MIETINTÖ aiheesta ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”
22.9.2015 - (2014/2241(INI))
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Isabella De Monte
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
aiheesta ”Matkailun edistämistä Euroopassa koskevat uudet haasteet ja ajatukset”
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”[1],
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja varten” (COM(2014)0086),
– ottaa huomioon majoituspalvelujen turvallisuudesta annetun komission vihreän kirjan (COM(2014)0464),
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020[2],
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta[3],
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 195 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0258/2015),
A. toteaa, että SEUT-sopimuksen 195 artiklan mukaan unioni täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla toimenpiteillä, jotka eivät käsitä lakien yhdenmukaistamista;
B. toteaa, että matkailu on yksi Euroopan talouden tärkeistä potentiaalisista kasvualoista ja sen osuus unionin BKT:stä on yli 10 prosenttia, jos matkailuun liittyvät alat otetaan huomioon; matkailu toimii myös vakaan työllisyyden vauhdittajana, sillä se työllistää suoraan 13 miljoonaa ihmistä ja sen osuus työpaikoista EU:ssa on näin vähintään 12 prosenttia;
C. ottaa huomioon, että Eurooppa on 52 prosentin markkinaosuudellaan maailman suosituin matkailukohde; ottaa huomioon, että tilastojen mukaan EU:n kansalaisten ulkomaanmatkoista suurin osa tehdään edelleen EU:ssa ja että EU:hun tulevien kansainvälisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan vuosittain 140 miljoonalla vuoteen 2025 asti;
D. ottaa huomioon, että matkailu on merkittävää sosioekonomista toimintaa EU:ssa, ja sillä on suuri vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, ja sitä voitaisiin siksi hyödyntää nykyisen talous- ja työllisyyskriisin käsittelemisessä;
E. toteaa, että rannikko- ja merimatkailu on Euroopan tärkein mereen liittyvä toimiala ja että se muodostaa yli kolmanneksen meritaloudesta ja vaikuttaa suoraan moniin muihin unionin talouden aloihin työllistämällä 3,2 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on 16‑35-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia; korostaa lisäksi, että tämä ala on auttanut luomaan kasvua ja työpaikkoja erityisesti Atlantin ja Välimeren alueilla;
F. ottaa huomioon, että matkailun poliittisilla painopisteillä edistetään ainakin kolmea Junckerin komission ensisijaista tavoitetta eli kestävää kasvua ja työpaikkoja, yhdennettyjä digitaalisia sisämarkkinoita ja syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita;
G. panee merkille, että vuonna 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde” ilmoitetut toimet edistävät kunnianhimoista tavoitetta säilyttää Eurooppa maailman suosituimpana matkailukohteena;
H. ottaa huomioon, että matkailulla ei ole omaa budjettikohtaa unionin talousarviossa ja että tämän alan toimet ovat jakautuneet moneen eri rahastoon, pilottihankkeeseen ja valmistelutoimeen;
I. ottaa huomioon, että Euroopan matkailualalla on vastassaan erinäisiä uusia haasteita, joista voidaan mainita esimerkiksi jakelukanavien digitointi ja uuden jakamistalouden alan kehittyminen, kilpailun lisääntyminen nousevista ja edullisemmista kolmansien maiden kohteista, kuluttajien käytöksen muuttuminen, siirtyminen elämystalouteen, laadukkaan asiakaspalvelun vaatiminen, tarve houkutella ammattitaitoista työvoimaa ja säilyttää se, väestönmuutos ja kausiluonteisuus;
J. katsoo, että matkailualan poliittisten päättäjien ratkaisu esimerkiksi väestönmuutoksen ja matkailun kausiluonteisuuden haasteisiin voisi olla ikääntyneiden erityistarpeisiin suunnattujen tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, sillä heidän määränsä lisääntyy jatkuvasti ja heillä on mahdollisuus matkustaa varsinaisen matkailusesongin ulkopuolella;
K. ottaa huomioon, että matkailualan pk-yrityksillä on huomattavia ongelmia raskaan sääntelytaakan vuoksi;
L. katsoo, että Euroopan mainostaminen sen omalla matkailukohdemainonnalla ja brändistrategialla on tärkeä väline, kun parannetaan sen imagoa, profiilia ja kilpailukykyä kestävistä ja laadukkaista matkailukohteista muodostuvana kokonaisuutena, antaa Euroopan kohteille mahdollisuudet erottua muista kansainvälisistä kohteista ja auttaa houkuttamaan kansainvälisiä matkailijoita, erityisesti nousevilta ulkopuolisten maiden markkinoilta;
M. katsoo, että konflikteilla lähellä unionin rajoja, kuten Ukrainassa ja Lähi-idässä, sekä terrorismiuhilla on kielteinen vaikutus matkailualaan, minkä vuoksi sekä jäsenvaltioiden että unionin on toteutettava vastatoimia;
N. on sitä mieltä, että luonnon ja maiseman sekä kaupunkikohteiden kanssa sopusoinnussa oleva kestävä, kaikille avoin ja vastuullinen matkailu, joka perustuu resurssitehokkuuteen, kestävään liikkuvuuteen ja ilmastonsuojeluun, auttaa suojelemaan paikallista ympäristöä erityisesti vuoristo- ja rannikkoalueilla ja saarilla, edistämään kestävällä tavalla alueellista kasvua ja vastaamaan matkailijoiden yhä kasvaviin laatuvaatimuksiin sekä edistää yritysten välistä kilpailua;
O. pitää eurooppalaista kulttuurimatkailua tärkeänä keinona edistää Euroopan rikasta kulttuurien monimuotoisuutta, ja toteaa, että se vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja edistää kulttuurien välistä vaihtoa ja monikulttuurista ymmärrystä;
P. katsoo, että alueilla on keskeinen tehtävä matkailuun liittyvien toimintatapojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa alueellisella tasolla;
Q. katsoo, että jakamistalous edustaa muutosta kohti uusia liiketoimintamalleja nopeasti muuttuvan uuden teknologian vuoksi, ja panee merkille, että monet jakamistalouden toimijoista ovat osa matkailupalvelutaloutta;
R. ottaa huomioon, että vaikka tieto on hajanaista ja luotettavien päätelmien tekeminen on siksi vaikeaa, jakamistalouden taloudellisilla seurauksilla on mitä todennäköisimmin myönteinen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvointiin;
S. ottaa huomioon, että korkealaatuisten palvelujen tarjoamisen ja kuluttajien oikeuksien suojelun pitäisi olla etusijalla kaikille matkailuun liittyviä palveluja tarjoaville toimijoille, kuten jakamistaloudessa toimiville ja uusinta internet-tekniikkaa käyttäville toimijoille;
T. ottaa huomioon, että matkustus ja matkailu ovat aloja, joihin digitalisoituminen on vaikuttanut eniten, mikä avaa uusia mahdollisuuksia matkatoimistoille Euroopan lisäksi myös maailmanlaajuisesti;
Komission toimintapuitteet
1. kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille vuoden 2010 tiedonannossa vahvistettujen toimien täytäntöönpanosta sekä määrärahojen käytöstä rakennerahastojen ja asiaa koskevien unionin ohjelmien, erityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) ja yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME), sekä vastaavien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien yhteydessä tosiseikkoihin kohdistuvan valvonnan muodossa, johon kuuluu arviointi matkailun edistämistä ja unionin matkailualan kilpailukyvyn lujittamista koskevien toimien tehokkuudesta;
2. edellyttää komission säilyttävän mahdollisuuden jakaa tulevaisuudessakin eri tukivälineistä varoja suotuisan ympäristön luomiseksi unionin matkailualan yrityksille;
3. kehottaa painokkaasti komissiota arvioimaan, voitaisiinko matkailuala sisällyttää seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä täysin erilliseen otsakkeeseen sillä perusteella, että matkailualan talousarvio ja alaan liittyvät toimet olisi parempi nähdä erillisenä taloudellisena toimintana sen sijaan, että niitä rahoitetaan muiden politiikanalojen määrärahoista;
4. muistuttaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) ovat edelleen tietyissä jäsenvaltioissa suurin matkailualan vireyttämiseksi toteutettujen toimien ulkoisen rahoituksen lähde; kehottaa komissiota takaamaan näin ollen entistä paremman avoimuuden sen esiin tuomisessa, miten paikallisviranomaiset käyttävät rakennerahastoja;
5. pyytää komissiota, jäsenvaltioita, alueita ja matkailusta vastaavia viranomaisia sekä yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään mahdollisimman paljon Euroopan strategisten investointien rahaston tarjoamia uusia rahoitusmahdollisuuksia erityisesti kansallisten ja alueellisten investointipankkien avulla, jotta EU:n matkailun edistämistoimien laatua voidaan parantaa;
6. vaatii komissiota edistämään matkailuun liittyviä pilottihankkeita Horisontti 2020 -ohjelmasta;
7. vaatii komissiota kääntämään unionin 24 viralliselle kielelle rahoitustukioppaan, jotta etenkin pk-yritykset voisivat saada helpommin tietoa rahoitusmahdollisuuksista, kun otetaan huomioon, että rahoituksen saantiin liittyvät vaikeudet ovat yksi alan suurimmista esteistä;
8. kehottaa komissiota nimittämään riippumattomia asiantuntijoita arvioimaan muiden unionin politiikkojen vaikutusta matkailuun sekä analysoimaan matkailuun kohdistuvia todellisia ja mahdollisia uhkia, jotka johtuvat konflikteista EU:n naapurimaissa ja -alueilla, sekä raportoimaan niistä parlamentille ja antamaan ehdotuksia toimenpiteistä, joilla edistetään myönteistä vaikutusta ja vähennetään kielteistä vaikutusta matkailuun;
9. odottaa komission esittävän katsauksen ajankohtaisista tilastotiedoista matkailutilastoista annetun uuden asetuksen perusteella;
10. panee merkille, että tarvitaan lisää toimenpiteitä matkailua koskevan yhdennetyn lähestymistavan kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että alan edut ja tarpeet otetaan huomioon laadittaessa ja pantaessa täytäntöön muuta EU:n politiikkaa (esim. liikenne- tai maaseutupolitiikkaa);
11. kehottaa komissiota esittämään unionin uuden matkailustrategian vuonna 2010 annetun tiedonannon korvaamiseksi tai päivittämiseksi;
12. toivoo komission esittävän seuraavan Euroopan matkailufoorumin yhteydessä yksityiskohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä uusista yhteisistä toimista;
13. suosittaa painokkaasti, että komissio osoittaa riittävästi henkilöstöä matkailupolitiikan tehtäviin ottaen huomioon, miten keskeistä matkailu on talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa; arvostelee sitä, että matkailu ei aiheena ole riittävän näkyvästi esillä sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston uudella verkkosivustolla; suosittaa myös, että tästä verkkosivustosta tehtäisiin monikielinen;
14. korostaa komission yksiköiden ja osastojen välisen koordinoinnin merkitystä;
15. kehottaa komissiota harkitsemaan suhteettoman sääntelytaakan vähentämistä, sillä se vaikuttaa kielteisesti matkailualan pk-yritysten kilpailukykyyn; pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot eivät lisäisi olemassa olevaa sääntelytaakkaa vaan vähentäisivät sitä;
16. muistuttaa komissiota siitä, että matkailu on yksi Euroopan talouden avainaloista, minkä vuoksi on parannettava huomattavasti jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten sekä rahoituslaitosten välistä koordinointia ja luotava synergioita julkisen ja yksityisen matkailualan välille; kehottaa komissiota ryhtymään etsimään alaa varten tehokasta koordinointi- ja yhteistyömekanismia;
17. katsoo, että unionin on kehitettävä yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita koskevan politiikan yhteydessä yhteistyötoimia matkailun kehittämiseksi kolmansissa maissa, jotta voidaan mahdollistaa näiden maiden talouden tasapuolinen kehittyminen, minkä avulla voidaan myös vähentää naapuruuteen liittyviä jännitteitä ja lisätä alueen houkuttelevuutta ja siellä vierailevien matkailijoiden määrää;
18. katsoo, että Euroopan matkailuvuoden nimeäminen auttaisi edistämään Euroopan matkailun monimuotoisuutta ja nostamaan matkailualalla toimivien erilaisten sidosryhmien profiilia; kehottaa komissiota harkitsemaan tätä aloitetta;
19. pyytää komissiota arvioimaan Euroopan matkailuviraston perustamisen hyviä ja huonoja puolia;
Euroopan matkailubrändin luominen ja Euroopan yhteismarkkinointi matkailukohteena
20. kannustaa voimakkaasti komissiota yhteistyössä kansallisten matkailujärjestöjen kattojärjestön Euroopan matkailukomission (ETC) kanssa jatkamaan ja syventämään Euroopan markkinointia maailman suosituimpana matkailukohteena yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan mukaisesti; kehottaa erityisesti panemaan täytäntöön komission ja ETC:n helmikuussa 2014 käynnistämän pitkän aikavälin strategian ”Destination Europe 2020”, johon sisältyy Eurooppaa matkailukohteena edistäviä markkinointi-, brändäys- ja myynninedistämistoimia;
21. kehottaa erityisesti luomaan Euroopasta brändin matkailukohteena, jotta voidaan täydentää ja tehostaa kansallisten, alueellisten, kansainvälisten ja paikallisten matkailujärjestöjen ja Euroopan matkailualan toteuttamia markkinointitoimia, joilla edistetään Euroopan matkailukohteiden näkyvyyttä ja kilpailukykyä erityisesti kaukaisilla markkinoilla; korostaa, että Euroopan brändi matkailukohteena edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla luodaan etuja sekä vakiintuneille että vähemmän tunnetuille eurooppalaisille kohteille säilyttäen samalla sellaisten eurooppalaisten alueiden erityispiirteet, jotka saavat elantonsa omasta alueellisesta brändistään, ja korostaa, että jäsenvaltioiden toimivaltuudet on otettava täysin huomioon SEUT-sopimuksen 195 artiklan mukaisesti;
