylitysten määrä on lisääntynyt rajusti vuonna 2015. Tammikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana 67 444 siirtolaista ja pakolaista on käyttänyt Turkin, Kreikan ja Bulgarian vastaisten rajojen ja Unkarin maarajojen läpi kulkevaa reittiä. Tämä merkitsee 962 prosentin lisäystä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Reittiä käyttävät nykyisin yhä enemmän myös sotaa ja vainoa pakenevat ihmiset. Tammikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana unioniin saapui tätä reittiä pitkin 17 955 pakolaista Afganistanista, 13 255 pakolaista Syyriasta, 3 021 pakolaista Irakista ja 196 pakolaista Eritreasta.

Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (13 a) Kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden olisi saatettava Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä nopeasti ja kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava se tehokkaasti täytäntöön ja näin varmistettava yhteiset unionin normit muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteille ja perusoikeuksien kunnioittamiselle olemassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti Tarkistus (15) Jos jokin muu jäsenvaltio kuin Italia tai Kreikka joutuu samanlaiseen hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa lukeutua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen. (15) Ottaen huomioon tämänhetkisen epävakauden ja unionin lähialueilla riehuvat konfliktit sekä muuttovirtojen vaihtelut, jos jokin muu jäsenvaltio kuin Italia tai Kreikka joutuu samanlaiseen hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa lukeutua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen.

Tarkistus  11 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti Tarkistus (17) Tässä päätöksessä ehdotetut toimenpiteet merkitsevät väliaikaista poikkeusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/20131 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista perusteista sekä saman asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa vahvistetuista menettelyn vaiheista, määräajat mukaan luettuina. (17) Tässä päätöksessä ehdotetut toimenpiteet merkitsevät väliaikaista poikkeusta asetuksen (EU) N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista perusteista sekä saman asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa vahvistetuista menettelyn vaiheista, määräajat mukaan luettuina. Siirtotoimenpiteet eivät saisi estää jäsenvaltioita hyödyntämästä täysimääräisesti asetusta (EU) N:o 604/2013 käyttäen aktiivisesti ja tehokkaasti kaikkia kriteereitä, kuten perheenyhdistämistä, ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityissuojelua ja humanitaarisesta syystä sovellettavaa harkintalauseketta. ____________________ ____________________ 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti Tarkistus (18) Päätettäessä kriteereistä, joita sovelletaan siihen, mitkä hakijat ja kuinka monta hakijaa siirretään Italiasta ja Kreikasta, oli tehtävä valinta. Suunnitteilla on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka perustuu Eurostatin viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella määrittelemään kynnysarvoon eli keskimääräiseen hyväksymisasteeseen, joka saadaan, kun verrataan kansainvälistä suojelua koskevien, ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä unionin tasolla hyväksyttyjen hakemusten määrää kaikkiin unionin tasolla ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kansainväliseen suojeluun liittyviä turvapaikka-hakemuksia. Toisaalta tällä kynnysarvolla olisi varmistettava mahdollisimman hyvin, että kaikilla hakijoilla, jotka kaikkein todennäköisimmin tarvitsevat kansainvälistä suojelua, olisi nopeasti mahdollisuus hyödyntää suojelua koskevaa oikeuttaan täysimääräisesti siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Toisaalta sillä ehkäistäisiin mahdollisimman hyvin sellaisten hakijoiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jotka todennäköisesti saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, ja vältettäisiin näin heidän oleskelunsa perusteeton pitkittyminen EU:ssa. Ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä vuonna 2014 tehtyjä päätöksiä koskevien Eurostatin tietojen perusteella tässä päätöksessä olisi käytettävä 75 prosentin kynnysarvoa, joka vastaa kyseisenä vuonna tehtyjä syyrialaisten ja eritrealaisten hakijoiden hakemuksia koskevia päätöksiä. (18) Päätettäessä kriteereistä, joita sovelletaan siihen, mitkä hakijat ja kuinka monta hakijaa siirretään Italiasta ja Kreikasta, oli tehtävä valinta. Suunnitteilla on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka perustuu Eurostatin viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella määrittelemään kynnysarvoon eli keskimääräiseen hyväksymisasteeseen, joka saadaan, kun verrataan kansainvälistä suojelua koskevien, ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä unionin tasolla hyväksyttyjen hakemusten määrää kaikkiin unionin tasolla ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kansainväliseen suojeluun liittyviä turvapaikka-hakemuksia. Toisaalta tällä kynnysarvolla olisi varmistettava mahdollisimman hyvin, että kaikilla hakijoilla, jotka kaikkein todennäköisimmin tarvitsevat kansainvälistä suojelua, olisi nopeasti mahdollisuus hyödyntää suojelua koskevaa oikeuttaan täysimääräisesti siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Toisaalta sillä ehkäistäisiin mahdollisimman hyvin sellaisten hakijoiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jotka todennäköisesti saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, ja vältettäisiin näin heidän oleskelunsa perusteeton pitkittyminen EU:ssa. Ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä vuonna 2014 tehtyjä päätöksiä koskevien Eurostatin tietojen perusteella tässä päätöksessä olisi käytettävä 75 prosentin kynnysarvoa, joka vastaa kyseisenä vuonna tehtyjä syyrialaisten ja eritrealaisten hakijoiden hakemuksia koskevia päätöksiä. Jotta voidaan ottaa huomioon muuttovirtojen vaihtelut, uudelleensijoitettaviksi tarkoitettavien henkilöiden ryhmää olisi arvioitava neljännesvuosittain.