22. on tietoinen siitä, että yhteiset tavoitteet on määriteltävä selkeästi ja on analysoitava Euroopan matkailubrändiin liittyvät mahdollisuudet ja siitä saatava lisäarvo jäsenvaltioiden ilmaisemien tarpeiden ja erityispiirteiden mukaisesti; katsoo, että tulosten aikaansaamiseksi alan edustajia, matkailujärjestöjä ja alue- ja paikallisviranomaisia olisi edelleen kuultava kattavasti; suosittaa, että olisi laadittava brändikäsikirja, jossa esitettäisiin sovitut markkinointikeinot;
23. suosittaa, että tutkitaan, miten yksityissektori voitaisiin ottaa mukaan Euroopan matkailubrändin markkinointistrategiaan ja miten se voi osallistua taloudellisesti strategian kehittämiseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien merkitystä ja ehdottaa siksi matkailualan julkisen ja yksityisen sektorin erityiskumppanuutta (SPOT) koskevan ohjelman laatimista; kehottaa jäsenvaltiota ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset tähän prosessiin ja tekemään rakentavaa yhteistyötä alan edustajien kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;
24. kehottaa vahvistamaan Euroopan matkailubrändiä maailman parhaana matkailualueena perheille, lapsille ja eri sukupolville;
25. pitää tärkeänä, että Euroopan brändiin matkailukohteena kuuluu olennaisena osana matkailijoiden turvallisuus; kehottaa siksi jäsenvaltioiden viranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä komission kanssa sellaisten strategioiden (mukaan lukien matkailijoille suunnatut tiedotuskampanjat) soveltamiseksi, joiden tavoitteena on, että matkailijat voivat nauttia mahdollisimman turvallisesta kokemuksesta eurooppalaisissa matkailukohteissa;
26. pitää tärkeänä lisätä poliittista tietoisuutta siitä, että Euroopan markkinointi kolmansille maille tänne saapuvien matkailijoiden määrän lisäämiseksi hyödyttää taloudellisesti vähemmän tunnettuja kohteita ja talousvaikeuksissa olevia maita mutta myös koko unionia; katsoo, että tiukka viisumipolitiikka rajoittaa kolmansista maista peräisin olevien matkailijoiden määrää; suhtautuu myönteisesti komission vuonna 2014 esittelemiin toimenpiteisiin uusien turistiviisumien myöntämiseksi ja matkailijoiden liikkumisen helpottamiseksi Schengen-alueella; kannustaa siksi neuvostoa pääsemään pian sopuun parlamentin kanssa, jotta EU voisi hyötyä Euroopassa vierailemisesta mahdollisesti kiinnostuneiden kolmansista maista peräisin olevien matkailijoiden suuremmasta määrästä;
27. muistuttaa, että EU:n olisi aloitettava investoiminen ollakseen valmis hyödyntämään niiden kolmansien maiden, erityisesti BRIC-maiden, potentiaalia, joilla on suuri väestö ja kehittyvä talous ja joista tulevien matkailijoiden määrä on kasvussa; huomauttaa, että tarvitaan matkailua edistäviä aloitteita sekä enemmän joustavuutta ja johdonmukaisuutta turistiviisumijärjestelyissä ja rajanylityksissä; korostaa, että entistä useampien turistiviisumeja koskevien verkkoalustojen edistäminen yhdistettynä viisumisäännöstön varovaiseen yksinkertaistamiseen on tärkeä tekijä Euroopan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden määrän lisäämisessä ja eurooppalaisten matkailukohteiden näkyvyyden parantamisessa; korostaa maassa jo käyneille matkailijaryhmille myönnettävien kiertomatkaviisumien tuomia mahdollisuuksia sekä useampien viisumivapaussopimusten täytäntöönpanoa, jotta kansainvälisten matkailijoiden saapumista voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla; pitää suositeltavana, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot kehittävät yhteisen viisumipolitiikan yhteydessä pitkän aikavälin strategian viisumimenettelyjen koordinoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta ja velvollisuutta valvoa omien rajojensa yli tapahtuvaa maahantuloa;
Yleiseurooppalaiset ja ylikansalliset matkailutuotteet
28. katsoo, että julkisten ja yksityisten sidosryhmien olisi lisättävä ponnistuksiaan uusien ylikansallisten eurooppalaisten matkailutuotteiden kehittämiseksi ja niiden kehittämisessä olisi otettava täysin huomioon makroaluestrategioiden asema; panee merkille, että Adrian- ja Joonianmeren makroalueen kaltaiset makroalueet tarjoavat yksilöllisiä luonto-, kulttuuri- ja historiaperustoja kyseisten tuotteiden kehittämiselle; kehottaa Euroopan unionin Itämerta, Tonavaa, Adrian- ja Joonianmerta sekä Alppeja koskevien makroaluestrategioiden julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä laatimaan omalla alueellaan yhteisiä strategioita matkailun kehittämiseksi;
29. kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön valtioiden välisten temaattisten matkailureittien suunnittelemisessa (useiden Euroopan valtioiden tasolla) tiettyihin (valtioiden tasolla määritettyihin) kohteisiin tehtävien vierailujen motivoivien elämyksellisten tekijöiden vahvistamiseksi, lomailijoiden liikkuvuuden lisäämiseksi, keskimääräisen kulutuksen lisäämiseksi ja markkinointifoorumien laajentamiseksi (erityisesti kaukaa tulevien vierailijoiden, pitkän matkan markkinoiden osalta);
30. korostaa, että Euroopan ulkopuolisten matkakohteiden ilmaantumisen myötä kansainvälinen kilpailu on lisääntynyt; pitää sen tähden välttämättömänä lisätä eurooppalaisten matkailukohteiden välistä yhteistyötä matkailualan ryhmittymien ja verkostojen avulla paikallisella, alueellisella, kansallisella ja rajatylittävällä tasolla ja merialueilla;
31. tunnustaa rajatylittävien matkailutuotteiden merkityksen alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; on siksi vakuuttunut siitä, että vakiintuneissa yhteistyöpuitteissa toteutettuja aloitteita pitäisi tukea asianmukaisilla kannustimilla;
32. kehottaa jäsenvaltioita edistämään uusia matkailureittejä kehittämällä käyttämättömiä alueita, teitä, rautateitä, hylättyjä polkuja ja vanhoja kulkureittejä;
33. kehottaa komissiota ja ETC:n jäseniä tukemaan ETC:n nykyistä toimeksiantoa, jotta se voisi auttaa kehittämään ja markkinoimaan kohdennettuja ylikansallisia ja yleiseurooppalaisia matkailutuotteita ja -palveluja ja myös rannikko- ja merimatkailua kehittyneen, parannetun ja täysin esteettömän Visiteurope.com-portaalin kautta; kehottaa komissiota varmistamaan, että Visiteurope.com-portaali on luettavissa myös kaikilla matkapuhelimilla ja kannettavilla päätteillä oman sovelluksen kautta;
34. kehottaa lisäksi komissiota lisäämään yhteistyötään Euroopan neuvoston, Euroopan matkailukomission ja YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön sekä muiden kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta yleiseurooppalaisia ja yleiskansallisia matkailutuotteita voitaisiin kehittää entisestään;
35. ottaa huomioon, että tämän päivän kuluttajat eivät hae pelkästään matkailukohteita vaan myös matkailuelämyksiä, ja korostaa siksi, että eurooppalaisia matkailutuotteita voidaan edistää onnistuneesti markkinointistrategialla, joka vastaa erilaisten matkailusegmenttien ja kolmansien maiden markkinoiden tarpeeseen;
36. painottaa, että matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien on mainittava eurooppalainen hätänumero 112 verkkosivustoillaan, e-lipuissa ja tärkeimmissä matkakohteissa;
37. pitää myönteisenä sosiaalista matkailua edistävää Calypso-hanketta, joka tarjoaa ikäihmisille, nuorille, pienituloisille ja vammaisille mahdollisuuden lähteä lomalle matalasesongin aikana; tähdentää, että tällä aloitteella voitaisiin lievittää kausiluonteisuuden ongelmaa etenkin vähemmän tunnetuissa kohteissa;
38. on kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan matkailun kausiluonteisuutta voitaisiin vähentää keskittymällä enemmän erityisiä matkailuelämyksiä tarjoaviin ja matkailijoiden erityistarpeisiin vastaaviin kohdennettuihin matkailutuotteisiin; kehottaa komissiota näin ollen kannustamaan ja tukemaan jäsenvaltioita ja matkailualaa, jotta nämä kehittäisivät monipuolisempia ja kohdennetumpia tuotteita, jotka perustuvat erityisteemoihin, kuten maaseutu-, kulttuuri- ja teollinen perintö, historia, uskonto, terveys, kylpylä- ja hyvinvointielämykset, urheilu, viini ja ruoka sekä musiikki ja taide, ja jotka ovat vaihtoehtoisen matkailun muotoja ja auttavat tuomaan kyseiselle alueelle lisäarvoa monipuolistamalla sen talouden rakenteita ja vähentämällä työpaikkojen kausiluonteisuutta; kannustaa jäsenvaltioita tämän vuoksi hyödyntämään unionin myöntämiä varoja asianmukaisesti, ja kehottaa komissiota laajentamaan COSME-ohjelman toimien tavoitteita vastaavasti; katsoo, että urheilu-, musiikki- ja taidetapahtumilla on mahdollista saada liikkeelle suuri määrä matkailijoita Euroopasta ja muualta maailmasta;
39. korostaa, että Euroopan moninaisuus ja monikulttuurisuus tarjoavat runsaat mahdollisuudet teemamatkailun kehittämiselle, ja kehottaa edistämään koordinoidusti vaihtoehtomatkailua, kestävää matkailua ja kulttuurivaihtoja; kannustaa aloitteita, joilla pyritään yhdistämään matkailukohteet toisiinsa teemakohtaisten matkailutuotteiden ja reittien luomiseksi eurooppalaisessa, kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa mittakaavassa hyödyntämällä Euroopan eri matkailukohteiden täydentävyyttä ja erityisominaisuuksia, jotta matkailijoille voidaan tarjota paras mahdollinen kokemus;
40. korostaa, että Euroopan rikasta kulttuuriperintöä on edistettävä ja korostettava hyödyntämällä Unescon maailmanperintöluetteloa ainutlaatuisena myynninedistämiskeinona mutta mukaan on otettava myös kohteita, jotka ei ehkä tunneta yleisesti ja joihin ei ole helppo päästä, ottaen erityisesti huomioon, että kulttuurimatkailun osuus Euroopan matkailusta on noin 40 prosenttia ja että se edistää näin ollen merkittävästi talouskasvua ja työllisyyttä, sosiaalista innovointia ja paikallista, alueellista, kaupunkialueiden ja maaseudun kehitystä ja vähentää samalla kausiluonteisuuden vaikutusta; korostaa tässä mielessä myös sponsoroinnin keskeistä asemaa eurooppalaisen perinnön säilyttämisessä ja jäsenvaltioiden auttamisessa tässä kalliissa tehtävässä;
41. korostaa, että edistämällä kulttuuritapahtumia eri tasoilla voidaan parantaa matkailukohteiden houkuttelevuutta, ja ehdottaa sen tähden, että tutkitaan mahdollisuutta laatia VisitEurope.com-portaaliin liitettävä Euroopan laajuinen tapahtumakalenteri matkailun tietopalvelujen parantamiseksi;
42. kehottaa kansallisia matkailujärjestöjä tarjoamaan verkossa riittävästi näkyvyyttä aloitteille ja palkinnoille, joilla tuodaan esiin eurooppalaista kulttuuriperintöä, ja tukemaan niihin liittyviä myynninedistämisaloitteita ja -toimia (esimerkiksi Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuurireitit);
43. muistuttaa uudelleen siitä, että on tärkeää suojata ja säilyttää kulttuuriperintöä matkailun aiheuttamien rakennemuutosten mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta ja massaturismin erityisesti sesongin aikana kulttuuriperinnölle aiheuttamilta riskeiltä; pitää ensisijaisena tehdyn työn laatua, ei sen kustannuksia; korostaa tässä yhteydessä, että suojelijana toimimisella voidaan tukea eurooppalaisen perinnön säilyttämistä ja paikata tätä tarkoitusta varten osoitettujen julkisten määrärahojen leikkauksia;
44. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön eurooppalaisten uhanalaisten muistomerkkien ja kohteiden suojelemiseen tähtäävän toimenpiteen kulttuuriperinnön turvaamiseksi ja edistämiseksi ja sen myötä kulttuurimatkailun vauhdittamiseksi;
45. painottaa eurooppalaisen kulttuurimatkailun merkitystä henkilökohtaisen kasvun ja tietämyksen edistäjänä – etenkin nuorten keskuudessa – sekä Euroopan rikkaan kansallisen ja paikallisen kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön edistäjänä, keinona tukea kulttuurien välistä oppimista, verkostoitumismahdollisuuksien tarjoajana, eurooppalaisen identiteetin lujittajana sekä eurooppalaisten arvojen ilmentäjänä;
46. korostaa kulttuurimatkailuun liittyviä mahdollisuuksia lievittää köyhyyttä; kehottaa tässä yhteydessä tukemaan jäsenvaltioiden luovia toimialoja ja maaseutumatkailua Euroopan tavattoman suuren kulttuurisen rikkauden edistämiseksi sekä köyhyyden ja työttömyyden torjumiseksi;
47. painottaa, että näyttölippujen ja muiden lippujen yhteishankintoja olisi yksinkertaistettava tukena kulttuurikampanjoille;
48. korostaa, että Euroopan kielten kirjo – viralliset ja kansalliset kielet, vähemmistökielet ja vähemmän tunnetut kielet – on sen kulttuuriperinnön perusta ja että ne ovat itsessään avain kestävään ja vastuulliseen matkailuun;
49. panee merkille merkittävien historiallisten tapahtumien ja kohteiden, kuten ”Omantunnon kohteet” (Sites of Conscience), tarjoamat mahdollisuudet käsitellä nykyajan haasteita hienovaraisten tulkintojen ja kasvatuksellisten ohjelmien avulla; kannustaa käyttämään kulttuuriperintöä ja matkailua keinoina vaalia kulttuurien välistä vuoropuhelua ja tuoda Euroopan kansat lähemmäksi toisiaan;