Tarkistus  13 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti Tarkistus (19) Väliaikaisten toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta erityisesti siirtämällä muihin jäsenvaltioihin suuri määrä sellaisia kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevia hakijoita, jotka ovat saapuneet Italian ja Kreikan alueelle sen päivän jälkeen, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa. Italiaan ja Kreikkaan vuonna 2014 laittomasti saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän ja kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevien hakijoiden määrän perusteella Italiasta ja Kreikasta olisi siirrettävä kaikkiaan 40 000 kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevaa hakijaa. Tämä luku vastaa noin 40:tä prosenttia niistä kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevista kolmansien maiden kansalaisista, jotka saapuivat Italiaan ja Kreikkaan laittomasti vuonna 2014. Näin ollen tässä päätöksessä ehdotettu siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista taakanjakoa Italian ja Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Samojen vuotta 2014 ja vuoden 2015 neljää ensimmäistä kuukautta koskevien käytettävissä olevien lukujen perusteella kyseisistä hakijoista 60 prosenttia olisi siirrettävä Italiasta ja 40 prosenttia Kreikasta. (19) Väliaikaisten hätätoimenpiteiden tarkoituksena on ottaa käyttöön oikeudenmukainen ja tasapuolinen siirtojärjestelmä ja vähentää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta erityisesti siirtämällä muihin jäsenvaltioihin suuri määrä sellaisia kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevia hakijoita, jotka ovat saapuneet Italian ja Kreikan alueelle sen päivän jälkeen, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa. Italiaan ja Kreikkaan vuonna 2014 laittomasti saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän ja kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevien hakijoiden määrän perusteella Italiasta ja Kreikasta olisi siirrettävä kaikkiaan 40 000 kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevaa hakijaa. Tämä luku vastaa noin 40:tä prosenttia niistä kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevista kolmansien maiden kansalaisista, jotka saapuivat Italiaan ja Kreikkaan laittomasti vuonna 2014. Näin ollen tässä päätöksessä ehdotettu siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista vastuunjakoa Italian ja Kreikan sekä muiden jäsenvaltioiden välillä. Samojen vuotta 2014 ja vuoden 2015 neljää ensimmäistä kuukautta koskevien käytettävissä olevien lukujen perusteella kyseisistä hakijoista 60 prosenttia olisi siirrettävä Italiasta ja 40 prosenttia Kreikasta. Komission olisi arvioitava kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulopäivästä Italiasta ja Kreikasta siirrettävien henkilöiden osuus uusimpien saatavilla olevien tietojen perusteella, jotta sitä voidaan mukauttaa muuttuviin pakolaisvirtoihin. Hätätilanteessa sovellettava siirtojärjestelmä ei ole ratkaisu pitkän aikavälin turvapaikanhakijapaineisiin unionin ulkorajoilla, vaan pikemminkin kokeilu SEUT:n 78 artiklan 2 kohtaan perustuvaa pysyvää hätätilanteiden siirtojärjestelmää koskevaa tulevaa lainsäädäntöehdotusta varten, ja siksi se on aluksi rajoitettu 40 000 hakijaan. Olisi kuitenkin harkittava vielä siirtopaikkojen lisäämistä tarvittaessa, jotta voidaan mukautua nopeasti muuttuviin pakolaisvirtoihin ja kehityskulkuihin päätöksen soveltamisen aikana. Pysyvää hätätilanteissa sovellettavaa siirtojärjestelmää koskevien ehdotusten on perustuttava jäsenvaltioiden entistä suurempaan yhteisvastuullisuuteen ja vastuunjakoon, mukaan lukien huomattava lisäys saatavilla olevien siirtopaikkojen määrään, jotta voidaan mukautua nopeasti vaihteleviin muuttovirtoihin ja kehityskulkuihin. Se olisi rakennettava selkeästi määriteltyjen kriteerien pohjalta, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo ja turvapaikanhakijoiden aiheuttama poikkeuksellinen paine, joiden perusteella se käynnistetään avoimien ja puolueettomien indikaattorien pohjalta.

Tarkistus  14 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (20 a) Perussopimuksen 78 artiklan 2 kohdan mukaista pysyvää hätätilanteissa sovellettavaa siirtojärjestelmää laatiessaan komission olisi otettava jäsenvaltion alue kriteeriksi siirtolaisten jakoperusteen määrittämisessä.

Tarkistus  15 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti Tarkistus Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 516/20141 säädetään tuesta vastuunjakoa koskeville toimille, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä, ja jätetään tilaa myös uusille toimintapoliittisille muutoksille tällä alalla. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen osana niiden kansallisia ohjelmia, kun taas saman asetuksen 18 artiklassa säädetään mahdollisuudesta maksaa 6 000 euron suuruinen kertakorvaus kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottamisesta toisesta jäsenvaltiosta. (21) Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 516/20141 säädetään tuesta oikeudenmukaista vastuunjakoa koskeville toimille, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä, ja jätetään tilaa myös uusille toimintapoliittisille muutoksille tällä alalla. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa osana niiden kansallisia ohjelmia toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen, kun taas saman asetuksen 18 artiklassa säädetään mahdollisuudesta maksaa 6 000 euron suuruinen kertakorvaus kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottamisesta toisesta jäsenvaltiosta. ______________ ___________________ 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY sekä neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168). 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY sekä neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).

Tarkistus  16 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (21 a) Komission olisi valvottava kunkin hakijan siirtämiseen tarkoitetun 6 000 euron käyttöä.

Tarkistus  17 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti Tarkistus (25) Päätettäessä siitä, mitkä kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevat hakijat olisi siirrettävä Italiasta ja Kreikasta, olisi annettava etusija Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU10 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Tässä suhteessa olisi otettava ensisijaisesti huomioon hakijoiden erityistarpeet, myös terveys. Lapsen edun olisi aina oltava ensisijainen. (25) Päätettäessä siitä, mitkä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat hakijat olisi siirrettävä Italiasta ja Kreikasta, olisi annettava etusija Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU10 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, ja heidän joukossaan erityishuomiota olisi kiinnitettävä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistilanteen ottamiseksi huomioon jäsenvaltioiden on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2013/33/EU ja 2013/32/EU1 a nojalla tehtävä yksilöllinen arviointi ihmisten haavoittuvuuksista heidän vastaanottoon ja menettelyihin liittyviä erityistarpeitaan varten. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin turvapaikanhakijoiden yksilöllisten tarpeiden arvioimiseksi, ja heidän unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksiensa tehokas turvaaminen vaatii, että ei luoteta pelkästään heidän itse tekemiinsä ilmoituksiin. Tässä suhteessa olisi otettava ensisijaisesti huomioon hakijoiden erityistarpeet, myös terveys. Lapsen edun olisi aina oltava ensisijainen kaikissa tämän päätöksen perusteella käynnistetyissä menettelyissä, ja tuomioistuimen asiassa C-648/111b 6. kesäkuuta 2013 vahvistamia keskeisiä periaatteita ei saa koskaan asettaa kyseenalaisiksi. ______________ ___________________ 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96). 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).   1 aEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).   1 b Unionin tuomioistuimen 6. kesäkuuta 2013 antama tuomio asiassa The Queen (MA, BT ja DA:n hakemuksesta) vastaan Secretary of State for the Home Department (sisäministeri), C-648/11, ECLI:EU:C:2013:367.

Tarkistus  18 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti Tarkistus (26) Lisäksi, jotta voidaan päättää, mihin jäsenvaltioon siirto pitäisi toteuttaa, olisi otettava erityisellä tavalla huomioon hakijoiden erityispätevyys, kuten kielitaito, joka voisi helpottaa heidän kotoutumistaan siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tapauksessa olisi otettava huomioon siirron kohteena olevan jäsenvaltion valmiudet tukea kyseisiä hakijoita. (26) Lisäksi, jotta voidaan päättää, mihin jäsenvaltioon siirto pitäisi toteuttaa, olisi otettava erityisellä tavalla huomioon hakijoiden toivomukset ja erityispätevyys, kuten kielitaito, sellaiset asetuksessa (EU) N:o 604/2013 annetun perheenjäsenen määritelmän ylittävät sukulaissuhteet, sosiaaliset suhteet, kulttuuriset siteet, aiempi oleskelu jäsenvaltiossa, aiempi opiskelu ja aiempi työkokemus tietyn jäsenvaltion yrityksen tai järjestön palveluksessa, jotka voisivat helpottaa heidän kotoutumistaan siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa, sekä erityispätevyys, joka voisi olla merkityksellinen heidän sopeutumiselleen siirron kohteena olevan jäsenvaltion työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi helpotettava hakijoiden tutkintojen, pätevyyksien ja taitojen tosiasiallista tunnustamista. Lisäksi jäsenvaltiot voivat ilmoittaa hakijoille työllistymismahdollisuuksista työmarkkinoillaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tapauksessa olisi otettava huomioon siirron kohteena olevan jäsenvaltion valmiudet tukea kyseisiä hakijoita. Vaikka hakijoilla ei ole oikeutta valita jäsenvaltiota, johon heidät siirretään, heidän tarpeensa, toivomuksensa ja erityispätevyytensä olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Tarkistus  19 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (26 a) Uudelleensijoittamista Maltalta koskevasta pilottihankkeesta (EUREMA) saatujen kokemusten pohjalta odotukset ja toivomukset olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon. Ensivaiheessa hakijoille olisi annettava mahdollisuus ilmaista toivomuksensa. Heidän olisi asettava viisi jäsenvaltiota suosituimmuusjärjestykseen ja perusteltava toivomuksiaan esimerkiksi sukulaissuhteilla, sosiaalisilla ja kulttuurisilla siteillä, kuten kielitaidolla, aiemmalla oleskelulla, aiemmilla opinnoilla tai aiemmalla työkokemuksella. Tämän olisi tapahduttava käsittelyn aloitusvaiheen aikana. Seuraavassa vaiheessa kullekin jäsenvaltioille olisi tiedotettava hakijan toivomuksista. Niille olisi annettava mahdollisuus ilmoittaa, ketkä ne asettavat etusijalle niistä hakijoista, jotka olivat ilmaisseet toivomuksensa päästä kyseiseen jäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden olisi perusteltava omia toivomuksiaan esimerkiksi sukulaisuussuhteilla sekä sosiaalisilla ja kulttuurisilla siteillä. Jäsenvaltioiden nimittämät yhteyshenkilöt voisivat helpottaa menettelyä haastattelemalla kutakin hakijaa. Hakijoilla olisi myös oltava mahdollisuus pyytää neuvoa muilta toimijoilta, kuten kansalaisjärjestöiltä, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta (UNHCR) ja Kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä. Lopuksi Italian ja Kreikan olisi EASOn avustuksella tehtävä päätös kunkin hakijan siirtämisestä tiettyyn jäsenvaltioon ottamalla toivomukset mahdollisimman hyvin huomioon. UNHCR:lta olisi pyydettävä tietoja sen kehittämistä uudelleensijoittamista koskevista parhaista käytännöistä, kuten toivomusten ja erityispätevyyksien käsittelystä.

Tarkistus  20 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (26 b) Perussopimuksen 10 artiklassa säädettyä syrjintäkiellon periaatetta olisi noudatettava kaikilta osin siirtomenettelyn kaikissa vaiheissa. Sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, vammaisuuteen ja uskontoon perustuva syrjintä rikkoo selvästi perussopimusta.

Tarkistus  21 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti Tarkistus (28) Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin. Lisäksi hakijoille olisi annettava tietoa tässä päätöksessä vahvistetusta siirtomenettelystä ja ilmoitettava siirtopäätöksestä. Koska hakijalla ei ole EU:n lainsäädännön mukaisesti oikeutta valita sitä jäsenvaltiota, joka on vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä, hakijalla olisi oltava edellä mainitun asetuksen mukainen oikeus tehokkaisiin siirtopäätöstä koskeviin oikeussuojakeinoihin, mutta ainoastaan sen varmistamiseksi, että hänen perusoikeuksiaan kunnioitetaan. (28) Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin. Lisäksi hakijoille olisi annettava tietoa tässä päätöksessä vahvistetusta siirtomenettelystä ja ilmoitettava siirtopäätöksestä. Hakijalla olisi oltava edellä mainitun asetuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen oikeus tehokkaisiin siirtopäätöstä koskeviin oikeussuojakeinoihin.

Tarkistus  22 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti Tarkistus (30) Olisi toteutettava toimenpiteitä, jotta voitaisiin välttää siirrettyjen henkilöiden liikkuminen siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin. Hakijoille olisi erityisesti tiedotettava seurauksista, joita aiheutuu siirtymisestä toisiin jäsenvaltioihin, sekä siitä, että jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio myöntää heille kansainvälistä suojelua, heillä on kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet periaatteessa ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa. (30) Olisi toteutettava toimenpiteitä, jotta voitaisiin välttää siirrettyjen henkilöiden liikkuminen siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin. Hakijoiden toivomusten, myös asetuksen (EU) N:o 604/2013 sukulaisuutta koskevat säännökset ylittävien sukulaisuussuhteiden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen siteiden ottaminen huomioon mahdollisimman hyvin on selkeä keino, jonka avulla hakijalle voi kehittyä tunne, että hän kuuluu siihen jäsenvaltioon, johon hänet on siirretty. Hakijoille olisi annettava kaikki tarpeellinen tieto heidän määränpäästään, ja mikäli heidän toivomustaan ei voida täysin ottaa huomioon, kyseisen päätöksen syyt kielellä, jota he ymmärtävät tai jota heidän voi kohtuudella olettaa ymmärtävän. Toissijaisten siirtymisten välttämiseksi hakijoille olisi tiedotettava seurauksista, joita aiheutuu siirtymisestä toisiin jäsenvaltioihin asetuksen N:o 604/2013 4 artiklan säännösten mukaisesti, sekä siitä, että jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio myöntää heille kansainvälistä suojelua, heillä on kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet periaatteessa ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

Tarkistus  23 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti Tarkistus   (30 a) Kansainvälistä suojelua hakevan tai sitä saavan henkilön suostumus siirtoon on vakiintunut periaate unionin johdetussa oikeudessa ja se on kirjattu asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohtaan ja vastaavasti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/20101 a 5 artiklaan ja asetuksen (EU) N:o 604/2013 17 artiklan 2 kohtaan, ja SEUT:n 78 artiklan 3 kohdan perusteella poikkeukset unionin lainsäädäntöön ovat mahdollisia vain erittäin tiukkaan rajattujen ehtojen täyttyessä. On varmistettava hätätilanteessa sovellettavan siirtojärjestelmän tehokas toteuttaminen, joten suostumus on erityisen tärkeä, jotta vältetään toissijainen siirtyminen, ja siksi periaatteena on, että sitä olisi vaadittava ennen siirtoa. Jos henkilö ei anna suostumustaan, häntä ei periaatteessa pitäisi siirtää, mutta toiselle henkilölle olisi tarjottava tätä mahdollisuutta.   _________   1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).