50. korostaa urheilumatkailuun liittyviä mahdollisuuksia, sillä siitä voi muodostua yksi Euroopan kehittyvän matkailualan dynaamisimmista aloista, ja kehottaa ottamaan käyttöön erityisiä toimintapolitiikkoja sen kehityksen edistämiseksi ja tukemiseksi; palauttaa mieliin urheilutoiminnan merkityksen pyrittäessä tekemään Euroopan alueista houkuttelevia matkailijoiden silmissä; korostaa mahdollisuuksia, joita syntyy silloin, kun urheilijat ja katsojat matkustavat urheilutapahtumiin, sekä kyseisten tapahtumien aikana, ja huomauttaa, että tällaiset tapahtumat voivat houkutella matkailijoita kaikkein syrjäisimmillekin alueille; tähdentää, että urheilumatkailuun liittyviä mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä riittävästi;
Laatu
51. on vakuuttunut siitä, että Euroopan matkailussa on siirryttävä määrällisen kasvun mallista jatkuvaan ja kestävään kehitykseen tähtäävään laadulliseen malliin, ja katsoo, että on edistettävä sellaista matkailualaa, joka mahdollistaa korkeampaa ammattitaitoa edellyttävien ja asianmukaista palkkaa tarjoavien työpaikkojen luomisen; katsoo, että matkailuun keskittyvä talouden monipuolistaminen maaseudulla ja rannikkoalueilla tarjoaa mahdollisuuksia uudelle ja kestävälle työllisyydelle;
52. myöntää, että matkailualan palvelujen laatustandardeissa on eroja, ja on sitä mieltä, että laatustandardit ovat tärkeä keino, jolla toimijoille voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset ja jolla voidaan lisätä avoimuutta kuluttajien kannalta sekä edistää siten kaikkien toimijoiden luottamuksen vahvistamista; kehottaa kaikkia sidosryhmiä jatkamaan keskustelua siitä, miten EU voi edistää matkailupalvelujen hyväksyttyjä laatustandardeja;
53. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön eurooppalaisen matkailulaatumerkin, jolla palkitaan matkailun ammattilaisten sinnikkäitä ponnisteluja matkailupalveluiden laadun tukemiseksi ja joka perustuu kulttuuri- ja luonnonperinnön tinkimättömään kunnioittamiseen, matkailualan työpaikkojen laadun parantamiseen, esteettömän pääsyn varmistamiseen kaikille sekä paikallisten yhteisöjen kulttuuriperinteiden edistämiseen;
54. kehottaa komissiota vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta tuotteiden laatua voidaan parantaa vaalimalla eri maille tyypillisiä omia tuotteita;
55. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja määrittämään yhdessä matkailuyhdistysten kanssa yhteisen eurooppalaisen matkailuinfrastruktuurien (hotellit, ravintolat jne.) luokitusjärjestelmän; katsoo, että Hotelstars-liiton aloitetta majoitusluokitusjärjestelmän asteittaisesta yhdenmukaistamisesta koko Euroopassa olisi edelleen edistettävä, sillä näin mahdollistetaan Euroopan majoitustarjonnan parempi vertailu ja edistetään palvelujen yhteisiä laatukriteereitä;
56. katsoo, että turvallisuusstandardien säilyttäminen matkailupalveluissa EU:ssa on keskeinen osa laadukkuutta; suhtautuu siksi myönteisesti komission vihreään kirjaan majoituspalvelujen turvallisuudesta; panee merkille monen kuluttajaryhmän, palomiesjärjestöjen ja matkailualan järjestöjen lausunnot, joissa tuetaan matkailun turvallisuutta koskevia EU:n tason toimia; kehottaa siksi komissiota antamaan ehdotuksia EU:n matkailun turvallisuuden vähimmäisvaatimuksista, erityisesti paloturvallisuudesta ja häkään liittyvästä turvallisuudesta vapaa-ajan majoituksessa; korostaa, että majoituksen turvallisuudesta on kerättävä järjestelmällisesti tilastotietoja;
57. korostaa, että matkailupalvelujen korkealaatuisuuden takaa niiden yhdistäminen asianmukaiseen koulutukseen ja säällisiin työoloihin, ja katsoo, että vaaditun osaamisen ja alalla saavutetun sosiaalisen edistyksen laiminlyöminen tai heikentäminen toimii tätä vastaan;
58. katsoo, että koulutukseen investointi on välttämätöntä laadukkaiden palveluiden tarjoamiseksi tällä alalla, joka työllistää enimmäkseen 16–35-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia; vaatii komissiota tekemään yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa huippusesongin ulkopuolella tarjottavaa koulutusta ja harjoittelua koskevien ohjelmien kehittämiseksi, jotta alasta voidaan tehdä houkuttelevampi ja jotta sen kausiluonteisuutta voidaan vähentää; korostaa, että tällaisessa koulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota pätevyyksien parantamiseen ja pehmeiden taitojen kehittämiseen alan työnäkymien parantamiseksi; kehottaa siksi komissiota tukemaan matkailualan toimenpiteitä työnantajien ja työntekijöiden osaamisen ja taitojen päivittämisessä tulevien suuntausten ja tarvittavien taitojen ennakoimiseksi; katsoo, että matkailualan työllisyystilastoja olisi parannettava;
59. kehottaa komissiota tukemaan tässä mielessä matkailualaa poistamalla osaamisvajeet ja lisäämällä ammattikoulutuksen ja muun koulutuksen merkitystä markkinoiden kannalta; ehdottaa, että komissio laatii ja laittaa jakeluun oppaan hyvistä käytännöistä ja erilaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamisesta EU:ssa edistääkseen ammatillista osaamista ja ammattilaisten suurempaa vapaaehtoista liikkuvuutta EU:n alueella;
60. pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot parantavat matkailualan ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista, jotta alan työntekijöillä on parhaat mahdolliset uramahdollisuudet ja heidän liikkuvuutensa lisääntyy;
61. suhtautuu myönteisesti liikkuvuuden välineisiin ja yhteistyöhankkeisiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan ja nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaan sisältyviin ”osaamisyhteenliittymiin” ja ”taitoyhteenliittymiin”, ja pitää niitä tehokkaina keinoina, joiden avulla kaikentasoiseen koulutukseen osallistuvat matkailualan työntekijät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä, parantaa kielitaitoaan ja saada käytännön tietoa kulttuurimatkailusta; on kuitenkin huolestunut nuorten kiinnostuksen puutteesta uran tekemiseen tietyillä matkailualoilla; korostaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin soveltamiseen matkailualalla liittyviä etuja sekä opetuksen ja käytännön työkokemuksen yhdistämisen tärkeyttä, sillä siten parannetaan sekä teoreettista tietämystä että käytännön taitoja; kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahaston ja muiden unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tarjoamat mahdollisuudet edistää ammatillista koulutusta;
62. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan matkaoppaiden korkealaatuiseen koulutukseen ja edistämään monikielisiä palveluja, jotta matkailijoita kiinnostavat kohteet pääsevät paremmin arvoonsa; pyytää lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita määrittämään eurooppalaiset laatustandardit matkaoppaille varmistamalla koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen;
63. kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen matkailutuotteilta ja -palveluilta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla kerättyjen verojen ja maksujen vaikutuksesta Euroopan kilpailukykyyn matkailukohteena; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon alv-tasojen laskemisen merkityksen matkustus- ja matkailupalveluille autettaessa kehittämään paikallisia talouksia ja kestävää kasvua ja työpaikkoja sekä autettaessa Eurooppaa pysymään kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla;
Rannikko- ja merimatkailun mahdollisuuksien hyödyntäminen
64. toteaa, että rannikko- ja merimatkailun kasvua ja työpaikkoja koskeva eurooppalainen strategia on tärkeä rannikko- ja saarialueille ja että se on sopusoinnussa ”sinisen kasvun” strategian ja Eurooppa 2020 -strategian kanssa ja sisältää joukon yhteisiä toimenpiteitä useista eri haasteista selviämiseksi;
65. kehottaa painokkaasti komissiota esittelemään edellä mainitussa rannikko- ja merimatkailunstrategiassa esiteltyä 14 toimea tukevan toimintasuunnitelman, joka sisältää konkreettisia tavoitteita ja aikatauluja, ja vaatii esittelemään parlamentille selvityksen näiden toimien täytäntöönpanosta;
66. kehottaa komissiota järjestämään vuosittain seminaarin, johon osallistuvat rannikko- ja merialueiden jäsenvaltiot ja niiden alueet ja jossa edistetään yleiseurooppalaista vuoropuhelua ja voidaan jakaa parhaita käytäntöjä sekä panna täytäntöön pitkän aikavälin strategia;
67. palauttaa mieliin toimivien yhteyksien ja saavutettavuuden tärkeyden ja huomauttaa, että meri- ja ilmaliikenteestä suuresti riippuvaisilla syrjäisimmillä alueilla ja saarialueilla nämä tekijät vaihtelevat sesongin mukaan; korostaa lisäksi, että on tärkeää laatia alueellisia suunnitelmia, joilla edistetään liikkuvuutta matkailukohteissa; pyytää komissiota varmistamaan, että edellä mainitun rannikko- ja merimatkailustrategian toimessa nro 12 otetaan huomioon myös valtiontukien tehokkuus rannikko- ja merialueilla;
68. kehottaa painokkaasti komissiota, jäsenvaltioita ja laiva- ja merimatkailualan asianosaisia osapuolia arvioimaan tarpeen laatia kausiluonteisuuden torjumista varten älykkäitä ja innovatiivisia strategioita, jotka on mukautettu korkea- ja matalasesonkeihin ja joissa on otettu huomioon erilaiset kohderyhmät; pyytää asianosaisia osapuolia ponnistelemaan paikallisten tuotteiden kanssa yhdistettyjen elämysten, tuotteiden ja täydentävien palvelujen luomiseksi erityisesti merikulttuuriperinnön, merikulttuurin, vesiurheilun, huviveneilyn, merielämän ja -luonnon tarkkailun, auringonottoon ja rantaelämään liittyvien toimintojen, pienimuotoisen kalastuksen, gastronomian ja terveyden osalta;
69. korostaa risteilymatkailun merkitystä Euroopan matkailualan kasvulle; vaatii siksi komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan tilanteen edellyttämät resurssit ja satamien ja alusten nykyiset infrastruktuurit ja sääntelemään jätteiden erottelua ja kierrätystä, jotta voidaan laatia näitä tiloja koskevia innovatiivisia suunnittelutoimia kehittämällä älykkään satamakaupungin käsitettä;
70. korostaa, että yhteinen suunnittelu ja toiminta on yhtä tärkeää matkailun hyväksynnälle väestön keskuudessa kuin sen kestävälle kehittämiselle;
Kestävä, vastuullinen ja sosiaalinen matkailu
71. kehottaa komissiota edistämään jatkossakin kestävää, vastuullista ja ympäristöä säästävää matkailua yhteistyössä strategisten kumppanien, kuten ETC:n ja muiden sidosryhmien, kanssa kehittämällä uusia erityisiä tuotteita ja markkinoimalla nykyisiä tuotteita ja ehdottaa, että perustetaan Euroopan laajuinen, täysin esteetön verkkofoorumi, johon on koottu tietoa sertifioiduista tuotteista, matkailun uusista muodoista, kohteista ja reiteistä sekä liikennevälineiden ja opastusten kaltaisista erityispalveluista yhteen tietokantaan ja johon pääsee Visiteurope.com-portaalin kautta;
72. katsoo, että COSME-ohjelmasta on varattava aiempaa enemmän (yhteis-)rahoitusta kestävän matkailun hankkeita varten;
73. vaatii komissiota saamaan valmiiksi kestävää ja vastuullista matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja antamaan jatkossakin rahoitustukea merkittäville aloitteille ja verkostoille, joista voidaan mainita EDEN (eurooppalaiset matkailun huippukohteet) tai Euroopan kulttuurireitit;
74. kannustaa kansallisia matkailujärjestöjä perustamaan komission ehdottamien standardien perusteella erityisen kestävää ja vastuullista matkailua koskevan yhteisen kansallisen portaalin, jotta asiakkaat voisivat tehdä tietoon perustuvan valinnan kohdennettujen kansallisten ja kansainvälisten tuotteiden ja kohteiden välillä;
75. korostaa, että on tärkeää varmistaa sellaisen kestävän, vastuullisen ja esteettömän matkailun kehittäminen, jossa keskeisen tärkeänä pidetään ”älykkäiden kohteiden” kehittämistä ja jossa kestävyys, elämysmatkailu ja luonnonvarojen asianmukainen käyttö yhdistetään uusiin teknologioihin, mukaan lukien fyysistä ja tiedonsaannin ja viestinnän esteettömyyttä koskevat näkökohdat; on vakuuttunut siitä, että pehmeän matkailun hankkeita koskevat tietoverkot tarjoavat hyviä tilaisuuksia tukea pk-yrityksiä, paikallista kestävää kehitystä, kestäviä työpaikkoja ja vakaata taloutta;
76. kehottaa komissiota tekemään pehmeiden matkailupalvelujen kestävyyssertifikaateista tutkimuksen, johon sisältyy analyysi vapaaehtoisista välineistä ja niiden toimivuudesta;
77. kehottaa edistämään ja kehittämään lapsille ja perheille sopivaa matkailutarjontaa, esimerkiksi luomalla perheystävällistä matkailua koskevan eurooppalaisen merkin;
78. painottaa, että on tärkeä edistää ohjelmia, joiden avulla voidaan uudistaa vanhoja hotellirakennuksia ympäristöystävällisten matkailunormien mukaan;
79. korostaa ratkaisevan tärkeää asemaa, joka Euroopan matkailulla on maaseutu- ja kaupunkialueiden elvyttämisessä, jotta voidaan saada aikaan kestävää paikallista ja alueellista kehitystä;
80. kehottaa kehittämään kestäviä matkailupalveluja alueilla, joilla on vahvoja kulttuuriin ja matkailuun liittyviä mahdollisuuksia mutta joiden julkisuuskuva on kärsinyt muiden alojen, kuten teollisuuden, voimakkaasta keskittymisestä ja kehittymisestä;
81. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että matkailutoiminta ei vaikuta kielteisesti asukkaiden arkeen; katsoo, että paikallinen väestö olisikin integroitava myönteisesti osaksi matkailua, ja väestöä on osallistettava siihen liittyvän toiminnan harjoittamisessa;
82. tähdentää, että luonnon- ja kulttuuriperinnön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu ovat matkailualan arvokasta pääomaa, ja tämän takia tukee jäsenvaltioita, alueiden viranomaisia ja matkailuyrityksiä ekomatkailun edistämisessä ja unionin ympäristölainsäädännön noudattamisessa päätettäessä infrastruktuurihankkeista ja pantaessa niitä täytäntöön; kehottaa jäsenvaltiota liittämään luonnonperintöhankkeet kansallisiin ja alueellisiin matkailustrategioihinsa;
83. korostaa kestävän ja vastuullisen matkailun merkitystä alueellisen luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelussa ja edistämisessä; on siksi vakuuttunut siitä, että alueellisia matkailutuotteita ja lyhyitä matkoja pitäisi tukea ja edistää asianmukaisilla toimenpiteillä;
84. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ympäristöystävällisten reittien verkostoja, joihin kuuluu maaseutualueita, metsäreittejä ja pieniä luontokohteita, yhdistämällä nykyiset liikenneinfrastruktuurit uusien ympäristöystävällisten ratkaisujen kanssa;
85. korostaa, että kestävä kalastusmatkailu voi edistää huomattavasti Euroopan maaseutualueiden taloutta; korostaa, että tämäntyyppistä matkailua voidaan harjoittaa vain, kun Euroopan sisävesistöjen uhanalaisia kalalajeja hoidetaan kestävällä tavalla;
86. korostaa, että maaseutumatkailu on yksi vaihtoehtoisen matkailun keskeisistä muodoista EU:ssa, ja kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tukemaan toimia, joilla tarjotaan kannustimia tämän alan infrastruktuurin ja saavutettavuuden kehittämiseen;
87. kehottaa komissiota korostamaan entistä enemmän alueita ja paikallista osaamista ja kannustamaan paikallisten tuotteiden esittelyä ja takaamaan niiden suojelun, esimerkiksi maataloustuotteiden ja muiden kuin maataloustuotteiden suojatun maantieteellisen merkinnän;
88. ottaa huomioon, että monet saarten, rannikoiden ja vuorten kaltaiset haavoittuvat alueet ja erityisesti syrjäisimmät alueet ovat usein erittäin riippuvaisia matkailuelinkeinosta ja ilmastonmuutos vaikuttaa niihin ensiksi; on tämän vuoksi vakuuttunut siitä, että ilmastonsuojelun olisi oltava ensisijaista ja että se olisi integroitava tiiviimmin eurooppalaisiin, kansallisiin ja alueellisiin matkailu- ja liikennepolitiikkoihin, muun muassa keskittymällä energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen ja jätehuoltoon; kehottaa komissiota laatimaan vaikutustenarvioinnin siitä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut ja miten se tulevaisuudessa vaikuttaa matkailuun näillä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti haavoittuvilla alueilla;
89. korostaa, että syrjäisen maaseudun, saari-, rannikko- ja vuoristoalueiden matkailun mahdollisuuksia on edistettävä, kannustaa kehittämään kestävää meri- ja merenkulkumatkailua EU:ssa ja kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kestävää infrastruktuuria ja parantamaan rajatylittäviä yhteyksiä keinona parantaa niiden vetovoimaa ja pääsyä niihin;
90. painottaa, että saarilla on omia ongelmia, kuten yhteydet pienten saarten ja mantereen välillä, ja pyytää komissiota ehdottamaan toimia, joilla tuetaan tämän alan investointeja;
91. pitää ympäristön laadun parantamiseksi tehtävien vapaaehtoisten ”ympäristötarkastusten” käyttöönottoa hyödyllisenä matkailualan kannalta ja kehottaa yrityksiä osallistumaan niihin innokkaasti;
92. kehottaa asiasta vastaavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja toimijoita lisäämään ponnistuksiaan edistääkseen pehmeän liikkumisen verkostoja, kuten eurooppalaisia hevosratsastus-, kävely- ja pyhiinvaellusreittejä tai pyöräteitä ja niiden yhdistämistä rajat ylittävään rautatieliikenteeseen, suurnopeusjunat ja yöjunat mukaan luettuina; muistuttaa, että liikenteen yhteentoimivuutta muiden muotojen kanssa olisi myös aina selvitettävä; suosittelee poistamaan käytöstä rajaseudun korotetut maksut, jotka ovat yksi este sille, että matkailijat käyttäisivät enemmän rautateitä raja-alueilla;
93. toteaa, että kestävä kaupunkimatkailu on nopeasti kasvavaa liiketoimintaa ja että kaupunkien matkailukeskusten liikkumis- ja kuljetustapojen pitäisi olla tehokkaita ja kestäviä ja saada aikaan sekä vierailijoita että vierailun kohteita hyödyttävä tilanne;
94. tukee matkailijoille tarkoitettujen yhdistettävien multimodaalisten liikennemuotojen kehittämistä ottamalla käyttöön lippuja, joiden ansiosta on mahdollista käyttää eri liikennevälineitä erilaisten tarpeiden mukaan; korostaa, että yhteisten lippupalvelujen eteneminen edistäisi huomattavasti rajatylittävää matkailua;
95. korostaa, että sähköajoneuvot tarjoavat maaseudun ja kaupunkien matkailussa yhä houkuttelevamman uuden ja joustavan liikkumismuodon ja että kyseistä vaihtoehtoa olisi tarjottava lomakohteissa entistä useammin;
96. pitää tärkeänä helpottaa polkupyöräilijöiden julkisen liikenteen käyttöä;
97. vaatii komissiota arvioimaan, voidaanko matkailualan indikaattoreiden eurooppalaisesta järjestelmästä (ETIS) tehdä unionin väline, jolla matkailukohteita autetaan valvomaan, hallitsemaan, arvioimaan ja kehittämään kestävyyteen liittyviä ponnistelujaan;
98. kehottaa jäsenvaltioita välittämään kestävän matkailuhallinnon hyviä kokemuksia kansainvälisen yhteistyön puitteissa myös ulkomaille;
99. korostaa, että matkailun täysi esteettömyys ja edullisuus ovat olennainen osa sen kestävyyttä; toteaa, että kaikkien ulottuvilla olevan matkailun periaatteen ansiosta ihmiset ja erityisesti ihmiset, joilla on erityistarpeita (kuten vammaiset, liikuntarajoitteiset, nuoret, ikäihmiset, vähätuloiset ja lapsiperheet), saavat mahdollisuuden käyttää oikeuksiaan kansalaisina ja että sitä on näin ollen pidettävänä kaikkien kansallisella, alueellisella, paikallisella tai Euroopan tasolla toteutettavien matkailutoimien johtoajatuksena; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään ikäihmisiä ja erityisistä haitoista kärsiviä ihmisiä koskevien matkailustrategioiden kehityksessä uutta teknologiaa;
100. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään Euroopan laajuisen ja avoimen esteetöntä tarjontaa koskevan merkintäjärjestelmän ja perustamaan vastaavat verkkofoorumit; kehottaa komissiota esittämään tällaiset suuntaviivat;
101. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan esteettömyyden tukiperusteeksi matkailualan taloudellista tukea koskevissa ohjelmissa;
102. korostaa, että kuluttajien luottamus matkailualan palveluita tarjoaviin yrityksiin riippuu myös siitä, että yritykset tarjoavat kuluttajille yksinkertaisia, tehokkaista ja nopeita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista kuluttajariitoja ja että yritykset suojelevat kuluttajien henkilökohtaisia ja taloudellisia tietoja;
103. katsoo, että Euroopan matkailun esteettömyyden edistämiseksi lentoyhtiöiden on tehtävä loppu vääristyneestä ja yleisestä käytännöstä osoittaa liikemiesluokalle enemmän tilaa kuin turistiluokalle;
104. korostaa kansalaisyhteiskunnan uusien matkailumuotojen edistämiseen antamaa panosta sosiaalisissa verkoissa, vapaaehtoisjärjestöissä, kulttuuri- ja urheiluseuroissa, kansalaisten toimintaryhmissä sekä nuoria, naisia ja maahanmuuttajayhteisöjä edustavissa järjestöissä;
105. kehottaa antamaan enemmän tunnustusta vapaaehtoissektorille, joka on keskeisessä asemassa matkailualan kehittämisessä ja tukemisessa kulttuurialan vapaaehtoistoiminnan ansiosta;
106. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota yhteisötalouden mahdollisuuksiin kehittää kestävää ja vastuullista matkailua ja tukemaan näitä mahdollisuuksia;
107. katsoo, että matkailulla on merkittävä yhteiskunnallinen arvo nuorille, palkansaajille ja eläkeläisille, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja terveys- ja virkistysmatkailun kehittämiseen;
108. korostaa, että Euroopassa jatkuva maahanmuuttokriisi koskettaa erityisesti merenranta-alueita, joilla matkailu on tärkeä asukkaiden tulonmuodostuksen osa; kehottaa komissiota laatimaan selvityksen EU:hun suuntautuvan hallitsemattoman maahanmuuttajavirran vaikutuksesta matkailualaan;
Jakamistalous
109. suhtautuu myönteisesti mahdollisuuksiin, joita jakamistalous on tuonut matkailualan startup-yrityksille ja innovatiivisille yrityksille; tunnustaa näiden palvelujen ja matkailun muun tarjonnan täydentävyyden niiden sijainnin ja kohteena olevien ihmisten osalta;
110. palauttaa mieliin, että jakamistalous eli yhteisöllinen kuluttaminen on uusi sosioekonominen malli, jonka taustalla on teknologinen vallankumous ja ihmisiä yhdistävät internetin verkkofoorumit, joilla voidaan käydä kauppaa tavaroista ja palveluista turvallisella ja läpinäkyvällä tavalla;
111. korostaa, että nykyinen lainsäädäntö ei vastaa jakamistalouden tarpeita, ja katsoo, että paikalliset ja kansalliset hallintoelimet ovat siksi alkaneet analysoida näitä verkkofoorumeja ja yrittävät säännellä niiden vaikutuksia soveltamalla usein suhteettomia ja unionin tasolla vertailukelvottomia toimenpiteitä; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan parhaita mahdollisia aloitteita Euroopan, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen tasolla; suosittelee, että harkitaan asianmukaista sääntelyä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan EU:n yhteisen strategian puitteissa;
112. painottaa, että jakamistalouden suosion kasvua on arvioitava ennen sääntelytoimenpiteiden toteuttamista; katsoo kuitenkin, että viranomaisten toimien on oltava joka tapauksessa oikeasuhtaisia ja joustavia, jotta voidaan luoda sääntelykehys, joka takaa yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja erityisesti pk-yrityksiä ja alan innovointia tukevan myönteisen liiketoimintaympäristön; katsoo myös, että kuluttajansuojan vuoksi perinteiseen matkailualaan sovellettavia turvallisuutta ja terveyttä koskevia määräyksiä olisi sovellettava myös jakamistaloudessa kaupallisesti tarjottaviin matkailupalveluihin;
113. korostaa, että tarjoajien toimet on luokiteltava oikein, jotta voidaan erottaa selkeästi toisistaan tapauskohtainen ja pysyvä jakaminen sekä ammattimaiset yrityspalvelut, joihin olisi sovellettava asianmukaista sääntelyä;
114. tähdentää myös, että foorumien on oltava täysin esteettömiä ja että tällaisia verkkosivustoja käyttäville kuluttajille on tarjottava oikeaa tietoa eikä heitä saa johtaa harhaan ja heidän tietoturvansa on varmistettava; korostaa, että tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvää arviointijärjestelmää ja että on tärkeää varmistaa, että palveluntarjoajat eivät rankaise kuluttajia kielteisten arvostelujen esittämisestä;
115. korostaa, että välikäsinä toimivien teknologiayritysten on tiedotettava palveluntarjoajilleen näiden velvoitteista, erityisesti kuluttajien oikeuksien suojelusta, ja annettava luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa kaikista liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä maksuista ja piilokuluista sekä siitä, miten voidaan noudattaa kaikilta osin paikallisia lakeja, erityisesti verolainsäädäntöä ja kuluttajansuojalainsäädäntöä sekä matkailupalveluja tarjoavien henkilöiden työsuojelulainsäädäntöä;
116. kehottaa komissiota arvioimaan jakamistalouden taloudellista ja sosiaalista vaikutusta sekä sen vaikutuksia matkailualaan, kuluttajiin, teknologiayrityksiin ja viranomaisiin ja esittelemään parlamentille selvityksen tähän mennessä toteutettujen aloitteiden tuloksista, myös sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastoon perustetun työryhmän työstä;
Digitointi
117. kehottaa komissiota määrittämään alan ja matkailujärjestöjen kanssa yhdessä älykkään etenemissuunnitelman aloitteista, joissa keskitytään laajemmin innovointiin (prosessiin, tieto- ja viestintätekniikkaan ja tutkimukseen) ja vaadittuihin taitoihin, jotta kannustetaan matkailuyrityksiä ottamaan käyttöön digitaalisia välineitä ja käyttämään niitä tehokkaammin; katsoo, että komissio voisi toimittaa keskitettyjä toimia alaa koskevien parhaiden käytäntöjen levittämiseksi;
118. pitää myönteisenä komission digitaalista matkailufoorumia ja sen tavoitetta i) vahvistaa matkailualan pk-yritysten innovointivalmiuksia ja digitointia matkailualan aktivoimiseksi ja ii) saada esiin ehdotuksia siitä, kuinka matkailualan kehittämiseen tähtääviä kestäviä, kilpailukykyisiä ja kuluttajakeskeisiä toimintapolitiikkoja olisi mukautettava ja muokattava; kannustaa käyttämään innovatiivista teknologiaa, vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja tiivistämään alueellista yhteistyötä, jotta Euroopan matkailualasta saataisiin houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi; katsoo, että verkko-oppimisen edistäminen ja digitaalitekniikan käyttöönoton lisääminen edistäisivät entisestään tämän tavoitteen saavuttamista;