Tarkistus  24 Ehdotus päätökseksi 1 artikla

Komission teksti Tarkistus Tällä päätöksellä otetaan käyttöön Italian ja Kreikan hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa kyseisiä maita selviytymään kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon aiheuttamasta hätätilanteesta. Tällä päätöksellä otetaan käyttöön Italian ja Kreikan hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavia sitovia väliaikaisia hätätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa kyseisiä maita selviytymään kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden äkillisen joukoittaisen maahantulon aiheuttamasta hätätilanteesta.

Tarkistus  25 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti Tarkistus b) ’hakijalla’ kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä; b) ’hakijalla’ kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jonka johdosta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä, sellaisina kuin nämä on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan 1 alakohdassa;

Tarkistus  26 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti Tarkistus d) ’perheenjäsenillä’ perheenjäseniä, sellaisina kuin heidät on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 2 artiklan g alakohdassa; d) ’lähisukulaisilla’ puolisoa, lapsia, vanhempia, huoltajia, isovanhempia ja lapsenlapsia;   (Horisontaalinen tarkistus. Jos tarkistus hyväksytään, vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)

Perustelu

Asetuksen 604/2013 2 artiklan mukainen perheenjäsenen määritelmä on direktiivissä käytettyä määritelmää laajempi ja sopii tähän paremmin.

Tarkistus  27 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti Tarkistus   f a) ’toivomuksella’ hakijan esittämää toivomusta päästä tiettyyn jäsenvaltioon tai jäsenvaltion esittämää, tiettyä hakijaa koskevaa toivomusta, jota perustellaan esimerkiksi d kohdassa vahvistetun perheenjäsenten määritelmän ylittävillä sukulaisuussuhteilla, sosiaalisilla siteillä, kuten siteillä etnisiin tai kulttuurillisiin yhteisöihin, ja toivottuun jäsenvaltioon liittyvillä kulttuurisiteillä, kuten kielitaidolla, aiemmalla oleskelulla jäsenvaltiossa, aiemmalla opiskelulla tai työsuhteilla kyseisen jäsenvaltion yrityksiin tai järjestöihin.

Perustelu

Hakijoilla ei ole oikeutta valita toivomiaan jäsenvaltioita eikä jäsenvaltioilla ole oikeutta valita toivomiaan hakijoita. Heidän toivomuksensa olisi kuitenkin otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Tarkistus  28 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti Tarkistus   2 a. Muuttovirtojen vaihteluiden takia uudelleensijoitettaviksi tarkoitettavien henkilöiden ryhmää olisi arvioitava neljännesvuosittain.

Tarkistus  29 Ehdotus päätökseksi 4 artikla

Komission teksti Tarkistus   -1. Jotta voidaan vähentää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta ja samalla suorittaa merkittävä kokeilu SEUT:n 78 artiklan 2 kohtaan perustuvaa, pysyvää hätätilanteissa sovellettavaa siirtojärjestelmää koskevaa tulevaa lainsäädäntöehdotusta varten, Italiasta ja Kreikasta siirretään aluksi 40 000 hakijaa. Tarvittaessa harkitaan määrän lisäämistä, jotta voidaan mukautua nopeasti muuttuviin pakolaisvirtoihin ja kehityskulkuihin päätöksen soveltamisen aikana. 1. Italiasta siirretään liitteen I mukaisesti 24 000 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle. 1. Aluksi Italiasta siirretään liitteen I mukaisesti 24 000 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle. 2. Kreikasta siirretään liitteen II mukaisesti 16 000 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle. 2. Aluksi Kreikasta siirretään liitteen II mukaisesti 16 000 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle.   2 a. Komission olisi arvioitava [kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulopäivästä] Italiasta ja Kreikasta siirrettävien henkilöiden osuutta uusimpien saatavilla olevien Frontexin tietojen perusteella, jotta sitä voidaan mukauttaa muuttuviin pakolaisvirtoihin.

Tarkistus  30 Ehdotus päätökseksi 4 a artikla (uusi)

Komission teksti Tarkistus   4 a artikla   Suostumus   Periaatteena on, että siirtoon vaaditaan hakijan suostumus.

Tarkistus  31 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 2 kohta

Komission teksti Tarkistus 2. Italian ja Kreikan on tämän päätöksen soveltamisaikana yksilöitävä EASO:n ja tarvittaessa 8 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden kanssa säännöllisin väliajoin hakijat, jotka siirretään muihin jäsenvaltioihin, ja ilmoitettava kyseisten jäsenvaltioiden yhteyspisteille ja EASO:lle niiden hakijoiden lukumäärä, jotka voidaan siirtää. Tässä on annettava etusija direktiivin 2013/33/EU 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille. 2. Italian ja Kreikan on tämän päätöksen soveltamisaikana yksilöitävä EASO:n ja muiden asianomaisten virastojen kanssa säännöllisin väliajoin hakijat, jotka siirretään muihin jäsenvaltioihin, ja ilmoitettava kyseisten jäsenvaltioiden yhteyspisteille ja EASO:lle niiden hakijoiden lukumäärä, jotka voidaan siirtää. Tässä on annettava etusija direktiivin 2013/33/EU 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille ja heidän joukossaan erityishuomiota olisi kiinnitettävä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin.

Perustelu

Yhteyshenkilöiden rooli on määritelty 3 b artiklassa (uusi). Sen sijaan, että yksittäiset jäsenvaltiot lähettäisivät yhteyshenkilöitä yksilöimään siirrettäviä hakijoita, niiden olisi tarjottava EASOlle kansallisia asiantuntijoita avustamaan Italiaa ja Kreikkaa koordinoidusti siirtotoimenpiteissä (ks. 7 artikla).

Tarkistus  32 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 3 kohta

Komission teksti Tarkistus 3. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian 2 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan ilmoitettava niiden hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää niiden alueelle välittömästi, sekä kaikki muut olennaiset tiedot liitteissä I ja II vahvistettujen lukumäärien puitteissa. 3. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian 2 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan annettava tiedot käytettävissä olevasta siirtolaisten vastaanottokapasiteetista ja ilmoitettava niiden hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää niiden alueelle välittömästi, sekä kaikki muut olennaiset tiedot liitteissä I ja II vahvistettujen lukumäärien puitteissa.

Tarkistus  33 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti Tarkistus   3 a. Italian ja Kreikan on EASOn avustuksella annettava hakijoille tietoa hätätilanteessa tapahtuvan sisäisen siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta kielellä, jota he ymmärtävät tai jota heidän voi kohtuudella olettaa ymmärtävän. Hakijoiden saatavilla on oltava myös muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, UNCHR:n ja IOM:n antamaa tietoa. Alustavan käsittelyn aikana hakijoita on pyydettävä asettamaan jäsenvaltiot suosituimmuusjärjestykseen ja perustelemaan toiveensa.

Tarkistus  34 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 5 kohta

Komission teksti Tarkistus 5. Hakijat, joiden sormenjäljet on otettava asetuksen (EU) N:o 603/2013 9 artiklassa asetetun velvoitteen nojalla, voidaan siirtää ainoastaan siinä tapauksessa, että heidän sormenjälkensä on otettu. 5. Hakijat, joiden sormenjäljet on otettava ja toimitettava asetuksen (EU) N:o 603/2013 9 artiklassa asetetun velvoitteen nojalla, voidaan siirtää ainoastaan siinä tapauksessa, että heidän sormenjälkensä on otettu heidän perusoikeuksiaan täysimääräisesti kunnioittaen.

Tarkistus  35 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 8 kohta

Komission teksti Tarkistus 8. Jäsenvaltiot voivat päättää lähettää Italiaan ja Kreikkaan yhteyshenkilöitä kaikkien tässä artiklassa kuvattujen siirtomenettelyn osatekijöiden täytäntöönpanoa varten. Poistetaan.

Perustelu

Yhteyshenkilöiden rooli on määritelty 3 b artiklassa (uusi). Sen sijaan, että yksittäiset jäsenvaltiot lähettäisivät yhteyshenkilöitä yksilöimään siirrettäviä hakijoita, niiden olisi tarjottava EASOlle kansallisia asiantuntijoita avustamaan Italiaa ja Kreikkaa koordinoidusti siirtotoimenpiteissä (ks. 7 artikla).

Tarkistus  36 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – 4 kohta

Komission teksti Tarkistus 4. Kun päätös hakijan siirtämisestä on tehty mutta ennen varsinaista siirtoa, Italian ja Kreikan on ilmoitettava siirtopäätöksestä kirjallisesti kyseiselle henkilölle. Päätöksessä on mainittava siirron kohteena oleva jäsenvaltio. 4. Kun päätös hakijan siirtämisestä on tehty mutta ennen varsinaista siirtoa, Italian ja Kreikan on EASOn ja muiden toimijoiden, kuten mahdollisten yhdyshenkilöiden, avustuksella tiedotettava asianomaiselle henkilölle siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta ymmärrettävästi ja kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hänen voi kohtuudella olettaa ymmärtävän tai, jos hakijan toivomuksia ei oteta huomioon, syistä tähän päätökseen. Italian ja Kreikan on myös ilmoitettava siirtopäätöksestä kirjallisesti kyseiselle henkilölle. Päätöksessä on mainittava siirron kohteena oleva jäsenvaltio.

Perustelu

UNCHR:n uudelleensijoittamisoppaassa (kpl 7.10) sanotaan, että pakolaisilla on oltava mahdollisimman hyvät tiedot siitä, mikä heitä odottaa uudelleensijoittajamaassa. ja että heidän aktiivinen osallistumisensa kotoutumisprosessiin määrittää heidän tulevaisuutensa. Samankaltaisia kokemuksia saatiin EUREMA-hankkeesta. Yksi tärkeimmistä syistä hankkeen epäonnistumiseen oli se, että maahanmuuttajilla ei ollut tietoa siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta.

Tarkistus  37 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti Tarkistus b) hakemusten alustava käsittely; b) hakemusten alustava käsittely, mukaan lukien haavoittuvuuden ja toivomusten yksilöinti mahdollisesti siirrettävien hakijoiden tunnistamiseksi sekä hakijoiden seulonta, johon sisältyy myös henkilöllisyyden varmentaminen, sormenjälkien ottaminen ja kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kirjaaminen;

Tarkistus  38 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti Tarkistus d) hakijoiden siirtäminen siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. d) hakijoiden siirtäminen siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Hakijoiden siirtämisestä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon aiheutuvat kustannukset eivät saisi olla lisärasite Kreikalle ja Italialle.

Perustelu

Neuvoston päätöksen tarkoituksena on helpottaa Kreikan ja Italian taloudellista tilannetta. Siksi lisäkustannusten sälyttäminen niille on vastoin päätöksen perusajatusta.

Tarkistus  39 Ehdotus päätökseksi 8 artikla – 2 kohta

Komission teksti Tarkistus 2. Jos Italia tai Kreikka ei noudata 1 kohdassa tarkoitettua velvoitettaan, komissio voi päättää keskeyttää tämän päätöksen soveltamisen kyseiseen jäsenvaltioon enintään kolmen kuukauden ajaksi. Komissio voi tehdä kerran päätöksen, jolla jatketaan soveltamisen keskeyttämistä vielä kolmen kuukauden ajan. 2. Jos Italia tai Kreikka ei noudata 1 kohdassa tarkoitettua velvoitettaan, komissio voi, annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä, päättää keskeyttää tämän päätöksen soveltamisen kyseiseen jäsenvaltioon enintään kolmen kuukauden ajaksi. Komissio voi tehdä kerran päätöksen, jolla jatketaan soveltamisen keskeyttämistä vielä kolmen kuukauden ajan.

Tarkistus  40 Ehdotus päätökseksi 9 artikla

Komission teksti Tarkistus Jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio joutuu hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa lukeutua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen. Jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio joutuu hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin voi lisäksi tarvittaessa lukeutua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen.

Tarkistus  41 Ehdotus päätökseksi 11 artikla

Komission teksti Tarkistus Italian ja Kreikan on raportoitava neuvostolle ja komissiolle kolmen kuukauden välein tämän päätöksen ja 8 artiklassa tarkoitettujen etenemissuunnitelmien täytäntöönpanosta. Italian ja Kreikan on raportoitava neuvostolle ja komissiolle kolmen kuukauden välein tämän päätöksen ja 8 artiklassa tarkoitettujen etenemissuunnitelmien täytäntöönpanosta sekä sen perusteella saatujen varojen käytöstä.