119. on tietoinen siitä, että matkailualan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (joista useimmat ovat mikroyrityksiä) ja startup-yrityksillä on huomattavia vaikeuksia markkinoida palveluitaan ulkomailla ja sopeutua nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin; panee merkille, että uudet tietotekniset välineet, kuten komission kehittämä matkailuelinkeinon tukiportaali ja verkkoseminaarit, voivat auttaa niitä hyödyntämään digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia; korostaa, että alueet hyötyisivät näistä toimista enemmän, jos matkailuelinkeinon tukiportaali olisi saatavilla kaikilla jäsenvaltioiden kielillä; kannustaa toteuttamaan samankaltaisia aloitteita paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;
120. kehottaa komissiota lisäämään edelleen yhteistyötä matkailualan julkisten ja yksityisten sidosryhmien välillä, jotta voidaan helpottaa digitaalisten ratkaisujen tutkimusta ja niiden käyttöönottoa eurooppalaisissa yrityksissä; korostaa erityisesti paremman koordinoinnin tarvetta jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisen tason julkisten matkailun hallintoelinten, matkanjärjestäjien, majoitusalan ja digitaaliyritysten kesken;
121. kehottaa komissiota tukemaan alaa sellaisten työkalujen kehittämisessä, joiden avulla seurata matkailijoiden kohdevalintoja, luoda heidän profiilinsa ja seurata heidän liikkumistaan heidän kiinnostuksen kohteidensa selvittämiseksi ja niitä vastaavien tuotteiden kehittämiseksi, ja joiden avulla voidaan tarjota räätälöityjä matkailukohteita tai seurata verkkopalveluita alueellamme vierailleiden henkilöiden mielipiteiden selvittämiseksi;
122. odottaa komissiolta kattavaa selvitystä, jossa arvioidaan EU:n matkailumarkkinoiden digitoinnin nykytilannetta ja määritetään julkisten ja yksityisten toimijoiden haasteet ja mahdollisuudet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä reagoidaan niihin; katsoo, että kyseiseen selvitykseen olisi sisällytettävä asianmukaisia suosituksia, joilla varmistetaan reilu kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille ja suojellaan kuluttajia siten, että huolehditaan avoimuudesta, neutraaliudesta ja esteettömyydestä;
123. panee merkille matkailijoiden suoraan verkosta ostamien matkailupalvelujen määrän kasvun ja siihen liittyvät riskit kuluttajille, jotka eivät ole usein tietoisia heille kuuluvista oikeuksista ja sovellettavasta lainsäädännöstä; pyytää komissiota valvomaan tarkasti tällä alalla mahdollisesti esiintyviä väärinkäytöksiä erityisesti, kun kyse on eri palveluntarjoajilta yhdessä ostettavista palveluista (esimerkiksi lentoliput ja autonvuokraus), ja kehottaa komissiota sisällyttämään ja mukauttamaan nämä uudet palvelujen ostamisen muodot pakettimatkoja koskevaan direktiiviin sen seuraavan tarkistamisen yhteydessä;
124. pitää myönteisenä sitä, että tarkistetusta matkapakettidirektiivistä käydyt kolmikantaneuvottelut saatiin äskettäin päätökseen; kehottaa saattamaan direktiivin nopeasti ja tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamaan sitä, jotta voidaan uudistaa alaa ja suojella kuluttajia digitaalisessa ympäristössä;
125. kehottaa komissiota keskittämään varoja ja ohjelmia uudestaan, jotta voidaan tukea paremmin eurooppalaisten matkailuyritysten digitointia;
126. kehottaa komissiota varmistamaan, että matkanjärjestäjät ja liikenteenharjoittajat antavat palveluntarjoajille oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti pääsyn merkityksellisiin tietoihin, jotta voidaan helpottaa multimodaalisten tieto- ja lipunmyyntipalvelujen käyttöönottoa; panee merkille älykkäiden liikennejärjestelmien merkityksen tarkkojen ja reaaliaikaisten liikenne- ja matkustustietojen tarjoamisessa sellaisten yhdennettyjen liikkuvuuspalvelujen kehittämiselle, jotka hyödyttäisivät Euroopan matkailun kehittymistä;
127. kehottaa jäsenvaltioita kartoittamaan ja tukemaan unionin laajuisia aloitteita, joilla tuetaan digitaalisen infrastruktuurin käyttöä sekä eri alustojen yhteentoimivuutta; kehottaa tässä tarkoituksessa jäsenvaltioita tarjoamaan matkailualueilla maksuton langaton lähiverkko ja poistamaan verkkovierailumaksut 15. kesäkuuta 2017 mennessä, kuten on päätetty, sekä maarajoitukset;
128. kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia varmistamaan, että kaikilla saapumis-, lähtö- ja vaihtoasemilla ja -laitureilla on tiedotuspisteet, joissa työskentelevä asiantunteva henkilökunta voi antaa tietoa tärkeimmistä kohteista, liikennevälineistä ja matkailupalveluista, sekä monikieliset digitaaliset tietojärjestelmät, joista on maksuton ja rajaton pääsy wifiverkkoihin ja joita myös vammaiset pystyvät käyttämään;
129. korostaa, että matkailijoille tarjotaan yhä erilaisia hintoja ja ehtoja heidän varatessaan majoitusta tai matkalippuja verkossa; suhtautuu tästä syystä myönteisesti komission tiedonantoon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”; kehottaa komissiota tekemään kattavan ehdotuksen, jolla poistetaan perusteettomat maakohtaiset rajoitukset, joilla estetään tavaroiden, palvelujen ja edullisimman hinnan saanti maantieteellisen sijainnin tai asuinvaltion perusteella;
130. vaatii jäsenvaltioita kannustamaan kiireellisesti nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta syrjäisillä alueilla, kuten saari-, rannikko-, vuoristo- ja maaseutualueilla, jotta matkailualan kasvua voidaan edistää ja EU:n digitaalista kuilua pienentää;
131. kehottaa jäsenvaltioita ja muita toimijoita kehittämään kaikilla matkailun aloilla – erityisesti digitoinnin alalla – tehokkaita keinoja alan työvoimapulan ratkaisemiseksi;
132. on huolissaan siitä, että monet verkkojakelun taloudellisista hyödyistä jäävät saavuttamatta Euroopassa; katsoo, että Euroopan hallitusten olisi tehtävä enemmän parantaakseen yrittäjyyden ja erityisesti teknologiasuuntautuneiden ratkaisujen mahdollisuuksia Euroopassa;
133. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Lissabonin sopimuksen voimaantulo merkitsi matkailulle sen merkityksen tunnustamista.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 195 artikla antaa mahdollisuuden toteuttaa ulottuvuudeltaan eurooppalaisia tai monikansallisia toimia siten, että kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden toimivaltaa. Perussopimus ei mahdollista jäsenvaltioiden lakien yhdenmukaistamista matkailun alalla. Tämä tuli näytetyksi toteen, kun komissio yritti esittää lainsäädäntöehdotuksen matkailun laatuperiaatteista.
Vuonna 2010 annettu komission tiedonanto
Komissio antoi matkailupolitiikalle uutta pontta vuonna 2010 annetulla tiedonannolla ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”. Tiedonannossa vahvistetaan matkailualalle uudet puitteet ja toimintasuunnitelma. Tiedonantoon sisältyy 21 toimea, ja komissio asetti itselleen erittäin kunnianhimoisen tavoitteen, sillä matkailun odotetaan myötävaikuttavan kasvuun ja työllisyyteen Euroopassa.
Parlamentin on vaikea arvioida toteutettujen toimien tehokkuutta. Komission yksiköt lopettivat täytäntöönpanosuunnitelman säännöllisen päivityksen valitettavasti toukokuussa 2013. Tämän vuoksi esittelijä pyytää komissiota toimittamaan toteutetuista toimista kattavan täytäntöönpanokertomuksen, johon sisältyy myös selvitys määrärahojen käytöstä. Lisäksi pyydämme arviointia muiden unionin politiikkojen vaikutuksesta matkailuun.
Matkailulle talouden tekijänä aiheutuvat haasteet
EU:hun tulevien matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina, mutta meidän on pidettävä tarkasti silmällä ulkomaisten matkailijoiden osuutta, sillä muualla maailmassa sijaitsevat kohteet, erityisesti uudet edullisemmat kohteet, aiheuttavat Euroopalle yhä enemmän paineita.
Lisäksi on muita haasteita, jotka edellyttävät, että Euroopan matkailualan on mukauduttava nopeasti säilyttääkseen kilpailukykynsä. Väestörakenteen muutokset ja kasvava nuorisotyöttömyys vaikuttavat matkailuun siinä missä muuhunkin talouteen. Matkailuun vaikuttavat myös kulutuskäyttäytymisen muutokset. Korkealaatuisten asiakaspalvelujen kysyntä on lisääntynyt, ja yritysten on sopeuduttava digitaaliaikaan, sillä yli 95 prosenttia matkailijoista varaa matkansa internetistä ja jakamistalouden palveluntarjoajien määrä on kasvussa.
Komissio esitteli tammikuussa 2015 kahdeksan uutta yhteistä toimea, joita aiotaan täsmentää myöhemmin tänä vuonna, todennäköisimmin syyskuussa järjestettävässä EU:n matkailufoorumissa.
Komission sisällä äskettäin tehdyt organisaatiomuutokset ovat kuitenkin hälyttäviä. Komissio on vähentänyt matkailusta vastaavan henkilöstönsä määrää huomattavasti. Tämä päätös ei ole lainkaan johdonmukainen alan merkityksen eikä komission aikaisemmin tämän vuoden tammikuussa asettamien tavoitteiden kanssa.
Euroopan yhteismarkkinointi
Matkailuala joutuu vastaamaan yhä kovempaan kansainväliseen kilpailuun, kun matkailukohteina uudet, edullisemmat maat houkuttelevat kansainvälisiä matkailijoita. Vastatakseen kilpailuun Euroopan on hyödynnettävä suhteellisia etujaan, erityisesti vaihtelevia maisemiaan ja ainutlaatuisen rikasta kulttuuriaan.
Komissio esitti vuonna 2010 Eurooppa-brändin luomista, mitä parlamentti kannatti 27. syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.
Esittelijä katsoo, että komission olisi jatkossakin huolehdittava siitä, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla Euroopan yhteismarkkinointia unionin ulkopuolisten maiden markkinoilla niin, että jäsenvaltioiden matkailunedistämistoimille annetaan eurooppalaista ja/tai ylikansallista lisäarvoa. Euroopan matkailukomissio on komission tärkein kumppani markkinoitaessa Eurooppaa kaukaisilla markkinoilla. Matkailukomission kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena käynnistettiin vuosina 2012–2013 kansainvälisille markkinoille kohdistettu tiedotuskampanja ”Europe, whenever you’re ready” ja avattiin Visiteurope.com-kohdeportaali. Komissio totesi, että tämä sai suuren huomion sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi suunnitelmissa on laatia yhteinen viestintästrategia, jossa Eurooppa esitellään ainutlaatuisena kohteena, ja luoda unionin portaali, johon kootaan yhteen jäsenvaltioiden kansalliset verkkosivustot. Komissio kutsuu aloitetta Euroopan matkailubrändiksi. Useiden jäsenvaltioiden kansalliset matkailujärjestöt ovat kuitenkin vastustaneet ajatusta. Tärkeimmät kysymykset ovat seuraavat: Mitä näyttöä Euroopan matkailubrändin olemassaolosta on? Miten monimuotoisuus ja yhteinen brändi sopivat ajatuksena yhteen? Esittelijä on sitä mieltä, että asiaa on harkittava tarkemmin, ennen kuin ryhdytään toimiin. Olisi laadittava brändikäsikirja, jossa määritellään selkeät menettelytavat, jotta voidaan välttää eurooppalaisten kohteiden keskinäinen kilpailu. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset ja matkailuala on otettava mukaan, ja niiden on tehtävä yhteistyötä toistensa kumppaneina.
Yleiseurooppalaiset ja ylikansalliset matkailutuotteet
Yleiseurooppalaiset ja ylikansalliset matkailutuotteet ovat erittäin tärkeitä Euroopan yhteisen profiilin kohottamiseksi. Euroopan matkailukomission ja laajan markkinatutkimuksen mukaan mahdollisia Eurooppaan tulijoita viehättää Euroopassa sen tarjoamien kokemusten määrä eikä niinkään niiden maiden lukumäärä, joissa he voivat Euroopan-matkallaan käydä. Tässä yhteydessä huomionarvoisia yleiseurooppalaisia teemoja ovat kulttuurireitit, perintö, ruokakulttuuri, ostosmatkailu, aktiivi- ja seikkailumatkailu, terveys- ja hyvinvointimatkailu, koulutus, uskonnollinen matkailu ja niin edelleen.
Kestävä ja vastuullinen matkailu
Matkailupalvelujen tarjonnassa on otettava huomioon rajoitukset, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sekä veden ja energian niukkuuteen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin paineisiin sekä riskeihin, joita massaturismi aiheuttaa kulttuuriperintökohteille. Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää kannustaa aloitteita, joilla edistetään resurssien vastuullista hoitamista. Vaikka EU:n tasolla on käytettävissä monia välineitä, joilla voidaan helpottaa ympäristöasioiden moitteetonta hoitoa, komission mukaan matkailuyritysten vastaus kestävyyttä koskeviin huolenaiheisiin on vaihdellut merkittävästi eri puolilla Eurooppaa.
Komissio perusti matkailukohteiden kestävää hoitoa koskevan indikaattorijärjestelmän (ETIS) vuonna 2013. Komissiota olisi kannustettava jatkamaan tämänsuuntaista työtä.
Eurooppalaisten matkailun huippukohteiden verkosto (EDEN) ja palkinto ovat toinen esimerkki mainitsemisen arvoisista aloitteista, sillä ne lisäävät vaihtoehtoisten ja tuntemattomampien matkailukohteiden näkyvyyttä. Aloitteen rahoitustukea on jatkettava.
Kestävää ja vastuullista matkailua koskeva eurooppalainen peruskirja odottaa edelleen valmistumistaan. Toivomme, että komissio saattaa tämän hankkeen päätökseen.
Esteettömyys
Junamatkustajien tyytyväisyydestä vuonna 2013 teetetyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 15 prosenttia eurooppalaisista ei käytä junia laitureiden puutteellisen esteettömyyden ja tiedonpuutteen vuoksi. Lento-, juna-, laiva- ja linja-automatkustajien perusoikeudet takaavan unionin lainsäädännön täytäntöönpano riippuu voimakkaasti kaikkien mukana olevien toimijoiden aktiivisesta osallistumisesta, ja kuluttajien on saatava parempaa tietoa siitä, miten he voivat hyötyä säännöistä.