Tarkistus  42 Ehdotus päätökseksi 11 a artikla (uusi)

Komission teksti Tarkistus   11 a artikla   Arviointi   Komissio esittää viimeistään vuoden 2016 heinäkuussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarvioinnin tämän päätöksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksen pysyvää siirtomekanismia varten tarvittavista suosituksista, myös ilmoitetun Dublinin toimivuustarkastuksen huomioon ottaen.   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen arviointikertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta viimeistään...*.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle hyvissä ajoin kaikki asianmukainen tieto kyseisen kertomuksen laadintaa varten.   ____________   * Virallinen lehti: lisätään päivämäärä: 30 kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

Tarkistus  43 Ehdotus päätökseksi Liite II a (uusi)

Komission teksti Tarkistus Tarkistus Tarkistus Liite II a Siirtomenettely Komission ehdotuksessa esitetty menettely; Euroopan parlamentin lisäämät menettelyn lisävaiheet on alleviivattu   1 – Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden hakemusten alustava käsittely   – Niiden henkilöiden tunnistaminen, joista jokin muu jäsenvaltio on (tai sen olisi oltava) vastuussa Dublin-asetuksen mukaisesti   →Dublin-asetukseen perustuvat siirrot   – Haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tunnistaminen   – Perheenjäsenten tunnistaminen, jotta heidät voidaan siirtää yhdessä   – Hakijoiden tiettyjä jäsenvaltioita koskevien toivomusten tunnistaminen   ↓   2 – Siirrettävien hakijoiden valinta   – Italia/Kreikka määrittelee, ketkä hakijat siirretään   – Ne tiedottavat jäsenvaltioille tarvittavien paikkojen lukumäärästä sekä hakijoiden toivomuksista   ↓   3 – Jäsenvaltioiden osallistuminen   – Jäsenvaltiot tiedottavat Italialle/Kreikalle tarjolla olevien siirtopaikkojen määrästä   – Yhteyshenkilöt voivat haastatella hakijoita, jotka ovat esittäneet jäsenvaltiota koskevan toivomuksen   – Jäsenvaltiot esittävät hakijoita koskevat toivomuksensa   ↓   4 – Siirtopäätös   – Italia/Kreikka päättää, kuka hakija siirretään mihinkin jäsenvaltioon ottamalla hakijoiden ja jäsenvaltioiden toivomukset huomioon   ↓   5 – Tiedottaminen ja suostumus   – Hakijoille tiedotetaan ymmärrettävästi heidän siirtonsa kohteena olevasta jäsenvaltiosta   – Periaatteessa hakijat antavat suostumuksensa siihen, että heidät siirretään kyseiseen jäsenvaltioon   ↓   6 – Siirto   Hakijat siirretään siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon kuukauden kuluessa

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN LAUSUMA

Koska on tarpeen päättää välittömistä toimenpiteistä sellaisten jäsenvaltioiden hyväksi, joissa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa hätätilanteen, Euroopan parlamentti on hyväksynyt oikeusperustaksi SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan, jota komissio esitti ehdotuksessa neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta. Euroopan parlamentti voi kuitenkin hyväksyä SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan oikeusperustaksi vain hätätoimenpiteenä, jota seuraa asianmukainen lainsäädäntöehdotus tulevien katastrofitilanteiden järjestäytyneestä käsittelystä. Se painottaa, että oikea oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 78 artiklan 2 kohta, jossa edellytetään tavallista lainsäätämisjärjestystä toimenpiteille, joilla määritellään, mikä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, sekä SEUT-sopimuksen 80 artiklan toinen virke, jonka määräyksissä sovelletaan yhteisvastuun periaatetta 80 artiklan ensimmäisessä virkkeessä ilmaistulla tavalla. Euroopan parlamentti korostaa myös, että tämän päätöksen hyväksyminen ei missään tapauksessa rajoita toisen lainsäätäjän käytettävissä tulevaisuudessa olevia oikeusperustoja eikä etenkään SEUT-sopimuksen 78 ja 80 artiklan käyttöä. Euroopan parlamentti kehottaa komissiota antamaan vuoden 2015 loppuun mennessä 78 artiklan 2 kohtaan ja 80 artiklaan perustuvan, pysyviä sisäisiä siirtoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen, kuten se on ilmoittanut Euroopan muuttoliikeohjelmassaan. Euroopan parlamentti varaa itselleen oikeuden laatia valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön, mikäli komissio ei tee kyseistä lainsäädäntöehdotusta ajoissa.

PERUSTELUT

Välimeren suurimmassa katastrofissa sitten toisen maailmansodan kuoli yli 800 ihmistä matkalla Eurooppaan 18. huhtikuuta 2015. He olivat selvinneet sodasta, vainosta ja huonosta kohtelusta – ja saivat surmansa Euroopan kynnyksellä. Kun tätä mietintöä kirjoitetaan, Italiassa kerätään ruumiita. Niin monen ihmisen kuolema, 1867 pelkästään vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla, ja monen muun Välimerellä henkensä vaarantavan ahdinko ovat tuoneet selvästi ilmi, että Euroopan on vahvistettava yhteisiä ponnistelujaan enempien katastrofien ehkäisemiseksi ja reagoitava tehokkaasti pakolaiskriisiin noudattamalla velvollisuuttaan suojella avun tarpeessa olevia.

Mikään jäsenvaltio ei voi yksin ratkaista pakolaiskriisiä. Huhtikuun 28 päivänä 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti korosti, että EU:n vastauksen Välimeren tragedioihin on perustuttava yhteisvastuullisuuteen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon, erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan suurimman määrän pakolaisia. Euroopan parlamentti kehotti laatimaan sitovat kiintiöt turvapaikanhakijoiden jakamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

Yhteisvastuun periaate on myös Euroopan komission Välimeren kriisiin laatiman strategisen vastauksen, Euroopan muuttoliikeagendan, ytimessä. Agenda perustuu siihen ajatukseen, että "tarvitsemme uuden, eurooppalaisemman lähestymistavan" muuttoliikkeeseen. Komissio ehdotti yhteisvastuun periaatteen täytäntöönpanon ensivaiheessa hätätilanteessa järjestettäviä siirtotoimia 40 000:n selvästi kansainvälistä suojelua tarvitsevan henkilön siirtämiseksi Italiasta tai Kreikasta muihin jäsenvaltioihin.