Esteettömyys on olennainen osa vastuullista matkailua. Se koskee erityisesti, mutta ei yksinomaan, liikuntarajoitteisia matkustajia. Esteettömyyden parantaminen lisää loppujen lopuksi käyttömukavuutta kaikkien matkustajien kannalta. Uudet teknologiat ovat tuoneet huomattavia parannuksia. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä liikuntarajoitteisille henkilöille suunnitellut uudenlaiset navigointijärjestelmät.
Jakamistalous
Vuoden 2015 alussa yleisverkkosivustolla oli lueteltu lähes 500 matkailuun liittyvää jakamistalouden verkkosivustoa. Tunnettujen jakamistalouden yritysten joukossa on monia matkapalveluja tarjoavia yrityksiä (näistä 11 prosenttia tarjoaa matkailupalveluja (ja majoituspalveluja), 50 prosenttia kuljetuspalveluja ja 39 prosenttia vapaa-ajan palveluja).
Jakamistaloutta on arvosteltu siitä, että se luo epätasa-arvoiset toimintaedellytykset muihin talouden toimijoihin nähden. Arvostelu perustuu verotukseen, lisensointiin ja sertifiointiin, turvallisuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja oikeudelliseen muotoon liittyviin kysymyksiin. Paikallishallinnot ovat alkaneet reagoida poliitikoilta ja lainsäätäjiltä tulevaan arvosteluun.
Ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää tunnistaa, minkä tyyppisestä toiminnasta on kyse, ja tehdä ero erilaisten taloudellisten toimintojen välillä. Osa taloudellisesta toiminnasta on liiketoimintaa, joten siinä on noudatettava samoja velvollisuuksia kuin yritystoiminnassa, ja mahdollisia voittoja olisi pidettävä verotettavina tuloina. Osa taloudellisesta toiminnasta taas perustuu jakamisen periaatteeseen eikä toiminta tuota voittoja.
Toimijat, joille on itselleen aiheutunut kielteisiä seurauksia, syyttävät jakamistaloutta vilpillisestä kilpailusta. Myönteiset seuraukset ovat kuitenkin olleet huomattavasti suuremmat, sillä kuluttajilla on nyt huomattavasti enemmän valinnanvaraa.
Lisäksi on syntynyt sosioekonomisia hyötyjä, jotka ulottuvat perinteistä matkailualaa pidemmälle. Näistä voidaan mainita aidommat palvelut ja kontakti paikallisväestöön. Myönteiset seuraukset näkyvät esimerkiksi suurtapahtumien aikaan, kun perinteisten majoituspalvelujen kapasiteetti ei riitä tyydyttämään majoitustarvetta. Jakamistalouden majoituspalveluista saadaan tällöin lisätarjontaa.
Jakamistalous on kasvanut erittäin nopeasti, ja sen arvoksi arvioidaan 26 miljardia dollaria. Vaikka luku on huomattava, kokonaistaloudessa jakamistalouden osuus on vain 0,035 prosenttia. Koska arvokkaimmat jakamistalouden yritykset ovat matkailuyrityksiä, on järkevää verrata sitä matkailualaan. Tässä vertailussa jakamistalouden osuudeksi saadaan noin yksi prosentti. Jakamistalouden taloudellista vaikutusta on kuitenkin vaikea mitata.
Digitoinnin voima
Tieto- ja viestintätekniikan palveluja koskevassa tietoisuudessa sekä palvelujen saatavuudessa ja käytössä on huomattavia eroja toimijoiden välillä. Vaikuttaa siltä, että digitoinnin tiellä olevat suurimmat esteet, erityisesti matkailualan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liittyvät toteutuksen puutteisiin (rahoitukseen, puutteisiin henkilöstön pätevyydessä, organisaatioon), vähäiseen yhteistyöhön alan toimijoiden välillä sekä tietoteknisten järjestelmien huonoon yhteentoimivuuteen. Tämän vuoksi on toteutettava kohdennetumpia toimenpiteitä. Positiivisena esimerkkinä voidaan mainita uusien tietoteknisten välineiden eli yrityksille tarkoitetun tukiportaalin Tourism-IT:n sekä TourismLink-alustan kehittäminen, sillä nämä on suunniteltu erityisesti tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pienet ja keskisuuret yritykset löytävät tukiportaalista liiketoimintaprosesseissa tarvitsemiaan tietoja, ja koko Euroopan matkailupaketit ovat helpommin niiden saatavilla alustan kautta.
Nykyaikaisen digitaalisen infrastruktuurin saatavuuden ja sen käyttömahdollisuuksien parantaminen on tulevaisuudessa merkittävässä asemassa pyrittäessä lisäämään kuluttajien/matkailijoiden ja matkailuyritysten välistä vuorovaikutusta Euroopassa erilaisten digitaalisten laitteiden (kannettava tietokone, älypuhelin, tabletti) välityksellä.
Monia tämänsuuntaisia aloitteita on parhaillaan käynnissä, mutta lisätoimia tarvitaan. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä määritettävä ne digitaaliset aloitteet, joilla on suurempi myönteinen vaikutus Euroopan matkailualaan, ja määriteltävä politiikkatoimia niiden toteuttamisen tukemiseksi.
Yhä useampi yritys toimii internetin kautta ja jotkut uudet yritykset ovat kokonaan digitaalisia. Tämä lisää yritysten välistä kilpailua, ja näillä toimijoilla on yhä suurempi vaikutusvalta matkailijoiden matkojen haku-, suunnittelu- ja varausprosessissa. EU:n julkisten sidosryhmien on seurattava matkailualan digitaalisen ympäristön kehitystä, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset nykyisten ja uusien toimijoiden välillä ja taata kuluttajille annettavien tietojen neutraalius ja avoimuus.
Matkailijoilla ei nykyään ole pääsyä digitaalisiin ratkaisuihin, jotka antaisivat heille mahdollisuuden suunnitella, varata ja maksaa multimodaaliset ”ovelta ovelle” -matkansa. Saumattomien digitaalisten multimodaalisten tieto- ja lipunmyyntipalvelujen tarjoaminen edistäisi kuitenkin matkailijoiden liikkuvuutta Euroopassa. Digitaalisten multimodaalisten tieto- ja lipunmyyntipalvelujen toteuttamisen helpottaminen edellyttää, että varmistetaan pääsy matkanjärjestäjien tarjoamiin tietoihin ja edistetään avoimeen dataan perustuvaa toimintatapaa.
Komission ja jäsenvaltioiden olisi jatkossakin tehtävä yhteistyötä matkailuyritysten ja kaupan alan kanssa kolmessa keskeisessä asiassa. Niiden olisi arvioitava, miten digitointi vaikuttaa matkailuyrityksiin, määriteltävä politiikkatoimia ja aloitteita nykyisten ja tulevien digitaalisten haasteiden ratkaisemiseksi sekä tuettava kestävien toimien toteuttamista, jotta voidaan varmistaa yritysten kilpailukyky.
4.9.2015
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
matkailun edistämistä Euroopassa koskevista uusista haasteista ja ajatuksista
Valmistelija: Maria Grapini
EHDOTUKSET
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. on tietoinen matkailualan tärkeydestä EU:lle ja sen sisämarkkinoille ja korostaa alan mahdollisuutta toimia sosioekonomisen kasvun, työpaikkojen luomisen – erityisesti nuorille – sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien vauhdittajana; kehottaa komissiota siksi soveltamaan yhdennettyä lähestymistapaa sen kehittäessä toimintapolitiikkoja, joilla on vaikutusta matkailualaan; on tietoinen matkailun merkityksestä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti köyhyyden poistamisessa ja työpaikkojen luomisessa;
2. kiinnittää huomiota digitaalisen vallankumouksen merkittävään rooliin matkailuteollisuudessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki matkailualat ja -yritykset ja varsinkin pk-yritykset hyödyntävät mahdollisimman hyvin internetin tarjoamia uusia tekniikoita laajentaakseen sähköistä kaupankäyntiään sisämarkkinoilla ja siirtyäkseen kohti enemmän lisäarvoa tuottavia digitoituja tuotteita ja prosesseja, ja varmistamaan samalla, että kansalaisilla ja kuluttajilla on tasapuoliset ja kohtuuhintaiset mahdollisuudet käyttää laadukkaita ja turvallisia palveluita;
3. korostaa, että Euroopan matkailutarjonnan erottumiseksi muiden maiden ja maanosien tarjonnasta on tärkeää kehittää uudenlaisia teemamatkailun muotoja, jotka voivat toimia valtioiden ja jopa alueiden välisen yhteistyön pohjalta; katsoo, että teemamatkailutuotteiden järjestelmällisellä edistämisellä voidaan koko Euroopan matkailutarjonta määritellä uudelleen ja vaikuttaa ratkaisevasti myös kausiluonteisuuden vaikutusten torjumiseen;
4. muistuttaa, että EU:n olisi aloitettava investoiminen ollakseen valmis hyödyntämään niiden kolmansien maiden, erityisesti BRIC-maiden, potentiaalia, joilla on suuri väestö ja kehittyvä talous ja joista tulevien matkailijoiden määrä on kasvussa; huomauttaa, että tarvitaan matkailua edistäviä aloitteita sekä enemmän joustavuutta ja johdonmukaisuutta turistiviisumijärjestelyissä ja rajanylityksissä; korostaa, että entistä useampien turistiviisumeja koskevien verkkoalustojen edistäminen yhdistettynä viisumisäännöstön varovaiseen yksinkertaistamiseen on tärkeä tekijä Euroopan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden määrän lisäämisessä ja eurooppalaisten matkailukohteiden näkyvyyden parantamisessa; korostaa maassa jo käyneille matkailijaryhmille myönnettävien kiertomatkaviisumien tuomia mahdollisuuksia sekä useampien viisumivapaussopimusten täytäntöönpanoa, jotta kansainvälisten matkailijoiden saapumista voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla; pitää suositeltavana, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot kehittävät yhteisen viisumipolitiikan yhteydessä pitkän aikavälin strategian viisumimenettelyjen koordinoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että samalla kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta ja velvollisuutta valvoa omien rajojensa yli tapahtuvaa maahantuloa;
5. panee merkille Euroopan matkailukomission (ETC) ja sen jäsenten roolin Euroopan tunnetuksi tekemisessä matkailukohteena; pyytää komissiota jatkamaan toimintaansa ETC:n ja laajemman Maailman matkailujärjestön kanssa Euroopan matkailua koskevien yhteisten toimenpiteiden määrittelemiseksi;
6. pitää myönteisenä komission digitaalista matkailufoorumia ja sen tavoitetta i) vahvistaa matkailualan pk-yritysten innovointivalmiuksia ja digitalisointia matkailualan aktivoimiseksi ja ii) saada esiin ehdotuksia siitä, kuinka matkailualan kehittämiseen tähtääviä kestäviä, kilpailukykyisiä ja kuluttajakeskeisiä toimintapolitiikkoja olisi mukautettava ja muokattava; kannustaa käyttämään innovatiivista teknologiaa, vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja tiivistämään alueellista yhteistyötä, jotta Euroopan matkailualasta saataisiin houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi; katsoo, että verkko-oppimisen edistäminen ja digitaalitekniikan käyttöönoton lisääminen edistäisivät entisestään tämän tavoitteen saavuttamista;
7. painottaa tarvetta edistää entistä paremmin matkailun sekä urheilu-, seikkailu-, koulutus- ja maaseutumatkailun sekä luovan matkailun konsepteja; korostaa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota maaseutumatkailuun maaseutualueiden kestävän kasvun vetäjänä, jonka ansiosta luodaan enemmän työpaikkoja ja mahdollisuuksia syrjäisillä alueilla;
8. tukee komission ajatusta kaikkien ulottuvilla olevan kestävän matkailun edistämisestä;
9. muistuttaa, että nykyisin kuluttajien rooli ei rajoitu pelkästään tiedonhakuun matkojen ja niihin liittyvien palvelujen ostamiseksi ja moninaisen tiedon saamiseksi matkakohteesta vaan siihen liittyy myös arvosteluja/mielipiteiden ilmaisemista ja mainostamista; toteaa, että digitaalisesta kokemuksesta on siksi tulossa yhä tärkeämpää;
10. korostaa, että Euroopan on säilytettävä asemansa maailman suosituimpana matkailukohteena; suhtautuu myönteisesti tapahtumiin ja tiedotuskampanjoihin, joilla tehdään Eurooppaa tunnetuksi matkailukohteena erityisesti kolmansien maiden markkinoilla, ja kehottaa kaikkia toimijoita tekemään yhdessä Eurooppaa tunnetuksi paitsi matkailukohteena myös erittäin korkealaatuisena matkakohteena, joka tarjoaa monia kansallisia matkakohteita, kulttuureja ja matkailupalveluja, vääristämättä näiden välistä kilpailua;
11. toteaa, että matkailualaa hallitsevat pk-yritykset sekä suuri määrä mikroyrityksiä; katsoo siksi, että hallinnollisia rasitteita vähentäviä eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä lisääviä ja entistä parempaan sääntelyyn tähtääviä toimia on jatkettava matkailualan lisäksi myös osana kaikkia matkailualaan vaikuttavia EU:n toimintapolitiikkoja;
12. suhtautuu myönteisesti Euroopan kuluttajakeskusten verkoston äskettäin julkaisemaan ”ECC-Net: Travel App” -sovellukseen;
13. kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta luoda eurooppalainen matkailukalenteri, jolla koordinoitaisiin kaikista jäsenvaltioista saatavia, eurooppalaisia matkailukohteita koskevia tietoja kaikilla EU:n virallisilla kielillä, jotta parannetaan kuluttajien tiedotuspalveluita ja autetaan heitä saamaan ohjeita ja yksityiskohtaisia tietoja muun muassa tapahtumista, sijainneista ja festivaaleista;
14. toteaa, että Euroopan matkailualan on tärkeää sopeutua digitaalisille markkinoille ja että on tarpeen kehittää uusia digitaalisia välineitä ja tietolähteitä Eurooppaan mahdollisesti tuleville matkailijoille; suosittelee sellaisen interaktiivisia matkailukarttoja, oppaita ja muuta Euroopan matkailukohteita koskevaa tarpeellista tietoa sisältävän helppokäyttöisen ja yhteentoimivan mobiilisovelluksen luomista, joka voisi edistää Euroopan markkinoimista matkailukohteena ja lisätä kuluttajien saatavilla olevan tiedon määrää ja laatua; korostaa, että tämän sovelluksen luomisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset olisi pidettävä mahdollisimman vähäisinä; on tietoinen matkailualan palvelujen ja tuotteiden digitoinnin tarjoamista mahdollisuuksista; korostaa, että on tärkeää luoda näiden palvelujen ja tuotteiden täysin toimivat sisämarkkinat, joiden olisi katettava kaikki toimijat, erityisesti pk-yritykset ja kuluttajat, ja tuotava niille oikeusvarmuutta;
15. korostaa, että matkailupalvelujen tarjoajien olisi pidettävä mielessä vammaisten ja/tai liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet ja erityisesti esteettömyys, jotta aisti- ja liikuntavammaiset tai ruoka-allergioista kärsivät sekä ikääntyneet voisivat nauttia täysipainoisesti eurooppalaisesta matkailualan tarjonnasta, edistämällä olemassa olevien palvelurakenteiden mukauttamiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen tähtääviä toimia; pitää suositeltavana edistää unionin tason innovatiivisia ohjelmia, järjestelmiä ja tuotteita, joilla helpotetaan liikuntaesteisten itsenäistä liikkuvuutta; korostaa, että on tärkeää asettaa matkailua koskevat tiedot vammaisten matkailijoiden saataville; pyytää kaikkia matkailunedistämiskeskuksia ja majoitusyrityksiä ottamaan esteettömyyden, myös verkkopalvelujen esteettömyyden, huomioon uudistaessaan verkkosivuja tai muita tietolähteitä;
16. korostaa, että jäsenvaltioiden on omaksuttava koordinoidumpi lähestymistapa parantaakseen hallinnollista ja alueellista yhteistyötä matkailuun liittyvillä politiikan aloilla, kuten innovoinnissa, liikenteessä, palvelun laadussa, viisumijärjestelmissä, ympäristöasioissa, kuluttajansuojelussa, viestinnässä ja kansainvälisissä luottokorttimaksuissa ottaen huomioon pk-yritysten erityishaasteet matkailualalla ja helpotettava vaatimusten noudattamista ottaen huomioon kasvava jakamistalous ja noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta; panee merkille, että jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat sääntelykehykset vaikuttavat suoraan matkailualan yrityksiin ja voivat aiheuttaa vääristymiä markkinoilla;
17. pitää tarpeellisena tukea kilpailukyvyn paranemista sellaisilla alueilla, joiden matkailupotentiaalia ei ole riittävästi hyödynnetty, harjoittamalla oikeudenmukaista matkailunedistämistä matkailualalla toimivien paikallisten pk-yritysten tuella;
18. kehottaa parantamaan matkailualan ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioissa, jotta sekä alalla jo työskentelevät että sille aikovat henkilöt löytäisivät parhaat työmahdollisuudet ja jotta voidaan edistää liikkuvuutta alalla; katsoo, että näin voitaisiin puuttua tämän alan työn kausiluonteisuudesta aiheutuviin ongelmiin sekä toisaalta pimeään työhön;
19. pitää tärkeänä sellaisen liikenneverkoston kehittämistä, joka tarjoaa nykyistä tehokkaammin yhteyksiä syrjäisimmille matkailualueille;
20. muistuttaa, että jakamistaloudella on tärkeä rooli matkailun edistämisessä ja se vaikuttaa osaltaan matkailijamäärien kasvuun useissa matkailukohteissa; korostaa, että tätä ei pidä nähdä vilpillisenä kilpailuna; korostaa jakamistalouden merkitystä matkailualalla ja kehottaa luomaan sopivan sääntelykehyksen, jolla tuetaan kasvua ja innovointia ja suojellaan kuluttajien etuja; korostaa, että käyttäjien turvallisuus sekä tarjottavien palvelujen laatu on taattava;
21. muistuttaa, että on tarpeen kehittää kilpailukykyistä liikenne- ja matkailuinfrastruktuuria;
22. korostaa kestävän ja vastuullisen sekä alan yritysten kilpailukykyä edistävän eurooppalaisen matkailualan merkitystä; korostaa matkailijoiden määrän jatkuvaa kasvua ja kehottaa kehittämään kestävämpiä ja energiatehokkaampia liikenne- ja majoitusmuotoja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien matkakohteiden luomiseksi ottaen huomioon, että ekologinen kestävyys kattaa myös paikallisten kulttuurien ja perinteiden suojelun, kulttuuriperinnön suojelun ja vahvistamisen, hyvien käytäntöjen edistämisen ja pyrkimykset löytää sellainen matkailumuoto, joka täyttää niin matkailijoiden kuin matkakohteiden paikallisten yhteisöjenkin tarpeet ja hyödyttää molempia; kehottaa komissiota nopeuttamaan ”Nearly Zero Energy Hotels” -aloitteen (neZEH) täytäntöönpanoa, jotta hotelleista voitaisiin tehdä omavaraisia ja energiatehokkaita;
23. korostaa tarvetta laatia välisesongin ja hiljaisen sesongin majoitusmyynnin lisäämiseen tähtäävä strategia, joka koskee myös maaseutumatkailua ja jonka tavoitteena on vähentää kausiluonteisuutta; korostaa, että matkailutuotteiden ja -palvelujen markkinoinnissa on tärkeää keskittyä laatuun ja luoda siten uskollisuutta vierailijoiden keskuudessa ja vahvistaa Euroopan matkailualan asemaa voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla;
24. korostaa, että sekä matkailijoiden että paikallisen väestön hyödyksi on tarpeen parantaa ja lisätä infrastruktuurihankkeisiin käytettävissä olevaa EU:n rahoitusta etenkin yleishyödyllisten palvelujen osalta, sillä niiden kulutus lisääntyy valtavasti matkailukauden aikana;
25. kannattaa kestävää kaupunkisuunnittelua, jolla pyritään suojelemaan Euroopan matkailukohteiden kulttuuriperintöä;
26. pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot parantavat matkailualan ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista, jotta alan työntekijät voivat edetä urallaan mahdollisimman hyvin ja lisätä siten liikkuvuuttaan;
27. katsoo, että matkailupalveluiden tarjoajien on varmistettava, että kuluttajille tällaisista palveluista annettavat tiedot ovat paikkansapitäviä ja kattavia eikä kuluttajia johdeta harhaan eikä heille anneta vääriä tietoja; korostaa, että näiden tietojen on oltava luettavia ja ymmärrettävällä tavalla laadittuja ja että palveluiden tarjoajat eivät saa noudattaa kuluttajia syrjiviä tai EU:n sisämarkkinoilla epäluottamusta aiheuttavia käytäntöjä ja sopimusehtoja erityisesti verkko-ostosten yhteydessä; katsoo, että viestintäverkkoja on kehitettävä liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi eri alueilla sekä kuluttajansuojan kohentamiseksi;
28. korostaa, että kuluttajien luottamus matkailualan palveluita tarjoaviin yrityksiin riippuu myös siitä, että yritykset tarjoavat kuluttajille yksinkertaisia, tehokkaista ja nopeita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista kuluttajariitoja ja että yritykset suojelevat kuluttajien henkilökohtaisia ja taloudellisia tietoja;
29. pitää myönteisenä sitä, että tarkistetusta matkapakettidirektiivistä käydyt kolmikantaneuvottelut saatiin äskettäin päätökseen; kehottaa saattamaan direktiivin nopeasti ja tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamaan sitä, jotta voidaan uudistaa alaa ja suojella kuluttajia digitaalisessa ympäristössä;
30. painottaa, että matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien on mainittava eurooppalainen hätänumero 112 verkkosivustoillaan, e-lipuissa ja tärkeimmissä matkakohteissa;
31. katsoo, että olisi suositeltavaa tutkia tapoja tukea matkailualan pk-yrityksiä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia sellaisilla rahoitusvälineillä, joilla vahvistetaan niiden likviditeettiä kohtuullisin kustannuksin, tarjotaan kannustimia, jotta ne investoisivat tarvitsemansa infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseen sekä karsitaan niiden kehitystä hidastavaa byrokratiaa;
32. katsoo, että Euroopan hotellialan aloitetta majoituksen luokitusjärjestelmän asteittaisesta yhdenmukaistamisesta koko Euroopassa olisi edelleen edistettävä, sillä näin mahdollistetaan Euroopan majoitustarjonnan parempi vertailu ja edistetään palvelujen yhteisiä laatukriteereitä;
33. korostaa, että matkailijoille tarjotaan yhä erilaisia hintoja ja ehtoja heidän varatessaan majoitusta tai matkalippuja verkossa; suhtautuu tästä syystä myönteisesti komission tiedonantoon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”; kehottaa komissiota tekemään kattavan ehdotuksen, jolla poistetaan perusteettomat maakohtaiset rajoitukset, joilla estetään tavaroiden, palvelujen ja edullisimman hinnan saanti maantieteellisen sijainnin tai asuinvaltion perusteella;
34. katsoo, että eri liikennemuotojen yhdennettyjen sähköisten lipunmyyntijärjestelmien koordinoitu edistäminen yksinkertaistaisi matkustamista ja poistaisi sisämarkkinoiden toteuttamista haittaavia esteitä.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
3.9.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
32 1 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Margot Parker, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Robert Rochefort, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Igor Šoltes, Catherine Stihler, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Lucy Anderson, Birgit Collin-Langen, Kaja Kallas, Jens Nilsson, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Lambert van Nistelrooij |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Andrey Novakov |
||||
20.7.2015
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
matkailun edistämistä Euroopassa koskevista uusista haasteista ja ajatuksista
Valmistelija: Luigi Morgano
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. toteaa, että matkailu on yksi maailman suurimmista toimialoista ja että Eurooppa on yksi maailman merkittävimmistä kulttuurimatkailukohteista; korostaa, että matkailu muuttuu nopeasti ja että matkailualan on kehityttävä jatkuvasti ja että unionin ja jäsenvaltioiden on siksi jatkuvasti suojeltava ja edistettävä sitä, mikä on aidosti alkuperäistä tuomalla esiin luonnon-, kulttuuri- ja historiaperinnön erityisiä piirteitä ja ominaisuuksia;
2. painottaa eurooppalaisen kulttuurimatkailun merkitystä henkilökohtaisen kasvun ja tietämyksen sekä Euroopan rikkaan kansallisen ja paikallisen kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön edistäjänä, keinona tukea kulttuurien välistä oppimista, verkostoitumismahdollisuuksien tarjoajana, eurooppalaisen identiteetin lujittajana sekä eurooppalaisten arvojen ilmentäjänä;
3. korostaa, että on tärkeää vaalia kulttuurin ja matkailun tiivistä yhteistyötä; toteaa, että Euroopan kulttuurimatkailu antaa merkittävän panoksen politiikantekoon, on monien kansallisten ja alueellisten talouksien keskeinen osa, on olennainen sosiaalista ja taloudellista kehitystä paikallisella ja alueellisella tasolla vauhdittava tekijä ja on avainasemassa maaseutu- ja kaupunkialueiden elvyttämisessä erityisesti nykyisessä talous- ja työllisyyskriisissä; muistuttaa myös Euroopan perinteisen ja teollisen taitotiedon merkityksestä paikallisten alueiden ja työpaikkojen profiilin nostajana;
4. muistuttaa, että matkailun olisi perustuttava strategioihin, joilla suojellaan ja vahvistetaan luonnon ja kulttuurin monimuotoisuutta sekä varjellaan ja edistetään paikallista kulttuuria, kansanperinnettä, perintöä ja ympäristöä, ja katsoo, että aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojaamisen olisi oltava yksi ensisijaisista tavoitteistamme;
5. korostaa kulttuuri-, maatila- ja ekomatkailuun liittyviä mahdollisuuksia maaseutu-, saari- ja rannikkoalueilla; korostaa siksi intermodaalisten yhteyksien takaamisen merkitystä keinona lisätä tällaisten syrjäisillä alueilla sijaitsevien matkailukohteiden vetovoimaa;
6. painottaa, että Euroopan monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyy suuria mahdollisuuksia kehittää teemakohtaista matkailua, ja korostaa matkailukohteiden yhdistämisen tärkeyttä, jotta voidaan perustaa temaattisia matkailureittejä eurooppalaisessa, kansallisessa ja paikallisessa mittakaavassa; katsoo, että teemakohtaisen matkailun järjestelmällisellä edistämisellä (teemana esimerkiksi viini, gastronomia, maaseutu, uskonto, taide, opetus tai tutkimusmatkailu) ja mahdollisesti rajatylittävän tai alueiden välisen yhteistyön avulla voidaan määritellä eurooppalainen matkailu uudelleen ja antaa merkittävä panos massaturismin kielteisten vaikutusten torjumiseen; kehottaa näin ollen edistämään ympäristöystävällistä kulttuurimatkailua ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä kausiluonteisuuden vaikutusten hillitsemiseksi;
7. korostaa, että Euroopan kielten kirjo – virallisia ja kansallisia kieliä, vähemmistökieliä ja vähemmän tunnettuja kieliä – on sen kulttuuriperinnön perusta ja tarjoaa lisää mahdollisuuksia kaikenlaisen matkailun edistämiseen;
8. kiinnittää huomiota niin virallisen kuin epävirallisen kulttuurikasvatuksen keskeiseen merkitykseen laadukkaan, kestävän ja osallistavan matkailun - oli kyse sitten uskontoon, opetukseen, urheiluun, tutkimuksiin, gastronomiaan, maatalouteen tai luonnonsuojeluun liittyvästä matkailusta - kysynnän lisäämiseksi; korostaa tarvetta investoida korkealaatuiseen koulutukseen työvoiman valmiuksien kohentamiseksi;
9. kehottaa hyödyntämään paremmin digitoinnin ja innovoinnin tarjoamat mahdollisuudet kulttuuriperinnön tulkitsemiseen sekä edistämään tehokkaammin ja houkuttavammin eurooppalaista kulttuurimatkailua, jotta mahdollisimman suuri joukko ihmisiä voi tutustua Euroopan kulttuuri- ja matkailuperintöön, perinteiset kulttuurin edistämisen keinot kuitenkin säilyttäen; korostaa, että luomalla täysin toimivat digitaaliset sisämarkkinat ja laajentamalla kulttuuriresurssien ja -arkistojen digitaalisia alustoja ja vakiinnuttamalla niiden asema sekä käyttämällä sosiaalista mediaa ennakoivasti matkailualaa voidaan nykyaikaistaa ja kehittää, jotta kaikkia matkailupalveluja ja niiden tarjoajia voidaan edistää ja tukea entistä tehokkaammin;
10. huomauttaa, että edistettäessä kulttuurimatkailua olisi pidettävä mielessä suosituimpien matkailukohteiden lisäksi myös pienemmät ja vähemmän tunnetut kohteet, jotka jäävät tavanomaisten matkailureittien ulkopuolelle;