Esittelijä on täysin samaa mieltä siitä, että kaikkien jäsenvaltioiden on pidettävä yhtä muuttoliikkeen luomiin haasteisiin vastaamiseksi. Ehdotus hätätilanteessa tehtävistä sisäisistä siirroista on rajallinen, mutta tärkeä askel tässä yhteydessä. Kreikka ja Italia ovat sietämättömän paineen alla. Mikäli ne eivät saa riittävää tukea, pakolaisten ja maahanmuuttajien laiton liikkuminen eteenpäin jatkuu todennäköisesti huomattavan laajana. Tämä vaarantaa EU:n yhden ydinsaavutuksen, vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella. Esittelijä kannattaa siksi täysin komission ehdotusta sitovista siirtotoimista, mukaan lukien sitova jakoperuste pakolaisten jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken, jotka perustuvat yhteisvastuun ja vastuun jakamisen periaatteisiin.

Esittelijä ehdottaa lisäksi yhteisvastuuperiaatteen vahvistamista korottamalla siirrettävien pakolaisten lukumäärää. Komission ehdotus 40 000 henkilön siirtämisestä perustui Eurooppaan vuonna 2014 saapuneiden pakolaisten lukumäärään ottamatta huomioon, että lukumäärät ovat sen jälkeen nousseet huomattavasti. Pelkästään Kreikkaan on saapunut 68 000 pakolaista vuoden 2015 alusta lähtien, eli saapuneiden lukumäärä on kuusinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mikä on ennennäkemätöntä. Suurin osa heistä on syyrialaisia. Ylivoimaisesti suurin osa heistä saapuu Kreikan saarille, joissa ei usein ole lainkaan vastaanottotiloja turvapaikanhakijoille. Ihmiset joutuvat nukkumaan kaduilla tai tilapäismajoituksessa erittäin huonoissa olosuhteissa. Yksi viidestä syyrialaisesta pakolaisesta ei edes pääse käymään säännöllisesti WC:ssä. Kreikka ei selviä tästä tilanteesta; turvapaikkajärjestelmä on romahtanut. Monet pakolaiset jatkavat siksi matkaansa Balkanin maiden läpi Unkariin ja sieltä eteenpäin. Myös Italiaan saapuu jatkuvasti erittäin suuria määriä pakolaisia. Vuonna 2015 on tähän mennessä saapunut 67 500 pakolaista ja maahanmuuttajaa, suurin osa heistä Eritreasta. Tämän kehityksen huomioon ottaen esittelijä ehdottaa, että neuvostolle annetaan selvä signaali siitä, että yhteisvastuuta tarvitaan enemmän. Euroopan on vastattava nopeasti kasvaviin tarpeisiin ja siihen, että yhä suurempi osa ihmisistä saapuu nyt Kreikkaan. Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin siirrettävien ihmisten lukumäärää on siksi nostettava vähintään 50 000:een.

Siirtojen laadun parantaminen on esittelijän toinen keskeinen huolenaihe. Tässä suhteessa voidaan oppia paljon uudelleensijoittamista Maltalta koskevasta EU:n pilottihankkeesta (EUREMA). Se ei ensinnäkään ollut sitova, minkä seurauksena vähemmän kuin puolet jäsenvaltioista oli solidaarinen Maltaa kohtaan ja otti vastaan (yleensä hyvin pienen määrän) pakolaisia. Toiseksi siirtohankkeessa aliarvioitiin merkittävästi toivomusten ja tiedottamisen merkitystä. Monilla pakolaisilla on entuudestaan sukulaissuhteita ja sosiaalisia tai kulttuurisia siteitä tiettyyn jäsenvaltioon. He toivovat siirtoa sellaiseen jäsenvaltioon, jossa heidän sukulaisensa asuvat, jossa jo on sosiaalinen yhteisö tai jossa puhutaan yleisesti sitä kieltä, jota hekin puhuvat. Kyseisten toivomusten järjestelmällinen huomioon ottaminen on siirron onnistumisen edellytys. Sen avulla ihmisten elämäntilanne huomioidaan, halu muuttaa laittomasti vähenee ja kotoutumismahdollisuudet paranevat. Pakolaiset pystyvät kotoutumaan helpommin, jos he jo puhuvat jäsenvaltiossa yleisesti puhuttua kieltä tai jos he voivat luottaa sukulaisilta tai yhteisöltä saamaansa tukeen. Se auttaa heitä kehittämään tunteen siitä, että he kuuluvat kyseiseen jäsenvaltioon, ja se ehkäisee toissijaista siirtymistä muuten kuin pakkokeinoilla. Hakijoilla ei ole oikeutta valita haluamiaan jäsenvaltioita eikä jäsenvaltioilla ole oikeutta valita haluamiaan hakijoita. Heidän toivomuksensa olisi kuitenkin otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tiedottaminen ja suostumus ovat myös ratkaisevan tärkeitä siirron onnistumisen kannalta. Jotta odotuksia voitaisiin hallita tehokkaasti, pakolaisten olisi saatava mahdollisimman paljon tietoa siitä, mikä heitä odottaa heidän saapuessaan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Toissijaisen siirtymisen välttämiseksi heti alusta lähtien heidät voitaisiin siirtää vain, jos suostuvat kyseiseen päätökseen.

Hätätilanteessa tehtävät sisäiset siirrot ovat vasta ensimmäinen, mutta kuitenkin tärkeä askel kohti yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon periaatteen täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kesken. Komissio päätti, että hätätilanteessa tehtävät sisäiset siirrot voidaan toteuttaa Dublin-asetuksesta väliaikaisesti poiketen. Ne ovat sekä määrällisesti että ajallisesti rajoitettuja. Poikkeus rajoittaa myös suuresti parlamentin oikeuksia jättämällä sen yhteispäätösmenettelyn ulkopuolelle. Esittelijä pitää siksi erittäin myönteisenä komission muuttoliikeagendassaan ilmoittamaa aikomusta antaa vuoden 2015 loppuun mennessä pysyviä sisäisiä siirtoja koskeva lainsäädäntöehdotus, joka perustuu yhteispäätösmenettelyyn. Esittelijä ehdottaa lisäksi, että parlamentti tekee aloitteen ja antaa valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön, jos komissio ei tee kyseistä aloitetta.

Jos jatkettaisiin hätätoimenpiteitä, parlamentti lainsäädäntövallan toisena käyttäjänä ei voisi sitä hyväksyä, ja samalla jäisivät tekemättä myös uudistukset, joita tarvitaan kiireellisesti korjaamaan nykyisen Dublin-järjestelmän epäonnistumista. Dublin-järjestelmä on luonut kestämätöntä epätasapainoa jäsenvaltioiden välille sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien saapumisen että heidän lopullisen määränpäänsä kannalta. Sen keskeisenä osana on pakkokeinojen käyttö, mukaan lukien korkeat inhimilliset kustannukset, kuten sodan ja vainon traumatisoimien turvapaikanhakijoiden säilöönotto, kun taas toissijainen siirtyminen on edelleenkin suurta. Esittelijä kehottaa siksi komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon siirtotoimista saadut kokemukset, toivomusten huomioiminen mukaan luettuna, kun se toteuttaa Dublin-toimivuustarkastuksensa vuonna 2016. Pakolaiskriisi on valtava haaste Euroopalle. Euroopan olisi käsiteltävä sitä ottamalla huomioon pakolaisten elämäntilanteet ja toivomukset, eikä kohdella heitä pelkästään numeroina. Eurooppa pystyy käsittelemään kriisiä tehokkaasti vain, jos jäsenvaltiot pitävät tiukasti yhtä, yhteisvastuun periaatteen mukaisesti.

LIITE: BUDJETTIVALIOKUNNAN KIRJE

D(2015)34431

Claude Moraes

Puheenjohtaja

LIBE-valiokunta

Asia:                         Budjettivaliokunnan lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (COM(2015)0286 - C8-0156/2015)

Arvoisa puheenjohtaja

Kirjeeni koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (COM(2015)0286 - C8-0156/2015), josta parlamenttia kuullaan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta toimii asiasta vastaavana valiokuntana.

Ehdotus aiheuttaa yhteensä 240 miljoonan euron lisäkustannukset EU:n talousarvioon kahden vuoden ajan ja budjettivaliokunta on tämän vuoksi pyytänyt lausuntoa työjärjestyksen 53 artiklan mukaisesti. Kuitenkin johtuen aikarajoituksista, jotka aiheutuvat siitä, että ehdotusluonnos on tehty EU:n etelärajoilla syntyneessä hätätilanteessa, budjettivaliokunta on hyväksynyt sen, että lausunto esitetään pelkän kirjeen muodossa, jotta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta voi käsitellä asian ripeästi.

Päätösehdotuksen taustalla on vastaava komission vuoden 2016 talousarvioesitykseen tekemä ehdotus 150 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen lisäämisestä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston yhteyteen. Vuodelle 2016 ei pyydetty maksumäärärahoja. Koska tämä ylimääräinen menoerä merkitsee sitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä ylittyy 124 miljoonalla eurolla, komissio on myös ehdottanut joustovälineen varojen käyttöön ottamista (2015/2126(BUD)).

Tätä taustaa vasten ja koordinaattoreita kuultuaan budjettivaliokunta pyytää kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat seikat, kun se hyväksyy mietintönsä.

Kuten budjettivaliokunta korosti mietintöluonnoksessa "Valtuutus vuoden 2016 talousarvioesitystä koskevaan kolmikantakokoukseen", se panee tyytyväisenä merkille komission laatiman Euroopan muuttoliikeagendan ja toteaa jälleen kannattavansa sitä, että unionille annetaan enemmän keinoja vahvistaa ja kehittää oikeudenmukaisen vastuunjaon ja yhteisvastuun kulttuuria turvapaikka-asioiden, maahanmuuton ja ulkorajojen valvonnan alalla. Tässä yhteydessä budjettivaliokunta tukee komission ehdotusta joustovälineen varojen käyttöön ottamiseksi vuoden 2016 talousarviossa Italian ja Kreikan hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavien väliaikaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, vaikka käyttöönoton lopullista määrää ja soveltamisalaa voidaan joutua mukauttamaan talousarviomenettelyn lopputuloksen perusteella.

Budjettivaliokunta korostaa kuitenkin tarvetta valvoa tiukasti näiden määrärahojen käyttöä, jotta varmistetaan, että ne kohdistetaan aiottuihin tarkoituksiin.

Budjettivaliokunta panee merkille, että ehdotukseen sisältyy kertakorvausten käyttöä (6 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohti) turvapaikanhakijoita vastaanottavien jäsenvaltioiden hyväksi, joten se on turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston oikeusperustan (asetus (EU) N:o 516/2014) mukainen taloudellista yhteisvastuuta ja vastuun jakamista ilmentävä toimenpide.

Budjettivaliokunta kuitenkin kysyy, riittääkö ehdotettu rahoitus vastaamaan Välimerellä tällä hetkellä vallitsevan siirtolaistilanteen kehittymiseen. Siirtojärjestelmän lisäksi se viittaa otsakkeessa 3 olevien asianomaisten ohjelmien (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto) ja asianomaisten virastojen mahdolliseen vahvistamiseen sekä talousarvion että henkilöstön osalta, jotta ne voivat suoriutua lisääntyneistä tehtävistään. Se ehdottaa myös Euroopan muuttoliikeagendan ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä ottamalla huomioon otsakkeen 4 naapuruuspolitiikkaan, kehitykseen, humanitaarisen apuun, vakauteen ja rauhaan jne. liittyvät aloitteet (ja vastaavat määrärahojen lisäykset). Se muistuttaa myös, että hätäapuvaraus voidaan ottaa käyttöön varainhoitovuoden aikana kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, muun muassa sellaisia tilanteita varten, joissa muuttovirrat unionin ulkorajoilla aiheuttavat erityisen suuria paineita.

Budjettivaliokunta katsoo joka tapauksessa, että tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa, erityisesti muuttovirroista johtuvien kasvavien paineiden vuoksi, otsakkeelle 3, joka on ylivoimaisesti pienin monivuotisten rahoituskehysten otsakkeista, määrätyt enimmäismäärät ovat ehkä jääneet liian pieniksi, ja asiaan olisi palattava monivuotisten rahoituskehysten tulevassa tarkistamisprosessissa.

Lopuksi käytän tilaisuutta hyväksi korostaakseni, että budjettivaliokunta aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa tässä asiassa ja odottaa LIBE-valiokunnan talousarviomenettelyssä esittämiä budjettitarkistuksia.

Kunnioittavasti

Jean Arthuis

(allekirjoitus)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	16.7.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	42 13 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Martina Anderson, Gerard Batten, Heinz K. Becker, Malin Björk, Caterina Chinnici, Ignazio Corrao, Frank Engel, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Lorenzo Fontana, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Vicky Maeijer, Roberta Metsola, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Harald Vilimsky, Udo Voigt, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anna Maria Corazza Bildt, Gérard Deprez, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Marek Jurek, Ska Keller, Miltiadis Kyrkos, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Emilian Pavel, Kazimierz Michał Ujazdowski, Elissavet Vozemberg
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Fredrick Federley, Herbert Reul, Jutta Steinruck, Vladimir Urutchev, Tom Vandenkendelaere, Wim van de Camp