11. katsoo, että matkailualan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen parempi käyttö voisi auttaa merkittävästi matkailualan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, sekä edistää niiden kestävyyttä; korostaa tarvetta edistää innovointia ja teknistä kehitystä mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä, ja panee merkille internetin ja innovatiivisen uuden viestintäteknologian teemamatkailulle ja vaihtoehtoiselle matkailulle tarjoamat valtavat kehitysmahdollisuudet;
12. toteaa, että työvoiman on oltava hyvin koulutettua, asiaan perehtynyttä, motivoitunutta ja alalle sitoutunutta; painottaa, että matkailukohteiden historian ja kulttuuriperinnön entistä tehokkaamman edistämisen kannalta on keskeistä, että alalla työskentelevä henkilöstö syventää tietojaan historiasta ja kulttuurista;
13. muistuttaa, että inhimilliseen pääomaan investoiminen on olennaisen tärkeää laadukkaissa matkailupalveluissa ja että se on edellytys kestävälle ja kilpailukykyiselle kasvulle; korostaa paremmin kohdennettujen koulutustoimien käyttöönoton merkitystä, jotta varmistetaan koulutetun, palveluhenkisen ja monikielisen henkilöstön saatavuus;
14. korostaa, että on tärkeää parantaa esteetöntä pääsyä kulttuuriperintö- ja kulttuurikasvatuskohteisiin pitäen mielessä etenkin vammaisten henkilöiden erityistarpeet matkailukohteiden rakentamisen, kunnostamisen tai laajentamisen yhteydessä; toteaa tässä yhteydessä, että unionin tasolla olisi edistettävä innovatiivisia hankkeita, välineitä ja tuotteita, joilla helpotetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia tutustua itsenäisesti kohteisiin; muistuttaa, että tällaisten henkilöiden olisi voitava saada helposti tietoa ja mahdollisuuksia käyttää varaustekniikoita; korostaa valtavaa edistystä, joka on saavutettu soveltamalla ja käyttämällä uusia digitaalisia teknologioita, joiden avulla maalaukset, rakennukset ja kulttuurikohteet on tuotu kaikkien ulottuville; ehdottaa komissiolle ja jäsenvaltioille, että ne tarkastelisivat eri mahdollisuuksia käynnistää hankkeita ja ottaa käyttöön varoja, joiden avulla nuoremmille ikäluokille ja väestörakenteen muutos huomioon ottaen myös iäkkäille henkilöille sekä henkilöille, joilla on erityistarpeita, pienituloisille perheille ja muille heikossa asemassa oleville kansalaisille voidaan tarjota mahdollisuus vierailla jäsenvaltioiden kulttuurikohteissa;
15. huomauttaa, että kannustamalla nuoria osallistumaan Euroopan kulttuurimatkailuun vaikutetaan heidän kasvatukseensa ja henkilökohtaiseen kehitykseensä mitä myönteisimmällä tavalla;
16. muistuttaa, että Eurooppa on taiteellisia, kielellisiä, uskonnollisia, historiallisia ja maantieteellisiä ulottuvuuksia sisältävän kulttuuriperintönsä ansiosta yksi maailman tärkeimpiä matkailukohteita ja että kulttuurimatkailu on avainala kasvun, sosiaalisen kehityksen, yhteenkuuluvuuden ja laadukkaan työllisyyden elvyttämisen kannalta; huomauttaa, että matkailuala tuottaa noin 2,9 prosenttia EU:n bkt:stä, alalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, pääasiassa pk-yrityksiä, ja ala työllistää noin 3,3 prosenttia EU:n aktiiviväestöstä, ja toteaa, että monet näistä työpaikoista, joita ei voida siirtää muualle, liittyvät joko suoraan tai välillisesti kulttuurimatkailuun;
17. korostaa, että nykyisten matkailijamäärien säilyttämiseksi ja uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi on säilytettävä Euroopan kulttuuri- ja luontoperintö, myös sen koskematon luonto ja pilaamattomat maisemat, ja edistettävä sitä; korostaa, että on löydettävä sopiva tasapaino matkailun lisääntymisen ja kulttuuriperinnön suojelemisen välillä ottaen huomioon arkeologisten ja historiallisten kohteiden ja monumenttien kunnostaminen, säilyttäminen ja suojeleminen; kehottaa siksi komissiota hyväksymään kestävää ja vastuullista matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjan, myös sosiaalista vastuuta koskevan periaatteen, vierailijoiden ja isäntäväestön etujen turvaamiseksi;
18. korostaa, että on tärkeää, että neuvosto hyväksyy Euroopan matkailun laatuperiaatteista annetun suosituksen, jotta matkailualan palveluntarjoajia voidaan auttaa edistämään palvelujensa laatua ja jotta kuluttajien luottamusta voidaan vahvistaa;
19. kannattaa sitä, että edistetään eurooppalaisten rajatylittävien pyöräilyreittien kaltaisia paikallisia ja alueellisia aloitteita samoin kuin kestävää liikennestrategiaa, joka sisältää rautatieverkot, ACCR-järjestön (Association des Centres Culturels de Rencontre), Euroopan kulttuuripääkaupungit sekä DestiNet-portaalien verkoston ja jossa on otettu huomioon kestävää matkailua koskevat parhaat käytännöt ja esimerkit Euroopassa;
20. tukee moottoriajoneuvottomien matkustusreittien (kävelyä, hevosratsastusta tai pyöräilyä varten) kehittämistä, sillä niillä voidaan edistää kestävää matkailua ja luoda tilaisuuksia tutustua Euroopan alueiden moninaisuuteen;
21. korostaa Euroopan kulttuuri- ja historiaperinnön ylläpitämisen ja säilyttämisen tärkeyttä, jotta voidaan ehkäistä sen heikkeneminen ja pitää ensisijaisena tehdyn työn laatua, ei sen kustannuksia; korostaa tässä yhteydessä, että suojelijana toimimisella voidaan tukea eurooppalaisen perinnön säilyttämistä ja paikata tätä tarkoitusta varten osoitettujen julkisten määrärahojen leikkauksia;
22. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön eurooppalaisen matkailulaatumerkin, jolla palkitaan matkailun ammattilaisten sinnikkäitä ponnisteluja matkailupalveluiden laadun tukemiseksi ja joka perustuu kulttuuri- ja luonnonperinnön tinkimättömään kunnioittamiseen, matkailualan työpaikkojen laadun parantamiseen, esteettömän pääsyn varmistamiseen kaikille sekä paikallisten yhteisöjen kulttuuriperinteiden edistämiseen;
23. toteaa, että kulttuurimatkailu eri alueilla auttaa monipuolistamaan alueiden perinteisiä taloudellisia toimintoja ja luo työtä ja torjuu siten niiden autioitumista ja monien kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden hylkäämistä ja rappeutumista sekä ehkäisee perinteiden ja tapojen häviämistä;
24. huomauttaa, että isäntäyhteisöjen ja paikallisväestön olisi oltava mukana määrittämässä toimintatapoja, jotka koskevat kyseisten yhteisöjen perintöresurssien, kulttuurikäytäntöjen ja nykyajan kulttuuri-ilmaisujen tunnistamista, edistämistä, suojelemista, säilyttämistä, hallinnointia, esittämistä ja tulkitsemista matkailun puitteissa;
25. on vakuuttunut, että koulumatkailua olisi pidettävä yhtenä merkityksellisimpänä koulun opetussuunnitelmaan kuuluvana epävirallisena oppimismuotona eikä ainoastaan vapaa-ajan toimintana, ja että sen olisi perustuttava vastuullisen matkailun arvoihin;
26. korostaa kulttuurimatkailuun liittyviä mahdollisuuksia lievittää köyhyyttä; kehottaa tässä yhteydessä tukemaan jäsenvaltioiden luovia toimialoja ja maaseutumatkailua Euroopan tavattoman suuren kulttuurisen rikkauden edistämiseksi sekä köyhyyden ja työttömyyden torjumiseksi;
27. pyytää komissiota vahvistamaan unionin nykyisiä toimia ja ohjelmia, kuten Euroopan strategisten investointien rahastoa, sekä kulttuurimatkailuun ja kulttuuriperintöön liittyviä tehokkaiksi todettuja kansallisia ja ylikansallisia ohjelmia, joita ovat esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupungit, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, Euroopan kulttuurireitit, Euroopan kulttuuriperintötunnus, Luova Eurooppa -ohjelma sekä digitaalinen alusta ”Europeana”; kehottaa komissiota myös tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön Unescon hyväksymän ISIC-kortin (International Student Identity Card) tarjoaman esimerkin mukainen ”eurooppalainen kulttuurikortti”, jolla saisi alennuksia museoiden, muistomerkkien, arkeologisten nähtävyyksien, kirjastojen ja teattereiden kaltaisten matkailu- ja kulttuurikohteiden pääsymaksuista;
28. kehottaa julistamaan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden mieluiten vuodeksi 2018 sekä osoittamaan riittävästi tukea kulttuuritapahtumille ja taide-, elokuva- ja musiikkifestivaaleille; korostaa lisäksi, että edistämällä Euroopan urheilupääkaupungin ja Euroopan nuorisopääkaupungin kaltaisia unionin tason aloitteita ja luomalla matkailun tietopalvelujen parantamiseen tähtäävä Euroopan tapahtumakalenteri voidaan luoda merkittävästi lisäarvoa edistettäessä Euroopan kulttuurimatkailua ja säilytettäessä ja vahvistettaessa Euroopan asemaa maailman johtavana matkailukohteena;
29. kannustaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa matkailun arvon ja sen työllisyydelle ja kasvulle antaman tuen maksimoimiseksi sekä matkailualan sisällyttämiseksi paikallisiin kehitysstrategioihin;
30. korostaa urheilumatkailuun liittyviä mahdollisuuksia, sillä siitä voi muodostua yksi Euroopan kehittyvän matkailualan dynaamisimmista aloista, ja kehottaa ottamaan käyttöön erityisiä toimintapolitiikkoja sen kehityksen edistämiseksi ja tukemiseksi; palauttaa mieliin urheilutoiminnan merkityksen pyrittäessä tekemään Euroopan alueista houkuttelevia matkailijoiden silmissä; korostaa mahdollisuuksia, joita syntyy silloin, kun urheilijat ja katsojat matkustavat urheilutapahtumiin, sekä kyseisten tapahtumien aikana, ja huomauttaa, että tällaiset tapahtumat voivat houkutella matkailijoita kaikkein syrjäisimmillekin alueille; tähdentää, että urheilumatkailuun liittyviä mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä riittävästi;
31. panee merkille merkittävien historiallisten tapahtumien ja kohteiden, kuten ”Omantunnon kohteet” (Sites of Conscience) tarjoamat mahdollisuudet käsitellä nykyajan haasteita hienovaraisten tulkintojen ja kasvatuksellisten ohjelmien avulla; kannustaa käyttämään kulttuuriperintöä ja matkailua keinoina vaalia kulttuurien välistä vuoropuhelua ja tuoda Euroopan kansat lähemmäksi toisiaan;
32. korostaa kansalaisyhteiskunnan uusien matkailumuotojen edistämiseen antamaa panosta sosiaalisissa verkoissa, vapaaehtoisjärjestöissä, kulttuuri- ja urheiluseuroissa, kansalaisten toimintaryhmissä sekä nuoria, naisia ja maahanmuuttajayhteisöjä edustavissa järjestöissä;
33. kehottaa antamaan enemmän tunnustusta vapaaehtoissektorille, joka on keskeisessä asemassa matkailualan kehittämisessä ja tukemisessa kulttuurialan vapaaehtoistoiminnan ansiosta;
34. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön eurooppalaisten uhanalaisten muistomerkkien ja kohteiden suojelemiseen tähtäävän toimenpiteen kulttuuriperinnön turvaamiseksi ja edistämiseksi ja sen myötä kulttuurimatkailun vauhdittamiseksi;
35. korostaa, että on tärkeää hahmotella ja edistää kestävän ja osallistavan matkailun muotoja, joissa otetaan huomioon matkailukohteiden sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset taustatekijät, joilla varmistetaan luovan ja ympäristöystävällisen yritystoiminnan, inhimillisen pääoman ja osaamisen kehitys ja jolla tuotetaan taloudellisen hyödyn lisäksi sosiaalista ja kulttuurista arvoa paikallisille yhteisöille;
36. korostaa kulttuuriperintökohteiden rahoittamiseen, säilyttämiseen, ylläpitämiseen ja kunnostamiseen tarkoitettujen toimien merkitystä;
37. kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää ehkäistä uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuva kulttuurisyrjintä;
38. suhtautuu myönteisesti liikkuvuuden välineisiin ja yhteistyöhankkeisiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan ja nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaan sisältyvät ”osaamisyhteenliittymät” ja ”taitoyhteenliittymät”, ja pitää niitä tehokkaina keinoina, joiden avulla kaikentasoiseen koulutukseen osallistuvat matkailualan työntekijät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä, parantaa kielitaitoaan ja saada käytännön tietoa kulttuurimatkailusta; on kuitenkin huolestunut nuorten kiinnostuksen puutteesta uran tekemiseen tietyillä matkailualoilla; korostaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin soveltamiseen matkailualalla liittyviä etuja sekä opetuksen ja käytännön työkokemuksen yhdistämisen tärkeyttä, sillä siten parannetaan sekä teoreettista tietämystä että käytännön taitoja; kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahaston ja muiden unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tarjoamat mahdollisuudet edistää ammatillista koulutusta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
14.7.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 1 5 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Silvia Costa, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Rikke Karlsson, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
György Hölvényi, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Martina Michels, Marlene Mizzi |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Tim Aker |
||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
15.9.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
42 4 1 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Tapardel, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Rosa D’Amato, Daniel Dalton, Werner Kuhn, Jozo Radoš, Olga Sehnalová, Ruža Tomašić, Matthijs van Miltenburg |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Diane James, Julia Reda |
||||